Hommaforum Testi

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257

Quote
(...)
- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

- Se on ainoa oikea tie Afrikalle, hän lisäsi.
(...)

Vastikkeeton raha ei tee hyvää kenellekään.

Miten se meni " Pidetään köyhät köyhinä niin saamme tukia jatkossakin" tjsp.

Pitempi ja parempi versio:
Verkkouutiset: Björn Wahlroosin täyslaidallinen kehitysavulle: Kankkulan kaivossa raha sentään pysyy (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=36627:bjoern-wahlroosin-taeyslaidallinen-kehitysavulle-kankkulan-kaivossa-raha-sentaeaen-pysyy&catid=8:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=4)

QuoteBjörn Wahlroosin mukaan "ongelma on yksinkertaisesti se, että kehitysapu tarjoaa kaikki väärät kannustimet".

- Me ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto, vaan me puhumme kannustimista. Onko taloudellinen ympäristö jonka rakennamme sellainen, että se kannustaa oikeisiin asioihin?

Perinteinen kehitysapu tarjoaa hänen mukaansa kannustimen olla kehittymättä. Lisäksi se tarjoaa voimakkaan kannustimen sille, että poliittinen luokka varmistaa kehitysavun saamisen jatkumisen.

Wahlroosin mukaan kehitysavulla on saatu paljon hyvääkin aikaan. Tunnetuin esimerkki lienee avun antamisen aloittanut sodan jälkeinen Marshall-apu.

Sama maahanmuuttokeskustelussa. Jos puhuu vetotekijöistä tai kyseenalaistaa aiempien kokemuksien ja tilastojen perusteella tulijoiden tarinat, niin "ei näe sielua pakolaisen silmissä". Keskustelu pitäisi kammeta vaikka väkisin abstraktista haaveilusta niihin konkreettisiin asioihin, jotka oikeasti motivoivat meitä ihmisiä toimimaan niin kuin me teemme. Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

Quote from: ihminen on 24.08.2010, 16:14:04
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257

Quote
- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

Kannatetaan. Yksi idea joka tuli mieleeni on mikrolainatoiminnan laajentaminen halpakorkoisiin opintolainoihin. Googlasin ja jollekulle muulle oli tullut sama idea mieleen, mutta nyt en löydä linkkiä.

Bongasin myös todellisuus.org:sta projektin nimeltä MISFA (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15380&contentlan=1&culture=fi-FI):

QuoteAfganistanin mikroluotto-ohjelma (MISFA) on tuloksiltaan Afganistanin parhaita ohjelmia. Ohjelma on saavuttanut tähän mennessä yli 450 000 asiakasta, joista naisia on yli 60 prosenttia. Yksi pienluotto on luonut keskimäärin 1,5 työpaikkaa, joten kaikkiaan Afghanistaniin on synnytetty lähes 700 000 uutta työpaikkaa.

Suurin osa naispuolisista luotonsaajista perustaa uusia pienyrityksiä ja astuu ensimmäistä kertaa elämässään työelämään. Miespuolisista luotonsaajista valtaosa puolestaan laajentaa jo harjoittamaansa pienimuotoista yritystoimintaa. Afganistanin yritteliäisyyteen kannustava kulttuuri tekee asiakkaiden hankkimisesta helppoa. Lainoista on maksettu takaisin noin 96 prosenttia.

EDIT: Suomi on vain yksi avustaja tuossa MISFAssa, joten nuo mainitut 700 000 työpaikkaa eivät kaikki suinkaan ole Suomesta myönnetyn lainan avulla luotuja.

Mielestäni Suomen tulisi keskittyä tällaisiin projekteihin joissa sijoitettua rahaa vasten saadaan mahdollisimman paljon tehoja irti, ja unohtaa kaikki muu. Ei tosin taida onnistua niin kauan kuin kehitysavun toimivuuden mittarina käytetään siihen sijoitetun rahamäärän suhdetta Suomen BKT:hen.  >:(

Marshall-apu oli projekti, jolla oli alku ja loppu. Samaten ko apu muodosti vain joitain prosentteja vastaanottavan maan bkt:sta. Rahaa ei siis saanut 50 vuotta (and counting...) ja 90% bkt:sta.

Kehitysapu pitäisi ajaa hallitusti alas esim vähentämällä 10%(nykytasosta) joka  vuosi niin että apu loppuu 10 vuoden päästä.

Quote from: Roope on 24.08.2010, 16:26:36
Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

Astraalienkeleitä, muahhahhah! Jopa Roope ottaa kierroksia, mainiota!

Wahlroos taitaa pysytellä aika kaukana kehitysapuhommista. Hyvä, että hän sanoo asian halki-poikki-pinoon. Sitä paitsi hänellä jos kenellä on todistettavasti käsitys siitä, miten talousasiat menevät.
"- Me ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto, vaan me puhumme kannustimista. Onko taloudellinen ympäristö jonka rakennamme sellainen, että se kannustaa oikeisiin asioihin?"
Laittamattomasti todettu!

Quote from: Sami Aario on 24.08.2010, 16:33:48
Mielestäni Suomen tulisi keskittyä tällaisiin projekteihin joissa sijoitettua rahaa vasten saadaan mahdollisimman paljon tehoja irti, ja unohtaa kaikki muu. Ei tosin taida onnistua niin kauan kuin kehitysavun toimivuuden mittarina käytetään siihen sijoitetun rahamäärän suhdetta Suomen BKT:hen.  >:(

Tuo BKT-sidos on puhtaasti moraalisätelypisteiden keruuta varten kehitetty. Saavat valtioiden päämiehet YK- ym. kokouksissaan mittailla, kenellä on isoin.

Quote from: JoKaGO on 24.08.2010, 16:43:13
Tuo BKT-sidos on puhtaasti moraalisätelypisteiden keruuta varten kehitetty. Saavat valtioiden päämiehet YK- ym. kokouksissaan mittailla, kenellä on isoin.

Olen itse sitä mieltä että nykyisenkaltainen kehitysapu on pitkälti lähinnä kylmän sodan reliikki. Silloiset supervallat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, ja näiden liittolaiset, käyttivät suoria rahasiirtoja kohdemaiden budjetteihin pönkittääkseen itselleen mieluisia diktatuureja, kutsuen tätä toimintaa kehitysavuksi PR-syistä. Kuten niin moni muukin julkishallinnon projekti, tämäkin on jäänyt elämään omaa elämäänsä alkuperäisen (jo itsessään hyvin kyseenalaisen) tarpeen poistuttua.

Quote from: Roope on 24.08.2010, 16:26:36Sama maahanmuuttokeskustelussa. Jos puhuu vetotekijöistä tai kyseenalaistaa aiempien kokemuksien ja tilastojen perusteella tulijoiden tarinat, niin "ei näe sielua pakolaisen silmissä". Keskustelu pitäisi kammeta vaikka väkisin abstraktista haaveilusta niihin konkreettisiin asioihin, jotka oikeasti motivoivat meitä ihmisiä toimimaan niin kuin me teemme. Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

Tämä on tosiaan varsin oleellinen pointti. Kolmannesta maailmasta saapuvat humanitääriset ovat yhtä lailla ihmisiä kuin mekin, ja näin ollen enemmän tai vähemmän itsekkäitä, sekä valmiita niihin ei niin rehellisiin temppuihin oman ja lähipiirinsä edun ajamiseksi. Liberaalin pakolaispolitiikan ajajalla ei yleensä ole mitään erityisiä ongelmia tajuta tätä mitä suomalaisiin tulee, tai sen puoleen kannustimien merkitystä, mutta jotenkin se suojaväri vain jumittaa päättelyn.

QuoteMe ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto

Ai ihanko totta?? Huomattu on!

Wahlroos on lukenut Homma-foorumia. Minä marisen (kuka kissan hännän nostaa jollei kissa itse  ;) ) samasta asiasta täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,251.msg441083.html#msg441083

QuoteTottakai Afrikka nousee, jahka se pääsee eroon kehitysavusta, jota Muammar Gaddafi on ansiosta sanonutkin imperialismin jatkeeksi. Juuri kehitysapu on se syy, joka pitää Afrikan maiden rakenteet ennallaan ja estää niiden muuttumisen sellaiseksi, että Afrikan mannerkin voisi kehittyä. Oikea tapa antaa kehitysapua on investointituki niille yrityksille, jotka perustavat tehtaan afrikkaan, muuta se ei onnistu, vastustajian on liian iso joukko sellaisia, jotka saavat leipänsä siitä, että voivat esittää suurta valkoista avuntuojaa, ja joille afrikkalaisten suuret silmät ovat sitä varten, että niillä nähtäisiin paremmin nälkää ja sitten myöhemmin itkeä kiitollisuudesta, kun saavat sen armoitetun leipäpalan, eikä lannoitetehdasta, joka mahdollsitaiosi jatkossa paremman sadon.

pyydän anteeksi kirjootusvihreitä. Oli kiirus.

Mutta mitä tekeekään oma hallituksemme?
KOKoomukselaisen valtiovarainministerin, Jyrki Kataisen avustuksella, se päättää ensin leikata työllisyysrahoja 60 miljoonaa (työttömyys on laskussa, selvä se, mutta se etteivät firmat irtisanoneet paljon porukkaa laman aikana, tarkoittaa sitä, ettei ne tässä vaiheessa myöskään työllistä. Tukitoimia siis tarvitaan) ja ohjaa suomalaisilta työttömiltä riistetyt rahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Ilmeisesti Sekoomuksen tuleva vaalilause kuuluukin:

"Ota suomalaiselta, anna Afrikkaan, äänestä kokoomusta! "  

Björn Wahlroos:

QuoteWahlroosin mukaan julkisuudessa esille pääsevät lähes ainoastaan myönteiset esimerkit kehitysavusta.

- Kun koko apu on mennyt korruptioon tai verta hyytävät diktatuurit ovat käyttäneet rahoja veritekoihin, niitä tapauksia pidetään yksittäisinä erillisinä esimerkkeinä. Meidän täytyy suhtautua tähän analyyttisemmin, hän totesi.

- Jos joskus jossain tämä politiikka on onnistunut, se ei korvaa sitä, että se yleensä miltei kaikkialla on epäonnistunut.

Yhtäläisyyksia nykyisen maahanmuuttopolitiikan kanssa?
"Kehitysapu" ei tuo kehitystä, koska leopardisuikkahattun tai turbaanisultaanin klaani on ensimmäisenä jakamassa "apua."
Ja tämän nyt totesi "ääntinen" stalinisti.
Valitettavasti oikeiden johtopäätösten aikaansaamiseksi idiootteilta tarvitsemme toiset 40 vuotta, koska halua avun kokonaiskustannuten ja tuloksien välillä ei ole.
Olemme jo kuitanneet orjalaivatervan voitot korkoineen. Piste. Loppu.

Samaa asiaa toisaalla;
Kun yhteiskunta kaataa, niin iso haavi alle
Kirjoittanut Pauli Vahtera
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaataa-niin-iso-haavi-alle/

Edit: Linkki korjattu.
Pauli Vahtera:

QuoteYhteisten rahojen huoleton käyttö on luonut kummallisen tavoitteellisen maailmankuvan, jossa alitajuisesti halutaan, että kaikilla ihmisillä kaikkialla maailmassa olisi samanaikaisesti yhtä paljon rahaa ja kulutettavaa. Hyvät ihmiset kuvittelevat, että Keski-Euroopan romanien ongelmat ratkeavat sillä, että sinne kaadetaan rahaa lisää – ja paljon. Bulgariassa vuosia asunut ystäväni on kertonut, kuinka maassa asuvat eläkeläiset saavat sosiaalitukena saman rahamäärän kuin romanit. Bulgaarien talot ovat siistit, koska he ovat järjestäneet yleisten tilojen siivoamisen omatoimisesti. He tulevat toimeen ilman kerjäämistä. Toki kulutus on vaatimatonta. Toimeentulon jatkeena ovat omat peruna- ja vihannesmaat.

Afrikkaan on annettu kehitysapua 50 vuoden aikana tuhansia miljardeja, eikä loppua näy (vuonna 2007 OECDn jäsenmaat antoivat julkista kehitysapua yhteensä 103,7 miljardia dollaria). Samaan aikaan afrikkalaiset ovat käyttäneet aseisiin ja sotimiseen rahaa enemmän kuin sinne on annettu kehitysapua. Hyvät ihmiset vaativat Afrikan ongelmien ratkaisemiseksi lisää rahaa hyvin tietäen, että suurin osa rahasta menee korruptioon ja turhanaikaisiin, jopa vahingollisiin hankkeisiin.

Boldaukset omiani.

Pauli Vahtera iskee jälleen. Tiukkaa kritiikkiä verovarojen käytöstä.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaataa-niin-iso-haavi-alle/

QuoteToisten rahojen käytöstä on kehittynyt monenlaista liiketoimintaa: laillista ja laitonta. On yritystukikonsultteja, pakolaisneuvojia, laittoman maahantulon järjestäjiä, kulttuuririentojen järjestäjiä, maataloustukineuvojia. Toisten rahojen käyttö on luonut massiivisia organisaatioita niin Suomeen kuin Euroopan Unioniin: on Tekesiä, Finprota, ELY-keskuksia, KELAa, KEPAa, ProAgriaa ja lähetysjärjestöjä. EU jakaa pelkästään maataloustukia yli 50 miljardia euroa vuosittain. Ihmekös, että oliiviviljelmätukia maksetaan miljoonille puille, joita ei ole olemassakaan. Niin paljon paheksuttu tupakkakin saa viljelytukia, vaikka järkisyillä ei moista tuhlausta mitenkään voi perustella.

QuoteAfrikkaan on annettu kehitysapua 50 vuoden aikana tuhansia miljardeja, eikä loppua näy (vuonna 2007 OECDn jäsenmaat antoivat julkista kehitysapua yhteensä 103,7 miljardia dollaria). Samaan aikaan afrikkalaiset ovat käyttäneet aseisiin ja sotimiseen rahaa enemmän kuin sinne on annettu kehitysapua. Hyvät ihmiset vaativat Afrikan ongelmien ratkaisemiseksi lisää rahaa hyvin tietäen, että suurin osa rahasta menee korruptioon ja turhanaikaisiin, jopa vahingollisiin hankkeisiin.

Vahteran kirjoitus on jälleen niin tiukkaa tekstiä, että soisi jokaisen suomalaisen lukevan sen.

Björn Wahlroos toisaalla samassa julkaisussa.

QuoteSampo-pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos haluaisi lopettaa kehitysavun ja ottaa sen sijaan mallia Kiinasta, joka sijoittaa aktiivisesti rahaa Afrikkaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082412234926_uu.shtml

Epäilen, että Wahlroosin näkemyksen vastustajissa on paljon sellaisia, jotka puolustavat löysää maahanmuuttopolitiikkaa esimerkiksi Gutzeitin, Fazerin ja Finlaysonin merkityksellä Suomen kehittymiselle.

EL SID:

Quoterahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Eikös se ollut 108M Euroo lisää.

Karjalaisen pääkirjoituksessa hävetään kollektiivisesti kaikkien suomalaisten puolesta kehitysavun liian pientä määrää.

QuoteSuomen maksama kehitysapu on yhä alle YK:n tavoitteen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, vaikka kehitysapumäärärahat ensi vuoden budjetissa nousevatkin (Karjalainen, 23.8.). Suunta on siis oikea, joskaan ei vielä riittävä.

Suomi tosin on enemmistön seurassa, sillä YK:n tavoitteeseen kehitysavun määrästä yltävät maailman maista vain Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Hollanti. Määrä on häpeällisen pieni.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/kehitysapu_rikkaiden_velvollisuus_6447945.html

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031911325567_uu.shtml

Ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,25333.0.html

Quote from: desperaato on 24.08.2010, 20:10:43
EL SID:

Quoterahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Eikös se ollut 108M Euroo lisää.

Pohjalaisen mukaan se oli "vain" 92 miljoonaa. samaan aikaan pohjanmaan rata tarvitsisi pelkästään pesruskorjaukseen 40 miljoonaa. Nykyisin ihmisiä kuskataan välillä bussilla, kun tsaarinaikainen rata ei kestä.

No, pääasia on, että Afrikan diktaattorit ovat tyytyväisiä, ja Katainen saa leikkiä huoletonta poikaa.

QuoteNalle ja äiti eri mieltä

Björn Wahlroosin äidillä Marita Wahlroosilla, 81, on parinkymmenen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä Afrikan eri maista.

- Olen nähnyt kehitysyhteistyötä hyvin ruohonjuuritasolta. Se on ihan toinen näkökulma. Björn näkee ne kadotetut miljardit, Marita Wahlroos sanoo.

Björn Wahlroosin äidillä Marita Wahlroosilla, 81, on parinkymmenen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä Afrikan eri maista. Wahlroos työskenteli 1980-luvulla pitkään muun muassa Tansaniassa, Botswanassa, Keniassa ja Namibiassa. Lisäksi Wahlroos vietti lyhyempiä aikoja Etiopiassa ja Sambiassa.

Mitä mieltä olette Björnin ajatuksista kehitysavusta?

- Kehitysyhteistyötä voi tehdä monella tavalla. Totta on, että edistysaskelia on vaikea nähdä, vaikka kehitysyhteistyötä on tehty 1960-luvulta alkaen.

Kinaatteko poikanne kanssa aiheesta?

- Tiedämme täysin toistemme mielipiteet, ei meidän enää tarvitse riidellä.

Marita Wahlroos myöntää auliisti, että kehitysyhteistyössä on ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kehitysapu pitäisi kokonaan lopettaa.

Onko Björn Wahlroos oikeassa arvostellessaan EU:n maatalouspolitiikkaa?

- Näitä asioita ei voi yksinkertaistaa.

Marita Wahlroos lähti kehitysyhteistyöhön viisikymppisenä opettajana vuonna 1981. Ennen Afrikkaan lähtöään Wahlroos oli toiminut vuosia kauppaoppilaitoksen lehtorina Helsingissä. Aika oli sopiva uusille haasteille. Takataskussa oli sekä ammattikokemusta että elettyä elämää.

- Björn-poikakin oli jo naimisissa eikä enää juurikaan tarvinnut suojelusta, äiti-Wahlroos sanoo.

Kokemuksesta tuli opettavainen ja kiintoisa. Tuolta ajalta periytyviin tuttavuuksiin kuuluu muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, johon Wahlroos tutustui Namibiassa.

Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082512235059_uu.shtml)

Quote from: EL SID on 25.08.2010, 10:43:05

Pohjalaisen mukaan se oli "vain" 92 miljoonaa. samaan aikaan pohjanmaan rata tarvitsisi pelkästään pesruskorjaukseen 40 miljoonaa. Nykyisin ihmisiä kuskataan välillä bussilla, kun tsaarinaikainen rata ei kestä.

No, pääasia on, että Afrikan diktaattorit ovat tyytyväisiä, ja Katainen saa leikkiä huoletonta poikaa.

TÄSTÄ pitäisi ehdottomasti tehdä "samalla rahalla"-juliste. Tällaiset asiat konkretisoi mamubisneksen mittakaavan tehokkaasti!

Off-topicina, vaikka se valtion velka onkin niin kakkamainen juttu, niin hyväksyn infran ylläpitoon lainatun rahan, mutta vain sen!

Jykä ei juuri 100 000 000 pienempää ymmärrä kun muutenkin menee nollat sekaisin...

Onko noita mikroluotto-ohjelmia suunnattu Saharan eteläpuoleisen Afrikan maihin? Jos on, mihin maihin ja millaisin tuloksin?

(Muistan nähneeni dokumentin jostain afromaasta, missä miehet kalastivat ja naiset hoitivat kalojen myynnin sekä muunkin bisneksen. Kyseessä oli varsin matriarkaalinen yhteiskunta, jota ei dokusta tulleen kuvan perusteella varsinaisesti voinut pitää teollistuneena, vaan tuollaisena keräilytaloudesta hieman kehittyneenä yhteiskuntana, joka pyöri pikkubisnesten varassa. Tällainen voisi ehkä olla Afrikan tulevaisuus parhaimmillaan. Ei niistä teollisuusmaita tule, ainakaan ilman, että esim. kiinalaiset hoitaisivat yhteiskunnan pyörittämisen kolonialistisin periaattein.

Naiset kävivät tuossa dokussa myös innokkaasti kangaskauppaa, ja kun eräs naisista huijasi muita kauppiaita tekemällä sivudiilin kangastoimittajan kanssa - vastoin yhdessä sovittua käytäntöä - hän vakuutteli muille syyttömyyttään kasvojen näyttäessä tismalleen samalta kun Marion Jonesin vakuuttaessa syyttömyyttään. Liekö heimosisaruksia...)

Asiatekstiä hyysärissä (02,09,2010) tuntuu omituiselta  ???

Pauli Vahteran tekstistä parasta on tämä Milton Friedmanin rahankäytön nelijako-oppi

Quote1 Käytät omia rahoja itseäsi varten, jolloin olet tarkka rahan käytöstä ja siitä, että saat juuri tarvitsemasi hyödykkeen/palvelun.

2 Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi, jolloin olet tarkka rahasta, mutta et välitä kovin paljon siitä, että ostettu hyödyke on paras mahdollinen

3 Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi, jolloin et ehkä välitä suuremmin rahan määrästä, mutta haluat itsellesi hyvän palvelun tai laadukkaan hyödykkeen. Toisten rahojen käyttöön omaksi edukseen liittyy jonkinasteista häveliäisyyttä: ihan määrättömästi ei kehdata ottaa. Toisten rahoja käytetään monella tavalla: on korruptiota, vedättämistä omaksi hyödyksi, sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Monet yrittäjät, jotka saavat julkisen talouden asiakkaakseen, menestyvät hyvin. Ison pörssiyhtiön johtaja neuvoi aikanaan, että kun yhteiskunta kaataa, laittakaa iso haavi alle.

4 Käytät toisten rahoja toisten hyväksi, jolloin et välitä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen, kunhan edes näyttää siltä, että rahoja käytetään hyviin tarkoituksiin. Tämä on julkista taloutta, jonka rahankäytöstä poliitikot päättävät. Bruttokansantuotteesta julkisten menojen määrä on 49,5 % (2008), eli poliitikot päättävät puolesta suomalaisten rahan käytöstä. Käyttö on aivan liian usein hyviin tarkoitusperiin verhottua holtitonta tuhlausta, jota toisten rahoja omaksi hyväkseen haluavat osaavat keplotella itselleen.

Käytäntö jossa ihmiset antavat osan rahoistaan hyvinvointivaltiopoliitikoille ja nämä jakavat ne eteenpäin ei siis yksinkertaisesti toimi.

Quote from: Lentomestari on 02.09.2010, 10:50:35
Asiatekstiä hyysärissä (02,09,2010) tuntuu omituiselta  ???

Ihmettelin samaa.   Mistähän nyt tuulee?  Onko hesari alkanut kaivaa kivienalta sieluaan hautaröykkiöstä http://www.kparkeologia.fi/K05%20Hiidenlinna%205.JPG  -,jonne se sielunsa hautasi 1990-luvun alussa?

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/09/halonen_kehotti_auttamaan_afrikkaa_1997885.html

Halonen kehotti auttamaan Afrikkaa

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi suuntaa yhä suuremman osan omasta kehitysavustaan Afrikkaan. Puhuessaan YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa New Yorkissa hän kehotti muita maita tekemään samoin. Hän lupasi, että Suomi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen vuoteen 2015 mennessä.

Halonen aloitti puheensa toteamalla, että YK:n vuosituhattavoitteiden keskeinen ajatus on kolmen tekijän keskinäinen yhteys. Nämä ovat rauha ja turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

- Nämä tekijät liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toinen toistaan. Tämä kolmiyhteys on yhä ajankohtainen, Halonen muistutti.

Halosen mukaan monet seikat viittaavat siihen, että kymmenen vuotta sitten asetetut YK:n vuosituhattavoitteet ovat toteutumassa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monet kehitysmaat ovat ottaneet nämä tavoitteet oman kansallisen kehitysstrategiansa osaksi. Tulokset näkyvät ennen muuta köyhyyden vähenemisenä.

Suomi kannattaa YK:n tavoitteita yhä varauksitta, ja Halosen mukaan Suomessa uskotaan lujasti, että tavoitteet ovat toteutettavissa. Suomi on omalta osaltaan täyttämässä omaa sitoumustaan, kun kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nousee ensi vuonna 0,57 prosenttiin.

- Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä, Halonen vakuutti.

Puheensa lopuksi Halonen muistutti, kuinka hän itse oli yhdessä Sambian presidentin Sam Nujoman kanssa johtamassa puhetta, kun YK:n tavoitteet aikanaan hyväksyttiin:

- Muistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

Ennen kuin voidaan aloittaa puheet kehitysavun nostamisesta, pitäisi varmistaa, että 1) rahat menevät sinne kuin oli tarkoitettukin ja 2) kohde on sellainen, että sen tukeminen auttaa tuen saajaa oikeasti nousemaan jaloilleen.

Kehitysapu kannattaisi varmaankin sitoa myös johonkin muuhun kuin BKT:hen, mutta sinällään tuo 0,7% ei varmaan täysin kohtuuton osuus ole, jos nuo edellä mainitut ehdot toteutuvat.

Kai ne nyt on innoissaan kun tyhmät valkoiset antaa ilmaista rahaa? ;D

Hyvä. Toivottavasti muutaman kymmenen koulun ja sairaalan lopettaminen, vanhusten hoidon huonontaminen  sekä verojen ja valtion velan lisäys auttaa savuttamaan tuon tuiki tärkeän tavoitteen.  :facepalm:
http://www.velkakello.fi/

Kehitysavun luonteesta nykyajan anekauppana kertoo se, että kehitysavun tavoitteeksi asetetaan tietty osuus bkt:stä eikä mitään hyväksyttäviä kehitysavulla tavoiteltavia tuloksia, kuten syntyvyyden pienentymistä tai luku- ja kirjoitustaidon lisääntymistä.

QuoteMuistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

En epäile hetkeäkään etteikö päätöstä Suomen kehitysavun lisäämisestä olisi tehty innostuneissa tunnelmissa, niin kukka- kuin gebardinsuikkahattujenkin puolella. Tämä ei vaan todista mitään päätöksen järkevyydestä.

Siinäpä taas tulikin ajankohtainen ja tärkeä kannanotto päivänpolttaviin kysymyksiin Tärtsältä.

Kertooko kukaan tuolle eukolle, mitä tässä maailmassa tapahtuu?

Quote from: rekttk on 21.09.2010, 18:14:24
Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi suuntaa yhä suuremman osan omasta kehitysavustaan Afrikkaan. Puhuessaan YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa New Yorkissa hän kehotti muita maita tekemään samoin. Hän lupasi, että Suomi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen vuoteen 2015 mennessä.

Halosen on syytä toivoa, että talous lähtee sen verran kovaan nousuun, että kehitysavun nostamiseen on oikeasti rahaa. Jos nimittäin näin ei tapahdu, nykymuotoiseen kehitysapuun kriittisesti suhtautuvat tahot saavat lisää vettä myllyynsä. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon alirahoituksen synnyttämien ongelmien kanssa painivia ei tuo varmaan hirveästi naurata, vaikka Suomessa olisikin rasismille nollatoleranssi.

QuoteHalosen mukaan monet seikat viittaavat siihen, että kymmenen vuotta sitten asetetut YK:n vuosituhattavoitteet ovat toteutumassa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monet kehitysmaat ovat ottaneet nämä tavoitteet oman kansallisen kehitysstrategiansa osaksi. Tulokset näkyvät ennen muuta köyhyyden vähenemisenä.

Hyvä sinänsä niin, mikäli kestävää kehitystä on ihan oikeasti tapahtunut. Mielenkiintoista tosin, että tuloksia ei tuon mukaan ole syntynyt kehitysavun vuoksi, vaan maiden omien kehitysstrategioiden pohjalta.

QuotePuheensa lopuksi Halonen muistutti, kuinka hän itse oli yhdessä Sambian presidentin Sam Nujoman kanssa johtamassa puhetta, kun YK:n tavoitteet aikanaan hyväksyttiin:

- Muistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

Toivoisin, että näistä asioista päätettäessä ihmisten mieliala olisi enemmän kylmän analyyttinen kuin hurmoshenkinen. Afrikka on kärsinyt viimeisen 50 aikana aivan tarpeeksi naiivista optimismista ja utopistisista projekteista.

Quote from: Maastamuuttaja on 21.09.2010, 18:18:43
Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

Jos ne Tarjasta näyttävät kaikki samanlaisilta?

Quote from: Luotsi on 21.09.2010, 18:30:17

Quote from: Maastamuuttaja on 21.09.2010, 18:18:43
Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

Jos ne Tarjasta näyttävät kaikki samanlaisilta?

Olisikos tuo syy mamma-muumin Ahtisaarta heikompaan menestykseen?  ;D

Toivon että hän puhui englantia, niin että olisi mahdollista ettei ketään ymmärtänyt mitä hän sanoi ja voisimme keskittyä muihin asioihin kuin nyt ei ole auttanut vaikka Afrikkaan on viety satoja miljardeja.

Väsetönkasvu sillä mantereella on niin massiivinen ettei se mitenkään pysyy muiden perässä.

Kyynistä on mutta noiden miljardi-tukien korruptoituneet johtajat ovat pysyneet vallassa vuosikymmeniä ja ei ole ollut minkäänlaista pakkoa kehittää omaa taloutta.

Pitää vaatia kehitysavun piirissä olevilta tulosvastuuta; sekä antaja- että vastaanottajapuolelta eikä vain hurskastella ja ruinata lisää ja lisää rahaa. Kuitenkin olisi paras lopettaa rahan jakaminen ja ruveta käymään kauppaa Afrikan kanssa. Näinhän kiinalaiset tekevät. Miksei se sopisi Euroopallekin? Muuten kyse on pelkästä hyvän omantunnon ostamisesta piittaamatta ihmisistä. Kehitysapua on jaettu jo niin kauan ja niin paljon että tuloksia pitäisi olla paljon enemmän kuin on. Mutta köyhyys ja nälänhätä on vain lisääntymistään lisääntynyt. Todellinen syy on jatkuvissa sodissa kun takapakkia mennnään. Ja sitähän ei pidä tukea.

QuoteYhä useampi etiopialainen lapsi pääsee kouluun

Suomen ja Etiopian koulutusalan kehitysyhteistyöllä on pitkä historia. Etiopia on iso maa, jonka kehityspyrkimysten tukemisessa kehitysapu on saanut merkittäviä aikaan. Etiopian sisäiset levottomuudet ovat saaneet maassa toimivat avustusjärjestöt varpailleen, mutta kehitysyhteistyön tekeminen jatkuu.
...

Ulkoasiainministeriö (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=203301&nodeid=15641&contentlan=1&culture=fi-FI)

Quote from: Iloveallpeople on 19.10.2010, 12:35:02

QuoteYhä useampi etiopialainen lapsi pääsee kouluun

Suomen ja Etiopian koulutusalan kehitysyhteistyöllä on pitkä historia. Etiopia on iso maa, jonka kehityspyrkimysten tukemisessa kehitysapu on saanut merkittäviä aikaan. Etiopian sisäiset levottomuudet ovat saaneet maassa toimivat avustusjärjestöt varpailleen, mutta kehitysyhteistyön tekeminen jatkuu.
...

Ulkoasiainministeriö (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=203301&nodeid=15641&contentlan=1&culture=fi-FI)

Eli maassa pidetään yllä jatkuvaa härdeliä meidän rahoillamme. Tietenkään talviruokintaa ei voida keskeyttää mutta jossakin pitäisi olla se kalkkiviiva. Nyt on monta sukupolvea opetettu ruinaamaan länneltä rahaa, joista suurin osa valuu aseisiin ja militanttien ylläpitoon.

QuoteTuki täällä on heikennys toisaalla

Kehitysmaiden maatalous ei ole onnistunut kehittymään tavalla, joka tuottaisi maille vientituloja tai takaisi edes oman maan kansalaisille riittävän ruokaturvan eli ruoan riittävyyden huonoina aikoina. Syy maatalouden kehittymättömyyteen on usein pitkään jatkuneissa konflikteissa, huonossa hallinnossa, epäoikeudenmukaisissa maanomistusoloissa tai puutteellisessa rahoituksessa. Iso merkitys on kuitenkin teollisuusmaiden harjoittamalla kauppapolitiikalla.

Rikkaiden maiden maataloustuet ja erityisesti maataloustuotteiden vientituet sysäävät kehitysmaiden viljelijät pois maailmanmarkkinoilta. Vientituetut maataloustuotteet saatetaan myydä maailmanmarkkinoilla jopa niiden tuotantokustannuksia alemmilla hinnoilla, joiden kanssa kehitysmaiden viljelijöiden on mahdoton kilpailla.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124570

QuoteIloniemi: Suomen 0,7-sitoumus oli tilannediplomatiaa

Lokakuun 17. päivä tuli kuluneeksi päivälleen 40 vuotta siitä, kun Jaakko Iloniemi puhui YK:ssa ja kertoi Suomen tavoittelevan kehitysbudjettinsa nostamista 0,7 prosenttiin bktl:sta. Suureellista lupausta ei ollut Iloniemen mukaan tarkoitettu kirjaimellisesti ymmärrettäväksi.

"En kyllä muista", ministeri Jaakko Iloniemi, 78, puistelee päätään.

On kulunut tasan 40 vuotta siitä, kun hän 17. lokakuuta 1970 nousi ulkoministeriön toimistopäällikkönä YK:n täysistunnon puhujapönttöön ja ilmoitti, että Suomi sitoutuu nostamaan kehitysyhteistyöbudjettinsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan, vieläpä nopealla aikataululla eli "vuosikymmenen puolimaissa".

Iloniemi ei pysty muistamaan, millaisella valtuutuksella hän puheensa piti.

"Siitä minulla on täysi tieto, että eduskunta ei ollut tähän sitoutunut. Minulla on myös synkkä aavistus, että valtioneuvosto ei edes käsitellyt asiaa, ja löyhä muistikuva, että se oli pelkästään ulkoministeriön sisäinen kannanotto."

Myös ulkoministeriön arkistosta löytyvät asiakirjat tukevat Iloniemen käsitystä, vaikkei asia niistäkään varmuudella selviä.

Koska valtuutus oli kepeähköä laatua – siitä huolimatta, että kyse oli Suomea vuosikymmeniksi velvoittavasta poliittisesta päätöksestä – ja puhetta oli lähetetty pitämään "vain" toimistopäällikkö, Iloniemi sanoo, ettei sitoumusta ollut tarkoitettu otettavaksi liian vakavasti.

"Se oli YK:n oloissa hyvinkin tyypillistä tilannediplomatiaa, jossa esitetään lupauksiksi hyvin helposti tulkittavia asioita, mutta ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi. Ei kukaan suhtaudu niihin velvoittavina sitoumuksina vaan pikemminkin sillä lailla, että tämä on hyvää tarkoittava aikomus", Iloniemi kertoo.

"Utopistinen aikataulu"

Suomi halusi kauniilla puheillaan tulla vertautuneeksi muihin Pohjoismaihin, joille 0,7-tavoite oli jo tuolloin täysin realistinen. Suomen osalta aikataululupaukset olivat kuitenkin utopiaa, olihan Suomen kehitysavun osuus bruttokansantulosta vuonna 1970 vaivaiset 0,09 prosenttia.

Itse asiassa Suomesta oli vasta pari vuotta aikaisemmin tullut kehitysavun nettomaksaja, sillä sitä ennen suomalaisten saama tuki kansainvälisiltä kehitysrahoituslaitoksilta oli ylittänyt Suomen kehitystyöhön varaamat määrärahat.

"Suomessa asiaan ei syvennytty oikeastaan lainkaan", Iloniemi muistaa. "Kehitysyhteistyö ei näyttänyt kiinnostavan niihin aikoihin ihmisiä - ainakaan niin paljon, että siitä olisi syntynyt poliitikkojen kesken niin sanotusti valistunutta debattia".
[...]
Iloniemi on työskennellyt tavalla ja toisella kansainvälisen kehitystyön parissa liki puoli vuosisataa. Mikä hänen arvionsa on, onko tällä saralla tehty selkeitä virheitä?

"Kyllähän sellaista on tapahtunut", Iloniemi toteaa. Hänen selkein havaintonsa liittyy suunnitelmien etukäteisarviointiin.

"Tälle toiminnanalalle on lähdetty niin, että toimenpiteiden ei-toivottuja seurauksia on selvitetty suhteellisen vähän."

Iloniemi kertoo esimerkin 1960-luvun lopulta Etelä-Intiasta.

    * Norjan pääministeri oli käymässä Keralan osavaltiossa. Hänelle kerrottiin, että kalastajien elinkeino kärsii pienistä kalansaaliista, mikä puolestaan johtuu kalastajien pienistä veneistä, joilla ei voi mennä kauas merelle suurten kalaparvien luo.
    * Norja päätti auttaa ja toimitti alueelle Atlantille ja Jäämerelle soveltuvia kalastusaluksiaan.
    * Saaliit kasvoivat, jolloin lähiseudun ostovoima ei enää riittänyt. Kalaa täytyi kuljettaa sisämaahan, mikä puolestaan vaati kylmävarastoja ja kylmäkuljetukseen soveltuvia kuorma-autoja.
    * Lisäksi uudet kalastusalukset olivat niin isoja, ettei niitä voitu enää vetää illalla rannalle totuttuun tapaan. Täytyi rakentaa laitureita.
    * Laajalle levittyneen kyläverkoston väki alkoi asettua kalastuslaiturien lähettyville. Riittävää vesijohto- ja viemärikapasiteettia ei ehditty rakentaa, eikä muukaan infrastruktuuri pysynyt kehityksen perässä. Alue slummiutui.

"Sellaista perustutkimusta, jolla pystyttäisiin paremmin ennakoimaan kehitysyhteistyön lopullisia vaikutuksia, on tehty tässä työssä perinteisesti aivan liian vähän", Iloniemi moittii.

Yllättävää se ei hänen mielestään kuitenkaan ole.

"Jos sanotaan, että 'täällä on köyhiä ihmisiä, joita pitäisi auttaa', ja joku tulee ehdottamaan, että 'tehdään ensin kolmivuotinen sosiologinen tutkimus', niin se nyt ei vaan ihmisiin vetoa."
[...]

Kepa (http://kepa.fi/uutiset/7925) 17.10.2010

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on 80-luvun lopusta lähtien uudistettu tältä samalta pohjalta. Turvapaikkapolitiikan osalta tosin on menty jo Ruotsista ja muista Pohjoismaista ohikin. Siinä olemme nyt maailmanmestareita.

QuoteSuomelta kehitysapua 18 miljoonaa euroa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on myöntänyt humanitaarisen avun loppuvuoden määrärahoista lähes 18 miljoonaa euroa konfliktien ja luonnontuhojen uhreille. Apu kanavoidaan YK-järjestöjen, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Avusta suurin osa, 11 miljoonaa euroa, suunnataan Afrikan hädänalaisille, erityisesti Sudaniin, Länsi-Afrikan alueelle ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Näiden alueiden ongelmien taustalla ovat pakolaisuuden synnyttämät leiriolot, väestön ruokaturvattomuus ja perusterveyspalvelujen puute.

Avustusohjelmien kautta pyritään parantamaan pienviljelymahdollisuuksia.

Rahaa myönnettiin myös Afganistaniin, Irakiin, Keniaan, Bangladeshiin ja Nepaliin.

Kuluvan vuoden aikana humanitaariseen apuun on tätä ennen myönnetty 58 miljoonaa euroa.

Maaseudun Tulevaisuus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/online_uutiset/42/fi_FI/suomelta_kehitysapua_18_miljoonaa_euroa/)

Löytääkö joku uusia tilastoja miten Suomen antama kehitysapu kohdentuu? Jossain vaiheessa Suomen suurin kehitysavun saaja oli Kiina!!

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/12/335369

Quote from: jahve on 26.10.2010, 08:32:56
Löytääkö joku uusia tilastoja miten Suomen antama kehitysapu kohdentuu? Jossain vaiheessa Suomen suurin kehitysavun saaja oli Kiina!!

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/12/335369

Kiinalla on enemmän rahaa kuin kaikilla Länsimailla yhteensä ja Kiinasta on tullut suurin rahanlainaaja.Yhtähyvin voitaisiin antaa Ruotsille kehitysapua.Aika merkillistä ,että Suomi velkaisena lainaa Kiinaltakin rahaa  ja antaa sille vielä kehitysapua.Emme toistaiseksi tarvitse itse kehitysapua ja toivottavasti tämän kansan henkinen voimavara riittää eteenkinpäin selviytymään elämän kovassa eloonjäämiskilpailussa.
Tässä nähdään nykyisten vallanpitäjiemme välinpitämättömyys valtiomme varoja kohtaan.Rahaa annetaan jollekin taholle,kun sille on ennenkin annettu kuten Punaiselle ristille ja ajatellaan ,että ne hoitavat kehitysavun kuten ennenkin.
Niin juuri ne hoitelevat sitä kuten ennenkin-puuhastelemalla sitä sun tätä.

Luotanko siihen ,että PS hallituksessa ottaisi homman hoitoonsa uudella tavalla.En jankuta asiaani uudelleen.Se löytyy jo palstalta.

Kuten sanottua, kehitysavussa on tärkeintä ollut määrä (0,7% x BKT)ei tavoitteet ja tulokset tai minne rahat päätyvät. Sillä määrällä voidaan sitten elvistellä maailmalla mukana olevien kellokaitten toimesta. Hankalaa vain on se, että maksajalle pitää aina esittää pelkkä prosentti ja saajille sekä hymistelijöille euromäärä erikseen ja nämä kaksi toisiltaan salassa jotta pieni näyttää pieneltä ja suuri suurelta katselukulmasta riippuen.

Prosenttiosuudesta valtion budjetistakaan ei oikein kehtaa puhua kummallekaan eturyhmälle. Ja jos tehdään kansainvälisiä vertailuja pitää aina verrata suurimpiin prosentteihin ja rahasummiin eri valtioissa. Ei koskaan pienimpiin tai nollaan.

Kaiken tämän takana on päällimmäisenä homman jatkuminen ja pasiuminen loputtomiin ilman tulos- ja/tai korvausvastuuta.

Quote from: Jouko on 26.10.2010, 14:28:50
Kuten sanottua, kehitysavussa on tärkeintä ollut määrä (0,7% x BKT)ei tavoitteet ja tulokset tai minne rahat päätyvät. Sillä määrällä voidaan sitten elvistellä maailmalla mukana olevien kellokaitten toimesta. Hankalaa vain on se, että maksajalle pitää aina esittää pelkkä prosentti ja saajille sekä hymistelijöille euromäärä erikseen ja nämä kaksi toisiltaan salassa jotta pieni näyttää pieneltä ja suuri suurelta katselukulmasta riippuen.

Prosenttiosuudesta valtion budjetistakaan ei oikein kehtaa puhua kummallekaan eturyhmälle. Ja jos tehdään kansainvälisiä vertailuja pitää aina verrata suurimpiin prosentteihin ja rahasummiin eri valtioissa. Ei koskaan pienimpiin tai nollaan.

Kaiken tämän takana on päällimmäisenä homman jatkuminen ja pasiuminen loputtomiin ilman tulos- ja/tai korvausvastuuta.

Luotan PS:n aktivoitumiseen tähän asiaan. Pelkää kehitysavun kieltäminen ei ole tarpeeksi järjellinen kannanotto, vaan ainoastaan reaktio nykyiseen typeryyteen.
"Meidän on uudesta luotava maa".

Ehdotan kehitysavun kustantamista täysin vapaaehtoiseksi Suomessa.

Joka tahtoisi tukea kehitysapua, voisi laittaa raksin ruutuun veroilmoituksessaan, ja sen mukaan velotettaisiin kehitysapuprosentit.

Joka taas pitää jatkuvaa seteliraha-paalien laivaamista Afrikkaan, ilman mitään 50 v:ssa näkyviä tuloksia, typeränä, jättäisi rastimatta ruudun, eikä maksaisi.

Tällöin ne hurskaat, jotka aidosti ovat valmiita omalla rahallaan (ja vain omalla, ei kaikkien pakkomaksavien veronmaksajien rahoilla) kustantamaan humanitäärisen harrastelupuuhastelunsa, voivat tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. Aidosti paremmiksi.

Minusta tämä nykykäytäntö ei ole se ei ole reilua, missä maailmanhalaaja-poliitikot päättävät meidän nettomaksajien puolesta, että me haluamme veroillamme tukea joka vuosi leopardihattujen pitkien mersujen päivittämistä uudempiin malleihin.

Vaikka siten poliitikkojemme olisikin kivampi pyöriä YK:n coccareilla.

Kannatan lämpimästi ehdotusta. Jos jokupäivä saadaan suorademokratia niin pitkälle että asioista voidaan järjestää sitova kansanäänestys, on tämä kärkisijoilla.

Tosin vielä törkeämpää on "lähikehitysapu", eli kun ryssille työnnetään rahaa ja rakennetaan infraa ilman mitään vastinetta. Kyseessä on sentään luonnonvaroiltaan maailman rikkain valtio ja 16% Suomen pinta-alasta miehittävä "naapuri".

Politikot hyssyttelevät ja ovat saaneet taottua kansan päähän häpeällisen mantransa:
"menetetty mikä menetetty,sota hävittiin".

Kai se Virokin sotansa hävisi, kun ei yksinkertaisesti isommilleen mahtanut, otti kuitenkin itsenäisyytensä takaisin...
Ei jäänyt kakka housussa kieli ruskeana itään päin inisemään.

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun arvioilta noin 970 miljoonaa euroa, josta valtaosa menee Afrikkaan takaamaan sen, että mantereella tarvitaan jatkossakin ulkopuolista taloudellista apua. Kuten monet arvovaltaiset tahot ovat todenneet, kehitysavun hyöty on ollut hyvin kyseenalainen, ja voisi jopa väittää, että sen sijaan, että kehitysapu olisi halutusti korjannut rakenteellisia epäkohtia avustusmaissa, sen on saattanut jopa pahentaa niitä.

Mitähän jos apu lopetettaisiin kokonaan? Eikö se opettaisi Afrikan kansoille ja yksittäisille kansalaisille hieman omatoimisuutta? Sitten kun apua ei enää (lähes sananmukaisesti) sataisikaan taivaalta, se opettaisi afrikkalaisen tarttumaan kuokkaan, joka on ehkä ostettu edellisen vuoden kehtiysavulla ja saanut ruostua jonkin vajan nurkalla.

Nykyisellä avulla on vain passivoiva vaikutus, ja se takaa sen, että Afrikan kurjuus ja ahdinko jatkuu tai jopa pahenee ennustetun väestöräjähdyksen vuoksi tulevaisuudessa.

970 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa, jolla olisi varmastikin paljon parempaa käyttöä kotimaassa. Jos täysi-ikäisiä (eli veroa maksavia) suomalaisia arvioidaan olevan noin 3,9 miljoonaa, kehitysapu tekee jokaista heitä kohti noin 250 euroa.

Quote from: Musta-Pekka on 05.11.2010, 09:33:40
Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun arvioilta noin 970 miljoonaa euroa, josta valtaosa menee Afrikkaan takaamaan sen, että mantereella tarvitaan jatkossakin ulkopuolista taloudellista apua. Kuten monet arvovaltaiset tahot ovat todenneet, kehitysavun hyöty on ollut hyvin kyseenalainen, ja voisi jopa väittää, että sen sijaan, että kehitysapu olisi halutusti korjannut rakenteellisia epäkohtia avustusmaissa, sen on saattanut jopa pahentaa niitä.

Mitähän jos apu lopetettaisiin kokonaan? Eikö se opettaisi Afrikan kansoille ja yksittäisille kansalaisille hieman omatoimisuutta? Sitten kun apua ei enää (lähes sananmukaisesti) sataisikaan taivaalta, se opettaisi afrikkalaisen tarttumaan kuokkaan, joka on ehkä ostettu edellisen vuoden kehtiysavulla ja saanut ruostua jonkin vajan nurkalla.

Nykyisellä avulla on vain passivoiva vaikutus, ja se takaa sen, että Afrikan kurjuus ja ahdinko jatkuu tai jopa pahenee ennustetun väestöräjähdyksen vuoksi tulevaisuudessa.

970 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa, jolla olisi varmastikin paljon parempaa käyttöä kotimaassa. Jos täysi-ikäisiä (eli veroa maksavia) suomalaisia arvioidaan olevan noin 3,9 miljoonaa, kehitysapu tekee jokaista heitä kohti noin 250 euroa.

Pääpiirteissään olen samaa mieltä mutta katsoisin tuon passiivisuuden olevan pääosin seurausta sekä lapsena koetun jatkuvan nälän aiheuttamien kehityshäiriöiden ja toisaalta alkukantaisen sosiaalisen perinnön tuoman toivottoman tilanteen sseurausta.  Selvennän vielä: nälän näkeminen pienenä ja sikiövaiheessa haittaa voimakkaasti lapsen kehitystä ja helposti invalidisoi hänet loppuiäkseen.  Sosiaalinen traditio on melkein kaikkialla Afrikassa sellainen, että nainen kantaa kaiken vastuun perheen huollosta, miehet hoitelevat omia asioitaan, taistelevat päällikkyydestä, seurustelevat ym.  Kun lähetyslääkäri yrittää pitää lapset hengissä niin lapsikatras vain kasvaa ja naisten työtaakka on helposti mahdoton.  Ei sellaisessa tilanteessa ajatella tulevaisuutta ja kehitellä visioita vaan mennään päivä kerrallaan miten kuten.

Oman lisänsä tuovat sitten AIDS -orvot ja eliniän noususta aiheutuva vanhustenhuolto, jälleen kerran naisten vastuulla. 

Edellä olevalla pyrin tuomaan esiin, etten usko kyseessä olevan laiskuuden vaan JO TAPAHTUNEEN väestöräjähdyksen aiheuttaman itseään ruokkivan kurjuuden.

QuoteEU-komissio: Kehitysapu valuu hukkaan
Rahan kylväminen sinne tänne ei johda kunnon tuloksiin.
Annamari Sipilä

HELSINGIN SANOMAT

BRYSSEL. EU-komission mielestä unionin kehitysapupolitiikka täytyy uudistaa perusteellisesti, jos avulla halutaan saada toivotunlaisia tuloksia.

EU on maailman selvästi tärkein kehitysavun antaja.

Nykystrategia jakaa rahaa sinne tänne ei kuitenkaan johda avuntarpeen vähenemiseen, EU-virkamiehet ovat huomanneet.

"Jos jatkamme niin kuin nyt – ja vaikka jopa lisäisimme apua – kehitys monessa avunsaajamaassa on hyvin vähäistä tai jopa olematonta", EU:n kehitysapuasioista vastaava komissaari Andris Piebalgs sanoi EU-parlamentissa.
...
Tänä vuonna kroonisesta nälästä kärsii 925 miljoonaa.

Komissio haluaa nostaa kestävän maatalouden ja ruokahuollon asemaa EU:n kehitysyhteistyötavoitteissa.

Piebalgsin mukaan mikään maa ei ole vaurastunut, ennen kuin se on uudistanut maataloussektorinsa ja ruokkinut kansalaisensa.

Komissio aloitti julkisen kuulemisen kehitysavun uudistamisesta eilen keskiviikkona.

Tarkempi suunnitelma politiikan remontoimiseksi on tarkoitus esitellä ensi vuonna.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/EU-komissio+Kehitysapu+valuu+hukkaan/1135261552120

Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

Vihdoinkin Brysselissä tunnustavat tosiasiat. Eri asia on, seuraako siitä mitään konkreettisia ja radikaaleja toimenpiteitä.

