Quote from: juge on 11.10.2011, 09:02:56
Myyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.
Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa.
Quote from: Rapsakka Rapu on 11.10.2011, 09:14:17
Periaatteessa tämä on ihan järkeenkäyvää. Tuo raportti antaa rivien välistä ymmärtää myös sen, että meidän järjestelmämme ei kykene käsittelemään (kotouttamaan) suurta määrää tulijoita.
Quote from: M on 11.10.2011, 09:17:06Quote from: juge on 11.10.2011, 09:02:56
Myyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.
Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa.
Näissä sanoissa on vaivihkaista viisautta, johon varmasti vielä palaamme.
Quote from: kohmelo on 18.06.2010, 21:37:29
Grafiikkaa tutkimuksesta:
Positive but also negative effects of ethnic diversity in schools on educational performance? An empirical test using cross-national PISA data.
http://www.maastrichtuniversity.nl/web/file?uuid=0c87d5fd-4251-49b1-aa1d-b5c75615a6c2&owner=5ee71b53-65c7-42ec-8736-8c7b0f9a4517
Kuva 1: Natiivien ja maahanmuuttajien PISA lukemis tulokset laskevat kun koulun monimuotoisuus kasvaa.
(http://i48.tinypic.com/2dvsttw.jpg)
Kuva 5: Islamilaisistamaista tulevien määrän kasvaessa lukemis-tulokset huononevat.
(http://i45.tinypic.com/k17tio.jpg)
Kuva 6: Ei-islamilaisten aasialaisten määrän kasvaessa lukemis-tukokset paranevat.
(http://i45.tinypic.com/j5b8jo.jpg)
QuoteSuomen loistava testimenestys johtuu raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.
QuoteSaksa on toista maata, kulttuurien sekamelska. Maahanmuuttajia on paljon, ja heidän koulumenestyksensä on kielimuurinkin vuoksi vaatimatonta.
Quote from: Bonaventura on 11.10.2011, 09:31:23
Tämä on ollut alan ihmisten tiedossa täällä jo pitkään, hyvä että saksalaiset sen hokasivat.
Asia on ollut havaittavissa vertaamalla Suomea ja Ruotsia. Ruotsin heikommalle menestykselle jää vain yksi selittävä tekijä: maahanmuuttajat. Muut menestystä selittävät tekijät kun ovat Suomelle ja Ruotsille yhteisiä: elintaso, ei-autoritaarinen opetus, runsaat tukitoimet, opetusmenetelmät jne.
Quote from: juge on 11.10.2011, 09:35:37
Kuvaa tulkittaessa kannattaa muistaa sekin, että ihan varmasti on eroja mamuryhmien välillä. Länsimaista tulleet nostavat mamujen oppimistulosten keskiarvoa, kun taas arabi/muslimitaustaiset jäävät mamujen keskiarvon alle.
QuoteVuoden 2003 Pisa-tulosten pohjalta tutkittiin maahanmuuttajalasten matemaattisia kykyjä 13 kohdemaassa lähtömaan mukaan jaotellen. 25 pisteen ero luvuissa vastaa noin yhden kouluvuoden eroa kykytasoissa. Kärjen ja häntäjoukon välinen ero kykytasoissa on siis 4-5 kouluvuoden luokkaa.
Lähtömaa:
Vietnam ... 565
Kiina ..... 564
Intia ..... 563
Puola ..... 499
Valkovenäjä 490
Marokko ... 452
Pakistan .. 463
Turkki .... 447
Quote from: M on 11.10.2011, 09:18:25Quote from: Rapsakka Rapu on 11.10.2011, 09:14:17
Periaatteessa tämä on ihan järkeenkäyvää. Tuo raportti antaa rivien välistä ymmärtää myös sen, että meidän järjestelmämme ei kykene käsittelemään (kotouttamaan) suurta määrää tulijoita.
Ei se pystykään. Ilmiselvä fakta. Jos järjestelmä on suunniteltu oloihin A, se ei toimi yhtä hyvin oloissa B.
Quote from: Siili on 11.10.2011, 10:15:21Quote from: juge on 11.10.2011, 09:35:37
Kuvaa tulkittaessa kannattaa muistaa sekin, että ihan varmasti on eroja mamuryhmien välillä. Länsimaista tulleet nostavat mamujen oppimistulosten keskiarvoa, kun taas arabi/muslimitaustaiset jäävät mamujen keskiarvon alle.
Luulenpa, että erot johtuvat pitkälti vanhempien koulutustaustasta. Länkkärinaperoiden keskuudessa lienee melko harvinaista, ettei isä tai äiti osaa lukea.
QuoteRehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.YLE (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/ruotsalaisen_maahanmuuttajalahion_pahiskoulusta_tuli_palkittu_eliittikoulu_2928112.html)
Quote from: Late on 11.10.2011, 10:49:06
Kuinka pitkälle voidaan erilaisissa kiintiöissä ym. suosimisissa mennä jotta saadaan halutun laista edustusta eri yhteiskunnallisille paikoille.
Quote from: Alfresco on 11.10.2011, 10:53:44Quote from: Late on 11.10.2011, 10:49:06
Kuinka pitkälle voidaan erilaisissa kiintiöissä ym. suosimisissa mennä jotta saadaan halutun laista edustusta eri yhteiskunnallisille paikoille.
Ruotsi on leikkaamassa irti oman päänsä. Tuleeko jollekin muuten mieleen edes yksi rationaalinen syy miksi multikulttia tulisi suosia? Minun nähdäkseni se kusee ihan joka ikisessä asiassa.
Quote from: juge on 11.10.2011, 09:35:37
(http://1.bp.blogspot.com/_-EMpadQx4hM/TRKZ5kB-49I/AAAAAAAAAY8/c_2n4vdbkPk/s1600/immigrant.jpg)
Quote from: kohmelo on 11.10.2011, 09:41:35
Samaisesta aiheesta:
[Kuva 1: Natiivien ja maahanmuuttajien PISA lukemis tulokset laskevat kun koulun monimuotoisuus kasvaa.
(http://i48.tinypic.com/2dvsttw.jpg)
Quote from: weekendsoldier on 11.10.2011, 11:20:57Quote from: kohmelo on 11.10.2011, 09:41:35
Samaisesta aiheesta:
[Kuva 1: Natiivien ja maahanmuuttajien PISA lukemis tulokset laskevat kun koulun monimuotoisuus kasvaa.
(http://i48.tinypic.com/2dvsttw.jpg)
Tuosta olisi pääteltävissä, että mamujen määrän lisääntyessä koulussa, kaikkien oppimismenestys heikentyy.
Quote from: Alfresco on 11.10.2011, 10:53:44
Ruotsi on leikkaamassa irti oman päänsä. Tuleeko jollekin muuten mieleen edes yksi rationaalinen syy miksi multikulttia tulisi suosia? Minun nähdäkseni se kusee ihan joka ikisessä asiassa.
Quote from: Blanc73 on 11.10.2011, 11:25:36Quote from: weekendsoldier on 11.10.2011, 11:20:57
Tuosta olisi pääteltävissä, että mamujen määrän lisääntyessä koulussa, kaikkien oppimismenestys heikentyy.
Sehän on ihan itsestään selvä asia. Moniosaajien/rikastajien jälkikasvu työllistää opettajia enemmän ja täten kantaväestön mukulat jäävät vähemmälle huomiolle.
Quote from: weekendsoldier on 11.10.2011, 11:20:57
Tuosta olisi pääteltävissä, että mamujen määrän lisääntyessä koulussa, kaikkien oppimismenestys heikentyy.
Quote from: Suomitalon renki on 11.10.2011, 12:25:50
Eikös se ollutkaan niin, että moniosaajat nostaisivat PISA tuloksia? ;D
Quote from: Emo on 11.10.2011, 12:31:30Quote from: Suomitalon renki on 11.10.2011, 12:25:50
Eikös se ollutkaan niin, että moniosaajat nostaisivat PISA tuloksia? ;D
Varmaan se virallisesti niin oli, ikäänkuin itsekin olisin tuollaista joskus lukenut. Mutta käytännössä asiat usein ovat aivan toisin, jopa päinvastoin.
Quote from: Siili on 11.10.2011, 12:39:40Quote from: Emo on 11.10.2011, 12:31:30Quote from: Suomitalon renki on 11.10.2011, 12:25:50
Eikös se ollutkaan niin, että moniosaajat nostaisivat PISA tuloksia? ;D
Varmaan se virallisesti niin oli, ikäänkuin itsekin olisin tuollaista joskus lukenut. Mutta käytännössä asiat usein ovat aivan toisin, jopa päinvastoin.
Minä ihmettelen sitä, että tällaisia selvästi segregoivia tilastoja on lupa kerätä ja jopa julkaista.
Quote from: Ulkopuolinen on 11.10.2011, 12:47:41
Tästä aiheesta oli lyhyempi ketju toisaalla. Lainaan sieltä oman kirjoitukseni tähän:Quote from: joe on 11.10.2011, 09:33:37
KAS on liittokansleri Angela Merkelin valtapuoluetta CDU:ta lähellä oleva säätiö. Sen raportteja lukevat kuntien, osavaltioparlamenttien ja liittopäivien edustajat, jotka päättävät politiikasta.
Säätiö on ruotinut Suomen Pisa-menestystä raportissaan.
Suomen loistava testimenestys johtuu raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.
Eli CDU:ta lähellä oleva säätiö on vahvasti sitä mieltä että Suomen menestyminen PISA-testeissä ja koulutuksessa johtuu monokulttuurisuudesta ja kulttuuririkastajien vähyydestä.
Tässäpä olisi hyvä asia kysyttäväksi jollekin persuedustajalle opetusministerille: Missä määrin koulutusjärjestelmä on niin hyvä kuin on väitetty ja missä määrin taas kyse on siitä että monokulttuuri on parempi kuin on väitetty ja miksi monokulttuurisuutta vastustetaan ja tuhotaan opetuksessa ja institutionaalisessa kasvatuksessa (YLE, päiväkodit, esikoulut, koulut, AMK:t, korkeakoulut ja yliopistot...) jos se kerran on yksi meidän suurimmista vahvuuksistamme?
Quote from: Ulkopuolinen on 11.10.2011, 13:21:16
Kun muistelen omia kouluaikojani niin tulee mieleen muutamakinsellainen tyyppi, jonka osaaminen ja ymmärrys olivat ysiluokalla semmosta seiskaluokalaisen tasoa. Ei niistä ollut mihinkään eikä niistä tullut mitään. Parhaiten pärjännyt taisi kohota keskioluen ja estrogeenin turvottamaksi talipallospurguksi paikalliseen pubiin. Jos pitäisi kuvitella jotain vielä tuplaten tuota surkeampaa ja huonommin pärjäävää niin mielikuvitus yksinkertaisesti loppuu kesken.
Quote from: Ulkopuolinen on 11.10.2011, 12:47:41
Tässäpä olisi hyvä asia kysyttäväksi jollekin persuedustajalle opetusministerille: Missä määrin koulutusjärjestelmä on niin hyvä kuin on väitetty ja missä määrin taas kyse on siitä että monokulttuuri on parempi kuin on väitetty ja miksi monokulttuurisuutta vastustetaan ja tuhotaan opetuksessa ja institutionaalisessa kasvatuksessa (YLE, päiväkodit, esikoulut, koulut, AMK:t, korkeakoulut ja yliopistot...) jos se kerran on yksi meidän suurimmista vahvuuksistamme?
Quote from: jorma on 11.10.2011, 14:00:29
Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.
Quote from: Siili on 11.10.2011, 14:17:39Quote from: jorma on 11.10.2011, 14:00:29
Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.
Mistä vertailuista puhut? Millaisia vertailevia tutkmuksia on esimerkiksi DI- tai lääkäriopinnoista eri pohjoismaissa?
Quote from: jorma on 11.10.2011, 14:59:34Quote from: Siili on 11.10.2011, 14:17:39Quote from: jorma on 11.10.2011, 14:00:29
Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.
Mistä vertailuista puhut? Millaisia vertailevia tutkmuksia on esimerkiksi DI- tai lääkäriopinnoista eri pohjoismaissa?
Esimerkiksi Shanghain lista (http://www.arwu.org/ARWU2010.jsp), The Times world university ranking (http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2011-2012/top-400.html), QS World university rankings (http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2011) jne. Eri vertailuissa yliopistoja arvotetaan hieman eri kriteerein, mutta trendi on selvä. Suomesta 200 parhaan joukkoon mahtuu yksi yliopisto, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta useampi kustakin.
Quote from: Bonaventura on 11.10.2011, 15:51:07
PISAan osallistuvat OECD-maat. Näistä Etelä-Korea ja Japani pärjäävät PISA-testeissä erinomaisesti, joillain osa-alueilla ja joinain vuosina paremmin kuin Suomi. Kummankin näistä maista BKT on korkeampi kuin Suomen.
Quote from: Siili on 11.10.2011, 15:31:53
Noita ranking-listoja laadittaessa on kuitenkin huomioitu jotain aivan muuta kuin tietyn ikäluokan keskimääräinen osaaminen. Siksi en oikein ymmärrä, miksi niistä pitäisi puhua samassa yhteydessä PISA-tutkimuksen kanssa.
Muistaakseni PISA-tutkimuksissakaan Suomi ei jyllää ikäluokan kärjen performanssilla, vaan nimenomaan sillä, että häntäpää pärjäsi selvästi paremmin kuin vertailumaissa.
QuoteSaksalaistutkijoiden kotkansilmään on pistänyt myös Suomen korkea nuorisotyöttömyys, joka ei sovi kuvaan "koulutusparatiisista". Kun Saksassa nuorisotyöttömyys oli vuosi sitten vain 8,5 prosenttia, Suomessa lukema oli peräti 20 prosenttia. Suomalaiskoululainen menee valmistuttuaan kortistoon eikä työhön.
Suomesta on silti paljon opittavaa, saksalaisraportoijat myöntävät. Opettajien koulutus on korkealuokkaista ja opetusryhmät ovat pieniä.
Quote from: Mika.H on 11.10.2011, 09:18:09
Hahhah!
On siinä mokuttajille taas pohdintaa. PISA-tutkimuskin menee paskaksi kun maailmaa halaillaan.
Quote from: Marius on 11.10.2011, 13:02:57
Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".
Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.
Quote from: Marius on 11.10.2011, 13:02:57
Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".
Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.
Quote from: jorma on 11.10.2011, 16:33:54
Hauskaahan se on olla maailman paras vaikka saappaanheitossa. Menestyksen merkittävyyttä on kuitenkin hyvä pohtia. Onko tärkeämpää olla Pisa-vertailun paras maa vai saada esimerkiksi suurin osuus oppilaista vertailun parhaaseen kolmannekseen? Tai pienin osuus heikoimpaan kolmannekseen?
Quote from: Siili on 11.10.2011, 15:31:53
Muistaakseni PISA-tutkimuksissakaan Suomi ei jyllää ikäluokan kärjen performanssilla, vaan nimenomaan sillä, että häntäpää pärjäsi selvästi paremmin kuin vertailumaissa.
Quote from: Bonaventura on 11.10.2011, 16:51:54Quote from: Noottikriisi on 11.10.2011, 16:13:40
Hieman ohi aiheen mutta ainakin Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita) Suomi on BKT-vertailussa Japania ja Etelä-Koreaa edellä.
Ok. Käytin ensimmäisenä eteeni sattunutta vuoden 2009 listausta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan) (kuitenkin vain 2 vuotta vanha). Siinä Japani on sijalla 2, Etelä-Korea sijalla 15 ja Suomi sijalla 34.
Quote from: Marius on 11.10.2011, 13:02:57Maahanmuuttajien ongelmat koulussa ovat monisyiset ja älykkyydellä en usko olevan paljoakaan niiden kanssa tekemistä. Opettani maahanmuuttajaoppilaat ovat pärjänneet matematiikassa keskimäärin melko hyvin (mekaanisissa laskuissa jopa yhtä hyvin kuin suomalaiset lapset), mutta sanallisissa tehtävissä heikko tai välttävä kielitaito on myrkkyä. Kielitaito heijastuu melkein jokaiseen aineeseen, joten ongelmat ovat suuria. Kodin asenne koulua ja opettajia kohtaan vaikuttaa myös paljon siihen, miten oppilas suhtautuu opiskeluun. Esimerkiksi aasialaisissa kulttuureissa arvostetaan klassista sivistystä ja sillä on pitkät perinteet.
Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".
Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.
Quote from: sivullinen. on 11.10.2011, 19:41:45En usko. Ainakin puoli tusinaa ulkomaalaista eri puolelta maailmaa on oma-aloitteisesti ottanut esiin Suomen Pisa-tulokset, kun ovat kuulleet mitä työtä teen. Kaksi näistä on ollut perusopetuksen opettajia ja yksi erään yliopiston rehtori.
PISA testejä missään muualla kuin Suomen valtiollisessa lehdistössä pidetä maan opetuskyvyn mittarina.
QuoteNäemme arjessa tilanteen karuuden. Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord kertoi.
Quote from: K.K. on 19.11.2011, 06:51:53
–?Muutokset ovat mahdollistaneet sen, että lukioihin hakeutuu nykyään myös sellaisia, jotka aiemmin olisivat hakeutuneet opiskelemaan muualle, Sihvo arvelee.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/279223.html (http://www.ts.fi/online/kotimaa/279223.html)
QuoteTämän vuoden Pisa-kokeeseen osallistuu ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on arvottu kokeeseen mukaan noin tuhat, kun edellisillä kerroilla heitä on ollut vain reilut sata.
Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi kertoo, että maahanmuuttajien määrää on lisätty tarkoituksella.
– Kun joukko on isompi, saamme tarkempaa tietoa heidän sopeutumisestaan suomalaisiin kouluihin, hän toteaa.
Maahanmuuttajat ovat pärjänneet aikaisemmissa kokeissa kantaväestöä heikommin.
QuoteTämänvuotiseen Pisa-testiin on otettu mukaan myös tavallista enemmän ruotsinkielisiä oppilaita.
QuoteKoulut valitaan testiin satunnaisesti, samoin oppilaat.
QuotePisa ei paljasta yksittäisten koulujen tuloksia julkisuuteen. Koulut saavat kuitenkin tulokset käyttöönsä. Koulut saavat itse päättää, kerrotaanko osallistumisesta ja tuloksista julkisuuteen.
Quote from: far angst on 02.05.2012, 21:02:49No rasismin ja suvaitsemattomuuden kasvulla tietenkin.
On mielenkiintoista nähdä, millä tulevaisuudessa selitellään pois Pisa-kokeen huononeet tulokset.
Quote from: Bonaventura on 02.05.2012, 19:21:02Ehkä tuollai implisiittisesti... joo :-\. Mutta tilastoista ne on karsinoitavissa erikseen.Quote from: Tuomas3 on 02.05.2012, 19:17:24
Pisa-testien tuloksilla ja mamumäärillä ei ole merkitystä, koska mamut luetteloidaan erikseen.
Suuri mamujen määrä heikentää muun ryhmän oppimistuloksia, joten sitä kautta mamut vaikuttavat Pisa-tuloksiin.
Quote from: Tuomas3 on 03.05.2012, 08:01:52Vuoden 2012 Pisa-tulokset tulevat Helsingin osalta olemaan todella heikot. Tiedä sitten miten muualla maassa.Hmm... Ilmeisesti se joidenkin rikastettujen luokkien opettajien kertomat kauhukuvat oppistasojen romahduksesta pitävät paikkansa. Jo muutamia vuosia ovat vaimon tuttavat puhuneet siitä, että monikulttuurisessa luokassa ei oppimista tapahdu oikein pätkääkään. Mutta se lienee vain asenteellista vihapuhetta.
Quote from: tyhmyri on 03.05.2012, 08:06:22Ennen joulua. Pisa-tulokset ovat vasta lähteneet analysoitavaksi.Quote from: Tuomas3 on 03.05.2012, 08:01:52Vuoden 2012 Pisa-tulokset tulevat Helsingin osalta olemaan todella heikot. Tiedä sitten miten muualla maassa.Hmm... Ilmeisesti se joidenkin rikastettujen luokkien opettajien kertomat kauhukuvat oppistasojen romahduksesta pitävät paikkansa. Jo muutamia vuosia ovat vaimon tuttavat puhuneet siitä, että monikulttuurisessa luokassa ei oppimista tapahdu oikein pätkääkään. Mutta se lienee vain asenteellista vihapuhetta.
Milloinkahan virallisia tuloksia on saatavilla?
QuoteMyyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.http://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg810084.html#msg810084 (http://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg810084.html#msg810084)
Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa. Suomen loistava testimenestys johtuu raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.
Kansalliskielten – erityisesti suomen – asema on meillä historiallisesti painava: Suomessa on lukutaito ollut perinteisesti erittäin korkea, mikä saksalaisten mukaan periytyy Venäjän vallan ajoilta. Tsaarin hallitsemassa maassa äidinkielestä tuli osa kansallista identiteettiä.
Quote- Suomen etuna on pieni, homogeeninen väestö, joka puhuu samaa kieltä, Benson kertoi puhuessaan Harvardin yliopistossa.http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288529738357.html
Quote from: Hoomeri on 06.01.2013, 09:15:48Quote- Suomen etuna on pieni, homogeeninen väestö, joka puhuu samaa kieltä, Benson kertoi puhuessaan Harvardin yliopistossa.http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288529738357.html
Monikulttuurin onnelasta ei puhuta mitään. :-\
Quote from: Marko Parkkola on 06.01.2013, 09:51:25
Mutta kuinka kauan monokulttuurisuus on etumme.
Maahanmuuttajien koulumenestys vaihtelee syntymämaan perusteella Ruotsissa (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maahanmuuttajien+koulumenestys+vaihtelee+syntym%C3%A4maan+perusteella+Ruotsissa/1135257400687)
Quote
Harvardissa kehuttiin Suomen koulujärjestelmää
Harvardin yliopistossa kuunneltiin vinkkejä Suomen koulutusjärjestelmästä.
Arvostetussa Harvardin yliopistossa puhui joulukuussa Massachusettsin osavaltion edustaja Jen Benson, joka oli vieraillut Suomessa 30 muun opetusalan ihmisen kanssa.
Yhdessä ryhmä teki kahdeksan päivän matkan tutustuakseen Suomen koulutusjärjestelmään. Matkan aikana he vierailivat kahdessa koulussa ja keskustelivat opetusalan päättäjien kanssa
Harvard Press -lehden mukaan Benson kertoi toivoneen löytävänsä Suomesta avaimen, jolla pystyttäisiin tekemään dramaattisia parannuksia amerikkalaisiin kouluihin. Kuitenkin hän löysi enemmänkin yksittäisiä asioita, jotka ovat vaikuttaneet Suomen koulutusmenestykseen.
Yksi näistä seikoista oli Bensonin mukaan se, että Suomi koostuu pienestä, homogeenisestä populaatiosta, joka puhuu vain kahta kieltä, suomea ja ruotsia. Yhdysvalloissa koululaisten kielitausta on huomattavasti monimuotoisempi.
Lisäksi Suomessa keskitytään enemmän akateemisiin aineisiin opetuksessa ja esimerkiksi urheilu ja harraste-aineet jätetään oppilaiden vapaa-ajalle.
Kiitosta sai myös se seikka, että opettajilta vaadittiin maisterin tutkinto ja opettajankoulutukseen yliopistoon pääsee opiskelemaan vain pieni prosentti hakijoista. Suomessa opettajan ammattia pidetään Bensonin mukaan arvossa.
Perinteisesti myös maksuton koulutus oli hämmästyttänyt Bensonia, sekä se, että myös harvaan asutuilla seuduilla taataan oppilaiden mahdollisuus koulunkäyntiin.
...
Quote from: Man in a Suit on 06.01.2013, 10:01:03Quote from: Marko Parkkola on 06.01.2013, 09:51:25
Mutta kuinka kauan monokulttuurisuus on etumme.
Maahanmuuttajien koulumenestys vaihtelee syntymämaan perusteella Ruotsissa (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maahanmuuttajien+koulumenestys+vaihtelee+syntym%C3%A4maan+perusteella+Ruotsissa/1135257400687)
Suomalaisten lukutaito % heikkenee jatkuvasti. Arvannemme mistä syystä ;)
Quote from: alussaolisana on 06.01.2013, 12:22:37
Yksi on jo täälläkin mainittu suomen kielen kirjoitetun ja puhutun asun yhtenevyys. Se mm aiheuttaa sen, että iso osa lapsista osaa lukea jo kouluun tullessaan. Koulussakaan ei sitten mene aikaa pelkkien symbolien opetteluun, toisin kuin esim toinen ääripää kiinankieli.
Quote from: sivullinen. on 10.01.2013, 16:39:08
Toisaalta suomen kielen rakenteet ovat paljon vaikeammat kuin muiden kirjoitettujen kielien.
Quote from: alussaolisana on 10.01.2013, 16:53:45
Totta tuokin. Tyhmäksi en kinukkeja toki väittänyt enkä väitä. Nehän niitä ruudin keksijöitä on ;)
Quote from: K.K. on 19.03.2013, 18:23:33
Heikentynyt laskutaito haittaa jo arkielämää – vieläkö itse osaat päässälaskun?
Quote from: kapinamieli on 19.03.2013, 18:46:12
Vaadin ehdottomasti antirasismia hiihtoon ja kyykänheittoon.
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Anti-racism_in_mathematics_teaching
Quote from: AcastusKolya on 19.03.2013, 19:03:29
Jotain kertoo se, että Savonia-AMK:n luennolla rekihurjan oloinen luennoitsija Aija Hietanen fantasioi, että kirjoitettu kieli häviää ja korvautuu "symboliikalla".
Quote from: AcastusKolya on 20.03.2013, 09:00:24
Tuollaiset Conrad Wolframit pitäisi nylkeä tuppeen.
Quote
KSML: Älylaskimet eriarvoistavat pitkän matematiikan yo-kokeessa
Päättelykyvyllä ja taitavalla laskimen käytöllä saa Keskisuomalaisen mukaan laillisen lunttausmenetelmän. Älylaskimet asettavat pitkän matematiikan ylioppilastutkintoa tekevät kokelaat eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole varaa kalliiseen, niin sanottuun symboliseen laskimeen, tai koulussa ei ole opastettu sen käyttöä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ksml-%C3%A4lylaskimet-eriarvoistavat-pitk%C3%A4n-matematiikan-yo-kokeessa-1.37288
QuoteLaskekaa lapset neliöjuuret päässänne. Laskimen käyttö on lunttaamista.
QuoteLohjan Yhteislyseon lukion matemaattisten aineiden opettajien tutkielmasta selviää, että tämän kevään yo-tehtävistä peräti yhdeksän pystyi ratkaisemaan symbolisella laskimella ilman omaa matemaattista ajattelua. Näin opiskelija olisi kaapinut 57 pisteen potin 66:sta mahdollisesta.
Quote from: sivullinen. on 16.04.2013, 14:57:01
Toiveisiinne on vastattu. Ylioppilaslautakunta pohtii laskimien käytön kieltämistä ylioppilaskokeissa. Kaikilla kun ei niihin ole varaa.
Quote from: msm on 16.04.2013, 16:23:10Quote from: sivullinen. on 16.04.2013, 14:57:01
Toiveisiinne on vastattu. Ylioppilaslautakunta pohtii laskimien käytön kieltämistä ylioppilaskokeissa. Kaikilla kun ei niihin ole varaa.
Hauskaa, että ylioppilastutkinto on yhtäkkiä liian kallis ja epätasa-arvoinen, jos 179€ maksavalla laskimella saa vähän etua kirjoituksissa.
Quote from: Nationalisti on 16.04.2013, 18:06:09
Peruskoulun käyneenä olen aina ihmetellyt tätä suomalaisen koulun hehkutusta.
Quote from: far angst on 16.04.2013, 18:10:37Quote from: Nationalisti on 16.04.2013, 18:06:09
Peruskoulun käyneenä olen aina ihmetellyt tätä suomalaisen koulun hehkutusta.
Kun omaa kokemusta kouluista, joihin suomalaisia kouluja verrataan, ymmärtää hehkutuksen varsin hyvin.
Kun omaa kokemusta porukasta, joka noista vertailukouluista valmistuu, ymmärtää vielä paljon paremmin.
Quote from: Nationalisti on 16.04.2013, 18:18:35
Kun on kokemusta oikeasti hyvästä koulusta ja sen tarjoamasta opetuksesta näyttäytyy suomalainen koululaitos ja suomalaisten tätimäinen ylpeys siitä lähinnä naurettavalta. Suomalainen koululaitos näyttäytyy parempana, koska Suomessa on huomattavasti vähemmän kielitaidottomia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä mamupopulaatioita.
Quote
Suomalaista koulutusta uhkaa Nokian kohtalo
[...]
Vanhentuneet sisällöt
2010-luvun Suomessa kuumimmat keskustelut koulutuksen sisällöstä käydään uskonnonopetuksen tuntimääristä ja ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Mielestäni keskustelu on älytöntä, kun ottaa huomioon, miten maailma ympärillämme rakentuu yhä enemmän tietotekniikan ympärille.
Etelänaapurissamme Virossa ohjelmointia aletaan pian opettaa ensimmäiseltä luokalta lähtien: meillä tieto- ja viestintätekniikka ei ole pakollista ennen korkeakoulujen "näin valitset kurssisi"-tunteja. On sanomattakin selvää, että tulemme seuraavien vuosikymmenien aikana jäämään jälkeen lähialueiden osaamiskehityksestä, jos asiat eivät muutu.
[...]
Jäyheät järjestelmät
Mutta opetuksen sisältöjähän voi aina muuttaa, eikö vain? Sisältöjen suuntaviivat määrittelee opetussuunnitelma, ja väitän, että jäyheän järjestelmämme on vaikea mukautua jatkuvasti muuttuvaan maailmaan.
Miksi? Kelataanpa ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja mietitään silloin töissä käyttämiämme tavaroita ja palveluita.
http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/startup/suomalaista+koulutusta+uhkaa+nokian+kohtalo/a909894
QuoteKoulutusylpeilylle uhkaa tulla loppu: Pisa-jalokivi vaarassa...Mutta toisin kuin muissa teollisuusmaissa - oppilasaines ei Suomen Pisa-tuloksiin vaikuta.. :)
Suomi on ylpeillyt Pisa-tuloksilla yli kymmenen vuotta. Joulukuussa ylpeilyn aika voi olla ohi. Tutkimusta lähellä olevan professorin mukaan tälle on kaksi syytä.
Quotehttp://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/27/helsingfors-skolor-pa-samma-niva-som-de-i-azerbajdzjan
Helsingfors skolor på samma nivå som de i Azerbajdzjan
Publicerad för 8 dagar sedan. Uppdaterad för 7 dagar sedan
Skillnaden mellan skolor i Helsingfors uppstår utanför skolans väggar och inte i klassrummet, som man vanligtvis tänker. Det här säger forskaren Venla Bernelius som skrivit sin doktorsavhandling om hur segregering påverkar skillnader skolor emellan i Helsingfors.
- Det finns större skillnader mellan skolor i Helsingfors jämfört med skolor i resten av landet, säger Bernelius.
Hon säger att skillnaderna mellan helsingforsiska skolor börjar vara så betydande att den kan jämföras internationellt. Om PISA-undersökningarna skulle avgränsas till att endast beröra Helsingfors skolor skulle resultaten vara närmare Irland och Azerbajdzjan än övriga Finland förklarar Bernelius.
Föräldrar väljer bort "vanlottade skolor"
Möjligheten att välja vilken skola man sätter sitt barn minskar inte problemen utan kan till och med göra dem värre. Vissa skolor riskerar till och med att hamna i en ond spiral.
....
....
Quote from: ekto on 10.09.2012, 08:08:08
Koulushoppaus yleistynyt - vanhemmat valitsevat kouluja lapselleen yhä tarkemmin
Lapsen koulun valinnasta on tullut vanhemmille entistä tärkeämpi projekti jo ala-asteella. Erityisesti Helsingissä vanhemmat soittelevat jo hyvissä ajoin kouluihin valitakseen parhaan koulun lapselleen.
Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.
Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.
- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Loput täältä:
http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006
Quote from: Junes Lokka on 16.05.2013, 20:25:08
Tuossa nuo koulut järjestettyinä (https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AqhXHkqpNpyPdE9KZE5uSC1RZ211emVZNnhKd1BTNmc&gid=5)Quote5 Koillinen suurpiiri Soinisen koulu 61,50%
7 Itäinen suurpiiri Meri-Rastilan ala-asteen koulu 57,20%
2 Läntinen suurpiiri Pikku Huopalahden ala-asteen koulu 54,30%
1 Eteläinen suurpiiri Ressun peruskoulu 50,30%
3 Keskinen suurpiiri Eläintarhan ala-asteen koulu 48,70%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron yläasteen koulu 47,40%
7 Itäinen suurpiiri Mustakiven ala-asteen koulu 44,10%
2 Läntinen suurpiiri Pelimannin ala-asteen koulu 41,50%
4 Pohjoinen suurpiiri Maunulan ala-asteen koulu 41,10%
7 Itäinen suurpiiri Myllypuron ala-asteen koulu 40,90%
7 Itäinen suurpiiri Laakavuoren ala-asteen koulu 39,60%
5 Koillinen suurpiiri Pihlajiston ala-asteen koulu 37,50%
5 Koillinen suurpiiri Latokartanon peruskoulu 37,20%
3 Keskinen suurpiiri Koskelan ala-asteen koulu 36,80%
7 Itäinen suurpiiri Kallahden peruskoulu 35,80%
2 Läntinen suurpiiri Malminkartanon ala-asteen koulu 34,60%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan yläasteen koulu 34,20%
5 Koillinen suurpiiri Jakomäen peruskoulu 34,10%
7 Itäinen suurpiiri Vesalan ala-asteen koulu 32,60%
7 Itäinen suurpiiri Itäkeskuksen peruskoulu 31,70%
7 Itäinen suurpiiri Keinutien ala-asteen koulu 31,70%
6 Kaakkoinen suurpiiri Roihuvuoren ala-asteen koulu 31,30%
5 Koillinen suurpiiri Maatullin ala-asteen koulu 30,60%
.
.
3 Keskinen suurpiiri Länsi-Pasilan ala-asteen koulu 22,40%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Helsingin yhteislyseo 21,70%
3 Keskinen suurpiiri Vallilan ala-asteen koulu 21,10%
2 Läntinen suurpiiri Pohjois-Haagan ala-asteen koulu 20,70%
7 Itäinen suurpiiri Mellunmäen ala-asteen koulu 20,70%
7 Itäinen suurpiiri Vuosaaren peruskoulu 20,50%
Yksityisen sopimuskoulun perusaste Apollon Yhteiskoulu 20,50%
7 Itäinen suurpiiri Puotilan ala-asteen koulu 20,10%
...
...
Quote4.11. HS Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen romahtihttp://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153967-pisa-romahduksen-syita (http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153967-pisa-romahduksen-syita)
Peruskoululaisten oppimistaidot ovat heikentyneet koko maassa kymmenessä vuodessa, käy ilmi torstaina julkistetusta tutkimuksesta.
Yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja asenteita mitattiin kutakuinkin samoilla tehtävillä ja samoissa kouluissa keväällä 2012 kuin vuonna 2001.
Osaamista arvioitiin oppiainerajat ylittävillä tehtävillä, jotka mittaavat päättelykykyä, luetun ymmärtämistä ja matemaattista ajattelua. Niitä kutsutaan oppimis- tai avaintaidoiksi.
Myös koulutyötä tukevat asenteet ovat heikentyneet.
Odotettu tulos - opettajat ovat ounastelleet jo jonkin aikaa jotain tällaista. Syitä on varmaan monia. Yritän itse hahmottaa, mistä oppimistaitojen romahdus voisi oikein johtua.
Jaottelen syyt neljään ryhmään:
1. Audiovisuaalinen soma
Aldous Huxleyn kuuluisassa kirjassa, "Uljas, uusi maailma", ihmisille tarjottiin somaa, jonkinlaista hallusinogeenihuumetta, unohdusta tarjoavaa tai tajuntaa laajentaava huumetta. Ei tarvinnut miettiä liikoja.
Toisin kuin parikymmentä vuotta sitten, nyt lapset elävät hallitsemattomassa audiovisuaalisessa somassa, joka hajottaa mieltä ja heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä.
Rauhasta ja työrauhasta (Enkeliporsas 6.3.)
Liikaa viihdettä liian aikaisin (Enkeliporsas 5.3.)
Aivosähköhäiriöitä (Enkeliporsas 6.2.)
Lapset hukkuvat audiovisuaaliseen somaan.
Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen soman kanssa.
2. Koulun sisäiset tekijät
Myös opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt on korkea aika tarttua rohkeammin uusiin tapoihin järjestää opetusta esimerkiksi hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja tarjoamalla positiivisia oppimiskokemuksia. (HS 14.11.)
Krista Kiuru, eipäs nyt hätäillä. Tällä kertaa ei kannata tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Ensinnäkin yhteiskunnalla ei ole varaa hankkia Suomen koulut pullolleen kaikenmaailman vehkeitä ja vempaimia. Kuntatalous on enemmän kuin lirissä.
Olisi hyvä, että edes koulussa oppilaat saisivat kokea rauhaa ilman, että päätä sotketaan naurettavilla mobiilipeleillä ja jatkuvalla korvanappimusiikilla tai youtubetulvalla.
Toisaalta viime vuosikymmen on ollut kouluviihtyvyyden ja positiivisten oppimiskokemusten tarjoamisen aikaa. On ollut kivaa, mutta samalla on unohdettu, että oppiminen vaatii työtä. Kasista on tehty standardi, kun ennen standardina oli seiska.
Olisiko aika palata perusasioihin, back to basics? Opettajat opettaisivat, oppilaat opiskelisivat.
Jossain vaiheessa opettajista koulutettiin oppimisen ohjaajia. Jotkut opettajienkouluttajat aivan julkisesti kehtasivat sanoa, että on vanhanaikaista kouluttaa opettajia, me koulutamme oppimisen ohjaajia.
Nyt on Suomen nuorisoa ohjailtu oppimaan aivan riittävästi, olisiko nyt syytä alkaa opettaa?
Vaadittaisiin jotain.
En edes muista, milloin joku oppilas olisi saanut ehdot tai jäänyt luokalle. Armovitosilla ei pitkälle pötkitä.
On harrastettu opetussuunnitelmaleikkiä.
Opettajat on valjastettu muutamaan kertaan massiiviseen opetussuunnitelmatyöhön. Milloin on tehty koulukohtaisia opseja, milloin kuntakohtaisia opseja, milloin taas aluekohtaisia opseja. Kaikki ko. opsit ovat hätäisesti tehtyjä, koska opettajat ovat joutuneet kyhäämään niitä opetusajan ulkopuolisella ajalla. Sitä varten kehitettiin kaikenkattavat, käytännöllisesti katsoen palkattomat yt-ajat.
Olen kunnollisen valtakunnallisen opetussuunnitelman kannalla. Sellainen tehtiin joskus kaukaisella 1970-luvulla - Peruskoulun opetussuunnitelma, ns. Valkoinen POPS, joka osin toimisi vieläkin aivan hyvin. Kannattaa joskus lehteillä ko. opuksia.
Käsi sydämelle opettajat, kuinka moni meistä on käyttänyt tiuhaan viimeaikaisia opetussuunnitelmia varsinaisen opetuksen työkaluina?
3. Peruskoulun taloudellinen kurjistaminen
Parina viime vuosikymmenenä juhlapuheiden ja käytännön talouspäätösten välille on kehittynyt armoton kuilu. Puhutaan kauniita sanoja koulutuksen merkityksestä Suomen tulevaisuudelle, ja samaan aikaan peruskoulutusta on vedetty lokaan suhteellisesti rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.
Eväät on kohta syöty loppuun.
Tiedetään hyvin, että opettajien lomautukset lisäävät huomattavasti sosiaali- ja terveyssektorin menoja tulevaisuudessa. Säästöjen sijaan menot kasvavatkin kasvamistaan, silti nytkin joissain kunnissa opettajia lomautetaan.
Suomessa lapsille annetaan vähemmän oppitunteja kuin muissa maissa.
Monissa kunnissa tuntikehys on vedetty minimiin. Tukiopetusta annetaan vain välttämättömin, ettei kuntaa voida syyttää siitä, että tukiopetusta ei muka anneta. Jakotunteja on selvästi vähemmän kuin ennen. Joissain kouluissa ei satsata kerhotoimintaan ollenkaan.
Alakoulun sekasikiöoppiaineet TT ja Vava on lopetettava samantien. Ko. oppiaineet nipistettiin tärkeistä maailmankatsomuksellisista oppiaineista kuten maantieto ja historia. Ei ole mieltäylentävää opettaa historiassa esim. Antiikin Roomaa, kun oppilas ei tiedä, missä Välimeri on.
Jossain vaiheessa yläkouluissa ajauduttiin valinnaisuuden viidakkoon. Tarjottiin ties mitä hömppää perusasioiden sijaan.
Alueelliset ja koulujen väliset erot osoittautuivat pieniksi, mutta luokkien ja yksilöiden väliset erot suuriksi. Selitys luokkien välisille eroille voi tutkijoiden mukaan löytyä erilaisten painotettujen eli erikoisluokkien osuuden lisääntymisellä kouluissa. (HS 14.11.)
Yhdyn yllä olevaan selitykseen.
Koulujen erikoistuminen on pahasta.
Vielä pahempaa on hajottaa koulujärjestelmä kahtia kuten Ruotsissa tehtiin. Ei ole mitään järkeä rikkoa tasa-arvoista koulujärjestelmää ja jakaa koulut vuohiin ja hanhiin.
4. Koulun ulkopuoliset tekijät
Yhteiskunta on jakautunut selkeästi ainakin kolmeen yhteiskuntaluokkaan. Alimman kolmanneksen perheillä on joka tasolla vaikeaa, perheet elävät jatkuvassa taloudellisesssa ahdingossa. Lapsen koulunkäynti ei enää olekaan ykkösprioriteetti.
Ei enää aina jaksetakaan välittää.
Pari viime vuosikymmentä on noudatettu eheyttävän yhteiskuntapolitiikan sijasta repivää ja hajottavaa ultraliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa.
Kotitausta tuli ilmi myös niin, että oppimista tukevien ja uskomusten heikkeneminen ja kielteisten asenteiden voimistuminen on ollut sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä oli. (HS 14.11.)
Näin on.
Tutkimusten mukaan köyhyys ja muu huono-osaisuus on periytyvää. Jostain syystä osa ihmisistä on pudonnut kyydistä, he eivät pääse koulutusnosteeseen mukaan kuten muut pääsevät. Luin, että jo neljäsosa helsinkiläisistä 20-30 vuotiaista nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa.
Tutkijat päättelevät tuloksista, että koulun merkitys nuorten elämässä on yleisesti heikentynyt. Koulu joutuu entistä ankarammin kilpailemaan harrastusten, sosiaalisen median ja viihteen kanssa. (HS 14.11.)
Ei voi kiistää.
http://www.properuskoulu.net/2013/11/pisa-romahduksen-syita.html
Quote from: Uuno Nuivanen on 15.11.2013, 15:46:21
Appelsiinilta hyvää tekstiä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288621207420.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288621207420.html)
Tietenkään ei kasvaneista mamumääristä puhu hän.
Quote from: Uuno Nuivanen on 15.11.2013, 15:46:21
Tietenkään ei kasvaneista mamumääristä puhu hän.
QuoteMyös opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt on korkea aika tarttua rohkeammin uusiin tapoihin järjestää opetusta esimerkiksi hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja tarjoamalla positiivisia oppimiskokemuksia. (HS 14.11.)
Quote from: juge on 11.10.2011, 09:02:56
Pisa-oppimistulosvertailujen kärkikaartiin kuuluva Suomi ei kelpaa Saksalle koulujärjestelmän esikuvaksi, arvioi vaikutusvaltainen saksalainen ajatuspaja Konrad Adenauer Stiftung, KAS...]
[...Myyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.
Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa.Suomen loistava testimenestysjohtuujohtui raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessaonoli erittäin vähän ulkomaalaisia...]
[...Saksa on toista maata, kulttuurien sekamelska...]
http://www.talouselama.fi/uutiset/saksasta+nurja+viesti+suomelle+turha+kaupata+meille+kouluparatiisianne/a701292
Quote from: Oho on 15.11.2013, 19:17:27
Tuskin maahanmuuttajien määrän kasvu on merkittävä selittäjä, kasvu on kuitenkin niin vähäistä ja koskee merkittävissä määrin aika pientä osaa kaikista kouluista. Eiköhän Appelsiinin esille nostamat seikat ole merkittävämpiä. Mitä helvettiä joku Kumbayaa höttö hyödyttää, jos kouluista pitää tehdä paikkoja, jossa kaikilla on aina mukaavaa ja joka ei siksi saisi asettaa mitään haasteita saatikka vaatimuksia.
Quote from: chacha2 on 05.10.2013, 09:08:15Svenska Ylessä on kerrottu missäpäin Suomea koulutulokset ovat pääosin huonontuneet ja miksi :Quote
Helsingfors skolor på samma nivå som de i Azerbajdzjan
...
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/27/helsingfors-skolor-pa-samma-niva-som-de-i-azerbajdzjan
Helsingissä koulutulokset ovat tippuneet ja erot kouljen välillä Helsingissä kasvaneet merkittävästi.
Lisääntyvästä segregaatiosta tämä johtuu tutkija Bernelius kertoo.
Suomeen on saapunut nyt uusi ilmiö:
Nykyään vanhemmat valitsevat pois tiettyjä kouluja koska nämä sijaitsevat 'socioekonoomisesti' huonoilla alueilla (socioekonomiskt vanlottade).
On kuitenkin yhä aika harvinaista Suomessa menetellä näin, Ruotsissa taas tämä tapahtuu useammin, mutta
Bernelius uskoo että kolujen väliset erot Helsingissä tulevat tulevaisuudessa kasvamaan entisestään.
.
.Quote from: ekto on 10.09.2012, 08:08:08
Koulushoppaus yleistynyt - vanhemmat valitsevat kouluja lapselleen yhä tarkemmin
Lapsen koulun valinnasta on tullut vanhemmille entistä tärkeämpi projekti jo ala-asteella. Erityisesti Helsingissä vanhemmat soittelevat jo hyvissä ajoin kouluihin valitakseen parhaan koulun lapselleen.
Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.
Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.
- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Loput täältä:
http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006
Quote from: Alma-ata on 30.11.2013, 12:52:05Kuten varmaan huomasit niin ongelmahan koskee pääasiallisesti suomenkielisiä. Ruotsinkielisissä kouluissan näitä ongelmia on vähemmän. Siinähän se taisi tulla todistettua ruotsin kielen ylivertaisuus. Turhaa on höpistä ruotsin kielen vapaehtoisuudesta, parempi olisi säättää laki jolla ruotsi asetettaisiin pakolliseksi opetuskieleksi kaikkiin aineisiin.
Koulun opetuskieli ja oppilaan oma kieli on tietenkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon, eli se "logiikka", että mamut paskoivat Suomen PISA-tuloksen, ei sinänsä pidä paikkaansa.
MUTTA on tietenkin ihan totta, että runsas kielipuolinen porukka (+ vielä erityisoppilaat) luokassa vaikeuttaa Pisa-testattavien suomenkielisten oppimista monin tavoin: open aika menee muuhun kuin itse asiaan, tasoa lasketaan, jotta heikommat edes jotenkuten pysyisivät kärryillä jne.
Quote from: Lahti-Saloranta on 30.11.2013, 13:06:06Quote from: Alma-ata on 30.11.2013, 12:52:05Kuten varmaan huomasit niin ongelmahan koskee pääasiallisesti suomenkielisiä. Ruotsinkielisissä kouluissan näitä ongelmia on vähemmän. Siinähän se taisi tulla todistettua ruotsin kielen ylivertaisuus. Turhaa on höpistä ruotsin kielen vapaehtoisuudesta, parempi olisi säättää laki jolla ruotsi asetettaisiin pakolliseksi opetuskieleksi kaikkiin aineisiin.
Koulun opetuskieli ja oppilaan oma kieli on tietenkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon, eli se "logiikka", että mamut paskoivat Suomen PISA-tuloksen, ei sinänsä pidä paikkaansa.
MUTTA on tietenkin ihan totta, että runsas kielipuolinen porukka (+ vielä erityisoppilaat) luokassa vaikeuttaa Pisa-testattavien suomenkielisten oppimista monin tavoin: open aika menee muuhun kuin itse asiaan, tasoa lasketaan, jotta heikommat edes jotenkuten pysyisivät kärryillä jne.
QuoteSuomi putosi Pisa-kärjestä
Koululaisten matematiikkataidoissa rynnivät nyt aasialaiset
30.11.2013 7:04 101
OECD:n osaamisvertailussa suomalaisoppilaiden taso heikkeni myös lukutaidossa ja luonnontieteissä.
Suomen sijoitus koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-vertailussa on heikentynyt.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan lähinnä Aasian maat ja alueet ovat pudottaneet Suomen kymmenen kärkimaan joukosta matematiikassa, joka oli tuoreimman tutkimuksen pääaine. Myös muutama Euroopan maa, kuten Viro, ohitti Suomen matematiikan taidoissa. Pohjoismaista Suomi on yhä paras.
Myös lukutaidossa ja luonnontieteissä Suomen sijoitus on hieman pudonnut, mutta on niissä yhä viiden parhaan tuntumassa.
Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkistaa vuoden 2012 Pisa-tutkimuksen tulokset tiistaina. Järjestö on vuodesta 2000 lähtien testannut kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Kun ensimmäinen vertailu vuoden 2001 lopulla julkaistiin, Suomi nousi koulutuksen mallimaaksi saavuttamalla ykkössijan lukutaidossa ja olemalla viiden kärjessä myös matematiikassa ja luonnontieteissä.
Seuraavassa vertailussa suomalaiskoululaiset kirivät ykköstilalle myös matematiikassa ja kakkostilalle luonnontieteissä.
Voittokulku jatkui vielä kolmannessa vertailussa 2006, mutta neljännessä, vuoden 2009 Pisa-tutkimuksessa alkoi näkyä hienoista taantumista.
Tuolloin kisan tulokas, Kiinan Shanghai, ampaisi kärkeen kaikilla aloilla. Lukutaidossa myös Etelä-Korea meni Suomen edelle. Matematiikassa edelle kirivät myös Singapore, Kiinan Hongkong ja Taiwan.
Tuoreimmassa matematiikan osaamisen vertailussa kärkisijat menevät Aasian maille tai alueille, joita ovat Shanghai, Taiwan, Japani, Etelä-Korea, Hongkong, Singapore ja Macao. Niissä on määrätietoisesti panostettu koulutuksen kehittämiseen.
Suomalaiskoululaisten matematiikan taitojen ruostumisesta on saatu viitteitä aiemmin muista tutkimuksista.
Viime vuoden lopulla julkistettu kansainvälinen TIMSS-tutkimus (Trends in international Mathematics and Science Study) osoitti, että Suomessa peruskoulun seitsemännen luokan oppilaiden tulokset ovat pudonneet 12 vuoden aikana 38 pistettä. Se vastaa noin yhtä kouluvuotta.
Samalla selvisi, että Suomen kahdeksasluokkalaiset pitävät matematiikkaa tylsänä ja vaikeana aineena.
Syitä on nähty myös opettajien kehnossa täydennyskoulutuksessa ja vanhentuneissa opetustavoissa ja -teknologiassa.
Quote from: Emo on 11.10.2011, 11:00:34
Se kusee joka ikisessä asiassa.
Ainoa "hyöty" mikä multikultissa on, on kansallisvaltion romuttuminen, mikä taas tekee kansalaisista helpommin johdettavia kun mitään yhtenäisyyttä kansan keskuudessa ei enää ole.
Joten pysykäämme yhtenäisinä, älkäämme ignoroiko toisiamme. Kaikenlainen kansamme yhtenäisyyden rapauttaminen on mustaa, pahaa ja itsestään saatanasta.
Quote from: törö on 01.12.2013, 13:17:44
Viime vuoden lopulla julkistettu kansainvälinen TIMSS-tutkimus (Trends in international Mathematics and Science Study) osoitti, että Suomessa peruskoulun seitsemännen luokan oppilaiden tulokset ovat pudonneet 12 vuoden aikana 38 pistettä. Se vastaa noin yhtä kouluvuotta.
...
Syitä on nähty myös opettajien kehnossa täydennyskoulutuksessa ja vanhentuneissa opetustavoissa ja -teknologiassa.
Quote from: Toadie on 01.12.2013, 15:03:16
Kakaroita kiinnostaa vain viihde. Aikuisten pitää toimia. Lelut vittuun koulusta ja "diginatiivit" - oikea persetermien äiti - oikeisiin töihin.
Matikka vaatii työtä, siksi se on vaikeaa ja tylsää. Enkku on kivaa kun sitä osaa jo, eikä viitsitä opiskella lisää. Muita kieliä ei opita edes vähää koska se vaatisi vaivannäköä.
Quote from: Toadie on 30.11.2013, 11:10:30Mietitäänpä hetken aikaa mitä Viro on tehnyt paremmin. Siis Viro.
QuoteSuomalaiskoululaisten matematiikan taitojen ruostumisesta on saatu viitteitä aiemmin muista tutkimuksista.
Quote from: Axel Cardan on 03.12.2013, 07:45:26Quote from: Malla on 01.12.2013, 15:45:44
Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.
Hitto, että sinulla on viisas lapsi. Vilpittömät onnittelut. On nimittäin niin, että lapsesi oivaltama periaate on tässä elämässä kaikkein tärkein. Ilman kärsivällisyyttä ei tule mistään tärkeästä yhtään mitään - ja siitä huolimatta koko yhteiskunta suunnistaa vauhdilla toiseen suuntaan, hetken huveihin.
Mitä pisatuloksiin tulee, niin nehän tulevat jatkamaan laskuaan, varmuudella ja kiihtyvästi. Opetushallinnon ääliöt koettavat paikata tilannetta rahtaamalla oppilaille läppäreitä ja tabletteja, mikä on juuri se väärä suunta.
Jos joku tätä epäilee, niin hakekoon divarista minkä tahansa 1960-luvun keskikoulun algebran oppikirjan. Sitä silmäillessä saattaa monelle ylioppilaalle tulla äiti mieleen...
QuoteToisin kuin parikymmentä vuotta sitten, nyt lapset elävät hallitsemattomassa audiovisuaalisessa somassa, joka hajottaa mieltä ja heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä.http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153967-pisa-romahduksen-syita?fb_action_ids=10152041248915148&fb_action_types=og.likes&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582
Rauhasta ja työrauhasta (Enkeliporsas 6.3.)
Liikaa viihdettä liian aikaisin (Enkeliporsas 5.3.)
Aivosähköhäiriöitä (Enkeliporsas 6.2.)
Lapset hukkuvat audiovisuaaliseen somaan.
Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen soman kanssa.
QuoteOrder in the classroomhttp://oecdeducationtoday.blogspot.fr/2013/09/order-in-classroom.html boldaukset omat
by Marilyn Achiron
Editor, Directorate for Education and Skills
There was a good reason why our teachers demanded our attention in class: it wasn't about power; it was about performance – ours. As this month's PISA in Focus shows, the disciplinary climate in schools is strongly related to student performance.
You might be surprised to learn that, according to the reports of students who participated in PISA 2009, most students in most PISA-participating countries and economies enjoy orderly classrooms. For example, across OECD countries, more than two out of three students reported that never or hardly ever is there noise and disorder in their classrooms. In some countries, classrooms are models of orderliness: fewer than one in ten students in Korea and Thailand reported that they cannot work well in class because of disruptions; and fewer than one in ten students in Japan, Kazakhstan and Shanghai-China reported that their teacher has to wait a long time for students to quiet down before they can begin class.
But orderly classrooms are not ends in themselves; they seem to be the preconditions for learning. In 55 countries and economies that participated in PISA 2009, students in schools where the classroom climate is more conducive to learning tend to perform better. True, schools with more positive disciplinary climates also tend to have other qualities that are related to better student performance. For example, the students in these schools generally come from more socio-economically advantaged backgrounds. Indeed, in 36 countries and economies, there is a positive relationship between schools' disciplinary climate and the average socio-economic status of their students.
But PISA results show that even after accounting for the socio-economic status and other characteristics of both students and the schools they attend, including the educational resources available to the school, the way the school is governed, and how the school assesses the performance of its students and itself, in 31 countries and economies, schools with a more positive disciplinary climate tend to perform better. In other words, disciplinary climate is one of few school-level characteristics that show a significant positive relationship with performance consistently across countries. In fact, given the strong relationship between students' socio-economic status and disciplinary climate, results from PISA suggest that a positive disciplinary climate in school can reduce the impact of a student's socio-economic status on his or her performance. That is, in more orderly classrooms, students from all backgrounds have the same chances to succeed in their school work.
So maybe orderly classrooms really are, in the end, about power: about students being able to use their inherent power to seize opportunities to learn and work to realise their potential.
For more information on PISA: www.oecd.org/pisa/
PISA in Focus No.32: Do students perform better in schools with orderly classrooms?
Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 12:58:12Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.
QuotePisa-järkytys iski Ruotsiin: "Häviämme kaikessa"
ULKOMAAT
Ruotsi on tuoreen koululaisten oppimistuloksia vertailevan Pisa-raportin perusteella hyvin vaarallisessa tilanteessa, arvioi opettajien liitto Ruotsissa.
Sanomalehti Dagens Nyheterin mukaan minkään muun maan Pisa-tulos ei ole heikentynyt niin paljon kuin Ruotsin verrattaessa vuoden 2009 raporttiin. Lehti kuvaa Ruotsia "luokan huonoimmaksi oppilaaksi".
–Me häviämme kaikilla rintamilla ja olemme nyt hyvin kriittisessä tilanteessa, sanoo opettajaliiton puheenjohtaja Eva-Lis Sirén Dagens Nyheterin mukaan.
Pisa-raportin mukaan ruotsalaisoppilaiden tulokset ovat heikentyneet yleisesti kaikissa vertailluissa oppiaineissa. Ruotsalaisoppilaiden matemaattiset taidot ovat pudonneet jo vertailtujen OECD-maiden keskiarvon alapuolelle ja Ruotsi on sijoituksissa muun muassa Yhdysvaltain alapuolella.
Myös Suomessa on jo etukäteen oltu huolissaan Pisa-tuloksen heikentymisestä, joka varmistui tänään virallisesti. OECD-maiden joukossa Suomi sijoittui kuitenkin yhä matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi.
Suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo (519) on laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä. Tulos on kuitenkin yhä tyydyttävällä tasolla, kun Ruotsin keskiarvo (478) on enää tasoa välttävä. Ruotsi on sijoituksissa Liettuan ja Unkarin välissä.
Matematiikan tuloksissa OECD-maiden keskiarvo oli 494, ykköspallille nousseen Kiinan (Shanghai) tulos 613.
OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Tänä vuonna tutkimuksen painopiste oli matematiikassa.
Quote from: Rusinapulla on 03.12.2013, 12:59:36Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 12:58:12Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.
Mikä Ruotsin nuorisoa vaivaa? :flowerhat:
Quote from: Rusinapulla on 03.12.2013, 12:59:36Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 12:58:12Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.
Mikä Ruotsin nuorisoa vaivaa? :flowerhat:
Quote from: K.K. on 03.12.2013, 04:17:23
Suomi on taantunut niin ikään lukemisessa ja on nyt sijalla kolme Japanin ja Etelä-Korean jälkeen.
QuoteYksi eniten parantaneita on Puola, joka on toteuttanut kattavan koulu-uudistuksen.
QuoteOpetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää.
Vaikka yleensä oppimistulokset heikkenivät, ruotsinkieliset koulut pitivät tason paremmin kuin suomenkieliset. Aiemmin ruotsikieliset koulut ovat menestyneet Pisa-vertailussa suomenkielisiä huonommin.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 14:29:24Mikään ei periaatteessa estäisi Suomea ottamasta mallia noista järkevän maahanmuuton esimerkkivaltioista Singapore ja Sveitsi. Tai vaikka sellaisista isommista esimerkkivaltioista kuin Kanada ja Venäjä. Ne todella siivilöivät itselleen parhaat tulijat ja jättävät heikoimmin sopeutuvat ulkopuolelle. Monikulttuuri-idealistin mielestä nuo maat ehkä toimivat tylysti, toisin kuin moku-idealistit, jotka ilmeisesti uskovat voivansa palvella kahta herraa: monikulttuuri-ideologiaansa ja kotimaansa hyvinvointia.
"Hauskaa" on myös, miten PISA-uutisen kommenttiketjuissa hehkutetaan, miten huippumaat Singapore ja Sveitsi ovat niin monikulttuurisia jne. Eipä tule näille ihmisille mieleen, että em. maihin pääsyn edellytykset ovat täysin käänteiset Suomeen ja samoin pyrkijöiden motivaatio. Eli Singaporeen ja Sveitsiin tulevat huiput ja muita ei päästetä. Suomeen eivät huiput halua ja muita haetaan kaukaisten maiden slummeista oikein valtion toimesta.
QuoteEnsimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98 pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden (kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa 70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81 pistettä.
Quote from: juge on 03.12.2013, 15:25:21Pudottivat, mutta kyllä nuo tulokset laskivat muutenkin, ja vaikka pääkaupunkiseutu ei mitenkään loistanut, ei se myöskään pistänyt silmään sellaisena surkeuden tyyssijana, jollainen sen pitäisi olla jos häiriköivät mamut olisivat (toistaiseksi) olleet merkittävin syy kantaväestön tulosten laskuun.
Eli mamut pudottavat Suomen tuloksia selkeästi. Tilanne heikkenee mamujen määrän lisääntyessä. Stadissahan on jo kouluja, joissa mamuja on yli 50 %. Aina voi miettiä sitäkin, heikkeneekö luokan muiden oppilaiden oppiminen, kun joukossa on mamuja, jotka määräävät tahdin ja häiriköivät kun eivät opi.
Quote
– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan.
Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 03.12.2013, 15:45:36Quote
– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan.
Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Hienoa ja loogista uutisointia taas kerran. Suomi romahtaa Pisa-tuloksissa. Hämmästyttäviä eroja oppimisessa kantisten ja mamutaustaisten välillä, mutta erot eivät juurikaan vaikuta kokonaistulokseen.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 03.12.2013, 15:45:36Jugen tulos tuossa yllä oli, että laskuvaikutus olisi 10-15 pistettä. Ehkä jonkin verran yläkanttiin (kun mamujen osuus koko maan kouluaisista lienee vielä alle 10% - voin olla väärässä).Quote
– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan.
Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Hienoa ja loogista uutisointia taas kerran. Suomi romahtaa Pisa-tuloksissa. Hämmästyttäviä eroja oppimisessa kantisten ja mamutaustaisten välillä, mutta erot eivät juurikaan vaikuta kokonaistulokseen.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 15:49:02
Eivät vaikuta sen takia, että mamujen määrään muutos on ollut niin pieni romahduksen aikana.
Quote from: jolina on 03.12.2013, 14:15:47
Usarin jutusta:QuoteOpetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää.
Vaikka yleensä oppimistulokset heikkenivät, ruotsinkieliset koulut pitivät tason paremmin kuin suomenkieliset. Aiemmin ruotsikieliset koulut ovat menestyneet Pisa-vertailussa suomenkielisiä huonommin.
Maahanmuuttajien vaikutus oppimistuloksiin on suurempi kuin mitä annetaan ymmärää, koska ruotsinkielisissä kouluissa ei juuri ole maahanmuuttajia. Mamujen aiheuttamat ongelmat koulun työrauhaan heijastuvat enemmän suomenkielisten oppimiseen (heikentävästi) mutta vaikutukset ruotsinkielisten oppimiseen on vähäiset.
QuotePeruskouluikäiset vieraskieliset maakunnittain vuonna 2009. Lähde:
Tilastokeskus – Opetushallituksen wera web-raportointipalvelu
Maakunnan nimi Perusopetusikäiset
Uusimaa 11 427
Varsinais-Suomi 2 261
Satakunta 298
Kanta-Häme 294
Pirkanmaa 1 445
Päijät-Häme 599
Kymenlaakso 618
Etelä-Karjala 365
Etelä-Savo 281
Pohjois-Savo 339
Pohjois-Karjala 379
Keski-Suomi 498
Etelä-Pohjanmaa 172
Pohjanmaa 794
Keski-Pohjanmaa 112
Pohjois-Pohjanmaa 631
Kainuu 177
Lappi 284
Itä-Uusimaa 312
Ahvenanmaa 96
Peruskouluikäiset 7–15 v. yhteensä 21 382
QuoteUlkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä iän mukaan 31.12.2012(http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/01/vaerak_2012_01_2013-09-27_tie_001_fi_001.gif)
Quote from: Nikolas Ojala on 03.12.2013, 15:54:50Quote from: Dharma on 03.12.2013, 15:49:02
Eivät vaikuta sen takia, että mamujen määrään muutos on ollut niin pieni romahduksen aikana.
Paremmin selvyyttä maahanmuuton vaikutuksista PISA-tuloksiin saataisiin, jos otettaisiin huomioon laskelmissa maahanmuuttajataustaisten osallistuminen PISA-testeihin. Tämähän ei mene aivan samassa tahdissa maahanmuuton kanssa.
Quote from: RP on 03.12.2013, 15:53:04Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 03.12.2013, 15:45:36Jugen tulos tuossa yllä oli, että laskuvaikutus olisi 10-15 pistettä. Ehkä jonkin verran yläkanttiin (kun mamujen osuus koko maan kouluaisista lienee vielä alle 10% - voin olla väärässä).Quote
– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan.
Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Hienoa ja loogista uutisointia taas kerran. Suomi romahtaa Pisa-tuloksissa. Hämmästyttäviä eroja oppimisessa kantisten ja mamutaustaisten välillä, mutta erot eivät juurikaan vaikuta kokonaistulokseen.
Joka tapauksessa tulos on
A) enemmän kuin "1-2 pistettä"
B) kuitenkin vain (merkityksellinen) murto-osa yleisestä tason laskusta.
QuotePäivitetty 3.12.2013 15:02, julkaistu 3.12.2013 13:11
Maahanmuuttajanuoret ovat jopa 2–3 vuotta muita jäljessä Pisassa
Maahanmuuttajanuoret ovat kouluosaamisessa jopa 2–3 vuotta kantasuomalaisia ikätovereitaan jäljessä, osoittavat tuoreet Pisa-tutkimuksen tulokset.
Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi pitää eroa huomattavana ja huolestuttavana. Hänen mielestään Suomen tulee pyrkiä entistä painokkaammin ensimmäisen polven maahanmuuttajanuorten kielitaidon parantamiseen. Hän huomauttaa, että jo peruskoulussa opetus on käsitteellistä ja abstraktia ja sen ymmärtäminen vaatii hyvää kielitaitoa.
Quote from: Micke90 on 03.12.2013, 15:59:58
Samaan aikaan Ruotsissa leviää järkytys maan surkean onnettomista oppimistuloksista. (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/64600-ei-hataa-suomi-ruotsiin-iski-todellinen-pisa-hata)
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 03.12.2013, 16:01:37jos tuo olisi pääasiallinen syy, niin sitten ne tulokset olisivat romahtaneet pääkaupunkiseudulla ja pysyneet aika hyvin ennallaan pääosassa muuta maata. Näin ei kuitenkaan ollut (pääkaupunkiseudun tulokset eivät ollet hyvät, mutta laskua oli paljon muuallakin)
Jo suhteellisen pienikin oppimiskyvyttömien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä voi latistaa monen oppimishalukkuutta. Opettajan aika menee myös aina huonoimman opettamiseen. Edetään hitaimpien mukaan. Keskimääräiset oppimistulokset laskevat. Ei tähän tarvita syvempää analyysiä.
Quote from: Napalmi on 03.12.2013, 13:51:55
Yllätys?
[ ] kyllä
[x ] ei
[ ] rasismi
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Quote from: Micke90 on 03.12.2013, 15:59:58
Samaan aikaan Ruotsissa leviää järkytys maan surkean onnettomista oppimistuloksista. (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/64600-ei-hataa-suomi-ruotsiin-iski-todellinen-pisa-hata)
QuoteAlle viikko sitten uutisoitiin, että ruotsalaisnuorten käsitys seksuaalisesta väkivallasta on hämärtynyt. Ruotsalaiset nuoret miehet eivät esimerkiksi ymmärrä mitä pahaa he ovat tehneet, kun ovat pakottaneet 17-vuotiaan tytön ryhmäseksiin.
Ja nyt sitten tämä uutinen. Ei mene hyvin Ruotsilla. Tuntuu kuin maa olisi taantumassa johonkin keskiajalle. Olisi tärkeä selvittää mistä moinen johtuu, ettei esimerkiksi Suomelle käy samoin.
Quote from: Veturimies on 03.12.2013, 16:05:51
Uutisen kommenteista:QuoteAlle viikko sitten uutisoitiin, että ruotsalaisnuorten käsitys seksuaalisesta väkivallasta on hämärtynyt. Ruotsalaiset nuoret miehet eivät esimerkiksi ymmärrä mitä pahaa he ovat tehneet, kun ovat pakottaneet 17-vuotiaan tytön ryhmäseksiin.
Ja nyt sitten tämä uutinen. Ei mene hyvin Ruotsilla. Tuntuu kuin maa olisi taantumassa johonkin keskiajalle. Olisi tärkeä selvittää mistä moinen johtuu, ettei esimerkiksi Suomelle käy samoin.
Quote from: busa on 03.12.2013, 15:59:08
"Suomesta tutkimukseen valittiin kaikki sellaiset koulut, joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oli 15 prosenttia suomalaiskoulujen oppilaista. Maahanmuuttajista oli siis tarkoituskella yliedustus."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
QuoteTämän vuoden Pisa-kokeeseen osallistuu ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on arvottu kokeeseen mukaan noin tuhat, kun edellisillä kerroilla heitä on ollut vain reilut sata. Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi kertoo, että maahanmuuttajien määrää on lisätty tarkoituksella.
– Kun joukko on isompi, saamme tarkempaa tietoa heidän sopeutumisestaan suomalaisiin kouluihin, hän toteaa.
Maahanmuuttajat ovat pärjänneet aikaisemmissa kokeissa kantaväestöä heikommin.
...
Quote from: RP on 03.12.2013, 16:04:19Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 03.12.2013, 16:01:37jos tuo olisi pääasiallinen syy, niin sitten ne tulokset olisivat romahtaneet pääkaupunkiseudulla ja pysyneet aika hyvin ennallaan pääosassa muuta maata. Näin ei kuitenkaan ollut (pääkaupunkiseudun tulokset eivät ollet hyvät, mutta laskua oli paljon muuallakin)
Jo suhteellisen pienikin oppimiskyvyttömien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä voi latistaa monen oppimishalukkuutta. Opettajan aika menee myös aina huonoimman opettamiseen. Edetään hitaimpien mukaan. Keskimääräiset oppimistulokset laskevat. Ei tähän tarvita syvempää analyysiä.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:01:27Quote from: Nikolas Ojala on 03.12.2013, 15:54:50Quote from: Dharma on 03.12.2013, 15:49:02
Eivät vaikuta sen takia, että mamujen määrään muutos on ollut niin pieni romahduksen aikana.
Paremmin selvyyttä maahanmuuton vaikutuksista PISA-tuloksiin saataisiin, jos otettaisiin huomioon laskelmissa maahanmuuttajataustaisten osallistuminen PISA-testeihin. Tämähän ei mene aivan samassa tahdissa maahanmuuton kanssa.
Tuosta ylemmästä liittämästäni kuvasta näkee, että PIsa-testiin vastanneesta ikäluokasta eli 15-vuotiaista mamuja on alle 5 % väestöstä. Siten 100 pisteen testiero mamuilla vähenntää kokonaispistettä vain viidellä pisteellä.
Quote from: RP on 03.12.2013, 16:04:19
jos tuo olisi pääasiallinen syy, niin sitten ne tulokset olisivat romahtaneet pääkaupunkiseudulla ja pysyneet aika hyvin ennallaan pääosassa muuta maata. Näin ei kuitenkaan ollut (pääkaupunkiseudun tulokset eivät ollet hyvät, mutta laskua oli paljon muuallakin)
QuotePerussuomalaisten Immonen: Maahanmuuttajat syynä Pisa-romahdukseen
Perussuomalaisten kansanedustajan mielestä Suomen tuntuva alastulo Pisa-testeissä johtuu maahanmuuttajista.
Kansanedustaja Olli Immonen (ps.) kommentoi Facebookissa uutisia Pisa-testien tuloksista.
Hän on linkittänyt kommenttiinsa uutisen, jonka mukaan maahanmuuttajanuoret ovat 2-3 vuotta muita ikäisiään jäljessä koulussa.
"Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusfanaatikkojen pitkäjänteinen työ Suomen "monimuotoistamiseksi" on tuottanut tulosta", Olli Immonen kirjoittaa.
"Maahanmuuttajat vievät Suomea tuntuvasti alas Pisa-testeissä, vaikka konsensuspoliitikot ja -viranomaiset toisin väittävät. Maahanmuuttajien ja suomalaisten erot Pisa-testeissä mitattavissa lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat päätä huimaavia", hän toteaa.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:10:35
Ja aivan loistavaa, että Suomi laittoi tarkoituksella heikkotasoiset osaajat yliedustettuina. Ei tarvitse miettiä sitä koulutusvientiäkään enää. Tunarit.
Quote11.10.2011
...
Suomalainen koulu toimii lähinnä Suomessa. Loistavat testitulokset johtuvat raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.
...
QuoteApril 7, 2011
...
In the decade since the first report, students with immigrant backgrounds made little headway in reading, lost ground in natural sciences, and stayed roughly in place in maths in comparison with native Danish-speaking classmates.
According to the 2009 report, some 38 percent of students with Danish as a second language finished 9th grade "lacking sufficient reading skills"
...
Students with immigrant backgrounds scored as though they were two years in school behind their native-speaking classmates.
...
Quote from: juge on 03.12.2013, 15:25:21QuoteEnsimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98 pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden (kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa 70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81 pistettä.
http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf
Quote from: Arde on 03.12.2013, 16:11:09
Pointsit Verkkouutisille ja Ollille tästä jutusta:QuotePerussuomalaisten Immonen: Maahanmuuttajat syynä Pisa-romahdukseen
Perussuomalaisten kansanedustajan mielestä Suomen tuntuva alastulo Pisa-testeissä johtuu maahanmuuttajista.
Quote from: Iloveallpeople on 03.12.2013, 16:08:40Optimistisesti voisi kuvitella, että PISA testaajat itse eivät kuuluneet matematiikassa niihin pariin alimpaan desiiliin, ja että kansalliset tulokset on laskettu kuitenkin oikein painotettuina (mikä olisi trivaalia tehdä)?
Mutta vastanneista 15 prosenttia oli mamuja, eli kolme kertaa enemmän kuin heidän todellinen määränsä ja näin mamut laskevat tulosta 15 pistettä sadan pisteen testierolla.
Quote from: RP on 03.12.2013, 16:22:30Quote from: Iloveallpeople on 03.12.2013, 16:08:40Optimistisesti voisi kuvitella, että PISA testaajat itse eivät kuuluneet matematiikassa niihin pariin alimpaan desiiliin, ja että kansalliset tulokset on laskettu kuitenkin oikein painotettuina (mikä olisi trivaalia tehdä)?
Mutta vastanneista 15 prosenttia oli mamuja, eli kolme kertaa enemmän kuin heidän todellinen määränsä ja näin mamut laskevat tulosta 15 pistettä sadan pisteen testierolla.
(en ole tarkistanut asian tilaa)
Quote from: Emo on 03.12.2013, 16:25:57
Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.
Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.
Quote from: Emo on 03.12.2013, 16:25:57
Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.
Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.
QuoteMaahanmuuttajien määrä on kasvamassa Helsingin seudulla uskottua nopeammin. Hufvudstadsbladetin mukaan vieraskielisten määrä on kaksinkertaistumassa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/449072/HBL+Maahanmuuttajat+tuplaantuvat+Helsingin+seudulla alleviivaukset omat
Tuoreessa ennusteessa arvioidaan, että Helsingin seudun asukkaista ainakin 20 prosenttia olisi vieraskielisiä vuonna 2030. Vielä kolme vuotta sitten osuuden uskottiin kasvavan 15 prosenttiin.
Huomenna julkaistavan ennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuisi 300 000 vieraskielistä, kun nykyään heitä on vajaat 130 000.
Hufvudstadsbladetin mukaan ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on uuden ennusteen perusteella kasvamassa nykyisestä 9,3 prosentista 20-23 prosenttiin.
Esimerkiksi Helsinkiin odotetaan muuttavan paljon ihmisiä, joilla on juuria Afrikassa tai Lähi-idässä.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:28:14
Mikä johtunee pääosin siitä, että ruotsinkieliset asuvat alueilla, joissa on vähän sosiaalista asuntotuotantoa ja siten käyvät kouluissa, joissa on vähän mamuja.
Quote from: Micke90 on 03.12.2013, 16:31:51Quote from: Emo on 03.12.2013, 16:25:57
Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.
Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.
Mikähän mahtaisi olla mamutuksen kannatus bättre folkin ja Bättre Folks Partietin keskuudessa, jos mamut lykättäisiinkin heidän alueilleen ja heidän kouluihinsa?
Quote from: Oho on 03.12.2013, 16:39:41Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:28:14
Mikä johtunee pääosin siitä, että ruotsinkieliset asuvat alueilla, joissa on vähän sosiaalista asuntotuotantoa ja siten käyvät kouluissa, joissa on vähän mamuja.
Ei johdu, vaan johtuu ruotsinkielisten koulujen yksikielisyydestä.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:24:49
On kyllä aikamoinen aivopieru laittaa otokseksi Suomesta joku muu kuin väestöä edustava. Menee maine koulutusvienniltä ja poistaa mahdollisuuden vertailuun.
EDIT: Ja eivät taatusti ole kalibroineet Suomen tuloksia mamujen todellista määrää vastaavaksi. Mamut ovat monessa maassa kaikkein parhainta ainesta, joten miksi ihmeessä OECD niitä nyt jotenkin suhteuttaisi jälkikäteen?
QuoteTutkimuksen kokonaistulokseen ryhmien yliotostaminen ei vaikuta, sillä kansainvälisissä vertailuissa ryhmien painoarvot palautetaan tilastollisin keinoin vastaamaan niiden todellisia osuuksia perusjoukossa.
Quote from: Roope on 03.12.2013, 16:41:59Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:24:49
On kyllä aikamoinen aivopieru laittaa otokseksi Suomesta joku muu kuin väestöä edustava. Menee maine koulutusvienniltä ja poistaa mahdollisuuden vertailuun.
EDIT: Ja eivät taatusti ole kalibroineet Suomen tuloksia mamujen todellista määrää vastaavaksi. Mamut ovat monessa maassa kaikkein parhainta ainesta, joten miksi ihmeessä OECD niitä nyt jotenkin suhteuttaisi jälkikäteen?
Suuremmat erityisryhmien otokset ovat hyödyllisiä suuremman tarkkuuden saavuttamiseksi. Tuloksissa erot tasoitetaan.
Raportista:QuoteTutkimuksen kokonaistulokseen ryhmien yliotostaminen ei vaikuta, sillä kansainvälisissä vertailuissa ryhmien painoarvot palautetaan tilastollisin keinoin vastaamaan niiden todellisia osuuksia perusjoukossa.
Quote from: Roope on 03.12.2013, 16:41:59Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:24:49
On kyllä aikamoinen aivopieru laittaa otokseksi Suomesta joku muu kuin väestöä edustava. Menee maine koulutusvienniltä ja poistaa mahdollisuuden vertailuun.
EDIT: Ja eivät taatusti ole kalibroineet Suomen tuloksia mamujen todellista määrää vastaavaksi. Mamut ovat monessa maassa kaikkein parhainta ainesta, joten miksi ihmeessä OECD niitä nyt jotenkin suhteuttaisi jälkikäteen?
Suuremmat erityisryhmien otokset ovat hyödyllisiä suuremman tarkkuuden saavuttamiseksi. Tuloksissa erot tasoitetaan.
Raportista:QuoteTutkimuksen kokonaistulokseen ryhmien yliotostaminen ei vaikuta, sillä kansainvälisissä vertailuissa ryhmien painoarvot palautetaan tilastollisin keinoin vastaamaan niiden todellisia osuuksia perusjoukossa.
Quote from: Tuomas3 on 03.12.2013, 17:09:44
Tuo testi osoitti sen, että suomalaisnuorten taidot ovat heikentyneet suhteessa muuhun maailmaan. Mamut eriteltiin tilastoon jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Ne eivät sekoitu siis suomalaisnuoriin. Huom! Jos vanhemmat olivat maahanmuuttajia, niin oppilas laskettiin maahanmuuttajaksi, vaikka olisi syntynyt Suomessa.
Maahanmuuttajien tulokset olivat selvästi heikommat kuin kantaväestön. Noissa testeissä on runsaasti luettavaa (sanallisia tehtäviä ja ohjeistuksia) ja heikko kielitaito laskee mamujen pisteitä, joten puhdasta matematiikkaa on vaikea arvioida.
Quote from: foobar on 03.12.2013, 17:00:52
Tuo painotus on epäilemättä mahdollistanut kohtuullisen tarkan tuloksen vertailun ainakin suomenkielisten, ruotsinkielisten, venäläistaustaisten, virolaistaustaisten ja somalialaistaustaisten välillä. En silti jää odottamaan henkeäni pidätellen sitä, että näitä tavoiteltuja lukuja tuotaisiin julki. On olemassa vain "maahanmuuttajat."
Quote from: PISA 12 - EnsituloksiaLisäksi tutkimukseen valittiin mahdollisimman moni sellainen PISAn ikäkriteerin täyttävä nuori, joka on syntynyt muualla kuin Suomessa tai jonka vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen jostain muusta maasta. Tällä mahdollistetaan näiden molempien ryhmien osaamisen ja niiden osaamiseen yhteydessä olevien seikkojen tavanmukaista perusteellisempi tarkastelu. Sekä ruotsinkielisten koulujen että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestymisestä valmistuvat erilliset raportit vuonna 2014.
Quote from: Micke90 on 03.12.2013, 16:07:29Jotta kommentti menisi varmemmin sensuurista läpi, täytyy käyttää "hyväksyttyjä ilmaisuja". Kyllä sen lukijat ymmärtää mistä on kyse.Quote from: Veturimies on 03.12.2013, 16:05:51
Uutisen kommenteista:QuoteAlle viikko sitten uutisoitiin, että ruotsalaisnuorten käsitys seksuaalisesta väkivallasta on hämärtynyt. Ruotsalaiset nuoret miehet eivät esimerkiksi ymmärrä mitä pahaa he ovat tehneet, kun ovat pakottaneet 17-vuotiaan tytön ryhmäseksiin.
Ja nyt sitten tämä uutinen. Ei mene hyvin Ruotsilla. Tuntuu kuin maa olisi taantumassa johonkin keskiajalle. Olisi tärkeä selvittää mistä moinen johtuu, ettei esimerkiksi Suomelle käy samoin.
Ruotsalaiset nuoret miehet? ???
Quote from: Roope on 03.12.2013, 17:16:21Quote from: foobar on 03.12.2013, 17:00:52
Tuo painotus on epäilemättä mahdollistanut kohtuullisen tarkan tuloksen vertailun ainakin suomenkielisten, ruotsinkielisten, venäläistaustaisten, virolaistaustaisten ja somalialaistaustaisten välillä. En silti jää odottamaan henkeäni pidätellen sitä, että näitä tavoiteltuja lukuja tuotaisiin julki. On olemassa vain "maahanmuuttajat."
Ruotsinkielisiin ja maahanmuuttajiin keskittyvä tarkempi raportti julkaistaan ensi vuoden puolella.Quote from: PISA 12 - EnsituloksiaLisäksi tutkimukseen valittiin mahdollisimman moni sellainen PISAn ikäkriteerin täyttävä nuori, joka on syntynyt muualla kuin Suomessa tai jonka vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen jostain muusta maasta. Tällä mahdollistetaan näiden molempien ryhmien osaamisen ja niiden osaamiseen yhteydessä olevien seikkojen tavanmukaista perusteellisempi tarkastelu. Sekä ruotsinkielisten koulujen että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestymisestä valmistuvat erilliset raportit vuonna 2014.
Quote from: foobar on 03.12.2013, 17:15:29Helppojahan nuo tehtävät lähinnä ovat. On siellä pari vaikeatakin joukossa. Ongelma tuleekin siinä, 1. kun ei jakseta lukea tehtävänantoa yms. Niissähän on aika paljon tekstiä koulussa tehtäviin peruslaskutehtäviin verrattuna. 2. Monilta puuttuu innokkuus ratkaista ongelmia. 3. Testi on monisivuinen ja kiinnostus loppuu kesken, väsy.Quote from: Tuomas3 on 03.12.2013, 17:09:44
Tuo testi osoitti sen, että suomalaisnuorten taidot ovat heikentyneet suhteessa muuhun maailmaan. Mamut eriteltiin tilastoon jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Ne eivät sekoitu siis suomalaisnuoriin. Huom! Jos vanhemmat olivat maahanmuuttajia, niin oppilas laskettiin maahanmuuttajaksi, vaikka olisi syntynyt Suomessa.
Maahanmuuttajien tulokset olivat selvästi heikommat kuin kantaväestön. Noissa testeissä on runsaasti luettavaa (sanallisia tehtäviä ja ohjeistuksia) ja heikko kielitaito laskee mamujen pisteitä, joten puhdasta matematiikkaa on vaikea arvioida.
