Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[skrabb]

Eurokriisimailla yhä hurjia puolustusmenoja ja raskaita asevelkoja
Espanja tuhlaili ennen talouskriisiä hulppeisiin aseohjelmiin
25.8.2013 21:35

Johanna Kippo

Säästöjä etsivä kriisimaa Espanja on karsinut puolustusmenoja niukemmin kuin opetusbudjettia.
Ylivelkaantunut ja talouskriisissä rämpivä Espanja joutuu käyttämään vuosittain miljardeja euroja lyhentääkseen jättimäisiä asevelkojaan. Korkeat puolustusmenot kuohuttavat suurtyöttömyyden Espanjassa, jossa peruspalveluja ja sosiaalimenoja on leikattu rajusti julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Asevelka on perua 1990-luvun lopulta, jolloin Espanja aloitti asevoimiensa nykyaikaistamisen. Puolustusmenot kasvoivat 29 prosenttia talouskasvun vuosina 2000–2008.
Tutkijat puhuvat aseteollisuuden kuplasta. Lainarahalla käynnistettiin 19 uutta aseohjelmaa ja tehtiin hulppeita tilauksia: suuria määriä hävittäjiä, sukellusveneitä, sotalaivoja ja panssarivaunuja. Niiden toimitus ja takaisinmaksu koitti vuosien päästä juuri keskellä vaikeaa talouskriisiä.
Kuun vaihteessa Espanjan hallitus joutui ottamaan lähes miljardin lisälainan velan hoitamiseksi. Viime vuonna lisärahaa tarvittiin kaksi miljardia samaan tarkoitukseen.

Asehankintoja ei edes pidetä puolustusvoimille välttämättöminä.
"Hankintoja tehtiin liikaa. Demokraattinen valvonta ei toiminut eikä ostoksia perusteltu. Hankimme esimerkiksi panssarivaunuja, jotka ovat liian painavia joukkojenkuljetuskoneillemme", kuvaa maanpuolustuksen tutkija Bernardo Navazo Lontoon King's College -yliopistosta. Hän viittaa Espanjan Leopard-panssarivaunuihin, joita A400M-kuljetuskone ei pysty kuljettamaan.
Tilauksilla pidettiin huolta oman aseteollisuuden tilauskannasta. Espanja laati ensimmäisen kansallisen turvallisuusstrategiansa vuonna 2011. Turvallisuusuhkien kannalta hankinnat eivät olleet järin perusteltuja.
"Meidän ei olisi pitänyt hankkia käyttämättä jääviä järjestelmiä konfliktiskenaarioihin, joita ei ollut olemassa, eikä varsinkaan varoilla, joita meillä ei ollut silloin eikä meillä ole nyt", sanoi entinen puolustusasioiden valtiosihteeri Constantino Méndez vuonna 2010.

Julkisuudessa on epäilty myös hankkeiden kilpailutusta.
"Puolustusministeriötä ei ole täysin demokratisoitu sotilasvallan jälkeen, eikä se ole riittävän avoin. Korruptiosta ei ole viitteitä, mutta on selvää, että poliitikkojen, armeijan ja aseteollisuuden suhteet olivat läheiset", sanoo Navazo.
Espanjan on maksettava asetilauksia takaisin arviolta 31–35 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Se on hieman vähemmän kuin Espanjan viime vuonna saama pankkitukilaina.
Navazon mukaan Espanja on leikannut puolustusmenoja 12 prosenttia talouskriisin alusta saakka. Menoja on karsittu suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi opetuksesta.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan Espanja olisi saattanut välttää osan julkisen talouden sopeutustoimista ja rajuista sosiaalisista seurauksista, jos puolustusmenot olisivat olleet maltillisempia.
Nato-maa Espanja käyttää puolustukseen vuosittain nyt runsaan prosentin bruttokansantuotteestaan. Se on sotilasliiton jäsenmaista kolmanneksi vähiten.
Espanjan puolustusministeriö ei halunnut kommentoida aseohjelmia Helsingin Sanomille.

Espanja pyrkii lehtitietojen mukaan myymään osan hankinnoista eteenpäin. Esimerkiksi varastoon suljettuja Leopard-panssarivaunuja Espanja on yrittänyt kaupata Saudi-Arabiaan.
Espanja harkitsee säästöinä puolustusvoimien henkilöstövähennyksiä, prikaatien lakkautuksia ja lentotukikohtien sulkemista, kertoo armeijan uudistamiseen tähtäävä Visión 2025 -muistio.

