Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[törö]

Strauss-Kahn: Eurooppaa johtavat lampaat

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entinen johtaja Dominique Strauss-Kahn moittii eurooppalaisia johtajia.

- Euroopassa on johtajuuden kriisi, Strauss-Kahn sanoi yhdysvaltalaisen televisiokanava CNN:n haastattelussa.

Strauss-Kahn kuvaili eurooppalaista pankkijärjestelmää "sairaaksi". IMF:n entinen johtaja arvioi, ettei talouskasvua tule ennen kuin pankit on parannettu

Strauss Kahnin mukaan Eurooppalaisilta päättäjiltä kuitenkin puuttuu rohkeus tehdä vaikeita päätöksiä.

- Arabialaisen sananlaskun mukaan lampaiden johtama leijonien armeija häviää leijonan johtamalle lampaiden armeijalle. Meidän johtajamme ovat lampaita.

http://yle.fi/uutiset/strauss-kahn_eurooppaa_johtavat_lampaat/6732355

[Tommi Korhonen]

Ja Strauss-Kanhan oli se Äijä joka pelattiin likaisella politiikalla syrjään.
Herättää mietteitä. Foliohattu esiin! Salainen monikulturismiagenda onkin totta?

[Jaska Pankkaaja]

Ei sinänsä mitään uutta mutta kuitenkin pravdalta yllättävän asiallinen tiivistys Suomen tilasta:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1373684224224?jako=959ddcd420ac5bfd6540cfdbc529aab0

Mihin unohtuikaan "mutta oonhan meeillä varaa" ja "huuutava työvoimapulla"

Vanhat kivijalat sortuvat tai ovat sortuneet.

Metsäteollisuus valuu rajojen taakse. Nokia-klusteri on murentumassa. Elektroniikkateollisuudesta on kohta jäljellä vain muisto.

Nokia itse keikkuu reunalla. Kassa hupenee, eikä matkapuhelinten myynti näytä täyttävän koloa.

Vaihtotase on miinuksella. Viennin arvo kutistuu – viemme tavaraa, jonka hinta laskee koko ajan.

Julkinen talous kulkee taas huonoa kohti. Huoltosuhde heikkenee, ja työttömien määrä kasvaa.

Talouskasvun molemmat tekijät pehmenevät: työvoiman tarjonta ei lisäänny, ja tuottavuuden kasvu hidastuu. Kansantalous supistuu jo, ja julkisen talouden vaje kasvaa.

Kaikki nämä trendit ovat hitaasti eteneviä mutta syövyttäviä.

[törö]

Talouskasvun molemmat tekijät pehmenevät: työvoiman tarjonta ei lisäänny, ja tuottavuuden kasvu hidastuu. Kansantalous supistuu jo, ja julkisen talouden vaje kasvaa.

Mahtaisikohan tuo aivopieru menettää uskottavuutensa pääkirjoittelijoidenkin silmissä jos otettaisiin kokeeksi vaikka 10 000 000 ulkomaalaista hakemaan työtä? Kehitysmaiden laajuisella mainoskampanjalla, jossa tarjotaan ilmaista matkaa, taikaseinää ja kansallisuutta mamuja saadaan helposti haalittua kasaan sen verran tai enemmänkin.

On tässä jo sen verran tullut tarjotuksi työvoimaa omalta osalta että pelkästään vituttaa tuollainen viisastelu.

[Jaska Pankkaaja]

Talouskasvun molemmat tekijät pehmenevät: työvoiman tarjonta ei lisäänny

Tottahan tuo on: eihän sosiaaliturismi lisää työvoiman tarjontaa.

[hattiwatti]

Omalaatuinen näkökanta, jota ei ole paljoa ollut esillä julkisuudessa. Kun Saksalaiset säästivät paljon, pankit puskivat tämän rahan velaksi reunamaihin luoden kuplan. Kirjoittaja on Kiinan talouteen erikoistunut ekspertti, ja Kiinassa on myös hyvin voimakas säästöaste.

http://www.mpettis.com/2013/05/21/excess-german-savings-not-thrift-caused-the-european-crisis/

[Bill Milton Hicks Friedman]

Omalaatuinen näkökanta, jota ei ole paljoa ollut esillä julkisuudessa. Kun Saksalaiset säästivät paljon, pankit puskivat tämän rahan velaksi reunamaihin luoden kuplan. Kirjoittaja on Kiinan talouteen erikoistunut ekspertti, ja Kiinassa on myös hyvin voimakas säästöaste.

http://www.mpettis.com/2013/05/21/excess-german-savings-not-thrift-caused-the-european-crisis/

Jos raha ja talous blogin, EKP:n jne teksteihin on uskominen, niin säästöasteella ja rahan lainaamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joa joku pitää rahaa pankkitilillään, niin se on pankin velkaa asiakkaalle eikä mitään omaa pääomaa, jota sitten voisi lainata muille asiakkaille. Pankit eivät lainaa säästöjä eteenpäin, vaan luovat uutta rahaa kun laina myönnetään.