Ainakin Iltalehden sivuilta löytyi matematiikan koe. En tiedä onko elämänpiirini outo, mutta kenelle tahansa olisi nähdäkseni syvästi häpeäksi olla saamatta siitä täysiä pisteitä. Niin absoluuttiselle hyödyllisen osaamisen minimirajalle sen kysymykset oli aseteltu. Mikäli täysiä pisteitä tuosta ei saa, on yhdeksän vuotta peruskoulumatematiikkaa onnistuttu kaatamaan täydellisen hukkaan.
Minkäänlaista häpeää ei ole kuitenkaan odotettavissa. On odotettavissa vain selittelyä ja matalien tulosten kritisoijien demonisointia. Ja kas; ensi vuonna tulokset ovat taas jostain kumman syystä alemmat. Ellei niitä nyt saada hetkeksi pysymään paikallaan poistamalla sillä kertaa maahanmuuttajat tilastoista kokonaan.
Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 17:03:45
Nyt olisi aika nostaa keskusteluun taas tasoluokat. Aina kun joku uskaltaa moista ehdottaa, tyrmätään se välittömästi, koska Hitler. Nyt olisi ihan tutkittua tietoa siitä, että oppija-aines on polarisoitunut. Oikea ratkaisu olisi jakaa oppijat tason mukaan niihin, jotka ovat motivoituneita, oppimiskykyisiä ja halukkaita pidempiin jatko-opintoihin. Ryhmä B:hen sitten ylijäämä, joka sekaluokassa on hidastanut opetusta, vaikeuttanut oppimista (häiriköinti ym.) ja yleensä pitää sisällään koulukiusaajat, jotka ovat joissain tapauksissa jopa kohtalokkaita luokkatovereita lahjakkaille oppilaille. Olisi inhimmillistä tehdä tällainen luokkajako. A-luokkaa voisi opettaa kunnianhimoiset opettajat, jotka ovat parhaimmillaan motivoituneen porukan kanssa, ja sitten B-luokkaa "sossuopet", jotka haluavat työskennellä haastavien oppijien parissa.
Niin ja liittyen tähän kirjoitukseen ja aiheeseen yleensä: Älykkyys, älyllinen lahjakkuus, oppimiskyky - miksi sitä nyt haluaakin kutsua EI ole ihmisarvon mittari.
Quote– Jos 45 minuutin oppitunnista menee vartti siihen, että otetaan kirjat ja muut työvälineet esille, niin aikaa jää aika vähän itse oppiaineelle, hymähtää Nyyssönen.
Quote from: Saturoitunut on 03.12.2013, 17:34:02Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 17:03:45
Nyt olisi aika nostaa keskusteluun taas tasoluokat. Aina kun joku uskaltaa moista ehdottaa, tyrmätään se välittömästi, koska Hitler. Nyt olisi ihan tutkittua tietoa siitä, että oppija-aines on polarisoitunut. Oikea ratkaisu olisi jakaa oppijat tason mukaan niihin, jotka ovat motivoituneita, oppimiskykyisiä ja halukkaita pidempiin jatko-opintoihin. Ryhmä B:hen sitten ylijäämä, joka sekaluokassa on hidastanut opetusta, vaikeuttanut oppimista (häiriköinti ym.) ja yleensä pitää sisällään koulukiusaajat, jotka ovat joissain tapauksissa jopa kohtalokkaita luokkatovereita lahjakkaille oppilaille. Olisi inhimmillistä tehdä tällainen luokkajako. A-luokkaa voisi opettaa kunnianhimoiset opettajat, jotka ovat parhaimmillaan motivoituneen porukan kanssa, ja sitten B-luokkaa "sossuopet", jotka haluavat työskennellä haastavien oppijien parissa.
Niin ja liittyen tähän kirjoitukseen ja aiheeseen yleensä: Älykkyys, älyllinen lahjakkuus, oppimiskyky - miksi sitä nyt haluaakin kutsua EI ole ihmisarvon mittari.
Ei huolta. Hesarin mukaan vaikka matematiikassa heikosti osaavien määrä oli kasvanut 7 % -> 12 %, niin ihana sosialistinen tasapäistys on onnistunut leikkaamaan erinomaisesti osanneiden joukkoa 23 % -> 15 %. Polarisointia ollaan siis jo menestyksekkäästi vähennetty tukahduttamalla lahjakkuutta.
QuoteOppilaan maahanmuuttajatausta näkyi Pisa-tuloksissa
3.12.2013 17:09 6
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät paremmin kuin ulkomailla syntyneet.
Etenkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat eli Suomen ulkopuolella syntyneet menestyivät tuoreimmassa Pisa-vertailussa tuntuvasti heikommin kuin syntyperäiset suomalaisoppilaat. Keskimääräinen piste-ero matematiikassa oli lähes sata pistettä. Vielä suurempi piste-ero oli lukutaidossa ja luonnontieteissä. Kouluvuosissa piste-ero on jopa 2–3 vuotta.
"Peruskoulun opetus on varsin käsitteellistä, joten tärkeää on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaitoa", sanoo Pisa-tutkimuksen Suomen-koordinaattori Jouni Välijärvi.
Vuoden 2012 Pisa-vertailussa oli Suomesta ensimmäistä kertaa mukana runsaasti maahanmuuttajaoppilaita, kaikkiaan liki 1 300 eli 15 prosenttia otoksesta, kun heitä aiemmin on ollut satakunta.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia oli aineistossa 687 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 583. Viimeksi mainitut menestyivät matematiikan testeissä jonkin verran paremmin kuin edellä mainitut.
Etenkin lukutaidossa maahanmuuttajatytöt olivat tuntuvasti parempia kuin pojat.
Tutkijat huomauttavat, ettei maahanmuuttajaoppilaiden "yliotos" sinänsä vaikuta kokonaistulokseen, sillä kansainvälisissä vertailuissa ryhmien painoarvot palautetaan tilastollisin keinoin vastaamaan niiden todellisia osuuksia perusjoukossa.
Myös ruotsinkielisiä oppilaita oli nyt mukana tavallista enemmän. Kaikki ruotsinkieliset koulut valittiin mukaan, samoin kaikki sellaiset koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta.
Maahanmuuttajaoppilaiden Pisa-menetyksestä laaditaan tarkempi analyysi, joka ilmestyy ensi vuonna.
Quote from: Saturoitunut on 03.12.2013, 17:34:02Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 17:03:45
Nyt olisi aika nostaa keskusteluun taas tasoluokat. Aina kun joku uskaltaa moista ehdottaa, tyrmätään se välittömästi, koska Hitler. Nyt olisi ihan tutkittua tietoa siitä, että oppija-aines on polarisoitunut. Oikea ratkaisu olisi jakaa oppijat tason mukaan niihin, jotka ovat motivoituneita, oppimiskykyisiä ja halukkaita pidempiin jatko-opintoihin. Ryhmä B:hen sitten ylijäämä, joka sekaluokassa on hidastanut opetusta, vaikeuttanut oppimista (häiriköinti ym.) ja yleensä pitää sisällään koulukiusaajat, jotka ovat joissain tapauksissa jopa kohtalokkaita luokkatovereita lahjakkaille oppilaille. Olisi inhimmillistä tehdä tällainen luokkajako. A-luokkaa voisi opettaa kunnianhimoiset opettajat, jotka ovat parhaimmillaan motivoituneen porukan kanssa, ja sitten B-luokkaa "sossuopet", jotka haluavat työskennellä haastavien oppijien parissa.
Niin ja liittyen tähän kirjoitukseen ja aiheeseen yleensä: Älykkyys, älyllinen lahjakkuus, oppimiskyky - miksi sitä nyt haluaakin kutsua EI ole ihmisarvon mittari.
Ei huolta. Hesarin mukaan vaikka matematiikassa heikosti osaavien määrä oli kasvanut 7 % -> 12 %, niin ihana sosialistinen tasapäistys on onnistunut leikkaamaan erinomaisesti osanneiden joukkoa 23 % -> 15 %. Polarisointia ollaan siis jo menestyksekkäästi vähennetty tukahduttamalla lahjakkuutta.
Quote from: PannuHattu on 03.12.2013, 16:07:38Quote from: busa on 03.12.2013, 15:59:08
"Suomesta tutkimukseen valittiin kaikki sellaiset koulut, joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oli 15 prosenttia suomalaiskoulujen oppilaista. Maahanmuuttajista oli siis tarkoituskella yliedustus."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64602-maahanmuuttajanuoret-2-3-vuotta-jaljessa-koulussa-tama-oli-yllatys
Ja tarkemmin vanhasta uutisesta:
Pisa-kokeen maahanmuuttajien määrä kymmenkertaistuu Suomessa
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/104861-pisa-kokeen-maahanmuuttajien-maara-kymmenkertaistuu-suomessa (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/104861-pisa-kokeen-maahanmuuttajien-maara-kymmenkertaistuu-suomessa)
QuoteTämän vuoden Pisa-kokeeseen osallistuu ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on arvottu kokeeseen mukaan noin tuhat, kun edellisillä kerroilla heitä on ollut vain reilut sata. Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi kertoo, että maahanmuuttajien määrää on lisätty tarkoituksella.
– Kun joukko on isompi, saamme tarkempaa tietoa heidän sopeutumisestaan suomalaisiin kouluihin, hän toteaa.
Maahanmuuttajat ovat pärjänneet aikaisemmissa kokeissa kantaväestöä heikommin.
...
QuoteMyös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:40:29Vaikka sinänsä totta, se ei muuta sitä tosiasiaa, että ruotsinkieliset koulut ovat hyvin etnisesti puhtaita jopa sijaintialueensa väestöpohja huomioiden.Quote from: Oho on 03.12.2013, 16:39:41Quote from: Dharma on 03.12.2013, 16:28:14
Mikä johtunee pääosin siitä, että ruotsinkieliset asuvat alueilla, joissa on vähän sosiaalista asuntotuotantoa ja siten käyvät kouluissa, joissa on vähän mamuja.
Ei johdu, vaan johtuu ruotsinkielisten koulujen yksikielisyydestä.
katsos tuota karttakuvaa yllä
pk-seudulla siis ruotisinkieliset asuvat alueilla, joilla on vähiten humanitaarisia maahanmuuttajia. Itse asiassa ruotsinkielisiä ei juuri edes ole noilla muilla alueilla.
QuoteVieraskielisten oppilaiden osuutta [Helsingin ruotsinkielisissä kouluissa] eihttp://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg1429236.html#msg1429236
ole mahdollista painottaa, koska vieraskielisiä oppilaita ei kouluissa käytännössä ole.
Quote from: Axel Cardan on 03.12.2013, 07:45:26Quote from: Malla on 01.12.2013, 15:45:44
Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.
Hitto, että sinulla on viisas lapsi.
Quote from: Emo on 03.12.2013, 16:25:57
Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.
Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.
QuoteHänen mielestään Suomen tulee pyrkiä entistä painokkaammin ensimmäisen polven maahanmuuttajanuorten kielitaidon parantamiseen.
Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:31:35
Jos äly ei riitä niin se ei riitä. Mistä kertoo että suomalaiset pojat eivät opi koulussa enää kuin vanhempansa? Mikä on muuttunut?
Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:26:13
http://uutiset.fi.msn.com/kotimaa/suomeen-on-syntynyt-ryhm%C3%A4-huonoja-kouluja
Samaan aikaan suomessa.
Suomeen on syntynyt ryhmä huonoja kouluja
Suomeen on päässyt syntymään ryhmä kouluja, jotka menestyvät Pisa-tutkimuksessa OECD:n keskiarvoa huonommin. Aiemmin kaikki suomalaiskoulut olivat OECD-maiden keskiarvoon verrattuna hyviä.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on painottanut ministerikaudellaan koulutuksen tasa-arvon kysymyksiä. Opetusministeriö on muun muassa myöntänyt ensi ja seuraavalle vuodelle valtion erityisavustusta toimiin, joiden on tarkoitus kaventaa koulujen välisiä eroja.
QuoteKorkeakoulutetut naiset harvemmin tekee lapsia: siitä seurauksena huonompitasoiset seuraavat sukupolvet. Jotkut sen tajuaa kuten Singapore, toiset maat ei kuten Suomi:
Jos äly ei riitä niin se ei riitä. Mistä kertoo että suomalaiset pojat eivät opi koulussa enää kuin vanhempansa? Mikä on muuttunut?
QuoteAs Singapore modernised in the 1970s, fertility continued to drop. The natural replacement rate reached 1.006 in 1975; thereafter the replacement rate would drop below unity. Furthermore, the so-called "demographic gift" was occurring in Singapore as with other countries; increases in income, education and health and the role of women in the workforce were strongly correlated to levels of low population growth. According to a paper by the Library of Congress, by the 1980s, "Singapore's vital statistics resembled those of other countries with comparable income levels but without Singapore's publicity campaigns and elaborate array of administrative incentives."[5]
QuoteLee Kuan Yew was alarmed at the perceived demographic trend that educated women — most of all the college-educated — would be less likely to marry and procreate. Such a trend would run antithetical to his demographic policy, and part of this failure, Lee conjectured, was "the apparent preference of male university graduates for less highly educated wives". This trend was deemed in a 1983 speech as "a serious social problem".[5] Starting 1984, the government of Singapore gave education and housing priorities, tax rebates and other benefits to mothers with a university degree, as well as their children. The government also encouraged Singapore men to choose highly-educated women as wives, establishing the Social Development Unit (SDU) that year to promote socialising among men and women graduates, a unit that was also nicknamed "Single, Desperate and Ugly".[5][18] The government also provided incentives for educated mothers to have three or four children, in what was the beginning of the reversal of the original Stop at Two policy. The measures sparked controversy and what became known as The Great Marriage Debate in the press. Some sections of the population, including graduate women, were upset by the views of Lee Kuan Yew, who had questioned that perhaps the campaign for women's rights had been too successful:http://en.wikipedia.org/wiki/Population_control_in_Singapore#The_demographic_transition_and_the_Graduate_Mothers_Scheme (http://en.wikipedia.org/wiki/Population_control_in_Singapore#The_demographic_transition_and_the_Graduate_Mothers_Scheme)
Quote from: Siili on 03.12.2013, 20:39:10No eikös siellä Alppilan yläkoulussa ollut joku kokeilu jossa kantisoppilaat saavat riesakseen jonkun mamun jota täytyy henkilökohtaisti auttaa mm. tulkkaamalla etc.?
Tutkitaankohan tämän tutkimuksen kohdalla mahdollista negatiivista synergiaa? Eli heikentääkö mamujen lisääntyminen koulussa tuloksia enemmän kuin voisi päätellä pelkän mamuprosentin perusteella? Luulisi moisen olevan selvitettävissä, jos tutkimuksen otannassa painotettiin mamuoppilaita.
Minusta ei ole rasistista olettaa, että luokan suuri humamupopulaatio heikentää myös luokan muiden oppilaiden oppimista. Hyvin heterogeeninen oppilasaines ei taatusti ole resepti menestykseen. Voipi olla, että tämän ansioista ruotsinkieliset koulut kirivät kovasti tulevaisuuden PISA-testeissä.
Quote from: sense on 03.12.2013, 20:37:47
"Ruotsin kouluviraston mukaan heikentyneitä tuloksia ei voi selittää sillä, että heikommin ruotsia osaavien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on lisääntynyt"
Aivan uskomatonta, aivan uskomatonta!
Meillä Suomessa PISA-tuloksia analysoitaessa ei ollut mitään ongelmia havaita, että mamut (ensimmäisen ja toisen sukupolven) menestyivät HUOMATTAVASTI HUONOMMIN kuin syntyperäiset suomalaiset. Tosin, eihän tällaiseen mitään varsinaista "analyysia" tarvita, kun asianomaiset mamut eivät osaa esim. lukea tai kirjoittaa mitään kieltä. Maalaisjärki riittää.
Ennustan ERITTÄIN SUURIA yhteiskunnallisia ongelmia Ruotsiin tulevina vuosina. Me ehdimme vielä välttyä sellaisilta, kun pysymme järkevinä kuten tapanamme on ollut.
Quote from: MW on 03.12.2013, 20:34:54Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:31:35
Jos äly ei riitä niin se ei riitä. Mistä kertoo että suomalaiset pojat eivät opi koulussa enää kuin vanhempansa? Mikä on muuttunut?
Oppimisympäristö, varsinkin opettajien auktoriteetin puute ja uudet, rikkaammat oppilaspopulaatiot, sekä vanhempien asenne. Kullanmurua rasismoidaan tai fasismoidaan, jos ei homma suju.
Quote from: Eukleides
Matematiikkaan ei ole kuninkaan tietä.
Quote from: Emo on 03.12.2013, 20:29:32QuoteHänen mielestään Suomen tulee pyrkiä entistä painokkaammin ensimmäisen polven maahanmuuttajanuorten kielitaidon parantamiseen.
No voi helvetinhelvetinhelvetti. Vaikka Suomi kuinka painokkaasti ponnistelisi, niin laiskojen oppimishaluttomien uskonsotureiden kielitaito ei tule paranemaan. Voimme vaikka hikoilla verta, mutta he eivät opi.
Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:49:31Quote from: MW on 03.12.2013, 20:34:54Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:31:35
Jos äly ei riitä niin se ei riitä. Mistä kertoo että suomalaiset pojat eivät opi koulussa enää kuin vanhempansa? Mikä on muuttunut?
Oppimisympäristö, varsinkin opettajien auktoriteetin puute ja uudet, rikkaammat oppilaspopulaatiot, sekä vanhempien asenne. Kullanmurua rasismoidaan tai fasismoidaan, jos ei homma suju.
Se sitten riittääkö nuo syyt. Varmasti toki osaltaan, vaan tuskin vielä kaikkea selittää.
Quote from: Siili on 03.12.2013, 20:39:10
Tutkitaankohan tämän tutkimuksen kohdalla mahdollista negatiivista synergiaa? Eli heikentääkö mamujen lisääntyminen koulussa tuloksia enemmän kuin voisi päätellä pelkän mamuprosentin perusteella? Luulisi moisen olevan selvitettävissä, jos tutkimuksen otannassa painotettiin mamuoppilaita.
Minusta ei ole rasistista olettaa, että luokan suuri humamupopulaatio heikentää myös luokan muiden oppilaiden oppimista. Hyvin heterogeeninen oppilasaines ei taatusti ole resepti menestykseen. Voipi olla, että tämän ansioista ruotsinkieliset koulut kirivät kovasti tulevaisuuden PISA-testeissä.
EDIT. Tietenkin päätelmä, jossa todetaan luokan mamuoppilaitten heikentävän myös kantisten tuloksia, olisi poliittista dynamiittia. Sellaisenaan se olisi melkoinen valkopakokatalysaattori, joten tutkijat varmasti jo oma-aloitteisesti pehmentäisivät johtopäätöksiään, hieman kuten Optulan tutkijat ovat tehneet raiskausten suhteen.
Quote from: Mehud on 03.12.2013, 21:10:34
Shokki on tullut tietysti yllätyksenä kun hallitus ei osaa laskea yhtälöä.
Quote from: Ari-Lee on 03.12.2013, 21:18:16
Syynä on mitä ilmeisimmin toksoplasmoosi minkä aiheuttaja on loinen aivoissa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,72720.msg1059551.html#msg1059551
Quote from: MW on 03.12.2013, 21:21:28Quote from: Ari-Lee on 03.12.2013, 21:18:16
Syynä on mitä ilmeisimmin toksoplasmoosi minkä aiheuttaja on loinen aivoissa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,72720.msg1059551.html#msg1059551
Halosella nyt ainakin oli kissa. Onko demari tarjonnut sinulle kissanpoikasta? Ole varuillasi...
Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 21:20:05
Ei jumalaut. Pääuutislähetyksessä proffa pisti koko flopin poikien syyksi. Kai tämä lienee sit kosher selitys. Peruskoulu on oikeasti ollut pojille todella julma. Kurin ja vaatimustason puute on ajanut poikia alisuoriutumiseen ja syrjäytymiseen. Nykyään korkeakoulujen aloituspaikoista 70% on naisia. Pojat ja miehet potkitaan järjestelmän toimesta pihalle ja vielä haukutaan perään. Miten tähän on voitu tulla?!
***
Quote from: nollatoleranssi on 03.12.2013, 20:04:26
Mitenkähän Suomesta edes löytää tarpeeksi kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia on 15%:a? Tuohan on todella jättilukumäärä. Esim. ruotsin kielisiä on 5%:a koko väestöstä ja mamu-taustaisia alle 1-2%:a.
Maallikon silmin niin tuollainen tyylihän aiheuttaa välttämättä laskennallisesti Suomen romahtamisen, koska mamujen määrä on Suomessa vähäinen ja heidän sijoittumisensa tapahtuu tietyille alueille. Toisin sanoen mamujen vaikutus voi näkyä pelkästään suomalaiskoulujen menestysmispainotuksissa eli silloin ei haetakkaan keskimääräistä suomalaiskoulun keskiarvoa.
Quote from: JoKaGO on 03.12.2013, 20:10:24Quote from: Axel Cardan on 03.12.2013, 07:45:26Quote from: Malla on 01.12.2013, 15:45:44
Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.
Hitto, että sinulla on viisas lapsi.
Nokitan. Poikani vetäisi 60/60 pitkästä matikasta ja tienasi tonnin käteen (kännin toteen?).
Quote from: Igor Sika on 03.12.2013, 21:38:28
Nuorethan touhuavat koko ajan, mutta kun he tulevat kouluun, niin heitä käsketään lopettamaan kaikki aktiviteetti ja istumaan hiljaa. -Kasvatuspsykologian professori Kirsti Longa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013120317788249_uu.shtml
Quote from: Dharma on 03.12.2013, 14:17:08
Näillä eväillä kaikki pääsevät koulusta läpi, mutta on todellakin ihme, jos tällainen koululaitos on se, mihin korkean BKT per capita -maan, jonka BKT:sta menee 40 % vientiin kannattaisi tähdätä. Huippuosaamiseen perustuva BKT ei paljoa tee keskinkertaisilla massoilla, jos huippuja ei tule tai jos ja kun he lähtevät muualle maailmaan töihin (työpaikkojensa perässä).
Quote from: Malla on 03.12.2013, 21:49:42Quote from: JoKaGO on 03.12.2013, 20:10:24Quote from: Axel Cardan on 03.12.2013, 07:45:26Quote from: Malla on 01.12.2013, 15:45:44
Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.
Hitto, että sinulla on viisas lapsi.
Nokitan. Poikani vetäisi 60/60 pitkästä matikasta ja tienasi tonnin käteen (kännin toteen?).
Nokita vaan! Onnea! Muksun kaverikin tienasi saman verran samasta syystä, kohta inssi. Hyvä inssi!
Matikka ei ole muksun erityisosaamisen aluetta, kielet ja tietyt taiteet ovat. Hänestä on perin kummallista, että ne asetetaan vastakkain, ikään kun taidot sulkisivat toisensa pois. Eivät sulje, täydentävät. Varhain aloitetusta taideharrastuksesta oli se kiistaton hyöty, että oppi keskittymään ja toistamaan harjoitteita. Jälkimmäisestä on ollut erityistä hyötyä viime aikoina, kun on paha paikka elämässä.
Quote from: P on 03.12.2013, 22:06:09
Itse kirjoitin neljä vierasta kieltä. Silloin kaikki kirjoitettiin yksissä kirjoituksissa. C-ja D-kieli samassa tilaisuudessa. Siis ensin esim. fiksasit saksankokeen ja -aineen, sitten aloitit putkeen ranskan vastaavat.. Ei nykyiset aine, silloin ja tällöin kirjoittelevat vellipeput moiseen taitaisi pystyä? ;)
[/quote
Samoin, tosin silloin oli vain lyhyt tai pitkä. Ra ja sa samana päivänä, ope yritti estää. Ällät tulivat molemmista. Muksukin kirjoitti kolme vierasta kieltä, pitkinä ja eri päivinä (ranskaa ei ollut lukenut pitkänä, siitä vain E). Neljännen vieraan vellipeppuni, puuropöksyni on oppinut muuten.
Quote from: Roope on 03.12.2013, 20:39:08Quote from: Tabula Rasa on 03.12.2013, 20:26:13
http://uutiset.fi.msn.com/kotimaa/suomeen-on-syntynyt-ryhm%C3%A4-huonoja-kouluja
Samaan aikaan suomessa.
Suomeen on syntynyt ryhmä huonoja kouluja
Suomeen on päässyt syntymään ryhmä kouluja, jotka menestyvät Pisa-tutkimuksessa OECD:n keskiarvoa huonommin. Aiemmin kaikki suomalaiskoulut olivat OECD-maiden keskiarvoon verrattuna hyviä.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on painottanut ministerikaudellaan koulutuksen tasa-arvon kysymyksiä. Opetusministeriö on muun muassa myöntänyt ensi ja seuraavalle vuodelle valtion erityisavustusta toimiin, joiden on tarkoitus kaventaa koulujen välisiä eroja.
Mutta tämähän ei näytä PISA-tulosten perusteella olevan ongelma. Koulujen väliset erot olivat Suomessa toiseksi pienimmät. Edellä vain Albania...
Quote from: Tomatoface on 03.12.2013, 22:31:43
***
Ei tarvinne sovitella kummoisenkaan ennustajan hattua jos heittää arvauksen että Ruotsin ja Suomen tulokset tulevat tippumaan jyrkästi seuraavina vuosina. Kirotut konsolipelit...
Finland ST20Q01 1 96.05 (0.25) 528 (2.22) 522 (1.79) 550 (2.10) Finland ST20Q01 2 3.30 (0.20) 453 (8.56) 463 (7.87) 471 (8.31) |
Quote from: Perttu Ahonen on 03.12.2013, 22:09:05
Suomen pisa-testeihin otettiin tarkoituksella paljon maahanmuuttajataustaisia. Pisa-tulokset romahtivat.
Ilmeisesti tarkoitus oli alunperin osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset eivät laske pisa-tuloksia. Koska kuitenkin pisa-tulokset laskivat, täytyy syy pisa-tulosten laskemiseen olla jokin muu kuin humanitaarinen maahanmuutto, esimerkiksi viihtyvyys kouluissa, some tai pelit.
Sweden ST20Q01 1 90.49 (0.54) 493 (2.93) 486 (2.11) 494 (2.89) Sweden ST20Q01 2 8.44 (0.50) 420 (8.33) 427 (6.44) 424 (8.16) |
Quote from: Panopticon on 03.12.2013, 21:20:05
Ei jumalaut. Pääuutislähetyksessä proffa pisti koko flopin poikien syyksi. Kai tämä lienee sit kosher selitys. Peruskoulu on oikeasti ollut pojille todella julma. Kurin ja vaatimustason puute on ajanut poikia alisuoriutumiseen ja syrjäytymiseen. Nykyään korkeakoulujen aloituspaikoista 70% on naisia. Pojat ja miehet potkitaan järjestelmän toimesta pihalle ja vielä haukutaan perään. Miten tähän on voitu tulla?!
Quote2013
Lukutaito 6.
Matematiikka 12.
Luonnontieteet 5.
Laskusta huolimatta Suomi kuuluu yhä matematiikan osaamisessa OECD-maiden kärkijoukkoon. OECD-maista Suomen edellä ovat Korea, Japani, Sveitsi, Alankomaat ja Viro.
http://yle.fi/uutiset/pisa-tulokset_julki_suomi_pudonnut_matematiikassa_10_sijaa_yhdeksassa_vuodessa/6965181
Quote from: Roope on 03.12.2013, 23:08:18Quote from: Perttu Ahonen on 03.12.2013, 22:09:05
Suomen pisa-testeihin otettiin tarkoituksella paljon maahanmuuttajataustaisia. Pisa-tulokset romahtivat.
Ilmeisesti tarkoitus oli alunperin osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset eivät laske pisa-tuloksia. Koska kuitenkin pisa-tulokset laskivat, täytyy syy pisa-tulosten laskemiseen olla jokin muu kuin humanitaarinen maahanmuutto, esimerkiksi viihtyvyys kouluissa, some tai pelit.
Testit suorittaneiden maahanmuuttajien lukumäärällä ei ollut mitään vaikutusta, koska lopulliset tulokset korjattiin vastaamaan väestöosuutta.
Quote from: foobar on 03.12.2013, 17:15:29
Ainakin Iltalehden sivuilta löytyi matematiikan koe. En tiedä onko elämänpiirini outo, mutta kenelle tahansa olisi nähdäkseni syvästi häpeäksi olla saamatta siitä täysiä pisteitä. Niin absoluuttiselle hyödyllisen osaamisen minimirajalle sen kysymykset oli aseteltu. Mikäli täysiä pisteitä tuosta ei saa, on yhdeksän vuotta peruskoulumatematiikkaa onnistuttu kaatamaan täydellisen hukkaan.
Quote from: Igor Sika on 03.12.2013, 21:38:28
(http://pisa2012.acer.edu.au/interactive.php sivulta löytyy paljon dataa, jota kannattaa tutkia. Vuosilukua muuttamalla pääsee aikaisempiin tutkimuksiin 2000-2009.)
Yksi asia teorian tueksi on jako julkisiin- ja yksityiskouluihin: Julkisten koulujen tulokset matematiikassa vuodesta 2000 ovat 536, 545, 549, 541 ja 518. Yksityisellä puolella eli lähinnä kai kristityillä kouluilla sama saldo on 539, 539, 533, 535 ja 539.
Sinänsä en kuitenkaan epäile etteikö yleinen tasokin olisi voinut tippua
Quote
Kouluissa on allekirjoitettu vaitiolosopimus, jolla estetään kokeen sisällön leviäminen.
Koulut valitaan testiin satunnaisesti, samoin oppilaat.
Pisa-kokeen järjestäjät selvittävät aina ennen koetta, kuinka monta oppilasta koulussa on. Sen jälkeen koulu toimittaa listat kaikista oppilaista. On käytännössä mahdotonta pudottaa yksittäisiä oppilaita pois "Pisa-arpajaisista".
Pisa ei paljasta yksittäisten koulujen tuloksia julkisuuteen. Koulut saavat kuitenkin tulokset käyttöönsä. Koulut saavat itse päättää, kerrotaanko osallistumisesta ja tuloksista julkisuuteen.
Quote
Tämän vuoden Pisa-kokeeseen osallistuu ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on arvottu kokeeseen mukaan noin tuhat, kun edellisillä kerroilla heitä on ollut vain reilut sata.
Tämänvuotiseen Pisa-testiin on otettu mukaan myös tavallista enemmän ruotsinkielisiä oppilaita. He ovat pärjänneet aikaisemmissa Pisa-testeissä hieman heikommin kuin suomenkieliset oppilaat.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/104861-pisa-kokeen-maahanmuuttajien-maara-kymmenkertaistuu-suomessa
Quote from: foobar on 03.12.2013, 17:15:29
Ainakin Iltalehden sivuilta löytyi matematiikan koe. En tiedä onko elämänpiirini outo, mutta kenelle tahansa olisi nähdäkseni syvästi häpeäksi olla saamatta siitä täysiä pisteitä. Niin absoluuttiselle hyödyllisen osaamisen minimirajalle sen kysymykset oli aseteltu. Mikäli täysiä pisteitä tuosta ei saa, on yhdeksän vuotta peruskoulumatematiikkaa onnistuttu kaatamaan täydellisen hukkaan.
Quote from: Roope on 03.12.2013, 23:08:18Quote from: Perttu Ahonen on 03.12.2013, 22:09:05
Suomen pisa-testeihin otettiin tarkoituksella paljon maahanmuuttajataustaisia. Pisa-tulokset romahtivat.
Ilmeisesti tarkoitus oli alunperin osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset eivät laske pisa-tuloksia. Koska kuitenkin pisa-tulokset laskivat, täytyy syy pisa-tulosten laskemiseen olla jokin muu kuin humanitaarinen maahanmuutto, esimerkiksi viihtyvyys kouluissa, some tai pelit.
Testit suorittaneiden maahanmuuttajien lukumäärällä ei ollut mitään vaikutusta, koska lopulliset tulokset korjattiin vastaamaan väestöosuutta.
Quote from: nollatoleranssi on 04.12.2013, 00:07:11
Mutta jos testit on suoritettu kantaväestöllekin sellaisissa kouluissa, joissa maahanmuuton osuus on 15%:n tuntumassa, niin tämäkin on voinut vaikuttaa osaltaan tuloksiin? Siinähän on täytynyt painoittaa mamu-taustaisten kouluja merkittävästi.
Quote from: PISA 12 - Ensituloksia
Suomessa koulut valittiin peruskouluista sekä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Jälkimmäisissä
opiskeli alle 1 prosentti ikäluokasta. Kaikki ruotsinkieliset koulut valittiin mukaan, samoin kaikki sellaiset koulut,
joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Myös erityiskoulut sisältyivät otantaan. Kustakin
otoskoulusta tutkimukseen valittiin satunnaisesti joko 20 tai 35 PISAn ikäkriteerin täyttävää oppilasta. Mikäli näitä
oppilaita oli vähemmän, mukaan otettiin kaikki oppilaat. Lisäksi otoskouluissa kaikki maahanmuuttajataustai-
set oppilaat osallistuivat tutkimukseen. (..) PISA 2012 -mittaus toteutettiin 311 koulussa, joista testiin valittiin
kaikkiaan 10 157 oppilasta.
Quote from: Emo on 03.12.2013, 16:25:57
Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.
Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.
Quote
Ruotsinkielisten Pisa-tulokset ennallaan – heikommat kuin suomenkielisillä ikätovereilla
Ruotsinkielisten koulujen Pisa-tulokset pysyivät lähes ennallaan. Suomenkielisten oppilaiden osaamisen laskiessa aiempi ero matematiikan taidoissa on tasoittunut.
Ruotsinkielisten oppilaiden oppimistulokset ovat yhä suomenkielisiä heikommat lukutaidossa ja luonnontieteissä. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on lukutaidossa 508 pistettä. Tyttöjen taidot nostivat suomenkielisten oppilaiden keskiarvon 525 pisteeseen.
Luonnontieteissä ero on vielä suurempi. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on 519 ja suomenkielisten 547 pistettä. Suomenruotsalaiset pärjäsivät Pisa-vertailussa kuitenkin paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.
http://yle.fi/uutiset/ruotsinkielisten_pisa-tulokset_ennallaan__heikommat_kuin_suomenkielisilla_ikatovereilla/6966444
Quote from: Malla on 03.12.2013, 21:49:42Quote from: JoKaGO on 03.12.2013, 20:10:24Quote from: Axel Cardan on 03.12.2013, 07:45:26Quote from: Malla on 01.12.2013, 15:45:44
Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.
Hitto, että sinulla on viisas lapsi.
Nokitan. Poikani vetäisi 60/60 pitkästä matikasta ja tienasi tonnin käteen (kännin toteen?).
Nokita vaan! Onnea! Muksun kaverikin tienasi saman verran samasta syystä, kohta inssi. Hyvä inssi!
Matikka ei ole muksun erityisosaamisen aluetta, kielet ja tietyt taiteet ovat. Hänestä on perin kummallista, että ne asetetaan vastakkain, ikään kun taidot sulkisivat toisensa pois. Eivät sulje, täydentävät. Varhain aloitetusta taideharrastuksesta oli se kiistaton hyöty, että oppi keskittymään ja toistamaan harjoitteita. Jälkimmäisestä on ollut erityistä hyötyä viime aikoina, kun on paha paikka elämässä.
QuoteMinusta ei ole rasistista olettaa, että luokan suuri humamupopulaatio heikentää myös luokan muiden oppilaiden oppimista. Hyvin heterogeeninen oppilasaines ei taatusti ole resepti menestykseen. Voipi olla, että tämän ansioista ruotsinkieliset koulut kirivät kovasti tulevaisuuden PISA-testeissä.
EDIT. Tietenkin päätelmä, jossa todetaan luokan mamuoppilaitten heikentävän myös kantisten tuloksia, olisi poliittista dynamiittia.
Quote from: qwerty on 04.12.2013, 04:59:12
Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja :P
Quote from: timooo on 04.12.2013, 07:31:10Quote from: qwerty on 04.12.2013, 04:59:12
Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja :P
Aina vähän naurattaa, kun joku esittää, että mamut eivät pärjää koulussa koska vanhemmat eivät pysty auttamaan läksyissä. En tiedä teistä, mutta minä en ikinä pyytänyt/saanut apua läksyihin vanhemmiltani. Jotenkin kuitenkin onnistuin kirjoittamaan E:n paperit ja nyt olen dippainssi. On se kummallista.
Quote from: timooo on 04.12.2013, 07:31:10Quote from: qwerty on 04.12.2013, 04:59:12
Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja :P
Aina vähän naurattaa, kun joku esittää, että mamut eivät pärjää koulussa koska vanhemmat eivät pysty auttamaan läksyissä. En tiedä teistä, mutta minä en ikinä pyytänyt/saanut apua läksyihin vanhemmiltani. Jotenkin kuitenkin onnistuin kirjoittamaan E:n paperit ja nyt olen dippainssi. On se kummallista.
QuoteHelsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.Svenska Yle: Pisa visar: invandrarelever behöver mer stöd (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/04/pisa-visar-invandrarelever-behover-mer-stod) 4.12.2013
- Me olemme antaneet vähän lisärahaa kouluille, joissa erityisen monella on maahanmuuttajatausta. Mutta se ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi. Nyt meidän on tartuttava ongelmaan ja tehtävä jotain.
Kokoomuksen Wille Rydman on varapuheenjohtaja opetuslautakunnassa ja myös hän katsoo, että suomen tai ruotsin opetukseen pitäisi satsata enemmän, ennen kuin oppilas oppii muita kouluaineita.
Mutta Rydmanin mukaan kaikki ei riipu opetuksesta ja lisäresursseista. Hän haluaisi enemmän valikointia siihen, ketkä muuttavat Suomeen.
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Minerva Krohn katsoo asiaa pragmaattisesti.
- Aiemmin saatettiin ehkä sanoa, että on ongelma, että tytöt käyvät koulua. Mutta nyt meillä on tyttöjä ja poikia kouluissa. Meillä on kouluissa myös oppilaita, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, ja sellaisia, joilla ei ole. Se on fakta, ei ongelma. Ongelma on se, että koulutus ei tavoita näitä oppilaita. (käännös)
QuoteHelsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.
- Me olemme antaneet vähän lisärahaa kouluille, joissa erityisen monella on maahanmuuttajatausta. Mutta se ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi. Nyt meidän on tartuttava ongelmaan ja tehtävä jotain.
Quote from: jmk on 04.12.2013, 10:43:08
Miksei kukaan sano Kelkka-Minervalle, että päinvastoin, maahanmuuttajakouluille tulee antaa vähemmän tukea, koska niissä on jo ennestään rikkaus ja voimavara ja mahdollisuus ja vihreiden virallisen liturgian mukaan ne siis muutenkin pärjäävät paremmin. Ne eivät siis tarvitse yhtä paljon tukea kuin voimavaran suhteen köyhemmät koulut.
Quote from: Siili on 04.12.2013, 09:27:15
Minusta vanhempien tuki ei tarkoita läksyjen tekemistä yhdessä. Jos kotona on ollut yleinen oppimista innostava ja palkitseva ilmapiiri taaperoikäisestä lähtien, ei tavallinen koululainen tarvitse vanhempien osallistumista arkiseen läksyjen lukuun.
Quote from: Micke90 on 03.12.2013, 15:59:58
Samaan aikaan Ruotsissa leviää järkytys maan surkean onnettomista oppimistuloksista. (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/64600-ei-hataa-suomi-ruotsiin-iski-todellinen-pisa-hata)
Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 12:42:04
Kun puhutaan Ruotsin surkeista oppimistuloksista, niin tässä ei myöskään ole muistettu mainita sitä tosiasiaa, että ruotsalaiskouluissa ei ole muutamaan vuoteen enää saanut antaa kotitehtäviä ollenkaan.
Quote from: Rydman
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 12:42:04
Tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen päädyttiin sen vuoksi, koska huomattiin, että alemman sosiaaliluokan lapset eivät pysty tai osaa tehdä läksyjä kotona. Joko ei ole tilaa tai työpöytää, tai ei ole työrauhaa, tai vanhemmat eivät kykene auttamaan. Tästä tilanteesta seurasi eriarvoisuutta. Suomessa asia on ratkaistu läksyparkeilla - joissain kouluissa järjestetään lapsille läksyntekomahdollisuus ennen tai jälkeen normaalin koulupäivän. Ruotsissa asia ratkaistiin niin, että kenellekään ei enää saa määrätä kotitehtäviä.
QuoteHelsingin Sanomat: Kehnot Pisa-tulokset saivat Ruotsin sekaisin (http://www.hs.fi/ulkomaat/Kehnot+Pisa-tulokset+saivat+Ruotsin+sekaisin/a1386127202025) 4.12.2013
Demarikaksikon mukaan Ruotsin koulujen ongelmana on niiden epätasa-arvo. Yhtenä esimerkkinä he mainitsevat läksyavun, johon vain varakkaiden oppilaiden vanhemmilla on varaa.
Quote from: Kulttuurirealisti on 04.12.2013, 13:35:54Quote from: Rydman
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.
Quote from: Kulttuurirealisti on 04.12.2013, 13:35:54Quote from: Rydman
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Quote from: RP on 04.12.2013, 16:10:581=kantis 2=mamu/isä tai äiti mamu m=virhe paperin täytössäQuote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:14:17Quote from: RP on 04.12.2013, 16:10:581=kantis 2=mamu/isä tai äiti mamu m=virhe paperin täytössäQuote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519 (sija 12.), lukutaito 524 (6.), luonnontieteet 545 (5.)
Quote from: jmk on 04.12.2013, 15:17:43Quote from: Kulttuurirealisti on 04.12.2013, 13:35:54Quote from: Rydman
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.
Promillejengiä. Hiljentykäämme kuulemaan puolueen mahtimiehen puhetta:
Stubb tyrmää Rydmanin ajatukset täysin. "Joka puolueessa on rydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään", Stubb painottaa.
Hän ei osaa arvioida kuinka paljon kannatusta Rydmanin ajamalla tiukalla linjalla on kokoomuksessa. "Uskon ja toivon, että mahdollisimman vähän. Ehkä promillen verran."
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:category 1=oppilas syntynyt suomessa 2=oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla m=tietoa ei saatavilla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Quote from: hullu1234 on 04.12.2013, 17:40:32En usko. En ole katsonut ulkomaiden tuloksia Ruotsia lukuunottamatta. Meidän mamut pesee svenskimamut.Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:category 1=oppilas syntynyt suomessa 2=oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla m=tietoa ei saatavilla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Onko tää tulkittavissa niin, että nää Suomen maahanmuuttajat saa huonompia tuloksia kuin muiden maiden maahanmuuttajat keskimäärin?
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 17:49:23Quote from: hullu1234 on 04.12.2013, 17:40:32En usko. En ole katsonut ulkomaiden tuloksia Ruotsia lukuunottamatta. Meidän mamut pesee svenskimamut.Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:category 1=oppilas syntynyt suomessa 2=oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla m=tietoa ei saatavilla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Onko tää tulkittavissa niin, että nää Suomen maahanmuuttajat saa huonompia tuloksia kuin muiden maiden maahanmuuttajat keskimäärin?
Quote from: Roope on 04.12.2013, 10:32:28Minervalle tiedoksi, että näitä mamukouluille tarkoitettuja pd-rahoja on viime vuosina leikattu. Ovat ehdottomasti tarpeen, etenkin kun Halla-ahon tapaisia ei ole riittävästi kuunneltu mamupolitiikan sektorilla.
Minerva kelkkailee (http://hommaforum.org/index.php/topic,31.msg14544.html#msg14544) taas:QuoteHelsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.Svenska Yle: Pisa visar: invandrarelever behöver mer stöd (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/04/pisa-visar-invandrarelever-behover-mer-stod) 4.12.2013
- Me olemme antaneet vähän lisärahaa kouluille, joissa erityisen monella on maahanmuuttajatausta. Mutta se ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi. Nyt meidän on tartuttava ongelmaan ja tehtävä jotain.
Kokoomuksen Wille Rydman on varapuheenjohtaja opetuslautakunnassa ja myös hän katsoo, että suomen tai ruotsin opetukseen pitäisi satsata enemmän, ennen kuin oppilas oppii muita kouluaineita.
Mutta Rydmanin mukaan kaikki ei riipu opetuksesta ja lisäresursseista. Hän haluaisi enemmän valikointia siihen, ketkä muuttavat Suomeen.
- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Minerva Krohn katsoo asiaa pragmaattisesti.
- Aiemmin saatettiin ehkä sanoa, että on ongelma, että tytöt käyvät koulua. Mutta nyt meillä on tyttöjä ja poikia kouluissa. Meillä on kouluissa myös oppilaita, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, ja sellaisia, joilla ei ole. Se on fakta, ei ongelma. Ongelma on se, että koulutus ei tavoita näitä oppilaita. (käännös)
Quote from: hullu1234 on 04.12.2013, 17:53:33Joo siinä lienet oikeassa. OECD kuitenkin käsittää sellaisia maita joiden maahanmuutto tilanne on niin poikkeava Suomesta, että on hankala vertailla. Oleellisempaa olisi katsoa muita Länsi-Euroopan maita.Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 17:49:23Quote from: hullu1234 on 04.12.2013, 17:40:32En usko. En ole katsonut ulkomaiden tuloksia Ruotsia lukuunottamatta. Meidän mamut pesee svenskimamut.Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:category 1=oppilas syntynyt suomessa 2=oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla m=tietoa ei saatavilla.
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545
Onko tää tulkittavissa niin, että nää Suomen maahanmuuttajat saa huonompia tuloksia kuin muiden maiden maahanmuuttajat keskimäärin?
Mitä noi OECD average jutut sit on?
Edit: esim Tosta Ruotsista:
Ruotsi lukeminen luokka 2: 420
Ja sit OECD average lukeminen luokka 2: 469
Quote from: Roope on 04.12.2013, 10:32:28
Minerva kelkkailee (http://hommaforum.org/index.php/topic,31.msg14544.html#msg14544) taas:QuoteHelsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.
Minerva Krohn katsoo asiaa pragmaattisesti.
- Aiemmin saatettiin ehkä sanoa, että on ongelma, että tytöt käyvät koulua. Mutta nyt meillä on tyttöjä ja poikia kouluissa. Meillä on kouluissa myös oppilaita, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, ja sellaisia, joilla ei ole. Se on fakta, ei ongelma. Ongelma on se, että koulutus ei tavoita näitä oppilaita. (käännös)
Quote from: Tuomas3 on 04.12.2013, 18:03:00
Maahanmuuttajia pitää ehdottomasti valikoida. Esimerkiksi erilaisten osaamistestien ja integroitumistestien perusteella.
QuotePakolaisia ei taas näin tule valikoida, koska kyse on hädästä. Pakolaisiksi voisi ottaa pelkästään äitejä ja lapsia. Perheen miehestä voi olla jopa enemmän riesaa kuin hyötyä integroinnissa, lisäksi mies vie paikan yhdeltä pakolaislapselta.
Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 23:55:10En tiedä, mutta näin veikkaan.
Onko sukupuolipedagogiikka sitä, että hän on hen ja pojat puetaan punaisiin?
-i-
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 05.12.2013, 00:00:19Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 23:55:10En tiedä, mutta näin veikkaan.
Onko sukupuolipedagogiikka sitä, että hän on hen ja pojat puetaan punaisiin?
-i-
Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 23:55:10
Onko sukupuolipedagogiikka sitä, että hän on hen ja pojat puetaan punaisiin?
-i-
Quote from: Ano Nyymi on 05.12.2013, 23:08:49Quote from: ikuturso on 04.12.2013, 23:55:10
Onko sukupuolipedagogiikka sitä, että hän on hen ja pojat puetaan punaisiin?
-i-
Taitaa svedulainen sukupuolipedagogiikka olla sitä että ryhmäseksi on ihan jees juttu - vaikka siltä ryhmän ainoalta naaraalta ei ole kukaan muistanut edes kysyä lupaa. Saatika saanut sitä.
Quote from: Ano Nyymi on 05.12.2013, 23:08:49
Taitaa svedulainen sukupuolipedagogiikka olla sitä että ryhmäseksi on ihan jees juttu - vaikka siltä ryhmän ainoalta naaraalta ei ole kukaan muistanut edes kysyä lupaa. Saatika saanut sitä.
Quoteliikaa maahanmuuttajiaOlen tismalleen samaa mieltä, mutta tarkentaisin, että Suomi ei tarvitse enää ainuttakaan voimavaraa Afrikasta ja/tai Lähi-idästä!
Quote from: K.K. on 06.12.2013, 22:36:12
Anderssonin mukaan Suomen Pisa-tulos oli tietoisesti painotettu maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen.
Quote from: Roope on 07.12.2013, 14:05:17Opettajille on pidetty jo jokusen vuoden ajan omia "Pisa"-testejä saman Pisa-järjestäjän masinoimana. Se on tosin aivan eri tyyppinen kuin oppilaille tehtävä Pisa.Quote from: K.K. on 06.12.2013, 22:36:12
Anderssonin mukaan Suomen Pisa-tulos oli tietoisesti painotettu maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen.
Maahanmuuttajataustaisten määrä otannassa ei vaikuttanut tulokseen, sillä se otettiin huomioon tuloksia laskettaessa. Aika nolo luulo rehtorilta, jonka luulisi tutustuneen omaa alaansa koskettavaan PISA-tutkimukseen ja sen tutkimusmetodeihin jo aikaa sitten. Ehkä olisi aiheellista järjestää opettajille omat PISA-testit.
Quote from: hullu1234 on 04.12.2013, 17:53:33
Mitä noi OECD average jutut sit on?
Edit: esim Tosta Ruotsista:
Ruotsi lukeminen luokka 2: 420
Ja sit OECD average lukeminen luokka 2: 469
Quote from: qwerty on 04.12.2013, 16:54:27Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.12.2013, 16:05:23
edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519 (sija 12.), lukutaito 524 (6.), luonnontieteet 545 (5.)
Jos tulkitsin oikein, niin mamuttomat luvut ovat matikka 529 (10.), lukutaito 524 (?)(6.), luonnontieteet 551 (3.)
Vain mamut (ka kolmesta taulukosta) matikka 469 (42.), lukutaito 456 (44.), luonnontieteet 482 (39.)
Sitten vain odottelemaan tämän kultamunaerän kuoriutumista :facepalm:
Quote from: juge on 08.12.2013, 13:13:13
Vihreiden kansanedustaja ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että heikentyneiden Pisa-tulosten taustalla vaikutti muuttunut tapa valita tutkimukseen osallistuneet koulut.
Pisa-testiin valittiin kaikkiaan reilut 10 000 suomalaisoppilasta 311 koulusta, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Heidän joukossaan oli noin 1 700 ruotsinkielistä oppilasta sekä 2 400 maahanmuuttajataustaista oppilasta.
– (M)aahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputulos on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan, Soininvaara toteaa.
– Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole.
Quote from: Roope on 08.12.2013, 15:56:37Miksei sitä kerrallaan teetetä kaikilla? Ei se sen hankalampaa olisi kuin teettää kymmenellätuhannella ja samalla saisi lapset tietää missä kohtaa kulkevat.
Soininvaara ja/tai toimittaja taitaa tulkita valintakriteerejä väärin. Kieltämättä raportin selostus jää hieman epäselväksi tässä suhteessa, mutta kaikesta päätellen ei ole valittu vain sellaisia kouluja, joissa on viisi maahanmuuttajaa. Sekin on epäselvää, onko lopputulosta tasapainotettu muillakin tekijöillä kuin väestöosuudella. Ainakin raportin eri vuosien suomalaisten tulosten vertailussa oli nimittäin poistettu jollain kaavalla sosioekonomiset erot, jotta tulokset saatiin vertailukelpoisiksi.
Quote from: Roope on 08.12.2013, 15:56:37
Soininvaara ja/tai toimittaja taitaa tulkita valintakriteerejä väärin. Kieltämättä raportin selostus jää hieman epäselväksi tässä suhteessa, mutta kaikesta päätellen ei ole valittu vain sellaisia kouluja, joissa on viisi maahanmuuttajaa. Sekin on epäselvää, onko lopputulosta tasapainotettu muillakin tekijöillä kuin väestöosuudella. Ainakin raportin eri vuosien suomalaisten tulosten vertailussa oli nimittäin poistettu jollain kaavalla sosioekonomiset erot, jotta tulokset saatiin vertailukelpoisiksi.
Quote from: Rullaluistin on 08.12.2013, 16:14:16
Miksei sitä kerrallaan teetetä kaikilla? Ei se sen hankalampaa olisi kuin teettää kymmenellätuhannella ja samalla saisi lapset tietää missä kohtaa kulkevat.
Quote from: juge on 08.12.2013, 16:26:14Kyllä, tulosten kannalta.Quote from: Rullaluistin on 08.12.2013, 16:14:16
Miksei sitä kerrallaan teetetä kaikilla? Ei se sen hankalampaa olisi kuin teettää kymmenellätuhannella ja samalla saisi lapset tietää missä kohtaa kulkevat.
Sekin riittäisi, että teetetään tutkimus 10 000 koululaisella, jotka on arvottu täysin satunnaisesti koko kohderyhmästä. Luultavasti vähempikin riittäisi tuottamaan tilastollisesti merkitseviä tuloksia; en jaksa laskea tarkemmin.
Quote from: juge on 08.12.2013, 13:13:13
Vihreiden kansanedustaja ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että heikentyneiden Pisa-tulosten taustalla vaikutti muuttunut tapa valita tutkimukseen osallistuneet koulut.
Pisa-testiin valittiin kaikkiaan reilut 10 000 suomalaisoppilasta 311 koulusta, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Heidän joukossaan oli noin 1 700 ruotsinkielistä oppilasta sekä 2 400 maahanmuuttajataustaista oppilasta.
– (M)aahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputulos on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan, Soininvaara toteaa.
Virheestä huolimatta Soininvaara korostaa, että koulujen huononevasta tilasta "on syytä olla huolestunut". Heikentymiseen taustalla hän arvioi olevan sosiaaliluokkien ja koulujen välisten erojen kasvun.
– On yhä enemmän lapsia, joiden kotitaustaa ei voi kutsua tyydyttäväksi. Eikä meillä ole ennen ollut muita selvästi huonompia kouluja, mutta nyt alkaa olla, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64725-pisa-tuloksissa-virhe-soininvaara-poikkeava-jakauma
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/
Quote from: hakare on 08.12.2013, 16:55:47
Uskottavuuden kannalta valittujen 311 koulun nimet ja paikkakunnat nettiin sekä monka oppilasta miltä luokalta vastasi. Oliko läskiksipanon vuoksi hylättyjä vastauksia, vai onko mukana kaikki hupimielessä heitetyt vastaukset.
Quote from: hakare on 08.12.2013, 13:54:15
Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan. Suomesta seuraavaksi Eira, Pirkkala, Kaarina, ...
Quote
Poru kiinalaisten Pisa-herruudesta: "Huijaavat"
Sanomalehti Wall Street Journalin mukaan Kiina teetätti Pisa-mittauksen vain Shanghaissa, Hongkongissa ja Macaossa, koska sillä ei ollut teknisiä valmiuksia koko maan kokeeseen.
Wall Street Journal punnitsee myös, mahtaisiko koko maan koe kuitenkaan pudottaa kiinalaista kärkisijoitusta. Usein pienemmissä kaupungeissa oppilaat ovat vielä kilpailuhenkisempiä, sillä esimerkiksi matematiikassa he tarvitsevat pekingiläisiä ja shanghailaisia korkeammat pisteet päästäkseen Kiinan huippuyliopistoihin.
http://yle.fi/uutiset/poru_kiinalaisten_pisa-herruudesta_huijaavat/6972678
Quote
Törmäsin kahteen pro gradu -työhön, jotka on tehty Jyväskylän yliopistossa. Ikää niillä on 11 ja 14 vuotta, eli ihan tuoreesta asiasta ei ole kyse. Silti noina vuosina valmistuneet opettajat ovat juuri nyt aktiivisesti työelämässä ja soveltavat yliopisto-oppejaan käytäntöön.
Vuonna 1999 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella hyväksyttiin Kati Karjalaisen ja Anne Koivusen pro gradu Taistelu saatananpalvontaa vastaan: auttamisen ja ennaltaehkäisyn tueksi kasvattajille. Juuri siitä alkuvirkkeeni on peräisin. Opinnäytteen tiivistelmä alkaa nimittäin näin: "Tiesitkö, ettei meillä ole taistelu vain lihaa ja verta vastaan, vaan myös henkimaailman pahoja olentoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan? Nuoristamme käydään todellista taistelua, ja vastassa on Raamatun ja nuorten omien todistusten mukaan persoonallinen Saatana."
Tiivistelmä loppuu päätelmään "Persoonallisen Saatanan kohtaaminen on aiheuttanut traumoja ja pelkoja, joiden poistamiseen tarvitaan Saatanaakin voimakkaampi, elävä Jeesus."
Tämä ei siis ole esimerkiksi teologiaa, vaan kasvatustiedettä suomalaisessa yliopistossa. "Tutkimuksemme teemaksi nousee luontevasti taisteluteema, koska uskomme Raamatun sanan ja nuorten kertomukset siitä, että Saatana ja pimeyden henkivallat ovat todellisia."
Vuonna 2002 saman yliopiston erityispedagogiikan laitokselta ilmestyi Annukka Jäsken pro gradu Saatananpalvontaan suhtautuminen: ehkäiseviä ja auttavia suhtautumis- ja toimintatapoja saatananpalvontaan etsimässä.
Jäsken työssä kerrotaan muun muassa demonien manaamisesta: "Riivaajien ulosajaminen: Ensin on hyvä ymmärtää, mitä demonit ovat. Ne ovat älykkäitä henkiä, jotka aikaisemmin olivat Jumalan enkeleitä. Saatana, heidän johtajansa, oli eräs arkkienkeleistä. 'Hän on eräs voimallisimmista ja älykkäimmistä Jumalan luomuksista.' Jokainen demoni on paha ja petollinen. Heillä on monia nimiä, kykyjä ja voimia ja heidät voi voittaa ainoastaan Jeesuksen vallalla ja voimalla."
Yhdeksi suurimmista syistä "koko maahan levittäytyneeseen saatananpalvontaan" esitetään musiikki. Lääkkeet ovat samat kuin kolme vuotta vanhemmassa gradussa: "Elämä entisenä saatanan palvojana on kovaa taistelua saatanan valehtelua vastaan. Tässä aseina toimivat parhaiten tutustuminen uuteen herraan Raamatun lukemisen kautta toisten uskovien tukemana", ja "Jumalan sota-asu pannaan päälle yksinkertaisesti pyytämällä Jumalaa pukemaan se pyytäjän ylle ja kiittämällä Jeesusta".
Koululaisten osaamista verrataan ja tutkitaan, tuloksia päivitellään. Sama kannattaa tehdä opettajankoulutukselle.
Lapsesi opettajan erikoisosaaminen saattaa nimittäin kohdistua demonien manaamiseen.
Tiina Raevaara: Kansankynttilät vs. demonit (http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/kansankynttilat-vs-demonit/)
Finland ST28Q01 1 8.57 (+2,84) 462 (-4) 463 (-27) 483 (-9) Finland ST28Q01 2 13.75 (+3,02) 486 (-9) 485 (-22) 514 (+2) Finland ST28Q01 3 34.54 (+1,23) 518 (-5) 513 (-15) 540 (+1) Finland ST28Q01 4 21.16 (-2,00) 543 (-9) 535 (-17) 565 (-5) Finland ST28Q01 5 15.63 (-4,45) 574 (+3) 561 (-9) 587 (-3) Finland ST28Q01 6 5.39 (-0,94) 573 (+1) 576 (-4) 600 (+7) Finland ST28Q01 m 0.95 (+0,29) 438 (-39) 459 (-43) 473 (-42) |
Quote from: media540 on 09.12.2013, 18:21:13
Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin :D
https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c
Quote from: media540 on 09.12.2013, 18:21:13
Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin :D
https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c
Quote from: media540 on 09.12.2013, 18:21:13
Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin :D
https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c
Quote from: hakare on 08.12.2013, 13:54:15
Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan.
QuoteOpetusministeri arvelee, että luokkahuoneissa vallitsevalla kurilla on olennainen merkitys oppimistuloksiin. Löystynyt kuri selittää osittain Ruotsin heikentyneitä Pisa-tuloksia, Ruotsin Kansanpuoluetta edustava Björklund sanoo haastattelussa.Jos löystynyt kuri selittää Ruotsin heikentyneitä Pisa-tuloksia, niin mikä selittää löystyneen kurin?!?
Quote from: nollatoleranssi on 09.12.2013, 08:34:13
Kiinan tuloksiahan oli tosiaan yleisesti kritisoitu muissakin maissa, mutta välttämättä tulokset eivät olisi huonompia muuallakaan Kiinassa, koska "maaseutujen oppilaiden" on pakko pärjätä paljon paremmin kuin isoissa kaupungeissa olevien mieliäkseen parempiin oppilaitoksiin.
Kiinassa saavutetaan tuloksia kovalla työnteolla ja vaikeaa tosiaan uskoa, että se työmoraali olisi maaseuduilla yhtään sen huonompi kuin rikkailla alueilla.
Quote from: hakare on 08.12.2013, 13:54:15
Katselin läpi "matematiikan" kysymykset. Ei niissä matematiikalla ollut paljonkaan tekemistä, mutta varmasti testasivat luetun ymmärtämistä ja halua asialliseen vastaamiseen.
Quote from: hakare on 08.12.2013, 13:54:15
Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan. Suomesta seuraavaksi Eira, Pirkkala, Kaarina, ...
Quote from: media540 on 09.12.2013, 18:21:13
Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin :D
https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c
Quote from: Igor Sika on 09.12.2013, 20:43:18Kyllä nämä varmaan liittyvät vähäsen toinen toisiinsa nämä kouluaineet. Jos ennen luettiin aamuisin sanomalehti ja nykyisin sen tilalla on tabloidi täynnä potaskaa ja julkkijuorua, niin se ei enää tue koulunkäyntiä kuten ennen. Siinä sitten jää se matikkakin vähemmälle? Laadukas teksti tukisi laadukkaampaa ajattelua siinä missä juorulehti juoruilua? Kansan yksinkertaistamisprojekti on vasta alussa, mutta alku on hyvä ja tulokset toivotunlaisia?
Mutta ei se kyllä missään tapauksessa puoliakaan romahtamisesta vielä selitä. Ja ennen kaikkea sitä en kyllä tajua, miksi juuri matematiikka, minkä testin jokainen sai Ylen sivuilta testata ja jopa naurettavan helpoksi todeta, on laskenut noin rankasti lukemiseen ja luonnontieteisiin nähden. Ovatko oppilaat ihan kirjaimellisesti tyhmempiä kuin aikaisemmin?
No joka tapauksessa, vinkki joulun kulutusrientoihin: täyttäkää kirjahyllynne.
Quote from: Uuno Nuivanen on 11.12.2013, 12:02:30Kalle yksinkertaistaa tuossa liikaa ja vetää 1700-luvulta peräisin olevan aasinsillan. "Ihminen on luonnostaan laiska" pitää vain osaltaan paikkaansa. Silloin kun puhutaan suorittavasta työstä, näin onkin. Ihminen on lisäksi luonnostaan halukas tutkimaan uutta ja tekemään keksintöjä. Luovuuteen tarvitaan laiskuutta. Luovat keksinnöt tarvitsevat joutilaisuutta.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/12/10/yhteiskunta-on-rikki/ (http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/12/10/yhteiskunta-on-rikki/)
Quote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 13:39:04
Koululaitos palkitsee vaatimastaan ahkeruudesta (suorittamisesta) numeroin.
Quote
Kuitenkaan numerot eivät korreloi myöhemmässä elämässä (sosioekonominen status). Pikemminkin päin vastoin, jos tilastosta lasketaan pois sosiaalitapaukset. Yhtenä esimerkkinä tytöt, menestyvät poikia paremmin koulussa, mutta silti ne kutosen pojat pärjäävät elämässä paremmin.
Quote
Koulu antaa oikeastaan väärän viestin palkitsemalla suorittamisesta ja tottelemisesta.
QuoteMonet uskovat, että työelämässäkin kaikki on yhtä yksinkertaista. Ei ole. Silloin tarvitaan omia luovia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja intentioita. Suorittajat jäävät pienelle palkalla ja luovuuttaan soveltavat tekevät hyvällä palkalla mieluisaa työtä. Ratkaisut voisivat siis hyvinkin löytyä koululaitoksen reformaatiosta eikä yhteiskunnan viesteistä, kuten Kalle uskoo.
Quote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 13:39:04
Pikemminkin päin vastoin, jos tilastosta lasketaan pois sosiaalitapaukset.
QuoteKoulu antaa oikeastaan väärän viestin palkitsemalla suorittamisesta ja tottelemisesta...tarvitaan omia luovia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja intentioita. Suorittajat jäävät pienelle palkalla ja luovuuttaan soveltavat tekevät hyvällä palkalla mieluisaa työtä.
QuoteSiili: En oikein ymmärrä. Jos koulun tarkoitus on opettaa, niin eikö ole tarkoituksenmukaista mitata, kuinka paljon on opittu? Toki voidaan antaa viesti, että älkää stressatko, ei tämä meidän opetus niin tärkeää ole, kyllä kiri myöhemminkin onnistuu, jos intoa vaan silloin riittää. Silti näkisin, että useimmat oppilaat ja varsinkin heidän vanhempansa haluavat tietää, miten hyvin annettu oppi on mennyt kaaliin.Oppimisen tarkoitus tulisi painottua oppimiseen eikä opetteluun. Vielä nykymuotoisessakin peruskoulussa hyviä numeroita saa opettelemalla ja mahdollisuudet soveltaa ovat mitättömiä. Esitän muutaman esimerkin, että ymmärrät mitä haen takaa uudistuksilla. Näitä muuten lukee jo valtakunnallisessa opsissa, mutta jostain syystä sama ei toteudu kentällä.
QuoteMuuten, kyllä niitä kutosen poikia on ihan riittävästi jopa deekiksellä. Valtaosa heistä on kuitenkin niissä halveksituissa suorittavan portaan töissä.
QuoteKun viimeksi olen katsonut jonkun koulutodistusta, siellä ei ollut kohtaa "suorituskyky" tai "tottelevaisuus".Osa opettajista antaa käyttäytymisen ja röyhkeyden vaikuttaa arviointiinsa. Se tulee sitä kautta. Nämä palkitsevat kuuliaisuudesta ja tottelevaisuudesta, toisin kuin pitäisi. Opettajien koulutuslaitoksen pitäisi seuloa joukosta pois kaavoihin kangistuneet ja objektiivisuuteen kykenemättömät.
Quote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 15:30:03
Koulumenestys ei vaikuta myöhempään menestykseen elämässä.
Quote from: Siili on 11.12.2013, 15:37:26Tätä on mitattu mm. siten, että tutkimukseen on otettu nippu muuttujia, joiden vaikuttavuutta on laskettu suhteessa sosioekonominen statukseen. Esim. isän koulutustaso, äidin koulutustaso, koulumenestys, sukupuoli etc. Koulumenestys ei ole ollut vaikuttava tekijä suuntaan eikä toiseen missään tohtoritason tutkimuksessa Suomessa (omat tietoni ovat vuodelta 2008, jolloin olen siirtynyt pois tutkimuspuolelta).Quote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 15:30:03
Koulumenestys ei vaikuta myöhempään menestykseen elämässä.
Jaa, että asia on noin kategorinen? Ei pienintäkään korrelaatiota? :)
Quote from: K.K. on 11.12.2013, 16:34:151. Puhuin tuossa lähinnä peruskoulusta. Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin. Vaikka omassa tuttavapiirissäni parhaiten ovat taloudellisesti menestyneet ihan heikolla peruskoulu- tai ammattikoulupohjalta yrityksen pystyyn laittaneet. Omakaan peruskoulutodistus ei paljoa kutosta parempi ollut, koska ei ollut kiinnostusta, mutta yliopistossa sitä piisasi ja tulokset olivat erinomaisia. Akateeminen vapaus sopi minulle. Omalle kohdalla sattui eittämättä aivan karsean heikkotasoisia opettajia, jollaisten paikka ei tulisi olla opetustyössä. Onneksi voin vaikuttaa nykyään asiaan.
^
Kyllähän koulumenestys vaikuttaa melko ratkaisevasti myöhempään menestykseen (työ)elämässä.
esim.
Jo pelkästään lukion käymättömyys toimii melkoisena hidasteena ja usein jopa esteenä.
ja
Tunnen/tiedän itsekin muutaman huippulahjakkaan henkilön, joiden urakehitykselle on pelkkä virkamiesruotsin suorittamattomuus toiminut pitkään suurena esteenä.(Ovat olleet muissa aineissa parhaimmistoa Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.)
Useimmiten työpaikan saa muodollisesti pätevin, ei paras taikka sopivin..
QuotePuheenaihe: Absurdeinta Pisa-selittelyä on maahanmuuttajaoppilaiden syyttely[/size]
Ei mene suomalaisella koululaitoksella hyvin. Tuoreimmassa Pisa-tutkimusvertailussa 15-vuotiaat suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudennelle (524 pistettä), luonnontieteissä viidennelle (545 pistettä) ja matematiikassa kahdennelletoista sijalle (519 pistettä) kaikkien maiden vertailussa.
Vertailun vuoksi: vuonna 2000 sijoitukset olivat ensimmäinen (546 pistettä), kolmas (538 pistettä) ja neljäs (536 pistettä). OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittui tuoreimmassa vertailussa lukutaidossa kolmanneksi, luonnontieteissä toiseksi ja matematiikan osaamisessa kuudenneksi.
Syitä heikentyneelle Pisa-tulokselle on pohdittu tulosten julkistamisesta asti. Ainakin perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ehti selittämään tuloksen romahdusta sillä, että maahanmuuttajaoppilaat pärjäsivät vertailussa huonommin kuin syntyperäiset suomalaiset.
...
Todellisuudessa maahanmuuttajien osuus on noin 3,8 prosenttia väestöstä. Tutkimuksessa maahanmuuttajien vaikutus koko väestön tutkimustuloksiin painotettiin 3,8:lla, jotta aineisto olisi luotettava.
– Jos maahanmuuttajien tuloksia kantaväestöön verrattaisiin vain 3,8 prosentin otoksella, maahanmuuttajien yksilöllisyyserot voisivat olla niin suuria, että aineiston luotettavuus kärsisi, opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.
...
QuoteSekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.
QuoteDifferences in children's exam results at secondary school owe more to genetics than teachers, schools or the family environment, according to a study published yesterday.
The research drew on the exam scores of more than 11,000 16-year-olds who sat GCSEs at the end of their secondary school education. In the compulsory core subjects of English, maths and science, genetics accounted for on average 58% of the differences in scores that children achieved.
Grades in the sciences, such as physics, biology and chemistry, were more heritable than those in humanities subjects, such as art and music, at 58% and 42% respectively.
The findings do not mean that children's performance at school is determined by their genes, or that schools and the child's environment have no influence. The overall effect of a child's environment – including their home and school life – accounted for 36% of the variation seen in students' exam scores across all subjects, the study found.
"The question we are asking is why do children differ in their GCSE scores? People immediately think it's schools. But if schools accounted for all the variance, then children in one classroom would all be the same," said Robert Plomin, an expert in behavioural genetics who led the study at King's College London.
To tease out the genetic contribution to children's school grades, the researchers studied GCSE scores of identical twins (who share 100% of their genes) and non-identical twins (who share on average half of the genes that normally vary between people). Both groups share their environments to a similar extent.
Comparing the twins' exam scores allowed the scientists to work out how much of the variation was down to genetics, and how much to environment. For example, when identical twins get different GCSE scores, the cause cannot be genetic, so it must be what scientists call "non-shared environment" effects – such as the better student having a better teacher.
A child's performance is influenced, but not set, by their DNA. While one child may excel, their identical twin may not. But taking an average over the population studied, around half of the variation in GCSE scores was due to genetics, Plomin found. Details of the study appear in the journal, Plos One.........
Quote from: kohmelo on 13.12.2013, 13:14:35
Toivottavasti tällä foorumilla ei ole oltu absurdeja
Quote from: Aamulehti 13.12.2013– Sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.
QuotePeople coming from a war-torn country with a destroyed educational infrastructure appreciate education and schools in a way that many of us have forgotten. This is very true with Somali parents (while it may be universal that parents appreciate school higher than children...). When visiting a community center in Helsinki which gathers immigrant children for extra lessons five days a week I was told by one experienced community worker that Somali parents have such an interest in their children´s school success that they need to be restrained from working their children too hard and give them freedom from extra lessons at least for the summer holiday months.Flyktingbloggen: Not just passive recipients of help (http://www.flyktingbloggen.org/2012/10/not-just-passive-recipients-of-help/)
Quote
http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_planned_behavior
The theory states that attitude toward behavior, subjective norms, and perceived behavioral control, together shape an individual's behavioral intentions and behaviors.
...
In psychology, the theory of planned behavior is a theory about the link between beliefs and behavior. The concept was proposed by Icek Ajzen to improve on the predictive power of the theory of reasoned action by including perceived behavioural control.[1] It is one of the most predictive persuasion theories. It has been applied to studies of the relations among beliefs, attitudes, behavioral intentions and behaviors in various fields such as advertising, public relations, advertising campaigns and healthcare.
Quote from: MrFinland on 13.12.2013, 13:35:00Tai sitten hän tarkoittaa suomalaisia ryhmänä, joka ei ota koulutusta vakavasti. Vähän erikoinen yleistys, mutta esim.Venäjältä ja Aasiasta tulleiden kohdalla tuo keskimäärin pitänee paikkansa.
Jutun muita huumorikukkasia oli mm.QuoteSekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.
Kasvatussosiologian professori Heikki Silvennoinen rodullistaa maahanmuuttajat yhdeksi, vakavahenkiseksi monoliitiksi.
Kanada.
Quote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 17:29:52
Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin.
...
Lukion käymättömyys ei näinä päivinä ole hidaste tai este (paria poikkeusta lukuun ottamatta).
Quote from: Sivustakatsoja on 26.12.2013, 10:50:43Tutkimuksia on 80 luvulta näihin aikoihin. Tutkailemalla Kivisen huono-osaisuus tutkimuksia rupeaa löytämään muitakin linkkejä nykypäivään asti. Nyky graduissa todetaan, ettei aikaisemmissa tutkimuksissa ole korrelaatiota. Koulutus ei vaikuta keskimääräisesti elin-ikäisiin ansioihin positiivisesti, koska esim 5 vuoden yliopistoaika syö rahaa samaan aikaan, kun amiksen käynyt tienaa, etenee urallaan, kerää ikälisiä ja kartuttaa kokemusta avata oma yritys. Yliopiston käynyt aloittaa opintolainan maksusta ja usein pienellä palkalla. Naiset ovat paremmin koulutettuja, mutta tienaavat vähemmän; se tilasto puhuu myös puolestaan. Kun tilaat kotiisi työmiehen, niin kyllä sillä on suurempi tuntiliksa ku suurimmalla osalla maistereista. Jos et löydä tilastotietoja, voin auttaa kk päästä, ku pyydät yksärinäQuote from: Tuomas3 on 11.12.2013, 17:29:52
Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin.
...
Lukion käymättömyys ei näinä päivinä ole hidaste tai este (paria poikkeusta lukuun ottamatta).
Oletettavasti koulutussosiologian tutkimustulokset koskevat koulunsa aikaisempina vuosikymmeninä käyneitä ihmisiä. Siten tuo huomiosi, ettei lukion käymättömyys muutaman viime vuoden aikana olisi enää erityisempi jatkokouluttautumisen este, lienee epärelevantti.
Olisiko jotain konkreettista viitettä johonkin asiaa koskevaan tutkimukseen? Väite koulumenestyksen ja myöhemmän menestyksen välisestä riippumattomuudesta tuntuu aika omituiselta, koska koulutustaso kuitenkin vaikuttaa palkkatasoon ja koulumenestyksen ja lopullisen koulutustason välillä lienee positiivinen korrelaatio.
QuoteThe failure of white boys to succeed at school is linked to uncontrolled immigration from Eastern Europe, Labour's shadow education secretary has suggested.
Tristram Hunt, the former television historian, said the low attainment of white British boys, particularly those living on England's east coast, was linked to high levels of migration from the EU.
More must be done to train indigenous Britons for skilled jobs, Mr Hunt said, admitting the last Labour Government got its immigration forecasts "badly wrong". The children of Pakistani immigrants are now alarmed at the rate of migration from Eastern Europe.
His comments come days before people from Romania and Bulgaria are granted the right to work in Britain without restrictions, following the lifting of transitional controls on January 1.
"I'm influenced by my time as MP for Stoke-on-Trent. I remember talking to a young, second-generation Pakistani British lad who was concerned about the speed of change in the community as a result of the failure to introduce controlled migration from the EU accession states last time," Mr Hunt said in an interview for Fabian Review.
[]
Quote from: sivullinen. on 16.04.2013, 14:57:01
Toiveisiinne on vastattu. Ylioppilaslautakunta pohtii laskimien käytön kieltämistä ylioppilaskokeissa. Kaikilla kun ei niihin ole varaa.Quote
KSML: Älylaskimet eriarvoistavat pitkän matematiikan yo-kokeessa
Päättelykyvyllä ja taitavalla laskimen käytöllä saa Keskisuomalaisen mukaan laillisen lunttausmenetelmän. Älylaskimet asettavat pitkän matematiikan ylioppilastutkintoa tekevät kokelaat eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole varaa kalliiseen, niin sanottuun symboliseen laskimeen, tai koulussa ei ole opastettu sen käyttöä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ksml-%C3%A4lylaskimet-eriarvoistavat-pitk%C3%A4n-matematiikan-yo-kokeessa-1.37288
Samaan aikaan kun muualla maailmassa otetaan tietokoneita laskemisen avuksi Suomessa peruutetaan takaisin helmitauluihin.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 09.03.2014, 11:37:50
Mamujen PISA-menestyksestä tekstitv:ssä.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 13.12.2013, 13:47:44
Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä. :flowerhat:QuoteTo tease out the genetic contribution to children's school grades, the researchers studied GCSE scores of identical twins (who share 100% of their genes) and non-identical twins (who share on average half of the genes that normally vary between people). Both groups share their environments to a similar extent.
Comparing the twins' exam scores allowed the scientists to work out how much of the variation was down to genetics, and how much to environment. For example, when identical twins get different GCSE scores, the cause cannot be genetic, so it must be what scientists call "non-shared environment" effects – such as the better student having a better teacher.
A child's performance is influenced, but not set, by their DNA. While one child may excel, their identical twin may not. But taking an average over the population studied, around half of the variation in GCSE scores was due to genetics, Plomin found. Details of the study appear in the journal, Plos One.........
QuoteMyös kansainväliset vertailut kertovat karua kieltä Suomen suunnasta. Viime joulukuussa uutisoitiin jälleen Suomen romahtaneista Pisa-tuloksista: matematiikassa Suomi on enää sijalla 12, kun kolme vuotta sitten ylsimme toiselle sijalle heti Kiinan Shanghain jälkeen.
Maailman paras? Tuskin. Suomen peruskoulu on korkeintaan keskinkertainen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082118588955_uu.shtml
Quote from: nollatoleranssi on 22.08.2014, 17:52:25Komppaan iltiksen toimittajaa. Euroopan ykkössija ei paljoa lämmitä, koska suomalainen koululainen ei tulevaisuudessa kilpaile Saksan turkkilaisten Ranskan arabien kanssa. Euroopan fiksuimman oppilasaineksen pitäisi pärjätä paljon paremmin, etenkin kun otetaan huomioon että Koreaa lukuunottamatta Koillis-Aasian koululaiset joutuvat tekemään paljon enemmän töitä pelkän lukutaidon eteen. Suomen kirjoitusjärjestelmä on niin yksinkertainen, että aikaa jää paljon enemmän sisällön opiskeluun. Silti jopa perinteisiä hanzeja käyttävät Taiwan ja Hong Kong ovat edellä.
Koska Suomi oli Euroopan ykkönen Pisa-tutkimuksissa, niin sen takia suomalainen peruskoulu on "vain keskinkertainen". :facepalm:
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 13.12.2013, 13:47:44
Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä. :flowerhat:
Quote from: Outo Lintu on 22.08.2014, 21:34:31
Eikös muuten ole jännä juttu, kun hallitusta myöten ollaan ylpeitä korkealaatuisesta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta ja silti koulutuksesta leikataan. Kenties Stubb ja muut oikeistolaiset kumppanit haluavat tänne laadukkaita yksityiskouluja (lahjakkaiden lasten kouluja). Mikäpä heitä estäisi yksityistämästä koulutusjärjestelmääkin?
Quote
– Jos maahanmuuttajien tuloksia kantaväestöön verrattaisiin vain 3,8 prosentin otoksella, maahanmuuttajien yksilöllisyyserot voisivat olla niin suuria, että aineiston luotettavuus kärsisi, opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.
Quote from: Outo Lintu on 22.08.2014, 21:30:52Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 13.12.2013, 13:47:44Viilataan pilkkua. Eikös The Guardian ole ennemminkin keskustavasemmistolainen lehti? Taitaa edustaa sitä kevyempää vasemmistolaista suuntausta,
Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä. :flowerhat:
Quote from: jaakkeli on 22.08.2014, 23:52:27Quote from: Outo Lintu on 22.08.2014, 21:30:52Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 13.12.2013, 13:47:44Viilataan pilkkua. Eikös The Guardian ole ennemminkin keskustavasemmistolainen lehti? Taitaa edustaa sitä kevyempää vasemmistolaista suuntausta,
Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä. :flowerhat:
Täh? The Guardian on umpipunainen sampanjasosialistilehti, jonka lukijoille Labour on melkein äärioikeistoa ja UKIP aiheuttaa huomauskohtauksia. Suomessa yhtä vasemmalla ovat lähinnä Kansan Uutiset tai jotkin yliopistojen opiskelijalehdet.
Quote from: Outo Lintu on 23.08.2014, 11:02:55Quote from: MW on 23.08.2014, 01:47:05Tässä yksi hyvä esimerkki:Quote from: Outo Lintu on 23.08.2014, 00:26:40No huh huh, saisiko esimerkin, mielellään yliopistomaailmasta?
***
Uskokaa huviksenne, oikeistolaisuus on lyönyt erinomaisesti läpi suomalaisessa ajattelussa. Se näkyy jopa yliopistolehdissä, joita ansaitsemattomasti pidät punaisina.
Quote from: MW on 22.08.2014, 22:36:10
Toki aidatut yhdyskunnatkin (http://www.thelocal.se/20081024/15200) ovat kovaa vauhtia tulossa, väistämättömänä monikulttuurisena rikkautena. Katsokaa Ruotsia.
Quote from: Professori on 23.08.2014, 13:56:59
***
Itse aiheeseen sen verran, että aasialaisten parantunut menestys PISA-testeissä lienee seurausta siitä, että useiden itäaasialaisten maiden koulujärjestelmissä on opetusta muokattu siten, että testimenestys olisi hyvä. Tämä voi olla järkevää, edellyttäen että testimenestyksen ja yhteiskunnan vaatimusten välillä on korkea korrelaatio. Mikäli näin ei ole, saattaa tällainen testiä varten opiskeleminen olla jopa haitallista.
***
Quote from: Juffe on 25.08.2014, 09:02:52
Hesarissa oli juttu Tukholman lähistöllä olevasta suomalaisen mallin mukaan ja pääosin Suomessa koulutetun opettajakunnan voimin pyörivästä koulusta. Kouluun jonotetaan ja sen oppimistulokset ovat kuulemma muita alueen kouluja paremmat.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1408851912849?jako=486c6e9dd7d5cc077d75ec24553ac583&ref=fb-share
Kiinnittääkö kukaan muu kuvassa huomiota samaan asiaan kuin minä? Eikös Ruotsissa nykyään kouluikäisistä ole monta kymmentä prosenttia mamutaustaisia? Kyseinen koulu vaikuttaa tähän nähden kulttuurisesti kovin köyhältä. Olisiko tämä jollain tavoin yhteydessä koulun suosioon ja oppimistuloksiin?
(http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/675/1408851910362?ts=819)
QuoteSuomeen muuttanut Anton: "Kun tulin Suomeen, en ajatellut saanko ystäviä"
– Suomessa ajatellaan, että koulun tehtävä ei ole saada lasta unohtamaan mitä hän jo osaa. Oma kieli on suomen kielen ohella kaiken oppimisen perusta, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.
Maahanmuuttajat ovat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa kantaväestöön, jos vertaillaan oppimistuloksia.
...
Nissilän mukaan huolestuttavaa on se, etteivät matematiikan tulokset ole parantuneet maahanmuuttajien osalta juurikaan edes toisessa sukupolvessa. Nissilän mukaan se on viesti siitä, ettei ennen kouluikää kieltä ole opittu riittävästi. Nissilän mukaan Suomessa painetta olisikin kehittää maahanmuuttajien varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Kielenoppimisen herkkyysvaihe on kuitenkin lapsuudessa, mitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.
Quote from: Iloveallpeople on 28.08.2014, 19:09:38QuoteSuomeen muuttanut Anton: "Kun tulin Suomeen, en ajatellut saanko ystäviä"
...
Maahanmuuttajat ovat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa kantaväestöön, jos vertaillaan oppimistuloksia.
