Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[RP]

Tässä hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi esitetty keynesiläinen tulkinta Euroopan kriisistä ja Saksan pähkähullusta linjasta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/11/11/europes-macro-muddle-wonkish/?_r=0

Mistä muuten johtuu, että keynesiläiset tuntuvat ryömivän koloistaan aina silloin, kun taloudessa menee huonosti?  Eikö keynesiläisyyden keskeisenä teemana ole, että nousukausina pitää pistää jäitä hattuun?  Eivätkö keynesiläiset kerta kaikkiaan saa suunvuoroa nousukausien aikana?

En sinänsä tyrmää keynesiläisyyttä, mutta epäilen sen toimivuutta, jos sitä sovelletaan ainoastaan taloudellisten laskukausien aikana.

Kyllä Krugmanilla oli kovastikin mielipiteitä siitä millä tavalla edeltävällä Bushin hallituskaudella veroja leikattin ja valtion rahoja hassattiin sotaseikkailuihin.

Toisena asiana, tavanomaisina aikoina Krugmankin katsoo talouden pyörien pitämisen pyörimässä onnstuvan lähinnä keskuspankin rahapolitiikalla. Hän voi tukea valtion varojen käytötä erinäisiin tarkoituksiin muista syistä, mutta nimenomaan talouskasvun suoraksi synnyttämiseksi sitä tarvitaan silloin kun korot ovat nollissa ja työttömyys on sitli korkea. Näin oli 1930-luvulla, ja niin on nyt taas.

[törö]

Tästä se lähtee: Kreikka hyllytti 116 verotarkastajaa


Kreikka on hyllyttänyt yhteensä 111 verotarkastajaa ja antanut potkut viidelle, kertoo Kathimerini.
Aiheesta lisää

Maan varavaltionvarainministeri Giorgos Mavraganisksen mukaan tarkastajat olivat syyllistyneet erilaisiin rikoksiin. Lisäksi Mavraganis sanoi, että 897 verotarkastajaa on jäänyt eläkkeelle.

Kreikka kuitenkin palkkasi 449 uutta verotarkastajaa viime vuonna ja aikoo palkata 52 lisää myöhemmin tänä vuonna.

http://www.talouselama.fi/uutiset/tasta+se+lahtee+kreikka+hyllytti+116+verotarkastajaa/a2216166

[Siili]

Toki samat lääkkeet eivät varmaan toimi kaikkialla, mutta en kuitenkaan pitäisi Saksaa tekopyhänä.  Se ei ehkä vain ymmärrä sitä, ettei kaikkialla ole yhtä helppoa ottaa itseään niskasta kiinni.

Tuossahan juuri kirjoitin, että Saksan korjausliikettä auttoi huomattavasti inflatorinen politiikka reunamaissa, joka paisutti Saksan tuotteiden kysyntää.

Pakottiko Saksa nämä maat inflatoriseen politiikkaan?

Nyt kun niiden pitäisi tehdä sama homma niin Saksa kieltäytyy itse - vaikka on valuutta-alueen de facto -johtaja - ajamasta kysyntää kasvattavaa politiikkaa keskuksessa. Tämä yhtälö ei yksinkertaisesti voi toimia. Lopputuloksena on matala kasvu keskuksessa ja lama periferiassa. Kukaan ei voita. Saksa on ollut tässä kriisissä häkellyttävän itsekäs ja häkellyttävän lyhytnäköinen.

En oikein ymmärrä, miksi Saksa pitäisi pistää erityisesti tikun nokkaan.  Onko mikään Euroopan maa tuntenut yhteisvastuuta muuten kuin pakon edessä?  Oletatko saksalaisen äänestäjän palkitsevan sellaisia päättäjiä, jotka toteuttavat Krugmanin oppeja Saksan osalta?

Vöyri ei ilmeisesti ymmärrä demokratian dynamiikkaa.  Ei auta itkeä äänestäjien typeryyttä, jos he eivät toteuta Krugmanin (tai Vöyrin) oppeja.



,

[kuhlmey]

Tiedän, että uutisartikkeleita ei saisi kokonaisuudessaan copypasteta, mutta.

http://www.iltalehti.fi/talous/2013111917738504_ta.shtml

EU-parlamentti hyväksyi vuosien 2014-2020 budjetin
Tiistai 19.11.2013 klo 13.33
EU-parlamentti on vihdoin hyväksynyt täysistunnossaan vuosien 2014-2020 budjetin.

Takana on kuukausien vääntö yksityiskohdista jäsenmaiden kanssa.

