2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[RP]

Ongelma on siinä, että rasismisyytösten pelossa koululaitos ei aseta samoja vaatimuksia ja käyttäytymiskoodistoa kehitysmaalaisille kuin kantasuomalaisille.

"Antirasismia" (josta tuossa jutussa oli viitteitä) suurempi ongelma voinee kyllä ola ihan vain se, että koululta yleisesti puuttuu keinoja laittaa kuriin ne lapset, joihinka pehmeämmät menetelmät eivät tepsi. Näistä vain kohtuuttoman suuri osa on tiettyihin kulttuureihin painottuvia maahanmuuttotaustaisia. Koulu voi (nykyisellään) asettaa alakoululaisen käyttäytymiskoodit käytännössä vain niissä rajoissa kuin asia lapsen vanhempia kiinnostaa.

[Econ101]

Suomen Pisa on uusi Titanic. Haittamamut eivät olleetkaan uusi Nokia...

Isät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii"
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762

Kaksi espoolaista isää kertoo Länsiväylälle, että heidän lastensa luokilla on entistä rauhattomampaa ja kouluissa esiintyy jopa suoranaista väkivaltaa.
-------------------

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana eivätkä saa tarvittavaa tukea.

– Suuri enemmistö, joka haluaisi käydä koulua, kärsii siitä, että muutamat ovat siellä elämöimässä, toinen isä sanoo.

– Valtaosa maahanmuuttajien lapsista käyttäytyy hyvin, ja on myös sekoilevia suomalaisia lapsia, mutta liian iso osa maahanmuuttajien lapsista elää Espoon kouluissa sellaista elämää, että kukaan ei voi tai uskalla tehdä heille mitään, ja se on huolestuttavaa.

– Tämän lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa.

Toinen ongelma on isien mukaan se, että lapset käyttävät entistä kovempaa väkivaltaa.

– Töniminen on kuulunut poikaporukoihin aina, mutta tiettyjen uusien etnisten ryhmien saapumisen jälkeen mukaan on tullut silmitöntä väkivaltaa, kostamista ja jengiytymistä, toinen isä katsoo.

– Maahanmuuttajat ovat alkaneet liikkua kouluissa jengeissä, jotka ovat hyvin usein teräaseilla aseistautuneita ja pitävät kouluja ihan panttivankeinaan, toinen heistä kertoo.
----------------------

Toinen isä kertoo, että hänen poikaansa lyötiin koulussa ilman syytä keskelle kasvoja. Koulu oli hänen mukaansa haluton selvittämään tapausta.

– Valvoja näki kaiken, mutta koulua kiinnosti ainoastaan selvittää, onko poika jotenkin provosoinut lyöjää. Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
-----------
Isät harmittelevat sitä, että häiriköiden toimiin ei heidän mukaansa uskalleta puuttua, koska pelätään rasistiksi leimautumista.

– Narratiivi on lähes aina se, että maahanmuuttajataustainen lapsi on rasismin tai ainakin rakenteellisen rasismin uhri, riippumatta siitä, mitä tosiasiat kertovat. Tilanne on täysin epäreilu.

Jumala*ta sentään. Tosiaan, seuraillu Tukholman pohjoisten lähiöiden meininkiä 70-80 -luvun taitteesta lähtien. Mennään tasan tarkkaan samoja askelmerkkejä. Matut perseilevät tehden kouluista lääviä, joissa lasten on vaikea enää oppia kunnolla asioita. Joka ikinen kynnelle kykenevä valkonaama nostaa kytkintä, ja kohta on täysin segregoituneita asuinalueita, eikä enää puutu kuin shariapoliisit ja kaduilla ammuskelevat somput ja arabit.

Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho vastaa samassa jutussa esitettyisiin väitteisiin:

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.

–En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.

WOW, not all. Han-kin 
Pro-Tip: kyse on siitä kuinka yleistä tämä perseily on, kuinka paljon näitä perseilijöitä on suhteessa kunnollisiin, ja tietenkin kyse on myös perseilyn intensiteetistä. Kun aletaan polttamaan kouluja ja raiskaamaan tyttöjä koulun vessoissa, sanoisin että perseily on aika nextillä levelillä. (Juu, ko. aktiiviteetit ovat rantautuneet naapuuriin kehitysmaalaisten mukana).

Toisen isän mukaan koulua kiinnosti hänen poikansa pahoinpitelyssä vain se, onko poika käyttäytynyt rasistisesti.

Rinta-aho kertoo olevansa pahoillaan, jos isälle on jäänyt tuollainen kuva.

Juu, kaikki meni by the book, mutta isälle vain jäi tällainen, väärä kuva.

– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi niin kuin oikeusvaltiossa on. Meillä väkivallan tekijä on aina väkivallan tekijä riippumatta ihonväristä tai uskonnosta. Suosittelen kääntymään rehtorin puoleen ja pyytämään, että asia selvitetään uudelleen. Luotan täysin rehtoreiden kykyyn hoitaa näitä asioita.

Tyyppi on kommentteinensa kohtuullisen hyvä suvaitsevaisen karikatyyri.

[Huppupelikaani]

Tästä asiasta ei nykyisessä ilmapiirissä saada kuin asenteellisia tutkimuksia, mutta heitetään silti kysymys ilmoille: Kuinka moni näistä "-kin"-kantisoppilaista jättäisi pahimmat perseilyt perseilemättä, ellei mukana olisi pakko pitää mukana tätä heikompaa ainesta näyttämässä huonoa esimerkkiä? Oma näppituntumani on, että aika moni.

Kaikki järkevät päätelmät tietysti vievät siihen, että erityisoppilaiden määrän kasvu (lue: maahanmuutto) pitäisi pitää kääntää negatiiviseksi, mutta eipä näistä velkavankeudessa ja suvaitsevaiston suurennuslasin alla elävistä rehtoreista ja opettajista ole sitä sanomaan. Ja tähän vielä päälle opettajille ja muille kunnolliset oikeudet puuttua asioihin jämäkästi, niin ajan kanssa meillä ei olisi kuin yksittäistapauksia. Mutta ei kun ei. Ruotsin tie on pakko käydä läpi, vaikka henki menisi. Ja monelta meneekin.

[Make M]

Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho vastaa samassa jutussa esitettyisiin väitteisiin:

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.

–En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.

Kasvun ja oppimisen toimialajohtajan kyky tai halu ymmärtää suomea taitaa olla mamujen tasolla. Jos väite on, että häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia, niin ei silloin olla kysymässä "allekirjoitusta" väitteeseen, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Voi prkle!

Espoon kaupungilla on selvitetty levottomuuden syitä. Yhdeksi syyksi on tunnistettu puutteellinen opetuskielen hallinta.

– Jos opetuskielen hallinta on niin huono, että ei kykene seuraamaan opetusta, on riski, että nuoren ihmisen energia kohdistuu muualle.

Valtakunnallisena ongelmana on se, että jos maahanmuuttajaperhe laittaa lapsen varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen, Rinta-aho mainitsee.

 – Se ei varmaan ole ollut tarkoitus, mutta järjestelmä on sellainen, että se estää lapsen oppimista ja kielitaitojen puutteita joudutaan korjailemaan läpi perusopetuksen. Sosiaaliset tulonsiirrot ja oppiminen pitäisi erottaa toisistaan ja rakentaa uusi järjestelmä.

Suomeksi: Mamuperheille pitäisi edelleen maksaa kotihoidon tukea - tai muuta samansuuruista tukea - vaikka piltit laitettaisiin varhaiskasvatukseen. Eli suvakkibyrokraatin ratkaisu ongelmaan luonnollisesti on, että kaadetaan lisää rahaa mamujen elättämiseen.

[Make M]

Länsiväylän päätoimittajan oli erikseen perusteltava lukijoilleen, miksi mamutaustaisten koululaisten väkivallasta kertovassa jutussa tuotiin esiin mamutaustaisuus.


https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/4470884

Ongelmat eivät poistu peittelemällä, vähättelemällä tai mitätöimällä. Huolestuttavinta on, että niistä ei voida tai kyetä keskustelemaan asiallisesti leimaamatta viestin tuojaa.

Ja juuri tämän vuoksi päätoimittaja Heli Koivuniemi ei pääkirjoituksessaan itsekään uskaltanut suoraan kirjoittaa, että ongelma liittyy haitalliseen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.

[Niobium]

Nonni!

