2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Roope]

S2-kaustin datan osalta pitää muistaa myös se, että keskiarvojen osalta luvut eivät välttämättä vastaa edes todellisuutta. Maahanmuuttajien oppimistuloksia kartoittaneen 12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus -selvityksen yhteydessä helsinkiläisessä paikallislehdessa julkaistiin uutinen (poistettu ilmeisen haitallisena jo aikoja sitten, saattaa tämän ketjun historiasta löytyä) siitä, kuinka selvityksen mukaan erot kantisten ja etenkin parin nimeltämainitsemattoman ryhmän välillä PISA-tuloksissa ovat melkein kaksi lukuvuotta yhdeksännellä luokalla, opettajien tekemässä arvioinnissa ero ei näy, vaan huomattavan heikosti suorituvia ryhmiä suositaan arvosanojen osalta.

Näin on ollut jo ties kuinka kauan. Muistan kirjoittaneeni täällä kymmenisen vuotta sitten tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajien arvosanat olivat keskimäärin noin numeron verran parempia kuin osoitettu näyttö osaamisesta. Eikä tämä ollut vain jotain satunnaista suosimista vaan perustui periaatteessa opettajille annettuun ohjeistukseen.

En muista, että tätä olisi koskaan käsitelty uutisoinnissa.

[Niobium]

^ Tuo heikommin osaavien ryhmien eriarvoinen arvostelu voi osaltaan johtua siitä, että opettajat tuntevat huonommuutta, jos ryhmän suoritus ei vastaa Gaussin käyrää.

Eli jos käyrä on vinoutunut, jostain syystä, niin silloin opettaja ei ole tehnyt työtään oikein ja joutuu siitä vastaamaan. Siitä syystä kannattaa miettiä, että miten jakaa arvosanoja, ettei joudu silmätikuksi. Jos luokan keskiarvo poikkeaa, niin voi tulla kysymyksiä, että osaako opettaja työnsä?

Helpointa on siinä vaiheessa vähän tasoitella arvostelua.

[Bona]

^ Tuo heikommin osaavien ryhmien eriarvoinen arvostelu voi osaltaan johtua siitä, että opettajat tuntevat huonommuutta, jos ryhmän suoritus ei vastaa Gaussin käyrää.

Eli jos käyrä on vinoutunut, jostain syystä, niin silloin opettaja ei ole tehnyt työtään oikein ja joutuu siitä vastaamaan. Siitä syystä kannattaa miettiä, että miten jakaa arvosanoja, ettei joudu silmätikuksi. Jos luokan keskiarvo poikkeaa, niin voi tulla kysymyksiä, että osaako opettaja työnsä?

Helpointa on siinä vaiheessa vähän tasoitella arvostelua.

Peruskoulussa ei käytetä Gaussin käyrää.

Peruskoulun arvioinnissa huomioidaan tiedot, taidot ja työskentely. Taidot ovat esimerkiksi ryhmätyötaitoja tai aineeseen liittyviä taitoja, kuten vaikkapa mikroskoopin käyttö. Työskentelyyn kuuluu ajoissa tunnille tuleminen, työvälineistä huolehtiminen jne. Tiedot muodostavat suomenkielisilläkin oppilailla vain kolmanneksen arvosanasta.

Kukaan ei ole edes väittänyt, että peruskoulun arvosanat vastaisivat kenenkään perusopetukseen osallistuneen tiedollista tasoa. PISA-koe ei myöskään vastaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tai OPSin arviointikriteerejä.

[Siili]

Minusta on ihan inhimillistä, että opettaja "gaussaa" arvosanat omien oppilaittensa keskuudessa.  Luokan huiput saavat kymppejä ja luokan heikoimmat armovitosia. Se tosin johtaa siihen, että toiselle asteen siirtyvien joukossa eri kouluista tulevien oppilaiden osaamistasossa voi olla suuria eroja, vaikka keskiarvo on sama.  Arvosanojen kansallinen kalibrointi lienee kuitenkin melko utopistinen projekti, joten tätä epäkohtaa on ilmeisesti vain siedettävä.

Se, että samalla luokkatasolla annetaan osalle oppilaista "hyvänmamunlisää", on kuitenkin melkeinpä rasismin veroista syrjintää, johon pitäisi mielestäni puuttua kovalla kädellä.