STT

Enempää ei EU-kansalaisten tarvitse tietääkään. Vähän ehkä jotain väännettiin joidenkin  kanssa, mutta kuitenkin hyväksyttiin satojen miljardien paketti. Hajaantukaa. p.s. äänestäkää vastuullisia.

[ämpee]

Huomattavaa on, että tuo satojen miljardien budjetti on laadittu vuosille 2014-20 !!
Jollain täytyy olla jossain toimiva kristallipallo.

[Crommower]

Huomattavaa on, että tuo satojen miljardien budjetti on laadittu vuosille 2014-20 !!
Jollain täytyy olla jossain toimiva kristallipallo.

Natseilla oli nelivuotissuunnitelma. http://en.wikipedia.org/wiki/Four_Year_Plan
Neukuilla oli viisivuotissuunnitelmat. http://en.wikipedia.org/wiki/Five-Year_Plans_for_the_National_Economy_of_the_Soviet_Union
Ja nyt puolestaan uusi diktatuuri korottaa panoksia ja julistaa kuusivuotissuunnitelman.

[Nuivake]

Tiedän, että uutisartikkeleita ei saisi kokonaisuudessaan copypasteta, mutta.

http://www.iltalehti.fi/talous/2013111917738504_ta.shtml

EU-parlamentti hyväksyi vuosien 2014-2020 budjetin
Tiistai 19.11.2013 klo 13.33
EU-parlamentti on vihdoin hyväksynyt täysistunnossaan vuosien 2014-2020 budjetin.

Takana on kuukausien vääntö yksityiskohdista jäsenmaiden kanssa.

STT

Enempää ei EU-kansalaisten tarvitse tietääkään. Vähän ehkä jotain väännettiin joidenkin  kanssa, mutta kuitenkin hyväksyttiin satojen miljardien paketti. Hajaantukaa. p.s. äänestäkää vastuullisia.

"Satotavoitteet ovat saavutettu 150 prosenttisesti. Kaikki kolhoosit tuottivat ennätys-sadon..."

[Kulttuurirealisti]

Kiinnostava artikkeli vapaakauppasopimuksesta EU-USA:
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/11/20/konkariaktivisti-taas-on-dracula-strategian-aika/201316084/12

Rajat ovat jo käytännössä auki, sillä tulleilla on vaikutusta vain maataloustuotteiden ja ajoneuvojen hintoihin. Investointisopimuksiin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Joten mistä tässä sitten on oikeasti kyse?

– Sääntelystä, George sanoo.
...
Pahin uhkakuva liittyy silti riitatapauksiin, George sanoo. Se nimittäin antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen, jos ne uskovat valtion päätösten vaarantavan nykyiset tai tulevat tuottonsa.

[Lalli IsoTalo]

Viisi- ja kymmenvuotissuunnitelmat on näemmä virtaviivaistettu seitsenvuotissuunnitelmiksi.

EDIT: Crommowerilla olikin melkein sama viesti ...

[Tomi]

Lissu Jaakonsaarella on asiaa:

Vielä vuosi sitten Suomessakin puhuttiin satojen miljardien lainatarpeesta kriisimaiden auttamiseksi. Monet ennustivat myös euron loppua, mutta nyt ei ole näkyvissä ei euron, eikä maailmanloppu. Vaikka toivon pilkahduksia on ilmassa, poliittisesti kriisimaiden auttamista on edelleen yhtä vaikeaa perustella. On selvää, että perussuomalaiset ottvaat kaiken ilon irti kriisimaista niin tulevissa eurovaaleissa kuin seuraavissa eduskuntavaaleissakin.

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa. Suomi on saanut korokotuloja kahdenvälisistä lainoistaan, muun muassa Kreikka-lainasta 56 miljoonaa euroa. Kreikka on Suomelle suoraan miljardin velkaa. Kreikan konkurssiuka on nyt pieni, mutta takaisinmaksu on vasta vuosina 2030-2040. Mikä on maan maksuvalmius tuolloin? Sitä on vaikea sanoa. Orastavasta optimismista huolimatta on fiksua miettiä vaihtoehtoja, jolloin kysymykseen tulevat joko velkojen osittainen anteeksianto tai laina-aikojen pidentäminen. Kaikki vaihtoehdot ovat poliittisesti äärettömän vaikeita.