Vihdoinkin joku kirjoittaa ongelmasta edes jotenkin puolueettomasti.

Kouluissa ei uskalleta tehdä mitään, koska ihan oikeutetusti pelkäävät. Jos tekee jotain oikeasti ongelmalle, niin voi saada itse puukosta. Tai sitten suku tulee koululle juttelemaan.

Raision yläasteella oli aikoinaan todella viidakon meininki ihan kantisten voimalla.
Sitten tuli Antti Tuominen, RIP, ja laittoi asiat ojennukseen. Sitä ei tehty ihan puhejudolla, mutta tehtiin kumminkin. Poliisi kutsuttiin paikalle todella herkästi. Legenda kertoo, että joku oppilas oli ottanut ylimääräisen voinapin. Välittömästi rehtorin kansliaan ja poliisi paikalle. Taisi rosvo tajuta jutun juonen. Puhumattakaan pahoinpitelyistä, joista joutui todella kuseen.

Tällaisia miehiä tarvittaisiin taas sekä tiivis yhteistyö poliisin kanssa. Taitaa jäädä haaveeksi.

[Golimar]

Haisee siltä että tämä on taas sitä laajempaa tarinankerrontaa ja suvakkien vastaisku.

UUTISETKOTIMAA
"Voitko äiti pestä mun ihon pois juuriharjalla" – lohduton äiti kertoo lapsensa koulukiusaamisesta, johon kukaan ei puutu
Alakouluikäinen lapsi kärsii äidin mukaan koulussa rajusta kiusaamisesta ja rasismista. Koulu kommentoi Iltalehdelle vain sen, että asia on käsittelyssä.


Riika Tauriainen
[email protected]
Tänään klo 8:59
– Lapseni ei uskalla mennä kouluun, koska hänet hakataan siellä, kertoo alakouluikäisen lapsen vanhempi Iltalehdelle.

Vanhemman mukaan lasta on kiusattu koulussa jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Muut lapset kiusaavat, käyttävät väkivaltaa ja haukkuvat rasistisilla solvauksilla päivittäin. Lapsen isä on kotoisin Afrikasta.

Kiusaaminen ei rajoitu vain kouluun ja pelko varjostaa arkea.

– Jos aikuinen saisi tappouhkauksia ja häntä kivitettäisiin, lyötäisiin sekä potkittaisiin työpaikalla, ne olisivat rikoksia. Koulumaailmassa lasten kohdalla se ei ole näin, vanhempi kertoo.

– Olen toivoton, enkä tiedä enää mitä tehdä.

Koulu sijaitsee Uudellamaalla. Vanhempi ja lapsi esiintyvät jutussa nimettömänä, eikä asuinkuntaa tai ala-astetta kerrota tarkemmin, jotta julkisuus ei pahentaisi kiusaamista.

Rasismi arkipäivää
Vanhempi kertoo, että lapsen kiusaaminen on rasismiperäistä. Muut lapset haukkuvat lasta alentavilla, rasistisilla solvauksilla, ja tilanteet usein eskaloituvat väkivaltaan.

Pienen lapsen elämässä rasismi on ollut äidin mukaan aina arkipäivää. Lapsi sai kokea väheksyntää ja alentuvaa kielenkäyttöä jo ennen kouluikää.

– Lapseni kommentoi kerran saunassa, että "voitko sä äiti pestä mun ihon pois juuriharjalla, että minusta tulisi vaaleampi". Lapseni oli silloin viisivuotias. Se tuntui todella hirveältä, vanhempi miettii.

– Koulun alkaessa lapseltani kysyttiin ruokalassa, että miksi ihosi on tummempi kuin meillä muilla. Lapsi oli itse sanonut muille oppilaille, että katsokaa, tämä on minun ihoani, en saa tätä pois, äiti kertoo.

Haukkuminen ja kiusaaminen ovat äidin kertoman mukaan vain pahentuneet. Lapsi on kertonut äidilleen, miten toiset lapset haukkuvat häntä n-sanalla, huorittelevat ja nöyryyttävät rasistisilla haukkumanimillä.

– On raskasta selittää lapselle, että miksi häntä kohdellaan näin. Miten selität lapselle, että rasismi on normaalia yhteiskunnassamme?

"Pelkään mennä kouluun, koska minut tapetaan"

X

Vanhemman kokemuksen mukaan koulu on puuttunut jonkin verran väkivaltatilanteisiin, mutta ei tarpeeksi rasistiseen kiusaamiseen. Vanhempi kertoo, että lapsi käyttäytyy oireilevasti koulussa. Lapsella on ilmennyt häiriökäyttäytymistä ja hän on lähtenyt mukaan väkivaltatilanteisiin.

– Mutta se ei tarkoita, että kiusaamista pitäisi hyväksyä, koska lapseni on ollut osallisena. Ihan kuin ei nähtäisi sitä, että lapseni pahoinvointi johtuu kiusaamisesta, vanhempi kommentoi.

Iltalehti on nähnyt vanhemman ja koulun välistä viestin vaihtoa. Koulu on käsitellyt vanhemman kanssa väkivaltatilanteita, mutta rasistista kiusaamista kutsutaan usein vain "nimittelynä" ja "ärsyttämisenä".

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e8f06044-1d05-467f-b164-6cdd937f8c44

[Näkkileipä]

...
– On raskasta selittää lapselle, että miksi häntä kohdellaan näin. Miten selität lapselle, että rasismi on normaalia yhteiskunnassamme?
...

Ei tullut äidille mieleen, että  kiusaaminen voi johtua hänen oman lapsensa käytöksestä.

Kuten eräs entinen työkaverini, joka kertoi olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri. Kun yritin hienovaraisesti vihaista, että vikaa on syytä etsiä peilistä. Koska hänellä oli tapana puuttua työkavereiden asioihin jotka eivät hänelle kuuluneet.

"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" niin hänen vastaus oli
"Niin minulla on oikeus vastata samalla mitalla!"

...

Vanhemman kokemuksen mukaan koulu on puuttunut jonkin verran väkivaltatilanteisiin, mutta ei tarpeeksi rasistiseen kiusaamiseen. Vanhempi kertoo, että lapsi käyttäytyy oireilevasti koulussa. Lapsella on ilmennyt häiriökäyttäytymistä ja hän on lähtenyt mukaan väkivaltatilanteisiin.

– Mutta se ei tarkoita, että kiusaamista pitäisi hyväksyä, koska lapseni on ollut osallisena. Ihan kuin ei nähtäisi sitä, että lapseni pahoinvointi johtuu kiusaamisesta, vanhempi kommentoi.

Iltalehti on nähnyt vanhemman ja koulun välistä viestin vaihtoa. Koulu on käsitellyt vanhemman kanssa väkivaltatilanteita, mutta rasistista kiusaamista kutsutaan usein vain "nimittelynä" ja "ärsyttämisenä".

Äiti käytännössä myöntää, ettei hänen lapsensa ole mikään viaton uhri, vaan osallinen kiusaamiseen, mutta siitä huolimatta, äidin mielestä syy on muiden rasismissa.
Äiti joka ei ole ollut paikalla, "tietää" että kyseessä on rasistinen kiusaaminen. Mutta koulu on tietenkin väärässä, koska ei ole äidin kanssa samaa mieltä.

[Roope2]

Länsiväylä 12.2.2022

Eläköitynyt opettaja: Reilut 10 vuotta sitten tehty päätös lisäsi häiriöitä kouluissa – "Opettajilla pitäisi olla rohkeutta vaatia enemmän"

...
Kahden espoolaisen isän haastattelu kouluissa esiintyvistä häiriöistä ja väkivallasta on nostattanut runsaasti keskustelua Länsiväylän verkkosivuilla ja Facebook-seinällä.
...

Toimitukseen yhteyttä ottanut, eläkkeellä oleva opettaja tunnistaa isien esille ottaman ongelman. Hänellä on koulumaailmasta 30 vuoden kokemus.

Opettajan mukaan tilanne kouluissa alkoi muuttua vuonna 2010, kun inkluusio otettiin käyttöön.

Opettajan mukaan yksi oppilas voi "terrorisoida" luokkaa niin, että muut 20 elävät yhden ehdoilla, tai yksi perhe voi pompottaa koulua vuosikausia.

Eläköityneen opettajan mielestä opettajilla pitää olla rohkeutta vaatia oppilaalta työntekoa. Jos ei tämä suju, niin sitten tehdään vielä enemmän töitä.

