Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Eisernes Kreuz]

Jos tämä tilanne jatkuu pahana vielä kuukausia, on aivan selvää, että varsinkin eurojärjestelmä ajautuu kuilun partaalle.

Nähtäväksi jää, kuinka innokkaita esim. suomalaiset ovat pelastamaan Italian ja kenties monen muun EU-maan taloutta, jos omakin yhteiskuntamme on talouden osalta romahduspisteessä. Sitä en epäile, etteikö Suomen hallitus tahtoisi jatkossakin esiintyä Brysselin kympin tyttönä ja olisi valmis luovuttamaan vaikka tuhkat pesästä toisille jäsenmaille.

Olisi kyllä hienoa, jos pandemian johdosta nyt vallalla oleva yltiöliberalistinen talous- ja federalismiajattelu kokisi kuoliniskun ja siirtyisimme mielettömästä globalisaatiosta uudelle itsenäisten kansallisvaltioiden aikakaudelle.

[Tuomas3]

Jos tämä tilanne jatkuu pahana vielä kuukausia, on aivan selvää, että varsinkin eurojärjestelmä ajautuu kuilun partaalle.

Nähtäväksi jää, kuinka innokkaita esim. suomalaiset ovat pelastamaan Italian ja kenties monen muun EU-maan taloutta, jos omakin yhteiskuntamme on talouden osalta romahduspisteessä. Sitä en epäile, etteikö Suomen hallitus tahtoisi jatkossakin esiintyä Brysselin kympin tyttönä ja olisi valmis luovuttamaan vaikka tuhkat pesästä toisille jäsenmaille.

Jos kriisi iskee kuta kuin yhtä kovaa kaikkialle Eurooppaan ja USA:an, niin sillä ei ole lyhyellä aikavälillä merkitystä eurojärjestelmälle. Ekp voi painaa rahaa ja jakaa sitä tarpeen mukaan ja samalla jatkaa euroalueen keinotekoista koossa pysymistä. Jos kriisi jää vellomaan tai iskee erittäin epätasaisesti, niin se voi olla euron loppu, koska maksuhalu olisi vähäistä. Turismista elävät maat kuihtuisivat pysyvästi letkun varteen.

Asia, minkä pitäisi huolestuttaa kaikkia suomalaisia on se, ettei toimittajien kysyessä pääministeri torpannut eurobondeja. Ne pudottaisivat Suomen samaan talouskastiin Etelä-Euroopan konkurssipesien kanssa. Koronan aiheuttaman laman lisäksi: Ottaisimme vastuun Italiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista eli lisää velkaa. Nostaisimme lainojemme korot pilviin samalla, kun tarvitsemme entistä enemmän lainamiljardeja.

[Puskistahuutelija]

Jussi Kärki kirjoittanut pienen tekstin liittyen koronabondeihin, joita erityisesti Italia (sekä muut etelän ongelmissa olevat maat) ovat puskeneet kuin käärmettä pyssyyn.

Ennemmin tai myöhemmin tämä asia tulee euroalueen (ja mahdollisesti myös sen ulkopuolella olevien EU-maiden) päätettäväksi. Euroryhmän tiedutustilaisuus on määrä tapahtua tänään klo 11 Suomen aikaa, mutta neuvotteluja on käyty läpi yön ilmeisen huonoin tuloksin.

Perussuomalaisten paluu Soinin hillotolpalle, Sanna Marinin hallituksen käsissä vielä etelän koronabondit

Korona runtelee Eurooppaa tavalla, joka nostaa pöydälle taloudellisen yhteisvastuun. Tämä tuska leviää pian Sanna Marinin (sd) hallituksen käsiin, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Eurokriisin uusintaottelu on taas täällä ja joukot tutuissa poteroissa: talouskuria vannova pohjoinen vastaan lepsuileva etelä. Kysymys kuuluu, pitääkö koronaan sairastuneen Euroopan ottaa käyttöönsä taloudellinen yhteisvastuu ja yhteiset velat. Niitä voi nyt kutsua vaikkapa koronabondeiksi.

Italialaiset ja espanjalaiset näkevät tilaisuutensa tulleen. Koronabondit tarkoittaisivat kriisimaille edullista lainaa, koska Saksa on takaajana – ja Suomikin.

Keskustelu eurooppalaisesta yhteisvastuusta heijastuu nopeasti myös kotimaan politiikkaan. Siihen, mitä luvassa on, saa osviittaa kymmenen vuoden takaisista tapahtumista eduskunnassa.

Perussuomalaisten kannatuskäyrä nousi kevään 2011 vaalien alla samaan tahtiin kuin kriisimaiden valtionlainakorot. Populistipuheenjohtaja Timo Soinin sutkaukset saivat kansainvälistäkin huomiota, kun tukipaketti seurasi tukipakettia. Savolainen kansanedustaja Pentti Oinonen kyseli tuolloin eduskunnassa, millä kreikkalaiset maksavat velkansa takaisin – ja vastasi itse: Oliiveillako?

Tuli jytky ja loppu on suomalaista poliittista historiaa.

Nyt perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle avautuu mahdollisuus tepastella Soinin vanhalle hillotolpalle, sillä eduskunnassa kiivastuu piakkoin keskustelu Etelä-Euroopan maiden pelastamisesta.

Loput: https://www.talouselama.fi/uutiset/perussuomalaisten-paluu-soinin-hillotolpalle-sanna-marinin-hallituksen-kasissa-viela-etelan-koronabondit/5c6e040e-8600-4754-b402-0bf9fc618c9a

[Venne]

Euribondien kautta 12 miljardia lisää  velkaa etelän maiden pelastamiseen, lisäksi Suomen oman maan pelastukseen tarvittavat yli 20 miljardia ja siihen oheen nousevat korot kun luottoluokitus laskee. Euro, EU ja Deutsche Bank ovat kaikki luokassa too big to fail.

Joten velalla mennään niin kauan kuin sitä saadaan. Pankkiirien ohjauksessa, koska talousjärjestelmän romahtaminen olisi pahempi asia. Euromaat suostunevat koronabondeihin juurikin siksi että romahdus olisi vielä pahempi.

Italia on myös yhtenä vaihtoehtona pohtinut eurosta lähtemistä. Se voisi olla heille kannattavakin liike, kun euroaika on tarkoittanut kriisiä toisen perään. Turismin kuihtuessa nämä nyt ehdotetut eurobondit eivät riitä juuri mihinkään.

Viimeksi meillä oli takuuttamassa verkkosukkahousu ja nyt voguemalli. Historia toistaa itseään.

[Roope]

Jussi Kärki kirjoittanut pienen tekstin liittyen koronabondeihin, joita erityisesti Italia (sekä muut etelän ongelmissa olevat maat) ovat puskeneet kuin käärmettä pyssyyn.