Ihan pieni, uusi mahdollisuukien ikkuna on avautumassa. Saksassa vaalit on pidetty ja hallitus syntymässä. Hyviin uutisiin kuuluu myös se, että Euroopan parlamentti hyväksyi juuri EU budjetin vuosille 2014-2020. Parlamentti onnistui monissa pyrkimyksissään lisätä kasvau ja työllisyyttä edistäviä panostuksia. Historiallista oli se, että että ensimmäistä kertaa, Lissabonin sopimuksen suomin valtuuksin,Parlamentti oli keskeinen toimija budjettiväännöissä. Minulla oli kunnia olla mukana loppuneuvotteluissa.Suurimpia parlamentin ja oman ryhmäni voittoja olivat lisäpanostukset nuorisotakuuseen, nuoriso-ohjelmien kuten Erasmuksen rahoittamiseen sekä tutkimukseen. Erityisen iloinen olen siitä, ettäbudjetin monissa painotuksissa näkyvät pienet -ja keskisuuret yritykset sekä niiden mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja.

http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154397-eun-ja-maailmanloppu-peruutettu

[Kulttuurirealisti]

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa.

Mites se, kun Suomi on lupautunut takailemaan EVM:ää ja E...M:ää reilusti yli 10 mrd eurolla? Se käsittääkseni lankeaa maksettavaksi aika pikaisesti, kun EU:n ytimissä niin vain päätetään. Tämän eurofiilit unohtavat kovin mielellään.

[jmk]

Lissu Jaakonsaarella on asiaa:

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa.

Onko valehtelu demaripoliitikkojen geneettinen erityispiirre?
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/28/urpilainen-suomi-luopuu-voitoistaan-kreikan-hyvaksi/201242895/12
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/11/28/kreikka-sovun-hintalappu-suomelle-miljardi-euroa/201242824/12

[Uuno Nuivanen]

Tuommoinen alkaa kohta, ei löydy oikeaa ketjua. Osaa ne muuallakin:

22:00 Ulkolinja: Varkaita auringossa
[Yle TV1]

Espanjan hallituspuolue on jäänyt kiinni laittomasta puoluerahoituksesta ja pimeistä tileistä sveitsiläisissä pankeissa. Silti kukaan ei eroa. Korruptio suututtaa suurtyöttömyydestä kärsiviä kansalaisia.

[Roope]

Lissu Jaakonsaarella on asiaa:

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa. Suomi on saanut korokotuloja kahdenvälisistä lainoistaan, muun muassa Kreikka-lainasta 56 miljoonaa euroa. Kreikka on Suomelle suoraan miljardin velkaa. Kreikan konkurssiuka on nyt pieni, mutta takaisinmaksu on vasta vuosina 2030-2040. Mikä on maan maksuvalmius tuolloin? Sitä on vaikea sanoa. Orastavasta optimismista huolimatta on fiksua miettiä vaihtoehtoja, jolloin kysymykseen tulevat joko velkojen osittainen anteeksianto tai laina-aikojen pidentäminen. Kaikki vaihtoehdot ovat poliittisesti äärettömän vaikeita.

Lyhennyksiä lykkäämällä, laina-aikaa pidentämällä ja lainakorkoa alentamalla rahojen menettämisen tunnustamista ja yleisesti enää äärimmäisen epätodennäköisenä pidettävää takaisinmaksua voidaan siirtää niin kauas tulevaisuuteen kuin katsotaan poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi.

[kelloseppä]

Suomen deindustrisaatio alkoi 2008 ja tulokset alkavat näkyä jo. Meillä ei ole vanhoja pääomia eikä tosin edes taitoa niitä sijoittaa..

No, mitä siis olisit tehnyt tämän estämiseksi?...

... Metsäverotuksen muuttamisella myyntiin kannustavammaksi....

Vaikka kyse on kuitenkin yksityiskohdasta, tartun syöttiin oikein mehevällä rautalankaakin syöneellä karvamadolla, koska toivon kuvailevani tämän yksittäisen esimerkin avulla sitä, miten yksipuolisten (mm. verotus!!!) näkemysten varaan Suomen talouden kasvuedellytykset taidetaan nykyiselläänkin jättää.

Olen nim. Jaska Pankkaajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että metsäverotusta tulisi muuttaa myyntiin kannustavammaksi. Vaan mitä kaikkea metsänomistaja voisikaan myydä?