[Uuno Nuivanen]

Annetaan tästä eteenpäin kaikille mamuoppilaille kymppi kaikesta, niin yliopistot ja korkeakoulut täyttyvät varsinaisista, ja näin mamuttajat voivat läpsiä ylävitosia että kylläpä meillä onkin osaavat mamut, olemme välttäneet Ruotsin virheet. 

[Niobium]

^ Tuo heikommin osaavien ryhmien eriarvoinen arvostelu voi osaltaan johtua siitä, että opettajat tuntevat huonommuutta, jos ryhmän suoritus ei vastaa Gaussin käyrää.

Eli jos käyrä on vinoutunut, jostain syystä, niin silloin opettaja ei ole tehnyt työtään oikein ja joutuu siitä vastaamaan. Siitä syystä kannattaa miettiä, että miten jakaa arvosanoja, ettei joudu silmätikuksi. Jos luokan keskiarvo poikkeaa, niin voi tulla kysymyksiä, että osaako opettaja työnsä?

Helpointa on siinä vaiheessa vähän tasoitella arvostelua.

Peruskoulussa ei käytetä Gaussin käyrää.

Peruskoulun arvioinnissa huomioidaan tiedot, taidot ja työskentely. Taidot ovat esimerkiksi ryhmätyötaitoja tai aineeseen liittyviä taitoja, kuten vaikkapa mikroskoopin käyttö. Työskentelyyn kuuluu ajoissa tunnille tuleminen, työvälineistä huolehtiminen jne. Tiedot muodostavat suomenkielisilläkin oppilailla vain kolmanneksen arvosanasta.

Kukaan ei ole edes väittänyt, että peruskoulun arvosanat vastaisivat kenenkään perusopetukseen osallistuneen tiedollista tasoa. PISA-koe ei myöskään vastaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tai OPSin arviointikriteerejä.

Eli jos olen ajoissa paikalla, pidän pääni kiinni, käytän mikroskooppia sen näköisesti, että ehkä ymmärrän mitä tapahtuu, vaikka en osaa tarkentaa linssiä, kunhan pyöritän tarkennusta, toistan mekaanisesti liikunnanopettajan liikkeitä tajuamatta hevonkukun vertaa, niin olen 2/3 huippuosaaja.

[Lahti-Saloranta]

Annetaan tästä eteenpäin kaikille mamuoppilaille kymppi kaikesta, niin yliopistot ja korkeakoulut täyttyvät varsinaisista, ja näin mamuttajat voivat läpsiä ylävitosia että kylläpä meillä onkin osaavat mamut, olemme välttäneet Ruotsin virheet. 

Tuossa piilee totooden siemen. Veikkaan että mamuoppilaille napsahtaa aiheetta hyvä numero ja niitä S2 oppilaita on piilossa enemmänkin. Taitaa olla niinkin että opettajille tulee ukaaseja mamuoppilaiden vanhemmilta jos tohtivat ontaa kullannupulle huonon numeron. Se ukaasikin voi olla aika raju ja se kannattaa ottaa vakavasti jos mielii terveenä pysyä.

[Bona]

Eli jos olen ajoissa paikalla, pidän pääni kiinni, käytän mikroskooppia sen näköisesti, että ehkä ymmärrän mitä tapahtuu, vaikka en osaa tarkentaa linssiä, kunhan pyöritän tarkennusta, toistan mekaanisesti liikunnanopettajan liikkeitä tajuamatta hevonkukun vertaa, niin olen 2/3 huippuosaaja.

Jotakuinkin noin - paitsi että perusopetuksessa ei ole huippuosaajia, vaan lapsia - mutta kuinka monen 13-15-vuotiaan luulet suoriutuvan luettelemistasi asioista mallikkaasti?

[Niobium]

Eli jos olen ajoissa paikalla, pidän pääni kiinni, käytän mikroskooppia sen näköisesti, että ehkä ymmärrän mitä tapahtuu, vaikka en osaa tarkentaa linssiä, kunhan pyöritän tarkennusta, toistan mekaanisesti liikunnanopettajan liikkeitä tajuamatta hevonkukun vertaa, niin olen 2/3 huippuosaaja.

Jotakuinkin noin - paitsi että perusopetuksessa ei ole huippuosaajia, vaan lapsia - mutta kuinka monen 13-15-vuotiaan luulet suoriutuvan luettelemistasi asioista mallikkaasti?

En odotakaan mallikasta suoritusta, lapset ovat oppimassa asioita. Siihen vaaditaan ensin asennetta sekä opettajan kanssa riittävää kanssakäymisen taitoa.