Espanjan kansainvälisestä painoarvosta huolestuneiden mielestä säästökuuri horjuttaa Espanjan arvovaltaa ja pyrkimystä päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Muitakin uskottavuusongelmia on. Espanja on yhä suuri aseviejä, myös kehnon ihmisoikeustilanteen maihin. Nykyinen puolustusministeri Pedro Morenés tulee aseteollisuudesta, muun muassa rypälepommeja valmistaneesta Instalaza-yhtiöstä.
Aseteollisuuskaan ei ole priimakunnossa. Kesällä paljastui kiusallinen takaisku, kun Espanjan uusi huippumoderni sukellusvenemalli S-80 osoittautui niin painavaksi, ettei se pysty nousemaan pintaan. Valtion sotilastelakkayhtiö Navantia harkitsee nyt aluksen pidentämistä ongelman ratkaisemiseksi. Aluksen ensimmäinen tilaaja on Espanjan merivoimat.

http://www.hs.fi/talous/Eurokriisimailla+yh%C3%A4+hurjia+puolustusmenoja+ja+raskaita+asevelkoja/a1377318949141?ref=hs-top4-3# [/quote]

[skrabb]

USA, Saksa ja Ranska aseistavat kilvan Kreikkaa
25.8.2013 2:000
Pekka Hakala
Helsingin Sanomat

Euroopan kriisimaiden puolustusmenot ovat olleet arvostelijoiden hampaissa koko eurokriisin ajan, ja eniten pahaa verta on herättänyt Kreikka.
Kreikan puolustusmenot suhteessa kansantuotteeseen ovat olleet vuosikausia eurooppalaista huippua.
Vielä kriisivuonna 2009 Kreikan puolustusmenot olivat rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta: yli kaksinkertaiset suomalaiseen tasoon nähden.
Kymmenen miljoonan asukkaan Kreikka kulutti tuona vuonna yli 7,6 miljardia euroa puolustusmenoihinsa.

Säästöt ja leikkaukset ovat sittemmin ulottuneet myös puolustusvoimiin. Leikkauslistalla ovat varsinkin armeijan henkilöstökulut, joihin uppoaa kolme neljännestä puolustusmenoista. Kreikan armeijalla on aktiivipalveluksessa yli 145 000 henkeä.
Kreikan viime vuoden puolustusmenot olivat Siprin mukaan viitisen miljardia euroa eli noin 2,5 prosenttia romahtaneesta bruttokansantuotteesta – siis edelleen suhteellisen korkeat.
Reipas rahankäyttö näkyy. Kreikalla on lähes 1 500 panssarivaunua, sukellusvenelaivasto ja lähes kolmesataa hävittäjää taisteluvalmiudessa.
Kenraalit ovat perustelleet hankintoja Turkin uhalla, vaikka sekä Kreikka että Turkki ovat sotilasliitto Naton jäseniä.
Valtiollisen puolustusyhtiön EAS:n yksityistäminen kuuluu Kreikan talouden tervehdyttämisohjelmaan, mutta konkurssikypsä yhtiö ei ole herättänyt markkinoilla intohimoja.

Eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle Kreikka on ollut unelma-asiakas. Natoon kuuluvaan EU-maahan voi myydä aseita ilman poliittisia ongelmia. USA on Kreikan suurin asetoimittaja, mutta Saksa ja Ranska tulevat kakkosena ja kolmosena.
Ranskan puolustusyhtiö DCNS oli vielä kaksi vuotta sitten solmimassa Kreikan kanssa satojen miljoonien kauppaa neljästä fregatista ja partioaluksista. Saksan painostuksesta kauppa muutettiin leasing-sopimukseksi.
Saksalainen asetoimittaja Ferrostas taas sai viime vuosikymmenen alussa solmitusta sukellusvenekaupasta 140 miljoonan lahjussakot. Kreikan entinen puolustusministeri Akis Tsochadzopoulos on vangittu epäiltynä lahjusten ottamisesta ja rahanpesusta.

http://www.hs.fi/talous/USA+Saksa+ja+Ranska+aseistavat+kilvan+Kreikkaa/a1377318457258

"Kreikan valtiovarainministeri: Kreikka saattaa tarvita 10 miljardia euroa lisää tukea
Stournarasin mukaan Kreikalle ei saa mahdollisen lisätuen yhteydessä asettaa uusia ehtoja."

Hei me tienataan tällä!!!

Boldaukset omia

[törö]

Espanjan kansainvälisestä painoarvosta huolestuneiden mielestä säästökuuri horjuttaa Espanjan arvovaltaa ja pyrkimystä päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

Siellä on ihan yhtä viisasta porukkaa kuin täälläkin. Ei hyvää lupaa.

[Velmu]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.
Kreikka siis selviäisi kaikista veloistaan myymällä tämän ökyomaisuutensa. Mutta miksi myydä niin kauan kun löytyy Suomen kaltaisia tomppelivaltioita jotka maksavat heidän velkansa ja mikä vielä hulluinta lainarahalla.
En usko olevani kovinkaan väärässä jos arvaan, että näissä bisneksissä pyörii mahtavat pimeän rahan markkinat joista poliitikot ja valtion virkamiehet käärivät taskunsa täyteen riihikuivaa rahaa.

[IMMane]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.
Kreikka siis selviäisi kaikista veloistaan myymällä tämän ökyomaisuutensa. Mutta miksi myydä niin kauan kun löytyy Suomen kaltaisia tomppelivaltioita jotka maksavat heidän velkansa ja mikä vielä hulluinta lainarahalla.
En usko olevani kovinkaan väärässä jos arvaan, että näissä bisneksissä pyörii mahtavat pimeän rahan markkinat joista poliitikot ja valtion virkamiehet käärivät taskunsa täyteen riihikuivaa rahaa.

