Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[ikuturso]

Jos se menee EVM:n kautta, niin meillä ei ole puolta sanaa sanottavana. EVM päättää enemmistöllä mihin raha menee. Vain jos pääomaa pitää kasvattaa, tarvitaan suostumus kaikilta. Tai jotain. Ei muista tarkkaan. Ei muista kukaan muukaan. Siihen tää perustuu. Kun ei kukaan muista, raha kulkee huomaamatta. Eduskunnaltakaan ei kysytä.

-i-

[törö]

Vasemmistoliitossakaan ei ole tajuttu, että jos elvytykseen ja pankkiiritukiin syydetyillä rahoilla olisi perustettu yrityksiä, meillä olisi nyt paljon enemmän työpaikkoja.

Toki työpaikat kuuluvat vanhaan talouteen ja nykyisin raha tulee seinästä, mutta konservatiivit tekevät yhä mielellään työtä palkan eteen.

[Uuno Nuivanen]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ennustaa hallituspuolueiden kaivavan omaa hautaansa, jos Kreikka esittää syksyllä pyynnön kolmannesta hätärahoituspaketista ja siihen suostutaan. Saksan kristillisdemokraattinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble myönsi tiistaina vaalikiertueellaan, että ylivelkaantunut Kreikka tarvitsee uuden hätärahoituksen vuosiksi 2014–2016.

"Jos sieltä syksyllä anomus tulee, ja Katainen ja Urpilainen nousevat pönttöön ja enkelikuoro säestää lipulla tai ilman, että näin pelastetaan suomalaisia työpaikkoja, niin maltan tuskin odottaa", Soini sanoo.

http://www.hs.fi/politiikka/Soini+Kreikan+uudesta+h%C3%A4t%C3%A4paketista+Maltan+tuskin+odottaa/a1377049256740?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=d588608a8d2f27e380770090966b8a2e

[törö]

Jos se menee EVM:n kautta, niin meillä ei ole puolta sanaa sanottavana. EVM päättää enemmistöllä mihin raha menee. Vain jos pääomaa pitää kasvattaa, tarvitaan suostumus kaikilta. Tai jotain. Ei muista tarkkaan. Ei muista kukaan muukaan. Siihen tää perustuu. Kun ei kukaan muista, raha kulkee huomaamatta. Eduskunnaltakaan ei kysytä.

Ei muuten ole ihme, ettei valtio osaa tehdä mitään yritysten hyväksi kun märkäkorvaiset broilerit ovat tottuneet syytämään valtion rahaa sinne ja tänne mututuntumalta, sillä taka-ajatuksella, että epäonnistumisista ei tarvitse puhua ennen seuraavia vaaleja, mutta onnistumisista voi toki kerätä kunnian.

Sellaisella mentaliteetilla on vaikea ymmärtää, ettei yrityksillä ole varaa moiseen vaan niissä käytetään rahaa paljon varovaisemmin, eikä nykyisissä olosuhteissa ole kovin suurta hinkua ottaa velkaa suuria investointeja varten, koska tulevaisuudesta ei ole juuri muuta tietoa kuin että turbulenssia on odotettavissa.

Joku Neste Oil voi toki tehdä nyt suuria investointeja, koska löpö ei ole ihan se ensimmäinen tuote minkä kulutuksesta tingitään ja siitä on jo ehditty tinkiä lähes niin paljon kuin pystytään, joten tulevaisuudessa ei ole odotettavissa kovin suuria notkahduksia, ja nyt urakat voi kilpailuttaa tehokkaasti, kun useimmille yrityksille kelpaa vähän  tappiollinenkin urakka, kunhan väkeä ei tarvitse irtisanoa. Useimmat valtion yhtiöt toimivat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisillä aloilla niinpä niiden hallintoneuvostoissa notkumisesta ei kerry broilereille ihmeemmin kokemusta tavallisien yritysten tilanteesta lamassa ja epävakaina aikoina.

[nonoo]

Toivottavasti tästä nyt revitään kaikki ilo irti Persujen toimesta. Voisi kaivella vaikka vanhoja lausumia Käteiseltä ja kumppaneilta, joissa vakuuteltiin rahojen tulevan takaisin korkojen kera. 

[skrabb]

Soini: Suomen pitää kieltäytyä tukipaketeista
Talous | Turun Sanomat 16:48

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että Suomen pitää kieltäytyä tukipaketeista EU-sopimusten vastaisina. Hänen mukaansa nyt pitää hoitaa Suomen omat asiat.

Soini arvioi, ettei hallitus osaa ja uskalla muuta kuin aloittaa Kreikan kolmannen tukipaketin rakentamisen. Hänen mukaansa tukipakettia tullaan perustelemaan vanhalla horinalla, että sillä puolustetaan suomalaisia työpaikkoja, vakautta ja euroa viimeiseen veronmaksajaan saakka.

Kolmannen tukipaketin tarpeesta puhui eilen Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

TS-STT

http://www.ts.fi/uutiset/talous/525388/Soini+Suomen+pitaa+kieltaytya+tukipaketeista

[PaulR]

Soini: Suomen pitää kieltäytyä tukipaketeista
Talous | Turun Sanomat 16:48

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että Suomen pitää kieltäytyä tukipaketeista EU-sopimusten vastaisina. Hänen mukaansa nyt pitää hoitaa Suomen omat asiat.

Soini arvioi, ettei hallitus osaa ja uskalla muuta kuin aloittaa Kreikan kolmannen tukipaketin rakentamisen. Hänen mukaansa tukipakettia tullaan perustelemaan vanhalla horinalla, että sillä puolustetaan suomalaisia työpaikkoja, vakautta ja euroa viimeiseen veronmaksajaan saakka.

