2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[hakare]

Uskottavuuden kannalta valittujen 311 koulun nimet ja paikkakunnat nettiin sekä monka oppilasta miltä luokalta vastasi. Oliko läskiksipanon vuoksi hylättyjä vastauksia, vai onko mukana kaikki hupimielessä heitetyt vastaukset.

Tämä hieman työläs menettely antaisi meikäläiselle tilastotieteen cum laude -tietäjälle lopulllisen vastauksen tämänkertaisen Pisa -testin kelpoisuudesta.

Ruotsi itkee huonoja tuloksiaan. Ehkä Malmön eräillä kaupunginosilla olikin yliedustus?

Sosioekonominen tulosten oikaisu ?? Jokaisenko vastanneen oppilaan/koulun/paikkakunnan kohdalla ?

[nollatoleranssi]

Vihreiden kansanedustaja ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että heikentyneiden Pisa-tulosten taustalla vaikutti muuttunut tapa valita tutkimukseen osallistuneet koulut.

Pisa-testiin valittiin kaikkiaan reilut 10 000 suomalaisoppilasta 311 koulusta, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Heidän joukossaan oli noin 1 700 ruotsinkielistä oppilasta sekä 2 400 maahanmuuttajataustaista oppilasta.

– (M)aahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputulos on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan, Soininvaara toteaa.

Virheestä huolimatta Soininvaara korostaa, että koulujen huononevasta tilasta "on syytä olla huolestunut". Heikentymiseen taustalla hän arvioi olevan sosiaaliluokkien ja koulujen välisten erojen kasvun.

– On yhä enemmän lapsia, joiden kotitaustaa ei voi kutsua tyydyttäväksi. Eikä meillä ole ennen ollut muita selvästi huonompia kouluja, mutta nyt alkaa olla, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64725-pisa-tuloksissa-virhe-soininvaara-poikkeava-jakauma

http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/

Tuota samaa asiaa ajattelin itsekin jo aikaisemmin, että koulut on täytynyt valita tietyllä tavalla painottaen näitä erityisryhmiä, joka on osaltaan voinut heikentää tuloksia.

Toisaalta ovatko mm. ruotsin kieliset sosiaalitasoltaan huonommassa asemassa kuin suomalaiset (eikö tilanne ole täysin päinvastoin)? Koska heidän tuloksensa ovat olleet merkittävästi alemmalla tasolla kuin valtaväestön ja ruotsin kielisten asuinalueet ovat yleensä hyvillä rannikkoseuduilla.

Maahanmuuttajien osuus testissä oli jopa 15%:a. Suomessa ei ole erikseen maahanmuuttajille tarkoitettuja kouluja, joten tuossakin on täytynyt painottaa tiettyjä kouluja.

[nollatoleranssi]

Uskottavuuden kannalta valittujen 311 koulun nimet ja paikkakunnat nettiin sekä monka oppilasta miltä luokalta vastasi. Oliko läskiksipanon vuoksi hylättyjä vastauksia, vai onko mukana kaikki hupimielessä heitetyt vastaukset.

Empä kannata liian tarkkaa selontekoa, mutta alueellisten listausten tekeminen olisi kai täysin mahdollista (tälläinen listaus tehtiin muistaakseni viime kerralla, mutta nyt sitä ei tehty tai tulokset tulevat julkisuuteen vasta myöhemmin).

[nollatoleranssi]

Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan. Suomesta seuraavaksi Eira, Pirkkala, Kaarina, ...

Kiinan tuloksiahan oli tosiaan yleisesti kritisoitu muissakin maissa, mutta välttämättä tulokset eivät olisi huonompia muuallakaan Kiinassa, koska "maaseutujen oppilaiden" on pakko pärjätä paljon paremmin kuin isoissa kaupungeissa olevien mieliäkseen parempiin oppilaitoksiin.

Kiinassa saavutetaan tuloksia kovalla työnteolla ja vaikeaa tosiaan uskoa, että se työmoraali olisi maaseuduilla yhtään sen huonompi kuin rikkailla alueilla.

Poru kiinalaisten Pisa-herruudesta: "Huijaavat"

Sanomalehti Wall Street Journalin mukaan Kiina teetätti Pisa-mittauksen vain Shanghaissa, Hongkongissa ja Macaossa, koska sillä ei ollut teknisiä valmiuksia koko maan kokeeseen.

Wall Street Journal punnitsee myös, mahtaisiko koko maan koe kuitenkaan pudottaa kiinalaista kärkisijoitusta. Usein pienemmissä kaupungeissa oppilaat ovat vielä kilpailuhenkisempiä, sillä esimerkiksi matematiikassa he tarvitsevat pekingiläisiä ja shanghailaisia korkeammat pisteet päästäkseen Kiinan huippuyliopistoihin.

http://yle.fi/uutiset/poru_kiinalaisten_pisa-herruudesta_huijaavat/6972678

[Kemolitor]

Suomen Kuvalehden blogisti Tiina Raevaara epäilee ongelmaksi sen, että opettakoulutuksessa tutkitaan demonien manaamista:

Törmäsin kahteen pro gradu -työhön, jotka on tehty Jyväskylän yliopistossa. Ikää niillä on 11 ja 14 vuotta, eli ihan tuoreesta asiasta ei ole kyse. Silti noina vuosina valmistuneet opettajat ovat juuri nyt aktiivisesti työelämässä ja soveltavat yliopisto-oppejaan käytäntöön.