[jka]

Omalaatuinen näkökanta, jota ei ole paljoa ollut esillä julkisuudessa. Kun Saksalaiset säästivät paljon, pankit puskivat tämän rahan velaksi reunamaihin luoden kuplan. Kirjoittaja on Kiinan talouteen erikoistunut ekspertti, ja Kiinassa on myös hyvin voimakas säästöaste.

http://www.mpettis.com/2013/05/21/excess-german-savings-not-thrift-caused-the-european-crisis/

Jos raha ja talous blogin, EKP:n jne teksteihin on uskominen, niin säästöasteella ja rahan lainaamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joa joku pitää rahaa pankkitilillään, niin se on pankin velkaa asiakkaalle eikä mitään omaa pääomaa, jota sitten voisi lainata muille asiakkaille. Pankit eivät lainaa säästöjä eteenpäin, vaan luovat uutta rahaa kun laina myönnetään.

En lukenut tuota alkuperäistä juttua mutta kyllähän se, että jossain on ylijäämää ja säästämistä tarkoittaa aina globaalissa taloudessa sitä, että tämä ylijäämä siirtyy sinne missä on kysyntää ja alijäämää. Ei tähän tarvita edes pankkeja. Jos johonkin maahan kertyy talletuksia niin osa näistä talletuksista siirtyy pelkästään yksityishenkilöiden sijoituksina muualle josta saa paremman tuoton.

Itse uuden rahan luomiseen ei talletuksia ja säästämistä tarvita. Päinvastoin uusi raha syntyy nimenomaan kysynnän ja investointien kautta. Ei säästämisen kautta.

Mutta pankki ei voi luoda määrättömästi uutta rahaa ja lainata sitä ulkomaille ulos pankista. Tällöin iskee lopulta vakavaraisuussäännökset. Tähän auttaa pankin omat talletukset. Joten kyllä talletuksilla on asian kanssa tekemistä siinä tapauksessa että rahaa lainataan pankista ulos.

[kolki]

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/bank+of+american+tulos+kasvoi+puolellatoista+miljardilla/a915022

Bank of American tulos kasvoi puolellatoista miljardilla

Bank of American nettotulos nousi huhti-kesäkuussa 4,01 miljardiin dollariin viime vuoden vastaavan jakson 2,46 miljardista.
Osakekohtainen tulos koheni 0,32 dollariin viime vuoden 0,19 dollarista. Factsetin keräämä konsensus odotti 0,27 dollarin tulosta.
Pankin rahoituskate nousi 10,8 miljardiin dollariin viime vuoden 9,8 miljardista ja kokonaistuotot 22,9 miljardiin viime vuoden 22,2 miljardista.
Analyytikot odottivat 10,6 miljardin rahoituskatetta ja 22,7 miljardin kokonaistuottoja.

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/07/17/goldman-sachs-tuplasi-tuloksensa/20139902/12

Goldman Sachs tuplasi tuloksensa

Manhattanin pankkijätin Goldman Sachsin nettotulot huhti-kesäkuulta nousivat yli kaksinkertaisiksi viime vuodesta. Tulosta kirittivät pankin investointien valtaisat tuotot.
Goldman Sachsin nettotulos vahvistui huhti-kesäkuussa 1,9 miljardiin dollariin viime vuoden vastaavan ajan 962 miljoonasta dollarista. Osakekohtainen tulos nousi 3,70 dollariin 1,78 dollarista.
Analyytikot olivat uutistoimisto Bloombergin kokoamassa ennusteessa odottaneet pankilta 2,89 dollarin tulosta.
Pankin tuotot nousivat 8,6 miljardiin dollariin viime vuoden vertailujakson 6,6 miljardista dollarista. Investointipankkitoiminnassa tuotot kohenivat 29 prosenttia.

Näin ne pankkien tuotot kasvavat, kun tukipaketit liikkuvat.

[ikuturso]

^ No kun kaikki on jollekin velkaa, niin jokuhan niistä veloista koron ottaa.

Kun velat ovat biljoonaluokkaa, niin korotkin ovat miljardeja.

Mutta ei hätää. Muutaman taloustieteilijän mukaan (kaauan aiemmin tässä ketjussa) pankit eivät rikastu tuolla vaan palauttavat rahan kiertoon.