Itselleni matematiikka oli ihan hemmetin hankalaa, koska opettaja ei osannut sanoittaa, että mitä tässä oikein ajetaan takaa.

Kun päästiin oman alani opiskeluun, niin matematiikka oli selvää kauraa, sillä edellytyksellä, että pystyin kommunikoimaan kunnolla.

[ikuturso]

A-Talk juuri nyt.

Oppimistulokset laskevat, puheenaiheena inkluusio, S2-oppilaat.

Läsnä TAMPEREEN Yliopiston KASVATUSTIETEEN professori. kukkakoriste hiuksissaan.

Kun ohjelma on alustettu kukkatukka sanoo:
-Oppimistulokset ovat laskeneet 15 vuotta. Ei tämän päivän ratkaisuista voi vielä päätellä mitään. Oppimistulokset näkyvät viipeellä. Nykyiset ratkaisut ja niiden vaikutukset oppimistuloksiin näkyvät vasta vuosien päästä.

Eli Tampereen punikkiyliopiston wokekasvatustieteen hippiprofessoritar kertoo, että täällä ei ole mitään nähtävää. Hän on oikeassa ja muut väärässä. Palataan aiheeseen vuosien päästä.

Ei kestänyt pää. Piti vaihtaa kanavaa kohdassa, jossa Sakari Sirkkanenkin tuijotti professorinnaa silmät teevateina ja suu auki.

-i-

[Uuno Nuivanen]

^ Kaikki ovat onnellisen yhtä mieltä siitä, ettei mamuilla ole mitään vaikutusta mihinkään. Hohhoijjaa.

[Äpyli]

Kun ohjelma on alustettu kukkatukka sanoo:
-Oppimistulokset ovat laskeneet 15 vuotta. Ei tämän päivän ratkaisuista voi vielä päätellä mitään. Oppimistulokset näkyvät viipeellä. Nykyiset ratkaisut ja niiden vaikutukset oppimistuloksiin näkyvät vasta vuosien päästä.

Eli Tampereen punikkiyliopiston wokekasvatustieteen hippiprofessoritar kertoo, että täällä ei ole mitään nähtävää. Hän on oikeassa ja muut väärässä. Palataan aiheeseen vuosien päästä.

Professorihan tuossa tuli tietenkin epäsuorasti myöntäneeksi samalla myös sen, että tieteeseen on monikultturisoitumisen puolestapuhumiseksi turha vedota, koska nopean ja massiivisen maahanmuuton myötä tutkimukset ovat auttamatta myöhässä.

[ikuturso]

Loppupuheissa koulumatkat aiheuttavat sitä eriarvoisuutta ja ratkaisuna on koulujärjestelmän sote.

Jos minusta ei kuulu mitään enää, olen hypännyt ikkunasta.

-i-

[Eino P. Keravalta]

^ Kaikki ovat onnellisen yhtä mieltä siitä, ettei mamuilla ole mitään vaikutusta mihinkään. Hohhoijjaa.

Miten matut voivat pelastaa eläkkeet, paikata työvoimapulan, korjata huoltosuhteen, luoda erilaisuudesta kumpuavia innovaatioita, korjata geenimme siittämällä meitä ja vielä pyyhkiä pyllymme, ellei niillä ole mitään vaikutusta mihinkään?

[Lalli IsoTalo]

Oppimistulokset ovat laskeneet 15 vuotta.

Vuonna 2007, noin 15 vuotta sitten, somaliaa puhuvia oli Suomessa 9800 kpl, ja vuonna 2020 22 000 kpl.  Joten oudosti Suomen pisa-tulosten laatu korreloi käänteisesti somalien määrän tuplaantumiseen. Tuossa vaiheessa olivat jo ehtineet lisääntyä, koska ensimmäiset tulivat tänne 1990.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit

[Histon]

https://yle.fi/a/74-20022436

Koululaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt – osalla oppilaista taustalta löytyy puutteellinen sanavarasto

Yhdeksäsluokkalaiset ovat matematiikan taidoiltaan jakautuneet entistä selkeämmin heikosti menestyviin, keskiosaajiin ja hyvin osaaviin oppilaisiin, summaa tuore raportti.
Peruskoululaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuore raportti arvioi, millaisia tekijöitä yhdeksäsluokkalaisten matikkaosaamisen laskun taustalta löytyy.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) arvio perustuu oppimistulosten arviointiin, joka toteutettiin digitaalisesti keväällä 2021. Siihen osallistui noin 12 500 yhdeksäsluokkalaista eri puolilta Suomea.