Kolmannen tukipaketin tarpeesta puhui eilen Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

TS-STT

http://www.ts.fi/uutiset/talous/525388/Soini+Suomen+pitaa+kieltaytya+tukipaketeista

Jos jotakin parempaa olisi esittää, se olisi tehty vuosia sitten. Ikävä olla tällainen "kusen bileittesi päällä", mutta korjatkaa oikeaksi.

[ikuturso]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194833637757/artikkeli/arhinmaki+kreikan+ensimmainen+tukipaketti+anteeksi.html

"Arhinmäki: Kreikan ensimmäinen tukipaketti anteeksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perää keskustelua siitä, pitäisikö Kreikan ensimmäinen tukipaketti antaa anteeksi. Arhinmäki arvioi, että tällöin Kreikalle ei tarvitsisi lähteä rakentamaan kolmatta tukipakettia."

Arhinmäki syyttää elinkeinoelämää ahneudesta ja haukkuu suomalaiset vielä vientiin kykenevät yritykset työläisten sortamisesta, koska kehtaavat ehdottaa alennuksia väylämaksuihin ja windmill-veroon.

Hetkinen, tämä talousnerohan on kulttuuri- ja urheiluministeri. Nyt Arhi-paavo urheilee hieman väärillä vesillä.

Miettikääpä sanan "urheilu" etymologiaa. Kantasana urhea/urheus. Komea-komeilu, makea-makeilu, urhea-urheilu. Mitäs siinä komeilet, mitäs sillä makeilet...

-i-

[Emo]

Toivottavasti tästä nyt revitään kaikki ilo irti Persujen toimesta. Voisi kaivella vaikka vanhoja lausumia Käteiseltä ja kumppaneilta, joissa vakuuteltiin rahojen tulevan takaisin korkojen kera. 

Timo Soini räppää biittiin    http://www.youtube.com/watch?v=fFvFWMFjI_I

[PaulR]

Mitä tulee tapahtumaa?

Austerity  ja totuttaminen koko porukalle

Eikä se niin paha ole.

E::Nää rakastaisi musta, jos en heittäisi sarkasmilla.

[törö]

Soini arvioi, ettei hallitus osaa ja uskalla muuta kuin aloittaa Kreikan kolmannen tukipaketin rakentamisen. Hänen mukaansa tukipakettia tullaan perustelemaan vanhalla horinalla, että sillä puolustetaan suomalaisia työpaikkoja, vakautta ja euroa viimeiseen veronmaksajaan saakka.
TS-STT

Niitä työpaikkoja voisi luoda tehokkaammin panemalla rahat tukipakettien sijaan yritysten perustamiseen. Vaikka joku kaivos olisi aika varma nakki ja sen ympärille voisi myöhemmin rakentaa jonkin näköistä tuotantoa, siis mikäli hallitus malttaisi jättää sen myymättä alimman tarjouksen tehneelle kelmille.

[Uuno Nuivanen]

Katainen Kreikan lisätuesta: "Vastenmielistä touhua"

Torstai 22.8.2013 klo 17.49

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) kommentoi kokoomuksen ja keskustan yhteisessä toritapahtumassa Mikkelissä myös Kreikan mahdollista kolmatta tukipakettia.
...
- Kreikan ja muiden maiden tukeminen on vastenmielistä touhua. Moni kyselee pitääkö niiden lainoja taata, miksi ne eivät itse hoida omaa hommaansa. Mutta kun ei ole kykyä saada lainaa markkinoilta, romahdus on toinen vaihtoehto - ja se veisi meiltäkin paljon työpaikkoja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082217401288_uu.shtml

Suomi-iskän ja äiskän työpaikat, huoooohhh. Tuota se jaksaa jankata. Kovin vastenmieliseltä tukipakettien syytäminen ei ole kyllä vaikuttanut.

[Tomi]

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) kommentoi kokoomuksen ja keskustan yhteisessä toritapahtumassa Mikkelissä myös Kreikan mahdollista kolmatta tukipakettia.

(ARI MANNINEN)

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble nosti tukipaketin esiin alkuviikosta.

- Jotakin varmaan on syytä tehdä, mutta en osaa tässä vaiheessa sanoa että mitä. Kreikka ei ole vielä pyytänyt apua eikä asia ole missään käsittelyssä. Olennaista on se, että toimitaan sen mukaan ettei euroalue kriisiydy, Katainen linjasi.

- Kreikan ja muiden maiden tukeminen on vastenmielistä touhua. Moni kyselee pitääkö niiden lainoja taata, miksi ne eivät itse hoida omaa hommaansa. Mutta kun ei ole kykyä saada lainaa markkinoilta, romahdus on toinen vaihtoehto - ja se veisi meiltäkin paljon työpaikkoja.

Katainen esitti toiveen, että Kreikan ongelmaa voitaisiin auttaa laina-aikojen pidennyksellä.

- Moni sanoo, että kreikkalaiset eivät ole tehneet mitään, mutta se ei pidä paikkaansa: Kreikka on sopeuttanut talouttaan enemmän kuin Suomi 1990-luvun lamassa. Itse asiassa Kreikassa ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa menoja on yhtä paljon kuin tuloja. Sen sijaan meillä Suomessa menoja on enemmän kuin tuloja.

Sekä Katainen että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä olivatkin huolissaan siitä, onko Suomi ajautumassa Kreikan tielle jos vaikeita talouspäätöksiä ei saada pian tehtyä hallituksessa.
TOMMI PARKKONEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082217401288_uu.shtml

Kataisen työpaikkojen pelastuslogiikka ontuu. Jatkuvasti on tuettu konkurssikypsiä maita ja siltikin on menetetty paljon työpaikkoja.