Nyt perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle avautuu mahdollisuus tepastella Soinin vanhalle hillotolpalle, sillä eduskunnassa kiivastuu piakkoin keskustelu Etelä-Euroopan maiden pelastamisesta

Jos asetelmaksi tosiaan tulee, että hallitus yrittää sitoa Suomen uusilla tekosyillä eurobondeihin, niin totta kai sitä on vastustettava näkyvästi, mutta toistaiseksihan valtiovarainministeri on esittänyt Suomen kieltäytyvän niistä. Epäilemättä useammatkin eurobonditorakat nousevat vielä Suomessa kivien alta "solidaarisuutta" vaatien.

Ylen aamu
Kehysriihi alkaa koronakriisin keskellä - Akuutteihin menoihin odotetaan lisäbudjettia

6.39 Kehysriihi alkaa - Mikä pelastaisi Suomen talouden 6.54 Italiassa on oltu kotikaranteenissa neljä viikkoa 7.12 Miten EU:n yhtenäisyys kestää koronakriisin 7.43 Jälkipörssi 8.50 Etta - suomalaisen rapin kuningatar?

Yle Areena ti 7.4.2020

56:50-
Toimittaja Rosa Kettumäki
Antti, kirjoitit blogissasi, että ilman yhteisiä toimia Euroopan kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset erot kärjistyvät, mikä puolestaan lisää poliittista levottomuutta. Mitä tarkoitat tällä poliittisella levottomuudella?

Antti Ronkainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Euroalue on erittäin vaikeiden ongelmien edessä, koska jos täällä pohjoisessa kannatetaan näitä koronabondeja, niin se lisää tällaista populismia ja kansallismielisyyttä täällä pohjoisessa. Jos niitä ei taas kannateta, niin se lisää EU-vastaisuutta etelässä. Ja tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa ei vain tällaiset kansallismieliset populistipuolueet kritisoi EU:ta vaan ihan valtiojohtotasolla esimerkiksi Portugalin pääministeri ja Italian presidentti on sanonut, että Pohjoinen uhkaa EU:n tulevaisuutta tällä kovalla linjalla.
...
Toimittaja
Mutta täähän kuulostaa ihan kauhealta! Tavallaan päätettiin mitä tahansa, niin jossain päin Eurooppaa on jotkut ihmiset, jotka on niin tyytymättömiä, että siitä tulee ongelma.

Ronkainen sanoo "jos täällä pohjoisessa kannatetaan näitä koronabondeja", vaikka tarkoittaa tietysti poliitikkojen päätöstä niiden tukemiseksi siitä huolimatta, että kansa vastustaa niitä.

Antti Ronkainen: Estääkö Suomi koronakriisin eurooppalaisen ratkaisun?

[...]

Viime päivät on keskusteltu tasavallan presidentin ja pääministerin suhteista, mutta Euroopan erikoinen tilanne on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Sen lisäksi että Viktor Orban julisti itsensä eilen itsevaltiaaksi, Eurooppa tuntuu olevan poliittisessa lamaannuksessa.

[...]

EKP:n johtaja Christine Lagarde on kuitenkin suhtautunut varauksella EVM-EKP-tukeen ja vaatinut järeämpiä toimia koronabondien muodossa. Koronabondit ovat yhteisvastuullista velkaa, jolla euromaat vastaisivat kollektiivisesti koronaviruksen aiheuttamaan taloudellisiin ongelmiin. Lagarden lisäksi koronabondeja on vaatinut Emmanuel Macronin johdolla 9 euromaata.

[...]

Erityisen tiukkaa linjaa koronabondien suhteen on vetänyt Hollanti ja Saksa, mutta myös Suomi. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan euromaiden omaa vastuuta ei tule kumota koronaviruksen varjolla. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne allekirjoitti viime viikolla Euroopan sosiaalidemokraattien vaatimuksen koronabondien luomisesta, mutta media ei ole kysynyt pääministeri Marinin kantaa asiaan.

Eurokriisistä tuttu ongelma on täällä taas.

Italian ja Espanjan auttaminen ruokkii populismia pohjoisessa, auttamatta jättäminen puolestaan EU-vastaisuutta etelässä.

[...]

Ilman yhteisiä toimia Euroopan kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset erot kärjistyvät, mikä puolestaan lisää poliittista levottomuutta.

[...]

Tällä hetkellä Euroopassa on ainakin kolme blokkia: yhteisiä toimia vaatima 9 maan joukko (Ranska, Luxemburg, Belgia, Irlanti, Kreikka, Italia, Espanja, Portugali & Slovenia), Itä-Euroopan Visegrad-ryhmä (Puola, Unkari, Tshekki & Slovakia) ja "frugaaleiksi" kutsutut säästäväiset, jotka vastustavat yhteisvastuun lisäämistä. Frugaaleihin kuuluu ainakin Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska, Ruotsi ja hiljaisesta tuesta päätellen myös Baltian maat.

Media ja asiantuntijat ovat vaatineet Marinin hallitukselta suunnitelmaa koronaeristyksen purkamisesta. Tämän lisäksi olisi syytä kysyä, onko Suomi estämässä yhdessä frugaalien kanssa eurooppalaisen vastauksen koronakriisiin.

Suomen Kuvalehti 31.3.2020

[Totti]

Ennemmin tai myöhemmin tämä asia tulee euroalueen (ja mahdollisesti myös sen ulkopuolella olevien EU-maiden) päätettäväksi. Euroryhmän tiedutustilaisuus on määrä tapahtua tänään klo 11 Suomen aikaa, mutta neuvotteluja on käyty läpi yön ilmeisen huonoin tuloksin.

Perussuomalaisten paluu Soinin hillotolpalle, Sanna Marinin hallituksen käsissä vielä etelän koronabondit

Korona runtelee Eurooppaa tavalla, joka nostaa pöydälle taloudellisen yhteisvastuun. Tämä tuska leviää pian Sanna Marinin (sd) hallituksen käsiin, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Eurokriisin uusintaottelu on taas täällä ja joukot tutuissa poteroissa: talouskuria vannova pohjoinen vastaan lepsuileva etelä. Kysymys kuuluu, pitääkö koronaan sairastuneen Euroopan ottaa käyttöönsä taloudellinen yhteisvastuu ja yhteiset velat. Niitä voi nyt kutsua vaikkapa koronabondeiksi.

Minusta tilanne alkaa EU:ssa jo olemaan se, että rahaa pitäisi antaa suoraan painokoneesta jäsenmaille tuhlattavaksi ja jättää välissä olevan byrokratian ja teeskentelyn fiskaalisesta kurista sikseen. Tuskin mikään jäsenmaa pystyy hallitsemaan nykyisiäkään velkoja joten EU:n korttitalo on kaatumassa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Viisainta olisi siis jakaa tarpeellinen määrä miljardeja kaikille, jotta päästään koronakriisin yli. Sen jälkeen defaultataan kaikki velat ja jätetään euro ja EU:n palavat rauniot.

