2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Lalli IsoTalo]

Tässä aikaa rankkaa tavaraa ikivanhasta teemasta: eliitin luoman koulustussysteemin tarkoitus on tyhmentää oppilaita, jotta eliitti voisi täysipainoisesti hyväksikäyttää heitä.

"...children must be dumbed down and brainwashed to accept (and even serve) their rapacious system of artificial scarcity, unending exploitation, and incessant war."

We are born creative geniuses and the education system dumbs us down, according to NASA scientists


by Coert Engels | 5 years ago

Our natural creative genius is stifled from the time we are born.

At TEDxTucson, Dr. George Land dropped a bombshell when he told his audience about the shocking result of a creativity test developed for NASA but subsequently used to test school children: https://www.youtube.com/watch?v=ZfKMq-rYtnc&t=2s

NASA had contacted Dr. George Land and Beth Jarman to develop a highly specialized test that would give them the means to effectively measure the creative potential of NASA's rocket scientists and engineers.

The test turned out to be very successful for NASA's purposes, but the scientists were left with a few questions:

Where does creativity come from? Are some people born with it or is it learned? Or does it come from our experience?

The scientists then gave the test to 1,600 children between the ages of 4 and 5. What they found shocked them.

This is a test that looks at the ability to come up with new, different, and innovative ideas to problems. What percentage of those children do you think fell in the genius category of imagination?

A full 98 percent!

It gets more interesting

But this is not the real story. The scientists were so astonished that they decided to make it a longitudinal study and tested the children again five years later when they were ten years old.

The result? Only 30 percent of the children now fell in the genius category of imagination.

When the kids were tested at 15 years the figure had dropped to 12 percent!

What about us adults? How many of us are still in contact with our creative genius after years of schooling?

Sadly, only 2 percent.

And for those who question the consistency of these results — or think they may be isolated incidences — these results have actually been replicated more than a million times, reports Gavin Nascimento whose article first alerted me to this amazing study and its shocking implication: that the school system, our education, robs us of our creative genius.

Nascimento writes:

    "The reasoning for this is not too difficult to apprehend; school, as we plainly call it, is an institution that has historically been put in place to ultimately serve the wants of the ruling class, not the common people.

    "In order for the so-called elite to maintain their lavish lifestyles of overt luxury — where they contribute the least but enjoy the most — they understand that children must be dumbed down and brainwashed to accept (and even serve) their rapacious system of
- artificial scarcity,
- unending exploitation, and
- incessant war."

What now? Can we recuperate our creativity?

Land says we have the ability to be at 98 percent if we want to.

From what they found from the studies with children and from how brains work, there are two kinds of thinking that take place in the brain. Both use different parts of the brain and it's a totally different kind of paradigm in the sense of how it forms something in our minds.

One is called divergent — that's imagination, used for generating new possibilities. The other is called convergent — that's when you're making a judgment, you're making a decision, you're testing something, you're criticizing, you're evaluating.

So divergent thinking works like an accelerator and convergent thinking puts a brake on our best efforts.

"We found that what happens to these children, as we educate them, we teach them to do both kinds of thinking at the same time", says Land.

When someone asks you to come up with new ideas, as you come up with them what you mostly learn at school is to immediately look and see:

"We tried that before", "That's a dumb idea", "It won't work" and so forth.

This is the point and this is what we must stop doing:

"When we actually looking inside the brain we find that neurons are fighting each other and actually diminishing the power of the brain because we're constantly judging, criticizing, and censoring," says Land.

"If we operate under fear we use a smaller part of the brain, but when we use creative thinking the brain just lights up."


What's the solution?

We need to find that five-year-old again. That capability that we as five-year-old possessed never goes away.

"That is something you exercise every day when you're dreaming," Land reminds us.

How do you go about finding that five-year-old?

Land challenges us all: Tomorrow, you take a table fork, turn your five-year-old on and come up with 25 or 30 ideas on how to improve on the table fork.

[Bona]

Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?

[Lalli IsoTalo]

Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?

Muistaakseni tämä meni jotenkin siten, että 1800-luvun lopusta lähtien länsimainen eliitti laittoi omat lapsensa eliittikouluihin, joissa oppilaita valmistettiin laaja-alaisen koulutuksen avulla johtamaan rahvaan lapsia, joista  lahjakkaimmat sitten erikoistettiin tietyille aloille. Muille riitti, että pystyi toimimaan teollisen systeemin osana, johon riitti alkeellinen luku- ja kirjoitustaito.

Miten tyhmentäminen vaikuttaa älykkyyteen? "Dumping down" -teoreetikot esittävät, että teollinen vallankumous vaati länsimaissa koulutusjärjestelmän fiksaamista tyhmentävään suuntaan, jotta koneen osaseksi joutunut VHM ei stressaantuisi liikaa.

http://www.deliberatedumbingdown.com/

Tällöin koulutusjärjestelmän tehtäväksi tehtaita omistavien rockefellereiden mielestä tuli "ihmisen yhteensovittaminen tuotantojärjestelmään".

In our dreams, people yield themselves with perfect docility to our molding hands. The present eduction conventions of intellectual and character education fade from their minds, and, unhampered by tradition, we work our own good will upon a grateful and responsive folk.

We shall not try to make these people, or any of their children, into
{1} philosophers, or
{2} men of science. We have not to raise up from them
{3} authors,
{4} educators,
{5} poets or
{6} men of letters. We shall not search for
{7} great artists,
{8} painters,
{9} musicians nor
{10} lawyers,
{11} doctors,
{12} preachers,
{13} politicians,
{14} statesmen

– of whom we have an ample supply. The task is simple. We will organize children and teach them in a perfect way the things their fathers and mothers are doing in an imperfect way.

– John D. Rockefeller General Education Board (1906)

Tehtävä on yksinkertainen: tyhmennä massat sellaiselle tasolle, että ne eivät kyseenalaista epäinhimillistä työtään korporaatioissa, eivätkä etenkään aloita omia bisneksiä, joista olisi uhkaa tai haittaa eliitille.
...

Onko niin, että maailmassa ei ole tarpeeksi tyhmiä ihmisiä täyttämän heitä varten luotuja työpaikkoja? Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?

The shocking possibility that dumb people don't exist in sufficient numbers to warrant the millions of careers devoted to tending them will seem incredible to you. Yet that is my central proposition: the mass dumbness which justifies official schooling first had to be dreamed of; it isn't real.

– John Taylor Gatto, New York State Teacher of the Year, "The Underground History of American Education"

[Lalli IsoTalo]

Arkeologiaa harrastamalla löysin ketjun, jonka avaus pitkä kuin nälkävuosi. Tässä siitä tiivistelmä:

https://hommaforum.org/index.php/topic,56819.msg767128.html#msg767128

Miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?
« : 28.08.2011»

Hyvin pitkä postaus, sisältö:

I.   Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?
II.  Institutionalisointia kehdosta hautaan
III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset
IV.  Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio
V.   Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa
VI.  Toimenpidesuositukset
VII. Johtopäätös

Miksi hyödyllisiä elämäntaitoja opettavista kouluista tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.
...