Puunjalostusteollisuutemme mukaan metsänomistajien tulisi myydä tietynlaista puuta tiettyyn hintaan tietyntyyppisiltä leimikoilta. Kunnioitettakoon teollisuuden toivetta sen verran, että saavat toteuttaa toiveitaan ihan vapaasti, lainsäädännön puitteissa kuitenkin, metsissä, joita itse omistavat. Sen sijaan metsissä, jotka eivät ole heidän omistuksessaan, saavat tyytyä myös sellaisten sopimusneuvottelujen lopputuloksiin, jotka eivät myöskään aina pääty heidän kannaltaan suotuisasti. Eli; omistaja päättäköön omaisuutensa käytöstä - eikö juuri näin markkinatalouden pitäisi toimia? Jos ei, niin kerrottakoon sitten rautalangasta vääntäen miksi ei.

Mm. korkealaatuisen (käytännössä lähes oksattoman ja suorasyisen) mäntytukin puutetta sahalaitokset ihan kilpaa kiljuvat. Jos sitä heille tarjoaa, jopa hyvin järeässä muodossa, tien varteen tai tehtaalle tuotuna ostajan mitoilla pituusmittaan pätkittynä, niin ei kelpaa, jos siitä myyjä haluaa hivenen enemmän rahaa kuin kaikkien leimikoiden keskiarvoihin perustuvaa taulukkohinnoittelua, joka on kovin alhainen tällaiselle erikoistavaralle. Vaan haluavat ostaa pystyleimikon kokonaisuudessaan, tehdä omalla aliurakoitsijallaan harvennuksen tai avohakkuun ja ostaa (lähes) kaiken puun kyseiseltä pinta-alalta. Metsänomistaja ei suinkaan käytännössä aina voi myydä eri puulajit ja -laadut erikseen tai itse huolehtia myytävän puun korjaamisesta ja kuljettamisesta metsästä tukkirekkatien varteen tai jopa tehtaalle saakka. Ei aina löydy ostajia - ei aina edes järjellisille määrille.

Mitä enemmän ns. erikoista puustoa, myös itse siemenestä kasvatettuna ja omaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa harjoittaen, metsässä kasvaa ja aikanaan on sitten myös puuaineksena tai jossakin muussa fyysisessä muodossa, myytävänä, sitä enemmän tämä vain tietyntyyppistä raaka-ainetta käyttävän suurteollisuuden tarpeita varten luotu perustoimintasabluunan tavaton jäykkyys korostuu. Toki volyymit tämmöiselle erikoistavaralle jäävät Suomessa aina kohtuullisen pieniksi, kiitos pääasiassa hyvin karujen maapohjien, minkä nimenomaan pitäisi rohkaista käyttämään niitä maapohjia, jotka mahdollistavat erikoistuvan tuotannon, nykyistä tehokkaammin erilaiseen "erikois"toimintaan.

Mitähän muuta metsässä kasvavaa fyysistä materiaa voisi myydä? Kaikennäköistähän siellä saa kasvamaan ja kaikennäköistä metsässä kasvavaa kasvia tai kasvin osaa ihmiset haluavat syystä tai toisesta ostaa. Miten tämmöinen metsänomistajan itsensä harjoittama kasvatustoiminta ja siihen liittyvä tutkimus- ja kokeilutoiminta otettaisiin huomioon metsäverotuksessa ja varsinkin sen tarpeellisessa muuttamisessa? Mitenköhän toimiviksi osoittautuvien kasvatusinnovaatioiden patenttisuojauksen tyyppinen taloudellinen suojaus pitäisi järjestää ja sitten lopulta myös verottaa? Jos kasvien kasvatukseen käytettyä maapohjaa on muokattu ja käsitelty erilaisin tavoin muiden kasvien kuin peruspuulajien kasvatusalustaksi ja kasvien kasvatus vaatii jatkuvaa maapohjaan kohdistettuja toimenpiteitä, onko kyse tai pitäisikö olla enää kyse verotuksellisesti metsämaasta, vaikka kasvuiässä oleva tuotos metsältä sinänsä visuaalisesti näyttääkin sekä ekologisesti metsänä toimii? Tämän kokonaisuuden problematiikka koskee myös ns. luonnonvaraisia marjoja ja sieniä ja niiden kasvuedellytysten turvaamiseen liittyviä taloudellisia investointeja, jos sellaisia on tehty, myös epäsuorasti jättämällä jotain taloudellisesti kannattavaa tekemättä.

Metsässä viihtyy ja majailee kaikennäköisiä elukoita. Kenen katsotaan verotuksellisesti omistavan ne, toki metsästyslain säännösten puitteissa, jos metsänomistaja on pidättänyt itsellään metsästysoikeudet ja yrittää tuotteistaa jollakin tavoin niiden olemassaoloa tai metsässään majailevien vaikkapa suojeltujen elukoiden (tai kasvien) olemassaoloa? Miten pienvesistöt, vesiosuudet ja vesielukat? Koskiosuudet? Miten verotetaan ja millä perusteella – etenkin, jos tuloja ei näistä eristä synny – tai syntyy, mutta osuuden omistaja ei niistä tuloa itselleen nosta?