Quote from: HDRisto on 12.11.2010, 08:38:03
Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

En nyt niin tarkkaan tunne mitä nykyisin kehitysapuna lähetettävään terveydenhuoltoon kuuluu, mutta jotenkin olen ollut siinä käsityksessä, ettei siinä väestön lisääntymisen hillitseminen ole mitenkään ensi sijalla. Lapsikuolleisuutta kyllä koetetaan kovasti pienentää rokottein, hoidoin jne. mikä on tietenkin lasten itsensä kannalta kiva, mutta yhdistettynä suureen syntyvyyteen tarkoittaa, että oikein edistetään väestöräjähdystä.

Vuonna 1950 Afrikan väkiluku oli vasta 260 miljoonaa, kun se nyt on ankarin ponnistuksin saatu jo yli miljardin. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikka) Aikamoinen saavutus köyhältä ja nälänhätien vaivaamalta maanosalta. Laajamittainen kehitysapu kai alkoi joskus 1960-luvulla.

Quote from: HDRisto on 12.11.2010, 08:38:03
Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

Opettajista olen samaa mieltä, mutta lääkäreistä ja hoitajista en. Perusteena se, että afrikan ongelma ei ole lapsikuolleisuus, vaan liika lisääntyminen. Koulutustason nosto vähentää lisääntymista, kun taas terveydenhoitopalvelut lisäävät sitä vähentämällä lapsikuolleisuutta. Terveydenhoito kohentuu siten ajan kanssa afrikkalaisten omin voimin. Periaatteella vähemmän väkeä, parempaa laatua.

Quote from: Snoopy on 12.11.2010, 10:36:43

Quote from: HDRisto on 12.11.2010, 08:38:03
Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

Opettajista olen samaa mieltä, mutta lääkäreistä ja hoitajista en. Perusteena se, että afrikan ongelma ei ole lapsikuolleisuus, vaan liika lisääntyminen. Koulutustason nosto vähentää lisääntymista, kun taas terveydenhoitopalvelut lisäävät sitä vähentämällä lapsikuolleisuutta. Terveydenhoito kohentuu siten ajan kanssa afrikkalaisten omin voimin. Periaatteella vähemmän väkeä, parempaa laatua.

Ne lääkärihoitajat kertovat kuinka välttää sitä lisääntymistä ja tuottaa niitä kersoja kuolemaan. Ja mitä seuraa holtittomasta kuksimisesta siellä sun täällä. Varmaan kosketuspinta kansaan olisi suurempi kuin pelkillä opettajilla.

Kirkon Ulkomaanavun kehitysapuraportit kertoo että lukutaitoon satsattu raha tuottaa tulosta, kun taas esim. AIDS:in vastaiseen työhön sijoitettu raha menee aivan hukkaan.

Quote from: matkamasentaja on 12.11.2010, 10:50:02Ne lääkärihoitajat kertovat kuinka välttää sitä lisääntymistä ja tuottaa niitä kersoja kuolemaan. Ja mitä seuraa holtittomasta kuksimisesta siellä sun täällä. Varmaan kosketuspinta kansaan olisi suurempi kuin pelkillä opettajilla.

Kovin skeptisesti suhtaudun tällaisen valistuksen toimivuuteen, parempi motivaattori olisi koulutetun naapurin elintaso verrattuna "ryysyrannan" kurjuuteen. Lääkärin tai hoitajan opastuksesta kun puuttuu se motivaatiotekijä, mikä ihmisten toiminnan muuttamisessa on ehdoton edellytys.

Quote from: Teemu Lavikka on 12.11.2010, 10:51:15
Kirkon Ulkomaanavun kehitysapuraportit kertoo että lukutaitoon satsattu raha tuottaa tulosta, kun taas esim. AIDS:in vastaiseen työhön sijoitettu raha menee aivan hukkaan.

Kirkonkin rahoja katoaa jonnekin mutta niistä ei juuri puhuta. Pitäisi olla puolueetonta tietoa. Afrikassa on totuttu siihen että jos avustusrahat katoavat virkamieskorruption rattaisiin niin sitä saadaan aina lännestä lisää. Näistä tapauksista on ollut aikakauslehdissä puhetta mutta aika hiljaa niistä ollaan oltu silti.

Kehitysavussa ja miksei monessa muussakin avun jakamisessa pitäisi enemmän kiinnittää huomio siihen ihmisen perimmäiseen piirteeseen arvostaa enemmän sitä, minkä hyväksi hän on itse joutunut ponnistelemaan. Omat uhraukset jonkin asian puolesta kasvattavat sen arvoa itselle ja lisäävät luonnollisestikin myös halukkuutta turvata sitä. Näin yleistäen.   

Mielestäni on erittäin rasistista kuvitella, että afrikan ihmiset olisivat niin tyhmiä ja saamattomia, etteivät pärjäisi itsekseen ilman länsimaiden almuja ja opastamista.

Quote from: Spinnu on 12.11.2010, 12:21:28
Mielestäni on erittäin rasistista kuvitella, että afrikan ihmiset olisivat niin tyhmiä ja saamattomia, etteivät pärjäisi itsekseen ilman länsimaiden almuja ja opastamista.

Toki pärjäisivät kun ryhdytään reiluun kauppaan, luovutaan suojatulleista jne. Kehitysapuhan on vain suuryritysten (esim. nokian) etujen ajamista, lahjotaan korruptoituneita hallituksia, jotka sitten myyvät puoli-ilmaiseksi ihmisille kuuluvat luonnonvarat länsimaalaisille suuryrityksille.

Kannattaa esim. perehtyä Somalian merirosvouksen taustoihin. Nyt yhtäkkiä on suomalaisetkin valmiita tuhlaamaan kymmeniä miljoonia verorahoista sinne, mutta istuttiin yk:ssa kiltisti tissiposket kiinni, kun somalit halusivat puhua ryöstökalastuksesta ja ongelmajätteiden dumppaamisesta niiden vesiin.

Nää on vaan esimerkkejä siitä, kuinka kolonialistinen ajattelu jatkuu edelleen.

Quote from: kukkuluuruu on 12.11.2010, 13:30:04
lahjotaan korruptoituneita hallituksia, jotka sitten myyvät puoli-ilmaiseksi ihmisille kuuluvat luonnonvarat länsimaalaisille suuryrityksille.
...
Nää on vaan esimerkkejä siitä, kuinka kolonialistinen ajattelu jatkuu edelleen.

Kannatan paluuta siirtomaa-aikaan. Voiton maksimointi ja kansainvaelluksen tukahduttaminen suurimpina motiiveina.

Kannatan kehitysavun suuntaamista Suomen entisiin siirtomaihin.

Norja: Norjan kehitysapua katoaa säkkikaupalla. Kenelläkään ei ole tieto kuinkapaljon rahaa katoaa.

http://theforeigner.no/pages/news/ministry-of-foreign-affairs-clueless-about-corruption/

QuoteMinistry of Foreign Affairs 'clueless' about corruption

Norwegian foreign aid money is disappearing by the sack-full. Authorities have no idea about how much.

"There are many cases involving a lot of money. I daren't guess what percentage of our foreign aid money ends up in the wrong hands, but believe we are seeing just the tip of the iceberg," Eirik Glenne, head of the Ministry of Foreign Affairs' (UD)

Last week's NRK documentary has revealed widespread corruption, costing Norway millions of kroner.

Documents given to NRK by the Norwegian Agency for Development Cooperation (Norad) show former 2006 Nobel Peace Prize winner, Muhammad Yunus, is accused of withdrawing almost 304 million Norwegian kroner from Grameen Bank at the end of the '90s.
...

Quote
Documents given to NRK by the Norwegian Agency for Development Cooperation (Norad) show former 2006 Nobel Peace Prize winner, Muhammad Yunus, is accused of withdrawing almost 304 million Norwegian kroner from Grameen Bank at the end of the '90s.

38.2 miljoonaa euroo. Halpaa. Mulle kans.  :-*

Quote from: antero on 07.12.2010, 22:09:07

Quote
Documents given to NRK by the Norwegian Agency for Development Cooperation (Norad) show former 2006 Nobel Peace Prize winner, Muhammad Yunus, is accused of withdrawing almost 304 million Norwegian kroner from Grameen Bank at the end of the '90s.

38.2 miljoonaa euroo. Halpaa. Mulle kans.  :-*

Ja nyt puhutaan siis vain yhdestä yksittäistapauksesta.

QuoteKehitysavulla sotketaan monien kehittyvien maiden talous. Ruokaa ja muita tarvikkeita ilmaiseksi jakamalla tuhotaan paikallinen yrittäjyys ja tuotanto. Monilla tällaisilla mailla on lisäksi ongelma aivovuodon kanssa...

http://pietarituominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54625-miksei-suomi-voisi-kehitysavun-sijaan-jakaa-koulutettuja-tyottomia

QuoteJos Suomi ei omia insinöörejään kaikkia tarvitse, eikö heidät kannattaisi lähettää muualle? Tämä olisi kaikkia osapuolia aidosti hyödyttävää toimintaa, toisin kuin kehitysapu.

Tuota... Voitaisiinko vaan kouluttaa vähemmän insinöörejä joille ei ole tarvetta? Miksi lähettää oman maan mammonalla koulutettu ihminen aivoineen pois? Tänne tulee jopa ulkomailta ihmisiä koulutuksen. Tietty ideassa on se hyvä puoli että jos jokainen lahjoitettu insinööriaivo olisi pois kehjitysapupotista vaikka miljoonan verran niin mikäs siinä.

QuoteTiedän itsekin muutaman insinöörin, jotka unohtivat muutaman vuoden kortistossa oltuaan miltei kaiken, minkä olivat insinöörikoulussa oppineet.

Tämä on suuri häpeä, muttei kyllä kokonaan yhteiskunnan häpeä. Yksilöllä on vastuunsa pitää itsensä työkuntoisena.

Quote
'Tie EU aid to rights for Christians' says Frattini
Aid should be 'cut or eliminated' FM says after Alexandria blast

(ANSA) - Rome, January 3 - European Union aid should be tied to respect for human rights in countries where Christian minorities are under attack, Italian Foreign Minister Franco Frattini said Monday after a New Year's Day church bombing in the Egyptian city of Alexandria that killed 21 Coptic Christians.

EU aid "should be reduced if not eliminated" for "those countries that do not collaborate" in protecting Christians, Frattini said.

"We have to move from monitoring to action," said the foreign minister, stressing that Italy could not remain "isolated" in the battle for Christians' rights around the world.

koko artikkeli - ANSA : http://www.ansa.it/web/notizie/rubriche/english/2011/01/03/visualizza_new.html_1644833755.html

Lyhyesti

Italian ulkoministeri Frattini vaatii Alexandrian pommi-iskun jälkeisenä maanantaina (3.1.2011) EU-avustusrahojen sitomista ihmisoikeuksien noudattamiseen maissa, joissa kristittyjä vähemmistöjä vainotaan. Frattini vaatii avustusten vähentämistä tai lopettamista niille valtioille, jotka eivät kunnioita kristittyjen ihmisoikeuksia. Lisäksi hän vaatii EU:n siirtymistä pelkästä tarkkailusta toimintaan. Hän painottaa, ettei Italia voi jäädä ainoaksi maaksi taistelussa kristittyjen oikeuksien puolesta.

       - Vouti

Ylipäätään avustuksista olisi vaadittava joitain takuita tai vastaavia ettei sokeasti syydetä rahaa maailmanparannus operaatioihin kymmenen vuotta jonka jälkeen huomataan että mitään muuta ei ole tapahtunut kuin paikallinen klaani on ostanut itselleen laivueellisen hornetteja.

Quote from: Vouti on 03.01.2011, 16:42:57

Lyhyesti

Italian ulkoministeri Frattini vaatii Alexandrian pommi-iskun jälkeisenä maanantaina (3.1.2011) EU-avustusrahojen sitomista ihmisoikeuksien noudattamiseen maissa, joissa kristittyjä vähemmistöjä vainotaan. Frattini vaatii avustusten vähentämistä tai lopettamista niille valtioille, jotka eivät kunnioita kristittyjen ihmisoikeuksia. Lisäksi hän vaatii EU:n siirtymistä pelkästä tarkkailusta toimintaan. Hän painottaa, ettei Italia voi jäädä ainoaksi maaksi taistelussa kristittyjen oikeuksien puolesta.

       - Vouti

EU työntää myös rahaa palestiinalaisille ja mihin rahat päätyvätkään?
Voisiko nuo avustussummat käyttää kenties tehokkaammin?

"The Palestinian Authority is accused of corruption by many but receives more humanitarian aid per capita than any other country in the world. The billions of dollars that are meant for schools, hospitals and infrastructure have been spent on luxury villas, casinos and payments to terrorists."

Palestinian Corruption and Humanitarian Aid
http://www.youtube.com/watch?v=_MEtQU5x5sE

Kehitysavun kohteet ja käytännöt eivät ole kiveen hakattuja asioita. Suomessa hallitus (käytännössä ulkoministeriö) laatii kerran neljässä vuodessa kehityspoliittisen ohjelman, joka määrittää sen, mihin rahaa annetaan ja mitä sen vastineeksi odotetaan.

Nykyisen ministerin Paavo Väyrysen ansioksi on luettava se, että hän on ajatellut erittäin vahvasti suomalaisen yhteiskunnan etua kehityspolitiikkaa johtaessaan. Hän on taistellut mm. Euroopan komissiota ja OECD:tä vastaan siinä,
että vastikkeettomista rahansiirroista hallituksille (ns. budjettituki) luovuttaisiin,
että Suomi tekisi kehitysyhteistyössä enemmän kahdenvälisiä hankkeita, joita voidaan seurata paremmin,
että kehitysyhteistyössä hyödynnettäisiin enemmän "suomalaista lisäarvoa" eli tarjottaisiin kehitysmaille niitä malleja, jotka ovat suomalaisen osaamisen parhaimmistoa kuten metsätalous ja informaatioyhteiskunta,
että suomalainen yhteiskunta pääsisi osallistumaan enemmän kehitysyhteistyöhön,
että suomalaiset yritykset pääsisivät uusille markkinoille paremmin.

Tätä suuntaa pitäisi vahvistaa entisestään. Suomalainen veronmaksaja maksaa kehitysavun, joten siitä pitää ottaa niin suuri hyöty Suomeen takaisin kuin mahdollista. Suomella on jo nyt monia tapoja rahoittaa mm. suomalaisten yritysten liikekumppanuuksia kehitysmaissa, muiden valtion laitosten yhteistyötä kehitysmaiden kanssa, sekä korkeakoulujen ja tutkimusmaailman kehitysyhteistyötä. Kehityspolitiikassa on myös panostettu kumppanuuksiin suomalaisten toimijoiden välille, jotta ne voisivat yhdessä tehdä jotakin järkevää kehitysmaissa.

Kehitysapu ei ole enää vastikkeetonta tulonsiirtoa suomalaiselta veronmaksajalta kehitysmaihin, tai jos ironisesti sanoo, tulonsiirtoa suomalaiselta pientuloiselta kehitysmaan gepardihatuille. Kehitysyhteistyöllä pyritään kehittämään kehitysmaiden markkinoita, rakentamaan jalansijaa yrityksille, tukemaan suomalaisten toimijoiden hankkeita ja sitä kautta myös työllisyyttä Suomessa, ja tarjoamaan suomalaista osaamista kehitysmaihin. Kehitysapu on myös ainakin pyrkinyt vähentämään väkivaltaa ja turvattomuutta ja siten myös Suomeen suuntautuvaa pakolaisuutta.

Kaikki eivät tietenkään tästä ole pitäneet. Euroopan komissio ja OECD ovat olleet suurimmat kriitikot. Myös monet suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet tukkanuottasilla Väyrysen kanssa näistä asioista. Onneksi Väyrynen on ollut isänmaallinen ja vahva ministeri eikä ole taipunut painostuksen edessä.

Seuraavan ministerin on jatkettava samalla linjalla ja vieläpä vahvistettava sitä entisestään. Kaikki vastikkeeton rahansiirto kehitysmaihin, Euroopan unionille tai kansainvälisille järjestöille pitää asettaa suurennuslasin alle. Kehitysapua pitää katsoa suomalaisesta näkökulmasta. Kehitysyhteistyöviranomaiset ovat vastuussa suomalaisille veronmaksajille, eivät millekään kasvottomalle kansainväliselle järjestölle tai punavihreälle suomalaiselle porukalle.

Yle 21.2.2011

QuoteSuomen humanitaarisen avun painopiste edelleen Afrikka

Ulkoministeriö on myöntänyt 58 miljoonaa euroa humanitaarista apua maailman kriiseistä kärsivien auttamiseen. Avun painopiste on tänäkin vuonna Afrikassa, jossa apua annetaan muun muassa Sudanin Darfuriin ja Somaliaan. Muita avustuskohteita ovat muun muassa Haiti ja Afganistan.

58 miljoonan euron avustuspotti myönnettiin alkuvuoden varainjaossa. Suomen koko humanitaarisen avun budjetti on tälle vuodelle 78 miljoonaa euroa.

Afrikassa Suomen avustuskohteita ovat myös muun muassa Kongon demokraattinen tasavalta ja sitä ympäröivä Keski-Afrikka, kuivuudesta kärsivä Sahelin alue sekä Norsunluurannikon pakolaiset.

Afrikan ulkopuolisia avustuskohteita ovat Haiti, Pakistan, Afganistan, Irak, Jemen, Sri Lanka ja Myanmar sekä miehitetyt palestiinalaisalueet.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/02/suomen_humanitaarisen_avun_painopiste_edelleen_afrikka_2378769.html

Laitan tämän uutisen tähän Kehitysapu-ketjuun, vaikka onkin kyseessä eri postin alle kuuluvista avustusrahoista.

Valtiollinen kehitysapu on siksi, että maksetaan heimopäälliköille kivasti, jotta voidaan surutta riistää maiden luonnonrikkauksia ja raaka-ainetuotantoa. Mahtaako esim. kullan hinnan nousu nostaa Zairen ja Kongon savisäkkien kantajapoikien päiväpalkkaa eurosta puoleentoista?

QuoteUlkoministeriö haluaa kehitysyhteistyömäärärahoihin noin 500 miljoonaa euroa lisää. Ministeriö haluaa Suomen osallistuvan työhön vuonna 2015 noin 1,6 miljardilla eurolla. Nykyisin summa on noin 1,1 miljardia. Jos vaatimus toteutuu, Suomi täyttää EU:n asettaman tavoitteen - 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön - vuonna 2015. Tavoite on hankala saavuttaa. Hallitus on jo sopinut jäädyttävänsä vuosina 2013–2014 kehitysyhteistyömäärärahoja 115 miljoonalla, jotka on tarkoitus korvata päästöoikeuksien huutokaupasta saaduilla tuloilla.

KEPA ry (Kehitysyhteistyön palvelukeskus) - Torstai 18.8.2011 (http://media.m-brain.fi/index.asp?ResID=716&u=kehitys&p=test&Sel=i%3D401267#2493476)

Ketkä ulkoministeriössä haluavat moista?

Nicaraguaakin ollaan taas auttamassa vaikka sinne ei kyllä pidä lähettää euroakaan.
Paikalliset tuttavat ovat kertoneet että Presidente Ortega on jo uhkaillut vaalitarkkailua ja että sinne lahjoitettavat rahat päätyvät sandinistikorruptioon joka tapauksessa, aivan sama kenelle ne täältä annetaan

QuoteIL:

Jatkaako Suomi korruptoituneen Nicaraguan tukemista?

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tapasi tiistaina Helsingissä Nicaraguan ulkoministerin Samuel Santosin. Suomi avustaa korruptoitunutta Nicaraguaa muista Pohjoismaista poiketen.

Tukea on kuitenkin kanavoitu valtiolta yhä enemmän järjestöille ja yksityissektorille. Maassa järjestetään tänä vuonna presidentinvaali. Kansalaisjärjestöjen mukaan presidentti Daniel Ortega ajaa läpi omia lakeja päästäkseen jatkokaudelle, eikä paikalle haluta ulkopuolisia vaalitarkkailijoita.

Aikooko Suomi jatkaa kehitysavun antamista Nicaragualle, Erkki Tuomioja?

- Tämä tulee arvioitavaksi kehitysyhteistyöohjelman valmistelussa. Tuista on päätetty muistaakseni ensi vuoden osalta. Ne tosin perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin, ja kaikkia sopimuksia toki kunnioitetaan.

Suomi on jäädyttänyt suoran budjettirahoituksen Nicaragualle. Pidetäänkö tästä kiinni?

- Kyllä. Maissa, joissa on hallinnon kanssa ongelmia, yritetään etsiä yhteistyömuotoja, jotka eivät ongelmien vuoksi mitätöidy.

Miten varmistetaan, että apu menee oikeaan osoitteeseen?

- Meillä ei ole epäilyjä, että rahaa olisi päätynyt vääriin käsiin. Kuinka tehokasta apu on ollut, on toinen kysymys.

Huolestuttaako tuleva vaali?

- Haluaisimme, että EU:n vaalitarkkailijoilla olisi sellaiset työskentelymahdollisuudet ja sopimukset, ettei ongelmia synny. On olemassa teknisiä yksityiskohtia, miten tarkkailijat voivat toimia paikan päällä. Lähiviikkoina ratkeaa, päästäänkö näistä yksimielisyyteen.

Paikallisten raporttien mukaan hallitus on painostanut ja jahdannut vaalitarkkailua tekeviä kansalaisjärjestöjä.

- Jos tällaista tapahtuu, niin juuri vaalitarkkailijat siitä sitten raportoivat.

Se että Tuomiojalla ei ole epäilyjä rahojen väärinkäytöstä, tarkoittaa vain sitä että hän ei siitä mukamas tiedä.

D.Ortega taasen ei saisi olla edes ehdokkaana enää tulevissa presidentinvaaleissa perustuslain mukaan, mutta vaalit hän tulee kuitenkin voittamaan.

Onko kenelläkään käynyt mielessä, että kehitysapu on vain velkakatalyytti jonka ainoa tarkoitus on kiihdyttää valtioiden velanottoa?

Aivan niinkuin ei olisi tarpeeksi vaikeaa selvitä velasta, kun kierrossa olevan rahan määrä on aina pienempi kuin pankkien saatavat.

Kankkulan kaivoonhan puolet noista kehitysapu rahoista aina menee. Esim. somaliaan lähetetystä $400 miljoonasta yli $200 miljoonaa on kadoksissa.
   Hollantilainen journalisti Linda Polman väittää, että useita kymmeniä prosentteja kaikesta avustusrahasta menee paikallisten sotaherrojen lahjontaan ruoan perille saamiseksi. Samalla hän myös väittää että monia sotia yllä pidetään, avustus rahalla. Tai että sodan syy on avustus rahan saaminen.

Quote from: Surgewave on 06.09.2011, 08:36:14
Kankkulan kaivoonhan puolet noista kehitysapu rahoista aina menee. Esim. somaliaan lähetetystä $400 miljoonasta yli $200 miljoonaa on kadoksissa.
   Hollantilainen journalisti Linda Polman väittää, että useita kymmeniä prosentteja kaikesta avustusrahasta menee paikallisten sotaherrojen lahjontaan ruoan perille saamiseksi. Samalla hän myös väittää että monia sotia yllä pidetään, avustus rahalla. Tai että sodan syy on avustus rahan saaminen.

Ja Palestiina saa eniten rahallista apu per kansalainen kuin mikään muu maa maailmassa

Se joka kuvittelee että tähän näihin asioihin on helppo selitys niin..

Ajatellaanpas vaikka Englannin somaliaa ja Italian Somaliaa, Englanti teki jotain oikein koska Somalinmaassa asiat ovat kutakuinkin oikein, mutta mitä Italia teki väärin, että maa suistui kaaokseen heti itsenäistyttyään ja pysyi siellä, vaikka Brittien osuus pystyi irtaantumaan ja tekemään yhteiskunnan?

Afrikkaa riivaa se, että rajaton tehty viivottimella, kunnioittamatta historiaa ja perinteitä. Tavallaan tämän pitäisi olla hommalaisillekkin hyvä esimerkki kansallisvaltion puolesta?

Afrikan ainoat kansallisvaltiot ovat Etiopia ja Eritrea, jotka toisaalta kumoavat näkin argumentit toimimattomuudellaan :D Toisaalta Eritrea ja Etiopia kumoavat rasistien puheet, maat ovat olleet sivistysvaltioita jo tuhansia vuosia ja ne olisivat pystyneet antamaan kehitysapua suomeen aikanaan, ristiretkiin ne osallistuivatkin.

Pointti on se että asiat ovat monimutkaisia ja Euroopan "rauha" on satojen vuosien väännön tulos ja tuloksena on kansalliset rajat. Eurooppa on olut huomattavasti kansainvälisempi, kuin se on nykyään, tähän on päästy sillä että vähemmistöt on teilattu/karkoitettu/käännytetty.

katsokaapa vaikka 1800-luvun etnistä karttaa euroopasta, tai mikä parempi turkin kartaa.

Yhtymäkohta kehitysapuun on se että rauha Euroopassa on saavutettu kovalla hinnalla ja se sama on Afrikallakin edessä. Kaavoihin ja varsinkin keksittyihin rajoihin sitoutuminen ei auta Afrikkaa. Tällä hetkellä Afrikka on siinä tilanteessa missä Eurooppa oli sata vuotta sitten, pyritään homogeeniseen yhteisöön ja siihenhän kaikki yhteiskunnat pyrkivät?

Euroopassa on tuhannessa vuodessa hävinnyt satoja kansoja. Viimeisen sadan vuoden aikana kymmeniä, sama tahti tulee jatkumaan, sekä Euroopassa että Afrikassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Extinct_language

"Miten varmistetaan, että apu menee oikeaan osoitteeseen?

- Meillä ei ole epäilyjä, että rahaa olisi päätynyt vääriin käsiin. Kuinka tehokasta apu on ollut, on toinen kysymys".

Jos ja kun apu ei ole ollut tehokasta, raha on alunperinkin ollut väärissä käsissä.

Quote from: Voitto-Taisto on 18.09.2011, 07:49:07
En tiedä mistä lainauksesi on, mutta kuten sanoin, Erkki Pennanen.

Ylempää Marokon Kauhun lainauksesta, IL ja Erkki Tuomioja

http://www.vihrealanka.fi/blogi/voiko-kehitysavun-laatua-parantaa

Quote
Voiko kehitysavun laatua parantaa?
6.10.2011

Kehitysyhteistyöhankkeiden ongelmia ei uskalleta nostaa esille, jotta avun vastustajat eivät saisi ammuksia.

Toimittaja Juha Rekola julkaisi vuonna 1994 kirjan kehitysavusta lama-Suomessa otsikolla 0,28 % itsekkyyden asteikolla. Nimi on kuin karikatyyri sinisilmäisistä kehitysapuaktivisteista, jotka esittävät lakkaamatta kritiikittömiä vaatimuksia kehitysapumäärärahojen nostamiseksi moraalisiin syihin vedoten.

Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin vs. johtajana toiminut Juhani Koponen arvosteli tuoreeltaan kirjaa siitä, ettei se puuttunut kehitysavun laatuun (HS 26.7.1994). 17 vuotta myöhemmin nyt instituution vakituisena johtajana Koponen toimitti yhdessä Tiina Kontisen kanssa pamfletin Kehitysapuakeisarin vaatekaapilla, joka keskittyy kehitysavun laatuun.

Kansainväliset avunantajat ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota laatuun. Vuonna 2000 Pariisissa allekirjoitettiin julistus, jossa sitoudutaan parantamaan avun laatua. Suomen avun laatu parani vuodesta 2005 vuoteen 2007, mutta heikkeni olennaisesti tämän jälkeen – kuten ulkoministeriö raportoi elokuussa. Toisin kuin monissa hyvinvointi-indikaattoreissa Suomi ei kuulu kehitysavun laadussa EU- ja OECD-maiden parhaimmistoon vaan keskikastiin.

Koposen ja Konttisen mukaan kehitysavun laatua koskevaa keskustelua ympäröi edelleen moralismin ja hyssyttelyn muuri. Kaikki asiaan perehtyneet tietävät, miten epätäydellisiä hankkeet ovat ja miten niukasti niiden tuloksista tiedetään. Ongelmia ei kuitenkaan uskalleta itse nostaa esille, jotteivät avun kyseenalaistajat saisi ammuksia ja vaarantaisi sisäpiiriläisten toimeentuloa.

Syyskuun budjettiriihen jälkeen huokailtiin taas, ettei Suomi saavuta vieläkään YK:n 0,7 prosentin suositusta kehitysapumäärärahoissa. Koposen ja Konttisen mukaan "kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden".

0,7 prosentin tavoitteen alkuperäisenä ideana oli rahoittaa kehitysmaiden investointeja yhdellä prosenttiyksiköllä kehittyneiden maiden bkt:stä. Julkisten varojen osuus prosentista olisi ollut 0,7 ja yksityisten 0,3.

Tuolloin elettiin rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja pääomista oli pulaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen teki lopun niukkuudesta, ja yksityisten sijoitusten osuus kehitysmaihin on jo monin verroin ylittänyt koko yhden prosenttiyksikön tavoitteen.

Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehitysaputeollisuus. Heidän argumenttinsa avun puolesta on instrumentaalinen itsekkyys: kehitysavun leikkaukset vahingoittavat suomalaisten mainetta.[/u] Avun määrä on symbolisesti tärkeää, ei välttämättä sen laatu. Pyyteettömän avun on kuitenkin oltava ulkopuolisen tarkkailijan – tai veronmaksajan – silmin arvioituna tehokasta, muutoin se jää tunteelliseksi hölmöydeksi.

Kaupallisessa toiminnassa hankkeiden tuloksellisuuden arvioiminen on helpompaa: ne joko tuovat rahaa tai vievät sitä. Mutta miten kehitysavussa voitaisiin välttää hyväntahtoinen hölmöys ja käyttää varat mahdollisimman tehokkaasti köyhyyden poistamiseen?

Hankemuotoinen apu jää onnistuessaankin vaikutuksiltaan helposti lyhytaikaiseksi, ja sillä voi olla laajempien kielteisiä vaikutuksia. Ulkomaisen kehitysapuyöjärjestön tukema kyläkoulu onnistuu varmasti parantamaan opetuksen laatua, mutta tämä voi antaa hallitukselle syyn vähentää koulutusmäärärahoja, mikä laskee edelleen maan yleistä koulutustasoa. Ilmeisesti tästä syystä Suomen tukeman Nepalin koulutuksen taso ei ole parantunut riittävästi.

Nykyisin kehitysavun laatuarviot tehdään nopeasti ja hankkeiden toteuttajien tuottaman tiedon pohjalta. Arviointi on puolueellista eikä voi vakuuttaa kriittistä ulkopuolista tarkkailijaa.

Kehitysavun laadun arviointiin on kehitelty useita laadullisia menetelmiä unelmointityöskentelystä huippuhetkien tunnistamiseen.

Lääketieteessä uusien interventioiden – lääkkeiden ja muiden hoitojen – laajempaa vaikuttavuutta arvioidaan satunnaistetuissa kokeissa, joissa voidaan seurata koeryhmää ja vertailuryhmää ja näiden perustella päätellä, mikä tulos liittyy interventioon ja mikä olisi syntynyt joka tapauksessa. Mallia on alettu soveltaa varovasti myös kehitysapuhankkeiden arviointiin.

Menetelmään liittyy toki eettisiä ongelmia. Jos esimerkitsi tutkitaan sitä, miten tehokkaasti koulupukujen ostaminen lapsille lisää koulua käyvien osuutta, jotkut jäävät – ainakin kokeen alussa – ilman uusia koulupukuja. Puutteistaan huolimatta koeasetelmaan perustuvat määrälliset arvioinnit ovat pätevämpiä kuin laadulliset arvioinnit.

Suomen kehitysavun laadun parantaminen vaatii yhä enemmän panostamista laadukkaampaan avun arviointiin. Tämä merkitsee samalla keskittymistä nykyistäkin harvempiin avustuskohteisiin.

Kirjoittaja on köyhyystutkimukseen erikoistunut tutkimusprofessori.

"kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden"

Näin se on, valitettavasti. Historiallinen muinaisjäänne tuo 0,7% josta ei tunnuta millään pääsevän eroon. Vihreät erityisesti tuntuvat tuota mantraa toistelevan, enkä voi käsittää miten he voivat vuodesta toiseen sivuuttaa asiantuntijalausunnot ja kritiikin aiheesta.

Hmm, mietin kyllä että mistäs nyt tuulee, kun Vihreässä Langassa kuitenkin julkaistiin tuo artikkeli..? Ovatkohan kenties järkevöitymässä tämän asian suhteen, vai mistä on kyse. Vahingossako tuo kirjoitus pääsi läpi...

Vihreiden nettisivuilla kuitenkin edelleen todetaan, että:

QuoteKehitysyhteistyömäärärahat on nostettava YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä, ja muiden Pohjoismaiden tavoin 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

(lähde: http://www.vihreat.fi/node/1349)

Quote from: jörgen100 on 18.09.2011, 02:39:04
Ajatellaanpas vaikka Englannin somaliaa ja Italian Somaliaa, Englanti teki jotain oikein koska Somalinmaassa asiat ovat kutakuinkin oikein, mutta mitä Italia teki väärin, että maa suistui kaaokseen heti itsenäistyttyään ja pysyi siellä, vaikka Brittien osuus pystyi irtaantumaan ja tekemään yhteiskunnan?

Siirtomaaisännän käyttäytyminen näkyy monissa maissa yhä. Esim. brittien entisissä siirtomaissa olot ovat yleensä ottaen paremmat kuin vaikkapa ranskalaisien tai italialaisien entisissä siirtomaissa, koska britit kohtelivat siirtomaidensa väestöä huomattavasti paremmin. Neekerit olivat neekereitä, mutta "neekerilläpä" ei tarkoitettukaan ali- tai puoli-ihmistä vaan enempi sivistymätöntä villi-ihmistä, josta olisi brittiläisissä olosuhteissa varttunut britti. Asennoitumisen vaikutukset kansalliseen itsetuntoon ovat yhä nähtävillä.

Quote from: Pliers on 07.10.2011, 14:49:30
http://www.vihrealanka.fi/blogi/voiko-kehitysavun-laatua-parantaa

Voiko kehitysavun laatua parantaa?
6.10.2011

Koposen ja Konttisen mukaan kehitysavun laatua koskevaa keskustelua ympäröi edelleen moralismin ja hyssyttelyn muuri. Kaikki asiaan perehtyneet tietävät, miten epätäydellisiä hankkeet ovat ja miten niukasti niiden tuloksista tiedetään. Ongelmia ei kuitenkaan uskalleta itse nostaa esille, jotteivät avun kyseenalaistajat saisi ammuksia ja vaarantaisi sisäpiiriläisten toimeentuloa.

Samainen moralismin ja hyssyttelyn muuri kohdataan myös kehitysmaamaahanmuutosta "keskusteltaessa".

Moralismin ja sorto-uhri-syyllisyys -maailmankuvan (ja näihin perustavien ideologioiden) katveessa on luotu käsitys, jonka mukaan kaikilla on oltava oikeus kehittyneimpien taloudellisen hyvinvoinnin tasoon. Ja tämän "oikeuden" on toteuduttava nyt, ei esim. satojen tai tuhansien vuosien historiallisen mittakaavan kehityskuluissa.

Ongelmana vain on, että mikään kehittyneinkään taho ei päätynyt asemaansa yht'äkkiä, vaan sukupolvia vievässä prosessissa.

On vailla mieltä verrata esim. jotain Somaliaa Suomeen. Järkevämpi vertailukohta ja tavoitetaso olisi esimerkiksi Etiopia tai Kenia.

Kyse onkin, kuten sosiaalisessa maahanmuutossa ja hiilidioksiditulonsiirroissa, puhtaasti moraalianeesta.

Quote from: gloaming on 07.10.2011, 18:50:57
... moraalianeesta.

Erinomainen analyysi. Tämä logiikka selittää monta muutakin pölhöilyä, kuten porotalouden ja monta muuta.

Jospa vain yksinkertaisesti lopettaisimme kehitysavun ja käyttäisimme nekin rahat oman kansan hyväksi !

Quote from: Hailigas on 08.10.2011, 13:54:08
Jospa vain yksinkertaisesti lopettaisimme kehitysavun ja käyttäisimme nekin rahat oman kansan hyväksi !

Emme voi. Silloin häviäisimme kilpailun maahanmuuttajista.

QuoteSuurimman haasteen suomalaisten hyvinvoinnille tuottaa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana väestön ikääntyminen. Eläkekulut ja ikäihmisten hoidon tarve kasvavat samalla kun julkiset tulot eivät lisäänny. Tämän kehityksen myötä tarve työperäiseen maahanmuuttoon kasvaa. – Suomi poikkeaa muusta Euroopasta siinä, että meillä ikääntymiskehitys tapahtuu ensimmäisenä ja voimakkaampi maahanmuutto taas viimeisempänä, sanoo kirjan toimittaja tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.

Tulevaisuudessa maahanmuuttajista kilpaillaan. Kirjasta käy ilmi, että ne maat, jotka onnistuvat tekemään itsestään houkuttelevan ja ystävällisen, voittavat kilvan osaajista ja tekijöistä. Tässä kilpailussa Suomen pitää pärjätä. Houkuttelevuus syntyy pienistä maineteoista, joissa on mukana annos avomielisyyttä, suvaitsevaisuutta ja ystävällisyyttä. Suomeen muuttavat ihmiset tarvitsevat myös kotoutumista, joka on oleellinen osa kaikille suomalaisille kuuluvaa hyvinvointipolitiikkaa.

Väestöliitto: Uusi kirja suomalaisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta (http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=1258361)

Kehitysapuhan menee ulkomaille, maahanmuuttajat ja heihin uppoava raha on oma lukunsa. Molemmat turhia! Me emme tarvitse maahanmuuttajia lainkaan, sillä voimme korvata työvoimapulan siirtotyöläisillä joiden oleskelu maassa olisi väliaikaista. Ja mitä vähemmän koulutusta vaativaa heidän työnsä olisi, sitä enemmän heitä voisi kierrättää jolloin maahanmuuttajien kaltaisilta ongelmilta ainakin osin vältyttäisiin. Siirtotyöläisille iskostettaisiin säännöt ja tavat joita Suomessa on noudatettava, ja uhkana olisi välitön maasta poistaminen sääntöjen rikkomisesta. Siirtotyöläiset saisivat päivärahaa, mutta varsinainen palkka työstä kerääntyisi tilille jota ei ennen lähtöä voisi nostaa. Sääntöjen rikkomisesta saattaisi seurata palkan menetys. Näin taattaisiin, ettei siirtotyöläiset aiheuttaisi ongelmia maahanmuuttajien tavoin maassamme.

Tämä nyt meni hieman asian vierestä koska aihe oli Kehitysapu. Pidän kaikenlaista kehitysapua luonnottomuutena, mutta sellainen yhteistyö missä itselle (Suomelle) tuleva hyöty on vähintään yhtä suuri kuin vastapuolen saama hyöty, voidaan pitää normaalina ja suotavana.

Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Maailmanpankin avoimet tietokannat esittelyssä ti 8.11. kello 13.30-15.30

Maailmanpankki avasi vuosi sitten tietovarantonsa kaikkien käytettäväksi ja muokattavaksi maksutta. Esimerkiksi Aidflows-palvelu havainnollistaa, miten kehitysapua annetaan ja saadaan eri puolilla maailmaa.

Ulkoministeriön ja Maailmanpankin järjestämässä tilaisuudessa tiistaina 8. marraskuuta pankin asiantuntijat kertovat palvelusta ja ohjeistavat sen käyttöön.  Englanninkielisen tilaisuuden avaa kehitysministeri Heidi Hautala.

Lisätietoja avoimista tietokannoista, tilaisuuden ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet  (viimeistään 3.11. klo 14.00 mennessä) ovat osoitteessa  http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=232919&nodeid=35008&culture=fi-FI

Quote from: Wilho on 15.10.2011, 20:45:58
Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Tässä on se huono puoli että ne jotka ovat kiinnostuneita koulutuksesta niin ovat yleensä kehitysmaissa niitä jotka voisivat sen penskan tehdäkin.

Parempi olisi tarjota rahaa tai vaikka suoraan huumeita sterilointiin tuleville, silloin juuri se porukka jättäisi kakarat tekemättä joiden pitäisikin jättää.

Ei riitä, että on konkreettinen, perusteltu ehdotus, vaan sen pitää olla lisäksi omaperäinen. Kuinkahan moni "kehitysapuasiantuntija" olisi tykännyt, jos Soini olisi ehdottanut tuen suuntaamista enemmän niille alueille, joista tulee Suomeen turvapaikanhakijoita? Kun kerran Suomen kehitysavun esitetään vaikuttavan pakolaisten määrään.

Quote- Nicaragua on yksi, josta voi aloittaa leikkaukset, hän vastasi tuodakseen konkretiaa leikkuulistalleen.

Vastaus ei ollut kovin omaperäinen, sillä Suomi on jo lopettanut budjettituen sinne ja punnitsee muunkin kehitysavun lopettamista Nicaraguaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Ruotsi on sulkenut siellä suurlähetystönsä ja lopettanut apunsa Daniel Ortegan kyseenalaisesti hallitsemaan maahan.

Lopuksi yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä, sai äänestää, kumpi osapuoli voitti keskustelun: kehitysapukriittinen talouskasvujoukkue vai nykyisenlaiseen kehitysapuun suopeammin suhtautuva joukkue?

Jälkimmäisen kannatuslippuja nousi kirkkaasti enemmän.

Markku Huusko: Kaksintaistelu Arabianrannassa: Soinilaiset hävisivät (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118233-kaksintaistelu-arabianrannassa-soinilaiset-havisivat)

Markku Huusko jatkaa epätoivoista taisteluaan Soinia ja PS-puoluetta vastaan. Roopen linkkaama juttu on jälleen yksi osoitus Huuskon pitkällisestä toiminnasta.

Hassu juttu on sekin, että kaikki Huuskon sallimat nimimerkkikirjoittajat ovat erittäin PS-vihamielisiä.

Quote from: hilmanni on 09.02.2012, 17:44:23
Luin joku päivä sitten Hesarin hehkutuksen Suomen päätöksen lopettaa Nigaraguan kehitysavun.

Sitä ennen piti jonkun toimittajan laittaa asia esille,  eli TV:stä tuli dokumentti Nigaraguan todellisesta ja korruptioituneesta tilanteesta.

Pääosin jo KAIKKI  muut EU-maat jo olivat sen jo lopettaneet ( Suomi vielä rahoitti ja rahoittaisi ehkä vieläkin, jollei asia olisi tullut julkiseksi).

Ps.   Hautalan kuva HS:ssa jutun yhteydessä on KANSALAISEN ja lukijan törkeää aliarvioimista!

Jo Paavo Väyrynen olisi sen voinut lopettaa ministerinä ollessaan. Mutta kun suuret puheet ja käytännön teot eivät koskaan kohtaa toisiaan.

Quote from: Wilho on 15.10.2011, 20:45:58
Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Tuo voisi olla melko kyseenalainen idea, järkevämpänä näkisin ehkä esimerkiksi ehkäisyvälineiden saatavuuden ja seksuaalivalistuksen parantamisen. Seksuaalivalistus lienee nyt Afrikassa aika pitkä ja kivinen tie kun on kaiken maailman pappeja, imaameja ja poppamiehiä levittelemässä ties mitä "sarvikuononsarvi parantaa mieskuntoa ja viisi yötä putkeen päällään seisominen estää raskauden"-legendoja kansan keskuuteen.

Minulle periaatteellisin ongelma kehitysavun kanssa kumpuaa omasta mielipiteestäni, että valtion tulisi jakaa rahojaan eri hallinnonalueille ja tuensaajille niistä sijoituksista saatavan hyödyn mukaisesti. Osasta apumuotoja joutuu näitä hyötyjä saamaan melkoisten "Kaivo Somaliassa takaa rauhan Suomessa"-henkisten aasinsiltojen kautta. Valtio voisi puolestani asettaa suoraan jakamansa kehitysavun ehdoksi esimerkiksi suomalaisille yrityksille asetettavia vero-ja tariffihelpotuksia tai suomalaisten yritysten suosimisen kohdemaan toimesta mikäli apua käytetään hyödykkeiden hankintaan.

parasta kehitysapua olisi olla antamatta kehitysapua.

toiseksi paras tapa olisi vaatia aina todisteet siitä että edelliset kehitysavut on käytetty asianmukaisesti (siis lisää ei tule ennen todisteita).

Afrikassa ovat tottuneet liikaa siihen että kaivon tulee kaivamaan valkoinen mies vaikka yhtä hyvin voisivat kaivaa sen itsekin. Seisovat tumput suorina odottaen valmista ja että ruokaakin sataa taivaalta. Ei sellaisella meiningillä ole kansalla tulevaisuutta. Tulee ankeat ajat kun meidänkin mahdollisuutemmme antaa minkäänlaista apua koko ajan heikkenevät.

Quote from: Wilho on 15.10.2011, 20:45:58
Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Hei mä olen samaa mieltä , osittain. Siis tuo Suomen kehitysapu olisi sidottava siihen että vastaanottavalla maalla on jonkinlainen oma väestöohjelmansa, ei perinteisiä afrikkalaisia konekivääri-abortteja, vaan jokin suunnitelma millä hillitä väestöräjähdystä ja edistää koulutusta.
Eli tuota sterilisaatiota voisi tukea sellaisille jo synnyttäneille naisille.
Jos esim sterilisaatioon suostuvalle naiselle maksettaisiin 1000 euroa jokaiselle, niin miljardilla saadaan tuettua jo miljoonan naisen perhesuunnittelua kestävämmäksi. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Nämä miljoona naista jättäisivät synnyttämättä n. 10 miljoonaa potentiaalista pakolaista ja sisällissotien sapelin- & kalasnikovin ruokaa. JA, näillä miljoonalla naisella olisi huomattavasti parempi mahdollisuus ja jaksaminen hankkia lukutaitoa sekä ammattia kuin jos he peltotöidensä jälkeen tulisivat kaitsemaan yli kymmenlapsisia perheitään.
Tässä säilyisi vapaaehtoisuus ja sterilisaatiota ei tehtäisi synnyttämättömille naisille.
Kehitysavun KKK, kortsut, koulutus ja kastraatio!

Vastasin tänne toisesta ketjusta, jottei sinne tulisi offtopikia.

Quote from: Mansikka on 30.03.2012, 11:32:34Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen maapallolla on minusta silti ei-toivottava tilanne. Näin on kuitenkin tähän mennessä aina ollut. Hyvinvoinvointia tulee ensisijaisesti siirtää kansallisvaltioiden sisällä hyväosaisilta huono-osaisille.

Miksi pitää siirtää tuloja? Eikö ole parempi poistaa köyhyyden aiheuttamissyitä (vapaan kilpailun ja markkinatalouden puute) ja sen jälkeen jokainen voi itse ansaita rahaa elämiseen?
Sinun tulojen siirtologiikka on samaa, kuin näissä esimerkeissä:


Talossa on 4 huonetta, jakoisessa asuu 1 henkilö, kahdessa huoneessa ikkunassa on reikä, jonka takia huoneissa on kylmää.
Sinun logiikan mukaan jokaisen pitää asua puolet ajasta lämpimässä huoneessa (= jakaa lämpöä).
Mutta eikö ole parempi poistaa kylmyyden syy (= tukkia reiät), niin ettei kenenkään pitäisi kärsiä kylmyydestä?

Toinen esimerkki.
Joka 2/3 kalastajalla kalastusveneessä on reikä, josta tulee sisään vettä.
1/3:lla ei ole reikiä. Sen takia vain 1/3:lla kalastus on helppoa. Sinun logiikan mukaan kaikkien kalastajien pitää käyttää vuorottellen reikättömiä veneitä (= jakaa huoletonta ja turvallista kalastusta). Eikö ole parempi tukkia kaikkien veneiden reiät ja kaikkien kalastajien kalastus muuttuu helpoksi ja turvalliseksi?

Sinun logiikan mukaan maiden BKT on vakio (= nollasummapeli).

Quote from: vilach on 31.03.2012, 14:44:18
Vastasin tänne toisesta ketjusta, jottei sinne tulisi offtopikia.

Quote from: Mansikka on 30.03.2012, 11:32:34Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen maapallolla on minusta silti ei-toivottava tilanne. Näin on kuitenkin tähän mennessä aina ollut. Hyvinvoinvointia tulee ensisijaisesti siirtää kansallisvaltioiden sisällä hyväosaisilta huono-osaisille.

Miksi pitää siirtää tuloja?

Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä, ellei tärkein yhteiskunnallinen kysymys.

Tuloja täytyy siirtää, jotta heikot, sairaat ja vähäosaiset voisivat elää ihmisarvoista elämää. Ihmisarvoista elämää täytyy voida saada elää minun mielestäni siksi, että se on oikein. Näin lyhyesti päästään omaan perusteluuni. Minulle on siis oikein, että näin toimitaan ja väärin, jos toimitaan toisin. Johtuu arvoistani, maailmankatsomuksestani ja yhteiskunnallisista käsityksistäni. Minulle on toki selvää, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Selvänä pidän myös sitä, että suomalaiset ajattelevat näin.

Quote
Eikö ole parempi poistaa köyhyyden aiheuttamissyitä (vapaan kilpailun ja markkinatalouden puute) ja sen jälkeen jokainen voi itse ansaita rahaa elämiseen?

On parempi, olen samaa mieltä. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät voi ansaita rahaa elämiseen!

Quote
Sinun tulojen siirtologiikka on samaa, kuin näissä esimerkeissä:


Talossa on 4 huonetta, jakoisessa asuu 1 henkilö, kahdessa huoneessa ikkunassa on reikä, jonka takia huoneissa on kylmää.
Sinun logiikan mukaan jokaisen pitää asua puolet ajasta lämpimässä huoneessa (= jakaa lämpöä).
Mutta eikö ole parempi poistaa kylmyyden syy (= tukkia reiät), niin ettei kenenkään pitäisi kärsiä kylmyydestä?

Toinen esimerkki.
Joka 2/3 kalastajalla kalastusveneessä on reikä, josta tulee sisään vettä.
1/3:lla ei ole reikiä. Sen takia vain 1/3:lla kalastus on helppoa. Sinun logiikan mukaan kaikkien kalastajien pitää käyttää vuorottellen reikättömiä veneitä (= jakaa huoletonta ja turvallista kalastusta). Eikö ole parempi tukkia kaikkien veneiden reiät ja kaikkien kalastajien kalastus muuttuu helpoksi ja turvalliseksi?

Hyviä esimerkkejä. Kylmyys ja vesi täytyy tukkia. Jos tämä ei ole mahdollista, menetellään esimerkkien mukaan,

Quote
Sinun logiikan mukaan maiden BKT on vakio (= nollasummapeli).

En ymmärrä.

Quote from: Puhdas sielu on 31.03.2012, 16:38:41
Tuttavani ihmetteli muuten kovasti tätä meininkiä täällä Suomessa: "Te olette näköjään aika lirissä siellä". En nyt viitsi eritellä, mitä hän nimenomaan tarkoitti. Luulen, että arvaatte aika helposti. Ja sitten hän nauroi. Ei ole kuulemma aikomusta palata takaisin.

Ay caramba, en muuten ollut ajatellutkaan Panamaa sillä silmällä. Kuppasaaristoa kiertäessä tuli mieleen, että jonnekin voisi pesiytyä, mutta hablando on pequeno.

Quote from: Mansikka on 31.03.2012, 21:51:30Tuloja täytyy siirtää, jotta heikot, sairaat ja vähäosaiset voisivat elää ihmisarvoista elämää.

Quote from: Mansikka on 31.03.2012, 21:51:30Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät voi ansaita rahaa elämiseen!