Lopetan tämän establishmentin hallussa olevan koulutuslaitoksen mustamaalauksen Aldous Huxleyn varoitukseen ihmiskunnalle:

A really efficient totalitarian state would be one in which the all-powerful executive of political bosses and their army of managers control a population of slaves who do not have to be coerced, because they love their servitude. To make them love it is the task assigned, in present-day totalitarian states, to ministries of propaganda, newspaper editors and schoolteachers.... The greatest triumphs of propaganda have been accomplished, not by doing something, but by refraining from doing. Great is truth, but still greater, from a practical point of view, is silence about truth.

– Aldous Huxley, forward to "Brave New World," 1946 edition

[Bona]

Miten, ihan tarkalleen, tyhmentäminen koulussa tapahtuu?

Myös koronakriittisissä piireissä levisi etenkin viime vuonna kouluvastainen mentaliteetti, toki sinänsä syystä, kun kouluissa pakotettiin pitämään maskia ja houkuteltiin ottamaan rokote. Pidin kuitenkin typerinä väitteitä, joiden mukaan lapset luonnostaan uteliaina oppisivat kaikenlaista itsekseen ja viettäisivät aikaa ulkona, jos koulua ei olisi. Moneen kertaan havainnoitu tosiasia on, että nuoret selaavat koko päivän puhelintaan, jos heidän päivänsä eivät ole aikuisen strukturoimia.

[Lalli IsoTalo]

Miten, ihan tarkalleen, tyhmentäminen koulussa tapahtuu?

Kolmessa edellisessä postauksessa olen käsitellyt suuria linjoja. Yksityiskohtiin en osaa ottaa kantaa.

... Pidin kuitenkin typerinä väitteitä, joiden mukaan lapset luonnostaan uteliaina oppisivat kaikenlaista itsekseen ja viettäisivät aikaa ulkona, jos koulua ei olisi.

Erittäin samaa mieltä.

[Radio]

Osa kouluun tulevista on jo valmiiksi aivan helvetin tyhmiä. Syynä voi olla perinnölllnen tyhmyys ja/tai tyhmien vanhempien aivopesu. Myös Itä-Saksasta kopioitu peruskoulu on täyspaska tasapäistävä ja tyhmistävä keksintö.
Nykyisen hyvinvointisuomen rakentaneet eli kohta kuolevat suuret ikäluokat saivat nauttia kansakoulusta ilman sosialismin mausteita.

[RP]

Tässä aikaa rankkaa tavaraa ikivanhasta teemasta: eliitin luoman koulustussysteemin tarkoitus on tyhmentää oppilaita, jotta eliitti voisi täysipainoisesti hyväksikäyttää heitä.

Ensinnäkin tässä tapauksessa olisi parempi ihan katsoa se idea, kuin lukea sen "innoittamana" kirjoitetut teksti, jolla on vain vähän yhteistä alkuperäisen kanssa. Toisekseen olen kyllä sitä mieltä, että Dr Land oli tuossa optimisti, ja että oikeasti se luovuuden vähentyminen ikävuosien mukana on pitkälti käytännössä väistämätöntä joko biologisena faktana tai sitten miltei minkä tahansa kouluttautumisen ja oppimisen seurauksena. Jos lapset eivät ole ihan tabula rasa, niin ainakin enemmän sitä kuin aikuiset. Hyvin pitkältihän oppiminen, erityisesti sellainen joka ei ole pelkästään listojen (sanasto, kertotaulu, pohjanmaan joet) oppimista on jonkin sortin kaavojen ja hahmojen tai niihin verrattavissa olevien tunnistamista ja sen ymmärtämistä, että joltakin ollenaiselta aspektiltaan uusi systempi toimii samoin kun aikaisemmin tunnettu ja sen voi (jossakin merkityksessä)ratkaista tai toiminnan ennustaa vanhan perusteella - mutta onhan tämä varsin ilmeisesti myös ajatuksia urauttavaa. Pääosin urille, jotka toimivat, mutta vanhoille urille joka tapuksessa.

Hyvin ymmärrettävää siltä kannalta (ja havaittavissa olevaa) että lapsilta tukee "outside the box" ideoita, kun he eivät ole edes oppineet, mikä se laatikko oikein on.  Pääosa näistä ideoista on huonoja, mutta valitettavasti lähtökohtaisesti sen oppiminen mikä toimii käytännössä tarkoitaa, että oppii, minkä on havaittu aiemmin toimivan.

Fysiikan sereotyyppinen Nobelisti on vanha ukko, mutta hän on vanha (ainakin teoreettisella puolella), koska hän saa palkintonsa, jostakin, minkä hän todennäköisesti kehitti vuosikymmeniä sitten ollesaan nuori tai melko nuori.  Einsteinin tuottoisin vuosi oli kun täytti 26. Se useimpien tuntema "Einsteinin näköinen mies" ei enää mitäään tieteellisesti kovin merkitttävää kehittänyt.

Vähän sama kuin evoluutiossa (ja olen sen verran itsetietoinen, että tässähän minä olen tunnistavinani toistuvan hahmon eri asioissa. Se voi olla hyödyllistä, mutta jälleen kerran myös ajatuksia liikaakin ohjaavaa...). Soluissa on upea biokemiallinen koneisto, jonka tarkoituksena on estää mutaatioita, joista pääosa olisi kuitenkin haitallisia, mutta se pieni osa, joka on päässyt läpi on kuitenkin vastuussa siitä, että olemme älyllisesti ameeban yläpuolella - ja yksi asia minkä evoluutio on kehittänyt (kyseessä ei siis ole mikään virhe, vaan luonnonvalinnan vahvistama hyödyllinen ominaisuus), on se, että me tulemme vanhoiksi ja kuolemme (ja nykymaailmassa eläkkeelle vähän sitä ennen). Metsissä se antaa nuorille taimille tilaa kasvaa, yliopistoissa ja yrityksissä  nuorille leijonille mahdollisuuden ajaa uusia asioita, kun siitä edellisestä sukupolvesta, joka on kehittänyt aiemman tietämyksen tason, mutta josta jossain vaiheessa alkaisi olemaan enemmän haittaa, kuin hyötyä, päästään eroon.

Ainainen tasapainon tavoittelu. Suodataa pois mutaatiot ja hullut ja ei-kunnolla harkitut ideat, mutta ei olla siinä niin hyvä, että mikään ei koskaan muuttuisi ja kehittyisi.

[Bona]

Hyvin ymmärrettävää siltä kannalta (ja havaittavissa olevaa) että lapsilta tukee "outside the box" ideoita, kun he eivät ole edes oppineet, mikä se laatikko oikein on.  Pääosa näistä ideoista on huonoja, mutta valitettavasti lähtökohtaisesti sen oppiminen mikä toimii käytännössä tarkoitaa, että oppii, minkä on havaittu aiemmin toimivan.

Juuri näin. Lasten luovuus on eri asia kuin sellainen oikea luovuus, joka hyödyttää maailmaa. Luovuus ei tarkoita sattumanvaraisten ja villien ideoiden heittelyä, vaan oikea uuden luominen perustuu vanhan tuntemukseen ja sitä kautta koulutukseen.

Kouluvastaisuus on vanha äärivasemmistolainen aate. Niinpä kasvatustieteen opinnoissa piti lukea esim. pedarifilosofi Foucault'a, joka näki kaiken valtarakenteiden kautta ja koulukin piti osata tentissä nähdä lähinnä epäoikeudenmukaisten valtarakenteiden kudelmana, vaikka siinä ei oikeasti ole mitään epäoikeudenmukaista, että aikuiset sanovat lapsille, mitä lasten täytyy tehdä. Nämä filosofit myös väittivät, että koulu luotiin 1800-luvulla teollistuviin yhteiskuntiin simuloimaan työläisten työssäkäyntiä; niinpä kello soittaa lapset tunnille samalla tavalla kuin pilli työläiset tehtaaseen.