Vuonna 1999 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella hyväksyttiin Kati Karjalaisen ja Anne Koivusen pro gradu Taistelu saatananpalvontaa vastaan: auttamisen ja ennaltaehkäisyn tueksi kasvattajille. Juuri siitä alkuvirkkeeni on peräisin. Opinnäytteen tiivistelmä alkaa nimittäin näin: "Tiesitkö, ettei meillä ole taistelu vain lihaa ja verta vastaan, vaan myös henkimaailman pahoja olentoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan? Nuoristamme käydään todellista taistelua, ja vastassa on Raamatun ja nuorten omien todistusten mukaan persoonallinen Saatana."

Tiivistelmä loppuu päätelmään "Persoonallisen Saatanan kohtaaminen on aiheuttanut traumoja ja pelkoja, joiden poistamiseen tarvitaan Saatanaakin voimakkaampi, elävä Jeesus."

Tämä ei siis ole esimerkiksi teologiaa, vaan kasvatustiedettä suomalaisessa yliopistossa. "Tutkimuksemme teemaksi nousee luontevasti taisteluteema, koska uskomme Raamatun sanan ja nuorten kertomukset siitä, että Saatana ja pimeyden henkivallat ovat todellisia."

Vuonna 2002 saman yliopiston erityispedagogiikan laitokselta ilmestyi Annukka Jäsken pro gradu Saatananpalvontaan suhtautuminen: ehkäiseviä ja auttavia suhtautumis- ja toimintatapoja saatananpalvontaan etsimässä.

Jäsken työssä kerrotaan muun muassa demonien manaamisesta: "Riivaajien ulosajaminen: Ensin on hyvä ymmärtää, mitä demonit ovat. Ne ovat älykkäitä henkiä, jotka aikaisemmin olivat Jumalan enkeleitä. Saatana, heidän johtajansa, oli eräs arkkienkeleistä. 'Hän on eräs voimallisimmista ja älykkäimmistä Jumalan luomuksista.' Jokainen demoni on paha ja petollinen. Heillä on monia nimiä, kykyjä ja voimia ja heidät voi voittaa ainoastaan Jeesuksen vallalla ja voimalla."

Yhdeksi suurimmista syistä "koko maahan levittäytyneeseen saatananpalvontaan" esitetään musiikki. Lääkkeet ovat samat kuin kolme vuotta vanhemmassa gradussa: "Elämä entisenä saatanan palvojana on kovaa taistelua saatanan valehtelua vastaan. Tässä aseina toimivat parhaiten tutustuminen uuteen herraan Raamatun lukemisen kautta toisten uskovien tukemana", ja "Jumalan sota-asu pannaan päälle yksinkertaisesti pyytämällä Jumalaa pukemaan se pyytäjän ylle ja kiittämällä Jeesusta".

Koululaisten osaamista verrataan ja tutkitaan, tuloksia päivitellään. Sama kannattaa tehdä opettajankoulutukselle.

Lapsesi opettajan erikoisosaaminen saattaa nimittäin kohdistua demonien manaamiseen.

Tiina Raevaara: Kansankynttilät vs. demonit

Minä olen jotenkin ollut siinä käsityksessä, että ainoastaan katoliset papit osaavat karkottaa demoneita ja heistäkin vain harvat ja valitut.

[media540]

Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin

https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c

[Igor Sika]

Lapset eivät ole koskaan liian vanhoja vanhaan kunnon hippaan? Tuo video, muiden vastaavien mukana, taitaa kertoa sen karuimman totuuden. Pisassa kunnollinen opiskeluilmapiiri eli kysymys The teacher has to wait a long time for students to <quiet down> selittää noin 20 pistettä.

Mutta sen verran vielä jäi vaivaamaan koko tutkimus, että kävin nyt järjestelmällisesti läpi saatavissa olevaa dataa ja yritin löytää sieltä äkkipudotuksen selittäviä muuttujia. Se tärkein kysymys, maahanmuuttajien määrä luokassa, jäi vaille vastausta, mutta hakemalla haettuna löysin tällaista dataa tukemaan käsitystä, että uusin PISA ei tosiaan ole vertailukelpoinen aiempien kanssa - tai sitten kirjaroviot ovat roihunneet ympäri Suomenmaan...