Mitähän muuta metsällä voisi myydä? Kaikennäköistä matkailutoimintaan liittyvää varmaankin – ainakin jossain tapauksissa. Tällöin taitaa esim. 200-250 vuotinen tehollisen kasvunsa jo aikaa sitten lopettanut puusto taitaa olla hivenen houkuttelevampi matkailukohde kuin mätästetty 2-3-vuotias taimikko – myös monien elukoiden mielestä - toki toisinaan juuri toisin päinkin. Mitenpä verotat nykyistä oikeudenmukaisemmin tämmöistä perinteisen metsätalousajattelun kannalta taloudellisen tuoton tuottamisen jo lopettanutta metsäomaisuutta?

Jospa metsää hoidetaan vain sillä ajatuksella, että pääasiallinen tuotto syntyy vasta kun metsämaata puustoineen myydään kiinteistönä? Miksi verotuksellisesti kohdella jotenkin poikkeavalla tavalla tämmöistäkään metsäkiinteistöön liittyvää liike-toimintaideaa? Sehän itse asiassa on tavallaan rinnastettavissa täysin yrityksen kehittämiseen ja sitten lopulta yrityksen myyntiin liittyvä toimintamalli, jossa sitten lopulta yleensä toivotaan saavan huikea myyntivoitto?

Nykyisessä metsäverotuksen mallissa on hyvää se periaate, että veron maksuperuste muodostuu vain, jos metsästä syntyy tavalla tai toisella verotuskaudella tuloa. Jos tuloa ei muodostu, ei synny myöskään veroa. Pinta-alaverotuksen suurin järjettömyys on juuri siinä, että tietyn omaisuuserän omistaminen sinällään on jo veron muodostumisperuste.  Toki tämmöinen peruste on järjettömyydestään huolimatta yleisessä kriisitilanteessa hyväksyttävissä (käytännössä aivan sama kuin nim. sivullisen ajatus reduktiosta), jos aivan samaa veronmuodostumisen perustetta sovelletaan aivan kaikkiin omaisuuseriin täysin riippumatta siitä, onko ko. omaisuuserä tuottanut taloudellista tuottoa tietyllä verotuskaudella.

Vastaus siihen kysymykseen miten metsäverotusta voisi muuttaa kannustavammaksi, on aiheellinen, vaan mikä olisi nykyjärjestelyä järjellisempi järjestely taloudellisen toiminnan aitoon moninaisuuteen perustuvan kokonaisuuden kannalta? Ehkä kuitenkin järkevintä ennen metsäverotuksen uusimista olisi syytä katsoa ensin millaisia käytäntöjä uusi metsälaki sitten voimassaolevana ensin luo ja mitä puutteita ja ongelmia sen toimivuudessa sitten käytännön elämässä havaitaan.

Syöttiin tarttunut mehevä karvamato:
Toki mittakaavaltaan suurteollisuuden hake-energia, biodiesel- ja puukuituinnovaatiot ovat enemmän kuin tervetulleita, mutta niidenkin ihanne puuraaka-aineprofiili on hyvin kapea kuten perinteisellä paperi- ja sahateollisuudella – vaikka profiili sinällään on osittain erilainen. Metsäverotuksen muuttaminen myyntiä kannustavammaksi –ehdotukset yleensä tuovat mieleen vain sen, että ei kai taas kerran joku ole ehdottamassa, että metsänomistajia tulisi verottaa vain sillä tavoin, mikä sopii parhaiten ns. suurteollisuuden raaka-ainehankinnan tarpeisiin parhaiten? Laajennettuna siis: todella runsaasti Suomessa olemassa olevien resurssien, kuten metsien ja veistöjen, käyttöön liittyvien liike-ideoiden monimuotoisuuden puute taitaa olla eräs suurimmistä suomalaisen taloudellisen toiminnan suurimmista puutteista. Kuinka paljon tähän toiminnan mittakaavan ja ideoiden yksipuolisuuteen on syynä kovin yksipuolisin perustein laaditut lainsäädännölliset, mukaan lukien verotuksen, perusteet?

edit neljä sanaa lisätty

[svobo]

Hollanti on pudonnut kolmen A:n euroryhmästä, jäljellä on enää Suomi, Saksa ja Luxemburg.
http://www.iltalehti.fi/talous/2013112917776129_ta.shtml

Minä vähän yllätyin, luulin, että Hollannilla menee ainakin paljon paremmin kuin Suomella.