Toki koulu palveli teollistuvissa yhteiskunnissa lastenhoidollisia tarpeita, mutta koulun juuret ovat muualla. 1600-luvun Suomessa kirkon kiertokoulu opetti ihmisille lukutaitoa, jotta nämä uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti pystyisivät lukemaan Raamattua itse. Tämä on tyhmentämisen vastakohta. Katolisen kirkon mukaan sellainen oli tarpeetonta, sillä paavihan kertoi, miten isoa kirjaa tulkitaan.

1800-luvulla Suomessa oli valtava kansakouluinnostus ja kouluja rakennettiin talkoovoimin. Tämä perustui nationalistiseen aatteeseen ja tavoitteeseen edistää suomenkielisen väestön sivistystä. Tämäkin on tyhmentämisen vastakohta.

Aikanaan Hommalla keskusteltiin paljonkin sosiokonstruktivistisista näkemyksistä, joiden varjolla äärivassarit edistivät yhteiskunnassa haitallisia tavoitteitaan, kuten islamin tapojen hyväksymistä moraalirelativistisista syistä. Samoin kritisoitiin konstruktivistista ideaa, jonka mukaan ihminen "rakentaa" sukupuolensa. Kulttuurirelativismi on hieman väistynyt, mutta sukupuolesta tuli sittemmin ilmoitusasia.

Tuolloin toin usein esille myös konstruktivistiset pedagogiset teoriat, jotka äärimmilleen vietynä tuhoaisivat koulun kokonaan. Kun kaikki on suhteellista, paitsi totuus, myös arviointikriteerit, ei opettajalle jää virkaa. Oppilas itse konstruoi oppimistavoitteensa ja määrittelee, saavuttiko ne vai ei. Tämä on tietysti lasten heitteillejättöä (ranskalaiset pedarifilosofit toki toivoivat, että a) lapset olisivat aikuisen silmän ulottumattomissa päivät ja b) konstruoisivat ihan itse omat suojaikärajansa).

Nyt tätä vanhaa äärivasemmistolaista koulukritiikkiä näytetään ujutettavan oikeistolaiseen totuusliikkeeseen salaliittoteoriana, mikä on surullista.

[Roope]

Oppimis- ja osaamispuhe sumentaa koulukeskustelua

Huolipuhe lasten ja nuorten heikkenevistä oppimistuloksista on kiihtynyt samassa suhteessa kuin Suomen sijoitus Pisa-tutkimuksissa on laskenut. Pitääkö olla huolissaan? Ehkä pitää, mutta jostain muusta kuin Pisasta.

[...]

Mittaustulosten vertailusta on lyhyt matka siihen, että koulutus nähdään kilpailun kenttänä samaan tapaan kuin elintaso tai bruttokansantuote. Pisa-vertailuja onkin kutsuttu uudeksi olympialajiksi, jonka tuloksia jännätään joka neljäs vuosi.

[...]

Koulutus on monimutkainen järjestelmä, jonka kehittämistä ei pitäisi antaa talouselämästä kotoisin olevan kilpailuajattelun ohjattavaksi. Onneksi Suomessa on tähän saakka oivallettu olla menemättä tähän mittaamisen kierteeseen. Lohdullista on huomata, että monet koulutusvertailuja tekevät tiedostavat itsekin ongelman. Esimerkiksi Pisa-tutkimusta johtava OECD:n koulutusasiantuntija Andreas Schleicher on todennut: "Emme tiedä, ovatko toimenpiteet, joihin ryhdymme, osa ratkaisua vai osa ongelmaa."

Kannattaa pitää katse siinä, mikä on koulutuksen tarkoitus ja mennä sitä kohti. Taaksepäin vanhakantaiseen koulunpitoon ei ole paluuta. Sivuille muiden maiden tuloksiin ei auta vilkuilla. Uudistusten tavoitteena ei ole, että Pisa-testeissä Suomen lapset ja nuoret olisivat ykkösinä. Tavoite on, että he voivat elää hyvän elämän elämisen arvoisessa maailmassa.

Vaarana on, että jos koulu yrittää mahdotonta, se menettää senkin, mikä sille olisi mahdollista. Suomalainen koulutus on yhä varsin tasa-arvoista, tasalaatuista ja demokraattista. Meillä on moni asia hyvin. Näiden hyvien asioiden perustalle kannattaa rakentaa entistä parempaa koulutusta.

Hannu L. T. Heikkinen on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hannu Simola on Helsingin yliopiston koulutussosiologian ja -politiikan emeritusprofessori.

Helsingin Sanomat 20.5.2023

Vaikka minäkin kritisoin lisääntyvän osaamis- ja koulutuspuheen piiloagendaa ja stiiknafuulaa, tuon voi lukea niinkin, että mennään mieluummin ideologia edellä kuin puhutaan oikeista, mitattavista asioista, koska itselle rakkaat ideologiset uudistukset osoittavat mitattaessa kelvottomuutensa.

Esimerkkinä Suomeenkin levinnyt woke-puhetapa, jossa vähätellään perinteistä osaamista valkoisena ja patriarkaalisena ja korostetaan uudenlaista pätevyyttä, joka perustuu tietämisen ja osaamisen osoittamisen ja mittaamisen sijaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa toimimiseen ja feministiseen kokemiseen.

[simppali]

Tietty Suomessa on keksitty avokoulu rakennelma, joka kai perustuu siihen, että oppilaat hengailevat erilaisissa avoimissa tiloissa, saavat kokemuksia ja vuorovaikutukseen liittyviä tunnekokemuksia toisiltaan. Opettaja on jossain sivustalla, yrittäen opettaa niitä muutamaa, jotka viitsivät istuskella äänen kantaman sisäpuolella.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009382442.html

SUOMALAISLASTEN oppimistulosten lasku ja kouluissa tapahtuneet muutokset ovat herättäneet viime aikoina runsaasti keskustelua. Eräs muutos on tapahtunut konkreettisesti koulun seinien sisällä.

Suomeen on rakennettu viime vuosina uudenlaisia avokouluja, joissa luokkahuoneiden väliset seinät on saatettu korvata esimerkiksi verhoilla.

Ilta-Sanomat uutisoi viime keskiviikkona, että esimerkiksi Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoulussa ja Imatralla Mansikkalan koulukeskuksessa avoimia tiloja on kuitenkin pitänyt korjata jälkeenpäin pystyttämällä luokkien väliin seiniä.

Olen vanha ukko, kansakoulusta opintien aloittanut, en tietenkään toivo mitään muinoista järjestemää takaisin, mutta joku tolkku on kai saatava, jopa peruskouluunkin,,varmaan ns. s2 oppilaat vievät, varsinkin avokouluissa sen suurimman huomion ja seurauksena muutkaan oppilaat eivät viitsi opiskella.
Rimpelällä on bisnes, joka menee sutina läpi.