Sanalliset matikantehtävät tyssäävät osalla oppilaista kielitaidon puutteeseen
Osalla oppilaista matematiikassa suoriutumista heikentää sanavaraston puute. Suppean kielitaidon vaikutus tuli ilmi sanallisissa tehtävissä, joissa oppilaiden väliset erot olivat aiempaa suurempia.

– Kun matemaattinen ongelma esitetään sanallisessa muodossa, jo ongelman ymmärtäminen edellyttää, että on ymmärtänyt esimerkiksi sellaisia sanoja kuin todennäköisyys, tahko tai funktio, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvista.
[...]

[ikuturso]

Sektori, segmentti, tahko, funktio, derivaatta, integraali, lävistäjä, halkaisija, säde, hypotenuusa, kateetti, kanta, korkeus, oikokulma, suorakulma, terävä kulma, tylppä kulma, tetraedri, kartio, lieriö, vaippa, tilavuus, pinta-ala....

Suurin osa noista termeistä tulee suomenkielisillekin uutena.
Mitä v*ttua tästä tehdään taas kielikysymys?

-i-

[Niobium]

Ihan kantiksena voin todeta, että mulla oli suuria hankaluuksia lukiossa päästä läpi.

Kun opettaja hoki menemään integroinnista ja derivoinnista osaamatta kertoa, että mitä siinä oikeasti lasketaan? Ne olen oppinut myöhemmällä iällä.

Ei se ole kielikysymys. Sen perusteella voidaan vain kinuta lisää rahaa kotouttamiseen.

[Histon]

Knoppitietona että YLE:n koulukoneen mukaan Vesalan peruskoulu on jaetulla ykkössijalla Merilahden peruskoulun kanssa Helsingin rikastetuin peruskoulu. Hyysäri ei kehitysmaalaisista ensimmäisen ja toisen polven haittamaahanmuuttajista pukahda luonnollisesti sanaakaan.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009487181.html

Väkivalta järkyttää asukkaita – Osa pohtii jo tosissaan muuttoa

Puukotuksesta epäilty 13-vuotias tyttö oli poliisin mukaan suunnitellut tekoa, jotta pääsisi laitokseen tai vankilaan.
[...]
Kivisen perhe on jo pidempään miettinyt jonnekin muualle muuttamista.

"Että uskaltaako tuonne laittaa perusopetukseen?" Kivinen kysyy ja viittoo Vesalan peruskoulun suuntaan.

Kivisen sukulaislapsi käy koulua. Kiviselle on lapsen kokemusten perusteella syntynyt kuva, että koulu on ollut muutenkin levoton. Sellainen kuva piirtyy myös Kunta 10 -kyselyn tuloksista. Kyselyn mukaan koulun henkilökunta on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita huomattavasti yli Helsingin keskiarvon.
[...]
Oikarinen on ulkoilemassa pienen tyttärensä ja koiransa kanssa. Myös Oikarinen kertoo, että puukotus on järkyttänyt hänen tyttärensä päiväkotiryhmän vanhempia.

"Olemme aikuisten kesken puhuneet siitä, että miten tämä on mahdollista?"

Oikarinen sanoo, että hänen nuoruudessaan alueen nuoret tappelivat kyllä toisinaan –  mutta mukana ei ollut kättä pidempää.

Hän on tehnyt jo päätöksen perheensä tulevaisuudesta alueella.

"En tule asumaan tällä alueella siihen asti, että lapsi menee kouluun."
[...]

[Niobium]

Kumma kyllä näillä hoodeilla ei ole tapahtunut uutiskynnystä ylittäneitä pahoinpitelyuutisia, vaikka täälläkin asuu tulokkaita.

Laumaantumisen mahdollisuus yllyttää näitä yksilöitä. Mutta kun pääkaupunkiseudulla tarvitaan halpaa työvoimaa, niin tällä hallituskaudella ei olla viitsitty panostaa hajauttamiseen ympäri maata. Se olisi uuteen ympäristöön varsin tehokas lannuste, että kouluissa olisi vain muutama opiskelija vailla laumaantumisen mahdollisuutta, jonka koen jengiytymisen esiasteena.