Tilannehan on se, että jäsenmaiden valtionvelat ovat olleet trendimäisessä noususta siitä asti kun euro otettiin käyttöön, velkamäärä on historiallisen korkealla tasolla ja ennätys rikotaan joka vuosi. Perinteiseen sosialistiseen tapaan jokainen kriisi johon EU törmää on ratkaistu uudella velalla. Ostamme itsemme ulos kriiseistä yhä velkaisimpina eikä kellään ole mitään käsitystä koska tämä oravanpyörä mahdollisesti pysähtyisi ja miten se pysäytetään. EU, ja Suomi siinä mukana, on siis eurojunassa, jonka rata päätyy kallion seinään. Epäselvää on lähinnä kuinka kaukana tämä kallio on.

Koronan suhteen asetelma on se, että Italialle on pakko antaa ainakin 50-100 miljardia velkaa lisää korjatakseen koronakriisin talousongelmat, ja ilman ehtoja. Muussa tapauksessa Italian talous kaatuu takuuvarmasti ja Italian on pakko erota ainakin eurosta tai jopa EU:sta. Tilanne on pitkälti sama Espanjan kanssa, ehkä Ranskankin.

Minusta tässä ei siis ole mitään keskustelun varaa mitä tulee "eurobondeihin". Ne on pakko antaa tai hyväksyä eurovyöhykkeen purkamisen. Jälkimmäinen sopisi kyllä minulle.

[kelloseppä]

Epäilen, että tässkin asiassa EU toimii kuten tähänkin asti: viivyttelee kovan päätöksen tekoa lähes loputtomiin ja tekee sitten jonkin (lähes) kaikille jäsenmaille (lähes) pahimman ratkaisun. Eräs ratkaisu, tai ainakin tosissaan suoritetty ratkaisuyritys, voisi olla yhdistää Saksan äärettömän viiveinen itsesuojeluvaisto ja haavekuva jonknilaisesta euroalueen säilyttämisesta on jo aiemminkin esiin tuotu "pohjoinen-euroalue", ts. esim. Saksan, Pohjoismaiden ja Benelux maiden yhteisvaluutta-alue. Siihen saatetaan ottaa mukaan Itävalta ja jopa Ranska, jolloin Eurostoliiton kannattajien kasvot olisivatkin jo osin säilytetty - ainakin juhlapuheissa.

[Puskistahuutelija]

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Tuomas Malinen kirjoittanut pitkän ja hyvän ketjun Twitteriin siitä, että miten EKP tulee ennemmin tai myöhemmin kaatumaan ja samalla kaatuu euro sekä koko Euroopan unioni.

Koska ketju on todella pitkä, en laita kaikkia viestejä tähän. Laitan ensimmäisen viestin, jota klikkaamalla alkaa hänen (englanniksi kirjoitettu) ketju. Referoin sitä suomeksi tähän alle.

Ensinnäkin, pitää ymmärtää mitä ns. quantitative easing tarkoittaa. Se on toimintamalli, jossa yksityiset liikepankit ostavat arvopapereita toisilta pankeilta ja sijoittajilta, jonka jälkeen keskuspankki takaa niiden tasetta. Käytännössä kyseessä on siis keskuspankkien antamasta hyvityksestä taloudelle. Keskuspankit antavat rahaa ja saavat vastineeksi vakuudet. Tämän enempää ei quantitative easing -termiä tarvitse tässä vaiheessa avata.

Ongelma on, että tällainen suuren mittakaavan osto-ohjelma voi johtaa huomattaviin tappioihin keskuspankin arvon laskiessa, jonka myötä päästään asian pihviä kohti. Maailmanhistoria tuntee muutaman keskuspankin, jotka on pääomitettu valtion toimesta sen takia, että tällainen ohjelma on johtanut keskuspankin kärsimiin massiivisiin tappioihin. Keskuspankin yksinkertaistettu tase, valuutta, valtioiden tilit (eli velat) ja liikepankkien reservit ja kokonaisarvo ovat velkojen puolella.

Keskuspankin arvon määrittelee se, että kuinka paljon sillä on pääomaa sekä arvonmuutokset valuuttakurssissa ja investoinneissa. Omaisuuteen kuuluvat vakuudet, valuuttavarannot sekä liikepankeille annetut lainat. Tästä johtuen, kun keskuspankki ostaa, se joko suoraan luo rahaa tai lainaa sitä liikepankeille pitääkseen tulot ja saatavat tasapainossa. Mitä tulee quantitative easing -ohjelmaan, keskuspankit ovat valinneet vaihtoehdoista jälkimmäisen. Voittoa keskuspankki tekee koroilla, joita se saa antamiensa velkojen perimisisestä takaisin.

Mikäli velat sisältävät keskuspankin vaatimat reservit ja valuutan, keskuspankki on tilanteessa, jossa se rahoittaa nollakustannuksella. Jos taas velat sisältävät minkäänlaisia ylimääräisiä reservejä tai koti- tai ulkomaisia saatavia, keskuspankki maksaa korkoa.

Näin yleisesti homma menee niin, että koti- ja ulkomaisten varojen rooli keskuspankin tulovirrassa on merkittävä. Keskuspankin tappiot johtuvat yleensä korkoihin liittyvistä velvoitteista, tukimaksuista, useista valuuttakurssikäytännöistä, vakuusohjelmista ja epäedullisista muutoksista nettovarallisuuden arvioinnissa. Quantitative easing -ohjelma teki keskuspankit haavoittuvaiseksi näistä viimeiselle. Mikäli keskuspankille kertyy tappioita enemmän kuin mitä se saa nettona korkotuloja, joka on bruttokorkotuotot vähennettynä menoilla, se alkaa syödä keskuspankin pääomaa.

Pohjimmiltaan keskuspankki noudattaa normaalia kirjanpitokäytänötä. Mutta, koska keskuspankki omaa vallan valuuttaan ja reserviin, se voi luoda vaatimuksia veloille joita se antaa ostamalla valtionvelkakirjoja ja saa seteleistä kertyvää tuloa, jota kutsutaan termillä seigniorage. Se on käytännössä laillisen maksuvälineen ja sen nimellisarvon erotus. Tämä on samalla ainut keskuspankin ja liikepankin välillä oleva ero. Keskuspankki voi väittää olevansa maksukykyinen tulevaisuudessa odottavien tulojen perusteella siitä huolimatta, että sen nettovarallisuus pienenee. Liikepankki ei tätä voi tehdä.

On kuitenkin yksi ongelma. Isojen tappioiden kärsiminen seignioragen kautta vaatii suurta kasvua rahapohjassa, jolla on tapana aiheuttaa inflaatiota. Nopea rahapohjan kasvu tarkoittaa sitä, että kierrossa olevan rahan määrä kasvaa nopeammin kuin tuotanto. Kuluttajat ja yritykset alkavat odottaa korkeampaa inflaatiota, jonka myötä inflaatio-odotukset lähtevät laukalle. Tämä johtaa nopeaan nousuun kuluttajahinnoissa. Ongelmana on enemmän siis ihmisten spekulaatio ja odotukset sen sijaan, että syy olisi rahan printtaamisessa itsessään, mutta se alkaa siitä että ihmiset saavat tietää keskuspankin aloittaneen rahan painamisen.