Quote- Tuoreimmat Pisa-tulokset osoittavat sen, että maahanmuuttajat saavat parempia oppimistuloksia kuin muissa Pohjoismaissa. Erot kantaväestöön ovat kuitenkin suuret, mikä osittain johtuu siitä, että kantaväestön taso on Suomessa kova, sanoo Nissilä.
QuoteMaahanmuuttajat ovat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa kantaväestöön
Quotekantaväestön taso on Suomessa kova
Quote from: Juffe on 25.08.2014, 09:02:52
Kyseinen koulu vaikuttaa tähän nähden kulttuurisesti kovin köyhältä.
Quote from: Roope on 28.08.2014, 20:17:41
Eli kantaväestön kova taso Suomessa ei johdu opetuksen kovasta tasosta, vaan on vaikkapa suomalaisten geneettinen erityispiirre?
Quote from: Professori on 29.08.2014, 07:53:53
Sillä myös kotioloilla lienee merkitystä;
Quote from: Oho on 29.08.2014, 08:58:58Quote from: Professori on 29.08.2014, 07:53:53
Sillä myös kotioloilla lienee merkitystä;
Tai sitten ei, http://en.wikipedia.org/wiki/The_Blank_Slate, muutoin kuin lähinnä kulttuurin ilmentymänä....
Quote from: miheikki on 03.12.2013, 13:10:57QuotePisa-järkytys iski Ruotsiin: "Häviämme kaikessa"
...
Pisa-raportin mukaan ruotsalaisoppilaiden tulokset ovat heikentyneet yleisesti kaikissa vertailluissa oppiaineissa. Ruotsalaisoppilaiden matemaattiset taidot ovat pudonneet jo vertailtujen OECD-maiden keskiarvon alapuolelle ja Ruotsi on sijoituksissa muun muassa Yhdysvaltain alapuolella.
Quote from: Roope on 03.09.2014, 09:27:15
Heikkenevien tulosten syyksi on selitetty muun muassa vapaakouluja ja eriarvoisuuden kasvua, mutta ne ovat varmasti olemassa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Siitä pitää huolen jo Ruotsin nykyinen maahanmuuttopolitiikka.
Quote from: Blanc73 on 28.08.2014, 20:23:31QuoteMaahanmuuttajat ovat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa kantaväestöönQuotekantaväestön taso on Suomessa kova
Ja tämä on epätasa-arvoista mamuja kohtaan? LOL. Kysymys kuuluukin pitääkö meidän laskeutua mamujen tasolle vaiko mamujen nousta suomalaisten tasolle, jotta tästä rasistisesta epätasa-arvosta päästäisiin eroon?
Quote"Tällainen ero osaamisessa tulkitaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi"Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/valtiontalouden%20tarkastusvirasto%20maahanmuuttaja%20oppilaat%20osaaminen-39737) 18.8.2015
Perusopetus ei valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tarjoa kaikille maahanmuuttajataustaisille oppilaille tasaveroisia mahdollisuuksia.
Valtiontalouden tarkastusviraston toteaa tarkastuskertomuksessaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tilanne ei kaikilta osin ole yhdenmukainen kantaväestön oppilaisiin nähden.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä 15 vuoden iässä on viraston mukaan selvästi heikompaa kuin kantaväestön osaaminen.
Erot osaamisessa eivät katoa, vaikka tärkeimmät taustatekijät kuten sukupuoli, luokka-aste, sosioekonominen tausta, kotikieli ja maahantuloikä vakioitaisiin.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien osalta tilanne paranee selvästi, mutta toisen sukupolven osalta ero matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä vastaa keskimäärin vuoden opintoja.
Vertailussa läntisen Euroopan maiden kanssa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat Suomessa suurimmat.
Virasto toteaa, että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi.
[...]
Quote
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Quote from: Roope on 18.08.2015, 11:18:41
Mitähän meistä ajatellaan ulkomailla? Hop, hop, heikentämään kantaväestön oppimistuloksia!
Tarkastuskertomus 12/2015 Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf) (pdf)
Quote from: Ink Visitor on 18.08.2015, 11:33:24Quote
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Mistähän se heikompi menestys sitten johtuu?
Kunhan vain mietin...
Quote from: VirastoViraston mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaamistaso on selvästi kantaväestöä heikompi.
Quote from: VirastoMaahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Quote from: Siili on 18.08.2015, 11:37:15Quote from: Ink Visitor on 18.08.2015, 11:33:24Quote
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Mistähän se heikompi menestys sitten johtuu?
Kunhan vain mietin...
Ehkä "haasteelliset" mamuryhmät kuvittelevat, että koulutus heruu samalla tavalla kuin raha taikaseinästä, ilman kovin kummoista omaa aktiivista osallistumista? Onko tätä mamujen "koulutususkon" täsmällistä laatua tutkittu?
QuoteViraston mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaamistaso on selvästi kantaväestöä heikompi. VTV toteaa, että tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestölle.
QuoteVTV toteaa, että tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestölle.
Quote from: Uuno Nuivanen on 18.08.2015, 11:51:24
Syyllinen löytyi taas tutusti vhm:n rassismista:QuoteVTV toteaa, että tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestölle.
:roll:
Quote from: Atte Saarela on 18.08.2015, 12:16:03
Tällaiset tilastot eivät ainakaan mitenkään saa liittyä aiheeseen, sehän olisi rasistista
http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html
Quote from: Siili on 18.08.2015, 11:33:37Kyllähän se onnistuu, jos resursseja siirretään tuntuvasti yleiskuluista mamujen opetuksen erityiskuluihin.
QuoteUseilla koulun resursseihin ja toimintatapoihin liittyvillä tekijöillä ei näyttäisi Suomessa olevan juurikaan vaikutusta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välisiin osaamistasoeroihin. Suomessa erot jopa kasvavat muutamalla pisteellä sen jälkeen kun näitä tekijöitä on otettu huomioon.
QuoteEli lisärahalla ei saada mitään lisäarvoa
Quote from: Mika on 18.08.2015, 12:07:56
Ei tuota kannata ihmetellä, kun katsoo millaista porukkaa Suomi ottaa ... Sitä saa, mitä tilaa.
Quote from: Leijona78 on 18.08.2015, 11:45:05QuoteViraston mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaamistaso on selvästi kantaväestöä heikompi. VTV toteaa, että tarkastuksen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestölle.
Voisiko millään olla niin että tässä on kyse välinpitämättömyydestä ja mielenkiinnon puutteesta? Miksi koulutautua kun kämppä on, rahaa tulee ja kuffarista ei tarvitse välittää?
Quote...maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin. .."
Quote from: Jack Frost-Medow on 18.08.2015, 13:17:27
Samoin odotukset olivat kohdallaan. 2 polven mamuista melkein puolet näkee itsensä yliopistossa opiskelemassa tai lisensiaattina, jopa tohtorina, kun perunanenistä vain 35% näki saman. Siis vaikka siirtyminen opiskelemaan tai työelämään takkuaa.
Eli osaaminen ei ole kohdallaan, mutta haaveet ovat.
QuoteViraston mukaan maahanmuuttajaoppilaat tekevät koulun työskentelyilmapiirin huonommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat tekevät muita useammin koulukiusaamista ja muut kokevat koulu-uupumusta.
Quote"Tällainen ero osaamisessa tulkitaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi"
QuoteVirosta, Ruotsista ja Venäjältä tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien Pisa-tulosten ero kantaväestön tuloksiin oli suhteellisen pieni.
QuoteSen sijaan erot kantaväestöön olivat hyvin suuria Somaliasta lähtöisin olleilla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajilla
QuoteMaahanmuuttajaoppilailla on pääsääntöisesti pienemmät ryhmäkoot, enemmän opettajia/avustajia ryhmissä, oman kielen opetusta, erityistukea saatavilla kaikkeen mahdolliseen. Mitä vielä voi tehdä enemmän? Yksityisopetusta? Helpotusta läpipääsyihin? Ai niin, näinhän tehdään jo, kun PISA-testit tarkastaa joku muu kuin oma opettaja joka normaalisti vähän lipsuu vaatimuksista.
- Ainahan sitä toivoo, että voisi tehdä enemmän ja tukea enemmän. Ajat ovat kuitenkin taloudellisesti haastavat, Pirttijärvi sanoo.
QuoteSuomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa on Euroopan suurimmat erot, selviää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomuksesta.
...
Suomessa erot maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisessa osoittautuivat suuremmiksi kuin missään muussa 18 vertailumaassa. Erot osaamisessa säilyivät suurina senkin jälkeen, kun oppilaiden taustatekijät kuten sukupuoli, luokka-aste, sosioekonominen tausta ja kotona puhuttu kieli vakioitiin.
...
Maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisuudesta, sillä viraston mukaan heidän käsityksensä koulusta ja opettajien tuesta on myönteisempi kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajavanhemmilla on myös vahva usko koulutukseen.
Maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset vaihtelevat tarkastuskertomuksen mukaan melko paljon sen mukaan, mistä maasta oppilas tai hänen vanhempansa ovat lähtöisin. Virosta, Ruotsista ja Venäjältä tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien Pisa-tulosten ero kantaväestön tuloksiin oli suhteellisen pieni.
Sen sijaan erot kantaväestöön olivat hyvin suuria Somaliasta lähtöisin olleilla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajilla sekä Turkista ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla...
QuoteMaahanmuuttajien koulutusasioista vastaava ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että erot maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisessa saattavat johtua Suomen koulutusjärjestelmän hyvästä yleisestä tasosta...
Quote from: John on 18.08.2015, 11:30:27
Koulutusjärjestelmän vikahan se on kun mamut ei pärjää, ei saatana :facepalm:
Quote
s. 38: Suomen toisen sukupolven maahanmuuttajia tutkineen Elina Kilpi-Jakosen mukaan suurin osa toisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön välisistä eroista hävisi, kun vanhempien koulutus, tulotaso ja sosioekonominen asema otettiin huomioon. Poikkeuksena oli toisen sukupolven maahanmuuttajatytöt, jotka olivat kotoisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä entisestä Jugoslaviasta. Heidän menestyksensä oli kantaväestön tyttöjen menestystä heikompaa. Sen sijaan kantaväestöä paremmin menestyivät itäaasialaista alkuperää olevat oppilaat.
Toisessa Kilpi-Jakosen (2012) tutkimuksessa tuli esille, että sukupuoli ja vanhempien tausta vaikuttavat eri tavoin maahanmuuttajataustaisten kuin kantaväestön oppilaiden koulumenestykseen. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla tyttöjen ja poikien väliset erot koulumenestyksessä olivat pienempiä kuin kantaväestön oppilailla, mikä näytti johtuvan joidenkin maahanmuuttajaryhmien tyttöjen odotettua heikommasta koulumenestyksestä. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä entisestä Jugoslaviasta olevien tyttöjen koulumenestykseen vaikutti negatiivisesti erityisesti se, jos perheen äiti oli työtön tai työvoiman ulkopuolella.
s. 42: Sen sijaan muualta kuin lähialueilta tulleilla erot matematiikan ja äidinkielen PISA-pistemäärissä verrattuna kantaväestöön olivat suurempia ja tilastollisesti merkitseviä. Ero sekä matematiikassa että lukutaidossa oli hyvin suuri Somaliasta lähtöisin olleilla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajilla sekä Turkista ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla. Viimeksi mainituista maista tulleilla toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero kantaväestöön on pienempi.
s.46: Edellä kuvatussa vertailussa on otettava huomioon se, että Suomen PISA-tulokset ovat keskimäärin korkeammat kuin vertailumaissa. Kun tämä seikka otetaan huomioon, erot pistemäärissä eri maissa tasoittuvat. Siitäkin huolimatta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-testissä saavuttama pistemäärä on alhaisempi Suomessa kuin monessa vertailumaassa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ainoastaan Ruotsissa testimenestys on hieman heikompaa. Pohjois-Euroopan maista näin on ainoastaan Ranskassa. Sen sijaan Etelä-Euroopan maissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärät matematiikassa ovat alhaisempia kuin Suomessa. Myös lukutaidossa tulokset ovat samankaltaisia.
s.50: Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.
Quote from: Jack Frost-Medow on 18.08.2015, 13:00:06QuoteUseilla koulun resursseihin ja toimintatapoihin liittyvillä tekijöillä ei näyttäisi Suomessa olevan juurikaan vaikutusta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välisiin osaamistasoeroihin. Suomessa erot jopa kasvavat muutamalla pisteellä sen jälkeen kun näitä tekijöitä on otettu huomioon.
Eli lisärahalla ei saada mitään lisäarvoa tai tilanne huononee entisestään.
Quote from: Marjapussi on 19.08.2015, 09:19:59Kuvailit nykytilanteen aika hyvin.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on rasistinen koskaa siinä edellytetään oppimista. Matematiikka ym. kovat aineet pois, koska niillä ei tee mitään. Tilalle laulua ja leikkiä aina yläasteelle. Lisäksi yhteiskuntaoppi on muokattava siten, että oppii varmasti käyttämään Kela Goldia. Yliopistoihin kiintiöt siten että kultamunilla on aina etuoikeus ja saavat tittelit ilman osallistumista opetukseen.
Quote– Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tukea oppimiseen.
Quote from: Emo on 19.08.2015, 09:31:56
Eipä tuo mihinkään pysyvämpään positiiviseen mamujen kannalta johda, vaikka mamutolloille pärstän perusteella paremmat arvosanat annettaisiinkin, kuin mihin oikeasti kykynsä riittäisivät. Elämässä ei menestytä arvosanoilla. Totuus tulee eteen koulun jälkeen, jos ei koulussa.
Quote from: SimoMäkelä on 19.08.2015, 09:37:35
Tuossa jutussa sivuutetaan ilman pohdintaa se vakava ongelma, miksi opettajat suosivat mamuja arvosanoissa? Opettajahan johtava mamu-oppilaita tällä tavoin harhaan, luulemaan itseään etevämmäksi kuin ovat.
Quote from: ISO on 19.08.2015, 09:40:26Quote from: Emo on 19.08.2015, 09:31:56
Eipä tuo mihinkään pysyvämpään positiiviseen mamujen kannalta johda, vaikka mamutolloille pärstän perusteella paremmat arvosanat annettaisiinkin, kuin mihin oikeasti kykynsä riittäisivät. Elämässä ei menestytä arvosanoilla. Totuus tulee eteen koulun jälkeen, jos ei koulussa.
Huvittavaahan se on kun koulusta lähtevät eivätkä osaa yhtään mitään, ja numerot on kuin neroilla. Eivät saa yhtään järkevää lausetta kirjoitetuksi ja numero kiitettävä, sellastahan se on husunkin metelöinti, jos se unohtaa laittaa oikolukijan kautta tekstiä julkisuuteen.
Quote from: Faidros. on 19.08.2015, 09:44:18
Gadar Gelle oli hieman "harmistuneen" näköinen tänään Huomenta Suomessa, kun haastattelija kertoi somppujen pärjäävän koulussa kaikkein heikoimmin ja vielä juuri toisen polven somput.
QuoteEsimerkiksi 9.-luokkalaisten keskimääräinen matematiikan arvosana oli vuonna 2012 kantaväestön oppilailla 7,6.
Toisen polven maahanmuuttajilla se oli 7,5 ja ensimmäisen polven maahanmuuttajilla 7,2.
Pisa-tuloksissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät kuitenkin useita kymmeniä Pisa-pisteitä huonommin.
QuoteSama ilmiö näkyi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jossa opettajat antoivat toisen polven maahanmuuttajaoppilaille jopa parempia numeroita kuin kantaväestölle keskimäärin.
– Tulos viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin, tutkimus toteaa.
Quote– Tärkeä selittävä tekijä on myös se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat Suomessa usein ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella, tutkimus huomauttaa.
Quote from: SimoMäkelä on 19.08.2015, 09:37:35
Tuossa jutussa sivuutetaan ilman pohdintaa se vakava ongelma, miksi opettajat suosivat mamuja arvosanoissa? Opettajahan johtava mamu-oppilaita tällä tavoin harhaan, luulemaan itseään etevämmäksi kuin ovat.
Quote from: Faidros. on 19.08.2015, 09:44:18
Gadar Gelle oli hieman "harmistuneen" näköinen tänään Huomenta Suomessa, kun haastattelija kertoi somppujen pärjäävän koulussa kaikkein heikoimmin ja vielä juuri toisen polven somput.
Quote from: Roope on 19.08.2015, 10:10:20Quote from: SimoMäkelä on 19.08.2015, 09:37:35
Tuossa jutussa sivuutetaan ilman pohdintaa se vakava ongelma, miksi opettajat suosivat mamuja arvosanoissa? Opettajahan johtava mamu-oppilaita tällä tavoin harhaan, luulemaan itseään etevämmäksi kuin ovat.
Eivät opettajat välttämättä koe sitä ongelmaksi, eikä se ole mikään yllätys.
Maahanmuuttajien arvosanojen korottaminen perustuu ohjeistukseen. Kymmenisen vuotta sitten vaikutus maahanmuuttajien arvosanoihin oli keskimäärin noin yhden numeron verran, joten osalla arvosanoja korotetaan vähemmän tai ei ollenkaan ja osalla enemmänkin.
Quote from: Hannu Niemi on 19.08.2015, 09:10:02
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa)
Quote from: jellona on 19.08.2015, 11:12:13
Åbo akademin pääsyvaatimuksena on pelkästään ruotsin kieli.
Quote from: Sietäjä on 20.08.2015, 22:06:56Quote from: jellona on 19.08.2015, 11:12:13
Åbo akademin pääsyvaatimuksena on pelkästään ruotsin kieli.
Mielenkiintoinen väite. Erityisesti tuo kohta "pelkästään".
Quote from: Sietäjä on 20.08.2015, 22:06:56Quote from: jellona on 19.08.2015, 11:12:13
Åbo akademin pääsyvaatimuksena on pelkästään ruotsin kieli.
Mielenkiintoinen väite. Erityisesti tuo kohta "pelkästään".
QuoteToisen polven maahanmuuttajien huono koulumenestys saattaa polveutua pitkällisestä rasismistaHah! Olipa yllätys että vikaa ei taaskaan haeta huonosta mamu-aineksesta vaan kantaväestö on jälleen syyllinen. Afrikka/lähi-itä mamut ovat.......no, jääköön nyt tällä kertaa sanomatta :-X
Quote from: Blanc73 on 25.08.2015, 18:31:42QuoteToisen polven maahanmuuttajien huono koulumenestys saattaa polveutua pitkällisestä rasismistaHah! Olipa yllätys että vikaa ei taaskaan haeta huonosta mamu-aineksesta vaan kantaväestö on jälleen syyllinen. Afrikka/lähi-itä mamut ovat.......no, jääköön nyt tällä kertaa sanomatta :-X
QuoteVTV selittää raportissaan Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaisella kohtelulla ja vanhempien alhaisella koulutustasolla.
"Raportissa sille on annettu nimeksi kohtelu, mutta sitä voi nimittää rasismiksi yhteiskuntatieteellisellä käsitteellä", kommentoi sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta.
Puurosen mukaan rasismi on monitasoista ja sekä tietoista että tiedostamatonta.
"Tietysti se tärkeä aikuinen henkilö, jonka oppilaat kohtaavat on opettaja. Ja opettajankoulutus pitää sisällään erittäin vähän maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamiseen tarvittavaa tietoa", Puuronen huomauttaa.
"Näen ihan selvänä puutteena sen, että opettajille ei anneta tarpeeksi valmiuksia kohdata toisesta kulttuurista tulevia oppilaita ihan alimmilta luokilta lähtien. Se johtaa helposti siihen kierteeseen, että oppilaat kokevat koulun ilmapiirin pikemminkin masentavaksi kuin kannustavaksi."
Puurosen mukaan opettajankoulutuksen puutteet saattavat myös edesauttaa rakenteellista rasismia.
QuoteMaahanmuuttajalapset voisivat parantaa koulujen tasoa Suomessa – Englannissa he tekivät sen jo
...
Kyse ei ole vain yhden koulun ihmeestä. Bristolin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lontoolaiset koulut saavat muuta maata parempia tuloksia siksi, että kouluissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita ja muuta maata vähemmän valkoihoisia kantabrittejä. Monet maahanmuuttajalapset pesevät britit myös englannissa.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 28.08.2015, 17:26:43
Kyse ei ole vain yhden koulun ihmeestä. Bristolin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lontoolaiset koulut saavat muuta maata parempia tuloksia siksi, että kouluissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita ja muuta maata vähemmän valkoihoisia kantabrittejä. Monet maahanmuuttajalapset pesevät britit myös englannissa.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 28.08.2015, 17:26:43
Englannissa tapahtunut suuri ihme, josta Hyysäri kaikelle kansalle kertoo: maahanmuuttajat tulivat ja pelastivat koulujen tason. Vain kantabrittien heikot tulokset jarruttavat oppimistulosten nousua uusiin sfääreihin.QuoteMaahanmuuttajalapset voisivat parantaa koulujen tasoa Suomessa – Englannissa he tekivät sen jo
...
Kyse ei ole vain yhden koulun ihmeestä. Bristolin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lontoolaiset koulut saavat muuta maata parempia tuloksia siksi, että kouluissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita ja muuta maata vähemmän valkoihoisia kantabrittejä. Monet maahanmuuttajalapset pesevät britit myös englannissa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1440727054759 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1440727054759)
QuoteMichael Mooren uusin elokuva kertoo Suomen koulujen menestyvän, koska vapaa-aikaa on paljon ja läksyjä vain vähän. Elokuvassa esiintyvä suomalainen rehtori sanoo, että hallituksen rajut leikkaukset voivat pudottaa Suomen koulut maailman kärjestä.Yle: Kohudokumentaristi Michael Mooren uusi elokuva ylistää Suomen kouluja – elokuvan suomalaisrehtori pelkää menestystarinan loppuvan leikkauksiin (http://yle.fi/uutiset/kohudokumentaristi_michael_mooren_uusi_elokuva_ylistaa_suomen_kouluja__elokuvan_suomalaisrehtori_pelkaa_menestystarinan_loppuvan_leikkauksiin/8683930) 18.2.2016
[...]
Suomi on viime vuosina pudonnut PISA-tutkimusten ykkössijalta. Kolmen vuoden välein toteutetussa tutkimuksessa näin on käynyt vuosina 2012 ja 2015. Majasaari kuitenkin muistuttaa, että Suomi on edelleen tutkimukseen osallistuvien maiden kärkijoukossa.
– Kauko-Aasiasta meidän ohitsemme on ajanut joidenkin maiden talousalueita, kuten Shanghai ja Singapore. Niissä oppilaat laitetaan aivan hirveään prässiin. Lapset paahtavat siellä koko päivän eivätkä saa epäonnistua. Siellä ei ole tilaa leikille ja luovuudelle.
Sellaista mallia ei rehtorin mukaan pidä edes yrittää tavoitella.
– Me ollaan maailman huipulla edelleen. Jos ohitsemme menee sellaisia maita, joissa lapsia prässätään niin kovasti, niin menköön.
Quote from: Roope on 18.02.2016, 19:03:51QuoteMichael Mooren uusin elokuva kertoo Suomen koulujen menestyvän, koska vapaa-aikaa on paljon ja läksyjä vain vähän. Elokuvassa esiintyvä suomalainen rehtori sanoo, että hallituksen rajut leikkaukset voivat pudottaa Suomen koulut maailman kärjestä.Yle: Kohudokumentaristi Michael Mooren uusi elokuva ylistää Suomen kouluja – elokuvan suomalaisrehtori pelkää menestystarinan loppuvan leikkauksiin (http://yle.fi/uutiset/kohudokumentaristi_michael_mooren_uusi_elokuva_ylistaa_suomen_kouluja__elokuvan_suomalaisrehtori_pelkaa_menestystarinan_loppuvan_leikkauksiin/8683930) 18.2.2016
[...]
Suomi on viime vuosina pudonnut PISA-tutkimusten ykkössijalta. Kolmen vuoden välein toteutetussa tutkimuksessa näin on käynyt vuosina 2012 ja 2015. Majasaari kuitenkin muistuttaa, että Suomi on edelleen tutkimukseen osallistuvien maiden kärkijoukossa.
– Kauko-Aasiasta meidän ohitsemme on ajanut joidenkin maiden talousalueita, kuten Shanghai ja Singapore. Niissä oppilaat laitetaan aivan hirveään prässiin. Lapset paahtavat siellä koko päivän eivätkä saa epäonnistua. Siellä ei ole tilaa leikille ja luovuudelle.
Sellaista mallia ei rehtorin mukaan pidä edes yrittää tavoitella.
– Me ollaan maailman huipulla edelleen. Jos ohitsemme menee sellaisia maita, joissa lapsia prässätään niin kovasti, niin menköön.
QuoteMaahanmuutto vaikuttaa Ruotsin Pisa-tutkimustuloksiin ja oppilaiden lukiokelpoisuuteen. Näin todetaan kouluviraston maanantaina 14.3. esittelemässä raportissa.Sveriges Radio: Tuore raportti: maahanmuutto vaikuttaa koulutuloksiin (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6389494) 14.3.2016
Ruotsin koululaisten Pisa-tutkimuksissa saamia heikkoja tuloksia ei maahanmuutto kuitenkaan yksistään selitä. Sen sijaan maahanmuutto on kouluviraston mukaan suurin yksittäinen tekijä, joka selittää miksi yhä useampi jää ilman lukioon oikeuttavaa peruskoulun päättötodistusta.
...
Hjulstan peruskoulun rehtori Malla Taipale tunnistaa tilanteen. Hänen koulussaan on nyt noin sata juuri saapunutta oppilasta, jotka ovat tulleet sotaa pakoon. Esimerkiksi yhdeksännellä luokalla heitä on paljon.
– Heidän tuloksensa ovat tietenkin aivan nollassa verrattuna niihin yhdeksäsluokkalaisiin, jotka ovat käyneet koko peruskoulun Ruotsissa, Taipale kertoo.
QuoteRuotsin koululaisten Pisa-tutkimuksissa saamia heikkoja tuloksia ei maahanmuutto kuitenkaan yksistään selitä. Sen sijaan maahanmuutto on kouluviraston mukaan suurin yksittäinen tekijä, joka selittää miksi yhä useampi jää ilman lukioon oikeuttavaa peruskoulun päättötodistusta.
Quote"Omalla kynällä suuri merkitys"SVT Nyheter (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/omalla-penaalilla-suuri-merkitys) 15.3.2016
Maahanmuutto selittää vain marginaalisen osan Ruotsin heikosta menestyksestä PISA-koulutesteissä. Tämä käy ilmi Kouluviraston selvityksestä. Opettaja Tuulia Hautakosken mielestä tulosten paraneminen alkaa ehkä yllättävästä paikasta - nimittäin penaalista.
Penaalilla on enemmän tekemistä Ruotsin kehnon PISA-menestyksen kanssa kuin maahanmuuttajien määrällä. Näin uskoo Tukholmassa työskentelevä, venäjän, ranskan ja suomen opettaja Tuulia Hautakoski. Astuessaan ensimmäistä kertaa ruotsalaisen koululuokan eteen aiemmin Suomessa työskennellyt opettaja yllättyi.
– Oppilaat odottivat, että minulla olisi heille kynät. Ajattelin, että aika moni on unohtanut kynän tänään, muistattehan tuoda seuraavalle tunnille kynät mukaan. Tilanne oli sama seuraavalla oppitunnilla, ja koko lukuvuoden.
– Se on asia, joka on erilaista Suomessa. Siellä ajatellaan että annetaan oppilaalle se kynä, oppilas pitää siitä huolen, ja tuo sen mukanaan kouluun. Se on minun mielestäni hyvä asia, jolla opetetaan pienestä lähtien vastuun ottamista, Tuulia Hautakoski kertoo.
[...]
Suomalaisopettajan unelma olisi päivä, jona hän voisi luopua ruotsalaisesta tarvikelaatikostaan ja oppilailla olisi omat penaalit.
– Myös kynä on sellainen asia, joka pitää olla mukana kun tulee kouluun.
Quote from: Opettaja Tuulia HautakoskiPenaalilla on enemmän tekemistä Ruotsin kehnon PISA-menestyksen kanssa kuin maahanmuuttajien määrällä.Tämä oli ehkä tähän asti sekopäisin valkopesu-yritys mamujen surkeuden selittelyssä mitä olen lukenut. Suvakit ovat hulluja.
Quote from: Opettaja Tuulia HautakoskiMyös kynä on sellainen asia, joka pitää olla mukana kun tulee kouluun.Tämä alleviivaa sitä että Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tulevat voimavaratTM ovat potentiaalisia nobel-ehdokkaita, huonoimmat joutuvat tyytymään diplomi-insinöörin papereihin. Innovaatioita aavikolta.
Quote from: Blanc73 on 16.03.2016, 08:45:06Quote from: Opettaja Tuulia HautakoskiPenaalilla on enemmän tekemistä Ruotsin kehnon PISA-menestyksen kanssa kuin maahanmuuttajien määrällä.Tämä oli ehkä tähän asti sekopäisin valkopesu-yritys mamujen surkeuden selittelyssä mitä olen lukenut. Suvakit ovat hulluja.
Quote from: beehoo on 28.08.2015, 18:17:38
brittiläiset on sisäsiittoisia idiootteja. ei tuo mitään kerro, jos rikastajat ovat fiksumpia kuin ne. suomeen ei päde, eikä tule koskaan pätemäänkään tuo.
eihän englannissa aukea edes ovet oikeinpäin
Quote from: Spesialisti on 16.03.2016, 09:00:08Quote from: beehoo on 28.08.2015, 18:17:38
brittiläiset on sisäsiittoisia idiootteja. ei tuo mitään kerro, jos rikastajat ovat fiksumpia kuin ne. suomeen ei päde, eikä tule koskaan pätemäänkään tuo.
eihän englannissa aukea edes ovet oikeinpäin
Perusbritti on vahvasti yleistäen täysi tampio, kokemusta on. Maassa jonkin verran aikaa viettäneenä olen pannut merkille kuinka imbesilliä telly and chips -porukkaa siellä voikaan olla tavan tallaajien joukossa. Imperiumista on tullut slummi. Sisäsiittoisuusteorialla saattaa olla jotain perää. Intialais- ja kaukoitäistaustaisten emigranttien jälkeläiset pesevät brittikakarat matemaattis-loogisissa taidoissa 6-0.
Quote from: Blanc73 on 16.03.2016, 08:45:06Quote from: Opettaja Tuulia HautakoskiPenaalilla on enemmän tekemistä Ruotsin kehnon PISA-menestyksen kanssa kuin maahanmuuttajien määrällä.Tämä oli ehkä tähän asti sekopäisin valkopesu-yritys mamujen surkeuden selittelyssä mitä olen lukenut. Suvakit ovat hulluja.
QuoteMaahanmuutto selittää vain marginaalisen osan Ruotsin heikosta menestyksestä PISA-koulutesteissä
Quote from: Late on 16.03.2016, 09:24:14
Myöskään selitys että "tulokset ovat huonontuneet myös ruotsalaisilla oppilailla" ei tarkoita etteikö maahanmuutto olisi osasyy heidänkin tulosten laskuun.
Quote from: Late on 16.03.2016, 09:24:14
Itse raportti, jos jotakuta kiinnostaa lukea ja vaikka analysoida tänne, löytyy täältä (http://www.skolverket.se/om-skolverket/publikationer/visa-enskild-publikation?_xurl_=http%3A%2F%2Fwww5.skolverket.se%2Fwtpub%2Fws%2Fskolbok%2Fwpubext%2Ftrycksak%2FBlob%2Fpdf3604.pdf%3Fk%3D3604).
Quote from: Late on 16.03.2016, 09:24:14
Myöskään selitys että "tulokset ovat huonontuneet myös ruotsalaisilla oppilailla" ei tarkoita etteikö maahanmuutto olisi osasyy heidänkin tulosten laskuun.
Quote from: Siili on 16.03.2016, 09:58:15
Raportin sivulla 17 on ainakin minua kylmäävä käppyrä: Heikoimman HDI-reittauksen omaavista maista (esim. Afghanistan, Irak, Somalia) peräisin olevia on nyt yli viidennes ysiluokkalaisista. Nousu on ollut hyvin nopeaa: vielä vuonna 2008 heitä oli alle 10%.
Quote from: Malla on 16.03.2016, 10:01:01
Lapsen täytyy olla erittäin motivoitunut ja poikkeuksellisen itseohjautuva, jotta saisi hyviä tuloksia levottomassa luokassa.
Quote from: Siili on 16.03.2016, 09:09:32
Sivistyksen tasosta en tiedä, mutta tuskinpa siellä nykyään kantikset, edes kuninkaalliset, nai järjestelmällisesti sukulaisiaan. Kyllä brittien sisäsiittoisuusongelmat kulminoituvat muslimiväestöön, etenkin pakistanilaisiin.
http://www.telegraph.co.uk/news/health/children/11723308/First-cousin-marriages-in-Pakistani-communities-leading-to-appalling-disabilities-among-children.html
Quote
Due to the actions of Prophet Muhammad and the Rightly-Guided Caliphs, marriage between cousins is explicitly allowed and even encouraged in Islam. The Qur'an itself does not discourage or forbid this practice in any way. In fact it implicitly allows it, as seen in chapter 4 verse 23:
Quote
Even though many Muslims practice cousins marriage now, two of the Sunni Muslims madhhabs (schools, four in total) like Shafi'i (about 33.33% of Sunni Muslims, or 29% of all Muslims) and Hanbali consider it as Makruh (disliked),[178] and there are three Hadiths that prefer marriage outside family but all of them is considered ḍaʿīf (weak), but even though some scholars like Ibn Qudamah and Al-Ghazali prefer marriage outside the family, because if a divorce happen between the couple the family bond - which is considered as sacred in Islam - will be weakened or broken due to that, and some scholars such as Ibn Baz said that if there was no better non family potential bride(none of the "potential in-family bride" and the "potential non-family bride" was better than the other) it's advised to marry the one who is in the family to make the family bond stronger.[179]
...
The Middle East has uniquely high rates of cousin marriage among the world's regions. Certain Middle Eastern countries, including Saudi Arabia, have rates of marriage to first or second cousins that may exceed 70%.[2] Iraq was estimated in one study to have a rate of 33%,[113] and figures for Afghanistan have been estimated in the range of 30–40%.[2]
All Arab countries in the Persian Gulf currently require advance genetic screening for all prospective married couples. Qatar was the last Persian Gulf nation to institute mandatory screening in 2009, mainly to warn related couples who are planning marriage about any genetic risks they may face. The current rate of cousin marriage there is 54%, an increase of 12–18% over the previous generation.[114] A report by the Dubai-based Centre for Arab Genomic Studies (CAGS) in September 2009 found that Arabs have one of the world's highest rates of genetic disorders, nearly two-thirds of which are linked to consanguinity. Research from CAGS and others suggests consanguinity is declining in Lebanon and Egypt and among Palestinians, but is increasing in Morocco, Mauritania and Sudan.[14]
Dr. Ahmad Teebi, a genetics and pediatrics professor at Weill Cornell Medical College in Qatar, links the increase in cousin marriage in Qatar and other Arab States of the Persian Gulf to tribal tradition and the region's expanding economies. "Rich families tend to marry rich families, and from their own – and the rich like to protect their wealth," he said. "So it's partly economic, and it's also partly cultural." In regard to the higher rates of genetic disease in these societies, he says: "It's certainly a problem," but also that "The issue here is not the cousin marriage, the issue here is to avoid the disease."[14]
...
The Netherlands has also had a recent debate that has reached the level of the Prime Minister proposing a cousin marriage ban. The proposed policy is explicitly aimed at preventing "import marriages" from certain nations like Morocco with a high rate of cousin marriage (roughly one quarter according to one study).[citation needed] Critics argue that such a ban would contradict Section 8 of the European Convention on Human Rights, is not based on science, and would affect more than immigrants.
...
In Pakistan, cousin marriage is legal and extremely uncommon, as it is only endorsed for economic and cultural reasons.[119] This rate is estimated at about 10%.[120] In some areas higher proportion of first cousin marriages in Pakistan has been noted to be the cause of an increased rate of blood disorders in the population. [121]
...
There has been a great deal of debate in the past few years[when?] in the United Kingdom about whether to discourage cousin marriages through government public relations campaigns or ban them entirely. The debate has been prompted by a Pakistani immigrant population making up 1.5% of the British population, of whom about 55% marry a first cousin. For example, Environment Minister (later Immigration Minister) Phil Woolas said in 2008, "If you have a child with your cousin the likelihood is there'll be a genetic problem" and that such marriages were the "elephant in the room."[143] Physician Mohammad Walji has spoken out against the practice, saying that it is a "very significant" cause of infant death, and his practice has produced leaflets warning against it.[144] However, Alan Bittles of the Centre for Comparative Genomics in Australia states that the risk of birth defects rises from roughly 2% in the general population to 4% for first cousins and therefore that "It would be a mistake to ban it."[145] Aamra Darr of the University of Leeds has also criticized what she called an "alarmist presentation of data" that exaggerates the risk.[146]
There is evidence that the rate of cousin marriage has increased among British Pakistanis from rates in their parents' generation.[citation needed]
QuoteSuomen Pisa-ihme hiipuu hiljalleen – professori kritisoi vertailun "ylikansallista indikaattoripolitiikkaa" ja numeroilla hallitsemista
Tiistaina julkistetaan jo kuudes 15-vuotiaiden osaamisvertailu. "Pääaine" on nyt luonnontiede, kuten oli myös vuonna 2006, jolloin Suomi saavutti kaikkien aikojen huipputulokset. Suomalaiskoululaisten ei nyt arvioida yltävän yhtä korkealle, mutta kovin kauaksi kärjestä ei silti jäädä.
Marjukka Liiten HS
Julkaistu: 5.12. 2:00 , Päivitetty: 5.12. 8:18
SUOMEN Pisa-ihme syntyi liki yhdessä yössä viisitoista vuotta sitten, kun talousjärjestö OECD julkisti ensimmäisen koululaisten osaamista mittaavan Pisa-testinsä tulokset.
Tasapäistäväksi haukuttu suomalainen peruskoulu nousi maailmanmaineeseen, joka ei vieläkään ole mennyttä, vaikka tuloskäyrät lähtivät laskusuuntaan jo vuoden 2009 testeissä.
Suomalaisten mainio lukutaito ei tullut asiantuntijoille täytenä yllätyksenä, mutta kärkipaikoille sijoittuminen myös matematiikassa ja luonnontieteissä löi ällikällä kaikki.
TIISTAINA julkistettavan Pisa-vertailun "pääaine" on nyt luonnontiede. Niin oli myös vuoden 2006 testeissä, joissa suomalaiset 15-vuotiaat ahkeroivat kaikkien aikojen parhaimmat pisteet myös lukutaidossa ja matematiikassa.
Suomen tulosten arvioidaan nyt heikentyneen hieman entisestään, mutta silti ne yltävät jälleen reippaasti yli OECD-maiden keskiarvon. Sitä voi pitää hyvänä suorituksena, kun ottaa huomioon, kuinka paljon monet muut maat ovat kirineet investoimalla koulutukseen sen jälkeen kun ensimmäisten Pisa-testien tulokset julkistettiin vuoden 2001 lopulla.
Äskettäin EU-komissiokin kiinnitti huomiota Suomen koulutusrahoituksen leikkausten jatkumiseen, vaikka useimmissa EU-maissa suunta on kääntynyt.
Joka kolmas vuosi pidettävissä Pisa-testeissä oli viime vuonna vuorossa jo kuudes toteutuskerta. Loppua ei ole näkyvissä, vaikka vertailu on saanut myös paljon arvostelua – etenkin heikosti menestyneiltä mailta.
PERUSKRITIIKKI on kuulunut, että Pisa mittaa vain osaa koulussa opittavista tiedoista ja taidoista tai jopa ihan vääriä asioita. On arvosteltu, että tehtävät ovat liian arkisia eivätkä ne mittaa opetussuunnitelmissa ja jatko-opinnoissa vaadittavaa "oikeaa" tai "puhdasta" matematiikkaa.
Kasvatustieteen professori Risto Rinne Turun yliopistosta suhtautuu kriittisesti "ylikansalliseen indikaattoripolitiikkaan" ja numeroilla hallitsemiseen, josta Pisa on kuulu esimerkki. Rinne epäilee, voidaanko siinä ottaa huomioon eri maiden kansallinen historia ja alueelliset erot.
"Pisahan mittaa ensisijaisesti vain akateemista osaamista eikä ota huomioon esimerkiksi sosiaalista elämää, viihtymistä, motivaatiota tai kansalaistaitoja", Rinne sanoo vertailun muista puutteista.
JOTKIN maat, kuten Norja, ovat jo harkinneet vetäytyvänsä koko kisasta, mutta toisaalta uusia maita on tullut mukaan.
Tuoreimmassa tutkimuksessa osallistujia olikin jo 72, kun mukaan lasketaan varsinaisten valtioiden lisäksi myös erilaiset talousalueet. Mukana oli yli 500 000 oppilasta, jotka edustavat 28:aa miljoonaa 15-vuotiasta oppilasta.
Oppilaitten lisäksi raportteihin on haastateltu kymmeniätuhansia vanhempia, opettajia ja rehtoreita.
Suomesta oppilaita oli nyt mukana noin 9 000. He ovat pääosin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia.
KUN katsotaan Pisa-historian viittä koekertaa erityisesti luonnontieteissä ja vertaillaan eri maita keskenään, erottuu kaksi kestomenestyjää. Ne ovat professori Jouni Välijärven mukaan Japani ja Suomi. Välijärvi johtaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitosta, joka koordinoi Pisa-vertailun Suomen-osuutta.
Etelä-Korea menestyi alussa erinomaisesti mutta taantui välillä, ja maa on nyttemmin taas hieman parantanut tuloksia. Uusista tulokkaista Hongkong, Singapore ja erityisesti Shanghai ovat menestyneet erinomaisesti. Vuonna 2012 ne muodostivat kärkikolmikon.
"AASIAN maat ovat onnistuneet pitämään pääosin korkean tasonsa, joskaan eivät enää ole juuri sitä pystyneet nostamaan", Välijärvi summaa.
Länsimaista alussa Kanada, Uusi-Seelanti, Australia ja Hollanti menestyivät hyvin mutta taantuivat sittemmin.
Viroa Välijärvi pitää mielenkiintoisena, koska siellä taso on säilynyt korkeana ja näyttäisi jopa olevan nousussa, vaikka omat haasteensa tuo esimerkiksi maan kaksikielisyys.
Suurelle yleisölle Pisa näyttäytyykin ennen kaikkea valtioiden ja alueiden välisenä otteluna, mutta asiantuntijoiden mukaan huomiota pitäisi kiinnittää kunkin maan "omaan suoritukseen" ja sen muutoksiin. Suomen pisteet ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen, ja myös kansalliset testit osoittavat samaa heikentymistä.
SYITÄ suomalaiskoululaisten huikeaan menestykseen ja sen hiljaiseen hiipumiseen on esitetty runsaastikin, mutta ehdottoman varmoja selityksiä ei ole löytynyt. Suurimmaksi menestystekijäksi on nostettu itse peruskoulu eli sen kaikille yhteinen ja tasa-arvoinen yhdeksänvuotinen rakenne. Myös yliopistotasoinen opettajankoulutus on mainittu eduksi.
Suomalaisopettajien ja koulujen itsenäisyyttä ja vapautta on pidetty yhtenä hyvien tulosten salaisuutena, samoin oppilaitten intoa ja tunnollisuutta vastata Pisa-testeihin, koska heitä ei rasiteta jatkuvilla valtakunnallisilla kokeilla kuten esimerkiksi Britanniassa. Suomessa ei myöskään sensuroida ennakkoon koulukirjoja eikä kouluja tarkasteta, vaan niihin luotetaan.
Myös usko koulutukseen on Suomessa ollut voimissaan. Kirjastojen ja sanomalehtien maassa myös lukeminen on ollut arvossaan.
TULOSTEN heikentymistä on selitetty sillä, että koulu on Suomessakin alkanut menettää asemaansa nuorten elämässä eikä peruskoulu enää pysty tasaamaan kotien sosiaalisen taustan eroja. Etenkin Itä-Suomen poikien tulokset ovat huonontuneet tuntuvasti. Tosin sukupuolten erot esimerkiksi lukutaidossa olivat Suomessa jo ensimmäisellä testikerralla ennätysmäisen suuret, eivätkä ne ole siitä juuri tasoittuneet.
"Samat syyt ovat oikeastaan molempien takana", Välijärvi sanoo.
Hän tiivistää hyvien tulosten ja niiden huonontumisen selitykset kulttuurin muutoksiin. Aiempi suomalaisten kova kiinnostus lukemiseen ja itsestään selvä sitoutuminen koulutukseen ovat laimentuneet, eikä niitä voi herättää henkiin ainakaan väkisin.
Välijärven mukaan suomalaiskouluissa on nyt peiliin katsomisen eikä taivastelun paikka nuorten ajankäytön muutosten edessä. Esimerkiksi keskustelu teknologian hyödyntämisestä opetuksessa on Välijärven mielestä vielä kovin pinnallista.
QuoteOpetusalan ammattijärjestö OAJ on huolissaan Pisa-tutkimuksen tuloksista. Järjestön mukaan Suomi teki Pisa-historiansa heikoimman tuloksen, vaikka onkin edelleen kansainvälisesti vertaillen huippua.
Itsenäisyyspäivänä julkistetut Pisa-tulokset ilmentävät OAJ:n mukaan eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut ja alueelliset erot ovat jyrkemmät kuin ennen. Erityisen huolissaan OAJ on heikosti osaavien määrän nopeasta kasvusta.
Quote from: Make M on 06.12.2016, 14:30:52
Ihmekös tämä, kun taustaisten osuus sen kun kasvaa >:(
Quote from: Finis Finlandiae on 07.12.2016, 15:47:39
"Sahlbergin mukaan huolestuttavaa on poikien osaamisen tason nopea hiipuminen kaikilla osa-alueilla. Hän uskoo, että nuorten – erityisesti murrosikäisten poikien – hyvin nopeasti lisääntynyt ruutuaika selittää ison osan tästä tason laskusta.
– Jos nuori käyttää 6–10 tuntia päivässä erilaisten digitaalisten laitteiden parissa, on tuo aika pois opiskeluun suoraan tai epäsuorasti liittyvistä aktiviteeteista, kuten lukeminen tai keskusteleminen toisten kanssa.
Quote from: M on 11.10.2011, 09:17:06Quote from: juge on 11.10.2011, 09:02:56
Myyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.
Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa.
Näissä sanoissa on vaivihkaista viisautta, johon varmasti vielä palaamme.
Quote from: Gunnar Hymén on 28.08.2015, 18:17:38
brittiläiset on sisäsiittoisia idiootteja. ei tuo mitään kerro, jos rikastajat ovat fiksumpia kuin ne. suomeen ei päde, eikä tule koskaan pätemäänkään tuo.
eihän englannissa aukea edes ovet oikeinpäin
Quote from: Skeptikko on 14.03.2016, 16:23:32
Ruotsissa maahanmuuttajat laskevat PISA-tuloksia:
Foreign born students 'weaken' school results - The Local
http://www.thelocal.se/20160314/foreign-born-students-weaken-school-results
Quote from: Siili on 16.03.2016, 09:09:32Quote from: Spesialisti on 16.03.2016, 09:00:08Quote from: beehoo on 28.08.2015, 18:17:38
brittiläiset on sisäsiittoisia idiootteja. ei tuo mitään kerro, jos rikastajat ovat fiksumpia kuin ne. suomeen ei päde, eikä tule koskaan pätemäänkään tuo.
eihän englannissa aukea edes ovet oikeinpäin
Perusbritti on vahvasti yleistäen täysi tampio, kokemusta on. Maassa jonkin verran aikaa viettäneenä olen pannut merkille kuinka imbesilliä telly and chips -porukkaa siellä voikaan olla tavan tallaajien joukossa. Imperiumista on tullut slummi. Sisäsiittoisuusteorialla saattaa olla jotain perää. Intialais- ja kaukoitäistaustaisten emigranttien jälkeläiset pesevät brittikakarat matemaattis-loogisissa taidoissa 6-0.
Sivistyksen tasosta en tiedä, mutta tuskinpa siellä nykyään kantikset, edes kuninkaalliset, nai järjestelmällisesti sukulaisiaan. Kyllä brittien sisäsiittoisuusongelmat kulminoituvat muslimiväestöön, etenkin pakistanilaisiin.
http://www.telegraph.co.uk/news/health/children/11723308/First-cousin-marriages-in-Pakistani-communities-leading-to-appalling-disabilities-among-children.html
Quote from: yks vaan on 21.12.2016, 02:51:47
Nää on näitö aiheita joista ei saa keskustelua aikaan millään suvaitsevaisten ihmisten kanssa. Lähetetään heidät Qatariin niin ÄO nousee molemmissa maissa.
Quote from: Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka HeinonenHän uskoo, että heikentyneet tulokset voivat olla myös hyväksi suomalaiselle koululle.
QuoteTasa-arvoisten ja sukupuolesta ja kotitaustasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen kaikille oppilaille on suomalaisen koulupolitiikan kivijalka. Peruskoulu luotiin, että lapsen koulutus ei enää olisi kiinni vanhempien sosiaalisesta taustasta ja siitä, miten paljon he osaavat ja ennättävät ohjata lapsen koulunkäyntiä.
QuoteKun paistattelimme maailman parhaiden PISA-tulosten auringossa, oli selitys yksinkertainen: meillä on maailman paras koululaitos ja maailman parhaat opettajat.
Sen enempää ei analysoitu sitä, miksi opettajat ja koululaitos olisivat maailman parhaita ja missä tällaisia vertailuja olisi ylipäätään tehty. PISA-tulokset riittivät tällaiseen päätelmään.
Kun tulokset sitten tänä syksynä lähtivät kääntymään, löytyikin selitys koululaitoksen sijasta vanhemmista. He eivät motivoineet lapsiaan, eivät kannustaneet heitä lukemaan kirjoja, eivät luoneet oikeaa asennetta koulunkäyntiä kohtaan, eivät vaatineet lapsiltaan riittävästi.Kun tulokset sitten tänä syksynä lähtivät kääntymään, löytyikin selitys koululaitoksen sijasta vanhemmista. He eivät motivoineet lapsiaan, eivät kannustaneet heitä lukemaan kirjoja, eivät luoneet oikeaa asennetta koulunkäyntiä kohtaan, eivät vaatineet lapsiltaan riittävästi.
QuoteKoulun opetussuunnitelman suurimpiin muutoksiin kuulunee uudenlainen oppilaskäsitys. Oppilas ei ole enää opettamisen kohde, vaan aktiivinen, vastuuntuntoinen ja omaehtoinen toimija, joka asettaa itse itselleen tavoitteet ja löytää keinot niiden saavuttamiseksi. Hän tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaa jo varhain tehdä oikeat ainevalinnat.
QuoteKahdeksanvuotias poika ei kehity itsenäiseksi sillä, että hänen oletetaan olevan itsenäinen, eikä hän kehity omaehtoiseksi oppijaksi sillä, että hänet jätetään toimimaan omaehtoisesti.
Quote"Suomalaisten" Pisa-tulokset jatkuvassa laskussa – OAJ: "Lasku on ollut OECD-maiden suurimpia"
Opettajien ammattiliitto OAJ:n perusopetuksen asiantuntija Jaakko Salo herättelee tulevia kuntapäättäjiä vaikuttamaan peruskoulujen tilanteeseen OAJ:n blogissaan. Kuntavaalit käydään vajaan kahden kuukauden kuluttua 9. huhtikuuta.
Salo toteaa, että Suomen kuva koulutuksen kärkimaana rapistuu nopeasti.
"Niin kansalliset kuin kansainväliset oppimistulosmittaukset osoittavat tulosten laskua jo vuodesta 2006 alkaen. Viime joulukuussa julkaistun tutkimuksen tulos oli Suomen Pisa-historian heikoin. Vaikka Suomen peruskoulut ovat edelleen kansainvälistä kärkeä, kehitystilanne on jopa tunnustettua heikompi. Tulostemme lasku on ollut OECD-maiden suurimpia", Salo kirjoittaa.
Eroja repeää Salon mukaan oppilaiden menestyksen, asuinpaikan, perhetausta ja siukupuolen perusteella.
"Perusopetuksen tasa-arvo, laatu ja tulokset ovat paljolti kiinni siitä, miten opetus paikallisesti järjestetään", Salo toteaa.
Salon mukaan kuntapäättäjät voivat vaikuttaa peruskoulun tilaan omassa kunnassaan muun muassa vastustamalla ryhmäkokojen kasvattamista, hakemalla ministeriön ja Opetushallituksen kehittämisavustuksia ja tukemalla haastavien alueiden kouluja eriytymiskehityksen estämiseksi.
Quote from: RP on 15.02.2017, 22:36:54
Toistetaan nyt vielä kerran. PISA tulokset eivät ole yhtäpitäviä sen hypoteesin kanssa, että tulosten tippuminen johtuisi etupäässä lisääntyneesät maahanmuutosta. Minulla ei ole mitänä harhakuvitelmaa, etteikö tuloksia laskisi lisääntyvä maahanmuttoo kehitysmaista, kulttuureista, jotka eivät riittävästi arvosta koulutusta, mutta jos tämä olisi dominoiva tekijä toistaiseksi saaduissa tuloksissa, niin ne olisvat romahtaneet nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa suurissa kaupungeissa. Todellisuudessa alueiden väliset erot ovat kuitenkin revenneet niinpäin, että Itä-Suomi ja maaseutu ovat jääneet enemmän jälkeen pääkaupunkiseudusta.
Jotain muutakin on mätää joko koulussa tai kotioloissa kuin Mohammed-nimisten oppilaiden määrän kasvu.
Quote from: siviilitarkkailija on 15.02.2017, 22:57:59
Pääkaupunkiseudulla MOKUTETUT koulut imuroivat KAIKEN irtilähtevän opettajarahoituksen ja väen SUOMALAISILTA lapsiryhmiltä.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 15.02.2017, 22:42:02Kun seuraa Ruotsin tilannetta niin saattaa olla kyseinen femakkoprofessori uskossaan hyvinkin vakavissaan: Ruotsi yrittää korjata pisatuloksia korkeammaksi tuottamalla maahan kehitysmaalaisia, joilla ei tuota "korkean elintason" aiheuttamaa "ongelmaa" ole päässyt syntymään.
Joskus jossakin ylenannon ohjelmassa joku Ruåtsin femakkolesboprofessori selitti että pisatulosten lasku johtuu elintason noususta. Ruotsin suorastaan romahtaneet tulokset taas johtuu siitä että rUåtsissa on jo pitkään mennyt hyvin. Etenkin tämä huikea elitaso näkyy malmisaaren ruusutarhassa ja Rinkerbyssä yms.
Quote from: RP on 15.02.2017, 22:36:54
Toistetaan nyt vielä kerran. PISA tulokset eivät ole yhtäpitäviä sen hypoteesin kanssa, että tulosten tippuminen johtuisi etupäässä lisääntyneestä maahanmuutosta. Minulla ei ole mitänä harhakuvitelmaa, etteikö tuloksia laskisi lisääntyvä maahanmuutto kehitysmaista, kulttuureista, jotka eivät riittävästi arvosta koulutusta, mutta jos tämä olisi dominoiva tekijä toistaiseksi saaduissa tuloksissa, niin ne olisvat romahtaneet nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa suurissa kaupungeissa. Todellisuudessa alueiden väliset erot ovat kuitenkin revenneet niinpäin, että Itä-Suomi ja maaseutu ovat jääneet enemmän jälkeen pääkaupunkiseudusta.
Jotain muutakin on mätää joko koulussa tai kotioloissa kuin Mohammed-nimisten oppilaiden määrän kasvu.
Quotetestiin valittiin alun perin kaikkiaan 6 431 oppilasta. Heistä 137 oppilasta suljettiin kokeesta pois ennalta sovittujen kriteerien (esimerkiksi oppilaan ikä osoittautui vääräksi, oppilas oli vaihtanut koulua otannan suorittamisen jälkeen tai oppilas ei kyennyt suorittamaan koetta ilman avustajaa) perusteella. Jäljelle jääneistä...oppilaiden osallistumisaste vuoden 2015 tutkimukseen oli 93 prosenttia...Tavallisin syy kokeesta poisjäännille oli, että oppilas oli testipäivänä poissa koulusta.
Quote from: Alarik on 16.02.2017, 01:06:18
Mitenkäs tämä seikka vaikuttaa, kun tulosanalyysissä sanotaan, (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm41.pdf)että:Quotetestiin valittiin alun perin kaikkiaan 6 431 oppilasta. Heistä 137 oppilasta suljettiin kokeesta pois ennalta sovittujen kriteerien (esimerkiksi oppilaan ikä osoittautui vääräksi, oppilas oli vaihtanut koulua otannan suorittamisen jälkeen tai oppilas ei kyennyt suorittamaan koetta ilman avustajaa) perusteella. Jäljelle jääneistä...oppilaiden osallistumisaste vuoden 2015 tutkimukseen oli 93 prosenttia...Tavallisin syy kokeesta poisjäännille oli, että oppilas oli testipäivänä poissa koulusta.
Jos kuuluisin Skepsis ry:hyn, niin sanoisin että "sitä saadaan mitä tilataan" jos pääkaupunkiseudun koulujen maahanmuuttajaoppilaat on joko karsittu sovitusti pois taikka he olivat pois koulusta ihan huvikseen. Kun en kuulu niin en sano, vaan kysyn vaikutuksesta.
Arvelenkin vain varovasti, että lieneekö maaseudulla tunnollisemmat "heikot oppilaat" jotka hekin kaikki osallistuvat testiin, ja siten vääristävät voimakkaasti eroa esimerkiksi pääkaupunkiseudun hyväksi?
Quote from: RP on 15.02.2017, 22:36:54
Jotain muutakin on mätää joko koulussa tai kotioloissa kuin Mohammed-nimisten oppilaiden määrän kasvu.
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.02.2017, 17:06:39Kutosen matikka ja kopiokoneen käyttötaito avaa valtavat mahdollisuudet. ;D
Matematiikanopetus on vain vaihdettu monikulttuurisuuskasvatukseen.
Quote from: RP on 15.02.2017, 22:36:54
Toistetaan nyt vielä kerran. PISA tulokset eivät ole yhtäpitäviä sen hypoteesin kanssa, että tulosten tippuminen johtuisi etupäässä lisääntyneestä maahanmuutosta. Minulla ei ole mitänä harhakuvitelmaa, etteikö tuloksia laskisi lisääntyvä maahanmuutto kehitysmaista, kulttuureista, jotka eivät riittävästi arvosta koulutusta, mutta jos tämä olisi dominoiva tekijä toistaiseksi saaduissa tuloksissa, niin ne olisvat romahtaneet nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa suurissa kaupungeissa. Todellisuudessa alueiden väliset erot ovat kuitenkin revenneet niinpäin, että Itä-Suomi ja maaseutu ovat jääneet enemmän jälkeen pääkaupunkiseudusta.
Jotain muutakin on mätää joko koulussa tai kotioloissa kuin Mohammed-nimisten oppilaiden määrän kasvu.
Quote from: nimetönkeskustelija on 16.02.2017, 17:29:14
Maakunnissa on yhtä lailla pakolaisia samoin kun pikkukaupungeissa.
Quote from: RP on 16.02.2017, 17:44:17Quote from: nimetönkeskustelija on 16.02.2017, 17:29:14
Maakunnissa on yhtä lailla pakolaisia samoin kun pikkukaupungeissa.
Helsinki-Espoo-Vantaa-alueelle he aina ovat valuneet (jossain määrin myös pariin muuhun suurempaan kaupunkiin). Tämä viimeinen tukimus tehtiin siis keväällä 2015, joten siinä eivät näkyneet viimeisimmän turvisaallon tulijat (jotka varmasit muutaman vuoden sisällä ovat tulossa Helsinkiä ja sen naapurikaupunkeja rikastuttamaan).
Esimerkinomaisesti, vuonna 2015 tilastoiduista 17 900:sta somalin puhujasta, 13 500 (75%) asui Uudemmaan maakunnassa, ja olen aivan varma, että harvalla heistä oli koti Nurmijärvellä.
Quote from: yks vaan on 16.02.2017, 19:38:10
PISA mittaa lähinnä sanomalehden lukutaitoa ja kykyä poimia numeroita taulukoista. Tässä ja monivalintatehtävissä jne Suomi pärjää tasaisesti, mikä on korkean pistemäärän salaisuus. Tasalaatuista massaa kuin makkaratehtaalla.
Oikeaa osaamista mittaavissa testeissä, esim TIMSS, käy selväksi että esim. matematiikassa vastaavasti sanalliset pilipalitehtävät onnistuvat, mutta mikään monimutkaisempi ei. Hyviä ja huippuja ei kertakaikkiaan ole. Tätä on kommentoitu jo 1999 kun tutkimukseen osallistuttiin ensimmäisen kerran.
2015 Suomi jätti jostain syystä (...) kahdeksasluokkalaiset pois tutkimuksesta.
Digi ja netti sitten tuhoavat lopullisesti koko homman.
QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
Samantyyppinen käytäntö määrärahojen suhteen on käytössä myös Helsingin peruskouluissa. Sitä kutsutaan positiivisen diskriminaation määrärahaksi.
Lukioiden rahoitusperiaatteiden uudistamista käsiteltiin tiistaina Helsingin opetuslautakunnassa.
Käytännössä rahoituksen uudistaminen tarkoittaa sitä, että lukioiden rahat jaetaan niin, että määrärahoissa lasketaan euroja opiskelijaa kohden. Määrärahaa saa enemmän, jos lukiossa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai alhainen peruskoulun päättötodistusten keskiarvo.
Määrärahassa huomioidaan myös erot lukioiden opettajien ikärakenteessa sekä lukioiden erityistehtävät ja opinto-ohjauksen resurssi.
Yli kolme vuotta opiskelleista opiskelijoista myönnetään vähemmän rahaa.
Poikkeuksena ovat tila- ja kiinteistökustannukset, ruokailu ja esimerkiksi siivous, jotka lasketaan arvioitujen todellisten menojen mukaan.
Lukioiden rahoituksen laskentakaava on aikaisemmin perustunut tuntikehyksiin. Uuden mallin on tarkoitus yksinkertaistaa rahoitusta.
Muutos on astumassa voimaan kolmen vuoden siirtymäajalla.
QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
Quote from: Kulttuurirealisti on 03.03.2017, 13:36:09QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
??? Tällä idiksellä, mikä motivaatio sellaisella keskitason/keskitason alapuolisella koululla on opettaa porukkaa hyvin? Ei mikään. Maksimimäärä kehareita vain luokkiin, ja opettajat vetämään laulu- ja leikkikoulua.
Quote from: hulaq on 03.03.2017, 13:23:41
Noniin, nyt on taas keksitty hieno setti näin vaalien alla. Kuka ottaa teemaksi?QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
Samantyyppinen käytäntö määrärahojen suhteen on käytössä myös Helsingin peruskouluissa. Sitä kutsutaan positiivisen diskriminaation määrärahaksi.
Lukioiden rahoitusperiaatteiden uudistamista käsiteltiin tiistaina Helsingin opetuslautakunnassa.
Käytännössä rahoituksen uudistaminen tarkoittaa sitä, että lukioiden rahat jaetaan niin, että määrärahoissa lasketaan euroja opiskelijaa kohden. Määrärahaa saa enemmän, jos lukiossa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai alhainen peruskoulun päättötodistusten keskiarvo.
Määrärahassa huomioidaan myös erot lukioiden opettajien ikärakenteessa sekä lukioiden erityistehtävät ja opinto-ohjauksen resurssi.
Yli kolme vuotta opiskelleista opiskelijoista myönnetään vähemmän rahaa.
Poikkeuksena ovat tila- ja kiinteistökustannukset, ruokailu ja esimerkiksi siivous, jotka lasketaan arvioitujen todellisten menojen mukaan.
Lukioiden rahoituksen laskentakaava on aikaisemmin perustunut tuntikehyksiin. Uuden mallin on tarkoitus yksinkertaistaa rahoitusta.
Muutos on astumassa voimaan kolmen vuoden siirtymäajalla.
Käytännössä tarkoittanee sitä, että suomalaisia lukioita mainostetaan jatkossa irakia ja afganistania myöden? :facepalm:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/370788-rahanjako-uusiksi-helsinki-alkaa-suosia-lukioita-maahanmuuttajien-maaran-mukaan
Quote from: RP on 03.03.2017, 13:37:59Quote from: Kulttuurirealisti on 03.03.2017, 13:36:09QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
??? Tällä idiksellä, mikä motivaatio sellaisella keskitason/keskitason alapuolisella koululla on opettaa porukkaa hyvin? Ei mikään. Maksimimäärä kehareita vain luokkiin, ja opettajat vetämään laulu- ja leikkikoulua.
Siis lukiot saavat enemmän rahaa, jos oppilasaineksen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli alhainen.
Quote from: RP on 03.03.2017, 13:37:59Quote from: Kulttuurirealisti on 03.03.2017, 13:36:09QuoteHelsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
??? Tällä idiksellä, mikä motivaatio sellaisella keskitason/keskitason alapuolisella koululla on opettaa porukkaa hyvin? Ei mikään. Maksimimäärä kehareita vain luokkiin, ja opettajat vetämään laulu- ja leikkikoulua.
Siis lukiot saavat enemmän rahaa, jos oppilasaineksen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli alhainen.
Quote from: Kerttu Täti on 03.03.2017, 14:16:26
Kysehän on opettajien hyvä työn palkitsemisesta. Ei ole mikään haaste saada 9.8 keskiarvolla sisääntullutta oppilasta kirjoittamaan hyvin yo-kokeessa. Opettajien työ punnitaan siinä, että sisääntulokeskiarvoa saa kohotettua yo-kokeessa.
Quote from: hulaq on 03.03.2017, 13:23:41
Käytännössä tarkoittanee sitä, että suomalaisia lukioita mainostetaan jatkossa irakia ja afganistania myöden? :facepalm:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/370788-rahanjako-uusiksi-helsinki-alkaa-suosia-lukioita-maahanmuuttajien-maaran-mukaan
Quote from: Kerttu Täti on 03.03.2017, 14:16:26
Nimenomaan. Kysehän on opettajien hyvä työn palkitsemisesta.
Quote from: Blanc73 on 07.03.2017, 13:51:47Tuossa on vuodesta 2000. Viimeisimmissä tuloksissa oli itse asiassa parannus, joten tämän vuosikymmenen osalta tulos on +/-0.
Olisiko grafiikkaa missä nähdään Ruotsin PISA-tuloksen "kehitys" viimeisen 20v ajalta?
Quote from: Emo on 16.10.2017, 08:41:09
En löytänyt sopivampaa ketjua, mutta oletteko muut peruskoululaisten vanhemmat huomanneet, että kielten oppikirjoissa on sanastot miten sattuu, tekstissä mainittuja sanoja ei useinkaan löydy kirjan takaa sanaluettelosta.
Sen sijaan kaapumuhamettinaisista on sekä piirroskuvia että valokuvia em. kieltenkirjoissa, mikä lienee esim englannin oppimisessa pääasia. Naisia sortavaa kuvastoa on kirjan tekijöillä ollut aikaa tuhertaa kirjan sivuille, sanoja eivät ole viitsineet kääntää suomeksi tai edes selittää englanniksi.
Sanomapron kirja :D
Quote from: Emo on 16.10.2017, 08:41:09Onhan se hyvä valmistaa lapsia tulevaan. Nekun lisääntyvät siinä määrin ahkeraan että ala-asteella oleva voi hyvinkin päättää elämänsä kalifaatissa.
Sen sijaan kaapumuhamettinaisista on sekä piirroskuvia että valokuvia em. kieltenkirjoissa, mikä lienee esim englannin oppimisessa pääasia.
Sanomapron kirja :D
QuoteAsiantuntijoiden karu arvio paljastaa: Näin Suomi on murskannut koulujärjestelmänsä
Tiistai 14.11.2017 klo 07.06
Kansanedustajat pyysivät koulutuksen tuntijoilta tietoja syistä, miksi oppiminen on repsahtanut. Asiantuntijat kertoivat: Kouluihin on pesiytynyt epävirallinen tasokurssijärjestelmä, koulumenestyksen arviointi on retuperällä ja opettajia kiusataan dokumentti-idiotismilla.
QuoteAsiantuntijoiden karu arvio paljastaa: Näin Suomi on murskannut koulujärjestelmänsä
Asiantuntijat kertoivat: Kouluihin on pesiytynyt epävirallinen tasokurssijärjestelmä, ...
Quote from: jmk on 14.11.2017, 11:21:52Mutta kun ruotsissakin.
:facepalm: Sehän se alkuperäinen idiotismi
QuoteSuomi ja Viro rinta rinnan Euroopan parhaat uusimmissa Pisa-tuloksissa
Suomalaiskoululaiset ovat maailman kärkikastia pulmien ratkomisessa porukalla. Tämä tuore tieto on peräisin viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta, jonka muut tulokset kerrottiin viime vuoden lopulla.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kaksi kertaa mukana on ollut myös neljäs aihealue, kyky ratkaista ongelmia – ensin yksin ja tällä kertaa joukkovoimalla.
Virallisesti sitä kutsuttiin yhteistoiminnalliseksi ongelmanratkaisuksi. Tähän arviointiin osallistui 51 maata kaikkiaan 73 Pisa-maan joukosta.
Arvioinnin painopiste oli vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, ei kyvyssä ratkaista vaativia ongelmia. Pisteitä ropisi ryhmille, joissa tunnistettiin toisten näkökulmat ja vahvuudet sekä saatiin keskustelemalla aikaan yhteinen päätös ja sen toteutus ja vieläpä niin, että jokainen hoiti oman sovitun osansa.
...
Quote from: Syämmistynyt on 21.11.2017, 09:16:52
15-vuotiaiden tyttöjen pulmanratkontakyvyissä Suomi on sijalla 7. Viron jälkeen
Quote from: Yle 21.11.2017
Suomen tytöt ovat OECD-vertailussa erinomaisia, mutta asialla on myös kääntöpuoli: tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.
...
Suomalaiset Pisa-tutkijat selittävät eroa osittain sillä, että tehtävissä korostuivat lukutaito ja tottumus chat-keskusteluihin. He arvelevat, että chattailu on tytöille vapaa-ajalta tutumpaa puuhaa kuin pojille.
Quote from: Mikko pa on 21.11.2017, 13:00:30
Tässä myös mielenkiintoinen tilasto koulutuspolusta peruskoulun jälkeen...
"Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää tutkinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että 46 prosenttia kaikista Uudellamaalla asuvista perusasteen tutkinnon varassa olevista oli ulkomaalaistaustaisia."
http://tietotrenditblogi.stat.fi/nuoret-vailla-perusasteen-jalkeista-tutkintoa-eniten-uudellamaalla-ja-ahvenanmaalla/
QuoteRekisteristä puuttuu kuitenkin suuri osa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset.
Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät juurikaan korjaa rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Päivitysaineistot koskevat pääasiassa uusia maahanmuuttajia, painottuvat korkeakoulututkintoihin ja ovat riippuvaisia henkilöiden omista ilmoituksista tutkintoja käsitteleville viranomaisille.
Quote from: JJohannes on 21.11.2017, 13:33:12Quote from: Mikko pa on 21.11.2017, 13:00:30
Tässä myös mielenkiintoinen tilasto koulutuspolusta peruskoulun jälkeen...
"Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää tutkinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että 46 prosenttia kaikista Uudellamaalla asuvista perusasteen tutkinnon varassa olevista oli ulkomaalaistaustaisia."
http://tietotrenditblogi.stat.fi/nuoret-vailla-perusasteen-jalkeista-tutkintoa-eniten-uudellamaalla-ja-ahvenanmaalla/QuoteRekisteristä puuttuu kuitenkin suuri osa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset.
Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät juurikaan korjaa rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Päivitysaineistot koskevat pääasiassa uusia maahanmuuttajia, painottuvat korkeakoulututkintoihin ja ovat riippuvaisia henkilöiden omista ilmoituksista tutkintoja käsitteleville viranomaisille.
Eli aika vähän tuo kertoo maahanmuuttajien suorittamista tutkinnoista, koska tilastoa sekoittaa nimenomaan ne ulkomailta kouluiän jälkeen jo muuttaneet, joilla saattaa olla tutkinto ulkomailta.
Quote from: Syämmistynyt on 21.11.2017, 09:16:52
Yle se taas onnistui uutisoinnissaan. 15-vuotiaiden tyttöjen pulmanratkontakyvyissä Suomi on sijalla 7. Viron jälkeen, niin uutinen aloitettiin kertomalla Suomen olevan edelleen kärkimaita maailmassa, ja kuvaan koululuokasta ilmestyi ensimmäisenä somalityttö. :facepalm: :-\
Ilman noita kaavutettuja oltaisiin edelleen kärjessä, mutta nämä mädättäjät meinaavat todistaa kuinka täällä on maailman viisaimmat somalit koulunpenkillä.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Quote from: Mikko pa on 21.11.2017, 13:55:13Quote from: JJohannes on 21.11.2017, 13:33:12
Eli aika vähän tuo kertoo maahanmuuttajien suorittamista tutkinnoista, koska tilastoa sekoittaa nimenomaan ne ulkomailta kouluiän jälkeen jo muuttaneet, joilla saattaa olla tutkinto ulkomailta.
Meinaatko että noita tutkintoja on paljonkin ulkomaalaisilla, esim somaliasta, irakista ja afganistanista tulleilla? Siis näillä koneinsinööreillä joilla tutkintotodistukset ovat jääneet somaliaan?
Quote from: JJohannes on 21.11.2017, 14:34:55Quote from: Mikko pa on 21.11.2017, 13:55:13Quote from: JJohannes on 21.11.2017, 13:33:12
Eli aika vähän tuo kertoo maahanmuuttajien suorittamista tutkinnoista, koska tilastoa sekoittaa nimenomaan ne ulkomailta kouluiän jälkeen jo muuttaneet, joilla saattaa olla tutkinto ulkomailta.
Meinaatko että noita tutkintoja on paljonkin ulkomaalaisilla, esim somaliasta, irakista ja afganistanista tulleilla? Siis näillä koneinsinööreillä joilla tutkintotodistukset ovat jääneet somaliaan?
En osaa sanoa. Esimerkiksi Irakissa on oletettavasti englantilaistyyppinen koulujärjestelmä ja voisi kuvitella, että lähes kaikki silloin käyvät myös "high schoolin" ellei nyt ihan jossain pystymetsässä olla. Somaliassa ja Afganistanissa tuskin. Tämä ei kuitenkaan ole niin oleellista vaan oleellisempaa on se, suorittavatko toisen polven maahanmuuttajat tai lapsena Suomeen tulleet toisen asteen tutkinnon vai eivät. Tämä kertoo enemmän maahanmuuttajien syrjäytymisestä kuin se, ovatko esim. suuren pakolaisaallon aikana tulleet 20-30-vuotiaat irakilaismiehet (jotka rumentavat tilastoja huomattavasti) ehtineet vielä suorittaa Suomessa jotain ammattitutkintoa.
Quote from: Mikko pa on 21.11.2017, 14:00:49Quote from: Syämmistynyt on 21.11.2017, 09:16:52
Yle se taas onnistui uutisoinnissaan. 15-vuotiaiden tyttöjen pulmanratkontakyvyissä Suomi on sijalla 7. Viron jälkeen, niin uutinen aloitettiin kertomalla Suomen olevan edelleen kärkimaita maailmassa, ja kuvaan koululuokasta ilmestyi ensimmäisenä somalityttö. :facepalm: :-\
Ilman noita kaavutettuja oltaisiin edelleen kärjessä, mutta nämä mädättäjät meinaavat todistaa kuinka täällä on maailman viisaimmat somalit koulunpenkillä.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Onko kuva vaihdettu?
päivitetty 21.11.2017 klo 11:47
vai tarkoititko tv-uutisia?
Quote from: Siili on 09.08.2018, 19:21:06
Ruotsissa näytetään nostettavan jo kädet pystyyn. Opettajan hommasta on tulossa inhokkijobi, eikä päteviä opettajia saada millään koulutettua tarpeeksi. Viranomaiset meinaavat, että pitää totuttautua siihen, että epäpätevät opettajat ovat uusi normaali:
https://samnytt.se/skolutredare-obehoriga-larare-nagot-vi-maste-vanja-oss-vid/
Milloin Suomessa?
QuoteYksi viiltelee itseään, toinen tärisee pulpettinsa alla – yläkoulun opettaja: "Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä"
Jyväskyläläisessä yläkoulussa sattuneet tapaukset ovat ääriesimerkkejä siitä, kuinka oppilaiden pahoinvointi näkyy.
Peruskoulu12.9.2018 klo 08:30
Muutama viikko sitten oppitunti keskeytyi jyväskyläläisessä yläkoulussa, kun yksi oppilas alkoi viillellä itseään luokassa. Säikähtänyt opettaja riensi auttamaan oppilasta ja lähti kiidättämään häntä terveydenhoitajalle.
– Totta kai hätäännyin ja huomioni opettajana meni ihan oikeutetustikin tähän itseään satuttaneeseen nuoreen. Osa muista oppilaista meni aivan paniikkiin, kertoo nimettömänä pysyttelevä opettaja.
Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan opettajat eivät uskalla julkisesti kertoa koulujen ahdingosta. He pelkäävät, että ongelmat yhdistetään heidän omiin oppilaisiinsa ja vanhemmat pahoittavat mielensä. Osa on huolissaan myös oman työpaikkansa puolesta.
Seuraavana päivänä saman opettajan aikaa vei pulpetin alla vapisevana maannut oppilas, joka myöhemmin kätkeytyi kaappiin.
Opettajien mukaan koulurauha järkkyy liian usein.
Opettajien mukaan koulurauha järkkyy liian usein.Simo Pitkänen / Yle
Tapaukset ovat ääriesimerkkejä siitä, miten peruskoulussa oppilaiden pahoinvointi näkyy yhä räikeämmin. Muutamat yksittäiset oppilaat vaativat yhä enemmän opettajan huomiota tunneilla.Tuntien pitäminen on enemmän järjestyksen ylläpitämistä kuin oman aineen opettamista.
– Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä, yläkoulun opettaja sanoo.
Opettajan omat voimat ovat loppumassa: hän on surullinen pahoinvoivan nuoren puolesta, koska nuori ei saa tarpeeksi apua ja stressaantunut muun luokan puolesta.
Luokassa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka eivät saa riittävästi opetusta.
– Siellä on myös oppilaita, joita ihan oikeasti kiinnostaisi opiskelu. Se on aika syövyttävä tunne, kun usein työpäivän jälkeen on olo, että en tänäänkään pystynyt antamaan kenellekään mitään.
Koululaitos kuilun partaalla?
Oppilaiden pahoinvointiin voi olla monia eri syitä, mutta yksi syyttävä sormi osoittaa peruskoulun rahoitukseen. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) pitää Suomen peruskoulun tilaa hälyttävänä. Alamäen taustalla ovat OAJ:n mukaan juuri valtion perusopetuksen säästöt.
Kuntaliiton mukaan vuonna 2012 alkaneita kuntien valtionosuuksien leikkauksia on laskennallisesti kohdistunut esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen 520 miljoonaa vuodessa. Aikaisemmin valtion osuus opetusten kustannuksista oli 58 prosenttia ja nykyisin ainoastaan 25–26 prosenttia.
OAJ on vaatinut miljardia, jotta Suomi saavuttaisi pohjoismaisen opetuksen keskitason.
– Lisäämällä rahoitusta 520 miljoonaa euroa vuodessa, palauttaisimme vasta 2012 tason, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.
Valtion tuen vähetessä kuntien paine ottaa vastuuta perusopetuksen tuottamisesta on kasvanut. Suurin osa kunnista ei ole taakastaan selvinnyt, vaan opetukseen suunnatut varat ovat laskeneet viime vuosina eri puolilla maata.
Muutamien kuntien käyttämiä summia opetukseen per oppilas.Yle Uutisgrafiikka
Erot koulujen välillä ovat isot, sillä kunnat antavat koululaisille erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi Lahdessa opetukseen kohdistunut vähennys on lähes 450 euroa oppilasta kohden (siirryt toiseen palveluun) (Kouluikkuna).
Puolestaan Kuopion kaupunginvaltuusto päätti antaa muutama vuosi sitten miljoona euroa lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Oppilasmäärien kasvaessa siellä haluttiin edelleen turvata laadukas opetus.
– Valtion erityisavustusten lakkauttaminen olisi muuten aiheuttanut ison loven ryhmäkokojen pitämisessä kohtuullisen kokoisena, sanoo Kuopion opetusjohtaja Leena Auvinen.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström vahvistaa, että valtionosuuksien vähentyminen väistämättä näkyy jollain tavalla kuntien tasolla.
– Kunnat joutuvat enemmän panostamaan perusopetukseen, ja toiset ovat lisänneet resursseja enemmän kuin toiset.
Rahan niukkuuden vuoksi ryhmäkoot paisuvat ja erityistukea tarvitsevia oppilaita on tavallisissa, isoissa luokissa.
– Yhä useammin kuuluu opettajilta viestiä, että lapsi lähtee psykiatriseen hoitoon. Siellä todetaan, että asia ei siellä korjaannu ja lapsi palaa takaisin tavalliseen luokkaan. Opettajat kertovat, että heillä ei ole eväitä pärjätä näiden lasten kanssa, sanoo OAJ:n Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen.
Ainakin Jyväskylässä ensimmäisellä luokalla saattaa olla 25–27 oppilasta, eikä yhtään avustajaa.
Laissa ei määritellä enimmäisoppilasmäärää luokalle. Perusopetuslaissa todetaan ainoastaan, että ryhmäkoot pitää määritellä sellaisiksi, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa.
– Tässä painottuu opetussektorin johtavien viranhaltijoiden vastuu, koska heidän tulisi kertoa poliittisille päättäjille, mikä on mahdollista koulussa ja mikä ei, toteaa Kääriäinen.
OAJ on pitkään ajanut lakimuutosta, joka määrittäisi tarkasti maksimiryhmäkoot. Kääriäinen pelkää, että Suomessa tehdään samat virheet opetuksesta leikkaamalla kuin naapurimaassa.
– Ruotsissa on päädytty siihen pisteeseen, että opettajat ovat kyllästyneet ja vaihtaneet alaa. Siellä on tällä hetkellä 50 000 opettajan paikkaa auki ja kuukausipalkkaa on jouduttu nostamaan tuhannella eurolla, eikä silti saada paikkoja täytetyksi, kertoo Kääriäinen.
Erityisopettajia tarvittaisiin kipeästi lisää
Ryhmäkokojen pienentäminen on OAJ:n mielestä kiireellisin tehtävä, toisena tulee erityisopetukseen panostaminen. Aikoinaan, kun erityisluokkia purettiin ja oppilaita siirrettiin tavallisiin luokkiin, opetusalan asiantuntijat varoittivat, ettei sitä voi käyttää säästökeinona. OAJ:n mielestä näin kuitenkin tapahtui.
– Nämä lapset ovat nyt siellä normaalissa ryhmässä, mikä on sinänsä ihan oikea ajatus. Mutta silloin normaalien ryhmien tulisi pienentyä, jotta lapset voisivat kokea saavansa sitä tukea, mitä laissa on heille luvattu, sanoo Petri Kääriäinen.
Haastatellun yläkoulun opettajan mukaan nyt on viimeinen hetki toimia. Moni hänen kollegansa on jo uupunut tai vaihtanut alaa, sillä yhä useampi opettaja kokee, ettei työllä ole enää merkitystä (siirryt toiseen palveluun) (Opetusalan työbarometri 2017).
Opettajan mukaan tarvittaisiin lisää joustavia pienryhmiä niille, jotka eivät pysty käymään perinteistä peruskoulua. Heitä ovat esimerkiksi erittäin levottomat, vaikeasti käytösongelmaiset tai masentuneet ja itsetuhoiset nuoret.
– Jos ei anneta lisää resursseja, niin alalle jäävät kohta enää ne, jotka pystyvät kyynistämään itsensä. He näyttävät vaan Powerpoint -esityksiä ja ummistavat silmänsä siltä, mitä ympärillä tapahtuu, sanoo yläkoulun opettaja.
Jyväskylässä ei ole leikattu eikä säästetty
Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo ei tunnista ongelmia, joista yläkoulun opettaja puhuu. Leisimon mukaan kaupungissa on kohtuullisen tuottavasti järjestetty perusopetus ja kutakuinkin riittävät resurssit.
– On totta, että uudistuneet tilat syövät osaa resursseista ja haasteena ovat suoraan opetukseen kohdistettavat varat, mutta koko ajan tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen laatutaso.
Leisimon mukaan opetuksesta ei viime vuosina ole leikattu. OAJ:sta todetaan, että Jyväskylä ei ole suoranaisesti leikannut opetusvaroista, mutta ei myöskään niitä lisännyt oppilasmäärän lisäännyttyä.
Leisimo ei allekirjoita sitä, että Jyväskylä säästäisi lapsissa ja opetuksessa.
– Emme ole enää viime vuosina säästäneet, vaan pyrimme pitämään resurssit nykytasolla.
Jyväskylän kaupungin vuosibudjettivalmistelu on parhaillaan käynnissä. Lisätarpeita on ilmennyt varhaiskasvatuksessa, nuorisopalveluissa ja perusopetuksessa 10 miljoonan euron edestä. Lisärahoituksen saaminen perusopetukseen ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.