Ja pitää muistaa, että maaseudun puolesta aiemmin toitottanut keskusta on kääntänyt totaalisesti kelkkansa, ylämäkeen.

[Kallan]

Kumma kyllä näillä hoodeilla ei ole tapahtunut uutiskynnystä ylittäneitä pahoinpitelyuutisia, vaikka täälläkin asuu tulokkaita.

Laumaantumisen mahdollisuus yllyttää näitä yksilöitä. Mutta kun pääkaupunkiseudulla tarvitaan halpaa työvoimaa, niin tällä hallituskaudella ei olla viitsitty panostaa hajauttamiseen ympäri maata. Se olisi uuteen ympäristöön varsin tehokas lannuste, että kouluissa olisi vain muutama opiskelija vailla laumaantumisen mahdollisuutta, jonka koen jengiytymisen esiasteena.

Ja pitää muistaa, että maaseudun puolesta aiemmin toitottanut keskusta on kääntänyt totaalisesti kelkkansa, ylämäkeen.

Kai olet tietoinen, että tuota kuvaamaasi metodia on käytetty jo 90-luvulta alkaen. Ja kyllä nämä osaavat löytää toisensa, vaikka kuinka yrittäisi hajauttaa ties minne. Tosin suomalaiset loppuu muutenkin väistämättä kesken, jos tulokkaita piisaa ja väestönkehityksen tilanne on mikä on. Paras ratkaisuhan olisi näiden passittaminen takaisin esi-isiensä maille.

[Niobium]

Kyllä, tiedän, että ei mennyt niinkuin siellä kuuluisassa Strömsöössä.

Tuossa Itämeren toisella puolella on yksi koe-eläinpuisto, jossa annetaan vapaat kädet muodostaa omia territorioitaan. Malmö ja Rinkeby ovat meidän päättäjille me olleet tuntemattomia.

Jos tänne välttämättä halutaan vinkua halpa-tai ilmaistyövoimaa, niin sitten arvonnalla määrätään asuinpaikka, josta ei saa muuttaa pois, ennenkuin ovat oppineet kielen, kaikki ovat opiskelleet jonkin ammatillisen asteen koulutuksen Suomen kielellä.

Jos eivät ehdot kelpaa, niin kyyti rajalle, biometriset tunnisteet talteen ja viiden vuoden maahantulokielto.

Maamme on täynnä tyhjiä asuntoja, jotka kaipaisivat asjuimistoa, samaan aikaan, kun Helsinkiin kohoaa kohta, tai on jo kohonnut alueita, jotka ovat aidattuja.

Samaan aikaan palvelusväem asuinalueet tiivistyvät no-go-zoneiksi, vaikka kuinka jotkut poliisit vielä yrittävät väittää, niin tilastot eivät valehtele. Kummasti niistä vain siivotaan tiettyjä parametreja pois. Se ei ole rasismia, se on realismia.

Ahvenanmaalla riittää tilaa.

[RP]

Sektori, segmentti, tahko, funktio, derivaatta, integraali, lävistäjä, halkaisija, säde, hypotenuusa, kateetti, kanta, korkeus, oikokulma, suorakulma, terävä kulma, tylppä kulma, tetraedri, kartio, lieriö, vaippa, tilavuus, pinta-ala....

Suurin osa noista termeistä tulee suomenkielisillekin uutena.
Mitä v*ttua tästä tehdään taas kielikysymys?

-i-

Itse asiassa, vaikka maahanmuuttotautaisuuskin tuossa raportissa joitain kertoja esiintyy, tuota vaikeutta ymmrätää tehtävänantoja, jotka käyttävät hieman haastavampaa sanastoa, ei ainakaan esitetä yksinomaan maahanmuuttajataustaisten ongelmana.

Tai, toisin ilmaistuna, pienellä haulla ("sanalli") raportista näyttäisi löytyvän seuraavat neljää kohtaa, jossa puutteet kyvyssä ymmärtää sanallinen tehtävänanto nähdään yhtenä ongelmana. Näistä kohdista maahanmuuttajataustaisuus on mainittu yhdessä. En halua alkaa tätä tuolla pohjalla tulkitsemaan pidemmälle, mutta itse hyväksyn sen tunnettuna faktana, että lukutaito tai sanavaraston kattavuus on viime vuosina laskenut myös kantaveästön lasten keskuudessa, ja myös alueilla, missä 'varissuomi' ei oikein voi olla selitys