– Itseohjautuvuus on ihan huuhaata, opettaja sanoo suoraan.

Hän tarkentaa, että kouluissa syleillään nyt suuria linjoja mutta jätetään perusasiat hunningolle.

– Tärkeintä on matematiikan ja äidinkielen (suomen) hyvät taidot. Matematiikka on itsetuntoaine: kun oppilas kokee, että hän oppii, se alkaa näkyä muissakin aineissa.

Eläkkeellä olevan opettajan mielestä erityisluokkien alasajo oli väärä ratkaisu.

Toinen väärä ratkaisu oli hänen mielestään oppivelvollisuuden pidentäminen.

– Nämä miljoonat olisi pitänyt käyttää päiväkoteihin ja alaluokille, jotta luodaan vahva pohja oppimiselle.

Opettajan mukaan vuonna 2015 tullut pakolaisten runsas määrä lisäsi haasteita myös kouluissa.

Ongelmien yhtenä syynä pidetäänkin joidenkin maahanmuuttajataustaisten lasten heikkoa kielitaitoa.

Opettajan mielestä tämän selityksen taakse ei pitäisi kuitenkaan mennä, koska lapset pystyvät oppimaan kielen nopeasti.


https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4475703#kommentit

[Make M]

Länsiväylä 16.2.2022:

Yhteen Espoossa sijaitsevaan kouluun jouduttiin viime keväänä palkkaamaan tilapäisesti vartija. Taustalla oli väkivaltainen tilanne, jota selvittelemään tarvittiin myös poliisi.

Länsiväylän saamien tietojen mukaan kyse oli tilanteesta, jossa useita oppilaita hyökkäsi yhden tytön kimppuun.

Toimitus on nähnyt tilanteesta videon, jossa koulun henkilökunta yrittää rauhoittaa oppilaita. Tilanne riistäytyy käsistä, kun kolme oppilasta käy väkivaltaisesti tytön kimppuun. Paikalla koulun sisätiloissa oli ainakin 30 oppilasta, joista osa kuvasi tapahtumia.

Toimituksen saamien tietojen mukaan tyttö vietiin ambulanssilla sairaalaan.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4478996

Koulut: Kysyimme Espoon neljän suurimman puolueen edustajilta koulujen tilanteesta. Ongelmat pitää ottaa vakavasti, poliitikot viestittävät.
-----

Näistä näköjään ainoastaan perussuomalaisella kunnallispoliitikolla on aito ymmärrys siitä, mistä mamujen harjoittamassa kouluväkivallassa pohjimmillaan on kysymys. Muilla poliitikoilla ratkaisut ongelmiin ovat tasoa purkka ja teippi.

Kokoomus, Henrik Vuornos:
- Peruskoulujen eriytyminen hyviksi ja huonoiksi estettävä
- Tiukka linja, poliisi apuun
- Koronapandemia
- Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuttava enemmän varhaiskasvatukseen

Vihreät, Inka Hopsu:
- Lisää resursseja kouluihin, erityisopetuksen pienryhmiä, nuorisotyöntekijöitä, yhteisöpedagogeja ja avustajia
- Korona-aika aiheuttaa paljon huolia ja ahdistusta
- Poliisille lisää resursseja
- Lisää harrastusmahdollisuuksia
- Maahanmuuttajataustaisten valmistava opetus tarvittaessa kaksivuotiseksi
- Perheiden tukeminen aiemmin ja enemmän

SDP, Markku Sistonen:
- Opettajilla liikaa byrokraattisia velvollisuuksia
- Kouluissa on oppilaita ja heidän vanhempiaan, jotka tuntevat oikeutensa, mutta unohtavat velvollisuutensa
- Oppilaita houkutellaan jengeihin
- Nuorelle pitää taata ainakin yksi mielekäs harrastus

Perussuomalaiset, Henna Kajava:
- Tehokkain keino turvata nuorten tulevaisuutta on rajoittaa ongelmia aiheuttavaa maahanmuuttoa
- Kieliongelmat ja keskittymishäiriöt vaikeita ratkaista kouluissa
- Kulttuurien väliset arvokonfliktit
- Gangsta-kulttuurin leviäminen
- Kouluissa häiriökäyttäytyvät lapset ja nuoret tulee siirtää sope-luokille
- Perusteettomat rasismisyytökset ovat osa ongelmaa

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4478985

[Roope]

Koulujen halutaan tuottavan ilmastoaktivisteja.

Koulu voisi rohkaista aktivismiin

Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.

Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietopohja on verraten vahva, mutta he ovat passiivisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä paradoksi antaa aiheen tarkastella kriittisesti suomalaiskoulujen opetusta ja demokratiakulttuuria. Kirjassa Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa alan tutkijat pohtivat aihepiiriä eri näkökulmista.

[...]

Koulussa ei vain opiskella elämää varten, vaan koulu on itsessään osa elämää ja yhteiskuntaa. Jo kouluyhteisössä tulisi rakentaa demokraattista elämäntapaa, korostaa yliopistonopettaja Perttu Männistö.

"Kasvatettavan ei tarvitse osata kaikkea, sillä hän vasta opettelee", Männistö muistuttaa epäileviä opettajia. Oppilaat voivat tuoda dialogiin ja päätöksentekoon omaan kokemusmaailmaansa perustuvaa ymmärrystä, jollaista opettajalla ei välttämättä ole. Lasten ja nuorten tulisikin antaa vaikuttaa oman osaamisensa rajoissa.

Käytännön esimerkkinä Männistö mainitsee joidenkin koulujen tavan ottaa oppilaat mukaan uusien opettajien työhaastatteluihin. Männistön mukaan oppilailla on myös oikeus tietää, miten opettajat päätyvät opetuksessa tekemiinsä valintoihin, ja niistä tulisi voida käydä dialogia.

Opettaja ja filosofian tohtori Jesper Kristiansson muistuttaa, että opetussuunnitelman mukaan oppilailla tulee olla myös mahdollisuus osallistua paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun. Tämän toteutumista käytännössä tulisi vahvistaa.

[...]

Olennaisessa osassa yhteiskuntakasvatuksessa ovat mediataidot. Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki korostaa, että pelkästään hyvät mediataidot eivät riitä, vaan niiden perustana on oltava demokratian arvostus. Muutoin ilmaisunvapaus ja moniäänisyys, jonka uudet mediat mahdollistavat, sekä kriittisen ajattelun taidot voivat kääntyä demokratiaa vastaan.

Koulu ekososiaalisen muutoksen rakentajaksi

Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus painottuu tällä hetkellä ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa suuresti heidän tulevaisuuteensa. Tutkijatohtori Tero Toivanen pohtii kirjan päättävässä artikkelissaan, mitä ekologinen kriisi ja tarvittava ekologinen jälleenrakennus vaativat koululta. Hän hahmottelee koululle roolia osana ekososiaalisen sivistyksen projektia. Toivasen mukaan ekokriisiä koskevat kysymykset olisi tuotava rohkeasti koulun sisään, jolloin koulu voisi muuntua "tuhon logiikkaa" tukevasta instituutiosta kestävämpien elämäntapojen ja aktiivisen ekososiaalisen kansalaisuuden rakentumisen tilaksi.

Ratkaisut eivät ole valmiina, vaan kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Tässä prosessissa opettajakin voi oppia nuorilta. Myös ympäristötavoitteisiin liittyviä ristiriitoja ja konflikteja tulee käsitellä ja kasvattaa nuoria sitkeän dialogin valmiuksiin. Lisäksi tarvitaan valmiutta tarvittaessa nousta vastarintaan vääryyksiä vastaan, myös silloin kun ne kohdistuvat luontoon, Toivanen linjaa.

Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.

Kansan Uutiset 26.2.2022

[Niobium]

En sinänsä vastusta luonnonsuojelua tai kestävää kehitystä. Ongelmani liittyy siihen, että Kapina Uutisten sivuilla kehoitetaan ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Eli lukemaan lisää tästä lehdestä.

Ällöttää tämä ujuttaminen. Jos nuori haluaa tietää lisää ilmastonmuutoksesta tai ympäristönsuojelusta, niin siitä löytyy puolueetonta tietoa. Ei tarvitse kahlata läpi erittäin puoluepoliittisesti värittynyttä shaibaa.