Eläkeläisille ja invalideille minunkin mielestä pitää siirtää tuloja.
Mutta minä tarkoitin aikuisia työkykyisiä ihmisiä.
Hekin ovat äärimmäisen köyhiä monissa kehitysmaissa.
Valtaosa kehitysmaiden ihmisistä ovat äärimmäisen kyöhiä hyvin alhaisen BKT:n ja valtavien tuloerojen takia.
Parhaiten kyöhyys poistuu poistamalla korruption ja rikollisuuden, jonka seuraksena syntyy paljon uusia tuotantolaitoksia, joiden tuottavuus tulee korkeammaksi, kuin nykyisillä. Silloin työkykyisten ihmisten köyhyys poistuu itse ilman mitään tulojen siirtoja.

Quote from: Mansikka on 31.03.2012, 21:51:30En ymmärrä.

Lukemalla sinun viestejä minä ymmärsin, että sinun mielestä maiden BKT on vakio, sitä ei voi kasvattaa mitenkään. Kehitysmaihin taivaalta tulee hyvin pieni BKT, se jakautuu epätasaisesti maan kasnalaisten kesken, sinun mielestä sitä hyvin pientä BKT:tä pitää vain jakaa tasaisemmin, kuin nyt.
Mutta eikö parempi poistaa kyöhyyden alkuperäisen syyn, eli korruption ja rikollisuuden, jolloin maahan syntyy uusia tuotantolaitoksia, BKT kasvaa ja kaikkien työkykyisten ihmisten köyhyys poistuu itse ilman mitään tulosiirtoja?
Invalideille ja eläkeläisille sen jälkeen on paljon helpompaa kerätä rahoja, koska verokertymä kasvaa.

Kyllä, juuri noin. Lisäksi hyväksyn tulonsiirrot työttömille aikuisille samalla tavalla kuin Suomessa. Mutta aivan kuin esitit, köyhyys pitää pyrkiä poistamaan lisäämällä työtä. Ja korruptio seis.

QuoteTimo Lappalainen: Pettynyt helpotuksen huokaus

Suomen kehitysyhteistyövarat jäädytettiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi tämän vuoden euromääräiselle tasolle eli noin 1,1 miljardiin euroon. Se oli kuolonsuudelma hallitusohjelmaankin kirjatuille pyrkimyksille roikkua 0,7 prosentin BKTL-tavoitteessa.

Päällimmäinen tunnelmani oli pettymys. Emme vieläkään yllä muiden Pohjoismaiden joukkoon, vaikka viime vuosien aikana olemme ilahduttavasti nousseet Etelä-Euroopan maaryhmän tasosta kohti keskikastin huippua ja lähemmäs pohjoisen maaryhmän (Nordic+) rahoitustasoa.

Jos Suomen kansantalous kehittyy ennustettua 0,4-1 prosentin vuosivauhtia, jäädytetty kehitysrahoituksemme tiputtaa meidät noin 0,50 prosenttiin. Tämä ei ole katastrofi, mutta Suomi lähettää sillä ristiriitaisen signaalin kansainväliselle yhteisölle. Vuosien 2013-2015 aikana valmistellaan kuumeisesti uutta, vuosituhattavoitteiden jälkeistä globaalia kehitysagendaa. Siihen liittyy vahvasti keskustelu rarhoituksesta ja avunantajamaiden vastuista.

[...]

Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa pankkeja meni nurin, työttömyysluvut ampaisivat tähtiin ja taloja lähti alta. Samassa rytäkässä kehitysyhteistyövarat leikattiin surutta ja ilman kunnollista julkista keskustelua yli 0,7 prosentista alle 0,30 prosenttiin. Tuolloin leikkausten lähtötasona ollut maaginen 0,7 prosenttia saavutettiin muuten kansantalouden romahtamisen takia.

Tämän kevään kehysriihen yhteydessä yksikään poliittinen puolue ei puhunut kehitysavun puolittamisesta. Kehitysyhteistyötä ei myöskään asetettu populistisesti vastakkain kotimaisten säästökohteiden kanssa. Suomi on muuttunut 20 vuodessa maaksi, jossa suuri yleisö ja poliittinen valtablokki odottavat Suomen kantavan vastuunsa globaaleista kysymyksistä kuten köyhyyden poistamisesta. Kehitysyhteistyön vähättely tai leikkausvaatimukset olisivat monelle poliitikolle liki poliittinen itsemurha.

Pettymyksen huokausten keskellä on myönnettävä, että tätä taustaa vasten omasta kotimaastaan voi olla nyt myös vähän ylpeä!

Kirjoittaja on Kepa ry:n toiminnanjohtaja.

Kepa (http://www.kepa.fi/blogi/11132)

QuoteKehitysyhteistyön vähättely tai leikkausvaatimukset olisivat monelle poliitikolle liki poliittinen itsemurha.

Olisikohan noin? Kyllä leikkauksia on vaadittu erään puolueen taholta jotta varoja saataisiin omaan kipeään tarpeeseen. Tässä eräs puhuu virkansa ja oman rahoituksensa puolesta pelkkää potaskaa.

Itse kirjotteln tänne foorumille ekaa kertaa. Tähän kehitysapuun itsellä on kanta jota Hartikaine on hyvin toteuttanut, eli on parasta kehityksen eteen päin viemistä kun tietoa viedään, joka taas auttaa maata itse yritäjyyden kautta nousemaan jaloilleen, Eli jos maksetaan yksi profesuuri kehitys maan yliopistoon, johon lähetetään yksi huippu proffa sitä vetämään, rahat mitä tälläseen käytetään menee suoraan tietona maan kehitykselle. tästä sahuri Hartikaine on todella mallikasta esimerkkiä osottanut, kun on kenttäsahureita kouluttanut sahoi joita on kehitysapuna keskiseen amerikkaan viennyt.
Jos verrataan tämän valtiokoneiston kautaa menneiden rahojen tehokkuus, hartikaisen malliin, taitaa olla tehokuudessa niin paljon eroja että ei kannata edes laskea. Tämä osoittaa että byrokratian vaikutus rahan kulutukseen joka oikeesti menee perille on valtavia vaikutuksia. Sillä niin paljon on oikeeta apu annettu pienellä rahalla kun ollaan tietoa viety. Tästä on juuri noi koneet joita on viety parhaita esimerkkejä.

Ja kun kiinalaiset myös tietävät historiasta, että afrikkalaiset ei työtä tee kuin ruoskan edessä, lähetetään nämä eurooppalaisille idiooteille elätettäväksi ja tuotetaan tilalle sadointuhansin omia kansalaisia hyödyntämään raaka-aineita, joille samantien pannaan vientikielto muualle.

Quote from: ihminen on 24.08.2010, 16:14:04
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257)

Quote
(...)
- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

- Se on ainoa oikea tie Afrikalle, hän lisäsi.
(...)

Vastikkeeton raha ei tee hyvää kenellekään.

Miten se meni " Pidetään köyhät köyhinä niin saamme tukia jatkossakin" tjsp.

Everything But Arms

Kehitysavusta käytävässä keskustelussa yksi yleisin perustelu avun ylläpitämiselle ja korottamiselle on väite, että teollisuusmaat kohtelevat kauppasuhteissaan kehittyviä maita niin epäoikeudenmukaisesti, että teollisuusmaat ovat suorastaan velkaa kaiken antamansa kehitysavun – ja paljon enemmänkin. Väitteen todenperäisyyteen vaikuttaa useita tekijöitä, mutta eräs selkeä perustelu väitettä vastaan on melkein tyystin unohtunut: Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP = Generalised System Tariff of Preferences).

Tullietuusjärjestelmän ideana on myöntää tullinalennusta kehittyvistä maista eurooppalaisille markkinoille tuleville tuotteille. Virallisena tarkoituksena on auttaa edunsaajamaita yhdentymään maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään ja osallistua niiden taloudelliseen kehitykseen ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

YK suositteli kyseisen järjestelmän käyttöönottoa jo vuonna 1968, ja EY implementoi sen ensimmäisenä maailmassa jo 1971, minkä jälkeen jäsenmaat ottivat järjestelmän käyttöön asteittain. EU:n nykyiselle yleiselle tullietuusjärjestelmälle annetaan suuntaviivat aina 10 vuoden kausiksi. Tällä hetkellä on meneillään kausi 2006-2015.

Tullietuuksia voidaan myöntää maille eri perusteilla. Niin sanotut kestävään kehitykseen ja hyvään hallintoon pohjaavat perusteet edellyttävät, että valtio on ratifioinut ja pannut täytäntöön erilaisia ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua, hyvän hallinnon periaatteita ja työntekijöiden oikeuksia koskevia YK:n/ILO:n yleissopimuksia. Tämän menettelyn suomiin tullietuihin kuuluu jo pitkä lista tuotteita kuten elävät eläimet, kirnumaito ja luonnonhunaja.

Lisäksi tullietuudet voi saavuttaa yksinkertaisemminkin, eli lukeutumalla Yhdistyneiden Kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden luetteloon. Tällä hetkellä tämän niin sanotun erityisen menettelyn piirissä on yhteensä 48 maata, kuten Afganistan, Kongo ja Nepal. Näiden maiden tuotteilta yhteisen tullitariffin mukaiset tullit on lakkautettu kokonaan, lukuun ottamatta aseita ja ampumatarvikkeita (siitä nimitys Everything But Arms). Joitakin osittaisia poikkeuksia tosin on, kuten valkoisen sokerin tullialennus, joka on "vain" 90 %.

Eli tältä osin kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden kauppaa ei voida väittää epäoikeudenmukaiseksi, vaan on päinvastoin kysyttävä, miten kauppa voisi enää reilumpaa olla? On mielenkiintoista, että asia unohdetaan jatkuvasti mainita, eikä moni varmaankaan tiedä koko tullietuusjärjestelmän olemassaolosta. Ehkäpä asiasta mainitseminen sotkisi liiaksi niitä virallisia totuuksia, joilla perustellaan miljardiluokan tulonsiirtoja suomalaisen veronmaksajan varoista ulkomaille.

http://www.sampoterho.net/?p=1874

Tämän(kin) ketjun aihe on ihmetyttänyt minua jo tovin. Kyseessä on kuitenkin kehitysAPU, ts. rahallinen avustus toisen valtion auttamiseksi siinä tilanteessa että tämä toinen valtio on niin köyhä, ettei se itse selviä itsensä kehittämisestä. Vai miten tuo pitäisi ymmärtää. Yksittäisten kansalaisten tasolla voitaisiin ajatella vaikkapa opintotukea. Tulonsiirto opintojen suorittamiseksi ja opiskelijan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi.
En tiedä, kuinka relevanttia on valtioiden välisten rahavirtojen rinnastaminen kansalaisille suunnattuihin tulonsiirtoihin, mutta mielestäni tässä tapauksessa (ja monissa muissa) rinnastus on aiheellinen. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi kehitysavun tapauksessa annettavan avun katkeamaton virta ei edellytä minkäänlaista näyttöä kehittymisestä? Vai ilkeääkö joku vakavalla naamalla väittää, että esim. Afrikan maat ovat jollakin tavoin kehittyneet kohti auttajiensa tilannetta? Mielestäni n. 1mrd€n vuotuinen summa annetaan tukena jonnekin, pitäisi tuen vastaanottajan pystyä osoittamaan asioidensa kehittyminen edes jollakin aikavälillä. Onko näin tapahtunut? Ovatko esimerkiksi tuetut Afrikan maat jotenkin vähemmän kurjia paikkoja kuin ennen? Mittareina käytettäköön esim. demokratian kehittymistä, naisten asemaa, terveystilannetta, ravinnon ja puhtaan veden saamista jokaisella kansalaiselle. Ja mikäli näissä - tai muissa avun antamisen demokraattisesti sovituissa ehdoissa - ei tapahdu kehitystä, tuki lakkaa kuin se kuuluisa kanan lento. Samoin tapahtuu, jos ilmenee, että rahaa menee jollakin tavalla "sivuun".

"Perusteluketju on pitkä, eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."

UM:n neuvonantaja Olli Ruohomäki perustelee, miten kehitysyhteistyö vaikuttaa globaaliin turvallisuuteen, siis myös meidän suomalaisten turvallisuuteen:

1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

Haasteena kuitenkin on, että toisin kuin esimerkiksi humanitaarisessa avussa, jossa mitattavia tuloksia syntyy viikoissa ja kuukausissa, kehitysyhteistyön vaikutukset näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenten aikajänteellä.

Ja jos kehityspolitiikalla on onnistuttu jokin konflikti estämään, vaikutuksista on entistäkin vaikeampi saada mitattavaa otetta.

"Perusteluketju on pitkä", Ruohomäki myöntää, "eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."



http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

Juttusarjan seuraava osa, 2/3: Onko kehitysyhteistyö turvallisuuspolitiikkaa, kuten väitetään?

Turvallisuus on jakamatonta eli turvattomuus jossakin on aina myös meiltä pois, vastaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Tämä on laajan turvallisuuskäsityksen lähtöoletus, ja perinteisesti tätä on pidetty myös kehityspolitiikan tausta-ajatuksena.

"Mutta meilläkin on menty Yhdysvaltojen tapaan kohti suppeammin määriteltyä turvallisuutta", Aaltola sanoo.

http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=250406

Juttusarjan kolmas osa (Global.Finland.fi 6.6.2012) http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250407&contentlan=1&culture=fi-FI

Olisiko maailma turvattomampi paikka, jos kehitysyhteistyötä ei koskaan olisi tehty?

"Tämä on asia, josta monilla ihmisillä on vakaita käsityksiä. Tutkijana olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä käsitykset lepäävät aika hataralla pohjalla", Juhani Koponen sanoo.

– –

Onko UM oikea paikka kehitysyhteistyölle?

"En ole ihan vakuuttunut, että se on ollut kauhean hyväksi kehitysyhteistyön sisällölle, että se on niin voimakkaasti ulkoasiainministeriön alaisuudessa ja poliittisessa ohjauksessa."

Ulkoministeriössä byrokratia on keskitettyä ja kehitysyhteistyön suunta riippuu siitä, kuka sattuu istumaan huipulla. Ihmiset vaihtuvat ja institutionaalinen muisti haipuu, samoja asioita toistetaan ja päätöksenteko on edelleen varsin Helsinki-keskeistä, Koponen listaa.

"Kun tätä UM-hommaa on tullut aika pitkää seurattua, niin on tullut fiilis, että se ei välttämättä ole kaikista paras paikka tehdä sen tyyppistä hommaa, kuin pitkäjänteinen kehitysyhteistyö ideaalisimmillaan on."

Jos kehityspolitiikka ja -yhteistyö ei olisi hallinnollisesti ulkoministeriön alaisuudessa, alkaisiko maamme Kehityspoliittisen toimenpideohjelman esittelykään sanoilla Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

"Toki se lause siellä olisi, koska sitä tarvitaan jo siihen käytettävien rahojen perusteluksi. Mutta ehkei se ihan niin keskeisellä sijalla olisi."

Suomi ei pienenä maana ole mielestäni mikään velvollinen auttamaan Afrikan valtioita jo senkään vuoksi, että meillä ei ole ikinä ollut siellä siirtomaita, joita olisimme ryövänneet eikä Suomi ikinä hakenut sieltä ihmisiä orjiksi USA:n lailla. Eiköhän autettavia ihmisiä löydy tarpeeksi jo täältä kotimaastakin.

Quote from: KdF on 05.09.2012, 18:26:03
Suomi ei pienenä maana ole mielestäni mikään velvollinen auttamaan Afrikan valtioita jo senkään vuoksi, että meillä ei ole ikinä ollut siellä siirtomaita, joita olisimme ryövänneet eikä Suomi ikinä hakenut sieltä ihmisiä orjiksi USA:n lailla. Eiköhän autettavia ihmisiä löydy tarpeeksi jo täältä kotimaastakin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että orjalaivat oli tervattu suomalaisella tervalla.

Vähintä mikä voidaan vaatia niin on tulosvastuu noiden rahojen suhteen.  Mitä ollaan saatu aikaiseksi ulkopuolisen, riippumattoman raportoijan kertomana? Vähemmästäkin rahankulutuksesta tehdään tarkkaa tiliä. Miten se ei koske kehitysapua? Ei riitä että siinä mukana olevat juttelevat omiaan.

Quote from: thapa on 04.06.2012, 16:14:06
1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

Kun Suomessa käytiin sisällissota, niin tapahtuiko näin?
Kun Koreat sotivat onko käynyt näin?
Kun Vietnamissa sodittiin, kävikö näin?
Kun Kiinassa Keisarin kannattajat ja maolaiset taistelivat, noudattivatko tapahtumat tätä kaavaa?

Quote from: Finka on 05.09.2012, 23:00:38

Quote from: thapa on 04.06.2012, 16:14:06
1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

Kun Suomessa käytiin sisällissota, niin tapahtuiko näin?
Kun Koreat sotivat onko käynyt näin?
Kun Vietnamissa sodittiin, kävikö näin?
Kun Kiinassa Keisarin kannattajat ja maolaiset taistelivat, noudattivatko tapahtumat tätä kaavaa?

Viimeiseen osioon on helppo vastata ei, koska Kiinassa tälläistä konfliktia ei ole tapahtunut ainakaan missään merkittävässä mittakaavassa. Muutenkin kyseessä on joko niin vanhoja konflikteja tai gloobalien pelureiden tukemia konflikteja ( Vietnam ja Kiina) eikä  ehkäpä Vietnamia lukuunottamatta edes kuuluneet minkään varsinaisen ulkopuolisen kehitysavun piiriin.

Muuten kyllä valtion sisäisissä konflikteissa ylläolevat ehdot täyttyvät tavalla tai toisella kuten myös noissa esimerkeissäkin. Onko kehitysavusta todella hyötyä onkin toinen kysymys. Varmasti osasta on,  mutta yleensä valtaosasta apua kohdemaa ei kyllä hyödy mitenkään merkittävästi.

Kehitysapua(0,7%) on aina perusteltu sellaisilla termeillä kuten köyhtyminen, siirtomaavalta, radikalisoituminen...  y.m. paskaa. Mitä on tapahtunut? Diktaattorit Afrikassa hallitsevat ja orjuuttavat kansaa. Sotivat loputtomiin. Meidän tuellamme. Ja me uskomme niihin kauniisiin satuihin joita meille kertoo YLE ja Hesari. :o

QuoteAfrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[9] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[10]

Kehitysapu ja ruoka-apu Afrikkaan on mahdollistanut täysin kestämättömän väestönkasvun ja aiheuttanut pelkkää kurjuutta ja valtavan ympäristötuhon.

Suomesta lähetettyjen villasukkien käyttö on ilmeisesti ymmärretty Ambomaalla väärin. Niitä ei ollut tarkoitettu ehkäisyvälineiksi. Paavi on motivoinut lisääntymiskäskyillään kikujuita hommiin.

Maapallo korjaa itseään, Ebola ja Aids ovat Afrikan lahja maailmalle. Kärpästen surinaa...

Rahat ovat onneksi yleensä kierrätetty tasapuolisesti heimopäälliköiden pankkitileille ja länsimaiden asetehtaille. Ruoka-apukin lisää paikallista liiketoimintaa ja torikauppaa.

Humanitaarista (kehitysapua, humanitaarista maahanmuuttoa) toimintaa pitää ajatella kahdella mittarilla:

1. Paljonko sitä tehdään?
2. Miten se tehdään?

Jos vastaa kohtaan 1. "ei lainlaan", ei tarvitse vastasta kohtaan 2. mitään.

Hyvä kysymys on joko se lähialuetuki on ajettu alas? Rikkaan Venäjän kehitysapu. Siitä ei kepukaan pysty luistelemaan irti. Paavo Väyrynen ei tehnyt asialle mitään vaikka oli puikoissa.

QuoteNorjalaisten Afganistaniin antamat tukirahat ovat tuoreen raportin mukaan valuneet lähes hukkaan. Kymmenen vuoden aikana jaetulla 5,4 miljardin kruunun eli 725 miljoonan euron tuella on ollut vain vähän, jos ollenkaan vaikutusta Afganistanin hallintoon ja elinoloihin.

MTV3: Norjan Afganistaniin antamat miljoonat valuneet lähes hukkaan (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/09/1617450/norjan-afganistaniin-antamat-miljoonat-valuneet-lahes-hukkaan) 17.9.2012

Quote from: Roope on 17.09.2012, 00:56:47

QuoteNorjalaisten Afganistaniin antamat tukirahat ovat tuoreen raportin mukaan valuneet lähes hukkaan. Kymmenen vuoden aikana jaetulla 5,4 miljardin kruunun eli 725 miljoonan euron tuella on ollut vain vähän, jos ollenkaan vaikutusta Afganistanin hallintoon ja elinoloihin.

MTV3: Norjan Afganistaniin antamat miljoonat valuneet lähes hukkaan (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/09/1617450/norjan-afganistaniin-antamat-miljoonat-valuneet-lahes-hukkaan) 17.9.2012

Onhan siellä muutama palatsi rakennettu pääjehuille ja koko komealle virkakoneistolle on hankittu upouudet autot. Ilmainen ruokatarjoilu pyörii ravintoloissa eliitille. No, köyhät pysyvät köyhinä ja sillä siisti.

Kehitysapu on tärkeä business vihervasemmistolle ja näiden taustajoukoille. Se työllistää näitä ja antaa varoja uskontonsa harjoittamiseen. Analogista kirkon lähetystyölle. Osa rahoista päätyy konsulteille, jotka toteuttavat kohdemaissa em. uskovaisten toiveita.

Kehitysavussa on kyse siis myös kotimaisen erään tuotantohaaran ylläpitämisestä.

Dumdidumdaa... Herää kysymys, onko kehitysavun tarkoituksenakin auttaa autettavien maiden yläluokkaa ja pitää kansa köyhänä, jotta avuntarve ja siten auttajien (suoja)työllistettyinä. Eli onko kyse auttamisesta jonka tarve yritetään perustella avusta itsestään johtuvilla syillä?

Väkisinkin tällainen ajatus heräsi mieleeni, kun katsoo niiden maiden tilannetta, joita kehitysavulla on autettu. Kuinka paljon ovat kehittyneet? Jossakin faktatietoa niiden asioiden poistumisesta/lieventymisestä joita tällä avulla yritettiin poistaa/lieventää? En löytänyt mistään autettavien maiden tilannetta ennen kehitysavun aloittamista, mutta ei näytä hääppöiseltä vieläkään juuri yhdessäkään huolimatta vuosikausia jatkuneesta rahan pumppaamisesta.

Kehitysavun ainoa varma vaikutus on se, että se elättää suomalaisia viherpiipertäjiä ja näiden palkkaamia konsultteja. Kohdemaissa vaikutukset ovat korkeintaan vähäiset. Ja miksi pitäisi ollakaan? Ei ole meidän asiamme. Vaan ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Ja Suomen kansa maksaa ensi vuonna 1,118 mrd e tästä ilosta. Sillä saisi tosiaan aika paljon muuta.

Kehitysapu on syvältä...

Kukaan ei ole koskaan osoittanut veronmaksajien selkänahasta revityillä rahoilla saadun mitään hyvää aikaan.

Jatkuvasti vain uutisoidaan huonoista puolista.

Kertokaa nyt joku edes jotain positiivista, pikkurahoista kun ei ole kyse.

Eikö ole mitään raportointia eikä tiedotusta viran puolesta näillä rahojen jakajilla?

Mulla ei olisi mitään ongelmia hyväksyä ratkaisua jossa pakolaisleireiltä otettaisiin naisia/lapsia tai jopa perheitä suomeen roudattavaksi.

Se mikä tässä tökkiin on tilanne jos Suomeen saapuu se moraalittomin väestönosa, nuoria miehiä joilla on varaa kustantaa itsensä eurooppaan, joista harva on koskaan nähnyt nälkää tai ollut oikeasti uhattuna. JOS kiintöpakolaisia halutaan, olisi kaikkien mielenrahan vuoksi parempi tapa toimia paikanpäällä, kuin odottaa tänne saapuvia "perheen hylkääjiä".

Quote from: Aapo on 21.09.2010, 18:19:40
Kehitysapu kannattaisi varmaankin sitoa myös johonkin muuhun kuin BKT:hen, mutta sinällään tuo 0,7% ei varmaan täysin kohtuuton osuus ole, jos nuo edellä mainitut ehdot toteutuvat.

Miksi annettaisiin mitään? Nyt annetaan 22 000 suomalaisen poliisin, sairaanhoitajan ja opettajan työpanos, joita maksamaan tarvitaan 200 000 keskituloista veronmaksajaa.

Quote from: jörgen100 on 18.09.2012, 12:52:51
Mulla ei olisi mitään ongelmia hyväksyä ratkaisua jossa pakolaisleireiltä otettaisiin naisia/lapsia tai jopa perheitä suomeen roudattavaksi.

Eikö? Maailmassa taitaa miljardi ihmistä elää dollarilla päivässä. Yksi mainitsemasi maksaa Suomessa helposti 50 000 e vuodessa. Toisin sanoen yhdellä elättäisi 50 000 siellä, mistä se haetaan.

Minulla ei olisi mitään ongelmia hyväksyä sitä, että (näin alkuun) joka ainoa humanitaariseen maahanmuuttoon käytettävä sentti käytettäisiin em. pakolaisleirillä.

Quote from: Dharma on 18.09.2012, 13:08:54
Eikö? Maailmassa taitaa miljardi ihmistä elää dollarilla päivässä. Yksi mainitsemasi maksaa Suomessa helposti 50 000 e vuodessa. Toisin sanoen yhdellä elättäisi 50 000 siellä, mistä se haetaan.

Ei sentään näin montaa, mutta eiköhän yksi kultamuna maksa 100-200 hengen kustannukset kehitysmaissa.

Nyt vähän lainattiin puutteellisesti :) jos pitää ottaa, niin silloin niitä jotka ovat oikeasti ongelmissa, eikä niitä jotka ovat kustantaneet oman matkansa Eurooppaan, jättäen taaksen, äitinsä, siskonsa, vaimonsa, perheen vanhukset yms.

Eli suoraan leiriltä Suomeen, ei omin avuin.

Klaani, kylä, suku tms. rosvojoukko kerää, ryöstää, lainaa, parittaa, myy lapsivaimoja jne. saadakseen ankkurin heitetettyä hölmölään.

Perässä seuraa loppu roskasakki nauttimaan ovelan petoksen hedelmistä.

Quote from: Marjapussi on 18.09.2012, 14:10:11

Quote from: Dharma on 18.09.2012, 13:08:54
Eikö? Maailmassa taitaa miljardi ihmistä elää dollarilla päivässä. Yksi mainitsemasi maksaa Suomessa helposti 50 000 e vuodessa. Toisin sanoen yhdellä elättäisi 50 000 siellä, mistä se haetaan.

Ei sentään näin montaa, mutta eiköhän yksi kultamuna maksa 100-200 hengen kustannukset kehitysmaissa.

Wikipedia:

QuotePoverty
From Wikipedia, the free encyclopedia


An example of urban poverty in this slum in Jakarta, Indonesia
Poverty is the pronounced deprivation of well being.[1] It is the inability to satisfy one's basic needs because one lacks income to buy services or from lack of access to services.
Absolute poverty or destitution refers to the state of severe deprivation of basic human needs, which commonly includes food, water, sanitation, clothing, shelter, health care, education and information. Relative poverty refers to as being below some relative income threshold, where this threshold differs for each society or country. One may be relatively poor, without being in the state of absolute poverty; relative poverty is often considered as an indirect measure of income inequality.[2][3] For most of history poverty had been mostly accepted as inevitable as traditional modes of production were insufficient to give an entire population a comfortable standard of living.[4][5] After the industrial revolution, mass production in factories made wealth increasingly more inexpensive and accessible. Of more importance is the modernization of agriculture, such as fertilizers, in order to provide enough yield to feed the population.[6] People who practise asceticism intentionally live in economic poverty so as to attain spiritual wealth.
The World Bank estimated 1.29 billion people were living in absolute poverty in 2008. Of these, about 400 million people in absolute poverty lived in India and 173 million people in China. In terms of percentage of regional populations, sub-Saharan Africa at 47% had the highest incidence rate of absolute poverty in 2008. Between 1990 and 2010, about 663 million people moved above the absolute poverty level. Still, extreme poverty is a global challenge; it is observed in all parts of the world, including the developed economies.[7][8]
...
Absolute poverty
Poverty is usually measured as either absolute or relative poverty (the latter being actually an index of income inequality). Absolute poverty refers to a set standard which is consistent over time and between countries.
For a few years starting 1990, The World Bank anchored absolute poverty line as $1 per day. This was revised in 1993, and through 2005, absolute poverty was $1.08 a day for all countries on a purchasing power parity basis, after adjusting for inflation to the 1993 U.S. dollar. In 2005, after extensive studies of cost of living across the world, The World Bank raised the measure for global poverty line to reflect the observed higher cost of living.[14] Now, the World Bank defines extreme poverty as living on less than US$1.25 (PPP) per day, and moderate poverty[citation needed] as less than $2 or $5 a day (but note that a person or family with access to subsistence resources, e.g. subsistence farmers, may have a low cash income without a correspondingly low standard of living – they are not living "on" their cash income but using it as a top up). It estimates that "in 2001, 1.1 billion people had consumption levels below $1 a day and 2.7 billion lived on less than $2 a day."[15] A dollar a day, in nations that do not use the U.S. dollar as currency, does not translate to living a day on the amount of local currency as determined by the exchange rate.[16] Rather, it is determined by the purchasing power parity, which would look at how much local currency is needed to buy the same things that a dollar could buy in the United States.[16] Usually, this would translate to less local currency than the exchange rate in poorer countries as the United States is a more expensive country.[16]

http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty

Taisi siis olla vieläkin enemmän!!

Eli yhdellä säilötylllä alaikäisellä (kustannus 80 000 e/vuosi) elättäisi jopa 100 000 hyvin köyhää muualla.

Quote from: Dharma on 19.09.2012, 02:59:42
Taisi siis olla vieläkin enemmän!!

Eli yhdellä säilötylllä alaikäisellä (kustannus 80 000 e/vuosi) elättäisi jopa 100 000 hyvin köyhää muualla.

Kyllä köyhien pitää syödä 364 muunakin päivänä vuodessa. Absoluuttinen köyhyysraja per päivä 1,08USD tekee vuodessa 394USD eli noin 300€. Puhdas jakolasku kultamunan vaikkapa 58 000 € vuosikuluista 193 henkeä kehitysmaissa.

Quote from: Marjapussi on 19.09.2012, 03:17:43

Quote from: Dharma on 19.09.2012, 02:59:42
Taisi siis olla vieläkin enemmän!!

Eli yhdellä säilötylllä alaikäisellä (kustannus 80 000 e/vuosi) elättäisi jopa 100 000 hyvin köyhää muualla.

Kyllä köyhien pitää syödä 364 muunakin päivänä vuodessa. Absoluuttinen köyhyysraja per päivä 1,08USD tekee vuodessa 394USD eli noin 300€. Puhdas jakolasku kultamunan vaikkapa 58 000 € vuosikuluista 193 henkeä kehitysmaissa.

Heh. Totta. Hyvin on minun on aivoni kehittyneet. Seison korjattuna tms. Suhteuttakaa sanomiseni tähän.  :roll:

Olen pahoillani tästä tekemästäni virheestä. On tuo suhdeluku silti sellainen, että rahat kannattaisi käyttää muualla kuin Suomessa, jos motiivina on ihmisten auttaminen.

Quote from: Dharma on 19.09.2012, 03:20:56

Quote from: Marjapussi on 19.09.2012, 03:17:43

Quote from: Dharma on 19.09.2012, 02:59:42
Taisi siis olla vieläkin enemmän!!

Eli yhdellä säilötylllä alaikäisellä (kustannus 80 000 e/vuosi) elättäisi jopa 100 000 hyvin köyhää muualla.

Kyllä köyhien pitää syödä 364 muunakin päivänä vuodessa. Absoluuttinen köyhyysraja per päivä 1,08USD tekee vuodessa 394USD eli noin 300€. Puhdas jakolasku kultamunan vaikkapa 58 000 € vuosikuluista 193 henkeä kehitysmaissa.

Heh. Totta. Hyvin on minun on aivoni kehittyneet. Seison korjattuna tms. Suhteuttakaa sanomiseni tähän.  :roll:

Olen pahoillani tästä tekemästäni virheestä. On tuo suhdeluku silti sellainen, että rahat kannattaisi käyttää muualla kuin Suomessa, jos motiivina on ihmisten auttaminen.

Miksi ne miljardit köyhät on pitänyt synnyttää maailmaan?

Paavi, kehitysapu ja lääketiede ovat tuottaneet tämän sotaisan kiimaisen elättijoukon?

Quote from: jörgen100 on 18.09.2012, 12:52:51
Mulla ei olisi mitään ongelmia hyväksyä ratkaisua jossa pakolaisleireiltä otettaisiin naisia/lapsia tai jopa perheitä suomeen roudattavaksi.

Se mikä tässä tökkiin on tilanne jos Suomeen saapuu se moraalittomin väestönosa, nuoria miehiä joilla on varaa kustantaa itsensä eurooppaan, joista harva on koskaan nähnyt nälkää tai ollut oikeasti uhattuna. JOS kiintöpakolaisia halutaan, olisi kaikkien mielenrahan vuoksi parempi tapa toimia paikanpäällä, kuin odottaa tänne saapuvia "perheen hylkääjiä".

Asiaan perehtynyt miltei presidentti Pekka Haavisto tuumasi,että

QuoteSomalian kriisin uhreja kannattaisi auttaa paikan päällä.

ja että

Quote.Pakolaisten keskuudessa pitäisi karsia sellainen ajattelu, että etsitään maa, jossa saadaan parhaat edut.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kansanedustaja-pekka-haavisto-somalian-kriisin-uhreja-kannattaisi-auttaa-paikan-paalla (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kansanedustaja-pekka-haavisto-somalian-kriisin-uhreja-kannattaisi-auttaa-paikan-paalla)

Quote from: Joe on 20.09.2012, 02:45:29

[...Miksi ne miljardit köyhät on pitänyt synnyttää maailmaan?...]

Niinpä...

Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa.

Jep, ja hyönteisten biomassa on niin suuri, että heinäsirkkoja ja muurahaisia syömällä nälänhätä lopuisi per heti.

Mitä sekin sitten auttaisi, kun mahansa täyteensaaneet alkaisvat taas lisääntyä kärpästenkin loputtua.

Ainoa keino on ankara sotiminen.

Quote from: K.K. on 20.09.2012, 03:03:58

Quote from: Joe on 20.09.2012, 02:45:29
[...Miksi ne miljardit köyhät on pitänyt synnyttää maailmaan?...]

Niinpä...
Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa.

Kehitysmaissa suuret perheet johtuvat pitkälti myös eläkejärjestelmän puutteista. Monella lapsella taataan jotain tuloja työuran päätyttyä. Saas nähdä miten Suomessa käy nykyisen systeemin romahtaessa.

Miksi meidän ylipäätään pitäisi auttaa muita? En ymmärrä.

Quote from: Dharma on 20.09.2012, 05:55:43
Miksi meidän ylipäätään pitäisi auttaa muita? En ymmärrä. 

Muita autetaan siksi että: 

Länsimaitten antama apu on rasistien ylemmyydentuntoinen tapa tuhota avun saajien yhteiskunta, talous ja aktiivisuus.  Apu on sokeroitu, lamaannuttava myrkkypilleri, joita jaetaan rasistisin aikein: "Annamme sinulle ja kaltaisillesi apua, koska te ette ole niin kehittyneet, että itse osaisitte itsestänne pitää huolta."

Kiinan antama apu taas on häikäilemätöntä, raakaa riistoa, jota jo nyt pidetään yllä väkivallalla.

Lisää tietoa:  http://www.dambisamoyo.com/books-and-publications/

Quote from: far angst on 20.09.2012, 06:14:23
Länsimaitten antama apu on rasistien ylemmyydentuntoinen tapa tuhota avun saajien yhteiskunta, talous ja aktiivisuus.  Apu on sokeroitu, lamaannuttava myrkkypilleri, joita jaetaan rasistisin aikein: "Annamme sinulle ja kaltaisillesi apua, koska te ette ole niin kehittyneet, että itse osaisitte itsestänne pitää huolta."

Kiinan antama apu taas on häikäilemätöntä, raakaa riistoa, jota jo nyt pidetään yllä väkivallalla.

Lisää tietoa:  http://www.dambisamoyo.com/books-and-publications/

Minä taas luulen, että apua annetaan muille, koska vihervasemmisto ottaa hyvinvoinnin itsestäänselvyytenä. Kyllähän minäkin jättäisin mielelläni isot tipit ravintolaan, jos tietäisin voittavani lotossa joka viikko. Ostettua hyväksyntää. Ja tietysti muiden rahoilla.

Kah, Helsingin sanomat näyttää julkaisseen lauantaina 29.9.12 mielipidekirjoitukseni, jossa ehdotan kehitysapua vapaaehtoiseksi: jokainen veroilmoituksen täyttäjä valitsisi haluamansa lahjoitettavan summan, jonka verottaja pidättäisi hänen tuloistaan ja antaisi valtion kehitysapuun. Nykyiset kehymenot ovat vuodessa vähän vajaa 300 euroa jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohden.

Quote from: far angst on 20.09.2012, 06:14:23

Quote from: Dharma on 20.09.2012, 05:55:43
Miksi meidän ylipäätään pitäisi auttaa muita? En ymmärrä. 

Muita autetaan siksi että: 

Länsimaitten antama apu on rasistien ylemmyydentuntoinen tapa tuhota avun saajien yhteiskunta, talous ja aktiivisuus.  Apu on sokeroitu, lamaannuttava myrkkypilleri, joita jaetaan rasistisin aikein: "Annamme sinulle ja kaltaisillesi apua, koska te ette ole niin kehittyneet, että itse osaisitte itsestänne pitää huolta."

Kiinan antama apu taas on häikäilemätöntä, raakaa riistoa, jota jo nyt pidetään yllä väkivallalla.

Lisää tietoa:  http://www.dambisamoyo.com/books-and-publications/

Arabidiktatuurejakin pidettiin yllä häikäilemättömyydellä ja väkivallalla ja onni ja autuus koittavat kun ne kaatuvat. Ihan kuin Persiassa ja Irakissa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121116434929_uu.shtml

Quote
HS: Miljoonia euroja kehitysapua vääriin taskuihin joka vuosi

Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä, kertoo Helsingin Sanomat.


Heidi Hautalan mukaan riski kuuluu kehitysapuun.

Nämä ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Rahaa on yleensä joko käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.

Esimerkiksi osalla somalitaustaisista järjestöistä on lehden mukaan ollut puutteita kirjanpidossa. Hankkeiden kuitteja on voinut puuttua kokonaan. Järjestöt kuitenkin kiistävät, että rahoja olisi käytetty väärin. Somalia on maailman korruptoituneimpia maita.

Suomi antoi viime vuonna kehitysapua vajaat 1,1 miljardia euroa.

Ulkoministeriön ylitarkastaja Sauli Heinimaa sanoo lehdelle, että Suomen tulisi tiukentaa kehitysavun valvontaa avunsaajamaissa. Ministeri Heidi Hautalan (vihr) mukaan kehitysyhteistyöhön kuitenkin kuuluu "tietynlaisen riskin olemassaolon hyväksyminen".

Lähde: Helsingin Sanomat

Heidi Hautala: väärinkäytökset kuuluvat kehitysavun luonteeseen ja ne pitää hyväksyä
Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä, kertoo Helsingin Sanomat.

Nämä ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Rahaa on yleensä joko käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.

Esimerkiksi osalla somalitaustaisista järjestöistä on lehden mukaan ollut puutteita kirjanpidossa. Hankkeiden kuitteja on voinut puuttua kokonaan. Järjestöt kuitenkin kiistävät, että rahoja olisi käytetty väärin. Somalia on maailman korruptoituneimpia maita.

Ulkoministeriön ylitarkastaja Sauli Heinimaa sanoo lehdelle, että Suomen tulisi tiukentaa kehitysavun valvontaa avunsaajamaissa. Ministeri Heidi Hautalan (vihr) mukaan kehitysyhteistyöhön kuitenkin kuuluu tietynlaisen riskin hyväksyminen.

Quote from: Tomi on 11.12.2012, 18:38:13Heidi Hautala: väärinkäytökset kuuluvat kehitysavun luonteeseen ja ne pitää hyväksyä

Tietenkin. "Kehitysavun luonne" = moraaliane. On aivan sama, mihin aneen hinta pannaan, kunhan ane saadaan ja voidaan lykätä tuonnemmaksi maailmankyläutopian haaksirikon tunnustamista.

Saiskohan samaa kommenttia kelahuijauksista???

Quote from: Fiftari on 11.12.2012, 19:26:14
Saiskohan samaa kommenttia kelahuijauksista???

Faiza A. Saa.

Quote from: jörgen100 on 18.09.2012, 12:52:51
Mulla ei olisi mitään ongelmia hyväksyä ratkaisua jossa pakolaisleireiltä otettaisiin naisia/lapsia tai jopa perheitä suomeen roudattavaksi.

Se mikä tässä tökkiin on tilanne jos Suomeen saapuu se moraalittomin väestönosa, nuoria miehiä joilla on varaa kustantaa itsensä eurooppaan, joista harva on koskaan nähnyt nälkää tai ollut oikeasti uhattuna. JOS kiintöpakolaisia halutaan, olisi kaikkien mielenrahan vuoksi parempi tapa toimia paikanpäällä, kuin odottaa tänne saapuvia "perheen hylkääjiä".

Mullakaan ei olisi mitään ongelmia hyväksyä tätä jos neekereille laitetaan aidattu alue ja jörgen100set huolehtivat kaikista kuluista, siis aivan kaikista. Mikäli into tai kyky maksamiseen laantuu niin sitten jörgen100set huolehtivat myös loppusiivouksesta vaikka itkettäisikin. Tietenkin. Miten muuten voisi järkevästi toimia?

Halonen voisi sammuttaa kommunismin valot.

Loistava idea tuo kehitysavun irroittaminen jostain laskennallisesta BKT:sta.

Tulos ratkaiskoon!

Mielestäni kehitysapu on perusteltua, koska sillä voidaan joitakin auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä. Huolimatta siitä, että osa siitä rahasta meneekin hukkaan. Esimerkiksi rokottaminen poliota vastaan on sellainen asia jota kannatan. Ainakin siellä missä rokotuksen antaminen on suhteellisen turvallista.

Quote from: odir34r55 on 02.04.2013, 18:44:36
Mielestäni kehitysapu on perusteltua, koska sillä voidaan joitakin auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä. Huolimatta siitä, että osa siitä rahasta meneekin hukkaan. Esimerkiksi rokottaminen poliota vastaan on sellainen asia jota kannatan. Ainakin siellä missä rokotuksen antaminen on suhteellisen turvallista.

Nothing in the world is more dangerous than sincere ignorance and conscientious stupidity.

Quote from: odir34r55 on 02.04.2013, 18:44:36
Mielestäni kehitysapu on perusteltua, koska sillä voidaan joitakin auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä. Huolimatta siitä, että osa siitä rahasta meneekin hukkaan. Esimerkiksi rokottaminen poliota vastaan on sellainen asia jota kannatan. Ainakin siellä missä rokotuksen antaminen on suhteellisen turvallista.

Sillä rahalla voi auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä myös Suomessa. Miksi niin ei tehdä?

Toiseksi: myös saajavaltiot itse voivat auttaa omia kurjuudessa olevia kansalaisiaan. Miksi niin ei tehdä?

QuoteSillä rahalla voi auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä myös Suomessa. Miksi niin ei tehdä?

Toiseksi: myös saajavaltiot itse voivat auttaa omia kurjuudessa olevia kansalaisiaan. Miksi niin ei tehdä?

Suomessa kukaan ei elä niin kovassa kurjuudessa kuin hyvin suuret ihmisjoukot monissa kehitysmaissa. On totta, että sillä rahalla voisi jonkin verran parantaa myös monien suomalaisten elämää, sillä suomalainenkaan hoitojärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät ole täydellisiä. Toisaalta kehitysmaissa auttamisen hyötysuhde voi olla parempi, kun pienillä investoinneilla esim. hygieniaan voi saada aikaan hyvin suuria kansanterveydellisiä etuja.

Kehitysmaista puhuminen suurena klönttinä on tietysti harhaanjohtavaa - esim. koska Kiinan köyhät alueet muodostavat niistä niin suuren osan väestöllä mitattuna. Ne ovat monesti liian köyhiä auttamaan tarpeeksi avun tarpeessa olevia kansalaisiaan. Ja kyllä joskus politiikassa olevilta saattaa siellä puuttua myös tahtoa auttaa joitakin tahoja, tai poliittinen järjestelmä toimii siellä muuten huonosti. Ei ehkä kuitenkaan ole moraalisesti mielekästä tehdä sellaista johtopäätöstä, että ei auta jotakin kehitysmaan ihmistä, koska "se ei kuulu omiin tehtäviini, vaan hänen valtionsa", koska se on aika kurja lopputulos tuon ihmisen kannalta. Ei hän välttämättä ole syypää siihen, että hänen valtionsa toimii huonosti.

Jotkut ihmiset sanovat, että kehitysmaissa on rikkaita ihmisiä, joiden tehtävä olisi auttaa kehitysmaiden köyhiä, ei meidän. Se pitänee paikkansa joidenkin kehtysmaissa olevien alueiden kohdalla jossakin määrin. Jos esim. intialaiset hyvin rikkaat ihmiset antaisivat enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen, niin silloin siellä aliravitsemus saattaisi olla vähäisempää. Mutta jos omaksutaan sellainen ajatustapa, että varakkaiden tehtävä on auttaa vähävaraisia ja hätää kärsiviä omassa maassaan, jos maan hallinto ei pysty siihen, niin silloin myös suomalaisten varakkaiden pitäisi antaa rahaa suomalaisille hätää kärsiville, siis ihmisille, jotka ovat köyhiä ja "vaivaisia" suomalaisen mittapuun mukaan, koska suomalaisella valtiolla ei ole rahaa panostaa juuri nykyistä enemmän hoito- ja sosiaaliturvajärjestelmään. Antavatko suomalaiset kehitysapukriitikot merkittävästi rahaa suomalaiseen hyväntekeväisyyteen? Ja jos ei ole rahaa annettavaksi, niin sitten voisi antaa omaa aikaansa tekemällä vapaaehtoistyötä - tällä tavalla kaikki kehitysapukriitikot voisivat auttaa Suomen vähäosaisia.

Mielestäni on mielenkiintoista, että tietynlainen ihmistyyppi pitää kehitysavun täydellistä lopettamista yhtenä kaikista tärkeimmistä yksittäisistä politiikan muutostarpeista maassamme.

Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 16:53:37
[...Mielestäni on mielenkiintoista, että tietynlainen ihmistyyppi pitää kehitysavun täydellistä lopettamista yhtenä kaikista tärkeimmistä yksittäisistä politiikan muutostarpeista maassamme.

Jaa..Minun mielestäni taas on kovin surullista,että moni on valmis haaskaamaan varoja (turhaksi ja jopa haitalliseksi todettuun) kehitysapuun.

Quote from: K.K. on 22.12.2012, 00:36:12
Lähes jokainen tutkimus antaa syytä olettaa,että kehitysavun oikea taso olisi osapuilleen noin tasan 0 euroa vuodessa.

Toisista aihetta sivuavista keskusteluista muun muossa seuraavaa:

Quote from: K.K. on 12.12.2012, 06:25:05

[...

-Suomi voisi vallan mainiosti luopua koko kehitysavustaan esimerkiksi koska:

2011-11-23 Kehitysapujärjestelmässä on vikaa.Köyhyys Afrikassa lisääntynyt.
http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404 (http://hommaforum.org/index.php/topic,62749.msg848404.html#msg848404)

2009-07-25 Tone Ellefsrud: Norjan tulisi lopettaa kaikki kehitysapu
http://hommaforum.org/index.php/topic,10498.msg164007.html#msg164007 (http://hommaforum.org/index.php/topic,10498.msg164007.html#msg164007)

QuoteTutkimustulokset murskaavia

Kehitysohjelmien kritiikin voisi ehkä helposti sivuuttaa, jolleivät tutkimustulokset kertoilisi aina vain huonompia uutisia kehitysavun vaikutuksista. William Easterley, Martin Paldan, Alberto Chong, Raghuram Rajan ja lukuisat muut arvostetut tutkijat ovat osoittaneet, että kehitysavun vaikutus kasvuun on lähes olematon, ja mikä pahinta, sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta edes tulonjakoon ja köyhyyteen.

Huolestuttavaa on myös se, että tutkimustulosten viesti on muuttunut kaiken aikaa kielteisemmäksi. 1970-luvulla tehdyt arviot viittasivat vielä siihen, että tuki lisää talouden kasvua, mutta uusimpien tutkimusten mukaan vaikutus kasvuun on aivan olematon. Kun jostain aiheesta tehdään kymmeniä tai satoja tutkimuksia, niiden tulokset näyttävät tulevan aina vaan ristiriitaisemmiksi; tässä tapauksessa näyttäisi käyvän toisin...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,6387.msg98993.html#msg98993 (http://hommaforum.org/index.php/topic,6387.msg98993.html#msg98993)

QuoteBjörn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Suomi voi Wahlroosin mielestä ensinnäkin leikata turhia menoja.

"Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu."
"Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita."

Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa...]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa)

Eli lyhyesti sanottuna: Ei kannettu vesi kaivossa pysy!

...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,77953.msg1189898.html#msg1189898 (http://hommaforum.org/index.php/topic,77953.msg1189898.html#msg1189898)

Quote from: K.K. on 20.09.2012, 03:03:58

[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1119741.html#msg1119741 (http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1119741.html#msg1119741)

Quote from: K.K. on 03.10.2012, 17:09:22

Quote from: Elcric12 on 03.10.2012, 16:27:32
Miten vähennetään ihmispopulaatiota? Ja miksi? Tottakai silläkin on merkitystä miten eletään ei ainoastaan ihmisten määrällä.

QuoteSyntyvyyden säännöstelyllä tarkoitetaan syntymien määrän rajaamista suunnitellulle tasolle esimerkiksi perhesuunnittelun, ehkäisyn ja abortin keinoin. Kaikilla eliölajeilla on aina ja kaikkialla rajoitettu mahdollisuus lisääntyä. Luonnonvaraisilla nisäkkäillä on tavallisesti vuodenaikaan sidottu kiima. Jos ravintoa on tavallista vähemmän tarjolla, on poikastuotanto vähäinen, samoin lajeilla, joilla on vähän luontaisia vihollisia. Ylenmääräinen lisääntyminen johtaa helposti petojen ja tautien määrän kasvuun, joka rajoittaa niin ikään lisääntymistä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syntyvyyden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Syntyvyyden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely)

QuoteLiikakansoitus tai ylikansoitus on ihmislajiin kohdistuva erikoistapaus tilanteesta, jossa eliöiden lukumäärä ylittää elinympäristön kantokyvyn. Näin termeillä viitataan erityisesti ihmisen liialliseen leviämiseen maapallolla.

Ihmispopulaation nopea kasvaminen viimeisen kahden vuosisadan aikana on herättänyt huolia siitä, että ihmisiä on pian maapallolla liikaa, ja että planeetta ei välttämättä pysty ylläpitämään nykyistä tai sitä suurempaa populaatiota. Ihmispopulaatio on jatkanut kasvamistaan mustan surman jälkeen tauotta, ja 1800-luvun alussa ihmisiä oli ensimmäistä kertaa yli miljardi yksilöä...]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus)

QuoteTutkijoilta vakava varoitus:

[...Ihmisen väestönkasvu ja henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvu ovat kaikkien ongelmien taustalla. Väestönkasvu (77 miljoonaa ihmistä vuodessa) on noin tuhat kertaa suurempi kuin keskimääräinen vuosikasvu ajalla 10 000 – 400 vuotta sitten (67 000 henkilöä vuodessa). Maapallon ihmismäärä on lähes nelinkertaistunut vain vuosisadassa. Varovaisimpien arvioiden mukaan väestö kasvaa nykyisestä seitsemästä miljardista yhdeksään miljardiin vuonna 2045 ja 9,5 miljardiin vuonna on 2050...]

http://ilmastotieto.wordpress.com/2012/06/26/tutkijoilta-vakava-varoitus-maapallon-biosfaarin-olotilan-muutos-todennakoinen-sadan-vuoden-sisalla/ (http://ilmastotieto.wordpress.com/2012/06/26/tutkijoilta-vakava-varoitus-maapallon-biosfaarin-olotilan-muutos-todennakoinen-sadan-vuoden-sisalla/)

Quote from: K.K. on 20.09.2012, 03:03:58
[...Jos kehitysmaiden syntyvyys saataisiin laskettua länsimaiselle tasolle,niin nälänhätä poistuisi koko maailmasta yhdessä sukupolvessa...]