– Se on sitten talousarvioprosessin tulos, mitä kaupunginvaltuusto meille suo.
Opettajia pidetään turhan ruikuttajina
Yli 10 vuotta alalla ollut yläkoulun opettaja kertoo, että opettajakuntaa turhauttaa, ettei heidän hätäänsä oteta todesta. Opettajia pidetään hänen mukaansa helposti usein valittajina, joilla on pitkät kesälomat ja lyhyet työpäivät.
Mutta huoli on opettajan mukaan todellinen ja iso.
– Suurin osa meistä opettajista tekee tätä työtä suurella sydämellä. On oikeasti todella hämmentävää, kun yhtäkkiä huomaakin, ettei tiedä enää, mitä on tekemässä. Siinä sitten miettii, että olenko poliisi, psykiatri vai sosiaalityöntekijä – ja kuitenkin pitäisi pystyä opettamaan.
Pisa-tulokset ovat opettajan mukaan vielä ihan oma juttunsa, mutta hän ei yhtään ihmettele, että Suomi on mennyt testeissä jatkuvasti alaspäin (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä). Opettaja toivookin lisäresurssointia opetukseen.
– Suomi on pieni kansakunta, niin mihin muuhun meidän pitäisi satsata, jos ei koulutukseen, opettaja kysyy.
Quote
Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi
SUOMALAISEN peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen.
Hänen mukaansa koululaisilta vaaditaan nykyisin sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä puolesta ole valmiita. Tällaiset johtopäätökset Keltikangas-Järvinen tekee muun muassa tuoreesta mutta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.
HS sai tiedot tutkimustuloksista ennakkoon.
SUOMI taisteli kärkisijoista koululaisten kansainvälisessä Pisa-vertailussa 2000-luvun alussa, ja oppimistuloksiamme hehkutettiin eri puolilla maailmaa. Suomen oppilaiden Pisa-tulokset ovat kuitenkin huonontuneet tällä vuosikymmenellä.
...
Heikentyneiden oppimistulosten taustalta paljastui selvästi digitaalisuuden lisääminen.
"Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa", Saarinen sanoo.
...
Tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen.
SAARISEN mielestä digitaalisuutta ei pidä kouluista kokonaan poistaa, mutta digilaitteiden käyttöä pitää tarkoin harkita niin, että niiden käyttö ei ole päämäärä itsessään vaan ainoastaan väline kohti parempaa oppimista.
...
LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN saa aiheesta paljon palautetta lasten vanhemmilta. Häneen ovat yhteydessä ymmällään olevat äidit ja isät.
"Yksi äiti kysyi, mitä hänen pitäisi tehdä, kun kymmenvuotiaan pojan opettaja oli sanonut, että oppilaat saavat itse määrätä itselleen matematiikan läksyt. Hänen poikansa ei ollut koko syksynä tuonut matematiikan kirjaansa kotiin eikä ollut määrännyt itselleen yhtään läksyä", Keltikangas-Järvinen kertoo.
Poikien ja tyttöjen ero alkaa näkyä hyvin varhain, sillä tyttöjen kehitys on keskimäärin kaksi vuotta poikia edellä koko peruskoulun ajan. Tytöt ovat poikiin verrattuna vastuuntuntoisia ja aloitteellisia varhemmin.
...
Toinen selvä ero näkyy siinä, että on vanhempia, jotka seuraavat ala-asteella olevien lastensa koulumenestystä ja tekevät läksyjä lastensa kanssa. He ovat usein itse korkeasti koulutettuja. Heidän lapsensa pärjäävät selvästi paremmin.
"On jo näkyvissä selvä ero koulutettujen vanhempien lasten ja kouluttamattomien vanhempien lasten välillä", Keltikangas-Järvinen sanoo.
"Olemme luomassa uudenlaista yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä."
...
https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html
Quote from: takalaiton on 18.11.2018, 16:06:22Tuo ilmiöoppiminen oppilaan itseohjautuvuuksineen ehkä toimii jonkin ylemmän keskiluokan lapsien keskuudessa jossain eliittikoulun tapaisessa, missä tuollainen on opiskelijalta vaadittava normi, mutta tuskin kuitenkaan jossain Helsingin Kontulan lähiön yläkoulussa mamuineen.
...
No niin, peruskoulun oppimistulokset on nyt saatu syöksykierteeseen panostamalla koulujen digiloikkaan, oppilaiden itseohjautuvuuteen ja muihin muotisanoihin. Koulun kannattaisi nimenomaan olla opetusmenetelmissä konservatiivinen laitos: kokeilla pienehkojä perusteltuja muutoksia ja mitata tulokset. Koska konservatiivisuus on nykyään kirosana, tehdään täysin päinvastoin suuria muutoksia ilman kokeiluja ja ihmetellään syntyvää kaaosta. Jossain sivistysmaassa opetusministeri kantaisi nyt poliittisen vastuun ja eroaisi.
Quote
Opetusministeri koulujen digitalisaatiota arvostelleesta tutkimuksesta: "Lapset ovat syntyneet yhteiskuntaan, jossa kännykät ja tietokoneet ovat arkea, koulu ei voi olla irrallinen saareke"
Sanni Grahn-Laasonen (kok) korostaa, että uusien opetussuunnitelmien onnistumista tai epäonnistumista ei voi arvioida aineistolla, joka on kerätty vanhan opetussuunnitelman ajalta.
Grahn-Laasonen korostaa, että uusien opetussuunnitelmien onnistumista tai epäonnistumista ei voi arvioida aineistolla, joka on kerätty vanhan opetussuunnitelman ajalta.
"Haluaisin saada tutustua kyseiseen vielä julkaisemattomaan tutkimukseen, jolloin tuloksia voisi kommentoida syvällisemin. On arvokasta, että koulutusta tutkitaan ja siitä puhutaan", hän sanoo.
"Opetussuunnitelmien uudistamisesta riippumatta oppimistulokset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun viimeisessä Pisa-tutkimuksessa, mutta toimeen on jo ryhdytty."
Koulujen opetussuunnitelmatyö on ammattilaisten, ei poliitikkojen käsissä, Grahn-Laasonen muistuttaa.
"Suomessa opetussuunnitelmien perusteet valmistellaan Opetushallituksessa, ei valtioneuvostossa. Opetuksen sisältö ja menetelmät ovat ammattilaisten käsissä, ja valmistelun yhteys tutkimustietoon on tiivistä."
Opetusministerin mukaan uuden opetussuunnitelman arvioinnin aika tulee myöhemmin, mutta "viesteihin tulee reagoida huolella".
Keltikangas-Järvisen ja Saarisen mukaan erityisesti koulujen digitaalisuuden lisääminen oli heikentyneiden oppimistulosten taustalla.
"Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa", Saarinen sanoi HS:lle.
Grahn-Laasosen mukaan digitalisaatio on normaali osa nykymaailmaa ja koulua.
"Suomalaiset koulut ja opettajat ovat hyödyntäneet digitalisaatiota maltillisesti. Lapset ovat kuitenkin syntyneet yhteiskuntaan, jossa kännykät ja tietokoneet ovat arkea, eikä koulu voi olla irrallinen saareke", Grahn-Laasonen sanoo.
Quote from: MW on 19.11.2018, 19:50:08
Oliko tänään, kun luin Ammuulehdestä jonkun koulunkäyntiavustajan mietteitä nykykouluista. Ei ollut kaunista, onneksi omat mukulat ovat jo myllystä läpi, kirkkaasti.
"Koulunkäyntiavustaja". Mikä se on? Ennen opettajan karttuisa käsi kyllä avusti, jos tuli epäselvyyksiä siitä mitä tehdään ja minne mennään.
Quote from: ISO on 19.11.2018, 22:05:47Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.
Koulun pitää kyetä uudistumaan ja tarjoamaan lapsille mahdollisuus pärjätä tulevaisuuden maailmassa, siitä mitään tule jos siellä opetellaan edelleen kaunokirjoitusta mustekynällä.
Quote from: ISO on 18.11.2018, 17:08:56
Digitaalisista oppimateriaaleista voi olla aivan uskomattomasti apua niille jotka kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista, siitä ei vaan puhuta julkisuudessa.
Quote from: Harri2 on 19.11.2018, 22:43:31Quote from: ISO on 19.11.2018, 22:05:47Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.
Koulun pitää kyetä uudistumaan ja tarjoamaan lapsille mahdollisuus pärjätä tulevaisuuden maailmassa, siitä mitään tule jos siellä opetellaan edelleen kaunokirjoitusta mustekynällä.
Quote from: Harri2 on 19.11.2018, 22:43:31
Ei siitä kyllä haittaa olisi. Nyt lapset ja teinit kirjoittaa allekirjoituksen tikkukirjaimilla.
Quote from: ISO on 20.11.2018, 10:43:38
Koulun on kyettävä opettamaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, ja kasvattamaan lapsia jotka menestyy tulevaisuudessa.
Quote from: VeePee on 20.11.2018, 09:43:56Tietoinen kansan tyhmentäminen on käynnissä.
Quote from: Beef Supreme on 20.11.2018, 10:16:19Tietokone on vain uusin vasara sosiaalisen insinöörin käsissä ...
Quote from: VeePee on 20.11.2018, 09:43:56
Tietoinen kansan tyhmentäminen on käynnissä.
Quote from: ikuturso on 20.11.2018, 09:29:03
Ennen Suomessa oltiin ylpeitä korkeista PISA-tuloksista,
Quote from: Siili on 11.10.2011, 12:39:40Quote from: Emo on 11.10.2011, 12:31:30Quote from: Suomitalon renki on 11.10.2011, 12:25:50
Eikös se ollutkaan niin, että moniosaajat nostaisivat PISA tuloksia? ;D
Varmaan se virallisesti niin oli, ikäänkuin itsekin olisin tuollaista joskus lukenut. Mutta käytännössä asiat usein ovat aivan toisin, jopa päinvastoin.
Minä ihmettelen sitä, että tällaisia selvästi segregoivia tilastoja on lupa kerätä ja jopa julkaista.
Quote from: ISO on 20.11.2018, 10:43:38
Oppikirjassa on sisältöä muutaman sadan sivun verran maksimissaan, tabletilla pääsee käsiksi kaikkeen maailmassa olevaan tietoon.
Quote from: ismolento on 20.11.2018, 18:56:31
Näin vuonna 2011. Nyt, eli v. 2018 Pisa-tuloksia ei enää juurikaan julkaista.
Quote from: Emo on 20.11.2018, 19:55:40
1) annetaan kirjat 2) kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä 3) kohta kirjat kerätään pois.
Esimerkiksi oma lukutekniikkani on aina vaatinut, että yliviivaan, alleviivaan ja teen merkintöjä sivuille. Olisi jäänyt paljon oppimatta, jo tärkein asia minun kouluaikoinani olisi ollut oppikirjan säilyminen myyntikuntoisena seuraavalle käyttäjälle.
Näinpä äsken veinkin seitsemän eriväristä yliviivaustussia koululaisellemme ja käskin antaa palaa, prkl jos tulee koululta sanomista että kirjaan on piirrelty niin sanonpa sanasen minäkin.
Quote from: Vellamo on 20.11.2018, 20:27:21
Kehittyvätkö edellä mainitut kyvyt ja taidot riittävästi, jos leikki-ikäinen/eskari-ikäinen laitetaan hyppäämään oikotietä digimaailmaan? Entä jos kotonakaan ei ole ymmärretty satujen ja tarinoiden kuuntelemisen, kirjojen lukemisen, käsin kirjoittamisen ja piirtämisen arvoa?
Quote
EI KAI Suomessa tosiaan olla nyt toistamassa Ruotsin virheitä?
Se oli Ruotsissa pitkään rehtorina työskennelleen Malla Taipaleen ensimmäinen ajatus, kun hän tapasi kymmenvuotiasta sukulaistyttöään äskettäisellä Helsingin-matkallaan. Tyttö oli saanut piirtää oman todistuksensa, ja lukujärjestyksessä oli keskellä koulupäivää omavastuullisia "viikon töitä" parin tunnin verran.
"Olin kyllä lukenut Suomen uudesta opetussuunnitelmasta", Taipale kertoo. "Mutta kun katsoin sitä lukujärjestystä, sain ihan oikeasti šokin. Ei voi olla totta. Mitä täällä Suomessa tapahtuu?"
Malla Taipaleen johtamassa koulussa Upplands Väsbyssä pidetään perinteisiä opetusmenetelmiä arvossa varsinkin pienempien oppilaiden kohdalla. Kuva on ykkösluokkalaisten matematiikan tunnilta.
Malla Taipaleen johtamassa koulussa Upplands Väsbyssä pidetään perinteisiä opetusmenetelmiä arvossa varsinkin pienempien oppilaiden kohdalla. Kuva on ykkösluokkalaisten matematiikan tunnilta. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Taipale kirjoitti ajatuksistaan Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen. Ärhäkkä kirjoitus oli kommentti tuoreeseen Helsingin yliopiston tutkimukseen. Tutkijat totesivat, että Suomen uudet opetusmenetelmät uhkaavat etenkin niiden oppilaiden oppimista, joilla ei ole mahdollisuutta saada kotoa jatkuvaa tukea ponnisteluilleen.
.
.
.
Taipale on samaa mieltä ruotsalaisen aivotutkijan Martin Ingvarin ja ruotsalaisen koulututkijan Gabriel Heller-Sahlgrenin kanssa siitä, että koulun ei pitäisi yrittää hypätä lapsen psykologisten kehitysvaiheiden yli. Helsingin yliopiston tutkimus totesi, että lapsen työmuistin kuormittaminen digitaalisilla ärsykkeillä tai muilla sekavilla menetelmillä vain estää oppimista.
"Pienen lapsen aivot eivät ole vielä valmiit sellaiseen. Hän haluaa seurata esimerkkiä ja tehdä niin kuin opettaja sanoo", Taipale sanoo.
Ruotsissa on otettu uudistusten jälkeen taka-askelia kohti perinteisiä opetusmenetelmiä. Lucas Wågdalen-Evans, 7, teki tehtäviä lyijykynällä matematiikan kirjaan Upplands Väsbyn kielikoulussa.
Ruotsissa on otettu uudistusten jälkeen taka-askelia kohti perinteisiä opetusmenetelmiä. Lucas Wågdalen-Evans, 7, teki tehtäviä lyijykynällä matematiikan kirjaan Upplands Väsbyn kielikoulussa. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Kun vierailemme Taipaleen johtaman koulun ykkösluokan matematiikantunnilla, meno näyttää täsmälleen samalta kuin omina kouluvuosinani Itä-Suomessa 25 vuotta sitten. On hiljaista. Oppilaat väkertävät pulpeteissaan istuen lyijykynällä tehtäviä kirjaan, jonka kuvatehtävissä lasketaan yhteen hedelmiä ja karkkeja. Päivän kulku kellonaikoineen on kirjoitettu taululle.
"Tämän ikäiset tarvitsevat oppiakseen tätä hidasta kirjoittamista ja sormilla laskemista. Heidän pitää saada käyttää kaikkia aistejaan, tuntea kynän puristuvan sormien välissä", Taipale sanoo.
Lucas Wågdalen-Evans, 7, laski sormillaan matematiikan tunnilla Upplands Väsbyn kielikoulussa.
Lucas Wågdalen-Evans, 7, laski sormillaan matematiikan tunnilla Upplands Väsbyn kielikoulussa. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
HS HAASTATTELI keväällä tutkija Heller-Sahlgrenia ja södertäljeläisiä opettajia Ruotsin kokemuksista. Heidän mukaansa Ruotsin koulupolitiikan heiluri aloitti paluumatkan kohti perinteitä jo kauan sitten. Taipale vahvistaa käsityksen.
"Käänne on alkanut, vaikkakin hitaasti."
Nykyään Ruotsissa päivän sana on opettajajohtoisuus. Lisäksi todistuspohjaista arvostelua on alettu taas aikaistaa. Ennen ruotsalaisoppilas sai ensimmäiset selkeät arvosanansa vasta kahdeksannella luokalla. Se johti paniikkitilanteisiin.
"Moni oppilas huomasi vasta sitten, että 'oj', olenkin vain leikkinyt koulunkäyntiä kahdeksan vuotta, eikä minusta nyt ole mihinkään. Se on väärin oppilasta kohtaan", Taipale sanoo.
Quote from: Pekka Kemppainen on 20.11.2018, 16:31:09Niinpä.Quote from: ikuturso on 20.11.2018, 09:29:03
Ennen Suomessa oltiin ylpeitä korkeista PISA-tuloksista,
Niin milloin muka? Ministeriä myöten oltiin kiusaantuneita. Pelättiin että kansa saa itsetuntoa ja heittää koijarit ...ttuun.
Quote from: Ernst on 23.11.2018, 12:15:03Tuo lainattu on ylimielistä hölynpölyä kyllä mutta mitään virhettä eivät ole tekemässä kun tarkoituskin on kehnontaa tuloksia. Voisi niillä apuvälineillä niitä parantaakin kunhan olisi tehtävät haasteellisia ja opettavaisia, eikä turhaa leikkimistä tarhatasolla.
virheistäQuote
tutkimus totesi, että lapsen työmuistin kuormittaminen digitaalisilla ärsykkeillä tai muilla sekavilla menetelmillä vain estää oppimista.
"Pienen lapsen aivot eivät ole vielä valmiit sellaiseen. Hän haluaa seurata esimerkkiä ja tehdä niin kuin opettaja sanoo", Taipale sanoo.
Quote from: Paju on 20.11.2018, 23:00:42
En ymmärrä digiloikka-hömpötystä. Tai siis miksi nyt, eikä kolmekymmentä vuotta sitten? Hypetetään asiaa, joka on ollut työelämän arkipäivää 70-luvulta, kotitalouksien 80-luvulta ja koulujen 90-luvulta.
Quote
Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Koulu on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi kautta aikain. Maailmalla hehkutettiin vuosikausia Suomen koulutusihmettä. Sitten tapahtui jotain.
MALLIOPPILAS! Pisa-tähti! Koulutusihme!
Näillä ylisanoilla kuvailtiin suomalaista koulujärjestelmää vielä reilut kymmenen vuotta sitten meillä ja maailmalla. Suomi menestyi kansainvälisissä Pisa-testeissä 2000-luvun alussa niin hyvin, että muiden maiden liput muuttuivat kateudesta vihreiksi.
Suomen huippuvuosi Pisa-testeissä nähtiin vuonna 2003, jolloin Suomi sijoittui kehittyneistä teollisuusmaista eli OECD-maista ensimmäiseksi kaikilla kolmella mittarilla: lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Uuden vuosikymmenen alussa Suomella ei ole enää varaa kehua koulujaan entiseen tapaan. Pisa-tutkimusten tulokset ovat selvässä laskussa. Myös oppilaiden hyvinvointia mittaavat kyselyt kertovat, että vointi on huonontunut. Mitä oikein tapahtui?
ILTA-SANOMAT ottaa tällä viikolla suomalaisen koulusysteemin syyniin koko viikon jatkuvassa juttusarjassa, jossa pureudutaan koulujärjestelmän epäkohtiin ja kysytään ongelmiin ratkaisuja. Ääneen pääsevät kymmenet opettajat, oppilaat ja muut asiantuntijat.
VIIMEISIN Pisa-tutkimus tehtiin kouluissa vuoden 2018 aikana. Sen tulokset julkaistiin vuoden 2019 lopulla. Suomi sijoittui taas maailman mittakaavassa erittäin hyvin, mutta tason lasku oli selvä. Pisa-tutkimuksen tähtioppilaasta ei voi enää puhua. Suomesta tuli koulumaailman alisuorittaja.
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään. Se, ottavatko suomalaiset poliitikot ja päättäjät tästä opikseen, jää nähtäväksi.
Suomen huonompi sijoittuminen voisi selittyä sillä, että Pisassa on viime aikoina ollut enemmän osallistujamaita kuin tutkimuksen alkuvuosina. Vaan eipä selitykään. Siinä missä Suomen sija on pudonnut kilpakumppaneiden määrän kasvaessa, toiset kärkimaat, kuten Viro sekä Japani, ovat onnistuneet parantamaan tuloksiaan.
Sen jälkeen, kun Suomi putosi kärkikahinoista, maailman parhaimmisto on ollut Viron lisäksi Aasiassa; Singaporessa, Kiinassa ja Japanissa.
X
TUOREIMPIEN Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs. Pisteissä mitattuna suomalaisten lukutaito on yhä OECD-maiden parhaimmistoa, mutta se ei kauheasti lohduta, kun suunta on alaspäin.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös kantaväestöstä koko ajan enemmän ja enemmän. Tyttöjen ja poikien välille on muodostunut kuilu, jonka toisella puolella pojat tarttuvat kirjaan vain pakon edessä.
– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat.
X
Quote from: Golimar on 30.08.2021, 08:11:59Quote
– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html)
Quote from: Paju on 20.11.2018, 23:00:42Siellä oli yhdessä vaiheessa ihan tarpeellista tietoa.Sieltä löytyy myös tietoa nykyään mutta nykyään se "tieto" mitä sieltä etsitään on että m*ten v*tussa jonkun softan saa tekemään kuten se on tehnyt aikaisemmin tai vastaavaa.Porukka ihan tietoisesti tehnyt yksinkertaisista asioista tahallisesti monimutkaisia.Ei koulussa opeteta asioita mitä itse netistä etsin vaan pitää itse vähän opetella ja tietää vähän miten hommat toimivat(tai olettaa että ne toimii niin).Noi pisa jutut ei oikeasti ole tainnut ikinä kertoa totuutta kuinka hyvin jonkun maan koulutus toimii ja kuinka hyvin oppilaita sieltä tulee.
En ymmärrä digiloikka-hömpötystä. Tai siis miksi nyt, eikä kolmekymmentä vuotta sitten? Hypetetään asiaa, joka on ollut työelämän arkipäivää 70-luvulta, kotitalouksien 80-luvulta ja koulujen 90-luvulta.
Työelämässä olen ollut parikymmentä vuotta, eikä tänä aikana ole tullut mitään sellaista muutosta, joka oikeasti olisi edellyttänyt valmentautumista ala-asteelta asti. Se vuosituhannen vaihteen toimisto oli tietotekniikan osalta jotakuinkin samanlainen kuin nykyään, mitä nyt meseä käytetään pikaviestintään ja neukkarissa on hieno älynäyttö, mutta siinä kaikki.
Tottakai digilaitteet ovat matkalla muuttuneet, ja erilaisia sovelluksia on tullut lisää. Kuitenkaan se, että nuoriso viettää aikaansa somessa (kuten nykypäivän nuoret aikuiset aikanaan irc-gallerioineen) ja kännykällä pääsee nettiin, ei mielestäni ole mikään peruste muuttaa koulunkäynti digitaaliseksi, päinvastoin.
Nettitiedonhaun perusteet lähdekritiikkeineen tulee toki opettaa, samoin tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan perusteet. Mikä ettei vähän netiketistä ja turvataitoja myös. Mutta jos kirja alkaa olla vieras käyttöliittymä, on tärkeää tutustuttaa lapsi perinteiseen tiedonhakuun ja tiedon manuaaliseen jäsentämiseen.
Joku väitti, että kaikki tieto on netissä. Olennaisempaa on, että netissä tieto on sirpaleista ja hajallaan sekä laadultaan erittäin vaihtelevaa. Jotta tuosta sillisalaatista pystyy hakemaan relevantin tiedon tehokkailla hakusanoilla ja arvioimaan sen paikkansapitävyyttä, pitää olla vahvat pohjatiedot hakemastaan asiasta. Ehjän kokonaiskuvan luominen pelkän google-haun perusteella on vähintään haasteellista.
Juuri peruskoulun tehtävä on opettaa kaikille perustiedot muun muassa luonnontieteistä, matematiikasta, historiasta ja yhteiskunnasta, joita tarvitaan maailmankuvan ja uuden tiedon jäsentämiseen. Ja juuri tähän esitetty kritiikki mielestäni osuu: kun digiloikan jälkeinen koulu ei enää tätä tietopohjaa kykene tarjoamaan, on koululaisen perhetaustasta kiinni, pystyvätkö vanhemmat täyttämään syntyneen aukon.
Viime viikkoina on ollut keskustelua hoitajaopiskelijoista, jotka eivät selviä lääkelaskelmista. Kyllä työnantaja arvostaa enemmän työntekijää, joka hallitsee perusmatematiikan kuin joka osaa sujuvasti etsiä tietoa lääkkeistä ja laskemisesta, mutta on kykenemätön soveltamaan löytämäänsä tietoa.
Quote from: insinörtti on 30.08.2021, 08:22:42Quote from: Golimar on 30.08.2021, 08:11:59Quote
– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html)
Jos nyt kuitenkin ihan vertailun vuoksi laittaisivat esille, kuinka paljon heikommin Suomessa pärjäävät kotimaiset pojat verrattuna ulkomaisiin poikiin.
Quote from: insinörtti on 30.08.2021, 08:22:42Jos pojat pärjäävät heikosti, niin herää kysymys onko resurssit kohdennettu niin että näin käy? Tyttöjä on perinteisesti hyysätty ja autettu poikia enemmän ja nyt lisäksi poikien edelle on laitettu vielä mamu-taustaiset lapsetkin. Ei ihme, että poikien pärjääminen heikkenee.Quote from: Golimar on 30.08.2021, 08:11:59Quote
– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html)
Jos nyt kuitenkin ihan vertailun vuoksi laittaisivat esille, kuinka paljon heikommin Suomessa pärjäävät kotimaiset pojat verrattuna ulkomaisiin poikiin.
Quote from: Mika on 30.08.2021, 10:11:30Peruskouluikäisistä jo 25 % on vieraskielisiä, ja osuus kasvaa kohisten koko ajan.Melkoinen invaasio. Onkohan se 20 vuoden kuluttua yli 50%.
Quote from: Mjane on 30.08.2021, 10:35:03Onkohan tämä taas sellainen asia jossa pitää kaivaa tietoja ulkomailta ja tehdä arvioita omien havaintojen mukaan.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset olivat keskimäärin noin 15% heikommat (pistemäärä suomen/ruotsinkielisillä 503/494 ja muilla 429). Maahanmuuttajataustaisia ei oltu tarkemmin eroteltu, itse olettaisin, että esim. venäjän-ja vironkielisten vs arabian-ja somaliankielisten erot ovat melko suuret.
Quote from: Hae-won on 30.08.2021, 13:19:11
Omien havaintojeni perusteella joidenkin toisen polven maahanmuuttajien joukossa on poikkeuksellista, mikäli ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, toisin sanoen normi on, että suoritetaan korkeakoulututkinto. Toisaalta havaintojeni mukaan joissain muissa toisen polven maahanmuuttajaryhmissä korkeakoulutus on poikkeuksellinen asia, toisin sanoen valtaosa heistä ei sitä suorita.
Quote from: Mika on 30.08.2021, 10:11:30
Kun PISA-tulosten laskun todellisista syistä ei uskalleta puhua mitään, se takaa sen, että suuri yleisö pysyy edelleen sokeana sille, mitä kehitysmaamaahanmuutto tekee maalle. Peruskouluikäisistä jo 25 % on vieraskielisiä, ja osuus kasvaa kohisten koko ajan.
Quote from: kekkeruusi on 30.08.2021, 12:57:02
Jos pojat pärjäävät heikosti, niin herää kysymys onko resurssit kohdennettu niin että näin käy? Tyttöjä on perinteisesti hyysätty ja autettu poikia enemmän ja nyt lisäksi poikien edelle on laitettu vielä mamu-taustaiset lapsetkin. Ei ihme, että poikien pärjääminen heikkenee.
Quote from: Roope on 30.08.2021, 20:03:23Kiinnitin jo omana aikanani lapsena huomiota siihen kuinka paljon tyttöjä suosittiin, sen jälkeen ollaan saatu feminismit, ilmiöoppimiset, Feministisen pedagogiikan ABC — Opas ohjaajille ja opettajille ja kaikkea muuta sekoilua jotka ovat entisestään heikentäneet tilannetta, kunniakansalaisia unohtamatta.
Tulosten perusteella on selvää, että Suomen koululaitos suosii poikkeuksellisella tavalla tyttöjä, mutta aihe on tabu.
QuoteOpettajat lyövät pöytään pysäyttävän listan: tämä kaikki meni pieleen Suomen kouluissa
Suomessa on maailman koulutetuimmat opettajat, jotka uupuvat työtaakkansa alle. Mistä se johtuu, että koulutyö tuntuu olevan yhä vaikeampaa niin oppilaille kuin opettajille?
...
1. Samassa luokassa käytöshäiriöiset, kielitaidottomat, "nepsyt"...
Hankalalta kuulostava termi, inkluusio, on oikeasti aika yksinkertainen asia. Inkluusio kouluissa tarkoittaa pitkälti sitä, ettei erityistä tukea tarvitsevia oppilaita enää tänä päivänä niputeta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, jos suinkin mahdollista.
Inkluusiosta tuli koulutuksellisen tasa-arvon perusta Unescon Salamancan julistuksessa vuonna 1994. Se edellytti Suomessa suurta muutosta, sillä meillä lapsia oli aiemmin eroteltu poikkeuksellisen paljon. Tämä voi olla yksi syy siihen, että inkluusiolla riittää yhä vastustajia. Toinen syy ovat todelliset ongelmat. ...
Quote
X
– Kun joku päättää ruveta heittelemään tuoleja äidinkielen tunnilla, eikä sillä tunnilla olekaan ohjaajaa luokassa, joutuu opettaja jättämään muun luokan yksin rauhoitellessaan riehujaa. Ja jos sillä hetkellä sattuu jollain muullakin oppilaalla menemään kippo nurin, luokassa syntyy tilanne, joka ehdottomasti vaatisi kahden aikuisen läsnäoloa. Kaiken tämän härdellin keskellä istuu muutama oppilas hiljaa, kykenemättä etenemään tehtävissään, uskaltamatta ehkä liikahtaakaan, erityisopettaja kertoo.
X
Quote from: KTM on 30.08.2021, 09:45:42Quote from: insinörtti on 30.08.2021, 08:22:42Quote from: Golimar on 30.08.2021, 08:11:59Quote
– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html)
Jos nyt kuitenkin ihan vertailun vuoksi laittaisivat esille, kuinka paljon heikommin Suomessa pärjäävät kotimaiset pojat verrattuna ulkomaisiin poikiin.
Ns. kotimaiset pojat ovat yhä useammin "kotimaisia" poikia.
Quote from: Roope on 30.08.2021, 20:03:23Quote from: kekkeruusi on 30.08.2021, 12:57:02
Jos pojat pärjäävät heikosti, niin herää kysymys onko resurssit kohdennettu niin että näin käy? Tyttöjä on perinteisesti hyysätty ja autettu poikia enemmän ja nyt lisäksi poikien edelle on laitettu vielä mamu-taustaiset lapsetkin. Ei ihme, että poikien pärjääminen heikkenee.
Erikoisinta Suomen Pisa-tuloksissa on valtava ero tyttöjen ja poikien välillä tyttöjen hyväksi, kun suurimmassa osassa valtioita eroa on poikien hyväksi .
Tulosten perusteella on selvää, että Suomen koululaitos suosii poikkeuksellisella tavalla tyttöjä, mutta aihe on tabu.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.08.2021, 20:11:16
Hirveästi jaksetaan jauhaa tuota pisa sijoitusta. ihan niinkuin sillä olisi jotain väliä. Olisivat ennemminkin huolissaan siitä että meidän nykyisillä pisatuloksilla pitäisi saada enemmän kasvufirmoja pörssiin ja parempaa talouskasvua. Ruotsi ei ole ollut pitkään aikaan pistuloksissa huippua, mutta tämä ei näy mitenkään pörssilistautujien ja kasvavien yritysten määrässä. Meidän pisatesteissä erinomaisesti pärjäävät tytöt ja naiset katoavat heti senjälkeen kun pääsevät yliopistosta.
Quote104. University of Helsinki
112. Aalto University
295. University of Turku
358. University of Jyväskylä
377. University of Oulu
414. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT
414. Tampere University
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2022
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.08.2021, 20:27:26Ei käänny. Mitä PISA sitten mittaakin, niin eihän se koskaan ole mitään varsinaisia huippuja erotellut. Suomen menestys, kun sitä on ollut, oli siitä, että meillä oli vähemmän todella huonoja. (Kommentissa yllä maailman fiksuimmista mäkkärin työntekijöistä on pointtinsa).Quote from: Roope on 30.08.2021, 20:03:23
Erikoisinta Suomen Pisa-tuloksissa on valtava ero tyttöjen ja poikien välillä tyttöjen hyväksi, kun suurimmassa osassa valtioita eroa on poikien hyväksi .
Tulosten perusteella on selvää, että Suomen koululaitos suosii poikkeuksellisella tavalla tyttöjä, mutta aihe on tabu.
Mutta sitten kun pitäisi toimia ja mennä työelämään niin tämä kaikki kääntyy täysin päälaelleen. Suomesta ei löydy juuri lainkaan isoja firmoja jotka olisi naisten perustamia tai edes sellaisia joiden kekeisistä osaajista olisi puolet naisia. tämän brobleeman ratkaiseminen olisi tärkeämpää.
Quote from: RP on 31.08.2021, 21:14:28
Ei käänny. Mitä PISA sitten mittaakin, niin eihän se koskaan ole mitään varsinaisia huippuja erotellut. Suomen menestys, kun sitä on ollut, oli siitä, että meillä oli vähemmän todella huonoja. (Kommentissa yllä maailman fiksuimmista mäkkärin työntekijöistä on pointtinsa).
PISA voi ihan hyvin onnistuneesti mitata mistä sukupuolesta tulee tulevaisuudessa entistäkin suurempi osuus yhteiskunnan pohjasakasta. Terävintä kärkeä se ei ole edes yrittänyt tavoittaa.
Quote from: Radio on 31.08.2021, 21:52:44
Sääliksi käy tämän päivän opettajia ja kunnollisia oppilaita. Ensin iski Itä-Saksasta kopioitu peruskoulu ja nyt monikulttuurinen kielipuolinen härdelli.
Maailmanparantajat, nuo hallintoomme pesiytyneet viherkommunistien vallankumousjoukot, ilmeisen tietoisesti haluavat tuhota suomalaisen kielen ja kulttuurin.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 31.08.2021, 21:23:41Quote from: RP on 31.08.2021, 21:14:28
Ei käänny. Mitä PISA sitten mittaakin, niin eihän se koskaan ole mitään varsinaisia huippuja erotellut. Suomen menestys, kun sitä on ollut, oli siitä, että meillä oli vähemmän todella huonoja. (Kommentissa yllä maailman fiksuimmista mäkkärin työntekijöistä on pointtinsa).
PISA voi ihan hyvin onnistuneesti mitata mistä sukupuolesta tulee tulevaisuudessa entistäkin suurempi osuus yhteiskunnan pohjasakasta. Terävintä kärkeä se ei ole edes yrittänyt tavoittaa.
Miten niin ei käänny?? vaikka ei tulisi huippuja niin ne yliopistojen kynpintytöt silti katoavat jonnekin kun pitäisi olla työelämän huippupaikoilla. vaikka ei johtajiksi olisi niin edes firmojen avainpaikkoille pitäisi löytyä näitä kympintyttöjä ja huippufirmoja pitäisi olla enemmän.
Quote from: Siili on 30.08.2021, 13:36:20Tuo ei välttämättä ole kaikille selvä asia. Maahanmuuttajien määrässä on suuri ero etelän kaupunkien ja pienien syrjäkylien välillä. Jos on viettänyt koko elämänsä pienessä kylänpahasessa eikä ole vieraillut pääkaupunkiseudun korkeakouluissa voi tulla yllätyksenä, että osa maahanmuuttajista pärjää hienosti opinnoissaan.Quote from: Hae-won on 30.08.2021, 13:19:11
Omien havaintojeni perusteella joidenkin toisen polven maahanmuuttajien joukossa on poikkeuksellista, mikäli ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, toisin sanoen normi on, että suoritetaan korkeakoulututkinto. Toisaalta havaintojeni mukaan joissain muissa toisen polven maahanmuuttajaryhmissä korkeakoulutus on poikkeuksellinen asia, toisin sanoen valtaosa heistä ei sitä suorita.
Tähän sopii hyvin jenkkisanonta: "No shit, Sherlock!"
Quote from: Faidros. on 01.09.2021, 14:20:51Ainoa oikea toimintatapa olisi lopettaa muiden maahan haaliminen ja hyysääminen ja keskittyä vain omien opettamiseen olemassaolevilla resursseilla.
Jos Suomessa oltaisiin keskitetty "keltaisen rodun" eikä afrikkalaisten ja arabialaisten muslimien hyyssäämiseen, olisimme Pisa-luvuissa korkeammalla.
Quote from: IS 2021-09-02
Li Andersson vastaa opettajille: koulu ei ole kriisissä – "Suurin ongelma on oppilaan perhetaustan aiempaa voimakkaampi vaikutus"
Opetusministeri Li Andersson (vas) vastaa opettajien Ilta-Sanomien haastatteluissa esiin nostamaan kritiikkiin koulumaailman pieleen menneistä uudistuksista. Hänen mukaansa kehittämistä on, mutta koululaitos ei ole romahtanut.
...
Mistä nykytilanne johtuu oppimistulosten heikkenemisen suhteen?
– Tämä on pidempiaikainen kehitys, jota on tapahtunut koko 2000-luvun ajan. Tutkijat ovat painottaneet tiettyjä tekijöitä, jotka näkyvät voimakkaasti. Oppilaiden perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän, eli eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassa näkyy kouluissa ja luokkahuoneiden sisällä. Kouluilla ei ole ollut riittävästi välineitä vastata eriarvoisuuden kasvuun.
– Toinen seikka on lukuharrastuneisuuden vähentyminen. Se on vahva tekijä kaikissa oppimistuloksia koskevissa selvityksissä. Lukeminen korreloi hyvien oppimistulosten kanssa. Jos katsoo esimerkiksi suomalaisten poikien kiinnostusta lukemiseen, niin kaksi kolmasosaa pojista kertoi vuoden 2019 Pisa-tutkimuksessa lukevansa vain, jos on pakko. Se vaikuttaa todella isosti koko koulunkäyntiin kiinnittymiseen ja opiskelutaitoihin.
– Edellisten hallitusten koulutusleikkauksethan eivät auttaneet tilannetta lainkaan, koska koulutuksen resursseilla voidaan kääntää kehitystä. Tämä hallitus on vahvistanut koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008232655.html
Quote from: Echidna on 02.09.2021, 09:16:14
Oppilaiden perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän, eli eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassa näkyy kouluissa ja luokkahuoneiden sisällä.
Quote from: Echidna on 02.09.2021, 09:16:14
Li Andersson vastaa opettajille :facepalm:
...
Kiteytettynä Li kiistää tosiasiat ja syyttää epäkohdista muita, lähinnä edeltäjiään.Quote from: IS 2021-09-02
Li Andersson vastaa opettajille: koulu ei ole kriisissä – "Suurin ongelma on oppilaan perhetaustan aiempaa voimakkaampi vaikutus"
...
– Edellisten hallitusten koulutusleikkauksethan eivät auttaneet tilannetta lainkaan, koska koulutuksen resursseilla voidaan kääntää kehitystä. Tämä hallitus on vahvistanut koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008232655.html
QuoteUlla Appelsinin kommentti: Elääkö koululaitoksessakin Yli-Viikarin henki?
Opettajat ovat puhuneet. Kuullaanko heidän äänensä, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Muistatteko vielä Valtiontalouden tarkastusvirastoa koskeneet paljastukset? Vaikka paljon on keskusteltu pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kampaamolaskuista, pysäyttävin paljastus oli tämä: viraston perustehtävä eli tarkastus- ja valvontatoiminta oli suorastaan surkastunut. Yli-Viikarin kaudella oli romahtanut se, kuinka paljon VTV:n työntekijät käyttivät työaikaansa tilien tarkastamiseen ja valtiontalouden valvontaan.
Sen sijaan aikaa meni kaikkeen muuhun: resursseja veivät muun muassa kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. VTV:n luottamusmies näki tilanteen näin: "Ollaan ehkä yritetty luoda parempaa maailmaa, ja Valtiontalouden tarkastusviraston varsinainen tehtävä on vähän unohtunut."
Tuo näkemys alkoi tällä viikolla kummitella ajatuksissa, kun IS raportoi koulumaailman ongelmista. Opetustyön kehittämisen ja koulumuutosten taustalla on kauniita ajatuksia ja hienoja hankkeita, mutta jos opettajia on uskominen, yhä pienemmäksi tuntuu jäävän se aika, jonka opettajat voivat käyttää – opettamiseen.
IS:n lista opettajien esiin nostamista ongelmista on pysäyttävää luettavaa. Erityisesti opettajat nostivat esiin pyhän lehmän eli inkluusion, jota he pitävät todella isona ongelmana. Kaunis ajatus – mutta: kun erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei enää niputeta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, käytännön opetustyöstä tulee opettajille erittäin haastavaa. Lopputulos on se, että monet luokat ovat nyt sillisalaatteja, joissa kukaan ei opi kunnolla. Rajatuilla resursseilla pyöritettävä inkluusio näkyy luokissa helposti siten, että yksi oppilas riehuu, opettaja rauhoittelee ja muu luokka sitten odottaa.
Opettajat puhuivat avoimesti myös silpputyön ongelmista, älypuhelinten vaikutuksesta, vanhempien lisääntyneestä aktiivisuudesta ja hankevillityksestä, eli siis siitä, että "uutuuskiimassa" uutta hanketta pukataan sisään ennen kuin edelliset roiskeet on ehditty edes siivota. "Seurauksena on esimerkiksi kaoottisia avokonttorikouluja ja lyhytnäköistä, mukakehittävää hankehumppaa", tiivisti eräs opettaja.
...
Ja mitä inkluusioon tulee, ministeriön työryhmän keskeisiä tehtäviä on "valmistella inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa".
Niin. Nostetaan opettajien ongelmalistalta esiin vielä yksi olennainen asia: opettajien kokemus siitä, että heitä ei kuulla.
Quote from: Uuno Nuivanen on 03.09.2021, 12:58:30"Opettajat puhuivat avoimesti myös silpputyön ongelmista, älypuhelinten vaikutuksesta, vanhempien lisääntyneestä aktiivisuudesta ja hankevillityksestä, eli siis siitä, että "uutuuskiimassa" uutta hanketta pukataan sisään ennen kuin edelliset roiskeet on ehditty edes siivota. "Seurauksena on esimerkiksi kaoottisia avokonttorikouluja ja lyhytnäköistä, mukakehittävää hankehumppaa", tiivisti eräs opettaja."
Appelsiini-Ulla taas oikealla asialla.QuoteUlla Appelsinin kommentti: Elääkö koululaitoksessakin Yli-Viikarin henki?
Opettajat ovat puhuneet. Kuullaanko heidän äänensä, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Muistatteko vielä Valtiontalouden tarkastusvirastoa koskeneet paljastukset? Vaikka paljon on keskusteltu pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kampaamolaskuista, pysäyttävin paljastus oli tämä: viraston perustehtävä eli tarkastus- ja valvontatoiminta oli suorastaan surkastunut. Yli-Viikarin kaudella oli romahtanut se, kuinka paljon VTV:n työntekijät käyttivät työaikaansa tilien tarkastamiseen ja valtiontalouden valvontaan.
Sen sijaan aikaa meni kaikkeen muuhun: resursseja veivät muun muassa kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. VTV:n luottamusmies näki tilanteen näin: "Ollaan ehkä yritetty luoda parempaa maailmaa, ja Valtiontalouden tarkastusviraston varsinainen tehtävä on vähän unohtunut."
Tuo näkemys alkoi tällä viikolla kummitella ajatuksissa, kun IS raportoi koulumaailman ongelmista. Opetustyön kehittämisen ja koulumuutosten taustalla on kauniita ajatuksia ja hienoja hankkeita, mutta jos opettajia on uskominen, yhä pienemmäksi tuntuu jäävän se aika, jonka opettajat voivat käyttää – opettamiseen.
IS:n lista opettajien esiin nostamista ongelmista on pysäyttävää luettavaa. Erityisesti opettajat nostivat esiin pyhän lehmän eli inkluusion, jota he pitävät todella isona ongelmana. Kaunis ajatus – mutta: kun erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei enää niputeta omiin erityisluokkiinsa, vaan he osallistuvat yleisopetukseen, käytännön opetustyöstä tulee opettajille erittäin haastavaa. Lopputulos on se, että monet luokat ovat nyt sillisalaatteja, joissa kukaan ei opi kunnolla. Rajatuilla resursseilla pyöritettävä inkluusio näkyy luokissa helposti siten, että yksi oppilas riehuu, opettaja rauhoittelee ja muu luokka sitten odottaa.
Opettajat puhuivat avoimesti myös silpputyön ongelmista, älypuhelinten vaikutuksesta, vanhempien lisääntyneestä aktiivisuudesta ja hankevillityksestä, eli siis siitä, että "uutuuskiimassa" uutta hanketta pukataan sisään ennen kuin edelliset roiskeet on ehditty edes siivota. "Seurauksena on esimerkiksi kaoottisia avokonttorikouluja ja lyhytnäköistä, mukakehittävää hankehumppaa", tiivisti eräs opettaja.
...
Ja mitä inkluusioon tulee, ministeriön työryhmän keskeisiä tehtäviä on "valmistella inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa".
Niin. Nostetaan opettajien ongelmalistalta esiin vielä yksi olennainen asia: opettajien kokemus siitä, että heitä ei kuulla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008238187.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008238187.html)
Quote from: Titus on 03.09.2021, 14:36:19
joukkotappelu
itäkeskus
"kielilukio"QuoteHelsingin kielilukiossa Itäkeskuksessa on tapahtunut tänään useamman henkilön välinen joukkotappelu.
Hätäkeskus sai hälytyksen noin kello 11.30. Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi on käynyt paikalla rauhoittamassa tilanteen muutaman partion voimin.
Tilanteesta on tehty rikosilmoitus rikosnimikkeellä pahoinpitely, poliisista kerrotaan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/592ea815-4222-4ee5-8c16-e6b2f070b78a
Quote
X
Poliisipäivystäjän mukaan kyse oli useamman henkilön välisestä tappelusta. Tapahtunut kirjattiin poliisin järjestelmään pahoinpitelynä.
IS:n tietojen mukaan väkivallasta epäiltynä olisi nuorempia opiskelijoita, joiden epäilleen kohdistaneen väkivaltaa myös kouluhenkilökuntaan.
X
– Olen toiminut koulun johtokunnassa neljä vuotta ja tämä yllättää minut täysin. Olen järkyttynyt ja yllättynyt, johtokunnan puheenjohtaja Petri Ilmonen sanoi.
– Toinen lapseni kävi saman lukion ja hän oli äärettömän tyytyväinen lukioonsa.
Ilmosen mukaan koulun opiskelija-aines on värikästä ja tulee laajalta skaalalta.
– Kansallisuuksia on kymmeniä ja meillä on ollut tähän saakka rauhallista, Ilmonen sanoo.
Koulun painotuksia ovat kielet ja kansainvälisyys, kulttuurientuntemus ja taiteet sekä kestävä kehitys ja tulevaisuuden taidot.
Quote from: Golimar on 03.09.2021, 15:12:22"Kaikki ei ollu mustii, siel oli jotaa valkosii myös mukan"Quote from: Titus on 03.09.2021, 14:36:19
joukkotappelu
itäkeskus
"kielilukio"QuoteHelsingin kielilukiossa Itäkeskuksessa on tapahtunut tänään useamman henkilön välinen joukkotappelu.
Hätäkeskus sai hälytyksen noin kello 11.30. Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi on käynyt paikalla rauhoittamassa tilanteen muutaman partion voimin.
Tilanteesta on tehty rikosilmoitus rikosnimikkeellä pahoinpitely, poliisista kerrotaan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/592ea815-4222-4ee5-8c16-e6b2f070b78a
Tuolta löytyy oppilaiden nimet, jonkun verran niitä tyypillisiä profeetan seuraajia.
https://www.hel.fi/kielilu/fi/uutiset/kestava-kehitys (https://www.hel.fi/kielilu/fi/uutiset/kestava-kehitys)
Ylilaudalta poimittua.
https://yli.sh/satunnainen/129637804#160411130
Quote from: Golimar on 03.09.2021, 17:15:54"Kansallisuuksia on kymmeniä ja meillä on ollut tähän saakka rauhallista, Ilmonen sanoo."Quote
X
Poliisipäivystäjän mukaan kyse oli useamman henkilön välisestä tappelusta. Tapahtunut kirjattiin poliisin järjestelmään pahoinpitelynä.
IS:n tietojen mukaan väkivallasta epäiltynä olisi nuorempia opiskelijoita, joiden epäilleen kohdistaneen väkivaltaa myös kouluhenkilökuntaan.
X
– Olen toiminut koulun johtokunnassa neljä vuotta ja tämä yllättää minut täysin. Olen järkyttynyt ja yllättynyt, johtokunnan puheenjohtaja Petri Ilmonen sanoi.
– Toinen lapseni kävi saman lukion ja hän oli äärettömän tyytyväinen lukioonsa.
Ilmosen mukaan koulun opiskelija-aines on värikästä ja tulee laajalta skaalalta.
– Kansallisuuksia on kymmeniä ja meillä on ollut tähän saakka rauhallista, Ilmonen sanoo.
Koulun painotuksia ovat kielet ja kansainvälisyys, kulttuurientuntemus ja taiteet sekä kestävä kehitys ja tulevaisuuden taidot.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008240192.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008240192.html)
QuoteKoulun painotuksia ovat kielet ja kansainvälisyys, kulttuurientuntemus ja taiteet sekä kestävä kehitys ja tulevaisuuden taidot.
Quote from: kekkeruusi on 03.09.2021, 18:02:17
Huutista rasisteille. Eli kenelle? ???
Quote from: Mjane on 30.08.2021, 10:35:03Suomenkielisten koulujen etumatka ollut sen verta suuri jotta menee vielä muutama vuosi siihen että ruotsinkieliset menevät "ohi."
Kaivoin mielenkiinnosta esiin myös itse tutkimuksen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset olivat keskimäärin noin 15% heikommat (pistemäärä suomen/ruotsinkielisillä 503/494 ja muilla 429). Maahanmuuttajataustaisia ei oltu tarkemmin eroteltu, itse olettaisin, että esim. venäjän-ja vironkielisten vs arabian-ja somaliankielisten erot ovat melko suuret.
Itseäni ehkä vähän yllättää se, että suomen-ja ruotsinkielisten koulujen välillä ei ollut juurikaan eroa. Olettaisin, että nyt jo alkaisi näkymään, että suomenkielisissä kouluissa on huomattavasti enemmän mamutaustaisia, joten ruotsinkieliset koulut menestyisivät paremmin. Ehkä kuitenkin koko valtakunnan tasolla erot ovat edelleen sen verran pieniä, että ero ei tule esiin.
Quote from: Pöhisijä on 30.08.2021, 21:50:39Taisi tosiaan olla valtakunnallinen ilmiö ja opetussuunitelma jo kauan sitten tämä poikien vähentäminen koulutettavien joukoista. Siinä taasen että nykyisin luovat kuvaa "syrjitystä vähemmistöstä" ei oikein ole mitään ainutlaatuista, kaikenmoiset mahtavatkin valtakunnat ovat luoneet kuvaa vihollisesta joka olisi jollain tapaa heitä vastaan ollessaan todellisuudessa itse viholliseksi päättämäänsä vastaan.Quote from: Roope on 30.08.2021, 20:03:23Kiinnitin jo omana aikanani lapsena huomiota siihen kuinka paljon tyttöjä suosittiin, sen jälkeen ollaan saatu feminismit, ilmiöoppimiset, Feministisen pedagogiikan ABC — Opas ohjaajille ja opettajille ja kaikkea muuta sekoilua jotka ovat entisestään heikentäneet tilannetta, kunniakansalaisia unohtamatta.
Tulosten perusteella on selvää, että Suomen koululaitos suosii poikkeuksellisella tavalla tyttöjä, mutta aihe on tabu.
Voin vain kuvitella millainen helvetti nykykoulu on pojille, esim. ketähän feministiopettaja rankaisee kun syrjitty vähemmistö aiheuttaa riidan etuoikeutetun valkoisen kanssa? :roll:
Quote from: Golimar on 06.09.2021, 01:53:51Asiallisesti siellä ketjussa ihmeteltiin (tässä ei sanatarkasti, ketjussa sanat suoremmat) onko luotu ohituskaista monikulttuurille lukioihin samalla tapaa kuin ruotsalaisille, kun kaikki suomalaisetkaan ei pääse.
Nyt ilmaantui video joka lienee kuvattu tuossa kyseisessä lukiossa.
https://yli.sh/satunnainen/129638131#160575788
https://vimeo.com/598491945
Quote from: Hamsteri on 06.09.2021, 09:19:34
^
Myllypurossa... Jaa kappas vaan. Ovat taas jotenkin kieliposkessa muuttaneet nimen matualueiden koululle. No kieliä siellä varmaan riittää. Veikkaisin Suomen matalimpia pääsyvaatimuksia.
Quote from: sutki on 06.09.2021, 12:25:27
Tulkitsen tuon tarkoittavan 60 kiintiöpaikkaa roadmaneille, ladybosseille jne. , mutta hakijoiden puutteen takia hakua jatketaan täydennyshakuna. Anyone?
QuoteLiekö Pisa-tutkimusten lisukkeeksi olemassa maavertailua oppimistuloksista ja kustannuksista? Pelkäänpä, että Suomen hinta-laatusuhde on typerryttävä. Varsinkin verrattuna omaan rutiköyhään menneisyyteemme. "Leikkauksista" huolimatta 2020-luvun resurssit eivät takuulla ole tiukemmat kuin suurten ikäluokkien lapsuudessa. Vararehtoreita, koulunkäyntiavustajia, psykologeja, opoja ja kuraattoreita on kuin meren mutaa.
Arvoisat vanhemmat, uskotteko että nykyajan pedagogia tehokkaasti valmistaa työhön ja elämään tai torjuu "syrjäytymistä"? Uskotteko, että ongelmat ratkeavat rahalla ja teknologialla? Jos ette, niin suunnitelkaamme yhdessä vanhanaikainen kokeilukoulu.
Sen työnimi olkoon Klassillinen Epänormaalilyseo.
QuoteRakennusprojektia ei alkajaisiksi tarvita. Opetustilaksi kelpaa laho kyläkoulu. Audiovisuaalisista opetusvälineistä tärkeimmät ovat liitu, taulu ja karttakeppi. Langaton puhelin on koulun alueella ehdottomasti kielletty ruumiillisen rangaistuksen uhalla.
Klassillisessa Epänormaalilyseossa opettajien työ on opettaminen. Työkalupakkiin ei kuulu oppilashallinnon järjestelmäkokonaisuuden suunnitteluohjelmistoa. Poissaolot, huomautukset ja kehut merkitään reissuvihkoon. Yksi kanslisti hoitaa koko koulun postin ja juoksevat asiat. Talonmies huolehtii lämmityksestä ja ylitöikseen vahtii, ettei ikkunoita kivitetä.
QuoteKlassillisen Epänormaalilyseon henkilökunta ei osallistu ideariihiin, ajatuspajoihin ja työhyvinvoinnin kehittämiskeskuksen viikoittaisiin webinaareihin. Vuorovaikutusta kehittävät kahvi ja pulla.
Klassillisen Epänormaalilyseon oppilailla on mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Keittäjä on työsuhdeasunnon synergian takia talkkarin muija. Hän päättää ruokalistan raaka-aineiden saatavuuden perusteella. Ruokarajoitusten, ideologioiden ja uskontojen kärsijät tuovat toisinaan omat eväät. Asennekasvatuksenkin takia kaikki avustavat keittolaa marjanpoiminnalla ja perunoiden kuorimisella.
Klassillinen Epänormaalilyseo painottaa aineita: laskentoa, maantietoa, historiaa, voimistelua, laulua, äidinkieltä ja niin edelleen. Kovin keskeistä ei ole ajanhengen haistelu eli "arvojen" pänttääminen. Nuoret kansalaiset voivat iltamissaan, kerhoissaan ja vapaa-aikana omin päin harrastaa vaikkapa monikulttuuria tai hakaristien jykertämistä huussin seinään.
Quote from: Hamsteri on 06.09.2021, 07:58:18ei nyt varsinaista ohituskaistaa, mutta muistelisin (tarkat luvut löytynevät tästä ketjusta), että vaikka tietyt maahanmuuttajaryhmät PISA-tulosten valossa ovat äidinkielessä, kirjallisuudessa ja matematiikassa keskimäärin vajaa pari vuotta jäljessä osaamisessa kantaväestöön verrattuna, ei vastaava ero näy opettajan tekemässä arvioinnissa - todistuksessa, jonka arvosanoilla jatkopaikka aukeaa.
Yleensä lukioon mennessä porukka on sen verran sivilisoitunut, ettei mitään tappeluja ole. Kaikki tai 99% on valkoisia koska matujen IQ pisteet ei riitä lukioon, ellei niille ole tehty jotain ohituskaistoja jenkkimalliin.
Quote from: Teemu KeskisarjaKursivointi minun.
Audiovisuaalisista opetusvälineistä tärkeimmät ovat liitu, taulu ja karttakeppi. Langaton puhelin on koulun alueella ehdottomasti kielletty ruumiillisen rangaistuksen uhalla.
QuoteMeidän lapset ja nuoret eivät osaa lukea, kirjoittaa, laskea tai käyttäytyä. Nuoret eivät usko edes poliisia. Se ei ihan kokonaan voi olla koulun vika.
Quote from: migri on 07.09.2021, 08:43:17QuoteSaatte vailla tulosvastuuta seurata luokan takaosasta, miten opetetaan 30 oppilaan sekaryhmälle (sis. lukutaidottomia, kielitaidottomia, käytösvaikeuksisia, rikki menneitä, yläluokkaisia, superlahjakkaita, aistiyliherkkiä, luokan kertaajia, aineissa olevia, paniikkihäiriöisiä, yksilöllistettyjä ja vähenevässä määrin keskitasoisia) ...
Quote from: Totti on 07.09.2021, 10:38:50
Suomen PISA-tulokset saadaan nousemaan entiselleen palaamalla perinteiseen opetusjärjestelmään.
Quote from: migri on 07.09.2021, 08:43:17
Tällainen viesti Facebookista.
Quote from: Utopi on 07.09.2021, 11:23:29
Utopin ajatelmia Suomen huonoista pisatuloksista
Ala-asteen matematiikka. Kirjoissa pakotetaan käyttämään tiettyjä menetelmiä, ilman, että opetetaan mitä ollaan ratkaisemassa.
T: aina STABIILI KALU -97
Quote from: Faidros. on 01.09.2021, 14:20:51Korealaiset, japanilaiset, kiinalaiset ja vietnamilaiset menestyvät erinomaisesti PISA-kokeissa. Sen sijaan kambodzalaiset, thaimaalaiset ja filippiiniiläiset menestyvät huomattavasti edellä mainittuja heikommin. Käytännössä tämän näkee pääkaupunkiseudun korkeakouluissa, joissa näitä hyvin PISA-kokeissa menestyviä aasialaisia näkyy paljon, mutta thaimaalaisia ja filippiiniläisiä huomattavasti vähemmän.
Jos Suomessa oltaisiin keskitetty "keltaisen rodun" eikä afrikkalaisten ja arabialaisten muslimien hyyssäämiseen, olisimme Pisa-luvuissa korkeammalla.
Quote from: Hae-won on 07.09.2021, 17:13:29Quote from: Faidros. on 01.09.2021, 14:20:51Korealaiset, japanilaiset, kiinalaiset ja vietnamilaiset menestyvät erinomaisesti PISA-kokeissa. Sen sijaan kambodzalaiset, thaimaalaiset ja filippiiniiläiset menestyvät huomattavasti edellä mainittuja heikommin.
Jos Suomessa oltaisiin keskitetty "keltaisen rodun" eikä afrikkalaisten ja arabialaisten muslimien hyyssäämiseen, olisimme Pisa-luvuissa korkeammalla.
Quote from: Hamsteri on 07.09.2021, 17:31:58Mitä tarkoitat puuttuvilla soveltamistaidoilla? Kokemukseni mukaan aasialaiset eivät ole "sieluttomia ja kliinisiä". Toisaalta sieluton ja kliininen ovat myös ilmaisuja joilla ulkomaalaiset voisivat kuvailla suomalaisia. Kun katsoo joidenkin aasialaisten yritysten menestymistä, niin kohta varmaan suomalaisyritysten pitää alkaa kopioimaan aasialaisia. Ehkä Nokian kannattaisi alkaa kopioimaan Samsungia ja Huaweita? @HamsteriQuote from: Hae-won on 07.09.2021, 17:13:29Quote from: Faidros. on 01.09.2021, 14:20:51Korealaiset, japanilaiset, kiinalaiset ja vietnamilaiset menestyvät erinomaisesti PISA-kokeissa. Sen sijaan kambodzalaiset, thaimaalaiset ja filippiiniiläiset menestyvät huomattavasti edellä mainittuja heikommin.
Jos Suomessa oltaisiin keskitetty "keltaisen rodun" eikä afrikkalaisten ja arabialaisten muslimien hyyssäämiseen, olisimme Pisa-luvuissa korkeammalla.
Näiltä tosin puuttuu soveltamistaidot melkein täysin todella pientä vähemmistöä lukuunottamatta. Jos haluaa sieluttoman ja kliinisen työläisdrone yhteiskunnan niin kiinakorttelia kehiin. Sen lisäksi ne tarvii sen "Lännen" johonkin, mistä voi kaikki kopioida tai japanilaisten tapauksessa parannella.
Quote from: Hae-won on 07.09.2021, 19:43:47
PISA:n lisäksi voisi tarkastella yliopistorankingeja.
QS:n rankingeissa Suomen paras yliopisto, Helsingin yliopisto, löytyy sijalta 104. Suomen toiseksi paras yliopisto, Aalto, löytyy sijalta 112. Muita suomalaisia yliopistoja ei tarvitse mainita, sillä ne ovat huomattavasti heikkommilla sijoituksilla.
Maailman parhaat yliopistot löytyvät Yhdysvalloista, joten amerikkalaisten yliopistojen etumatka suomalaisyliopistoihin nähden ei ole yllätys. Ei se kuitenkaan siihen lopu: pelkästään aasialaisia yliopistoja menee suomalaisten yliopistojen edelle ties kuinka monta. Mainittakoon Singaporen NUS sijalla 11, Kiinan Tsinghua sijalla 17, Tokion yliopisto sijalla 23 ja Soulin valtionyliopisto sijalla 36.
Osaamisella olisi pärjättävä, mutta heikkenevät oppimistulokset, puskaradion tarinat koulujen villistä menosta ja yliopistojen rahoituksen epävarmuus ei anna syytä olettaa tulevaisuuden olevan valoisa. Osaamiselle rakentuvan hyvinvointivaltion tulevaisuus ei ole hyvissä käsissä.
Quote from: Radio on 07.09.2021, 23:12:59
Ei ole Suomessa hyvissä käsissä osaajien koulutus eikä myöskään ulkomaalaisten osaajien tuonti. Ne ovat olleet jo liian pitkään solisalirattien käsissä. Vuodesta 2006 suunta on ollut jyrkästi laskeva. Virokin on jo ohittanut Suomen. Sielläkin on toki ongelmana kaksikielisyys, mutta näyttävät tulevan sen kanssa toimeen.
Suomessa ihannoitu monikulttuurisuus ja kielikylpy kouluissa lisääntyy. Osasyy, voi olla muutakin vikaa. Opetusministerin pitäisi kyetä vastaamaan. Koulutuspolitiikka on avain.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 00:02:28Quote from: Radio on 07.09.2021, 23:58:00
^^^Koko Suomen talouselämä vinkuu työntekijäpulaa. Nimenomaan käypäsen ammattitaidon omaavia. Haluavat perkeleet Suomeen helvetillisen lauman kehareita, joista sitten jokunen on valmis vaikka insinöörin tai sairaanhoitajan hommiin. Kultamunia on harvassa, mätämunia enemmistö.
Työnantajien pitäisi itse rekrytoida ulkomailta osaajia ja hoitaa muodollisuudet. Työsopimus työsuhdeasunnolla ja ulkomailla käypä palkka ja vähän lapinlisää.
Suomen parhaat osaajat pakenevat perheineen multikulttisosialismista. Sinne meni ne PISA-pisteet.
Tämähän se ongelma on ei ole halua maksaa palkkoja ja kuvitellaan että matuista saisi halpaa ja osaavaa työvoimaa. työntuottavuutta ja palkkoja pitäisi saada ylemmäksi.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.09.2021, 23:34:51Käyttäen samaa QS:n rankingia, 5,7 miljoonan asukkaan Singaporella on top 50:ssa kaksi yliopistoa: NUS sijalla 11 ja NTU sijalla 13. 7,5 miljoonan asukkaan Hongkongilla on 4 yliopistoa 50. parhaan joukossa: University of Hong Kong sijalla 22, HKUST 27, CUHK 43 ja City University of HK 48.Quote from: Hae-won on 07.09.2021, 19:43:47
PISA:n lisäksi voisi tarkastella yliopistorankingeja.
QS:n rankingeissa Suomen paras yliopisto, Helsingin yliopisto, löytyy sijalta 104. Suomen toiseksi paras yliopisto, Aalto, löytyy sijalta 112. Muita suomalaisia yliopistoja ei tarvitse mainita, sillä ne ovat huomattavasti heikkommilla sijoituksilla.
Maailman parhaat yliopistot löytyvät Yhdysvalloista, joten amerikkalaisten yliopistojen etumatka suomalaisyliopistoihin nähden ei ole yllätys. Ei se kuitenkaan siihen lopu: pelkästään aasialaisia yliopistoja menee suomalaisten yliopistojen edelle ties kuinka monta. Mainittakoon Singaporen NUS sijalla 11, Kiinan Tsinghua sijalla 17, Tokion yliopisto sijalla 23 ja Soulin valtionyliopisto sijalla 36.
Osaamisella olisi pärjättävä, mutta heikkenevät oppimistulokset, puskaradion tarinat koulujen villistä menosta ja yliopistojen rahoituksen epävarmuus ei anna syytä olettaa tulevaisuuden olevan valoisa. Osaamiselle rakentuvan hyvinvointivaltion tulevaisuus ei ole hyvissä käsissä.
Ei yliopistotkaan ole ongelma. Suomi ei saa alle 50 rankingin millään yhtään yliopistoa. Pohjoismaisesti Suomi pärjää ihan hyvin. Ruotsissakaan ei ole ihan huippu yliopistoja, mutta tämä ei näy mitenkään pörssilistautujien määrässä.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 07:37:38
Käyttäen samaa QS:n rankingia, 5,7 miljoonan asukkaan Singaporella on top 50:ssa kaksi yliopistoa: NUS sijalla 11 ja NTU sijalla 13. 7,5 miljoonan asukkaan Hongkongilla on 4 yliopistoa 50. parhaan joukossa: University of Hong Kong sijalla 22, HKUST 27, CUHK 43 ja City University of HK 48.
Väkiluvultaan Suomen pitäisi voida olla kilpailukykyinen Singaporeen ja Hongkongiin verrattuna.
QuoteKeskuskauppakamari: Peruskouluissa on palattava koulumaiseen oppimiseen – Toistoja, numeroarvosteluja ja johdonmukaisuutta
Suomen maine koulutuksen mallimaana nojaa pitkälti 2000-luvun puolen välin hyviin PISA-tuloksiin. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet neljä mittauskertaa peräkkäin, joten opetukseen tulisi tehdä muutoksia.
Tutkimusten mukaan koululaisten osaamistaso on Suomessa laskenut. Keskuskauppakamari esittää, että matematiikassa ja äidinkielessä on palattava koulumaiseen, systemaattiseen ja toistoihin perustuvaan oppimiseen sekä numeroarvosteluun sanallisen arvostelun rinnalla.
...
Keskuskauppakamari esittää viisi keinoa tilanteen korjaamiseksi:
1. Säilytetään perusaineissa (matematiikka ja äidinkieli) koulumainen, systemaattinen ja toistoihin perustuva oppiminen sekä numeroarvostelu sanallisen arvostelun rinnalla.
2. Otetaan käyttöön vähimmäisosaamisen kuvaukset ainakin vuosiluokkien 2, 4 ja 6 loppuun. Kuvauksien avulla arvioidaan, onko riittävä osaaminen saavutettu.
3. Pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja siirrytään kaksivuotiseen velvoittavaan esiopetukseen.
4. Tehdään esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisestä joustavaa lapsen valmiuksien ja osaamisen perusteella.
5. Varmistetaan perusopetuksen riittävät resurssit, tarvittavat tukipalvelut ja toimiva oppilashuolto.
...
Quote from: RP on 08.09.2021, 08:27:34Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 07:37:38
Käyttäen samaa QS:n rankingia, 5,7 miljoonan asukkaan Singaporella on top 50:ssa kaksi yliopistoa: NUS sijalla 11 ja NTU sijalla 13. 7,5 miljoonan asukkaan Hongkongilla on 4 yliopistoa 50. parhaan joukossa: University of Hong Kong sijalla 22, HKUST 27, CUHK 43 ja City University of HK 48.
Väkiluvultaan Suomen pitäisi voida olla kilpailukykyinen Singaporeen ja Hongkongiin verrattuna.
En osaa arvioida pystyvätkö nuo imuroimaan siitä ympäröivästä maanosasta (todellisia) osaajia
Quote from: P on 08.09.2021, 07:41:53Tutkimuksen laatu on tärkein asiaan vaikuttava tekijä. Nobelin palkintoihin johtavaa tutkimusta tuottava yliopisto pärjää rankingeissa paremmin kuin nollatutkimusta tuottava yliopisto. Muita tekijöitä voi olla muun muassa maine työnantajien silmissä ja opetuksen laatu.
Mitä noissa yliopistorankingeissä mitataan? Ja miten?
Ihan mielenkiinnosta?
Quote from: RP on 08.09.2021, 08:27:34Singapore ja Hongkong kykenevät houkuttelemaan osaajia, eivätkä vain Aasiasta, vaan ympäri maailmaa. Heillä on kyky houkutella lahjakkaita tutkijoita yliopistoihinsa kaikkialta maailmasta (amerikkalaisilla yliopistoilla on sama etu). Hyvät tutkijat ovat yliopistojen aivan keskeinen voimavara. Singapore ja Hongkongin tasokkaat yliopistot, turvallinen ympäristö ja osaajia palkitsevat työmarkkinat myös houkuttelevat lahjakkaita opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 07:37:38
Käyttäen samaa QS:n rankingia, 5,7 miljoonan asukkaan Singaporella on top 50:ssa kaksi yliopistoa: NUS sijalla 11 ja NTU sijalla 13. 7,5 miljoonan asukkaan Hongkongilla on 4 yliopistoa 50. parhaan joukossa: University of Hong Kong sijalla 22, HKUST 27, CUHK 43 ja City University of HK 48.
Väkiluvultaan Suomen pitäisi voida olla kilpailukykyinen Singaporeen ja Hongkongiin verrattuna.
En osaa arvioida pystyvätkö nuo imuroimaan siitä ympäröivästä maanosasta (todellisia) osaajia tavalla, johon Suomella ei olisi realistisia mahdollisuuksia, mutta juu, väestöltään Singapore ja Honkong ovat vertailukelpoisia, mutta toisaalta vaikka kaikki kehittymättömät alueet rajattaisiin pois, maailmassa on niin paljon maita joiden väkiluku on 5 miljoonaa tai (paljonkin) päälle, että Suomen koulutuspolitiikan mittariksi yliopistojen määrä top 50 tai 100 joukossa (mikä sitten mittari onkaan) on jo turhankin haastava.
Quote from: Totti on 08.09.2021, 10:19:07
Ei yliopiston laatu perustu mihinkään osaajien imuroimiseen vaan riittävän korkean vaatimustason ylläpitämiseen. Eli ei pidä edes varsinaisesti houkutella jengiä vaan estää huonolaatuisen oppilasmateriaalin sisäänpääsyn.
QuoteHuippuyliopistoksi pääsee siis kovilla sisäänpääsykokeilla, joka automaattisesti nostaa oppilasmateriaalin osaamis- ja motivaatiotason sellaiseksi, että siitä sinne kertyy ihmisiä, jotka pyrkivät alansa huipulle.Menee yliopisto tosin kovin pieneksi, jollei sitten ole myöskin tarjota jotakin, mikä houkuttaisi niitä, jotka tämän sisäänpääsykokeen läpäisisivät. Suomalaisella yliopistolaitoksella on myöskin järkeviä tehtäviä muitakin kuin varsinaisen huippututkimuksen tuottaminen. Määritelmän mukaisesti huippuja kansasta on vain pieni osa (vaikka sitten osaisi löytää sen omimman osaamisalueen jokaisesta), ja pitäisi kuitenkin terveyskeskukset, peruskoulut, lukiot ja insinöörivaltaiset firmat (muutamia esimerkkejä mainitakseni) miehitettyä tai naisitettua kolutetuilla ihmisillä, jotka realistisesti ovat keskimäärin lopulta vain suhteelisen maltillisesti sitä keskiarvoa tai mediaania parempia.
Quote from: Bronx Zoo on 08.09.2021, 11:42:19
On olemassa myös hyviä opettajia jotka osaavat pienillä harkituilla teoilla ohjata niitä jotka ovat uteliaita.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 10:51:30Quote from: P on 08.09.2021, 07:41:53Tutkimuksen laatu on tärkein asiaan vaikuttava tekijä. Nobelin palkintoihin johtavaa tutkimusta tuottava yliopisto pärjää rankingeissa paremmin kuin nollatutkimusta tuottava yliopisto. Muita tekijöitä voi olla muun muassa maine työnantajien silmissä ja opetuksen laatu.
Mitä noissa yliopistorankingeissä mitataan? Ja miten?
Ihan mielenkiinnosta?
Quote from: Totti on 08.09.2021, 10:19:07
Ei yliopiston laatu perustu mihinkään osaajien imuroimiseen vaan riittävän korkean vaatimustason ylläpitämiseen. Eli ei pidä edes varsinaisesti houkutella jengiä vaan estää huonolaatuisen oppilasmateriaalin sisäänpääsyn.
Huippuyliopistoksi pääsee siis kovilla sisäänpääsykokeilla, joka automaattisesti nostaa oppilasmateriaalin osaamis- ja motivaatiotason sellaiseksi, että siitä sinne kertyy ihmisiä, jotka pyrkivät alansa huipulle. Moni joka nyt lukee yliopistosta pitäisi oikeasti olla ammattikoulussa.
Quote from: RP on 08.09.2021, 11:30:46Quote from: Totti on 08.09.2021, 10:19:07
Ei yliopiston laatu perustu mihinkään osaajien imuroimiseen vaan riittävän korkean vaatimustason ylläpitämiseen. Eli ei pidä edes varsinaisesti houkutella jengiä vaan estää huonolaatuisen oppilasmateriaalin sisäänpääsyn.
Lienemme suhteellisen samaa mieltä siitä, kuinka järkevää on houkutella ihmisiä Suomeen, joidenka ratkaiseva meriitti on siinä, että pääsevät läpi ammttaikorkeakoulun englanninkielisen koulutusohjelman pääsyrajasta, mutta jos puhutaan huippuyliopistosta, niin kyllähän sen pitäisi kyetä keräämään niitä osaajia, ja kernaaasti myös ulkomailta.
QuoteSuomella vähän hankalauuksia kaikkien näiden kanssa.
QuoteQuoteHuippuyliopistoksi pääsee siis kovilla sisäänpääsykokeilla, joka automaattisesti nostaa oppilasmateriaalin osaamis- ja motivaatiotason sellaiseksi, että siitä sinne kertyy ihmisiä, jotka pyrkivät alansa huipulle.
Menee yliopisto tosin kovin pieneksi, jollei sitten ole myöskin tarjota jotakin, mikä houkuttaisi niitä, jotka tämän sisäänpääsykokeen läpäisisivät.
Quote from: Totti on 08.09.2021, 14:43:39
Jos kouluun pääsemiseen pitää pärjää kovassa pääsykokeessa, se saa maineen eliittipaikkana, jonne vain älykkäämmät pääsevät sisään. Tämä itsessään houkuttaa kunniahimoisemmat ja älykkäimmät oppilaat pyrkimään sisään koska tällaisen koulun todistuksesta tulee haluttu paperi. (Tietenkin kurssit heijastavat vaatimustasoltaan myös pääsykoevaatimusta.)
Oikeastaan kaikki muu seuraa sitten perässä koska mm. (yksityinen) rahoitus ja parhaimmat tutkimushankkeet ohjataan sinne missä on maine kovasta tasosta ja osaamisesta. Tällaisen koulun oppilaat ovat myös haluttuja työmarkkinoilla koska he ovat todistetusti pärjänneet kovassa osaamiskilpailussa.
Quote from: Totti on 08.09.2021, 14:43:39Erittäin hyviä pointteja kirjoituksessasi, jota kommentoin nyt vain lainaamaltani osalta.
Suomen strategia on ollut haalia sisään valtava määrä porukkaa korkeakouluihin ja toivoa että massasta sitten seuloutuu ulos jotain lahjakkuuksia.
...
Toinen ongelma massakoulutuksessa on ihmisten uran ohjaaminen väärille raiteille valheellisilla lupauksilla menestyksestä kunhan on "korkeasti koulutettu". Mutta kun korkeasti koulutettuja on paljon, palkat väkisinkin laskevat oli henkilökohtainen osaaminen mitä tahansa koska kilpailua hyvistä duuneista on paljon ja työnantaja voi neuvotella palkat alas.
Nykyisellään Suomen massakoulut ovat käytännössä vain työvoimapoliittisia toimia, jolla nuoret muuten työttömäksi päätyvät siirretään koulutukseen pois työttömyystilastoista. Työttömyyttä siis lykätään aikuisikään siinä toivossa, että joku ihme korjaisi ongelman itsestään.
Suurin hyötyjä on julkisen koulutussektorin byrokraatit sekä yritykset, jotka kilpailuttavat alas akateemisten palkat. Häviäjät ovat oppilaat ja suorittavan portaan yritykset, jotka kärsivät työvoimapulasta.
Kansantaloudellisesti nykyinen koulutusyhtälö on siis täysin päin helvettiä.
Quote
X
Vuonna 1950 korkeakouluissa oli yhteensä runsaat 14 000 opiskelijaa ja kymmenen vuotta myöhemmin oli ylitetty 20 000 opiskelijan raja.
Todellinen korkeakoulukoulutuksen laajentumisen vuosikymmen oli 1960-luku, jolloin perustettiin useita uusia korkeakouluja. Tuolloin aloittivat toimintansa Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset korkeakoulut sekä Joensuun yliopisto ja Vaasan kauppakorkeakoulu. Yhteiskunnallinen Korkeakoulu muuttui Tampereen yliopistoksi ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu Jyväskylän yliopistoksi. Oulun yliopisto aloitti toimintansa 1950-luvun lopulla. Korkeakoululaitoksen uudistukseen ja alueelliseen laajentumiseen liittyi 1970-luvulla toteutettu yksityisten korkeakoulujen valtiollistaminen.
1960-luvun lopussa korkeakouluopiskelijoita oli jo lähes 60 000 eli määrä lähes kolminkertaistui vuosikymmenen aikana. Sadantuhannen opiskelijan raja ylittyi vuonna 1988. 1990-luvulla yliopistojen opiskelijamäärä lisääntyi jälleen nopeasti ja 150 000 opiskelijan raja ylitettiin vuosikymmenen lopulla. Vuonna 2006 yliopisto-opiskelijoita oli lähes 180 000.
Uutena korkeakoulusektorin osana aloittivat vuonna 1991 väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joista viimeiset vakinaistettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 130 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulukoulutus on korvannut ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen.
Koulutustaso noussut ripeästi
Lisääntynyt koulutus näkyy suomalaisten nopeasti kohonneena koulutustasona. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön määrä on noussut vuoden 1950 noin 300 000 henkilöstä 2,8 miljoonaan vuonna 2005.
Vuonna 1975 korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 11 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuonna 2005 korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli jo 25 prosenttia.
Erityisen nopeasti on parantunut nuorten ikäluokkien koulutustaso. Kun vuonna 1975 perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 50 prosenttia 25-34-vuotiaista, vuonna 2005 vastaavan tutkinnon suorittaneita oli 85 prosenttia
X
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 14:09:21Koska yliopistojen tarkoitus on tehdä tutkimusta.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 10:51:30Minkä takia yliopistojen paremmuutta pitäisi mitata pelkästään tutkimuksella yms. paljon tärkeämpi mittari olisi startup yritysten ja pörssiyritysten määrä mitä ne yliopistot luovat.
Tutkimuksen laatu on tärkein asiaan vaikuttava tekijä. Nobelin palkintoihin johtavaa tutkimusta tuottava yliopisto pärjää rankingeissa paremmin kuin nollatutkimusta tuottava yliopisto. Muita tekijöitä voi olla muun muassa maine työnantajien silmissä ja opetuksen laatu.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:59:56Erittäin hyvin kirjoitettu, tästä ei voi olla kuin samaa mieltä, oikeastaan kaikki mitä kirjoitit on mielestäni totta.
Suomella on pieni lahjakkuuspooli. Ulkomaalaiset tutkijat ja opiskelijat ovat keskeisessä roolissa kun pääkaupunkiseudun yliopistot tavoittelevat huippuyliopiston asemaa. Tämän takia englannin asemaa on vahvistettu pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
Pitäisi miettiä miten valtavat Aasian lahjakkuudet voidaan houkutella Suomeen opiskelujen kautta töihin. Koreassa, Vietnamissa, Kiinassa ja Intiassa on huimasti lahjakkaita, työtä pelkäämättömiä opiskelijoita. He kansoittavat jo nykyisellään yhdysvaltalaisia, kanadalaisia, australialaisia ja brittiläisiä yliopistoja. Heitä on toki Suomessakin, mutta enemmän kaivattaisiin. Yliopistojen kirjastoissa on kyllä tilaa.
Tietysti myös länsi-eurooppalaisia sekä etelä- ja pohjois-amerikkalaisia tulee myös houkutella - opiskeleehan heitä pääkaupunkiseudun korkeakouluissa jo nyt, mutta samanlaista potentiaalia heissä ei ole rajoitetun väestömääränsä ja vaihtoehtojensa vuoksi. Ulkomaalaisia opiskelijoita niin länsimaista kuin ei-länsimaista on pääkaupunkiseudun korkeakouluissa enemmän kuin mitä moni saattaisi äkkiseltään arvata, joten kansainvälistymistä on tehty onnistuneesti. Vielä on kuitenkin syytä jatkaa. Suomalaiset yliopistot eivät pärjää ilman lahjakkaita ihmisiä.
Yksi harkittava vaihtoehto on yliopistoverkoston karsiminen ja panostaminen vähäisempiin yliopistoihin. Toisaalta korkeakoulutettujen määrä halutaan pitää suurena, joten voi olla, että yliopistojen määrää ei tulla Suomessa karsimaan.
Ennen kaikkea kantasuomalaisten pitäisi oppia pitkäjänteinen työnteko. Opiskelu on vaativaa aivotyötä. Tämä on asia, jonka hyvin menestyvät opiskelijat MIT:ssä, Oxfordissa, HKUST:ssa, yms. kyllä tietävät. Kova työmoraali on vaikea oppia myöhemmällä iällä - ja sen lisäksi esimerkiksi matemaattiset taidot kumuloituvat.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:59:56Tämäkin on hyvä huomio. Vaikka yliopistoväki itkee rahoituksesta, niin Suomen yliopistot eivät muutu huippututkimusta tekeviksi yksiköiksi kaatamalla rahaa kantistutkijoiden "tutkimukseen". Raha menee lähinnä akateemisen lifestylen ylläpitämiseen, joka tuottaa vain vähän, hienoista tutkimusprojekteista huolimatta.
Suomella on pieni lahjakkuuspooli.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:38:10uQuote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 14:09:21Koska yliopistojen tarkoitus on tehdä tutkimusta.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 10:51:30Minkä takia yliopistojen paremmuutta pitäisi mitata pelkästään tutkimuksella yms. paljon tärkeämpi mittari olisi startup yritysten ja pörssiyritysten määrä mitä ne yliopistot luovat.
Tutkimuksen laatu on tärkein asiaan vaikuttava tekijä. Nobelin palkintoihin johtavaa tutkimusta tuottava yliopisto pärjää rankingeissa paremmin kuin nollatutkimusta tuottava yliopisto. Muita tekijöitä voi olla muun muassa maine työnantajien silmissä ja opetuksen laatu.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:59:56
Suomalaiset yliopistot eivät pärjää ilman lahjakkaita ihmisiä.
----
Ennen kaikkea kantasuomalaisten pitäisi oppia pitkäjänteinen työnteko. Opiskelu on vaativaa aivotyötä. Tämä on asia, jonka hyvin menestyvät opiskelijat MIT:ssä, Oxfordissa, HKUST:ssa, yms. kyllä tietävät. Kova työmoraali on vaikea oppia myöhemmällä iällä - ja sen lisäksi esimerkiksi matemaattiset taidot kumuloituvat.