Vihreät, vasemmisto, keskusta, oikeiso kaikki tyynni ajavat omaa asiaansa ja kosiskelevat nuorisoa riveihinsä  nostamalla esiin nuorisoa ahdistavia aiheita. Vihreät ovat jo kannattamassa ydinvoimaa, keskusta kuokkii turvetta ja Prinsessa Leia heiluu valomiekan kanssa.

V@ttu, mitä spedeilyä.

[F1nka]

...
Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki korostaa, että pelkästään hyvät mediataidot eivät riitä, vaan niiden perustana on oltava demokratian arvostus. Muutoin ilmaisunvapaus ja moniäänisyys, jonka uudet mediat mahdollistavat, sekä kriittisen ajattelun taidot voivat kääntyä demokratiaa vastaan.
...

Minua on pidemmän aikaa vaivannut demokratian arvostus. Suomi on tasavalta ja sanoisin tasavallan olevan demokratiaa parempi valtiomuoto. Demokratia mahdollistaa toisinajattelijoiden sortamisen. En tiedä käyttääkö minnakertut sanaa demokratia siksi, etteivät muusta tiedä, vai tarkoituksella. Ensimmäinen kertoo tyhmyydestä, jälkimmäinen halusta sortaa toisinajattelijoita.

[Kallan]

Koulujen halutaan tuottavan ilmastoaktivisteja.
---
Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.

Kansan Uutiset 26.2.2022
[/quote]

Jep, aktivisteja haluttuun suuntaan mistä vihervasemmisto tykkää. Mutta ryhdypä persuaktiiviksi tämän tuloksena niin ei kehuja heru. Miksi persuaktiiviksi? Koska persujen ilmastoratkaisut eivät ole ilmastolle ja maapallollemme välittömästi sekä pidemmän päälle haitallisia, toisinkuin vihreiden.

Vihreillä kun on jokin ihmeellinen kyky löytää ilmaston kannalta huonoin mahdollinen ratkaisu asiaan kuin asiaan.

[Roope]

Koulujen halutaan tuottavan ilmastoaktivisteja.

Koulu voisi rohkaista aktivismiin

Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan.

Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietopohja on verraten vahva, mutta he ovat passiivisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä paradoksi antaa aiheen tarkastella kriittisesti suomalaiskoulujen opetusta ja demokratiakulttuuria. Kirjassa Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa alan tutkijat pohtivat aihepiiriä eri näkökulmista.

[...]

Ratkaisut eivät ole valmiina, vaan kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Tässä prosessissa opettajakin voi oppia nuorilta. Myös ympäristötavoitteisiin liittyviä ristiriitoja ja konflikteja tulee käsitellä ja kasvattaa nuoria sitkeän dialogin valmiuksiin. Lisäksi tarvitaan valmiutta tarvittaessa nousta vastarintaan vääryyksiä vastaan, myös silloin kun ne kohdistuvat luontoon, Toivanen linjaa.

Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Into Kustannus 2022, 272 sivua.

Kansan Uutiset 26.2.2022

Selailin tuota kirjaa ja sen perusteella tilanne on pahempi kuin luulinkaan. Kyse ei ollut vain yhdestä tai kahdesta yksittäisestä alan sekopäästä vaan kirjan kymmenen kirjoittajaa tuntuvat olevan johdonmukaisesti samoilla linjoilla koulun tarvitsemasta muutoksesta. Torjuttaviksi vihollisiksi nimetään useammissa kirjoituksissa ilmastonmuutos ja populismi, kun taas sankareita ovat Greta Thunberg ja ilmastoaktivistit. Elokapina mainitaan heti ensimmäisessä lähdeviitteessä.

Esipuheessa kuvataan esimerkkinä vääränlaisesta kouluvaikuttamisesta, kuinka erään kirjoittajan oma ala-asteen opettaja esitelmöi 70-luvulla elokuvaesitykseen keräämilleen kolmas- ja neljäsluokkalaisille kommunismin ihanuutta ja vallankumouksen välttämättömyyttä. Kuitenkin kirjassa vaahdotaan käytännössä saman yksipuolisen vasemmistopropagandan ("eriarvoisuuksia purkava ihmisoikeuskasvatus", "Suomen poikkeuksellinen rasistisuus", tuomittava "nationalistinen agenda", "kriittisyyden puute valtiota kohtaan" jne.) kouluihin ujuttamisen puolesta ilmastonmuutoksen ja populismin vastustamisen nimissä.

[Jaska Pankkaaja]

^Mitäs kymmenestä hörhöstä ongelma on siinä että lähes KAIKKI suomalaisten suosikkipuolueet ajavat tätä samaa paskaa ja mikseivät ajaisi: niin kokoomuslainen jakkukana kuin vasemmistoliittolainen "MT ongelmien" (=alkoholismi, typeryys, vetelyys) takia "työelämästä syrjäytetty" laiskaleena ja kaikki muutkin tässä välissä olevat suomalaiset pitävät suamalian suurimpana ongelman sitä että täällä on niin vitun kuuma.

X 100..0

[Roope2]

Länsiväylä 23.3.2022
Maahanmuuttajien suomen taito turvattava

Vieraskielisten lasten ja nuorten määrän nopea kasvu on kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-ahon mukaan valtava haaste.

- Jopa viime vuoden muuttovoitto yllätti, vaikka koronapandemia hiljensi Iiikkuvuutta. Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna noin 4000 asukkaalla, ja heistä valtaosa on maahanrnuuttajia. Alakoulussa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on nyt 27-28 prosenttia ja parin vuoden kuluttua jo yli 30 prosenttia. Tämä kehitys läpäisee ikäluokan kerrallaan.

...

Maahanmuuttajataustainen oppilas tarvitsee kotimaankielisiä enemmän tukitoimia, muun muassa suomen kielen tehostettua opetusta, pienryhmäopetusta ja kotikielen ylläpitoa. Rinta-ahon mukaan maahanmuuttajataustaisen oppilaan peruskoulutaival maksaa tuhansia euroja enemmän kuin kotimaankielisten.

- Valtion pitäisi ymmärtää, että jos päätöksiä rahoituksesta ei tehdä ajoissa, olemme tilanteessa, jossa emme halua olla, Rinta-aho jyrähtää.

Peruskouluopintojen ja tulevien jatko-opintojen kannalta tärkein asia on kielitaito. Siksi maahanmuuttajalapset pitäisi saada rnukaan varhaiskasvatukseen, kun he ovat kielellisesti herkässä iässä.

- Nyt kaikki maahanmuuttajalapset eivät osallistu esiopetukseenkaan. Kun he tulevat kouluun ekaluokalle, he ovat kielellisesti takamatkalla, mikä näkyy koko peruskoulun ajan, Rinta-aho sanoo.

Maahanmuuttajaperheet ovat riippuvaisia lasten kotihoitoa tukevista tulonsiirroista, joten sen vuoksi he eivät tuo lapsiaan varhaiskasvatukseen. Tämä dilemma pitää ratkaista jollain muulla tulonsiirtotavalla, Rinta-aho vaatii.

[Hiiden hirvi]

- Valtion pitäisi ymmärtää, että jos päätöksiä rahoituksesta ei tehdä ajoissa, olemme tilanteessa, jossa emme halua olla, Rinta-aho jyrähtää.

Väärin. Me olemme jo nyt tilanteessa missä meidän ei pitäisi olla. Todellinen ongelma on että miksi taas on otettu Espooseen(kin) nelisen tuhatta maahanmuuttajaa lisää, kun edellistenkään "kotoutus" ei onnistu. Ja ratkaisuksi tarjotaan - luonnollisesti - veronmaksajien rahan heittämistä kankkulan kaivoon yhä kasvavalla intensiteetillä.

[Mjane]

^^ Ongelma ei ole niinkään kieli, kyllä ns tavallinen, normaalisti kehittynyt lapsi omaksuu yleensä uuden kielen varsin nopeasti.

Ongelma sen sijaan on, että tietyissä maahanmuuttajaryhmissä oikeastaan kaikenlaiset kehitykselliset ja oppimisen vaikeudet ovat huomattavan yliedustettuna kuten myös neuropsykiatriset sairaudet. Usein heikko kognitiivinen taso yhdistettynä heikkoihin keskittymisen ja toiminannohjauksen taitoihin. Tätä ei tietenkään voida ääneen sanoa, koska kuulostaa melkein eugeneettisen rasistiselta, vaikka totta onkin. Lisäksi monien perheiden olematon mahdollisuus tukea lapsen koulunkäyntiä.