Kimmo Sasi aloitti populismin:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/08/21/sasi-kreikan-euroeroa-harkittava-jos-tarvitaan-uusi-paketti/201311615/12

Sasi: Kreikan euroeroa harkittava, jos tarvitaan uusi paketti
Kalle Parkkinen / Lehtikuva
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) on sitä mieltä, että jos kolmaskin rahoituspaketti Kreikalle tulee ajankohtaiseksi, koko maan eroa eurosta on harkittava.

Kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Kimmo Sasi (kok.) muistuttaa, että Kreikalle on laadittu ensin yksi apupaketti, ja kun se ei riittänyt laadittiin toinenkin apupaketti.

Sasi sanoo, että Kreikka ei ole tehokkaasti pannut täytäntöön avun ehtona asetettuja velvoitteita, mikä osaltaan on johtanut siihen että paineita kolmannenkin apupaketin laatimiseen on syntynyt.

– Jos siihen joudutaan, niin täytyy sanoa, että Kreikan uskottavuus sopijaosapuolena alkaa olla erittäin huono. Lisäksi Kreikan sisäinen tilanne on sillä tavalla hankala, että minun uskoni siihen, että näillä apupaketeilla Kreikka saadaan kuntoon, on aika huono, Sasi sanoo Taloussanomille.

– Tällöin tietysti Kreikan astuminen ulos eurosta antaisi mahdollisuuksia Kreikan taloudelle sopeutua vallitsevaan taloustilanteeseen suhteellisen nopeastikin, vaikkakin todella vaikean tien kautta.

Sasi arvelee, että jäljelle jäävän euroryhmän kurillekin voisi olla hyväksi, jos Kreikan tapaus toimisi esimerkkinä siitä kuinka käy, jos ei toimita sääntöjen mukaan ja ylipäätään tullaan joukkoon mukaan väärin tiedoin.

Mikäli Kreikan eroon lopulta päädytään, on paljon puhuttu velkajärjestely tarpeen.

– Devalvaatio auttaa olennaisesti talouden sopeutuksessa, mutta kun uusi drakma on selvästi heikko valuutta, Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan. Silloin on sekä välttämätöntä että kohtuullista leikata niitä velkoja, Sasi sanoo.

[skrabb]

"Oli virhe yrittää rahoittaa Kreikkaa"

Haastattelu Viime päivien puheille Kreikan lisärahoituksen ja velkaleikkausten tarpeesta on perusteita, sanoo valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö Peter Nyberg.

Erika Keppola
22.8.2013 13:53

Kreikka tarvitsee sekä viime päivinä esillä ollutta lisärahoitusta että velka-armahduksia, näkee valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö Peter Nyberg.
Nybergin mukaan Kreikan valtiolta puuttuu ennusteiden mukaan noin 12 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana.
– Se pitäisi tietysti löytää jostain, ja on vaikea nähdä, että Kreikka nykytilanteessa saisi rahoja itse kokoon, Nyberg sanoo Taloussanomien haastattelussa.

Lisärahoitus ei kuitenkaan riitä, koska maan velkataakka on kestämättömän korkea suhteessa hyvin alhaiseksi pudonneeseen tuotantoon.
Kreikan pelastuspakettien tavoitteena on laskea Kreikan velkaantuneisuus 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Heinäkuun lopussa Kreikan velka vastasi 176 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (bkt).
– Jos Kreikan velkasuhde halutaan laskea keskimääräisen sijaan normiin eli alle 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se merkitsisi nykyisellä bkt-tasolla sitä, että Kreikan velkoja olisi leikattava melkein kaksi kolmasosaa nykyisestä, Nyberg huomauttaa.

Poliitikot voivat säästää kasvonsa

Saksan liittokansleri Angela Merkel pitää kiinni tiukasta näkemyksestään, jonka mukaan Kreikalle ei olla antamassa lisärahoitusta. Merkel on suhtautunut nihkeästi myös Kreikan velkaleikkauksiin.
Nyberg pitää kuitenkin varsin selvänä, että Kreikan velkaleikkauksista suurin osa lankeaisi yksityisten sijoittajien sijaan virallisille tahoille.

Reilut kolme vuotta sitten virastaan eläkkeelle jäänyt Nyberg pitää monien muiden analyytikoiden tavoin poliittisista syistä epätodennäköisenä, että Kreikan velkoja kirjattaisiin suoraan alas.
Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi Kreikan lainakorkojen alennukset ja takaisinmaksuaikojen pidentäminen, jolloin inflaatio keventäisi velkataakkaa.
– Voi tietysti kysyä, että jos lainasta ei makseta korkoa ja takaisinmaksu siirtyy johonkin kauas tulevaisuuteen, onko se silloin velkaa enää ollenkaan. Varmasti tämä menee politiikan kautta niin, että poliitikot voivat sanoa Kreikalla olevan velkaa. Sitä ei vain koskaan makseta takaisin, Nyberg näpäyttää.

Kreikan rahoitus alunperinkin virhe

Kreikan tilanteesta on viime aikoina alettu saada rohkaisevia merkkejä. Heinäkuussa Euroopan komissio arvioi seurantaraportissaan, että Kreikan perusjäämä eli tulojen ja menojen erotus lainakulut pois lukien, yltää tänä vuonna alijäämäisyydestä nollaan. Kreikan kaivattu talouskasvu antaa kuitenkin odottaa itseään.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajanakin toiminut Nyberg näkee Kreikan pelastustoimien ajautuneen harhapoluille heti ensi metreiltä lähtien.
– Ulkopuolisilta oli virhe yrittää rahoittaa Kreikkaa. Kreikan velkoja olisi pitänyt leikata heti alussa, ja rakenneuudistuksia olisi pitänyt tehdä vasta sen jälkeen. Sittemmin ulkoapäin määritellyt uudistukset ovat myös olleet liian yksityiskohtaisia, Nyberg suomii euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimia.