Quote from: Radio on 07.09.2021, 23:12:59No ei ole Ruotsissakaan. Mutta jostain kumman syystä tämä ei näy missään mitenkään. Ihan sama mitä meillä koulutetaan jos ainoa hyöty siitö on koulutetuimmat mäkkärinkassat ja työttömät. Suomen kannalta on jopa parempi jos meidän firmat pystyisi imuroimaan muiden kouluttamat lahjakkuudet.
Ei ole Suomessa hyvissä käsissä osaajien koulutus eikä myöskään ulkomaalaisten osaajien tuonti. Ne ovat olleet jo liian pitkään solisalirattien käsissä. Vuodesta 2006 suunta on ollut jyrkästi laskeva. Virokin on jo ohittanut Suomen. Sielläkin on toki ongelmana kaksikielisyys, mutta näyttävät tulevan sen kanssa toimeen.
Suomessa ihannoitu monikulttuurisuus ja kielikylpy kouluissa lisääntyy. Osasyy, voi olla muutakin vikaa. Opetusministerin pitäisi kyetä vastaamaan. Koulutuspolitiikka on avain.
QuoteEnnen kaikkea kantasuomalaisten pitäisi oppia pitkäjänteinen työnteko. Opiskelu on vaativaa aivotyötä. Tämä on asia, jonka hyvin menestyvät opiskelijat MIT:ssä, Oxfordissa, HKUST:ssa, yms. kyllä tietävät. Kova työmoraali on vaikea oppia myöhemmällä iällä - ja sen lisäksi esimerkiksi matemaattiset taidot kumuloituvat.Valtion vaalima kallis maahanmuuttobusinesko sitten tuo lisää "osaajia" maista joiden lahjakkaat ja ahkerat muslimit nostavat elintasomme uuteen nousuun?
Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 19:45:26Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:59:56
Suomalaiset yliopistot eivät pärjää ilman lahjakkaita ihmisiä.
----
Ennen kaikkea kantasuomalaisten pitäisi oppia pitkäjänteinen työnteko. Opiskelu on vaativaa aivotyötä. Tämä on asia, jonka hyvin menestyvät opiskelijat MIT:ssä, Oxfordissa, HKUST:ssa, yms. kyllä tietävät. Kova työmoraali on vaikea oppia myöhemmällä iällä - ja sen lisäksi esimerkiksi matemaattiset taidot kumuloituvat.
Kysymyksen varmaan pitäisi olla pärjääkö lahjakkaat ihmiset ilman suomalaisia yliopistoja. Kuulostaa jotenkin siltä, että se Oxfordissa luuhaaminen verorahoista on hieno asia niin tilastot vaikuttaa kivalta ja työelämän tarpeista ei niin väliä.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 19:43:16Amerikkalaiset huippuyliopistot tuottavat huipputasoista tutkimusta. Niiden ympärille voi toki syntyä menestyksellistä liiketoimintaa, muttei menestyvien yritysten perustaminen ole niiden perimmäinen tarkoitus.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 18:38:10uQuote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 14:09:21Koska yliopistojen tarkoitus on tehdä tutkimusta.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 10:51:30Minkä takia yliopistojen paremmuutta pitäisi mitata pelkästään tutkimuksella yms. paljon tärkeämpi mittari olisi startup yritysten ja pörssiyritysten määrä mitä ne yliopistot luovat.
Tutkimuksen laatu on tärkein asiaan vaikuttava tekijä. Nobelin palkintoihin johtavaa tutkimusta tuottava yliopisto pärjää rankingeissa paremmin kuin nollatutkimusta tuottava yliopisto. Muita tekijöitä voi olla muun muassa maine työnantajien silmissä ja opetuksen laatu.
USA:ssa ja muualla missä on huippyliopistoja yliopistot ovat bisneksenteon mekkoja. Tutkimuksen tarkoitus on myös tuottaa uusia innovaatioita ja bisnestä mallia google ja facebookki. Suomeen ei kannata houkutella huippuopiskelijoita elleivät he maksaa siitä opetuksesta.
Quote from: Augustus on 08.09.2021, 20:00:41
Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.
Quote from: Augustus on 08.09.2021, 20:00:41
[
Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.
Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 19:45:26Suomalaiset opiskelijat eivät opiskele mitenkään erityisen ahkerasti. Tyypillinen maailman huippuyliopistossa opinnoissaan hyvin menestyvä opiskelija opiskelee tyypillistä suomalaisopiskelijaa ahkerammin. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekkään. Vastaavasti osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on yllättynyt siitä, kuinka vähäisellä työmäärällä suomalaisissa korkeakouluissa pärjää.
Kantasuomalaisilla on tutkitusta yksi planeetan korkeimpia työmoraaleja.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.09.2021, 19:53:39Ei se ole sama mitä koulutetaan eikä myöskään keitä siellä yliopistoissa notkuu. Yliopistojen tehtävä on tutkimus ja opetus, siksi opetusvelvollisuus. Kaikenlaista korkeakoulua, opistoa ja instituuttia ovat ainakin kouluttavinaan ei niinkään tutkijoita, vaan tekijöitä työelämän tarpeisiin.
No ei ole Ruotsissakaan. Mutta jostain kumman syystä tämä ei näy missään mitenkään. Ihan sama mitä meillä koulutetaan jos ainoa hyöty siitö on koulutetuimmat mäkkärinkassat ja työttömät. Suomen kannalta on jopa parempi jos meidän firmat pystyisi imuroimaan muiden kouluttamat lahjakkuudet.
Quote from: Radio on 08.09.2021, 19:56:29Suomessa on asukkaita vain viitisen miljoonaa. Ei siihen paljoa mahdu lahjakkuuksia. Koko maailmasta lahjakkuuksia löytyy enemmän ja heitä on pyrittävä saamaan Suomeen.
^^^
Suomalaisilla pieni lahjakkuuspooli? Väestön määrään nähden mielestäni ihan kohtuullinen, josta osoituksena lyhyen itsenäisyytemme aikana rakennettu hyvinvointivaltio.
Sitten tuli moitteita lyhytjänteisyydestä:QuoteEnnen kaikkea kantasuomalaisten pitäisi oppia pitkäjänteinen työnteko. Opiskelu on vaativaa aivotyötä. Tämä on asia, jonka hyvin menestyvät opiskelijat MIT:ssä, Oxfordissa, HKUST:ssa, yms. kyllä tietävät. Kova työmoraali on vaikea oppia myöhemmällä iällä - ja sen lisäksi esimerkiksi matemaattiset taidot kumuloituvat.Valtion vaalima kallis maahanmuuttobusinesko sitten tuo lisää "osaajia" maista joiden lahjakkaat ja ahkerat muslimit nostavat elintasomme uuteen nousuun?
Epäilen.
Lyhytjänteisyys ja alhainen koulutustaso taitavat olla ominaisia enemmänkin ruskeiden tyttöjen ja poikien asuinseuduilla.
Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 20:10:29Olet oikeassa siinä että kaikki ihmiset ovat maasta riippumatta yhtä kateellisia, mutta se miten kateus kanavoituu on sitten kulttuurista riippuvaista. Suomessa on ollut yleisesti tapana kuvannollisesti puhkoa naapurin uudesta hienosta autosta renkaat ja tuntea asiaankuuluvaa vahingoniloa, kun taas jossain muualla kateellinen naapuri päättää näyttää, tekemällä lisätyötä ja hankkia vielä komeamman ajopelin.Quote from: Augustus on 08.09.2021, 20:00:41
[
Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.
Missä ei tule jonkun X maan "vitun juntti" kateellisena avautumaan? Samat sosiaaliset dynamiikat ne on tuolla rajojen kaikilla puolilla. Sitä paitsi ei ne juntit ole niissä yliopistoissa tai hightech firmoissa vaan maaseudulla. Yleisimmät avautujat on kateelliset työkaverit tai naapurit ettei Ekillä vain menisi paremmin.
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 20:12:21Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 19:45:26Suomalaiset opiskelijat eivät opiskele mitenkään erityisen ahkerasti. Tyypillinen maailman huippuyliopistossa opinnoissaan hyvin menestyvä opiskelija opiskelee tyypillistä suomalaisopiskelijaa ahkerammin. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekkään. Vastaavasti osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on yllättynyt siitä, kuinka vähäisellä työmäärällä suomalaisissa korkeakouluissa pärjää.
Kantasuomalaisilla on tutkitusta yksi planeetan korkeimpia työmoraaleja.
Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 20:21:23Suomessa ei ole huippuyliopistoja.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 20:12:21Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 19:45:26Suomalaiset opiskelijat eivät opiskele mitenkään erityisen ahkerasti. Tyypillinen maailman huippuyliopistossa opinnoissaan hyvin menestyvä opiskelija opiskelee tyypillistä suomalaisopiskelijaa ahkerammin. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekkään. Vastaavasti osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on yllättynyt siitä, kuinka vähäisellä työmäärällä suomalaisissa korkeakouluissa pärjää.
Kantasuomalaisilla on tutkitusta yksi planeetan korkeimpia työmoraaleja.
Ja tyypillinen Suomen huippuyliopistoissa tai ulkomailla opiskeleva suomalainen opiskelee yhtä ahkerasti kuin ulkomaiden ylipistojen lukutoukat paremmalla ROIlla. Nyt on kyllä mindfuck cherry pickingit.
Pitäisikö meidän nyt siis saada perusyliopistojen väki opiskelemaan yhtä ahkerasti kuin Oxfordin porukat niin tilastot vaikuttaa kivoilta ja saadaan kirittyä 1-5% kehisten lopullisesti tuhoamia Pisa tuloksia vaikuttamaan paremmilta?
Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 20:25:48
Kova työmoraali olisi hyvä opettaa suomalaisille nuoresta pitäen. Erityisen ongelmallista on, että usein tätä asiaa ei opeteta heille, jotka asiassa eniten apua tarvitsisivat, eli huonompien perheiden lapset.
Quote from: Radio on 08.09.2021, 21:53:15
Suomessa yhteiskunnallinen tasa-arvo on hyvä, "huonompien" perheiden lapsetkin ovat usein pärjänneet elämässä hyvin (Marin, Ohisalo).
Quote from: Radio on 08.09.2021, 21:53:15
Suomessa yhteiskunnallinen tasa-arvo on hyvä, "huonompien" perheiden lapsetkin ovat usein pärjänneet elämässä hyvin (Marin, Ohisalo).
Quote from: Hamsteri on 08.09.2021, 20:40:20Ahkeralla opiskelulla kuka tahansa oppii enemmän kuin laiskottelemalla. Growth mindset on asia joka oppilaiden tulisi sisäistää aikaisessa vaiheessa opintojaan. Älykkyydeltään keskinkertainen ihminen voi oppia paljon käyttämällä paljon vaivaa. Suomalaisten PISA-tuloksetkin voisivat näin parantua.Quote from: Hae-won on 08.09.2021, 20:25:48
Kova työmoraali olisi hyvä opettaa suomalaisille nuoresta pitäen. Erityisen ongelmallista on, että usein tätä asiaa ei opeteta heille, jotka asiassa eniten apua tarvitsisivat, eli huonompien perheiden lapset.
Miksi ihmeessä niille pitäisi opettaa sellaista, mikä on niille evolutiivisesti toimimatonta. "White Trash" ja negget pökkii mukavasti sossulla viisi lasta kun koulutettujen yleisin perhemuoto on nykylännessä DINK (Double Income, No Kids). Näillä ei edes tule olemaan seuraavaa generaatiota jota laittaa kymmeniksi vuosiksi koulutusoravanpyörään ja sen jälkeen makselemaan somalien lisääntymistä.
Jos peritty IQ on 120~ niin se on mukava patistella norsunluutornista vankilakundien IQ 90 lapsia insinööreiksi. Kaiken lisäksi näilläkin on harvinaisen korkea työmoraali maailmanskaalassa, jos joku ryyppy-elarit-työttömyys-pikavippi klusteri ei ole ehtinyt sählätä työelämää.
Quote from: Radio on 08.09.2021, 20:34:10Maahanmuutto on humanitaarista maahanmuuttoa laajempi asia. Vieraile vaikka jossain pääkaupunkiseudun yliopistossa, opiskelijakämpässä tai ulkomaalaisia osaajia palkkaavassa yrityksessä. Tulet törmäämään ulkomaalaisiin, mutteivat he ole mitään ghettoja kansoittavia ryösteleviä katujengejä.
Lahjakkuuksien maailmalta haaliminen on ollut viime aikoina se mantra, jonka avulla on haalittukin lahjattomia laumoja kotoutumaan tänne. Ovat vain kotiutuneet, nuo itämaan tietäjät. Ghettojen ja ryöstelevien katujengien ansiosta Suomen maine turvallisena asuinpaikkana rapistuu.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 10:55:01
Ahkeralla opiskelulla kuka tahansa oppii enemmän kuin laiskottelemalla. Growth mindset on asia joka oppilaiden tulisi sisäistää aikaisessa vaiheessa opintojaan. Älykkyydeltään keskinkertainen ihminen voi oppia paljon käyttämällä paljon vaivaa. Suomalaisten PISA-tuloksetkin voisivat näin parantua.
Quote from: Augustus on 08.09.2021, 20:00:41Tämä on jossain määrin totta.
Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:19:34Joo, eilen oluen voimalla vähän turhan provosoivasti ja liioittelevasti tuon ylläolevan kirjoitin, kyllä suomalaiset ovat ihan kelpoa kansaa. :)Quote from: Augustus on 08.09.2021, 20:00:41Tämä on jossain määrin totta.
Kyllä mielestäni nimimerkki Hae-won osuu oikeaan analyysissään. Suomessa ei ole keskimäärin sellaista opiskelukulttuuria, jossa parhaat voisivat kukoistaa. Suomalainen kulttuuri on edelleen käytännössä kateellisten ihmisten dominoivaa, jos olet hyvä jossakin tulee heti joku vtun suomijuntti avautumaan katkeruudessaan.
Mielestäni suomalaiset eivät ole erityisen kateellista kansaa. Edellä mainitusta huolimatta Suomessa kaikkien muiden maiden tavoin esiintyy kateutta ja katkeruutta. Hyvin menestyvä maahanmuuttaja voi olla vaikea asia heikosti elämässään pärjäävälle kantasuomalaiselle. Erityisesti viehättävä naispuolinen maahanmuuttaja voi kantasuomalaisille peräkammarin pojille olla kiukkua herättävä ilmestys. Kuvitelkaapa älykäs, hyvin tienaava, ulkonäöltään viehättävä maahanmuuttajatar joka ei edes vaivaudu opettelemaan suomea, koska ei sitä töissään tai vapaa-ajallaan tarvitse. Mikäs sen kauheampaa kantasuomalaisille peräkammarin pojille?
Hyvä asia on, että moni hyvin pärjäävä maahanmuuttaja elää omissa kuplissaan pääkaupunkiseudulla ja tämän johdosta he eivät törmää katkeriin ihmisiin usein.
Varmasti suomalaisilla on vielä työtä jäljellä ulkomaalaisten osaajien hyväksymisessä.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:19:34
Mielestäni suomalaiset eivät ole erityisen kateellista kansaa. Edellä mainitusta huolimatta Suomessa kaikkien muiden maiden tavoin esiintyy kateutta ja katkeruutta. Hyvin menestyvä maahanmuuttaja voi olla vaikea asia heikosti elämässään pärjäävälle kantasuomalaiselle. Erityisesti viehättävä naispuolinen maahanmuuttaja voi kantasuomalaisille peräkammarin pojille olla kiukkua herättävä ilmestys. Kuvitelkaapa älykäs, hyvin tienaava, ulkonäöltään viehättävä maahanmuuttajatar joka ei edes vaivaudu opettelemaan suomea, koska ei sitä töissään tai vapaa-ajallaan tarvitse. Mikäs sen kauheampaa kantasuomalaisille peräkammarin pojille?.
Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 11:47:37Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:19:34
Mielestäni suomalaiset eivät ole erityisen kateellista kansaa. Edellä mainitusta huolimatta Suomessa kaikkien muiden maiden tavoin esiintyy kateutta ja katkeruutta. Hyvin menestyvä maahanmuuttaja voi olla vaikea asia heikosti elämässään pärjäävälle kantasuomalaiselle. Erityisesti viehättävä naispuolinen maahanmuuttaja voi kantasuomalaisille peräkammarin pojille olla kiukkua herättävä ilmestys. Kuvitelkaapa älykäs, hyvin tienaava, ulkonäöltään viehättävä maahanmuuttajatar joka ei edes vaivaudu opettelemaan suomea, koska ei sitä töissään tai vapaa-ajallaan tarvitse. Mikäs sen kauheampaa kantasuomalaisille peräkammarin pojille?.
Kyseessä on tällöin kieliparatismi ja se, että idioottimainen kantaväestö mahdollistaa sen puhumalla englantia omassa maassaan niin ei tarvitsekaan oppia. Toinen vaihtoehto, että ulkkispopulaatio kasvanut niin suureksi, että kukaan ei näe syytä opetella kieltä tai kulttuuria rinnakkaisyhteiskunnassaan.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:50:31Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 11:47:37Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:19:34
Mielestäni suomalaiset eivät ole erityisen kateellista kansaa. Edellä mainitusta huolimatta Suomessa kaikkien muiden maiden tavoin esiintyy kateutta ja katkeruutta. Hyvin menestyvä maahanmuuttaja voi olla vaikea asia heikosti elämässään pärjäävälle kantasuomalaiselle. Erityisesti viehättävä naispuolinen maahanmuuttaja voi kantasuomalaisille peräkammarin pojille olla kiukkua herättävä ilmestys. Kuvitelkaapa älykäs, hyvin tienaava, ulkonäöltään viehättävä maahanmuuttajatar joka ei edes vaivaudu opettelemaan suomea, koska ei sitä töissään tai vapaa-ajallaan tarvitse. Mikäs sen kauheampaa kantasuomalaisille peräkammarin pojille?.
Kyseessä on tällöin kieliparatismi ja se, että idioottimainen kantaväestö mahdollistaa sen puhumalla englantia omassa maassaan niin ei tarvitsekaan oppia. Toinen vaihtoehto, että ulkkispopulaatio kasvanut niin suureksi, että kukaan ei näe syytä opetella kieltä tai kulttuuria rinnakkaisyhteiskunnassaan.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:50:31
Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:50:31
Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.
Quote from: Siili on 09.09.2021, 12:38:45
Kyllähän porukka, joka ei Suomessa osaa Suomen kieltä, elää väistämättä kuplassa. Kuplassa eläminen voi sinänsä olla ihan laadukasta, mutta ilman Suomen kielen taitoa käsitykset Suomesta ja suomalaisista yleensä syntyvät pitkälti toisen käden tiedosta (englantia osaavat suomalaiset), koska omakohtainen tiedon (etenkin nk. hiljaisen tiedon) haku on hankalaa.
Saa nähdä miten toimiva tulevaisuuden vaahtoyhteiskunta (=paljon kuplia) on.
Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 12:45:12Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:50:31
Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.
Täysin idioottimaista. Taaskaan et näe asiaa yhtään pidemmälle. Ei englanti yhdistä kansoja, se vain on uusi lingua franca, globaalissa taloudessa välttämätön työväline. Se, että sinulle ei ole ongelma puhua englantia ystäviesi kanssa vapaa-ajalla, ei ole todiste yhtään mistään.
Suomea osaamaton mamu ei koskaan pääse täysivaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni. On karhunpalvelus hänelle olla vaatimatta häneltä suomen kielen taitoa. Jos taas aletaan vaatia suomalaisilta englantia omassa maassaan, niin tosiaan, parodiahorisontti ylittyy.
Quote from: Siili on 09.09.2021, 12:38:45He elävät kuplassa, mutta kuten mainitsekin, kuplassa eläminen voi olla laadukasta. Toisaalta kuplassa he todennäköisesti eläisivät vaikka puhuisivatkin jonkin verran suomea. Minäkin suomea puhuvana kantasuomalaisena elän eräänlaisessa kuplassa, vaikka toki kuplani suomalaisesta yhteiskunnasta on laajempi kuin heillä.
Kyllähän porukka, joka ei Suomessa osaa Suomen kieltä, elää väistämättä kuplassa. Kuplassa eläminen voi sinänsä olla ihan laadukasta, mutta ilman Suomen kielen taitoa käsitykset Suomesta ja suomalaisista yleensä syntyvät pitkälti toisen käden tiedosta (englantia osaavat suomalaiset), koska omakohtainen tiedon (etenkin nk. hiljaisen tiedon) haku on hankalaa.
Saa nähdä miten toimiva tulevaisuuden vaahtoyhteiskunta (=paljon kuplia) on. Hiukan pelkään, että yhteiskunnallinen koheesio järkkyy, kun yhteisen edun valvonta on kuplakohtaista.
Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 12:45:12Tuntemani suomea puhumattomat maahanmuuttajat käyvät töissä tai opiskelevat. Osa heistä on todellisia osaajia, jotka ahkerasti takovat paljon veroeuroja yhteiseen kassaamme. Heillä ei ole ongelmia Suomen lain kanssa, eivätkä he vaikuta mitenkään onnettomilta. Itse asiassa vaikuttavat oikein onnellisilta. He eivät myöskään ole oppimiskyvyttömiä yksilöitä, vaan syy miksi he eivät osaa suomea on se, ettei heillä ole ollut tarvetta sitä oppia. Osa heistä on asunut Suomessa yli vuosikymmenen eivätkä he silti ole kokeneet suomen oppimista tarpeelliseksi.
Suomea osaamaton mamu ei koskaan pääse täysivaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni. On karhunpalvelus hänelle olla vaatimatta häneltä suomen kielen taitoa. Jos taas aletaan vaatia suomalaisilta englantia omassa maassaan, niin tosiaan, parodiahorisontti ylittyy.
Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 12:47:21Kyllä noita paikallisia kieliä puhumattomia maahanmuuttajia löytyy monesta muustakin paikasta kuin vain Pohjoismaista.
Ja tämä kupla mahdollistuu kantisten takia, jotka kommunikoi enkuksi takaisin. Missään muualla planeettaa porukka ei ole niin kielicuckeja kuin Pohjoismaissa, että tälläinen mahdollistuu. "Muutan nyt Saudi-arabiaan ja oletan, että voin elää suomenkielellä tai edes enkuksi." Ei onnistu.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 14:29:07Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 12:47:21Kyllä noita paikallisia kieliä puhumattomia maahanmuuttajia löytyy monesta muustakin paikasta kuin vain Pohjoismaista.
Ja tämä kupla mahdollistuu kantisten takia, jotka kommunikoi enkuksi takaisin. Missään muualla planeettaa porukka ei ole niin kielicuckeja kuin Pohjoismaissa, että tälläinen mahdollistuu. "Muutan nyt Saudi-arabiaan ja oletan, että voin elää suomenkielellä tai edes enkuksi." Ei onnistu.
Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:34:15Ei rajoitu vain näihin maihin.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 14:29:07Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 12:47:21Kyllä noita paikallisia kieliä puhumattomia maahanmuuttajia löytyy monesta muustakin paikasta kuin vain Pohjoismaista.
Ja tämä kupla mahdollistuu kantisten takia, jotka kommunikoi enkuksi takaisin. Missään muualla planeettaa porukka ei ole niin kielicuckeja kuin Pohjoismaissa, että tälläinen mahdollistuu. "Muutan nyt Saudi-arabiaan ja oletan, että voin elää suomenkielellä tai edes enkuksi." Ei onnistu.
Ainoastaan expat keskittymät jossain Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tulee mieleen, jotka enemmänkin toimii rahallisina lypsylehminä niin paikalliset sietää niitä.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 14:28:24Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 12:45:12Tuntemani suomea puhumattomat maahanmuuttajat käyvät töissä tai opiskelevat. Osa heistä on todellisia osaajia, jotka ahkerasti takovat paljon veroeuroja yhteiseen kassaamme. Heillä ei ole ongelmia Suomen lain kanssa, eivätkä he vaikuta mitenkään onnettomilta. Itse asiassa vaikuttavat oikein onnellisilta. He eivät myöskään ole oppimiskyvyttömiä yksilöitä, vaan syy miksi he eivät osaa suomea on se, ettei heillä ole ollut tarvetta sitä oppia. Osa heistä on asunut Suomessa yli vuosikymmenen eivätkä he silti ole kokeneet suomen oppimista tarpeelliseksi.
Suomea osaamaton mamu ei koskaan pääse täysivaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni. On karhunpalvelus hänelle olla vaatimatta häneltä suomen kielen taitoa. Jos taas aletaan vaatia suomalaisilta englantia omassa maassaan, niin tosiaan, parodiahorisontti ylittyy.
Uskon, että he kykenevät arvioimaan suomen kielen tarpeensa paremmin kuin me.
Eivät maahanmuuttajat ole tulleet Suomeen elämään jossain osan kantaväestön mielissä elävästä kuvitelmasta siitä, mitä suomalaisuus on. Jos Suomessa on mahdollista asua ilman että puhuu suomea, niin ei meillä ole siihen mitään nokan koputtamista - tai tietysti te voitte sellaisia ihmisiä boikotoida, minä en aijo heitä boikotoida. Kiistaton tosiasia on, että pääkaupunkiseudulla moni korkeasti koulutettu osaaja pärjää oikein hyvin ilman suomen kielen taitoa.
Mainittakoon, että olen usein uusille maahanmuuttajatuttavilleni tarjonnut apua suomen opiskelussa. Oikeasti minulla ei ole juurikaan intoa ryhtyä suomen kielen maikaksi (vaikka tietysti tarvittaessa autan asiassa), eikä tuntemillani maahanmuuttajatuttavillani ole ollut palavaa himoa suomen opiskeluun. Kyse on vain kohteliaisuudesta, jonka voin esittää tietäen, ettei minusta oikeasti tule heidän suomen kielen tuutoriaansa. Joskus ennen minun tarjoama suomen kielen opetus on ollut tekosyy viettää aikaa suomea puhumattomien naisten kanssa. Englanniksi silloinkin keskustelut käytiin, vaikka minun muka piti opettaa heille suomea.
Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 14:45:20Sinä missaat sen, etteivät nämä ihmiset muuta Suomeen elääksesi kuten sinä haluat. He tulevat tänne tekemään rakentamaan elämäänsä omien lähtökohtiensa pohjalta. Jos heidän toimeentulonsa on kunnossa, he eivät joudu ongelmiin lain kanssa ja kokevat itsensä onnelliseksi, niin ei meillä ole mitään syytä valittaa siitä, etteivät he puhu jotain muutaman miljoonan puhujan kuihtuvaa marginaalikieltä.
Ei sinun wall of textisti asiaa miksikään muuta. Ihmiset, jotka Suomessa eivät osaa suomea, eivät pääse täysivaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni.
Jos tämä sitten on heidän tahtonsa, että eivät halua olla täysivaltaisina toimijoina suomalaisessa yhteiskunnassa, niin silloin asiat ovat pahasti vinksallaan. Olivat nämä sitten minkälaisia osaajia tahansa.
----
Edit. Miksi h*lvetissä heillä olisi lähtökohtaisesti ongelmia lain kanssa? :facepalm: Oletko rasisti?
Edit2. Tarkennetaan nyt sen verran, että puhun niistä, jotka ovat maassa pidemmän aikaa. Muutaman kuukauden stintti on asia erikseen.
Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:47:46OK. No hän eli ties kuinka pitkään Kiinassa vaikkei puhu kiinaa juuri yhtään, eikä takuulla ole ainoa laowai Kiinassa joka ei osaa kiinaa. Maahanmuuttajat jotka eivät puhu paikallisia kieliä eivät siis ole vain Pohjoismaiden erityispiirre.
En, jostain tosin tuttu.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:46:49
Ylipäätään ihmettelen, miten teitä häiritsee jos joku töitä tekevä ja lakia noudattava ihminen ei puhu suomea. Itseäni se ei häiritse ollenkaan.
Quote from: Roope on 09.09.2021, 15:52:59Kansalaisuuden saamiseksi täytyy suorittaa kielikoe. Täysin ummikko ei sitä läpäise, vaikkei rima olekaan korkealla.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:46:49
Ylipäätään ihmettelen, miten teitä häiritsee jos joku töitä tekevä ja lakia noudattava ihminen ei puhu suomea. Itseäni se ei häiritse ollenkaan.
Minua häiritsee esimerkiksi se, että Suomessa on yhä enemmän äänioikeutettuja, jotka ovat Suomen poliitiikasta muunkielisen tiedon varassa.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:55:27
Kansalaisuuden saamiseksi täytyy suorittaa kielikoe. Täysin ummikko ei sitä läpäise, vaikkei rima olekaan korkealla.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:55:27Quote from: Roope on 09.09.2021, 15:52:59Kansalaisuuden saamiseksi täytyy suorittaa kielikoe. Täysin ummikko ei sitä läpäise, vaikkei rima olekaan korkealla.
Minua häiritsee esimerkiksi se, että Suomessa on yhä enemmän äänioikeutettuja, jotka ovat Suomen poliitiikasta muunkielisen tiedon varassa.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:55:27Quote from: Roope on 09.09.2021, 15:52:59Kansalaisuuden saamiseksi täytyy suorittaa kielikoe. Täysin ummikko ei sitä läpäise, vaikkei rima olekaan korkealla.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:46:49
Ylipäätään ihmettelen, miten teitä häiritsee jos joku töitä tekevä ja lakia noudattava ihminen ei puhu suomea. Itseäni se ei häiritse ollenkaan.
Minua häiritsee esimerkiksi se, että Suomessa on yhä enemmän äänioikeutettuja, jotka ovat Suomen poliitiikasta muunkielisen tiedon varassa.
Quote
X
Kielitaitoedellytyksestä voidaan lain mukaan poiketa esimerkiksi, jos
olet yli 65-vuotias
terveydentilasi estää kielitaidon hankkimisen
olet saapunut Suomeen aikuisena ja olet luku- ja kirjoitustaidoton
esität jonkin muun erittäin painavan syyn poikkeamiselle.
Quote from: Siili on 09.09.2021, 16:07:53Juu, kuntavaaleissa on kaikilla asukkailla äänioikeus. Ajattelin että tässä puhutaan valtakunnanpolitiikasta. En itse ole kunnallispolitiikasta kiinnostunut.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:55:27kaiQuote from: Roope on 09.09.2021, 15:52:59Kansalaisuuden saamiseksi täytyy suorittaa kielikoe. Täysin ummikko ei sitä läpäise, vaikkei rima olekaan korkealla.
Minua häiritsee esimerkiksi se, että Suomessa on yhä enemmän äänioikeutettuja, jotka ovat Suomen poliitiikasta muunkielisen tiedon varassa.
Kunnallisvaaleissa on äänioikeus kaikilla kunnan asukkailla, ei vain kansalaisilla. Muistaakseni Lieksassa valittiin kunnanvaltuustoon somali, joka oli täysi ummikko ja tarvitsi tulkin kaikkeen kanssakäymiseen suomenkielisten kanssa.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:46:49Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 14:45:20Sinä missaat sen, etteivät nämä ihmiset muuta Suomeen elääksesi kuten sinä haluat. He tulevat tänne tekemään rakentamaan elämäänsä omien lähtökohtiensa pohjalta. Jos heidän toimeentulonsa on kunnossa, he eivät joudu ongelmiin lain kanssa ja kokevat itsensä onnelliseksi, niin ei meillä ole mitään syytä valittaa siitä, etteivät he puhu jotain muutaman miljoonan puhujan kuihtuvaa marginaalikieltä.
Ei sinun wall of textisti asiaa miksikään muuta. Ihmiset, jotka Suomessa eivät osaa suomea, eivät pääse täysivaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni.
Jos tämä sitten on heidän tahtonsa, että eivät halua olla täysivaltaisina toimijoina suomalaisessa yhteiskunnassa, niin silloin asiat ovat pahasti vinksallaan. Olivat nämä sitten minkälaisia osaajia tahansa.
----
Edit. Miksi h*lvetissä heillä olisi lähtökohtaisesti ongelmia lain kanssa? :facepalm: Oletko rasisti?
Edit2. Tarkennetaan nyt sen verran, että puhun niistä, jotka ovat maassa pidemmän aikaa. Muutaman kuukauden stintti on asia erikseen.
Se, että Suomessa voi elää ilman suomen kielen taitoa on osoitus yhteiskuntamme hyvästä peruskoulusta. Suomalaiset oppivat hyvin englantia. Tämä on valtti tulevaisuudessa, kun Suomi ryhtyy toden teolla houkuttelemaan osaajia.
Lain noudattamisen mainitsin, koska minua ja lukuisia muita suomalaisia kiinnostaa noudattavatko tulijat lakia ja tekevätkö he töitä. Meitä ei kiinnosta puhuvatko he englanninkielisessä kuplassaan suomea.
Ylipäätään ihmettelen, miten teitä häiritsee jos joku töitä tekevä ja lakia noudattava ihminen ei puhu suomea. Itseäni se ei häiritse ollenkaan. Se ei vaikuta elämääni mitenkään negatiivisesti. Erityisesti jos te ette ole tälläisten ihmisten kanssa mitenkään tekemisissä.
Niin tai näin, minä luotan enemmän näihin Suomessa asuviin maahanmuuttajatuttaviini kuin hommafoorulaisiin. Jos he kykenevät elämään Suomessa ilman suomen kielen taitoa, niin kyllä minä enemmän heidän sanaansa uskon kuin teidän sanoihin.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:46:49
Sinä missaat sen, etteivät nämä ihmiset muuta Suomeen elääksesi kuten sinä haluat. He tulevat tänne tekemään rakentamaan elämäänsä omien lähtökohtiensa pohjalta.
QuoteJos heidän toimeentulonsa on kunnossa, he eivät joudu ongelmiin lain kanssa ja kokevat itsensä onnelliseksi, niin ei meillä ole mitään syytä valittaa siitä, etteivät he puhu jotain muutaman miljoonan puhujan kuihtuvaa marginaalikieltä.
QuoteSe, että Suomessa voi elää ilman suomen kielen taitoa on osoitus yhteiskuntamme hyvästä peruskoulusta. Suomalaiset oppivat hyvin englantia. Tämä on valtti tulevaisuudessa, kun Suomi ryhtyy toden teolla houkuttelemaan osaajia.
QuoteYlipäätään ihmettelen, miten teitä häiritsee jos joku töitä tekevä ja lakia noudattava ihminen ei puhu suomea.
QuoteNiin tai näin, minä luotan enemmän näihin Suomessa asuviin maahanmuuttajatuttaviini kuin hommafoorulaisiin.
Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 16:19:20Minulle riittävä yhteiskuntaan nivoutuminen on se, että noudattaa lakia ja tekee töitä. Muuta en vaadi. Jos ihmiset itse tulevat siihen tulokseen, etteivät he tarvitse suomen kieltä, en minä ole heitä parempi asiantuntija heidän osaltaan. Jos heidän oma arkensa sujuu mielestään hyvin, miksi heidän pitäisi "nivoutua osaksi yhteiskuntaan" sillä tavoin kuin sinä toivot?
Kuules nyt globalistikalergi, ei tässä ole minun toiveistani kyse tai siitä että minua asia suuremmin häirtsisi. Puhun kielen merkityksestä yleisellä tasolla. Haluttomuus olla oppimatta maan ylivoimaista valtakieltä toki kertoo ylimielisyydestä ja siitä että ei juurikaan laiteta painoarvoa tämän (asuin)maan asioille. Kyllä Suomessa pärjää varmaan vaikka käsimerkein, kyse ei ole siitäkään. Näytät olevan niin syvällä tuossa idealismissasi, että et tajua kielen merkitystä sille miten nivoutuu osaksi yhteiskuntaa ja maan arkea.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 16:28:49Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 16:19:20Minulle riittävä yhteiskuntaan nivoutuminen on se, että noudattaa lakia ja tekee töitä. Muuta en vaadi. Jos ihmiset itse tulevat siihen tulokseen, etteivät he tarvitse suomen kieltä, en minä ole heitä parempi asiantuntija heidän osaltaan. Jos heidän oma arkensa sujuu mielestään hyvin, miksi heidän pitäisi "nivoutua osaksi yhteiskuntaan" sillä tavoin kuin sinä toivot?
Kuules nyt globalistikalergi, ei tässä ole minun toiveistani kyse tai siitä että minua asia suuremmin häirtsisi. Puhun kielen merkityksestä yleisellä tasolla. Haluttomuus olla oppimatta maan ylivoimaista valtakieltä toki kertoo ylimielisyydestä ja siitä että ei juurikaan laiteta painoarvoa tämän (asuin)maan asioille. Kyllä Suomessa pärjää varmaan vaikka käsimerkein, kyse ei ole siitäkään. Näytät olevan niin syvällä tuossa idealismissasi, että et tajua kielen merkitystä sille miten nivoutuu osaksi yhteiskuntaa ja maan arkea.
Quote from: Totti on 09.09.2021, 16:23:32Näillä ihmisillä ei selvästikään ole tarvetta "ottaa syvällisemmin osaa suomalaiseen elämäntapaan".
Kieliosaamisen puute nimittäin estää henkilön ottamasta syvällisemmin osaa suomalaisesta elämäntavasta, tapahtumista, kulttuurista ja kaikista niistä vivahteista jota yhteiskunnan ymmärtämisen kuuluu. Se, että suomalaiset osaavat englantia tarkoittaa vain että pystyy puhumaan jostain asioita jonkun kanssa, mutta kielitaidoton mamu ei kykene esim. seuraamaan mitä maassa tapahtuu telkkaria katsomalla. Hän jää siis aina ulkopuolelle ja on epätietoinen isäntämaan menosta.
Quote from: Totti on 09.09.2021, 16:23:32Suomessa asuu jo nyt osaajia. Enemmän kaivataan. Suomalaisten englannin osaaminen vähentää suomen kielen vaikeudesta johtuvia ongelmia.
Missä fantasiamaailmassa elät? Suomi on hyvä suomalaisille koska asiat on rakennettu nimenomaan suomalaisille sopiviksi. Mutta ulkomaalaisen näkökulmasta Suomi ei ole erityisen houkutteleva ellei pyri vain hyvän sosiaaliturvan piiriin ja muiden elätettäväksi.
Suomeen ei siis koskaan ole suuremmissa määrin tulossa korkeasti palkattuja osaajia koska sillä saralla meillä ei ole yhtään mitään tarjottavana kilpailijamaihin verrattuna. Suomi tarjoaa osaajille korkeita veroja, paljon byrokratiaa, mahdottoman kielen, ikävän pitkän ja kylmän talven ja juron kulttuurin. Jos on kansainvälinen osaaja, Suomi on ihan pohjassa mitä tule länsimaiden houkutelevuuteen.
Quote from: Totti on 09.09.2021, 16:23:32Kieltämättä voi olla, etteivät muut keskustelijat tiedä Suomessa asuvan jo nyt työllään hyvin toimeentulevia maahanmuuttajia jotka eivät puhu suomea.
Otaksun että aika harva täällä luottaa sinuun koska toistelet vain suvakkien naiiveja kliseitä, joita on koluttu ja kumottu näillä linjoilla jo vuosia.
Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 16:41:59Yhteiskunta voi kiinnostaa, vaikkei kieltä haluaisikaan opetella. Etkö itse ole kiinnostunut sellaisista yhteiskunnista, joiden kieltä et puhu? Moni muu ainakin on.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 16:28:49Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 16:19:20Minulle riittävä yhteiskuntaan nivoutuminen on se, että noudattaa lakia ja tekee töitä. Muuta en vaadi. Jos ihmiset itse tulevat siihen tulokseen, etteivät he tarvitse suomen kieltä, en minä ole heitä parempi asiantuntija heidän osaltaan. Jos heidän oma arkensa sujuu mielestään hyvin, miksi heidän pitäisi "nivoutua osaksi yhteiskuntaan" sillä tavoin kuin sinä toivot?
Kuules nyt globalistikalergi, ei tässä ole minun toiveistani kyse tai siitä että minua asia suuremmin häirtsisi. Puhun kielen merkityksestä yleisellä tasolla. Haluttomuus olla oppimatta maan ylivoimaista valtakieltä toki kertoo ylimielisyydestä ja siitä että ei juurikaan laiteta painoarvoa tämän (asuin)maan asioille. Kyllä Suomessa pärjää varmaan vaikka käsimerkein, kyse ei ole siitäkään. Näytät olevan niin syvällä tuossa idealismissasi, että et tajua kielen merkitystä sille miten nivoutuu osaksi yhteiskuntaa ja maan arkea.
He eivät tarvitse suomen kieltä, koska heitä ei kiinnosta suomalainen yhteiskunta, kulttuuri ja kieli. Mutta eikös se ollut niin, että eivät nämä sinuakaan kiinnostaneet.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 16:44:18Quote from: Econ101 on 09.09.2021, 16:41:59Yhteiskunta voi kiinnostaa, vaikkei kieltä haluaisikaan opetella. Etkö itse ole kiinnostunut sellaisista yhteiskunnista, joiden kieltä et puhu? Moni muu ainakin on.
He eivät tarvitse suomen kieltä, koska heitä ei kiinnosta suomalainen yhteiskunta, kulttuuri ja kieli. Mutta eikös se ollut niin, että eivät nämä sinuakaan kiinnostaneet.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 16:44:18
Muuten, ekonomistina varmaan tiedät mitä mieltä esimerkiksi Juhana Vartiainen ja Sanna Kurronen ovat englannin kielestä Suomessa. He näkevät sen valtavana mahdollisuutena.
Quote
X
Kerroimme aikaisemmin perjantaina 3.8. Helsingin kielilukiossa tapahtuneista oppilaiden välisistä joukkotappeluista, joiden vuoksi paikalle kutsuttiin poliisit selvittämään tilannetta.
Iltalehteen yhteyttä ottaneen kielilukion opiskelijan mukaan tilanne on kiristynyt nopeasti.
– Ainoastaan tuolloin perjantaina koulussa oli päivän aikana yhteensä kolme tappelua ja maanantaina yksi tappelu, nimettömänä pysyttelevä opiskelija kertoo.
– Maanantaina koululle oli tullut kahdeksan henkilöä tappelemaan, eikä kukaan oikein edes tiedä mistä he ovat tulleet. Heillä oli koulun pihalla ihan suunniteltu tappelu, jota rehtori ja henkilökunta menivät selvittelemään.
Hän kertoo koulun ilmapiirin olevan hyvin kireä ja osa oppilaista pelkää uusia väkivaltaisia yhteenottoja.
– Tiistainakin oli puhuttu somessa, että olisi tulossa uusi tappelu, hän huokaa.
X
Opiskelijan mukaan ensimmäinen joukkotappelu lähti alun perin liikkeelle abiturienteille tarkoitetusta "Sadan aamun juhlasta", johon alempien vuosikurssien oppilaat olivat tunkeutuneet kielloista huolimatta. Abeille oli varattu sali, jossa he saivat viettää aikaa ja paikalla oli tarjolla herkkuja ja aamupalaa.
– Kielloista huolimatta nuoremmat vuosikurssilaiset tunkivat saliin ja menivät ottamaan abeille tarkoitettuja tarjoiluja. Eräs abi meni sitten sanomaan asiasta, mistä seurasi sanaharkka ja tönimistä.
– Lopulta tilanne kärjistyi siihen, että eräs nuorempi vuosikurssilainen kuristi tätä abityttöä, hän kertoo.
X
Hänen mukaansa seuraava käsirysy alkoi jo pian salin ovilla, kun uteliaat nuoremmat vuosikurssilaiset yrittivät pyrkiä sisälle saliin katsomaan, mitä paikalla oli tapahtunut.
– Kun ovi laitettiin kiinni heidän nenänsä edestä, he hermostuivat ja tilanne johti lopulta nyrkkitappeluun. Ainakin yksi abi sai nyrkistä ja on tietääkseni tehnyt asiasta rikosilmoituksen, opiskelija kertoo.
Tappelut eivät hänen mukaansa loppuneet tähän, vaan saman päivän aikana oppilaille tuli tieto vielä kolmannestakin väkivaltaisuudesta.
X
Opiskelijan mukaan tilanne koulussa on muuttunut syksyn aikana. Hän on huolissaan siitä, että tilanne ei vaikuta parantuvan ja osa oppilaista on hyvin ahdistuneita.
X
Tutkinnasta vastaava poliisi Marko Forss kertoo Iltalehdelle, että yhteenoton tutkinta etenee hitaasti, koska tilanne paikan päällä on ollut sekava ja asianomistajat eivät ole juurikaan osanneet yksilöidä ketkä heitä ovat pahoinpidelleet. Poliisin tämän hetken tiedon mukaan maanantailta kirjattu uusi pahoinpitely ei liittyisi perjantain tapahtumiin.
– Tällä hetkellä poliisi on jututtanut asianomaisia. Paikan päällä on myös kuvattu paljon videoita, joita ollaan pyritty saamaan poliisin haltuun.
Forssin mukaan tilanne koululla on kuitenkin tällä hetkellä rauhallinen ja paikan päällä koululla on tiistaina ollut poliisipartio.
X
Quote from: Golimar on 09.09.2021, 17:05:49(samasta jutusta)Quote
X
Kerroimme aikaisemmin perjantaina 3.8. Helsingin kielilukiossa tapahtuneista oppilaiden välisistä joukkotappeluista, joiden vuoksi paikalle kutsuttiin poliisit selvittämään tilannetta.
QuoteYksi syy huonoon ilmapiiriin voi hänen mukaansa olla myös oppivelvollisuuden laajeneminen toisen asteen koulutukseen.Kielilukion yleislinjalle keväällä 2021 hyväksyttyjen nimilista:
– Nyt kun toisen asteen koulutukseen on velvollisuus hakeutua, niin koulussa on varmasti paljon oppilaita, jotka tulevat sinne vain koska pääsivät sisään, eikä heitä oikeasti kiinnosta olla siellä.
QuoteNyt kun toisen asteen koulutukseen on velvollisuus hakeutua, niin koulussa on varmasti paljon oppilaita, jotka tulevat sinne vain koska pääsivät sisään, eikä heitä oikeasti kiinnosta olla siellä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 09.09.2021, 20:00:32Onhan tämä kieltämättä skitsofreenista, kun kovasti kotoutetaan ja samaan aikaan antikotoutetaan takaisin oman kulttuurin pariin meidän veroeuroilla!
Takavuosinahan jauhettiin paljon siitä, miten tärkeää on, että mamut (tai täällä syntyneet) säilyttävät oman maansa kulttuurilliset erityispiirteensäHölSuomessa asuessaan. Tässä on näemmä onnistuttu, vaikka kotouttaminen menikin ehkä vähäsen muutoin pieleen.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 14:38:09Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:34:15Ei rajoitu vain näihin maihin.
Ainoastaan expat keskittymät jossain Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tulee mieleen, jotka enemmänkin toimii rahallisina lypsylehminä niin paikalliset sietää niitä.
Etkö sinä joskus katsonut serpentzan videoita? Hän asui Kiinassa yli 10 v muttei puhu kiinaa juuri yhtään.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:48:45Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:47:46OK. No hän eli ties kuinka pitkään Kiinassa vaikkei puhu kiinaa juuri yhtään, eikä takuulla ole ainoa laowai Kiinassa joka ei osaa kiinaa. Maahanmuuttajat jotka eivät puhu paikallisia kieliä eivät siis ole vain Pohjoismaiden erityispiirre.
En, jostain tosin tuttu.
Jostain syystä muistelin sinun katsoneen hänen videoitaan.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 16:42:51Quote from: Totti on 09.09.2021, 16:23:32
Kieliosaamisen puute nimittäin estää henkilön ottamasta syvällisemmin osaa suomalaisesta elämäntavasta, tapahtumista, kulttuurista ja kaikista niistä vivahteista jota yhteiskunnan ymmärtämisen kuuluu. Se, että suomalaiset osaavat englantia tarkoittaa vain että pystyy puhumaan jostain asioita jonkun kanssa, mutta kielitaidoton mamu ei kykene esim. seuraamaan mitä maassa tapahtuu telkkaria katsomalla. Hän jää siis aina ulkopuolelle ja on epätietoinen isäntämaan menosta.
Näillä ihmisillä ei selvästikään ole tarvetta "ottaa syvällisemmin osaa suomalaiseen elämäntapaan".
QuoteQuote from: Totti on 09.09.2021, 16:23:32
Suomeen ei siis koskaan ole suuremmissa määrin tulossa korkeasti palkattuja osaajia koska sillä saralla meillä ei ole yhtään mitään tarjottavana kilpailijamaihin verrattuna.
Suomessa asuu jo nyt osaajia.
QuoteEnemmän kaivataan.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 09.09.2021, 21:07:22En usko hänen puhuvan hyvää kiinaa.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 14:38:09Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:34:15Ei rajoitu vain näihin maihin.
Ainoastaan expat keskittymät jossain Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tulee mieleen, jotka enemmänkin toimii rahallisina lypsylehminä niin paikalliset sietää niitä.
Etkö sinä joskus katsonut serpentzan videoita? Hän asui Kiinassa yli 10 v muttei puhu kiinaa juuri yhtään.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:48:45Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 14:47:46OK. No hän eli ties kuinka pitkään Kiinassa vaikkei puhu kiinaa juuri yhtään, eikä takuulla ole ainoa laowai Kiinassa joka ei osaa kiinaa. Maahanmuuttajat jotka eivät puhu paikallisia kieliä eivät siis ole vain Pohjoismaiden erityispiirre.
En, jostain tosin tuttu.
Jostain syystä muistelin sinun katsoneen hänen videoitaan.
Muutaman videon olen kaverilta katsonut, joten en nyt kovin syvällistä tietoa omaa, mutta heittäisin kuitenkin että kyllä hänen kiinan taitonsa on varmaan lähempänä sujuvaa kuin sinun luonnehtimaa "ei puhu juuri yhtään kiinaa".
9 vuotta sitten hän itse luonnehtii kiinan osaamistaan "solid intermediate" tasoiseksi.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=aLflkSzpDPs (China, How it is - Learning Chinese)
Tuoreemmalla seitsemän kuukautta sitten julkaistulla videolla hän sanoo, että kiinan osaaminen on välttämätöntä, jos haluaa olla yhtään perillä mitä ympärillä tapahtuu. Samalla videolla hän mainitsee myös, että mms. opiskeli kiinaa puolitoista vuotta Shenzenin yliopiston täyspäiväisellä kurssilla ja suoritti Beginner ja Intermediate tasot luokan kärkipäässä.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=TAhTeH5Xjpc (You CAN'T understand China if you CAN'T understand Chinese!)
Uskaltaisin väittää, että serpentzan kiinankieli on varsin hyvällä tasolla ja ainakin hyvin kaukana "ei puhu juuri yhtään kiinaa" luonnehdinnasta. Käsittääkseni kaveri on myös naimisissa kanta kiinalaisen naisen kanssa ja heillä on lapsikin.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 00:20:33Ei välttämättä. Kyllä osa heistä näkee asuvansa pysyvästi Suomessa. He eivät vain yksinkertaisesti tarvitse suomea Suomessa asuessaan, sillä suomalaiset osaavat englantia. Pysyvä oleskelulupa on paras ratkaisu heidän suhteen.
Oma kantani on, että jos mamu tulee Suomeen mutta päättää olla integroitumatta suomalaisen yhteiskuntaan esim. kieltäytymällä opettamasta kieltä, hän on omastakin mielestään maassa vain tilapäisesti eli myös oleskelulupa pitäisi olla tilapäinen.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 00:20:33Ihan samalla tavalla suomalaiset kuolevat... Osaajat myös hankkivat lapsia. Sikäli jos uskoo perinnöllisten ominaisuuksien olevan suuressa roolissa tulisi kannattaa osaajien maahanmuuttoa. He parantavat suomalaisten geenipoolia.
Emme kaipaa yhtään mitään. Maatamme ei voi rakentaa ulkolaisen osaamisen tai työvoiman varaan. Se on tuhon tie, koska osaajat myös lähtevät tai jopa kuolevat jolloin joudutaan koko ajan haalimaan lisää porukkaa ylläpitämään järjestelmä.
Tästä on erinomaisia esimerkkejä USA:sta, jossa sadonkorjuu on lähes kokonaan ulkoistettu meksikolaisille. Heti kun pandemia iski ja rajat menivät kiinni, tavara mätäni pelloille.
Puhteet ulkolaisesta työvoimasta on käytännössä myönnytys sille, että politiikkamme on epäonnistunut täydellisesti kun emme pysty hoitamaan omat asiamme. Koulutus, verotus, sosiaali- ja työsopimusjärjestelmä epäonnistunut jos joudumme tukeutumaan ulkolaiseen työvoimaan.
Ulkolainen työvoima on käytännössä vain laastari mädän haavan päälle. Se ei ratkaise mitään vaan peittää hetkeksi iljettävän näyn ja hajun. Alle jää kaikki ongelmat, jota oltiin korjaavinaan ulkolaisella työvoimalla.
Quote from: Radio on 10.09.2021, 01:17:47Englanninkielinen koulutus on hyvää koulutusvientiä ja väylä houkutella osaajia Suomeen.
Ilmaisen koulutuksen tarjoaminen vielä englanninkielisenä kaikille ulkomaalaisille on sairasta masokismia. Ja pirun kallista.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 08:02:54
Suomeen ei ole keskittynyt kaikki maailman lahjakkuus. Ei ole mitään syytä miksi Suomen ei pitäisi houkutella ulkomaalaisia osaajia. Yritykset tarvitsevat asiantuntevia osaajia. Heitä löytyy ulkomailta.
Quote from: Hamsteri on 10.09.2021, 08:20:32Kyllä teknologiateollisuus, joka palkkaa ulkomaalaisia osaajia, on tärkeässä roolissa.Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 08:02:54
Suomeen ei ole keskittynyt kaikki maailman lahjakkuus. Ei ole mitään syytä miksi Suomen ei pitäisi houkutella ulkomaalaisia osaajia. Yritykset tarvitsevat asiantuntevia osaajia. Heitä löytyy ulkomailta.
Onko yritysmaailmassa oikeasti yhtäkään tapausta, ettei olisi voinut vain kouluttaa kantista ja maksaa enemmän? Onko näiden paljonpuhuttujen osaajien työsektorit ylipäätänsä tärkeässä osassa yhteiskunnan toimintaa?
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:50:31Quote from: Hamsteri on 09.09.2021, 11:47:37Ei siinä ole mitään idioottimaista. Englanti yhdistää kansoja. Suurin osa tuntemistani Suomessa asuvista ulkomaalaisista ei puhu suomea juuri lainkaan. Puhumme englantia. Minulle kantasuomalaisena ei ole mikään ongelma puhua englantia Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Tekisin vain omasta elämästäni hankalampaa jos jostain idioottimaisesta syystä vaatisin heiltä suomenkielen taitoa.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:19:34
Mielestäni suomalaiset eivät ole erityisen kateellista kansaa. Edellä mainitusta huolimatta Suomessa kaikkien muiden maiden tavoin esiintyy kateutta ja katkeruutta. Hyvin menestyvä maahanmuuttaja voi olla vaikea asia heikosti elämässään pärjäävälle kantasuomalaiselle. Erityisesti viehättävä naispuolinen maahanmuuttaja voi kantasuomalaisille peräkammarin pojille olla kiukkua herättävä ilmestys. Kuvitelkaapa älykäs, hyvin tienaava, ulkonäöltään viehättävä maahanmuuttajatar joka ei edes vaivaudu opettelemaan suomea, koska ei sitä töissään tai vapaa-ajallaan tarvitse. Mikäs sen kauheampaa kantasuomalaisille peräkammarin pojille?.
Kyseessä on tällöin kieliparatismi ja se, että idioottimainen kantaväestö mahdollistaa sen puhumalla englantia omassa maassaan niin ei tarvitsekaan oppia. Toinen vaihtoehto, että ulkkispopulaatio kasvanut niin suureksi, että kukaan ei näe syytä opetella kieltä tai kulttuuria rinnakkaisyhteiskunnassaan.
Quote from: -PPT- on 09.09.2021, 18:33:45Tossa taitaa olla myös se että kummatkin haluaa treenata sitä englannikieltä,virolaisten kohdalla taitaa helpompi puhua englantia kuin suomea koska osaavat englantia paremmin kuin suomea.Kun välillä joutuu kuulemaan noiden englannikielisten jutustelua niin hauskasti sieltä tulee sitä kaksikielistä juttua eli heitetään suomenkielisiä sanoja sinne englannin sekaan vähän samalla tavalla kuin suomalaiset heittää suomenkielisiä sanoja englannin sekaan.Itsehän en muuten ymmärrä(ainakin pitää ajatella vähän mitä tarkoittaa) suomennoksia tyyliin romppu jostain cd-romista ja pidä todella typeränä että noita on edes yritetty "suomentaa" koska kaikki käyttää kuitenkin englanninkielistä versiota.
Minä voin vahvistaa havainnon esim omalta työpaikaltani että suomalaiset eivät edes halua puhua suomea ulkomaalaisten kanssa vaan aina treenata omaa englantiansa. Nykyään jopa virolaisten kanssa saatetaan puhua englantia.
Sitten tietenkin on kansainvälisiä konsernityöpaikkoja joissa konsernin työkieli on englanti riippumatta missä maassa työpaikka sijaitsee.
QuoteAsuinalueiden välille on revennyt Helsingissä iso kuilu. Jollain alueilla lapsiperheistä yli kolmannes saattaa olla toimeentulotuen piirissä, ja sosioekonomiset ongelmat näkyvät myös kouluissa. "Koulushoppailua" eli mahdollisimman hyvän koulun valitsemista eivät harrasta Helsingissä vain perheet, vaan myös opettajat.
Kasvatuksen ja koulutuksen elokuussa aloittanut apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) sanoo, että on vain luonnollista, että opettaja valitsee niin sanotun hyvän alueen koulun, jossa työn kuormittavuus on todennäköisesti matalampi.
Razmyarin mukaan olisikin aika miettiä, pitäisikö vaativamman oppilasaineksen ja työympäristön valitsevalle opettajalle maksaa Helsingissä parempaa palkkaa.
QuoteRazmyarin mukaan toimiala on hahmotellut myös mallia, jossa pitkän uran tehnyt opettaja voisi siirtyä vaativamman alueen kouluun, jossa hänen kokemuksensa olisi erityisen hyödyllinen. Samalla kokenut opettaja voisi opastaa ja tukea juuri alalle tulleita kollegoitaan, jotta he eivät säikähdä ja vaihda alaa heti kättelyssä.
QuoteRazmyar satsaisi lisäksi vieraskielisen työvoiman lisäkouluttamiseen varhaiskasvatuksen tehtäviin, koska halukkuutta alalle löytyy, mutta esimerkiksi kielitaito ei vielä ihan riitä. Hieman puutteellisella kielitaidollakin voi kuitenkin olla lisäkäsinä päivähoidossa. Razmyar muistuttaa, että myös varhaiskasvatuksen piirissä olevista helsinkiläislapsista pian neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia.Tosin eikö sen varhaiskasvatuksen keskeisiä perusteita työttömien vanhempien osalta ole, että lapset oppisivat siellä esikoulussa kielen, enkä tarkoita nyt arbiaa tai somaliaa?
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 08:02:54Quote from: Totti on 10.09.2021, 00:20:33
Oma kantani on, että jos mamu tulee Suomeen mutta päättää olla integroitumatta suomalaisen yhteiskuntaan esim. kieltäytymällä opettamasta kieltä, hän on omastakin mielestään maassa vain tilapäisesti eli myös oleskelulupa pitäisi olla tilapäinen.
Ei välttämättä. Kyllä osa heistä näkee asuvansa pysyvästi Suomessa.
QuoteHe eivät vain yksinkertaisesti tarvitse suomea Suomessa asuessaan, sillä suomalaiset osaavat englantia. Pysyvä oleskelulupa on paras ratkaisu heidän suhteen.
QuoteIhan samalla tavalla suomalaiset kuolevat... Osaajat myös hankkivat lapsia.
QuoteSikäli jos uskoo perinnöllisten ominaisuuksien olevan suuressa roolissa tulisi kannattaa osaajien maahanmuuttoa. He parantavat suomalaisten geenipoolia.
QuoteSuomeen ei ole keskittynyt kaikki maailman lahjakkuus. Ei ole mitään syytä miksi Suomen ei pitäisi houkutella ulkomaalaisia osaajia. Yritykset tarvitsevat asiantuntevia osaajia. Heitä löytyy ulkomailta.
QuoteSuomalaisetkin maatalousyrittäjät valittivat kun koronan takia ulkomaalaisia maatalousorjia oli vähemmän saatavilla.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Osaajat käyvät töissä eivätkä tarvitse kelan tukia.
Toki asutaan "pysyvästi" niin kauan kun kelan tuet pyörivät.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Valtaosa tuntemistani maahanmuuttajista ei puhu suomea juuri lainkaan. Heillä ei ole suomelle juuri tarvetta. Mainittakoon, että nämä tuntemani maahanmuuttajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia korkeasti koulutettuja ihmisiä. Ei siis duunareita.
Oma havaintoni on - ja epäilen sen olevan enemmän sääntö eikä poikkeus - että työtä tekevät mamut käytännössä aina pyrkivät oppimaan kielen ellei he ole vain työkomennusluonteisesti (lyhyen ajan) Suomessa. Ne mamut, jotka "eivät tarvitse" Suomea ovat niitä, jotka eivät edes ole töissä vaan Suomi toimii heille vain lompakkona. Kun lompakko menee kiinni he siirtyvät seuraavaan maahan loisimaan.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Näin ei ole. Jos pärjäisin hyvin ilman paikallista kieltä, niin voi hyvinkin olla, etten opettelisi kieltä. Aivan erityisesti näin, mikäli kyseistä kieltä puhuu globaalisti vain harva ja kieli on vaikea. Jos muuttaisin johonkin Slovakiaan, niin enpä tiedä opettelisinko slovakkia.
Tätä asetelmaa voi ajatella järjellä itsekin. Jos menisit ulkomaille pysyväisluonteiseen asumiseen ja töihin, on ilmiselvä että haluaisit myös olla perusteellisemmin perillä isäntäyhteiskunnan asioista ja joutuisit silloin myös opettelemaan kielen.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Sisäsiittoisuudesta ei ole kyse. Älykkyys saattaa olla voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Tällöin älykkäät ulkomaalaiset osaajat tekevät suomalaisista älykkäämpiä.
Ensinnäkin myytti, että suomalaiset olisivat sisäsiittoisia on juuri sitä, myytti. Maailmassa on runsaasti maita, joissa sisäsiittoisuus on jo kansanterveydellinen ongelma ja avioliittoja jopa estetään sen perusteella. Tyypillisesti juuri näistä maista peräänkuulutetaan "työperäistä" maahanmuuttoa; Lähi-idästä, Afrikka, Intia jne. Suomalaisten geenipooli ei parane sillä, että otetaan serkusavioliittoisia ja monessa polvessa sisäsiittoisia mamuja lisääntymään Suomeen.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Ei tarvitse geenitestata. Osaajien menestys opinnoissaan ja töissä kertoo heidän vähintään kohtalaisesta älykkyydestä. Ei heidän geenejään tarvitse testata.
Toisekseen, jos halutaan "parantaa geenipoolia", mamut pitäisi geenitestaa rajalla. Ts. pitäisi varmentaa, ettei tulla huonoilla geeneillä sisään heikentämään suomalaisten geenipoolia lisää. Ellei testata, koko argumentti geeniparannuksesta on huuhaata. Yleensä tällaista eugeniikkaa ei kuitenkaan olla katsottu hyvällä.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 10:50:09Ei tämä mitenkään kyseenalaista fundamentaalisia ihmisarvoja. Ihmiset saavat aivan vapaasti valita kumppaninsa jatkossakin - foorumilaisten ei tarvitse pelätä, että valtiovalta pakottaa heidät lisääntymään ulkomaalaisten osaajien kanssa... Ulkomaalaiset osaajat voivat lisääntyä keskenään Suomessa. Toisaalta suomalaiset voivat aivan vapaaehtoisesti lisääntyä ulkomaalaisten osaajien kanssa. Mitään pakottamista ei tarvita.
Kolmanneksi, ajatus, että valtion tasolta (siis säätämällä maahanmuuttoa) voitaisiin "parantaa" geenipoolia sekoittamalla kansalaisia keskenään (siis siitättämällä lapsia ulkomaalaisilla) on lievästi sanottuna harhainen. Se esimerkiksi kyseenalaistaa fundamentaalisia ihmisarvoja, jonka puitteissa jokaisen tulisi itse saada valita elämän(seksi)kumppaninssa; implikaatiohan on, että valtio haluaa parittaa kantaväestön ja ulkomaalaiset keskenään tuottaakseen "puhdasgeenisempiä" jälkeläisiä.
Quote from: pörrö on 09.09.2021, 19:50:24Enemmän minua sääliksi käy ongelmakoulujen normaalisti käyttäytyvät oppilaat. Opettajien huomion mennessä riehujien paimentamiseen jää opetukselle vähemmän aikaa - puhumattakaan siitä, jos joku oppilas joutuu näiden riehujien kiusaamisen kohteeksi.
Sääliksi käy opettajia.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 20:24:27
Mistä noin päättelit? Kyllä osa työperäisistä maahanmuuttajista asuu Suomessa pysyvästi.
Quote from: Econ101 on 10.09.2021, 20:51:53Kuten sanoin, tunnen Suomessa pitkään asuneita ulkomaalaisia, jotka eivät puhu suomea juuri lainkaan. Viimeisin esimerkki on Suomessa 9 vuotta asunut insinööri, jonka suomen taito ei ole hääppöinen.Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 20:24:27Quote from: kekkeruusi on 10.09.2021, 20:23:26Mistä noin päättelit? Kyllä osa työperäisistä maahanmuuttajista asuu Suomessa pysyvästi.
No, emmepä me siis tee mitään niillä työllistyjilläkään, koska ilmiselvästi he eivät ole jäämässä tänne.
Ja ajattelivat vetää englannilla päätyyn asti.
Joo-o ;D
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 20:57:08
Suomessa nuo asiat hoituvat englanniksi, sillä suomalaiset osaavat hyvin englantia.
Itse asiassa osa Suomessa työskentelevistä lääkäreistä taitaa puhua parempaa englantia kuin suomea...
Quote from: Siili on 10.09.2021, 21:00:19Mihin pyrit tällä kommentillasi?
Sanon jälleen: "No shit, Sherlock". Osa afgaanisiirtolaisista on myös suorittanut tohtorin tutkinnon. Onko moinen väite mielestäsi kovin informatiivinen?
Quote from: Siili on 10.09.2021, 21:00:19Tämä on yksi syy miksi osa ulkkareista ei näe suomen opettelemista tarpeelliseksi. Jos ei ole varma asuuko Suomessa pitkään, ei välttämättä kannata panostaa vaikeaan kieleen jota puhuu vain hyvin pieni osa maailman väestöstä hyvin pienellä maapläntillä.
Veikkaanpa, että valtaosa kieliopintoja välttelevistä työllisistä ulkomaalaisista ei ole lainkaan varma asumisestaan Suomessa kymmenen vuoden kuluttua.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 21:00:58Quote from: Econ101 on 10.09.2021, 20:51:53Kuten sanoin, tunnen Suomessa pitkään asuneita ulkomaalaisia, jotka eivät puhu suomea juuri lainkaan. Viimeisin esimerkki on Suomessa 9 vuotta asunut insinööri, jonka suomen taito ei ole hääppöinen.Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 20:24:27Quote from: kekkeruusi on 10.09.2021, 20:23:26Mistä noin päättelit? Kyllä osa työperäisistä maahanmuuttajista asuu Suomessa pysyvästi.
No, emmepä me siis tee mitään niillä työllistyjilläkään, koska ilmiselvästi he eivät ole jäämässä tänne.
Ja ajattelivat vetää englannilla päätyyn asti.
Joo-o ;D
En lainkaan ihmettele miksi Suomen maahanmuuttopolitiikka on mitä on. Jos maahanmuuttokriitikoille ajatus Suomessa asuvista mamuista jotka pärjäävät englannilla on mahdoton, niin eipä ihme jos sitä kriittisempää maahanmuuttopolitiikkaa ei toteuteta.
Quote from: Econ101 on 10.09.2021, 21:14:00Ulkopuolinen kenen silmissä? Tuskin tuttaviensa, sukulaistensa ja työkaveriensa silmissä. Vain suomea puhuvien suomalaisten silmissä ehkä, mutta se ei ole kovin relevantti asia heille.
Valtakieltä taitamaton on ulkopuolinen. Ja nämä random-inssit eivät koe sitä miinukseksi, koska heitä ei v*ttujakaan kiinnosta suomalaisuus ja suomalaisen yhteiskunnan asiat.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 21:06:15Quote from: Siili on 10.09.2021, 21:00:19Tämä on yksi syy miksi osa ulkkareista ei näe suomen opettelemista tarpeelliseksi. Jos ei ole varma asuuko Suomessa pitkään, ei välttämättä kannata panostaa vaikeaan kieleen jota puhuu vain hyvin pieni osa maailman väestöstä hyvin pienellä maapläntillä.
Veikkaanpa, että valtaosa kieliopintoja välttelevistä työllisistä ulkomaalaisista ei ole lainkaan varma asumisestaan Suomessa kymmenen vuoden kuluttua.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 21:35:24Suomessa asuu hyvin työllään toimeentulevia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea, koska eivät sitä tarvitse. Osa näistä voi asua Suomessa hyvinkin pitkään, kenties kuolemaansa asti. Epävarmuus siitä kuinka pitkään he lopulta Suomessa asuvat ei tarkoita, etteivätkö he voisi päätyä asumaan Suomessa vaikka lopun elämäänsä.
Siis haloo nyt! Enkö mm. minä juuri kirjoittanut, että ne jotka eivät panosta kielen osaamisen eivät (todennäköisesti) ole jäämässä Suomeen ja ovat siis vain turisteina Suomessa.
Tämä kielikeskustelu on sinänsä turha koska on ilmiselvää, että mamu, joka ei panosta kielen osaamiseen ei aiokaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Motiivi olla Suomessa on silloin joko (mamun itse päättämä) tilapäinen oleskelu tai pyrkimys hankkia elanto suomalaisten piikkiin ja elää omaa segregoitunutta elämäänsä esim. maanmiestensä seurassa.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 21:32:48Quote from: Econ101 on 10.09.2021, 21:28:58Suomessa voi elää oikein mukavaa elämää vaikkei olisikaan suomalainen.
Ei v*ttu nyt. Tässä on jauhettu ainakin minun ja nimimerkin Totin toimesta mitä valtakielen osaaminen merkitsee. Sinä puhut nyt sitten, että on ulkopuolinen jonkun silmissä. :facepalm:
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 07:52:59Quote from: Hjuu Hefnöö on 09.09.2021, 21:07:22En usko hänen puhuvan hyvää kiinaa.Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 15:48:45
OK. No hän eli ties kuinka pitkään Kiinassa vaikkei puhu kiinaa juuri yhtään, eikä takuulla ole ainoa laowai Kiinassa joka ei osaa kiinaa. Maahanmuuttajat jotka eivät puhu paikallisia kieliä eivät siis ole vain Pohjoismaiden erityispiirre.
Jostain syystä muistelin sinun katsoneen hänen videoitaan.
Muutaman videon olen kaverilta katsonut, joten en nyt kovin syvällistä tietoa omaa, mutta heittäisin kuitenkin että kyllä hänen kiinan taitonsa on varmaan lähempänä sujuvaa kuin sinun luonnehtimaa "ei puhu juuri yhtään kiinaa".
9 vuotta sitten hän itse luonnehtii kiinan osaamistaan "solid intermediate" tasoiseksi.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=aLflkSzpDPs (China, How it is - Learning Chinese)
Tuoreemmalla seitsemän kuukautta sitten julkaistulla videolla hän sanoo, että kiinan osaaminen on välttämätöntä, jos haluaa olla yhtään perillä mitä ympärillä tapahtuu. Samalla videolla hän mainitsee myös, että mms. opiskeli kiinaa puolitoista vuotta Shenzenin yliopiston täyspäiväisellä kurssilla ja suoritti Beginner ja Intermediate tasot luokan kärkipäässä.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=TAhTeH5Xjpc (You CAN'T understand China if you CAN'T understand Chinese!)
Uskaltaisin väittää, että serpentzan kiinankieli on varsin hyvällä tasolla ja ainakin hyvin kaukana "ei puhu juuri yhtään kiinaa" luonnehdinnasta. Käsittääkseni kaveri on myös naimisissa kanta kiinalaisen naisen kanssa ja heillä on lapsikin.
Mandariinikiinassa intermediate taso ei yleensä viittaa samaan tasoon kuin eurooppalaisissa kielissä. Kiina on eurooppalaisia kieliä vaikeampi kieli ja fluentin tason saavuttaminen vaatii paljon enemmän aikaa kuin eurooppalaisia kieliä opiskellessa. Intermediate voi tällöin viitata oppimiseen käytettyyn aikaan, muttei se kerro kielitaidosta, koska kiina vaatii enemmän aikaa kuin eurooppalaisten kielten oppiminen. Tätä ei välttämättä tiedä jos ei ole tutustunut kiinaan tai opiskellut kieltä itse. Se, että serpentza kuvailee kiinaansa intermediate tasolle vahvistaa käsitystäni ettei hän puhu sujuvaa kieltä.
Kaikki minun tuntemani kiinalaiset osaavat englantia. Parisuhde kiinalaisen kanssa ei tarkoita että osaa kiinaa.
Joka tapauksessa Pohjoismaat eivät ole ainoita maita, missä asuu maahanmuuttajia jotka eivät puhu paikallisia kieliä.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 21:51:16Tämä tunteesi menee täysin metsään. Mitäpä luulet miksi suhtaudun kriittisesti humanitaariseen maahanmuuttoon? Entä miksi korostin maahanmuuttajien lakien noudattamista ja työntekoa osoituksena riittävästä integroitumisesta?
Minusta tuntuu, että ajattelet maahanmuuttoa vain ulkomaalaisen näkökannalta etkä huomioi / kiinnosta mitä se tarkoittaa isäntäyhteiskunnalle.
Quote from: Totti on 10.09.2021, 21:51:16Eihän suomen osaaminen vaikuta näihin asioihin.
Muutokset voivat esim. olla työpaikkojen uudelleenjako, sosiaaliturvan, asumisen ja infrastruktuurin ylikuormittuminen sekä haitalliset kulttuuriset tavat.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 10.09.2021, 22:37:42Voi olla, että hän puhuu kiinaa enemmän kuin vain muutaman sanan, joten saatoin muistaa väärin, mutten todellakaan usko hänen puhuvan fluentia kiinaa. Mandariinikiina on hyvin vaikea kieli ja intermediate ei ole vielä lähelläkään sujuvaa kiinaa. Vaikuttaa siltä, ettet ymmärrä kuinka vaikea kieli mandariinikiina on. Kyse ei todellakaan ole mistään englannista tai espanjasta, vaan toonisesta kielestä jonka kirjoitusjärjestelmä on täysin erilainen kuin englannissa.
Ei nyt oikein natsaa nää jutut. Sanot, että "Se, että serpentza kuvailee kiinaansa intermediate tasolle vahvistaa käsitystäni ettei hän puhu sujuvaa kieltä.", mutta sinun käsityshän ei ollut tuo vaan melkein päinvastainen eli että hän ei "puhu kiinaa juuri yhtään".
Ei kukaan ole väittänytkään että sen kiinan taito on "fluent" tai natiivin tasolla, mutta mieti nyt jos tyyppi on 9 vuotta sitten intermediate tasolla ja siis sen jälkeen asuu melkein 100% kiinankielisessä ympäristössä vielä 7 tai 8 vuotta, tai mitä nyt olikaan ennenkuin lähti, niin kyllä siinä nyt aika hyvin puhuu kiinaa. Lisäksi sehän sanoi että oli vielä opiskellut kiinaa Shenzenin yliopiston kursseilla puoltoista vuotta kokopäiväisesti ja pisteet oli kurssin kärkikastia eli ei tunneillakaan vaan parannellut darraa. Mitkäköhän ne näytöt nyt on sille että tyyppi ei "puhu kiinaa juuri yhtään", kun päinvastaista näyttöä löytyy aika paljon?
Quote from: Hjuu Hefnöö on 10.09.2021, 22:37:42Ei siinä ole mitään noloa. Tämä on suomalaisille tyypillistä "mitä ne nyt meistä ajattelee" -ajattelua. Itse en kyllä opettelisi kieltä vain siksi, että kumppanini sukulaiset sitä puhuvat.
Mieti että sun vaimon ystävät tulee kerran viikossa tai parissa syömään, menette juhlapyhinä sukulaisia tapaamaan ja välillä hänen vanhempia auttamaan ja sä et osaa muuta sanoa kuin moro, kiitos ja näkemiin. Onhan se nyt sen verran noloa, että jo pelkästään se pakottaa opettelemaan kielen.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 10.09.2021, 22:37:42Heidän määränsä lienee niin suuri, ettei voida puhua yksittäisistä ihmisistä.
Tottakai löytyy sitten myös yksittäisiä janttereita jotka haluavat silti vetää pelkällä englannilla ja sekin on tietty sallittua, mutta siihen liittyvät riskit saa sitten itse kantaa.
Quote from: Hjuu Hefnöö on 10.09.2021, 22:37:42Suomalaisten hyvän englannin osaamisen vuoksi Suomessa suomen osaaminen ei ole pakollista. Tämä on hyvä asia. Koska suomalaiset osaavat englantia ei suomen puhumattomuus ei tarkoita maahanmuuttajien elävän omissa oloissaan. Esimerkiksi itse kantasuomalaisena olen englantia puhuvien mamujen kanssa tekemisissä, joten nämä tuntemani suomea osaamattomat maahanmuuttajat eivät elä irrallaan kantasuomalaisista.
Yleisesti ei ole mitään syytä kustantaa rakenteita ja palveluita jotka mahdollistaa että suomessa suomenkielen opettelu ei ole oleellista. Jäätävää että suomessa tarvitsee katella kymmenien tuhansien mamupopulaatioita jotka oleilevat omissa oloissaan tukien varassa puhuen pelkkää somalia tms. Ja vaikka ne eläisivät omalla palkallaan ilman tukia, niin en siltikään näe järkevänä kannustaa suhteellisen isojen erillisten kieli enklaavien syntyä Suomeen oli ne sitten englanninkielisiä tai vaikka somaliankielisiä enklaaveja.
Quote from: Hae-won on 09.09.2021, 11:09:59
Se on selvä, että huonosti kotoutuvat maahanmuuttajat tulevat tekemään Suomesta vähemmän houkuttelevan kohteen hyvin sopeutuville maahanmuuttajille.
Quote from: Lyyti on 13.09.2021, 17:49:17
Odottivatko että hyvät tulokset ovat taatut paskoi koulut miten vain? No eivät ne ole.
Quote from: https://www.bestmastersdegrees.com/best-masters-degrees-faq/how-much-does-a-masters-degree-costAccording to FinAid.org, the average cost of master's degree for students is between $30,000 and $120,000. The cost varies depending on the university and the master's program itself
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 13.09.2021, 17:51:46
Vielä kun joku joskus sanoisi että hyvät pisatulokset ei pitäisi olla itseisarvo vaan paljon tärkeämpää olisi saada huonoilla pistuloksilla muuten parempi kokonaistulos, kuten Ruotsissa on onnistuttu tekemään.
Quote from: Hamsteri on 13.09.2021, 18:21:50Sen lisäksi Ruotsin pörssiin on listattu iso määrä korkean teknologian firmoja. Toivottavasti meilläkin osakesäästötilien tuoma boomi ei hyydy ja saadaan muuta eurooppaa talouskasvussa kiinni.Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 13.09.2021, 17:51:46
Vielä kun joku joskus sanoisi että hyvät pisatulokset ei pitäisi olla itseisarvo vaan paljon tärkeämpää olisi saada huonoilla pistuloksilla muuten parempi kokonaistulos, kuten Ruotsissa on onnistuttu tekemään.
Yleensä kovimmat aikaansaajat koulun ulkopuolella on miehiä, jotka on mennyt mistä on aita matalin läpi ja löytäneet motivaation siihen mitä ne nyt ikinä tekeekään.
QuoteAnalyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomeahttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
Lauri Nurmi
Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä.
(...)
Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857).
Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.
Se on pysäyttävää luettavaa, ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla alkusysäys kuukausien avoimelle keskustelulle.
Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.
Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.
Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.
Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.
(...)
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.
Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
"Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu", Lampi kirjoittaa.
Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
"Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan", Lampi jatkaa.
(...)
"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.
Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.
Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.
"Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat 'varissuomea', johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto", Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta.
(...)
"Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi. Yritämme suitsia ilmiötä koulussa, mutta voimme vain kuvitella, miten suuressa osassa se on vapaammissa tilanteissa", koulun johtaja kirjoittaa.
(...)
Kun Suomessa on kymmeniä kouluja, joissa ei puhuta ja kirjoiteta suomea kielen rikkaimmassa merkityksessä, maa pirstoutuu pienoisyhteiskuntien mosaiikiksi.
(...)
Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.
Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.
Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
(...)
Kauhistelun asemesta jokaisen poliitikon olisi syytä lukea Berneliuksen ja Huillan raportti – ja ryhtyä sen jälkeen töihin koulujen arjen parantamiseksi.
Quote"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.11.2021, 14:10:52Quote"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.
Niin, siinähän se on syy ja seuraus samassa paketissa. Kun valde hyysää tulkin maailman tappiin, ei ole mitään insentiiviä oppia suomenkieltä.
Quote from: AJIH on 04.11.2021, 14:24:52Jos on alun alkaen ollut ainakin väitetysti "luku- ja kirjoitustaidoton", niin homma kannattaa vetää maaliin asti. Kansalaisuuden kielitaitovaatimuksesta pitää nimittäin silloin joustaa. Tutulle tulkille palkkaa on myös varmasti suuri motivaattori olla täysi ummikko.
Voi myös olla taktista olla osaamatta kieltä, jos esimerkiksi tulkki on tuttu ja saa sen myötä palkkaa. Tekeväthän suomalaisetkin vastaavia busineksia muissa asioissa, hankkivat kamuille työpaikkoja ynnä muuta.
Quote from: RP on 04.11.2021, 13:20:40
En mainitusta raportista (linkattuna tekstiin alla) löytänyt täälläkään mainintaa.QuoteAnalyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomeahttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
Loppukappale tavoitteena hyvä, mutta mitä siinä suhteessa on saatavissa aikaiseksi, jos maahanmuuton laatuun ja/tai(*) määrään ei pututa?
QuoteMinkä takia ratkaistavissa olevien haasteiden vuoksi ollaan vihaisia boomereille?
Quote from: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1eeKaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.
"Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan", Lampi jatkaa.
Quote from: Ajatolloh on 04.11.2021, 19:53:59
Miksikäs tätä mamujen uussuomea pitäisi alkaa kutsumaan? Vuokkiksen murre (Vuosaaren)?
Lähi-itäkeskuksen dialekti?
Mamuslangiska? Mamuska?
QuoteKulttuurivierashttps://yle.fi/uutiset/3-12164329 (https://yle.fi/uutiset/3-12164329)
"Tiiän et oon bätäng" – Mira Lokuge kirjoittaa seksistä ja ahdistuksesta kielten sekamelskalla, koska se on nuorten todellisuutta
Kulttuurivieras, kirjailija Mira Lokuge on kirjoittanut yhdessä Hyppe Salmen kanssa kirjan siitä, millaista on olla nuori ruskea nainen Suomessa. Kirja yhdistelee fiktiota ja Lokugen omia kokemuksia.
Stina Alapirtti
31.10. 08:05
Nojaan junassa päätä ikkunaan. Mulla on defeated olo koska laskin muurini alas ja annoin toisen mahdollisuuden ihmiselle, jonka kuoren alta tulikin esiin basic bitchboy.
Näin kertoo päähenkilö Shehani uudessa 27-vuotiaan Kashmeera Lokugen Ilmatilaa-romaanissa (Tammi).
Tiiän et oon bätäng. Sen lisäks mulla on tarjottavana hyvää komiikkaa ja käytöstapoja, jotka on valtavat valttikortit tässä ankeessa maailmassa. Sääli et ainoo areena mun out of the world veistosmaiselle kurvikkuudelle on viime aikoina ollu Tinder, jonka klikkaan nytkin auki.
Kashmeera Lokuge, kutsumanimeltään Mira, on tämän syksyn esikoiskirjailija. Hän puhuu neljää kieltä ja sekoittaa arjessaan sujuvasti suomea, äidinkieltään sinhalia, englantia ja ruotsia. Tämä puhetapa on päätynyt myös uuden romaanin sivuille. Esimerkiksi otsikon ja lainauksen bätäng tarkoittaa kuumaa tai seksikästä.
– Siitä asti kun Agricola kehitti suomen kirjakielen, kieli on elänyt. Heti kun Hyppe ehdotti kirjan kirjoittamista käyttämälläni kielellä, olin on board. Miksi näin ei voisi kirjoittaa? On mahtavaa, että voimme päättää tehdä asioita eri tavalla. Kaiken kirjoitetun kielen ei tarvitse olla tylsää, Lokuge sanoo.
Hyppe on Yle Draaman tuottaja ja kirjailija Hyppe Salmi. Kirja on kirjoitettu yhdessä Salmen kanssa, ja koko projekti sai alkunsa siitä, kun hän slaidasi Mira Lokugen deeämmään, eli lähetti hänelle viestin Instagramin viestitoiminnolla.
Lokugella on tapana päivittää ajatuksiaan ja tekemisiään Instagramin story-toimintoon. Salmi näki erään päivän storyt ja laittoi viestiä Lokugelle. Salmi oli tykästyt Lokugen tapaan ajatella ja käyttää kieltä.