Valuuttajärjestelmä heijastelee aina reaalitalouden eli tuotannon tapahtumia. Keskuspankki ei siis voi painaa rahaa reaalitaloudesta välittämättä ilman tuhoisia seurauksia. Tästä löytyy esimerkkejä aina Weimarin tasavallasta ja Zimbabwesta nykypäivän Venezuelaan. Teoriassa keskuspankki voi tietysti kattaa kaikki mahdolliset tappiot. Se tapahtuu rahan painamisen kautta, joka johtaa ennen pitkää hyperinflaatioon ja järjestelmän tuhoutumiseen.

Toinen vaihtoehto on se, että valtio(t) maksaa keskuspankin tappiot. Jotkut keskuspankit ovat pystyneet toimimaan suhteellisen tehokkaasti laskevasta nettoarvosta huolimatta, joka tarkoittaisi mille tahansa muulle finanssialan instituutiolle maksukyvyttömyyttä. Tällainen outo kehitys omaa kuitenkin kaksi ehtoa:

1) Keskuspankkia on tuettu verotuloista
2) Valtionvelka sekä rahoitusmarkkinat ovat vakaalla pohjalla

Kumpikaan näistä ehdoista ei EKP:n kohdalla täyty.

Yksikään keskuspankki maailman tunnetun historian aikana ei ole selvinnyt ilman, että valtiovarainministeriö on ollut viimeisenä tukena ja lukkona. Tästä johtuen on erittäin todennäköistä, että EKP romahtaa jossain vaiheessa. Täten ajatus siitä, että keskuspankki voisi toimia siitä huolimatta, että sen pääoma pienenee, on EKP:n kohdalla äärimmäisen riskialtis. Valtavien tappioiden edessä sitä pitää pääomittaa tai antaa sen tuhota itsensä painamalla rahaa hiki päässä. Vaihtoehdot on nämä.

Niin tai näin, seurauksena on poliittisen vallan vaihtuminen kautta mantereen. Tästä ei vanhat puoleet selviä.

[tweet]1247064439465086976[/tweet]

[Puskistahuutelija]

Euroryhmä jatkaa tänään neuvotteluja, jotka ovat menneet pahasti solmuun. Saksan, Itävallan ja Hollannin lisäksi Suomi vastustaa ainakin nimellisesti koronabondeja, jonka lisäksi Hollanti vastustaa myös EVM:n kautta annettavan tuen ehtojen löysentämistä. Edistystä ei ole tapahtunut asian suhteen - pikemminkin päinvastoin. Ministerit puhuvat kansallisille tiedotusvälineille, tietoja vuotaa neuvotteluista jatkuvasti ulos ja kaikki osoittelevat sormella sitä osaa sopimuksesta, jota he vihaavat.

Twitterissä spekuloidaan synkemmilläkin arvioilla. Puhutaan jopa totaalisesta eskalaatiosta, jonka myötä mitään tukipakettia ei saada aikaan ja eri euromaat, erityisesti etelän ja pohjoisen maat, iskeytyvät isosti yhteen. EVM:n ongelmat ovat tiedossa, mutta Saksa ja Hollanti vaativat myös muita toimia. Jotta EVM voi lainata rahaa Italialle, pitäisi finanssipolitiikkaa kiristää tai velkoja järjestellä uudelleen. Pohjoisen euromaat ovat vastahakoisia antamaan pääomaa SURElle (temporary Support to mitigate Unemployment Risks in an Emergency) tai Euroopan investointipankille ja haluavat lisäksi kaikki maininnat solidaarisuusrahastoista ja yhteisestä liikkeellelaskusta poistettavaksi julkilausumasta.

Erään EU-virkamiehen mukaan koko neuvotteluja on sävyttänyt kiirettömyys sekä empatian ja luottamuksen puute pohjoisen ja etelän euromaiden välillä. Lisäksi hänen mielestä jotkut euromaat ovat aktiivisesti kaivaneet maata EKP:n alta.

[tweet]1248233684555177985[/tweet]

Ja kuten arvata saattaa, myös maamme hallitus on riitainen koronabondeista puhuttaessa. Tytti Tuppurainen ja Maria Ohisalo kannattavat, Kulmunin vastustava linja voitti. Mikä ihmetyttää itseäni ja varmasti muitakin suuresti on se, että kukaan ei tiedä pääministerin kantaa asiaan. Jopa Antti Rinteen kanta tiedetään, vaikka se ei ole enää millään tavalla relevantti.

IS:n tiedot: Hallituksessa kova riita EU:n koronatuki­paketista ja Suomen vastuista – Tuppurainen ja Ohisalo jyrättiin

Hallitus ajautui IS:n tietojen mukaan viime viikonvaihteessa riitelemään Suomen suhtautumisessa euro- eli koronabondeihin ja EU:n koronakriisipakettiin. EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) olisivat halunneet lisätä Suomen vastuita, mutta heidän näkemyksiensä yli käveltiin.

Euromaiden valtiovarainministerit vääntävät tänään torstaina jälleen kättä noin 500 miljardin jättituista, joilla olisi tarkoitus pelastaa erityisesti Italian ja Espanjan taloutta koronakriisin jäljiltä.

Jos linjasta on erimielisyyttä euromaiden kesken, on siitä syntynyt lihava riita myös Suomessa.

Aihe on poliittisesti erittäin herkkä ja kohtalokas.

IS:N TIETOJEN mukaan hallitus kävi Suomen tukilinjasta ja erityisesti koronabondeista kovan keskustelun, jota voi luonnehtia myös riitelyksi, vielä viime viikonloppuna.

Koronabondeillta eli eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisiä velkakirjoja.

Tällöin samassa valuutassa olevat maat vastaisivat yhteisvastuullisesti kaikkien euromaiden veloista.

...

Loput: https://www.is.fi/politiikka/art-2000006470042.html

[Puskistahuutelija]

Hyviä uutisia, jotka menivät itseltäni useampi päivä sitten ohi. Pieni erävoitto meille:

Perustuslakivaliokunta käsitteli koronabondien laillisuutta ja sitä, mitä niiden hyväksyminen mahdollisesti vaatisi. Valiokunta päätyi siihen ratkaisuun, että niiden hyväksyminen vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koronabondien hyväksyminen (näillä tiedoilla, jotka ovat vielä hyvin puutteellisia) on ison kiven takana. Normaalisti perustuslakiin lisäyksen tekeminen tai sen muuttaminen tai kumoaminen hyväksytään ensin yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen, jonka jälkeen uusi eduskunta äänestää asiasta.

Koska koronakriisi on akuutti eikä ole aikaa odottaa seuraavaa vaalikautta, tämä halutaan varmasti ohittaa yrittämällä julistaa ehdotus kiireelliseksi. Tällöin ehdotuksen hyväksyminen vaatii 5/6 enemmistön eduskunnasta, joka täyden eduskunnan edessä tarkoittaa paikoiksi muunnettuna 167 paikkaa. Perussuomalaisilla on 39 paikkaa 200:sta, joten kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänestää yksimielisesti vastaan, jää tulokseksi 161 ja täten kiireellisyysmenettely kaatuu.