Nyberg korostaa Kreikan kantavan itse vastuun tilanteestaan. Mahdollisten velkaleikkausten arvo määrittyy kuitenkin sen pohjalta, mitä Kreikan oletetaan tekevän taloutensa sopeuttamiseksi.
– Tähän mennessä on todella kyseenalaista, ovatko muut maat onnistuneet Kreikan auttamisessa, Nyberg lataa.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/22/oli-virhe-yrittaa-rahoittaa-kreikkaa/201311681/12

[skrabb]

perjantaina 23.8.2013
Kyproksen suurin pankki ajautui venäläisten omistukseen
--------------------------------------------------------------------------------
Karoliina LiimatainenHS

Kyp­rok­sen fi­nans­si­sek­to­ri on nyt aiem­paa vah­vem­min ve­nä­läis­ten kä­sis­sä.
Ve­nä­läi­set tal­let­ta­jat omis­ta­vat krii­si­maa Kyp­rok­sen suu­rim­man pan­kin Bank of Cyp­ruk­sen osak­keis­ta yli puo­let.
Suur­tal­let­ta­jat muut­tui­vat omis­ta­jik­si, kun Kyp­rok­sen toi­sek­si suu­rim­man pan­kin Lai­kin elin­kel­poi­set rip­peet yh­dis­tet­tiin Bank of Cyp­ruk­seen. Sa­mal­la yli 100 000 eu­ron tal­le­tus­osuu­det muu­tet­tiin pan­kin osak­keik­si.
Jät­ti­pan­kis­sa on noin puo­let ko­ko Kyp­rok­sen tal­le­tuk­sis­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan 30–50 pro­sent­tia Kyp­rok­sen pank­kien tal­le­tuk­sis­ta kuu­luu ve­nä­läi­sil­le.

Kyp­rok­sel­le myön­net­tiin maa­lis­kuus­sa kym­me­nen mil­jar­din eu­ron tu­ki­pa­ket­ti. Tu­ki­pa­ket­ti he­rät­ti nä­rää muis­sa EU-mais­sa.

Kyp­ros­ta syy­tet­tiin ve­nä­läis­ten tal­let­ta­jien ra­han­pe­sus­ta ja ve­ro­pa­ra­tii­si­mai­ses­ta toi­min­nas­ta.
Käy­tän­nös­sä Bank of Cyp­rus on Kyp­rok­sen kes­kus­pan­kin hol­houk­ses­sa. Pan­kin ki­vu­tes­sa ja­loil­leen omis­ta­jien val­ta kas­vaa.
En­nen krii­siä Kyp­rok­sen edul­li­nen ve­ro­tus hou­kut­te­li saa­ren re­kis­te­riin yri­tyk­siä ul­ko­mail­ta, ku­ten Ve­nä­jäl­tä. Käy­tän­nös­sä ve­nä­läi­nen ra­ha kier­si Kyp­rok­sen kaut­ta ta­kai­sin ko­ti­maa­han­sa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#23082013/talous/Kyproksen+suurin+pankki+ajautui+ven%C3%A4l%C3%A4isten+omistukseen/a1377147838225

[matkamasentaja]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194833637757/artikkeli/arhinmaki+kreikan+ensimmainen+tukipaketti+anteeksi.html

"Arhinmäki: Kreikan ensimmäinen tukipaketti anteeksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perää keskustelua siitä, pitäisikö Kreikan ensimmäinen tukipaketti antaa anteeksi. Arhinmäki arvioi, että tällöin Kreikalle ei tarvitsisi lähteä rakentamaan kolmatta tukipakettia."

Arhinmäki syyttää elinkeinoelämää ahneudesta ja haukkuu suomalaiset vielä vientiin kykenevät yritykset työläisten sortamisesta, koska kehtaavat ehdottaa alennuksia väylämaksuihin ja windmill-veroon.

Hetkinen, tämä talousnerohan on kulttuuri- ja urheiluministeri. Nyt Arhi-paavo urheilee hieman väärillä vesillä.

Miettikääpä sanan "urheilu" etymologiaa. Kantasana urhea/urheus. Komea-komeilu, makea-makeilu, urhea-urheilu. Mitäs siinä komeilet, mitäs sillä makeilet...

-i-

Niinpä, "urheilu" - urhea - kokeillaan lähteekö henki tai edes terveys.

[Dharma]

Villi veikkaukseni on, että Kreikan lainat de facto eli käytännössä leikataan ja lisää toimintarahaa annetaan tänä talvena. Näistä Suomen valtion joutuu kirjaamaan jälleen osan myös Suomen valtion velkaan, kuten 2012 ja samalla oma taloutemme on menossa kohti katastrofia (kuntien ja valtion nettovelka on kasvanut 45 mrd neljässä vuodessa ja kasvaa tänä vuonna yli 10 mrd e). Tämän seurauksena avainministerit pakenevat maasta 1990-luvun laman tapaan (Liikanne, Holkeri). Katainen ja Stubb lähtenevät johonkin palkkiovirkaan Brysseliin, New Yorkiin, Washingtoniin tms. Jutta Urpilainen taas vaihdetaan ensi kesänä. En yllättyisi, vaikka lähtisi eurovaaliehdokkaaksi ja pakoon Brysseliin viideksi vuodeksi aiheuttamansa sotkun jälkimaininkeja.

Sitten tulee uusi porukka ja kansa unohtaa näiden puolueiden aiheuttaman sotkun, kuten on unohtanut ylivoimaisen gallup-johtajan Keskustan. Keskustahan nämä Suomen eurotuet loi ja nykyinen hallitus vain jatkoi siitä, mihin Keskusta hommat jätti.