Lokuge päätyi tekemään Salmen kautta töitä Ylelle, ja he ystävystyivät.
--
Lokuge ei ole ainoa, joka sekoittaa luontevasti kieliä keskenään. Monille nuorille on luontevaa sekoittaa keskenään englanninkielisiä meemejä, somalista tai arabiasta tulevia ilmauksia ja esimerkiksi tahallaan väärintaivutettua suomea. Lokuge myös toivoo voivansa inspiroida suomea opiskelevia ihmisiä tekemään asioita, vaikka kieli ei vielä olisikaan täydellistä.
--
Intian valtamereltä Lappeenrannan pakkaseen
Mira Lokuge syntyi Sri Lankassa vuonna 1994. Hän muutti 12-vuotiaana Suomeen, johon hänen isänsä oli muuttanut jo jokin aika aiemmin.
– Olin perheen priimus, ja isä markkinoi minulle Suomea niin, että voin tulla tänne opiskelemaan itseni maisteriksi ja tehdä mitä vain.
--
Muutos Intian valtameressä sijaitsevasta saarivaltiosta Lappeenrannan 30 asteen pakkaseen oli suuri. Lokuge kertoo kuitenkin olleensa muutosta lähinnä innoissaan ja oppineensa suomen kielen nopeasti. Ulospäinsuuntautuneena ihmisenä Lokuge sai nopeasti kavereita, mutta myös kiusaamista ilmeni.
--
Saatoin istua iloisesti tyttöporukan pöydässä ymmärtämättä kieltä, ja vasta jälkikäteen kuulin, että minusta puhuttiin pahaa koko ajan.
--
– Se on raskasta työtä. Veljeni on minulle kaikki kaikessa, ja joskus tulee huono omatunto siitä, että olen täällä lottovoitto-Suomessa, kun hän on siellä, ja katson sipsinmurut paidalla Netflixiä. Että am I letting them down? Vaikka ei tämäkään aina oikeasti mikään lottovoitto ole.
Ilmatilaa-kirjassa käsitellään myös huumeiden läsnäoloa nuorten aikuisten arjessa. Hän halusi kirjoittaa siitä, miten arkista esimerkiksi rauhoittavien osto dark webistä on monelle . – Isäni on lääkäri, ja hän kyselee minulta usein, mistä nuoret oikein aineensa hankkivat.
Rasismista ei voi olla kirjoittamatta
Lokugen ja Salmen romaanin yhtenä teemana on rasismi.
– Se on minulle osa arkea. En olisi voinut olla kirjoittamatta siitä. Rasismi tuli esiin esimerkiksi, kun kirjoitin töistä.
Lokuge on itse tällä hetkellä töissä Alkossa ja hän on tehnyt pitkään töitä ravintola-alalla. Asiakaspalvelutehtävissä arkipäivää ovat mikroaggressiot, eli tahattomat tai tahalliset kommentit, jotka ylläpitävät rasismia tai toiseuttavat. Lokugea saatetaan esimerkiksi kehua siitä, kuinka hyvin hän puhuu suomea, mikä samalla vain vahvistaa ajatusta siitä, ettei ruskea ihminen voi puhua suomea äidinkielenään.
– Jos baarissa olen kieltäytynyt myymästä päihtyneelle asiakkaalle, sieltä tietää, että seuraavaksi tulee slurri.
Slurri tarkoittaa loukkaavaa sanaa tai termiä. Sanalla viitataan etenkin rasistisiin haukkumasanoihin.
--
Lokuge halusi kirjoittaa arkipäivän rasisimista, jotta myös valkoiset suomalaiset ymmärtäisivät, miltä elämä rodullistettuna Suomessa voi tuntua.
– Haluaisin, että ihmiset pysähtyisivät ajattelemaan, miten suuri merkitys pienilläkin teoilla on.
--
Alkuperäinen teksti oli vielä räävittömämpi
Kirja kertoo silti muustakin kuin rasismista. Päähenkilö Hani käy vaihtelevalla menestyksellä Tinder-treffeillä, harrastaa kasuaalia seksiä ja polttaa pilveä.
Kirja kertoo myös hankalista perhesuhteista, koulukiusaamisesta, myrkyllisistä parisuhteista ja mielenterveysongelmista. Opinnot eivät etene, Kela ahdistelee ja vanhemmat painostavat hankkimaan aviopuolison ja uraputken. Kuulostaa tyypilliseltä pari-kolmikymppisen elämältä.
– Tavoitteena oli mahdollisimman aito tarina, Lokuge sanoo.
Dick appointmenteista, kesken töiden alkavista kuukautisista ja vibraattoreista kirjoittaminen saattaa edelleen herättää närää, mutta Lokuge sanoo, ettei sensuroiminen tuntunut aiheelliselta, koska kuvatut asiat kuuluvat kuitenkin elämään.
– Ja kirjahan on sensuroitu versio! Alkuperäinen oli vielä pahempi, Lokuge nauraa.
--
Kahden kulttuurin välissä
Vaikka kokemus vanhempien vaatimusten ja oman elämän ristipaineissa elämisestä on monen nuoren aikuisen jakama, se on erityisen leimallista nuorille, joiden vanhemmat ovat lähtöisin jostain muualta kuin Suomesta. Kokemus on niin yleinen, että sille on olemassa englanninkielinen termi, third culture kid.
– On vaikeaa, kun kotoa tulee eri paineet kuin yhteiskunnasta. Kirjassa Hani soittelee äidilleen Sri Lankaan, minun vastaava kokemukseni on mummolle soittaminen. Sieltä aina tulevat ne kysymykset, että mitenkäs koulu ja pitäisi löytää hyvä aviomies.
Etenkin pääkaupunkiseudulla on valtava määrä nuoria ja nuoria aikuisia, joiden taustat ovat jossain muualla kuin Suomessa. Mira Lokuge myöntää kysyttäessä, että yksi tavoite on ollut kirjoittaa eräänlainen sukupolviromaani, joka kertoisi juuri heidän elämästään.
– Olen liian srilankalainen suomalaiseksi ja liian suomalainen srilankalaiseksi. Se on aika yleinen kokemus.
Kaikki järjestyy
Lokuge ei koskaan ajatellut ryhtyvänsä kirjailijaksi, vaikka onkin kirjoittanut omaksi ilokseen ja harrastaa freestyle-räppäämistä ja lyriikoiden kirjoittamista.
--
Quote from: Ajatolloh on 04.11.2021, 20:19:23
^Tuohan on hyvä termi.
Varissuomea varmaan myös raakutaan, ei puhuta?
PS. Lisäbonuksena assossiaatiot vasemmistolaisiin piireihin. Varisverkostothan on niitä vassareitten action directe terroristiryhmiä, jotka polttaa busseja Vantaalla yms. Terveisiä vaan sinne PIFfiin. Raak raak!
Quote from: RP on 04.11.2021, 13:20:40QuoteAnalyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri Nurmi
Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä.
Quote from: Utopi on 13.09.2021, 17:06:18
Mutta onko tämä nyt sitten taas sarjassamme aivan utopi kysymys: Mitkä ne Suomen pisa -tulokset sitten oikein ovat? Olen kahlannut tätä ketjua ja paukuttanut hakukonetta mutta en löydä yhtään diagrammia, jossa olisi esimerkiksi pohjoismaisten pisa-tulokset pistetty pylväinä rinnakkain.
Mitä järkeä on tehdä näitä tutkimuksia, jos niitä ei analysoi kukaan?
Onko tämä parasta mitä suomeksi saa: IS juttu: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille? 30.8. 6:30 (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html)
Quote from: Utopi on 13.09.2021, 17:06:18Mutta onko tämä nyt sitten taas sarjassamme aivan utopi kysymys: Mitkä ne Suomen pisa -tulokset sitten oikein ovat? Olen kahlannut tätä ketjua ja paukuttanut hakukonetta mutta en löydä yhtään diagrammia, jossa olisi esimerkiksi pohjoismaisten pisa-tulokset pistetty pylväinä rinnakkain.
Quote25 vuodessa äidinkielenä puhuttujen kielten määrä on yli 2,5-kertaistunut Suomessa. Vuonna 1990 puhuttiin noin 60 eri kieltä äidinkielenä, mutta vuonna 2015 jo lähes 160 eri kieltä. Lisäksi pääasiassa Afrikasta ja Aasiasta muuttaneiden joukossa on henkilöitä, jotka puhuvat virallisiksi kieliksi luokittelemattomia murteita.
Vaikka kielten kirjo Suomessa on laaja, suomen kieli äidinkielenä on omassa luokassaan; sitä puhuu vajaat 4,9 miljoonaa Suomessa asuvaa. Saamea äidinkielenään puhuu vajaat 2000 ihmistä.
Quote from: Hae-won on 10.09.2021, 08:02:54
Ei välttämättä. Kyllä osa heistä näkee asuvansa pysyvästi Suomessa. He eivät vain yksinkertaisesti tarvitse suomea Suomessa asuessaan, sillä suomalaiset osaavat englantia. Pysyvä oleskelulupa on paras ratkaisu heidän suhteen.
QuoteSunnuntai|Viikon lopuksihttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html)
Uusia suomenruotsalaisia
Ruotsia puhuvien osuus Suomessa vähenee, mutta tilanteeseen voi löytyä ratkaisuja yllättävän läheltä.
Tuija Pallaste HS
2:00 | Päivitetty 6:28
--
Helsingin päiväkoteihin on 2000-luvulla tullut ruotsinkielisiä lapsia enemmän kuin pitkään aikaan, mutta se ei kerro pääkaupungin ruotsinkielisen väestön kasvusta: 1950-luvulla heitä oli yli 70 000, nyt alle 40 000.
Ruotsinkielisiä lähtee Suomesta paljon pois, puolet pysyvästi. Suomeen muuttaa muunkielisiä.
Käytännön kysymys onkin, onko Suomessa kohta ruotsinkielisiä tarpeeksi siihen, että ruotsia voi virallisena kielenä todella käyttää?
Vähemmistökielten asiantuntija Häggman on suomenruotsalainen, kotoisin Vaasasta. Hän näkisi mielellään, että ruotsille tapahtuisi Suomessa samanlainen noste kuin flaamille Belgiassa. Onhan ruotsikin hyödyllinen.
Mistä sille saataisiin lisää käyttäjiä? Ensinnäkin maahanmuuttajista. Häggmanin mielestä siinä, että heitä integroitaisiin enemmän ruotsinkieliseen Suomeen, saataisiin monta hyötyä yhdellä iskulla. Tulijoiden työllistyminen, Suomen kaksikielisyys, yhteys Pohjoismaihin, Häggman luettelee.
Myös suomenkielisiä voisi houkutella enemmän ruotsinkielisiksi. Pieksämäen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisiin sisämaan kaupunkeihin voisi tulla kielikylpyjä ja ruotsinkielisiä luokkia. Varmasti olisi vanhempia, joiden mielestä niistä olisi heidän lapsilleen hyötyä, Häggman arvioi.
"Jos ruotsalaisten säätiöiden johonkin pitää rahansa tuhlata, niin sellaiseen. Siis tällaisiin aloitteisiin", sanoo Häggman.
Hänellä on laskutapa, jonka mukaan Suomessa voisi nytkin olla jopa parikymmentä prosenttia ruotsinkielisiä. Mukaan voisi laskea suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia käyttökielen verran.
Koskaan ei siis ole liian myöhäistä syntyä suomenruotsalaiseksi.
--
Sisä-Suomessa kasvaneena tiedän kyllä, että ihminen voi opiskella vuosia toista kotimaista, kirjoittaa sen ylioppilaskirjoituksissa, lähteä ruotsinlaivalle urakan päättyessä – ja tilata oluen englanniksi.
--
Quote from: KP-lehti 21.11.2021LM-kysely: Rehtorit uskovat oppimista mittaavien Pisa-tulosten heikkenevän – "Opettajien pitäisi opettaa, eikä joutua miettimään lastensuojelun asioita"
Monet yläkoulujen rehtorit kokevat oppimisen tason olevan laskussa heidän koulussaan, selviää Lännen Median yhteistyössä Suomen Rehtoreiden kanssa
(maksumuuri)
Quote from: KP-lehtiEri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevilla on ongelmia suomenkielessä.
QuoteOppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa
Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.
Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
[...]
– Perusvalmiuksissa jo kouluun tullessa on oppilailla eroja. On tunnistettavissa, että ne liittyvät huoltajien koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan ne erot, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.
Osa oppilaiden tuen tarpeesta johtuu oppilaiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista.
Selvityksen mukaan maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin. He ovat myös aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.
[...]
QuoteOppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaaEntäpä jos se ero onkin syntynyt jo ennen lapsen syntynää. Voi nimittäin olla niinkin että se ero johtuu osittain geneettisistä tekijöistä. On nimittäin niin että matalasti koulutetuilla on todennäköisesti se IQ keskimäärin matalampi kuin korkeasti koulutetuilla. Tuollaisiin seikkoihin se tutkimus ei ota kantaa.
Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.
Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
.........
Quote
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.
[...]
Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen. Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.
– Mikä on se mekanismi, millä Suomessa toisesta koulusta tulee heikompi kuin toisesta? Yksityiskoulujärjestelmä kerää lahjakkaat pois julkisista. Mutta meillä yksityiskoulut eivät selitä näitä eroja, Metsämuuronen sanoo.
[...]
Tätä tutkittiin vertailemalla sitä, miten eri kouluissa arvosteltiin samoja kokeita. Heikoimmissa kouluissa arvosana on osaamiseen nähden noin yhden arvosanan korkeampi kuin parhaimmin menestyvissä kouluissa.
Tämä sotii pahasti tasa-arvoa vastaa, Metsämuuronen selittää. Toisen koulun matalammat standardit eivät välttämättä haittaa vielä peruskoulussa, mutta erot paljastuvat kyllä pidemmälle mentäessä.
– Jatko-opintoihin hakiessa opiskelija yhtäkkiä huomaakin, että omalla osaamisella onkin hirveän vaikea jatkaa eteenpäin, Metsämuuronen selittää.
Erityinen huolenaihe pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matikanosaaminen. Siinä missä maahanmuuttajanuorten matematiikan osaaminen on ylipäätänsä heikompaa kuin suomalaisten, ovat S2-statuksen (suomi toisena kielenä) tytöt erityisen heikkoja matematiikassa.
Äidinkielenään suomea puhuvista nuorista 10 prosentilla matematiikan osaamisen taso on matala 300–350. S2-tytöistä sama matala osaamisen taso on 22,5 prosentilla.
– Saamme todennäköisesti ensi keväänä lisää tietoja siitä, mitkä syyt ovat tämän taustalla. Olivat ne sitten sosiaalisia tai kulttuurisia tai kielen osaamiseen liittyviä, tähän on puututtava, Metsämuuronen sanoo.
[...]
Quote
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – "Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon"
Lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia kuormittavat toinen toistaan seuraavat uudistukset. HS selvitti, miten uudistusrumba on muuttanut koulujen arkea.
TILAAJILLE
Ruotsin kielen lehtori Jani Jylhä opettaa ruotsin verbien taivutusta pelkästään sähköisillä oppimateriaaleilla. Vielä viime syksynä valtaosa hänen opiskelijoistaan valitsi perinteisen paperisen oppikirjan. KUVA: KARI PULLINEN
Maija Aalto HS, Marja Salomaa HS
2:00 | Päivitetty 10:13
RUOTSIN tunnilla Tikkurilan lukiossa Vantaalla torstaiaamu alkaa verbien taivutuksella. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat avaavat sähköistä oppimateriaalia vielä totutellen, koska uusi digikirja on vasta otettu käyttöön.
Myös lehtori Jani Jylhä saa opiskella uusia tapoja. Vielä viime lukukaudella kaksi kolmasosaa ruotsin pänttääjistä oli valinnut paperisen kirjan.
Quote
X
STT, Ayla Albayrak
7:03
Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on kuluneena vuonna eriytynyt huomattavasti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista.
Karvin mukaan oppilaat ovat nyt jakautuneet matematiikassa aiempaa paljon selvemmin heikosti, keskimääräisesti tai erittäin hyvin menestyviin.
– Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat yhdeksännen luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia kuudennen luokan tai jopa kolmannen luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvin tiedotteessa.
Ilmiötä selittää osaltaan koronapandemia ja etäopiskelu, mikä on joillekin oppilaille osoittautunut haasteellisemmaksi kuin toisille. Ne oppilaat, joilla on vähemmän motivaatiota, itsesäätelytaitoja tai tukea perheeltään, näyttävät jääneen jälkeen, arvioinnissa todettiin.
X
QuoteNäyttää siltä, että koulujen selitysosuus metropolialueen ulkopuolella on pysynyt samankaltaisena viimeisimmissä arvioinneissa tai lisääntynyt vain marginaalisesti (2012: 6,4 %, 2015: 6,6 %; 2021: 6,7 %).
Sen sijaan metropolialueella ja erityisesti Helsingissä ja Vantaalla koulun selitysosuus on kasvanut moninkertaiseksi (Helsinki: 15,1 %; Vantaa: 11,9 %) vuosista 2012 (Helsinki: 4,8 %; Vantaa: 1,6 %) ja 2015 (Helsinki: 3,0 %).
Quote from: Histon on 09.12.2021, 08:55:07Veikkaisin että vaatimustasoa on alennettu niin että eivät enää osaa laskea, riiippumatta rodusta. Samalla aiheutetaan parinkymmenen vuoden viiveellä muunkin osaamisen laskemista. Looginen päättelykykykin saattaa heiketä, epäilyttää ihan tuon koronapolitiikankin vuoksi, ennen osasivat karanteeneilla poistaa tauteja. Nyt sitten hallitsijat itse juoksevat viruslinkoina tunnetuissa paikoissa.
Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.
https://yle.fi/uutiset/3-12220417
Quote from: kartiokulmio on 09.12.2021, 10:48:37
Olisi hyvä verrata myös 40 vuoden ja 60 vuoden takaisia tuloksia, epäilen niihin olevan eroa vielä enempi.
Quote from: Histon on 09.12.2021, 08:55:07
Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.
https://yle.fi/uutiset/3-12220417
Quote from: RP on 09.12.2021, 10:36:27
Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät" kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.
Quote from: Roope on 09.12.2021, 11:27:12
Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvosanojen korottaminen kokeissa osoitetusta osaamisesta on ollut hyväksyttyä ja jollain tavalla ohjeistettua jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten. Muistan tutkimuksen, jossa maahanmuuttajataustaisten keskimääräiseksi eroksi osoitettuun osaamiseen todettiin noin yksi arvosana ylöspäin. Koska osa maahanmuuttajataustaisista pärjää normaalisti, suosimisen voi olettaa kertyvän tietynlaisen taustan huonosti menestyville oppilaille, joten osalla yksilöistä erot osoitettuun osaamiseen ovat vielä suurempia.
Ja tuosta on tosiaan jo yli kymmenen vuotta, kun nykyiset paineet maailman parhaan koulun kulissien ylläpitoon ovat haittamaahanmuuton moninkertaistuttua vielä paljon suuremmat.
QuoteÄidinkielen ja kirjallisuuden kouluarvosanojen keskiarvossa ero kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä oli hyvin pieni, ja kantaväestön oppilaat
saivat keskimäärin jopa hieman alhaisempia arvosanoja kuin maahanmuuttajataustaiset oppilaat (ks. kuvio 18). Yhdeksännellä luokalla opiskelleilla
toisen sukupolven maahanmuuttajilla äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan keskiarvo oli hieman korkeampi kuin kantaväestön oppilailla ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla.
...
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin
Quote from: Roope on 09.12.2021, 11:27:12Huom. Alkuperäisen painotus minulla tuossa oli sanoilla "samassa luokasa". Se ei ollut vahinko.Quote from: RP on 09.12.2021, 10:36:27
Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät" kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.
Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.
Quote from: migri on 14.12.2021, 03:01:39
Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...
Quote from: migri on 14.12.2021, 03:01:39
Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...
Quote
X
Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyväskylän yliopistossa laadituntuoreen raportin mukaan(siirryt toiseen palveluun) matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla.
Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen ja professori Pekka Neittaanmäen mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys toimii perustana eri teknologioiden kehittämisessä ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.
– Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme erittäin huolissamme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyväskylän normaalikoulun ja Jyväskylän yliopiston lehtori Hannu Moilanen.
Neittaanmäen mukaan opettajien määrän vähenemisellä voi olla hyvin laajat vaikutukset myös muille aloille.
– Jos kouluihin ei saada riittävästi päteviä opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikentää Suomen osaamista ja kilpailukykyä usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksiä, toteaa Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua.
X
Quote from: Mjane on 14.12.2021, 10:18:45Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
"Maahanmuuttajataustaiset" ovat toki tietenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja vaikka tätä ei varmasti koskaan julkaistaisi niin olisi mielenkiintoista tietää, miten eri alaryhmät pärjäävät suhteessa ns kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Jos eri tutkimuksissa on osoitettu, että keskimäärin osaamistaso on noin -15%, niin luulisin, että esim. kiinalaistaustaiset pärjäävät keskimäärin noin +5-10%, venäläiset-virolaiset ehkä +/- 0-5%, bangladeshilaiset jms -10-15% ja somalit -30% verrattuna kantasuomalaisiin.
Quote from: RP on 03.01.2022, 13:36:32Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Quote from: Hae-won on 03.01.2022, 14:56:36Quote from: RP on 03.01.2022, 13:36:32Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Pisa-tuloksissa Kiina on ykkössijalla kaikissa aineissa. Thaimaa on sijoilla 54-67 aineesta riippuen. Kyllä thaimalaaisetkin varmasti pärjäävät hyvin moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään nähden, mutta uskon kiinalaisten pärjäävän vielä paremmin. Viro pärjää hyvin, ehkä virolaiset saattavatkin pärjätä hyvin ruotsalaisiin maahanmuuttajiin nähden.
https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary
Suomalainen peruskoulu on kupla, jonka maahanmuutto puhkaisee.
Quote from: RP on 03.01.2022, 13:36:32
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Quote from: RP on 03.01.2022, 13:36:32
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
QuoteKKV 627/2021 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_627+2021.aspx)
Miten hallitus aikoo puuttua varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueelliseen ja etniseen
eriytymiseen sekä siihen liittyviin ongelmiin ja
aikooko hallitus estää nykyisen segregaatiokehityksen entistä pahemman eskaloitumisen
puuttumalla ongelmien juurisyyhyn eli määrällisesti ja laadullisesti kestämättömään maa-
hanmuuttoon kirjallisessa kysymyksessä esitetyillä tavoilla?
QuoteOlli Immonen ps
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:Juttuvinkki @Matias Turkkila putiikille
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti koulutuspolitiikassa kiinnitetään huomiota siihen, että alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman (Oikeusoppia –ohjelman) oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi joulukuussa 2019 toteuttamaan hallitusohjelman tavoitteita varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen aloilla. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan (Oikeus oppia- ohjelma) on käytettävissä 232 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan on käytettävissä 155 miljoonaa euroa.
Oikeus oppia -ohjelmassa asetetun Koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella hallitusohjelman tavoitteita koskien tunnistettua eriarvoistumiskehitystä koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. Lisäksi työryhmän tulee laatia lainsäädäntöehdotus positiivisen erityiskohtelun ja tasa-arvon edistämistoimien vakiinnuttamiseksi vaikuttavaksi osaksi perusopetuksen valtion-osuusrahoitusjärjestelmää sekä laatia ehdotus positiivisen erityiskohtelun mallin vakiinnuttamiseksi varhaiskasvatuksen alalla. Työryhmän työn taustoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti apulaisprofessori Venla Berneliuksen Helsingin yliopistosta selvityshenkilöksi tehtävänään tuottaa pitkän aikavälin kuvaa eriarvoistumiskehityksen vastaista työtä varten, pohtia kansallisen tasa-arvotyön alueellisia ja sosiaalisia lähtökohtia ja vertailla niitä kansainväliseen evidenssiin sekä tuottaa tietoa alueellisten ja koulujen välisten erojen kehittymisestä. Berneliuksen yksi keskeisiä johtopäätöksiä on, ettei laadultaan vakaa koulutus- ja varhaiskasvatusjärjestelmä yksin riitä torjumaan yhteiskunnallisen ja alueellisen eriytymisen tuottamaa painetta eikä kouluvalikoinnin tuottamaa yhä lisääntyvää koulujen eriytymistä. Olennaista on vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus pysyväksi sekä käynnistää hallinnonalojen yhteisiä, vaikuttavia toimia ja vahvistaa kaupunkisuunnittelun ja sivistystoimen yhteistyötä paikallisella tasolla.
Huhtikuussa 2021 hallituksen eduskunnalle antamassa koulutuspoliittisessa selonteossa vahvistetaan tarve vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus siten, että koulutusjärjestelmän edellytykset tasata yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, mm. kuntien sisäisen segregaation, vaikutuksia vahvistuvat. Tasa-arvorahan vakiinnuttamisen kautta tavoitteena olisi lisätä avustuksen vaikuttavuutta ja ennakoitavuutta, jotta koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavia toimia pystyttäisiin suunnittelemaan ja ennakoimaan ja vakiinnuttamaan paikallisella tasolla. Koulutuksellista tasa-arvoa perusopetuksessa on tuettu erilaisin avustuksin vuodesta 2009 lähtien.
Rahoitus on riippunut kullakin hallituskaudella määritellystä rahoitustasosta ja tavoitteesta. Avustusta on myönnetty vuodesta 2016 alkaen opetuksen järjestäjille koulukohtaisten indikaattorien perusteella. Opetuksen järjestäjä on voinut kohdentaa saamansa avustuksen haluamallaan tavalla näiden koulujen esi- ja perusopetukseen sekä niiden toiminta-alueella varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävään esiopetukseen. Valtion erityisavustusta on ollut mahdollista käyttää esimerkiksi opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Valtionavustuksen avulla on edistetty tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata opettajia sekä myös koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksella on tuettu haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Avustusta on myönnetty niiden yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi, joissa tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Avustus mahdollistaa yksilöllisemmän lasten ja nuorten oppimisen tukemisen ja auttaa vahvistamaan oppimista alueilla, joilla oppimistulokset uhkaavat jäädä matalammiksi.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaudella myönteisen erityiskohtelun rahoitusta on myönnetty osana Oikeus oppia –ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen erityisavustuksia kaksi kertaa yhteensä noin 139 miljoonan euron arvosta. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen on jaettu valtion erityisavustusta
vuodesta 2019 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut laajasti tutkijoita ja sidosryhmiä sekä lapsia ja nuoria Oikeus oppia –työryhmän valmisteluiden yhteydessä. Näkemys myönteisen erityiskohtelun määrärahan vaikuttavuudesta ja vakiinnuttamisen merkityksestä on laajasti jaettu koulutuksen kentällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee myönteisen erityiskohtelun rahoituksen vakiinnuttamista koskevaa hallituksen esitystä parhaillaan. Sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä. Yhteiskunnan sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen heijastuu oppimistuloksiin. Koulutuksellinen epätasa-arvo näkyy erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon pienituloisuutta tai sosiaalisia ongelmia; koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävää on siis niiden lähialueen, oppilasalueen, sosioekonominen eriytyminen. Segregaatio tuo haasteita koko kouluyhteisölle, ja erot näkyvät sekä henkilökunnan kuormittumisena että lasten heikompina kouluvalmiuksina. Koulusegregaation ehkäisy ja koulutuksellisten mahdollisuuksien kannattelu vaatii kouluihin kohdistuvien toimien lisäksi myös sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koulunäkökulman huomioimista kaupunkisuunnittelussa sekä koulujen potentiaalin tunnistamista (miten tuo tehdään kun kaikki ovat samanarvoisia?!) on aluekehittämisessä ja yhteisön hyvinvoinnin tukemisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen hallinnonalojen välisen yhteistyön sekä kaupunkivaltio –yhteistyön vahvistamiseksi koulusegreaation ehkäisemisessä. Yhteistyöhanke toteutetaan
Oikeus oppia –ohjelman (OKM) ja Lähiöohjelman (YM) toimin. Valtion ja kuntien kumppanuusperiaatteella vahvistetaan käytettävissä olevan tiedon nykyistä parempaa jakamista, levittämistä ja hyödyntämistä. Hankkeessa vahvistetaan yhteistyötä koulusegregaation ehkäisemisen kannalta olennaisten kuntien ja kaupunkien toimialojen välillä. Lisäksi vahvistetaan ja tuetaan yhteistyötä, tutkimusta, tiedonvaihtoa ja tiedon analysointia ja seurantaa koulusegregaation ennaltaehkäisemisestä kiinnostuneiden kuntien ja kaupunkien välillä. Yhteistyöhankkeessa on mukana 8 suurta ja keskisuurta kaupunkia tai seutukuntaa, joille on marraskuussa 2021 jaettu valtionavustuksina 1,2 miljoonaa euroa hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät maahan muuttaneiden perusopetuksen oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukevan toimenpideohjelman. Vuosille 2022–2026 ajoittuva ohjelma suunnataan erityisesti vuosiluokkien 7-9 oppilaille. Toimenpideohjelmalla vahvistetaan erityisesti vieraskielisten sekä vasta maahan tulleiden oppilaiden kielitaitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja sekä varmistetaan sujuvia siirtymiä toiselle asteelle, sekä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen. Toimenpideohjelma on osa perusopetuksen Oikeus oppia –ohjelmaa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitojen toimenpideohjelmaan on varattu 13 miljoonaa euroa. Uuden kohdennetun toimenpideohjelman tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja vastikään Suomeen muuttaneiden oppilaiden oppimisen tukemiseksi sekä vieraskielisten oppilaiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamiseksi, jotta yksikään nuori ei jäisi ilman jatko-opintovalmiuksia.
Helsingissä 7.1.2022
Opetusministeri Li Andersson
QuoteOpetamme alueilla, joille koulumenestystä heikentävät sosioekonomiset riskitekijät ovat kasaantuneet, kaikilla mittareilla. Aihe on nykytilanteessa arka, sillä ongelmien esiin tuomisen pelätään lisäävän ennakkoluuloja, koulujen leimautumista ja koulushoppailua ja johtavan opettajan ammatin vetovoiman heikkenemiseen. Niin työmme yleisen arvostuksen kuin oppijoiden yhdenvertaisuudenkin vuoksi on ongelmat kuitenkin kohdattava ja niihin puututtava, ennen kuin se on myöhäistä.
Kouluissa, joissa opetamme, suomenkielisissä koulutetuissa ja keskiluokkaisissa perheissä kasvaneet oppilaat ja opiskelijat ovat yhä harveneva vähemmistö. Yritämme mahdollistaa oppimista ryhmissä, joissa suomen kieltä usein vasta harjoitellaan. Muuttoliikenne on alueillamme vilkasta: uusia oppilaita aloittaa ja vanhoja muuttaa pois jatkuvasti. Pätevien opettajien ja oppilashuollon työntekijöiden rekrytointi on viime vuosina vaikeutunut. Perheiden voimavaroista ja oppijoiden lähtötasosta riippumatta oppimisen ja opetuksen tavoitteet ja kriteerit ovat kaikille samat. Käytännössä kuitenkin tavoitteet on suhteutettava siihen, mitä oppijoiltamme on kohtuullista odottaa. Etenemme opinnoissa hitaammin ja karsimme sisältöjä. Mukautamme ja tuotamme itse opetusmateriaalia. Yritämme pitää kaikki mukana.
Tilanne kouluissamme on niin polarisoitunut, että oppilashuollon tukea ja vaativaa erityistä tukea ei riitä kaikille tarvitseville. Kolmiportaisen tuen malli alkaa menettää merkityksensä, jos lähtökohtana on, että yli puolet oppilaista tarvitsee vähintään tehostettua tukea edistyäkseen opinnoissaan.
Tietoisuus siitä, että emme useinkaan yllä opetussuunnitelman tavoitteisiin, on ammattitaitoiselle opettajalle hyvin raskas kantaa. Osan kollegoistamme työn määrä ja eettiset ristipaineet uuvuttavat lopullisesti. Opetustyön koettu merkityksellisyys sekä oman ja toistemme työn arvostus saa meidät vielä jatkamaan, mutta muitakin resursseja, kannustimia ja ennen kaikkea rakenteellisia alueellisia muutoksia tarvitaan. Pedagoginen erityisosaamisemme ei yksin riitä paikkaamaan oppimisen lähtökohtien epätasa-arvoa, johon jokainen lapsi ja nuori itse on syytön.
Helsingin strategiassa tavoitteena on maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia. Vaadimme päättäjiltä nyt välittömiä toimia, ettei koulutuksen tasa-arvosta tingittäisi yhdessäkään helsinkiläisessä koulussa nyt eikä tulevaisuudessa.
Quote from: Mjane on 24.01.2022, 08:33:53
Helsingin Uutiset kertoo, että vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna monella Uuden Lastensairaalan osastolla. Esimerkiksi kerrotaan, miten neurologisia potilaita hoitavan Vuori-Päiväkeskuksen potilaista 53% on vieraskielisiä. Artikkelista ei tule selkeästi esiin, että kyseisessä paikassa tutkitaan pk-seudun kaikista vaikeimpia pienten lasten kehityspoikkeavuuksia, käytännössä kehitysvamma ja vaikea autismin kirjon häiriö. Vieraskielisten osuus 53% ei ehkä kuulostakaan näin hurjalta, mutta ainakin pari vuotta sitten osaston potilaista ulkomaalaistaustaisia (ainakin toinen vanhempi ulkomaalainen) oli 85%.
Lisäksi vieraskieliset ovat yliedustettuna mm. Infektio-ja hematologisella osastolla sekä yhteispäivystyksessä. Ei ole ihan halpaa tämäkään, ei.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4448770
Quote from: haermae on 29.01.2022, 14:29:11
Ehkä noistakin kehitysvammaisista matuista saa aikanaan muutaman käsiparin johonkin lapiotyöhön joka ei koulutusta eikä älyä vaadi. Mutta luultavammin kyllä päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle siinä vaiheessa kun lapsilisän maksatus loppuu.
Me tienataan tällä?
Quote from: Golimar on 29.01.2022, 14:50:19
Mitä nyt +18 vuoden työkokemuksella kaukolämpöhommista voin kertoa niin ne urakoitsijan lapiomiehet eivät olleet tyhmiä vaan monetkin ihan fiksuja tyyppejä.
Quote from: Outo olio on 29.01.2022, 15:15:20Infra-alakaan ei ole sellainen, että sinne tarvittaisiin ulkomaalaistaustaista väkeä, joka ei älynsä puolesta välttämättä kelpaisi alkuperämaansakaan työmarkkinoille.
QuoteIsät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii"
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762 (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762)
Kaksi espoolaista isää kertoo Länsiväylälle, että heidän lastensa luokilla on entistä rauhattomampaa ja kouluissa esiintyy jopa suoranaista väkivaltaa.
-------------------
Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana eivätkä saa tarvittavaa tukea.
– Suuri enemmistö, joka haluaisi käydä koulua, kärsii siitä, että muutamat ovat siellä elämöimässä, toinen isä sanoo.
– Valtaosa maahanmuuttajien lapsista käyttäytyy hyvin, ja on myös sekoilevia suomalaisia lapsia, mutta liian iso osa maahanmuuttajien lapsista elää Espoon kouluissa sellaista elämää, että kukaan ei voi tai uskalla tehdä heille mitään, ja se on huolestuttavaa.
– Tämän lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa.
Toinen ongelma on isien mukaan se, että lapset käyttävät entistä kovempaa väkivaltaa.
– Töniminen on kuulunut poikaporukoihin aina, mutta tiettyjen uusien etnisten ryhmien saapumisen jälkeen mukaan on tullut silmitöntä väkivaltaa, kostamista ja jengiytymistä, toinen isä katsoo.
– Maahanmuuttajat ovat alkaneet liikkua kouluissa jengeissä, jotka ovat hyvin usein teräaseilla aseistautuneita ja pitävät kouluja ihan panttivankeinaan, toinen heistä kertoo.
----------------------
Toinen isä kertoo, että hänen poikaansa lyötiin koulussa ilman syytä keskelle kasvoja. Koulu oli hänen mukaansa haluton selvittämään tapausta.
– Valvoja näki kaiken, mutta koulua kiinnosti ainoastaan selvittää, onko poika jotenkin provosoinut lyöjää. Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
-----------
Isät harmittelevat sitä, että häiriköiden toimiin ei heidän mukaansa uskalleta puuttua, koska pelätään rasistiksi leimautumista.
– Narratiivi on lähes aina se, että maahanmuuttajataustainen lapsi on rasismin tai ainakin rakenteellisen rasismin uhri, riippumatta siitä, mitä tosiasiat kertovat. Tilanne on täysin epäreilu.
QuoteIsien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.
– En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.
Espoon kaupungilla on selvitetty levottomuuden syitä. Yhdeksi syyksi on tunnistettu puutteellinen opetuskielen hallinta.
– Jos opetuskielen hallinta on niin huono, että ei kykene seuraamaan opetusta, on riski, että nuoren ihmisen energia kohdistuu muualle.
Valtakunnallisena ongelmana on se, että jos maahanmuuttajaperhe laittaa lapsen varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen, Rinta-aho mainitsee.
– Se ei varmaan ole ollut tarkoitus, mutta järjestelmä on sellainen, että se estää lapsen oppimista ja kielitaitojen puutteita joudutaan korjailemaan läpi perusopetuksen. Sosiaaliset tulonsiirrot ja oppiminen pitäisi erottaa toisistaan ja rakentaa uusi järjestelmä.
Toisen isän mukaan koulua kiinnosti hänen poikansa pahoinpitelyssä vain se, onko poika käyttäytynyt rasistisesti.
Rinta-aho kertoo olevansa pahoillaan, jos isälle on jäänyt tuollainen kuva.
– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi niin kuin oikeusvaltiossa on. Meillä väkivallan tekijä on aina väkivallan tekijä riippumatta ihonväristä tai uskonnosta. Suosittelen kääntymään rehtorin puoleen ja pyytämään, että asia selvitetään uudelleen. Luotan täysin rehtoreiden kykyyn hoitaa näitä asioita.
Quote from: Blanc73 on 09.02.2022, 08:32:24
Ongelma on siinä, että rasismisyytösten pelossa koululaitos ei aseta samoja vaatimuksia ja käyttäytymiskoodistoa kehitysmaalaisille kuin kantasuomalaisille.
Quote from: Blanc73 on 09.02.2022, 07:26:37
Suomen Pisa on uusi Titanic. Haittamamut eivät olleetkaan uusi Nokia...QuoteIsät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii"
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762 (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762)
Kaksi espoolaista isää kertoo Länsiväylälle, että heidän lastensa luokilla on entistä rauhattomampaa ja kouluissa esiintyy jopa suoranaista väkivaltaa.
-------------------
Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana eivätkä saa tarvittavaa tukea.
– Suuri enemmistö, joka haluaisi käydä koulua, kärsii siitä, että muutamat ovat siellä elämöimässä, toinen isä sanoo.
– Valtaosa maahanmuuttajien lapsista käyttäytyy hyvin, ja on myös sekoilevia suomalaisia lapsia, mutta liian iso osa maahanmuuttajien lapsista elää Espoon kouluissa sellaista elämää, että kukaan ei voi tai uskalla tehdä heille mitään, ja se on huolestuttavaa.
– Tämän lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa.
Toinen ongelma on isien mukaan se, että lapset käyttävät entistä kovempaa väkivaltaa.
– Töniminen on kuulunut poikaporukoihin aina, mutta tiettyjen uusien etnisten ryhmien saapumisen jälkeen mukaan on tullut silmitöntä väkivaltaa, kostamista ja jengiytymistä, toinen isä katsoo.
– Maahanmuuttajat ovat alkaneet liikkua kouluissa jengeissä, jotka ovat hyvin usein teräaseilla aseistautuneita ja pitävät kouluja ihan panttivankeinaan, toinen heistä kertoo.
----------------------
Toinen isä kertoo, että hänen poikaansa lyötiin koulussa ilman syytä keskelle kasvoja. Koulu oli hänen mukaansa haluton selvittämään tapausta.
– Valvoja näki kaiken, mutta koulua kiinnosti ainoastaan selvittää, onko poika jotenkin provosoinut lyöjää. Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
-----------
Isät harmittelevat sitä, että häiriköiden toimiin ei heidän mukaansa uskalleta puuttua, koska pelätään rasistiksi leimautumista.
– Narratiivi on lähes aina se, että maahanmuuttajataustainen lapsi on rasismin tai ainakin rakenteellisen rasismin uhri, riippumatta siitä, mitä tosiasiat kertovat. Tilanne on täysin epäreilu.
Quote
Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho vastaa samassa jutussa esitettyisiin väitteisiin:
Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.
–En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.
Quote
Toisen isän mukaan koulua kiinnosti hänen poikansa pahoinpitelyssä vain se, onko poika käyttäytynyt rasistisesti.
Rinta-aho kertoo olevansa pahoillaan, jos isälle on jäänyt tuollainen kuva.
Quote
– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi niin kuin oikeusvaltiossa on. Meillä väkivallan tekijä on aina väkivallan tekijä riippumatta ihonväristä tai uskonnosta. Suosittelen kääntymään rehtorin puoleen ja pyytämään, että asia selvitetään uudelleen. Luotan täysin rehtoreiden kykyyn hoitaa näitä asioita.
QuoteEspoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho vastaa samassa jutussa esitettyisiin väitteisiin:
Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.
–En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.
QuoteEspoon kaupungilla on selvitetty levottomuuden syitä. Yhdeksi syyksi on tunnistettu puutteellinen opetuskielen hallinta.
– Jos opetuskielen hallinta on niin huono, että ei kykene seuraamaan opetusta, on riski, että nuoren ihmisen energia kohdistuu muualle.
Valtakunnallisena ongelmana on se, että jos maahanmuuttajaperhe laittaa lapsen varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen, Rinta-aho mainitsee.
– Se ei varmaan ole ollut tarkoitus, mutta järjestelmä on sellainen, että se estää lapsen oppimista ja kielitaitojen puutteita joudutaan korjailemaan läpi perusopetuksen. Sosiaaliset tulonsiirrot ja oppiminen pitäisi erottaa toisistaan ja rakentaa uusi järjestelmä.
QuoteOngelmat eivät poistu peittelemällä, vähättelemällä tai mitätöimällä. Huolestuttavinta on, että niistä ei voida tai kyetä keskustelemaan asiallisesti leimaamatta viestin tuojaa.
Quote
UUTISETKOTIMAA
"Voitko äiti pestä mun ihon pois juuriharjalla" – lohduton äiti kertoo lapsensa koulukiusaamisesta, johon kukaan ei puutu
Alakouluikäinen lapsi kärsii äidin mukaan koulussa rajusta kiusaamisesta ja rasismista. Koulu kommentoi Iltalehdelle vain sen, että asia on käsittelyssä.
Riika Tauriainen
[email protected]
Tänään klo 8:59
– Lapseni ei uskalla mennä kouluun, koska hänet hakataan siellä, kertoo alakouluikäisen lapsen vanhempi Iltalehdelle.
Vanhemman mukaan lasta on kiusattu koulussa jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Muut lapset kiusaavat, käyttävät väkivaltaa ja haukkuvat rasistisilla solvauksilla päivittäin. Lapsen isä on kotoisin Afrikasta.
Kiusaaminen ei rajoitu vain kouluun ja pelko varjostaa arkea.
– Jos aikuinen saisi tappouhkauksia ja häntä kivitettäisiin, lyötäisiin sekä potkittaisiin työpaikalla, ne olisivat rikoksia. Koulumaailmassa lasten kohdalla se ei ole näin, vanhempi kertoo.
– Olen toivoton, enkä tiedä enää mitä tehdä.
Koulu sijaitsee Uudellamaalla. Vanhempi ja lapsi esiintyvät jutussa nimettömänä, eikä asuinkuntaa tai ala-astetta kerrota tarkemmin, jotta julkisuus ei pahentaisi kiusaamista.
Rasismi arkipäivää
Vanhempi kertoo, että lapsen kiusaaminen on rasismiperäistä. Muut lapset haukkuvat lasta alentavilla, rasistisilla solvauksilla, ja tilanteet usein eskaloituvat väkivaltaan.
Pienen lapsen elämässä rasismi on ollut äidin mukaan aina arkipäivää. Lapsi sai kokea väheksyntää ja alentuvaa kielenkäyttöä jo ennen kouluikää.
– Lapseni kommentoi kerran saunassa, että "voitko sä äiti pestä mun ihon pois juuriharjalla, että minusta tulisi vaaleampi". Lapseni oli silloin viisivuotias. Se tuntui todella hirveältä, vanhempi miettii.
– Koulun alkaessa lapseltani kysyttiin ruokalassa, että miksi ihosi on tummempi kuin meillä muilla. Lapsi oli itse sanonut muille oppilaille, että katsokaa, tämä on minun ihoani, en saa tätä pois, äiti kertoo.
Haukkuminen ja kiusaaminen ovat äidin kertoman mukaan vain pahentuneet. Lapsi on kertonut äidilleen, miten toiset lapset haukkuvat häntä n-sanalla, huorittelevat ja nöyryyttävät rasistisilla haukkumanimillä.
– On raskasta selittää lapselle, että miksi häntä kohdellaan näin. Miten selität lapselle, että rasismi on normaalia yhteiskunnassamme?
"Pelkään mennä kouluun, koska minut tapetaan"
X
Vanhemman kokemuksen mukaan koulu on puuttunut jonkin verran väkivaltatilanteisiin, mutta ei tarpeeksi rasistiseen kiusaamiseen. Vanhempi kertoo, että lapsi käyttäytyy oireilevasti koulussa. Lapsella on ilmennyt häiriökäyttäytymistä ja hän on lähtenyt mukaan väkivaltatilanteisiin.
– Mutta se ei tarkoita, että kiusaamista pitäisi hyväksyä, koska lapseni on ollut osallisena. Ihan kuin ei nähtäisi sitä, että lapseni pahoinvointi johtuu kiusaamisesta, vanhempi kommentoi.
Iltalehti on nähnyt vanhemman ja koulun välistä viestin vaihtoa. Koulu on käsitellyt vanhemman kanssa väkivaltatilanteita, mutta rasistista kiusaamista kutsutaan usein vain "nimittelynä" ja "ärsyttämisenä".
X
QuoteEi tullut äidille mieleen, että kiusaaminen voi johtua hänen oman lapsensa käytöksestä.
...
– On raskasta selittää lapselle, että miksi häntä kohdellaan näin. Miten selität lapselle, että rasismi on normaalia yhteiskunnassamme?
...
QuoteÄiti käytännössä myöntää, ettei hänen lapsensa ole mikään viaton uhri, vaan osallinen kiusaamiseen, mutta siitä huolimatta, äidin mielestä syy on muiden rasismissa.
...
Vanhemman kokemuksen mukaan koulu on puuttunut jonkin verran väkivaltatilanteisiin, mutta ei tarpeeksi rasistiseen kiusaamiseen. Vanhempi kertoo, että lapsi käyttäytyy oireilevasti koulussa. Lapsella on ilmennyt häiriökäyttäytymistä ja hän on lähtenyt mukaan väkivaltatilanteisiin.
– Mutta se ei tarkoita, että kiusaamista pitäisi hyväksyä, koska lapseni on ollut osallisena. Ihan kuin ei nähtäisi sitä, että lapseni pahoinvointi johtuu kiusaamisesta, vanhempi kommentoi.
Iltalehti on nähnyt vanhemman ja koulun välistä viestin vaihtoa. Koulu on käsitellyt vanhemman kanssa väkivaltatilanteita, mutta rasistista kiusaamista kutsutaan usein vain "nimittelynä" ja "ärsyttämisenä".
QuoteYhteen Espoossa sijaitsevaan kouluun jouduttiin viime keväänä palkkaamaan tilapäisesti vartija. Taustalla oli väkivaltainen tilanne, jota selvittelemään tarvittiin myös poliisi.https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4478996
Länsiväylän saamien tietojen mukaan kyse oli tilanteesta, jossa useita oppilaita hyökkäsi yhden tytön kimppuun.
Toimitus on nähnyt tilanteesta videon, jossa koulun henkilökunta yrittää rauhoittaa oppilaita. Tilanne riistäytyy käsistä, kun kolme oppilasta käy väkivaltaisesti tytön kimppuun. Paikalla koulun sisätiloissa oli ainakin 30 oppilasta, joista osa kuvasi tapahtumia.
Toimituksen saamien tietojen mukaan tyttö vietiin ambulanssilla sairaalaan.
QuoteKoulut: Kysyimme Espoon neljän suurimman puolueen edustajilta koulujen tilanteesta. Ongelmat pitää ottaa vakavasti, poliitikot viestittävät.
-----
QuoteKoulu voisi rohkaista aktivismiinKansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4695799-koulu-voisi-rohkaista-aktivismiin) 26.2.2022
Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.
Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietopohja on verraten vahva, mutta he ovat passiivisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä paradoksi antaa aiheen tarkastella kriittisesti suomalaiskoulujen opetusta ja demokratiakulttuuria. Kirjassa Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa alan tutkijat pohtivat aihepiiriä eri näkökulmista.
[...]
Koulussa ei vain opiskella elämää varten, vaan koulu on itsessään osa elämää ja yhteiskuntaa. Jo kouluyhteisössä tulisi rakentaa demokraattista elämäntapaa, korostaa yliopistonopettaja Perttu Männistö.
"Kasvatettavan ei tarvitse osata kaikkea, sillä hän vasta opettelee", Männistö muistuttaa epäileviä opettajia. Oppilaat voivat tuoda dialogiin ja päätöksentekoon omaan kokemusmaailmaansa perustuvaa ymmärrystä, jollaista opettajalla ei välttämättä ole. Lasten ja nuorten tulisikin antaa vaikuttaa oman osaamisensa rajoissa.
Käytännön esimerkkinä Männistö mainitsee joidenkin koulujen tavan ottaa oppilaat mukaan uusien opettajien työhaastatteluihin. Männistön mukaan oppilailla on myös oikeus tietää, miten opettajat päätyvät opetuksessa tekemiinsä valintoihin, ja niistä tulisi voida käydä dialogia.
Opettaja ja filosofian tohtori Jesper Kristiansson muistuttaa, että opetussuunnitelman mukaan oppilailla tulee olla myös mahdollisuus osallistua paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun. Tämän toteutumista käytännössä tulisi vahvistaa.
[...]
Olennaisessa osassa yhteiskuntakasvatuksessa ovat mediataidot. Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki korostaa, että pelkästään hyvät mediataidot eivät riitä, vaan niiden perustana on oltava demokratian arvostus. Muutoin ilmaisunvapaus ja moniäänisyys, jonka uudet mediat mahdollistavat, sekä kriittisen ajattelun taidot voivat kääntyä demokratiaa vastaan.
Koulu ekososiaalisen muutoksen rakentajaksi
Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus painottuu tällä hetkellä ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa suuresti heidän tulevaisuuteensa. Tutkijatohtori Tero Toivanen pohtii kirjan päättävässä artikkelissaan, mitä ekologinen kriisi ja tarvittava ekologinen jälleenrakennus vaativat koululta. Hän hahmottelee koululle roolia osana ekososiaalisen sivistyksen projektia. Toivasen mukaan ekokriisiä koskevat kysymykset olisi tuotava rohkeasti koulun sisään, jolloin koulu voisi muuntua "tuhon logiikkaa" tukevasta instituutiosta kestävämpien elämäntapojen ja aktiivisen ekososiaalisen kansalaisuuden rakentumisen tilaksi.
Ratkaisut eivät ole valmiina, vaan kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Tässä prosessissa opettajakin voi oppia nuorilta. Myös ympäristötavoitteisiin liittyviä ristiriitoja ja konflikteja tulee käsitellä ja kasvattaa nuoria sitkeän dialogin valmiuksiin. Lisäksi tarvitaan valmiutta tarvittaessa nousta vastarintaan vääryyksiä vastaan, myös silloin kun ne kohdistuvat luontoon, Toivanen linjaa.
Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.
Quote
...
Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki korostaa, että pelkästään hyvät mediataidot eivät riitä, vaan niiden perustana on oltava demokratian arvostus. Muutoin ilmaisunvapaus ja moniäänisyys, jonka uudet mediat mahdollistavat, sekä kriittisen ajattelun taidot voivat kääntyä demokratiaa vastaan.
...
Quote from: Roope on 27.02.2022, 12:30:32Kansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4695799-koulu-voisi-rohkaista-aktivismiin) 26.2.2022
Koulujen halutaan tuottavan ilmastoaktivisteja.
---
Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.
Quote from: Roope on 27.02.2022, 12:30:32
Koulujen halutaan tuottavan ilmastoaktivisteja.QuoteKoulu voisi rohkaista aktivismiinKansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4695799-koulu-voisi-rohkaista-aktivismiin) 26.2.2022
Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.
Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietopohja on verraten vahva, mutta he ovat passiivisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä paradoksi antaa aiheen tarkastella kriittisesti suomalaiskoulujen opetusta ja demokratiakulttuuria. Kirjassa Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa alan tutkijat pohtivat aihepiiriä eri näkökulmista.
[...]
Ratkaisut eivät ole valmiina, vaan kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Tässä prosessissa opettajakin voi oppia nuorilta. Myös ympäristötavoitteisiin liittyviä ristiriitoja ja konflikteja tulee käsitellä ja kasvattaa nuoria sitkeän dialogin valmiuksiin. Lisäksi tarvitaan valmiutta tarvittaessa nousta vastarintaan vääryyksiä vastaan, myös silloin kun ne kohdistuvat luontoon, Toivanen linjaa.
Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.
Quote from: Roope2 on 25.03.2022, 03:50:18
- Valtion pitäisi ymmärtää, että jos päätöksiä rahoituksesta ei tehdä ajoissa, olemme tilanteessa, jossa emme halua olla, Rinta-aho jyrähtää.
Quote from: Roope2 on 25.03.2022, 03:50:18
Länsiväylä 23.3.2022
Maahanmuuttajien suomen taito turvattavaQuotePeruskouluopintojen ja tulevien jatko-opintojen kannalta tärkein asia on kielitaito. Siksi maahanmuuttajalapset pitäisi saada rnukaan varhaiskasvatukseen, kun he ovat kielellisesti herkässä iässä.
- Nyt kaikki maahanmuuttajalapset eivät osallistu esiopetukseenkaan. Kun he tulevat kouluun ekaluokalle, he ovat kielellisesti takamatkalla, mikä näkyy koko peruskoulun ajan, Rinta-aho sanoo.
Maahanmuuttajaperheet ovat riippuvaisia lasten kotihoitoa tukevista tulonsiirroista, joten sen vuoksi he eivät tuo lapsiaan varhaiskasvatukseen. Tämä dilemma pitää ratkaista jollain muulla tulonsiirtotavalla, Rinta-aho vaatii.
Quote from: Roope2 on 01.06.2022, 06:35:51
Taas Hesarissa valitetaan, kun osa kersoista ei oikein pärjää koulussa. Senhän piti olla kansakuntamme pelastus, kun kattila on täynnä sekalaista ainesta. Muualtatulleet asukkaat ja yksi paikallinen hipsteri tykkäävät nykytilanteesta, asiantuntijat ei. Ja ratkaisukin ongelmaan löytyy: "Lisää fyrkkaa kehiin!"
QuoteHS:N selvityksen mukaan päiväkodin vieressä sijaitsevan Kirstin koulun oppilaista 69 prosenttia on vieraskielisiä. Se on enemmän kuin missään Espoon kaupungin yli 70 alakoulusta. Sama ilmiö näkyy myös Anilin päiväkodissa. Kirstin päiväkodin 94 lapsesta vain seitsemän puhuu äidinkielenään suomea.
[...]
Erot Espoon kaupunginosien välillä ovat valtavia. Niitä kouluja, joissa vieraskielisiä oppilaita on korkeintaan kymmenen prosenttia, on paljon.
Jos katsotaan pelkästään koulujen tilastoja, vaikuttaa siltä, että Espoo on epäonnistunut eriytymisen torjunnassa pahasti.
[...]
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius on selvittänyt, että osa Helsingin, Espoon ja Vantaan kouluista on monella mittarilla jäänyt jälkeen jopa yli kahden vuoden koulunkäyntiä vastaavan määrän verrattuna seudun parhaiten menestyviin kouluihin.
Berneliuksen selvityksessä ei yksilöidä sitä, mitkä pääkaupunkiseudun kouluista ovat vaikeimmassa tilanteessa. Yhteys alempiin tuloluokkiin ja vieraskielisten määrään on kuitenkin selvä. Myös se on selvää, että eriytymisellä voi olla lapsille koko heidän elämäänsä vaikuttavia syrjäyttäviä seurauksia.
Lapsille voi Berneliuksen mukaan syntyä syvästi eriytyneitä käsityksiä siitä, millainen yhteiskunta on.
Pelkästään tilastojen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Bernelius sanoo.
"Tutkija Janne Saarikivi on puhunut hyvin siitä, että monet tilastoissa vieraskieliset lapset ovat hyvin suomen kielen taitoisia."
Bernelius puhuu HS:lle koulujen haasteista yleisesti, eikä kommentoi erityisesti Suvelan tilannetta. Eriytymisestä käytävä yksilöity keskustelu on vaikeaa, koska keskustelun pelätään entisestään kiihdyttävän ilmiötä.
[...]
Rinta-ahon mukaan alueiden eriytymiseen voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi kaupungin kaavoituspolitiikalla, niin että samalle alueelle rakennetaan sekä vuokra- että omistusasuntoja.
SEGREGAATIOTA eli alueiden eriytymistä tutkinut apulaisprofessori Bernelius muistuttaa, että maahanmuuttajatausta ei myöskään automaattisesti tarkoita huono-osaisuutta.
"Esimerkiksi Britanniassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat olleet Pisa-testeissä jopa parempia kuin brittilapsien."
Silti tilanne on Berneliuksen mukaan kehittynyt Suomessa huolestuttavaan suuntaan. Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.
"Suomessa alkaa olla varsin kiire reagoida eriytymiseen, joka on jo hyvin pitkällä monessa muussa Euroopan maassa."
Palataan vielä tämän artikkelin alkuperäiseen kysymykseen: onko Espoo epäonnistunut eriytymisen torjunnassa?
Bernelius sanoo, että yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa. On ja ei.
"Tilanne Espoossa ei ole sen pahempi kuin monissa suurissa kaupungeissa Suomessa ja Euroopassa. Toisaalta voidaan tietenkin ajatella, että koko Euroopassa on paljon töitä eriytymisen vähentämisessä."
Bernelius korostaa, että eriytymiskehityksessä on kyse valtavasta ilmiöstä, joka on vain osin kaupunkien käsissä. Hänen mielestään tärkeintä olisi, että työmarkkinat avautuisivat maahanmuuttajalasten vanhemmille.
Jos niin ei käy, vieraskielinen väestö jää pienituloiseksi ja oravanpyörä käynnistyy. Maahanmuuttajat hakeutuvat asumaan alueille, joissa asunnot ovat halpoja ja lopulta suomenkielisten lasten vanhemmat – ne joilla on varaa – siirtävät tavalla tai toisella lapsensa pois koulusta, jossa on paljon vieraskielisiä lapsia.
BERNELIUS ei silti halua heittää pyyhettä kehään.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole vielä kunnolla hyödynnetty koulujen mahdollisuuksia tukea alueen kehitystä. Aidosti suuret panostukset kouluihin ja niiden maineeseen voivat edelleen kääntää kokonaisten alueiden suuntaa ja tehdä kouluista houkuttelevia kaikille perheille.
"Koulujen heikommat oppimistulokset tai maine eivät meillä liity siihen, että opetus olisi heikkoa. Eriytymisen pääsyy on sosiaalinen segregaatio."
Quote from: Roope on 01.06.2022, 11:02:14
Helsingin Sanomat: HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidinkielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008841213.html) 1.6.2022
QuoteVieraskielisten tulotaso on tilastojen mukaan Espoossa korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Intialaisten, kiinalaisten, virolaisten ja monien muidenkin mm. äidinkielenään englantia puhuvien tulotaso on varsin korkea ja heidän yhteenlaskettu osuus vieraskielisistä on kuitenkin suuri.
Quote
Nuo ehdotetut toimenpiteet tuskin olennaista muutosta tuovat ellei puututa juurisyyhyn eli perheiden äitien linnoittautumiseen kielitaidottomina koteihin.
Kasvatusvastuu jää silloin pitkälti heidän harteilleen, jotka eivät osaa paikallista kieltä eivätkä muutenkaan tunne yhteiskuntaa. Nyt kasvatusvastuuta yritetään siirtää yhteiskunnalle varhaiskasvatuksen kautta ja sillä voidaan ainoastaan lievittää ongelmia.
Espoo seuraa ylväästi Huddingen kunnan mallia, joka ennen tunnettiin mm. Karoliinisesta Instituutista eli maailmantasolla yhdestä korkeatasoisimmasta lääketieteen yliopistoista. Nyt kunta tunnetaan siitä, että iltaisin sen kaduilla ei ole turvallista liikkua.
Parikymmentä vuotta sitten Espoon väestö oli Euroopan tasolla yksi korkeimmin koulutetuimmista. Tänä päivänä ongelmana on, että kasvava osa sen koulujen oppilaista ei opi kunnolla lukemaan tai kirjoittamaan. On päivän selvää, että koulutettu väestö tulee siirtymään kaupungin sisällä tai sen ulkopuolelle alueille, jossa heidän lapsensa voivat opiskella kouluissa, joissa opetusryhmien opetuksen tahtia eivät hidasta tuettavat oppilaat.
Espoo on Suomen velkaisin kunta, jonka velanotto on ilmeisesti perustunut oletukseen, että kunnan asukkaat olisivat jatkossakin hyviä veronmaksukyvyltään. Tuolta oletukselta näyttää pohja olevan putoamassa.
...
Tästä oli juttua jo aikaisemmin ja siihen selvä syy ja syy on kodinhoitotuki eli jos pistää lapsen päivähoitoon menettää tuen ja juuri maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla työttömyys on suuri, ei ole mitään järkeä laittaa lasta päiväkotiin. Norjassa, jos vanhemmilla on maahanmuuttaja tausta on käsittääkseni pakko laittaa lapsi heti 1 -vuotiaasta lähtien päiväkotiin, jotta lapsi osaa norjaa kouluun mennessä sanktioiden uhalla. Yhteiskunnalle tulee valtava säästö jo opetuksessa ja siinä ettei tule näitä ns koulupudokkaita, joiden tulevaisuus on usein rikollisuus kuten Ruotsissa on valtavassa määrin.
...
Mielenkiintoista nähdä mikä on se Suomen kotouttamisen ihmelääke, jolla segregaatiokehitys saadaan pysäytettyä.
Jokaisessa muussa Euroopan maassa vastaavanlaiset yritykset ovat epäonnistuneet, vaikka kyseisillä mailla on pitkäaikainen historia maahanmuutosta ja maissa ollut aina suuria määriä maahanmuuttajia.
...
Tässäkin asiassa mennään niin sanotun Ruotsin mallin mukaisesti. Ensin kielletään että asiaa on olemassa. Sitten tunnustetaan sen olemassaolo mutta kielletään että se on ongelma. sitten tunnustetaan että se on ongelma mutta todetaane ttä sille ei enää voi tehdä mitään ja yhteiskunnan on vain elettävä sen kanssa. Segrekoituvissa kouluissa olemme nyt kohdassa kaksi.
Quote
Ihminen hakeutuu kaikilla tasoilla oman laumansa kanssa yhteen, on sitten kyse asuinympäristöstä tai kaupunginosasta. Kaupungeissa toteutuu em. segregaatio, jossa ihmiset hakeutuvat sosioekonomisen tai rodullisen ominaisuuksiensa, ja niiden omien tapojensa mukaiseen asuinympäristöön. Ihminen on laumaeläin joka hakeutuu siis oman laumansa suojaan, jossa vallitsevat oman lauman sisäiset säännöt ja tottumukset.
On eräänlainen utopia suvaitsevaisuuden nimissä sekoittaa näitä laumoja keskenään.
...
"Ajattelisin, että suurimmalle osalla on tärkeää omat läheiset ihmissuhteet, toisten auttaminen, merkityksellinen tekeminen" . Jospa toisten arvomaailma perustuukin jumalan käskyyn alistaa kaikki alistumaan jumalan ehdottomasti määräämille arvoille, ei millekään muulle? Ihmisoikeudet ovat vain ja ainoastaan länsimainen keksintö valistuksen ajoilta. Voisit vaikka tutustua Kairon ihmisoikeusjulistukseen, jonka kaksi viimeistä kohtaa määräävät koraanin ja sharian viime kädessä ainoiksi auktoriteeteiksi, kaikki muu on sitten liirun laarumia.
...
Otetaan yksinkertainen esimerkki. Suomessa ei kukaan (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jotka eivät edes tilastollista naulaa väräytä) ole sitä mieltä että itsemurhaiskut siviilikohtaita vastaan on ainakin joskus hyväksyttävää. Turkissa, joka on islamilaisessa maailmassa tässä asiassa parhaimmasta päästä, sitä mieltä oli joitain vuosia sitten neljännes kansasta.
...
Nähdäkseni ulkomaiset kokemukset osoittavat, että asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio voidaan estää ainoastaan hallitulla maahanmuuttopolitiikalla, eli ottamalla maahan kohtuullisessa määrin kohdemaan elämäntapaan sopeutumishaluisia työperäisiä maahanmuuttajia vain maista, joiden arvot vastaavat kohdemaan arvoja.
Laajamittainen maahanmuutto arvoiltaan poikkeavista maista johtaa väistämättä segregaatioon, ja siis mm. meitä lähinnä Ruotsissa nähtyyn kehitykseen.
Quote
Positiivisen erityiskohtelun rahoilla voidaan perustaa pienryhmiä, joissa saa parempaa tukea oppimiseen....
Tätä on paljon tutkittu empiirisesti. Yleistulos on, että pienryhmään siirretty oppilas oppii jonkin verran huonommin kuin jos hän olisi jäänyt entiseen ryhmäänsä. Joskus yksikin tutkimus vaikuttaa politiikkaan, kun se sopii poliitikkojen tavoitteisiin, mutta tämä satojen tutkimusten vahvistama tieto ei. Siinä on jotain, mikä ei kelpaa.
....
Ei. Koulujärjestelmä ei pyri olemaan tasa-arvoinen, se on mennyttä aikaa. Koulun tavoitteeksi on määritelty yhdenvertaisuus, eli kaikista lähtökohdista pitäisi päästä likimain samaan lopputulokseen. Toisia tuetaan enemmän, ja joitain pitää haitata, että päästäisiin lähemmäs yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden mahdottomuus tulee tekemään vielä rajuja tuhoja suomenkielisissä kouluissa ja sitämyötä työelämässä ja valtion taloudessa.
QuoteHuono suomenkielen oppiminen näkyy ja kuuluu jo. Ulkomaalaistaustaiset täällä syntyneet nuoret kommunikoivat keskenään säksättävällä aksentilla kolmisanaisin lausein, joissa sanavalinnat ovat varsin yksipuolisia ja mielikuvituksettomia johtuen huonosta sanavarastosta.
Kirjallisessa ilmaisussa jälki on vielä karmeampaa. Ammattikoulun opettajana toimiessani jouduin toteamaan, että Peruskoulu ei enää kykene opettamaan arkielämässä tarvittavia kielellisiä ja matemaattisia taitoja varsinkaan maahanmuuttajataustaisille lapsille.
...
Jo muutama vuosi sitten tiedotettiin, että Espoossa syntyy enemmän lapsia maahanmuuttajataustaisille vanhemmille kuin kantasuomalaisille. Monilla pihoilla ei enää kuule kantasuomalaisten lasten ääniä. Eri kieliryhmiin kuuluvat lapset kommunikoivat keskenään päästelemällä erilaisia ääniä yhteisen kielen puuttuessa. Leikkiminen on hankalaa ja se näyttäytyykin lähinnä vain sotaleikkeinä tai muuna riehumisena. Kotouttaminen ei toimi tällaisessa ympäristössä.
Rauhattomuus kasvaa, kun Espoo vähentää lähipalveluja. Sitä mukaan, kun nuorisotyötä ja-tiloja ajetaan alas, ilkivalta siirtyy kaduille. Ruotsissa katsotaan ongelmien syntymisen merkittäväksi syyksi lähipalvelujen lakkauttamiset.
Taloudellisesti Kestävä Espoo -ohjelman mukaan nuorisotyön palveluja tuotetaan jatkossa enemmän digitaalisesti. Säästöohjelma sisältää myös lähikirjastojen lakkauttamiset. Kirjastolain mukaan kirjastojen tulee tarjota mm. tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.06.2022, 12:06:12
Ainoa ja paras ratkaisu on maahanmuuton tuntuva lisääminen, luulen ma. Toki välttäen muiden maiden virheet.
Quote from: Skeptikko on 01.06.2022, 14:49:17Espoossa tosiaan asuu myös hyvätulosia maahanmuuttajia. Selittynee Aalto-yliopistolla ja Espoossa sijaitsevilla yrityksillä. Fakta kuitenkin on, etteivät läheskään kaikki maahanmuuttajat Espoossa ole intialaisia insinöörejä tai kiinalaisia tutkijoita tai muita koulutettuja maahanmuuttajia. Se, että Espoossa on ongelmia vaikka Espoon maahanmuuttajat ovat muiden pääkaupunkiseudun kuntien maahanmuuttajia parempi tuloisia vain korostaa tilanteen huonoutta muualla pääkaupunkiseudulla.Quote from: Roope on 01.06.2022, 11:02:14
Helsingin Sanomat: HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidinkielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008841213.html) 1.6.2022
Tässä vähän poimintoja vielä juttuun tulleista kommenteista. Esimerkiksi jotkut vähättelevät ongelmaa tai pitävät suorastaan Kirstin koulua hyvänä ja espoon maahanmuuttajia jonkinlaisina eliittimaahanmuuttajina (mikä voi jossain määrin pitää paikkaansa suhteessa joidenkin muiden kaupunkien maahanmuuttajiin, joissa keskimääräinen koulutustaso voi jäädä selvästi alhaisemmaksikin):QuoteVieraskielisten tulotaso on tilastojen mukaan Espoossa korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Intialaisten, kiinalaisten, virolaisten ja monien muidenkin mm. äidinkielenään englantia puhuvien tulotaso on varsin korkea ja heidän yhteenlaskettu osuus vieraskielisistä on kuitenkin suuri.
Quote from: Käyttäjä facebookissaTietooni on tullut nyt jo muutama tuore tapaus, jossa vanhemmat saavat tietää lukuvuoden päätteeksi lapsen todistuksesta, että hänet on laitettu S2 eli suomi toisena kielenä opetukseen äidinkielen sijaan.Loput linkin takaa Käyttäjä facebookissa
S2-opetuksessa ei tietenkään ole mitään vikaa. Olen itsekin ollut S2-tunneilla teininä, kun muutin Suomeen. Nyt on kuitenkin kyse Suomessa syntyneistä ja suomea täydellisesti puhuvista lapsista, jotka kuuluisivat äidinkielen opetukseen. Ei tätä voi miksikään muuksi kuvata kuin rakenteelliseksi rasismiksi.
Kielen tason arviointi ei selvästikään toimi kaikissa kouluissa. Aion Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä selvitellä, mikä käytännöissä olisi korjattavissa, jotta tällaista ei tapahtuisi.
QuoteEspoossa on kuusi koulua, joissa vähintään puolet oppilaista on vieraskielisiä.
...
Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.
...
Opettajat sanovat, että vieraskielisten suuri määrä luokalla voi myös heikentää suomea äidinkielenään puhuvien kielitaitoa.
...
"On lapsia, joilla ei ole edes yhtä vahvaa kieltä. Ajattelun kieli puuttuu."
Samalla opetuksen hitaus saattaa turhauttaa suomenkielisiä. Oppilaiden väliset tasoerot voivat olla yhden ryhmän sisällä suuret.
"Jos opetan vaikka, miten Rooman valtakunta syntyi, minun pitää selittää, mitä tarkoittaa kylä ja niemimaa.
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.
"Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä", kertoo eräs alakoulun opettaja.
Vantaalainen kieltenopettaja kertoo antaneensa oppilaiden kirjoittaa koevastauksia omalla äidinkielellään, vaikka se lisää työtaakkaa.
...
"Kun käymme läpi kappaleita ja suomennamme niitä, joudun suomentamaan myös suomennokset. Usein suomenkielisetkään eivät ymmärrä alakoulun kirjojen sanoja suomeksi, vaan ne joudutaan selittämään kuvin. Suomenkielisten oppilaiden suomi ei kehity, kun ympärillä puhutaan tönkkösuomea. Myös opettajan on yksinkertaistettava puhettaan, jolloin kieli köyhtyy. Jos suomi ei suju, koulu ei suju."
...
Eräs vastaaja kertoo omista vieraskielisistä oppilaistaan, joilla voi olla kotona erittäin tiukka kuri ja koulujen säännöt tuntuvat siihen nähden löyhiltä.
He tulevat kouluun "pitämään hauskaa", opettaja kirjoittaa.
Eräs opettaja kertoo myös, että "rasismikorttia" heilutellaan herkästi.
"Jos poistan luokasta maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka on jatkuvasti häirinnyt tuntia ja tehnyt muiden opiskelun mahdottomaksi, kuulen varmasti kovaäänisiä rasismisyytöksiä."
...
Hänen suurin huolensa kohdistuu niihin vieraskielisiin, jotka ovat ehtineet olla vain yhden vuoden valmistavalla luokalla.
Valmistava opetus on tarkoitettu 6–17-vuotiaille, jotka eivät osaa tarpeeksi suomea, jotta voisivat aloittaa perusopetuksessa.
QuotePeruskoulun päättötodistusten arvosanoissa tyttöjen keskiarvot ovat vähintään kahdeksan kaikkialla Suomessa. Poikien keskiarvo taas ei ylitä kahdeksaa missään maakunnassa.
Vastaavasti tytöt kirjoittavat vuosittain yli kaksinkertaisen määrän laudatureita poikiin verrattuna.
Vipusesta käy myös ilmi, että yli puolet korkeakouluista valmistuneista on naisia.
Sama ilmiö voidaan nähdä myös Suomen Pisa-tuloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Pisa-tuloksissa vuonna 2018 tytöt saivat Suomessa 53 pistettä enemmän kuin pojat.
Muissa OECD-maissa keskimääräinen ero on 30 pistettä.
QuoteTilastojen valossa tyttöjen ja naisten koulumenestys näyttää siis loistavalta.
Koulumenestyksestä huolimatta tytöt päätyvät kuitenkin todennäköisemmin matalapalkkaisiin töihin ja pojat johtajiksi.
Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan kyseessä on suomalainen tasa-arvo-ongelma.
– Meillä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat aika suuret. Tämä on ongelmavyyhti, jota on pyritty korjaamaan jo vuosikaudet, Honkala sanoo.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Tytöt ovat pärjänneet paremmin koulussa jo vuosikaudet.
– Jos katsoo historiaa niin näin on ollut jo aikanaan oppikoulussa, Honkala kertoo.
Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erot ovat suuria muuallakin maailmassa, mutta Honkalan mukaan Suomessa ero on harvinaisen iso.
Ongelma ei myöskään Suomessa jää koulutustasolle, vaan myös ammattialat ovat jakautuneet miesten ja naisten aloihin.
– Vaikka odotuksia ei lausuttaisi ääneen, niin meillä ammatit on jakaantuneet miesten ja naisten ammatteihin, Honkala kertoo.
Hänen mukaansa nuoret katsovat mallia aikuisten maailmasta ja omaksuvat asenteita. Suomessa alat ovat jakautuneet vielä voimakkaammin kuin muissa Euroopan maissa.
QuoteTyttöjen korkeat tulokset kuitenkin jäävät usein vähäiselle huomiolle.
Tutkimuksen mukaan Suomen erinomaisista tuloksista kirjoitetaan, mutta hehkutukseen ei liitetä suomalaisten tyttöjen maailmanmestaruutta ylpeyden aiheena, vaan se esitetään jossain määrin ongelmallisessa valossa, koska tilastoissa pojat näyttävät jäävän jälkeen.
On siis hyvä huomioida, että vaikka poikien keskiarvo on Suomessa merkittävästi heikompi kuin tyttöjen, se on Pisa-tutkimuksissa kaiken kaikkiaan hyvin korkea.
Tutkimus myös osoittaa, että sukupuoliero esimerkiksi suomalaisten nuorten lukutaidossa ei kerro poikien heikosta tasosta, vaan ennen kaikkea suomalaisten tyttöjen erinomaisesta suorituksesta.
Quote– Tuntuu, että kukaan opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia, kun muut saavat kymppejä, Rauha kertoo.
Sirpa Lappalainen arvioi, että tästä ei yleensä kuitenkaan seuraa pojille heikompaa menestystä myöhemmin elämässä.
Vaikka koulutus on usein nähty tapana korjata tämä asetelma, tilastot osoittavat muuta.
– Tilastollisesti tytöt kuitenkin hyötyvät koulutuksesta vähemmän, Lappalainen sanoo.
Myös opetusneuvos Satu Honkala näkee asian samoin.
– Jostakin syystä meillä tosiaan pojat ovat koulussa vaikeuksissa, mutta sitten yhteiskunta kuitenkin on rakentunut niin, että johtajan paikoissa on ihan joka ammattialalla miehet, Satu Honkala arvioi.
QuoteVoimakasta sukupuolittumista onkin pyritty korjaamaan erilaisilla keinoilla.
Satu Honkalan mukaan lukutaito on tärkeä tekijä koulumenestyksen ylläpitämisessä. Tilastoissa nimenomaan lukutaidossa on nähtävillä laskeva trendi, myös tytöillä. Myös opetussuunnitelmalla on pyritty tukemaan erilaisten oppijoiden koulutyötä.
Toisaalta myös opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa nuorten jatko-opintovalintoihin, niin hyvässä kuin pahassa.
Sirpa Lappalaisen mukaan joskus ennakko-oletukset näkyvät myös opinto-ohjauksessa.
– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan hoiva-alalle, sillä helposti ajatellaan, että hoivaaminen on heille jotenkin ominaista, Lappalainen kertoo.
Kyseessä on nimenomaan koko yhteiskuntaa koskeva, rakenteellinen ilmiö, joten muutoksenkin tulisi tapahtua koko yhteisössä.
– Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, mitä me odotamme ja sallimme. Meidän pitäisi tarkastella omia sukupuolittuneita olettamuksiamme, eikä oikeastaan olettaa mitään sukupuolen perusteella, Lappalainen summaa.
Quote from: Roope on 14.06.2022, 10:17:43'
Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
Quote
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.
"Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä", kertoo eräs alakoulun opettaja.
Quote from: N. O. Hääppönen on 18.06.2022, 21:54:25Quote
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.
"Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä", kertoo eräs alakoulun opettaja.
Jos jumalauta &#¤"%&*kakarat eivät koulussa osaa edes lukea sen verran lukujärjestystä, että ymmärtäisivät ilman elekieltä koska mennä syömään ja koska lähteä kotiin, niin kuinka "#¤%&ssä ne voivat ymmärtää yhtään mitään fysiikasta, matematiikasta, kemiasta tai yleensä yhtään mistään mitään??!1!!
Vastaus on tietenkin: Eihän ne ymmärräkään, mutta kuinka Pisa-tutkijat eivät vaan voi tätä käsittää?
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 14.06.2022, 11:22:36Quote from: Roope on 14.06.2022, 10:17:43'
Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
Itse veikkaan että moni oppii koulussa tehokkaaksi opiskelijaksi, eikä työelämän tarpeita täyttäväksi myyntimieheksi, innovaattoriksi tai johtajaksi. Kympin tytöt ovat hyviä opiskelussa, mutta onnistuuko esimerkiksi firman perustaminen ja johtaminen.
Quote from: Niobium on 19.06.2022, 05:24:58Joiltain osin samaa mieltä, joiltain osin eri mieltä.Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 14.06.2022, 11:22:36Quote from: Roope on 14.06.2022, 10:17:43'
Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
Itse veikkaan että moni oppii koulussa tehokkaaksi opiskelijaksi, eikä työelämän tarpeita täyttäväksi myyntimieheksi, innovaattoriksi tai johtajaksi. Kympin tytöt ovat hyviä opiskelussa, mutta onnistuuko esimerkiksi firman perustaminen ja johtaminen.
Son just noin.
Arvosanoilla ei osata, sillä ihan itsellä osataan. Olen tavannut monta ihmistä, jotka kepittäisivät insinöörin paperit omaavat välittömästi. Intohimo, ymmärrys ja uskallus ovat ne avaimet.
Itselläni on varsin kapean alan, mutta kehtaan väittää, erittäin korkean tason osaaminen ammattikoulupohjalta. Näihin asioihin ei opiskella, näihin möyritään pohjaliejusta lähtien pinnalle.
QuoteVäärä tulosKorostus alkuperäinen.
Aino Saarinen etsi väitöskirjassaan syitä heikentyneisiin oppimistuloksiin. Tutkimuksen tulokset aiheuttivat kohun jo kaksi vuotta ennen väitöstä. Mitä oikein tapahtui?
- -
Uutinen Helsingin Sanomissa (18.11.2018) alkoi otsikolla "Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi" ja jatkui tekstillä "Suomalaisen peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen".
Suomessa tuollaiset sanat olivat tulenarkaa tavaraa.
2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli "entinen Pisa-mestari", sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.
Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.
Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.
Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
Varhaiskasvatuksella eli päivähoidolla ei taas ollut yhteyttä oppimistuloksiin. Siinäkin Saarinen sohaisi muurahaispesään, sosiaalipolitiikan kuumaan kysymykseen "kumpi on lapsen kehityksen kannalta edullisempaa, päivähoito vai kotihoito?"
HS keskittyi uutisessaan vain koulujen uusiin menetelmiin. Niistä Saarinen totesi: "Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa ja yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa."
Ja Keltikangas-Järvinen: "Koululaisilta vaaditaan sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ole valmiita. Olemme luomassa yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä."
Saarisen sähköposti ruuhkautui viesteistä.
Peruskoulujen opettajat kirjoittivat, ettei uusien opetusmenetelmien ongelmista saanut puhua eikä menetelmiä arvostella. Uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018, ja opettajat kokivat, että heidän näkemyksensä eri menetelmien hyödyistä ja riskeistä oli sivuutettu.
Vanhemmat iloitsivat siitä, että vihdoin joku uskalsi avata suunsa.
Toimittajat penäsivät uusia haastatteluja. Niihin Saarinen suostui vain pakon edessä. Sellaisia olivat tilanteet, joissa hänelle todettiin, että "juttu tehdään joka tapauksessa, ja saat itse päättää, tuleeko siihen virheitä" tai "pelkästään kritisoijien näkemyksiä".
Koulutustutkimuksen apulaisprofessori Juhani Rautopuro soitti Liisa Keltikangas-Järviselle ja ehdotti yhteistä tapaamista.
Rautopuro tunnettiin Pisa-tutkijana. Hän johti Jyväskylän yliopistossa tiimiä, joka toteutti Suomen osuuden kansainvälisistä arvioinneista. Aiemmin hän oli työskennellyt Opetushallituksen oppimistulosten arviointiyksikössä ja Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (Karvi).
- -
Kesällä 2020 Yhteiskuntapolitiikka-lehti lähetti Saariselle kommentoitavaksi artikkelin "Lasten päivähoitovalintojen yhteys Pisa-menestykseen", jonka kirjoittajiin kuuluivat sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo ja sosiologian professori Jani Erola.
Kirjoittajat olivat tehneet uuden tutkimuksen Saarisen aineistosta.
Alkusanoissaan he viittasivat tutkimuksiin, joiden mukaan päivähoidolla oli lievästi myönteisiä yhteyksiä koulumenestykseen tai oppimiseen kotihoitoon verrattuna. Erola oli esimerkiksi osallistunut tutkimukseen, jonka mukaan alle kolmivuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.
Uuden tutkimuksen tulos oli, että "varhaiskasvatus ei ole yhteydessä ainakaan huonompiin oppimistuloksiin, pikemmin parempiin, mutta kovin suuria eroja ryhmien välillä ei ole".
Saariselta pyydettiin vastinetta. Hän ihmetteli artikkelin "virheitä etsivää sävyä" ja totesi, että kirjoittajat päätyivät "odotetusti samaan lopputulokseen" eli siihen, ettei varhaiskasvatus onnistu tasoittamaan myöhempiä oppimiseroja.
Hiilamon ja Erolan uusintatutkimus oli Saarisesta kuin toinen esitarkastus.
Virallinen esitarkastus oli käynnissä. Syyskuussa 2020 Juhani Rautopuro ja Jouni Välijärvi jättivät yhteisen lausuntonsa, jossa he puolsivat väittelylupaa.
- -
Päivää ennen väitöstilaisuutta tapahtui jotain ennenkuulumatonta. HS julkaisi Rautopuron ja Välijärven mielipidekirjoituksen otsikolla "Ei voida väittää, että itseohjautuvuuden lisääminen opiskelussa heikentää oppimistuloksia".
Saarinen oli järkyttynyt. Miksi esitarkastajat, jotka olivat puoltaneet väittelylupaa, arvostelivat HS:n pääkirjoitusta ja kävivät myös julkisesti hänen kimppuunsa?
- -
Juhani Rautopuro haluaa kertoa, mitä oikein tapahtui.