Poliitikot ja virkamiehet rahamarkkinoiden näkökulmasta ovat pelinappuloita, eivät pelaajia.

[Velmu]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.
Kreikka siis selviäisi kaikista veloistaan myymällä tämän ökyomaisuutensa. Mutta miksi myydä niin kauan kun löytyy Suomen kaltaisia tomppelivaltioita jotka maksavat heidän velkansa ja mikä vielä hulluinta lainarahalla.
En usko olevani kovinkaan väärässä jos arvaan, että näissä bisneksissä pyörii mahtavat pimeän rahan markkinat joista poliitikot ja valtion virkamiehet käärivät taskunsa täyteen riihikuivaa rahaa.

Poliitikot ja virkamiehet rahamarkkinoiden näkökulmasta ovat pelinappuloita, eivät pelaajia.

Poliitikot ja virkamiehet hallitsevat näitä Kreikan valtion omistamia kasinoita, hotelleja ja ravintoloita eivätkä tietenkään halua myydä pois tuottoisia lypsylehmiään.
Kreikan valtio lainaa rahansa oikeilta suurpelaajilta jotka saavat sijoituksensa takaisin mm. Suomen valtiolta. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

[starsailor]

Jos Suomi olisi Kreikan tilanteessa (missä itseasiassa muutaman vuoden päästä ollaan), niin täältä myytäisiin kaikki mahdollinen pois viimeistä penniä myöten. Maat, kiinteistöt ja kaikki arvokas. Kaikki saisi mennä. Kannattaa pitää tämä mielessä.

[ikuturso]

Terveisiä Virosta.

Viikonloppuna ajelin ympäri Ida-Virumaata ja katselin tiehankkeita, loistokkaiksi remontoituja kartanoita ja linnoja. Kaikkia koristi EU-lippu tähtineen jossain kyltissä. Jopa 75% kustannuksista on saatu EU:lta.

Viro on nettosaaja ja Suomi nettomaksaja. Siis myös meidän veronmaksajiemme rahoilla kunnostetaan teitä ja hienoja kartanoita, kun Suomessa infrastruktuuri rapistuu käsiin. Onhan joku Lasse Lehtinen jossain kolumnissaan koittanut kääntää mustaa valkoiseksi väittämällä, että juuri Viron kautta Suomestakin tulee nettosaaja, kun Lemminkäinen vetää asfaltit Viroon. Tosin Virossa on olemassa myös ihan Lemminkäinen OÜ, joka tuskin tekee suomalaisin työntekijöin asfalttia ja kanavoi yhteisöveronsa Suomeen. Joku satunnainen dirikka tekee ehkä jumalattomat bonukset, kun konsernin ulkomaanyhtiöillä menee hyvin. Mutta senkin verot taitavat matkustaa jonnekin veroparatiisien sijoituksiin.

On hienoa, että pitkään Neuvostoliiton hyväksikäyttämä ja rappeuttama Viro nousee jaloilleen. Mutta mielestäni ne viulut kuuluisivat Putinin öljysheikkikuningashuoneen maksettaviksi. Toki veljeskansaa pitää suomalaistenkin auttaa, mutta tässä on vaarana se, että virolaiset opetetaan tässä prosessissa oikeiksi eurolypsykoneiksi.

Normaalimaailmassa rahat liikkuvat investointien ja kaupankäynnin kautta. Tulee niitä saksalaisia parooneja tai suomalaisia eläköityneitä yritysjohtajia, jotka nostavat kartanon toisensa jälkeen jaloilleen ja tarjoavat paikallisille työtä ja työpaikkoja. Nämä ovat niitä Fazereita ja Finlaysoneja, joista meidänkin maahanmuuttopolitiikassa kovin puhutaan.

Nyt EU tarjoaa työvoiman vapaan liikkuvuuden, sekä rahansiirtokoneen, jolla Finlaysonien rahojen sijaan tavallisten veronmaksajien tuloja siirrellään ja aina joku vetää välistä. Työn tekijät liikkuvat EU:ssa aina isomman rahan perässä, ja niinpä virolaiset työntekijät muuttavat Suomeen tekemään töitä, ja Virossa töitä tekevät paperittovat vironvenäläiset polkuhinnalla ja olemattomalla työmoraalilla. Kunnon työvoiman kustannustaso nousee ja tuloerot ja luokkayhteiskunta kasvaa myös Virossa - tosin jo omaisuutta yksityistettäessä muodostui nopeasti yläluokka, joka kiinteän omaisuuden vouchereilla kävi kauppaa ja keräsi mahtiomaisuuden pilkkahintaan.

Tätä on EU.

Edelleen olen vahvasti sitä mieltä, että EU:n lipun sijaan noissa hankekohteissa pitäisi olla sen hankeihmisen tai -koordinaattorin kuva, joka on onnistunut sen rahan EU:lta hankkeeseen puliveivaamaan. Tai sitten EU:n lipun sijaan pitäisi olla kuva tavallisesta veronmaksajasta jostain päin Eurooppaa.