Todennäköisyystehtävässä 14 erityisesti arvosanan 5 tai 6 saaneet oppilaat valitsivat aiempaa
useammin vaihtoehdon, jossa ei luettu tarkasti tehtävänantoa, vaan poimittiin tekstistä yksittäi-
nen sana "kolme" kun olisi pitänyt ymmärtää poimia sanat "kolmella jaollinen", mikä johti tietyn
tyyppiseen virheratkaisuun (ks. myös edellä kuvio 8 ja siihen liittyvä teksti virhemekanismista).
Tämä tehtävä oli haasteellinen erityisesti heikoimpia arvosanoja saaneille maahanmuuttotaustai-
sille oppilaille, joita sanallisesti pitkähkö tehtävänanto ja termi "jaollinen" ovat saattaneet hämätä.

Näissä tehtävien ratkaisemisen oleellisena osana on hyvä luetun ymmärtäminen. Myös julkaisemattomissa
linkkitehtävissä havaittiin samanlaista ilmiötä. Pitkien sanallisten tehtävien osaaminen oli hyvin
heikkoa, vaikka lähtökohtaisesti tehtävän ratkaisemiseen olisivat riittäneet peruslaskutoimitukset.
Oppilaiden kyky ratkaista tehtäviä ei välttämättä olekaan heikentynyt, vaan syynä näyttää olevan
ainakin osittain heikko taito ymmärtää sanallisia tehtävänantoja.

Keskeinen ero heikompien ja parempien oppilaiden välillä näyttää tulevan erityisesti sanallissa
tehtävissä. Kun tehtävään sisältyy laskemisen lisäksi sanallinen ongelma, niin varsinkin arvosanoja
5–7 saaneet oppilaat osaavat näitä heikommin. Epäselvää on, onko syynä oppilaiden haluttomuus
keskittyä ratkaisemaan hankalampia tehtäviä vai kyky ymmärtää niitä.

Näyttää siltä, että oppilaiden osaaminen erityisesti matematiikan erityissanastossa, ongelman-
ratkaisutehtävissä ja sanallistetuissa tehtävissä on oleellisesti heikentynyt vuosien varrella.
On siis järkevää kiinnittää huomiota yhtäältä oppilaiden sanavaraston kehittymiseen, tekstien
ymmärtämisen ja ajattelun taitoihin ja toisaalta taitoon työskennellä pitkäjänteisesti ongelma-
ratkaisutehtävien parissa. Näiden taitojen kehittäminen jo alakoulusta alkaen helpottaisi monen
oppilaan kykyä ratkaista tehtäviä, joissa pitää soveltaa jo opittuja tietoja.

[Hiiden hirvi]

^Erinomainen huomio. Maahanmuuttajien heikko oppimisvalmius ja sitä myöten rajallinen hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle ovat koko lailla itsestään selviä, Mutta tämän tosiasian ei saa antaa hämärtää sitä viime kädessä vielä isompaa ongelmaa että myös kantasuomalaiset ovat menettämässä kyvyn vähänkään vaativampaan ongelmanratkaisuun. Tällä on kauaskantoiset seuraukset koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Eli koko elintasomme perustaan.

Nimenomaan lahjakkaista kantasuomalaisista lapsista tulisi huolehtia ja pitää huoli siitä että heidän potentiaalinsa tulee täysimääräisesti käytettyä, lähtökohdista ja varallisuudesta riippumatta.

[Uuno Nuivanen]

MOT
Ma 17.04.2023 klo 20.00, YLE TV1

Onko inkluusiosta tehty koulujen ongelmien syntipukki? MOT tutkii, mitä inkluusio tarkoittaa luokissa. Osa vanhemmista turvautuu äärimmäisiin keinoihin tuen saamiseksi. Tiina ja Jukka ottivat 13-vuotiaan poikansa pois koulusta.

[Augustus]

MOT
Ma 17.04.2023 klo 20.00, YLE TV1

Onko inkluusiosta tehty koulujen ongelmien syntipukki? MOT tutkii, mitä inkluusio tarkoittaa luokissa. Osa vanhemmista turvautuu äärimmäisiin keinoihin tuen saamiseksi. Tiina ja Jukka ottivat 13-vuotiaan poikansa pois koulusta.

Katsottu.