Se, että monet maahanmuuttajalapset eivät ole osallistuneet päiväkotiin ja eskariin on tietenkin ongelma, mutta ei (vain) kielen takia, vaan koska sen myötä usein puuttuu kokonaan ryhmässä yhteisten sääntöjen mukaan toimimisen sekä strukturoidun työskentelyn taito. Näiden harjoittamiseen sitten ainakin ensimmäiset pari kouluvuotta meneekin.

[Siili]

Länsiväylä 23.3.2022
Maahanmuuttajien suomen taito turvattava

Peruskouluopintojen ja tulevien jatko-opintojen kannalta tärkein asia on kielitaito. Siksi maahanmuuttajalapset pitäisi saada rnukaan varhaiskasvatukseen, kun he ovat kielellisesti herkässä iässä.

- Nyt kaikki maahanmuuttajalapset eivät osallistu esiopetukseenkaan. Kun he tulevat kouluun ekaluokalle, he ovat kielellisesti takamatkalla, mikä näkyy koko peruskoulun ajan, Rinta-aho sanoo.

Maahanmuuttajaperheet ovat riippuvaisia lasten kotihoitoa tukevista tulonsiirroista, joten sen vuoksi he eivät tuo lapsiaan varhaiskasvatukseen. Tämä dilemma pitää ratkaista jollain muulla tulonsiirtotavalla, Rinta-aho vaatii.

Onkohan esikoulujen (päiväkotien) porukka varautunut siihen, että ummikkoperheiden esikouluikäiset osallistuisivat kattavasti esiopetukseen?  Joissakin päiväkodeissa saattaisi vieraskielisten osuus olla yli 80%, jolloin kielikylvyn vesi on varsin vähissä. Tilannetta kärjistää se, että alempien sosiaaliluokkien kantikset eivät kovin innokkaasti hanki lapsia, toisin kuin monet ulkoeurooppalaiset  Kelan vakiasiakkaat.  Mutta toivotaan silti kovasti, että viimeksi mainittujenkin lapset pyyhkivät aikaan pyllyjämme ja maksavat eläkkeitämme. Toiveajatteluunhan Suomen maahanmuuttopolitiikka on perustunut 90-luvulta lähtien.   

Vaikuttaa siis saletilta, että homma ei ole yhteiskunnan hallussa ja että omien lasten laadukkaan koulutien varmistaminen vaatii satsauksia vanhemmilta (valkopako, koulushoppaus).  Sääli niitä vanhempia (ja lapsia) joilla ei ole tähän resursseja.

[Roope2]

Taas Hesarissa valitetaan, kun osa kersoista ei oikein pärjää koulussa.  Senhän piti olla kansakuntamme pelastus, kun kattila on täynnä sekalaista ainesta. Muualtatulleet asukkaat ja yksi paikallinen hipsteri tykkäävät nykytilanteesta, asiantuntijat ei. Ja ratkaisukin ongelmaan löytyy: "Lisää fyrkkaa kehiin!"




HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä
Espoossa aiotaan siirtää yhä useampia vieraskielisiä oppilaita suomen äidinkielenopetukseen. Tutkija huomauttaa, että Espoon kehitys on osa koko Suomea ja Eurooppaa koskevaa huolestuttavaa muutosta.

...

Suvela on yksi niistä Espoon asuinalueista, joilla asuu poikkeuksellisen paljon muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä. Se näkyy niin alueen kouluissa kuin päiväkodeissakin. Lapset, joiden äidinkieleksi on tilastoitu suomi, ovat Suvelassa monin paikoin jo selvä vähemmistö.

HS:n selvityksen mukaan päiväkodin vieressä sijaitsevan Kirstin koulun oppilaista 69 prosenttia on vieraskielisiä. Se on enemmän kuin missään Espoon kaupungin yli 70 alakoulusta. Sama ilmiö näkyy myös Anilin päiväkodissa. Kirstin päiväkodin 94 lapsesta vain seitsemän puhuu äidinkielenään suomea.

Kirstin koulu ei ole missään nimessä ainoa poikkeus Espoossa. Kaikkiaan kuudessa Espoon koulussa oppilaista puolet tai enemmän puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. HS sai kouluja koskevat tiedot tietopyynnöllä Espoon kaupungilta.

Erot Espoon kaupunginosien välillä ovat valtavia. Niitä kouluja, joissa vieraskielisiä oppilaita on korkeintaan kymmenen prosenttia, on paljon. Jos katsotaan pelkästään koulujen tilastoja, vaikuttaa siltä, että Espoo on epäonnistunut eriytymisen torjunnassa pahasti.

...

Kosovolaisen Hoxhan mukaan sukulaisten ja ystävien perässä muuttaminen selittää osittain sitä, miksi vieraskieliset ovat keskittyneet Espoossa samoille alueille. Halvemmat asunnot ovat varmasti myös yksi pohjasyistä.

Hoxhan perhe on viihtynyt mainiosti Espoon keskuksen alueella, ensin Suvelassa ja nyt Sunassa. Hoxhan 9-vuotias poika on Kirstin koulussa. Koulu on Hoxhan mielestä ollut hyvä. Esimerkiksi silloin, kun poika tarvitsi puheterapiaa, hän sai sitä heti, Hoxha kertoo.

"Kun me tulimme Kosovosta ja afrikkalaiset Afrikasta Suomeen, tärkein asia oli, että vatsa on täysi. Lapsillemme tärkein asia on koulu."

Hoxhan mielestä on kuitenkin hyvä, että Kirstin päiväkodin työntekijöistä pääosa on suomalaisia, vaikka lapsia onkin monista kulttuuri­taustoista. Silloin lapset oppivat suomen kielen ja kulttuurin.

...

Helsingin yliopiston kaupunki­maantieteen apulais­professori Venla Bernelius on selvittänyt, että osa Helsingin, Espoon ja Vantaan kouluista on monella mittarilla jäänyt jälkeen jopa yli kahden vuoden koulunkäyntiä vastaavan määrän verrattuna seudun parhaiten menestyviin kouluihin.

Berneliuksen selvityksessä ei yksilöidä sitä, mitkä pääkaupunkiseudun kouluista ovat vaikeimmassa tilanteessa. Yhteys alempiin tuloluokkiin ja vieraskielisten määrään on kuitenkin selvä. Myös se on selvää, että eriytymisellä voi olla lapsille koko heidän elämäänsä vaikuttavia syrjäyttäviä seurauksia. Lapsille voi Berneliuksen mukaan syntyä syvästi eriytyneitä käsityksiä siitä, millainen yhteiskunta on.

...

Espoon kotouttamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että maahanmuuttaja­perheiden lapsia saataisiin vielä nykyistä enemmän kotoa vanhempien hoidosta varhais­kasvatukseen. Sen uskotaan vaikuttavan positiivisesti koko koulupolkuun, kertoo Espoon kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho.

"Kun toisen luokan oppilaille tehtiin testi, varhais­kasvatukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten lukutaito oli kehittynyt paljon paremmin kuin lapsilla, jotka eivät olleet varhaiskasvatuksessa."

Rinta-aho muistuttaa kaupungissa käytössä olevasta positiivisen erityiskohtelun mallista. Mallin mukaan koulut saavat lisärahaa, jos ne sijaitsevat alueella, jossa on huono-osaisuutta aiheuttavia tekijöitä.

Sellaisia ovat esimerkiksi alueet, joilla asuu paljon matalasti koulutettuja ja työttömiä. Usein pienituloiset maahanmuuttajat asuvat näillä alueilla. Lisärahan turvin voidaan perustaa pienryhmiä, joissa oppilas saa parempaa tukea oppimiseen kuin isossa luokassa.

...

Tytärtään Emma Trania Kirstin päiväkodista on hakemassa Ha Nguyen, joka muutti Espooseen 17-vuotiaana pakolaisena Vietnamista. Nguyen on töissä toisessa päiväkodissa, jossa hän näkee, millaisia ongelmia suuri vieraskielisten osuus yhdessä päiväkodissa tekee.

"Yhteistyö perheiden kanssa on vaikeaa, kun ei ole aina yhteistä kieltä. Silloin pitää käyttää puhelintulkkia. Joskus tulkki ei tunne varhais­kasvatuksen ammatti­sanastoa ja tulee väärinkäsityksiä."

Nguyen mukaan monet vieraskieliset lapset puhuvat päiväkodissa huonoa suomea ja huonoa englantia keskenään.

Nguyen uskoo, että vaikeudet jatkuvat vielä koulussakin.