Quote from: K.K. on 26.09.2012, 19:08:47
[...Kumpaa me tahdomme tulevaisuudelta,sitä että muutama miljardi ihminen elää mukavaa elämää,vaiko sitä,että muutama kymmenen miljardia elää ei niin mukavaa elämää?

http://hommaforum.org/index.php/topic,76145.msg1131049.html#msg1131049 (http://hommaforum.org/index.php/topic,76145.msg1131049.html#msg1131049)

jne.jne.

http://hommaforum.org/index.php/topic,78213.msg1198322.html#msg1198322 (http://hommaforum.org/index.php/topic,78213.msg1198322.html#msg1198322)


edit: linkki

kuinkas kauan sinne afrikkaan on syydetty rahaa? suurin osa menee kankkulan kaivoon. yk:n lähettämä ruoka-apu esim somaliaan menee ensin somalilaisen välikaden kautta mustan pörssin myyntiin koska yk:.n työntekijät eivät paksuja perseitään itse nosta ja mene paikan päälle. ruoan myynnistä saadut rahat käytetään aseiden ostoon, sotiminen jatkuu eikä mikään muutu. näitä tarinoita on muitakin ihan suomalaisten avustusihmisten kertomia. Ongelmana on yleensä yhteisöllisyyden puute ja haluttomuus toimia yhteisön hyväksi. Kun esim. suomessa rakennetaan jotain talkootyönä kylän hyväksi niin afrikassa jokainen tavoitetlee omaa etuaan. Valitettavasti. Rahan syytäminen sinne voidaan lopettaa ja ihmiset voivat itse auttaa itseään kuten meilläkin on tehty. iankaikkinen hyysääminen ei tuo tulosta vaikka suvaitsevaisto niin haluaa uskotella ja suojata omia työpaikkojaan tässä bisneksessä

Quotekuinkas kauan sinne afrikkaan on syydetty rahaa? suurin osa menee kankkulan kaivoon. yk:n lähettämä ruoka-apu esim somaliaan menee ensin somalilaisen välikaden kautta mustan pörssin myyntiin koska yk:.n työntekijät eivät paksuja perseitään itse nosta ja mene paikan päälle. ruoan myynnistä saadut rahat käytetään aseiden ostoon, sotiminen jatkuu eikä mikään muutu. näitä tarinoita on muitakin ihan suomalaisten avustusihmisten kertomia. Ongelmana on yleensä yhteisöllisyyden puute ja haluttomuus toimia yhteisön hyväksi. Kun esim. suomessa rakennetaan jotain talkootyönä kylän hyväksi niin afrikassa jokainen tavoitetlee omaa etuaan. Valitettavasti. Rahan syytäminen sinne voidaan lopettaa ja ihmiset voivat itse auttaa itseään kuten meilläkin on tehty. iankaikkinen hyysääminen ei tuo tulosta vaikka suvaitsevaisto niin haluaa uskotella ja suojata omia työpaikkojaan tässä bisneksessä

Mielestäni on moraalisesti väärin jättää auttamatta henkilöä X siksi, koska juuri hänen pelastumisensa esim. poliolta ei muuta suurta kuvaa asiasta käytännössä mitenkään, tai siksi, koska hän tulee luultavasti tekemään paljon lapsia. Tuollainen ihminen tekee yleensä paljon lapsia, koska ne ovat noissa maissa ainoa vanhuudenturva, koska sosiaaliturvaa ei ole - lasten tekeminen on siis nykyisellään ainoa keino saada vanhuudenturvaa, eli lapsilta saatavia avustuksia. Tietenkin voisi ajatella, että äärimäisen altruistinen kehitysmaan ihminen jättäisi monet lapset tekemättä ja kärsisi sitten aliravitsemuksesta vanhempana, jotta väestönkasvu olisi pienempää - mutta jos edellytämme heiltä sitä, niin silloin meidän pitäisi itsekin olla valmiita todella ihanteelliseen elämäntapaan, esim. antamaan merkittävä osa tuloistamme hyväntekeväisyyteen, koska panostukseltaan se vastaisi vähintään samaa.

Ei myöskään ole totta, että kaikki ruoka-apu menisi "kankkulan kaivoon".

On totta, että Afrikassa olisi hyvä aikaansaada yhteisöllisyyttä. Ehkä ns. demokratiakehitykseen suuntaava kehitysapua onkin koettanut muuttaa sitä tilannetta.

On luultavasti aikamoinen yksinkertaistus sanoa, että Afrikassa jokainen tavoittelisi omaa etuaan, kun taas Suomessa ollaan talkoohenkisiä. Eikö Afrikassa ole esim. hyvin vahvoja perhe- ja klaanisiteitä, joihin liittyvät lojaliteetit ovat vähintäänkin yhtä vahvoja kuin esim. suomalaisten lähiöissä asuvien ihmisten, tai suomalaisten ihmisten ylipäänsä?

Voisimmeko Suomessa ja Euroopassa koettaa saada yhteishenkeä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja koettaa eism. saada autoilua, joka tuottaa niistä päästöistä merkittävän osan, aidosti laskemaan? Onko sellaista yhteishenkeä jo olemassa? Tai voisimmeko saada yhteishenkeä esim. asunnottomuuden vähentämiseen maassamme, esim. koettamalla yhteisesti kerätä rahaa ja tehdä taloja heille?

Onkohan asia todellakin niin, että kehitysavussa työssä olevat ihmiset (joita ei ole koko maan mitassa paljon) koettavat suojella omaa työpaikkaansa niin vahvasti, että se on merkittävä syy kehitysavun olemassaoloon? Luulen, että nuo ihmiset ovat niin hyvin koulutettuja, etä voisivat hyvin työskennellä muuallakin vähintään yhtä hyvällä palkalla.

QuoteSpiegel haastattelee afrikkalaista talouseksperttiä

Kenialainen talousekspertti James Shikwati, 35, sanoo että kehitysapu Afrikkaan tekee enemmän pahaa kun hyvää. Globalisaation innokas kannattaja puhui SPIEGELin kanssa länsimaisen kehityspolitikaan katastrofaalisista vaikutuksista, korruptoituneista hallitsijoista ja tavasta liioitella AIDS ongelmaa.

Spiegel: Herra Shikwati, G8 kokous Gleneaglesissa aikoo lisätä kehitysapua Afrikkaan...

Shikwati: ... Jumalan tähden, olkaa kilttejä ja lopettakaa.

Spiegel: Lopettakaa? Lännen teollisuusvaltiot haluavat poistaa nälän ja köyhyyden.

Shikwati: Sellaiset aikomukset ovat vahingoittaneet mannertamme viimeiset 40 vuotta. Jos teollistuneet valtiot todella haluavat auttaa afrikkalaisia heidän pitäisi vihdoin lopettaa tämä kamala apu. Maat jotka ovat saaneet eniten kehitysapua ovat pahimmassa jamassa. Huolimatta Afrikkaan kaadetuista miljardeista manner pysyy köyhänä.

Spiegel: Onko sinulla selitystä tälle paradoksille?

Shikwati: Kehitysrahalla rahoitetaan valtavia byrokratioita, tuetaan korruptiota ja mielihyvää(?), afrikkalaiset opetetaan kerjäläisiksi eikä itsenäisiksi. Lisäksi kehitysapu heikentää paikallisia markkinoita kaikkialla ja sillä vaimennetaan se yrittämisen henki jota epätoivoisesti tarvitsemme. Miten absurdilta se kuulostaakaan: kehitysapu on yksi Afrikan ongelmien syy. Jos länsi lopettaisi nämä maksut, normaalit afrikkalaiset eivät edes huomaisi. Vain virkailijat kokisivat kovia. Ja se on se syy miksi he väittävät, että maailma lakkaisi pyörimästä ilman tätä kehitysapua.

Spiegel: Jopa Kenian kaltaisessa maassa ihmisiä kuolee nälkään joka vuosi. Jonkun täytyy auttaa heitä.

Shikwati: Mutta kenialaisten täytyy itse auttaa näitä ihmisiä. Kun jollain Kenian alueella on kuivuutta, korruptoituneet politikkomme refleksinomaisesti pyytävät lisää apua. Tämä pyyntö saavuttaa YK:n World Food Programin -- joka on valtava byrokraattisten virkamiesten laitos, virkamiesten jotka ovat absurdissa tilanteessa: he ovat sitoutuneita taistelemaan nälkää vastaan, mutta jos nälkä poistettaisiin he joutuisivat työttömäksi. On vain luonnollista, että he hyväksyvät avunpyynnöt. Ei ole myöskään epätavallista, että he vaativat hieman enemmän rahaa kuin kyseessä oleva afrikkalainen hallitus on alunperin pyytänyt. He jatkavat tämän pyynnön pääkonttoriinsa ja pian useita tuhansia tonneja viljaa laivataan Afrikkaan...

Spiegel:...viljaa joka suurimmilta osin tulee korkeasti tuetuilta eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta viljelijöiltä.

Shikwati:...ja jossakin vaiheessa tämä vilja päätyy Mombasan satamaan. Osa viljasta menee usein suoraan häikäilemättömien poliitikkojen käsiin, jotka sitten antavat viljan omalle heimolleen vahvistaakseen seuraavaa vaalikampanjaansa. Toinen osa taas päätyy mustaan pörssiin, jossa vilja myydään todella alhaiseen hintaan. Paikallisten viljelijöiden on sama laskea kuokkansa samantien; kukaan ei pysty kilpailemaan YK:n World Food Programin kanssa. Ja koska viljelijät joutuvat sillan alle tämän paineen vuoksi, Kenialla ei olisi viljaa varastossa jos seuraavan vuonna todella tulee nälänhätä. Kyseessä on yksinkertainen, mutta tuhoisa kierre.

Spiegel: Jos World Food Program ei tekisi mitään ihmiset näkisivät nälkää.

Shikwati: En usko. Siinä tapauksessa kenialaisten olisi pakko, vaihteeksi, aloittaa kauppa Ugandan tai Tansanian kanssa ja ostaa ruokansa sieltä. Tällainen kauppa on elintärkeää Afrikalle. Se pakottaisi meidät parantamaan infrastruktuuriamme, samalla kun rajoistamme - jotka muuten eurooppalaiset piirsivät - tulisi helpommin läpäistäviä. Se myös pakottaisi meidät luomaan lakeja jotka suosivat markkinataloutta.

Spiegel: Pystyisikö Afrikka tosiaan ratkaisemaan nämä ongelmat itse?

Shikwati: Tietysti. Nälän ei pitäisi olla ongelma useimmissa Saharan eteläpuolisissa maissa. Lisäksi täällä on valtavat luonnonvarat; öljyä, kultaa, timantteja. Afrikka esitetään aina kärsimyksen mantereena, mutta useimmat luvut ovat todella paljon liioiteltuja. Teollisissa valtioissa on vallalla ajatus, että Afrikka kaatuisi ilman kehitysapua. Mutta usko minua, Afrikka oli olemassa ennen kuin te eurooppalaiset tulitte. Eikä meillä mennyt kovinkaan huonosti.

Spiegel: Mutta silloin ei ollut AIDSia.

Shikwati: Jos uskoisi kaikkia kauhistuttavia raportteja niin kaikkien kenialaisten pitäisi olla jo kuolleita. Mutta nyt testejä tehdään kaikkialla ja on käynyt ilmi, että lukuja on liioiteltu todella paljon. Kyse ei olekaan kolmesta miljoonasta sairastuneesta kenialaisesta, yhtäkkiä luku onkin vain n. miljoona. Malaria on aivan yhtä suuri ongelma, mutta ihmiset harvoin puhuvat siitä.

Spiegel: Ja mistähän se johtuu?

Shikwati: AIDS on iso bisnes, ehkä Afrikan isoin bisnes. Mikään muu ei kykene tuottamaan niin paljon avustusrahaa kuin shokeeraavat AIDS-luvut. Täällä AIDS on poliittinen sairaus ja meidän tulisi olla todella skeptisiä.

Spiegel: Amerikkalaiset ja eurooppalaiset ovat jäädyttäneet varoja jotka on luvattu siirtää Keniaan. Maa on liian korruptoitunut, ne sanovat.

Shikwati: Pelkään pahoin, että raha kuitenkin siirretään pian. Jonnekkinhan sen pitää mennä. Ikävä kyllä eurooppalaisten tuhoavaa halua tehdä hyvää ei pysty enää torjumaan järjellä. Ei ole mitään järkeä, että heti kun Keniaan valittiin uusi hallinto  - vallanvaihto joka lopetti Daniel arap Moisin diktatuurin - hanat yhtäkkiä avattiin ja rahavirrat valuivat maahan.

Spiegel: Sellainen apu lähetetään kuitenkin yleensä tiettyyn tarkoitukseen.

Shikwati: Se ei muuta mitään. Miljoonia dollareita AIDSin vastaiseen taisteluun lähetettyä rahaa istuu kenialaisille pankkitileillä käyttämättömänä. Politikkomme hukutetaan rahaan ja he lapioivat niin paljon kuin pystyvät. Keski-Afrikan entinen tyranni, Jean Bedel Bokassa, kyynisesti tiivisti sen sanomalla: "Ranskan hallitus maksaa kaiken maassamme. Me pyydämme ranskalaisilta rahaa. Me saamme sen, ja sitten me tuhlaamme sen."

Spiegel: Lännessä monet myötätuntoiset kansalaiset haluavat auttaa Afrikkaa. Joka vuosi he lahjoittavat rahaa ja pakkaavat vanhat vaatteensa keräyssäkkeihin ...

Shikwati: ... ja he hukuttavat markkinamme sillä tavaralla. Me voimme ostaa näitä lahjoitettuja vaatteita halvalla ns. Mitumba toreilla. Jotkut saksalaiset (täällä) ostavat  käytettyjä paitoja muutamalla dollarilla, toisinsanoen vaatteita jotka saksalaiset lähettivät Afrikkaan hyvän asian vuoksi. Kun he ovat ostaneet nämä paidat, he huutokauppaavat ne Ebayssa ja lähettävät takaisin Saksaan - kolminkertaiseen hintaan. Tämä on hulluutta...

Spiegel: ...ja toivottavasti poikkeus.

Shikwati: Miksi saamme nämä vuoret vaatteita? Kukaan ei jäädy täällä. Sen sijaan ompelijamme menettävät elantonsa. He ovat samassa asemassa kuin maanviljelijämme. Afrikan alhaisten palkkojen maailmassa kukaan ei voi taloudellisesti pysyä lahjoitettujen tuotteiden mukana. Vuonna 1997 Nigerian tekstiilialalla oli 137,000 työntekijää. Vuoteen 2003 mennessä luku oli 57,000. Tulokset ovat samanlaisia kaikilla alueilla, joissa hukuttava avuliaisuus ja herkät afrikkalaiset markkinat törmäävät yhteen.

Spiegel: Toisen maailmansodan jälkeen saksalaiset pääsivät jaloilleen vain koska amerikkalaiset kaatoivat maahan rahaa Marshall-avun kautta. Eikö sitä voi laskea onnistuneeksi kehitysavuksi?

Shikwati: Saksan tapauksessa vain tuhoutunut infrastruktuuri piti korjata. Weimarin tasavallan taloudellisesta kriisistä huolimatta Saksa oli teollisuusvaltio ennen sotaa. Tuhot jotka tsunami aiheutti Thaimaassa voidaan myös korjata rahalla ja rakennusavulla. Afrikan sen sijaan täytyy ottaa ensimmäiset askeleet moderniin maailmaan itse. Täytyy tapahtua muutos asenteessa. Meidän täytyy lakata ajattelemasta itseämme kerjäläisinä. Nykyään afrikkalaiset näkevät itsensä vain uhreina. Toisaalta, kukaan ei osaa kuvitella afrikkalaista bisnesmiehenä. Tilanteemme muuttamista auttaisi, jos kehitysapuorganisaatiot vetäytyisivät.

Spiegel: Jos he tekisivät niin, niin monia työpaikkoja menetettäisiin ...

Shikwati: ...työpaikkoja jotka luotiin alunperinkin keinotekoisesti ja jotka vääristävät todellisuutta. Kehitysapuorganisaatioiden työpaikat ovat tietysti varsin suosittuja ja he voivat valikoida parhaat hakijat. Kun he tarvitsevat ajajaa, he saavat tusinoittain hakijoita. Ja koska organisaation ajajan täytyy osata myös Englantia sujuvasti, sekä omata hyvät käytöstavat, päädytään tilanteeseen, jossa joku biokemisti kuskaa avustustyöntekijää jakelemassa eurooppalaista ruokaa ja paikalliset maanviljelijät joutuvat työttömäksi. Se on hulluutta!

Spiegel: Saksan hallitus on ylpeä siitä, että se pitää tarkkaa kirjaa kuka saa sen varoja.

Shikwati: Ja mikä on lopputulos? Katastrofi. Saksan hallitus jakoi rahaa suoraan Ruandan presidentti Paul Kegamelle. Tämä on mies jolla on miljoonan ihmisen kuolema kontollaan.

Spiegel: Mitä saksalaisten pitäisi tehdä?

Shikwati: Jos he todella haluavat taistella köyhyyttä vastaan heidän pitäisi lopettaa kehitysapu kokonaan ja antaa Afrikalle mahdollisuus varmistaa oma selviytymisensä. Tällä hetkellä Afrikka on kuin lapsi, joka heti itkee lapsenvahtiaan kun jokin menee pieleen. Afrikan pitäisi seisoa omilla jaloillaan.

http://marekki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76376-jumalan-tähden-lopettakaa-kehitysapu

Vanha ketjunpätkä aiheesta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,93.msg438.html#msg438

Arvoisa nimimerkki odir.
Tuli taas pahamieli ja myötähäpeä kun joku kirjoittaa noin viattomalla mielellä puutaheinää.

Välttäisit edes "kasvihuonepäästöt/autoilu" kommentteja.
Vielä menee vähän aikaa kun ns. virallinentaho joutuu myöntämään että kyseessä oli suuri kusetus.
Valitettavasti kommenttisi säilyvät ikuisesti netissä.

Kehitysapupelleilyn parissa työskenteleville löytyisi tosiaan parempaakin tekemistä. Taannoinen aamutelevisiossa tapahtunut entisen kehitysyhteistyökonsultin avautuminen todistaa sen.
Tai oliko hän se poikkeustapaus...

Quote from: gloaming on 11.12.2012, 19:22:25

Quote from: Tomi on 11.12.2012, 18:38:13Heidi Hautala: väärinkäytökset kuuluvat kehitysavun luonteeseen ja ne pitää hyväksyä

Tietenkin. "Kehitysavun luonne" = moraaliane. On aivan sama, mihin aneen hinta pannaan, kunhan ane saadaan ja voidaan lykätä tuonnemmaksi maailmankyläutopian haaksirikon tunnustamista.

Tämän Hautalan kehitysministerihommat kun on vaan sellaisia ns. luottamustehtäviä, että viimeistään silloin kun ne omat sanat ja teot ei ala enää kohdata, niin sitten voisi olla syytä alkaa katsella muita työtehtäviä. Onhan sillä nyt ihan oikeasti vaikutusta toistenkin maineeseen, kun tuommosestako hänen jatkajien pitäisi katsoa sitten esimerkkiä? Ja se hänen moraalisäteily on jo kauan aikaa sitten haihtunut, jonnekin kauas tuonne eetteriin, että nyt vaan pilaa siellä roikkumisellaan toisten mainetta.

Mitä tuohon "väärinkäytökset pitää hyväksyä" letkautukseen tulee, niin silloinhan virkamiesten kädet on jo tavallaan nostettu pystyyn, että mitään ei pystytä/eikä edes aiota tehdä niitten epäkohtien korjaamiseksi. Tuollaisilla lausunnoilla ei kyllä tavan kansalaisten luottamusta siihen puuhasteluun sitten enää tienata. Ja ovat kyllä itse hyväksyneet nyt senkin, että kritiikkiä on ihan lupa ja suotavakin esittää tuollaiselle touhulle. On ne vaan niin kalliita euroja ottaa irti tästäkin yhteiskunnasta tuollaiseen puuhasteluun.

Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 17:40:02
Mielestäni on moraalisesti väärin jättää auttamatta henkilöä X siksi, koska juuri hänen pelastumisensa esim. poliolta ei muuta suurta kuvaa asiasta käytännössä mitenkään, tai siksi, koska hän tulee luultavasti tekemään paljon lapsia. Tuollainen ihminen tekee yleensä paljon lapsia, koska ne ovat noissa maissa ainoa vanhuudenturva, koska sosiaaliturvaa ei ole - lasten tekeminen on siis nykyisellään ainoa keino saada vanhuudenturvaa, eli lapsilta saatavia avustuksia. Tietenkin voisi ajatella, että äärimäisen altruistinen kehitysmaan ihminen jättäisi monet lapset tekemättä ja kärsisi sitten aliravitsemuksesta vanhempana, jotta väestönkasvu olisi pienempää - mutta jos edellytämme heiltä sitä, niin silloin meidän pitäisi itsekin olla valmiita todella ihanteelliseen elämäntapaan, esim. antamaan merkittävä osa tuloistamme hyväntekeväisyyteen, koska panostukseltaan se vastaisi vähintään samaa.

Pyytäisin antamaan lähteitä tälle vanhalle väittämälle. Päteekö tämä vielä tänä päivänä?

Quote from: odir34r55 on 02.04.2013, 18:44:36
Mielestäni kehitysapu on perusteltua, koska sillä voidaan joitakin auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä. Huolimatta siitä, että osa siitä rahasta meneekin hukkaan.

Perusteltua, jos tämä lähes työkyvytön tekee vain yhden lapsen. Kehitysmaalaisista koostuvat yhteiskunnat ovat lähes työkyvyttömiä alhaisen keskimääräisen ÄO:n ja korkean keskimääräisen itsekkyyden takia. Mitä järkeä kasvattaa lähes työkyvyttömiä yhteiskuntia? Auttaa voi vain jos on ehtona pienentää lähes työkyvyttömiä yhteiskuntia.
(http://reharmonized.an-earful.com/wp-content/uploads/2012/01/b-w-iq-bell-curves-lagriffedulion.jpg)
https://www.google.fi/search?hl=fi&q=detroit%20bankrupt

Quote from: rölli on 13.04.2013, 17:23:09Ongelmana on yleensä yhteisöllisyyden puute ja haluttomuus toimia yhteisön hyväksi. Kun esim. suomessa rakennetaan jotain talkootyönä kylän hyväksi niin afrikassa jokainen tavoitetlee omaa etuaan.

Järkevä viesti, näitä näkee harvoin täällä. Hyvä, että jotkut ymmärtävät, että opportunistien määrä yhteiskunnassa vaikuttaa voimakaasti elintasoon.

Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 17:40:02On luultavasti aikamoinen yksinkertaistus sanoa, että Afrikassa jokainen tavoittelisi omaa etuaan, kun taas Suomessa ollaan talkoohenkisiä.

Minä en sanonut, että jokainen. Siellä on keskimääräinen IQ on matalampi ja keskimääräinen itsekkyys on korkeampi. Samoin Saksassa jokainen päivä ei ole sadeton, vaan sateisia päiviä on keskimäärin paljon enemmän, kuin saharassa. Siksi saksassa on kasvillisuus, saharassa ei ole kasvillisuutta.

QuoteTai voisimmeko saada yhteishenkeä esim. asunnottomuuden vähentämiseen maassamme, esim. koettamalla yhteisesti kerätä rahaa ja tehdä taloja heille?

Asunnottomuuden poistoon ei tarvitse lahjoittaa rahaa, täytyy vain purkaa kaavoitusmonopoli ja keskikokosääntely.

QuoteMutta usko minua, Afrikka oli olemassa ennen kuin te eurooppalaiset tulitte. Eikä meillä mennyt kovinkaan huonosti.

Mikä oli keskimääräinen eliniän odote? Mikä oli lapsikuolleisuus? Puluillakin ja kodittomilla eläimillä ei menee huonosti, koska he saavat jälkeläisiä.

Quote from: odir34r55 on 02.04.2013, 18:44:36

Mielestäni kehitysapu on perusteltua, koska sillä voidaan joitakin auttaa kovassa kurjuudessa olevia ihmisiä. Huolimatta siitä, että osa siitä rahasta meneekin hukkaan. Esimerkiksi rokottaminen poliota vastaan on sellainen asia jota kannatan. Ainakin siellä missä rokotuksen antaminen on suhteellisen turvallista.

Ymmärrän, että jalon ja sivistyneen ihmisen mieli hakee ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin. On periaatteessa hyvä, että ratkaisuja etsitään. Kaikesta altruismista, maailmantuskasta ja hyväntahtoisuudesta huolimatta on oltava varovaisia, ettei tartuta helppoihin vaihtoehtoihin, jotka johtavat huonojen keinojen käyttöön.

Julkisista varoista maksettavan tuen vastaanottaminen aikaa myöten murtaa ja turmelee parhaatkin kansalaiset. Myös yksityinen hyväntekeväisyys muuttuu turmiolliseksi, kun työkykyiset kansalaiset ovat pitempään sellaisen kohteena.

Ylläolevaa väittämää on käytännössä testattu ja havaittu pitkälti paikkansapitäväksi.

Bangladeshilainen Muhammad Yunus ilmaisi saman asian näin:

• Jatkuva ilmaisapu vain luo riippuvuutta, tappaa aloitekyvyn ja auttaa köyhyyttä jatkumaan.
• Tarvitaan vain luottamusta köyhiin. Heidän on se itse tehtävä.
• Teillähän [Suomessa] on mainio sosiaaliturva. Mutta on tuhoisaa elää jatkuvasti sen varassa, ilman työn tuomaa arvostusta ja itsetuntoa.

Lähde: Suomen Kuvalehti 42/2004

Jotta tämä ei jäisi yksipuoliseksi, tarjoan väärien ratkaisujen tilalle mahdollisia oikeita ratkaisuja:

• Kehitysmaiden terävimpien ja kyvykkäimpien nuorten kouluttaminen. Tähän liittyisivät sellaiset tutkintorakenteet ja tutkintonimikkeet, jotka tunnettaisiin vain avun kohdemaassa, jolloin tutkinnot olisivat käytännöllisesti katsoen tuntemattomia ja käyttökelvottomia muualla. Erillisiä kehittyneisiin maihin perustettuja oppilaitoksia voitaisiin käyttää.
• Asiantuntija-apu koululaitoksen ja yliopistolaitoksen perustamiseksi kehitysmaahan.
• Asiantuntija-apu korruption kitkemiseksi kaikista julkisista laitoksista.
• Perhesuunnittelun tukeminen monin tavoin. Tähän voisivat liittyä ehkäisyneuvonta ja ilmaiset sterilisaatiot.
• Sukupuolten tasa-arvon tukeminen. Naisten oikeus koulutukseen olisi tässä keskeistä.
• Pienyrittäjyydelle suotuisan ympäristön järjestäminen esimerkiksi uudenlaisten rahoitusinstrumenttien avulla, missä Muhammad Yunus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Yunus) on näyttänyt esimerkkiä.
• Todellisen osallistuvan kansanvallan vahvistaminen ja siirtäminen pysyväksi osaksi lainsäädäntöä.

Tuolla edellä Ari-Lee lainasi Shikwatia (http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1293632.html#msg1293632), joka mielestäni hyvin rautalangasta vääntäen selitti, mitä on väärä kehitysapu.

QuoteLohela kysyy Afganistanin tuen perillemenosta
KOTIMAA | Turun Sanomat 14:21

Perussuomalaisten turkulainen kansanedustaja Maria Lohela on huolissaan Suomen Afganistanille antaman tuen mahdollisesta väärinkäytöstä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo seurata suoraan Afganistanin budjettiin maksettavan tuen käyttöä.

Lohelan kirjallinen kysymys koskee 30 miljoonan euron vuotuista kehitysapua, jota Suomi on päättänyt maksaa Afganistanille vuoteen 2024 asti. Puolet rahoista ohjataan suoraan Afganistanin valtion budjettiin ilman erillisiä käyttökohteita.

Lohelan mukaan suora budjettituki on luonteeltaan hyvin ongelmallista. Hänen mukaansa se mahdollistaa myös korruption ja muut väärinkäytökset. Vaihtoehto suoralle budjettituelle olisivat konkreettiset hankkeet, joihin apu voidaan suoraan ohjata.

Lohela tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo seurata tukea. Hän kysyy myös, aikooko hallitus noudattaa avoimuutta avun tuloksellisuudesta ja korruptioon liittyvistä riskeistä.

Tukea pitäisi Lohelan mielestä valvoa erityisen tarkkaan, koska YK:n raportin mukaan korruptio on kasvanut Afganistanissa huomattavasti ja sen kustannukset on arvioitu yli kolmeksi miljardiksi euroksi.

TS

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/481181/Lohela+kysyy+Afganistanin+tuen+perillemenosta

QuoteKehitysministeri harmittelee, että Suomi ei pääse kehitysavussa tavoitteeseensa. Suomi on tähdännyt siihen, että kehitysavun määrä olisi 0,7% BKT:stä vuonna 2015. Hautalan mukaan hyvä jos Suomi pääsee edes 0,6%:iin ja sekin edellyttää jo melkoista optimismia.

Hallitus on leikannut kehitysavusta 100 miljoonaa. Tavoitteena on ollut, että summa korvautuisi Suomen päästökaupoista saamilla tuloilla, mutta nyt näyttää,  että ne tulot jäävät oletettua huomattavasti pienemmiksi.

Yle: Kehitysministeri Heidi Hautala: Suomi tiivistää yhteistyötä veroparatiisien vastustuksessa (http://yle.fi/uutiset/kehitysministeri_heidi_hautala_suomi_tiivistaa_yhteistyota_veroparatiisien_vastustuksessa/6636801) 11.5.2013

Hallitus ei ole leikannut kehitysavusta 100 miljoonaa, vaan suunnitellut, että vuonna 2015 kehitysavun tasoa lasketaan nykyisestä 59 (30+29) miljoonalla eurolla eli muutamalla prosentilla. On sitten seuraavan hallituksen asia, mitä kehitysavun taso siitä eteenpäin on, mutta tänä ja ensi vuonna kehitysapuun ei kosketa.

Tai kosketaanpas. Lisäksi kaikki Suomen saamat päästöhuutokauppatulot ohjataan tämän päälle kehitysapuun. Se on veronmaksajien rahaa siinä missä muukin. Tälle vuodelle odotettu potti on noin 75 miljoonaa euroa, mutta EU:n poliittisista päätöksistä riippuen päästökaupan arvo saattaa jatkossa moninkertaistua. Kehitysavun taso ei siis Hautalan väitteistä huolimatta laske tai pysy edes samana, vaan vastoin muuta leikkauspolitiikkaa se jatkaa tämän hallituksen kaudella edelleen kasvuaan.

QuoteHautala penää lisää varoja kehitysapuun


Kehitysministeri Heidi Hautala toivoo, että hallitus palaisi ensi vuoden kehysriihessä 0,7 prosentin kansainväliseen sitoumukseen kehitysavun tasosta.

Hautala arvioi Vihreiden puoluekokouksessa pitämässään puheessa kulunutta hallituskautta. – Vaikka hallitus leikkasi kehyksessä kehitysavun budjettirahoitusta vuosina 2015–2017 noin 90 miljoonalla eurolla, yhdessä Ville Niinistön kanssa olemme torjuneet satojen miljoonien meille esitetyt lisäleikkaukset. Jotta saavutamme kansainvälisen sitoumuksemme 0,7 prosentin, on ensi vuoden kehysriihessä kehitysavun tasoon erityisesti vuonna 2015 palattava, Hautala sanoi.

Hautala pitää tärkeänä myös sitä, että jo nyt kaikki hallituskaudella saatavat päästöhuutokauppatulot ohjataan kokonaan ja viipymättä kehitysyhteistyöhön ja sen osana kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

– Tässä on otettu ensimmäinen tärkeä ja hieno askel: eduskunnalle juuri annettuun lisäbudjettiin sisältyy ensimmäinen erä, tällä kertaa 32 miljoonaa, Hautala totesi.

Hautala arvioi Vihreiden onnistuneen hallituksessa muun muassa siinä, että kehityspolitiikkaa on uudistettu vihreämpään suuntaan.

– Tilanteessa, jossa perinteinen kehitysrahoitus ei millään riitä poistamaan maailmasta köyhyyttä ja vastaamaan globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, on tärkeää lisätä muilla politiikanaloilla ymmärrystä niiden kehitysvaikutuksista, Hautala sanoi.

Hautalan mukaan Vihreiden vaikutusvalta on hallituksessa kokoaan suurempi.

– Usein olemme olleet muovaamassa ratkaisua, kun varsinkin kahdella suurella hallituspuolueella on ollut vaikeuksia sopia, Hautala muistutti.

Hautala toivookin hallitukselta valmiutta sopia pelottomasti vaikeista tulevaisuuskysymyksistä, kuten esimerkiksi eläkeiästä, ammattiliittoja ja työantajajärjestöjä kuunnellen.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/hautala%20pen%C3%A4%C3%A4%20varoja%20kehitysapuun-3835 (http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/hautala%20pen%C3%A4%C3%A4%20varoja%20kehitysapuun-3835)

Quote
Kehitysministeri Heidi Hautala toivoo, että hallitus palaisi ensi vuoden kehysriihessä 0,7 prosentin kansainväliseen sitoumukseen kehitysavun tasosta.

Suomen talous on täysin polvillaan, mutta Heidi The Grey se vaan jaksaa jauhaa nollapilkkuseiskasta ja kansainvälisistä sitoumuksista. Ei saatana tämän akan kanssa menee hermot. 

Quote
– Vaikka hallitus leikkasi kehyksessä kehitysavun budjettirahoitusta vuosina 2015–2017 noin 90 miljoonalla eurolla, yhdessä Ville Niinistön kanssa olemme torjuneet satojen miljoonien meille esitetyt lisäleikkaukset.

Siis onko hallituksen sisältä joku esittänyt satojen miljoonien lisäleikkauksia? Mikä taho mahtaa olla kyseessä? Tämä on itseltäni mennyt täysin ohi.

QuoteEduskunta käsittelee tänään lisätalousarviota ja vie siinä käytäntöön kehysriihen päätöksen ohjata kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tällä hallituskaudella kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Esimmäinen erä on 32 miljoonaa euroa, mikä korvaa jo jonkin verran varsinaisen budjettirahoituksen leikkauksia.

Heidi Hautala: Kehitys- ja ilmastorahoitukselle vahvistusta päästökauppatuloista (http://www.vihreat.fi/blogit/heidi-hautala/kehitys-ja-ilmastorahoitukselle-vahvistusta-paastokauppatuloista) 28.5.2013

Mitähän leikkauksia Hautala mahtaa tarkoittaa? Tänä ja ensi vuonna kun ei leikata mitään, mutta entisten päälle tulevat siis nämä päästökauppatulot. Vasta vuonna 2015 pitäisi leikata suorasta budjettirahoituksesta, mutta päästökauppatulojen vuoksi kehitysapu tulee todennäköisesti silloinkin kasvamaan. Ja ihan samanlaista veronmaksajien rahaa ne päästökauppahärdellin rahatkin ovat.

QuoteKehitysyhteistyön ja määrärahojen lisäämisen kannatus kasvanut

Suomalaisista 80 prosenttia suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti, ilmenee Taloustutkimuksen mielipidemittauksesta. Nyt 31 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, kun viime vuonna luku oli 28 prosenttia. Vastaavasti kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksellisenä tai yhdentekevänä pitävien osuus on pienentynyt.

Auttamisen halu näkyy suomalaisten asenteissa taloudellisesta taantumasta huolimatta. Kehitysmäärärahojen lisäämistä kannattavia on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin niiden vähentämistä kannattavia, ja 62 prosenttia pitäisi määrän ennallaan. Korotusta kannattavien osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta.

Kysely tuo esiin myös suomalaisten tiedontarpeen: hyvin moni ei tiedä kehitykseen liittyvistä myönteisistä muutoksista. Esimerkiksi 68 prosenttia suomalaisista uskoo köyhyyden lisääntyneen, vaikka todellisuudessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut vuodesta 1990. Myös arviot kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ovat viime vuosina vähitellen heikentyneet.

"Olen iloinen suomalaisten vankasta tuesta kehitysyhteistyölle. Kysely kuitenkin osoittaa, että meidän täytyy kertoa entistä paremmin, millaisia hyviä tuloksia kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan. Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta. Nyt yli 1,2 miljoonalla etiopialaisella on puhdasta juoma- ja kotitalousvettä. Suomalainen veronmaksaja on maksanut tästä Etiopian ohjelmasta keskimäärin 0,36 euroa vuodessa", sanoo kehitysministeri Heidi Hautala.

Kokonaisuudessaan julkiseen kehitysyhteistyöhön on varattu valtion budjetissa tänä vuonna 1118 miljoonaa euroa, mikä on noin 206 euroa asukasta kohti
...

Ulkoasiainministeriö (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278397&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI)

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40
Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

Quote from: jmk on 12.06.2013, 13:25:32

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40
Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

Olisi mukava joskus kuulla päivitystä niiden kaivettujen kaivojen toiminnasta.  Kuinka monta vuotta ne ovat keskimäärin toiminnassa, ennen kuin valkoinen mies tulee kaivamaan uuden?

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2013 (PDF, 589 kt) (http://www.ulkoasiainministerio.fi/public/download.aspx?ID=115807&GUID=%7B40EDE77E-9A21-4268-8A69-E12EDC50E92D%7D)

Quote from: jmk on 12.06.2013, 13:25:32

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40
Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

No eivät afrikkalaiset ole vielä oppineet kakkimaankaan, sinne viedään suomalaista kakkimisen huippuosaamista. Sitten kun opittu potalle ja ehkä joskus pyyhkimäänkin niin ehkä jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua voidaan alkaa opettaa lapion käyttöä. Jos asiassa kiirehditään liikaa, voidaan länsimaisen kakkimiskulttuurin tyrkyttäminen afrikkalaisen perinnekakkimisen korvaajaksi kokea rasismina.

Tässä Käymäläseura Huussi ry:n käynnissä olevia afrikkalaisten pyllynpyyhkimishankkeita:

Sambian kuivasanitaation kehittämishanke (ZASP), 2006-2013
Keväällä 2006 alkaneen ZASP-hankkeen tarkoituksena on parantaa Kalokon heikkoa sanitaatiota ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta rakentamalla kuivakäymälöitä ja antamalla hygieniakasvatusta. Hankkeen päärahoittajana toimii Ulkoasiainministeriö.

Msunduzan kuivasanitaatiohanke, 2007-2013
Hanke kohdistuu Swazimaan pääkaupungissa Mbabanessa sijaitsevaan Msunduzan slummialueeseen, jossa parannetaan alueen sanitaatiohygieniaa rakentamalla käymälöitä sekä koulutusta järjestämällä. Hankkeen päärahoittajana toimii Ulkoasiainministeriö.

Lusakan kuivasanitaation kehittäminen, 2008-2013
Sambian pääkaupungin Lusakan lähiössä, Madimbassa toteutettava hanke, jolla parannetaan alueen sanitaatiota ja vesihuoltoa käymälöitä ja vesipisteitä rakentamalla sekä järjestämällä koulutusta mm. hygieniasta ja käymäläjätteiden lannoitekäytöstä kotipuutarhoissa. Hankkeen päärahoittajana toimii Ulkoasiainministeriö.

http://www.huussi.net/hankkeet.html (http://www.huussi.net/hankkeet.html)

Quote from: jmk on 12.06.2013, 13:25:32

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40
Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

Juu, ei ole haiteikkiä, mutta kyllä se muuten on niin kovaa hommaa, että ennen pitkää noilla leveysasteilla alkaa kovakuntoiseltakin mieheltä höplät helmeillä. Ja ainakin verrattuna paskahuussin rakentamiseen se on iso projekti. :)

Käymäläseura  :o

Mämmilä-sarjakuvassahan oli Mämmilän turistivalttina käymäläkylä.

Sanotaan, että Pahkasika lopetti, kun todellisuus ylitti parodian. Kävikö Mämmilälle samoin?

"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40Suomalainen veronmaksaja on maksanut tästä Etiopian ohjelmasta keskimäärin 0,36 euroa vuodessa", sanoo kehitysministeri Heidi Hautala.

Kokonaisuudessaan julkiseen kehitysyhteistyöhön on varattu valtion budjetissa tänä vuonna 1118 miljoonaa euroa, mikä on noin 206 euroa asukasta kohti
...

Ulkoasiainministeriö (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278397&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI)
[/quote]
Eli 0,36 euroa per nenä mennyt kaivoon ja 205,64 euroa kankkulan kaivoon.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278291&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

QuoteRauli Virtanen: Kehitysyhteistyön virheistä opitaan

"Valitettavaa on, että asioihin perehtymättömien ihmisten mielikuvissa pienet skandaalit jäävät päällimmäisiksi", toteaa Suomen kehitysyhteistyöstä historiikin kirjoittanut, kymmeniltä kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen.

Ulkoministeriö on tukenut kirjan julkaisemista kehitysyhteistyövaroin.

Enpä tiennytkään, että kehyrahoja käytetään myös julkaisutoimintaan.

Quote from: Onkko on 12.06.2013, 14:11:44
Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Toisin sanoen kannanotto "pitäisi käyttää enemmän" perustuu täydellisen väärään käsitykseen nykytasosta. Jos jonkun mielestä "pitäisi käyttää enemmän kuin 110 miljoonaa", niin on epärehellistä tulkita kyseisen henkilön haluavan, että pitäisi käyttää enemmän kuin nykyään miljardi.

==> Tarvittaisiin rehellisesti muotoiltu mielipidekysely. Homma-porukanko se täytyy taas järjestää?

Quote from: Onkko on 12.06.2013, 14:11:44
"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Niinpä. Määrärahoja halutaan nostaa. Tosin kysyttäessä samasta ihmisjoukosta yli 60% kuvittelee kehitysapuunkäytettävän 10% tai alle todellisesta rahamäärästä, ja 20% arvioi avun määrän vähemmän radikaalisti alakanttiin. Oikeaa lukua veikkaa 10% ja todellista suuremmaksi sitä uskoo 1% vastaajista.

Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?

Quote from: jmk on 12.06.2013, 13:25:32

Quote from: Iloveallpeople on 12.06.2013, 13:22:40
Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

Kumpaa itse tekisit?
a. Hengailisit kavereiden kanssa kaupungilla sen aikaa kun Suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuettu firma tulee tontille ja tekee sen kaivon sulle ilmaiseksi.
b. Laittaisit haalarit niskaan ja sylkäisisit käsiisi ja aloittaisit kaivon kaivamisen, sanoilla ensin oli suo, kuokka ja ahmeti.

Eipä järin hyvin tuo kehitysapu ole toiminut, jos vuonna 2013 etiopia ei itse osaa/kykene/viitsi kaivoja kanslaisilleen porata.

Quote from: RP on 12.06.2013, 14:26:55
Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?

Sellainen olisi väärin kysytty.

Quote from: Juho Rahkonen, TaloustutkimusMonissa aikaisemmissa mielipidetutkimuksissa on havaittu, että kansalaisten tiedontaso yh-
teiskunnallisista asioista ei ole demokratiateorioiden edellyttämällä tasolla. Jopa asioiden to-
dellisen suuruusluokan hahmottaminen on useimmille vaikeaa. Tämä ei välttämättä tarkoita
sitä, että demokratia olisi kriisissä tai että demokratia ei olisi tunnetuista yhteiskuntajärjestel-
mistä paras. Kysymys on pikemminkin siitä, millaisella tasolla liikutaan, kun yleisestä mielipi-
teestä haetaan tukea ja osviittaa päätöksenteolle. Tuskin voidaan kohtuudella edellyttää, että
rivikansalainen käyttäisi aikaansa ja muita resurssejaan perehtymällä kovin tarkasti erilaisiin
hallinnollisiin yksityiskohtiin – sellainen on asiantuntijoiden työtä.

Sen sijaan mielipidetutkimukset ovat parhaimmillaan, kun mitataan omantunnon ja arvojen
tasolla sitä, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä, tavoittelemisen arvoisena. Ihminen osaa kyllä
vähäisemmilläkin yleistiedoilla ottaa perustellusti kantaa siihen, minkä hän sisimmässään ko-
kee oikeaksi ja vääräksi. Tilastollisen edustavuutensa ansiosta mielipidetutkimukset voivat
myös korjata virheellisiä olettamuksia, joita saattaa syntyä, jos seurataan vain niitä
mielipiteitä, joita tuodaan näkyvimmin ja äänekkäimmin julkisuuteen erilaisten etu- ja
painostusryhmien toimesta. Mielipidetutkijaa kiinnostaa hiljainen enemmistö, joka on usein
mielipiteissään varsin maltillinen.

Maltillinen hiljainen enemmistö on mielipidetutkijan mielestä oikeassa siitä huolimatta, että sille ei kerrota edes kyselyssä faktoja. Kyselyssä voidaan näköjään vuodesta toiseen ohjailla vastaajia ja tuloksista voidaan muokata paremmin tilaajan kantaa myötäilevä tiedote mediakäyttöön - se on mielipidemanipuloijan työtä se.

Quote from: Juho Rahkonen, Taloustutkimus
Toisaalta, kun kansalaisille kerrotaan, mikä on kehitysyhteistyöhön menevä satsaus, he suh-
tautuvat siihen varsin hyväksyvästi: virallinen tavoite (0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta)
saa enemmän kannatusta kuin se luku, joka on lähempänä tämänhetkistä toteutumaa (0,5
prosenttia).

Tämänvuotisesta raportista ei enää käy ilmi, että jo itse kysymyksessä tarjotaan oikeaksi vastaukseksi tuota 0,7 prosenttia ilmoittamalla se Suomen tavoitteeksi. Hävettääkö yhtään, Juho/Taloustutkimus? Kyllä pitäisi.

Sama vuosittainen tutkimus aiemmin:
2012-07-03 Talouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua  (http://hommaforum.org/index.php/topic,72594.msg1055991.html#msg1055991)
2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen (http://hommaforum.org/index.php/topic,52584.msg721010.html#msg721010)

Quote from: Onkko on 12.06.2013, 14:11:44
"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Mutta tämäkin muunnetaan näin:

QuoteVoisikin todeta, että tuskinpa suomalaiset kovin hyvin tietävät, paljonko rahaa menee esimerkiksi terveydenhuoltoon Suomessa vuosittain. Siinä mielessä merkittävää ei olekaan tietämättömyys luvuista, vaan enemmän vaikuttaa asenne: paljonko haluamme antaa köyhimpien maiden auttamiseen.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 13.06.2013, 11:04:53
Mutta tämäkin muunnetaan näin:

QuoteVoisikin todeta, että tuskinpa suomalaiset kovin hyvin tietävät, paljonko rahaa menee esimerkiksi terveydenhuoltoon Suomessa vuosittain. Siinä mielessä merkittävää ei olekaan tietämättömyys luvuista, vaan enemmän vaikuttaa asenne: paljonko haluamme antaa köyhimpien maiden auttamiseen.

Toisaalta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset luulevat tilanteen kehitysmaissa olevan entistäkin pahempi, kun se oikeasti on parempi - mikä taas ei ole kehitysavun ansiota. Mistä muualta kuin omaa asiaansa ajavien "asiantuntijoiden", poliitikkojen ja toimittajien kautta suomalaiset olisivat voineet saada näin väärän ja valheellisen mielikuvan niin avun tarpeesta, kehitysavun vaikutuksista kuin sen kustannuksistakin?

Tästä kyselystä tiedottaminen on osa koneistoa, jolla meille yritetään uskotella, että suomalaiset ovat 0,7% bkt-tavoitteen takana siinä missä Heidikin. Eivät ole. Heille ei vain kerrota faktoja. Pelkästään tiedotusvälineitä ja kehitysministeri Hautalan lausuntoja seuraamalla voisi esimerkiksi luulla, että kehitysapuun on tehty viime aikoina leikkauksia, vaikka avun määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen joka vuosi.

Quote
Tiedätkö kehitysmaissa tapahtuvasta positiivisesta kehityksestä?
MAIJA ULMANEN 18 minuuttia sitten

YK asettaessa vuosituhattavoitteet vuonna 1990, maailman ihmisistä lähes puolet eli alle dollarin päiväbudjetilla.

Kehitystyön tuore mielipidemittaus paljastaa, että vaikka köyhyys on viime vuosina vähentynyt, luulevat suomalaiset sen päinvastoin lisääntyneen.

65 prosenttia suomalaisista uskoo köyhyyden lisääntyneen, vaikka todellisuudessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 köyhyydessä eli kaksi miljardia, kun tänä päivä sama luku on 1,4 miljardia.

Kestäviä muutoksia yhteiskuntaan

Suomalaiset kokevat, että kehitysyhteistyössä kuuluu panostaa kestävään yhteiskunnalliseen muutokseen, pelkän avun jakamisen sijaan.

Tärkeimpien kehitysyhteistyön osa-alueiksi 44 prosenttia suomalaisista nosti mielipidemittauksessa muun muassa koulutuksen, ihmisoikeus - ja tasa-arvoasiat.

Kolmannes vastaajista parantaisi naisten ja lasten asemaa kehitysmaissa.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että näillä aloilla on jo tapahtunut paljon kehitystä positiivisempaan suuntaan.

Vuonna 2010 yli 90 prosenttia kaikista kehitysmaiden lapsista aloitti peruskoulun, ja toisin kuin suomalaiset luulevat, myös tytöt pääsevät kouluun. Sataan poikaan kohden 97 tyttöä aloitti koulu-uransa vuonna 2010, kertoo Ulkoministeriön kehitysviestinnän uutiset.

- Ihmisten luottamus siihen, että kehitysyhteistyöllä voidaan lisätä demokratiaa ja parantaa ihmisoikeuksien toteutumista on lisääntynyt. Tämä vastaa minunkin näkemystäni - ja kehityspoliittisen ohjelman lähtökohtia, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa.


Verkkouutiset
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Kehitysmaat-4816

Paljonko on paljon kehitystä ja mitä se on tähän mennessä maksanut? Lukuja ja tilastoja olisi kivempi tarkastella kuin Hautalan tosiasioita.

"Suomalaiset kokevat, että kehitysyhteistyössä kuuluu panostaa kestävään yhteiskunnalliseen muutokseen, pelkän avun jakamisen sijaan."

Suomalaiset ovat oikeassa.

Positiivista tietysti jos kehitys on ollut positiivista.

Väestö lisääntyy kehitysmaissa ruokapulasta huolimatta. lapsia kuulemma tehdään, että lapset tekevät perheessä työtä vanhempiensa kanssa ?? mitä enemmän ihmisiä sitä yleisempiä tappavat taudit. länsi-maista tulee lääkäreitä ja hoitajia estämään kehitysmaalaisten kuolemnen näihin tauteihin. myös mitä enemmän porukkaa sitä enemmän tarvitaan ruoka ym apua. Noidankehä? Olsiko syntyvyyden säännöstelyllä mitään vaikutusta tauteihin ja jatkuvaan avuntarpeeseen

Quote from: normi on 12.06.2013, 18:24:16
Eipä järin hyvin tuo kehitysapu ole toiminut, jos vuonna 2013 etiopia ei itse osaa/kykene/viitsi kaivoja kanslaisilleen porata.