Tämä ei tarkoita, etteikö suomalaisten verorahoja pystyttäisi jollain keinolla kippaamaan Italian ja Espanjan pelastamiseksi, mutta koronabondit vaikuttavat näillä tiedoilla poissuljetulta vaihtoehdolta. Italia taas ei ole hyväksymässä muuta rahoituskeinoa kuin koronabondeja, koska;

A) Italia ei halua joutua maksamaan minkäänlaisia korkoja yms. kuluja johtuen kriisin ainutlaatuisuudesta (mm. Matteo Salvini verrannut EKP:tä koronkiskureihin)
B) Italia yrittää välttää Kreikan kohtalon, jossa se joutuu Troikan (EKP, IMF, EU-komissio) johtaman teknokraattihallinnon alle.

Eduskunnan nettisivuilta tällainen poiminta perustuslakivaliokunnan mietinnöstä:

Yhteis- ja erillisvastuulliset ns. koronabondit voisivat saatavilla olevien puutteellisten tietojen perusteella perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mahdollisesti jopa vaarantaa valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista omista velvollisuuksistaan. Kun liikkeelle laskettavien velkakirjojen määrästä tai ajatellusta vastuunjaosta ei ole täsmällistä tietoa ja kun ehdotuksen toteuttamistapaa ei ole täsmennetty, tarkkaa valtiosääntöoikeudellista kantaa on kuitenkin mahdotonta esittää.Perustuslakivaliokunta kuitenkin ilmaisee huolensa siitä, että budjettisuvereniteetin, eduskunnan budjettivallan ja valtion sitoumustensa täyttämiskyvyn asettamat valtiosääntöoikeudelliset rajat voisivat mahdollisesti ylittyä yhteis- ja erillisvastuullisten koronabondien suhteen merkiten sitä, että ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä. Perustuslakivaliokunta huomauttaa lopuksi, että nyt arvioitavina oleviin esityksiin saattaa liittyä muissakin suhteessa perustuslaillisia ongelmia.

Lisää aiheesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_14+2020.aspx

[Puskistahuutelija]

Ja taas mennään. Kovaa.

Euroopan komissio kokoustaa ensi torstaina. Maiden valtiovarainministerien kannat ovat seuraavanlaiset ja niiden kanssa riittääkin vääntämistä.

- Ranska, Espanja, Italia, Portugali ja Kreikka haluavat velkojen yhteisvastuun Euroopan komission sääntöihin. Alankomaat, Tanska ja Suomi ( ) vastustavat.

- Alankomaat, Tanska, Slovenia ja Liettua halauvat tehdä SUREsta väliaikaisen. Italia ja Portugali eivät.

Lisäksi ekonomisti Vesa Vihriälä kertoi Hesarin haastattelussa kannattavansa EKP:n setelirahoitusta. Ja siihen liittyy omat riskinsä tietenkin.

[Jorma M.]

Martti Servon sanoin: "tosi hyvältä näyttää!"

Isot pojat raottavat vaatimuslistaansa: rahat esiin.

tässä Ranskan rahaministeri viiden suuren EU-mielisen lehden yhteishaastattelussa:

"Älkää aliarvioiko taloudellisen toipumisen kustannuksia Euroopassa. Joskus tuntuu, että jotkut jäsenmaat eivät tajua, mitä on tapahtumassa", Le Maire vastaa, kun häneltä kysyy viestiä Suomelle ja muille vastahankaisille jäsenmaille.

"Avatkaa silmänne, olkaa hyvät", hän lisää.

Ranskan Le Maire kannattaa voimakkaita ja välittömiä toimenpiteitä ja yhteisvastuun lisäämistä. Suomi taas haluaa edetä varovasti.

"Nyt on voimakkaiden toimien aika. On löydettävä tarpeelliset taloudelliset keinot talouksien uudelleenkäynnistämiseksi. Muuten otamme suuren riskin siitä, että junnaamme pitkässä lamassa, joka vahingoittaa Eurooppaa ja on suuri poliittinen riski monessa maassa."

...

Ranskan Le Maire kannattaa voimakkaita ja välittömiä toimenpiteitä ja yhteisvastuun lisäämistä. Le Mairen mukaan mailla on nyt valinnan paikka. Joko edessä on valtava taloudellinen kriisi monissa Euroopan unionin jäsenmaissa tai sitten maita autetaan, jotta ne toipuisivat nopeammin. Samalla toipuminen vauhdittuu koko Euroopassa, maailmassa, euroalueella ja sisämarkkinoilla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006478757.html?ref=rss

loput linkistä

[Puskistahuutelija]

^Juttu tuli luettua ja varsin tyypillinen ja ennalta-arvattava vastaus sieltä tuli.

Jutun kommenteissa kaikkein eniten ymmärrystä saa linja, jossa Suomi ei lähde maksamaan muiden velkoja. Tässä on hyvä hedelmä kasvamassa tulevia poliittisia vääntöjä varten ympäri Eurooppaa - myös Suomen osalta. Italian tukemisesta saadaan koronan hellitettyä vielä kovempi vääntö kuin Kreikan tapauksessa.

[Roope2]

Eikös tuo ole ihan mafioson puhetta:"Oleko sinä onneton niin tyhmä, ettet tajua omaa etuasi, että antamalla fyrkat järjestöllemme,  sinulle ei tulevaisuudessa tapahdu mitään epämiellyttävää?"

[Puskistahuutelija]

Eikös tuo ole ihan mafioson puhetta:"Oleko sinä onneton niin tyhmä, ettet tajua omaa etuasi, että antamalla fyrkat järjestöllemme,  sinulle ei tulevaisuudessa tapahdu mitään epämiellyttävää?"

Tältähän se vaikuttaa. Euro alkaa näyttää yhä enemmän samalta kuin mafian tarjoama "palovakuutus". Maksetaan suojelurahaa ja vastineeksi saadaan olla rauhassa.

Italian talous ottaa IMF:n arvion mukaan 10 prosenttia osumaa koronan myötä tehtyjen rajoitustoimien vuoksi. Uutta velkaa tarvitaan, että Italia pääsee tästä tilanteesta ulos joten kuten. Se tarkoittaa, että Italian julkisen sektorin velka, joka on nyt 136% bruttokansantuotteesta, on hyppäämässä kertaheitolla 180%:iin. Se tekisi Italiasta prosentuaalisesti lähes yhtä velkaisen kuin Kreikka ja nostaisi Italian maailman kolmen velkaantuneimman valtion joukkoon. Ja tässä ei ole huomioitu lainkaan sitä, miten markkinat reagoivat tilanteeseen ja että miten se vaikuttaa Italian valtionvelan korkoihin. Ellei euromaat saavuta jotain merkittävää läpimurtoa, on selvää, että Italian valtionvelkojen korot lähtevät kasvuun ja samalla maan maksukyvyttömyys on virallisestikin vain nuijan kopautuksen päässä.