-i-

[JoKaGO]

Viro on nyt Espanjan tiellä. Verotus ja polttoainehinnat selvästi matalammalla kuin muualla Euroopassa, silti EU pumppaa tukirahoja ikkunoista ja ovista. Ihan kuin Espanjassa ja Portugalissa 90- ja 00-luvuilla. Arvatkaa vaan, miten Viron käy? Niin pieni sintti että sinne päin ei kustakaan, kun ongelmat alkavat, saati että kehiteltäisiin tukipaketteja.

[Roope]

Anteeksiantokaan ei vielä ratkaise ongelmaa

Kreikka on suurissa talousvaikeuksissa eikä helpotusta ole näköpiirissä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) haluaa antaa Kreikan ensimmäisen lainaerän anteeksi jo heti ensimmäisenä.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble kertoi tiistaina sen, mitä on pitkään ennakoitu. Hänen mukaansa Kreikka tarvitsee kaikella todennäköisyydellä vielä kolmannen tukipaketin kahden aiemman päälle.

[...]

Massiivisista mielenosoituksista ja levottomuuksista huolimatta toistaiseksi on ollut suhteellisen rauhallista. Edessä voi silti olla vielä todellinen sosiaalinen räjähdys. Silloin voivat palaa muutkin kuin autot.

Kreikan parlamentissa meuhkaava uusnatsipuolue ei tyydy pelkästään syyttelemään maahanmuuttajia maan ongelmista. Sen kannattajat vainoavat avoimesti ja väkivaltaisesti kaikkia muualta tulleita.

Vasemmiston mielestä suhdetta Kreikan tukemiseen on katsottava ennen muuta tästä näkökulmasta.

Ensimmäinen tukipaketti annettiin Matti Vanhasen porvarihallituksen aikana. Vasemmisto vastusti sitä muun muassa siksi, että siinä ei ollut mukana sijoittajavastuuta.

Kolmannen tukipaketin kokoaminen ei välttämättä auta, jos sen ehdot ovat samat kuin ennenkin. Siksi parempi tapa nostaa Kreikka takaisin jaloilleen, voisi olla pyyhkiä yli ensimmäisessä tukiohjelmassa annetut lainat. Tähän joudutaan todennäköisesti menemään joka tapauksessa.

Kreikkalaisille pitää antaa mahdollisuus nousta jaloilleen. Kreikan kriisiin syytöntä kansaa ei voi ikuisesti sitoa kurjuuteen, köyhyyteen ja velkavankeuteen.

Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri.

Kansan Uutiset: Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku 26.8.2013

Kyllä Kreikassa palaa jo muutakin kuin autoja. Äärivasemmistolaiset ekstremistiryhmät räjäyttelevät pommeja pankkeja, hallintorakennuksia ja poliittisia vastustajiaan vastaan, ja Vasemmistoliiton kreikkalainen veljespuolue Syriza lietsoo mellakoita, joissa tulilinjalla ovat poliisit. Tuskin ne lopettavat jo vuosikymmeniä jatkunutta vallankumoustaisteluaan, vaikka Kreikka saisi kaikki lainansa anteeksi.

[PaulR]

Kullan hinta kävi korkeimmillaan kahteen kuukauteen

Kulta kävi yöllä kello puoli neljältä Suomen aikaa 1407,42 dollarissa unssilta, kun eilinen päätöstaso oli 1393,98 dollaria. Tänään aamupäivällä hieman ennen kello yhtätoista kulta liikkui 1403,57 dollarissa unssilta.

Kullan hinta on laskenut 17 prosenttia tänä vuonna, kun markkinoilla on spekuloitu Yhdysvaltain keskuspankki Fedin mahdollisesti supistavan arvopaperien osto-ohjelmaansa.

Viimeisen seitsemän viikon aikana hinnat ovat kuitenkin olleet nousussa yhteensä kuutena viikkona.

– Kullan näkymät ovat positiiviset. Geopoliittiset jännitteet Lähi-idässä tukevat hintoja, sanoo Wing Fung Financial Groupin tutkimuspäällikkö Mark To uutistoimisto Bloombergille.

Hauska lukea "asiantuntijoiden" ja kommentien kirjoittajien syitä miksi näin. "Bronx Kid" Celentellä on aina värikkäät ilmaukset:

Gerald Celente - Trends In The News - "A Golden Forecast"
http://www.youtube.com/watch?v=mLzinEV1MOI

[Impivaaran tiikeri]

Kreikka tarttee vielä 77 miljardia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/sokkiarvio+saksasta+kreikka+tarvitseekin+77+000+000+000+euroa/a2201033

[Uuno Nuivanen]

Ei hätää, me tienataan tällä, ja suomalaisten isien ja äitien työpaikkojahan tässä pelastetaan.