Kuinka monta kirjaa on kotona?
1) 0-10
2) 11-25
3) 26-100
4) 101-200
5) 201-500
6) yli 500

Pisa 2012 (suluissa muutos vuoteen 2009)

                                          %          Lukeminen          Matikka         Luonnontieteet

Finland    ST28Q01    1    8.57    (+2,84)    462    (-4)    463    (-27)    483    (-9) Finland    ST28Q01    2    13.75    (+3,02)    486    (-9)    485    (-22)    514    (+2) Finland    ST28Q01    3    34.54    (+1,23)    518    (-5)    513    (-15)    540    (+1) Finland    ST28Q01    4    21.16    (-2,00)    543    (-9)    535    (-17)    565    (-5) Finland    ST28Q01    5    15.63    (-4,45)    574    (+3)    561    (-9)    587    (-3) Finland    ST28Q01    6    5.39    (-0,94)    573    (+1)    576    (-4)    600    (+7) Finland    ST28Q01    m    0.95    (+0,29)    438    (-39)    459    (-43)    473    (-42)

                                                                      
Vuoden 2009 Pisaan verrattuna kahden parhaan ja kahden huonoimman ryhmän yhteenlaskettu suhde on kellahtanut prosenteista 26,41-16,46 prosentteihin 21.02-22,32. Aikaisempina vuosina tämä suhde on ollut koko lailla vakio.

Mutta ei se kyllä missään tapauksessa puoliakaan romahtamisesta vielä selitä. Ja ennen kaikkea sitä en kyllä tajua, miksi juuri matematiikka, minkä testin jokainen sai Ylen sivuilta testata ja jopa naurettavan helpoksi todeta, on laskenut noin rankasti lukemiseen ja luonnontieteisiin nähden. Ovatko oppilaat ihan kirjaimellisesti tyhmempiä kuin aikaisemmin?

No joka tapauksessa, vinkki joulun kulutusrientoihin: täyttäkää kirjahyllynne.

[krauta]

Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin

https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c

Onko tuosta pahoinpitelystä poliisi aloittanut tutkinnan? Ihmeen vähän vanhempia ihmisiä kiinnosti puuttua

[media540]

En kyllä tiedä, kun en kyseistä koulua tai ihmisiä edes tunne. Sain tuon videon vaan kaverilta (ilmeisesti hänen pikkuveljensä kuvaama) whatsappissa ja laittelin tubeen kun ei näköjään ollut vielä "tullut julkisuuteen". Olisi ihan hauska tietää miten koulu reagoinut.

[koli]

Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin

https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c

Ei ollut edes omaa heimolaumaa tuon somalinuorukaisen ympärillä, mutta silti suomalaiset eivät uskaltaneet pistää nuorukaista kuriin, vaan tyytyivät naureskelemaan ja taputtamaan. Nyt vähän ryhtiä siihen touhuun suomalaiset nuoret! Jättäkää ne energiajuomien litkimiset sekä tietokonepelien pelaamiset vähemmälle, alkakaa harrastamaan itsepuolustuslajeja ja käymään punttisalilla.

[td]

Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin

https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c

Ei hämmästytä enää tuokaan. Noin alistuu suomalainen rasisti paremman kulttuurin ja geenien omaavan ihmisen lyödessä ja potkiessa. Ainoa mistä hämmästyin, kantis oli silti nopeampi.

Saas nähdä milloin menee kuppi nurin.

[RP]

Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan.

Kai Pisa tutkimusen voi tehdä niinkin, että oletaan ettei tutkimuksen lukija itse kuulu niiden huonolukutaitoisten joukkoon? Eli ymmärtää, että Shanghai ei ole sama asia kuin Kiina keskimäärin. Sinänsä noilla erityistalousalueillakin on väestöä kuin ei-niin-kovin-pienellä valtiolla.

Tai olihan Euroopastakin "Suomi" ja "Ruotsi" nimiset erikoistalousalueet. Muuttopolittiikakin (myös "emävaltion" sisäinen mukaanlukien) taitaa olla rajoitetumpaa noilla Kiinalaisilla kuin Eurooppalaisilla alueilla.

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:

Ruotsin opetusministeri haluaa tiukentaa kuria kouluissa

Opetusministeri Jan Björklund esittää, että luokkien ovet lukitaan opetuksen alkaessa, jotta myöhästyneet oppilaat eivät pääsisi haittaamaan opetusta. Björklundin mielestä heikentynyt koulukuri on osasyy Ruotsin koulujen huonolle menestykselle Pisa-tutkimuksessa.

Ruotsin opetusministeri Jan Björklund uskoo, että Ruotsin koulujen kehnot Pisa-tulokset ovat osittain seurausta huonosta kurista ja oppilaiden veltosta asenteesta. Björklund haluaa tiukentaa määräyksiä.

Ruotsin television SVT:n haastattelussa Björklund kertoo olevansa huolissaan ruotsalaislasten heikentyneistä tuloksista. Björklund on kuitenkin tehnyt merkittäviä uudistuksia kouluhallintoon, todistuskäytäntöön ja opettajien koulutukseen. Uudistukset eivät vielä ole ehtineet vaikuttaa mittaustuloksiin.

Pisa-raportista Björklund kiinnittää huomiota yhteen lukuun, jossa ruotsalaiset ovat kärjessä.

- Yhdessä mittauksen taulukossa olemme ykkösenä. Meillä on eniten koulusta myöhästymisiä. Yhdeksässä vuodessa ehtii jäädä monta opetustuntia puuttumaan, jos tunteja ei voida aloittaa määrättynä aikana, Björklund toteaa.