[ikuturso]

Lissu Jaakonsaarella on asiaa:

Vielä vuosi sitten Suomessakin puhuttiin satojen miljardien lainatarpeesta kriisimaiden auttamiseksi. Monet ennustivat myös euron loppua, mutta nyt ei ole näkyvissä ei euron, eikä maailmanloppu. Vaikka toivon pilkahduksia on ilmassa, poliittisesti kriisimaiden auttamista on edelleen yhtä vaikeaa perustella. On selvää, että perussuomalaiset ottvaat kaiken ilon irti kriisimaista niin tulevissa eurovaaleissa kuin seuraavissa eduskuntavaaleissakin.

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa. Suomi on saanut korokotuloja kahdenvälisistä lainoistaan, muun muassa Kreikka-lainasta 56 miljoonaa euroa. Kreikka on Suomelle suoraan miljardin velkaa. Kreikan konkurssiuka on nyt pieni, mutta takaisinmaksu on vasta vuosina 2030-2040. Mikä on maan maksuvalmius tuolloin? Sitä on vaikea sanoa. Orastavasta optimismista huolimatta on fiksua miettiä vaihtoehtoja, jolloin kysymykseen tulevat joko velkojen osittainen anteeksianto tai laina-aikojen pidentäminen. Kaikki vaihtoehdot ovat poliittisesti äärettömän vaikeita.

Ihan pieni, uusi mahdollisuukien ikkuna on avautumassa. Saksassa vaalit on pidetty ja hallitus syntymässä. Hyviin uutisiin kuuluu myös se, että Euroopan parlamentti hyväksyi juuri EU budjetin vuosille 2014-2020. Parlamentti onnistui monissa pyrkimyksissään lisätä kasvau ja työllisyyttä edistäviä panostuksia. Historiallista oli se, että että ensimmäistä kertaa, Lissabonin sopimuksen suomin valtuuksin,Parlamentti oli keskeinen toimija budjettiväännöissä. Minulla oli kunnia olla mukana loppuneuvotteluissa.Suurimpia parlamentin ja oman ryhmäni voittoja olivat lisäpanostukset nuorisotakuuseen, nuoriso-ohjelmien kuten Erasmuksen rahoittamiseen sekä tutkimukseen. Erityisen iloinen olen siitä, ettäbudjetin monissa painotuksissa näkyvät pienet -ja keskisuuret yritykset sekä niiden mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja.

http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154397-eun-ja-maailmanloppu-peruutettu

Kuulostaa ihan Partasen Ilkalta. Aina kun jossain näkyy jokin valonpilkahdus, tulee täyslaidallinen persuille ja maailmanlopun maalareille. Samoin lista oman ryhmän vastuunkantonollasaavutuksista.

-i-

[Jaska Pankkaaja]

Kiitos hienosta vastauksestasi!

Asia on tosiaan monisyinen..

Ehkä jonkilainen isompien alueiden määrittely erilaisiksi metsiksi voisi ratkaista asiaa?

Siis yhtäällä puupeltoja, toisaalla energiapusikkoa, sitten sitä aarniometsää, normaalia talousmetsää jne jne. en ole tämänkään asian tuntija.

Kannustavampi vero olisi pieni vuotuinen vero ja myyntituotto käteen. Ehkä lisävero jos talousmetsä alkaa pystyynlahota..

[Ilkka Partanen]

Lissu Jaakonsaarella on asiaa:

Vielä vuosi sitten Suomessakin puhuttiin satojen miljardien lainatarpeesta kriisimaiden auttamiseksi. Monet ennustivat myös euron loppua, mutta nyt ei ole näkyvissä ei euron, eikä maailmanloppu. Vaikka toivon pilkahduksia on ilmassa, poliittisesti kriisimaiden auttamista on edelleen yhtä vaikeaa perustella. On selvää, että perussuomalaiset ottvaat kaiken ilon irti kriisimaista niin tulevissa eurovaaleissa kuin seuraavissa eduskuntavaaleissakin.

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt senttiäkään EU:n kriisimaiden auttamisessa. Suomi on saanut korokotuloja kahdenvälisistä lainoistaan, muun muassa Kreikka-lainasta 56 miljoonaa euroa. Kreikka on Suomelle suoraan miljardin velkaa. Kreikan konkurssiuka on nyt pieni, mutta takaisinmaksu on vasta vuosina 2030-2040. Mikä on maan maksuvalmius tuolloin? Sitä on vaikea sanoa. Orastavasta optimismista huolimatta on fiksua miettiä vaihtoehtoja, jolloin kysymykseen tulevat joko velkojen osittainen anteeksianto tai laina-aikojen pidentäminen. Kaikki vaihtoehdot ovat poliittisesti äärettömän vaikeita.