Kaivojen kaivamattomuus johtuu ehkä yksinkertaisesti siitä syystä, että sikäläiset ovat koneinsinöörejä (paperit voivat olla hukassa, "mut siis ihan oikeesti") eivätkä suinkaan mitään kaivosinsinöörejä.

Kyselyn tuloksista:
Kuinka hyvin väittämä "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista" vastaa omaa käsitystä?
=> Vertailukelpoisen tarkastelujakson 2006-2013 alin tulos 2,68

Jostain syystä, mahdollisesti julkisuudessa tiuhaan pyörivistä harhaanjohtavista leikkaus- ja bkt-osuuslausunnoista johtuen, kehitysavun rahamäärä arvioitiin tänä vuonna selvästi aiempia vuosia alemmaksi. Kun viime viime vuonna 46 prosenttia vastaajista arvioi kehitysavun tasoksi 150 miljoonaa euroa tai vähemmän, tänä vuonna jo huimat 61 prosenttia luuli tasoksi 110 miljoonaa euroa tai vähemmän. Oikeasti summa on kymmenkertainen. Toistan vielä. 61 prosenttia (ei edes "vain" 39 prosenttia, kuten Taloustutkimuksen Juho Rahkosen tekstissä näppärästi harhautetaan luulemaan) arvioi kehitysavun euromääräisen tason korkeintaan kymmenesosaksi siitä, mitä se oikeasti on.

En muuten keksi mitään muuta syytä kyselyn rahamäärärajapyykkien siirtämiselle kuin vertailun vaikeuttaminen, mutta tulokset puhuvat puolestaan näinkin. Samoin puhuu puolestaan täydellinen mediahiljaisuus sen tiedon suhteen, kuinka täysin pieleen suomalaiset "kannattamansa" kehitysavun määrän arvioivat.

---

QuoteSuomalaisten auttamishalu on pysynyt vahvana taloustaantumasta huolimatta: yli 80 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kehitysyhteistyön saavutuksista kansalaisilla on kuitenkin synkkä käsitys, käy ilmi ulkoministeriön mielipidekyselystä.

Kepa: Suomalaiset kehitysyhteistyöstä: Tuki vankkaa, tiedot hataria (http://www.kepa.fi/uutiset/10041) 12.6.2013

Kepan käsittelevässä jutussa kuvataan suomalaisten tuki kehitysavulle ulkoministeriön kyselyn perusteella "vankaksi". Suomalaisten tietoja kehitysteemoista kuvataan masentavan huonoiksi, mutta jutussa jätetään kokonaan mainitsematta sen kaikkein ilmeisimmän tiedon puute, eli että kyselyyn vastanneet suomalaiset luulivat kehitysavun määrän euroina vain murto-osaksi todellisesta.

Kehitysministeri Heidi Hautala haluaisi muuttaa suomalaisten mielikuvia kehitysavusta tuomalla julkisuuteen enemmän esimerkkejä siitä, mitä kehitysavulla on saavutettu. Minä haluaisin mieluummin nähdä tietoa siitä, kuinka suuri merkitys kehitysavulla on tutkimusten mukaan ollut muihin kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin (kauppa, tekniikan kehittyminen jne.) verrattuna.

---

QuoteLobbausryhmät puuttuvat

Suomessa kehitysyhteistyö synnyttää välillä mediaskandaaleita.

"On tärkeää, että media on kiinnostunut väärinkäytöksistä. Valitettavaa on se, että asioihin perehtymättömien ihmisten mielikuvissa pienet skandaalit jäävät päällimmäisiksi. Samalla ne ruokkivat kehitysyhteistyön vastaisia asenteita. Varsinkin nyt, kun nationalismi ja populismi voivat hyvin."

"Aina, kun media kertoo kansalaisten verorahojen väärinkäytöksistä, herää intohimoja. Kehitysyhteistyöllä ei ole Suomen politiikassa voimakkaita, selvästi erottuvia lobbausryhmiä. Onneksi valtaosa suomalaisista kuitenkin suhtautuu kehitysapuun positiivisesti. Silti vahtikoiria tarvitaan."

Ulkoministeriön kehitysviestintä: Rauli Virtanen: Kehitysyhteistyön virheistä opitaan (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278291&contentlan=1&culture=fi-FI) 11.6.2013

Vuoden vitsi?

Quote from: Roope on 17.06.2013, 21:47:15

Quote
Kehitysyhteistyöllä ei ole Suomen politiikassa voimakkaita, selvästi erottuvia lobbausryhmiä.

No johan pomppas!

Muut eturyhmät sentään joutuvat itse maksamaan lobbarinsa - kehitysyhteistyössä lobbaritkin toimivat verovaroin tuettuna.

Iloinen veromaksaja siis maksaa rahaa siitä hyvästä, että joku kusetusryhmä käy lobbaamassa päättäjiä, jotta nämä kuppaisivat vielä lisää rahaa veronmaksajalta. Ja näillä siis ei ole "voimakkaita lobbausryhmiä", voi elämän kevät.

Quote
No johan pomppas!

Muut eturyhmät sentään joutuvat itse maksamaan lobbarinsa - kehitysyhteistyössä lobbaritkin toimivat verovaroin tuettuna.

Iloinen veromaksaja siis maksaa rahaa siitä hyvästä, että joku kusetusryhmä käy lobbaamassa päättäjiä, jotta nämä kuppaisivat vielä lisää rahaa veronmaksajalta. Ja näillä siis ei ole "voimakkaita lobbausryhmiä", voi elämän kevät.

Verovaroin toimiva, puhtaisiin mielikuviin tai valheisiin perustuva tiedottaminen ei ole lobbausta. Lobbausta on esimerkiksi sellainen toiminta, jota harjoittaa jonkin paikkakunnan asukasyhdistys pyytäessään kansanedustajaansa / kunnanvaltuutettuaan äänestämään "ei" vaikkapa kansalaisuuslaille, jossa jokainen joltain alueelta tuleva (tai sellaiseksi tekeytyvä) pääsee maahan loppuiäkseen, kaupungin keskustaan sijoitettavalle vastaanottokeskukselle tai apartheidilaiselle uimahallivuorolle.

Ja koska päätökset kehitysapuun liittyen tehdään pääosin salassa ja tarjoillaan kansalaisille "valmiina pakettina, johon uppoaa vain 100 miljoonaa euroa", ei kukaan voi tosiasiassa edes närkästyä siitä, että apua kohdennetaan jatkuvasti maihin, joissa naisten ja lasten asema, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja uskonnonvapaus ovat lähinnä peräkkäisiä sanoja, eikä tämän miljardiluokan rahan vastineeksi edes vaadita kohdemaita muuttamaan käytäntöjään. Lisäksi kenelläkään ei ole oikeutta närkästyä siitäkään että tätä miljardia ollaan jatkuvasti venyttämässä, samalla unohtaen kotimainen mielenterveystyö, teiden kunnostaminen, palo- ja pelastustoimen ylläpito, poliisitoimi ja opetustoimi.

Ketjussa aikaisemmin esitetyt tiedot liittyen suomalaisten tietämättömyyteen (61% prosenttia kansalaisista luulee kehitysavun olevan noin 10% siihen todellisuudessa käytettävästä summasta) arvelisin perustuvan lähinnä vuosikausien sumutukseen ja täydelliseen mediahiljaisuuteen tosiasioista.

 :flowerhat:

Sinänsä tuo Rauli Virtasen historiikki kehitysavusta on mielenkiintoinen. Ongelmana on lähinnä, että rahoittajan ollessa UM siinä ei voi liikaa kertoa epäonnistumisista, joita toki riittää runsain mitoin.

Rahaa taas veronmaksajien persuksesta ja tulevien suomalaisten kasvavasta velkataakasta on tarjolla hassattavaksi. :facepalm:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46438&contentlan=1&culture=fi-FI

Halla-ahon kirjoituksesta "Onhan meillä varaa" jokunen vuosi sitten:

Quote
Miksi budjetissa on momentteja, jotka kasvavat vuosi vuodelta riippumatta valtion yleisestä tulo- ja menokehityksestä?

Lisäksi ko. kirjoituksessa kysyttiin, miten kehitysapumenot muka ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi neuvola- tai pelastuspalvelut.

Tietysti joku matematiikkaa taitamaton ja täysin yleissivistymätön ihminen (Kehitysapuministeri, joka ei esim. tiedä että Suomessa pitää verot maksaa. En mainitse nimeä, koska ilmapiiri) voi nyrkkiään purematta väittää, että kehitysapumenot pienenevät tai edes pysyvät samana. Mielestäni tähän on paikallaan esittää jatkokysymys: miksi valtion budjetissa on menoja, joiden todellisesta määrästä valtaosa kansalaisista pidetään tarkoituksella autuaan tietämättömänä. Edelleen haluaisin tietää, että näinkin tuikitärkeästä momentista vastuussa olevia tahojen pätevyyttä ei kyseenalaisteta millään tavalla? Ovatko kehitysavun kohdemaat nykyään sitten kehittyneitä jollain tavalla?

Säännöllisen epäsäännöllisesti kuulee valitusta siitä, että kehitysapu ei ole vaikkapa sitä maagista 0.7% BKTsta. Eli selvästikin valtion pitää ottaa velkaa, että se voi jakaa sitä täysin vastikkeetta ulkomaille. Ja edelleen selvästikin on ihan okei, että yhteiskunnassa y on olemassa hallitsija joka käyttää valtionsa budjettia henkilökohtaisena pankkiautomaattinaan ja kun rahat eivät riitä esim. terveydenhuoltoon, kaivojen rakentamiseen ynnä muihin välttämättömyyksiin, niin ei muuta kun "Tule apuun länsi" ja länsihän tulee, koska lännessä iso osa maista osallistui siirtomaa-ajan julmuuksiin. Ja siirtomaa-aika heijastaa "syyllisyyden taakan" myös sellaisten maiden päälle, joilla ei näihin kekkereihin ollut osaa eikä arpaa. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

Quote from: kryyni on 27.06.2013, 12:41:31
Lisäksi ko. kirjoituksessa kysyttiin, miten kehitysapumenot muka ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi neuvola- tai pelastuspalvelut.

Koska me tienataan tällä.

QuoteOn totta, että investoinnit ja muu kaupallinen toiminta ovat vähentäneet köyhyyttä kokonaisuudessaan enemmän kuin kehitysapu.

[...]

Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja heikoimpien tukemista. Samalla vahvistetaan tasa-arvoista talouskasvua, joka vähentää köyhyyttä vielä huomattavasti enemmän kuin eriarvoisuutta luova tai ylläpitävä talouskasvu.

Oikeudenmukaisen talouskasvun edistäminen lisää välillisesti talouskasvua ja työllisyyttä myös Suomessa eli juuri sitä, mitä Hynninen kaipasi.

Heidi Hautala
kehitysministeri (vihr)

HS mielipide: Kehitysapu kiertyy Suomen hyväksi (http://www.hs.fi/mielipide/a1371620840594) 20.6.2013

Hautala joutuu jälleen kerran logiikassaan monella tavalla umpikujaan, mutta tuskin se häntä masentaa.

Mitä tarkoitusta varten suoritetaan mielipidekyselyä kehitysavusta? Kysymyksetkin ovat tilaajan mieleisesti kohtalaisen johdattelevia. Mistä muusta hallinto teettää mielipidekyselyjä, eurokriisin hoidosta, vakuuksista...?


Lobbausryhmiä on jo olemassa. Kepa ja kaikki istuvat päättäjien kanssa samoissa foorumeissa, ja päätyvät samaan tulokseen, että rahaa tarvitaan lisää.


Kepa julkaisee tietoa miten rahoitushakemuset saa parhaiten läpi. Vuosi, kaksi sitten Kepa toteutti UM:n toiveen lisätä määrällisesti kehitysapujärjestöjen määrää. Toiveena oli saada muistaakseni saada jokunen kpl uusia. Yleensähän rahaa annetaan tarpeen mukaan, mutta nyt piti kasvattaa "tarvetta" kun rahaa oli jakaa enemmän kuin oli tarvetta.

Quote
Etiopia pyristelee irti apuriippuvuudesta
14.4.2006 21:26 A A
Inka Kovanen
HELSINGIN SANOMAT


Etiopialainen vitsi kertoo jotakin maan pitkään jatkuneesta riippuvaisuudesta ulkomaisesta avusta.

YK:n IRIN-uutispalvelun välittämässä vitsissä kaksi viljelijää puhuvat vähäisiksi jääneistä sateista ja sen vaikutuksesta tulevaan satoon.

Vanhempi, jonka kasvot ja kädet ovat ahavoituneet elinikäisestä työskentelystä ulkona, kääntyy nuoremman puoleen ja opastaa: "Ei Etiopian sateista ole syytä olla huolissaan vaan siitä, sataako Yhdysvalloissa ja Kanadassa."

Miljoonat etiopialaiset ovat tarvinneet ulkomaista ruoka-apua jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Nyt apukierre halutaan katkaista. Etiopian hallitus on aloittanut uuden ohjelman, jonka tavoitteena on vähentää apua kehittämällä omaa maataloutta. Viime vuonna aloitetun ohjelman yksi tarkoitus on erottaa toisistaan hätäapua tarvitsevat ja pitkäaikaista apua tarvitsevat ihmiset, joiden kohdalla kyse on syvästä köyhyydestä, YK:n maatalousjärjestön FAO:n tutkija Shukri Ahmed kertoo.

Kansainvälisten apujärjestöjen kanssa yhdessä laaditun suunnitelman tavoitteena on ohjata apurahat niitä todella tarvitseville.

"Enää ihmiset eivät automaattisesti saa apua, sillä se ei ratkaise ongelmaa vaan heidän tekemänsä sijoitus", Ahmed sanoo.

Toisin sanoen vastaisuudessa ihmiset pannaan työskentelemään ja palkan he saavat osaksi ruokana, osaksi rahana. Töitä tarjotaan esimerkiksi teiden tai kaivojen rakentamisessa, Ahmed selittää.

Puhdasta ruoka-apua annetaan vain sen verran, että ihmiset selviävät pahimmasta.

"Kyse on eräänlaisesta valtavasta julkisesta työurakasta, jossa kansainvälinen yhteisö auttaa sekä kahden- että monenkeskisellä avulla. Tulokset arvioidaan joka vuosi."

Ahmedin mukaan ohjelma on jo alkanut tuottaa tulosta. Kaikkein haavoittuvimpien ihmisten auttamiseen suunnattu ohjelma auttaa pääsemään köyhyydestä kestävämmin eroon kuin pelkkä ruoka-apu. Kun kuivuus jälleen iskee, ihmisillä on jo säästössä jotakin, joka auttaa pahimmasta.

Quote from: Roope on 27.06.2013, 13:01:53

QuoteOn totta, että investoinnit ja muu kaupallinen toiminta ovat vähentäneet köyhyyttä kokonaisuudessaan enemmän kuin kehitysapu.

[...]

Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja heikoimpien tukemista. Samalla vahvistetaan tasa-arvoista talouskasvua, joka vähentää köyhyyttä vielä huomattavasti enemmän kuin eriarvoisuutta luova tai ylläpitävä talouskasvu.

Oikeudenmukaisen talouskasvun edistäminen lisää välillisesti talouskasvua ja työllisyyttä myös Suomessa eli juuri sitä, mitä Hynninen kaipasi.

Heidi Hautala
kehitysministeri (vihr)

HS mielipide: Kehitysapu kiertyy Suomen hyväksi (http://www.hs.fi/mielipide/a1371620840594) 20.6.2013

Hautala joutuu jälleen kerran logiikassaan monella tavalla umpikujaan, mutta tuskin se häntä masentaa.

Kiina on entinen kehitysmaa, joka keskittyi kehitysapurahoista tappelemisen sijaan talouskasvuun. Maailman suurimman väestön kanssa tehtävä ei ollut helppo, mutta nyt Kiinalaiset lainoittavat USA:ta ja EU:ta. Aika hyvin.


Angolassa tapeltiin kehitysapurahoista ja nähtiin nälkää. Tappelut lakkasivat kun Kiinalaiset alkoivat sijoittaa rahaa invesointien avulla, ja nyt entinen kehitysmaa auttaa entistä siirtomaaisäntäänsä Portugalia rahavaikeuksissa:

Quote
Fortunes, and Tables, Turn for Portugal and Angola
By ADAM NOSSITER
Published: November 19, 2011


DAKAR, Senegal — The world-turned-upside-down of the European debt crisis reached a new extreme last week when Europe came pleading for lucre where it once only seized it: Africa.

The hands-out visit on Thursday of Prime Minister Pedro Passos Coelho of Portugal to its former colony Angola — once a prime source of slaves, then a dumping ground for the mother country's human rejects and now swimming in oil wealth — was a milestone of sorts.

http://www.nytimes.com/2011/11/20/world/africa/portugals-financial-crisis-leads-it-back-to-angola.html?ref=africa&_r=0

Quote

Angola pours oil money into debt-ridden Portugal

Tables turn as Luanda buys up Lisbon's assets and former colonial families return to Portugal's 'el Dorado'

Not so long ago, thousands of Angolans were fleeing for Portugal. Now the tables have turned. Angola's remarkable image makeover from a war-torn African backwater to rising global oil power has been capped by news that it will provide a much needed shot in the arm to its debt-ridden former colonial masters.

President Eduardo dos Santos said Angola was prepared to invest its burgeoning petrodollars in Portugal, which has been ordered to privatise struggling state-owned firms under a €80bn (£70bn) International Monetary Fund bailout.

http://www.guardian.co.uk/world/2011/nov/18/angola-boom-debt-riddled-portugal

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6930

QuotePaavo Arhinmäki: Kehitysapuun 40 prosentin korotus

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa toiveen, että Suomi nostaisi kehitysyhteistyöhön käytettävää summaa pitkällä aikavälillä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kuluvalla hallituskaudella kehitysyhteistyövaroja on maksettu vuosittain noin 0,55 prosenttia bkt:sta. Kehitysyhteistyövaroja maksetaan kuluvana vuonna tuhat sata miljoonaa eli 1,1 miljardia.

Jos Arhinmäen toive toteutuisi, Suomi kuluttaisi 400 miljoonaa euroa enemmän kehitysyhteistyöhön kuin tällä hetkellä. Tämä merkitsisi sitä, että kehitysyhteistyöhön uppoaisi runsaat puolitoista miljardia, mikä on noin kolme prosenttia budjetin loppusummasta.

Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto ei suostu tarkistamaan kehitysyhteistyövaroja alaspäin, vaan ainoastaan lisäämään niitä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii omassa varjobudjettiesityksessään, että kehitysyhteistyövaroja leikattaisiin vuosittain 300 miljoonalla eurolla seuraavan kehyskauden eli vuosien 2014-2017 aikana.

[Uutista muokattu 17:51]

Arhinmäki on ihan sekaisin. Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta Arhinmäki esittää rahan syytämistä ulkomaille yhä kiihtyvällä tahdilla. Kun joudumme itsekin ottamaan syömävelkaa, niin on aika vastuutonta puhua Kreikan velkojen anteeksiantamisesta ja lisärahan jakamisesta ulkomaille kehitysavun muodossa. Voisiko joku hallituksessa välillä ajaa Suomen etua muiden edun sijaan?

QuoteKehitysministeri Hautalan puhe suurlähettiläskokouksessa

...
Kehityspolitiikan ja -yhteistyön puolella ajatuksia viedään hyvää vauhtia käytäntöön. Suomi on päättänyt kaksinkertaistaa tukensa UN Womenille. Tuemme naisten aseman parantamisesta myös esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, missä sille on viimeaikaisenkin kehityksen valossa suurta tarvetta.
...

Ulkopolitiikkamme johtotähtenä ei tästä syystä voi olla vain Suomen etu, vaan globaali etu on meidän kaikkien etu. Siksi köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut globaalihaasteet eivät ole vain kehityspolitiikkamme, vaan koko ulkopolitiikkamme tärkeitä tavoitteita.
...

Kehityspuolella tehdään parhaillaan tärkeää työtä sen eteen, että kaikkia kehitysyhteistyöhankkeitamme koskevat tiedot saadaan julkisesti verkkoon saataville. Open Aid -hengessä avaamme siis ulkoministeriön sivuille osion, jossa jokainen voi entistä helpommin tarkastella mihin rahat käytetään.
...

Kehitysrahoituksen rooli puolestaan korostuu varsinkin köyhimmissä maissa sekä apuna että katalyyttinä, joka ohjaa muita rahavirtoja paremmin kehitystä tukevaksi. Juuri näiden köyhimpien maiden tukemiseksi meidänkin on päästävä 0.7 prosentin bktl-osuuteen.

Tässä budjettiriihessä valtionvarainministeriö ei ole esittänyt uusia leikkauksia määrärahoihin. Valtuuksien eli määrärahojen sitomisen useammille vuosille osalta näyttäisimme löytäneen kohtalaisen kompromissin.

Määrärahojen osalta avainasemassa on ensi kevään kehysriihi, sillä nykypäätöksillä 0,7-tavoitteen saavuttaminen vuoden 2015 määräaikaan mennessä on vaikeaa. Uusimpana 0,7-ryhmään on nousemassa Iso-Britannia, joka talousvaikeuksistaan huolimatta on osoittanut poliittista johtajuutta tässä asiassa.
...

Hauraiden ja konfliktista kärsivien maiden merkitys kasvaa myös Suomen kehityspolitiikassa. Olemme viime vuosina kasvattaneet tukeamme hauraille valtioille, kuten Afganistanille, Nepalille, Burmalle, Etelä-Sudanille, ja samaa haluamme esimerkiksi Somalian suuntaan. Tätä työtä linjaamaan on valmistumassa hauraiden valtioiden toimintaohje. Kokonaisuuteen liittyy myös demokratiatukea koskeva linjaustyö, jota viimeistellään.

Hauraiden valtioiden kohdalla on toki muistettava, että riskit ovat perinteisiä kehitysmaita suuremmat, ja tämä pitää ottaa ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.
...

Ulkoministeriö (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=282312&contentlan=1&culture=fi-FI)

QuoteSäästöjä kohdistuu aiempien päätösten mukaisesti (..) kehitysyhteistyömenoihin (noin -45 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna, jolloin määrärahat säilyvät euromääräisesti ennallaan).

Valtioneuvoston tiedote: Hallitus päätti kasvua ja työllisyyttä tukevista budjettiesityksistä (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=392871) 29.8.2013

Mainiota matematiikkaa ja käsitteillä kikkailua.

Hallituksen mukaan jo se, että budjettimäärärahoja ei tänä vuonna leikattu, on säästöä.

Hallituksen mukaan ensi vuonna määrärahoista säästetään noin 45 miljoonaa euroa viime ja tähän vuoteen verrattuna. Tiedotteessa ei mainita, että budjetissa määriteltyihin kehitysyhteistyömäärärahoihin lisätään valtion päästökaupasta saamat tuotot, joiden suuruudeksi on arvioitu aluksi noin 75 miljoonaa euroa.

Afrikkalaisien omista kehitysohjelmista ei näillä leveysasteilla usein kuulla, vaikka niissä on sitä jotain mitä kaiken maailman huusinrakennusprojekteista puuttuu.

QuoteAGRA: Africa's soils are in trouble, says Jane Karuku

on September 03, 2013   /   in Business 5:10 pm   /   Comments

By JIMOH BABATUNDE, Maputo, Mozambique

The President of the Alliance for Green revolution in Africa (AGRA), Jane Karuku, has said that for Africa to be able to feed itself and  for its farm produce to be competitive in international market there is  need to use both organic and inorganic fertilizer.

Speaking ahead of the opening ceremony of the African Green Revolution Forum here in Maputo Tuesday, Karuku said AGRA believes in generating homegrown solutions to Africa´s food security challenges through building capacity across the whole agricultural value chain.

Karuku explained that the usage of fertilizer in Africa is so low that there is need to accept that we must use fertilizer to grow productivity and that African farmers must be brave enough to break the circle by using both organic and inorganic fertilizer.

"Africa's soils are in trouble. Continuous farming without replenishing soil nutrients has depleted three-quarters of farmland. Without access to fertilizers and organic matter in adequate amounts, farmers' yields have long stagnated. Thus, restoring soil fertility will allow Africa's smallholder farmers to grow more food on existing farmland and to protect a vital natural resource."

AGRA funded program in the area of fertilizer usage, according to her, is environmentally sustainable and economically affordable to the hundreds of thousands of smallholder farmers who stand to benefit.

She said the Program for Africa's Seed Systems (PASS) of AGRA has provided higher-yielding seeds farmers need to not only avoid food crisis but also better their own lives and those of their children.

" Farmers' productivity in Africa is limited by the fact that farmers have a limited choice of improved variety of seed. Most farmers plant varieties that were released more than 30 years ago or land races (farmer collection seeds).

"To increase yields in Africa, PASS established effective breeding and seed systems across the continent. Farmers are already beginning to benefit from the power of better seed. PASS supports country-level crop breeding teams who work closely with farmers to develop new varieties.

"PASS then funds and trains local entrepreneurs who establish and grow private, independent seed companies' to produce and distribute the seed.

Karuku noted that majority of farmers who accessed the new seed doubled their produce, adding that the seeds are now being distributed through a network of local, rural enterprises dealing in agricultural inputs – a mode which holds the promise of sustainability.

"To ensure that research continues over the long-term on African crops and maintains a steady pipeline of new varieties."

She added that one of the approaches AGRA keenly undertook was to conduct training sessions with young African scientists across Africa through innovative academic collaborations that effectively embody North-South, and South- South cooperation.

Speaking on the forum that opens Wednesday, Karuku said  it will be used to showcase all the good things happening in the agricultural sector in the continent.

"We need to set up the agenda as nobody will help Africa do that if we as Africans do not do help ourselves. We are getting lot of investment in the sector by African governments."

While thanking the Mozambican government for hosting the forum, AGRA President explained that the forum will review the 2003 Maputo Declaration that asked African governments to dedicate 10% of their annual budget to agriculture.

"In 2003 African heads of state met in Mozambique and pledged to allocate 10 per cent of their national budget to agriculture by 2008. To date, Burkina Faso, Ethiopia, Ghana, Guinea, Malawi, Mali, Niger and Senegal have exceeded this target and most countries have made significant progress towards this goal.

- See more at: http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/#sthash.aAsD50eB.dpuf (http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/#sthash.aAsD50eB.dpuf)

http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/ (http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/)

Hautala puhuu ikään kuin Kiina ei olisi koskaan noussutkaan. No nousi. Vuodesta 1979 kaksinumeroista vuosikasvua viime vuosiin. Tuottaa nyt CO2-päästöjä lähes yhtä paljon kuin USA+EU yhteensä ja noukkii maailmasta ne marjat, jotka näiltä jäävät poimimatta täysin mistään mitään välittämättä. Suomen 1,18 mrd e vuodessa kehitysyhteistyörahoja on käsittämätön jäänne ja valtava kustannus koko Suomelle, josta ei todellakaan ole sellaista hyötyä, mitä Hautala tuossa yllä antaa ymmärtää. Ei edes avunsaajille.

QuoteTinkiminen kehitysyhteistyöstä ei ole välttämättä ollut viisasta Suomen oman talouden kannalta, epäilee kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.

Toimikunta on pettynyt hallituksen päätökseen leikata tulevien vuosien kehitysyhteistyön määrärahoja.

- Olisiko tänään käytettävissä uusia markkinoita ja ystäviä maissa, joista olisimme laajemmalla ja aktiivisella kehityspolitiikalla saaneet hyviä kumppaneita, toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.) kysyy.

Yle: "Kehitysyhteistyöstä tinkiminen murentaa Suomen uskottavuutta" (http://yle.fi/uutiset/kehitysyhteistyosta_tinkiminen_murentaa_suomen_uskottavuutta/6828500) 12.9.2013

Toisin sanoen puheenjohtaja Jääskeläisen mukaan Suomi itse asiassa nettoaisi taloudellista hyötyä sitä enemmän, mitä enemmän rahaa kehitysapuun sijoitetaan. Näin raju väite vaatisi jonkinlaisia todisteita tai edes vahvoja perusteluja. Toimikunnan vuosiarviosta (http://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi/public/default.aspx?contentid=283402&nodeid=37665&contentlan=1&culture=fi-FI) ei löydy viitteitä kummastakaan.

Vuosiarviossa väitetään, että "määrärahaleikkaukset murentavat Suomen uskottavuutta", mutta kakkossivun havainnollisesta graafista selviää, että kehitysapu on kasvanut ja kasvaa edelleen joka vuosi välillä 2007-2014. Vuonna 2015 on päästökauppatuotoista riippuen noin 33 miljoonan euron leikkaus, mutta vuosina 2016-2017 rikotaan taas aiemmat ennätykset.

QuoteHeidi Hautalan puhe Vihreälle valtuuskunnalle 28.9.2013: Lämpimät terveiset pidätetyille aktivisteille Muurmanskiin

...
Myös kehitysyhteistyön tai pakolaisille annettavan tuen väitetään olevan pois Suomen köyhiltä. Jopa ilmastonmuutosta yritetään kyseenalaistaa.

Kuitenkaan sellaista maailmaa, jossa Suomi pärjäisi yksin, ei ole. On lyhytnäköistä kuvitella, että kapean taloudellisen edun ajaminen riittäisi Suomen tulevaisuuden turvaamiseen.
...

Kehitysministerin salkun puolella vihreitä painotuksia on toteutettu nyt reilun kahden vuoden ajan:

Tukea on suunnattu kaikkein köyhimpiin maihin, erityisest ns.i hauraisiin valtioihin. Tuki Somalialle päätettiin kaksinkertaistaa, kehitysyhteistyö Myanmarissa aloitetaan – siellä painotamme rauhanprosessia. Lisäksi tukea kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville maille, kuten Syyriaan ja Afganistaniin, on kasvatettu.

Kansalaisjärjestöjen, myös kansainvälisten, osuus rahoituksesta on kasvanut. Tänä vuonna valitaan ulkoministeriölle lisää uusia kumppanuusjärjestöjä.

Suurimpana saavutuksen pidän sitä, että kaikki Suomen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista ja kaikkien hankkeittemme tulee olla tasa-arvoa tukevia ja toisaalta vaikuttaa ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta. Panostuksia inhimilliseen kehitykseen on lisätty: vammaisille ja kehitysmaiden lasten koulunkäyntiin.
...

Vihreillä on siis kehitys- ja ympäristöministerien salkkujen kautta tuhannen taalan paikka vaikuttaa YK:n prosesseihin, joissa määritellään millaisessa maailmassa tulemme elämään.

Hallituskaudella ratkaistaan pitkälti, pystyykö Suomi täyttämään kahta kansainvälistä sitoumustaan: kehitysyhteistyömäärärahojen nosto 0,7 prosenttiin BKTL:stä ja toista erillistä sitoumusta ilmastorahoituksen kasvattamisesta. Huonossa taloustilanteessa ei olla kyetty ylläpitämään tasaista kasvua kehitysrahoituksessa. Vuoden 2013 ja 2014 rahat on jäädytetty vuoden 2012 tasolle ja tasoon tulee lasku 2015, mikä tarkoittaa, että 0,7-tavoitetta on vaikea toteuttaa. Olemme kuitenkin torjuneet laskutavasta riippuen 190-450 milljonan lisäleikkauksetleikkaukset ja kiitos meidän hallitus päätti kohdentaa kaikki päästöhuutokaupasta saadut tulot kehitykseen, mikä on aito innovatiivinen rahoitusmuoto, jota esittelemme muillekin maille. Näillä näkymin niillä tuskin kuitenkaan päästään 0,7-tavoitteeseen tuskin päästään. Asiaan on siis palattava seuraavassa kehysriihessä.

Jotta veronmaksajat antavat tukensa kehitysyhteistyölle, on heidän tärkeä saada tietoa siitä, mitä rahoilla tehdään. Olenkin iloinen siitä, että nykytehtävässä minulla on tilaisuus jatkaa myös suosikkiaiheessani avoimuuden edistämisessä. Kehityspuolella kehitysyhteistyön avoimuutta lisätään, ensi alkuun julkistamalla kaikki hankkeemme internetissä.

Tavoitteeni on olla avoin sekä onnistumisten että kompurointien suhteen. Uskon, että suomalaiset kyllä hyväksyvät kehitysyhteistyön jatkossakin, kun meillä on osoittaa työn tuloksia ja avun menevän perille ja vaikuttavan.

Tässä keskeisimmät kuulumiset kehitysministerin tontilta, jossa toimiminen on etuoikeus poliitikolle, joka on koko uransa keskittynyt "maailmanparantamiseen", erityisesti ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja avoimuuden edistämiseen.
...

Suuri kiitos tuestanne vaikeinakin aikoina. Jatketaan yhdessä vihreiden painotusten ajamista – yhteistyöllä tuloksia saadaan lisää hallituskauden aikana!

Victoriamedia.fi (http://victoriamedia.fi/2013/09/28/heidi-hautalan-puhe-vihrealle-valtuuskunnalle-28-9-2013-lampimat-terveiset-pidatetyille-aktivisteille-muurmanskiin/)

Siinä on trolli päässyt näkyvälle paikalla. Respect.

EDIT: Mukavaa on, että Heidi Hautala on Suomen valtion yrityksistä vastaava ministeri ja Fortumilla valtavat hankkeet Venäjällä. Mutta vihreille raha on bittejä. Heidi Hautala on muuten käyttänyt jo 150me Talvivaaraan. Mitään ei ole jäljellä tuosta sijoituksesta. Omistajaohjauksesta vastaava erityisavustajansa on Lauri Korkeaoja, keskustalaisen ex-ministerin poika, joka ei ymmärrä alasta mitään. Mutta ei tarvitsekaan, koska vihreä.

Suomen antama kehitysapu

31. päivä elokuuta 2013 kello 22:13
Pointsit: 4.7

         

QuoteOECD on kirjainlyhenne sanoista Organisation for Economic Co-operation and Development. Sen julkaisemien tilastojen avulla voidaan nähdä kuinka Suomen kehittyville maille jakama rahallinen tuki on sujunut vuodesta 1961 alkaen. Ysäriluvun puolen välin kohdalla nähdään notkahdus. Myös 2000-luvun alussa on hiuksenhieno pyllähdys, joka ehkä selittyy IT-bubblen buhkeamisella. Julkaisen nämä tilastot nyt kun on poliitikot miettivät kuinka he saavat koko paketin (you know: Suomen, kansan ja niiden kahden tulevaisuuden) pysymään edes jotenkuten läjässä. On valaiseva kokemus katsoa tätä luetteloa ja huomata kuinka lama-aikaan 1990-luvun alussa ulkomaille syydettävän rahan määrää vähennettiin merkittävästi, mutta nyt kun tilanne on samanlaista vakavuusluokkaa, laihdutuskuuria ei ole määrätty — päin vastoin.

Luettelossa näkyy vuosiluvun jälkeen numero. Se numero tarkoittaa miljoonia Yhdysvaltain dollareina. Jos haluat tutustua OECD:n tilastoihin sen nettisivuilla, voit nähdä ne täällä näin.

    1961: 1,9
    1962: 2,2
    1963: 2,8
    1964: 2,6
    1965: 2
    1966: 3,4
    1967: 4,1
    1968: 4,6
    1969: 13,4
    1970: 6,8
    1971: 13,3
    1972: 20,41
    1973: 28,03
    1974: 37,92
    1975: 48,17
    1976: 50,68
    1977: 48,73
    1978: 54,76
    1979: 89,85
    1980: 110,54
    1981: 134,71
    1982: 144,48
    1983: 153,29
    1984: 177,77
    1985: 210,88
    1986: 312,76
    1987: 432,73
    1988: 607,61
    1989: 706,37
    1990: 846,3
    1991: 930,1
    1992: 643,76
    1993: 355,12
    1994: 290,07
    1995: 388,32
    1996: 408,18
    1997: 378,88
    1998: 396,34
    1999: 416,49
    2000: 370,84
    2001: 389
    2002: 462,19
    2003: 558,49
    2004: 679,87
    2005: 901,94
    2006: 834,4
    2007: 981,34
    2008: 1165,73
    2009: 1290,18
    2010: 1332,95
    2011: 1406,04
    2012: 1319,64

http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu

Dollarilukemat tosin kärjistävät nousua, koska Euro on vahvistunut suhteessa Dollariin vuodesta 2000, jolloin oli pieni kehitysapu.
Erona kuitenkin edelliseen lamaan on se, että silloin leikattiin kehitysavusta, nyt se kasvaa jatkuvasti ja Hautala vielä kehtaa vaatia lisää kehityspapua.

Mielestäni oleellisesti aiheeseen liittyen:



Afrikassa on aiemmin tiedettyä enemmän miljardöörejä

Ventures-talouslehden mukaan Afrikassa on ainakin 55 miljardööriä. Heistä rikkain on nigerialainen Aliko Dangote, jonka omaisuus on 15 miljardia euroa.

Afrikassa on aiemmin tiedettyä enemmän miljardöörejä, osoittaa talouslehti Venturesin selvitys. Aiemmissa omaisuusselvityksissä afrikkalaismiljardöörejä on nimetty 16, mutta Venturesin mukaan heitä on ainakin 55.

Miljardöörien listalla on 20 nigerialaista, yhdeksän eteläafrikkalaista ja kahdeksan egyptiläistä.

Sekä Ventures että talouslehti Forbes nimeävät rikkaimmaksi afrikkalaiseksi nigerialaisen Aliko Dangoten, jonka omaisuus on 15 miljardia euroa. Dangote johtaa monialayritystä. Rikkain nainen on nigerialainen öljymiljardööri Folorunsho Alakija, jonka omaisuuden arvo on noin 5,3 miljardia euroa.

http://yle.fi/uutiset/afrikassa_on_aiemmin_tiedettya_enemman_miljardooreja/6869714 (http://yle.fi/uutiset/afrikassa_on_aiemmin_tiedettya_enemman_miljardooreja/6869714)

http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi+tuhlasi+miljoonia+euroja+ep%C3%A4onnistuneeseen+kehityshankkeeseen+/a1381635358730

Heikki Aittokoski ei tietenkään voi kirjoittaa neutraalia juttua, vaan mukaan pitää liittää vihervasemmistolainen mantra:

QuotePropemce ei ole suomalaiseksi kehityshankkeeksi edustava. Se oli poikkeuksellisen epäonnistunut hanke.

Suomella on ollut Nicaraguassa myös onnistumisia, kuten meijeriteollisuuden käyntiin saattaminen Boacon maakunnassa.

Rahallisestikaan Propemceä ei voi kutsua Suomen mittakaavassa merkittäväksi. Se söi karkeasti laskettuna yhden tuhannesosan kehitysrahoista, jotka ovat noin miljardi euroa vuodessa.

Jutussa ei mitenkään perustella sitä, miksi ne muut hankkeet olisivat yhtään sen onnistuneempia. Ristiriitaista em. osan kanssa on myös jutun alku:

QuoteSuomi on 30 vuoden mittaan tukenut Nicaraguaa suoraan yli 250 miljoonalla eurolla. Jos järjestöjen kautta annettu tuki ja edustuston kulut lasketaan, summa voi olla puoli miljardia.

Quote from: HesariSuomi tuhlasi miljoonia euroja epäonnistuneeseen kehityshankkeeseen

Kolmikymmenvuotisen kehitysavun epäonnistumisista on vaiettu

14.10.2013 7:50

HS tutki loppuarviot Suomen viimeisistä kahdenvälisistä hankkeista Nicaraguassa. Joukossa oli yksi, jossa suunnilleen kaikki meni pieleen.

Henkilöriitoja. Monimutkainen organisaatio. Änkyrä sandinistihallinto. Epämääräiset tavoitteet.
Siinä muutamia syitä, miksi miljoonia euroja suomalaista verorahaa lensi Nicaraguassa taivaan tuuliin tai vähintäänkin käytettiin tehottomasti.

HS kävi läpi tuoreet raportit, joissa arvioidaan Suomen viimeisiä kehityshankkeita Nicaraguassa.
Kuten kehitysavussa yleensä, hankkeiden menestys vaihtelee. Joukosta pistää silmään suomalais-brittiläinen yhteishanke nimeltä Propemce, jonka ulkopuolinen konsulttiyritys Impact haukkuu pataluhaksi.

"Propemcellä, kaiken kaikkiaan, on ollut korkea kustannus/hyötysuhde tai, toisin ilmaisten, sijoitus on ollut huomattava ja tuotto matala."
Liki 70-sivuinen raportti on täynnä vastaavia ilmauksia. Maaliskuussa 2013 päättynyttä nelivuotista ohjelmaa ruoskitaan ankaruudella, jota harvoin näkee niin kutsutuissa evaluaatioraporteissa.
Evaluaatioraportit ovat ulkoministeriön ulkopuolisilta tilaamia selvityksiä. Niiden tarkoitus on antaa puolueeton kuva kehityshankkeiden onnistumisesta.

Propemcelle oli budjetoitu 7,3 miljoonaa euroa. Tästä Suomen osuus oli kolme miljoonaa. Ohjelman tarkoituksena oli auttaa köyhiä nicaragualaisia markkinoimaan tuotteitaan paremmin.

"Propemce saavutti tavoitteistaan hyvin vähän. Kaiken kaikkiaan siitä ei jää montakaan kestävää tulosta", raportti summaa.

Keskiamerikkalainen Nicaragua on kuuden miljoonan asukkaan rutiköyhä maa.
Suomi on 30 vuoden mittaan tukenut Nicaraguaa suoraan yli 250 miljoonalla eurolla. Jos järjestöjen kautta annettu tuki ja edustuston kulut lasketaan, summa voi olla puoli miljardia.
Vuonna 2012 Suomi päätti karsia Nicaraguan kumppanimaidensa joukosta.

Nicaraguaa johtaa itsevaltaisin ottein sandinistipresidentti Daniel Ortega.
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) nimesi Nicaraguan politiikan keskeiseksi syyksi lopettamispäätökseen.
Tätä artikkelia varten Hautalaa ei ollut mahdollista haastatella hänen erojupakkansa vuoksi.
Edellinen kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) ei puolestaan halunnut vastata HS:n haastattelupyyntöön.

Propemce käynnistettiin Väyrysen ministerikaudella 2007–11. Ohjelma tarpoi vaikeuksissa heti alussa.
Suuret hallintokulut juoksivat Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa kolme vuotta, ennen kuin mitään päästiin toteuttamaan kentällä.
Mittavista ongelmista huolimatta ohjelmaa ei keskeytetty.

Silloisen Nicaraguan-suurlähettilään Eija Rotisen mukaan Propemceä jatkettiin, koska suunnitteluun oli satsattu paljon, ja kyse oli yhteisestä hankkeesta Britannian kanssa.

"Oli päästy jo sen verran pitkälle", sanoo Rotinen, joka nykyisin työskentelee Aasian ja Amerikan apulaisosastopäällikkönä ja jolle HS:n ulkoministeriöön esittämä haastattelupyyntö perjantaina lopulta ohjautui.

Kovan onnen Propemce pääsi kunnolla käytännön tasolle vasta vuonna 2012. Silloin ohjelmaa alettiin panna täytäntöön rivakasti, arvioraportin sanoin "turbovaihteella".
Hankkeella tuettiin muun muassa puutöitä sekä vihannes- ja juustontuotantoa.
HS tutustui joulukuussa 2012 yhteen tuen kohteeseen San Carlosissa eteläisessä Nicaraguassa.

Siellä tarkoituksena oli edistää turismia, muun muassa turvaamalla säännöllistä matkustajaveneliikennettä Nicaragua-järvellä.
Propemce maksoi veneilijöille polttoaineet. Tuki oli kuitenkin lyhytkestoista, ja siihen sisältyi HS:n tietojen mukaan kuittiepäselvyyksiä.
Propemce ei ole suomalaiseksi kehityshankkeeksi edustava. Se oli poikkeuksellisen epäonnistunut hanke.

Suomella on ollut Nicaraguassa myös onnistumisia, kuten meijeriteollisuuden käyntiin saattaminen Boacon maakunnassa.
Rahallisestikaan Propemceä ei voi kutsua Suomen mittakaavassa merkittäväksi. Se söi karkeasti laskettuna yhden tuhannesosan kehitysrahoista, jotka ovat noin miljardi euroa vuodessa.
Kyse oli silti miljoonista. Propemcestä tekee kiinnostavan se, ettei ulkoministeriö ole itse tiedottanut pieleen menneestä hankkeesta mitään – tai on antanut suorastaan harhaanjohtavaa tietoa.

"Uskon, että loppuarvio on sellainen, että hanke toteutui ihan hyvin", kertoi Nicaraguasta vastaava virkamies viime tammikuussa, kun HS ensimmäisen kerran tiedusteli Propemcen ongelmista.

Ulkoministeriöllä oli valmis loppuarvio loppukesällä. Evaluaatioraportit ovat julkisia asiakirjoja, joten HS sai arvion pyytämällä.
Mutta vain, koska sitä varta vasten pyydettiin. Tähän mennessä raportista ei ole tiedotettu, eikä sitä löydy ulkoministeriön verkkosivuilta.
Miksi onnistuneista kehityshankkeista tiedotetaan kerkeästi, mutta pieleen menneistä ei?

"Vaikea kysymys", vastaa Eija Rotinen.

"Kyllähän meillä pyritään avoimuuteen kaikin puolin."

http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi+tuhlasi+miljoonia+euroja+ep%C3%A4onnistuneeseen+kehityshankkeeseen+/a1381635358730

Koko juttu jottei hesaria tarvitse klikkailla  :)

0,7% tavoite on mantra 1970-luvulta, jolloin oli pulaa rahoituksesta. Tavoite on ylitetty jo aikoja sitten kertoo suomen johtava kehitysmaatutkija:

Quote
Koposen ja Konttisen mukaan kehitysavun laatua koskevaa keskustelua ympäröi edelleen moralismin ja hyssyttelyn muuri. Kaikki asiaan perehtyneet tietävät, miten epätäydellisiä hankkeet ovat ja miten niukasti niiden tuloksista tiedetään. Ongelmia ei kuitenkaan uskalleta itse nostaa esille, jotteivät avun kyseenalaistajat saisi ammuksia ja vaarantaisi sisäpiiriläisten toimeentuloa.

Syyskuun budjettiriihen jälkeen huokailtiin taas, ettei Suomi saavuta vieläkään YK:n 0,7 prosentin suositusta kehitysapumäärärahoissa. Koposen ja Konttisen mukaan "kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden".

0,7 prosentin tavoitteen alkuperäisenä ideana oli rahoittaa kehitysmaiden investointeja yhdellä prosenttiyksiköllä kehittyneiden maiden bkt:stä. Julkisten varojen osuus prosentista olisi ollut 0,7 ja yksityisten 0,3.

Tuolloin elettiin rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja pääomista oli pulaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen teki lopun niukkuudesta, ja yksityisten sijoitusten osuus kehitysmaihin on jo monin verroin ylittänyt koko yhden prosenttiyksikön tavoitteen.

Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehitysaputeollisuus. Heidän argumenttinsa avun puolesta on instrumentaalinen itsekkyys: kehitysavun leikkaukset vahingoittavat suomalaisten mainetta. Avun määrä on symbolisesti tärkeää, ei välttämättä sen laatu. Pyyteettömän avun on kuitenkin oltava ulkopuolisen tarkkailijan – tai veronmaksajan – silmin arvioituna tehokasta, muutoin se jää tunteelliseksi hölmöydeksi.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/voiko-kehitysavun-laatua-parantaa

Tuo maine-mantra on uskomaton. Mites PIGS-maiden maine? Ne kusettivat koko eurojärjestelmää? Mutta niiden velat pitää silti maksaa. Aikuisten oikeasti se on yksi paska hailee kaikille muille maille, paljonko Suomi antaa kehitysyhteistyöhön. Ainoa maine, jolla on väliä on luottoluokitus ja sotilaallisten velvoitteiden noudattaminen - ei anekauppa.

Maineesta sen verran, että Suomen maine ulkomailla olisi selvästi parempi, jos 1,18 mrd e mitä nyt käytetään kehitysyhteistyöhön, käytettäiisiin F1-kisojen järjestämiseen.

Tai vielä parempi: Suomen valtio voisi käyttää kehyrahat 10 vuoden ajan maailman parhaiden jalkapallojoukkueiden ostoon. Suomi voisi ostaa koko Valioliigan vähitellen. Tällä olisi aivan jumalattoman iso positiivinen mainevaikutus Suomelle satojen miljoonien ihmisten keskuudessa ympäri maailmaa.

Tuli mieleeni ajatus, eikö sotilaallisen kriisinhallinnan ja kehitysavun budjetteja voisi yhdistää :flowerhat:? Samoihin maihinhan molemmat määrärahat menevät ja samojen ihmisten eduksi.

Pistin blogiin tekstin asiasta: http://asfalttikukka.blogspot.fi/ (http://asfalttikukka.blogspot.fi/)

Quote from: Shemeikka on 15.10.2013, 14:47:20
Tuli mieleeni ajatus, eikö sotilaallisen kriisinhallinnan ja kehitysavun budjetteja voisi yhdistää :flowerhat:? Samoihin maihinhan molemmat määrärahat menevät ja samojen ihmisten eduksi.

Pistin blogiin tekstin asiasta: http://asfalttikukka.blogspot.fi/ (http://asfalttikukka.blogspot.fi/)

Kehitysavulle ei ole mitään perustetta. Se on täysin mielivaltainen menoerä valtiolla. Siten se on ihan se ja sama, millä sitä perustelee. Kaikki perustelut ovat yhtä hyviä. Itse ehdotin HS:n yleisönosastossa, että veroilmoituksene tulisi kohta: "Kehitysapuni verovuonna XXXX: " ja siihen jokainen saisi laittaa haluamansa summan.

QuoteEU:n kehitysavulla yllättävä suurin saaja

Unionin valtiot auttavat itseään enemmän kuin Kongoa, Afganistania, Etiopiaa ja Mosambikia yhteensä.

Peräti 5,6 miljardia euroa eli noin 11 prosenttia EU-maiden kehitysyhteistyövaroista ei ole aitoa tukea, joka kohdistuisi kehitysmaihin. Sen sijaan nämä rahat kuluvat muun muassa pakolaisten vastaanottokuluihin, velkahelpotuksiin ja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluihin.

Kehitysavun paisuttelun paljastaa torstaina julkaistava AidWatch-raportti. EU-maihin jäävä kehitysyhteistyövarojen osuus on suurempi kuin esimerkiksi Kongoon, Afganistaniin, Etiopiaan ja Mosambikiin suunnatut varat yhteensä.

Aitoa apua 0,35 prosenttia BKT:sta

Raportin mukaan EU:n kehitysyhteistyön määrää varsinaista suuremmaksi paisuttaa myös se, että apua on sidottu antajamaasta tehtäviin hankintoihin.

Lisäksi ilmastorahoitus lasketaan lähes aina osaksi kehitysyhteistyöhön luvattua 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta (BKTL).

Näin EU:n kehitysyhteistyön määrää paisuu varsinaista suuremmaksi. Aidon kehitysrahoituksen määrä vastaa vain 0,35 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta BKTL:sta.
...

Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3064753/eun-kehitysavulla-yllattava-suurin-saaja)

Eli Suomen syyllistäminen on ollut turhaa, kun muut maat sisällyttävät pakolaisapuun kaikenlaista, mitä Suomi ei tee.

Quote from: Mangustin on 14.10.2013, 09:48:06

http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi+tuhlasi+miljoonia+euroja+ep%C3%A4onnistuneeseen+kehityshankkeeseen+/a1381635358730

Koko juttu jottei hesaria tarvitse klikkailla  :)

Se on pätkitty tästä vielä pidemmästä raportaasista.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Ylpeys/a1305730058459

Kannattaa lukea, sillä siellä saa Tarja Halonen ja monet muut Demarit kyytiä ja nimien kanssa!