Rimpelän näkemyksen mukaan viime aikoina paljon puhuttaneisiin koulujen muutoksiin ovat vaikuttaneet opetussuunnitelman uudistukset. Suomalaiskoulujen alamäkeä analysoineet opettajat ovat esittäneet tässä yhteydessä kovaa kritiikkiä avotiloja kohtaan. Rimpelä ei kuitenkaan pidä itseään parhaana asiantuntijana vastaamaan kysymykseen oppimistulosten laskusta.

– Siihen on monta eri syytä. Kun ajattelee, kuinka paljon lasten ja nuorten tuen tarve on ollut esillä ja että meillä on liian vähän tarjolla sitä. On perusteetonta etsiä syitä pelkästään uudistuvista oppimisympäristöistä.

Onneksi omat lapset ovat täys`ikäisiä (ed.maininta lapsistamme ei välttämättä tarkoita,,että ovat aikuisia).
Mitenhän paljon Rimpelän firma on niistänyt euroja???, no saahan tuon selville.

KOULUJEN suunnittelussa käytettävien RT-korttien lähdeluettelossa ensimmäisenä on mainittu tamperelaisen konsulttiyhtiön Finnish Education Groupin moderneja opetusympäristöjä käsittelevät opaskirjat CookBook ja CookBook 2.0.

Yhtiö konsultoi verkkosivujensa mukaan koulujen ja kuntien kouluhankkeita CookBook-osallistamisprosessilla. Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä on yksi opaskirjassa esitellyistä "kokeista" ja konsulttiyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

[Betonikostaja]

Avokoulut eivät toimi varmaan sen paremmin kuin avokonttorit työelämässä. Avoimet tilat voivat olla hyviä silloin, jos porukka ei varsinaisesti opiskele tai tee töitä, vaan esimerkiksi keskustelee ja ideoi, mutta jos keskittymistä vaaditaan, niin nuo ovat ihan täyttä helvettiä. Työelämässä tuo on johtanut siihen, että jengi pakenee etätöihin, jos vain voi. Lapset eivät voi olla samalla tavalla etänä, koska lähiopetusta tarvitaan, ja jos samassa porukassa on metelöiviä matulapsia, niin keskittyminen on todella vaikeaa. Siinä kyllä pilataan monen lapsen koulunkäynti.

Tuo Mansikkalan koulu on kuulemma muutenkin täysi pommi, siellähän ei kattokaan meinaa kestää vettä. Todellinen modernin koulusuunnittelun helmi Lisää avokouluja ja lisää matuja!

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?

aikamoiseksi hevonsonnaksi mennyt tämä ketju, Suomen pisatulokset ovat erinomaisia ja meidän pahin ongelma on se että se ei näy yhtään mitenkään työelämässä varsinkin naisten suhteen.

[SmallFish]

Teorian suurin ongelma: koulutus oli alun perin vain eliitin lapsille. Miksi eliitti olisi tyhmentänyt omia lapsiaan? Oletettavasti köyhän maatyöläisen penskat kehittyivät fiksummiksi ilman koulutusta?

aikamoiseksi hevonsonnaksi mennyt tämä ketju, Suomen pisatulokset ovat erinomaisia ja meidän pahin ongelma on se että se ei näy yhtään mitenkään työelämässä varsinkin naisten suhteen.

Ironiaa?

[Niobium]

Jaa sitten peilataan tämän langan otsikkoon...

Huomattavaa on, että tiedot ovat peräisin virallisilta tahoilta, eikä keltään öyhöttäjältä.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea

"Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkisti tiistaina laajan ja laatuaan ensimmäisen tutkimuksen, jonka mukaan osaamisen kehittyminen on varsin tasaista eri oppilasryhmillä, mutta lähinnä maahanmuuttajataustaisista lapsista koostuvat S2-oppilaat jäävät muista jälkeen ja koulujen väliset erot kasvavat.

Erot etenkin oppilaiden kirjoitustaidossa ovat huolestuttavan suuria."

Sekä:

"Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.

Mistään puskasta hälyttävät tiedot eivät tule. Asia todettiin jo valtioneuvoston julkaisussa 2021."

[Roope]

Näin peruskoulu korjataan

Oppimis­tulokset heikkenevät, keskittymiskyky rapautuu ja mielen­terveys­ongelmat varjostavat koululaisten arkea. Samalla opettajien työpäivät täyttyvät paperitöistä ja loputtomista Wilma-viesteistä. Peruskoulu on kriisissä, mutta mitä tilanteelle pitäisi tehdä? 92 opettajaa eri puolilta Suomea kertoo.

Onko peruskoulu rikki?

Siltä se kuulostaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteis­kunnan ylpeydenaiheesta on tullut synkkien uutisten aihe.

2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista.

Sen jälkeen tapahtui jotain.

Oppimis­tulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.

Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.

Mutta mistä peruskoulun ongelmat johtuvat ja miten ne korjataan?

Koulukeskustelussa äänessä ovat enimmäkseen poliitikot, tutkijat ja somekommentaattorit. Moni kuvittelee olevansa jonkin sortin kokemusasiantuntija: Kun minä kävin koulua, oli vielä kunnollista.

Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.

Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista – joita on muuten riittänyt viime vuosina.

Mitä opettajat ajattelevat inkluusiosta? Entä koulushoppailusta? S2-opetuksesta? Älylaitteiden käytöstä?

Ja ennen kaikkea: miksi suomalaisten lasten oppimistulokset ovat heikentyneet niin nopeasti?

Nyt opettajat saavat äänen.

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Kiinnosti, miten jutussa kehystetään maahanmuutto. Kuten arvasin, se on etäännytetysti "S2" ja "kielikysymys". Ohimennen mainitaan "maahanmuuttajataustaisten lasten kasvava määrä" ja yhden opettajan kommentissa määrän kasvun "räjähdysmäinen vauhti", mutta tästä ei tehdä sen kummempia johtopäätöksiä kuin että S2-opetukselle pitää saada "lisäresursseja".

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Ja älylaitteet. Neljä viidestä koulukomitealaisesta on sitä mieltä, että älylaitteiden aiheuttamat ongelmat heikentävät osaltaan oppimistuloksia.

Peruskoulua käy nyt sukupolvi, joka on kasvanut kännykkä kädessä.

"Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, pitkä­jännit­tei­syyttä ei ole ja opiskeluun suhtaudutaan välin­pitä­mättö­mästi", sanoo Janne Kankainen, joka opettaa historiaa, yhteiskuntaoppia ja liikuntaa Sotkamossa. Kankaisen mielestä yläkouluihin pitäisi lanseerata Lasten oikeuksien viikkoa vastaavasti "Nuorten velvollisuuksien viikko", sillä yleinen välinpitämättömyys koulua ja oppimista kohtaan on kasvanut vuosikymmenen kuluessa.

"Opettajilla ei ole mitään keinoa kilpailla somen kanssa, jos kännykät ovat näppien ulottuvissa", sanoo keskisuomalainen aineenopettaja Sanra Teno. Hänen mielestään opettajilla pitäisi olla oikeus kerätä kännykät pois oppitunnin alussa. "Eivät ne pysy poissa kädestä muuten. Yläkouluikäinen ei osaa säädellä omaa älylaitteen käyttöään. Monissa kouluissa oppilailla on digioppimiseen jo omat laitteet. Henkilökohtaista kännykkää ei tarvita mihinkään oppitunnin aikana", Teno sanoo.