Tilanne on kiharainen. EKP on valmis ostamaan lähes rajattomasti Italian valtion velkakirjoja, mutta vastineeksi se vaatii Italian noudattavan EVM:n ehtoja. Italia pelkää, että sillä on edessään Kreikan tie, jossa IMF:n, EKP:n ja EU-komission muodostama teknokraattiryhmä troikka syrjäyttää maan vaaleilla valitut poliitikot vallasta ja ryhtyy kovaan kulukuuriin. Kreikan tapauksessa on nähty, mihin se on johtanut. Vaikka puhuttiin Kreikan pelastamisesta, ei näin vuosien myötä tätä voi kukaan pitää minään muuna puuteroituna sikana. Kreikan talouskasvu on troikan toimien jälkeen hyvin vähäistä, työttömyys on suurta ja maan velkataakka ei ole laskenut vaan kasvanut. Saapasmaassa ei haluta samaa, jonka vuoksi Italian parlamentissa ei myöskään ole enemmistöä EVM:n hyväksymiselle.

Italian hallitus ei voi nykytilanteessa suostua tällaiseen skenaarioon, sillä muuten maan kansa kuohitsee pääministeri Contesta lähtien koko porukan ja niin eurojäsenyyden kuin Euroopan unionin vastustus räjähtää katosta läpi. Siinä vaiheessa italialaiset äänestävät itselleen hallinnon, joka haistattaa koko eurooppalaiselle projektille pitkät, jonka myötä se romahtaa.

On ryhdyttävä siis luovaksi, jotta eurolle ja EU:lle pystytään antamaan lisäaikaa. EKP onkin nyt ehdottanut roskapankin perustamista, joka käytännössä olisi myös yhteisvastuumekanismi euromaiden (ja mahdollisesti myös muiden EU-jäsenmaiden) välillä. Jonkun on kuitenkin loppujen lopuksi kirjattava tappiot alas ja maksettava ne. EU-komissio vastustaa esitystä.

[tweet]1251947959303974912[/tweet]

[tyhmyri]

^Yleisesti ottaen pidän Vesa Vihriälää lähinnä törppönä. Mutta tässä yhteydessä hän ehdottaa ainoaa jollain muotoa toimivaa tapaa kustannusten kattamiseksi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vihriala-ehdottaa-helikopterirahaa-valtioille-velkaa-nollakorolla-ja-ikuisesti/bcb72245-8199-4eab-b2c5-578b02b599c6

Kieltämättä tuo saattaisi johtaa jopa positiiviseen inflaatioon, mutta se ei olisi tällä kertaa yhtään huono juttu.

[Peltipaita]

Sodanjulistus EU-oikeusjärjestykselle Saksasta – "Keskuspankki pysyy itsenäisenä tulevaisuudessakin", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vakuuttaa

Saksan perustuslakituomioistuimen puuttumisella rahapolitiikkaan ja EU-tuomioistuimen nokittamisella voi olla pitkät jäljet.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mielestä Saksan perustuslakituomioistuin saattoi näyttää EU:n oikeusjärjestyksen kannalta vaarallista mallia, kun se asettui poikkiteloin EU-tuomioistuimen kantaa vastaan tiistaina.

Saksalaistuomarit päättivät, että Euroopan keskuspankki EKP on osin ylittänyt toimivaltuutensa ostaessaan eurovaltioiden joukkolainoja viime vuosina. EU-tuomioistuin taas on linjannut, että toimet ovat hyväksyttäviä.

– EU:n toiminta nojaa siihen, että nimenomaan Euroopan tuomioistuin tulkitsee eurooppalaisten instituutioiden toimintaa ja lainmukaisuutta, ei kansallinen tuomioistuin. Tästä periaatteesta tinkimisellä olisi hyvin kauaskantoisia ja yhteistyölle mielestäni hyvinkin kielteisiä seurauksia, Rehn sanoo Ylen haastattelussa.

https://yle.fi/uutiset/3-11337364

Joko me pian pääsemme tästä? Hyvältä näyttää.Ei taida saksalaisia napata Italian, Espanjan ym. pelastamiset. Valtava katastrofihan tämä tulee olemaan, mutta jos päästäisiin taas perusasioiden ääreen; valta ja vastuu. Ei hillotolppia maansa myyneille. Huonoista teoista omaa maata kohtaan tulisi rangaistus, ei palkinto, kuten nyt on.

[Puskistahuutelija]

Tässä se taas nähdään. Isot pojat saa tehdä mitä huvittaa ilman seurauksia Brysselin suunnasta. Pystyttekö kuvittelemaan minkään pienemmän EU-maan tekemään vastaavaa linjausta ilman, että Bryssel hönkisi niskaan ja uhattaisiin poliittisilla toimilla sekä sanktioilla? En minäkään.

Tähän EU lopulta kaatuu. Säännöt on samat, mutta isot pojat voivat niitä rikkoa välittämättä seurauksista. Ei tällainen liitto voi kestää.

[repo]

Suomen Uutisissa pari hyvää kirjoitusta Henri Alakylältä.

GnS Economics: Todennäköisen pankkikriisin mahdollisuus uupuu talousennusteista

Monet instituutiot ovat uusimmissa talouskatsauksissaan ottaneet koronakriisin tuoman taloussokin huomioon. Suomalainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics huomauttaa, että ennusteissa ei huomioida jopa todennäköistä pankkikriisiä. Pankkien tila on eritoten Euroopassa hyvin haastava.
[...]

Akilleen kolme kantapäätä

GnS Economicsin mukaan maailmassa on kolme talouden kipukohtaa. Ne ovat Euroopan heikossa kunnossa oleva pankkiala, Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneet pääomamarkkinat ja Kiinan heikkotehoinen velkaelvytys.

Nämä kolme tekijää ovat runnelleet pahoin tuottavuuden kasvun. Velkavuoret kasvavat taloutta nopeammin.
[...]

Sosialisoidaanko yritykset?

Yksi vaihtoehto on, että keskuspankit jatkavat ja kenties jopa lisäävät arvopaperien ostoja ulottaen ne valtioiden joukkovelkakirjoista yritysten velkakirjoihin ja mahdollisesti jopa osakkeisiin.

Yksityinen ääni katoaa yrityksistä ja niistä muodostuu vielä heikommin tuottavia keskushallinnon johtamia yrityksiä. Kyseessä on "japanisaatio" Japanin 90-luvun talouskriisin mukaisesti. Japanin keskuspankki on ollut hyvin aktiivinen toimija arvopaperimarkkinoilla sillä seurauksella, ettei Japani ole kurimuksestaan toipunut.
[...]

Suomen Uutiset, 7.5.2020

Jättiläiset törmäyskurssilla – onko EU:n "luova laintulkinta" tulossa tiensä päähän Saksan EKP-linjauksen vuoksi?