...

Rinta-ahon mukaan yhteistyö perheiden kanssa on lapsen oppimisessa tärkeää. Yhteisöllinen oppilashuolto järjestää perhe­tapaamisia, jos oppilaalla on haasteita.
"Espoon lukiolaisista vain 11–12 prosenttia on vieraskielisiä, vaikka kaikista espoolaisista [vieraskielisten] osuus on 20 prosenttia ja alakoululaisten vielä suurempi."

"Aina voi mennä Malmöhön Ruotsiin katsomaan, mitä tapahtuu, jos asioita ei hoideta. Meillä on iso tehtävä kansain­välistyvässä maailmassa, että pidämme kaikki laivassa mukana."

Rinta-ahon mukaan alueiden eriytymiseen voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi kaupungin kaavoitus­politiikalla, niin että samalle alueelle rakennetaan sekä vuokra- että omistusasuntoja.

...

Kuurinniityn puolella asuva Nina Geitel kertoo, että hänen tyttärensä Josephine Geitel on esikoulu­ryhmässään harvoja kantasuomalaisia. Geitel on asunut koko ikänsä Espoon keskuksen suuralueella.

"Tällä alueella on ollut todella pitkään paljon maahanmuuttajia. Näen ehdottomasti rikkautena, että Kirstin koulussa on lapsia niin monesta kulttuurista. Opetellaan näitä maailman asioita pienestä pitäen."

Geitel luottaa henkilöstön ammattitaitoon.  "En koe, että kukaan jää paitsi kansallisuutensa tai kielellisten asioiden takia." Geitelin mielestä alueiden eriytyminen Espoossa selittyy sillä, että asumisen hintataso vaihtelee.

...


Segregaatiota eli alueiden eriytymistä tutkinut apulaisprofessori Bernelius muistuttaa, että maahan­muuttajatausta ei myöskään automaattisesti tarkoita huono-osaisuutta.

"Esimerkiksi Britanniassa maahanmuuttaja­taustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat olleet Pisa-testeissä jopa parempia kuin brittilapsien." Silti tilanne on Berneliuksen mukaan kehittynyt Suomessa huolestuttavaan suuntaan. Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.

"Suomessa alkaa olla varsin kiire reagoida eriytymiseen, joka on jo hyvin pitkällä monessa muussa Euroopan maassa."

Palataan vielä tämän artikkelin alkuperäiseen kysymykseen: onko Espoo epäonnistunut eriytymisen torjunnassa?

Bernelius sanoo, että yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa. On ja ei.

"Tilanne Espoossa ei ole sen pahempi kuin monissa suurissa kaupungeissa Suomessa ja Euroopassa. Toisaalta voidaan tietenkin ajatella, että koko Euroopassa on paljon töitä eriytymisen vähentämisessä."

Bernelius korostaa, että eriytymis­kehityksessä on kyse valtavasta ilmiöstä, joka on vain osin kaupunkien käsissä. Hänen mielestään tärkeintä olisi, että työmarkkinat avautuisivat maahanmuuttaja­lasten vanhemmille.

Jos niin ei käy, vieraskielinen väestö jää pienituloiseksi ja oravanpyörä käynnistyy. Maahanmuuttajat hakeutuvat asumaan alueille, joissa asunnot ovat halpoja ja lopulta suomen­kielisten lasten vanhemmat – ne joilla on varaa – siirtävät tavalla tai toisella lapsensa pois koulusta, jossa on paljon vieraskielisiä lapsia.

Bernelius ei silti halua heittää pyyhettä kehään.

Hänen mukaansa Suomessa ei ole vielä kunnolla hyödynnetty koulujen mahdollisuuksia tukea alueen kehitystä. Aidosti suuret panostukset kouluihin ja niiden maineeseen voivat edelleen kääntää kokonaisten alueiden suuntaa ja tehdä kouluista houkuttelevia kaikille perheille.

"Koulujen heikommat oppimistulokset tai maine eivät meillä liity siihen, että opetus olisi heikkoa. Eriytymisen pääsyy on sosiaalinen segregaatio."



https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008841213.html

[Roope]

Taas Hesarissa valitetaan, kun osa kersoista ei oikein pärjää koulussa.  Senhän piti olla kansakuntamme pelastus, kun kattila on täynnä sekalaista ainesta. Muualtatulleet asukkaat ja yksi paikallinen hipsteri tykkäävät nykytilanteesta, asiantuntijat ei. Ja ratkaisukin ongelmaan löytyy: "Lisää fyrkkaa kehiin!"

Helsingin Sanomat: HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä 1.6.2022

Artikkelissa ollaan kovasti huolestuneita mutta samalla sievistellään koulujen ja yhteiskunnan kehitystä vakuuttamalla, että "Britanniassa maahanmuuttaja­taustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat olleet Pisa-testeissä jopa parempia kuin brittilapsien" ja että "monet tilastoissa vieraskieliset lapset ovat hyvin suomen kielen taitoisia"

Ongelmaksi esitetään maahanmuuton määrän ja laadun ja siihen johtaneen maahanmuuttopolitiikan sijaan asuinalueiden eriytyminen ja maalataan väärin valitulla vieraskielisten tilastolla kuva, että koulujen ongelmallinen porukka onkin venäläiset ja virolaiset. Espoon kouluissa suurin ja nopeiten kasvava vieraskielisten ryhmä on kylläkin arabiaa äidinkielenään puhuvat, mutta sitä ei mainita, vaan haastatellut esimerkkitapauksetkin ovat Kosovosta ja Vietnamista.

HS:N selvityksen mukaan päiväkodin vieressä sijaitsevan Kirstin koulun oppilaista 69 prosenttia on vieraskielisiä. Se on enemmän kuin missään Espoon kaupungin yli 70 alakoulusta. Sama ilmiö näkyy myös Anilin päiväkodissa. Kirstin päiväkodin 94 lapsesta vain seitsemän puhuu äidinkielenään suomea.

[...]

Erot Espoon kaupunginosien välillä ovat valtavia. Niitä kouluja, joissa vieraskielisiä oppilaita on korkeintaan kymmenen prosenttia, on paljon.

Jos katsotaan pelkästään koulujen tilastoja, vaikuttaa siltä, että Espoo on epäonnistunut eriytymisen torjunnassa pahasti.

[...]

Helsingin yliopiston kaupunki­maantieteen apulais­professori Venla Bernelius on selvittänyt, että osa Helsingin, Espoon ja Vantaan kouluista on monella mittarilla jäänyt jälkeen jopa yli kahden vuoden koulunkäyntiä vastaavan määrän verrattuna seudun parhaiten menestyviin kouluihin.

Berneliuksen selvityksessä ei yksilöidä sitä, mitkä pääkaupunkiseudun kouluista ovat vaikeimmassa tilanteessa. Yhteys alempiin tuloluokkiin ja vieraskielisten määrään on kuitenkin selvä. Myös se on selvää, että eriytymisellä voi olla lapsille koko heidän elämäänsä vaikuttavia syrjäyttäviä seurauksia.

Lapsille voi Berneliuksen mukaan syntyä syvästi eriytyneitä käsityksiä siitä, millainen yhteiskunta on.

Pelkästään tilastojen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Bernelius sanoo.

"Tutkija Janne Saarikivi on puhunut hyvin siitä, että monet tilastoissa vieraskieliset lapset ovat hyvin suomen kielen taitoisia."

Bernelius puhuu HS:lle koulujen haasteista yleisesti, eikä kommentoi erityisesti Suvelan tilannetta. Eriytymisestä käytävä yksilöity keskustelu on vaikeaa, koska keskustelun pelätään entisestään kiihdyttävän ilmiötä.

[...]

Rinta-ahon mukaan alueiden eriytymiseen voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi kaupungin kaavoitus­politiikalla, niin että samalle alueelle rakennetaan sekä vuokra- että omistusasuntoja.

SEGREGAATIOTA eli alueiden eriytymistä tutkinut apulaisprofessori Bernelius muistuttaa, että maahan­muuttajatausta ei myöskään automaattisesti tarkoita huono-osaisuutta.

"Esimerkiksi Britanniassa maahanmuuttaja­taustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat olleet Pisa-testeissä jopa parempia kuin brittilapsien."

Silti tilanne on Berneliuksen mukaan kehittynyt Suomessa huolestuttavaan suuntaan. Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.