Helsinkiläisen matematiikan opettajan Timo Salmisen mukaan älylaitteilla on selvästi suurin vaikutus oppimistuloksiin. "Niiden käyttö heikentää keskittymiskykyä ja vie järjettömästi aikaa muutenkin", Salminen sanoo.

Salmisen mielestä koulutuksen järjestäjät voisivat kieltää oppilaiden omien älylaitteiden käytön oppitunneilla.

...

"Tuntuu, että oppilaiden kiinnostus koulunkäyntiä ja esimerkiksi lukemista kohtaan on laskenut. Älylaitteet, pelit ja Tiktok vievät leijonanosan hyvin monen alakoululaisenkin vapaa-ajasta, ja selailua haluttaisiin jatkaa myös oppi­tunneilla", Pitkänen sanoo.
...
... puhelimet pitäisi voida kerätä pois koko koulupäivän ajaksi.

"Niitä käytetään lähinnä viihdetarkoituksiin. Oppilaat käyvät niin kierroksilla peleistä ja someviestittelystä, että opiskelu ja keskittyminen kärsii selvästi", Markkanen sanoo.

...

"Oppilaat ovat tottuneet välittömään palkitsemiseen muun muassa tietokonepelien kautta. Opiskelu vaatii pitkäjänteistä vaivannäköä ja palkinnot tulevat hitaammin. Tämä turhauttaa monia, eikä riittävää puristusta ja itsekuria tahdo löytyä", Markkanen sanoo.

Laitekysymys ei tietenkään ole yksiselitteinen. Useimmissa kouluissa älylaitteita käytetään paljon myös opetuksessa. Joissain peruskouluissa oppilaat saavat kannettavat tietokoneet käyttöönsä. Yhä suurempi osa opetusmateriaaleista on digitaalisia.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Näin opettajat sanovat älylaitteiden käytöstä opetuksessa:
...
Ongelma ei olekaan itse laitteissa, opettajat sanovat. Ongelma on siinä, miten pahasti oppilaat ovat koukussa kännyköihinsä ja miten suuren osan heidän ajastaan ja energiastaan erilaiset sovellukset ja pelit rohmaisevat.

Miten keskittymiskykyä ja älylaiteongelmaa pitäisi ratkoa?

Osa opettajista kannattaa "kännykkäparkkia", jossa koululaiset antaisivat puhelimensa koulupäivän ajaksi säilöön.

Monet puhuvat vastatoimista, kuten lukemisen korostamisesta.

Opettajat ovat hyvin huolissaan lukutaidon heikkenemisestä. Lukeminen on tärkein perustaito, joka on hapertumassa juuri keskittymiskyvyn ohentuessa.

Lukutaidon heikkenemisestä seuraa myös ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen, kuten yksi vastaaja toteaa.

"Koulussa pitää lukea enemmän ja lukemisen pitää olla pakollista", helsinkiläinen erityisopettaja Sami Luoto sanoo.

Luodolla on mielessään ratkaisuehdotus:

"Keskittyminen voisi olla uusi oppiaine. Keskittymään oppii harjoittelemalla keskittymistä."

[Torspo]

SNIP
"Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.

Mistään puskasta hälyttävät tiedot eivät tule. Asia todettiin jo valtioneuvoston julkaisussa 2021."

Lähteestä peda.net:

Perusopetuksen alakoulun luokilla ryhmäkoko pyritään pitämään 20–25 oppilaassa. Yhdysluokka tai yleisopetuksen luokka jaetaan, kun sen koko ylittää 25 oppilasta.

Yli 5,3 prosenttia tarkoittaa, että luokassa on keskimäärin enemmän kuin YKSI S2-oppilas. Jo keskimäärin kaksi S2-oppilasta per luokka aiheuttaa tämän artikkelin mukaan koko koulun oppimistulosten heikkenemistä. Yksi oppilas 20:nen hengen ryhmässä on jo tasan viisi prosenttia. Mikä olikaan white flight ilmiön raja?

Suvakit ehkä alkavat ymmärtämään, miksi ihmiset tutkivat asuinalueensa rasistisia tilastoja ja harrastavat koulushoppailua.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

RIMA ON LIIAN ALHAALLA

Oppimistulosten heikkeneminen johtuu myös siitä, että peruskoulussa rima on laskettu liian alas, sanovat monet koulukomitean opettajat.

"Päättöarvioinnin kriteereistä näkee, että peruskoulun pääsee vaikka kantamalla läpi", sanoo vihtiläinen luokanopettaja Ida Välimaa.

Välimaan mielestä taustalla on mittavampi asennemuutos suhteessa oppimiseen. Oppilaat pelkäävät työn tekemistä ja opettajat arastelevat työn teettämistä.

"Lapsen edun ehdoton valvominen on yksi perusopetuksen kirkkaimmista tehtävistä. Etu ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ruokimme koko ajan kaikkien välitöntä ja jatkuvaa hyvää mieltä. Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii työskentelyä, ponnistelua ja toisinaan epämiellyttävienkin asioiden kohtaamista", Välimaa sanoo.

Kodin ja koulun pitäisi yhdessä tehdä kaikkensa lapsen eduksi. Vanhemmat toivovat periaatteessa, että ongelmiin puututaan. Mutta kun kohteena onkin oma lapsi, puuttuminen johtaa konfliktiin.

"Itse ajattelen koulua pienoisyhteiskuntana. Jos koulun järjestyssääntöihin ja käytäntöihin ei haluta tai kyetä sitoutumaan, on ennuste melko huono", Välimaa sanoo.

Keskisuomalaisen aineenopettajan mielestä vaatimustasoa on laskettu niin paljon, että arvosanan 5 voi saada osaamatta oikeastaan mitään.

"Opetus ei oikein kohtaa ketään, sillä joudutaan usein menemään heikompien ehdolla. Tekemättömyys tarttuu, ja hyvätkään eivät oikein ole enää hyviä, koska panostaa ei tarvitse", aineenopettaja sanoo.

...
... "työmoraali, pitkäjänteinen työskentely ja perinteinen suomalainen sisu" loistavat poissaolollaan useimmissa ryhmissä.

"Tämä johtunee osittain asennemuutoksesta, osin aivokemiasta. Oppilaat ovat tottuneet nopeisiin dopamiinipurkauksiin esimerkiksi älylaitteiden lisääntyneen käytön myötä", Lehtinen toteaa.

Kalajoella yläkoulun aineenopettajana työskentelevä Hanna Siltakoski sanoo, että oppilaiden asenne opiskelua kohtaan on heikentynyt. Koululaisilta pitäisi voida vaatia enemmän.

"Vallalla on kulttuuri, jossa ajatellaan, että helposti ilman ponnisteluja ja aktiivista työskentelyä pitäisi tulla tuloksia tai saavutuksia", Siltakoski sanoo.

...

Ponnistelu ja tavoitteellisuus ovat kokeneet inflaation yhteiskunnallisesti. "Viihde ajaa ohi", Valkama sanoo.

Koulukomitean vastauksissa toistuu sama ajatus: peruskoulussa pitäisi palata perusasioiden pariin. On opeteltava lukemaan ja laskemaan ennen kuin aletaan kokeilla jotain uutta, kuten ilmiöpohjaisuutta.

Vantaalaisen alakoulun rehtori Anne Dernjatin sanoo, että kaikki nykyiset oppiaineet eivät ole tarpeellisia alakoulussa.