Iltalehdestä Leikolan blogin kommenteista nimim. Paulus:

Kataisen Stalingrad

Kaksi vuotta sitten hallitus lähti rinta kaarella kolmea aata huutaen, ylimielisesti muille neuvoja jaellen, näyttämään politiikan mallia. Pian kesäsään väistyttyä juututtiin asemiin, mistä alkoi tihkua tietoja erityisen kovasta vastarinnasta. Brysselistä vaadittiin kestämään ja lisätuen olevan pian tulossa. Ylennystä vilauteltiin.
Täysin talvisäähän varautumaton hallitus jämähtää asemiin luottaen vastavoimien ehtyvän ja myönteisen käänteen pian tapahtuvan. Tällä välin vastavoimat salakavalasti saartavat koko koalition. Brysselin tuki saarretuille hiipuu retoriseksi.
Motista murtautumisen edellyttämät hyvin nopeat strategiset offensiivit jätetään kaikkien hämmästykseksi hyödyntämättä. Sen sijaan asemiin juuttuneena jatketaan voimia kuluttavaa kamppailua ylivoimaa vastaan. Antautumiskielto saatetaan voimaan. Päällystön edut turvataan ja miehistölle jaetaan niukkuutta. Yhä päälle tunkevampien voimien paineessa loppuun kulunut motti antautuu. Vain harva joukko asiantuntijoita lennätetään turvaan.

[Faidros.]

Kreikka tarttee vielä 77 miljardia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/sokkiarvio+saksasta+kreikka+tarvitseekin+77+000+000+000+euroa/a2201033

Ja tuo arvio on tämän, vielä myöntämättömän, 10 miljardin pikavipin päälle.

[ikuturso]

Kreikka tarttee vielä 77 miljardia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/sokkiarvio+saksasta+kreikka+tarvitseekin+77+000+000+000+euroa/a2201033

Ja tuo arvio on tämän, vielä myöntämättömän, 10 miljardin pikavipin päälle.

Ja yllättäen Anhela Merkel nyt loihe toteamaan, ettei Kreikkaa olisi ensinkään pitänyt ottaa euroon mukaan. Päätös oli kuitenkin hänen edeltäjänsä (kuuluu woooooosh, kun anhela pesee kätensä koko jutusta). Varmaan Anhelan seuraaja uusi liittokansleri toteaa, että Kreikkaan ei olisi pitänyt laittaa ensimmäistäkään tukipakettia, mutta kun päätös oli hänen edeltäjänsä. Seuraava taas toteaa, että Portugalia ja Espanjaa ja... ja ei olisi pitänyt ensinkään ottaa mukaan euroalueeseen, koska...

Kuka valtionpäämies ensimmäisenä sanoo, että koko euroa ei olisi pitänyt ensinkään perustaa?

-i-

[Kulttuurirealisti]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.

Tästä voisi lukea enemmänkin, olisko sulla lähdettä?

[Tykkimies Pönni]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.

Tästä voisi lukea enemmänkin, olisko sulla lähdettä?

Ei pidä unohtaa massiivisia öljy ja kaasuesiintymiä.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/pian-selviaa-akkirikastuvatko-kreikkalaiset/201234793/12

Taloussanomien juttu on hieman harhaanjohtava sillä öljyesiintymät on todettu jo aikoja sitten. Kreikkalaisten ei myöskään anneta "äkkirikastua" öljyesiintymillään. Päinvastoin.

[Velmu]

Kreikan valtiolla on velkaa 320 miljardia ja sellaista omaisuutta jota valtioilla ei normaalisti ole 300 miljardin arvosta. Esimerkiksi hotelleja, ravintoloita, golfkenttiä, kasinoita, huviveneiden satamia ym.ym.

Tästä voisi lukea enemmänkin, olisko sulla lähdettä?

Olen niin tumpelo, etten osaa pistää lähteitä tänne. Tästä oli kumminkin kansainvälisessä lehdistössä pari vuotta sitten paljon juttua. Taloussanomien juttu löytyy ainakin googlettamalla "Kreikan valtion omaisuus".

[törö]

Kreikka kehittelee keinoja välttää uusia leikkauksia


Kreikan hallituksen virkamiehet valmistautuvat troikan syyskuun vierailuun kehittämällä suunnitelman, jonka avulla Kreikka voisi välttää uudet leikkaukset ja ennenaikaiset vaalit.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja EU:n muodostaman troikan "tekniset tiimit" suuntaavaan Ateenaan syyskuun 16. päivänä.

Syyskuun 22. päivänä on Saksan vaalit, joiden tuloksen uskotaan vaikuttavan merkittävästi Kreikan hallituksen neuvotteluihin troikan kanssa.

Pääministeri Antonis Samaras on tietojen mukaan ilmoittanut troikan kanssa neuvotteluja käyvälle valtionvarainministeri Yannis Stournarakselle, että hän vastustaa mahdollisia uusia säästötoimia, kertoo Kathimerini.

Troikan arvellaan ehdottavan uusia säästötoimia vuosille 2015 ja 2016.

Verojen korotusten ja julkisen sektorin työpaikkojen leikkausten jälkeen Kreikassa pelätään, että suunnitelmat uusista säästötoimista saattaisivat hajottaa hallituksen ja johtaa ennenaikaisiin vaaleihin. Ennenaikaiset vaalit saatettaisiin järjestää toukokuussa, samoihin aikoihin kun Kreikassa on kunnallisvaalit ja Euroopassa EU-parlamenttivaalit.

Kreikan hallituksen tavoitteena on saada budjetti ylijäämäiseksi tämän vuoden aikana, jotta maa voisi palata kansainvälisille velkakirjamarkkinoille ensi vuonna. Tavoitteena olisi kerätä velkakirjamarkkinoilta 3-4 miljardia euroa.