Ihan pieni, uusi mahdollisuukien ikkuna on avautumassa. Saksassa vaalit on pidetty ja hallitus syntymässä. Hyviin uutisiin kuuluu myös se, että Euroopan parlamentti hyväksyi juuri EU budjetin vuosille 2014-2020. Parlamentti onnistui monissa pyrkimyksissään lisätä kasvau ja työllisyyttä edistäviä panostuksia. Historiallista oli se, että että ensimmäistä kertaa, Lissabonin sopimuksen suomin valtuuksin,Parlamentti oli keskeinen toimija budjettiväännöissä. Minulla oli kunnia olla mukana loppuneuvotteluissa.Suurimpia parlamentin ja oman ryhmäni voittoja olivat lisäpanostukset nuorisotakuuseen, nuoriso-ohjelmien kuten Erasmuksen rahoittamiseen sekä tutkimukseen. Erityisen iloinen olen siitä, ettäbudjetin monissa painotuksissa näkyvät pienet -ja keskisuuret yritykset sekä niiden mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja.

http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154397-eun-ja-maailmanloppu-peruutettu

Kuulostaa ihan Partasen Ilkalta. Aina kun jossain näkyy jokin valonpilkahdus, tulee täyslaidallinen persuille ja maailmanlopun maalareille. Samoin lista oman ryhmän vastuunkantonollasaavutuksista.

-i-

Älä itke Iines. Kun on selvää että katastrofia povaavat ovat väärässä, niin silloin on saatava sanoa että katastrofia povaavat olivat väärässä. Kyllä minä sen ymmärrän että sinua kismittää edes kasvottomana nimimerkkinä olla väärässä, se taas on sinun ongelmasi.

[Ilkka Partanen]

Hollanti on pudonnut kolmen A:n euroryhmästä, jäljellä on enää Suomi, Saksa ja Luxemburg.
http://www.iltalehti.fi/talous/2013112917776129_ta.shtml

Minä vähän yllätyin, luulin, että Hollannilla menee ainakin paljon paremmin kuin Suomella.

Kaikkihan täällä luulee että muilla euromailla menisi jotenkin paremmin ja Suomella erityisen huonosti. Kuitenkin tehdyt toimet ovat enemmän oikeita kuin vääriä. Tänään julkaistu rakenneuudistuskin on kerännyt runsaasti arvostelua jo etukäteen, vaikkei suurin osa toimittajistakaan ole ollut kiinnostuneita katsomaan että se on välikauden toimenpiteitä, paljon jäi vielä tulevankin varalle.

Ajat ovat sen verran epävarmat kuitenkin että ihan kaikkea ei kannata kerralla nuijia pöytään eli päätöksiä ei kannata tehdä ennen kuin tekeminen on täysin välttämätöntä. Muuten niitä pahimmillaan joudutaan veivaamaan sitten edestakaisin. Toisaalta, siinä missä poliitikkoja haukutaan siitä etteivät he koskaan myönnä virheitään, ollaan valmiita medioissa kieli pitkällä odottamaan että jokin päätös jouduttaisiin perumaan toimimattomana (esim. Sote- ja kuntauudistus). Sen jälkeen alkaakin ikuinen kivitys siitä että olit väärässä ja myönsit, vielä korjasit virheesi 

...ja kohta taas ihmetellään miksi poliitikot ovat niin paksunahkaisia etteivät voi myöntää virheitään.

[PaulR]

Eurooppa ei ole uusi Japani - mutta Italia voi olla
Lauantai 30.11.2013 klo 10:50 (päivitetty la 10:58)

Ensi vuosi näyttää eurotaloudessa jo paremmalta, kun globaali kasvu vauhdittuu. Kaikkia karikoita ei kuitenkaan ole vielä väistetty, huomauttaa Standard Life Investmentsin päästrategi Andrew Milligan.

---

Tahdin sanelevat kuitenkin Yhdysvaltain keskuspankin elvytyslinjaukset.

"Kun Fed vähentää elvytystä, korot lähtevät Yhdysvaltojen perässä nousuun kaikkialla. Muut taloudet eivät kuitenkaan ole riittävän vahvoja kestääkseen korkeampia korkoja", Milligan teroittaa.