"Suomessa alkaa olla varsin kiire reagoida eriytymiseen, joka on jo hyvin pitkällä monessa muussa Euroopan maassa."

Palataan vielä tämän artikkelin alkuperäiseen kysymykseen: onko Espoo epäonnistunut eriytymisen torjunnassa?

Bernelius sanoo, että yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa. On ja ei.

"Tilanne Espoossa ei ole sen pahempi kuin monissa suurissa kaupungeissa Suomessa ja Euroopassa. Toisaalta voidaan tietenkin ajatella, että koko Euroopassa on paljon töitä eriytymisen vähentämisessä."

Bernelius korostaa, että eriytymis­kehityksessä on kyse valtavasta ilmiöstä, joka on vain osin kaupunkien käsissä. Hänen mielestään tärkeintä olisi, että työmarkkinat avautuisivat maahanmuuttaja­lasten vanhemmille.

Jos niin ei käy, vieraskielinen väestö jää pienituloiseksi ja oravanpyörä käynnistyy. Maahanmuuttajat hakeutuvat asumaan alueille, joissa asunnot ovat halpoja ja lopulta suomen­kielisten lasten vanhemmat – ne joilla on varaa – siirtävät tavalla tai toisella lapsensa pois koulusta, jossa on paljon vieraskielisiä lapsia.

BERNELIUS ei silti halua heittää pyyhettä kehään.

Hänen mukaansa Suomessa ei ole vielä kunnolla hyödynnetty koulujen mahdollisuuksia tukea alueen kehitystä. Aidosti suuret panostukset kouluihin ja niiden maineeseen voivat edelleen kääntää kokonaisten alueiden suuntaa ja tehdä kouluista houkuttelevia kaikille perheille.

"Koulujen heikommat oppimistulokset tai maine eivät meillä liity siihen, että opetus olisi heikkoa. Eriytymisen pääsyy on sosiaalinen segregaatio."

Putkimies ei pyörittelisi peukaloitaan ja toteaisi putkirikosta, että ongelmana on veden eriytyminen, kun eri huoneissa on vettä eri määrä. Tutkijat ja toimittajat väittävät näin ihan pokkana, ja läpi menee.

[Sakari]

Ainainen ongelman ratkaisu on ollut tähän mennessä lisää rahaa. Mitäs jos koitettaisiin toisenlaista lähestymistä. Vähemmän rahaa.

[insinörtti]

Taso varsinkin matemaattisissa aineissa on romahtanut niin, että jo miltei puolet oppilaista on keskimääräistä huonompia. Voisin käynnistää opetusministeriön rahoittamana projektin, jolla estetään syrjäytyminen ja saavutetaan oppimisen taso jossa vähintään 90%, mieluiten kaikki, ovat keskimääräistä parempia eikä kenellekään aiheudu mielipahaa.

[Skeptikko]

Helsingin Sanomat: HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä 1.6.2022

Tässä vähän poimintoja vielä juttuun tulleista kommenteista. Esimerkiksi jotkut vähättelevät ongelmaa tai pitävät suorastaan Kirstin koulua hyvänä ja espoon maahanmuuttajia jonkinlaisina eliittimaahanmuuttajina (mikä voi jossain määrin pitää paikkaansa suhteessa joidenkin muiden kaupunkien maahanmuuttajiin, joissa keskimääräinen koulutustaso voi jäädä selvästi alhaisemmaksikin):

Vieraskielisten tulotaso on tilastojen mukaan Espoossa korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Intialaisten, kiinalaisten, virolaisten ja monien muidenkin mm. äidinkielenään englantia puhuvien tulotaso on varsin korkea ja heidän yhteenlaskettu osuus vieraskielisistä on kuitenkin suuri.

Toiset taas ovat kriittisempiä:

Nuo ehdotetut toimenpiteet tuskin olennaista muutosta tuovat ellei puututa juurisyyhyn eli perheiden äitien linnoittautumiseen kielitaidottomina koteihin.

Kasvatusvastuu jää silloin pitkälti heidän harteilleen, jotka eivät osaa paikallista kieltä eivätkä muutenkaan tunne yhteiskuntaa. Nyt kasvatusvastuuta yritetään siirtää yhteiskunnalle varhaiskasvatuksen kautta ja sillä voidaan ainoastaan lievittää ongelmia.

Espoo seuraa ylväästi Huddingen kunnan mallia, joka ennen tunnettiin mm. Karoliinisesta Instituutista eli maailmantasolla yhdestä korkeatasoisimmasta lääketieteen yliopistoista. Nyt kunta tunnetaan siitä, että iltaisin sen kaduilla ei ole turvallista liikkua.

Parikymmentä vuotta sitten Espoon väestö oli Euroopan tasolla yksi korkeimmin koulutetuimmista. Tänä päivänä ongelmana on, että kasvava osa sen koulujen oppilaista ei opi kunnolla lukemaan tai kirjoittamaan. On päivän selvää, että koulutettu väestö tulee siirtymään kaupungin sisällä tai sen ulkopuolelle alueille, jossa heidän lapsensa voivat opiskella kouluissa, joissa opetusryhmien opetuksen tahtia eivät hidasta tuettavat oppilaat.

Espoo on Suomen velkaisin kunta, jonka velanotto on ilmeisesti perustunut oletukseen, että kunnan asukkaat olisivat jatkossakin hyviä veronmaksukyvyltään. Tuolta oletukselta näyttää pohja olevan putoamassa.
...
Tästä oli juttua jo aikaisemmin ja siihen selvä syy ja syy on kodinhoitotuki eli jos pistää lapsen päivähoitoon menettää tuen ja juuri maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla työttömyys on suuri, ei ole mitään järkeä laittaa lasta päiväkotiin. Norjassa, jos vanhemmilla on maahanmuuttaja tausta on käsittääkseni pakko laittaa lapsi heti 1 -vuotiaasta lähtien päiväkotiin, jotta lapsi osaa norjaa kouluun mennessä sanktioiden uhalla. Yhteiskunnalle tulee valtava säästö jo opetuksessa ja siinä ettei tule näitä ns koulupudokkaita, joiden tulevaisuus on usein rikollisuus kuten Ruotsissa on valtavassa määrin.
...
Mielenkiintoista nähdä mikä on se Suomen kotouttamisen ihmelääke, jolla segregaatiokehitys saadaan pysäytettyä.

Jokaisessa muussa Euroopan maassa vastaavanlaiset yritykset ovat epäonnistuneet, vaikka kyseisillä mailla on pitkäaikainen historia maahanmuutosta ja maissa ollut aina suuria määriä maahanmuuttajia.
...
Tässäkin asiassa mennään niin sanotun Ruotsin mallin mukaisesti. Ensin kielletään että asiaa on olemassa. Sitten tunnustetaan sen olemassaolo mutta kielletään että se on ongelma. sitten tunnustetaan että se on ongelma mutta todetaane ttä sille ei enää voi tehdä mitään ja yhteiskunnan on vain elettävä sen kanssa. Segrekoituvissa kouluissa olemme nyt kohdassa kaksi.

Jotkut nostavat esiin arvomaailmakysymykset:

Ihminen hakeutuu kaikilla tasoilla oman laumansa kanssa yhteen, on sitten kyse asuinympäristöstä tai kaupunginosasta. Kaupungeissa toteutuu em. segregaatio, jossa ihmiset hakeutuvat sosioekonomisen tai rodullisen ominaisuuksiensa, ja niiden omien tapojensa mukaiseen asuinympäristöön. Ihminen on laumaeläin joka hakeutuu siis oman laumansa suojaan, jossa vallitsevat oman lauman sisäiset säännöt ja tottumukset.

On eräänlainen utopia suvaitsevaisuuden nimissä sekoittaa näitä laumoja keskenään.
...
"Ajattelisin, että suurimmalle osalla on tärkeää omat läheiset ihmissuhteet, toisten auttaminen, merkityksellinen tekeminen" . Jospa toisten arvomaailma perustuukin jumalan käskyyn alistaa kaikki alistumaan jumalan ehdottomasti määräämille arvoille, ei millekään muulle? Ihmisoikeudet ovat vain ja ainoastaan länsimainen keksintö valistuksen ajoilta. Voisit vaikka tutustua Kairon ihmisoikeusjulistukseen, jonka kaksi viimeistä kohtaa määräävät koraanin ja sharian viime kädessä ainoiksi auktoriteeteiksi, kaikki muu on sitten liirun laarumia.
...
Otetaan yksinkertainen esimerkki. Suomessa ei kukaan (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jotka eivät edes tilastollista naulaa väräytä) ole sitä mieltä että itsemurhaiskut siviilikohtaita vastaan on ainakin joskus hyväksyttävää. Turkissa, joka on islamilaisessa maailmassa tässä asiassa parhaimmasta päästä, sitä mieltä oli joitain vuosia sitten neljännes kansasta.
...
Nähdäkseni ulkomaiset kokemukset osoittavat, että asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio voidaan estää ainoastaan hallitulla maahanmuuttopolitiikalla, eli ottamalla maahan kohtuullisessa määrin kohdemaan elämäntapaan sopeutumishaluisia työperäisiä maahanmuuttajia vain maista, joiden arvot vastaavat kohdemaan arvoja.