[Velmu]

On tosiaan hullunkurista että kansa on ehtinyt näin pian unohtaa Kepun toilailut rahan syytämisessä muihin maihin. Mari Kiviniemi oli pääministeri niinkin vähän aikaa sitten kuin 2010-2011 ja touhusi puolueensa tuella tätä järjettömyyttä.
Jotain pysyvääkin tässä sentään on. Olihan Katainen tuolloin valtiovarainministeri.

[ihminen]

TS/Yle: Tuomioja uskoo Kreikan tarvitsevan lisää lainaa - "päätös menee läpi, sanoi oppositio mitä tahansa"

http://www.talouselama.fi/uutiset/yle+tuomioja+uskoo+kreikan+tarvitsevan+lisaa+lainaa++paatos+menee+lapi+sanoi+oppositio+mita+tahansa/a2200361

[Shemeikka]

Tuomiojaa on haastateltu Ruotsin Radion Ekot- ohjelmaan. Uutinen on saksittu YLEn ruotsinkielisestä teksti-telkkarista. Erkki mainitsee Kreikan ehkä oma-aloitteisesti irtautuvan eurosta. Käännös by Shemeikka.

KREIKKA TARVITSEE UUDEN LAINAN

Kreikka todennäköisesti tarvitsee uuden tukilainan, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja Ruotsin radion haastattelussa.

Muutama päivä sitten Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoitti Kreikan luultavasti tarvitsevan kolmannen tukipaketin.

- Emme voi myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että Kreikka itse valitsee jättää euron, sanoi Tuomioja Ruotsin radion Ekot- toimituksen perinteisessä lauantaihaastattelussa.

http://www.yle.fi/tekstitv/html/P722_01.html

[Eugen235]

mikä mahtaa olla demarien kannatus seuraavissa vaaleissa?  Imaami Tuomio-oja vaatii kansan rahoja Kreikkaan ja Urpolainen sanoo pakkoruotsi-gallupin (71% demareista vastustaa  pakkoa) perään heti että pakko säilyy.

Kaipa demarit äänestävät edelleen demareita...

[PaulR]

Kaipa demerit ovat ns. katoavaa kansanperittä. Älä epäile etteikö laita loppuun asti hanttiin mitään ajatusta muutoksesta.

[Uuno Nuivanen]

TS/Yle: Tuomioja uskoo Kreikan tarvitsevan lisää lainaa - "päätös menee läpi, sanoi oppositio mitä tahansa"

http://www.talouselama.fi/uutiset/yle+tuomioja+uskoo+kreikan+tarvitsevan+lisaa+lainaa++paatos+menee+lapi+sanoi+oppositio+mita+tahansa/a2200361

Yllättyikö joku?

In Finland we have this thing called democracy. Vittu soikoon niin.

[Marius]

"In Finland we have this thing called "Reilu Meininki", ( Tuuli-Ajolla, 1981, tai sinnepäin).

[saippuakauppias]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194833637757/artikkeli/arhinmaki+kreikan+ensimmainen+tukipaketti+anteeksi.html

"Arhinmäki: Kreikan ensimmäinen tukipaketti anteeksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perää keskustelua siitä, pitäisikö Kreikan ensimmäinen tukipaketti antaa anteeksi. Arhinmäki arvioi, että tällöin Kreikalle ei tarvitsisi lähteä rakentamaan kolmatta tukipakettia."

Sanoin jo vuosi sitten, että vaikka kaikki kreikan tukipakettilainat nollattaisiin, niin maa ei selviäisi ilman uusia tukipaketteja. Tällaisia vitun anarkistipellejä meillä on ministereinä.

[CaptainNuiva]

Mitä? 

Kylläpä nyt pukkaa hallitukselta ristiriitaista viestiä.
Ensin halutaan kieltää suomalaisten pelaaminen ulkomaille ja kuitenkin hallitus itse pelaa ulkomaille veronmaksajien rahoilla.

Jos eivät kuuntele kansalaisia niin kuuntelisivat veikkauksen pomoa joka juuri uutisissa sanoi että ulkomaille
pelatut rahat eivät tuo suomalaisille hyvinvointia....

[skrabb]

Anteeksiantokaan ei vielä ratkaise ongelmaa
Marko Hoikkaniemi
00:01

Kreikka on suurissa talousvaikeuksissa eikä helpotusta ole näköpiirissä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) haluaa antaa Kreikan ensimmäisen lainaerän anteeksi jo heti ensimmäisenä.

Äkkiseltään tulkittuna Arhinmäen ajatus on helppo tyrmätä kaikin puolin. Laajemmin ajateltuna myös Saksassa on samansuuntaisia ajatuksia lähestyvistä vaaleista riippumatta tai siitä johtuen.

Joka tapauksessa asia ei ole helppo eikä mustavalkoinen. Eikä se ole myöskään enää uutinen.

Lainojen anteeksi antaminen on helppoa, varsinkin kun ei pelaa omilla rahoilla. Signaali on kuitenkin enemmän kuin vaarallinen talouden hoitamisen kannalta.

Tosiasia on, että Kreikka tarvitsee ja pyytää apua myös jatkossa. Historia tulee muistaa ja taloushistoriassa elämme nyt Euroopan suurimman puhalluksen kulta-aikaa.

Oleellisin kysymys on, pitääkö väärintekijöitä palkita vai rangaista. Huomioitava on myös, ketä lainojen anteeksi antaminen todellisuudessa hyväilee.

Se antaa valtaa niille, jotka haluavat romuttaa EU:n ja nauttivat sen tuomista eduista tekemättä itse mitään asian hyväksi.

Tulevaisuuden talouspolitiikka on riippuvainen tämän päivän teoista. Tätä ajatellessa minun täytyy ihmetellä, mistä vasemmisto loihtii rahaa kaikkiin menoihinsa liput liehuen.

Aiheellista on myös kysyä, kenen ja minkä värisissä joukoissa Paavo Arhinmäki oikein lopulta seisoo?