"Perusasioiden opiskeluun pitäisi olla tarpeeksi aikaa, erityisesti suomen kielen ja matematiikan", Dernjatin sanoo.
...

"Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustat pitää saada kuntoon. Kaikki uusi rakentuu jo opitun varaan. Jos halutaan, että oppilaat oppivat lukemaan, hankitaan kirjoja ja luetaan. Digivälineet ovat täysin toissijaisia hankintoja, jos perusasiat ovat hakusessa."

Vaasalainen alakoulun rehtori Anne Kärki sanoo, että ongelmat johtuvat opetus­suunni­telmasta, joka ihannoi vääriä asioita:

"Avoimet oppimisympäristöt, itseohjautuvuus, laaja-alaiset opintokokonaisuudet ja digitaalisuus eivät voi olla kenellekään hyväksi, elleivät perusasiat ole lapsella ja nuorella ensin kunnossa. Perustekemisellä kasvatetaan oppilaan pitkäjänteisyyttä",[/size] Kärki sanoo.

Hänen mielestään vanhempien uusavuttomuus ja perheiden pirstoutuneisuus sekä sosiaalinen media vaikuttavat lapsiin.

"Heillä on aivan liikaa ärsykkeitä elämässä. Koululla olisi mahdollisuus olla ärsykevapaa vyöhyke."

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

VANHEMMUUS ON HUKASSA

Niin, perhe ja vanhemmat. Mikä on kotien vastuu ongelmista, jotka näkyvät koulussa?

Aihe on räjähdysherkkä. Monet opettajat sanovat, että vanhempien vastuu on tabu, jonka esille nostaminen aiheuttaa yhteenottoja kodin ja koulun välillä.

Koulukomitean vastausten perusteella monelta huoltajalta on vanhemmuus hukassa, ja se näkyy koulussa.

Opettajat eivät kaipaa vastakkainasettelua, vaan yhteistyötä ja selkeää työnjakoa kotien kanssa.

"Koulun arvostus on vähentynyt. Monet vanhemmat näkevät koulun säilytyspaikkana, johon voidaan kohdistaa mitä uskomattomimpia vaatimuksia, vaikka ne eivät liittyisi koulun toimintaan", sanoo tuusulalainen erityisopettaja Katja Mäkinen.

Mäkisen mukaan koulussa näkyy se, että monet vanhemmat eivät rajoita lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä vapaa-ajalla. "Kouluun tulee oppilaita, jotka eivät ole nukkuneet, syöminen on unohtunut tai korvautunut herkuilla ja joilla on fyysisiä vieroitusoireita älylaitteista. Oppiminen on mahdotonta, jos keho ja aivot eivät saa unta sekä ravintoa ja ulkoilua oikeassa määrin."

Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että koulunkäyntiä tukevien asenteiden heikkeneminen on osaltaan heikentänyt oppimistuloksia.

Salolainen luokanopettaja Timo Ahonen näkee oppimis­tulosten laskun taustalla laajemman kulttuurin­muutoksen.

"Koulu koetaan yhä enemmän palvelulaitoksena, jonne voi ulkoistaa vanhemmuuden ikävät ja raskaat asiat", Ahonen sanoo.

Vastuun vierittäminen koululle ei koske Timo Ahosen mielestä vain vanhempia, vaan laajemmin koko yhteiskuntaa: "Koko perusopetuksen tehtävä on hämärtynyt päättäjien silmissä."

Hyvinkääläinen luokanopettaja Riikka Toivo sanoo, että kotien kasvatusvastuuta sysätään kouluille: "Koulusta on tullut kasvatuslaitos. Koulu ei ole enää paikka, jossa opiskellaan ja opitaan asioita."

Riikka Toivon mukaan koululle on vähitellen annettu yhä enemmän lisätehtäviä, kuten lasten liikuttaminen, tunnetaitojen ja käytöstapojen opettaminen. Mutta samaan aikaan odotetaan, että opettajat huolehtisivat entiseen malliin perusasioista eli opettaisivat lapset lukemaan ja laskemaan – ja tekisivät sen "mielellään ilmiöpohjaisesti" eli uusia menetelmiä samalla soveltaen.

Ironisen kommentin pointti on selvä: yhtälö on mahdoton.

"Opettamiseen jäävä aika vähenee jatkuvasti. Opettajalla tulisi olla aikaa tehdä opetustyönsä kunnolla ja aikaa olla läsnä luokassa oppilaiden kanssa", Toivo sanoo.

Sodankyläläinen alakoulun rehtori Ari Arvola sanoo, että osalla oppilaista ja huoltajista on "hyvin negatiivinen asenne opiskeluun ja kouluun".

"Osalla on vanhemmuus täysin hukassa. He vaikuttavat olevan lähinnä lapsen teinikavereita", Arvola sanoo.

Arvolan mielestä asennemuutos vaatisi julkista keskustelua ja ongelmien nostamista reippaasti esille, vaikka siitä nouseekin meteli.

Alakoulun rehtorina Raahessa työskentelevä Olli Kaisto sanoo, että huoltajien asenne koulua kohtaan on muuttunut.

"Huoltajat eivät salli koulun tuottaa lapsilleen pettymyksiä. Koulu edustaa yhteiskuntaa ja auktoriteettia. Tietynlaiset huoltajat ovat sysänneet kasvatusvastuun koululle. Kurinpitoon pitää saada lisää työkaluja. Jos vanhemmatkin ovat eri puolella aitaa koulun kanssa, on koulu aika voimaton", Kaisto sanoo.

Vantaalla opettavan Paula Lehtisen mukaan osa perheistä suhtautuu kouluun kuluttajamaisesti.

"Koulu nähdään useammin palvelun tarjoajana, jolloin perhe ja oppilas kokee olevansa asiakasasemassa", Lehtinen sanoo.

Samanlainen näkemys toistuu vastauksissa. Huoltajat tehtailevat valituksia rehtorille, jos oma lapsi ei saa riittävän hyviä arvosanoja – sen sijaan, että lasta patistettaisiin opiskelemaan enemmän.

Turkulainen luokanopettaja Sameli Valkama sanoo, että kodit vaativat koululta ja opettajilta paljon. Wilma ja monet yhteydenpitokanavat, kuten viestisovellukset, houkuttelevat puuttumaan koulun toimintaan.

"Kotien vastuusta ollaan julkisesti hiljaa", Valkama sanoo.

Nyt vanhemmat saattavat haluta vaihtaa liian vaativana pidetyn opettajan sijasta toisen opettajan erityisopetukseen, sanoo yksi opettaja.

Kouluissa näkyy kasvatuksen minäkeskeisyys, sanoo pohjalainen luokanopettaja:

"Oppilaiden sopeutuminen koulumaailmaan ja ryhmiin sekä muiden huomioon ottaminen on vaikeaa. Sääntöjen noudattaminen on joillekin lapsille tosi haasteellista."

Lasten ja myös heidän vanhempiensa lisääntynyt oireilu näkyy koulun arjessa kaikkialla Suomessa. Koronapandemia ja etäkoulujaksot pahensivat tilannetta.

Opettajat ymmärtävät vanhempien paineita ja mutkikkaita haasteita.

"Mielen­terveys­ongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja tavallinen vanhemmuus puuttuu osalta, ei tietenkään kaikilta", sanoo tamperelainen erityis­luokan­opettaja Ninni Salo-Talonen.