- Mitä tulee järjestykseen ja opintokuriin, on paljon tehtävää. Olemme selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella velttoilussa, ministeri jyrisee.

Björklund peräänkuuluttaa asennemuutosta varsinkin sääntöjen noudattamisen osalta.

- Kun kello soi, opetus alkaa, ja kun se soi uudelleen, opetus päättyy. Opettajakunnan kesken on sovittava, että sitä sääntöä noudatetaan. Jos tämä ei sovi jollekulle, lukitaan ovet kellonsoiton jälkeen. Niin minä olisin tehnyt, jos olisin opettaja, Björklund ohjeistaa.

Opetusministeri arvelee, että luokkahuoneissa vallitsevalla kurilla on olennainen merkitys oppimistuloksiin. Löystynyt kuri selittää osittain Ruotsin heikentyneitä Pisa-tuloksia, Ruotsin Kansanpuoluetta edustava Björklund sanoo haastattelussa.

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_opetusministeri_haluaa_tiukentaa_kuria_kouluissa/6977674

Opetusministeri arvelee, että luokkahuoneissa vallitsevalla kurilla on olennainen merkitys oppimistuloksiin. Löystynyt kuri selittää osittain Ruotsin heikentyneitä Pisa-tuloksia, Ruotsin Kansanpuoluetta edustava Björklund sanoo haastattelussa.

Jos löystynyt kuri selittää Ruotsin heikentyneitä Pisa-tuloksia, niin mikä selittää löystyneen kurin?!?

[JNappula]

Kiinan tuloksiahan oli tosiaan yleisesti kritisoitu muissakin maissa, mutta välttämättä tulokset eivät olisi huonompia muuallakaan Kiinassa, koska "maaseutujen oppilaiden" on pakko pärjätä paljon paremmin kuin isoissa kaupungeissa olevien mieliäkseen parempiin oppilaitoksiin.

Kiinassa saavutetaan tuloksia kovalla työnteolla ja vaikeaa tosiaan uskoa, että se työmoraali olisi maaseuduilla yhtään sen huonompi kuin rikkailla alueilla.

Kannattaa katsoa tämä dokkari jossa sivutaan myös Kiinan maaseudun koulutuksen tasoa:
http://areena.yle.fi/tv/1715269

[JJohannes]

Katselin läpi "matematiikan" kysymykset. Ei niissä matematiikalla ollut paljonkaan tekemistä, mutta varmasti testasivat luetun ymmärtämistä ja halua asialliseen vastaamiseen.

Hmm? Millaisia tehtäviä sinusta testissä olisi sitten pitänyt olla? Nythän siinä oli trigonometriaa ja yhtälönratkaisua sekä perustason tilastotiedettä jotka ovat mielestäni perusaritmetriikan jälkeen tärkeimmät matematiikan osa-alueet.

Miten hitossa sallittiin Kiinan shoppailu erityisalueillaan. Suomesta seuraavaksi Eira, Pirkkala, Kaarina, ...

Kiina ei osallistunut PISA-tutkimukseen. Ainoastaan Hong Kong, Macao ja Shangai osallistuivat. Tämä käy selvästi ilmi Pisa-tutkimuksen omilta sivuilta. Kiina ei siis valikoinut mitään koska koko PISA-tutkimusta ei alkuunkaan tehty siellä.

[Toadie]

Avataan tämä oma foorumikirjoittelu tälläisellä kohtuu tuoreella videolla. Jokainen tehköön johtopäätöksensä, liittyykö tämä PISA-tuloksiin

https://www.youtube.com/watch?v=vPaPsdmsy4c

Väärin toimittu. Kun törmää vihaiseen neekeriin, pitää käpertyä palloksi ja leikkiä kuollutta.

Siinähän oli monikulttuurinen kohtaaminen jossa vahvimmat argumentit voittivat. Rasisti pakeni.

[Rullaluistin]

Mutta ei se kyllä missään tapauksessa puoliakaan romahtamisesta vielä selitä. Ja ennen kaikkea sitä en kyllä tajua, miksi juuri matematiikka, minkä testin jokainen sai Ylen sivuilta testata ja jopa naurettavan helpoksi todeta, on laskenut noin rankasti lukemiseen ja luonnontieteisiin nähden. Ovatko oppilaat ihan kirjaimellisesti tyhmempiä kuin aikaisemmin?

No joka tapauksessa, vinkki joulun kulutusrientoihin: täyttäkää kirjahyllynne.

Kyllä nämä varmaan liittyvät vähäsen toinen toisiinsa nämä kouluaineet. Jos ennen luettiin aamuisin sanomalehti ja nykyisin sen tilalla on tabloidi täynnä potaskaa ja julkkijuorua, niin se ei enää tue koulunkäyntiä kuten ennen. Siinä sitten jää se matikkakin vähemmälle? Laadukas teksti tukisi laadukkaampaa ajattelua siinä missä juorulehti juoruilua? Kansan yksinkertaistamisprojekti on vasta alussa, mutta alku on hyvä ja tulokset toivotunlaisia?
Vai olisivatko koulukirjojakin tehneet helpommiksi että varmasti kaikki oppii? Mennään sen tiedoiltaan pahnanpohjimmaisen mukaan kaikki?