Minä taas näen, että tuo muutama miljardi on jälleen joidenkin velallisten pääomavajetta pankin suuntaan. Se on sitä pääomaa jota jonain päivänä ei ole enää kukaan maksamassa takaisin, kun pankki on kaikki jakamansa rahat ottanut korkoina takaisin.

-i-

[Herbert]

Kreikan exit?

Mitähän me oikein odotamme? Ihmettä? Kreikan Antiikin draaman kaaren Deus ex machinaa, jumalallisten voimien puuttumista solmuuntuneen juonen kulkuun?

Kreikan tilanteesta ei ole mitään valoisaa kerrottavaa. Perjantain uutinen on, että Kreikan tilastokeskuksen mukaan toukokuussa teollisuuden uusia tilauksia tehtiin 13,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Kansa lakkoilee, ja kadulla osoitetaan mieltä säästökuureja vastaan. Käytännössähän se tarkoittaa, että kreikkalaiset osoittavat mieltään euroa vastaan. Poliitikkojen puheille paremmasta ajasta ja elpymisestä on vaikea löytää katetta.

Sellaisilla argumenteilla Kreikan tukemista on kuitenkin perusteltu. Että tukipäätös kannatti tehdä, tilanne alkaa olla valoisampi.

Se panee, anteeksi vain, pakostakin kysymään sen pahimman kysymyksen. Miksi Kreikan lähtöä eurosta pitkitetään? Onko niin, että syy on tyypillinen? Että vasta seuraava komissio eurovaalien jälkeen pannaan faktojen eteen, ja silloin rytisee? Mutta miksi meidän poliitikkomme suostuvat tähän? Toivovatko he vielä vuotta eteenpäin? Onko kyse siitä, että Suomi seurasi sokeana Saksaa, ja Merkel haluaa todistaa, että tukipäätös kannatti tehdä? Ja kun vuoden 2010 vastuulliset päättäjät poistuvat näyttämöltä, mitä vain saa tapahtua? Silloin se on uuden komission ja uusien päättäjien vastuulla, koska ihmisten muisti on lyhyt.

Tarkoittaako se, että politiikasta on tullut tosiasioiden väistelyä?

En kannattanut aikoinaan Kreikan pelastuspakettia, ja sanomalla sen silloin otin pölhöpopulistin leiman (blogit Rakennammeko hiekalle  ja Politiikkaa sielun näkökulmasta ). Kyllä minä sentään sen käsitin, ettei pankkeja kaatava dominoefekti ole kenenkään etu. Kannatin pelastusprosessin IMF-johtoisuutta (Hengen ja aineen kriisi) ja ajattelin, että Saksan ja Ranskan olisi itse pitänyt kantaa merkittävin huoli pankkiensa pääomittamisesta eikä levittää asiaa rahaliiton sääntöjen vastaisesti euroryhmälle. Perustelin, että ele laukaisee kierteen, jolle on vaikea panna pistettä.

Tiesimme arvata jo silloin, ettei Kreikka kykene maksamaan lainoja takaisin.  Perjantaina SuomiAreenalla sen sanoi valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas: Kreikka saa anteeksi velkojaan, ja järjestelyt toteutetaan Saksan liittopäivävaalien jälkeen.

Me mepit keskustelimme puolestaan torstaina SuomiAreenalla komissaariOlli Rehnin kanssa EU-asioista, mutta polveileva keskustelu ei päässyt Kreikkaan asti. Lopussa sanoin ääneen vain perusongelman suhteessa paljon peräänkuulutettuun solidaarisuuteen. Sitä ei olisi varaa käyttää väärin. Kreikan harmaa talous on noin neljännes kansantuotteesta. Se ja alhainen verokanta on korvattu velanotolla. Nyt Kreikka vaatii euromailta solidaarisuutta. Pöhöä on vaikea leikata, kun paisuttamisen motiivi oli äänten osto ja kannatuksen lujittaminen,  toisin sanoen moraaliton syy. Tämä tuli eurokoroilla mahdolliseksi.

...

Perjantaisen SuomiAreenan jälkeen jäin miettimään, onko mitään syytä pitää Kreikkaa eurossa. Kuka voisi kertoa sen?

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145115-kreikan-exit

[törö]

Mitähän me oikein odotamme? Ihmettä? Kreikan Antiikin draaman kaaren Deus ex machinaa, jumalallisten voimien puuttumista solmuuntuneen juonen kulkuun?