Lainojen anteeksi antaminen ei voi tulla kyseeseen, maksuajan pidentämistä voi pakon edessä harkita. Totta nimittäin on sekin, että vaikka kaikki Kreikan lainat mitätöitäisiin, kohta he olisivat pyytämässä lisää rahaa.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/anteeksiantokaan-ei-viela-ratkaise-ongelmaa/1367009

[Vörå]

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/anteeksiantokaan-ei-viela-ratkaise-ongelmaa/1367009

Ei ratkaise niin - se että Kreikka painostettiin tähän "avun" kierteeseen johtui siitä, että haluttiin pelastaa sille lainannut finanssisektori, mikä oli ja on pelottavan heikoilla kaikkien uhkapeliensä jälkeen. Elivät kuin pellossa, mutta ennen euroa tämä pellossa eläminen oli kunkin maan oma ongelma, vasta euro ja pankkien silmitön spekulaatio tekivät Kreikan poliittisen eliitin vastuuttomuudesta koko Euroopan ongelman. Suomen poliittinen eliitti ei tätä halua tunnustaa, eivätkä nämä viisaat pääkirjoittajat ja kolumnistit. Kreikan itsensä kannalta paras vaihtoehto, vaikka sekin hyvin tuskallinen, oli default (sorry vaan pankit, bisneksessä on riskinsä) ja palaaminen omaan valuuttaan ja sen suuri devalvoituminen.

[skrabb]

Analyysi
Kreikkaan uppoaa vielä rutosti rahaa

Kreikka tarvitsee lisää hätärahaa, koska EKP haluaa omat apurahansa takaisin. Kreikkaa moinen hölmöläisten peitonjatko ei auta – se tarvitsee talousihmeen tai uuden velkasaneerauksen. Seuraava saneeraus leikkaa Suomen ja muiden euromaiden tukiluottoja, koska muita ei enää ole niin paljon kuin Kreikan velkataakkaa olisi kevennettävä.

Jan Hurri
25.8.2013 06:01

Kreikan velkakriisi ja europäättäjien epätoivoiset yrityksen kriisin ratkomiseksi ovat kuin irvokas muunnelma hölmöläisten peitonjatkosta. Nyt europäättäjät puntaroivat julkisuudessa Kreikan kolmannen "pelastuspaketin" tarvetta.
Kansantarinat Hölmölän kylän asukeista ja heidän tolloista toilailuistaan kuvaavat peiton jatkamista onnettomalla tavalla: hölmöläiset leikkaavat peiton jalkopäästä pätkän kerrallaan ja ompelevat vasta leikkaamansa pätkät kiinni saman peiton toiseen päähän.

Suunnilleen näin europäättäjät ja muut Kreikan "auttajat" ovat nyt "pelastaneet" ylivelkaista valtiota yhtä soittoa yli kolmen vuoden ajan onnistumatta kuitenkaan avittamaan ylivelkaista pääsemään veloistaan saati selviämään tolpilleen.
Pelastumisen asemesta Kreikan valtio on kahden "pelastuspaketin" ja taloushistorian mittavimman velkasaneerauksen jäljiltä nyt rutkasti raskaammassa velkalastissa kuin sillä oli taakkanaan kriisin alkuhetkillä.
Kolmas "pelastuspaketti" jatkaisi samaa hölmöläisten peitonjatkoa.

Kreikka näyttää välttämättä tarvitsevan vielä ainakin yhden kunnon tujauksen tuoretta hätälainaa – jotta se pystyy maksamaan entisiä pois.

Velkaa nyt enemmän kuin kriisin alussa
Kreikan valtiolla oli velkaa tämän vuoden kesäkuun lopussa noin 320 miljardia euroa ja kriisin leimahtamisen aikoihin vuoden 2009 lopussa noin 300 miljardia euroa.
Velkamäärä on kasvanut, vaikka Kreikka on tällä välin toteuttanut taloushistorian mittavimman velkasaneerauksen. Se leikkasi viime vuonna yksityisten velkojiensa saatavista yli sata miljardia euroa pois mutta on sen jälkeen joutunut ottamaan tilalle vielä runsaammin uutta hätärahoitusta.
Samaan aikaan velkakuorman kasvun kanssa Kreikan kansantalous on supistunut ankaran laman kourissa yhtä mittaa kuudetta vuotta. Tästä on automaattisesti seurannut, että Kreikan velkaisuuden tunnusluvut ja niin sanottu velkakestävyys ovat kaiken aikaa heikentyneet eivätkä suinkaan kohentuneet.

Vähän ennen kriisin alkamista Kreikan valtiolla oli velkaa suunnilleen saman verran kuin maan kokonaistuotannolle kertyi vuodessa arvoa. Velkaisuuden suhdeluku oli toisin sanoen suurin piirtein sata prosenttia.
Nyt velkaa on hilkkua vaille kahden vuoden kokonaistuotannon verran ja velkaisuuden suhdeluku jo noin 180 prosenttia. Kreikka ylittää EU:n virallisen ylivelkaisuuden raja-arvon (60 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta) kolminkertaisesti.
Kreikka on niin syvällä velkasuossa, että kolmaskaan "pelastuspaketti" ei sitä auta sen enempää kuin aiemmatkaan. Uutta hätärahaa tarvitaankin Kreikan "pelastajien" eikä Kreikan pelastamiseksi.

Kreikkaa velkovat EKP ja korppikotkat
Kreikan valtion vanhoista veloista erääntyy tämän vuoden toisen puoliskon aikana vajaat viisi miljardia euroa korkoineen. Ensi vuonna erääntyy maksettavaksi hieman alle 25 miljardia euroa ja vuonna 2015 noin 16 miljardia euroa ja korot päälle.
Tiedot ilmenevät maan valtiovarainministeriön julkaisemista velkatilastoista.
Siitä ministeriön tilastot eivät kerro mitään, minkä lajin velkoja nuo lähivuosina maksuun lankeavat velat oikein ovat. Se ilmenee muista lähteistä, kuten Kreikan valtion viimevuotisen velkasaneerauksen toteutusta ja seurauksia ruotivista tutkimusraporteista.