Mitä teki sosiaalidemokraattien kansanedustaja, Suomi-Nicaragua-seuran puheenjohtaja Arja Alho? Sulki silmänsä Ortegan juntan väärinkäytöksiltä ja pyöritti vanhaa levyä, kaiken vierittämistä Yhdysvaltojen niskoille. "Eivätkä tavalliset kansalaiset aina jaksa olla hämmästelemättä länsimaisen demokratian arvoja", Alho puhui nicaragualaisten äänellä Helsingin Sanomien yliökirjoituksessa elokuussa 1988. "Sananvapaus ja oppositiolehden La Prensan julkaiseminen huolestuttaa maailmaa enemmän kuin 50 000 kuollutta, tuhannet sotavammaiset, orvot, sodasta aiheutuva nälkä ja puute seitsenvuotisessa voimainkoitoksessa."

Kansanedustaja Tarja Halonen ei artikkelissaan käsitellyt lainkaan sandinistijuntan olemusta. Hänen kirjoituksensa päättyi toiveikkaaseen toteamukseen: "Tuoreen tiedon mukaan Suomi on kaksinkertaistanut Nicaragualle antamansa tuen määrää. Tämä näyttää paremmalta."

Nyt täytyy sanoa, että on poikkeuksellisen journalistinen artikkeli HS:ltä.

QuotePekka Haavisto — Uusi kehitysministeri korostaa Afrikan omaa ääntä

Toista kertaa kehitysyhteistyöstä vastaavaksi ministeriksi nouseva Pekka Haavisto on työssään painottanut hauraita valtioita, humanitääristä apua ja diasporan merkitystä. Erityisesti Haavisto on viime aikoina puhunut Afrikan aloitteellisesta roolista oman kehityksensä ajajana.

Afrikan ongelmiin löytyy asiantuntemusta ja vastauksia Afrikasta. Afrikan unionissa korostetaan taajaan sitä, että toki Afrikassa on ongelmia — ja afrikkalaisten tulisi antaa ratkaista ne. Afrikan unionille ja afrikkalaisille tulisikin taata itsenäisempi rooli kansainvälisessä yhteisössä.

Näin puhui tänään kehitysministeriksi valittu Pekka Haavisto (vihr.) viime viikon maanantaina Helsingin yliopistolla Think Africa Weekin avajaistilaisuudessa.
...

"Hyödynnetään enemmän Suomessa asuvia afrikkalaisia"

Yliopistolla 7. lokakuuta puhuessaan Haavisto viittasi myös useaan otteeseen siihen, kuinka Suomessa unohdetaan Afrikka-kysymyksissä maassamme asuvat afrikkalaiset, kuten melko suuri somaliryhmä. Hän sanoi tavanneensa Somaliassa ja Somalimaassa paljon ihmisiä, jotka olivat asuneet esimerkiksi Pasilassa tai Espoossa.

"Miksi Suomessa ei hyödynnetä näitä tyyppejä?" Haavisto kysyi.
...

Kepa (http://www.kepa.fi/uutiset/10269)

Quote from: Iloveallpeople on 17.10.2013, 20:32:45

QuotePekka Haavisto — Uusi kehitysministeri korostaa Afrikan omaa ääntä

Toista kertaa kehitysyhteistyöstä vastaavaksi ministeriksi nouseva Pekka Haavisto on työssään painottanut hauraita valtioita, humanitääristä apua ja diasporan merkitystä. Erityisesti Haavisto on viime aikoina puhunut Afrikan aloitteellisesta roolista oman kehityksensä ajajana.

Afrikan ongelmiin löytyy asiantuntemusta ja vastauksia Afrikasta. Afrikan unionissa korostetaan taajaan sitä, että toki Afrikassa on ongelmia — ja afrikkalaisten tulisi antaa ratkaista ne. Afrikan unionille ja afrikkalaisille tulisikin taata itsenäisempi rooli kansainvälisessä yhteisössä.

:)

Quote

Quote
Näin puhui tänään kehitysministeriksi valittu Pekka Haavisto (vihr.) viime viikon maanantaina Helsingin yliopistolla Think Africa Weekin avajaistilaisuudessa.
...

"Hyödynnetään enemmän Suomessa asuvia afrikkalaisia"

Yliopistolla 7. lokakuuta puhuessaan Haavisto viittasi myös useaan otteeseen siihen, kuinka Suomessa unohdetaan Afrikka-kysymyksissä maassamme asuvat afrikkalaiset, kuten melko suuri somaliryhmä. Hän sanoi tavanneensa Somaliassa ja Somalimaassa paljon ihmisiä, jotka olivat asuneet esimerkiksi Pasilassa tai Espoossa.

"Miksi Suomessa ei hyödynnetä näitä tyyppejä?" Haavisto kysyi.
...

Kepa (http://www.kepa.fi/uutiset/10269)

[/quote]
Otin ja luin koko jutun, siltikään ei auennut mitä tuo käytännössä tarkoittaisi.

Quote from: Finka on 17.10.2013, 23:28:02

Otin ja luin koko jutun, siltikään ei auennut mitä tuo käytännössä tarkoittaisi.

Ymmärsin, että Haavisto tarkoittaa, että annetaan afrikkalaisten itse, Suomen tapauksessa erityisesti somalien, päättää, mihin he haluavat Suomen Afrikalle antaman kehitysavun kohdistaa.

Quote from: Iloveallpeople on 18.10.2013, 00:41:34
Ymmärsin, että Haavisto tarkoittaa, että annetaan afrikkalaisten itse, Suomen tapauksessa erityisesti somalien, päättää, mihin he haluavat Suomen Afrikalle antaman kehitysavun kohdistaa.

Miten olisi sellainen, että annettaisiin artikkalaisten itse päättää, mihin he haluavat itse omista rehellisesti tienatuista rahoistaan antamansa kehitysavun kohdistaa.

Quote from: K.K. on 07.10.2013, 23:55:22
Afrikassa on aiemmin tiedettyä enemmän miljardöörejä

Eu:n tilkkarit ovat vähän tutkiskelleet EU:n antamaa kehitysapua Kongoon, ja tulivat siihen tulokseen, että asiat eivät menneet kuin Strömsössä, vaan ainakin miljardi meni kankkulan kaivoon. Suomi ja muut jäsenmaat maksavat, joku Kongossa, EU:ssa tai avustusjärjestöissä kiittää.

Quote€1bn of EU aid to Congo wasted, auditors say

02.10.13 @ 09:29

BRUSSELS - At least €1 billion of EU aid poured into the Democratic Republic of Congo (DRC) in recent years went down the drain, auditors say.
...
He said the EU in 2005 also helped to equip and train a police force of some 1,000 officers, "but when we came down there and checked [in 2012], we could find no sign of that police force any longer ... we could find no trace of it."

Boldaus oma.

http://euobserver.com/economic/121637

Hmm... hyödynnetään somalien osaamista hyvinvointivaltion asiantuntijoina ja lähetetään heidät Somaliaan rakentamaan toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää?

Mamutaustaisten monikulttuurikoordinaattoreiden sun muiden tarpeellisuus mitataan oikeasti sillä, että olisiko ko. ihmisistä hyötyä omissa kotimaissaan ja voisivatko he muuttaa sinne hyödyntämään ammattitaitoaan? Ai ei vai. Miksi ei? Miksi sellainen duuni on hyödyllistä vain meillä?

QuoteUlkoministeriö valitsi uusia kumppanuusjärjestöjä kehitysyhteistyöhön

Ulkoministeriö on 14. marraskuuta valinnut kehitysyhteistyöhön viisi uutta kumppanuusjärjestöä suomalaisesta kansalaisjärjestökentästä. Ne ovat Crisis Management Initiative (CMI), Suomen Pakolaisapu, Reilu kauppa, Taksvärkki ja Maailman luonnon säätiön Suomen rahasto (WWF Suomi). Järjestöt valittiin vuonna 2012 avatun avoimen hakukierroksen tuloksena.

Vahvistamalla yhteistyötä näiden järjestöjen kanssa Suomi laajentaa samalla kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien mahdollisuuksia toimia keskeisillä kehityspoliittisilla aloilla, kuten rauhan edistämisessä, pakolais-, nuoriso- ja ympäristökysymyksissä sekä kestävän talouden tavoittelemisessa.

Kumppanuusjärjestö saa rahoitusta ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista monivuotiselle ohjelmalleen. Tämä tuo järjestön työlle pitkäjänteisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta ja täten vahvistaa työn tuloksellisuutta. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöksi voidaan valita Suomessa rekisteröitynyt kansalaisjärjestö tai säätiö, jolla on vahva osaaminen ja kokemus kehitysyhteistyössä sekä hyvä paikallisen toimintaympäristön tuntemus.

Kumppanuusjärjestöillä on kyky arvioida ja ratkaista kehitysongelmia, ja järjestöt vahvistavat toiminnallaan kansalaisyhteiskuntaa. Kumppanuusjärjestöt täydentävät valtion hallitustenvälisen ja kansalaisjärjestöjen hanketuen kautta toteutettavan kehitysyhteistyön kokonaisuutta.

Ulkoministeriö on vuodesta 2003 lähtien tukenut kokeneiden suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyötä kumppanuusjärjestelmän kautta. Kumppanuusjärjestöjen osuus on yli puolet kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoituksesta: vuonna 2014 kumppanuusjärjestöt saavat ohjelmatukea yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Ohjelmien sisällä toteutettavia hankkeita on noin 400. Rahoituskausi on pääsääntöisesti kolmevuotinen.

Valinnan jälkeen ulkoministeriöllä on 16 kumppanuusjärjestöä: Fida International ry, Frikyrklig Samverkan, Kirkon Ulkomaanapu, Plan Suomi Säätiö, Punainen Risti, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, Pelastakaa lapset ry, Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry, Crisis Management Initiative, Suomen Pakolaisapu, Reilu kauppa, Taksvärkki ja WWF Suomi

Lisätietoja: kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pirkko-Liisa Kyöstilä puh. 0295 350 992, viikoilla 47-48 ylitarkastaja Kirsi Pulkkinen, puh. 0295 350 952

Ulkoasiainministeriö (http://www.finlande.fr/public/default.aspx?contentid=292579&nodeid=32226&contentlan=1&culture=fi-FI)

Vaihteeksi tällainen yksittäistapaus..


Tansaniassa paljastui kehitystuen väärinkäytös - Suomi perii takaisin kymmeniätuhansia euroja

Suomi vaatii Tansaniaa maksamaan takaisin 80 000 euroa, jotka se oli myöntänyt maan paikallishallinnon uudistamisohjelmaan.

uomi perii Tansanialta takaisin 80 000 euroa kehitysyhteistyövaroja. Tämä johtuu siitä, että Tansaniassa on paljastunut väärinkäytöksiä paikallishallintouudistuksen tukiohjelman taloushallinnossa.

Suomi ja viisi muuta maata ovat tukeneet Tansanian paikallishallinnon uudistamista yhteensä 16 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2011.

Väärinkäytösten laajuus selvisi maiden tilaamassa erityistilintarkastuksessa. Sen mukaan tukiohjelmaan tarkoitettuja varoja on käytetty vääriin tarkoituksiin 280 000 euron edestä. Tällaisia ovat esimerkiksi perusteetta maksetut tai liian suuret palkkiot ja päivärahat sekä ylihintaan ostetut autot.

Suomen osuus takaisin perittävästä tuesta vastaa Suomen rahoitusosuutta tukiohjelmassa. Myös muut avunantajamaat perivät rahojaan takaisin Tansanialta.

Ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön päällikkö Helena Airaksinen pitää tapausta valitettavana, mutta sanoo sen myös osoittavan, että valvonta toimii.

Paikallishallinnon uudistuksen tarkoituksena on muun muassa ollut parantaa kuntien tuottamia peruspalveluita. UM:n Airaksisen mukaan todellisia kärsijöitä ovatkin tavalliset tansanialaiset, jotka näitä palveluita tarvitsevat.

Väärinkäytösten takia koko tukiohjelman maksuliikenne on keskeytetty. Ohjelma lopetetaan kokonaan ensi vuonna sen jälkeen, kun viimeiset selvitykset ovat valmistuneet.

http://yle.fi/uutiset/tansaniassa_paljastui_kehitystuen_vaarinkaytos_-_suomi_perii_takaisin_kymmeniatuhansia_euroja/6946646 (http://yle.fi/uutiset/tansaniassa_paljastui_kehitystuen_vaarinkaytos_-_suomi_perii_takaisin_kymmeniatuhansia_euroja/6946646)

QuoteEurobarometri: Suomalaisnuorilla nuiva asenne kehitysapuun

SUOMALAISNUORET SUHTAUTUVAT kehitysapuun huomattavasti kriittisemmin kuin samanikäiset Euroopassa keskimäärin. Asia käy ilmi tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta.

Suomalaisista 15–24-vuotiaista vain 36 prosenttia on sitä mieltä, että rikkaiden maiden olisi nykyisessäkin taloustilanteessa pidettävä kiinni lupauksistaan ja kasvatettava kehitysyhteistyön määrärahoja. Euroopan nuorten keskiarvo on 55 prosenttia. Suomalaisnuoret tuntevat myös niin sanotut vuosituhattavoitteet selvästi keskivertoa heikommin.

Koko Suomen väestöstä kehitysyhteistyövarojen kasvattamista kannattaa 47 prosenttia, kun koko EU:n keskiarvo on 50 prosenttia. Vuosituhattavoitteista on kuullut noin joka viides sekä Suomessa että EU:ssa.

Kriittisestä kehitysyhteistyökannastaan huolimatta 71 prosenttia suomalaisnuorista ovat valmiita maksamaan enemmän kehitysmaiden tuotteista, jos sillä voidaan auttaa paikallisia ihmisiä. Koko EU:n nuorissa osuus on vain 53 prosenttia.

Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/eurobarometri-suomalaisnuorilla-nuiva-asenne-kehitysapuun) 26.11.2013

QuoteThe EU (the European Commission and Member States) has promised to increase the level of its aid to developing countries. Given the current economic situation, which of the following statements best describes your opinion?

"We should keep our promise to increase aid to developing countries"
EU27 50 %, FI 47 %, FI 15-24 36 %

Eurobarometri Suomi (http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_405_fact_fi_en.pdf)

Johdattelevasta kysymyksestä huolimatta valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, ettei kehitysapua pidä lisätä.

Vastaavaa johdattelua on ulkoministeriön vuosittaisessa kyselyssä, jossa ensin ilmoitetaan Suomen kehitysapulupaukseksi 0,7 bkt-%, ja sitten kysytään, mikä on vastaajan mielestä sopiva prosentti. Sopivaa rahamäärää euroina ei kysellä, mutta nykyisen avun suuruus arvioidaan vastauksissa noin kymmenesosaksi todellisesta eli noin miljardista eurosta.

Ylen uutisessa sanavalinta on mahdollisimman raflaava:

QuotePuolet suomalaisista haluaa, että kehitysmaille annetut lupaukset on petettävä [...] EU-kansalaisista lupauksen pettämisen kannalla oli 34 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/puolet_suomalaisista_haluaa_etta_kehitysmaille_annetut_lupaukset_on_petettava/6955346

Suomalaiset eivät kollektiivisesti ole mitään lupauksia antaneet – Katainen ehkä on, kansa ei ole. Ei ole mitään "lupausten pettämistä", jos ei haluta sitoutua jonkun toisen tekemiin lupauksiin.

Etelä-Suomen Sanomien paperiversiossa oli mielenkiintoinen haastattelu hoiturista, joka oli kirjoittanut kirjan kokemuksistan kehitysmaissa. Jos ei ole ollut täällä aiemmin, niin kannattaisi jonkun viitseliään perehtyä vähän paremmin.
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/3086023/sairaanhoitajan-arki-kriisipesakkeissa

VU:

Quote"Turha siitä on perussuomalaisia syyttää, jos Nicaraguassa on väärinkäytöksiä"
SUVI UUSITALO  12 minuuttia sitten

Eduskunta keskusteli keskiviikkona kehitysyhteistyöstä.

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Suomen kehitysmäärärahat ovat ensi vuonna suunnilleen 0,6 prosentin tasolla BKT:sta

– Puhutaan noin miljardin euron potista, ja on tärkeää, että siitä keskustellaan, Haavisto sanoi eduskunnassa ulkoministeriön budjettia koskevassa keskustelussa.

Kehitysmäärärahapotista noin 55 miljoonaa euroa tulee Haaviston mukaan päästökauppatuloista. Määrärahojen taso tulee laskemaan. Tämä on Haaviston mielestä kestämätöntä.

Perussuomalaiset arvostelivat salissa kovin sanoin kotimaisia kehitysyhteistyöhankkeita.

Mika Niikko (ps.) vaati, että rahallinen apu annettaisiin suoraan tarvitsevien käteen, sillä hänen mielestään suurin osa avusta menee hallintoon ja byrokratiaan. Kauko Tuupaisen (ps.) mukaan suora rahallinen tuki tulisi lopettaa.

– Tietojeni mukaan Suomen kehitysapua on käytetty virkamiesten lahjomiseen, Tuupainen sanoi.

Hän haluaisi, että kehitysapuna välitettäisiin esimerkiksi suomalaisia tuotteita.

Salissa perussuomalaisilta peräänkuulutettiin tosiasioihin perustuvia väitteitä eikä "pelottelua diktaattoreilla". Faktoja on tarjolla Risto Kalliorinteen (vas.) mukaan esimerkiksi valtiovarainvaliokunnassa.

– Teidän edustajat istuva siellä jaostoissa, pääosin aika tuppisuuna. Eivätkä he nyt ole paikalla, Kalliorinne totesi.

– Turha siitä on perussuomalaisia syyttää, jos Nicaraguassa on väärinkäytöksiä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini vastasi.

Kalliorinne totesi, että yksittäisiä väärinkäytöksiä ehkä löytyy, mutta valtiovarainvaliovaliokunnan saaman selvityksen mukaan väärinkäytöksiä on ollut noin yksi prosentti kehitysavusta.

– 99 prosenttiahan silloin käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti, Kalliorinne sanoi.

– Tämä on virheellistä propagandaa, jota levitetään aivan vahingoittamistarkoituksessa, hän jatkoi.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ps%20vas%20kehitysapua-13315

Haluavat kutsu kehitysapua kehitysyhteistyöksi, kuulostaa näin nätimmältä. Ensi vuonna heitetään taas velaksi otettu reilu miljardi roskiin, harmittaahan se, oli propagandaa tai ei.

Quote
– Tietojeni mukaan Suomen kehitysapua on käytetty virkamiesten lahjomiseen, Tuupainen sanoi.

Hän haluaisi, että kehitysapuna välitettäisiin esimerkiksi suomalaisia tuotteita.

Eli valitaan joku poliitikkojen kaverin firma ja tilataan siltä veronmaksajien rahoilla konttikaupalla tuotteita ylihintaan ja perustellaan tätä "kehitysavulla".

Quote
Hän haluaisi, että kehitysapuna välitettäisiin esimerkiksi suomalaisia tuotteita.

Hyvä idea. Viedään kehitysapuna suomalainen verotusosaaminen. Ei tartte tuoda takaisin.

Quote from: ihminen on 18.12.2013, 12:21:48
VU:

Quote"Turha siitä on perussuomalaisia syyttää, jos Nicaraguassa on väärinkäytöksiä"
SUVI UUSITALO  12 minuuttia sitten

– Turha siitä on perussuomalaisia syyttää, jos Nicaraguassa on väärinkäytöksiä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini vastasi.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ps%20vas%20kehitysapua-13315

Nyt minä en ihan ymmärtänyt tuota Soinin heittoa, eikös Suomi ole jo lopettanut kehitysapunsa Nigaraguaan?

Kenties Soinin kommentti liittyi siihen että Nicaraguassa olisi käytetty väärin kehitysapua ja persujen rahan väärinkäytöksistä huomauttamista pidettiin valheellisena propagandana?

Näin minä sen ymmärsin.

QuoteKansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön lähes 16 miljoonaa

Ulkoministeriö tukee pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä yhteensä 15,9 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2016. Tukea sai 85 hanketta ja 64 järjestöä.
...

(http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=124872&GUID=%7B5ED1A70E-F356-4D50-B7D7-03FBCB7C11AB%7D&maxwidth=465&maxheight=500)

Ulkoasiainministeriö (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=295438&contentlan=1&culture=fi-FI)

Yksi pointti tuppaa unohtumaan aina kehitysyhteistyöhön lähtevistä varoista keskusteltaessa. Vertailu on ilmeisesti kansainvälisistä syistä aina bruttokansantuotteeseen joka on jotakin ihan muuta kuin valtion budjetti, joka minusta antaisi paremman perspektiivin asiaan.

Valtion budjetti vuodelle 2013 oli 54.1 miljardia euroa ja kehitysapuun varattu summa 1.118 miljardia. Kehitysavun osuus Suomen valtion budjetista on siis karkeasti laskettuna 2% koko valtion budjetista, huomattavasti enemmän tällä tavalla ajateltuna kuin se epämääräinen 0.5-0.7% bkt:sta.
Valtion budjettia minusta kannattaa yleensä tarkkailla enemmänkin-ainakin itse pyrin, moni asia yllättää rajusti-, jostain netin syövereistä löytyy selkeämpiäkin esitystapoja vaan valtion oma tässä http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/2013/fi.jsp

Afganistan tuntuu olevan vähän uusi Nigaragua, apua annetaan riippumatta siitä, tapahtuuko maassa itsessään mitään kehitystä.

Quote
Suomi tukee naisten oikeuksia polkevaa Afganistania sitkeästi

Suomen tuki Afganistanille jatkuu, vaikka maa ei ole onnistunut täyttämään lupauksiaan naisten aseman parantamisesta.

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut Afganistanilta muun muassa raporttia siitä, miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on saatu kitkettyä. Koko maan kattavan raportin piti valmistua jo kesällä, mutta se myöhästyy ainakin vuoden vaihteeseen. Näillä näkymin tietoa saadaan vain joka toisesta provinssista.

Presidentti Hamid Karzai määräsi jo vuonna 2009 voimaan lain, joka tuomitsee naisiin kohdistuvan väkivallan. Se ei ole kuitenkaan mennyt läpi maan parlamentissa.

Uskonnolliset ryhmät ovat vastustaneet lakia ja vaatineet esimerkiksi turvakotien sulkemista ja avioitumisiän laskemista nykyisestä 16 vuodesta.

Suomi on luvannut Afganistanille kehitysapua noin 30 miljoonaa euroa vuosittain vuoteen 2024 asti. Norja leikkasi syksyllä seitsemän prosenttia yli 90 miljoonan euron tuestaan Afganistanille, koska maa ole tehnyt tarpeeksi naisten aseman parantamiseksi ja korruption kitkemiseksi.

Suomessa ei ole harkittu tukien leikkauksia. Etelä-Aasian tiiminjohtaja Olli Ruohomäki ulkoministeriöstä katsoo, että se olisi hyödytöntä ja vastoin kansainvälisen yhteisön vallitsevaa näkemystä.

– Poliittinen eliitti ei ole riippuvainen kehitysavusta, heille se ei ole keppi eikä porkkana. Sen sijaan tavallinen kansa on siitä riippuvaista, Ruohomäki sanoo.

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) linjasi Suomen kantaa marraskuussa vastauksena kansanedustaja Maria Lohelan (ps.) kirjalliseen kysymykseen.

– Mikäli kehitysyhteistyössä havaitaan mittavia väärinkäytöksiä tai Afganistanin ihmisoikeustilanteessa tapahtuu merkittävää takapakkia, on Suomi valmis yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa reagoimaan ja myös harkitsemaan annettavan avun määrää ja laatua, Haavisto vastasi.

Naisten asema on parantunut Afganistanissa kansainvälisen tuen avulla, mutta radikaali muutos voisi Ruohomäen mielestä tulla vain maan sisältä.

– Voimme antaa tukemme niille paikallisille majakoille, jotka tuovat valoa pimeyteen ja viedä sanomaa eteenpäin kansalaisyhteiskunnan kautta, hän katsoo.

Joillain osa-alueilla kehitys on ollut vauhdikasta. Esimerkiksi äitiyskuolleisuus on saatu puolitettua muutamassa vuodessa ja erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Lähes kaikki lapset pääsevät nyt kouluun, kun Taleban-hallinnon aikaan koulua kävi vain viidennes.

YK:n raportin mukaan myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta ilmoitetaan poliisille yhä useammin, mutta rikollisten tuomitseminen on yhä harvinaista. Sen sijaan naisia voidaan yhä tuomita vankeuteen, jos he karkaavat kotoa puolison väkivaltaisuuden vuoksi.

Positiivinen kehitys voi tuhoutua hetkessä, jos maa ajautuu uudestaan Talebanin hallintaan. Karzain kausi presidenttinä päättyy keväällä, eikä uuden presidentin valinta välttämättä suju ongelmitta hauraassa demokratiassa. Ruohomäestä tilanteen häilyvyys ei kuitenkaan ole syy olla auttamatta.

– Meidän tehtävä on auttaa tavallisia ihmisiä selviämään tästä päivästä huomiseen. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu 3–4 vuoden sisällä.

TS: Suomi tukee naisten oikeuksia polkevaa Afganistania sitkeästi (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/579429/Suomi+tukee+naisten+oikeuksia+polkevaa+Afganistania+sitkeasti)

Ja sitten taas lempilapseeni eli Malawin valtioon. En ala referoimaan koska en ko. perslävessä ole neljään vuoteen ollut, eli lukekaa nyt taas ja hämmästykää. Tai sitten älkää hämmästykö, miten sen ottaa  :-\

http://www.nytimes.com/2014/01/03/opinion/lethal-malfeasance-in-malawi.html?smid=fb-share&_r=0 (http://www.nytimes.com/2014/01/03/opinion/lethal-malfeasance-in-malawi.html?smid=fb-share&_r=0)

Autokantakin kehittyy Afrikassa. Sehän on kaikkien etu ettei mee rahat hukkaan!  :o

"Laatuautojen ilmestyminen kaduille kertoo omalta osaltaan Afrikan vaurastumisesta. Tai ainakin joidenkin vaurastumisesta, sillä norsunluurannikkolaisen alle sadan euron minipalkalla ei kummoista katumaasturia osteta.

Norsunluurannikko ei kuitenkaan ole poikkeus, vaan maineikkaat automerkit näyttäytyvät yhä useammin myös Etelä-Afrikan, Nigerian tai vaikkapa Gabonin teillä. Erityisen suosittuja ovat juuri (kaupunki)maasturit, joiden ostaminen voi olla järkivalinta maanosan monesti kuoppaisilla tai muuten huonokuntoisilla teillä.

Esimerkiksi Gabonin maahantuojien mukaan peräti 70 prosenttia maassa vuosittain myytävistä noin 6 000 autosta on nelivetoja, yleensä kookkaita japanilaisia malleja. Paitsi järkivalinta, kookas maasturi on usein myös statussymboli.

- Sen pitää olla neliveto tai sitten ei mitään, eräs nimettömänä pysyvä autokauppias tiivistää.


http://www.iltalehti.fi/autot/2014010317896195_au.shtml

Voi perkele tätä touhua.  ;D

Obesity quadruples to nearly one billion in developing world

http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400# (http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400#)

Quote from: FlyinHighAgain on 19.12.2013, 21:38:34
Yksi pointti tuppaa unohtumaan aina kehitysyhteistyöhön lähtevistä varoista keskusteltaessa. Vertailu on ilmeisesti kansainvälisistä syistä aina bruttokansantuotteeseen joka on jotakin ihan muuta kuin valtion budjetti, joka minusta antaisi paremman perspektiivin asiaan.

Lisää kehitysapua vaativat tahot edustavatkin usein poliittista kantaa, joka pyrkii vetämään yhtäläisyysmerkit koko kansantalouden ja valtion talouden välille.

Quote from: ääridemokraatti on 07.01.2014, 09:56:31
Obesity quadruples to nearly one billion in developing world

http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400# (http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400#)

Kaapuihin pukeutuvissa maissa asuu yllättäen läskejä ihmisiä

http://www.dailymail.co.uk/health/article-2301172/Fattest-countries-world-revealed-Extraordinary-graphic-charts-average-body-mass-index-men-women-country-surprising-results.html

1 118 000 000 ÷ 7 406 = 150 958

Noin monta palkansaajaa tarvitaan maksamaan kehitysapu. Eli yli 150 tuhannen palkansaajan verokertymät heitetään kankkulan kaivoon. Luulisi että noin monen kaverin veroilla ois suomessakin käyttöä.

Aika tylyjä kommentteja heittelee:

Quote
Suomalainen kriisityöntekijä kritisoi Suomen kehitysapulinjauksia

Janne Suvanto työskentelee Haitilla YK:n ruokajärjestön eli WFP:n varamaajohtajana. Työt ovat vieneet miestä maailman kriisipesäkkeestä toiseen.

- Kurjin tilanne oli varmasti Indonesiassa, jossa teimme kouluruokintakampanjaa. Joku oli sabotoinut lapsille jaettavia vitamiinikeksejä. Niistä löytyi partateriä ja neuloja ja koko erä oli vedettävä pois kouluista. En koskaan unohda lasten pettyneitä katseita, kun keräsimme ne keksit, Suvanto kertoo.

44-vuotias Suvanto on tehnyt 16 vuoden uran kriisitilanteiden ruoka-apuun keskittyvän WFP:n palveluksessa. Hän on toiminut muun muassa Kosovossa, Tshadissa, Irakissa ja Indonesiassa. Haitille Suvanto tuli vuonna 2011.

- Tämä on hyvä organisaatio. Muihin YK-järjestöihin verrattuna meidän organisaatio tekee suhteellisesti eniten töitä kentällä paikallisten kanssa, Suvanto sanoo.

WFP hoitaa kriisin keskellä yleensä ensimmäisenä toimijana akuutin ruokahuollon. Pahimman kriisin hellitettyä toiminta muuttuu avustustyöstä aktivoinniksi.

- Omavaraisuus ruoan tuotannossa on kaiken A ja O. Se tulee lopulta halvimmaksi kaikille, Suvanto sanoo.

Hurrikaanien ja maanjäristyksen runteleman Haitin haasteita ovat Suvannon mukaan huono hallintokulttuuri, epävakaa poliittinen tilanne, poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään kytkeytyvä jengirikollisuus sekä korruptio. Ulkomaisia investointeja ja verotuloja ei juuri ole. Lisäksi maan väestöstä puolet on lukutaidottomia ja elää äärimäisessä köyhyydessä alle dollarilla per päivä

- Ongelmana on myös se, että Haitin hyväosaiset ja älymystö ovat pitkälti paenneet maasta poliittisen epävakauden, kidnappausten ja rikollisuuden pelossa, Suvanto jatkaa.

Kritiikkiä Suomen kehitysavulle

Pitkän linjan kansainvälisenä kriisityöntekijänä Suvanto hieman ihmettelee Suomen kehitysapulinjauksia.

- Mielestäni minkään valtion ei pitäisi antaa suoraa budjettitukea kehitysmaille. Avun menemistä perille on tämän jälkeen vaikea varmistaa. Ainakin Suomen pitäisi vaatia kunnon suunnitelmat ja läpinäkyvä seuranta, jotta jälkikäteen voidaan tarkistaa rahan ohjautuminen haluttuihin kohteisiin, Suvanto sanoo.

Suvannon mielestä Suomi on myös tukenut liian pieniä ja toisinaan myös poliittista agendaa ajavia avustusjärjestöjä.

- Voisimme tukea kehitysrahoilla koulutuksen antamista, lähettää asiantuntijoita ja ylipäätään käyttää enemmän suomalaista asiantuntemusta kehitysaputyössä, vähän samalla periaatteella kuin rauhanturvaajat toimivat.

- Esimerkiksi Ruotsi tuo kehityskohteisiin paljon enemmän ruotsalaisia tuotteita ja osaamista kuin Suomi. He lähettävät hätäasumiseen soveltuvia mökkejä ja teknologiaa. Suomikin voisi hieman rohkeammin käyttää omaa teknologiaosaamistaan ja tuotteitaan, Suvanto sanoo.

Hyväuskoiset hyväntekijät

WFP:n Haitin varamaajohtajan mielestä monien yksityisten hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta ei aina kestä päivänvaloa.

Pahimmassa tapauksessa hyväuskoisella hyvän tekemisellä voi myös olla karut seuraukset.

- Jouluaattona yksityinen järjestö jakoi ruokaa 600 000 köyhän Carrefourin lähiössä. Lopputulos oli se, että kahdeksan ihmistä tallaantui jakelun yhteydessä kuoliaaksi, Suvanto kertoo.

- Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi ruoanjakelun logistiikka täytyy organisoida niin hyvin, että tällaisia joukkojen aiheuttamia vaaratilanteita ei pääse syntymään, Suvanto sanoo.

IL: Suomalainen kriisityöntekijä kritisoi Suomen kehitysapulinjauksia (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011117918699_uu.shtml)

QuoteSuvannon mielestä Suomi on myös tukenut liian pieniä ja toisinaan myös poliittista agendaa ajavia avustusjärjestöjä.

Varmaan äärioikeistolaisia olleet...?

Mutta rohkeaa tekstiä, kiitos siitä. Sitten seuraamaan suvakkien reaktioita uutiseen, joista monet siis pitävät kehitysapuun kohdistettua kritiikkiä rasismina, fasismina, you name it.

Quote- Mielestäni minkään valtion ei pitäisi antaa suoraa budjettitukea kehitysmaille. Avun menemistä perille on tämän jälkeen vaikea varmistaa. Ainakin Suomen pitäisi vaatia kunnon suunnitelmat ja läpinäkyvä seuranta, jotta jälkikäteen voidaan tarkistaa rahan ohjautuminen haluttuihin kohteisiin, Suvanto sanoo.

Ne, jotka oikeasti tarvitsevat apua, ovat todella huonoja korruptiolahjonnan kohteita, koska ne ovat niin avuttomia, että niiltä ei saa mitään vastineeksi.

Siksi budjettituki. Poliitikkojen poliitikoille jakama "kehitysapu" on silkkaa korruptiota.

Suomiko antelias maa? Näille maille me häviämme

Suomi on maailman seitsemänneksi anteliain maa kehitysavun suhteen, kertoo Quartz.

Suomi laittaa kehitysapuun 0,53 prosenttia bruttokansantulostaan. Listalla ensimmäisenä on ehkä yllättäen Luxemburg, jonka kehitysavun osuus bruttokansantulosta on 1 prosenttia.

Suomea anteliaampia maita ovat myös toiseksi sijoittunut Ruotsi (0,97 prosenttia bruttokansantulosta), Norja (0,93), Tanska (0,83), Hollanti (0,71) ja Englanti (0,56).

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749 (http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749)

QuoteSuomi on maailman seitsemänneksi anteliain maa kehitysavun suhteen

No niin, nyt se on päivä taas pilalla.(Että pitikinTalouselämän tästäkin hulluudesta taas muistuttaa.No, päivä näyttikin muutoin alkavan liian hyvin.)

Lisää järjen ääntä, polttaa vieläpä puita takassa:

http://www.hs.fi/ihmiset/Kokenut+katastrofil%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+Humanit%C3%A4%C3%A4rist%C3%A4+ty%C3%B6t%C3%A4+ei+uskalleta+arvostella+vaikka+syyt%C3%A4+olisi/a1389852535356?jako=e8ed8eb69559c80ed833dfe2c82df754&ref=email-share&sivu=1
Lainauksen muotoilut omia.

QuoteKokenut katastrofilääkäri: Humanitääristä työtä ei uskalleta arvostella, vaikka syytä olisi
Kansainvälisten avustusjärjestöjen työtä ei kritisoida, vaikka syytä olisi, sanoo lääkäri Jari Vainio

Suomen todennäköisesti paras krokotiilinpuremien asiantuntija, lääkäri Jari Vainio, tahtoo ensin sytyttää tulen takkaan. Sitten hän aloittaa.

"Sudanissa kaksi mummoa pesi Etelä-Darfurin ainoan sairaalan pyykkejä käsin. Avustusorganisaatio hankki heille Ruotsista pesukoneen. Koska pelättiin, että kone saatettaisiin varastaa, sen ympärille rakennettiin pesula. Todettiin, ettei sairaalan vedenpaine riitä koneelle. Lisäksi sen käyttäminen olisi nielaissut ison osuuden sähköstä."

"Päätettiin lahjoittaa pesukone pois. Se ei mahtunut ulos vastarakennetun pesulan ovesta. Sairaalan johtaja kielsi seinän purkamisen. Pesijämummot panivat koneen päälle pöytäliinan ja ryhtyivät säilyttämään rummussa tavaroitaan."

Vainio oli vuonna 2006 SPR:n tiiminvetäjänä sairaalaprojektissa Darfurissa.

Kaikkiaan hän on ollut kehitysmaa- ja katastrofilääkärinä 25 vuotta, 40:ssä eri maassa.

Hän on – ja nyt on vedettävä syvään henkeä – vastannut Etelä-Jemenissä koko läänin nukutus- ja puudutushoidoista, tutkinut keltakuumetta Maailman terveysjärjestö WHO:lle, vastannut 200 000 somalipakolaisen hoidoista ja pakolaisleirin sanitaatiosta Mombasassa, tehnyt polionvastaista työtä Nigeriassa sekä auttanut Turkin ja Haitin maanjäristysten, Intian tulvien ja Thaimaan tsunamin uhreja.

Hänet on evakuoitu lukuisia kertoja. Hänet on myös uhattu siepata. "Elävänähän minut olisi haluttu, lääkäriksi. Sitten olisin hoitanut toisella puolella."

Ja hän on nähnyt koulubussillisen elävältä poltettuja lapsia.

"Sellainen muuttaa ihmistä."

Vainio on säilynyt hengissä, mutta idealismi on karissut.

Kansainvälisiä avustusjärjestöjä vaivaa hänen mielestään leväperäinen raportointi, välistävetäminen ja kritiikin tukahduttaminen.

"Varmasti on hyviä järjestöjä ja perille menevää apua. Ongelma on, että humanitaarista työtä ei uskalleta arvostella. Epäonnistumisia peitellään sen sijaan, että niistä haluttaisiin oppia."

Tilanne on hänestä sama myös Suomen tekemässä humanitaarisessa työssä. Kun sekä avustusrahat että työn valvonta ovat saman tahon eli ulkoministeriön käsissä, kukaan ei arvioi avustustyötä kriittisesti, Vainio sanoo.

"Darfurista ulkoministeriön humanitaarinen yksikkö sai 1,5 miljoonan euron vastineeksi 1,5 sivun raportin, jossa todetaan, että hyvin meni. Veronmaksajilla on oikeus tietää tarkemmin, miten heidän rahojaan on käytetty."

Kansainvälinen ura oli sattumaa. "Olin ujo opiskelija. Keksin lähteä kuukaudeksi Islantiin harjoitteluun. Paikka annettiin vanhemmalle opiskelijalle ja minulle tarjottiin Egyptiä."

1980-luvun Kairo oli eksoottinen. Aasit huusivat, kamelit kulkivat ja sairaala vilisi torakoita.

Seuraava reissu kestää vuoden, Vainio päätti. Sen jälkeen hänestä on vain kahdesti tuntunut, että voisi asettua aloilleen.

Ensimmäinen kerta oli 1990-luvulla Sambiassa, Mosambikin raja-alueella. Vainio oli seitsemän vuotta nunnien vetämän sairaalan ainoana vakituisena lääkärinä "keskellä viidakkoa".

Sieltä ovat peräisin Vainion erityisosaaminen krokotiilin ja käärmeenpuremien hoidossa.

Vainio sairasti kolmekymmentä malariaa. Kun Mosambikin sisällissota vyöryi Sambiaan, hän harkitsi lähtemistä. "Mutta enhän minä voinut lähteä, kun nunnatkaan eivät lähteneet."

Nyt Vainio muistaa noita puskalääkärivuosia onnellisena aikana. "Minulla oli siellä oma farmi, kaksi lemmikkiapinaa, kymmenen koiraa, kymmenen kissaa ja yli 300 eläintä. Lähtöpäivä oli hirveä."

Toisen kerran vakiintuminen kävi mielessä Englannissa 2000-luvulla. Hänelle tarjottiin Stockton-on-Teesin kaupungista virkaa vankilalääkärinä. Kahden työvuoden jälkeen päätös oli selvä. "Ei vielä."

Vainio yrittää kolmatta kertaa jäädä, tällä kertaa Suomeen.

"Olen nähnyt liian monta sellaista tapausta, että humanitaarisen työn tekijä jää tyhjän päälle eläkkeelle jäätyään. Ei ole perhettä, ei omaa pesää, ei vaihtoehtoa työn tuomalle adrenaliinille. Monet ahdistuvat, erakoituvat tai juovat itsensä hengiltä."

Paluusta on viisi vuotta. Vainio työskenteli ensin Veripalvelussa ja sitten yleislääkärinä Salon ja Espoon terveyskeskuksissa. Omaa paikkaa ei löytynyt.

Vainio päätti irtisanoutua Espoosta ja ottaa työpaikan yksityiseltä lääkäriasemalta Salosta.

Tuli palaa viime keväänä kunnostetun omakotitalon takassa. Ikkunalaudalla lintuja vahtii iso norjalainen metsäkissa Ossi.

"Täytyy sitoa itsensä jollakin. On vaikeampi matkustaa pitkäksi aikaa pois, kun omistaa kissan."

Miksi näillä taistelijoilla on Unicefin koulureput?
(http://is13.snstatic.fi/img/658/1288649128244.jpg)
Uutistoimisto AFP:n valokuvaaja Carl de Souza otti kuvan Etelä-Sudanin hallituksen armeijan SPLA:n sotilaista marssilla lähellä Borin kaupunkia.

Kymmenillä presidentti Salva Kiirille uskollisilla taistelijoilla on selässään YK:n lastenavun järjestön Unicefin kirkkaansininen koulureppu.

Unicefin toimisto Etelä-Sudanissa tuomitsee tapauksen jyrkästi.

Unicefin strategisen viestinnän päällikkö Doune Porter saapui viikonvaihteessa tiedotustehtäviin Etelä-Sudaniin. Hän ei heti osannut selittää, mistä taistelijaryhmä on reppunsa saanut.

- Näin tämän valokuvan ensimmäisen kerran kun saavuin tänään perille, Porter viestitti IS:lle sähköpostitse Totto Chanin leiristä Jubasta myöhään sunnuntaina.

- Useita meidän varastojamme on ryöstetty konfliktin aikana. Se olisi looginen selitys sille, että reput ovat joutuneet taistelijoiden käsiin.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288649163592.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288649163592.html)

"Antamallasi rahalla afrikkalainen lapsi saa oman repun ja .." Joo, ei yllättänyt. Kehitysapu auttaa aina korruptiota ja konfliktien aktiivisia osapuolia.

Kerrankin vääristelemätön kuva "kehitysavusta".

Kuva on hupaisa todiste afrikkalaisesta nerokkuudesta.  Maastopuku sopii erinomaisesti savannioloihin, mutta selässä olevat reput loistavat kilometrin päähän.

Uusia innovatiivisia käyttökohteita koulurepuille. Innovatiivisesti kierrättävät koulureppuja sotilaskäytössä, ahh kuinka ekologista! Afrikkalaiset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä, pioneereja.

Kehitysapu - go go go (http://www.youtube.com/watch?v=6fI3p3y0jWk)

Jos tämäkään graphic nature silmään kuseminen ei yhtään herätä länsimaita, niin voimme luopua toivosta ja mennä vaikkapa hirttäytymään.

Africa...The Continent Of Apocalypse Now

For those of you who have not lived on the continent of Africa... this one article will explain forever what Africa is... when you hear about it on the news or read about it, this article will put the proper perspective to it.

This editorial by Kevin Myers appeared in The Irish Independent nearly six years ago:

AFRICA is giving nothing to anyone... apart from AIDS

No. It will not do. Even as we see African states refusing to take action to restore something resembling civilization in Zimbabwe, the Begging Bowl for Ethiopia is being passed around to us, yet again.

It is nearly 25 years since Ethiopia's (and Bob Geldof's) famous Feed the World campaign, and in that time Ethiopia's population has grown from 33.5 million to 78 million today.

So, why on earth should I do anything to encourage further catastrophic demographic growth in that country? Where is the logic? There is none.

To be sure, there are two things saying that logic doesn't count. One is my conscience, and the other is the picture, yet again, of another wide-eyed child, yet again, gazing, yet again, at the camera, which yet again, captures the tragedy of... Sorry. My conscience has toured this territory on foot and financially.

Unlike most of you, I have been to Ethiopia; like most of you, I have stumped up the loot to charities to stop starvation there. The wide-eyed boy-child we saved, 20 years or so ago, is now a priapic, Kalashnikov-bearing hearty, siring children whenever the whim takes him.

There is, no doubt a good argument why we should prolong this predatory and dysfunctional economic, social and sexual system; but I do not know what it is.

There is, on the other hand, every reason not to write a column like this. It will win no friends, and will provoke the self-righteous wrath of, well, the self-righteous, hand wringing, letter writing wrathful individuals, a species which never fails to contaminate almost every debate in Irish life with its sneers and its moral superiority.

It will also probably enrage some of the finest men in Irish life, like John O'Shea, of Goal; and the Finucane brothers, men whom I admire enormously. So be it. But, please, please, you self-righteously wrathful... spare me mention of our own Irish Famine, with this or that lazy analogy. There is no comparison.

Within 20 years of the Famine, the Irish population was down by 30%. Over the equivalent period, thanks to western food, the Mercedes 10-wheel truck and the Lockheed Hercules, Ethiopia's population has more than doubled.

Alas, that wretched country is not alone in its madness. Somewhere, over the rainbow, lies Somalia, another fine land of violent, Kalashnikov-toting, khat-chewing, girl-circumcising, permanently tumescent layabouts.

Indeed, we now have almost an entire continent of sexually hyperactive, illiterate indigents, with tens of millions of people who only survive because of help from the outside world.

This dependency has not stimulated political prudence or common sense. Indeed, voodoo idiocy seems to be in the ascendant, with the president of South Africa being a firm believer in the efficacy of a little tap water on the post-coital penis as a sure preventative against AIDS infection.

Needless to say, poverty, hunger and societal meltdown have not prevented idiotic wars involving Tigre, Uganda, Congo, Sudan, Somalia, Eritrea, and etcetera. Broad brush-strokes... to be sure.

But broad brush-strokes are often the way that history paints its gaudier, if more decisive, chapters. Japan, China, Russia, Korea, Poland, Germany, Vietnam, Laos and Cambodia in the 20th century have endured worse broad brush-strokes than almost any part of Africa.

They are now... one way or another... virtually all giving aid to or investing in Africa, whereas Africa, with its vast savannahs and its lush pastures, is giving almost nothing to anyone, apart from AIDS.

Meanwhile, Africa's peoples are outstripping their resources, and causing catastrophic ecological degradation. By 2050, the population of Ethiopia will be 177 million; the equivalent of France, Germany and Benelux today, but located on the parched and increasingly protein-free wastelands of the Great Rift Valley.

So, how much sense does it make for us actively to increase the adult population of what is already a vastly over-populated, environmentally devastated and economically dependent country?

How much morality is there in saving an Ethiopian child from starvation today, for it to survive to a life of brutal circumcision, poverty, hunger, violence and sexual abuse, resulting in another half-dozen such wide-eyed children, with comparably jolly little lives ahead of them?

Of course, it might make you feel better, which is a prime reason for so much charity! But that is not good enough. For self-serving generosity has been one of the curses of Africa.

Africa has sustained political systems which would otherwise have collapsed. It prolonged the Eritrean-Ethiopian war by nearly a decade.

It is inspiring Bill Gates' program to rid the continent of malaria, when, in the almost complete absence of personal self-discipline, that disease is one of the most efficacious forms of population-control now operating.

If his program is successful, tens of millions of children who would otherwise have died in infancy will survive to adulthood, he boasts.

Oh good... then what? I know, let them all come here (to Ireland) or South Africa or America... and not forgetting Australia! Yes, that's an idea.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------


I remember asking my father, who spent years and years in Africa improving Agricultural systems.

"What had you achieved after all those years of dedicated and damned hard work?

Answer..."Short term quite a lot, long term nothing."

This is one of the most thought provoking articles I have read, on this painful subject.

Somalia is not a humanitarian disaster; it is an evolutionary disaster. The current drought is not the worst in 50 years, as the BBC, and the entire aid organisations claim. It is nothing compared to the droughts in 1960/61 or 73/74. And there are continuing droughts every 5 years or so.

It's just that there are now four times the population; having been kept alive by famine relief, supplied by aid organisations, over the past 50 years. So, of course, the effect of any drought now, is a famine. They cannot even feed themselves in a normal rainfall year.

Worst yet, the effects of these droughts, and poor nutrition in the first 3 years of a child's life, have a lasting effect on the development of the infant brain, so that if they survive, they will never achieve a normal IQ.

Consequently, they are selectively breeding a population, who cannot be educated, let alone one that is not being educated; a recipe for disaster, in evolutionary Darwinian terms.

We are seeing this impact now, and it can only exacerbate, to the detriment of their neighbours, and their environment as well. This scenario can only end in an even worse disaster; with even worse suffering, for those benighted people, and their descendants.

Darwinian Theory shows that biological principles will apply to the human condition, in spite of all our goodwill, and eventually, some mechanism will intervene, be it war, disease or starvation. Talk about kicking the can down the road, as the Americans say, about their budget deficit!

So what do we do? Let them starve? What a dilemma for our Judeo/ Christian/Islamic Ethos; as well as Hindu /Buddhist morality.

And this is beginning to happen in Kenya, Ethiopia, and other countries in Asia, like Pakistan.

What will happen if America has to "Pay the world back" for all the "injustice and suffering" it has created and the "exploitation of the world's countries" ...which is one of the current goals of collectivists, the present administration and the United Nations?"

How much humanitarian aid will other countries send to us?

ZERO.

We'll see how benevolent the Chinese are when they complete their ascension to being 'the' world power.



Jack Lawson and Mike Garand

Quote from: Ink Visitor on 04.02.2014, 10:59:53

Hyvää teksitä - olisiko linkkiä?

^http://westernrifleshooters.wordpress.com/2014/02/03/africa-the-continent-of-the-apocalypse-now/

Afganistan elää käytännössä muiden maiden avustuksella, mutta aikoo haistattaa pitkät avustajamaiden toivomuksille naisten aseman parantamisesta:

Quote
Uusi laki käytännössä sallii perheväkivallan Afganistanissa

Lopullista läpimenoa odottava uusi rikoslaki tekisi perheväkivallan tutkimisen hyvin vaikeaksi Afganistanissa.

Rikoslain 26. pykälän mukaan perheenjäseniä ei voisi kuulustella todistajina rikoksissa.

Pykälä ei mainitse erikseen naisia, mutta esimerkiksi perheväkivaltatapauksessa tai pakkoavioliitossa todistajia voisi usein olla käytännössä mahdoton löytää.

Afganistanin parlamentin ylähuone hyväksyi lakiehdotuksen tammikuussa. Alahuoneessa se hyväksyttiin jo viime vuonna.

Ihmisoikeusjärjestöt vetoavat nyt presidentti Hamid Karzaihin, jotta hän ei allekirjoittaisi lakia.

"Jos tämä laki hyväksytään, Afganistanin naisilta ja tytöiltä riistetään lain suoja sellaisia sukulaisia vastaan, jotka pahoinpitelevät, käyttävät heitä hyväkseen ja jopa myyvät heitä", ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Aasian-johtaja Brad Adams ilmoitti keskiviikkona.

Lähes täysin kansainvälisen avun varassa oleva Afganistan on sitoutunut julkisesti parantamaan naisten asemaa. Rikoslain hyväksyminen tarkoittaisi merkittävää huononemista tilanteeseen, jossa on saavutettu edistystä.