Me odotetaan nyt syksyä ja vaaleja. Niiden jälkeen tukiluukulle alkaa hivuttautua parin biljoonan velat omaava paskakasa, jonka asukkaat suhtautuvat verojen maksamiseen paljon vihamielisemmin kuin kreikkalaiset ja jonka julkinen sektori on noin miljoona kertaa tehottomampi kuin kreikkalaiset tyhjänpyörittävät.

Sen jälkeen kukaan ei enää muista koko Kreikkaa eli se ongelma on ratkennut.

Seuraavassa vaiheessa koko Etelä-Eurooppa unohtuu kun Keski-Euroopan keinottelijat alkavat horjahdella tukiluukkua kohti.

[slobovorsk]

Asiantuntija: "Näillä mennään"

Maanantai 8.7.2013 klo 18.18

Kreikka pysyy eurossa, vakuuttaa Jaakko Kiander.

- Ne, jotka spekuloivat Kreikan erolla eurosta, aliarvioivat Euroopan unionin taustalla olevan poliittisen tahtotilan, Jaakko Kiander sanoo. (AP)

Tähän piti sanomani, että voi hyvin olla, että Kreikan euroerolla spekuloitsijat tosiaan aliarvioivat unionin taustalla olevan poliittisen tahtotilan. Minusta vaikuttaa kuitenkin, että kyseisen poliittisen tahtotilan omaavat tahot aliarvioivat miljoonista ihmisistä koostuvien markkinoiden voiman. Markkinavoimien vastaista politiikkaa ei ole kyetty ylläpitämään ikuisesti tai edes kovin kauaa. Kuten viimeksi neuvostoimperiumin romahduksesta nähtiin, aseellinenkaan pakottaminen ei auta.

[törö]

"Tahtotila" tarkoittaa noiden tyyppien kielenkäytössä haluttomuutta tunnustaa tehtyjä virheitä.

[Nuivake]

"Tahtotila" tarkoittaa noiden tyyppien kielenkäytössä haluttomuutta tunnustaa tehtyjä virheitä.

Poliittinen "tahtotila" tässä yhteydessä on myös tahtoa toimia vastoin enemmistön (kansan) tahtoa.
"Tahtotila" on myös monella lapsella karkkihyllyn ääressä.
Minulla on myös ollut satunnainen "tahtotila" baarissa näkemääni naiseen.
Monella on "tahtotila" myös nakkari- ja taksijonossa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Omalaatuinen näkökanta, jota ei ole paljoa ollut esillä julkisuudessa. Kun Saksalaiset säästivät paljon, pankit puskivat tämän rahan velaksi reunamaihin luoden kuplan. Kirjoittaja on Kiinan talouteen erikoistunut ekspertti, ja Kiinassa on myös hyvin voimakas säästöaste.

http://www.mpettis.com/2013/05/21/excess-german-savings-not-thrift-caused-the-european-crisis/

Jos raha ja talous blogin, EKP:n jne teksteihin on uskominen, niin säästöasteella ja rahan lainaamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joa joku pitää rahaa pankkitilillään, niin se on pankin velkaa asiakkaalle eikä mitään omaa pääomaa, jota sitten voisi lainata muille asiakkaille. Pankit eivät lainaa säästöjä eteenpäin, vaan luovat uutta rahaa kun laina myönnetään.

pankki ei voi luoda määrättömästi uutta rahaa ja lainata sitä ulkomaille ulos pankista. Tällöin iskee lopulta vakavaraisuussäännökset. Tähän auttaa pankin omat talletukset. Joten kyllä talletuksilla on asian kanssa tekemistä siinä tapauksessa että rahaa lainataan pankista ulos.

Kun lainataan rahaa AAA valtioille kuten Kreikka, Irlanti, Espanja, Portugal, Italia jne (siis silloin kun niillä oli nuo ratingit), niin miten se olikaan baselin sääntöjen mukaan? Olin siinä uskossa, että sinne vaan niin paljon kuin vetää ja kanttia on eikä ns. omaa rahaa tarvittu latin latia.

Tuskin nykyinen kriisi siitä johtuu, että keskiluokka ja köyhät sijoittivat säästönsä Kreikan persaukisen ja korruptoituneen valtion lainoihin. Eikö kyse ole juuri siitä, että tyhjästä luotua rahaa syydettiin noihin kuramaihin 0% reservivaatimuksella.

[jka]

Kun lainataan rahaa AAA valtioille kuten Kreikka, Irlanti, Espanja, Portugal, Italia jne (siis silloin kun niillä oli nuo ratingit), niin miten se olikaan baselin sääntöjen mukaan? Olin siinä uskossa, että sinne vaan niin paljon kuin vetää ja kanttia on eikä ns. omaa rahaa tarvittu latin latia.