Hän ja Jouni Välijärvi olivat esittäneet esitarkastuslausunnossaan muutoksia, joista Saarinen teki väitöskirjaansa osan, kuten tapana on. Rautopuro oli pettynyt. Hänen mielestään korjauksia ei tehty tarpeeksi, eikä ehdotuksia otettu "oikeastaan vakavasti".
- -
Aino Saarinen ei ymmärrä, miksi hänelle kävi näin.
Väitöskirjaa ei ollut edes tarkistettu, kun hänet oli leimattu mediassa "yksinäiseksi sudeksi, joka esittää keksittyjä näkemyksiä". Hänestä uutisotsikot kulkivat rataa "Aino Saarinen sanoo näin, asiantuntijat (professorit) ovat eri mieltä".
Saarinen kyllä tietää, että tieteeseen kuuluu väittely tutkimustuloksista, etenkin jos ne poikkeavat valtavirrasta. Tutkijan pitää silti kertoa tutkimustuloksensa eikä sitä, mikä kuulostaa kivalta tai aiheuttaa myönteisimmän vastaanoton sosiaalisessa mediassa.
Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on ymmällään tapahtuneesta. Hänestä tunteet ja mielipiteet ovat nousseet tutkimustulosten rinnalle, mikä on tieteelle vaarallista.
"Tutkimustuloksia arvioidaan sen mukaan, sopivatko ne vallitsevaan ajatteluun. Saarinen yhdisti tunnustetun ongelman eli heikentyneet oppimistulokset oppimismenetelmiin, joita kouluissa ajetaan vahvasti läpi. Yhteyttä ei hyväksytty, tulos leimattiin vääräksi, josta seurasi hyökkäys häntä vastaan."
[Saarisen väitöskirjan vastaväittäjä tietotekniikan professori saksalaisesta Emden-Leerin korkeakoulusta] Juho Mäkiö toteaa, etteivät Saarisen tulokset poikkea kansainvälisistä tutkimuksista. Suomessa niiden olisi pitänyt herättää avointa ja rehellistä tieteellistä keskustelua. Jos tiedeyhteisö ei siihen pysty, yliopistojen uskottavuus näivettyy.
Suurin ongelma lienee se, että Saarinen osui yhteiskunnan kipupisteisiin.
Näin sanoo Jari Lipsanen, joka työskenteli Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettajana ja tarkisti Saarisen analyysit. Niissä ei hänen mukaansa ollut virheitä.
"Varhaiskasvatus ja koulu herättävät voimakkaita tunteita, joita on vaikea tutkia keskiarvotasolla ja jotka vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. Kuten siihen, pitääkö varhaiskasvatus tehdä pakolliseksi, lakkautetaanko kotihoidontuki, mikä on oikea keskitie?"
"Ongelmana on, ettei päästä avoimesti keskustelemaan keskitiestä eli siitä, kuka hyötyy ja kenelle on haittaa. Ei edes siitä, puhutaanko lapsen vai yhteiskunnan edusta."
Saarisen tutkimustulokset osuivat hetkeen, jolloin varhaiskasvatusta piti nostaa enemmän kuin kotihoitoa, olivathan tutkimukset osoittaneet sen hyödyn lapsen kehitykselle.
Ikävät soraäänet oli vaimennettava.
Saariselle sanottiin, että "opettajien saamiseksi digilaitteiden kannalle on nähty niin paljon vaivaa, että on edesvastuutonta horjuttaa heidän luottamustaan".
- -
Quote from: duc on 14.07.2022, 20:36:23mitenkähän paljon tuossa tapauksessa kyse on siitä, että pidemmälle kouluttautuneet vanhemmat ovat usein uraputkessa ja hyväpalkkaisessa työssä, johon palataan aikaisemmin sen sijaan, että käytettäisiin kotihoitomahdollisuutta minimaalisin tuloin? pidemmälle kouluttautuminen on vahvasti perityvää niin parempina oppimisedellytyksinä kuin mallinakin.
Suomen kuvalehden artikkeli (https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja) käsittelee kiinnostavasti, miten koulutuspolitiikka sotkeutuu tieteeseen:Quote
...
Erola oli esimerkiksi osallistunut tutkimukseen, jonka mukaan alle kolmivuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.
...
QuoteKoulujen tasoeroista on tietoa asuinalueen tarkkuudella – apulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12569458) 11.8.2022
Suomalaisten koulujen tasoeroista on olemassa yksityiskohtaista tietoa asuinalueen tarkkuudella. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa näitä tietoja ei julkaista, vaikka oppimistulosten erot koulujen välillä ovat suuret.
– Tämä on hyvä ratkaisu. Monista maista tiedetään, että listojen julkaisu haittaa lasten oppimista erityisesti häntäpään koulussa. Ne tuottavat kokemusta huonommuudesta, sanoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva maantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.
Koulujen erot oppimistuloksissa ovat revenneet suuriksi 2000-luvulla. Saman kaupungin kouluissa voi olla jopa kahden vuoden opiskelua vastaavat erot oppimistuloksissa yläkoulun loppuun mennessä.
Kyse ei kuitenkaan ole opetuksen laadusta. Berneliuksen mukaan opetuksen taso suomalaiskouluissa on hyvä, eikä siinä ole suuria eroja koulujen välillä.
– Puhe hyvistä ja huonoista kouluista on täysin väärää. Erot liittyvät hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus hiipii koulujärjestelmään.
[...]
Koulushoppailu on Suomessa arka puheenaihe, mutta tosiasia on, että osa vanhemmista pyrkii valitsemaan lapselleen hyvämaineisen koulun esimerkiksi ainevalinnoilla. Jopa asuinalue saatetaan valita koulun maineen perusteella.
Uhkana on kurjistumisen kierre, jos hyvinvoiva väestönosa alkaa karttaa huonomaineisia kouluja. Eriarvoistuminen voi lisätä myös opettajien työkuormaa huono-osaisempien alueiden kouluissa. Se saattaa johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.
– On surullista, jos huoli lähikoulun tasosta purkautuu sellaisena ajatuksena, että ryhdytään torjumaan joitakin kouluja. On tärkeää pohtia, miten saadaan varmistettua tunne ja kokemus siitä, että lähikoulu on hyvä vaihtoehto, Venla Bernelius sanoo.
[...]
Yhdestä oppilasryhmästä Bernelius on erityisen huolissaan. Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat selvästi heikompia kuin valtaväestöön kuuluvien oppilaiden. Berneliuksen mukaan eriytyminen näkyy meillä enemmän kuin monissa muissa maissa.
– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.
Quote from: Roope on 11.08.2022, 17:03:05
On vain hyvä, että vanhemmat pidetään pimennossa maahanmuuton seurauksista kouluissa.QuoteKoulujen tasoeroista on tietoa asuinalueen tarkkuudella – apulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12569458) 11.8.2022
Suomalaisten koulujen tasoeroista on olemassa yksityiskohtaista tietoa asuinalueen tarkkuudella. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa näitä tietoja ei julkaista, vaikka oppimistulosten erot koulujen välillä ovat suuret.
– Tämä on hyvä ratkaisu. Monista maista tiedetään, että listojen julkaisu haittaa lasten oppimista erityisesti häntäpään koulussa. Ne tuottavat kokemusta huonommuudesta, sanoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva maantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.
Quoteapulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"
Koulujen erot oppimistuloksissa ovat revenneet suuriksi 2000-luvulla. Saman kaupungin kouluissa voi olla jopa kahden vuoden opiskelua vastaavat erot oppimistuloksissa yläkoulun loppuun mennessä.
QuotePuhe hyvistä ja huonoista kouluista on täysin väärää. Erot liittyvät hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus hiipii koulujärjestelmään.
QuoteKoulujen pitäisi keksiä uusia keinoja lasten lähtökohtaerojen tasaamiseen eli siihen, miten voitaisiin paremmin kannatella niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea
Quote from: Jorma Teräsrautela on 11.08.2022, 17:46:07
Keinot on keksitty ajat sitten. Niillä on kuitenkin rajansa. Sen takia lapsensa etua ajattelevat vanhemmat tekevät viisaasti, kun selvittävät mihin kouluun lapsi kannattaa lähettää. Kuten uutinen kertoo, erot ovat revenneet.
Quote from: Siili on 11.08.2022, 17:24:41
Täysin perseestä oleva ratkaisu. Viidakkorumpu kertoo joka tapauksessa ongelmista, eikä sitä voi estää suhteellisen vapaassa yhteiskunnassa. Koululla on tarkkaa tietoa, mutta se on salattua. Tämä johtaa siihen, että koulun pitää valehdella tai ottaa "no comments"-linja, jos vanhemmat tiedustelevat viidakkorummun viestin paikkansapitävyydestä. Moinen ei varmasti lisää vanhempien ja koulun välistä luottamusta.
Quote from: koojii on 11.08.2022, 19:35:50
Tai sitten vain laskettaisiin niiden oppilaiden osuus, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia.
Quote
– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.
Quote from: Tomatoface on 12.08.2022, 10:44:59Quote
– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.
Ja taas kerran törähti ilmoille suvakkien rakastama aivopieru. Mikä on se riittävä tuki, jolla nämä saadaan samalle tasolle valtaväestön kanssa. 1 mrd? 100 mrd? Ääretön?
Quote from: potta on 10.08.2022, 12:00:33Quote from: duc on 14.07.2022, 20:36:23mitenkähän paljon tuossa tapauksessa kyse on siitä, että pidemmälle kouluttautuneet vanhemmat ovat usein uraputkessa ja hyväpalkkaisessa työssä, johon palataan aikaisemmin sen sijaan, että käytettäisiin kotihoitomahdollisuutta minimaalisin tuloin? pidemmälle kouluttautuminen on vahvasti perityvää niin parempina oppimisedellytyksinä kuin mallinakin.
Suomen kuvalehden artikkeli (https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja) käsittelee kiinnostavasti, miten koulutuspolitiikka sotkeutuu tieteeseen:Quote
...
Erola oli esimerkiksi osallistunut tutkimukseen, jonka mukaan alle kolmivuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.
...
Quote from: Pkymppi on 15.08.2022, 16:45:38
Samantyyppistä tulosta saatiin aikanaan suomalaisessa kaksostutkimusessa. Verrattiin identtisiä kaksosia osa ryhmästä ei kasvanut omien vanhempiensa luona vaan oli adoptoitu. Myöhemmässä elämässä nämä adoptoidut päätyivät enemmän omien vanhempiensa sosioekonomiseen asemaan kuin kasvattikotinsa sosioekonominen asema.
QuoteKaksoset ovat tutkijoiden lempilapsia, koska he tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden seuloa, miten paljon jokin ominaisuus tai luonteenpiirre johtuu ympäristöstä ja miten paljon perimästä.
Quote from: Roope2 on 17.08.2022, 13:39:27
Hesarissa hehkutetaan Vuosaaren monikultturista lukiota. Kaikki on niin ihqua ja käytävillä puhutaan 30 eri kieltä.
Poimin pari kappaletta:
"Monikulttuurisuus on tärkeää ottaa huomioon myös viestinnässä. Bozovic kertoo, että tiedotteet huoltajille tehdään monikielisiksi. Monikielisten ohjaajien verkostoihin kuuluu laajasti eri äidinkieliä puhuvia työntekijöitä.
Se, mikä on pitkään ollut arkea Vuosaaren lukiossa, on tulevaisuudessa edessä monissa muissakin lukioissa."
Eli jatkossakaan ei uskota, että muukalaiset opettelisivat asuinmaan kielen, vaan hyysäys jatkuu ikuisuuteen ja leviää muuallekin. Samoin kouluissa ei-opettavien henkilöiden määrä kasvaa kasvamistaan.
Kyllä tästä vielä tulosta syntyy, kun jaksetaan vaan odottaa ja maksaa viulut! ;D
S
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008987111.html
QuoteMiksi Pisa-ihme hiipui?Tiede 10/2022 (https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/uusi-tiede-pohtii-mita-mahdollisuuksia-ja-vaaroja-ihmisen-geenien-muokkaukseen)
Suomalaiskoululaisten osaaminen oli pitkään maailman kärkeä. Viime vuosina taidot ovat heikentyneet. Yksi syistä on motivaation puute.
Quote from: Mikko Puttonen, TiedeEnsin on suljettava pois yksi helposti mieleen tuleva selitysehdokas: maahanmuutto. On luontevaa ajatella, että maahanmuuttajataustalta suomen kieli tuottaa vaikeuksia ja tietää hankaluuksia opinnoissa. Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajakoululaiset eivät kuitenkaan selitä yleistä osaamisen laskua.
"Maahanmuuton vaikutus on hyvin pieni, koska meillä ei ole maahanmuuttajia kuin viidestä kuuteen prosenttia koululaisista", [Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopiston tutkija Arto] Ahonen sanoo.
Mahdollisia selityksiä voi hakea siitä, mitä yhteiskunnassa tai koulussa muuttui niinä vuosina, kun tilanne kääntyi huonommaksi.
Quote from: Tomatoface on 24.08.2022, 11:10:11
Milläköhän aivokuperkeikalla nämä vihervasemmiston "huippututkijat" selittävät Ruotsin PISA-syöksylaskun? Ilmastonmuutos? Jumalten viha?
Entäs koulushoppailun?
Hassua miten se ongelmien juurisyy on aina tabu.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 24.08.2022, 12:51:52
Vaikka Ruotsi ei pärjää pisatutkimuksessa niin se ei juurikaan näy matu-slummien ulkopuolella. Sitä sietäisi tutkia enemmän.
Quote from: Nikolas on 24.08.2022, 14:06:12Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 24.08.2022, 12:51:52
Vaikka Ruotsi ei pärjää pisatutkimuksessa niin se ei juurikaan näy matu-slummien ulkopuolella. Sitä sietäisi tutkia enemmän.
Jos joku köyhyystutkija (joka ei vielä ole edennyt urallaan ministeriksi asti) pannaan etsimään selityksiä ilmiölle, sieltä tulee selityksiksi huono-osaisuutta, syrjäytymistä ja rakenteellista rasismia. Niih. On se niin väärin. Tutkielman hintalappukin voi olla ihan mukava, varsinkin jos selitykset ovat sopivia.
QuoteMeno oppitunneillani on välillä kuin sirkuksessa
Ketä inkluusio palvelee kouluissa?
Jokaisen tunnin alusta vähintään kymmenen minuuttia kuluu siihen, että kaikki ovat tulleet paikalle, kirjat ovat esillä ja kännykät poissa. Käymme tunnin aiheen läpi, ja lopulta aikaa laskemiselle jää parisenkymmentä minuuttia.
...
Yksi oppilas ei osaa suomen kieltä. Hänen viereensä tarvittaisiin matematiikkaa osaava tulkki. Pari ylivilkasta oppilasta kulkee jatkuvasti ympäri luokkaa häiriten muiden oppilaiden työskentelyä huomautuksista huolimatta. ... ylivilkkaita lapsia ei voi päästää yksin valvomatta käytävään häiritsemään muiden oppitunteja, joten meno on välillä kuin sirkuksessa.
...
Etevimmät oppilaat ovat oman onnensa nojassa, ja onneksi homma heillä toistaiseksi sujuu. Suuri, keskivertoa edustava enemmistö oppilaista viittaa, pyytää apua ja ihmettelee ääneen, miksi ohjaan aina samoja oppilaita.
Melkein kaikilla luokassa on ongelmia peruslaskutoimitusten kanssa ja murtoluvut tuottavat suuria vaikeuksia, joten monimutkaisten käsitteiden oppiminen ei onnistu ilman vanhan kertausta ja henkilökohtaista ohjaamista.
...
Quote from: haermae on 01.09.2022, 11:55:32Kuten kommentoin hesarin keskusteluunkin (jää todennäköisesti julkaisematta), tälle inkluusiolle ei ehkä käytännössä ole kuitenkaan poliittisesti realistisia vaihtoehtoja (Siis nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena, ja sen jatkuessa)
Hesarin yleisönosastossa matikanope kertoo oppitunneistaan.
Vasemmiston ihannoima lopputuloksen tasa-arvo häämöttää peruskoulussa, ja se asettuu juuri sille tasolle kuin arvattavissa on: luokan pököpäisimmän tasolle.
Melkoinen tuhon syöksykierre: "inklusoidaan" peruskoulu apinatarhaksi, ja tuhon viimeistelemiseksi tuodaan maahan vielä lisää riesaa kielitaidottomista kehitysmaalaisista.
Seuraavaksi sitten inklusoimaan amikset, lukiot, AMKit ja yliopistot. Tai, itse asiassahan ne inklusoituvat automaattisesti, sillä opiskelijoita otetaan tietty määrä siitä joukosta mikä tarjolla on.
QuoteAhtaaksi käyneelle Hiukkavaaran koululle asennetaan väliseiniä hillitsemään hälinää –
"Kyse ei ole siitä, etteikö luokaton oppimisympäristö toimisi"
Vuonna 2017 moderniksi luokkahuoneettomaksi oppimisympäristöksi rakennetulle Hiukkavaaran koululle on pystytetty hiljattain uusia väliseiniä.
Hiukkavaaran koulun rehtori Anne Moilanen kertoo, että koulun avaria monitoimitiloja eli "oppimisen pesiä" on muokattu lasiseinien avulla äänieristävämmäksi, jotta kaksi ryhmää voi helpommin opiskella kahta eri oppiainetta toisistaan häiriintymättä vierekkäin.
(kirjautumista edellyttävä juttu jatkuu..)
Quote from: Jäkättäjä on 01.09.2022, 19:06:56
Ei mene kauaa kun meillä on yksityisiä kouluja joihin pääsee rahalla ja suhteilla. Tietty oppimisen tasokin on todistettava.
Quote from: Jorma Teräsrautela on 01.09.2022, 18:31:32
Kaaoksesta valittavat opettajat taitavat olla lähinnä pääkaupunkiseudun kouluista, missä suomea osaamattomat ja mamulapset täyttävät luokat.
Osasyy on myös koulumaailman muotivirtauksissa: on korostettu "oppijoiden" omaa vastuuta, perustettu meluisia suurluokkia ja vähätelty perinteisiä opetustaitoja, kun tilaa on tarvittu vaikka opettajien sukupuolitietoisuudelle ja antirasismikoulutukselle. Naisopettajien osuus on kasvanut, ja naisten taidot ovat miehiin verrattuna heikommat pikkuvintiöiden ojentamisessa.
Lopputulos taitaa vähitellen olla sama kuin Ruotsissa: valkoinen pako on ollut jo kauan käynnissä, keskiluokka alkaa vaatia yksityiskouluja sekä lakimuutoksia, vanha tasalaatuinen peruskoulu katoaa ja tilalle tulevat yhtäältä slummikoulut ja toisaalta ne, joissa vielä opitaan ja mennään elämässä eteenpäin.
"Inkluusio" ja "erityisoppilaat" ovat pintakuohua. Tärkeämpää on oppilasaineksen kehitysmaalaistuminen ja suvakoituneen opettajakunnan modernit ideologiat itseohjautuvuudesta ja kurin tarpeettomuudesta. Tämän yhdistelmän avulla tuhotaan Suomen perinteinen tasa-arvoinen koululaitos.
Quote from: Jäkättäjä on 01.09.2022, 19:06:56
Ei mene kauaa kun meillä on yksityisiä kouluja joihin pääsee rahalla ja suhteilla. Tietty oppimisen tasokin on todistettava.
QuoteAhtaaksi käyneelle Hiukkavaaran koululle asennetaan väliseiniä hillitsemään hälinää –
"Kyse ei ole siitä, etteikö luokaton oppimisympäristö toimisi"
Vuonna 2017 moderniksi luokkahuoneettomaksi oppimisympäristöksi rakennetulle Hiukkavaaran koululle on pystytetty hiljattain uusia väliseiniä.
Hiukkavaaran koulun rehtori Anne Moilanen kertoo, että koulun avaria monitoimitiloja eli "oppimisen pesiä" on muokattu lasiseinien avulla äänieristävämmäksi, jotta kaksi ryhmää voi helpommin opiskella kahta eri oppiainetta toisistaan häiriintymättä vierekkäin.
(kirjautumista edellyttävä juttu jatkuu..)
Quote from: haermae on 01.09.2022, 11:55:32
Putken loppupäässä päästään inklusoimaan työpaikat, kun työvoimaksi on tarjolla vain inklusoivan koulutuksen saaneita ja matu-halpatyövoimaa.
Quote from: Niobium on 03.09.2022, 11:34:04Voin olla väärässäkin, mutta yksi syy saattaa olla siinä, millaisena Suomen koulujärjestelmä näyttää maailmalle. Se mikä on epämiellyttävää todellisuutta ei ole päättäjille tärkeää, eikä faktoihin kiinnitetä erityistä huomiota.
...En ymmärrä, miksi suomalaisten pitää opetella vähemmistöjen kieltä koulutasolla.
QuotePerimä säätelee niin älyä kuin sinnikkyyttä ja iloa oppia...
QuoteTurussa on koulu, jossa kieltä osaamattomille maahanmuuttajalapsille puhutaan vain suomea – Ja se tuottaa tulosta...
Quote from: Lyyti on 02.09.2022, 07:21:13
En tiedä onko näin, mutta asian voi nähdä vittuilun sijaan myös niin että RKP on tunnistanut ruotsin hyödyttömyyden ja haluaa ruotsinkielisten oppivan suomea. Paremman väen asenteelle sopii vain pukea se suomenkielisiä väheksyvään muotoon.
Quote from: Lyyti on 06.10.2022, 18:43:31Minulle kelpaa sen muodollisen kielitasa-arvon ylläpito, kun tunnustetaan realiteetit johtuen kielten puhujien määrästä. Olkoon suomenkieli myös vapaaehtoinen ruotsinkielisessä opiskelussa. Harva sitä jättäisi pois (ja jos se puhtaasti koulun varassa olisi, taito olisi kuitenkin surkea, kuten ruotsistakin tiedämme).Quote from: RP on 05.10.2022, 10:30:39
Kuinka yleistä on, että tuo olisi ongelma? Työelämässä en ole vielä kohdannut suomenruotsalaista, joka ei olisi tuntunut de-facto kaksikieliseltä.
Niin sitä en osaa sanoa. Olen vain kuullut että suomenkielisten pakkoruotsille yksi perustelu on, että ruotsinkielisten on kuitenkin käytettävä aikaa suomen opiskeluun. Suomessa on tietysti osattava kirjakielisuomea, ei vain puhuttua. Virallista kieltä opitaan koulussa.
Suomenkieliset saisivat etumatkaa jos voisivat opiskella sillä ajalla jotain hyödyllistä kieltä. No, joku hiton hyvä syyhän tälle täysin turhalle harjoitukselle on. Ja saksan oppiminen se ei ole.
QuoteIL-reportaasi: Viro pärjää Suomea paremmin Pisa-tutkimuksessa – taustalla yksinkertainen syy
Viro saavuttaa hyviä Pisa-tuloksia vaikka Viron peruskouluissa eivät viihdy opettajat eivätkä aina oikein oppilaatkaan.
Viron ja Suomen kouluissa ja opetuksessa, sekä jo lastentarhoissa, on huomattavia eroja.
Viron kouluissa opettajat ovat vaativampia kuin Suomen kouluissa, ja Suomessa koulunkäynti on helpompaa.
Virolaisopettajien mukaan Virossakin liikutaan kohti pohjoismaisia opetuskäytäntöjä
Quote from: https://twitter.com/artosatonen/status/1581360762328870912Arto Satonen (kok.)
Opettajien viesti on selvä:
1. Inkluusiosta eroon - erityisluokat takaisin
2. Luokkakoko pienemmäksi
3. Digiopetukseen malttia - kännykät pois tunneilta!
Quote from: https://www.businessinsider.com/screen-time-limits-bill-gates-steve-jobs-red-flag-2017-10?r=US&IR=TBill Gates and Steve Jobs raised their kids with limited tech — and it should have been a red flag about our own smartphone use
Updated May 15, 2020
- Interviews with Bill Gates, Steve Jobs, Sundar Pichai, and other tech power players reveal that Silicon Valley parents are strict about technology use.
- A book suggests the signs may have been clear years ago that smartphone use should be regulated.
- There may be a way to integrate tech into the classroom, however, that avoids its harmful effects.
...
The World Health Organization recently advised parents to limit screentime to just one hour a day for children under five. Though one large study found little correlation between screen-time and mental health impacts, other research has found that an eighth-grader's risk for depression jumps 27% when he or she frequently uses social media.
...
It should be telling, Clement and Miles argue, that the two biggest tech figures in recent history — Bill Gates and Steve Jobs — seldom let their kids play with the very products they helped create.
...
In 2007, Gates, the former CEO of Microsoft, implemented a cap on screen time when his daughter started developing an unhealthy attachment to a video game. He also didn't let his kids get cell phones until they turned 14.
...
Spiegel and his wife Miranda Kerr impose an hour and a half of screen time per week on their kids, he told the Financial Times.
...
Jobs, who was the CEO of Apple until his death in 2012, revealed in a 2011 New York Times interview that he prohibited his kids from using the newly-released iPad. "We limit how much technology our kids use at home," Jobs told reporter Nick Bilton.
QuoteVäkivalta rehottaa yläkoulussa niin, ettei välituntisin uskalleta käydä edes vessassa
Huolestunut äiti Elina Ahvamaa vaatii selvitystä Raision yläkoulun turvallisuustilanteesta. Hänen tietämänsä mukaan oppilaita pahoinpidellään välitunneilla ja useimmat oppilaista kokevat jatkuvaa väkivallan uhkaa eikä välituntisin uskalleta käydä vessassa.
Ahvamaa sanoo kuulleensa oppilailta, että koulussa käydään avointa huumekauppaa ja tupakan ja nuuskan välittäminen rehottaa. Koulu tunnetaan yhtenä Suomen suurimmista yläkouluista. Siellä on kolmella vuosiluokalla yli 700 oppilasta.
...
"On tönimistä, tuuppimista, lyömistä. Yksi ystävä sanoi, että siellä on ihan nuorisovankilameininki", Ahvamaa sanoo. Turvakameroiden paikat esimerkiksi tiedetään.
"Väkivallanteot tapahtuvat kameroiden näkökentän ulkopuolella."
Huumeista Ahvamaa sanoo, että oppilaat tietävät keneltä niitä voi ostaa.
"Tappelut liittyvät usein huumevelkojen perimiseen."
...
"Meno on todella levotonta. Usealta yläkoululaisen vanhemmalta olen kuullut, että niin sanotut tavallisetkin oppilaat kärsivät.
...
"Lieviä väkivaltatilanteita on useita viikossa. Tänä syksynä on tehty useita rikosilmoituksia. Kameravalvontaa on, mutta sitä saisi olla enemmän. On jouduttu kamerakuvia selvittämään varmasti viikoittain."
Quote from: https://www.youtube.com/watch?v=ANe3oVnRlpEThe winning teams in the latest Pan-African mathematics Olympiad contained no black people at all 1:30
Each year, teams of students from secondary schools in Africa compete in a mathematics competition across the entire continent. This year, the teams from Morocco, Tunisia and South Africa were the winners.
Quote from: haermae on 18.10.2022, 22:00:24
Laitanpa tähän ketjuun, sillä voihan tuolla jutussa kerrotulla olla jotain vaikutusta pisa-tuloksiinkin.
En tunne seutua, joten ei tietoa koulun matu-konsentraatiosta. Jutussa ei puhuta matuista mitään.
Quotehttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000009180625.html (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009180625.html)
OPETUSMINISTERI Li Andersson (vas) puolustaa niin sanotun inkluusion edistämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Andersson esittää, että seuraavan hallituksen tulisi budjetoida 200 miljoonaa euroa lisää pysyviä menoja oppimisen tuen uudistamiseen. Sillä tulisi hänen mukaansa ainakin pystyä pienentämään ryhmäkokoja ja asettamaan lakiin erityisopettajamitoitus, eli määräämään, kuinka monta erityisopettajaa oppilaita kohden tulee olla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina julkaisemassa raportissa esitetään, että inkluusiota on Suomessa vahvistettava. Raportin mukaan inkluusio ei Suomessa tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla, ja sen toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.
...
Anderssonin mukaan tällä hetkellä tilanne on se, että inklusiiviset opetusjärjestelyt eivät toimi. Tämä johtaa niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin väsymiseen. Syy on sekä hänen että työryhmän tekemän raportin mukaan se, että oppimiseen tukeen ei ole laitettu tarpeeksi rahaa.
Oppimisen tuen uudistuksen pitäisi ministerin mukaan seuraavan hallituskauden tärkein koulutuspoliittinen hanke, ja asiasta pitäisi sopia hallitusneuvotteluissa.
INKLUUSIOTA on arvosteltu myös muun muassa siksi, että sen on katsottu ajavan koululuokkia levottomiksi.
...
"Samalla, kun koulutuksesta on aiemmilla hallituskausilla leikattu, tuen tarpeen päätöksen saaneiden määrä on kasvanut. Totta kai tämä näkyy koulun arjessa."
Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.
"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."
...
VALTIOVARAINMINISTERIÖ esitteli tällä viikolla ehdotuksensa uusiksi menosäännöiksi, joilla velan kasvua leikataan miljardeilla euroilla joka hallituskausi. Ministeriön mukaan hallitusten tulisi pidättäytyä menolisäyksistä.
Ministeriön mukaan poliitikkojen pitäisi myös pidättyä antamasta kunnille merkittäviä uusia tehtäviä. Andersson on eri mieltä: hänen mukaansa lainsäädäntöä täytyy nimenomaan tarkentaa, jotta kunnille annettavat rahat varmasti menevät oppimisen tuen kehittämiseen.
...
NYKYINEN hallitus on lisännyt oppimisen tukea varhaiskasvatuslain uudistuksessa. Siinä niin sanottu kolmiportainen tuki laajeni myös varhaiskasvatukseen.
Nyt tehdyt ehdotukset jäävät seuraavalle hallitukselle, mikäli se haluaa niihin tarttua. Miksi Anderssonin johdolla ei uudistettu myös peruskoulun oppimisen tukea?
"Me tarvitsimme ensiksi tämän asiantuntijoiden tekemän pohjatyön. Pitää tietää, mitkä ovat epäkohdat ja tarvittavat toimenpiteet, ennen kuin voi tehdä lainvalmistelua."
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.11.2022, 22:13:19Näin on. Parempi termi olisi kuitenkin eksluusio (tai exluusio). Sana tulee esimerkiksi englantiin keskiajan latinasta, termi inkluusio on myöhempää (+200v )perua. Sanat likimääräiseltä perusmerkitykseltään merkitsevät (ulos)sulkemista tai (sisään)sulkemista.
Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat inklusoidaan jälkeenjäävien ryhmään, ja kaikki opettajat inklusoidaan uidduutuneiden ryhmään.
Käytännön kommunismia. Länsimaisen sivistyksen tuhoamista.
Nyt tarvitaan de-inklusaatiota ja de-anderssointia.
Quote from: Äpyli on 05.11.2022, 21:55:54QuoteOpetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina julkaisemassa raportissa esitetään, että inkluusiota on Suomessa vahvistettava. Raportin mukaan inkluusio ei Suomessa tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla, ja sen toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.
--
Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.
"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."
QuoteSuomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kauttaMinisteri Andersson on varmasti valmiina esittämään ne kansainväliset sopimukset, jotka määräävät/velvoittavat Suomen sitoutumisen inkluusioon,
QuotePääkirjoitus: Koululaisten osaamisen rapistumiseen on puututtava aiempaa kovemmalla otteellaHelsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009175663.html) 6.11.2022
Tuorein Pisa-vertailu on vielä työn alla, mutta jo edellisessä vertailussa paljastui huolestuttavia tietoja osaamisen heikentymisestä ja huonosti lukevien isosta joukosta.
TAVALLISESTI näihin aikoihin odotettaisiin jännityksellä OECD-maiden Pisa-vertailun tuoreimpia tuloksia. Peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden osaamisesta aina kolmen vuoden välein tehtävä vertailu on kiinnostanut Suomessa jo pitkään. Ensin vuoden 2006 huipputulosten takia, ja sitten sen jälkeen alkaneen osaamisen heikentymisen vuoksi.
Koronaviruspandemia kuitenkin muutti aikatauluja. Vuodelle 2021 suunnitellut Pisa-testit siirrettiin tälle vuodelle, joten tuoreita tuloksia saadaan vasta ensi vuoden lopulla. Pientä toivoa paremmasta on saatu Koulutuksen arviointikeskuksen valtakunnallisesta mittauksesta, jossa heikkeneminen on pysähtynyt. Tosin heikentymisen pysähtyminen tarkoittaa, että koululaisten osaaminen on yhä selvästi alle 2000-luvun alun tason. Harva asiantuntija uskookaan, että uudet Pisa-tulokset osoittavat trendin kääntyneen.
Tilanne on huolestuttava, vaikka Suomi toki kuuluu edelleen Pisa-vertailussa maailman parhaiden joukkoon. Kärkipaikoilta putoaminen tuntuu ikävältä, mutta huolestuttavaa on ennen kaikkea suomalaisnuorten oppimistulosten heikentyminen.
[...]
Jo 14 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukee niin huonosti, että se vaikeuttaa yhteiskunnassa toimimista. Siis joka seitsemännen nuoren lukutaito on sillä tasolla, ettei hän todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa tai työelämässä.
ASIANTUNTIJAT ovat esittäneet tilanteelle erilaisia selityksiä (Tiede 1.11.).
Oppimistulosten heikentyminen on kulkenut yhtä matkaa internetin ja erityisesti sosiaalisen median käytön yleistymisen kanssa. Kun kaikki maailman tieto tuntuu löytyvän taskussa aina kulkevasta älypuhelimesta, koulu on asiantuntijoiden mukaan menettänyt asemaansa tiedon lähteenä. Osa asiantuntijoista arvelee älypuhelinten muuttaneen suhtautumista oppimiseen yleensäkin. Ne ovat myös muuttaneet opiskelutapoja, kun tiedonhankinnan osaaminen on alkanut korostua muistamisen sijaan. Joitakin asioita pitäisi kuitenkin opetella edelleen ulkoa.
[...]
Muitakin syitä on esitetty. Kuten koulun suhteen aina, taustalla on usein oma kokemus. On syytetty opetussuunnitelman perusteita sekä niiden huonoa toteuttamista. On syytetty inkluusiota mallina ja toisaalta sen väärää toteuttamista. Jotkut epäilevät uusia koulurakennuksia ja valtavia yhdistettyjä luokkia, toiset taas kurin vähyyttä ja liiallista leimaamisen pelkoa, jonka vuoksi peruskoulusta voi päästä ilman toimivaa lukutaitoa.
Todennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.
PERUSKOULUNSA päättävien osaamisen huonontuminen on vakava ongelma. Huonosti lukevien osuus on jo hälyttävällä tasolla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa osaajia, mutta nyt osaamistaso heikkenee. Seuraavan hallituksen on syytä ottaa tähän puuttuminen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.
Quote from: Pääkirjoitus, HSTodennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.
QuoteYhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla
Quote
Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.
QuoteSuomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.
"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."
QuoteYhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.
QuoteYhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että koettua arkiturvallisuuden heikentymistä ei voida selittää pimeän aikaan tapahtuneilla katuryöstöillä ja puskaraiskauksilla. Mainittuja rikoksia kuitenkin tapahtuu yhä vain hyvin vähän.
Quote from: Niobium on 06.11.2022, 11:57:29
Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.
Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?
Quote from: Niobium on 06.11.2022, 11:57:29
Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.
Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?
Quote from: Roope2 on 06.11.2022, 16:33:39
... ns. Tarkkailuluokalle, jossa opetus- ja vaatimustaso olisi korkeampi. Se voisi jopa sijaita bussimatkan päässä omasta kotikoulusta. Näin kaikentasoiset lapset voisivat onnellisina suorittaa uudistetun oppivelvollisuutensa tai jotkut jopa ylikin.
Quote from: Pääkirjoitus, HSYhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.
Quote from: Kallan on 23.11.2022, 06:51:07Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.
Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
QuoteViron koulut menivät Suomen ohi – selvitys etsii syitä Pisa-menestykseen
Quote from: Hae-won on 24.11.2022, 13:20:27Quote from: Kallan on 23.11.2022, 06:51:07Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.
Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
Quote
Matikkanero Aiko Konttinen, 17, kävi lukion liki vuodessa
Syksyn ylioppilas Aiko Konttinen harkitsee kvanttifysiikan opiskelemista Helsingin yliopistossa. Sieltä voisi lähteä vaihtoon Japaniin.
Syksyn yo-kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin mummiansa tapaamaan. Namiko Konttinen kuvasi tyttärensöä Ghiblin museossa Tokion tuntumassa. Siellä esitellään animaatiostudio Ghiblin töitä. KUVA: NAMIKO KONTTINEN
Aiko Konttinen, 17, on yksi tämän syksyn ylioppilaista Raision lukiossa, ja lakitus lukiolla on maanantaina. Konttinen kävi lukiota vain hieman toista vuotta, sillä peruskoulun päästötodistuksen hän oli saanut Vaisaaresta viime vuoden keväällä.
Poikkeuksellisen pikainen lukio: syksy, talvi, kevät ja syksy. Miksi tällainen tahti?
"Aluksi oli suunnitelmana, että lähtisin Japaniin yliopistoon. Niissä lukukausi alkaa keväällä, ensinnäkin siksi halusin valmistua joulukuussa. Toiseksi minusta tuntui, että minulle tulisi tylsää lukiossa", kertoo Konttinen.
YLIPÄÄNSÄ Konttinen on tykännyt opiskella, varsinkin matikkaa.
"Minulla oli mahdollisuus saada Raision lukiosta matikan kursseja jo silloin kun olin yläkoulussa ja tehdä yläkoulun tunneilla lukion matikkaa. Ajattelin että voisi joitain muitakin pakollisia kursseja ottaa, ja yhtäkkiä minulla oli niitä kursseja aika paljon ja sitten pystyin valmistumaan puoleentoista vuoteen."
Matikassa Konttinen onkin haka. Peruskoulun ysiluokkalaisena tammikuussa 2021 hän voitti Matemaattisten aineiden liiton MAOL:in valtakunnallisen matematiikan kilpailun, ja jo lukion ensimmäisenä syksynä hän kirjoitti pitkän matematiikan. Siitä tuli laudatur.
Onko matematiikka sinulle itsestäänselvää tai helppoa?
"Ei tietenkään, olen vain aina ollut kiinnostunut matikasta. Minun isoveljeni Akira on kaksi vuotta vanhempi, ja olen katsonut vierestä ja opiskellut isoveljen asioita. Taisi olla joskus seiskalla tai kasilla, kun sanoin äidille että haluaisin hakea yliopistoon Japaniin. Hän etsi minulle joitakin materiaaleja mitä voi opiskella japaniksi, mutta loppujen lopuksi en opiskellut niitä vaan vain matikkaa. Matikka oli harrastus, tykkäsin ajatella niitä tehtäviä."
OTTIKO TAHTI LUJILLE?
"Välillä joo, koska en kauheasti suunnitellut asiaa. Jossain vaiheessa minulla taisi olla yksi jakso tyyliin 12 lukion kurssia, sitten kaikki yläkoulun jutut, ja sitten vielä opiskelin vapaa-ajalla kaikkea muuta matikkaa. En varmaan silloin harrastanut mitään. Siinä vaiheessa otti koville, mutta sain sen kyllä tehtyä. Se meni lopulta yllättävän sujuvasti."
Uupuminen ei ole aivan tuntematon juttu.
"Jossain vaiheessa uuvuin ja otin vähän enemmän taukoa. Jossain vaiheessa oli taas enemmän motivaatiota. Ihan olen pärjännyt ja olen menossa korottamaan. Pystyn aloittamaan varsinkin nyt kun minulla on ollut taukoa."
ETUNIMI AIKO on japanilaista perua. Aiko Konttinen on syntyperäinen raisiolainen, mutta hänen äitinsä on japanilaissyntyinen. Tytärkin puhuu japania lähes kuin syntyperäinen.
"Olen puoliksi japanilainen. Sen takia minulle annettiin japanilainen nimi. Kotona olen puhunut suomi-japani-sekoitusta."
Konttinen on sekä Suomen että Japanin kansalainen.
"Minulla on aina ollut molemmat passit enkä ole miettinyt sen enempää kuinka ihmeellistä se on, mutta maailmankuva voi kyllä laajentua kun katsoo kahden maan uutisia ja politiikkaa."
Syksyn kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin ja palasi kotiin keskiviikkona. Hän oli mumminsa luona Osakassa. Opiskelukaupungikseen hän ei ole Osakaa halunnut.
"Alun perin harkitsin opiskelupaikaksi Tokiota. Nyt olen miettinyt, että voisin hakea Suomeen ja sitä kautta lähteä vaihtoon. Opiskelisin luonnontieteitä, olen ajatellut kvanttifysiikkaa."
Quote from: Kallan on 02.12.2022, 18:22:29Okei. No, ehkä jonain päivänä näet ja maailmankuvasi laajenee sitä myöten. Onnea etsintöihin! Kyllä niitä ahkeria ja tunnollisia tummaihoisia opiskelijoita on.Quote from: Hae-won on 24.11.2022, 13:20:27Kiitos; kovasti oon koittanut bongata useampanakin päivänä mutta ei oo näkynyt. Joskus kauan, kauan sitten pääsykoevalvojana ollessani niitä näin mutta muuten on ollut hiljaista.Quote from: Kallan on 23.11.2022, 06:51:07Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.
Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
Quote from: Roope2 on 02.12.2022, 13:51:13
Kaikenlaista hedelmätöntä väittämää varhaiskasvatuksesta ja itseohjautuvuudesta / opettajavetoisuudesta. Mutta ei tutkittu tai tuotu esille, kuinka paljon vertailuporukoilla Virossa / Suomessa on somali-/afgaani-/irakilaisverta suonissaan.
Quote from: DuPont on 03.12.2022, 03:16:44Jep, niin varmasti löytyy. Kaikista ryhmistä löytyy menestyviä ihmisiä.
Samanlaisia menestystarinoita löytyy afrikkalaisista, lähi-itäläisistä ja romaneistakin... 8)
Quote from: Hae-won on 03.12.2022, 10:41:49
Japanilaistaustaisen ihmisen menestyminen matematiikassa ei ole järin suuri yllätys, sillä Japani on muiden Itä-Aasian maiden tavoin matematiikan PISA-testeissä kärkisijoilla. Suomi on jäänyt matematiikassa jälkeen. Sitä voi sitten itse kukin pohtia miksi Suomi ei pärjää matematiikassa yhtä hyvin kuin nämä Itä-Aasian maat.
Quote from: Vesa Heimo on 03.12.2022, 11:27:13Jep. Tosin siellä on kärjessä myös kiinalaisenemmistöiset Taiwan, Singapore, Hongkong ja Macao. Näiden lisäksi Japani ja Etelä-Korea pärjää erinomaisesti.Quote from: Hae-won on 03.12.2022, 10:41:49
Japanilaistaustaisen ihmisen menestyminen matematiikassa ei ole järin suuri yllätys, sillä Japani on muiden Itä-Aasian maiden tavoin matematiikan PISA-testeissä kärkisijoilla. Suomi on jäänyt matematiikassa jälkeen. Sitä voi sitten itse kukin pohtia miksi Suomi ei pärjää matematiikassa yhtä hyvin kuin nämä Itä-Aasian maat.
^Parhaissa kouluissa aivan erilainen työkulttuuri, ja esim. Kiinan tapauksessa ei testata satunnaisotantaa vaan valikoituja kouluja.
QuoteMaahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
Lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisten potilaiden osuuden ja lähetemäärän kasvuun on kiinnitetty huomiota Uuden lastensairaalan autismi- ja kehityshäiriöpäiväkeskuksessa.
Menetelmät Kävimme läpi vuoden aikana päiväkeskuksessa hoidettujen 3–6-vuotiaiden potilaiden (n = 455) tiedot ja vertasimme tausta- ja riskitekijöitä Hus-alueen koko samanikäiseen väestöön.
Tulokset Potilaista autismikirjon häiriö (ASD) oli 306:lla, joista 233 oli kehitysviiveisiä. Heistä 209 (89,7 %) oli syntynyt Suomessa, mutta vain 7,3 %:lla molemmat vanhemmat ja 11,6 %:lla äiti oli kotoisin Suomesta. Potilaiden vanhempia oli 75 maasta. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden äitien lapsilla oli noin 50-kertainen vaikean ASD:n riski verrattuna suomalaistaustaisten äitien lapsiin. Verrattuna koko samanikäiseen väestöön maahanmuuttajataustaiset lapset, joilla oli ASD, olivat useammin poikia, esikoisia ja syntyneet loppuvuodesta, pienipainoisina, sektiolla tai imukuppiavusteisesti. Heidän äideistään 27,9 %:lla oli ollut raskausdiabetes.
Quote from: Mjane on 07.12.2022, 18:27:13QuoteVerrattuna koko samanikäiseen väestöön maahanmuuttajataustaiset lapset, joilla oli ASD, olivat useammin poikia, esikoisia ja syntyneet loppuvuodesta, pienipainoisina, sektiolla tai imukuppiavusteisesti. Heidän äideistään 27,9 %:lla oli ollut raskausdiabetes.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/?utm_medium=newsletter&utm_source=uk&utm_campaign=uk49ke-2022&m=OTg2NCwyYTE1ZmY1M2RiNzYzZTJmMTJiY2NjZDUzYmZjNjU4ZQ%3D%3D
QuoteMikä on raskausdiabetes?https://www.diabetes.fi/diabetes/raskausdiabetes#2d8ab153 (https://www.diabetes.fi/diabetes/raskausdiabetes#2d8ab153)
Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä häviää synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella. Noin joka viidennellä odottavalla äidillä veren sokeripitoisuus lisääntyy siinä määrin, että hänellä todetaan raskausdiabetes. Yleensä raskausdiabetes puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana ja se uusiutuu useimmiten myös seuraavissa raskauksissa.
QuoteRaskausdiabetekselle altistavat:
liikapaino
suvussa oleva taipumus diabetekseen
yli 40 vuoden ikä
aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
aiempi raskausdiabetes
sokeri aamuvirtsassa
munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).
Quote from: Hae-won on 04.12.2022, 09:58:15
Vanhempien ankarat vaatimukset opintomenestyksestä voivat olla lapsille kuormittavia, mutta toisaalta siitä voi hyötyä hyvien opiskelupaikkojen ja uramenestyksen muodossa. Toisaalta kaveripiirikin vaikuttaa. On helpompi opiskella ahkerasti jos myös kaverit opiskelevat ahkerasti eivätkä esimerkiksi ihaile katujengielämää.
Quote from: https://yle.fi/a/3-11431717Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa.
Quote from: sancai on 29.12.2022, 12:13:14
Ketjuun liittyen tuli taas vastaan mielenkiintoinen Pisa-tilasto.
Tiesittekö, että amerikkalaisen koululaitoksen huonous on myytti? Kun tarkastellaan tilastoja rodun mukaan, valkoiset amerikkalaiset pärjäävät PISA-testissä paremmin kuin suomalaiset, japanilaiset ja eteläkorealaiset. Ainoastaan kiinalaiset, virolaiset ja Amerikan aasialaiset päihittävät valkoiset amerikkalaiset. Mustien amerikkalaisten surkea suoriutuminen vetää Amerikan muuten huipputasoiset oppimistulokset eurooppalaiselle keskitasolle.
Quote from: sancai on 29.12.2022, 12:13:14
Mustien amerikkalaisten surkea suoriutuminen vetää Amerikan muuten huipputasoiset oppimistulokset eurooppalaiselle keskitasolle.
Quote from: Lalli IsoTalo on 29.12.2022, 12:02:47
Ja nyt sitten miljardin euron veikkaus:
[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu haittamamujen laadusta.
[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu hyötymamujen syrjinnästä.
QuoteTuore raportti kertoo kylmää kieltä: Näin Suomen oppimistulokset romahtivat
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Ministeriön mukaan syitä on selvitettävä.
Viime vuosikymmeninä suomalaisessa koulutuksessa oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuore raportti.
OKM on julkaissut ensimmäisen Sivistyskatsauksen, jossa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä.
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Useissa tutkimuksissa todettu lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista.
OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo raportin esipuheessa, että monet Suomelle perinteiset vahvuudet, kuten koulutuksen laaja autonomia ja opettajien korkea koulutustaso, ovat vahvistuneet 2000-luvulla, mutta oppimistulokset ovat heikentyneet ja erityisesti heikommin pärjäävien lasten ja nuorten osuudet kasvaneet.
– Oppimistulosten edelleen heikentyessä on välttämätöntä arvioida kriittisesti sekä kehitystä että aiempia käsityksiämme hyvien oppimistulosten syistä, Lehikoinen sanoo esipuheessa. ...
Quote from: Roope2 on 13.01.2023, 01:42:46Mutta ei tarkoita erityisluokkia, tarkkista?
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta: "Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."
Koulujen välisiä eroja voitaisiin Salmela-Aron mukaan tasoittaa sillä, että kunkin koulun tarpeet huomioitaisiin yksilöllisesti.
Quote from: sutki on 13.01.2023, 07:11:49
"Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."
Ketkä siis ovat hyviä opettajia? Entä mitä ne loput opettajat sitten ovat?
Kai ongelma poistuu kun nostetaan koulutusvatimuksia lastentarhojen tapaan. :roll:
Quote from: Emo on 13.01.2023, 10:44:13
Ennen oli hyviä opettajia, vaikkei minunkaan kaikki opettajat olleet edes päteviä opettajia.
Oli apukoulut appareille, oli jo peruskoululaisille tasokurssit, muistaakseni matikassakin oli yläasteella kolme tasokurssia: suppea, keski ja laaja.
Oli kuri, 1980-luvun alussa tosin kurinpito alkoi jo yläasteella olla osalle opettajista ihan kokopäivätyötä osan porukan kanssa. Mutta tasokurssit auttoivat oppilaita, esim. minä joka matikkaa halusin oppia ja opin, en ollut samassa matikanryhmässä luokan klovnejen kanssa.
Oli ilmaiset KIRJAT peruskoulussa ja itse ostetut KIRJAT lukiossa. Kännyköitä ei ollut, läheteltiin kavereiden kanssa tunnilla paperilappuja. KIRJOITTAMISEEN KÄYTIMME KYNÄÄ, LASKUTKIN LASKETTIIN KYNÄLLÄ PAPERILLE!
Ja josjossain koulussa oli neekeri tai muslimi, niin sielläpä sitten oli, eikä koko yhteiskunta maannut rähmällään niiden edessä, vaan olivat joukossa kuten muutkin normaalit ihmiset, ilman mitään hysteriaa ja rajoitteita että mitä kukakin saa sanoa ja mitä sanoja käyttää.
Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.
Quote from: Emo on 13.01.2023, 10:44:13
Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.
Quote from: Emo on 13.01.2023, 10:44:13Noinhan se oli. Jos ei ollut lukupäätä niin silloin hiottiin käden taitoja eikä kukaan leimautunut. Ammattikouluunkin päästiin eikä jouduttu. Miksiköhän sitä piti hyväksi koettua systeemiä muuttamaan muka "tasa-arvoisemmaksi". Kävi kuin Pohjanmaa elokuvassa kun Lummukkalaiset yrittivät tehdä järvestä peltoa, nyt ei ole järveä eikä peltoa. Sama juttu kävi siinä taksiuudistuksessa ja pelkäänpä pahoin että tämän soteuudistuksen kanssa käy samoin
Ennen oli hyviä opettajia, vaikkei minunkaan kaikki opettajat olleet edes päteviä opettajia.
Oli apukoulut appareille, oli jo peruskoululaisille tasokurssit, muistaakseni matikassakin oli yläasteella kolme tasokurssia: suppea, keski ja laaja.
Oli kuri, 1980-luvun alussa tosin kurinpito alkoi jo yläasteella olla osalle opettajista ihan kokopäivätyötä osan porukan kanssa. Mutta tasokurssit auttoivat oppilaita, esim. minä joka matikkaa halusin oppia ja opin, en ollut samassa matikanryhmässä luokan klovnejen kanssa.
Oli ilmaiset KIRJAT peruskoulussa ja itse ostetut KIRJAT lukiossa. Kännyköitä ei ollut, läheteltiin kavereiden kanssa tunnilla paperilappuja. KIRJOITTAMISEEN KÄYTIMME KYNÄÄ, LASKUTKIN LASKETTIIN KYNÄLLÄ PAPERILLE!
Ja josjossain koulussa oli neekeri tai muslimi, niin sielläpä sitten oli, eikä koko yhteiskunta maannut rähmällään niiden edessä, vaan olivat joukossa kuten muutkin normaalit ihmiset, ilman mitään hysteriaa ja rajoitteita että mitä kukakin saa sanoa ja mitä sanoja käyttää.
Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.
Quote from: Roope on 13.01.2023, 17:32:23Opetusmenetelmissä on paljon kritisoitavaa ja mainitsemasi on totta. Toinen suuri ongelma nykyajan peruskoulussa on, että osaamista ei lopunperin vaadita. Tosiasia on, että pelkkä läsnäolo riittää perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen. Luokalle jättäminen on lain kuollut kirjain, sitä ei tehdä koska se leimaa lasta ja siitä tulee paha mieli.
Tv-uutisissa haastateltiin opettajaa, joka kertoi opetuksen muuttuneen valtavasti 90-luvulta, jolloin hän aloitti työnsä. Opettajan mukaan ennen opetettiin aineita, mutta nykyään "rakennetaan pohjaa oppimiselle". Opettaja puolusti järjenvastaisesti nykyisiä opetusmetodeja, jotka kuulemma ovat vanhoja parempia, vaikka oppimistulokset kertovat ihan muuta. Tulosten paranemiselle pitää kuulemma vain antaa lisää aikaa (!). Tuli mieleen kotouttamishömpän puolustus.
Quote from: Hippo on 13.01.2023, 19:27:08Quote from: Roope on 13.01.2023, 17:32:23Opetusmenetelmissä on paljon kritisoitavaa ja mainitsemasi on totta. Toinen suuri ongelma nykyajan peruskoulussa on, että osaamista ei lopunperin vaadita. Tosiasia on, että pelkkä läsnäolo riittää perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen. Luokalle jättäminen on lain kuollut kirjain, sitä ei tehdä koska se leimaa lasta ja siitä tulee paha mieli.
Tv-uutisissa haastateltiin opettajaa, joka kertoi opetuksen muuttuneen valtavasti 90-luvulta, jolloin hän aloitti työnsä. Opettajan mukaan ennen opetettiin aineita, mutta nykyään "rakennetaan pohjaa oppimiselle". Opettaja puolusti järjenvastaisesti nykyisiä opetusmetodeja, jotka kuulemma ovat vanhoja parempia, vaikka oppimistulokset kertovat ihan muuta. Tulosten paranemiselle pitää kuulemma vain antaa lisää aikaa (!). Tuli mieleen kotouttamishömpän puolustus.
Quote from: Hae-won on 16.01.2023, 14:10:39
Suomalainen koulutusjärjestelmä on ajettu surulliseen jamaan.
1614887821617303553
Quote from: Niobium on 13.01.2023, 17:06:36
Koulutuksessa pitäisi olla silmää lahjakkuuksile
Quote
Let me tell you a SCARY STORY about how socialism and 'equality' is really a race to the bottom, into a living hell!
https://gab.com/BeachMilk/posts/109697606915587585
Quote from: Hae-won on 16.01.2023, 14:10:39
[tweet]1614887821617303553[/tweet]
QuoteAnekdootti intialaisesta vierailijasta Aalto-yliopistossa. Intiassa lapset testataan 15-vuotiaina ja tie jatkuu yliopistoihin tai suolakaivoksiin. Hän tutustui suomalaiseen matikan oppikirjaan ja totesi, että suomalaisia koulutetaan suojakaivoksiin - ja lähti lapsineen Intiaan.
— Osmo Soininvaara (@OsmoSoininvaara) January 16, 2023
Quote from: Vesa Heimo on 16.01.2023, 19:01:44
Pisatulosten romahdus johtuu siitä että muksut eivät lue vapaa-ajalla vaan roikkuvat kännykässä välkät, oppitunit ja illat. Hyvät pärjää koska niillä on kunnianhimoa, laarin pohjimmainen puolikas on vaan luureilla.
Quote from: Vesa Heimo on 16.01.2023, 19:01:44
Kouluhin se tarvittavin uudistus olisi se että kännyköillä on totaalikielto. Sitä lienee kannattaa jokainen vanhempi... vai ei?
Quote from: Roope on 16.01.2023, 19:07:43
Mutta tämäkö ilmiö vain Suomessa?
Quote from: Vesa Heimo on 16.01.2023, 19:36:02
^Se on se laiskan valita. Kun voi googlata vastauksen. Aivot tarvitsevat haastetta että kehittyvät. Ei kyse ole siitä "mitä tarvii". Sitä teinit kyllä osaavat hokea ja nyt myös niiden vanhemmat.
Tarvitaan matematiikkaa joka pakottaa ajattelemaan. Tarvitaan lukutehtäviä jotka pakottavat omaksumaan aineistoa. Tarvitaan haasteita oikeakielisyydessä. Ja niin edelleen. "Ei tarvita" on laiskan ratkaisu joka ei johda mihinkään mikä kehittää aivoja, jotka ovat se tärkein työkalu.
Ei me tarvita tietoa 1323 päivämäärästä, me tarvitsemme kykyä muistaa asioita, omaksua niitä ja painaa mieleen- historian opiskelu on treeniä siihen. Harva tarttee trigonometriaa työssään, mutta sen opiskelu, ymmärtäminen ja vaivannäkö miksi se toimii, kehittää aivoja.
Vanhemmat jotka eivät painosta lapsiaan noiden opettelluun "koska se on turhaa" ovat syynä opetuksen rappioon.
Quote from: JoKaGO on 16.01.2023, 20:10:07
Nykykoulu ei opeta enää ajattelemaan, vaan uskomaan. Miksiköhän ...
Quote from: Vesa Heimo on 16.01.2023, 20:22:27Quote from: JoKaGO on 16.01.2023, 20:10:07
Nykykoulu ei opeta enää ajattelemaan, vaan uskomaan. Miksiköhän ...
Minä väitän että nykykoulu opettaisi enemmän ajattelemaan kun vaikka kasikytluvun koulu. Ongelma on se että keskimäärin ei kiinnosta ajatella, ja kotona ollaan samaa mieltä. Ja se yhdistelmä sitten ei toimi niinkuin unelmissa ajateltiin.
Vai väitätkö vakavissasi että kasarilla kehotettiin etsimään itse aineistoa (peruskoulussa) kirjastoista jne. vai oliko ainut aineisto oppikirjat. Nykyisin siihen kannustettaisiin, mut kun googlehaun eka osuman copypasteaminen on se mihin suurin osa pystyy. Ja just siihen se kusee.
Quote from: F1nka on 16.01.2023, 21:12:41
Matematiikka ei ole kaavoja samoin kuin sanakirja ei ole kieli. Matematiikka on suhteita ja mittakaavoja, syitä ja seuraamuksia. Matematiikka ei ole vain työllisyyttä varten vaan antaa työkalut arvioida valintoja kaikillla yhteiskunnan osa-alueilla.
Quote from: https://guavabox.com/if-you-cant-measure-it-you-cant-improve-it/If You Can't Measure It, You Can't Improve It
Measuring Success is the Key to Improvement
Management thinker Peter Drucker is often quoted as saying that "you can't manage what you can't measure."
Drucker means that you can't know whether or not you are successful unless success is defined and tracked. With a clearly established metric for success, you can quantify progress and adjust your process to produce the desired outcome. Without clear objectives, you're stuck in a constant state of guessing.
We're constantly working to define success and set tangible, measurable goals.
Quote from: F1nka on 16.01.2023, 21:12:41Siksi "Affirmitave Action" ei voi toimia, koska tuo käytäntö ei valitse pätevimpiä vaa, sopivimpia.
Matematiikka ei ole kaavoja samoin kuin sanakirja ei ole kieli. Matematiikka on suhteita ja mittakaavoja, syitä ja seuraamuksia. Matematiikka ei ole vain työllisyyttä varten vaan antaa työkalut arvioida valintoja kaikillla yhteiskunnan osa-alueilla.
Quote from: DuPont on 17.01.2023, 01:11:26
Siksi "Affirmitave Action" ei voi toimia, koska tuo käytäntö ei valitse pätevimpiä vaa, sopivimpia.
Quote
Osa lapsista aloittaa Suomessa kolmosluokan lukutaidottomina – nämä tekijät voivat vaikuttaa menestykseen
Arvion mukaan niin syntymäkuukausi kuin asuinpaikka voivat vaikuttaa menestykseen.
Kolmosluokalle on Suomen kouluissa edennyt korona-aikana satoja sellaisia oppilaita, jotka eivät vielä osaa kunnolla lukea. Tieto selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviosta, joka julkaistaan tiistaina.
Pitkittäisarvionnissa selvitettiin vuoden 2020 syksynä kolmasluokkalaisten osaamista matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen selvitys siitä, miten osaaminen kehittyy kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.
Arvion mukaan lapset aloittavat kolmannen kouluvuotensa pahimmillaan järisyttävän erilaisista lähtökohdista. Huimat osaamiserot huolettavat Karvin arviointiasiantuntijaa Annette Ukkolaa.
Hänen mukaansa samalla luokalla voi olla oppilaita, joiden osaamisessa on vuosien välimatka.
– Osalla on vaikeuksia vielä mekaanisen lukemisen kanssa. Toiset kamppailevat sanojen lukemisen kanssa, ja jotkut lukevat täyspitkiä romaaneja sekä ymmärtävät ja tulkitsevat lukemansa merkityksiä, hän sanoo.
Arviointiin osallistui yhteensä 8 046 oppilasta 274 koulusta. Heistä 7 064 oli suomenkielisistä ja 982 ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaista 553 opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä. Osaamista mittaavat tehtävät tehtiin tietokoneilla tai tableteilla koulun opetuskielellä.
Arviosta selviää, että kaikkiaan matematiikan ja äidinkielen taidot näyttivät olevan 3. luokan alussa samalla tasolla eri puolilla Suomea. Lisäksi lähes jokaisen osaaminen kehittyi ensiluokasta asti lähtötasosta riippumatta.
Kolmannelle luokalle siirtyy kuitenkin myös oppilaita, joiden taidot ovat heikot niin äidinkielessä kuin matematiikassa. Noin viisi prosenttia ei osannut kunnolla lukea.
Ukkola arvioi, että Suomessa oppilas saa kuitenkin jatkaa seuraavalla luokka-asteelle monesti sosiaalisten syiden takia.
Tämä siitäkin huolimatta, että oppilaalla voi olla suuria vaikeuksia selviytyä kolmannen luokan oppisisällöistä.
– Opettajilla on tässä tilanteessa oma haasteensa eriyttää opetusta siten, että kaikki pääsevät kehittymään, hän pohtii.
......
Suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevien tulokset olivat selvästi muita heikompia.
Tuoreessa arviossa todetaan, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevat oppilaat ovat heikommassa asemassa kuin muut oppilaat.
Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Oppiaineissa kehittyminen oli myös selvästi muita oppilasryhmiä heikompaa.
Ukkola on huolissaan siitä, miten heidät voitaisiin huomioida kouluissa paremmin.
– Yksi mahdollinen ratkaisu olisi tarjota heille kohdennettua tukea. Monelle olisi hyötyä joustavasta alkuopetuksesta, jossa saisi kehittyä omaan tahtiin.
.....
Tutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa, miten asuinpaikka voi osaltaan vaikuttaa alkuopetuksen osaamiskehitykseen. Oppilaiden osaamistason ja kehityksen vaihtelu koulujen välillä liittyy alueiden yleiseen eriytymiskehitykseen.
Arvioinnissa havaittiin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
......
l
Quote
Finanssimaailman huipulla
Kaksi kultamitalia matematiikan olympialaisissa voittanut Wei Li kipusi maailman suurimman varainhoitoyrityksen Blackrockin päästrategiksi. HS Vision haastattelussa Li kertoo, miksi tänä vuonna kaikki on markkinoilla toisin.
MATEMATIIKKA opettaa ajattelemaan loogisesti ja luottamaan tunteiden sijasta numeroihin.
Tämän tietää sijoitusstrategi Wei Li. Hän on matemaatikko, jonka päässä numerot raksuttavat selvästi aivan eri tahtiin kuin muilla. Siitä kertoo myös se, että Li on voittanut kaksi kertaa kultamitalin Kiinan matematiikan olympialaisissa.
Wei Li on maailman suurimman varainhoitoyhtiö Blackrockin globaali päästrategi, joka on mukana miettimässä, mihin jättiyhtiö hoidossaan olevia miljardeja sijoittaa ja millaisia suosituksia se asiakkailleen antaa.
Kyse on valtavista rahamääristä, sillä Blackrock hallinnoi 9 500 miljardin dollarin varoja.
Matematiikan taidoista on Wei Lin mukaan iso hyöty työssä. Silloin ei ole markkinatunnelman vietävissä.
"Kyse ei ole siitä, että osaa ratkaista yhtälöitä, vaan siitä että matematiikka opettaa loogisen tavan ajatella. Matemaattinen ajattelutapa auttaa pitämään tunteet syrjässä ja tekemään päätökset faktojen ja numeroiden pohjalta", hän sanoo.
Wei Li haluaakin rohkaista tyttöjä ja naisia matematiikan opiskeluun, koska se auttaa etenemään finanssialalla, ja miesvaltaiselle alalle tarvitaan lisää naisia.
Quote from: Blanc73 on 17.01.2023, 12:50:13
"S2-poika", uusi eufenismi haittamaahanmuuton hedelmille.
Quote from: Siili on 17.01.2023, 13:13:12
Tuo voi olla ihan hyvä markkeri kotoutumisongelmaisille. Maahanmuuttajan (siirtolaisen) lapsi, joka käy läpi normaalin päiväkodin ja esikoulun sekä tutustuu tulonsa jälkeen kattavasti naapuruston ikätovereihin, ei tarvitse mitään S2-kevennyksiä Suomen kielen opintoihin.
QuotePääkirjoitus: Oppimisen taso romahti ja se johtuu myös maahanmuutosta
QuoteMistään puskasta hälyttävät tiedot eivät tule. Asia todettiin jo valtioneuvoston julkaisussa 2021.Kai tästäkin rahalla selvitään, kotoutetaan ja kotoutetaan ilman minkäänlaisia vaatimuksia kotoutettavalta,
Professori Jouni Välijärvi totesi tuolloin lausunnossaan, että peruskouluaan päättävät nuoret, jotka ovat muuttaneet Suomeen muista maista (1. polven maahanmuuttajat) tai joiden vanhemmat ovat ennen lapsensa syntymää tulleet Suomeen (2. polven maahanmuuttajat), menestyvät oppimistulosten vertailuissa selkeästi muita oppilaita heikommin.
– Muistettakoon, että jälkimmäiset ovat käyneet täysimittaisesti suomalaisen peruskoulun. Silti erot muihin Suomessa syntyneisiin nuoriin on huomattavan suuria, Välijärvi lausui.
QuoteJoissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
QuoteArvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
Quote from: Augustus on 17.01.2023, 17:33:54
En suoraan laittaisi koulun rappeutumista mamujen syyksi vaan enemmänkin niiden uusien kouluideologioiden syyksi jossa, lapselle kasataan vastuuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sellainen ideologia on omiaan (esimerkiksi) professorien lapsille, jotka jo taustastaan johtuen ovat tiedonhaluisia ja aktiivisia, mutta keskivertotaviksen lapsille sellainen ei toimi.
QuoteMITÄ Anderssonin mukaan sitten pitäisi tehdä, että S2-oppilaat pidetään aiempaa paremmin muiden oppilaiden kehityksessä mukana?Normi vassari menoa, lisää rahaa veronmaksajilta, niin asiat lutviutuu kuin taikaiskusta.
Opetusministerin mukaan ongelma vaatii lisää veronmaksajien rahaa.
"Tarvitaan enemmän resursseja S2-opetukseen. Pitää myös käydä läpi, tuetaanko ja koulutetaanko S2-opettajia tarpeeksi. Varhaiskasvatuksessa pitää edistää lukutaitoa nykyistä enemmän."
QuoteVALTION täytyy tasata tilannetta tasa-arvorahoituksen avulla, ministeri Andersson sanoo. Tasa-arvoraha on valtion maksama avustus, jonka tarkoitus on tasata eroja ja vahvistaa opetusta niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on eniten ongelmia.
"Se on tutkitusti tärkeä väline oppimiserojen tasaamiseen, erityisesti tilanteissa, joissa eriytyminen on olemassa oleva tosiasia."
Tällä hallituskaudella tasa-arvoraha on vakiinnutettu lainsäädäntöön. Vuosille 2022–2023 tasa-arvorahaan on varattu yhteensä 90,4 miljoonaa euroa.
Quote from: Vesa Heimo on 17.01.2023, 17:44:26Tasokurssit olisivat paikallaan, koska ne edustavat realismia, kaikista ei vain ole johonkin itseohjautuvaan ilmiöoppimiseen tms. Vanhakantaisella natsikoululla 30-luvun tyyliin on etunsa (ja toki haittansa, mutta sitten tarkkikseen ym.)Quote from: Augustus on 17.01.2023, 17:33:54
En suoraan laittaisi koulun rappeutumista mamujen syyksi vaan enemmänkin niiden uusien kouluideologioiden syyksi jossa, lapselle kasataan vastuuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sellainen ideologia on omiaan (esimerkiksi) professorien lapsille, jotka jo taustastaan johtuen ovat tiedonhaluisia ja aktiivisia, mutta keskivertotaviksen lapsille sellainen ei toimi.
Tuossa olisi taas kerran ratkaisuna tasokurssit, eli ihan yksinkertaiset taso/älykkyystestit vuosittain ja sitten katsotaan porukat missä opiskelee. Kaikki saisivat omantasoistaan seuraa ja haastetta.
Quote from: Augustus on 17.01.2023, 17:33:54Minä ajattelen niin, että mitä tahansa ongelmia meillä on, niin kun mukaan heittää monikulttuurisuutta, kärjistyvät ne uudelle asteelle. Jos ajatellaan, että normaalissa kantapottunokkakoulussa kärsimme uudesta opetussuunnitelmasta, riittämättömistä resursseista, heikkojen oppilaiden integraatiosta, olemattomasta kurista ja poikien syrjäytymisestä, niin mitä tapahtuu, kun lisäämme soppaan mukaan kielitaidottomat vanhemmat, kulttuuriset ristiriidat ja suomalaisen yhteiskunnan uskontoperäisen vastustamisen? Rahaa palaa enemmän, mutta ongelmia vain pakkautuu lisää.
En suoraan laittaisi koulun rappeutumista mamujen syyksi vaan enemmänkin niiden uusien kouluideologioiden syyksi jossa, lapselle kasataan vastuuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sellainen ideologia on omiaan (esimerkiksi) professorien lapsille, jotka jo taustastaan johtuen ovat tiedonhaluisia ja aktiivisia, mutta keskivertotaviksen lapsille sellainen ei toimi. (sori keskivertotavikset, mutta näin se vain on ;D). Tavalliset lapset tarvitsevat edelleen käytännössä tiukkaa opettajajohtoista opetusta.
En tiedä mistä nämä uuden kouluhullutukset ovat peräisin, mutta voisin olettaa, että niitä on ideoitu katsellessa professorien lasten toimintaa ja saatu huikea ajatus, että kun nämä lapset ovat niin oppivaisia, niin tätähän pitää soveltaa koko koulumaailmaan. No en tiedä, mutta jotenkin ollaan irtauduttu hyväksi koetuista periaateista
Quote from: sancai on 17.01.2023, 18:14:10
Jos ajatellaan, että normaalissa kantapottunokkakoulussa kärsimme uudesta opetussuunnitelmasta, riittämättömistä resursseista, heikkojen oppilaiden integraatiosta, olemattomasta kurista ja poikien syrjäytymisestä
Quote from: RP on 17.01.2023, 13:37:17
...
Tosin tuota kai tyrkytetään suhteellisen aktiivisesti potentiaaliselle kohderyhmälle. Takavuosilta mm. kuullut ala-asteen vanheimpainillasta missä venäläiset vanhemmat olivat tivanneet miksi heidän lapsensa oli sijoitettu S2-ryhmään. Selvästikään sen maine ei ollut silloinkaan kovin kummoinen.
Quote from: Lalli IsoTalo on 17.01.2023, 18:31:48
Mutta tämä rodun takaisinjalostus^ alkaa liukua vähän liikaa otsikon ohi.
Quote from: Lalli IsoTalo on 17.01.2023, 18:31:48
^ Riittäisi, että uusia mamuja ei otettaisi, ja suurin osa nykyisistä heitettäisiin takaisin sillä perusteella, turvapaikan tarvetta ei enää ole. Siinä alkaisivat PISA-tulokset parantua.
Mutta tämä rodun takaisinjalostus^ alkaa liukua vähän liikaa otsikon ohi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.01.2023, 19:06:21
PISA-tulokset toki heijastavat maan keskimääräistä, geneettistä ainesta - toki myös opetusohjelmalla on valtava merkitys. Nykyinen opetussuunnitelma - kuten tiedämme - on vaarallinen koko kansakunnalle.
Quote from: simppali on 17.01.2023, 17:01:25
Iltaläpyskän pääkirjoituksessa mainitaan, että pisa-tulosten huonontuminen voisi johtua päinvastaisesta syystä, kun tämän ketjun otsikko.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea
Quote
Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että oppimistulosten lasku johtuu pitkään jatkuneesta leikkauspolitiikasta. Varmaan niinkin, mutta olisi rehellistä sanoa ääneen sekin, että ongelman taustalla vaikuttaa myös maahanmuutto ja siihen liittyvät ongelmat, kuten kotouttaminen ja tulijoiden halu ja kyky kotoutua.
Quote from: simppali on 17.01.2023, 17:01:25
Iltaläpyskän pääkirjoituksessa mainitaan, että pisa-tulosten huonontuminen voisi johtua päinvastaisesta syystä, kun tämän ketjun otsikko.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea
[...]
– Muistettakoon, että jälkimmäiset ovat käyneet täysimittaisesti suomalaisen peruskoulun. Silti erot muihin Suomessa syntyneisiin nuoriin on huomattavan suuria, Välijärvi lausui.
QuoteKai tästäkin rahalla selvitään, kotoutetaan ja kotoutetaan ilman minkäänlaisia vaatimuksia kotoutettavalta,
QuoteJoissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
Quote from: Histon on 17.01.2023, 20:33:57
Boldaus yllä minun. Sitten pottunokkien "koulushoppailusta" kehdataan nostaa vielä kauhea rasismiulina.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.01.2023, 20:17:38Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 17.01.2023, 19:42:20
Miki niiden pisa tulosten edes pitää olla kovin korkeita? Itse en tätä ymmärrä.
;D ;D ;D
Quote from: S.O.Mali on 17.01.2023, 18:23:11Kannattaa katsoa miten huolellisesti YLE on taas tämän propagandapläjäyksensä rakentanut.
Ylen uutisten propagandapläjäyksessä maahanmuuttoa ei mainita ollenkaan syynä. :roll:
Kohdasta 11:35:
https://areena.yle.fi/1-62874713
QuoteMaahanmuuttajaperheiden tukemisessa on epäonnistuttu vakavasti, sanoo
Lapsiasiavaltuutetun mukaan alueelliseen eriarvoisuuteen tulisi puuttua isoissa kaupungeissa aiempaa järeämmin.
...
Muutoksia oppimäärään olisi kuitenkin syytä miettiä ja tuoda käytäntöön. Yksi oikotie onneen olisi Pekkarisen mukaan puuttua segregaatioon ja vanhempien koulushoppailuun.
"Nyt on vaarana, että meillä ohjataan ainevalintojen ja painotusluokkien kautta koulutettujen suomenkielisten perheiden lapset tiettyihin kouluihin. Lähikouluihin menevät ne, joiden vanhemmat eivät osaa muuta valintaa tehdä."
QuoteTuossa siis halutaan tuhota kaikkien mahdollisuus opiskella kunnolla. Pitäisi vain inkluusion ja tasa-arvon maailmassa vetää niidenkin oppimistulokset alhaisiksi, jotka muuten selviäisivät opetussuunnitelman mukaisesta etenemisestä.
Segregaatiota tuolla ei pystytä estämään, koska vanhemmilla säilyy aina mahdollisuus vaihtaa kaupunkia, jotta oppilasmateriaali olisi vähemmän haastavaa oman lapsen luokalla. Pikkuhiljaa semmoisella, kunnallisella mahtikäskyllä alkaisi luultavammin olla hyvinkin merkittäviä ja yllättäviä vaikutuksia.
Quote from: Roope2 on 17.01.2023, 20:26:42Niiden hyvien polkeminen lahjattomien kanssa samalle tasolle on sen sijaan edullista.
Uskokaa jo hyvällä, että meillä ei tule olemaan tulevat velat huomioidenkaan niin paljon rahaa, että pystyisimme muuttamaan normaalijakautumaa lahjakkuuden osalta.
Quote
"Nyt on vaarana, että meillä ohjataan ainevalintojen ja painotusluokkien kautta koulutettujen suomenkielisten perheiden lapset tiettyihin kouluihin. Lähikouluihin menevät ne, joiden vanhemmat eivät osaa muuta valintaa tehdä."
Quote from: Nikolas on 18.01.2023, 14:48:43
Tuohon on olemassa valmis ratkaisukin: Siirretään häiritsevästi käyttäytyvät oppilaat erityisluokalle.
Quote
Kun tarkkisporukkaa luotsaa eteenpäin, pitää olla huumoria ja pelisilmää. Meillä oli rehtorin luvalla niin sanottu oma autonomia. Se antoi mahdollisuuden käyttää luovia ratkaisuja motivaation herättämiseen.
Quote from: Roope2 on 17.01.2023, 20:26:42
Järkyttävintä on Hesarin otsikko: Opetusministeri Andersson: Vieraskielisten heikot oppimistulokset ovat olleet odotettavissa
Quote from: Roope2 on 18.01.2023, 12:20:04
Eikö niin Suurpää, että nythän voitaisiin tämän vähäisen ongelman ratkaisemiseksi käyttää niitä valtavia säästöjä, mitä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tänne tullut peruskoulutettu aikuisväestö on kerryttänyt.
Quote from: Nikolas on 18.01.2023, 14:48:43
Tuohon on olemassa valmis ratkaisukin: Siirretään häiritsevästi käyttäytyvät oppilaat erityisluokalle.
Quote
X
RAISIOLAISESSA Vaisaaren 815 oppilaan yläkoulussa on opettajien mielestä vakavia ongelmia, kertoo Turun Sanomat.
Lehden haastatteleman opettajan mukaan kahden viime vuoden aikana Suomen suurimman yläkoulun reilusta 70 opettajasta on irtisanoutunut 20 opettajaa eli miltei kolmasosa.
Opettajat kertovat Turun Sanomille, että koulussa on levottomuuksia, johtajuusongelmia sekä tulehtunut työilmapiiri. Lehden mukaan kaupunki on myös kieltänyt opettajia kommentoimasta koulua medialle.
Vaisaaren koulu on noussut aiemmin otsikoihin väkivallasta ja huumekaupasta, ja koulussa tapahtuneista välikohtauksista on tehty useita rikosilmoituksia viime syksynä.
X
TS:n haastattelemat opettajat ovat sitä mieltä, että levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten.
X
Quote
Opetusministeri opposition hiillostukseen oppimistuloksista: "Ei ole koulutuspoliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia"
-----
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) puolestaan sanoi, että koulutuksen ongelmia pyritään lakaisemaan maton alle. Hänen mukaansa ongelman ratkaisemiseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja heikentäminen.
"Ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat", Halla-aho sanoi.
Hän kysyi hallitukselta, miksi oppimiserot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä ovat OECD-maiden suurimmat ja uskooko hallitus, että tilanne paranee maahanmuuttajien määrän kasvaessa.
-----
Anderssonin mukaan ongelmia ei olisi millään tavalla hyssytelty.
-----
HS: Opetusministeri opposition hiillostukseen oppimistuloksista: "Ei ole koulutuspoliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia" (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009338222.html)
Quote
Maahanmuuttajaperheiden tukemisessa on epäonnistuttu vakavasti, sanoo lapsiasiavaltuutettu
-----
Pekkarisen mukaan samansuuntaisia tuloksia saatiin muutaman vuoden takaisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa. Sen mukaan maahanmuuttajatausta liittyi heikkoon koulumenestykseen.
Raportin tuloksia ei Pekkarisen mukaan haluttu tuoda ilmi kovin laajasti, koska sen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia lapsia epäonnistuneiksi koululaisiksi.
"Tulokset olivat niin huolestuttavia, että olisin kuitenkin toivonut laajempaa yhteiskunnallista keskustelua."
-----
Koko juttu:
HS: Maahanmuuttajaperheiden tukemisessa on epäonnistuttu vakavasti, sanoo lapsiasiavaltuutettu
(https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009332604.html)
Quote from: Reino Rivimies on 20.01.2023, 11:05:33
Theodore Kaczynski:
"Vasemmistolaiset vastustavat geneettisiä selityksiä ihmisen ominaisuuksille ja käyttäytymiselle, koska sellaiset selitysmallit näyttävät tekevän joistakin ihmisistä ylempiä tai alempia. Vasemmistolaiset mieluummin kiittävät tai syyttävät yhteiskuntaa yksilön kyvyistä tai puutteista. Yksilön alemmuus ei siis ole hänen omaa syytään vaan yhteiskunnan, koska häntä ei ole kasvatettu oikein."
Quote from: Siili on 20.01.2023, 11:23:22Quote from: Reino Rivimies on 20.01.2023, 11:05:33
Theodore Kaczynski:
"Vasemmistolaiset vastustavat geneettisiä selityksiä ihmisen ominaisuuksille ja käyttäytymiselle, koska sellaiset selitysmallit näyttävät tekevän joistakin ihmisistä ylempiä tai alempia. Vasemmistolaiset mieluummin kiittävät tai syyttävät yhteiskuntaa yksilön kyvyistä tai puutteista. Yksilön alemmuus ei siis ole hänen omaa syytään vaan yhteiskunnan, koska häntä ei ole kasvatettu oikein."
Aika triviaali terroristin sutkautus. Onko siinä mielestäsi jotain syvempää viisautta?
Quote from: Siili on 20.01.2023, 11:23:22Quote from: Reino Rivimies on 20.01.2023, 11:05:33
Theodore Kaczynski:
"Vasemmistolaiset vastustavat geneettisiä selityksiä ihmisen ominaisuuksille ja käyttäytymiselle, koska sellaiset selitysmallit näyttävät tekevän joistakin ihmisistä ylempiä tai alempia. Vasemmistolaiset mieluummin kiittävät tai syyttävät yhteiskuntaa yksilön kyvyistä tai puutteista. Yksilön alemmuus ei siis ole hänen omaa syytään vaan yhteiskunnan, koska häntä ei ole kasvatettu oikein."
Aika triviaali terroristin sutkautus.
Quote from: Roope2 on 19.01.2023, 19:56:35
Andersson kyselytunnilla oppimistulosten romahtamisesta: "Kaikista suurin virhe on aivan liian pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi"
Onko niin, että luonnontieteiden tai kielien opetuksesta on rahaa todella merkittävästi vähennetty vai tulisiko marina tulkita siten, että emme ole ajan saatossa tarpeeksi lisänneet tukiresursseja mamukersojen lähtötason nostamiseksi normaalien opetustavoitteiden saavuttamiseksi?
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.01.2023, 16:34:19Quote from: Siili on 20.01.2023, 11:23:22
[
Aika triviaali terroristin sutkautus.
Se on triviaali, mutta se on triviaali vain heille, jotka ovat tätä asiaa pohtineet.
QuoteEivät nämä ongelmat ole lasten syytä. Meidän koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin".
Quote from: Totti on 20.01.2023, 18:13:36
Tervejärkinen ihminen kuitenkin ymmärtää, ettei kaoottinen koulu riehuvilla ja kielitaidottomilla mamuilla tai sekavalla oppimisagendalla muutu miksikään kasvattamalla koulutusbudjettia. Ongelmahan on menetelmissä ei rahassa eikä menetelmät muutu miksikään pelkästään budjetoinnin kautta.
QuoteOngelmaa voisi kyllä sikäli paikata rahalla, että olisi riittävän suuri määrä riittävän pieniä kouluja, ja joka koulussa olisi oma monokulttuurinsa, johon opetus voitaisiin yrittää sopeuttaa. Mutta nythän päinvastoin mennään jättikouluihin, koska on päätetty, että niin on hyvä. Syytä en osaa arvata.
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.01.2023, 19:49:59Seuraavassa keskusteluketjussa keskustellaan mokutuksen neljästä pääluokasta ja niiden motivaatioista ja sisällöstä. Ketju on vanha, mutta uskoakseni ajankohtainen:
https://hommaforum.org/index.php/topic,78347.0.html
Quote from: Reino Rivimies on 20.01.2023, 18:57:51
Miksi vasemmisto haluaa ratkaista kulttuuripohjaiset ongelmat julkisella rahalla?
Kaczynski vastaa:
Vasemmistolainen haluaa yhteiskunnan tyydyttävän kaikkien tarpeet. Vasemmistolaisella ei ole sisäistä luottamusta omaan kykyyn ratkaista ongelmansa ja tyydyttää omat tarpeensa. Siksi vasemmistolainen vihaa kaikkea mikä näyttää luonnostaan vahvalta ja menestyvältä. Vasemmistolainen ennemmin samaistuu vastakkaisia ominaisuuksia edustaviin ryhmiin ja loukkaantuu eri tilanteissa heidän puolesta. Vasemmistolainen kuitenkin vaatii että tilanne on korjattava yhteisellä rahalla, riippumatta siitä voiko sitä edes rahalla korjata, koska tilanne on yhteiskunnan vika.