Hän painottaa, että Fedin on perustettava päätöksensä silti puhtaasti Yhdysvaltain talouteen.

"Fed voi leikata elvytystä vain, jos se katsoo Yhdysvaltain talouden olevan riittävän vahva ylimääräisen tuen poistamiseksi. Muuten linjan tarkistus on paha rahapoliittinen virhe."

Kun Fed viime kesänä vihjaili ensi kertaa halukkuudestaan vähentää elvytystä, korot lähtivät nopeasti nousuun Yhdysvalloissa. Liike heijastui saman tien myös muualle ja rahan hinnan nopea kallistuminen jarrutti saman tien talouskasvua sekä Amerikassa että muissa maissa.

"Uskon Fedin haluavan välttää kesän tapahtumat. Nopea korkojen nousu hidasti talouskasvua selvästi sekä Yhdysvalloissa että muualla. Fed tuleekin siis olemaan kokemuksesta viisastuneena äärimmäisen varovainen, ettei lisäelvytystä pureta liian nopeasti", Milligan sanoo.

"Kun Fed purkaa elvytystä, uskon muiden keskuspankkien korostavan voimakkaasti pitkän aikavälin näkymäohjauksia. Puheilla pyritään hillitsemään oman alueen korkojen nousua Yhdysvalloissa väistämättä nousevan korkotason imussa", Milligan ennakoi.

http://www.kauppalehti.fi/omaraha/eurooppa+ei+ole+uusi+japani+-+mutta+italia+voi+olla/201311577415 [Vaatii ilmaisen rekkaantumisen]

Lindsey Williams: How Interest Rates Will Implode the World Economy, Federal Reserve Test [Julkaistu 22.09.2013]
http://www.youtube.com/watch?v=KqkAQYgppBE

Uskon, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Ans kattoo nyt.

[Van Akseli]

Irlanti oli aikanaan koheesiomaa, joka tarkoitti, että se voi antaa suoria tukia yrityksille, toisin kuin Suomi. Nyt siis puhutaan Irlannista 1990-luvun loppupuolella ja siitä eteenpäin. Dublin oli jossain vaiheeessa IT:n hype paikka, vaikka siellä ei tapahtunut juuri mitään järkevää. Hype vaan korotti maan hintaa, joka teki siitä Euroopan kalleimpia paikkoja asua. Maan hinnan kohoaminen oli EU:n moka, koska se järjesti nämä luotot ja hypet erilaisille yritykselle! Lopputuloksena oli, että Dublinissa ei ollut kenenkään järkevää asua. Ja innovaatiiotkin olivat aika valjuja. Muistaako kukaan irlantilaista innovaatiota? Tuskin muistaa ensimmäistä suomalaistakaan, edes Kuopiosta. Mutta se on eri stoori!

T_ Sam

[Detainee]

Pro-EUrooppalaisuus kiihdyttää urbanisaatiota-maaseutu tyhjenee, mikä on huono asia
EU-ei ole liittovaltio mutta siitä on tulossa sellainen
EU ilman euroa on mahdollisesti parempi alternatiivi kuin ETA-jäsenyys

[Micke90]

EU ilman euroa on mahdollisesti parempi alternatiivi kuin ETA-jäsenyys

Tuosta olen eri mieltä.

[Detainee]

EU ilman euroa on mahdollisesti parempi alternatiivi kuin ETA-jäsenyys

Tuosta olen eri mieltä.

kui?

[Micke90]

kui?

No tuosta, että EU ilman euroa olisi parempi vaihtoehto kuin ETA-jäsenyys. Mielestäni ETA-jäsenyys olisi paras vaihtoehto.

[Detainee]

kui?

No tuosta, että EU ilman euroa olisi parempi vaihtoehto kuin ETA-jäsenyys. Mielestäni ETA-jäsenyys olisi paras vaihtoehto.

ok, minäkin syön mieluummin italian pataa kuin läskisoosii...juuri siksi!!

[Micke90]

ok, minäkin syön mieluummin italian pataa kuin läskisoosii...juuri siksi!!

Jaahas, vaihteeksi taas tätä lajia. 

[Detainee]

ok, minäkin syön mieluummin italian pataa kuin läskisoosii...juuri siksi!!

Jaahas, vaihteeksi taas tätä lajia. 

Eta on syvältä koska se on. Piste.

[Micke90]

Eta on syvältä koska se on. Piste.

Ja Maa on muodoltaan littana sekä Aurinkokunnan keskus, jota Aurinko ja muut planeetat kiertävät?