Tuskin nykyinen kriisi siitä johtuu, että keskiluokka ja köyhät sijoittivat säästönsä Kreikan persaukisen ja korruptoituneen valtion lainoihin. Eikö kyse ole juuri siitä, että tyhjästä luotua rahaa syydettiin noihin kuramaihin 0% reservivaatimuksella.

OECD-valtioiden velat ovat edelleenkin pankeille "riskittömiä" ja niitä voi jakaa niin paljon kuin huvittaa.

Mutta tämä koskee näistä kriisivaltioistakin yksinomaan Kreikkaa. Kaikkien muiden velkaongelma johtuu yksityisestä velanotosta lähinnä kiinteistökeinotteluun.

Nyt nämä alunperin yksityiset ongelmaluototkin on kuitenkin otettu valtioiden kontolle mm. Espanjassa ja Irlannissa velkaannuttamalla valtiota ja niin että EKP on lopulta ostanut nämä velkakirjat jälkimarkkinoilta.

Eli oikeassa olet kyllä sinäkin. Sinänsä raha luodaan aina tyhjästä. Eli myös nämä yksityiset velat joille alunperin oli vakavaraisuusvaatimus on nyt heitetty romukoppaan.

[ikuturso]

Kreikan exit?
Perjantaisen SuomiAreenan jälkeen jäin miettimään, onko mitään syytä pitää Kreikkaa eurossa. Kuka voisi kertoa sen?

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145115-kreikan-exit

Korholasta Kataisen seuraaja puolueen johtoon, niin lähtisi kokoomuskin nousuun.

Korhola myös vastustaa pakkoruotsia:
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-pakkoruotsi-ja-bkt

Partaneeeenn! Ota eijariitta käteen ja kannanotto kansalaisaloitteeseen.

-i-

[slobovorsk]

Kreikan exit?
Perjantaisen SuomiAreenan jälkeen jäin miettimään, onko mitään syytä pitää Kreikkaa eurossa. Kuka voisi kertoa sen?

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145115-kreikan-exit

Korholasta Kataisen seuraaja puolueen johtoon, niin lähtisi kokoomuskin nousuun.

Korhola myös vastustaa pakkoruotsia:
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-pakkoruotsi-ja-bkt

Partaneeeenn! Ota eijariitta käteen ja kannanotto kansalaisaloitteeseen.

-i-

Jossain määrin ärsyttää tämä Kokoomuksen puffaaminen kärkiehdokas Korholan avulla joka ketjussa Kataisen koplan alettua näyttämään omienkin silmissä ryvettyneeltä. Korhola on kokoomuslainen eikä toistaiseksi ole mitään syytä olettaa, että hänellä olisi mitään merkitystä puolueen sisällä. Hän on näköjään aloittanut vaalikampanjansa ja näyttää pyrkivän rooliin, joka kotimaan politiikassa on ollut Zyssellä. Eli äänestäjävuodon patoamiseen Kokoomuksesta Perussuomalaisiin.

Kumpi saa Kokoomuksen nykyjohdon eroamaan nopeammin, puolueen kannatuksen menetys vaaleissa vai vähemmistöoppositio puolueen sisällä?

Korhola on ilmeisesti Homman mukaan kirjoitellut viime aikoina vähän jotain maahanmuuttokriittistä ja jotain Kreikka-tuistakin, joita vastaan on ilmeisesti kirjoitellut alusta pitäen. Ehkä, mutta kuka häntä on kuunnellut tai ikinä kuuntelee kokoomuksessa tai muuallakaan? Eikä eurokriisi tainnut tädille silti olla kovin tärkeää verrattuna ilmastonmuutokseen, että olisi johtopäätöksiä tehnyt Kokoomuksessa toimimisen suhteen eurokriisin hoidon takia (puoluetta ei tosin enää voine vaihtaa).

Halpa kopio, sanon minä. Kokoomuksen toiset rattaat. Uskottavuus tällä (viidesherätysliike-räsäsläis-taustaisella?) entisellä KD-loikkarilla pysyy nollan alapuolella. Jos Suomen seuraavan komissaarin kuitenkin pitää tulla Kokoomuksesta, homman voisi antaa Korholalle eikä Kataisen-Stubbin koplalle. Kotimaassa Kokoomus joutaa vaihtoon pariksi-kolmeksi vaalikaudeksi.

[skrabb]

Kreikkaa autetaan Saksan vaalien jälkeen - "Euroopan julkisin salaisuus"
Keskiviikko 24.7.2013 klo 20.46

Perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan velkojen helpotus on "Euroopan julkisin salaisuus".
Suomen vakuudet saattavat olla liipasimella.