MOT ei tällä kertaa mielestäni onnistunut mitenkään, siinä vain jotenkin sivuttiin ongelmia parin tapauksen kautta. Esimerkki vanhemmista, jotka ottivat lapsensa kotiopetukseen, oli mielestäni epäonnistunut, koska mulle ainakin tuli heti mieleen jotenkin yliherkkien vanhempien satutunti, jossa narratiivina oli joku koulun ymmärtämättömyys heidän oman lapsensa poikkeuksellisuudesta muiden kakaroiden keskellä. Koko ongelma kuulosti joltain ylemmän keskiluokan vanhempien nyyhkytunnilta.

Se opettajakaan ei mun mielestään pärjännyt paremmin, sekin kuulosti joltain nyyhkytunnilta psykiatrin kainalossa.

[sutki]

A-studiossa viimeisenä aiheena tänään on "työrauha kouluihin" ja siinä on mukana MOT:ssä ollut entinen opettaja.

Mitä tuohon MOT:Iin tulee niin ohjelmassa esitetyssä Lappeenrannan Lappeen koulussa oli hyvin henkilökuntaa. Inkluusioon varatut rahat oli käytetty työntekijämäärä lisäämiseen.
Ko. koulu on uudehkolla omakotivaltaisella alueella joka todennäköisesti näkyi myös ohjelmassa eli lasten sekä opettajien ihonväri oli tylsän monokulttuurin valkoinen.

Minkälainen oppimisympäristö oli siellä Helsingissä minkä opettaja oli jättäytynyt pois opetustehtävistä? Joku hommalainen varmaankin osaa kertoa ko. koulusta.

Eli ainoa koulu mihin MOT meni / pääsi kuvaamaan oli se koulu missä ei ollut ongelmia.

[Niobium]

Aihetta kierretään kuin kuumaa puuroa.

Erityisopettajien osuutta korostetaan, edelleen. Tarvitaan lisää erityisopettajia, lisää rahaa.

Lisää tulkkeja, suoraan sanottuna.

Tämä maa on suoraan sanottuna liemessä, kun erityistä avustusta tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa suhteessa kieltä osaamattomien oppilaiden määrän suhteessa.

Helppo ratkaisu, joka kaivaisi kuoppaa yhä syvemmäksi, olisi syytää rahaa lisää muunkielisten oppilaiden opettajien koulutukseen. Se, että miten tuo olisi pidemmän päälle olisi kannattavaa, on sitten seuraavien hallitusten käsissä. Eli "Tässä on ongelma, olkaa hyvä."

Oma ratkaisuehtoni olisi, että jos oppilas ei suoriudu, niin takaisin edelliselle luokalle. Se, että viilataan edellytyksiä kielitaidon mukaan, johtaa väistämättä kielitaidon köyhtymiseen.

Jos tässä maassa haluaa elää ja tehdä töitä, edellyttää mielestäni kielen oppimista.

Kuinka monelle eri arabian murteille puhuville löytyy suomenkielistä opetusta? Tai somalin kielisille?

[Bona]

Tässä yksi konkreettinen ehdotus Suomen pisatulosten laskukierteen katkaisemiseksi: kansalaisaloite oppilaiden puhelinten kiinnipitämiseksi.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11983

Asia tosiaan vaatii lakimuutoksen, sillä jokin lakia tulkitseva taho - olikohan eduskunnan oikeusasiamies - linjasi, ettei oppilailta saa ottaa puhelimia pois ennakoivassa mielessä. Ainoastaan opetusta häiritsevät esineet saa takavarikoida, eli oppilaan täytyy ensin syyllistyä opetuksen häiritsemiseen, vasta sitten puhelimen saa ottaa pois. Mikä tarkoittaa sitä, että niitä puhelimia vilkuillaan opettajan huomaamatta, ja toisaalta opettajakaan ei ryhdy jokaiselta erikseen niitä takavarikoimaan jonkin pienen rikkeen jälkeen, sillä sehän se vasta tuntia häiritseekin.

En ole pätevä arvioimaan sitä, onko aloite laadittu muodollisesti hyvin ja oikein lainvalmistelun näkökulmasta, mutta ainakin perustelut näyttivät huolellisilta.

Toivotaan vielä, että hallitus koostuisi muista kuin kommunisteista. 

[HDRisto]

"Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä".
Ketjun otsikko on kyllä osuva. Ennenvanhaan kun mamuja ei valtavasti ollut, Suomi pärjäsi hyvin PISA-kisassa. Nyt on toisin. Lisää mamuja niin sijoitus laskee samassa suhteessa.