QuoteBelief that one is unable to handle one's everyday responsibilities in a competent manner, without considerable help from others (e.g., take care of oneself, solve daily problems, exercise good judgment, tackle new tasks, make good decisions). Often presents as helplessness.
Quote from: Alma_ on 21.01.2023, 23:25:33
Vasemmistoliiton Andersson ei kyllä tunnu uhraavan ajatustakaan niille lapsille ja nuorille, joiden koulutaival on nykykouluissa pitkäpiimäistä ajantappamista, häiriköiden sietämistä ja väistelyä, pahimmillaan väkivaltaa; oman potentiaalin hukkaamista otollisimpina oppimisen ja kehittymisen vuosina. Saati että Andersson olisi opetusministerinä nostanut esille sitä, miten lahjakkaiden, ahkerien tai motivoituneiden oppilaiden edistymistä vauhditettaisiin, kannustettaisiin ja palkittaisiin.
Quote from: Hohtis on 22.01.2023, 01:10:58
Meillä oli pitkään mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa jokaisella oli samat lähtökohdat mutta se on rapautumassa ja muuttumassa "lopputuloksen tasa-arvoksi", jossa ihmisen syntyperäiset tai valitut, ideologiset ominaisuudet toimivat "tasoituskertoimena"
QuoteEspoolaisessa koulussa puhutaan 50 kieltä, rehtorin mukaan suomen kielen oppiminen on haaste Yle Areenassa
Kuuntele Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-64595377
Quote from: Hohtis on 22.01.2023, 01:10:58Nykyisen kehityksen väistämättomänä lopputulemana ovat yksityiskoulut. Tässäkin mennään Ruotsia peesaten. Tapahtuu siinä vaiheessa kun riittävän monelle eliitin jäsenelle on tullut täysin selväksi että tasapäistäminen sun muu inkluusio tuhoaa heidän(kin) jälkikasvunsa tulevaisuuden.
Suomessa on aika siirtyä 'epätasa-arvoistavaan' koulujärjestelmään. Sellaiseen, jossa rahalla tai valintamenettelyllä voi laittaa lapsensa parempiin kouluihin. Tähän ei olisi ollut pakko mennä, mutta poliitikkomme ovat tämän järjestelmän luoneet.
Quote from: Histon on 01.02.2023, 08:20:27QuoteEspoolaisessa koulussa puhutaan 50 kieltä, rehtorin mukaan suomen kielen oppiminen on haaste Yle Areenassa
Kuuntele Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-64595377
QuoteAino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt
Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.
...
Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun.
...
ILTA-SANOMIEN haastattelemat vuosikymmeniä koulujen arkea nähneet rehtori ja konkariopettajat arvioivat, ettei digimateriaaleilla voida korvata fyysisiä oppikirjoja. Saarinen on seurannut viime aikojen uutisointia oppimistulosten laskusta tiiviisti.
– Nyt on alettu nostaa mediassa esiin olennaisia asioita, kuten digitalisaation, inkluusion ja opettajan roolin vaikutusta oppimistuloksiin, Saarinen kiittelee.
...
SAARISEN mukaan Suomen koulujen kunnian palauttamisessa pitäisi lähteä siitä, että alettaisiin katsoa systemaattisesti, mitä tutkimus sanoo koulujen tiloista, oppimisvälineistä ja opettajan roolista. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsi tarvitsee koulunkäyntinsä tueksi rakenteita: pysyvän opettajan, ryhmän ja lukujärjestyksen.
...
KANSALLISEN koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviossa huolta on herättänyt etenkin niin sanottujen S2-oppilaiden, eli suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien heikko osaaminen. Suomessa on OECD-maiden suurimmat erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppimistuloksissa. Tämä on Saarisen mielestä yksi koulujen huolestuttavimmista kysymyksistä.
...
Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.
– Hän kertoi, että kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta.
Samaan aikaan lapset, joiden vanhemmat eivät esimerkiksi vuorotyön tai sairauden vuoksi pystyneet opettamaan lapsiaan vapaa-ajalla, alkoivat pudota kelkasta.
– He kuulemma päättivät, että suomalaiskokeilua ei laajenneta enää yhteenkään kouluun.
...
YLIOPISTONLEHTORI huomauttaa, että OECD on hehkuttanut Suomen korkeasti koulutettuja opettajia. Heille täytyy hänen mukaansa antaa riittävästi päätösvaltaa opetuksen sisällön suhteen, enemmän kuin konsulteille, Saarinen vaatii.
– Meillä on oppilaita, jotka ovat putoamisen partaalla. Opetusmenetelmien tulisi olla riittävän realistisia ja niissä pitäisi ennen kaikkea ottaa huomioon riskiryhmät.
Saarinen on erityisen huolissaan siitä, että OECD on arvioinut Suomen olevan oppimistuloksissa pysyvän laskun maa.
– Moni muu Euroopan maa kuuluu nousevien oppimistulosten ryhmään. Se kertoo siitä, että meidän kouluissa on perustavanlaatuisia ongelmakohtia.
Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.
– Luku- ja kirjoitustaito ei ole yksi taito muiden joukossa, vaan tutkimusnäyttö osoittaa, että se on fundamentaalisen tärkeä aivojen kehityksen kannalta. Se heijastuu kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen.
...
Kun Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta, etelänaapuri Virossa tulokset ovat kulkeneet toiseen suuntaan: virolaislasten osaaminen on viimeisissä tutkimuksissa ollut Euroopan huippua. Tutkijalla on Suomen ja Viron osaamiseroille ainakin kaksi selitystä.
– Opettajalla on Virossa selkeämpi rooli oppimisen ohjaamisessa. Opettaja ei ole niin kaveri. Lisäksi siellä on vähemmän innokkaasti menty digitalisaation perässä.
QuoteMutu- ja stetsonmenetelmällä nykysysteemistä hyötyjiä on ns. paremmissa kouluissa opiskelevat lapset.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.02.2023, 12:49:17
Miksi näiden pisa tulosten pitäisi olla aina tapissa? Tätä ei kukaan ole onnistunut kertomaan. Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.
Quote from: IL 2020-07-19
Poliisi tutkii korruptioepäilyä Hämeenlinnassa – virkamiehen yhtiö ajoi "avokonttorikouluja" Suomeen
Koulupäätöksistä Hämeenlinnassa vastannut virkamies pyörittää "avokonttorikouluja" kehittävää firmaa. Poliisi epäilee häntä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.
Avoimien oppimistilojen tai niin sanottujen "avokonttorikoulujen" uusimman tulemisen taustalla on vaikuttanut aktiivisesti tamperelaismiesten vuonna 2011 perustama konsulttiyhtiö Finnish Education Group FEG Oy.
...
Rikosepäily koskee siis tuolloin Hämeenlinnan kouluverkosta vastaavana tilaajajohtajana toimineen Rimpelän virkatoimia.
Hämeenlinnaan Rimpelä oli tullut Opetushallituksen kehitysjohtajan virasta, jossa hän toimi vuosina 2006–2008. Tätä ennen Rimpelä oli toiminut teknisen työn opettajana ja Valkeakosken koulutoimenjohtajana.
Hämeenlinnassa virkamiehenä toimiessaan Rimpelä kehitteli arkkitehti Lumisen ja erään yhtiöstä sittemmin vetäytyneen tamperelaisen vientikonsultin kanssa liikeideaa koulutusvientiyhtiöstä. Liikeideana oli kehittää vientituote "Suomen Pisa-kouluista ja erityisesti niiden infrastruktuurista".
...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d51622e-ef5c-4d12-8bc0-f6ecf6a1ce8c
Quote from: Golimar on 19.01.2023, 15:10:17Quote
X
RAISIOLAISESSA Vaisaaren 815 oppilaan yläkoulussa on opettajien mielestä vakavia ongelmia, kertoo Turun Sanomat.
Lehden haastatteleman opettajan mukaan kahden viime vuoden aikana Suomen suurimman yläkoulun reilusta 70 opettajasta on irtisanoutunut 20 opettajaa eli miltei kolmasosa.
Opettajat kertovat Turun Sanomille, että koulussa on levottomuuksia, johtajuusongelmia sekä tulehtunut työilmapiiri. Lehden mukaan kaupunki on myös kieltänyt opettajia kommentoimasta koulua medialle.
Vaisaaren koulu on noussut aiemmin otsikoihin väkivallasta ja huumekaupasta, ja koulussa tapahtuneista välikohtauksista on tehty useita rikosilmoituksia viime syksynä.
X
TS:n haastattelemat opettajat ovat sitä mieltä, että levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten.
X
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html)
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.02.2023, 12:49:17
Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.
Quote from: RP on 05.02.2023, 13:05:40No ei nämäkään ole hyviä mittareita.
(ja jos kenties tarkoitat, että vaikka Nobel-palkinnot ja hitechistä saatava bruttokansantuote olisivat relevantimpia mittareita, niin ehkä, mutta niissä on viive niin suuri, että jos niistä katsotaan peruskoulun tasoa, päätöksentekijät ovat jo käytännössä eläkkeellä, ennen kuin jotain huomataan (eikä niistä erota peruskoulua erikseen). Pisassakin on merkittävä viive, mutta sentään pienempi )
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.02.2023, 14:51:59Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.02.2023, 12:49:17
Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.
Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.
Quote from: Lahti-Saloranta on 20.01.2023, 19:10:36
Aika outoja nuo Marinin horinat Pisatulosten huononenmisen syistä. Itse aloitin koulunkäynnin yli 60v sitten. Silloin ei opetusmäärärahoista olisi voinut edes leikata kun olivat varsin vaatimattomat. Oppikirjat kierrätettiin, kouluruoka oli luokassa tarjottu keittoruoka, opetusvälineenä helmitaulu ja liitutaulu. Niukkuudesta huolimatta joka ainut oppi lukemaan ensimmäisellä luokalla ja jos ei oppinut niin jäi luokalleen. Aika moni siitäkin kyläkoulusta lähtenyt on suorittanut yliopistotutkinnon ihan tohtoriksi asti. Se ettei yläasteelle siirtyvistä kaikki osaa edes kunnolla lukea ei taatusti johdu opetusmäärärahojen leikkauksista.
Quote from: ikuturso on 05.02.2023, 15:43:11
Jostain juuri luin, että tänä päivänä ei voi jättää lasta luokalleen, koska se leimaa alisuoriutujaksi ja siitä voi tulla traumoja. Niinpä kaikki luku- ja laskutaidottomuudet neuvotellaan vanhempien kanssa loppukeväästä ja mennään minimiarvosanoilla kaikessa hiljaisuudessa seuraavalle luokalle häiriköimään ja alisuoriutumaan.
-i-
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.02.2023, 14:51:59Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.02.2023, 12:49:17
Pisa tulokset ovat turhaakin turhempi mittari.
Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.
Quote from: ikuturso on 05.02.2023, 14:29:28Quote from: Golimar on 19.01.2023, 15:10:17Quote
X
RAISIOLAISESSA Vaisaaren 815 oppilaan yläkoulussa on opettajien mielestä vakavia ongelmia, kertoo Turun Sanomat.
Lehden haastatteleman opettajan mukaan kahden viime vuoden aikana Suomen suurimman yläkoulun reilusta 70 opettajasta on irtisanoutunut 20 opettajaa eli miltei kolmasosa.
Opettajat kertovat Turun Sanomille, että koulussa on levottomuuksia, johtajuusongelmia sekä tulehtunut työilmapiiri. Lehden mukaan kaupunki on myös kieltänyt opettajia kommentoimasta koulua medialle.
Vaisaaren koulu on noussut aiemmin otsikoihin väkivallasta ja huumekaupasta, ja koulussa tapahtuneista välikohtauksista on tehty useita rikosilmoituksia viime syksynä.
X
TS:n haastattelemat opettajat ovat sitä mieltä, että levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten.
X
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html)
Jussi Saramo jossain TV-ohjelmassa (siteerasin aiemminkin hommalla):
Inkluusio ei ole ongelma, jos aikuisia on tarpeeksi luokassa huolehtimassa jokaisen erityistarpeista. Ongelma on kaavoituksessa.
-i-
Quote from: Alma_ on 05.02.2023, 21:04:11Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 05.02.2023, 15:28:22Quote from: Lalli IsoTalo on 05.02.2023, 14:51:59
Jos et voi mitata ilmiötä, et voi kontrolloida sitä. Jos et voi kontrolloida sitä, niin ilman ohjausta kaikki menee kaoottisesti päin helvettiä.
Vaan kun ei mene. Pisa tulos kertoo pikemminkin sen että kuinka koulutettua työvoimaa löytyy mc donaldsin kassalta ja matalapalkkatöistä.
Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.
Quote from: JoKaGO on 06.02.2023, 17:49:56Taiwan, Hongkong ja Macao on listattu erikseen Kiinasta.Quote from: Alma_ on 05.02.2023, 21:04:11
Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.
Joko noissa testien tuloslistoilla on "Kiina", eikä "Shanghain alue", "HongKongin alue" jne.?
Quote from: Hae-won on 06.02.2023, 18:05:49Quote from: JoKaGO on 06.02.2023, 17:49:56Taiwan, Hongkong ja Macao on listattu erikseen Kiinasta.Quote from: Alma_ on 05.02.2023, 21:04:11
Jaa. Testikierroksesta toiseen PISA:ssa dominoivat Itä-Aasian maat: Singapore, Taiwan, Etelä-Korea, Kiina ja Japani. Taitavat noissa maissa innovoida ja tehdä muutakin kuin hampurilaisaterioita.
Joko noissa testien tuloslistoilla on "Kiina", eikä "Shanghain alue", "HongKongin alue" jne.?
https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary
Quote from: sutki on 06.02.2023, 18:35:04
Lyhyen älämölöopiskelujakson jälkeen kouluun rakennettiin väliseiniä ja käytäviä homman yhä jatkuessa.
Quote from: JoKaGO on 06.02.2023, 19:10:12Quote from: sutki on 06.02.2023, 18:35:04
Lyhyen älämölöopiskelujakson jälkeen kouluun rakennettiin väliseiniä ja käytäviä homman yhä jatkuessa.
Eivät kehtaa tunnustaa, että tuommoiset ne oli ennen koulut, pitkät käytävät ja erilliset luokkahuoneet 8)
QuoteTavoitteiden ja todellisuuden ristiriidoista räikeä esimerkki on opetussuunnitelmat, OPSit. Niihin on turboladattuna valtava määrä kauniita arvoja, tavoitteita ja laajennuksia oppisisältöihin – myös paljon järkevää perusasiaa opetuksesta ja tavoitteista. Jokainen uusi OPS tuntuu samalla nousevan yhä ohuempaan yläpilveen ja kauemmaksi koulujen arjesta.
Voi vain kuvitella, mitä ajattelevat sellaiset opettajat – joille koulupäivä näyttäytyy nykyään enemmän päivittäiseltä selviytymistaistelulta – lukiessaan vaikka erään OPSin maalailua monilukutaidosta.
- Laajaan tekstikäsitykseen perustuen tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Viestejä voidaan ottaa vastaan ja välittää esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Oppilaat voivat harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.
Quote - Laajaan tekstikäsitykseen perustuen tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Viestejä voidaan ottaa vastaan ja välittää esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.
QuoteOppilaat voivat harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.
Quote from: Roope2 on 07.02.2023, 09:11:36
Ylen jutussa listataan sata erilaista syytä nykyiseen koulutustilanteeseen.
Tuotantotoiminnassa, jos lopputuotteen laatu on muuttunut huonommaksi aikaisemmasta, ensimmäinen kysymys on, käytämmekö samoja raaka-aineita kuin ennen.
Tätä näkökohtaa ei Ylen jutussa nähty aiheelliseksi pohtia.
https://yle.fi/a/74-20016625
QuoteMaryan Abdulkarim: On kätevä syntipukki populisteille syyttää maahanmuuttoa oppimistulosten laskustaApu (https://www.apu.fi/artikkelit/oppimistulosten-lasku-johtuu-maahanmuutosta-sanovat-populistit) 29.1.2023
[...]
Erityistä mielenkiintoa näyttää kuitenkin herättäneen lähinnä opetukseen ja oppimistulosten laskuun liittyvä ongelma, joka joidenkin mukaan on maahanmuuton muodostama ongelma. Erityisesti vaalivuonna maahanmuutto on kätevä syntipukki populisteille ja sitä voi syyttää vähän kaikesta. Ratkaisuja se ei kuitenkaan tarjoa, korkeintaan lisää vastakkainasettelua. Samalla oppijoiden ja opettajien tarvitsema tuki ja resurssit unohtuvat keskustelussa – ja usein myös päätöksenteossa.
Yhtenä ongelmana keskustelussa on nostettu esiin Suomi toisena kielenä – eli S2-opetusta. S2-opetuksessa ovat ne oppijat, joiden äidinkieli ei ole yksi kotimaisista. Vieraskielikategoria ei erottele oppijoita sen mukaan, onko hän syntynyt Suomessa vai muuttanut tänne vuosi sitten.
Katsotaanpa. Suomessa asui Tilastokeskuksen tietojen vuoden 2021 loppuun mennessä 485 000 vieraskielistä henkilöä, 8,3 prosenttia koko väestöstä.
Vieraskielisiksi siis lasketaan kaikki, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Suomessa puhutaan kymmeniä, ellei satoja vieraita kieliä.
Vieraskielisiä työikäisistä – 15–65- vuotiaista – oli 75 prosenttia. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten määrä olisi siis alle 25 prosenttia, joista Suomessa syntyneitä on vielä 67 prosenttia. Lukujen valossa voidaan siis todeta, että maahanmuuttajavanhempien lasten osuus kouluikäisistä on edelleen hyvin pieni ja näiden oppimistulosten vaikutus kokonaistulokseen tulisi suhteuttaa siihen.
Quote from: Maryan AbdulkarimEntä se S2-opetus? Opetushallituksen sivuilta löytyvät perusteet, joista voidaan tarkastella, millaisia tavoitteita eri oppiaineille on asetettu opetussuunnitelmassa. Esimerkiksi "Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä", kun taas "Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen."
Peruskouluamme käyvät siis oppijat, jotka ohjataan vieraskielisyyden perusteella S2-opetukseen. Se ei tähtää samaan kuin äidinkielen opetus. Näin ollen S2-opetuksessa on tarjolla heikompaa kieliopetusta. Monelle suomi on ainut akateeminen kieli, jota he opinnoissaan käyttävät ja tulevat käyttämään. Miksi tämä ei näy opetuksessa?
Olisi suoranainen ihme, jos kaikki tämä ei näkyisi S2-oppilaiden tuloksissa, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen osalta.
Quote from: Roope on 14.06.2022, 10:17:43
Riippuu varmaan Pisan osa-alueesta, mutta viimeksi kun tutkin, pojat olivat ainakin Euroopassa yleisesti tyttöjä edellä tai ero oli pieni. Suomi on tyttöjen ja poikien tulosten eron suhteen harvinainen poikkeus sellaisten maiden kanssa kuin Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Lähialueilla Euroopassa ei ole vastaavaa ilmiötä muissa maissa.
Quote from: Roope on 17.02.2023, 12:37:18
Uutisointi ja kommentointi on ollut kovasti toisenlaista esimerkiksi silloin, kun viime vuosina on käynyt ilmi, että poikien ja tyttöjen oppimistulosten ero on Suomessa koko maailman suurimpia lähinnä muutaman arabimaan kanssa tyttöjen hyväksi. Ei puhettakaan, että ongelma olisi itse koulujärjestelmässä ja että sitä pitäisi muuttaa luultavasti maailman eniten tyttöjä suosivasta muunlaiseksi. Kukaan ei esitä sitä vieläkään.
QuoteTyttöjen enemmistö lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa kasvaa – "Tämä ei ole tyttöjen syy"Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009404967.html) 20.2.2023
Nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat ennakkoasenteet ja lähipiirin paine. Tutkija varoittaa syyllistämästä nuoria valinnoista.
Poikien vähäisempi määrä sekä hakijoina että opiskelijoina on herättänyt huolta.
Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan osa nuorista miehistä voi kokea, että maskuliinisuuteen eivät kuulu opiskelu ja lukeminen. Hänen mukaansa olisi tärkeää miettiä sitä, kuinka poikia voisi tukea pedagogisesti ja kuinka heidät saataisiin kiinnostumaan erilaisista aloista.
Nuoria itseään Aapola-Kari varoittaa syyllistämästä.
"Helposti sanotaan, että tytöt ovat vallanneet oppilaitokset, mutta tämä ei ole tyttöjen syy."
AAPOLA-KARI sanoo, että Suomessa koulutusalat ovat erityisen sukupuolittuneita Euroopan mittakaavassa, ja muutos sukupuolten tasaisempaan jakautumiseen tapahtuu myös poikkeuksellisen hitaasti.
Hänen mukaansa luettelo koulutusvalintoihin vaikuttavista asioista on pitkä: oman paikkakunnan koulutusmahdollisuudet ja elinkeinorakenne, perhe, ystävät ja sukulaiset sekä sosiaaliset tekijät.
[...]
KANSALLISEN koulutuksen arviointikeskuksen Karvin johtava asiantuntija Jaana Saarinen sanoo, että koulutuksen eriytymiseen sukupuolen mukaan on pyritty vaikuttamaan vuosikymmenten ajan erilaisilla kehittämishankkeilla, joiden tulokset ovat jääneet osittain hyödyntämättä.
Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma on vuodelta 2014. Opetussuunnitelmaan kuuluu sukupuolitietoisuutta koskevia tavoitteita.
Saarinen näkee isona ongelmana sen, että osa nuorista jää kokonaan ilman koulutusta. Hän varoittaa nuorten potentiaalin tuhlaamisesta. Saarinen sanoo, että ajatukset eri sukupuolille sopivista valinnoista ovat sidoksissa oletuksiin, jotka voivat olla tiedostamattomia ja vaikuttaa taustalla.
"Esimerkiksi kympin tyttöjä ja maahanmuuttajataustaisia nuoria ohjataan hoitoalalle. On vaikea saada kiinni asenteista, jotka aiheuttavat tämän."
Ratkaisuna Saarinen näkee isot muutokset opettajankoulutuksessa. Hän ei syytä ongelmista yksittäisiä opettajia. Opettajankoulutuksessa tulisi Saarisen mukaan käsitellä enemmän tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja.
Quote from: potta on 20.02.2023, 12:17:25
S2-kaustin datan osalta pitää muistaa myös se, että keskiarvojen osalta luvut eivät välttämättä vastaa edes todellisuutta. Maahanmuuttajien oppimistuloksia kartoittaneen 12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus -selvityksen yhteydessä helsinkiläisessä paikallislehdessa julkaistiin uutinen (poistettu ilmeisen haitallisena jo aikoja sitten, saattaa tämän ketjun historiasta löytyä) siitä, kuinka selvityksen mukaan erot kantisten ja etenkin parin nimeltämainitsemattoman ryhmän välillä PISA-tuloksissa ovat melkein kaksi lukuvuotta yhdeksännellä luokalla, opettajien tekemässä arvioinnissa ero ei näy, vaan huomattavan heikosti suorituvia ryhmiä suositaan arvosanojen osalta.
Quote from: Niobium on 20.02.2023, 12:55:06
^ Tuo heikommin osaavien ryhmien eriarvoinen arvostelu voi osaltaan johtua siitä, että opettajat tuntevat huonommuutta, jos ryhmän suoritus ei vastaa Gaussin käyrää.
Eli jos käyrä on vinoutunut, jostain syystä, niin silloin opettaja ei ole tehnyt työtään oikein ja joutuu siitä vastaamaan. Siitä syystä kannattaa miettiä, että miten jakaa arvosanoja, ettei joudu silmätikuksi. Jos luokan keskiarvo poikkeaa, niin voi tulla kysymyksiä, että osaako opettaja työnsä?
Helpointa on siinä vaiheessa vähän tasoitella arvostelua.
Quote from: Bona on 20.02.2023, 13:49:27Quote from: Niobium on 20.02.2023, 12:55:06
^ Tuo heikommin osaavien ryhmien eriarvoinen arvostelu voi osaltaan johtua siitä, että opettajat tuntevat huonommuutta, jos ryhmän suoritus ei vastaa Gaussin käyrää.
Eli jos käyrä on vinoutunut, jostain syystä, niin silloin opettaja ei ole tehnyt työtään oikein ja joutuu siitä vastaamaan. Siitä syystä kannattaa miettiä, että miten jakaa arvosanoja, ettei joudu silmätikuksi. Jos luokan keskiarvo poikkeaa, niin voi tulla kysymyksiä, että osaako opettaja työnsä?
Helpointa on siinä vaiheessa vähän tasoitella arvostelua.
Peruskoulussa ei käytetä Gaussin käyrää.
Peruskoulun arvioinnissa huomioidaan tiedot, taidot ja työskentely. Taidot ovat esimerkiksi ryhmätyötaitoja tai aineeseen liittyviä taitoja, kuten vaikkapa mikroskoopin käyttö. Työskentelyyn kuuluu ajoissa tunnille tuleminen, työvälineistä huolehtiminen jne. Tiedot muodostavat suomenkielisilläkin oppilailla vain kolmanneksen arvosanasta.
Kukaan ei ole edes väittänyt, että peruskoulun arvosanat vastaisivat kenenkään perusopetukseen osallistuneen tiedollista tasoa. PISA-koe ei myöskään vastaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tai OPSin arviointikriteerejä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 20.02.2023, 14:40:54Tuossa piilee totooden siemen. Veikkaan että mamuoppilaille napsahtaa aiheetta hyvä numero ja niitä S2 oppilaita on piilossa enemmänkin. Taitaa olla niinkin että opettajille tulee ukaaseja mamuoppilaiden vanhemmilta jos tohtivat ontaa kullannupulle huonon numeron. Se ukaasikin voi olla aika raju ja se kannattaa ottaa vakavasti jos mielii terveenä pysyä.
Annetaan tästä eteenpäin kaikille mamuoppilaille kymppi kaikesta, niin yliopistot ja korkeakoulut täyttyvät varsinaisista, ja näin mamuttajat voivat läpsiä ylävitosia että kylläpä meillä onkin osaavat mamut, olemme välttäneet Ruotsin virheet. :roll:
Quote from: Niobium on 20.02.2023, 16:59:18
Eli jos olen ajoissa paikalla, pidän pääni kiinni, käytän mikroskooppia sen näköisesti, että ehkä ymmärrän mitä tapahtuu, vaikka en osaa tarkentaa linssiä, kunhan pyöritän tarkennusta, toistan mekaanisesti liikunnanopettajan liikkeitä tajuamatta hevonkukun vertaa, niin olen 2/3 huippuosaaja.
Quote from: Bona on 20.02.2023, 18:25:30Quote from: Niobium on 20.02.2023, 16:59:18
Eli jos olen ajoissa paikalla, pidän pääni kiinni, käytän mikroskooppia sen näköisesti, että ehkä ymmärrän mitä tapahtuu, vaikka en osaa tarkentaa linssiä, kunhan pyöritän tarkennusta, toistan mekaanisesti liikunnanopettajan liikkeitä tajuamatta hevonkukun vertaa, niin olen 2/3 huippuosaaja.
Jotakuinkin noin - paitsi että perusopetuksessa ei ole huippuosaajia, vaan lapsia - mutta kuinka monen 13-15-vuotiaan luulet suoriutuvan luettelemistasi asioista mallikkaasti?
Quote from: ikuturso on 23.02.2023, 21:40:46
Kun ohjelma on alustettu kukkatukka sanoo:
-Oppimistulokset ovat laskeneet 15 vuotta. Ei tämän päivän ratkaisuista voi vielä päätellä mitään. Oppimistulokset näkyvät viipeellä. Nykyiset ratkaisut ja niiden vaikutukset oppimistuloksiin näkyvät vasta vuosien päästä.
Eli Tampereen punikkiyliopiston wokekasvatustieteen hippiprofessoritar kertoo, että täällä ei ole mitään nähtävää. Hän on oikeassa ja muut väärässä. Palataan aiheeseen vuosien päästä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.02.2023, 21:43:13
^ Kaikki ovat onnellisen yhtä mieltä siitä, ettei mamuilla ole mitään vaikutusta mihinkään. Hohhoijjaa.
Quote from: ikuturso on 23.02.2023, 21:40:46Quote from: TAMPEREEN Yliopiston KASVATUSTIETEEN professoriOppimistulokset ovat laskeneet 15 vuotta.
Quote
Koululaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt – osalla oppilaista taustalta löytyy puutteellinen sanavarasto
Yhdeksäsluokkalaiset ovat matematiikan taidoiltaan jakautuneet entistä selkeämmin heikosti menestyviin, keskiosaajiin ja hyvin osaaviin oppilaisiin, summaa tuore raportti.
Peruskoululaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuore raportti arvioi, millaisia tekijöitä yhdeksäsluokkalaisten matikkaosaamisen laskun taustalta löytyy.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) arvio perustuu oppimistulosten arviointiin, joka toteutettiin digitaalisesti keväällä 2021. Siihen osallistui noin 12 500 yhdeksäsluokkalaista eri puolilta Suomea.
Sanalliset matikantehtävät tyssäävät osalla oppilaista kielitaidon puutteeseen
Osalla oppilaista matematiikassa suoriutumista heikentää sanavaraston puute. Suppean kielitaidon vaikutus tuli ilmi sanallisissa tehtävissä, joissa oppilaiden väliset erot olivat aiempaa suurempia.
– Kun matemaattinen ongelma esitetään sanallisessa muodossa, jo ongelman ymmärtäminen edellyttää, että on ymmärtänyt esimerkiksi sellaisia sanoja kuin todennäköisyys, tahko tai funktio, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvista.
[...]
QuoteVäkivalta järkyttää asukkaita – Osa pohtii jo tosissaan muuttoa
Puukotuksesta epäilty 13-vuotias tyttö oli poliisin mukaan suunnitellut tekoa, jotta pääsisi laitokseen tai vankilaan.
[...]
Kivisen perhe on jo pidempään miettinyt jonnekin muualle muuttamista.
"Että uskaltaako tuonne laittaa perusopetukseen?" Kivinen kysyy ja viittoo Vesalan peruskoulun suuntaan.
Kivisen sukulaislapsi käy koulua. Kiviselle on lapsen kokemusten perusteella syntynyt kuva, että koulu on ollut muutenkin levoton. Sellainen kuva piirtyy myös Kunta 10 -kyselyn tuloksista. Kyselyn mukaan koulun henkilökunta on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita huomattavasti yli Helsingin keskiarvon.
[...]
Oikarinen on ulkoilemassa pienen tyttärensä ja koiransa kanssa. Myös Oikarinen kertoo, että puukotus on järkyttänyt hänen tyttärensä päiväkotiryhmän vanhempia.
"Olemme aikuisten kesken puhuneet siitä, että miten tämä on mahdollista?"
Oikarinen sanoo, että hänen nuoruudessaan alueen nuoret tappelivat kyllä toisinaan – mutta mukana ei ollut kättä pidempää.
Hän on tehnyt jo päätöksen perheensä tulevaisuudesta alueella.
"En tule asumaan tällä alueella siihen asti, että lapsi menee kouluun."
[...]
Quote from: Niobium on 31.03.2023, 01:38:53
Kumma kyllä näillä hoodeilla ei ole tapahtunut uutiskynnystä ylittäneitä pahoinpitelyuutisia, vaikka täälläkin asuu tulokkaita.
Laumaantumisen mahdollisuus yllyttää näitä yksilöitä. Mutta kun pääkaupunkiseudulla tarvitaan halpaa työvoimaa, niin tällä hallituskaudella ei olla viitsitty panostaa hajauttamiseen ympäri maata. Se olisi uuteen ympäristöön varsin tehokas lannuste, että kouluissa olisi vain muutama opiskelija vailla laumaantumisen mahdollisuutta, jonka koen jengiytymisen esiasteena.
Ja pitää muistaa, että maaseudun puolesta aiemmin toitottanut keskusta on kääntänyt totaalisesti kelkkansa, ylämäkeen.
Quote from: ikuturso on 17.03.2023, 22:22:10
Sektori, segmentti, tahko, funktio, derivaatta, integraali, lävistäjä, halkaisija, säde, hypotenuusa, kateetti, kanta, korkeus, oikokulma, suorakulma, terävä kulma, tylppä kulma, tetraedri, kartio, lieriö, vaippa, tilavuus, pinta-ala....
Suurin osa noista termeistä tulee suomenkielisillekin uutena.
Mitä v*ttua tästä tehdään taas kielikysymys?
-i-
QuoteTodennäköisyystehtävässä 14 erityisesti arvosanan 5 tai 6 saaneet oppilaat valitsivat aiempaa
useammin vaihtoehdon, jossa ei luettu tarkasti tehtävänantoa, vaan poimittiin tekstistä yksittäi-
nen sana "kolme" kun olisi pitänyt ymmärtää poimia sanat "kolmella jaollinen", mikä johti tietyn
tyyppiseen virheratkaisuun (ks. myös edellä kuvio 8 ja siihen liittyvä teksti virhemekanismista).
Tämä tehtävä oli haasteellinen erityisesti heikoimpia arvosanoja saaneille maahanmuuttotaustai-
sille oppilaille, joita sanallisesti pitkähkö tehtävänanto ja termi "jaollinen" ovat saattaneet hämätä.
QuoteNäissä tehtävien ratkaisemisen oleellisena osana on hyvä luetun ymmärtäminen. Myös julkaisemattomissa
linkkitehtävissä havaittiin samanlaista ilmiötä. Pitkien sanallisten tehtävien osaaminen oli hyvin
heikkoa, vaikka lähtökohtaisesti tehtävän ratkaisemiseen olisivat riittäneet peruslaskutoimitukset.
Oppilaiden kyky ratkaista tehtäviä ei välttämättä olekaan heikentynyt, vaan syynä näyttää olevan
ainakin osittain heikko taito ymmärtää sanallisia tehtävänantoja.
QuoteKeskeinen ero heikompien ja parempien oppilaiden välillä näyttää tulevan erityisesti sanallissa
tehtävissä. Kun tehtävään sisältyy laskemisen lisäksi sanallinen ongelma, niin varsinkin arvosanoja
5–7 saaneet oppilaat osaavat näitä heikommin. Epäselvää on, onko syynä oppilaiden haluttomuus
keskittyä ratkaisemaan hankalampia tehtäviä vai kyky ymmärtää niitä.
QuoteNäyttää siltä, että oppilaiden osaaminen erityisesti matematiikan erityissanastossa, ongelman-
ratkaisutehtävissä ja sanallistetuissa tehtävissä on oleellisesti heikentynyt vuosien varrella.
On siis järkevää kiinnittää huomiota yhtäältä oppilaiden sanavaraston kehittymiseen, tekstien
ymmärtämisen ja ajattelun taitoihin ja toisaalta taitoon työskennellä pitkäjänteisesti ongelma-
ratkaisutehtävien parissa. Näiden taitojen kehittäminen jo alakoulusta alkaen helpottaisi monen
oppilaan kykyä ratkaista tehtäviä, joissa pitää soveltaa jo opittuja tietoja.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.04.2023, 19:28:52Katsottu.
MOT
Ma 17.04.2023 klo 20.00, YLE TV1
Onko inkluusiosta tehty koulujen ongelmien syntipukki? MOT tutkii, mitä inkluusio tarkoittaa luokissa. Osa vanhemmista turvautuu äärimmäisiin keinoihin tuen saamiseksi. Tiina ja Jukka ottivat 13-vuotiaan poikansa pois koulusta.
Quote from: We are born creative geniuses and the education system dumbs us down, according to NASA scientists
by Coert Engels | 5 years ago
Our natural creative genius is stifled from the time we are born.
At TEDxTucson, Dr. George Land dropped a bombshell when he told his audience about the shocking result of a creativity test developed for NASA but subsequently used to test school children: https://www.youtube.com/watch?v=ZfKMq-rYtnc&t=2s
NASA had contacted Dr. George Land and Beth Jarman to develop a highly specialized test that would give them the means to effectively measure the creative potential of NASA's rocket scientists and engineers.
The test turned out to be very successful for NASA's purposes, but the scientists were left with a few questions:
Where does creativity come from? Are some people born with it or is it learned? Or does it come from our experience?
The scientists then gave the test to 1,600 children between the ages of 4 and 5. What they found shocked them.
This is a test that looks at the ability to come up with new, different, and innovative ideas to problems. What percentage of those children do you think fell in the genius category of imagination?
A full 98 percent!
It gets more interesting
But this is not the real story. The scientists were so astonished that they decided to make it a longitudinal study and tested the children again five years later when they were ten years old.
The result? Only 30 percent of the children now fell in the genius category of imagination.
When the kids were tested at 15 years the figure had dropped to 12 percent!
What about us adults? How many of us are still in contact with our creative genius after years of schooling?
Sadly, only 2 percent.
And for those who question the consistency of these results — or think they may be isolated incidences — these results have actually been replicated more than a million times, reports Gavin Nascimento whose article first alerted me to this amazing study and its shocking implication: that the school system, our education, robs us of our creative genius.
Nascimento writes:
"The reasoning for this is not too difficult to apprehend; school, as we plainly call it, is an institution that has historically been put in place to ultimately serve the wants of the ruling class, not the common people.
"In order for the so-called elite to maintain their lavish lifestyles of overt luxury — where they contribute the least but enjoy the most — they understand that children must be dumbed down and brainwashed to accept (and even serve) their rapacious system of
- artificial scarcity,
- unending exploitation, and
- incessant war."
What now? Can we recuperate our creativity?
Land says we have the ability to be at 98 percent if we want to.
From what they found from the studies with children and from how brains work, there are two kinds of thinking that take place in the brain. Both use different parts of the brain and it's a totally different kind of paradigm in the sense of how it forms something in our minds.
One is called divergent — that's imagination, used for generating new possibilities. The other is called convergent — that's when you're making a judgment, you're making a decision, you're testing something, you're criticizing, you're evaluating.
So divergent thinking works like an accelerator and convergent thinking puts a brake on our best efforts.
"We found that what happens to these children, as we educate them, we teach them to do both kinds of thinking at the same time", says Land.
When someone asks you to come up with new ideas, as you come up with them what you mostly learn at school is to immediately look and see:
"We tried that before", "That's a dumb idea", "It won't work" and so forth.
This is the point and this is what we must stop doing:
"When we actually looking inside the brain we find that neurons are fighting each other and actually diminishing the power of the brain because we're constantly judging, criticizing, and censoring," says Land.
"If we operate under fear we use a smaller part of the brain, but when we use creative thinking the brain just lights up."
What's the solution?
We need to find that five-year-old again. That capability that we as five-year-old possessed never goes away.
"That is something you exercise every day when you're dreaming," Land reminds us.
How do you go about finding that five-year-old?
Land challenges us all: Tomorrow, you take a table fork, turn your five-year-old on and come up with 25 or 30 ideas on how to improve on the table fork.
Quote from: Bona on 03.05.2023, 05:38:51
Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.04.2011, 16:47:30
Miten tyhmentäminen vaikuttaa älykkyyteen? "Dumping down" -teoreetikot esittävät, että teollinen vallankumous vaati länsimaissa koulutusjärjestelmän fiksaamista tyhmentävään suuntaan, jotta koneen osaseksi joutunut VHM ei stressaantuisi liikaa.
http://www.deliberatedumbingdown.com/
Tällöin koulutusjärjestelmän tehtäväksi tehtaita omistavien rockefellereiden mielestä tuli "ihmisen yhteensovittaminen tuotantojärjestelmään".
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 19:03:26Quote from: John D. Rockefeller General Education Board (1906)In our dreams, people yield themselves with perfect docility to our molding hands. The present eduction conventions of intellectual and character education fade from their minds, and, unhampered by tradition, we work our own good will upon a grateful and responsive folk.– John D. Rockefeller General Education Board (1906)
We shall not try to make these people, or any of their children, into
{1} philosophers, or
{2} men of science. We have not to raise up from them
{3} authors,
{4} educators,
{5} poets or
{6} men of letters. We shall not search for
{7} great artists,
{8} painters,
{9} musicians nor
{10} lawyers,
{11} doctors,
{12} preachers,
{13} politicians,
{14} statesmen
– of whom we have an ample supply. The task is simple. We will organize children and teach them in a perfect way the things their fathers and mothers are doing in an imperfect way.
Tehtävä on yksinkertainen: tyhmennä massat sellaiselle tasolle, että ne eivät kyseenalaista epäinhimillistä työtään korporaatioissa, eivätkä etenkään aloita omia bisneksiä, joista olisi uhkaa tai haittaa eliitille.
...
Onko niin, että maailmassa ei ole tarpeeksi tyhmiä ihmisiä täyttämän heitä varten luotuja työpaikkoja? Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?QuoteThe shocking possibility that dumb people don't exist in sufficient numbers to warrant the millions of careers devoted to tending them will seem incredible to you. Yet that is my central proposition: the mass dumbness which justifies official schooling first had to be dreamed of; it isn't real.– John Taylor Gatto, New York State Teacher of the Year, "The Underground History of American Education"
QuoteMiksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?
« : 28.08.2011»
Hyvin pitkä postaus, sisältö:
I. Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?
II. Institutionalisointia kehdosta hautaan
III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset
IV. Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio
V. Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa
VI. Toimenpidesuositukset
VII. Johtopäätös
Miksi hyödyllisiä elämäntaitoja opettavista kouluista tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?
Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.
...
Lopetan tämän establishmentin hallussa olevan koulutuslaitoksen mustamaalauksen Aldous Huxleyn varoitukseen ihmiskunnalle:QuoteA really efficient totalitarian state would be one in which the all-powerful executive of political bosses and their army of managers control a population of slaves who do not have to be coerced, because they love their servitude. To make them love it is the task assigned, in present-day totalitarian states, to ministries of propaganda, newspaper editors and schoolteachers.... The greatest triumphs of propaganda have been accomplished, not by doing something, but by refraining from doing. Great is truth, but still greater, from a practical point of view, is silence about truth.– Aldous Huxley, forward to "Brave New World," 1946 edition
Quote from: Bona on 03.05.2023, 16:28:01
Miten, ihan tarkalleen, tyhmentäminen koulussa tapahtuu?
Quote... Pidin kuitenkin typerinä väitteitä, joiden mukaan lapset luonnostaan uteliaina oppisivat kaikenlaista itsekseen ja viettäisivät aikaa ulkona, jos koulua ei olisi.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.05.2023, 12:17:26
Tässä aikaa rankkaa tavaraa ikivanhasta teemasta: eliitin luoman koulustussysteemin tarkoitus on tyhmentää oppilaita, jotta eliitti voisi täysipainoisesti hyväksikäyttää heitä.
Quote from: RP on 03.05.2023, 20:27:15
Hyvin ymmärrettävää siltä kannalta (ja havaittavissa olevaa) että lapsilta tukee "outside the box" ideoita, kun he eivät ole edes oppineet, mikä se laatikko oikein on. Pääosa näistä ideoista on huonoja, mutta valitettavasti lähtökohtaisesti sen oppiminen mikä toimii käytännössä tarkoitaa, että oppii, minkä on havaittu aiemmin toimivan.
QuoteOppimis- ja osaamispuhe sumentaa koulukeskusteluaHelsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009589455.html) 20.5.2023
Huolipuhe lasten ja nuorten heikkenevistä oppimistuloksista on kiihtynyt samassa suhteessa kuin Suomen sijoitus Pisa-tutkimuksissa on laskenut. Pitääkö olla huolissaan? Ehkä pitää, mutta jostain muusta kuin Pisasta.
[...]
Mittaustulosten vertailusta on lyhyt matka siihen, että koulutus nähdään kilpailun kenttänä samaan tapaan kuin elintaso tai bruttokansantuote. Pisa-vertailuja onkin kutsuttu uudeksi olympialajiksi, jonka tuloksia jännätään joka neljäs vuosi.
[...]
Koulutus on monimutkainen järjestelmä, jonka kehittämistä ei pitäisi antaa talouselämästä kotoisin olevan kilpailuajattelun ohjattavaksi. Onneksi Suomessa on tähän saakka oivallettu olla menemättä tähän mittaamisen kierteeseen. Lohdullista on huomata, että monet koulutusvertailuja tekevät tiedostavat itsekin ongelman. Esimerkiksi Pisa-tutkimusta johtava OECD:n koulutusasiantuntija Andreas Schleicher on todennut: "Emme tiedä, ovatko toimenpiteet, joihin ryhdymme, osa ratkaisua vai osa ongelmaa."
Kannattaa pitää katse siinä, mikä on koulutuksen tarkoitus ja mennä sitä kohti. Taaksepäin vanhakantaiseen koulunpitoon ei ole paluuta. Sivuille muiden maiden tuloksiin ei auta vilkuilla. Uudistusten tavoitteena ei ole, että Pisa-testeissä Suomen lapset ja nuoret olisivat ykkösinä. Tavoite on, että he voivat elää hyvän elämän elämisen arvoisessa maailmassa.
Vaarana on, että jos koulu yrittää mahdotonta, se menettää senkin, mikä sille olisi mahdollista. Suomalainen koulutus on yhä varsin tasa-arvoista, tasalaatuista ja demokraattista. Meillä on moni asia hyvin. Näiden hyvien asioiden perustalle kannattaa rakentaa entistä parempaa koulutusta.
Hannu L. T. Heikkinen on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hannu Simola on Helsingin yliopiston koulutussosiologian ja -politiikan emeritusprofessori.
QuoteSUOMALAISLASTEN oppimistulosten lasku ja kouluissa tapahtuneet muutokset ovat herättäneet viime aikoina runsaasti keskustelua. Eräs muutos on tapahtunut konkreettisesti koulun seinien sisällä.Olen vanha ukko, kansakoulusta opintien aloittanut, en tietenkään toivo mitään muinoista järjestemää takaisin, mutta joku tolkku on kai saatava, jopa peruskouluunkin,,varmaan ns. s2 oppilaat vievät, varsinkin avokouluissa sen suurimman huomion ja seurauksena muutkaan oppilaat eivät viitsi opiskella.
Suomeen on rakennettu viime vuosina uudenlaisia avokouluja, joissa luokkahuoneiden väliset seinät on saatettu korvata esimerkiksi verhoilla.
Ilta-Sanomat uutisoi viime keskiviikkona, että esimerkiksi Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoulussa ja Imatralla Mansikkalan koulukeskuksessa avoimia tiloja on kuitenkin pitänyt korjata jälkeenpäin pystyttämällä luokkien väliin seiniä.
QuoteRimpelän näkemyksen mukaan viime aikoina paljon puhuttaneisiin koulujen muutoksiin ovat vaikuttaneet opetussuunnitelman uudistukset. Suomalaiskoulujen alamäkeä analysoineet opettajat ovat esittäneet tässä yhteydessä kovaa kritiikkiä avotiloja kohtaan. Rimpelä ei kuitenkaan pidä itseään parhaana asiantuntijana vastaamaan kysymykseen oppimistulosten laskusta.Onneksi omat lapset ovat täys`ikäisiä (ed.maininta lapsistamme ei välttämättä tarkoita,,että ovat aikuisia).
– Siihen on monta eri syytä. Kun ajattelee, kuinka paljon lasten ja nuorten tuen tarve on ollut esillä ja että meillä on liian vähän tarjolla sitä. On perusteetonta etsiä syitä pelkästään uudistuvista oppimisympäristöistä.
QuoteKOULUJEN suunnittelussa käytettävien RT-korttien lähdeluettelossa ensimmäisenä on mainittu tamperelaisen konsulttiyhtiön Finnish Education Groupin moderneja opetusympäristöjä käsittelevät opaskirjat CookBook ja CookBook 2.0.
Yhtiö konsultoi verkkosivujensa mukaan koulujen ja kuntien kouluhankkeita CookBook-osallistamisprosessilla. Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä on yksi opaskirjassa esitellyistä "kokeista" ja konsulttiyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Quote from: Bona on 03.05.2023, 05:38:51
Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 20.05.2023, 23:57:47Quote from: Bona on 03.05.2023, 05:38:51
Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?
aikamoiseksi hevonsonnaksi mennyt tämä ketju, Suomen pisatulokset ovat erinomaisia ja meidän pahin ongelma on se että se ei näy yhtään mitenkään työelämässä varsinkin naisten suhteen.
QuoteNäin peruskoulu korjataanHelsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Oppimistulokset heikkenevät, keskittymiskyky rapautuu ja mielenterveysongelmat varjostavat koululaisten arkea. Samalla opettajien työpäivät täyttyvät paperitöistä ja loputtomista Wilma-viesteistä. Peruskoulu on kriisissä, mutta mitä tilanteelle pitäisi tehdä? 92 opettajaa eri puolilta Suomea kertoo.
Onko peruskoulu rikki?
Siltä se kuulostaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylpeydenaiheesta on tullut synkkien uutisten aihe.
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista.
Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta mistä peruskoulun ongelmat johtuvat ja miten ne korjataan?
Koulukeskustelussa äänessä ovat enimmäkseen poliitikot, tutkijat ja somekommentaattorit. Moni kuvittelee olevansa jonkin sortin kokemusasiantuntija: Kun minä kävin koulua, oli vielä kunnollista.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista – joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Mitä opettajat ajattelevat inkluusiosta? Entä koulushoppailusta? S2-opetuksesta? Älylaitteiden käytöstä?
Ja ennen kaikkea: miksi suomalaisten lasten oppimistulokset ovat heikentyneet niin nopeasti?
Nyt opettajat saavat äänen.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
QuoteJa älylaitteet. Neljä viidestä koulukomitealaisesta on sitä mieltä, että älylaitteiden aiheuttamat ongelmat heikentävät osaltaan oppimistuloksia.
Peruskoulua käy nyt sukupolvi, joka on kasvanut kännykkä kädessä.
"Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, pitkäjännitteisyyttä ei ole ja opiskeluun suhtaudutaan välinpitämättömästi", sanoo Janne Kankainen, joka opettaa historiaa, yhteiskuntaoppia ja liikuntaa Sotkamossa. Kankaisen mielestä yläkouluihin pitäisi lanseerata Lasten oikeuksien viikkoa vastaavasti "Nuorten velvollisuuksien viikko", sillä yleinen välinpitämättömyys koulua ja oppimista kohtaan on kasvanut vuosikymmenen kuluessa.
"Opettajilla ei ole mitään keinoa kilpailla somen kanssa, jos kännykät ovat näppien ulottuvissa", sanoo keskisuomalainen aineenopettaja Sanra Teno. Hänen mielestään opettajilla pitäisi olla oikeus kerätä kännykät pois oppitunnin alussa. "Eivät ne pysy poissa kädestä muuten. Yläkouluikäinen ei osaa säädellä omaa älylaitteen käyttöään. Monissa kouluissa oppilailla on digioppimiseen jo omat laitteet. Henkilökohtaista kännykkää ei tarvita mihinkään oppitunnin aikana", Teno sanoo.
Helsinkiläisen matematiikan opettajan Timo Salmisen mukaan älylaitteilla on selvästi suurin vaikutus oppimistuloksiin. "Niiden käyttö heikentää keskittymiskykyä ja vie järjettömästi aikaa muutenkin", Salminen sanoo.
Salmisen mielestä koulutuksen järjestäjät voisivat kieltää oppilaiden omien älylaitteiden käytön oppitunneilla.
...
"Tuntuu, että oppilaiden kiinnostus koulunkäyntiä ja esimerkiksi lukemista kohtaan on laskenut. Älylaitteet, pelit ja Tiktok vievät leijonanosan hyvin monen alakoululaisenkin vapaa-ajasta, ja selailua haluttaisiin jatkaa myös oppitunneilla", Pitkänen sanoo.
...
... puhelimet pitäisi voida kerätä pois koko koulupäivän ajaksi.
"Niitä käytetään lähinnä viihdetarkoituksiin. Oppilaat käyvät niin kierroksilla peleistä ja someviestittelystä, että opiskelu ja keskittyminen kärsii selvästi", Markkanen sanoo.
...
"Oppilaat ovat tottuneet välittömään palkitsemiseen muun muassa tietokonepelien kautta. Opiskelu vaatii pitkäjänteistä vaivannäköä ja palkinnot tulevat hitaammin. Tämä turhauttaa monia, eikä riittävää puristusta ja itsekuria tahdo löytyä", Markkanen sanoo.
Laitekysymys ei tietenkään ole yksiselitteinen. Useimmissa kouluissa älylaitteita käytetään paljon myös opetuksessa. Joissain peruskouluissa oppilaat saavat kannettavat tietokoneet käyttöönsä. Yhä suurempi osa opetusmateriaaleista on digitaalisia.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
QuoteNäin opettajat sanovat älylaitteiden käytöstä opetuksessa:
...
Ongelma ei olekaan itse laitteissa, opettajat sanovat. Ongelma on siinä, miten pahasti oppilaat ovat koukussa kännyköihinsä ja miten suuren osan heidän ajastaan ja energiastaan erilaiset sovellukset ja pelit rohmaisevat.
Miten keskittymiskykyä ja älylaiteongelmaa pitäisi ratkoa?
Osa opettajista kannattaa "kännykkäparkkia", jossa koululaiset antaisivat puhelimensa koulupäivän ajaksi säilöön.
Monet puhuvat vastatoimista, kuten lukemisen korostamisesta.
Opettajat ovat hyvin huolissaan lukutaidon heikkenemisestä. Lukeminen on tärkein perustaito, joka on hapertumassa juuri keskittymiskyvyn ohentuessa.
Lukutaidon heikkenemisestä seuraa myös ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen, kuten yksi vastaaja toteaa.
"Koulussa pitää lukea enemmän ja lukemisen pitää olla pakollista", helsinkiläinen erityisopettaja Sami Luoto sanoo.
Luodolla on mielessään ratkaisuehdotus:
"Keskittyminen voisi olla uusi oppiaine. Keskittymään oppii harjoittelemalla keskittymistä."
Quote from: Niobium on 21.05.2023, 09:55:32Lähteestä peda.net:
SNIP
"Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
Mistään puskasta hälyttävät tiedot eivät tule. Asia todettiin jo valtioneuvoston julkaisussa 2021."
QuotePerusopetuksen alakoulun luokilla ryhmäkoko pyritään pitämään 20–25 oppilaassa. Yhdysluokka tai yleisopetuksen luokka jaetaan, kun sen koko ylittää 25 oppilasta.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
QuoteRIMA ON LIIAN ALHAALLA
Oppimistulosten heikkeneminen johtuu myös siitä, että peruskoulussa rima on laskettu liian alas, sanovat monet koulukomitean opettajat.
"Päättöarvioinnin kriteereistä näkee, että peruskoulun pääsee vaikka kantamalla läpi", sanoo vihtiläinen luokanopettaja Ida Välimaa.
Välimaan mielestä taustalla on mittavampi asennemuutos suhteessa oppimiseen. Oppilaat pelkäävät työn tekemistä ja opettajat arastelevat työn teettämistä.
"Lapsen edun ehdoton valvominen on yksi perusopetuksen kirkkaimmista tehtävistä. Etu ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ruokimme koko ajan kaikkien välitöntä ja jatkuvaa hyvää mieltä. Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii työskentelyä, ponnistelua ja toisinaan epämiellyttävienkin asioiden kohtaamista", Välimaa sanoo.
Kodin ja koulun pitäisi yhdessä tehdä kaikkensa lapsen eduksi. Vanhemmat toivovat periaatteessa, että ongelmiin puututaan. Mutta kun kohteena onkin oma lapsi, puuttuminen johtaa konfliktiin.
"Itse ajattelen koulua pienoisyhteiskuntana. Jos koulun järjestyssääntöihin ja käytäntöihin ei haluta tai kyetä sitoutumaan, on ennuste melko huono", Välimaa sanoo.
Keskisuomalaisen aineenopettajan mielestä vaatimustasoa on laskettu niin paljon, että arvosanan 5 voi saada osaamatta oikeastaan mitään.
"Opetus ei oikein kohtaa ketään, sillä joudutaan usein menemään heikompien ehdolla. Tekemättömyys tarttuu, ja hyvätkään eivät oikein ole enää hyviä, koska panostaa ei tarvitse", aineenopettaja sanoo.
...
... "työmoraali, pitkäjänteinen työskentely ja perinteinen suomalainen sisu" loistavat poissaolollaan useimmissa ryhmissä.
"Tämä johtunee osittain asennemuutoksesta, osin aivokemiasta. Oppilaat ovat tottuneet nopeisiin dopamiinipurkauksiin esimerkiksi älylaitteiden lisääntyneen käytön myötä", Lehtinen toteaa.
Kalajoella yläkoulun aineenopettajana työskentelevä Hanna Siltakoski sanoo, että oppilaiden asenne opiskelua kohtaan on heikentynyt. Koululaisilta pitäisi voida vaatia enemmän.
"Vallalla on kulttuuri, jossa ajatellaan, että helposti ilman ponnisteluja ja aktiivista työskentelyä pitäisi tulla tuloksia tai saavutuksia", Siltakoski sanoo.
...
Ponnistelu ja tavoitteellisuus ovat kokeneet inflaation yhteiskunnallisesti. "Viihde ajaa ohi", Valkama sanoo.
Koulukomitean vastauksissa toistuu sama ajatus: peruskoulussa pitäisi palata perusasioiden pariin. On opeteltava lukemaan ja laskemaan ennen kuin aletaan kokeilla jotain uutta, kuten ilmiöpohjaisuutta.
Vantaalaisen alakoulun rehtori Anne Dernjatin sanoo, että kaikki nykyiset oppiaineet eivät ole tarpeellisia alakoulussa.
"Perusasioiden opiskeluun pitäisi olla tarpeeksi aikaa, erityisesti suomen kielen ja matematiikan", Dernjatin sanoo.
...
"Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustat pitää saada kuntoon. Kaikki uusi rakentuu jo opitun varaan. Jos halutaan, että oppilaat oppivat lukemaan, hankitaan kirjoja ja luetaan. Digivälineet ovat täysin toissijaisia hankintoja, jos perusasiat ovat hakusessa."
Vaasalainen alakoulun rehtori Anne Kärki sanoo, että ongelmat johtuvat opetussuunnitelmasta, joka ihannoi vääriä asioita:
"Avoimet oppimisympäristöt, itseohjautuvuus, laaja-alaiset opintokokonaisuudet ja digitaalisuus eivät voi olla kenellekään hyväksi, elleivät perusasiat ole lapsella ja nuorella ensin kunnossa. Perustekemisellä kasvatetaan oppilaan pitkäjänteisyyttä",[/size] Kärki sanoo.
Hänen mielestään vanhempien uusavuttomuus ja perheiden pirstoutuneisuus sekä sosiaalinen media vaikuttavat lapsiin.
"Heillä on aivan liikaa ärsykkeitä elämässä. Koululla olisi mahdollisuus olla ärsykevapaa vyöhyke."
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
QuoteVANHEMMUUS ON HUKASSA
Niin, perhe ja vanhemmat. Mikä on kotien vastuu ongelmista, jotka näkyvät koulussa?
Aihe on räjähdysherkkä. Monet opettajat sanovat, että vanhempien vastuu on tabu, jonka esille nostaminen aiheuttaa yhteenottoja kodin ja koulun välillä.
Koulukomitean vastausten perusteella monelta huoltajalta on vanhemmuus hukassa, ja se näkyy koulussa.
Opettajat eivät kaipaa vastakkainasettelua, vaan yhteistyötä ja selkeää työnjakoa kotien kanssa.
"Koulun arvostus on vähentynyt. Monet vanhemmat näkevät koulun säilytyspaikkana, johon voidaan kohdistaa mitä uskomattomimpia vaatimuksia, vaikka ne eivät liittyisi koulun toimintaan", sanoo tuusulalainen erityisopettaja Katja Mäkinen.
Mäkisen mukaan koulussa näkyy se, että monet vanhemmat eivät rajoita lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä vapaa-ajalla. "Kouluun tulee oppilaita, jotka eivät ole nukkuneet, syöminen on unohtunut tai korvautunut herkuilla ja joilla on fyysisiä vieroitusoireita älylaitteista. Oppiminen on mahdotonta, jos keho ja aivot eivät saa unta sekä ravintoa ja ulkoilua oikeassa määrin."
Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että koulunkäyntiä tukevien asenteiden heikkeneminen on osaltaan heikentänyt oppimistuloksia.
Salolainen luokanopettaja Timo Ahonen näkee oppimistulosten laskun taustalla laajemman kulttuurinmuutoksen.
"Koulu koetaan yhä enemmän palvelulaitoksena, jonne voi ulkoistaa vanhemmuuden ikävät ja raskaat asiat", Ahonen sanoo.
Vastuun vierittäminen koululle ei koske Timo Ahosen mielestä vain vanhempia, vaan laajemmin koko yhteiskuntaa: "Koko perusopetuksen tehtävä on hämärtynyt päättäjien silmissä."
Hyvinkääläinen luokanopettaja Riikka Toivo sanoo, että kotien kasvatusvastuuta sysätään kouluille: "Koulusta on tullut kasvatuslaitos. Koulu ei ole enää paikka, jossa opiskellaan ja opitaan asioita."
Riikka Toivon mukaan koululle on vähitellen annettu yhä enemmän lisätehtäviä, kuten lasten liikuttaminen, tunnetaitojen ja käytöstapojen opettaminen. Mutta samaan aikaan odotetaan, että opettajat huolehtisivat entiseen malliin perusasioista eli opettaisivat lapset lukemaan ja laskemaan – ja tekisivät sen "mielellään ilmiöpohjaisesti" eli uusia menetelmiä samalla soveltaen.
Ironisen kommentin pointti on selvä: yhtälö on mahdoton.
"Opettamiseen jäävä aika vähenee jatkuvasti. Opettajalla tulisi olla aikaa tehdä opetustyönsä kunnolla ja aikaa olla läsnä luokassa oppilaiden kanssa", Toivo sanoo.
Sodankyläläinen alakoulun rehtori Ari Arvola sanoo, että osalla oppilaista ja huoltajista on "hyvin negatiivinen asenne opiskeluun ja kouluun".
"Osalla on vanhemmuus täysin hukassa. He vaikuttavat olevan lähinnä lapsen teinikavereita", Arvola sanoo.
Arvolan mielestä asennemuutos vaatisi julkista keskustelua ja ongelmien nostamista reippaasti esille, vaikka siitä nouseekin meteli.
Alakoulun rehtorina Raahessa työskentelevä Olli Kaisto sanoo, että huoltajien asenne koulua kohtaan on muuttunut.
"Huoltajat eivät salli koulun tuottaa lapsilleen pettymyksiä. Koulu edustaa yhteiskuntaa ja auktoriteettia. Tietynlaiset huoltajat ovat sysänneet kasvatusvastuun koululle. Kurinpitoon pitää saada lisää työkaluja. Jos vanhemmatkin ovat eri puolella aitaa koulun kanssa, on koulu aika voimaton", Kaisto sanoo.
Vantaalla opettavan Paula Lehtisen mukaan osa perheistä suhtautuu kouluun kuluttajamaisesti.
"Koulu nähdään useammin palvelun tarjoajana, jolloin perhe ja oppilas kokee olevansa asiakasasemassa", Lehtinen sanoo.
Samanlainen näkemys toistuu vastauksissa. Huoltajat tehtailevat valituksia rehtorille, jos oma lapsi ei saa riittävän hyviä arvosanoja – sen sijaan, että lasta patistettaisiin opiskelemaan enemmän.
Turkulainen luokanopettaja Sameli Valkama sanoo, että kodit vaativat koululta ja opettajilta paljon. Wilma ja monet yhteydenpitokanavat, kuten viestisovellukset, houkuttelevat puuttumaan koulun toimintaan.
"Kotien vastuusta ollaan julkisesti hiljaa", Valkama sanoo.
Nyt vanhemmat saattavat haluta vaihtaa liian vaativana pidetyn opettajan sijasta toisen opettajan erityisopetukseen, sanoo yksi opettaja.
Kouluissa näkyy kasvatuksen minäkeskeisyys, sanoo pohjalainen luokanopettaja:
"Oppilaiden sopeutuminen koulumaailmaan ja ryhmiin sekä muiden huomioon ottaminen on vaikeaa. Sääntöjen noudattaminen on joillekin lapsille tosi haasteellista."
Lasten ja myös heidän vanhempiensa lisääntynyt oireilu näkyy koulun arjessa kaikkialla Suomessa. Koronapandemia ja etäkoulujaksot pahensivat tilannetta.
Opettajat ymmärtävät vanhempien paineita ja mutkikkaita haasteita.
"Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja tavallinen vanhemmuus puuttuu osalta, ei tietenkään kaikilta", sanoo tamperelainen erityisluokanopettaja Ninni Salo-Talonen.
"Samaan aikaan niin sanotuissa vakaissa perheissä tiedostetaan ja tuetaan lapsia entistä paremmin ja viedään heitä harrastuksiin", Salo-Talonen sanoo.
Polarisaation voimistuminen eli ääripäiden korostuminen näkyy monissa vastauksissa. Ääripäät ovat yliedustettuina entisen "ihan hyvin pärjäävän harmaan massan" sijaan.
Kuten Ninni Salo-Talonen sanoo: "Tämä ei näy ainoastaan liikuntatuntien kärki- ja häntäpään välimatkan kasvuna vaan muissakin taidoissa."
"Ehkä tietynlainen näköalattomuuden tunne vaivaa jo yhä useampaa vanhempaakin pätkätöiden yleistymisen ja työmarkkinoiden epävarmuuden myötä?" Salo-Talonen pohtii.
Vaativien tapausten kanssa työskentelevä helsinkiläinen erityisopettaja sanoo, että kodit ovat jakautuneet entistä jyrkemmin kahtia. Osa vanhemmista on kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä, osa taas ei. Se voi johtua vanhempien voimavaroista. Joissain kodeissa ei enää nähdä koulun ja oppimisen merkitystä lapsen tulevaisuudelle.
Kodin asenne siirtyy lapsiin.
"Osa ei jaksa, osaa ei huvita, osa ei näe opiskelua tärkeänä", erityisopettaja sanoo. Hänen mukaansa kouluissa on yhä enemmän lapsia, jotka eivät yksinkertaisesti kykene opiskelemaan.
Kyse on myös koulujen eriytymisestä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kouluja pidetään edelleen tasalaatuisina, mutta eriytyminen näkyy kuntien välillä ja kaupunkien sisällä.
"Koulutusleikkausten jäljiltä suomalaiset oppilaat ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisessa asemassa", sanoo turkulainen kieltenopettaja Terhi Ylirisku.
"Joissakin kunnissa esimerkiksi oppimateriaalit, kuten työkirjat ovat itsestäänselvyys. Toisissa opettajat joutuvat kynsin hampain taistelemaan niistä ja pitämään puolustuspuheita sille, että oppilaan ja opettajan on saatava kunnon työvälineet oppimisen takaamiseksi", Ylirisku sanoo.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Quote
Kaupunkien sisällä huolestuttaa "koulushoppailu". Osa vanhemmista pyrkii esimerkiksi painotetun opetuksen kuten musiikkiluokkien avulla välttämään huonomaineiseksi koettua lähikoulua.
Koulukomiteasta lähes 60 prosenttia on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulujen eriytyminen on Suomessa jo todellinen ongelma, johon pitäisi puuttua. Koulujen eriytyminen liittyy asuinalueiden eriytymiseen. Ongelmat ja tuen tarpeet kasautuvat joissain kaupungeissa samoihin kouluihin.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Quote
S2 VAATII KORJAAMISTA
...
"Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden määrä kasvaa etenkin pääkaupunkiseudulla räjähdysmäistä vauhtia. Tähän ei ole kuitenkaan valmistauduttu esimerkiksi antamalla opettajille lisäkoulutusta tai kouluille riittävästi resursseja tukemaan S2-oppilaita kouluarjessa", sanoo Petra Siltainsuu, joka työskentelee erityisluokanopettajana Espoossa.
Monet opettajat kannattavat sitä, että valmistava S2-opetus muutettaisiin kaksivuotiseksi.
"Vieraskieliset jätetään heitteille", sanoo keskisuomalainen äidinkielenopettaja.
"Kuinka moni meistä oppisi vieraan kielen yhden vuoden aikana ja sen pohjalta lähtisi opiskelemaan akateemista kielitaitoa vaativia aineita yläkouluun?"
Erityisluokanopettajana Uudellamaalla työskentelevä Ilkka Miettinen sanoo, että erityisesti toisen polven maahanmuuttajat pitäisi huomioida. Se auttaisi kotoutumisessa.
"Jokaiselle maahanmuuttajalle on taattava mahdollisuudet kouluttautua ja kehittyä oman osaamisensa tarpeiden sekä edellytystensä mukaisesti. Esimerkiksi S2-opetuksen tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkua toisen asteen loppuun asti", Miettinen sanoo.
Aineenopettajana Helsingissä työskentelevä Juho Vehviläinen sanoo, että vaatimustaso S2-opetuksen kohdalla on pidettävä korkealla, jotta kaikki oppilaat saavat peruskoulusta tarvittavat taidot edetä koulupolullaan.
"On panostettava oikeasti suomi toisena kielenä -opetukseen. Tämä vaatii rahaa pienempiin opetusryhmiin ja pätevien opettajien palkkaamiseen sekä mahdollisuuden hankkia laadukkaat oppimateriaalit eriyttämisen tueksi", Vehviläinen sanoo.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Quote
"Tuen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Jos siihen ei kyetä vastaamaan, oppilaiden pahoinvointi heijastuu koko peruskouluun", sanoo kokkolalainen erityisopettaja Anne Lund.
Lundin mukaan oppilaat ratkaisevat liian usein tilanteen sillä, että eivät tule enää kouluun.
"Tarvitaan ihmisiä lasten ja nuorten lähelle. Opettajia, ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä."
...
Yli kaksikymmentä vuotta koulussa työskennellyt länsisuomalainen aineenopettaja sanoo, että osa oppilaista ei tarvitse tukea vain oppimiseen, vaan yleensä elämään.
"Osalla ei ole mitään rajoja kotona. Monilla on mielenterveysongelmia. Osa huoltajista antaa lasten jäädä helposti kotiin ja poissaoloista tulee tapa, joka heikentää selvästi oppimista", aineenopettaja sanoo.
...
Inkluusion ajatus on kaunis, mutta se ei toimi eikä toteudu, sanovat monet koulukyselyn vastaajat. Kunnat käyttävät nyt inkluusiota säästökeinona.
"Inkluusion myötä tuen tarve on lisääntynyt, mutta tuen määrä ei. Se on pikemminkin vähentynyt", sanoo helsinkiläinen luokanopettaja Virpi Simpura.
...
"...kun kyseessä on huonovointinen tai oireileva, paljon tukea tarvitseva tai jopa väkivaltainen oppilas, ei kukaan hyödy inkluusiosta. Ei oireileva oppilas, eivät luokkatoverit, eivät opettajat tai koulun henkilökunta", Örn sanoo.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Quote
Osa koulukomitean vastaajista sanoo, että uudistuksia tehtailevilla virkahenkilöillä on arjesta irtautunut tai jopa vääristynyt ihmiskuva.
Pohjois-Pohjanmaalla erityisopettajana työskentelevä Katri Kanniainen-Risto sanoo, että valtakunnallista opetussuunnitelmaa määrittävät "utopistiset ideaalit itseohjautuvasta multitalentista".
"Tästä oppimiskäsityksestä on johdettu muun muassa se, ettei oppimateriaalia, kuten oppikirjoja, tarvita lainkaan. Samoin se, että koulut voidaan rakentaa avohalleiksi", Kanniainen-Risto sanoo.
Koulukyselyn perusteella useimmat opettajat vieroksuvat niin sanottuja avoimia oppimisympäristöjä. Erityisesti uusia peruskoulurakennuksia on viime vuosina suunniteltu niin, että perinteisten luokkien sijasta opetusta annettaisiin entistä enemmän avoimissa ja muunneltavissa tiloissa.
...
"Kouluille tuodaan väkisin uusia toimintamalleja ilman, että niitä olisi pilotoitu etukäteen, eikä uudistusten vaikutuksia arvioida juurikaan. Opettajien mielipiteitä ei arvosteta, jos ne eivät tue hallinnon omaa käsitystä", Saavalainen sanoo.
Quote from: Roope on 21.05.2023, 11:47:47
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009375358.html) 21.5.2023 (maksumuuri)
Quote
Toinen viime vuosina puhuttanut uudistus on koskenut ilmiöpohjaista oppimista. Ilmiöpohjaisuudella tarkoitetaan sitä, että maailman ilmiöihin perehdytään oppiainerajoista välittämättä. Ilmiöpohjaisesti kouluissa on käsitelty esimerkiksi ilmastonmuutosta.
...
Ilmiöpohjaisuus jakaa opettajien mielipiteet.
Monet uudistukset ovat tuottaneet lisää hallinnollista työtä. Monet opettajat kokevat, että koululle on annettu koko ajan lisää tehtäviä, mutta entisiä ei ole otettu pois. Opettajan ajasta yhä enemmän kuluu esimerkiksi erilaisten verkkokaavakkeiden täyttämiseen. Opettajia työllistävät pedagogiset asiakirjat, wilmat, prosessikaaviot ja arviointikriteerit, joista on tehty hyvin mittavia ja mutkikkaita.
Helsinkiläinen erityisopettaja Sami Luoto kuvaa tilannetta "kafkalaiseksi virkamieskoneistoksi" ja "digitaaliseksi kuonaksi".
Quote from: Totti on 21.05.2023, 13:09:05
Nyt vittuun kaikki vasemmistoteoriat ja ATK-härpäkkeet! Oppikirjat, kynä ja paperi takaisin, kuria luokkiin, jälki-istunnot ja erikoisluokat takaisin, vanhemmat ulos kouluista sotkemasta. Näillä "kivikautisilla" menetelmillä Suomi nousi maailman koulutuskärkeen ja niihin pitää palata pikimmiten.
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.05.2023, 14:54:18
^Tuo "atk-avusteinen opetus" tms. on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se voi toimia todella hyvin monissa tilanteissa. Toisaalta se voi toimia indoktrinaatiovälineenä, jossa "koko maailmalle" opetetaan samat, oikeat asenteet ja arvot (kuten valtamedia yrittää tehdä), jos sama ohjelma otetaan käyttöön globaalisti.
Miten tuo sitten eroaisi "pirkkalan monisteista" tms? En tiedä.
QuoteMaahanmuuttajataustaisille pitää nyt tehdä sama kuin suomenkielisille 160 vuotta sitten, sanoo Jyväskylän yliopiston uusi rehtoriYle (https://yle.fi/a/74-20045125) 15.8.2023
– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella.
Vaikka viime vuosina moni on ehdotellut lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, Ojala ei lämpene ajatukselle lainkaan. Hänestä Suomen pitää pystyä kouluttamaan nuorensa tulevaisuudessakin maksutta.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen korottamista Ojala ei myöskään näe järkevänä. Nykyisessä hallitusohjelmassa "edetään kohti lukukausimaksujen täyskatteellisuutta". Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa, että tämä tarkoittaisi 1500 euron lukukausimaksujen nousua 8000 euroon.
Ojala ei usko, että näin suurilla summilla Jyväskylään saataisiin houkuteltua opiskelijoita, kun hyvien kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu on jo nyt vaikeaa.
[...]
Tuoreen rehtorin mielestä yksi yhteiskunnan avainkysymyksiä on maahanmuuttajataustaisten ja suomea toisena kielenä puhuvien suomalaisten kouluttaminen.
– Minun mielestäni meidän pitäisi tehdä se, mitä täällä tehtiin 160 vuotta sitten Uno Cygnaeuksen johdolla, Ojala lataa.
Cygnaeusta pidetään suomalaisen kansakoulun isänä. Hänen aikanaan rakennettiin suomenkielinen opettajankoulutus, joka vähitellen saattoi myös suomalaiset korkeakoulutukseen.
Nyt sama temppu pitäisi rehtorista tehdä suomea toisena kielenä puhuville maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta heitä saataisiin tulevaisuudessa enemmän korkeakouluihin.
– Se on pitkä tie, mutta Jyväskylän yliopistolla on siihen kaikki valmiudet, Ojala sanoo.
Quote from: Roope on 15.08.2023, 17:56:25QuoteMaahanmuuttajataustaisille pitää nyt tehdä sama kuin suomenkielisille 160 vuotta sitten, sanoo Jyväskylän yliopiston uusi rehtoriYle (https://yle.fi/a/74-20045125) 15.8.2023
---
Nyt sama temppu pitäisi rehtorista tehdä suomea toisena kielenä puhuville maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta heitä saataisiin tulevaisuudessa enemmän korkeakouluihin.
---
Maahanmuuttajataustaisille pitäisi tehdä mikä temppu? Koulut ovat jo olemassa, ja koulutus on maksutonta. Mitä vielä?
Minulla ei riitä mielikuvitus sen keksimiseen, mitä rehtori Ojala tarkoittaa tuolla Cygnaeus-viittauksellaan. Voin tietysti arvata, että jotain pahaa, koska yleensä tällaiset heitot eivät tarkoita mitään hyvää.
Sellainen vastaehdotus, että vähennetään niiden korkeakouluun kelpaamattomien maahanmuuttoa. Ei ole vaikeaa, eikä ole pitkä tie, vaan tulokset ovat lähes välittömiä.
Quote from: sakarit on 15.08.2023, 18:54:14
Epäilen Ojalan tarkoittavan opettajankoulutuksen aloittamista maahanmuuttajien äidinkielellä ja tämä saattaa sitten myöhemmin maahanmuuttajia korkeakoulutuksen, joka tietenkin järjestettäisiin juuri tuolla maahanmuuttajan kielellä.
Tyypin tasosta kertoo jo tämä letkautus:
"– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella."
Kuinka menestyksekäs n. maksuton korkeakouluopetus on ollut, niin sitä tulisi arvioida tutkimuksen kautta, ei yksittäisen henkilön "katsokaa nyt minua"-kokemuksen.
QuoteTällaista on arki tavallisessa koulussa Espoossa: Väkivaltaa on jatkuvasti, ja osa lapsista käy myös aikuisten kimppuun
Jatkuvaa väkivallan uhkaa, vihaisia vanhempia ja hukkaan heitettyjä oppitunteja. Kolme opettajaa kertoo, mitä arki voi olla tavallisessa koulussa.
[...]
Yläkoulun erityisopettaja Espoosta
KOULUMME sijaitsee alueella, jossa perheissä on paljon työttömyyttä ja mielenterveysongelmia. Huoltajien koulutustaso on alhainen, ja paljon on maahanmuuttajataustaisia perheitä. Ongelmat ovat kasautuneet.
Espoossa kaikenlaiset lapset pyritään mieluiten ohjaamaan lähikouluunsa. Siksi meillä on koulu täynnä oppilaita, joilla on psyykkistä oireilua. Fyysistä väkivaltaa on oppilaiden välillä jatkuvasti. Oppilaat ovat lyöneet myös koulun aikuisia.
Oppitunnista iso osa menee siihen, että selvitellään kuka on lyönyt ketä.
Tilanne on järkyttävä. Pelkästään Espoossa on satoja oppilaita, jotka eivät käy koulua, koska kouluun tuleminen ahdistaa. Koulussa on osalle liikaa ärsykkeitä ja meteliä. Nuorilla on masennusta ja paniikkihäiriöitä.
Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.
Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.
Myös kodeissa pitäisi sitoutua koulun sääntöihin ja kantaa vastuunsa.
Me koulussa yritämme sammuttaa tulipaloja pedagogisin keinoin. Muita keinoja on vähän.
Ainoat kurinpitotoimet ovat oikeastaan kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto, ja sinne nuoret tulevat lähinnä häröilemään. Oppilashuollon resurssit on minimaaliset, aikuisia tarvittaisiin paljon lisää.
Nyt koulu on muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, jossa voi esimerkiksi tehdä väkivaltaa ilman samoja seuraamuksia kuin vaikkapa ostoskeskuksessa.
Quote from: Histon on 18.04.2024, 20:43:41
Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?
Quote...
Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.
Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.
...
Quote from: F1nka on 18.04.2024, 21:26:39
Kuka suomalaisvanhusten pyllyt jatkossa pyyhkii?
Quote from: Wanhan kansan sanonnatPerinnöksi ei jää kuin tuulen huuhtoma perse.
Quote from: Histon on 18.04.2024, 20:43:41
Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?
Quote from: Vesa Heimo on 18.04.2024, 21:35:02Quote from: Histon on 18.04.2024, 20:43:41
Jos Suomen vuosikymmenten takaiset loistavat Pisa-tulokset johtuivat kehitysmaalaisten vähyydestä, niin mistäköhän nykyiset umpisurkeat tulokset johtuvat?
No se selviää kun katsotaan kuntia&kouluja joissa on vähiten mamuja, ja missä eniten. Sitten verrataan Pisa-tuloksiin, että missä se ongelma on ja poistetaan se.
Quote from: koojii on 18.04.2024, 21:53:59
Sehän on nyt helppo verrata tuloksia vaikka pk-seudun eri kouluissa
Quote from: F1nka on 18.04.2024, 21:26:39Quote...
Iso ongelma ovat huoltajat. Lasten ongelmista syytetään opettajaa. Joskus opettaja leimataan rasistiksi.
Nuorten mukaan kotona on opetettu, ettei opettajaa tarvitse kunnioittaa. Vanhemmat reagoivat aggressiivisesti Wilma-viesteihin.
...
Kuka suomalaisvanhusten pyllyt jatkossa pyyhkii?
Quote from: Vesa Heimo on 18.04.2024, 22:06:25Quote from: koojii on 18.04.2024, 21:53:59
Sehän on nyt helppo verrata tuloksia vaikka pk-seudun eri kouluissa
Miksi ihmeessä rajata asia just pk. seutuun. Eikö koko maan vertailu ole siinä mielessä totuudenmukaisempi että tosiaan nähdään se mistä ne erot tulevat?
Jos se on mamutus, niin mamurikkaimmat koulut riippumatta siitä missä ovat, pärjäävät heikoiten. Jos kyse on vanhempien koulutustasosta, sosioekonomisesta asemasta jne. niin sen näkee samalla aika äkkiä, ja voi verrata sitten isojen kaupunkien vastaavien alueiden tuloksiin jossa vanhemmilla on heikko koulutustaso ja paljon työttömyyttä. Sitten vain poistetaan ongelma.
Quote
HS: Vantaalla koulukapina – 40 opettajaa uhkaa lopettaa työnsä
Mikkolan koulun opettajat uhkaavat jäädä pois töistä. Tuttuun tapaan rehtori ei luonnollisesti kommentoi asiaa.
Lehti koittaa peitellä syitä kirjoittamalla: "Vanhempia ja opettajia häiritsee tärkeistä asioista tiedottaminen aivan liian lyhyellä varoitusajalla eikä yhteistä keskustelua asioista käydä. Mikkolan koulussa luokkakokoja on päätetty säästösyistä suurentaa, ja oppilaita siirretään uusille luokille. Lisäksi musiikkiluokkien kokoa ollaan suurentamassa.
Koulun tilanteesta on laadittu myös vetoomus, jonka on allekirjoittanut 645 henkilöä. Vetoomus on toimitettu kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille.
Noin 35–40 opetushenkilöstön jäsentä aikoo jättää työnsä kuluvan kevätlukukauden lopuksi Vantaalla Mikkolan koulussa, jos asiat eivät muutu, kertoo Helsingin Sanomat.
Quote from: FadeAway on 21.05.2024, 15:27:06
Jutussa unohdetaan mainita:
Vieraskielisten osuus Mikkolassa on Vantaan suurin, yli 33%.
QuoteThe problem with any "disinformation" education is that it assumes the teachers know what is true, or know how to tell what is true.
That is absurd.
QuoteWorld Economic Forum: Finland starts its education against fake news early - in daycare
From interpreting memes to spotting manipulated images, here's how Finland teaches kids to detect disinformation
Quote from: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010602845.htmlViime vuosien iso keskustelu on ollut Pisa-tulosten lasku. Suomalaisnuoret pärjäävät yhä paremmin kuin oppilaat OECD-maissa keskimäärin, mutta vuodesta 2006 lähtien laskua on tullut joka kokeissa.
Quote"Meidän pitää nähdä, että suomalainen yhteiskunta muuttuu, se ei ole meille uhka vaan elinehto, me tarvitsemme tekijöitä ja osaajia muualta. Samalla se tarkoittaa, että myös koulumaailma muuttuu, ja silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä tukea, mitä muutos edellyttää. Tämä on sellainen asia, että jos hoidamme sen hyvin, se vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista hyvinvointiamme."
Quote from: https://x.com/hsfi/status/1822770769581289585Helsingin Sanomat @hsfi
Maahanmuuttajien lapset ovat Suomen elinehto, sanoo uusi opetusministeri
Quote from: Lalli IsoTalo on 16.08.2024, 14:44:33Quote"Meidän pitää nähdä, että suomalainen yhteiskunta muuttuu, se ei ole meille uhka vaan elinehto, me tarvitsemme tekijöitä ja osaajia muualta. Samalla se tarkoittaa, että myös koulumaailma muuttuu, ja silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä tukea, mitä muutos edellyttää. Tämä on sellainen asia, että jos hoidamme sen hyvin, se vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista hyvinvointiamme."
QuoteAleksis Salusjärven kolumni: Suomen paras Pisa-koulu on väistänyt muun maan mokathttps://yle.fi/a/74-20106043