Karlsruhessa sijatseva Saksan perustuslakituomioistuin kaatoi saavikaupalla jäävettä niin EU-tuomioistuimen kuin EKP:n niskaan. Kyseessä on EKP:n loputtomalta tuntunut velkakirjojen osto-ohjelma ja vuosikaupalla toteutettu negatiivisten korkojen rahapolitiikka. EKP:n toimia on vuosien varrella kommentoitu runsaasti.
[...]

Suomen Uutiset, 7.5.2020

Ensimmäisessä lainauksessa korostukset minulta. Jälkimmäinen kirjoitus on syytä lukea kokonaan ja ajatuksella. Kirjoitus vaatii lukijalta jonkin verran harratuneisuutta aiheessa ja pitkää aiheen seuraamista, mutta antaa hyvin kontekstia Olli Rehnin avautumiselle. Henri Alakylä näyttää kirjoituksessa mm. Guy Verhofstadtin twiitin. Federalistien avautumisen ettei Saksan, "yhden mitättömän kansallisvaltion", perustuslakituomioistuin ala sanelemaan heidän mielestä suurelle ja mahtavalle Eurostoliitolle mitään on ymmärrettävä heidän uskonnollista vakaumusta lähetelevän asian käsittelyn johdosta.

Hommassa on vain se pihvi ettei uskonnollinen vakaumus taida enää pelastaa Olli Rehniä eikä Guy Verhofstadtia, kun reaalimaailman tapahtumat saattavat ottaa eri suunnan. Euron kohtaloa on pelattu "too-big-fail"-kortilla yli kymmenen vuotta. Näyttää siltä, että samaa korttia lätkitään pöytään viimeiseen asti kunnes pelissä kunnon länkkärielokuvan mallin mukaan astuu kuvaan odottamaton elementti, joka ei enää kunnioita pöytään ladottuja kortteja ja siten pelin sääntöjä.

En jaksa uskoa, että Saksan perustuslakituomioistuimen päätös ja päätöksen noudattaminen vielä olisivat saluunapokerissa aseen veto pöydän alta ja vastustajien uhkaaminen. Saksa tulee pelaamaan isojen pankkiensa puolesta vielä "too-big-to-fail" -korttia. Koronavirus-kriisi ei myöskään ole vielä aseenveto, mutta tunnelmia se on onnistunut kiristämään huomattavasti.

Jännä korttipeli seurata. Meillä suomalaisilla ei ole hommassa muuta roolia kuin statistin, vaikka edelleen liian monet uskottelevat itselleen ja muille vanhaa mantraa "olemme vaikuttamassa kokoamme suurempana".

[valkovuokko]

Mitä rahaa rankasti ylivelkaantuneet euromaat kuten Italia, Espanja, Ranska voivat maksaa EUn yhteiseen budjettiin?  Maksavatko ne vain sitä rahaa, jota saksalaiset, rankalaiset tai jotkut muut pankit ja tahot niille antavat?

Mitä takuita rankasti ylivelkaantuneet maat pystyvät antamaan EUn yhteisille lainoille?

Miten Suomi ottaa lisää ja lisää velkaa, ja sillä rahalla maksaa suuremman osuuden EU-budjetista? Ja samanaikaisesti sitoutuu takaamaan velkaa, jota vielä pahemmin velkaantuneille euromaille myönnetään?

Pahinta on, että Euroopan Keskuspankin  ja EU-tuomioistuimen toimia ei voi edes arvostella, siitä voi saada sakot, kuten nyt Saksaa uhkaa.

Ahdistaa hirveästi, missä pirullisessa vyyhdissä Suomi on mukana, mihin meitä sidotaan entistä tiukemmin, miten meiltä viedään omaa päätösvaltaa entistä enemmän.

[HMV]

Suomea on velkaannutettu varmaan tarkoituksellakin jotta viimeisiltäkin itsenäisyyden jäänteiltä katoaisi taloudellinen pohja.
Liittovaltiota on helpompi ajaa kun voidaan sanoa että mihinkään itsenäisyyteen ei kerta kaikkiaan ole enää varaa.

[Jorma M.]

Vastuumedia bilettää kun Nauta ja Macron pääsivät sopuun EU:n elvytyspaketista.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006513127.html

Maanantain ehdotus oli Merkeliltä ja Saksalta merkittävä kädenojennus Euroopan yhtenäisyyden suuntaan. Merkel kuvasi ehdotusta tiedotustilaisuudessa välttämättömäksi.

Ehdotus tuli Euroopan unionin kannalta viime hetkellä. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan jäsenmaiden välinen juopa on kasvanut, eikä ymmärrystä muiden ratkaisuihin tai auttamiseen tunnu löytyvän. Ensi viikon keskiviikkona nähdään, kuinka moni muu EU-maa on valmis ottamaan askeleen lähemmäs kompromissia.

Ensi alkuun tämä merkinnee noin 10 mrd e summaa Suomelta mikä vastannee jotain vajaata 20% Suomen budjetista.

Kyllä se siitä, saadaan homma etenemään.

[kivimies]

Hyviä uutisia, jotka menivät itseltäni useampi päivä sitten ohi. Pieni erävoitto meille:

Perustuslakivaliokunta käsitteli koronabondien laillisuutta ja sitä, mitä niiden hyväksyminen mahdollisesti vaatisi. Valiokunta päätyi siihen ratkaisuun, että niiden hyväksyminen vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttöä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koronabondien hyväksyminen (näillä tiedoilla, jotka ovat vielä hyvin puutteellisia) on ison kiven takana. Normaalisti perustuslakiin lisäyksen tekeminen tai sen muuttaminen tai kumoaminen hyväksytään ensin yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen, jonka jälkeen uusi eduskunta äänestää asiasta.

Koska koronakriisi on akuutti eikä ole aikaa odottaa seuraavaa vaalikautta, tämä halutaan varmasti ohittaa yrittämällä julistaa ehdotus kiireelliseksi. Tällöin ehdotuksen hyväksyminen vaatii 5/6 enemmistön eduskunnasta, joka täyden eduskunnan edessä tarkoittaa paikoiksi muunnettuna 167 paikkaa. Perussuomalaisilla on 39 paikkaa 200:sta, joten kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänestää yksimielisesti vastaan, jää tulokseksi 161 ja täten kiireellisyysmenettely kaatuu.

Tämä ei tarkoita, etteikö suomalaisten verorahoja pystyttäisi jollain keinolla kippaamaan Italian ja Espanjan pelastamiseksi, mutta koronabondit vaikuttavat näillä tiedoilla poissuljetulta vaihtoehdolta. Italia taas ei ole hyväksymässä muuta rahoituskeinoa kuin koronabondeja, koska;

A) Italia ei halua joutua maksamaan minkäänlaisia korkoja yms. kuluja johtuen kriisin ainutlaatuisuudesta (mm. Matteo Salvini verrannut EKP:tä koronkiskureihin)
B) Italia yrittää välttää Kreikan kohtalon, jossa se joutuu Troikan (EKP, IMF, EU-komissio) johtaman teknokraattihallinnon alle.