[K.K.]

Ratkaisu Suomen kouluille? – "Edes yksi keino, joka ei maksa mitään"

Suomen koululaisten menestyksen hiipuminen Pisa-tutkimuksessa puhuttaa edelleen. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) näkemys siitä, että opetusmenetelmiä pitäisi uudistaa, ei saa laajaa kannatusta.

-Jos opetusmenetelmät olisivat ratkaisu Pisa-tulosten romahtamiseen, opettajat olisivat toimineet ajat sitten. Sitä en kiellä, etteikö opetusmenetelmiä voisi kehittää, mutta tulosten romahtamisen syyt ovat syvemmällä kuin luokkahuoneiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa, vuoden luokanopettajaksi tänä vuonna valittu Kai-Ari Lundell kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Lundellin mukaan paniikkiratkaisuihin ei ole syytä.

-Pääministeri Katainen, kuuntele asiantuntijoita. Paniikkiratkaisuja ei saa tehdä, koska Suomi on edelleen Euroopan maiden Pisa-ykkönen, kun kolmen tutkitun oppimisen osa-alueen pisteet lasketaan yhteen.  Jos uusia opetusmenetelmiä aletaan kehittää, sekin maksaa. Opettajien lisäkoulutus maksaa. Ei opetusmenetelmiä voida uudistaa Opetushallituksen paimenkirjeillä.

"Kuri ja järjestys"

Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on samoilla linjoilla. Hän haluaa ennen johtopäätösten tekemistä selvittää perin pohjin, miksi Pisa-tulokset ovat heikentyneet.

- Selvitystyötä tekemään pitäisi palkata tahot, jotka eivät ole jäävejä eli heidän ei tule olla samoja henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi opetushallituksessa olleet ohjaamassa koululaivaamme nykyiseen suuntaan, Saarakkala sanoo omassa Puheenvuoron blogissaan.

Hän haluaa hakea "rohkeita ratkaisuja".

-Itse en usko, että peruskoulumme olisi muuttunut jotenkin jälkeenjääneeksi. Päinvastoin, koulujen suurin ongelma lienee rauhattomuus ja häiriökäyttäytyminen, ja ne ovat monen kokeneen opettajan mukaan lisääntyneet selkeästi viimeisen noin 15 vuoden aikana, jolloin olen itse ollut peruskoulusta pois. Ensisijainen lääke tämän kielteisen kehityskulun taittamiseen opettajankoulutuksen muuttamisen tai opetusmenetelmien päivittämisen sijaan lienee kuri ja järjestys.

Saarakkala haluaa palauttaa käyttäytymisen arvioinnin peruskoulun päätöstodistukseen.

-Kerrankin olisi tarjolla edes yksi keino, joka ei maksa mitään. Vai eikö opettajiin luoteta eli pelätäänkö käyttäytymisen arvoinnin olevan yhteismitatonta ja kertovan jostakin muusta kuin oppilaasta?

Lue täältä, miten lastenpsykiatrit kommentoivat asiaa Uudelle Suomelle.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64804-tassako-ratkaisu-suomen-kouluille-edes-yksi-keino-joka-ei-maksa-mitaan

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/12/10/yhteiskunta-on-rikki/

[Tuomas3]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/12/10/yhteiskunta-on-rikki/

Kalle yksinkertaistaa tuossa liikaa ja vetää 1700-luvulta peräisin olevan aasinsillan. "Ihminen on luonnostaan laiska" pitää vain osaltaan paikkaansa. Silloin kun puhutaan suorittavasta työstä, näin onkin. Ihminen on lisäksi luonnostaan halukas tutkimaan uutta ja tekemään keksintöjä. Luovuuteen tarvitaan laiskuutta. Luovat keksinnöt tarvitsevat joutilaisuutta.

Koululaitos palkitsee vaatimastaan ahkeruudesta (suorittamisesta) numeroin. Laiskat saavat alhaisempia arvosanoja. Kuitenkaan numerot eivät korreloi myöhemmässä elämässä (sosioekonominen status). Pikemminkin päin vastoin, jos tilastosta lasketaan pois sosiaalitapaukset. Yhtenä esimerkkinä tytöt, menestyvät poikia paremmin koulussa, mutta silti ne kutosen pojat pärjäävät elämässä paremmin.

Koulu antaa oikeastaan väärän viestin palkitsemalla suorittamisesta ja tottelemisesta. Monet uskovat, että työelämässäkin kaikki on yhtä yksinkertaista. Ei ole. Silloin tarvitaan omia luovia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja intentioita. Suorittajat jäävät pienelle palkalla ja luovuuttaan soveltavat tekevät hyvällä palkalla mieluisaa työtä. Ratkaisut voisivat siis hyvinkin löytyä koululaitoksen reformaatiosta eikä yhteiskunnan viesteistä, kuten Kalle uskoo.

[Siili]

Koululaitos palkitsee vaatimastaan ahkeruudesta (suorittamisesta) numeroin.

Jaa.  Minä olen ymmärtänyt, että arvostelu tapahtuu sen mukaan, kuinka paljon oppia on omaksuttu.  Eri ihmiset tarvitsevat siihen eri määrän työtä.