"Samaan aikaan niin sanotuissa vakaissa perheissä tiedostetaan ja tuetaan lapsia entistä paremmin ja viedään heitä harrastuksiin", Salo-Talonen sanoo.

Polarisaation voimistuminen eli ääripäiden korostuminen näkyy monissa vastauksissa. Ääripäät ovat yliedustettuina entisen "ihan hyvin pärjäävän harmaan massan" sijaan.

Kuten Ninni Salo-Talonen sanoo: "Tämä ei näy ainoastaan liikuntatuntien kärki- ja häntäpään välimatkan kasvuna vaan muissakin taidoissa."

"Ehkä tietynlainen näköalattomuuden tunne vaivaa jo yhä useampaa vanhempaakin pätkätöiden yleistymisen ja työmarkkinoiden epävarmuuden myötä?" Salo-Talonen pohtii.

Vaativien tapausten kanssa työskentelevä helsinkiläinen erityisopettaja sanoo, että kodit ovat jakautuneet entistä jyrkemmin kahtia. Osa vanhemmista on kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä, osa taas ei. Se voi johtua vanhempien voimavaroista. Joissain kodeissa ei enää nähdä koulun ja oppimisen merkitystä lapsen tulevaisuudelle.

Kodin asenne siirtyy lapsiin.

"Osa ei jaksa, osaa ei huvita, osa ei näe opiskelua tärkeänä", erityisopettaja sanoo. Hänen mukaansa kouluissa on yhä enemmän lapsia, jotka eivät yksinkertaisesti kykene opiskelemaan.

Kyse on myös koulujen eriytymisestä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kouluja pidetään edelleen tasalaatuisina, mutta eriytyminen näkyy kuntien välillä ja kaupunkien sisällä.

"Koulutus­leikkausten jäljiltä suomalaiset oppilaat ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisessa asemassa", sanoo turkulainen kieltenopettaja Terhi Ylirisku.

"Joissakin kunnissa esimerkiksi oppimateriaalit, kuten työkirjat ovat itsestäänselvyys. Toisissa opettajat joutuvat kynsin hampain taistelemaan niistä ja pitämään puolustuspuheita sille, että oppilaan ja opettajan on saatava kunnon työvälineet oppimisen takaamiseksi", Ylirisku sanoo.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Kaupunkien sisällä huolestuttaa "koulushoppailu". Osa vanhemmista pyrkii esimerkiksi painotetun opetuksen kuten musiikkiluokkien avulla välttämään huonomaineiseksi koettua lähikoulua.

Koulukomiteasta lähes 60 prosenttia on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulujen eriytyminen on Suomessa jo todellinen ongelma, johon pitäisi puuttua. Koulujen eriytyminen liittyy asuinalueiden eriytymiseen. Ongelmat ja tuen tarpeet kasautuvat joissain kaupungeissa samoihin kouluihin.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

S2 VAATII KORJAAMISTA

...
"Maahanmuutto­taustaisten oppilaiden määrä kasvaa etenkin pääkaupunki­seudulla räjähdysmäistä vauhtia. Tähän ei ole kuitenkaan valmistauduttu esimerkiksi antamalla opettajille lisäkoulutusta tai kouluille riittävästi resursseja tukemaan S2-oppilaita kouluarjessa", sanoo Petra Siltainsuu, joka työskentelee erityisluokanopettajana Espoossa.

Monet opettajat kannattavat sitä, että valmistava S2-opetus muutettaisiin kaksivuotiseksi.

"Vieraskieliset jätetään heitteille", sanoo keskisuomalainen äidinkielenopettaja.

"Kuinka moni meistä oppisi vieraan kielen yhden vuoden aikana ja sen pohjalta lähtisi opiskelemaan akateemista kielitaitoa vaativia aineita yläkouluun?"

Erityisluokan­opettajana Uudella­maalla työsken­televä Ilkka Miettinen sanoo, että erityisesti toisen polven maahanmuuttajat pitäisi huomioida. Se auttaisi kotoutumisessa.

"Jokaiselle maahanmuuttajalle on taattava mahdollisuudet kouluttautua ja kehittyä oman osaamisensa tarpeiden sekä edellytystensä mukaisesti. Esimerkiksi S2-opetuksen tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkua toisen asteen loppuun asti", Miettinen sanoo.

Aineen­opettajana Helsingissä työskentelevä Juho Vehviläinen sanoo, että vaatimustaso S2-opetuksen kohdalla on pidettävä korkealla, jotta kaikki oppilaat saavat peruskoulusta tarvittavat taidot edetä koulupolullaan.

"On panostettava oikeasti suomi toisena kielenä -opetukseen. Tämä vaatii rahaa pienempiin opetusryhmiin ja pätevien opettajien palkkaamiseen sekä mahdollisuuden hankkia laadukkaat oppimateriaalit eriyttämisen tueksi", Vehviläinen sanoo.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

"Tuen tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Jos siihen ei kyetä vastaamaan, oppilaiden pahoinvointi heijastuu koko peruskouluun", sanoo kokkolalainen erityisopettaja Anne Lund.

Lundin mukaan oppilaat ratkaisevat liian usein tilanteen sillä, että eivät tule enää kouluun.

"Tarvitaan ihmisiä lasten ja nuorten lähelle. Opettajia, ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä."
...
Yli kaksikymmentä vuotta koulussa työskennellyt länsisuomalainen aineenopettaja sanoo, että osa oppilaista ei tarvitse tukea vain oppimiseen, vaan yleensä elämään.

"Osalla ei ole mitään rajoja kotona. Monilla on mielenterveysongelmia. Osa huoltajista antaa lasten jäädä helposti kotiin ja poissaoloista tulee tapa, joka heikentää selvästi oppimista", aineenopettaja sanoo.
...
Inkluusion ajatus on kaunis, mutta se ei toimi eikä toteudu, sanovat monet koulukyselyn vastaajat. Kunnat käyttävät nyt inkluusiota säästökeinona.

"Inkluusion myötä tuen tarve on lisääntynyt, mutta tuen määrä ei. Se on pikemminkin vähentynyt", sanoo helsinkiläinen luokanopettaja Virpi Simpura.
...
"...kun kyseessä on huonovointinen tai oireileva, paljon tukea tarvitseva tai jopa väkivaltainen oppilas, ei kukaan hyödy inkluusiosta. Ei oireileva oppilas, eivät luokkatoverit, eivät opettajat tai koulun henkilökunta", Örn sanoo.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Osa koulukomitean vastaajista sanoo, että uudistuksia tehtailevilla virkahenkilöillä on arjesta irtautunut tai jopa vääristynyt ihmiskuva.

Pohjois-Pohjanmaalla erityisopettajana työskentelevä Katri Kanniainen-Risto sanoo, että valtakunnallista opetus­suunni­telmaa määrittävät "utopistiset ideaalit itseohjautuvasta multitalentista".

"Tästä oppimiskäsityksestä on johdettu muun muassa se, ettei oppimateriaalia, kuten oppikirjoja, tarvita lainkaan. Samoin se, että koulut voidaan rakentaa avohalleiksi", Kanniainen-Risto sanoo.