Eduskunnan nettisivuilta tällainen poiminta perustuslakivaliokunnan mietinnöstä:

Yhteis- ja erillisvastuulliset ns. koronabondit voisivat saatavilla olevien puutteellisten tietojen perusteella perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mahdollisesti jopa vaarantaa valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista omista velvollisuuksistaan. Kun liikkeelle laskettavien velkakirjojen määrästä tai ajatellusta vastuunjaosta ei ole täsmällistä tietoa ja kun ehdotuksen toteuttamistapaa ei ole täsmennetty, tarkkaa valtiosääntöoikeudellista kantaa on kuitenkin mahdotonta esittää.Perustuslakivaliokunta kuitenkin ilmaisee huolensa siitä, että budjettisuvereniteetin, eduskunnan budjettivallan ja valtion sitoumustensa täyttämiskyvyn asettamat valtiosääntöoikeudelliset rajat voisivat mahdollisesti ylittyä yhteis- ja erillisvastuullisten koronabondien suhteen merkiten sitä, että ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä. Perustuslakivaliokunta huomauttaa lopuksi, että nyt arvioitavina oleviin esityksiin saattaa liittyä muissakin suhteessa perustuslaillisia ongelmia.

Lisää aiheesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_14+2020.aspx

Hallitus päätti käyttää PevL:n lausuntoa wc-paperina. Valtiovarainministeri Kulmuni (kesk.) meni hyväksymään tukipaketteja vastoin valiokunnan tahtoa.

https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/euroopan-oikeusjuttu-onko-elvytysrahasto-kuin-josef-k/?shared=4443-78c52e44-999 (26.5.2020)

Euroopan oikeusjuttu – onko elvytysrahasto kuin Josef K?

Blogit Vallan mahotonta! 26.5.2020 11:57
Antti Ronkainen
[...]

Esimerkiksi valtiovarainministeri Katri Kulmunin ja perustuslakivaliokunnan välille on jo syntynyt kiista siitä, millä perustein Suomi hyväksyi huhtikuun alussa euroryhmän 500 miljardin suuruiset koronatoimet. Eurokriisin yhteydessä Suomi on edellyttänyt Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta annettavan tuen tiukkaa ehdollisuutta, jota ei euroryhmän päätöksessä kuitenkaan mainittu.

Käytännössä perustuslakivaliokunnan kanta olisi edellyttänyt koko euroryhmän paketin vetottamista, mutta Kulmuni hyväksyi sen suuren valiokunnan tuella. [...]

Ja poliittisesti suuret päätökset ovat vasta alkamassa.

Saksa ja Ranska sopivat viime viikolla elvytysrahastosta, jonka myötä EU-komissio saisi oikeuden ottaa velkaa. Sekä EU:n ystävät että sen nemesikset ovat nähneet rahastossa hamiltonilaisen hetken, joka johtaa yhteisen velan myötä näkökulmasta riippuen joko Euroopan Yhdysvaltojen riemuun tai kurjuuteen.

Johtipa elpymisrahasto sitten liittovaltioon tai ei, koronakriisi muuttaa käsitystämme "taloudellisesta tuesta". Kun eurokriisissä euromaiden välinen tuki oli aina lainaa ja ehdollistettu Troikan tiukoille hevoskuureille, Saksa ja Ranska ovat nyt ehdottaneet, että elvytysrahaston tukia ei tarvitsisi maksaa takaisin. [...]

Komission oikeus ottaa velkaa, lainojen muuttuminen tuiksi ja ehdollisuuden laadullinen muutos ovat kaikki poliittista dynamiittia olevia muutoksia suhteessa siihen, miten eurokriisiä hoidettiin 10 vuotta sitten.

Jos perustuslakivaliokunta katsoisi, että elvytysrahasto tarkoittaa keskeistä toimivallan siirtoa EU:lle, sen hyväksyminen edellyttää 2/3 enemmistöä eduskunnassa (133/200). 116 kansanedustajan Sanna Marinin hallituksella ei tällaista enemmistöä ole, joten tässä tapauksessa ainakin noin 20 kokoomuslaisen tulisi miettiä omaa eurooppalaisuuttaan. [...]

[lurkkeri]

Hesari ainakin ajaa vakuusrahastoa* kuin käärmettä pyssyyn. Eilen pääkirjoituksen voimalla, ja Kultarannastakin uutisoitiin vain siitä ja sitä tukevista puheenvuoroista. Huvittavaa oli että siinä pääkirjoituksessa vedottiin Euroopan kokonaisetuun ja tilapäiseen kriisiin. Ihan kuin a) Saksan ja Ranskan pankkien riskisijoitusten (Välimeren maihin) takaaminen olisi jotenkin Euroopan yhteinen asia ja b) ihan kuin Etelä-Euroopan maiden vuosikymmeniä jatkunut kassakriisi olisi jotenkin tilapäistä.

*elvytysrahastoa

[Kova luu]

Missä luuraavat persujen kansanedustajat? Kulunutta sanontaa käyttääkseni, heidän hiljaisuutensa on korvia huumaavaa. Nyt olisi tämän asian tiimoilta aika laittaa tykit jylisemään, olisi taas tilaisuus kannatuksen nostamiseen, vastustamalla Suomen lähtemistä Sakujen kelkkaan, pitäisi nostaa iso meteli, mutta mitään ei kuulu. Haloo !?!?

[Nikolas]

Missä luuraavat persujen kansanedustajat?

Käyttäisit edes forumin mahdollistamia toimintoja, esimerkiksi tähän tapaan: @Vilhelm Junnila

[Vilhelm Junnila]

Missä luuraavat persujen kansanedustajat?

Käyttäisit edes forumin mahdollistamia toimintoja, esimerkiksi tähän tapaan: @Vilhelm Junnila

Tykit jylisee jo.

[Vörå]

Jaahans, taas on tulossa aika, että tarvitsee kutsua pankkitukea "solidaarisuusavuksi" Etelä-Euroopalle. Saksalaiset ja ranskalaiset suurpankit kiittävät. Ei luoja, miten haluaisin ettei Suomi olisi eurossa mukana... Ja jossain vaiheessa euroalue lopultakin törmää siihen perusvalintaan, että joko muuttuu melkoisen keskusjohtoiseksi liittovaltioksi tai euro hajoaa. Viimeistään silloin meidän pitäisi hypätä pois junasta.

[Herbert]

Margaret Thatcher kommentoi EU:n elpymisrahastoa jo vuonna 1992:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=_dEp4V1zCvA&feature=emb_logo

[kivimies]

Loistava puhe. Voin itse tehdä vaihtoehtoishistoriallisen spekulaation. Thatcher syrjäytettiin pääministerin paikalta 1990 ja Maastrichtin sopimus, joka teki EEC:stä EU:n allekirjoitettiin 1992.

Jos edellistä ei olisi tapahtunut, niin nykyistä EU:ta ei välttämättä olisi olemassa.