Kuitenkaan numerot eivät korreloi myöhemmässä elämässä (sosioekonominen status). Pikemminkin päin vastoin, jos tilastosta lasketaan pois sosiaalitapaukset. Yhtenä esimerkkinä tytöt, menestyvät poikia paremmin koulussa, mutta silti ne kutosen pojat pärjäävät elämässä paremmin.

En oikein ymmärrä.  Jos koulun tarkoitus on opettaa, niin eikö ole tarkoituksenmukaista mitata, kuinka paljon on opittu?  Toki voidaan antaa viesti, että älkää stressatko, ei tämä meidän opetus niin tärkeää ole, kyllä kiri myöhemminkin onnistuu, jos intoa vaan silloin riittää.  Silti näkisin, että useimmat oppilaat ja varsinkin heidän vanhempansa haluavat tietää, miten hyvin annettu oppi on mennyt kaaliin.

Muuten, kyllä niitä kutosen poikia on ihan riittävästi jopa deekiksellä.  Valtaosa heistä on kuitenkin niissä halveksituissa suorittavan portaan töissä.

Koulu antaa oikeastaan väärän viestin palkitsemalla suorittamisesta ja tottelemisesta.

Kun viimeksi olen katsonut jonkun koulutodistusta, siellä ei ollut kohtaa "suorituskyky" tai "tottelevaisuus".  Toki kyky oppia ja yhteistyökykyisyys edesauttavat oppimista.

Monet uskovat, että työelämässäkin kaikki on yhtä yksinkertaista. Ei ole. Silloin tarvitaan omia luovia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja intentioita. Suorittajat jäävät pienelle palkalla ja luovuuttaan soveltavat tekevät hyvällä palkalla mieluisaa työtä. Ratkaisut voisivat siis hyvinkin löytyä koululaitoksen reformaatiosta eikä yhteiskunnan viesteistä, kuten Kalle uskoo.

Toki elämän realiteeteista voidaan puhua koulussakin ja kertoa, että teoreettisen tiedon hallinta ei ole kaikki kaikessa elämässä.  Hienoa olisi myös, jos opettajat osaisivat poimia heikkojen oppilaiden joukosta ne (harvat), jotka ovat aidosti luovia ja joilla on kapasiteettia tuoda yhteiskuntaan jotain uutta.  En kuitenkaan usko, että se onnistuu valitsemalla luokan viisi heikointa poikaoppilasta.

[Kulttuurirealisti]

Pikemminkin päin vastoin, jos tilastosta lasketaan pois sosiaalitapaukset.

En nyt ihan noinkaan sanoisi. Mutta työelämässä palkitaan monista sellaisista asioista, joita koulussa ei testata, ja vaikea niitä onkin testata.

Koulu antaa oikeastaan väärän viestin palkitsemalla suorittamisesta ja tottelemisesta...tarvitaan omia luovia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja intentioita. Suorittajat jäävät pienelle palkalla ja luovuuttaan soveltavat tekevät hyvällä palkalla mieluisaa työtä.

Kouluissa voisi rohkaista enemmän luovuutta, asioiden yhdistelemistä, aktiivisuutta, yrittäjyyttä. Sitä on tosin vaikea kohdentaa koko koululaitoksen opettamiseen, koska suht suuri osa opettajista ei pysty näitä opettamaan, eikä niistä kovin paljon ymmärräkään.

[Tuomas3]

Siili: En oikein ymmärrä.  Jos koulun tarkoitus on opettaa, niin eikö ole tarkoituksenmukaista mitata, kuinka paljon on opittu?  Toki voidaan antaa viesti, että älkää stressatko, ei tämä meidän opetus niin tärkeää ole, kyllä kiri myöhemminkin onnistuu, jos intoa vaan silloin riittää.  Silti näkisin, että useimmat oppilaat ja varsinkin heidän vanhempansa haluavat tietää, miten hyvin annettu oppi on mennyt kaaliin.

Oppimisen tarkoitus tulisi painottua oppimiseen eikä opetteluun. Vielä nykymuotoisessakin peruskoulussa hyviä numeroita saa opettelemalla ja mahdollisuudet soveltaa ovat mitättömiä. Esitän muutaman esimerkin, että ymmärrät mitä haen takaa uudistuksilla. Näitä muuten lukee jo valtakunnallisessa opsissa, mutta jostain syystä sama ei toteudu kentällä.

Historia: Tulisi opiskella pohtien ja keskustellen. Saavuttaa ymmärrys siitä, miksi asiat ovat ja ovat olleet, niin kuin ne ovat. Tajuta syitä ja seurauksia. Millään ulkoa opituilla vuosiluvuilla tai lauseilla ei tee yhtään mitään. Mukava tila ja pieni ryhmä, jossa kaikki osallistuvat alati.