Koulukyselyn perusteella useimmat opettajat vieroksuvat niin sanottuja avoimia oppimisympäristöjä. Erityisesti uusia peruskoulurakennuksia on viime vuosina suunniteltu niin, että perinteisten luokkien sijasta opetusta annettaisiin entistä enemmän avoimissa ja muunneltavissa tiloissa.
...
"Kouluille tuodaan väkisin uusia toimintamalleja ilman, että niitä olisi pilotoitu etukäteen, eikä uudistusten vaikutuksia arvioida juurikaan. Opettajien mielipiteitä ei arvosteta, jos ne eivät tue hallinnon omaa käsitystä", Saavalainen sanoo.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 21.5.2023  (maksumuuri)

Toinen viime vuosina puhuttanut uudistus on koskenut ilmiöpohjaista oppimista. Ilmiöpohjaisuudella tarkoitetaan sitä, että maailman ilmiöihin perehdytään oppiainerajoista välittämättä. Ilmiöpohjaisesti kouluissa on käsitelty esimerkiksi ilmastonmuutosta.
...
Ilmiöpohjaisuus jakaa opettajien mielipiteet.

Monet uudistukset ovat tuottaneet lisää hallinnollista työtä. Monet opettajat kokevat, että koululle on annettu koko ajan lisää tehtäviä, mutta entisiä ei ole otettu pois. Opettajan ajasta yhä enemmän kuluu esimerkiksi erilaisten verkkokaavakkeiden täyttämiseen. Opettajia työllistävät pedagogiset asiakirjat, wilmat, prosessikaaviot ja arviointikriteerit, joista on tehty hyvin mittavia ja mutkikkaita.

Helsinkiläinen erityisopettaja Sami Luoto kuvaa tilannetta "kafkalaiseksi virkamieskoneistoksi" ja "digitaaliseksi kuonaksi".

[Totti]

Koulukaaos on poliittisesti luotu.

Ensinnäkin kouluhallintoon on pesiytynyt liikaa vasemmistolaisia, joille koulu on vain osa sitä sosiaalista insinööritaitoa, jonka puitteissa neuvostoihminen luodaan. Osasyy tähän on ns. "kasvatustiede", jonka vasemmisto valloitti yliopistoissa itselleen jo kymmeniä vuosia sitten. Kasvatustiede on pitkälti pelkkää bullshittiä ja pseudotiedettä, jonka puitteissa vasemmisto pyrkii tekemään lapsista pieniä aikuisia.

"Ilmiöoppimiset", "avoimet tilat" ja muut ovat syntyneet ajatuksesta, että lapsi on valmis ottamaan vastuuta tulevaisuudestaan aikuisen tavoin eikä hän tarvitse raameja elämässään vaan asentaa ne itse. Pohjattoman typerä idea!

Ideologisen mädän jälkeen kouluihin tunkeutui laite- ja ohjelmistokauppiaat, jotka halusivat myydä härpäkkeitään kouluihin sillä verukkeella, että ne "tehostavat" toimintaa. Naiivit poliitikot tarttuivat jatkuvassa rahan puutteessaan syöttiin ja loputkin rahat tuhlattiin jonninjoutaviin ohjelmistoihin.

Nyt vittuun kaikki vasemmistoteoriat ja ATK-härpäkkeet! Oppikirjat, kynä ja paperi takaisin, kuria luokkiin, jälki-istunnot ja erikoisluokat takaisin, vanhemmat ulos kouluista sotkemasta. Näillä "kivikautisilla" menetelmillä Suomi nousi maailman koulutuskärkeen ja niihin pitää palata pikimmiten.

[parpoltos]

Nyt vittuun kaikki vasemmistoteoriat ja ATK-härpäkkeet! Oppikirjat, kynä ja paperi takaisin, kuria luokkiin, jälki-istunnot ja erikoisluokat takaisin, vanhemmat ulos kouluista sotkemasta. Näillä "kivikautisilla" menetelmillä Suomi nousi maailman koulutuskärkeen ja niihin pitää palata pikimmiten.

Omana kouluaikanani tulivat tietokoneet vasta lukiossa ja atk-opetus rajoittui yhteen peruskurssiin. Oppilaiden ja opettajan käytössä oli tasan yksi kone. Jo tuolloin oli nähtävissä atk-avusteisen opetuksen potentiaali vaikkei opetusohjelmia koululla ollut käytettävissä. Ymmärtääkseni varsinaisia opetusohjelmia taidetaan edelleen hyödyntää Suomessa hyvin vähän. Itselleni olisi ollut suurta hyötyä kielten ja matematiikan opiskelussa, jos käytettävissä olisi ollut ohjelmia, jotka jaksaisivat kärsivällisesti teetättää asteittain vaikeutuvia tehtäviä ja analysoida suorituksistani mistä kiikastaa. Itselleni niin kielten kuin matematiikan opiskelu oli yhtä tervanjuontia: en nähnyt kunnolla taululle, joten tunneilla meni opetus osin harakoille mutta en myöskään ollut niin sinnikäs ja motivoitunut että olisin kotona itsekseni opiskelemalla kompensoinut puutteitani (en uskaltanut ala-asteella mennä kouluun rillien kanssa). Siis tuolloin ei tokikaan juuri mitään opetusohjelmia ja koneitakaan kouluissa ollut, mutta en iki maailmassa olisi osannut kuvitella kuinka hitaasti opetusohjelmien käyttö on yleistynyt. Ehkäpä tämä uusi pöhinä tekoälyn (ikivanha asia sinällään) kanssa tuo vihdoin tähän muutoksen. Väitän että älykkäät opetusohjelmat voisivat tehostaa opetustyötä aivan valtavasti.

Käsittääkseni tyytymättömyys tietotekniikkajärjestelmiin liittyy enemmänkin riittämättömään järjestelmien käyttökoulutukseen ja huonoihin käyttöliittymiin, ja toisaalta  epämielekkäiksi koettuihin raportointivelvollisuuksiin ei niinkään opetusohjelmiin (sikäli kuin niitä ylipäätään opetuksessa hyödynnetään).

Mikähän tilanne oikeasti mahtaa olla?

[Lalli IsoTalo]

^Tuo "atk-avusteinen opetus" tms. on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se voi toimia todella hyvin monissa tilanteissa. Toisaalta se voi toimia indoktrinaatiovälineenä, jossa "koko maailmalle" opetetaan samat, oikeat asenteet ja arvot (kuten valtamedia yrittää tehdä), jos sama ohjelma otetaan käyttöön globaalisti.

Miten tuo sitten eroaisi "pirkkalan monisteista" tms? En tiedä.

[parpoltos]

^Tuo "atk-avusteinen opetus" tms. on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se voi toimia todella hyvin monissa tilanteissa. Toisaalta se voi toimia indoktrinaatiovälineenä, jossa "koko maailmalle" opetetaan samat, oikeat asenteet ja arvot (kuten valtamedia yrittää tehdä), jos sama ohjelma otetaan käyttöön globaalisti.

Miten tuo sitten eroaisi "pirkkalan monisteista" tms? En tiedä.

Tuo on toki ihan aito riski, sillä jos keskushallinto päättää jo materiaali- ja algoritmitasolla mitä opetetaan, niin tottahan yhteisen identiteetin taakse indotrinointi käy sutjakkaammin kuin varsin itsenäisesti ohjautuvien opettajien kera. Luonnontieteen puolella näkisin kuitenkin riskin olemattomana ja käytännössä Suomessa muuallakin pienenä.