Talouskurimuksessa vellovan Kreikan auttamisen keinoista on viime viikkoina virinnyt keskustelu liittopäivävaaleihin valmistautuvassa Saksassa.
Talousasiantuntijat ovat ennakoineet, että Kreikka saa velkoihinsa helpotuksia syyskuussa pidettävien vaalien jälkeen. Maan velkamäärän on arvioitu olevan niin suuri, ettei talous tervehdy ilman ulkoista apua.
Monet arvostetut taloustieteilijät ovat ryhtyneet kannattamaan velkojen leikkausta ratkaisuna Kreikan talousongelmille.

Julkisen sektorin tahot, kuten euroalueen maat ja IMF, hallitsevat nyt yli 90 prosenttia Kreikan veloista.

- Velkojen leikkaus on välttämätöntä, sanoi berliiniläisen European School of Management and Technology -korkeakoulun rehtori Jörg Rocholl Frankfurter Allgemeine Zeitungille viime viikolla.
Hänen mukaansa on järkevää myöntää riskit ja antaa Kreikan velkoja anteeksi.

Rocholl kuuluu maan valtiovarainministeriön neuvonantajiin ja neuvoo siten myös maan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublea.
Schäuble totesi viime viikolla Ateenassa, ettei hän kannata velkojen leikkausta.
Sen sijaan hän ehdotti satojen miljoonien eurojen tukipakettia, joka olisi suunnattu Kreikan pienille ja keskisuurille yrityksille.

Asia noussee esiin liittopäivävaaleissa. Oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen talousasiantuntija Carsten Schneider ehdotti Focus-lehdelle, että Kreikkaa tulisi tukipakettien sijaan auttaa velkahelpotuksin.

Kreikalle velkasaneeraus ja ero eurosta?

Brysselissä Kreikan velkojen leikkaamisesta on puhuttu jo pitkään. Europarlamentaarikko Sampo Terhon (ps) mukaan se on "Euroopan julkisin salaisuus".
- Pidän lähes varmana, että jotain helpotuksia Kreikka tulee tarvitsemaan, Terho sanoo ja arvioi, että velkojen suora leikkaaminen on poliittisesti kaikkein vaikeinta.
- Moni poliitikko menettää siinä tilanteessa kasvonsa, Terho sanoo viitaten Suomen Kreikan toisessa tukipaketissa itselleen neuvottelemiin vakuuksiin.
Hän arvioi, että todennäköisemmin Kreikkaa helpotetaan pidentämällä maksuaikaa tai korotonta aikaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) ei usko korkohelpotuksiin.
- Kreikan korot on laskettu jo sille tasolle, mitä on Euroopan rahoitusvakausväline maksaa rahasta. Laina-aikojen pidentäminen ei auta, koska niitä on pidennetty niin paljon.

Myös Schäublen esittämän tukipaketin Sasi tyrmää.
- En ole vakuuttunut, että Kreikkaa kannattaa enää auttaa uudella tukipaketilla. Saattaisi olla hyvä niin, että Kreikka laitettaisiin ulos eurosta, ja vastapainona maan velkoja leikattaisiin.

Myös talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) pitää velkasaneerausta ja Kreikan euroeroa todennäköisempänä kuin uutta tukipakettia.
- En ole innostunut kolmannesta tukiohjelmasta, vaan hallitusta saneerauksesta. Valitettavasti Suomi menettää siinä osuutensa.

Vakuudet liipasimella

Pekkarisen mukaan Suomi menettäisi velkojen leikkausten yhteydessä myös vakuutensa suhteessa siihen, kuinka suuret leikkaukset ovat.

Sasi uskoo, että Suomi voi neuvotella vakuussopimuksensa Kreikan kanssa uusiksi niin, että Suomi saisi vakuutensa velkasaneerauksenkin yhteydessä.
- Uskon, että vakuuksista tulee olemaan aidosti siinäkin tilanteessa hyötyä. Meillä voimme pitää huolta siitä, että merkittävä osa vakuusrahoista saadaan.

Pekkarinen on eri mieltä.
- Jos Kreikka velkasaneerauksen kautta konkurssiin, me menetämme ylivoimaisen valtaosan lainastamme.

STT

http://www.iltalehti.fi/talous/2013072417293806_ta.shtml

[Kulttuurirealisti]

Julkisen sektorin tahot, kuten euroalueen maat ja IMF, hallitsevat nyt yli 90 prosenttia Kreikan veloista.