Matematiikka: Nykyistä enemmän käytännön esimerkkejä ja käytännön laskuja. Oppimisympäristö rauhallinen ja mieluisa. Monissa luokissa liian huono työrauha tai liian tiukat säännöt (esim. laskettaessa musiikin kuuntelu omilla kuulokkeilla kielletty tms.). Matikka on haastava laji opettajalle ja hyviin tuloksiin päästään mielekkyyden ja työrauhan kautta. Soveltavien opetussisällön ulkopuolisista töistä ja lisätehtävien laskemisesta tulisi palkita konkreettisesti. Etevimmille lisää kilpailua ja näistä palkintoja.

Äidinkieli: Pääpaino kirjoittamiseen ja lukemiseen; etenkin kirjalliseen vivahteikkaaseen ilmaisuun. Ablatiiveilla (kielioppi tulisi oppia kirjoittamisen kautta) ja murteiden opettelulla sekä monella muulla ei tee hittojakaan; silti niitä löytyy opetussuunnitelmasta ja niitä opetetaan ulkoa opetellen. Moni peruskoulusta pääsevä ei käytännössä osaa kirjoittaa. Ainekirjoitusta keskimäärin on aivan liian vähän.

Muuten, kyllä niitä kutosen poikia on ihan riittävästi jopa deekiksellä.  Valtaosa heistä on kuitenkin niissä halveksituissa suorittavan portaan töissä.

Kannattaa tutustua koulutussosiologiaan mm. Kivisen ja kumppaneiden tutkimuksiin. Koulumenestys ei vaikuta myöhempään menestykseen elämässä. Vaikuttavia tekijöitä ovat sen sijaan vanhempien koulutustaso, sosiaaliluokka, kotona saatu positiivinen kannustus...
Yksinkertaisen tilaston saat vertailemalla naisia ja miehiä. Naispuolisilla on jo pitkään ollut selvästi paremmat numerot sekä koulukäytös kuin miespuolisilla. Silti miehet pärjäävät paremmin, jos mittarina on sosioekonominen status (tulotaso ja asema).

Kun viimeksi olen katsonut jonkun koulutodistusta, siellä ei ollut kohtaa "suorituskyky" tai "tottelevaisuus".

Osa opettajista antaa käyttäytymisen ja röyhkeyden vaikuttaa arviointiinsa. Se tulee sitä kautta. Nämä palkitsevat kuuliaisuudesta ja tottelevaisuudesta, toisin kuin pitäisi. Opettajien koulutuslaitoksen pitäisi seuloa joukosta pois kaavoihin kangistuneet ja objektiivisuuteen kykenemättömät.

[Siili]

Koulumenestys ei vaikuta myöhempään menestykseen elämässä.

Jaa, että asia on noin kategorinen?  Ei pienintäkään korrelaatiota?   

[Tuomas3]

Koulumenestys ei vaikuta myöhempään menestykseen elämässä.

Jaa, että asia on noin kategorinen?  Ei pienintäkään korrelaatiota?   

Tätä on mitattu mm. siten, että tutkimukseen on otettu nippu muuttujia, joiden vaikuttavuutta on laskettu suhteessa sosioekonominen statukseen. Esim. isän koulutustaso, äidin koulutustaso, koulumenestys, sukupuoli etc. Koulumenestys ei ole ollut vaikuttava tekijä suuntaan eikä toiseen missään tohtoritason tutkimuksessa Suomessa (omat tietoni ovat vuodelta 2008, jolloin olen siirtynyt pois tutkimuspuolelta).

Koulutussosiologiaa kahlaamalla löydät taatusti runsaasti tietoutta.

Asiat joita tarvitsee menestyäkseen, eivät ole peruskoulun keskiarvo vaan esim. rohkeus, yrittelijäisyys, nokkeluus, päättelykyky, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot...

Huomioi, että koulumenestys lasketaan monesti keskiarvon mukaan. Riittää, että on huippu yhdessä asiassa. Esim. Yliopiston matematiikan laitosta ei kiinnosta viitoset reaaliaineissa, vaan matematiikan sovelluskyky. Työnantajaa harvoin kiinnostaa yleinen koulumenestys vaan se, että työntekijä osaa ratkaista hänelle asetetut ongelmat ja luoda uusia entistä parempia ratkaisuja. Monilla sektoreilla ilman sosiaalisia taitoja menestystä on vaikea saavuttaa. Kontaktit ja suhteet ovat tärkeitä; näin ollen se tiedekunnan bileet joka kerta missannut hikari voikin jäädä viimeiseksi, kun kaveripohjaisia suosituksia annetaan. Eli käytännön elämässä sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot ohittavat monesti jopa selvästi paremman käytännönkin osaamisen.

[K.K.]

^
Kyllähän koulumenestys vaikuttaa melko ratkaisevasti myöhempään menestykseen (työ)elämässä.


esim.

Jo pelkästään lukion käymättömyys toimii melkoisena hidasteena ja usein jopa esteenä.

ja

Tunnen/tiedän itsekin muutaman huippulahjakkaan henkilön, joiden urakehitykselle on pelkkä virkamiesruotsin suorittamattomuus toiminut pitkään suurena esteenä.(Ovat olleet muissa aineissa parhaimmistoa Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.)

Useimmiten työpaikan saa muodollisesti pätevin, ei paras taikka sopivin..