Vuonna 2009 Afganistanissa säädettiin laki, jossa määriteltiin rangaistukset esimerkiksi raiskauksiin ja pakkoavioliittoihin. Afganistanin parlamentissa vuoden 2009 lakia on pyritty heikentämään ja jopa kumoamaan. Sukulaisten kuulustelukielto on yksi tapa heikentää lakia.

Kansainvälinen sotilasoperaatio ISAF loppuu Afganistanissa vuoden lopussa. Suomi on osallistunut operaatioon muun muassa sillä perusteella, että sen kautta voidaan parantaa naisten asemaa.

HS: Uusi laki käytännössä sallii perheväkivallan Afganistanissa (http://www.hs.fi/ulkomaat/Uusi+laki+k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6ss%C3%A4+sallii+perhev%C3%A4kivallan+Afganistanissa/a1391582269145)

Quote from: Kemolitor on 06.02.2014, 10:02:49
Afganistan elää käytännössä muiden maiden avustuksella, mutta aikoo haistattaa pitkät avustajamaiden toivomuksille naisten aseman parantamisesta:

Tilanne ei poikkea kiristyksestä. Jos syydämme jatkossakin miljardeja talebanin kanssa veljeilevälle korruptoituneelle eliitille, niin ehkä ihan kaikkien naisten ja lasten ei tarvitse kärsiä ihan niin paljon.

QuoteSamalla on näyttöä, että Afganistanille vuosien varrella maksetusta miljardituesta merkittävä osa valuu edelleen Karzain piirin ja muun eliitin taskuihin.

Miksi sitten pitäisi edes yrittää jatkaa Afganistanin avustamista? Parhaita syitä ovat ne tytöt ja naiset, joiden asema on aidosti parantunut Karzain 12 vuoden korruptiohallinnon aikana.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Afganistanissa on meneillään likainen ja vaarallinen loppupeli (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Afganistanissa+on+meneill%C3%A4%C3%A4n+likainen+ja+vaarallinen+loppupeli/a1391314701222) 3.2.2014

Mitä pysyvää valtavilla ponnistuksilla on saatu aikaan? Entä mitä kaikkea vuosien varrella on luvattu? Muutaman vuoden päästä tästä kaikesta ei jää muistoksi juuri muuta kuin sadat tuhannet (http://en.wikipedia.org/wiki/Afghan_diaspora) Eurooppaan pakolaisiksi hakeutuneet afganistanilaiset.

Luotto on loppunut aikaa sitten niin afganistanilaisilta kuin Afganistanissa pyöriviltä länsimaalaisiltakin. Voi vain toivoa, että ainakin se on mennyt perille, ettei demokratiaan voi pakottaa. Kansakuntia ei voi myöskään lahjoa demokratiaan.

Vihervasemmistolainen roskalehdistö on Afganistanin tuskan ja hädän takana ja nauttii aikaansaamastaan kärsimyksestä ja terrorista.

Voidaanko munakas valmistaa rikkomatta munia?

Kun yhdysvallat, median ohjailema supervalta, halusi sodan, nykyiseen sotadoktriiniin kuuluu vasemmistovihreän lehdistön halu nauttia media-asiakkaille verettömästä teknosodasta. Samoin vastuunpakoilua ja sotatilahallinnon vastaista siviilikriisinhallintaa kannatetaan vaikka sen TIEDETÄÄN johtavan pahempaa korruptioon, väkivaltaan ja sodan jatkumiseen.

Kun Afganistaniin lähdettiin, ei haluttu edes ajatella sotilashallinnon perustamista mikä oli ja on ko heimovaltion ainoa olemassaoleva mahdollinen hallintomalli. Maata hallitaan aseilla ja asehallinnon ainoa ja paras ratkaisu on sotilashallinto joka sukupolvien kuluttua, kun miinat, rynnäkkökiväärit ja räjähtämättömät ammukset ovat luonnollisesti tai luonnottomasti poistuneet arjesta, korvautuu demokratialla (tai sen paikallisversiolla).

Siksi vihervasemmstolainen roskaväki länsimedian hurmanhenkisissä toimituksissaan juhlii olemattomia uutisia, epärehellisiä sankareitaan ja pyrkii painostamaan ainoastaan sotilashallintoon sopivaa maata kohti demokratiaa ennenkun asukkaansa osaavat edes tavata sanaa demokratia. Seurauksella että kohta piruparka saa pataansa. Mutta sehän on vihervasemmistolaiselle toimittajalle lähinnä lisää ihanaa uutisoitavaa.

Mulla ei ole tähän keskusteluun sen kummempaa sanottavaa, kuin että yhtä hyvin voisimme paiskata kehitysapuun menevät rahat juhannuskokkoon. Maailma hyötyisi siitä oikeastaan jopa enemmän, koska silloin ei sentään tuettaisi sitä hulluutta, mikä ei kehitysmaissa ilmiselvästi ole osoittamassa loppumisen merkkejä.

Vaikka olenkin sitä mieltä että lupaukset on tehty pidettäviksi, niin Afganistanin kohdalla voitaisiin tehdä se ainoa poikkeus. Nykysysteemillä vain luovutetaan rahoja ilman minkäännäköisiä ehtoja, ja hirmuhallinto kiittää jos viitsii. Miten yksikään länsimaa voi toimia näin munattomasti? :facepalm:

Quote- Kun Suomea nostetaan suosta asialistalla pitää olla myös EU-tukipolitiikka, parlamentaarinen valmistelu sote- ja kuntauudistuksessa ja budjetin rakenteiden uudistaminen mm. kehitysavun osalta, toteaa Soini.

Yle: Soini ilmoitti osallistuvansa Kataisen talousneuvotteluihin (http://yle.fi/uutiset/soini_ilmoitti_osallistuvansa_kataisen_talousneuvotteluihin/7096670) 19.2.2014

QuoteValtaosa Afrikasta tuomitsee homot

Suomen tärkeimmässä kehitysapukohteessa Tansaniassa homoudesta voi saada elinkautisen tuomion

Suomen merkittävin kehitysyhteistyömaa Tansania tuomitsee homoseksuaalit yhtä tiukasti kuin Uganda, jonka uusi lainsäädäntö sai Norjan ja Tanskan lopettamaan sille osoittamansa kehitysavun.

Ugandan presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti viime viikolla lain, jonka mukaan seksistä samaa sukupuolta olevan kanssa voidaan tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tansaniassa on ollut samoin siirtomaa-ajoista lähtien.

Muun muassa YK ja Britannia ovat pyytäneet Tansaniaa luopumaan homouden kriminalisoinnista, mutta maa ei ole taipunut painostukseen.

Pääministeri Mizengo Pinda julisti marraskuussa 2011, että Tansania ennemmin jättää vastaanottamasta kehitysapua kuin sitoutuu "homoseksuaalisuutta edistäviin" ehtoihin.

"Yhteiskuntamme ei voi hyväksyä homoseksuaalisuutta", Pinda sanoi Tansanian suurimman verkkouutissivun IPP Median mukaan.

Tansania on maailman köyhimpiä maita. Jopa 30 prosenttia sen väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Vuonna 2013 Suomi maksoi Tansanialle kehitysapuna 27 miljoonaa euroa, enemmän kuin millekään muulle maalle.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan Suomikin voisi harkita kehitysyhteistyön keskeyttämistä "ihmisoikeussyistä äärimmäisessä tilanteessa".

"Mutta yleensä Suomi noudattaa strategiaa, jossa dialogia pyritään jatkamaan. Usein avun keskeyttäminen johtaa myös dialogin loppumiseen. Tämä taas ei paranna paikallisten ihmisoikeusloukkauksista kärsivien ihmisten asemaa vaan pahimmillaan vaarantaa heidän turvallisuutensa", Haavisto kertoi HS:lle sähköpostitse. Hän ei suoraan viitannut Tansaniaan.

Tänä vuonna myös Nigeria on uudistanut lakiaan siten, että homoudesta voi saada pitkän vankeusrangaistuksen.

"Yleiskuva Afrikassa on, että tilanne ei ole ainakaan helpottumassa. Useissa maissa on menty vaikeampaan suuntaan", kertoo Kuntoutussäätiön erikoistutkija Riikka Shemeikka. Hän on tutkinut seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä niihin liittyvää politiikkaa Afrikassa.

"En kuitenkaan näkisi kehitystä yksioikoisen negatiivisesti. Seksuaalivähemmistöjen asema ei ole pelkästään lainsäädännöllinen kysymys. Heitä edustavat järjestöt ovat koko ajan aktiivisempia vaikuttajia ja toimijoita omissa maissaan ja Afrikan kansainvälisissä järjestöissä."

Homojen tuomitsijoiden yleisimpiä perusteluita on, että homous ei kuulu afrikkalaiseen kulttuuriin vaan on levinnyt länsimaista.

"Tämähän ei pidä paikkaansa. Asiasta on tehty tutkimuksia, jotka ulottuvat siirtomaapolitiikkaa edeltävään aikaan, eivätkä ne tue tällaisia väitteitä", Shemeikka kertoo.

Silti vastaavat puheet uppoavat uskonnolliseen kansaan, jonka asennoituminen homoihin on jo ennalta vihamielinen.

Kun yhdysvaltalainen ajatushautomo Pew Research Center tutki 45 valtion kansalaisten suhtautumista homouteen vuonna 2007, afrikkalaiset osoittautuivat selvästi kiihkeimmiksi vastustajiksi. Kymmenessä tutkitussa Afrikan maassa homoseksuaalisuutta sanoi vastustavansa 89–98 prosenttia vastanneista.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Valtaosa+Afrikasta+tuomitsee+homot/a1394013405682?ref=hs-art-new-2

Quote from: Jomppa on 06.02.2014, 17:43:48
Mulla ei ole tähän keskusteluun sen kummempaa sanottavaa, kuin että yhtä hyvin voisimme paiskata kehitysapuun menevät rahat juhannuskokkoon. Maailma hyötyisi siitä oikeastaan jopa enemmän, koska silloin ei sentään tuettaisi sitä hulluutta, mikä ei kehitysmaissa ilmiselvästi ole osoittamassa loppumisen merkkejä.

Vaikka olenkin sitä mieltä että lupaukset on tehty pidettäviksi, niin Afganistanin kohdalla voitaisiin tehdä se ainoa poikkeus. Nykysysteemillä vain luovutetaan rahoja ilman minkäännäköisiä ehtoja, ja hirmuhallinto kiittää jos viitsii. Miten yksikään länsimaa voi toimia näin munattomasti? :facepalm:

Tässä sitä kehitysapukokkoa:

(http://i44.tinypic.com/24bqesn.jpg)

Quote
Kenialainen tv-sarja irvii avustusjärjestöjä

"Samarialaisten" kirjavaan joukkoon mahtuu monenlaista auttajaa.

Aid for Aid haluaa pelastaa Afrikan, mutta sen työntekijät eivät ehdi muuta kuin suoltaa hyödyttömiä raportteja emojärjestölle Britanniaan ja Kenian viranomaisille, kertoo uusi kenialainen tv-sarja Samaritans (Samarialaiset).

Sarjan tuottaja Hussein Kurji on kuullut paljon valitusta järjestöjen byrokraattisuudesta ja taitamattomuudesta. Hän päätti lähestyä aihetta komedian keinoin.

Samarialaisten mainospätkä on kerännyt yleisöä internetissä, ja kaksi ensimmäistä jaksoa on katsottavissa maksua vastaan verkossa. Tekijät kaavailevat ohjelmalle sekä kotimaista että kansainvälistä tv-levitystä.

– Haluamme näyttää, että Kenia on muutakin kuin slummeja ja pyssyjä. Täältä löytyy myös laadukasta tv-tuotantoa ja hyvää näyttelijäntyötä, Kurji sanoo.

Tyhjää puhetta

Paikallisessa kansalaisjärjestössä työskentelevä Anne Karani kokee sarjan osuvan naulankantaan, kun se kuvaa järjestöväen tyhjyyttään kumisevaa ammattislangia.

– Vietämme päivämme kokouksissa hienoissa hotelleissa ja puhumme isoista asioista, kuten kapasitoinnista ja voimaannuttamisesta. Kuulostaa hienolta ja näyttää hyvältä paperilla, mutta siihen se sitten jääkin, Karani huokaa.

Kenian viranomaisten mukaan uusia järjestöjä syntyi viime vuosikymmenellä noin 400 vuodessa. Tuorein tieto on vuodelta 2009, jolloin niitä oli rekisteröity 6 075.

Kenia sai vuonna 2003 järjestöiltä veroina ja maksuina noin 675 miljoonaa euroa, mutta tiedoissa on aukkoja puutteellisen raportoinnin vuoksi.
Hallinto ei kohene

Hallinnon ja johtamisen konsultti Javas Bigambo arvioi, että useimmat Kenian järjestöistä ovat syntyneet siksi, että yksityishenkilöt pyrkivät saamaan niistä toimeentulonsa.

Erityisen tehottomina hän pitää hallintoa ja oikeuslaitosta parantamaan perustettuja järjestöjä. Niitä pyörittää noin 30 hengen verkosto, joka kerää hankkeisiinsa yli neljän miljoonan euron avustusrahat vuosittain.

– Järjestöjen vaikutusta hallintoon on kuitenkin vaikea nähdä, Bigambo sanoo.

– Alaa leimaavat huijaaminen raha-asioissa, heimoajattelu ja epätarkka raportointi. Yleisen edun sijasta toimijat ajavat yksityisiä tai ulkomaisia etuja, hän lataa.

Jotain hyvääkin

Bigambo myöntää kuitenkin, että järjestöillä on ollut iso merkitys peruspalvelujen ja ihmisoikeuksien kohentamisessa.

Keniassa laadittiin viime vuonna laki yleishyödyllisistä järjestöistä. Tarkoitus oli yhdenmukaistaa alan sääntelyä, mutta myös suitsia paikallisten järjestöjen ulkomaista rahoitusta.

Bigambon mielestä rankaiseminen ei ratkaise ongelmaa.

– Järjestöt työllistävät satoja tuhansia kenialaisia ja edistävät maataloutta, ruokaturvaa ja sairauksien torjuntaa. Laki kääntyy itseään vastaan.

Kyltti ilmestyy, ihmiset katoavat

Ben Okoth, 45, syntyi ja kasvoi Kenian ja koko Afrikan suurimmassa slummissa, Kiberassa. Hän on kohdannut lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät helpottamaan hökkelikylän asukkaiden elämää. Osa on kuitenkin liikkeellä vain helpon rahan toivossa.

– Nämä henkilöt vuokraavat pienen rakennuksen ja kirjoittavat järjestön nimen oveen. Sen jälkeen he katoavat. Myöhemmin he ilmaantuvat uudestaan seurassaan valkoisia, joille he selostavat, mitä kaikkea ovat tehneet slummin hyväksi, Okoth kuvaa.

Samarialaiset-sarjan näytejaksot naurattivat häntä kovasti, mutta "en pitänyt siitä, että ihmiset, jotka sanovat auttavansa meitä köyhiä, kuluttavat päivänsä tietokonepelien äärellä". (IPS)

KU: Kenialainen tv-sarja irvii avustusjärjestöjä (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3133626/kenialainen-tv-sarja-irvii-avustusjarjestoja)

Toivottavasti joku kanava esittää sarjan Suomessakin.

Hengelliset yhdistykset keränneet satoja miljoonia
Erilaisten yhdistysten, säätiöiden ja yliopistojen rahankeräykset ovat tuottaneet lähes miljardi euroa seitsemän viime vuoden aikana. Tästä kolmanneksen, yli 300 miljoonaa, ovat saaneet uskonnolliset ja hengelliset yhdistykset.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/hengelliset-yhdistykset-keranneet-satoja-miljoonia (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/hengelliset-yhdistykset-keranneet-satoja-miljoonia)

Taitaa olla suurin osa mennyt ulkomaille tai mamuihin. Vielä kun kuulisi mitä näilläkin on muka saatu aikaan.

Listaa:
(http://i1316.photobucket.com/albums/t604/Petvii/lista2_zps9bf4307e.jpg)
(eka sivu monista)
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/07/tassa-suurimmat-rahankeraajat (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/07/tassa-suurimmat-rahankeraajat)

QuoteSuomelta 44 miljoonaa euroa apua maailman humanitaarisiin kriiseihin

Suomi antaa 44,4 miljoonaa euroa humanitaarista apua maailman pahimpiin kriisikohteisiin. Kehitysministeri Pekka Haaviston 12. maaliskuuta tekemällä päätöksellä apua kohdennetaan akuutteihin hätätilanteisiin Syyriaan ja lähialueille, Etelä-Sudaniin sekä Keski-Afrikan tasavaltaan. Inhimillistä kärsimystä lievennetään myös maissa, joissa on pitkittyneitä kriisitilanteita, muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Afganistanissa. Suomen tuki annetaan YK-järjestöjen ja suomalaisten järjestöjen kautta. Ne varmistavat paikan päällä, että apu menee perille.

Suurin kohde on Syyria ja sen pakolaiskriisistä kärsivät naapurimaat, joihin annetaan 8,5 miljoonaa euroa eri järjestöjen kautta.
...

Ulkoasiainministeriö (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=300311&contentlan=1&culture=fi-FI)

No, onhan meillä varaa... :facepalm:

QuoteSuomen syvä budjettialijäämä ei näytä huolettavan keskustan kansanedustaja Aila Paloniemeä. Hän tiukkaa hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään keinoja kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostamisesta 0,7 prosenttiin bktl:stä. Suomen tämänhetkinen määräraha on noin 0,51 prosenttia bktl:stä. Paloniemen esitys tarkoittaisi 0,19 prosentin korotusta ja euroissa noin 300 miljoonan euron summaa.

Perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt kehitysyhteistyömäärärahojen sovittamista vallitsevaan taloustilanteeseen. Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps.) kommentoi asiaa taannoin seuraavasti:

- Kaikki raha, jota pumppaamme vastikkeettomasti pois Suomesta – on kyse sitten rahasta kehitysmaihin tai Euroopan pankkien pelastamiseen – on luonnollisesti pois suomalaiselta veronmaksajalta ja suomalaisesta hyvinvoinnista. Taloustilanteessa, jossa tehdään rankkoja leikkauksia, korotetaan veroja ja jopa heikennetään työllisyyttä, tulisi ensisijaisesti leikata muihin maihin menevistä tuista. Ensin tulee huolehtia oman maan kansalaisten riittävästä hyvinvoinnista ja vasta sen jälkeen auttaa muita, jos mahdollisuuksia on.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/keskustan-paloniemi-esittaa-300-miljoonaa-euroa-lisaa-kehitysyhteistyohon/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/keskustan-paloniemi-esittaa-300-miljoonaa-euroa-lisaa-kehitysyhteistyohon/)

QuoteSuomi lisää tukeaan hauraille valtioille

...
Monissa perinteisissä kehitysyhteistyön kumppanimaissamme avun tarve vähentyy, joten on viisasta suunnata apua enemmän maihin, joissa tarve on vieläkin suurempi. Hauraiden valtioiden kehitys linkittyy myös meitä suoraan koskettaviin asioihin kuten pakolaisuuteen", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Viime vuosina kehitysyhteistyömäärärahoista annettavaa apua on jo lisätty esimerkiksi Somalialle, Etelä-Sudanille ja Afganistanille. Jatkossa panostus kasvaa muun muassa Somaliaan ja Myanmariin.
...

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö hauraissa valtioissa – toimintaohje kehitysyhteistyön toimeenpanon vahvistamiseen (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=300822&nodeid=15452&contentlan=1&culture=fi-FI)

Ulkoasiainministeriö (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=301800&contentlan=1&culture=fi-FI)

Quote from: Iloveallpeople on 19.03.2014, 17:16:57

QuoteSuomi lisää tukeaan hauraille valtioille

Monissa perinteisissä kehitysyhteistyön kumppanimaissamme avun tarve vähentyy, joten on viisasta suunnata apua enemmän maihin, joissa tarve on vieläkin suurempi. Hauraiden valtioiden kehitys linkittyy myös meitä suoraan koskettaviin asioihin kuten pakolaisuuteen", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Haavisto antaa mielestäni ymmärtää, että kehitysyhteistyön lisääminen tulomaissa vähentää "meitä suoraan koskettavaa" Suomeen suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa. Tästä ei ole mitään näyttöä, paremminkin päinvastoin, eikä tuossa ulkoministeriön läpyskässäkään väitetä sellaista.

Järjestin eilen gallupin.
Kysymys oli kuinka paljon Suomen valtio käyttää kehitysapuun (-yhteistyöhön) per suomalainen?
Vastaukset olivat tyypillisiä: 1-3 euroa tai "muutaman kympin" 20-30 euroa/vuosi/henkilö.
Oikea vastaus: n. 200 euroa/suomalainen. "Suomen julkinen kehitysyhteistyö 2014. yhteensä 1 102,6 miljoonaa euroa"   ... tai lähemmäs tonnin per perhe. (puhumattakaan /nettoveronmaksaja)
Ihmeissään olivat kun kerroin.

Quote from: FadeAway on 24.03.2014, 23:38:18
Järjestin eilen gallupin.
Kysymys oli kuinka paljon Suomen valtio käyttää kehitysapuun (-yhteistyöhön) per suomalainen?
Vastaukset olivat tyypillisiä: 1-3 euroa tai "muutaman kympin" 20-30 euroa/vuosi/henkilö.
Oikea vastaus: n. 200 euroa/suomalainen. "Suomen julkinen kehitysyhteistyö 2014. yhteensä 1 102,6 miljoonaa euroa"   ... tai lähemmäs tonnin per perhe. (puhumattakaan /nettoveronmaksaja)
Ihmeissään olivat kun kerroin.

No, nythän hallitus alkaa leikata kehitysapumäärärahoja "50-100 miljoonaa" vuodessa.  Rehdimpää olisi ollut aluksi puolittaa määräraha ja jatkaa sitten väentämistä.

Quote from: M on 26.03.2014, 08:54:16
No, nythän hallitus alkaa leikata kehitysapumäärärahoja "50-100 miljoonaa" vuodessa.  Rehdimpää olisi ollut aluksi puolittaa määräraha ja jatkaa sitten väentämistä.

Ymmärsin valtioneuvoston tiedotteen ensin väärin niin, että tuohon sataan miljoonaan olisi laskettu mukaan jo aiemmat leikkaukset (aiempaan kehykseen verrattuna). Meneekin ilmeisesti niin, että ensi vuonna vähennetään 50 miljoonaa ja kehyskauden lopulla 100 miljoonaa aiemmin sovitusta. Tarkoittaa käsittääkseni ensi vuonna päästökauppatuloista riippuen muutaman prosentin laskua ja sen jälkeiset vuodet käytännössä nollalinjaa tai suunnilleen inflaation suuruista kasvua.

Nimellisestä 50-100 miljoonan euron leikkauksesta huolimatta ei määrärahojen tasossa koukata missään vaiheessa edes vuoden 2012 tason alle. No, jääpä seuraavalle hallitukselle sitäkin enemmän, mistä leikata.

Ensin otetaan miljardi velkaa ja sitten annetaan se ulkomaille. Miksi pankit antavat Suomen tehdä tämän? Mitä jos itse menisin pankkiin ottamaan miljoonan lainan ja sanoisin lahjoittavani sen Afrikkaan.

QuoteKehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyörahat tipahtavat kehyksessä alle kipurajan

Hallituksen säästöpäätökset kehysriihessä tekevät suuren ja tuntuvan loven myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset tarkoittavat myös, että Suomi jää kauaksi lupaamastaan 0,7 prosentin tasosta verrattuna bruttokansantuloon.

"Jo ensi vuonna kehitysyhteistyörahat tipahtavat kipurajalle, 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Tätä tilannetta hallituksilla on mahdollisuus korjata, kun vuositasolla lopullisista luvuista päätetään", muistuttaa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.

Suomi on sitoutunut EU:ssa juuri ensi vuonna 2015 saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen. Sen lisäksi Suomi on sitoutunut YK:n ilmastoneuvotteluissa kasvattamaan ilmastorahoitustaan köyhille maille, ja kehitysyhteistyövaroja käytetään myös tähän tarkoitukseen.

Ensi vuoden määrärahoihin kohdistuva noin 50 miljoonan euron leikkaus on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomen yhteenlaskettu tuki kahdelle suurimmalle kumppanimaalle, Mosambikille ja Tansanialle. Seuraavina vuosina leikkaukset nousevat asteittain 100 miljoonaan euroon. Niiden kokoa voi verrata esimerkiksi Suomen koko humanitaarisen avun suuruuteen (84 milj. euroa) tai kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle maksettavaan tukeen (95 milj. euroa).

"Olen itse nähnyt, että Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan miljoonien ihmisten elämänlaatua kumppanimaissamme. Hallituksen leikkauspäätökset osuvat kipeästi näihin maailman köyhimpiin, vaikka emme itse aina tätä vaikutusta tiedosta", sanoo Jääskeläinen.

"Nyt tarvitaan Suomessa koko kansalaisyhteiskuntaa entistä vahvemmin mukaan kehityspolitiikkaan. Samalla on yhä voimakkaammin panostettava pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyön käynnistämiseen, mistä on selkeästi molemminpuolista etua", lisää Jääskeläinen.

Lisätietoja: Jouko Jääskeläinen, kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja, puh. 050 512 0782, [email protected], Miia Toikka, kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri, puh. 050 525 8649, [email protected]

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla. Se arvioi myös kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Toimikunta on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava. www.kehityspoliittinentoimikunta.fi

Valtioneuvosto (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411992) 26.3.2014

Quote from: Roope on 26.03.2014, 09:36:30
Leikkaukset tarkoittavat myös, että Suomi jää kauaksi lupaamastaan 0,7 prosentin tasosta verrattuna bruttokansantuloon.

Kuka on luvannut 0,7 prosenttia? En minä ainakaan.

QuoteKehysriihessä tehdyn päätöksen mukaan Suomi aikoo ensi vuonna leikata kehitysyhteistyömäärärahoista noin 50 miljoonaa euroa ja nostaa leikattavaa summaa asteittain sataan miljoonaan euroon. Tälle vuodelle kehitysyhteistyöhön on korvamerkitty hiukan yli 900 miljoonaa euroa.

[...]

Tuleville vuosille kaavailtu sadan miljoonan euron leikkaus on kehityspoliittisen toimikunnan mukaan verrattavissa esimerkiksi Suomen koko humanitaarisen avun suuruuteen, joka on 84 miljoonaa euroa.

Yle: Leikkaukset pudottavat Suomen kehitysyhteistyörahan alle 0,7 prosentin kipurajan (http://yle.fi/uutiset/leikkaukset_pudottavat_suomen_kehitysyhteistyorahan_alle_07_prosentin_kipurajan/7156506) 26.3.2014

Kehitysyhteistyöhön menee oikeasti reilusti yli miljardi euroa (http://um.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-FI). Tarpeen mukaan lukijoita hämätään puhumalla esimerkiksi "varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista" tai pelkästä humanitaarisesta avusta, jonka osuus ei tärkeydestään huolimatta ole edes kymmenesosaa kaikista kehitysapukustannuksista.

Tällä kertaa ei sentään kehdattu vedota Syyrian tilanteeseen, sillä Syyrian pakolaisille suunnattu apu on ollut vain prosentin luokkaa kaikesta kehitysavusta.

QuoteKepa: Suhteettoman suuret leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin kehysriihessä

Hallitus päätti kehysriihessä leikata kehitysyhteistyövaroista 50-100 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella 2015-2018. Tämä tarkoittaa pahimmillaan Suomen kehitysyhteistyövarojen putoamista jopa alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta.

"Kehysriihipäätös oli odotettu jatko hallituksen aiemmalle leikkauslinjalle, joka on murentanut Suomen mahdollisuudet täyttää lupaus kehitysyhteistyövarojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tavoitevuoteen 2015 mennessä. Tämänkertaisten leikkausten suuruus oli kuitenkin surullinen yllätys. Maailman köyhät joutuvat nyt kantamaan kohtuuttoman suuren taakan Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi tehdyistä kipeistä päätöksistä", sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

"Laadukas kehitysyhteistyö lisää ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kaikkein köyhimpien toimeentulomahdollisuuksia ja pääsyä julkisten hyvinvointipalveluiden piiriin. Sillä voidaan myös tukea kehitysmaiden kykyä kerätä omaa rahoituspohjaa verotuloina ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa. Tästä työstä leikkaaminen on hallitukselta vahva arvovalinta, jota emme voi hyväksyä", Lappalainen lisää.

Suomen epäonnistuminen kehitysrahoitussitoumuksensa täyttämisessä tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan myös vuosituhattavoitteiden jälkeisen uuden kehitysohjelman valmistelun näkökulmasta. Vuonna 2016 voimaan astuva ohjelma koskee kaikkia valtioita, myös Suomea. Suomen lipsuminen rahoitusvastuusta on kansainväliselle yhteisölle suora viesti siitä, että maamme sitoutuminen globaaliin kehitykseen horjuu pahemman kerran.

Kepan tiedote (http://www.kepa.fi/uutiset/10620) 26.3.2014

Quote from: Kepa
Taustatiedoksi toimituksille

Viime vuoden kehysriihessä hallitus päätti 29 milj. euron leikkauksesta kehitysyhteistyövaroihin vuodelle 2015 (jo aiemmin ko. vuodelle sovitun 30 milj. euron leikkauksen lisäksi) sekä 30,5 milj. euron leikkauksesta vuodelle 2016 ja 32 milj. euron leikkauksesta vuodelle 2017.

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Sitoumus vahvistettiin myös nykyhallituksen hallitusohjelmassa.

92 kansalaisjärjestöä vetosi hallitukseen 12. maaliskuuta kehitysyhteistyövarojen, erillisen ilmastorahoituksen sekä kehitykseen ja ilmastotoimiin tarvittavien uusien rahoituslähteiden puolesta:

Järjestöjen kirje kehysriihelle (http://www.kepa.fi/tiedostot/jarjestojen_kehysriihikirje2014.pdf) (pdf)

Quote from: jmk on 26.03.2014, 09:45:50
Kuka on luvannut 0,7 prosenttia? En minä ainakaan.

Quote from: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/85349.pdf27.
Member States undertake to achieve the target of an ODA/GNI ratio
of 0,7% by 2015,

Joku pätevämpi voi etsiä kuka Suomea on tuolla edustanut. Vuosi oli 2005, presidentti oli Halonen.

Quote from: Maisteri Vihannes on 26.03.2014, 12:23:09

Quote from: jmk on 26.03.2014, 09:45:50
Kuka on luvannut 0,7 prosenttia? En minä ainakaan.

Quote from: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/85349.pdf27.
Member States undertake to achieve the target of an ODA/GNI ratio
of 0,7% by 2015,

Joku pätevämpi voi etsiä kuka Suomea on tuolla edustanut. Vuosi oli 2005, presidentti oli Halonen.

Alkuperäinen, jo 70-luvulla määritelty tavoite oli kai prosentti bruttokansantuotteesta (muistelen). 80-luvulla oli asiaa ajamassa kansalaisjärjstökin, Prosenttiliike nimeltään; kai antoivat omista tuloistaan prosentin hyviin tarkoituksiin. Sitten tiputtivat tavoitteen ensin 0,7 prosenttiin ja vielä myöhemmin 0,4 vuoteen kun Suomi ei, niinkuin eivät muutkaan maat, täyttänyt tavoitetta. Kyllä on häpeä olla suomalainen. Jännä ilmiö, että vielä viime lamassa Viinanen ja muu Ahon hallitus onnistuivat leikkaamaan kehitysavusta reippaasti. Mutta silloin eivät vihreät ja vassarit olleetkaan hallituksessa. Saa nähdä ensi hallituksen tilanteen, tuskin porvareitten ja demareitte syvillä riveillä on niin suurta rakkautta kehitysapua kohtaan, ellei se hyödytä heidän sidosryhmiään ja kotimaisia tavarantoimittajia.

Quote from: Roope on 26.03.2014, 09:36:30

QuoteKehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyörahat tipahtavat kehyksessä alle kipurajan---]

Valtioneuvosto (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411992) 26.3.2014

Joskus jo aiemminkin (silloin Hautalan ollessa vastuullinen ministeri) ihmettelin kehitysyhteistyöihmisten härskiyttä, kun hallituksen yhteistä sopimusta aletaan arvostelmaan julkisuuteen talon sisältä välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen.

Quote from: tuo mies on 26.03.2014, 12:31:16
Alkuperäinen, jo 70-luvulla määritelty tavoite oli kai prosentti bruttokansantuotteesta (muistelen).

0,7 bkt-prosenttia kehitysapuun oli vuonna 1970 YK:n yleiskokouksen päätöslauselman suositus. Olen joskus linkittänyt tänne muisteloita asiaa YK:ssa hoitaneelta suomalaiselta virkamieheltä (en nyt muista nimeä, enkä siksi löydä linkkiä), jonka mukaan tavoite asetettiin vastapainoksi silloisille kaupankäynnin esteille kuten korkeille tullimuureille. Sittemmin kaupan esteet on pitkälti purettu, ja köyhien maiden elintaso on noussut juuri sen myötä, mutta vanha bkt-tavoite elää jo omaa elämäänsä silloisesta kontekstistaan irtautuneena. Vastaava cargo-kultin (http://en.wikipedia.org/wiki/Cargo_cult) kaltainen harhautuminen on tapahtunut esimerkiksi YK:n pakolaissopimuksen velvoitteiden nykyisessä tulkinnassa ja EU:n vapaan liikkuvuuden idean käytännön soveltamisessa.

QuoteNäkökulma: Suomen kehitysapu huipputasoa

Ulkoministeriö tapaa julkaista keskikesän uutisköyhänä aikana mielipidemittauksen suomalaisten asenteista kehitysyhteistyötä kohtaan.

Kolmena viime vuonna selvitykseen on sisältynyt uusi olennainen piirre. Vastaajilta on kysytty, paljonko on euroissa kehitysavulle tavoitteeksi mainittu 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vain joka kymmenes osui oikeaan suuruusluokkaan, yli miljardiin euroon.

Yleisimmin summa arvioitiin kymmenen kertaa pienemmäksi; kolme viidestä vastaajasta uskoi kehitysapuun uppoavan verovaroja vain satakunta miljoonaa euroa tai vielä vähemmän. Pahoja virhearvioita kertoneilta ei kysytty heti perään, kannattavatko he oikean euromäärän kuultuaan silti prosenttitavoitetta tai mitä he ehkä mieluummin tekisivät väliin jäävillä sadoilla miljoonilla.

Mielipidetiedustelun miltei kaikki muut tulokset on syytä nähdä siinä valossa, että vastaajat eivät tiedä, mitä myönteisyys maksaa.

Miksi julkinen valta menee kehitysavussa prosenttiluvun taakse päinvastoin kuin ainoallakaan muulla valtion toimintalohkolla? Poliitikkopolvesta toiseen hoettu väite kuuluu, että Suomi on sitoutunut 0,7 prosenttiin kansantuotteesta. Tämä yksinkertaisesti ei pidä paikkaansa.

Prosenttiluku nojautuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1970 – kylmän sodan oloissa ja johdosta – varaumin hyväksymään päätöslauselmaan. Tällaiset ovat aina pelkkiä suosituksia. Joutuisimme absurdeihin tilanteisiin, jos yrittäisimme pitää kansainvälisoikeudellisina sitoumuksina niitä tuhansia päätöslauselmia, jotka YK:ssa on vuosikymmenten mittaan ehditty hyväksyä. Sitoumusta ei seuraa myöskään EU:n jäsenmaiden kehitysavusta antamista lausumista.

[...]

Suomen etu kehitysapuun ryhtymisessä oli, että sen nouseva prosenttiosuus kansantuotteesta samaisti meidät toisiin pohjoismaihin ja ylipäänsä länteen ilman että itä saattoi esittää vastaväitteitä. Tämä näkökohta oli keskeinen – ja nyt mennyttä maailmaa – kun Suomi 1974 liittyi kansainvälisen talousjärjestön OECD:n kehitysapukomiteaan. Myöhemmin Suomessa uskoteltiin, saamme kiitosta ja mainetta, jotka auttavat meitä muun ohella kasvattamaan vientiä ja hankkimaan kansainvälisiä luottamustehtäviä. Muistatte kai maailman ylistyskuoron ja talouden kukoistuksen, kun 1991 pääsimme tuohon bkt-tavoitteeseen? Tai miten meidän täytyi hävetä muun maailman edessä, kun sinivihreä ja sinipunainen hallitus pian leikkasivat avun bkt-osuuden alle puoleen?

[...]

Kuinka moni ihminen Suomessa saa koko elantonsa tai osan siitä joko suoranaisesti tai välillisesti ns. kehitysyhteistyöstä?

Autan alkuun. Ulkoministeriön miltei kokonaan maksaman Kehitysavun palvelukeskuksen Kepan satapäisen henkilöstön palkat merkitään raportoinnissa OECD:lle Suomen etelään antamaksi avuksi. Kansalaisjärjestöjen tukeminen on kuitenkin vasta kolmannella sijalla keskuksen strategiassa. Edelle menevät vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin ja asenneilmastoon kehitysaputeollisuuden etujen mukaisesti. Samaan aikaan ulkoministeriöllä on tusina kokopäiväistä kehitystiedottajaa. Kepa mm. pisteyttää puolueita ja yksittäisiä kansanedustajia, siis verovaroin. Sen aatemaailma edustaa tuoreinta 1970-lukua; rikkaat maat muka vasiten köyhdyttävät talous- ja kauppapolitiikallaan kehitysmaita.

[...]

Mennyt ministeri Heidi Hautala toisti Helsingin Sanomissa 2013 fraasin, että Suomen kehitysyhteistyössä vahvistetaan tasa-arvoista talouskasvua, joka vähentää köyhyyttä vielä huomattavasti enemmän kuin eriarvoisuutta luova tai ylläpitävä talouskasvu.

Suomi siis osaisi eritellä kaksi toistaan poikkeavaa talouskasvua tavalla, joka tarjoaa käytännön mahdollisuuden parantaa maailmaa. Katsotaanpa vuosikymmeniä suosikkeihin kuulunutta Keniaa. Siellä eriarvoisuutta mittaava ns. GINI-kerroin kuuluu maailman korkeimpiin. Kansainvälisen rikostuomioistuimen kaipaaman presidentti Kenyattan omaisuus muuten on puoli miljardia dollaria, siinä mukana 200 000 ha peltoa.

Hautala jatkaa, että oikeudenmukaisen talouskasvun edistäminen lisää välillisesti talouskasvua ja työllisyyttä myös Suomessa. Miten ja milloin? Perusteluja ei tarvita, kun kyse on pyhästä ja koskemattomasta kehitysavusta.

Mutta silti: mitäpä jos ainakin osalla noista sadoista ja taas sadoista miljoonista edistettäisiin suoranaisesti talouskasvua Suomessa?

Hallitusta rohkaiskoon rakennemuutokseen tosiseikka, että selvästi huippuvuotta 2007 alempi osuus suomalaisista pitää enää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja että yhä useampi epäilee sen tuloksellisuutta.

Antti Hynninen

Kirjoittaja on työskennellyt ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla ja suurlähettiläänä Egyptissä ja Sudanissa sekä pysyvänä edustajana Genevessä. Hän teki aikoinaan aloitteen ja perustelut Suomen liittymiselle OECDn kehitysapukomiteaan.

Nykypäivä (http://www.nykypaiva.fi/article/suomen-kehitysapu-huipputasoa/) 12.2.2014

Alussa sellainen pikku virhe, että ulkoministeriön vuosittaisessa kyselyssä (http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=98088&GUID=%7B70BFF563-FB60-49AE-92F0-29B9A3665D29%7D) tiedustellaan vastaajan arviota kehitysyhteistyöhön käytetystä rahamäärästä, ei sitä, paljonko on euroissa kehitysavulle tavoitteeksi mainittu 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kehitysmäärärahojen tason aliarviointi on sikäli vieläkin suurempaa kuin Hynninen antaa ymmärtää.

Quote from: Roope on 26.03.2014, 11:28:25
Kepan tiedote (http://www.kepa.fi/uutiset/10620) 26.3.2014

QuoteKepa: Olo on kuin hampaattomalla sirkusleijonalla

Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa pitää hallituksen aikeita karsia kehitysyhteistyön varoja 50-100 miljoonalla eurolla suhteettoman suurina.

Järjestön mukaan leikkaus ensi vuodeksi olisi 53 miljoonaa euroa eli viitisen prosenttia.

- Olo on kuin vanhalla sirkusleijonalla, jolta viedään viimeisetkin hampaat, kuvaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Hänen mukaansa YK:n tavoite 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta karkaa, kun se nyt on Suomessa 0,51 prosenttia.

- Vuoteen 2017 mennessä kehitysbudjetti laskee alle puolen prosentin bkt:sta, kun hallitusohjelmassa oli 0,7 prosentin tavoite ensi vuoteen mennessä, hän arvioi.

Lappalaisen mielestä tavoitteesta lipsuminen on poliittinen signaali rikkailta köyhille maille.

- Tällainen on myrkkyä kehitysmaissa, kun yhteistyön pitäisi olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, hän tähdentää.

Iltalehti/STT (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032618158649_uu.shtml) 26.3.2014

Joutuuko Kepa irtisanomaan väkeään (https://www.kepa.fi/yhteystiedot)? Ei ikinä.

Kepan toiminnanjohtaja:

Quote- Tällainen on myrkkyä kehitysmaissa, kun yhteistyön pitäisi olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, hän tähdentää.

Ei, vaan tämä tekee pitkässä juoksussa hyvää kehitysmaille, kun joutuvat enemmän itse tekemään asioita länsimaiden tissin imemisen sijaan. Kehitysapubisneksestä leipänsä saavia huolettaa eniten oman työpaikan pysyvyys.

Täytyy sen verran palata tuohon 0,7% tavoitteeseen, että se on kansainvälinen tavoite ja näin ollen sitä laskiessa täytyy käyttää ostovoimakorjattua bkt:ta, ei nimellistä.

Suomen bkt on 1,33 kertaisesti yliarvostettu OECD:n mukaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Purchasing_power_parity#OECD_comparative_price_levels (http://en.wikipedia.org/wiki/Purchasing_power_parity#OECD_comparative_price_levels)

Näin laskien Suomi täyttää osapuilleen tuon tavoitten, eikä kehitysapua tule lisätä euroakaan ilman ostovoimakorjatun bkt:n kasvua.

Edit: Tupla.

Quote from: Roope on 26.03.2014, 16:59:36

Quote from: Roope on 26.03.2014, 11:28:25
Kepan tiedote (http://www.kepa.fi/uutiset/10620) 26.3.2014

QuoteKepa: Olo on kuin hampaattomalla sirkusleijonalla

Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa pitää hallituksen aikeita karsia kehitysyhteistyön varoja 50-100 miljoonalla eurolla suhteettoman suurina.

Järjestön mukaan leikkaus ensi vuodeksi olisi 53 miljoonaa euroa eli viitisen prosenttia.

- Olo on kuin vanhalla sirkusleijonalla, jolta viedään viimeisetkin hampaat, kuvaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Hänen mukaansa YK:n tavoite 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta karkaa, kun se nyt on Suomessa 0,51 prosenttia.

- Vuoteen 2017 mennessä kehitysbudjetti laskee alle puolen prosentin bkt:sta, kun hallitusohjelmassa oli 0,7 prosentin tavoite ensi vuoteen mennessä, hän arvioi.

Lappalaisen mielestä tavoitteesta lipsuminen on poliittinen signaali rikkailta köyhille maille.

- Tällainen on myrkkyä kehitysmaissa, kun yhteistyön pitäisi olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, hän tähdentää.

Iltalehti/STT (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032618158649_uu.shtml) 26.3.2014

Joutuuko Kepa irtisanomaan väkeään (https://www.kepa.fi/yhteystiedot)? Ei ikinä.

Kiitos Roope tästä, on taas entistä mukavampi olo kun tietää mitä rahoittaa.
http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri (http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri)

Kepan jäsenet; siis aivan käsittämätöntä scheissea, nämä siis maksavat kepalle vuosittain jäsenmaksuja maksuperusteena oma jäsenmäärä! Tietävätkö mm. näiden yhdistysten jäsenet mihin heidän jäsenmaksujaan käytetään? Alla esimerkkejä jäsenistä, koko listan voi käydä linkkini kautta katsomassa.

- Ammattiliitto Pro, Invalidiliitto Ry, JHL, Kehitysvammaliitto Ry, Kiljavan opisto, Kirkon ulkomaanapu, MTK, Metallityöväen liitto Ry ja OAJ

En jaksa nyt kaivaa kauemmas mutta eikö tämäkin leikkaus ole sitä että ei nostetakkaan 100me vaan "vain" 50me eli laskeeko rahamäärä vai "petetään lupaukset"?

Quote from: Roope on 26.03.2014, 10:53:23

***
Tällä kertaa ei sentään kehdattu vedota Syyrian tilanteeseen, sillä Syyrian pakolaisille suunnattu apu on ollut vain prosentin luokkaa kaikesta kehitysavusta.

SPR kerjää radiossa rahaa Syyriaan vedoten.

"Tässä on Kalle Mäti-Tahna SPR:stä hei. Syyriasta on ruoka loppu, lähetä rahaa."


Luulisi sen olevan iloinen asia, että Syyriasta on ruoka loppu. Tyhjällä mahalla ei kauaa tapella. Kuukaudessa rauhoittuisi kummasti.

Quote from: imaginaariluku on 26.03.2014, 18:30:58

Quote from: Roope on 26.03.2014, 16:59:36
Joutuuko Kepa irtisanomaan väkeään (https://www.kepa.fi/yhteystiedot)? Ei ikinä.

Kiitos Roope tästä, on taas entistä mukavampi olo kun tietää mitä rahoittaa.
http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri (http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri)

Kepan jäsenet; siis aivan käsittämätöntä scheissea, nämä siis maksavat kepalle vuosittain jäsenmaksuja maksuperusteena oma jäsenmäärä! Tietävätkö mm. näiden yhdistysten jäsenet mihin heidän jäsenmaksujaan käytetään? Alla esimerkkejä jäsenistä, koko listan voi käydä linkkini kautta katsomassa.

- Ammattiliitto Pro, Invalidiliitto Ry, JHL, Kehitysvammaliitto Ry, Kiljavan opisto, Kirkon ulkomaanapu, MTK, Metallityöväen liitto Ry ja OAJ

Ihan vaan varmuuden vuoksi koko lista talteen. Ei liene liian kaukaa haettua, että se saattaa kadota tuolta KEPAn sivuilta.