Näppärästi saatiin Kreikan roskalainat sosialisoitua holtittomasti luotottaneilta pankeilta euroalueen kansalaisille.

- Pidän lähes varmana, että jotain helpotuksia Kreikka tulee tarvitsemaan, Terho sanoo ja arvioi, että velkojen suora leikkaaminen on poliittisesti kaikkein vaikeinta.
- Moni poliitikko menettää siinä tilanteessa kasvonsa, Terho sanoo viitaten Suomen Kreikan toisessa tukipaketissa itselleen neuvottelemiin vakuuksiin.
Hän arvioi, että todennäköisemmin Kreikkaa helpotetaan pidentämällä maksuaikaa tai korotonta aikaa.

Miten velkojen anteeksiantaminen täysin parantaisi Kreikan tilannetta? Mieluummin pidennetään maksuaikaa ja alennetaan korkoja (jos niitä enää voi alentaa).

Kimmo Sasi: Laina-aikojen pidentäminen ei auta, koska niitä on pidennetty niin paljon.

Voin olla hölmö, mutta Kimmo saisi avata tätä logiikkaa vähän lisää. Mitä raflaavaa tapahtuu, jos niitä pidennetään vielä vähän lisää?

- En ole vakuuttunut, että Kreikkaa kannattaa enää auttaa uudella tukipaketilla. Saattaisi olla hyvä niin, että Kreikka laitettaisiin ulos eurosta, ja vastapainona maan velkoja leikattaisiin.

Eurosta ulostautuminen antaisi Kreikalle mahdollisuuden devalvaatioon, ja se varmasti antaisi kilpailukykyä vientiin. Ja mahdollisuuden muutenkin omaan rahapolitiikkaan.

Millä tavalla Kreikan lainat ovat sidoksissa Euro-jäsenyyteen? Eikö lainat enää sopimusten mukaan sidokaan, jos Kreikka ulostautuu rahaliitosta? Vai lähdetäänkö siitä, että on vain käytännön tasolla selvä, että koijarit eivät enää maksa lainojaan, jos eurosta tulee lähtöpassit, eikä siitä ole mitään hyötyä saatavissa?

- En ole innostunut kolmannesta tukiohjelmasta, vaan hallitusta saneerauksesta. Valitettavasti Suomi menettää siinä osuutensa.

Pekkarinen on eri mieltä.
- Jos Kreikka velkasaneerauksen kautta konkurssiin, me menetämme ylivoimaisen valtaosan lainastamme.

Yrityksiäkin saneerataan niin, että veloista leikataan vaikka 20-50 %, miksei valtioitakin? Itse ainakin haluaisin saada mahdollisimman suuren osan lainasta Suomelle takaisin.

[Kraken]

Kreikan valtionlaina on hulppeat 377 miljardia euroa ja 400 miljardin raja puhkeaa pian. Jokainen %-yksikön korko maksaa Kreikalle lähes 4 miljardia vuodessa.

Tällaisten summmien lyhentäminen hallittavalle tasolle edellyttää vähintään nollakorkoa kymmenien vuosien ajan eikä latin latia lisää velkaa. Poliittiset realiteetit tuntien edes nämä ehdot eivät tule täyttymään vaan korko pysyy reilusti positiivisena ja velkaa otetaan lisää paikkaamaan julkisen sektorin vajetta.

Tilanne on talousmatemaattisesti niin mahdoton, että ainoa tapa saada Kreikan talous korjattua on ottaa ainakin 75% luottotappiota eli kirjata alas valtionvelka n. 100 miljardiin. Sen jälkeen elvytetään malltillisella velanotolla samalla kun julkista sektoria karsitaan yhä lisää, yksityisen sektorin kilpailukykyä pönkitetään liberalisoimalla työmarkkinat radikaalisti. Mahanmuutto on myös pakko pysäyttää lähes kokonaan ettei syntyvät työt valu harmaille markkinoille.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jokainen prossa 4 miljardia. Tämän kun toimittajat osaisivatten kertoa kun puhutaan kultavarannon myymisestä tai laivurien maksamista 100 milj lisäveroista tai kaasukentistä.
Kreikan kriisitä on yksi ulospääsykeino. Maan defaulttaaminen ja ero eurosta, sekä oman valuutan devalvoituminen yli 50%

[Suomi2050]

http://www.hs.fi/talous/Espanjan+ty%C3%B6tt%C3%B6myys+k%C3%A4%C3%A4ntyi+laskuun/a1374718719035

Espanjan työttömyys kääntyi laskuun

Madrid. Espanjan työttömyysaste on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Espanjan työttömyysaste laski 26,3 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä, kun se oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vielä 27,2 prosenttia.