[Tuomas3]

^
Kyllähän koulumenestys vaikuttaa melko ratkaisevasti myöhempään menestykseen (työ)elämässä.


esim.

Jo pelkästään lukion käymättömyys toimii melkoisena hidasteena ja usein jopa esteenä.

ja

Tunnen/tiedän itsekin muutaman huippulahjakkaan henkilön, joiden urakehitykselle on pelkkä virkamiesruotsin suorittamattomuus toiminut pitkään suurena esteenä.(Ovat olleet muissa aineissa parhaimmistoa Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.)

Useimmiten työpaikan saa muodollisesti pätevin, ei paras taikka sopivin..

1. Puhuin tuossa lähinnä peruskoulusta. Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin. Vaikka omassa tuttavapiirissäni parhaiten ovat taloudellisesti menestyneet ihan heikolla peruskoulu- tai ammattikoulupohjalta yrityksen pystyyn laittaneet. Omakaan peruskoulutodistus ei paljoa kutosta parempi ollut, koska ei ollut kiinnostusta, mutta yliopistossa sitä piisasi ja tulokset olivat erinomaisia. Akateeminen vapaus sopi minulle. Omalle kohdalla sattui eittämättä aivan karsean heikkotasoisia opettajia, jollaisten paikka ei tulisi olla opetustyössä. Onneksi voin vaikuttaa nykyään asiaan.

2. Lukion käymättömyys ei näinä päivinä ole hidaste tai este (paria poikkeusta lukuun ottamatta). Moniin amk-linjoille saa helpommin pisteet amitsusta. Yliopistoihinkin pääsee valintakoekiintiössä amis-pohjalta. Mihinkään työhön ei vaadita lukiokoulutusta vaan useimpiin ammatillinen koulutus, amk tai yliopisto. Lukio on tosin yleissivistävä ja paras reitti esim. lääkikseen tai oikkikseen.

3. Kunnan viran saa yleensä muodollisesti pätevin. Valtion viroissa päätös on työnantajan. Yksityisellä puolella valitaan se, joka koetaan parhaimmaksi.

4. Virkamiesruotsin voi suorittaa vaikka avoimessa yliopistossa läpihuutojuttuna. Jos se on este, niin vähään on kaatunut. Kun sen suoritin, en osannut montaa sanaa ruotsia, mutta läpi meni.

[yks vaan]

Opiskelurauha kouluihin ja vaatimustasoa pitää nostaa. Uusintakokeita vaan vaikka koulun jälkeen niin kauan että näkyy että on opittu jotain tai edes yritetty. Parhaat muistamani opettajat olivat eläkeikää läheneviä opettajia, jotka olivat todella vaativia, mutta reiluja. Monelle selvisi kyllä niillä tunneilla että välillä joutuu näkemään vaivaa, mutta tuloksiakin tulee.

Se on oikeaa kannustamista, ei se, että peukutetaan vaikka kaikki menee päin persettä. Ei pientä koululaista nyt toki pidä ihan vastapalloon vetää tietenkään.

[kohmelo]

Toivottavasti tällä foorumilla ei ole oltu absurdeja

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194860317539/artikkeli/puheenaihe+absurdeinta+pisa-selittelya+on+maahanmuuttajaoppilaiden+syyttely.html

Puheenaihe: Absurdeinta Pisa-selittelyä on maahanmuuttajaoppilaiden syyttely[/size]

Ei mene suomalaisella koululaitoksella hyvin. Tuoreimmassa Pisa-tutkimusvertailussa 15-vuotiaat suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudennelle (524 pistettä), luonnontieteissä viidennelle (545 pistettä) ja matematiikassa kahdennelletoista sijalle (519 pistettä) kaikkien maiden vertailussa.

Vertailun vuoksi: vuonna 2000 sijoitukset olivat ensimmäinen (546 pistettä), kolmas (538 pistettä) ja neljäs (536 pistettä). OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittui tuoreimmassa vertailussa lukutaidossa kolmanneksi, luonnontieteissä toiseksi ja matematiikan osaamisessa kuudenneksi.

Syitä heikentyneelle Pisa-tulokselle on pohdittu tulosten julkistamisesta asti. Ainakin perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ehti selittämään tuloksen romahdusta sillä, että maahanmuuttajaoppilaat pärjäsivät vertailussa huonommin kuin syntyperäiset suomalaiset.
...
Todellisuudessa maahanmuuttajien osuus on noin 3,8 prosenttia väestöstä. Tutkimuksessa maahanmuuttajien vaikutus koko väestön tutkimustuloksiin painotettiin 3,8:lla, jotta aineisto olisi luotettava.

– Jos maahanmuuttajien tuloksia kantaväestöön verrattaisiin vain 3,8 prosentin otoksella, maahanmuuttajien yksilöllisyyserot voisivat olla niin suuria, että aineiston luotettavuus kärsisi, opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.
...

[guest8788]

Jutun muita huumorikukkasia oli mm.

Sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.

Kasvatussosiologian professori Heikki Silvennoinen rodullistaa maahanmuuttajat yhdeksi, vakavahenkiseksi monoliitiksi.

Kanada.