Laajamittainen maahanmuutto arvoiltaan poikkeavista maista johtaa väistämättä segregaatioon, ja siis mm. meitä lähinnä Ruotsissa nähtyyn kehitykseen.

Pari kommenttia positiivisesta syrjinnästä:

Positiivisen erityiskohtelun rahoilla voidaan perustaa pienryhmiä, joissa saa parempaa tukea oppimiseen....

Tätä on paljon tutkittu empiirisesti. Yleistulos on, että pienryhmään siirretty oppilas oppii jonkin verran huonommin kuin jos hän olisi jäänyt entiseen ryhmäänsä. Joskus yksikin tutkimus vaikuttaa politiikkaan, kun se sopii poliitikkojen tavoitteisiin, mutta tämä satojen tutkimusten vahvistama tieto ei. Siinä on jotain, mikä ei kelpaa.
....
Ei. Koulujärjestelmä ei pyri olemaan tasa-arvoinen, se on mennyttä aikaa. Koulun tavoitteeksi on määritelty yhdenvertaisuus, eli kaikista lähtökohdista pitäisi päästä likimain samaan lopputulokseen. Toisia tuetaan enemmän, ja joitain pitää haitata, että päästäisiin lähemmäs yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden mahdottomuus tulee tekemään vielä rajuja tuhoja suomenkielisissä kouluissa ja sitämyötä työelämässä ja valtion taloudessa.

Nämä kuvaukset olemattomasta kielitaidosta kuulostavat varsin järkyttäviltä:

Huono suomenkielen oppiminen näkyy ja kuuluu jo. Ulkomaalaistaustaiset täällä syntyneet nuoret kommunikoivat keskenään säksättävällä aksentilla kolmisanaisin lausein, joissa sanavalinnat ovat varsin yksipuolisia ja mielikuvituksettomia johtuen huonosta sanavarastosta.

Kirjallisessa ilmaisussa jälki on vielä karmeampaa. Ammattikoulun opettajana toimiessani jouduin toteamaan, että Peruskoulu ei enää kykene opettamaan arkielämässä tarvittavia kielellisiä ja matemaattisia taitoja varsinkaan maahanmuuttajataustaisille lapsille.
...
Jo muutama vuosi sitten tiedotettiin, että Espoossa syntyy enemmän lapsia maahanmuuttajataustaisille vanhemmille kuin kantasuomalaisille. Monilla pihoilla ei enää kuule kantasuomalaisten lasten ääniä. Eri kieliryhmiin kuuluvat lapset kommunikoivat keskenään päästelemällä erilaisia ääniä yhteisen kielen puuttuessa. Leikkiminen on hankalaa ja se näyttäytyykin lähinnä vain sotaleikkeinä tai muuna riehumisena. Kotouttaminen ei toimi tällaisessa ympäristössä.

Rauhattomuus kasvaa, kun Espoo vähentää lähipalveluja. Sitä mukaan, kun nuorisotyötä ja-tiloja ajetaan alas, ilkivalta siirtyy kaduille. Ruotsissa katsotaan ongelmien syntymisen merkittäväksi syyksi lähipalvelujen lakkauttamiset.

Taloudellisesti Kestävä Espoo -ohjelman mukaan nuorisotyön palveluja tuotetaan jatkossa enemmän digitaalisesti. Säästöohjelma sisältää myös lähikirjastojen lakkauttamiset. Kirjastolain mukaan kirjastojen tulee tarjota mm. tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

[IDA]

Ainoa ja paras ratkaisu on maahanmuuton tuntuva lisääminen, luulen ma. Toki välttäen muiden maiden virheet.

Tämä: "me voimme välttää muiden maiden virheet" on kyllä todellinen klassiko. Sitä toisteltiin korkeilta poliittisilta ja hallinnollisilta tahoilta silloin, kun maahanmuutto Suomeen oli vielä pientä. Itsestään selvää olisi kuitenkin pitänyt olla, että muut Euroopan maat ovat jo yrittäneet kaikkensa maahanmuuttajien kotouttamiseksi.

Nyt jonkun näppärän journalistin pitäisikin kysyä: "Mitä muiden maiden tekemiä virheitä olemme välttäneet?"

[Väestönvaihtaja]

Helsingin Sanomat: HS:n selvitys: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä 1.6.2022

Tässä vähän poimintoja vielä juttuun tulleista kommenteista. Esimerkiksi jotkut vähättelevät ongelmaa tai pitävät suorastaan Kirstin koulua hyvänä ja espoon maahanmuuttajia jonkinlaisina eliittimaahanmuuttajina (mikä voi jossain määrin pitää paikkaansa suhteessa joidenkin muiden kaupunkien maahanmuuttajiin, joissa keskimääräinen koulutustaso voi jäädä selvästi alhaisemmaksikin):

Vieraskielisten tulotaso on tilastojen mukaan Espoossa korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Intialaisten, kiinalaisten, virolaisten ja monien muidenkin mm. äidinkielenään englantia puhuvien tulotaso on varsin korkea ja heidän yhteenlaskettu osuus vieraskielisistä on kuitenkin suuri.

Espoossa tosiaan asuu myös hyvätulosia maahanmuuttajia. Selittynee Aalto-yliopistolla ja Espoossa sijaitsevilla yrityksillä. Fakta kuitenkin on, etteivät läheskään kaikki maahanmuuttajat Espoossa ole intialaisia insinöörejä tai kiinalaisia tutkijoita tai muita koulutettuja maahanmuuttajia. Se, että Espoossa on ongelmia vaikka Espoon maahanmuuttajat ovat muiden pääkaupunkiseudun kuntien maahanmuuttajia parempi tuloisia vain korostaa tilanteen huonoutta muualla pääkaupunkiseudulla.

[JPN75]

Tässä pieni pätkä Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksesta vuodelta 2015:

Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

" Useilla koulun resursseihin ja toimintatapoihin liittyvillä tekijöillä ei näyttäisi Suomessa olevan juurikaan vaikutusta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välisiin osaamistasoeroihin. Suomessa erot jopa kasvavat muutamalla pisteellä sen jälkeen kun näitä tekijöitä on otettu huomioon. Tämä on tilanne myös joissakin muissa vertailumaissa."

Tämä on toki jo vanha juttu mutta tuskin tilanne ainakaan paremmaksi on mennyt viime vuosina. Ja tämän edellämainitun linkin ja tekstin olen lähettänyt mm. opetusministerille ja muutamalle toimittelijalle. Ihan hirveästi en ole saanut vastauksia heiltä...

Lisätty linkitetyn materiaalin otsikko.

[Fiftari]

Tietooni on tullut nyt jo muutama tuore tapaus, jossa vanhemmat saavat tietää lukuvuoden päätteeksi lapsen todistuksesta, että hänet on laitettu S2 eli suomi toisena kielenä opetukseen äidinkielen sijaan.
S2-opetuksessa ei tietenkään ole mitään vikaa. Olen itsekin ollut S2-tunneilla teininä, kun muutin Suomeen. Nyt on kuitenkin kyse Suomessa syntyneistä ja suomea täydellisesti puhuvista lapsista, jotka kuuluisivat äidinkielen opetukseen. Ei tätä voi miksikään muuksi kuvata kuin rakenteelliseksi rasismiksi.
Kielen tason arviointi ei selvästikään toimi kaikissa kouluissa. Aion Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä selvitellä, mikä käytännöissä olisi korjattavissa, jotta tällaista ei tapahtuisi.

Loput linkin takaa Käyttäjä facebookissa
Rasmuksen ketju facebookissa aiheesta

[Fiftari]

Unohtui tuo kuvankaappaus edellisestä postauksesta