Parin lähivuoden mittaan erääntyviä Kreikan valtion velkakirjoja on huomattavia määriä enää kahden rahoittajaryhmän hallussa:
1) Euroalueen keskuspankki EKP yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa
2) Yksityisten rahoittajien velkasaneerauksesta kieltäytyneet niin sanotut vapaamatkustajat, kuten kovanaamaisimmat vipurahastot ja maksuhäiriötilanteiden hyödyntämiseen erikoistuneet niin sanotut korppikotkarahastot (vulture funds).
Näistä kahdesta ryhmästä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ratkaisevasti suurempi velkojaryhmä. EKP ja muut keskuspankit perivät Kreikalta moninkertaisesti runsaampia saatavia kuin vipu- ja korppikotkarahastot.

EKP haluaa omat rahansa takaisin
Kreikan valtiota odottavat maksuvaikeudet viimeistään ensi vuonna, sillä sen varat eivät näillä näkymin riitä lähivuosien aikana erääntyvien vanhojen velkojen kuoletuksiin.
Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja EU-komission laatimien velkakestävyyslaskelmien mukaan Kreikan kolmen lähivuoden rahoitustarve on vähän alle 50 miljardia euroa, josta kattamatta on tällä tietoa vähän yli kymmenen miljardia euroa.
Tuo hieman yli kymmenen miljardia euroa lienee seuraavaksi valmisteltavan uuden "pelastuspaketin" vähimmäismäärä. Rahasumma on pieni tähänastisten tukiluottojen rinnalla mutta pienikin lisärahoitus on lisätuen moneen kertaan kieltäneille päättäjille poliittisesti kiusallinen.
Kiusallista tai ei, Kreikan olisi jollakin konstilla maksettava lähivuosina erääntyvät velkansa. Kyse on suurimmaksi osaksi EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien velkakirjojen kuoletuksista.

EKP ja euromaiden keskuspankit ovat tehneet Kreikan ja muiden euromaiden poliitikoille hyvin selväksi, että eurojärjestelmän keskuspankit eivät suostu velanmaksun lykkäyksiin, muihin huojennuksiin tai varsinkaan luottotappioihin.
Tästä Kreikan rahapulasta ja EKP:n ja keskuspankkien tiukasta linjauksesta johtuu, että euromaiden talouspäättäjillä on edessään vaikea valinta: kootako Kreikalle velanmaksua varten vielä yksi "pelastuspaketti" vai salliako Kreikan ja EKP:n ajautuminen avoimeen ja arvaamattomaan selkkaukseen.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble nosti viime viikolla niin sanotusti kissan pöydälle arvioimalla Kreikan tarvitsevan lisää rahoitustukea. Tosin hänkin puhui edelleen Kreikan eikä suinkaan EKP:n auttamisesta.

Velkoja saneerattu tähänkin mennessä
Saksan niin kuin muidenkin euromaiden poliittiset johtajat kiistävät edelleen jyrkästi Kreikan tukiluottojen minkäänlaiset armahdus- tai leikkaustarpeet. Samaan tapaan kuin he vielä kaksi vuotta sitten kiistivät Kreikan yksityistenkin velkojen leikkaustarpeen.
Virallisista kiistämisistä huolimatta Kreikan tukiluottoja on jo tähän mennessä kevennetty tuntuvin huojennuksin – ja mitä todennäköisimmin niitä kevennetään vielä lisää entistäkin tuntuvammin huojennuksin. Aivan niin kuin kävi Kreikan yksityisille veloille.

Kreikalle seuraavaksi koottava uusi "pelastuspaketti" on tarpeen EKP:n päästämiseksi pälkähästä. Mutta se ei palauta Kreikan rahoitusasemaa kestävälle tolalle eikä se välttämättä kevennä valtion velkaisuutta euronkaan vertaa.
Kyse on taas uuden velan kasaamisesta vanhan maksamiseen – samaan tapaan kuin hölmöläiset jatkaisivat liian lyhyttä peittoaan.
Kreikan velkakestävyys kohenee ja sen velkaisuus kevenee aivan muilla keinoin kuin uutta velkaa vanhan päälle kasaamalla. Tähän tepsii ainoastaan talousihme – tai mojova velkasaneeraus.

Velkakestävyys talousihmeellä
Kreikka voi saavuttaa joten kuten kestävän rahoitusaseman nykyisen velkamäärän ja hirmuisen talouskasvun yhdistelmällä tai totunnaisen talouskasvunsa ja radikaalisti nykyistä pienemmän velkamäärän yhdistelmällä.
Sen sijaan Kreikan nykyinen tai edes viime vuosikymmenten tavanomainen talouskunto ja nykyinen velkamäärä ovat kestämätön yhdistelmä ja taloudellinen epäyhtälö.

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics on laskenut, että Kreikan pitäisi kyetä peräti viiden prosentin vuotuiseen talouden kasvuvauhtiin peräti 20 vuoden ajan painaakseen velkaisuusasteensa pelkän talouskasvun voimin edes 90 prosenttiin vuotuisen bkt:n arvosta.
Laskelma perustuu Kreikan valtion nykyiseen velkamäärään ja oletukseen valtion budjettitalouden perusjäämän eli tulojen ja ilman korkomenoja laskettujen menojen tasapainoon.
Analyysiyhtiö muistuttaa, että Kreikan talouden keskimääräinen kasvuvauhti on vuoden 1999 jälkeen ollut hädin tuskin yksi prosentti vuodessa. Yhtiö pitää perin epätodennäköisenä, että kasvuvauhti piakkoin kiihtyisi viiteen prosenttiin vuodessa saati pysyisi noin hurjana vuosikausia yhtä soittoa.