Kreikka voisi sitten täyttää vuosien 2014 ja 2015 rahoitusvajeen osittain velkakirjojen myynnistä saatavilla varoilla ja osittain pankkien uudelleenjärjestämisestä jäljellä olevilla varoilla sekä EU:n rahoitustukiaisilla.

Jos hallitus onnistuu täyttämään tulevien vuosien rahoitusvajeen, pääsee pääministeri Samaras käynnistämään vaalikampanjansa "ei enää säästötoimia" -iskulauseella.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikka+kehittelee+keinoja+valttaa+uusia+leikkauksia/a2201588

[Uuno Nuivanen]

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/09/02/merkelkin-sen-jo-myonsi-kreikalle-ehka-kolmas-apupaketti/201312127/12?ref=ts_float_news

Saksan liittokansleri Angela Merkel myönsi sunnuntai-illan vaaliväittelyssä, että Kreikka saattaa tarvita vielä kolmattakin avustuspakettia, uutistoimisto Bloomberg kertoo.

Sitten neljäs.. ja viides... 

[ikuturso]

Angela Merkel koitti kääntää vaalidebatissaan (ainoa mihin suostui) mustaa valkoiseksi kertomalla, että Kreikka-tuki ei ole vastikkeetonta solidaarisuustukea, vaan se on vastikkeellista ja hyödyttää myös Saksaa.

Helppo uskoa, kun katselee Kreikan asetilauksia Saksasta.

---

Eurokriisimailla yhä hurjia puolustusmenoja ja raskaita asevelkoja
Espanja tuhlaili ennen talouskriisiä hulppeisiin aseohjelmiin
25.8.2013 21:35

...[espanjan]Aseteollisuuskaan ei ole priimakunnossa. Kesällä paljastui kiusallinen takaisku, kun Espanjan uusi huippumoderni sukellusvenemalli S-80 osoittautui niin painavaksi, ettei se pysty nousemaan pintaan. Valtion sotilastelakkayhtiö Navantia harkitsee nyt aluksen pidentämistä ongelman ratkaisemiseksi. Aluksen ensimmäinen tilaaja on Espanjan merivoimat.

http://www.hs.fi/talous/Eurokriisimailla+yh%C3%A4+hurjia+puolustusmenoja+ja+raskaita+asevelkoja/a1377318949141?ref=hs-top4-3#

Espanjan sukellusvene kuvaa Espanjan taloutta.
Noinkohan erilaiset tukipaketitaluksen pidentäminen pelastaa taloudensukellusveneen, jos vika on perusrakenteissa?
Kuinkahan helppoa on saada veronmaksajiamiehistöä huijattua tuollaiseen kansantalouteensukellusveneeseen?

-i-

[Uuno Nuivanen]

Jahas, jokohan Jykä on ehtinyt lupaamaan 'tukea'?

Slovenian valtionvelka kasvaa uhkaavasti, kun hallitus yrittää pelastaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin mielestä ulkopuolinen apu on pian tarpeen.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/09/03/ekonomisti-slovenia-tarvitsee-pian-ulkomaista-rahaa/201312276/12

[törö]

IMF paljasti karmaisevan totuuden Kreikan rahoitusaukosta
Talouselämä
7.9.2013 20:23

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa Kreikan rahoitusvajeen nousevan 46,8 miljardiin euroon vuosina 2015–2020, kirjoittaa Kathimerini. Tieto perustuu saksalaisen uutistoimisto dpa-AFX:n perjantaina julkistettuun raporttiin.

Vaje koostuu maan alijäämästä sekä tarpeesta kattaa Kreikan joukkovelkakirjat sekä lainat, jotka erääntyvät tuona aikana.

Uutistoimiston siteeraamat lähteet ovat huolissaan, koska tämä summa ei sisällä lainapaketteja, joita ei ole vielä myönnetty Kreikalle.

Kathimerinin mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin lähipiiristä kerrottiin eilen, ettei neuvotteluja Kreikan uudesta tukipaketista voida aloittaa ennen huhtikuuta 2014.

http://www.talouselama.fi/uutiset/imf+paljasti+karmaisevan+totuuden+kreikan+rahoitusaukosta/a2202702

[ikuturso]

Ratkaisu Kreikalle on Argentiinan tie. Olkoon sitten EU:ta tai ei.

Tähän musiikillista viihdettä:
Don't cry for me Argentina...

...
They are illusions,
they are not the solutions they promised to be,
...

-i-

[törö]

^ Se kai tässä on tarkoituskin.

Keski-Euroopan zombipankkeja tuetaan Vetelä-Euroopan maiden kautta, joten pankit eivät ole vastuussa jos tukilainoja ei maksetakaan takaisin.

Vetelä-Euroopan mailla on kokemusta lainojen maksamatta jättämisestä eikä se ole niille kovin dramaattinen päätös. Nopeampi tiehän se on kuin velkojen maksaminen, mihin menee ikä ja terveys. Kun jättää velat kylmästi maksamatta, joutuu kärvistelemään pari vuotta ennen kuin pankkiirit alkavat ajatella, että kai ne maksavat velkansa sitä ensiksi antaneille ja kun tuo talouskin on aika heikossa hapessa.