Työttömyysaste on kuitenkin varsin korkealla ja maan talouden täydellinen toipuminen on vielä kaukana. Espanjassa on edelleen lähes kuusi miljoonaa työtöntä.

Työttömien määrä laski kuitenkin 225 200:lla. Espanjalaislehti El Paísin mukaan uusia työpaikkoja syntyi etenkin palvelusektorille.

Alkaakohan talouskriisi jo vihdoin helpottamaan?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://www.hs.fi/talous/Espanjan+ty%C3%B6tt%C3%B6myys+k%C3%A4%C3%A4ntyi+laskuun/a1374718719035

Espanjan työttömyys kääntyi laskuun

Madrid. Espanjan työttömyysaste on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Espanjan työttömyysaste laski 26,3 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä, kun se oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vielä 27,2 prosenttia.

Työttömyysaste on kuitenkin varsin korkealla ja maan talouden täydellinen toipuminen on vielä kaukana. Espanjassa on edelleen lähes kuusi miljoonaa työtöntä.

Työttömien määrä laski kuitenkin 225 200:lla. Espanjalaislehti El Paísin mukaan uusia työpaikkoja syntyi etenkin palvelusektorille.

Alkaakohan talouskriisi jo vihdoin helpottamaan?

No ei
tuo 27% työttömyys on niin huikea että sen on pakkokin ruveta laskemaan, vaikka talous ei olisikaan nousussa.

[törö]

^ Jokainen ulkomaille työllistyvä on pois tilastoista ja espanjalaisille alkaa kelvata duuni melkein mistä tahansa. Taloutta se ei kumminkaan paljoa kasvata, koska verot maksetaan sinne missä asutaan.

[Roope]

Espanjan työttömyys kääntyi laskuun

Madrid. Espanjan työttömyysaste on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Kausivaihteluista tasoitetut tilastot eivät ole osoittaneet edes työttömyyden kasvun pysähtymistä, vain "odotettua parempaa". Espanjassa on kesällä turistikausi.

[Kulttuurirealisti]

Ehkä Kreikkaa ei kannata potkia eurosta ulos, ennen kuin alkaa selvitä paljonko niiltä saadaan pumpattua öljyrahaa:
"Useat öljyasiantuntijat ovat arvelleet potentiaalisten öljyvarojen tuovan Kreikalle noin 300 miljardia dollaria 25 vuoden aikana. Öljyvaroilla maa kykenisi maksamaan lähes kaikki velkansa."

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/pian-selviaa-akkirikastuvatko-kreikkalaiset/201234793/12

[Nikolas]

Ehkä Kreikkaa ei kannata potkia eurosta ulos, ennen kuin alkaa selvitä paljonko niiltä saadaan pumpattua öljyrahaa:
"Useat öljyasiantuntijat ovat arvelleet potentiaalisten öljyvarojen tuovan Kreikalle noin 300 miljardia dollaria 25 vuoden aikana. Öljyvaroilla maa kykenisi maksamaan lähes kaikki velkansa."

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/pian-selviaa-akkirikastuvatko-kreikkalaiset/201234793/12

Mielenkiintoinen juttu, tosin vuoden vanha. Voisi melkein olettaa tuohon uutiseen tulleen päivitettyä tietoa. Nyt pitäisi löytää uudempi juttu jostain.

[ikuturso]

Kreikkaa autetaan Saksan vaalien jälkeen - "Euroopan julkisin salaisuus"
Keskiviikko 24.7.2013 klo 20.46

Perussuomalaisten Sampo Terhon mukaan velkojen helpotus on "Euroopan julkisin salaisuus".
Suomen vakuudet saattavat olla liipasimella.

Kukahan korjaa hillot takuutustililtä, jos velkoja annetaan anteeksi ja Kreikka ei mene maksukyvyttömäksi?
Ainakaan Suomelle ne eivät tuossa kohtaa kuulu enää.

Ai niin nehän kasvavat siellä korkoa 30 vuotta.
Voin kuvitelle ne otsikot, kun tuo takuutustsydeemi 30 vuoden päästä laukeaa. Siellä on kulujen jälkeen vain murusia korin pohjalla ja joku finanssilehti pääsee noihin tietoihin käsiksi ja otsikoi: Tällaiset olisivat olleet Suomen "täystakuut".
Ai niin. Suomi maksaa tuolle takuutustilille koko ajan korkoa, mikäli niitä rahoja on sijoitettu Suomen AAA-papereihin...

Meillä on kyllä talousneroja maan johdossa.

-i-