Talousihmeen lisäksi Kreikan velkakestävyys voi palautua vain velkamäärää supistamalla. Se taas onnistuu vain velkoja maksamalla tai niitä leikkaamalla. Kun rahaa maksamiseen ei ole, jäävät jäljelle leikkaukset.
Ja kun muita velkojia ei enää ole leikkaustarpeen vertaa, jäävät jäljelle tarkemmin sanottuna julkisten velkojen, kuten Suomen ja muiden euromaiden lainaamien ja takaamien hätäluottojen, leikkaukset.

Kreikan velkamäärä pitäisi panna puoliksi
Kreikan velkakuorman keventäminen uuden velkasaneerauksen voimin koskee likimain vääjäämättä Suomen ja muiden euromaiden lainaamia ja takaamia tukiluottoja, jos sikseen tulee.
Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että muunlaisten velkojien leikkauskelpoisia saatavia ei ole likimainkaan sen vertaa jäljellä kuin Kreikan velkakestävyyden palauttamiseksi olisi leikattava.
Kreikan velkaisuusaste laskee nykyisestä noin 180 prosentista 90 prosenttiin esimerkiksi mitätöimällä puolet valtion kaikista voimassa olevista velkavastuista. Velkojen nimellisarvoin puhe olisi noin 160 miljardin euron leikkaustarpeesta.

Yksityisten velkojien hallussa on viimevuotisten saneeraustoimien jälkeen enää alle 30 miljardin euron nimellisarvoiset velkakirjalainat, joita olisi teoriassa mahdollista leikata. Edes niiden täysi mitätöinti ei palauttaisi Kreikan velkakestävyyttä.
IMF ja EKP ovat varanneet itselleen koskemattoman velkojan aseman ja ne tuskin taipuvat luottotappioihin. Jäljelle jäävät Suomen ja muiden eurovaltioiden sekä niiden vastuulla toimivan ERVV-vakausvälineen tukiluotot.

Sopusaneeraus vesittäisi vakuudet
Kreikan valtiolla on Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamaa ja takaamaa velkaa noin 180 miljardia euroa. Siitä riittäisi 160 miljardin euron leikkaustarpeeseen – ja vielä jäisi vähän ylikin.
Suomen noin kahden prosentin tukiosuudella harjoituksen vuoksi laskien selviää, että Suomen osuus 160 miljardin euron leikkaustarpeesta olisi kolmisen miljardia euroa.
Samalla parin prosentin osuudella laskien selviää, että leikkaamatta jäävästä 20 miljardista eurosta Suomelle jäisi jäljelle vähän alle puolen miljardin Kreikka-saatavat.
Tukiluottojen saneeraustapa ratkaisee, saako Suomi varta vasten Kreikka-riskin suojaksi hankkimastaan vakuusjärjestelystä tappioiden hyvityksiä vai ei. Jos tappioita koituu sopusaneerauksin, Suomi ei saa vakuusjärjestelystä euroakaan.

Jos taas Kreikka keventää velkahuoliaan ja aiheuttaa Suomellekin takaustappioita tukiluottojen sopimuksia yksipuolisesti irtisanomalla tai muutoin rikkomalla, voi Suomi saada hyvityksiä 30 vuoden kuluttua tai myöhemmin oikeusriitojen päätyttyä.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/25/kreikkaan-uppoaa-viela-rutosti-rahaa/201311743/170

Hei, me tienataan tällä!!!

[skrabb]

25.8.2013 klo 20:23 | päivitetty 25.8.2013 klo 20:36
Kreikan valtiovarainministeri: Kreikka saattaa tarvita 10 miljardia euroa lisää tukea

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble herätti keskustelua aiemmin tällä viikolla varoittamalla, että Kreikka saattaa tarvita lisää rahaa. Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen piti keskustelua kolmannesta tukipaketista aiheettomana.

Jos Kreikka tarvitsee lisää lainaa vuonna 2014, tuentarve on "paljon pienempi" kuin aiemmissa tukipaketeissa, Kreikan valtiovarainministeri Yannis Stournaras arvioi sunnuntaina.
- Jos Kreikka tarvitsee lisätukea, tuen tarve tulee olemaan noin 10 miljardia euroa, Stournaras sanoi kreikkalaislehti Proto Themassa.

Stournarasin mukaan Kreikalle ei saa mahdollisen lisätuen yhteydessä asettaa uusia ehtoja. Ministerin mukaan maan säästöohjelma vuoteen 2016 asti on jo lyöty lukkoon.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan Kreikan velkatilannetta ja rakenteellisia uudistuksia tarkastellaan uudestaan vuonna 2014.
- Siihen mennessä maalla on paljon tehtävää, ja sen on jatkettava johdonmukaisesti uudistusten toteuttamista, Merkel sanoi sunnuntaina.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble herätti keskustelua aiemmin tällä viikolla varoittamalla, että Kreikka saattaa tarvita lisää rahaa. Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen piti keskustelua kolmannesta tukipaketista aiheettomana ja sanoi, ettei asiasta ole puhuttu Suomen hallituksessa eikä euromaiden kesken.

Kreikalle on viime vuosina myönnetty kaksi suurta lainapakettia. Toukokuussa 2010 maa sai 110 miljardia euroa lainaa. Helmikuussa 2012 myönnetyn toisen lainapaketin koko on 140 miljardia euroa.
Lähteet: AFP

http://yle.fi/uutiset/kreikan_valtiovarainministeri_kreikka_saattaa_tarvita_10_miljardia_euroa_lisaa_tukea/6793554

boldaukset omia