Tukien kierrättämisen ansiosta kultapossukerho saa aikaa varmistaa itselleen mukavat oltavat vaikeina aikoina.

Suomen päättäjät taas saavat kerrankin kunnolla kakkoseen ilman liukastetta.

Kaikki hyötyvät.

[chacha2]

IMF paljasti karmaisevan totuuden Kreikan rahoitusaukosta
Talouselämä
7.9.2013 20:23

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa Kreikan rahoitusvajeen nousevan 46,8 miljardiin euroon vuosina 2015–2020, kirjoittaa Kathimerini. Tieto perustuu saksalaisen uutistoimisto dpa-AFX:n perjantaina julkistettuun raporttiin.

Vaje koostuu maan alijäämästä sekä tarpeesta kattaa Kreikan joukkovelkakirjat sekä lainat, jotka erääntyvät tuona aikana.

Uutistoimiston siteeraamat lähteet ovat huolissaan, koska tämä summa ei sisällä lainapaketteja, joita ei ole vielä myönnetty Kreikalle.

Kathimerinin mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin lähipiiristä kerrottiin eilen, ettei neuvotteluja Kreikan uudesta tukipaketista voida aloittaa ennen huhtikuuta 2014.

http://www.talouselama.fi/uutiset/imf+paljasti+karmaisevan+totuuden+kreikan+rahoitusaukosta/a2202702

IMF:n Lagarde kiirehtii euromaita pankkiunioniin

Tiistai 10.09.2013 klo 17:40 

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde antoi kehotuksensa tiistaina sen jälkeen, kun EU-parlamentti oli siirtänyt pankkiunionia koskevan äänestyksen torstaille.

Parlamentin ja EKP:n välillä on erimielisyyksiä, jotka uhkaavat siirtää pankkiunionin toteutuksen aikataulua.

Aiheesta kirjoittivat muun muassa saksalainen Spiegel Online ja ranskalainen Les Echos.

Lagarde sanoi Les Echos'n mukaan, että "euroalue on monien mielestä hieno laiva, joka on rakennettu purjehtimaan tyynillä vesillä mutta joka ei ole vielä valmis kovaan merenkäyntiin".

"Paljon on tehty pankkiunionin hyväksi. Jos minulla on tänään jokin viesti, niin se on se, että tämä osa laivasta täytyy rakentaa loppuun (...), ja siinä nopeus on keskeistä."

Christine Lagarde puhui Ranskan valtiovarainministeriön ja IMF:n järjestämässä seminaarissa, jossa pohdittiin EU:n mahdollista budjettiunionia.

Keskuspankin ja parlamentin välillä on Spiegelin mukaan kiistaa varsinkin siitä, miten yksityiskohtaisesti EKP:n on kerrottava EU-parlamentille pankkivalvonnasta. Parlamentaarikot haluaisivat nähdä pankkien tulevan valvontaelimen johtokunnan istuntopöytäkirjat, mihin vaatimukseen EKP ei halua taipua.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/imfn+lagarde+kiirehtii+euromaita+pankkiunioniin/201309503659
kaikki boldaukset omat

[Mato]

On luultavasti ollut keskustelua siitä, miten valtion velkoja lyhennettäisiin keskuspankin rahan jaolla.

Varsinkin Suomen ottamat velat Kreikan tukemiseksi pitäisi kuitata EKP:n tililtä, ei suomalaisten veronmaksajien.

Eli EKP jakaa maille rahaa yhteensä about 1000 miljardia, joista suomen osuus olisi 1,8 prosenttia, eli 18 miljardia. Suomi, kuten muutkin maat maksavat valtionvelkaa pois koko summalla.

Velanmaksusta menee pankeille korko ja pääoma kuoletetaan EKP:lle, josta pankit ovat alun perin rahan nostaneet (tai jos omista kasseistaan, niin sitten sinne). Rahaa jää kiertoon koron verran, velat ovat vähentyneet ja uutta alkua pukkaisi.

Onko tuossa ajatusrakennelmassa muuta ongelmaa kuin että heittää rahaa liikenteeseen melkoisen summan. Jos EKP vielä itse siirtää rahat ilman maiden välikäsiä (joita etelän vetelävaltioissa riittäisi), suurin osa rahoista ei menisi kiertoon ja aihauttaisi kovinkaan suurta inflaatiota (vai aiheuttaisiko?). Kannattiaisiko tuo tehdä mieluummin kuin velkojen leikkaus.

Kuka tuossa skenaariossa olisi häviäjä ja kuka voittaja?

Tosiasiahan olisi, että Kreikka olisi aika pian samassa ongelmassa kuin nytkin...

- Mato

[ikuturso]

On luultavasti ollut keskustelua siitä, miten valtion velkoja lyhennettäisiin keskuspankin rahan jaolla.

Varsinkin Suomen ottamat velat Kreikan tukemiseksi pitäisi kuitata EKP:n tililtä, ei suomalaisten veronmaksajien.

Eli EKP jakaa maille rahaa yhteensä about 1000 miljardia, joista suomen osuus olisi 1,8 prosenttia, eli 18 miljardia. Suomi, kuten muutkin maat maksavat valtionvelkaa pois koko summalla.
...
Onko tuossa ajatusrakennelmassa muuta ongelmaa kuin että heittää rahaa liikenteeseen melkoisen summan. Jos EKP vielä itse siirtää rahat ilman maiden välikäsiä (joita etelän vetelävaltioissa riittäisi), suurin osa rahoista ei menisi kiertoon ja aihauttaisi kovinkaan suurta inflaatiota (vai aiheuttaisiko?). Kannattiaisiko tuo tehdä mieluummin kuin velkojen leikkaus.

Kuka tuossa skenaariossa olisi häviäjä ja kuka voittaja?

Tosiasiahan olisi, että Kreikka olisi aika pian samassa ongelmassa kuin nytkin...

- Mato

Siis siinä on se ongelma, että EKP on tehnyt tuota jo kriisimaille vaikka kuinka paljon.

Löytyy tästä ketjusta jostain määrätkin, mutta EKP antoi mm. Kreikan liikepankeille luvan laskea liikkeelle lisää euroja.

Hep, tuossa:
http://turuka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113670-turpa-kiinni-me-painetaan-rahaa
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikka+kaynnisti+setelipainon++saksalla+ei+huomauttamista/a2139166

EKP nosti rajaa, joka rajoittaa paljonko valtio saa myydä omille liikepankeille velkakirjoja. Sellaisia paskapapereita vastaan, mitkä eivät ulkomaisille rahoittajille enää kelpaisi, Kreikan liikepankit printtasivat neljä miljardia, jotta saivat jonkun lainaerän maksettua.

Esittämäsi malli siis pelittää, mutta vain joissain maissa...

Revi siitä ja hae jotain tasa-arvoa EU:sta. HAHHAA.

Kannattaa tulla lukemaan Homman talousketjua jos vitutuskäyrä ei ole jo tarpeeksi korkealla. Täällä kasvaa dzorma otzaan ennen kuin ehtii sanoa EEKOOPEE.

-i-

[Tykkimies Pönni]

On luultavasti ollut keskustelua siitä, miten valtion velkoja lyhennettäisiin keskuspankin rahan jaolla.

Varsinkin Suomen ottamat velat Kreikan tukemiseksi pitäisi kuitata EKP:n tililtä, ei suomalaisten veronmaksajien.

Eli EKP jakaa maille rahaa yhteensä about 1000 miljardia, joista suomen osuus olisi 1,8 prosenttia, eli 18 miljardia. Suomi, kuten muutkin maat maksavat valtionvelkaa pois koko summalla.

Velanmaksusta menee pankeille korko ja pääoma kuoletetaan EKP:lle, josta pankit ovat alun perin rahan nostaneet (tai jos omista kasseistaan, niin sitten sinne). Rahaa jää kiertoon koron verran, velat ovat vähentyneet ja uutta alkua pukkaisi.

Onko tuossa ajatusrakennelmassa muuta ongelmaa kuin että heittää rahaa liikenteeseen melkoisen summan. Jos EKP vielä itse siirtää rahat ilman maiden välikäsiä (joita etelän vetelävaltioissa riittäisi), suurin osa rahoista ei menisi kiertoon ja aihauttaisi kovinkaan suurta inflaatiota (vai aiheuttaisiko?). Kannattiaisiko tuo tehdä mieluummin kuin velkojen leikkaus.

Kuka tuossa skenaariossa olisi häviäjä ja kuka voittaja?

Tosiasiahan olisi, että Kreikka olisi aika pian samassa ongelmassa kuin nytkin...

- Mato

Ei inflaatiota koska raha ei menisi kiertoon vaan suoraan velkojapankeille. Tämä on ainoa ja paras keino ulos tästä velkapelleilystä. Syy minkä takia näin ei tehdä on se että valtioden velkaantuminen yksityispankeille on nimenomaan ollut tavoite. Nämä samat yksityispankit pyörittää EKP:tä omana keskuspankkinaan joten he eivät asiasta innostu. Samat yksityispankit on saaneet myyränsä ujutettua joka hemmetin virkaan EU:ssa helposti koska EU:kin on heidän luomuksensa. Kun valtiot ovat suuressa velassa pankeille he joutuvat antamaan lainanhoitona pankeille todellista omaisuuttaan. Todellinen omaisuus siis vaihdetaan tyhjästä luotuun rahaan minkä valtioden omat pankit olisivat voineet painaa itsekin.

[td]

Barroso kiirehtii pankkiunionia ja korostaa EU:n merkitystä investointien lisäämisessä.

MTV3 seitsemän uutiset, tekstitys:
"Joillain alueilla EU:n sijoitukset ovat ainoa julkisen rahoituksen muoto, koska kansallista rahoitusta ei saa...

Barroso sanoi:
"Joillain alueilla EU:n rahoitukset ovat heillä AINOA tapa, millä saada julkista rahoitusta, koska he eivät voi...NYT..öö.. saada enää kansallista rahoitusta...

Mission completed?

http://www.katsomo.fi/?progId=236149  kohdasta 00:09:00