Aarambh Association »
Abilis-säätiö »
Adoptioperheet ry »
ADRA Finland »
AEDA aide à l´enfance de favorisée d´Afrique ry »
African Care ry »
Africans and African-Europeans´Association ry »
Agran koululaiset ry »
AIESEC-Suomi ry »
Alternative Initiative for Bangladesh AIBD ry »
Ammattiliitto Pro ry »
Apuperille ry »
Arabialaisen kulttuurin yhdistys ry "Äs-snääbil"  »
Arabikansojen ystävyysseura ry, AKYS »
Art in Tanzania ry »
Association Espoir d'avenir - Hope for the future ry »
Attac ry »
Autismi- ja Aspergerliitto ry »
Avaimia ammattiin ry »
Better Life World Wide ry »
Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry »
Cameroon Cultural and Development Association in Finland »
Caring Hands Finland »
Casamance-Suomi ystävyysseura ry »
Children Crossing Cultures rf »
CRASH - Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity »
Crisis Management Initiative ry »
Dalitien solidaarisuusverkosto »
Danakosha Finland »
David Livingstone -seura ry - The Finnish Society for International Health »
DODO ry »
Eettisen kaupan puolesta ry »
Elinpiiri Ry »
Emmaus Aurinkotehdas ry »
Emmaus Helsinki / Emmaus Helsingfors »
Emmaus Jokioinen ry »
Emmaus-Westervik »
Empowement of African Women »
Engineers Without Borders - Finland »
Espoon Järjestöjen Yhteisö ry »
Espoon vietnamilais-suomalainen yhdistys ry »
Etnia ry »
Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys KYLVÄJÄ ry »
Fida International ry »
Filha ry »
Filippiinit-seura ry »
Finland Dialog Förening rf »
Finnish Up With People Alumni Association ry »
Finnwid - Naiset Kehitystyössä ry (Finnwid-Kvinnor i utveckling rf.) »
Fintiko Romano Forum - Suomen Romanifoorumi ry »
Frikyrklig samverkan FS rf. »
Förbundet de utvecklingsstördas väl »
Föreningen Luckan rf »
Gannaane ry »
Ghana Union Finland (GUF) »
Globaali sosiaalityö ry »
Green Living Movement Suomi ry »
Gyllenberg Helge
Havulaakson lapset ry »
Helinä Rautavaaran museo »
Helsingin diakonissalaitos »
Hiv-säätiö »
Horn Organisation for Peace and Democracy ry  »
Humaania päihdepolitiikkaa ry »
Hyvinkään kehitysmaayhdistys »
Hämeenlinnan Maailmankauppayhdistys ry »
IBBY Finland ry »
ICAHD Finland »
Ihmisoikeusliitto ry »
Iisalmen Nuorison Tuki ry »
Indonesialais-Suomalainen Ekumeeninen Kristillinen yhdistys MAKRO-IF ry »
Interpedia ry »
Invalidiliitto ry »
Joensuu-Ghana Seura r.y. »
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL »
Jyväskylän kehitysmaayhdistys ry »
Kalevi Sorsa -säätiö »
Kambodzhan ystävyysseura »
Kangasalan Projektilähetys ry »
Kansainvälinen solidaarisuustyö ry »
Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry »
Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö »
Kansallinen Aglow ry »
Kansalliset Maahanmuuttajat KAMUT ry »
Kansan Sivistystyön liitto ry »
Kassandra ry »
Kasvattajat Rauhan Puolesta ry »
Kehitysmaatutkimuksen laitos »
Kehitysmaayhdistys Indigo ry »
Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry - U-landsföreningen Svalorna rf »
Kehitysmaayhdistys Tasajako ry »
Kehitysvammaliitto ry »
KehyApu Ystävät ry »
Kenfin Bridge ry »
Keravan Kehitysmaayhdistys »
Keski-Aasian kansojen yhdistys Julduz ry »
Keskustan Opiskelijaliitto KOL »
Kestävä tulevaisuus ry »
Kiljavan Opisto »
Kirkon kasvatus ja perheasiat »
Kirkon Ulkomaanapu »
Klovnit ilman rajoja ry »
Koti Katulapselle »
Krishnaliike ISKCON Suomessa »
Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry »
Kulttuurikameleontit ry  »
Kulttuurivoimala ry »
Kulttuuriyhdistys Agora ry »
Kulttuuriyhdistys Gepardi ry »
Kulturföreningen Etnokult kulttuuriyhdistys / Faces »
Kuuloliitto ry »
Kuurojen Liitto ry »
Kuurojen Lähetys - De Dövas Mission ry »
Kynnys ry »
Kädestä käteen - Mano a mano ry »
Käymäläseura Huussi ry »
Lasten tulevaisuus - Children's Future ry »
Lastensuojelun Keskusliitto »
Liana »
Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry »
Lions Club Helsinki Worldwide ry »
Lohjan Maailmankauppayhdistys ry - Lojo Världsbutiksförening rf »
Luonto-Liitto ry »
Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry »
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry »
Maailma, me kaikki ry »
Maailman musiikin keskus »
Maailman sarjakuvat - Världens serier ry  »
Maailmankauppojen liitto ry »
Maailmanvaihto ry - ICYE Finland »
Maan ystävät ry »
Maattomien ystävät »
MAF Finland rf »
Mannerheimin Lastensuojeluliitto - MLL »
Marokon Ystävät Suomessa ry »
Marttaliitto ry »
Martyrkyrkans vänner r.f. »
Maya Nepal ry »
Metallityöväen Liitto ry »
Mikkelin Kehitysmaayhdistys ry »
Moniheli ry »
Monika-Naiset liitto ry »
Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry »
Msingin ystävyysseura ry »
Naisasialiitto Unioni »
Nakurun lapset ry »
Ngoma Moto Ry »
Niilo Mäki -säätiö »
Non-Resident Nepali Association ry »
NuevoMundo ry »
Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund - NKK ry »
Näkövammaisten Keskusliitto ry »
Omaiset Huumetyön Tukena ry »
Operaatio Mobilisaatio ry »
Operaatio Ruut ry »
Opettajien Lähetysliitto ry »
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ »
Opiskelijoiden Lähetysliitto ry »
Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry »
Oulu-Matagalpa-Ystävyysseura ry »
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry »
PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry »
Parasta Lapsille ry »
Peabud ry »
Pehmeän Kehityksen Rahasto »
Pelastakaa Lapset ry - Rädda Barnen rf. »
Perennia ry »
Pirkanmaan Suora Apu ry »
Plan Suomi Säätiö »
Pohjois-Karjalan kehitysmaayhdistys ry »
Pohjois-Suomen Pääskyt ry »
Projeto amigos da Comunidade (PADC) ry »
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry »
R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry »
Raahen Kehitysmaayhdistys »
Raudaskylän Kristillinen Opisto ry »
Rauhankasvatusinstituutti ry »
Reilun matkailun yhdistys ry »
Ruth-koti ry »
Sama Aurinko ry »
SAMOK ry »
Sawa Africa Community Development ry »
SEED ry »
SHALIN Suomi ry »
SHIFFA ry »
SILTAKS ry »
Solidaarisuus »
Somali Forum for Progress Finland ry »
Somaliland Seura ry »
SOS-Lapsikylä ry »
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry »
Sosialidemokraattiset Nuoret ry »
Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry »
Spartacus-säätiö »
Suoma Sámi Nuorat ry /Suomen Saamelaisnuoret ry »
Suoma Sámiid Guovddássearvi ry »
Suomalais-Filippiiniläinen yhdistys ry »
Suomalais-tiibetiläinen kulttuuriseura »
Suomen 4H-liitto »
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry »
Suomen Baptistikirkko »
Suomen Caritas ry »
Suomen CISV -liitto - CISV förbundet i Finland ry »
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry »
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys »
Suomen Inter Press Service ry »
Suomen Kansanopistoyhdistys - Finlands Folkhögskolförening »
Suomen Keskustanuoret ry »
Suomen Kirjastoseura - Finlands biblioteksförening ry »
Suomen Kristillinen Lääkäriseura »
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto »
Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret ry »
Suomen lasten ja nuorten säätiö »
Suomen Latu »
Suomen Lepralähetys ry »
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry »
Suomen luonnonsuojeluliitto ry »
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry »
Suomen Lähetysseura ry »
Suomen musiikkikasvatusseura - FiSME ry »
Suomen NMKY:n Liitto ry »
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi »
Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto - NNKY-Liitto »
Suomen ogadenilaisten yhdistys ry »
Suomen oikeusfilosofinen yhdistys ry »
Suomen Pakolaisapu ry »
Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistys »
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry »
Suomen Pipliaseura ry »
Suomen Rauhanliitto - Finlands Fredsförbund ry »
Suomen Rauhanpuolustajat ry »
Suomen Sadankomitealiitto ry »
Suomen Setlementtiliitto ry »
Suomen Somalia-verkosto »
Suomen Tinku ry »
Suomen UN Women - Finlands UN Women ry »
Suomen UNICEF »
Suomen United World Colleges -yhdistys ry »
Suomen Vapaakirkko - SVK »
Suomen World Vision ry »
Suomen YK-liitto ry »
Suomen YK-nuoret ry »
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry »
Suomen Ympäristökasvatuksen seura ry »
Suomi-Afrikka-yhdistysten liitto »
Suomi-Benin-ystävyysseura ry »
Suomi-Dominikaaninen Tasavalta-Seura ry »
Suomi-Etelä-Afrikka seura ry »
Suomi-Etiopia Seura »
Suomi-Gambia-yhdistys ry. »
Suomi-Ghana-Seura ry »
Suomi-Intia-seura ry »
Suomi-Kuuba-Seura ry »
Suomi-Liberia Seura (SULIS) ry »
Suomi-Mosambik-seura ry »
Suomi-Namibia seura ry »
Suomi-Nepal -seura »
Suomi-Nicaragua-seura ry »
Suomi-Sambia seura »
Suomi-Sierra Leone seura ry »
Suomi-Somalia seura ry »
Suomi-Swazimaa-yhdistys ry »
Suomi-Syyria Ystävyysseura ry »
Suomi-Tansania -seura »
Suur-Helsingin Seurakuntayhteisö ry »
Taksvärkki ry »
Tehy ry »
Tekniikka Elämää Palvelemaan - Tekniken i livets tjänst ry »
Terve Afrikka Kehitysyhteistyö ry »
Thai-Kummit ry »
The Finnish Thai Association ry »
Toivala-Säätiö »
Tulevaisuuden johtajat »
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO »
Turun Maantieteellinen Seura ry »
Turun Nicaragua-yhdistys ry »
Tyynenmeren Saarten Ystävyysseura ry - PIFS »
Työ ja Toiminta ry »
Työväen Akatemia »
Työväen Sivistysliitto ry TSL »
Tähdenkantajat ry »
UCCOSIF ry »
UFF U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf »
Uhusiano »
Ukumbi ry »
Uusi Tuuli ry »
Vaasan Kehitysmaaseura - U-landsföreningen i Vasa ry »
Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry »
Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl »
Vasemmistonuoret ry »
Vesaisten Keskusliitto ry »
Vienan Karjalan Ystävät ry »
Viestintä ja kehitys -säätiö »
Vietnam-seura ry »
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry »
Vihreä sivistysliitto ry, Gröna Bildningsförbundet rf »
Väestöliitto ry »
Vähemmistöryhmien tukijärjestö OMEGA ry »
WaterFinns ry »
Wimma Liikuttaa ry »
Wind of Change International »
World Environment Development Werde ry »
WWF Suomi »
Wycliffe Raamatunkääntäjät ry »
YAD Youth Against Drugs ry »
Yayasan Penghiburin tuki ry »
Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry »
Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry »
Ympäristö ja Kehitys »
Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry »
Zimbabwen Aids-orvot ry »
Äetsän Seudun Kehitysmaaseura ry »

Rahallinen kehitysapu on rikollista toimintaa. Ne rahat on nyt etenkin käytettävä oman maan heikkojen (vanhusten yms., ei loisien) auttamiseksi.

Quote from: Veturimies on 26.03.2014, 18:48:09

Quote from: imaginaariluku on 26.03.2014, 18:30:58

Quote from: Roope on 26.03.2014, 16:59:36
Joutuuko Kepa irtisanomaan väkeään (https://www.kepa.fi/yhteystiedot)? Ei ikinä.

Kiitos Roope tästä, on taas entistä mukavampi olo kun tietää mitä rahoittaa.
http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri (http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenrekisteri)
[lista poistettu]

Löytyipä tuosta listasta yksi järjestö, jossa olen ollut itsekin (välillisenä) jäsenenä.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaisen ei ole syytä huoleen, hänen palkkansa ei varmasti laske. Eikä muidenkaan Hyvien Ihmisten™.

Kehitysapuleikkaus on n. 5%, kun taas lapsilisien leikkaus on reaalisesti n. 8,7%. Lapsilisien leikkaus kohdistuu vielä ensimmäisestä lapsesta saatavaan summaan, myöhempien lapsien lisistä ei leikata.

Käytännössä siis lapsilisäleikkuri rankaisee ensimmäistä lastaan hankkivia ja yhden lapsen perheitä, sekä suosii isoja, jo valmiiksi monilapsisia perheitä (eli maahan tulevia valmiita suurperheitä).

Hallituksella on prioriteetit kohdallaan.

Quote from: Archaeopteryx on 28.03.2014, 08:35:17
Kehitysapuleikkaus on n. 5%, kun taas lapsilisien leikkaus on reaalisesti n. 8,7%. Lapsilisien leikkaus kohdistuu vielä ensimmäisestä lapsesta saatavaan summaan, myöhempien lapsien lisistä ei leikata.

Tuntuvat muistelevan eri lailla, mutta lähtökohtaisesti osapuilleen tasaisesti lekkaava malli kuitenkin olisi toteutumassa.
http://yle.fi/uutiset/hallituksella_kiistaa_lapsilisien_leikkauksista__mita_lopulta_paatettiin/7162047
Eli koskee kaikkia lapsilisän saajia, paitsi tietysti niitä, jotka ovat sosiaalitoimen asiakkaita.

Tässä vielä kehitysyhteistyörahojen määrää muutamilta viime vuosilta, lähteenä http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-fi ja sen webarchivessa olevat vanhemmat versiot. Luvut miljoonia euroja

2014:   1102,6
2013:   1173
2012:   1124
2011:   1074
2010:   965,6
2009:   916
2008:   830,4
2007:   746,1

Perussuomalaisten tulisi vaatia nykymuotoisen verovaroin kustannetun kehitysavun lopettamista kokonaan, tälle on kannatusta. Sitten voitaisiin vaatia tuloksia nähtäville mitä on niillä saavutettu.

samaan syssyyn voitaisiin tehdä stoppi turvapaikkashoppailulle. kiva olisi tietää kuinka paljon rahaa on kaikkiaan uponnut kehitysapuun ja turvapaikanhakijoihin

Quote from: rölli2 on 29.03.2014, 16:36:49
samaan syssyyn voitaisiin tehdä stoppi turvapaikkashoppailulle. kiva olisi tietää kuinka paljon rahaa on kaikkiaan uponnut kehitysapuun ja turvapaikanhakijoihin

Ihan varmasti se 3 miljardia vuodessa.
Kehitysapu ja turhapaikkashoppailu seis - siinä on sitä Kataisen "velkaantumisen taittamista".
Tietysti hermoilijoille voisi luvata, että näihin palataan KUN budjetti on ylijäämäinen. Siitä rahasta sitten prosenttiosuus kehariapuun. Samalla voisi vaivihkaa unohtaa tuon humamutuksen. Kaikki, ihan kaikki voittaisivat.

Quote from: RP on 29.03.2014, 05:58:46
Tässä vielä kehitysyhteistyörahojen määrää muutamilta viime vuosilta, lähteenä http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-fi ja sen webarchivessa olevat vanhemmat versiot. Luvut miljoonia euroja

2014:   1102,6
2013:   1173
2012:   1124
2011:   1074
2010:   965,6
2009:   916
2008:   830,4
2007:   746,1

Kuten jo aikaisemmin totesin, on suomen bkt 1,33 kertaisesti yliarvostettu kun tarkastellaan ostovoimaa.http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1589983.html#msg1589983 (http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1589983.html#msg1589983)

Bkt:n nimellinen kehitys selviää täältä: http://www.stat.fi/til/vtp/2013/vtp_2013_2014-03-03_tau_001_fi.html (http://www.stat.fi/til/vtp/2013/vtp_2013_2014-03-03_tau_001_fi.html)

Näin ollen voidaan laskea, että vuoden 2013 (bkt 193,443 milj.) osalta suomen ostovoimakorjattu kehitysapu oli (1,173/193,443)X1,33=0,00806, eli 0,81% bkt:sta.

Silti väitetään, että 0,7% tavoitetta ei ole saavutettu.

Hämeen Sanomat, kolumni: Hanna Antila-Andersson: Maaginen 0,7 prosenttia karkaa taas (http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/257615-maaginen-07-prosenttia-karkaa-taas) 30.3.2014

Quote from: Hämeen Sanomat
Hallituksen kehysriihen tulokset ovat herättäneet odotetusti intohimoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on moitteiden ohessa ehtinyt riemuita siitä, että vihdoinkin Suomi puuttuu kehitysapurahoihin, niin kuin hän kehitysyhteistyötä kutsuu.

Kehysriihessä kehitysyhteistyöstä päätettiin niistää 50–100 miljoonaa euroa vuosittain.

Tänä vuonna kokonaispotti kehitysyhteistyöhön on noin 1,1 miljardia. Leikkaus lähentelee 10 prosenttia.

Leikkaus ei lähentele 10 prosenttia, vaan on lähempänä nollaa prosenttia. 100 miljoonan euron "leikkaus" tarkoittaa leikkausta aiemmin sovitusta korotetusta tasosta kehyskauden lopulla, ei nykyisestä tasosta ensi vuonna. Leikattunakin taso on edelleen korkeampi kuin vuonna 2012 ja sitä aiempina vuosina.

Quote from: Hämeen Sanomat
Ainakin 25 vuotta on haviteltu kehitysyhteistyövarojen määrän nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Tällä tasolla ja ylikin ovat muun muassa Ruotsi, Norja ja Hollanti.

Siinäpä olikin jo listattu puolet tason saavuttaneista harvoista maista. Paitsi että Hollanti ei enää kuulu listalle, koska se päätti leikata kehitysapua miljardilla eurolla. Hollannin hallituksen tavoitteena on leikata kehitysapu kolmasosaan aiemmasta tasosta.

Quote from: Hämeen SanomatIronista kyllä syvimmän laman vuosina 1990-luvulla tavoite oli kerran ainakin lähellä, koska bkt kääntyi laskuun.

Nyt hallitus aikoo varmistaa, ettei niin pääse käymään, vaikka sukellus olisi lamavuosien luokkaa.

90-luvun lamavuosina kehitysapua leikattiin yli 60 prosenttia, nyt ei edes kuutta prosenttia.

Quote from: Hämeen SanomatSuomi väittää yhä olevansa länsimainen hyvinvointivaltio, joka pitää kansainväliset sopimuksensa.

Suomi on antanut lupauksen kasvattaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bkt:stä ensi vuoteen mennessä.

0,7 bkt-prosentin tavoite ei liity Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Vain viisi maata on saavuttanut tavoitteen, joten Suomi kuuluu suureen enemmistöön.

Quote from: Hämeen SanomatPerussuomalaiset iloitsevat kehitysyhteistyövarojen leikkauksesta.

He myös vaativat tiukempia kriteereitä maahanmuutolle, koska ihmisiä pitäisi auttaa kotiseuduillaan. Millä auttaa, kun kehitysvarat on leikattu? Missä on logiikka?

Suomen kehitysapumäärärahojen taso ja Suomeen suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto eivät linkity toisiinsa. Suomen nykyisellä kehitysapurahojen käytöllä ei ole juurikaan tekemistä humanitaariseen maahanmuuttoon vaikuttamisen kanssa. Vähemmälläkin rahalla voitaisiin auttaa tehokkaammin, jos keskityttäisiin tekemään oikeita asioita oikein.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisia on järkevämpää ja tehokkaampaa auttaa Syyriassa ja sen lähialueilla kuin asuttaa heitä Suomeen. Vaikka Syyrian pakolaisista on pidetty paljon meteliä, heille tarjottu apu on ollut vain noin prosentin siivu Suomen kaikesta kehitysavusta. Puutetta ei siis tunnu olevan niinkään rahasta kuin ymmärryksestä suunnata rahaa oikein. Jo pelkästään tämän vuoden 500 syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanoton kokonaiskustannukset tulevat luultavasti olemaan suuremmat kuin Suomen koko tuki pakolaisleirien syyrialaisille.

QuoteSuomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

Suomesta tulee ensimmäisen kerran budjettitukea antavien maiden ja järjestöjen puheenjohtaja Tansaniassa 2. huhtikuuta.  Budjettituki on keskeinen kehitysyhteistyön muoto ja Suomi johtaa sitä koskevaa yhteistyötä Tansaniassa vuoden ajan.

"Suomelle puheenjohtajuus on sekä iso haaste että mahdollisuus olla paljon kokoaan suurempi vaikuttaja", toteaa Suomen Tansanian-suurlähettiläs Sinikka Antila.

Suomi edustaa Tansanian hallituksen suuntaan koko budjettitukea antavaa ryhmää. Viime vuonna Tansania vastaanotti budjettitukea 410 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 11 miljoonaa.
...

Ulkoasiainministeriö (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=302826&contentlan=1&culture=fi-fi)

^Ja taas tienataan.... PRKL! >:(

Tämä ajatus on esitetty jossain, mahdollisesti täällä hommailijoitten joukossa. Kirjoitin asiasta blogiini.

QuoteKEHITYSAPU JA PAKOLAISET

Suomen halutaan nostavan kehitysapunsa määrän 0,7% bruttokansantulosta, nykyisin sen ollessa 0,55% eli reilu miljardi euroa. Itse en usko määrän nostamisen 0,15% verran vaikuttavan maailman hätään mitenkään, suomalaisten saamia palveluja se kyllä vähentäisi. Leikkauksista palveluihin puhutaan lähes joka päivä eikä tilanne näytä parantuvan.

On olemassa ratkaisu jolla sekä kehitysavun määrän nostamista kannattavat että vastustavat olisivat tyytyväisiä. Se on tämä: lasketaan kehitysapuun mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneitten ja pakolaisaseman saaneista tulevat kustannukset. Siis pakolaisten, humanitaaristen maahanmuuttajien ja vastaavien saamat asumistuet, eläkkeet, työttömyyskorvaukset, harkinnan varaiset avustukset ja kaikki muut kustannukset laskettaisiin mukaan suomalaisten maksamaan kehitysapuun. Heistä aiheutuvat kuluthan ovat salaista, tai ainakin julkistamatonta tietoa, mutta olettaisin yhteissumman kipuavan 0,7% bruttokansantuotteesta.

Vastustajat olisivat tyytyväisiä kun maksut eivät kasvaisi ja kannattajat myös koska asetettu raja saavutettaisiin. Kaikki siis voittaisivat. Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sitä pitäisi harkita vakavasti.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/ (http://asfalttikukka.blogspot.fi/)

Kehitysapu on pyhä lehmä - miksi? Joudun tekemään täysin vaillinaisiin faktoihin perustuvan hypoteesin, jonka mukaan tällä luodaan Suomeen niin merkittävä määrä suojatyöpaikkoja "avun" nimissä, että sen vuoksi siihen ei kosketa.

Uppoavatko kehitysapurahat jo kotimaassamme paperinsiirtelyyn? Koitin kaivaa foorumilta ja valtioneuvoston kanslian sivuilta raakaa dataa henkilöstökuluista, vailla tulosta. Minua kiinnostaa aidosti, paljonko tuosta potista oikeasti menee kermap*****den kahvinjuonnin sijasta oikeisiin kohteisiin.

Tuolla 1,1 mrd € summalla palkkaisi noin 20 000 täysipäiväistä opettajaa, ihan vertailukohtana. Sillä olisi oikeasti vaikutusta kehitysmaiden tulevaisuuteen. Osaako joku kaivaa faktat pöytään?

Quote from: imaginaariluku on 03.04.2014, 21:46:14
Kehitysapu on pyhä lehmä - miksi? Joudun tekemään täysin vaillinaisiin faktoihin perustuvan hypoteesin, jonka mukaan tällä luodaan Suomeen niin merkittävä määrä suojatyöpaikkoja "avun" nimissä, että sen vuoksi siihen ei kosketa.

Uppoavatko kehitysapurahat jo kotimaassamme paperinsiirtelyyn? Koitin kaivaa foorumilta ja valtioneuvoston kanslian sivuilta raakaa dataa henkilöstökuluista, vailla tulosta. Minua kiinnostaa aidosti, paljonko tuosta potista oikeasti menee kermap*****den kahvinjuonnin sijasta oikeisiin kohteisiin.

Tuolla 1,1 mrd € summalla palkkaisi noin 20 000 täysipäiväistä opettajaa, ihan vertailukohtana. Sillä olisi oikeasti vaikutusta kehitysmaiden tulevaisuuteen. Osaako joku kaivaa faktat pöytään?

Tällaista tietoa budjetissa:

1.   Monenkeskinen kehitysyhteistyö   378 765 000
2.   Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö   121 787 000
3.   Euroopan kehitysrahasto   -
4.   Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö   32 720 000
5.   Humanitaarinen apu   25 800 000
6.   Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus   860 000
7.   Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus   -
8.   Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle   136 950 000
9.   Korkotuki-instrumentti   20 000 000
Yhteensä   716 882 000

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2014/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html (http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2014/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html)

Koskee siis vain osaa avusta.

Quote from: Iloveallpeople on 03.04.2014, 18:16:26

QuoteSuomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

QuoteSuomi saa Tansanian kehitysrahoja koskevan pomoroolin

Suomi saa keskeisen roolin Itä-Afrikassa sijaitsevan Tansanian kehitysrahojen käytössä. Suomesta tuli keskiviikkona ensimmäistä kertaa budjettitukea antavien maiden ja järjestöjen puheenjohtajamaa.

Budjettituki on kehitysyhteistyön muoto. Ideana on, että raha annetaan vastaanottajamaalle, ja maa rahoittaa sen jälkeen omia kehityssuunnitelmiaan omasta budjetistaan.

[...]

Viime vuonna Tansania sai budjettitukea 410 miljoonaa euroa. Suomen osuus oli 11 miljoonaa.

Vuosina 2005–2012 noin 40 prosenttia Tansanian saamasta kehitysavusta oli budjettitukea.

Päättääkö Suomi siitä, mihin Tansaniaan annettava budjettituki jatkossa käytetään?

"Ei", vastaa Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön päällikkö  Helena Airaksinen.

"Tansanian budjetista päättää tietenkin Tansanian hallitus. Me johdamme keskustelua Tansanian hallituksen suuntaan ja valvomme esimerkiksi tuenkäytön läpinäkyvyyttä", Airaksinen kertoo.

[...]

Kuinka paljon rahasta menee harakoille?

"Ei siitä harakoille mene yhtään, enemmänkin ongelmina saattavat olla hitaus ja järjestelmien jäykkyys."

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi+saa+Tansanian+kehitysrahoja+koskevan+pomoroolin/a1396404065648) 2.4.2014

QuoteSuomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

Jostain syystä luin ensin, että kehitysyhteistyövuotoa.

Quote from: Shemeikka on 03.04.2014, 19:43:30
Tämä ajatus on esitetty jossain, mahdollisesti täällä hommailijoitten joukossa. Kirjoitin asiasta blogiini.

QuoteKEHITYSAPU JA PAKOLAISET

Suomen halutaan nostavan kehitysapunsa määrän 0,7% bruttokansantulosta, nykyisin sen ollessa 0,55% eli reilu miljardi euroa. Itse en usko määrän nostamisen 0,15% verran vaikuttavan maailman hätään mitenkään, suomalaisten saamia palveluja se kyllä vähentäisi. Leikkauksista palveluihin puhutaan lähes joka päivä eikä tilanne näytä parantuvan.

On olemassa ratkaisu jolla sekä kehitysavun määrän nostamista kannattavat että vastustavat olisivat tyytyväisiä. Se on tämä: lasketaan kehitysapuun mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneitten ja pakolaisaseman saaneista tulevat kustannukset. Siis pakolaisten, humanitaaristen maahanmuuttajien ja vastaavien saamat asumistuet, eläkkeet, työttömyyskorvaukset, harkinnan varaiset avustukset ja kaikki muut kustannukset laskettaisiin mukaan suomalaisten maksamaan kehitysapuun. Heistä aiheutuvat kuluthan ovat salaista, tai ainakin julkistamatonta tietoa, mutta olettaisin yhteissumman kipuavan 0,7% bruttokansantuotteesta.

Vastustajat olisivat tyytyväisiä kun maksut eivät kasvaisi ja kannattajat myös koska asetettu raja saavutettaisiin. Kaikki siis voittaisivat. Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sitä pitäisi harkita vakavasti.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/ (http://asfalttikukka.blogspot.fi/)

Sait Oulu-lehteenkin: http://www.oululehti.fi/mielipiteet/kehitysapu_ja_pakolaiset_6855762.html (http://www.oululehti.fi/mielipiteet/kehitysapu_ja_pakolaiset_6855762.html)

Milloin kehittymätön Suomi alkaa saada kehitysapua maailman kehittyviltä valtioilta?

http://www.um.fi/Public/default.aspx?contentid=303307&contentlan=1&culture=fi-FI

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+kehitysavun+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+nousi+viime+vuonna/a1396925342579?ref=hs-art-new-1

Quote
Suomi antoi viime vuonna kehitysapua 1 081 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,56 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. BKTL-osuus kasvoi hiukan edellisvuodesta, jolloin se oli 0,53 prosenttia.

Rahamääräisesti kasvua vuodesta 2012 oli 54 miljoonaa euroa. Myös Suomen apu kaikkein köyhimmille maille kasvoi jonkin verran.

OECD:n tänään julkaisemat tiedot ovat niin kutsuttuja ennakollisia maksatuslukuja, jotka saattavat vielä hieman tarkentua.

Vuonna 2013 OECD:n kehitysapukomitean (Development Assistance Committee DAC) jäsenmaiden yhteenlaskettu virallinen kehitysapu kasvoi reaaliarvoisesti 6,1 prosenttia globaalista talouskriisistä ja maiden budjettipaineista huolimatta.

OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaat antoivat yhteensä nettona 134,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkista kehitysapua vuonna 2013. Tämä vastaa 0,3 prosenttia näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Viisi maata – Tanska, Luxemburg, Iso-Britannia, Norja ja Ruotsi – saavuttivat 0,7 prosentin tavoitteen. Reaaliarvoisesti kehitysapu kasvoi 17 maassa. Prosentuaalisesti eniten kehitysapu kasvoi Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Ruotsissa. Iso-Britannia nosti kehitysapunsa ensimmäistä kertaa 0,7 tavoitteeseen kasvattaen kehitysapuaan lähes neljällä miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.

Kehitysapu puolestaan laski 11 maassa, ja suurimmat leikkaukset tehtiin Kanadassa, Portugalissa ja Ranskassa.

OECD/DACin jäsenmaiden kahdenvälinen kehitysapu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan laski 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vähiten kehittyneille maille annettu kehitysapu puolestaan kasvoi 12,3 prosenttia.

Kokonaisuutena Euroopan unionin DAC-jäsenmaiden kehitysapu oli 71,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä merkitsee 10 prosentin kasvua edellisvuodesta. BKTL-osuus EU-jäsenmaissa oli 0,41 prosenttia vuonna 2013.

Tarkempia tietoja Suomen vuoden 2013 kehitysavusta julkaistaan ulkoministeriön uudessa tilastopalvelussa osoitteessa http://stats.formin.fi ja ministeriön verkkosivuilla.

Lisätietoja: yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikön päällikkö Timo Olkkonen, puh. 0295 350 945 ja tarkastaja Eliisa Mäkelä, puh. 0295 351 819

kasvu 54 miljoonaa = puolet lapsilisäleikkauksista

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lapsilisaleikkaus-hiertaa-hallituksessa/3128980

Quote
Hallitus päätti kehysriihessä alkuviikolla, että lapsilisistä leikataan 110 miljoonaa euroa. Päätös on ollut ankaran arvostelun kohteena.

Suomi on antanut Tansanialle kehitysapua melko tarkalleen tasan 50 vuotta. Koskahan saa todeta, että ei se mihinkään ole kehittymässä?

Laitanpa tännekin laskelman jonka tein tuonne toiseen säikeeseen vähän aikaa sitten. Arvatkaapa paljonko kehitysapu on tullut tähän mennessä maksamaan Suomelle ja paljonko se maksaa joka ainoa vuosi tästä eteenpäin vaikka lopetettaisiin kehitysavun maksaminen kokonaan.

Kehitysapu on tähän mennessä maksanut meille nykyrahassa 120 miljardia ja maksaa joka ainoa vuosi 8,4 miljardia menetettyinä tuottoina. Tämän lisäksi menee siis vielä se vähän yli miljardi joka tällä hetkellä kaadetaan vuosittain kankkulan kaivoon.

Eli koko puhe kehitysavun kustannuksista on täyttä kusetusta. Tuossa on oikeat kustannukset. Tuon verran meillä olisi oikeasti enemmän varallisuutta jos kehitysapua ei olisi koskaan maksettu.

Melko kallista sanoisin. Saa esittää vastalauseita jos numeroissa on jotain vikaa. Tässä laskelmat:

Quote from: mannym on 16.03.2014, 21:52:06
Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu (http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu)

Mielenkiintoisia numeroita ja vielä mielenkiintoisempia saadaan kun lasketaan noista vähän eteenpäin. Nuohan ovat nimellisiä rahamääriä sen hetken rahassa mitattuna.

Jos tuohon tehdään pelkästään dollarin inflaatiokorjaus niin summa on nykyrahassa 30 miljardia.

Jos tuohon lasketaan kehitysapuun laitetun summan vaihtoehtoistuotto pelkästään valtion lainojen riskittömän pitkän ajan reaalituoton 3% mukaan niin summa on nykyrahassa 50 miljardia.

Mutta jos tuohon lasketaan mukaan osakemarkkinoiden pitkänajan reaalituotto 7% niin summa on nykyrahassa 120 miljardia!

Eli jos kaikki kehitysapuun laitetut rahat olisi sijoitettu järkevästi meillä olisi nyt 120 miljardin sijoitusomaisuus joka tuottaisi siis vuosittain tuon 7% eli 8,4 miljardia. Tämä on kuin sattumalta samaa suurusluokkaa kuin meidän koko kestävyysvajeemme tällä hetkellä. Eli koko nykyinen kestävyysvaje olisi hoidettu kehitysapuun laitetuilla varoilla jos homma olisi aloitettu jo 1961.

Quote from: HS OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaat antoivat yhteensä nettona 134,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkista kehitysapua vuonna 2013. Tämä vastaa 0,3 prosenttia näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+kehitysavun+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+nousi+viime+vuonna/a1396925342579?ref=hs-art-new-1

Jos Suomi maksaisi kehitysapua 0,3 % bktl:sta, avun määrä olisi alle 600 miljoonaa egeä. Jos OECD-kehitysapukoplan maiden keskiarvo on tuo 0,3, mukana on siis selvästi sitä vähemmänkin maksavia maita. Eikö nämä maat mieti, mitä heistä ajatellaan?  :flowerhat: 

Ehkä siellä on prioriteetit kohdallaan ja halu seistä niiden takana. 

Mahtoiko olla jo juttua tammikuussa? Muistutetaan nyt kuitenkin taas kuinka surkeita ollaan, muka anteliaita, vasta 7. sija maailmassa suhteessa kansantuotteeseen. Voi meitä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749

Kiitos kun pilasit aamuni :facepalm:

Quote from: hiemannuivis on 10.04.2014, 09:44:01
Mahtoiko olla jo juttua tammikuussa? Muistutetaan nyt kuitenkin taas kuinka surkeita ollaan, muka anteliaita, vasta 7. sija maailmassa suhteessa kansantuotteeseen. Voi meitä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749

Hävitään? Eikös me voiteta nuo... eli ollaan seitsemänneksi huonoin! Että surkeahan tuo sijoitus on. ;)

(Muuten... kehitysapujutuista suvismokuilta kuultaessa on kyllä ollut sellainen käsitys, että suurin osa on siinä 0,7 %:n kieppeillä. Mutta eihän tuossa ole edes Saksaa Suomen edell... siis takana.)

Kehitysapuun pitäisi kuluttaa tasan 0,00 prosenttia niin kauan kun sitä joudutaan rahoittamaan valtionvelan lisäämisellä.

Kun joskus valtionvelka saadaan nolliin ja lisää velkaa ei tarvita vuosittain (epätodennäköistä, konkurssi tulee ensin) niin sen jälkeen voidaan miettiä muiden auttamista.

Nykyinen tilanne on lähinnä verrattavissa siihen että alkoholistilla on 100 tonnia velkaa jota hän ei koskaan tule maksamaan takaisin mutta silti ottaa vuosittain lisää velkaa 8 tonnia josta antaa virallisesti 1,1 tonnia somalinaapurilleen mutta oikeasti vähän enemmänkin.

En toivo Suomea mitalisijoille tässä kilpailussa. Toivottavasti suvakkien dopingit paljastuvat ja meidät diskataan koko kisasta.

Quote"Kuinka paljon rahasta menee harakoille?
Ei siitä harakoille mene yhtään, enemmänkin ongelmina saattavat olla hitaus ja järjestelmien jäykkyys."

Kiertoa ja kaartoa vastauksena, koska rehellinen vastaus "niiden vuosikymmenien aikana joina kehitysapu on ollut olemassa, sillä ei ole saatu aikaan juuri mitään" ei välttämättä ole kovin myyvä, koska se osoittaisi suurimman osan "yhteistyörahoista" (hienoa yhteistyötä, yhdet kippaavat vastikkeetta rahaa toisille ja nämä ottavat rahat vastaan) menneen siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon, eli kysymyksen asettelun mukaan "harakoille".

Mutta onneksi media nosti kissan pöydälle ja syyllistää nyt kaikkia kehityskuppauksen vastustajia. Hieno juttu tuo 1,1 mrd. euron kippaaminen tuohonkin kohteeseen. Varmasti pääyhteistyökohteet, joista toimittajat ovat olleet huolissaan ovat ensi vuonna todella mukavia paikkoja elää ja asua. Eikö kehitysyhteistyöllä ole tarkoitus parantaa kurjien maiden ihmisten asemaa, eikä pelkästään työllistää "järjestelmän uskollisia vahteja"? Eli josko ensi vuonna nämä pääYHTEISTYÖmaat (hihi) muuttuvatkin taikaiskusta maanpäällisiksi paratiiseiksi?

Quote
3 esimerkkiä: Katso, mitä kehitysapurahoille oikeasti tapahtui

Ilta-Sanomat kertoi marraskuussa 2012 Suomen veronmaksajien kustantamaan Mosambikin metsäprojektiin, Sunafopiin, liittyvistä varojen väärinkäyttötapauksista.
Nämä tapaukset liittyvät samaan Suomen ulkoministeriön rahoittamaan kehitysyhteistyöhankkeeseen, mutta ne tulivat ilmi keväällä 2013 valmistuneesta tilintarkastuksesta.

1 NJASSAN MAAKUNTA 2010

Paikallinen johtava virkamies rakennutti hankkeen varoilla kotinsa luo suojamuurin. Hintaa projektille tuli noin 9 200 euroa. Tilintarkastusraportin mukaan muuri ei liittynyt Mosambikin metsähankkeelle määriteltyihin tavoitteisiin.

Hankkeen varoilla hankittiin noin 2 000 euron edestä tarvikkeita toimistoon. Tilintarkastusraportissa epäillään, että tarvikkeista maksettiin merkittävää ylihintaa. Esimerkiksi vaikuttaa, että paperi maksoi jopa viisi kertaa enemmän kuin sen markkinahinta.

Noin 770 euroa käytettiin postikortteihin, joilla haluttiin toivottaa hyvää joulua ja uutta vuotta. Ostos ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin. Lisäksi hankinnan puutteellisen dokumentoinnin takia ei ole varmuutta, saapuivatko kortit todellisuudessa ostajalle.

Tuntemattomaksi jäävälle henkilölle on maksettu reilut 20 euroa, koska hän halusi matkata työtoverinsa isän hautajaisiin. Kulu ei liity hankkeen tavoitteisiin.

2 ZAMBEZIAN MAAKUNTA 2011

Ilmoituksen mukaan ostettiin noin 25 000 eurolla neljä moottoripyörää, jotka rekisteröitiin paikalliselle maatalousvirastolle. Tilintarkastusraportissa todettiin kuitenkin, että paikalla havaittiin vain yksi moottoripyörä.

Hankkeen varoilla maksettiin paikallisen maatalousviraston johtajan kodin 65 euron hintainen vesilasku. Tilintarkastusraportissa todettiin, ettei laskun maksaminen liittynyt hankkeen tavoitteisiin.

Varoilla hankittiin yli 21 000 eurolla materiaalia lastentarhalle. Hankintojen puutteellisen dokumentoinnin vuoksi tilintarkastusraportissa todetaan, ettei ole varmuutta, tuliko materiaali todellisuudessa tilaajalle.

Varoja käytettiin 1 450 euron verran tarkastajatapaamiseen. Lasku muodostui ateriakuluista ja "tapaamismaksusta". Kulu ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin.

Hankkeen rahaa meni noin 1 700 euroa neljään kuluerään, joka muodostui ateriakuluista ja kokoushuoneen koristelusta. Kulut eivät liittyneet hankkeen tavoitteisiin.

3 NJASSAN MAAKUNTA 2011

Johtavan maatalousvirkamiehen kodin sähkölaskuun käytettiin noin 130 euroa. Kulu ei liity hankkeen tavoitteisiin.

Hankkeen varoilla maksettiin paikallisen johtavan maatalousvirkamiehen kodin noin 150 euron hintainen sähkölasku.

Johtavan maatalousvirkamiehen autoon hankittiin istuin ja matto noin 800 euron hintaan. Kulu ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin. Lisäksi ajoneuvoon liittyvät ostokset on tehty kahdesti yhden päivän aikana.

IS: 3 esimerkkiä: Katso, mitä kehitysapurahoille oikeasti tapahtui (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676429393.html?ref=rss)

Paikallisia näistä ei jaksa syyllistää. Jos kylään tupsahtaa valkoisia hölmöjä, jotka kylvävät rahaa joka suuntaan, kunhan vain älyää pyytää, niin järkeväähän niiltä on ottaa löysät rahat pois taskuja painamasta.

^Hienoa että IS on julkaissut tällaisenkin tekstin.
Asiallisesti kirjoitettua kritiikkiä.

Suomalaisten veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä Mosambikin metsäprojektissa. Linkissä myös lista väärinkäytöksistä.

"- Kun ollaan köyhemmissä olosuhteissa, niin tapauksiin voi liittyä hyvin henkilökohtaisia tarinoita. Kun työntekijän perheellä ei ole sosiaaliturvaa ja perheenjäsen sairastuu, hän saattaa ajatella, että hän lainaa, Puustinen sanoo."

Kyllähän köyhän pitää metsästää krokotiileja ja matkustaa brasiliaan kun perheenjäsen sairastuu.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html?pos=ok-nln

Tämä oli minusta erityisen hauska: "Suomalaisten rahoja käytettiin Mosambikin hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin ja Brasilian-matkaan, vaikkeivät ne kuuluneet hankeohjelmaan. "
Se nyt vielä puuttuisikin, että ne olisivat kuuluneet hankeohjelmaan.
muoks. lisätty t

Quote from: Malla on 13.04.2014, 13:33:26
"Suomalaisten rahoja käytettiin Mosambikin hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin ja Brasilian-matkaan, vaikkeivät ne kuuluneet hankeohjelmaan "

...tälläkertaa.

Yllättäen kommentointi estetty.

Haiti konsertti näkyy vieläkin ylellä
http://areena.yle.fi/tv/1296822
PR keräsi Haitille yli 3 miljardia $ hilloa, ja edes raunioita ei ole näillä saatu raivattua. Koko kehitysapu on täyttä kusetusta ja rahojen haaskausta.

Tässä olisi hyvä artikkeli afrikan maiden koulutyukseen haaskatuista rahoista.
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755389302

Suurin ongelma taitaa olla siinä, että valvonta ei pelaa kunnolla kuinka hankkeet toteutuvat ja etenevät. Ensin jaetaan könttäsumma ja parin vuoden jälkeen tiedetään toteutuiko hanke vai ei.

Quote from: nollatoleranssi on 13.04.2014, 13:52:11
Suurin ongelma taitaa olla siinä, että valvonta ei pelaa kunnolla kuinka hankkeet toteutuvat ja etenevät. Ensin jaetaan könttäsumma ja parin vuoden jälkeen tiedetään toteutuiko hanke vai ei.

Mutta kun ongelmia on myös hankkeissa joita vetää jokin järjestö, kuten uniceff tai PR
Ja jos hanke onnistuu niin jälkihoito melkovarmaan epäonnistuu.
Syy tähän on luonnonvarakirous
http://takkirauta.blogspot.fi/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html

Oliko persuilla ehdokasta, joka haluaisi pistää Suomesta enemmän rahaa näihin krokotiilijahteihin? Varmasti hienoja elämyksiä afrikkalaisille.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 13:49:29
Yllättäen kommentointi estetty.

Näytti olevan. Olisi mielenkiintosta tietää että millä helv... perusteella.

Tässäpä oikein mieltä lämmittävä kuva, siis suviksen mieltä lämmittävä, itselle tämä nostaa sarvet ohimoille. Nicaraguaan on hommattu traktori kehitysapurahoilla, ja Afrikkaan on hommattu aikamoinen lauma kehitysavun tarvitsijoita.  :facepalm:

Ei lopu suviksilla hommat ihan heti tämän tiimoilta. Muumi.

Quote from: Alkuasukas on 13.04.2014, 13:49:29
Yllättäen kommentointi estetty.

Sellaista se on tämä avoin ja keskusteleva tsuurnalismi ;D

Mutta uutinen kertoo kyllä selvästi siitä että karsittavaa olisi todella paljon tuossa kehitysapuna tunnetussa rahan tuhlauksessa.

Quote from: Jani Rantala on 13.04.2014, 13:51:14
Tässä olisi hyvä artikkeli afrikan maiden koulutyukseen haaskatuista rahoista.
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755389302

Jutun mukaan vika on opettajissa, "jäykissä ja vanhanaikaisissa, usein siirtomaaherralta vuosikymmeniä sitten kopioiduissa järjestelmissä" jne.

Hölmöjä selitysmalleja riittää loputtomiin, mikäli jätetään tarkastelusta pois se kaikista olennaisin huonoihin oppimistuloksiin vaikuttava tekijä, eli Mosambikin väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä, mikä on (pökerryttävä) 64. ÄO-erot etnisten ryhmien välillä ei kuulu maailmankuvaan, joten lisää rahaa opetuksen kaivoon, vaikka väestö on keskimäärin lievästi kehitysvammaista meidän mittareilla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Intellectual_disability
(http://en.wikipedia.org/wiki/Moron_%28psychology%29)

Quote from: Faidros. on 13.04.2014, 13:41:01

Quote from: Malla on 13.04.2014, 13:33:26
"Suomalaisten rahoja käytettiin Mosambikin hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin ja Brasilian-matkaan, vaikkeivät ne kuuluneet hankeohjelmaan "

...tälläkertaa.

Oli vain laajempi käsitys hankeohjelmasta...hajaantukaa...

Krokotiilijahtia ja Brasilian-matkoja... jättisumma suomalaisten verorahoja käytettiin väärin Afrikassa

Suomalaisten verorahoja paloi Mosambikissa paikallisten johtajien henkilökohtaisiin menoihin.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeissa on tehty viime vuosina havaintoja lähes kahden miljoonan euron väärinkäytöksistä ja väärinkäytösepäilyistä.

*snip*

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html

Harmillista kun kukaan ei ole kommentoinut juttua. ;)

Quote from: Crommower on 13.04.2014, 21:15:58
Krokotiilijahtia ja Brasilian-matkoja... jättisumma suomalaisten verorahoja käytettiin väärin Afrikassa

Suomalaisten verorahoja paloi Mosambikissa paikallisten johtajien henkilökohtaisiin menoihin.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeissa on tehty viime vuosina havaintoja lähes kahden miljoonan euron väärinkäytöksistä ja väärinkäytösepäilyistä.

*snip*

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html

Harmillista kun kukaan ei ole kommentoinut juttua. ;)

Olisiko sattumalta kommentointi estetty?

Quote from: Baritoni on 13.04.2014, 21:25:35
Olisiko sattumalta kommentointi estetty?

Eipä olisi ensimmäinen kerta tuon aihepiirin uutisten kohdalla, mutta mistäs sitä koskaan tietää.  ;)

Quote from: Crommower on 13.04.2014, 21:15:58
Krokotiilijahtia ja Brasilian-matkoja... jättisumma suomalaisten verorahoja käytettiin väärin Afrikassa

Suomalaisten verorahoja paloi Mosambikissa paikallisten johtajien henkilökohtaisiin menoihin.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeissa on tehty viime vuosina havaintoja lähes kahden miljoonan euron väärinkäytöksistä ja väärinkäytösepäilyistä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html

Eipä tässä ole mitään syytä vähentää kehitysapua, ainakaan hallituksen mielestä. Minkäänlainen väärinkäyttö ei ole riittävän hyvä syy. Ei kun korjataan vielä. Mikään ei ole hyvä syy vähentää kehitysapua.  :facepalm:

Ja miksi ihmeessä Suomella on suurlähetystö Mosambikissa? Eikö Pohjoismaat voisi tehdä säästösyistä yhteisiä lähetystöjä (nyt Suomella, Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla kullakin omansa)? No onpahan lähetteliläällä ainakin mukava asunto: "Suurlähettilään virka-asunto on kolmikerroksinen omakotitalo ja se sijaitsee noin puolen kilometrin päässä kansliasta. Suomen valtion omistaman virka-asunnon sijainti on merellinen ja lähellä myös muita residenssejä. Edustustilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa ja toisessa kerroksessa on suurlähettilään ja hänen perheensä yksityistilat. Talossa on myös pieni puutarha sekä edustuskäyttöön soveltuvat saunatilat ja uima-allas."
http://www.finland.org.mz/public/default.aspx?nodeid=41185&contentlan=1&culture=fi-FI

Quote from: maha54 on 13.04.2014, 22:57:54
Ja miksi ihmeessä Suomella on suurlähetystö Mosambikissa? Eikö Pohjoismaat voisi tehdä säästösyistä yhteisiä lähetystöjä (nyt Suomella, Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla kullakin omansa)? No onpahan lähetteliläällä ainakin mukava asunto: "Suurlähettilään virka-asunto on kolmikerroksinen omakotitalo ja se sijaitsee noin puolen kilometrin päässä kansliasta. Suomen valtion omistaman virka-asunnon sijainti on merellinen ja lähellä myös muita residenssejä. Edustustilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa ja toisessa kerroksessa on suurlähettilään ja hänen perheensä yksityistilat. Talossa on myös pieni puutarha sekä edustuskäyttöön soveltuvat saunatilat ja uima-allas."
http://www.finland.org.mz/public/default.aspx?nodeid=41185&contentlan=1&culture=fi-FI

Taisit juuri vastata omaan kysymykseesi?

Quote from: nollatoleranssi on 13.04.2014, 13:52:11
Suurin ongelma taitaa olla siinä, että valvonta ei pelaa kunnolla kuinka hankkeet toteutuvat ja etenevät. Ensin jaetaan könttäsumma ja parin vuoden jälkeen tiedetään toteutuiko hanke vai ei.

Suurin ongelma on siinä, että ylipäätään tehdään "kehitysyhteistyöhankkeita". Näitä on nyt tehty puolenvuosisataa ja ainoa tulos on väestönkasvu.
Pitäisi tehdä kuten kiinalaiset eli käydä kauppaa ja tarjota työtä.

Iltasanomilla on jotain kehitysapua vastaan. Nyt kerrotaan, että rahaa jää käyttämättä. Suomalaisten on kuitenkin maksettava lainanhoitokuluja, koska kehitysapua rahoitetaan velkarahalla. Syynä on se, että hankkeet ovat arvaamattomia. Osa jää toteutumatta, aikataulut muuttuvat tai varoja ei tarvita niin paljon kuin odotettiin.

QuoteSuomelta jää jatkuvasti yli kehitysapuun tarkoitettuja rahoja. Näin on käynyt kahdeksan kertaa viimeksi kuluneiden yhdeksän vuoden aikana, selviää ulkoministeriön asiakirjoista.
Esimerkiksi viime vuoden rahoista jäi hyödyntämättä noin 80 miljoonaa.

Varsinaisen kehitysyhteistyön, niin sanotun siirtyneen erän potti, on noussut satoihin miljooniin euroihin. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan summa lisää Suomen lainanhoitokuluja miljoonilla, koska kehitysapua rahoitetaan velkarahalla.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288678907772.html

Kurjuus lisää ruoka-apua joka lisää kurjuutta joka lisää ruoka-apua joka lisää kurjuutta joka lisää ruoka-apua joka lisää kurjuutta joka...

Quote from: timouti on 18.04.2014, 08:25:58
Iltasanomilla on jotain kehitysapua vastaan. Nyt kerrotaan, että rahaa jää käyttämättä. Suomalaisten on kuitenkin maksettava lainanhoitokuluja, koska kehitysapua rahoitetaan velkarahalla. Syynä on se, että hankkeet ovat arvaamattomia. Osa jää toteutumatta, aikataulut muuttuvat tai varoja ei tarvita niin paljon kuin odotettiin.

QuoteSuomelta jää jatkuvasti yli kehitysapuun tarkoitettuja rahoja. Näin on käynyt kahdeksan kertaa viimeksi kuluneiden yhdeksän vuoden aikana, selviää ulkoministeriön asiakirjoista.
Esimerkiksi viime vuoden rahoista jäi hyödyntämättä noin 80 miljoonaa.

Varsinaisen kehitysyhteistyön, niin sanotun siirtyneen erän potti, on noussut satoihin miljooniin euroihin. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan summa lisää Suomen lainanhoitokuluja miljoonilla, koska kehitysapua rahoitetaan velkarahalla.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288678907772.html

Briteissä on ollut viime vuonna samanlainen ongelma. Viime joulukuussa ne joutuivat nostamaan tuhlaamisnopeuden sataan miljoonaan puntaan päivässä jotta tuo kuuluisa 0,7 prosentin tavoite saadaan täytettyä vuoden loppuun mennessä. Kaikki tietenkin järkeviin kohteisiin ja kustannustehokkaasti.

QuoteMinisters splurged almost £100million a day on foreign aid in December in a frantic bid to hit David Cameron's controversial spending target, a report claims.

The Commons International Development Committee warns today that vast sums appear to have been 'rushed out at the end of the year' to meet the target of spending 0.7 per cent of Britain's total income on foreign aid.

The committee says it is astonishing that the Department for International Development (DfID) spent a quarter of its total budget in one month and calls on ministers to show that the spending was 'rational and cost-effective'.

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2616379/Foreign-aid-rushed-meet-PMs-target-Report-claims-ministers-splurged-100million-day.html#ixzz30MAUW3fI
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook

Kuvio on hämmästyttävän samankaltainen kuin Suomessa. Kaikesta mahdollisesta pitää säästää mutta jostain syystä kehitysapuun ei kosketa, ei sitten millään.

SUOLAA HAAVOIHINNA...
Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote 087/2014
30.4.2014


Ihmisoikeusmietintö: Yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä lisättävä

Suomalaisten yritysten toiminta kestää kansainvälisen vertailun ja yksittäisistä epäonnistumisista huolimatta yritysten tah­totila kunnioittaa ihmisoikeuksia on hyvä, todetaan yrityksiä ja ihmisoikeuksia tarkastelleen työryhmän mietinnössä.

– Esitämme tavoitteita erityisesti Suomen kan­sainväliselle toiminnalle. Myös valtion toimiin julkisena hankki­jana, yritysrahoittajana ja omistajana kiinnitetään huomiota, toteaa työryhmää johtanut hallitusneuvos Antti Riivari.

Vaikka tietoinen ihmisoikeuksien loukkaaminen on Suomessa harvinaista, on kansalaisjärjestöillä työryhmän mukaan kuitenkin tärkeä tehtävä. – On hyvä, että kansalaisjärjestöt seuraavat ja arvioivat yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia, jotta ihmisoikeusnäkökulma yritystoiminnassa edelleen vahvistuu, Riivari toteaa.

Vuoropuhelu on tarpeen, koska yrityk­set tarvitsevat riskienhallintansa tueksi tietoa ihmisoikeusnäkökulmasta ja järjestöille on hyödyllistä saada tietoa liiketoimintaan liittyvistä reunaehdoista.

Yritykset, kan­salaisjärjestöt ja muut keskeiset toimijat on tarkoitus istuttaa toimialakohtaisesti yhteiseen neuvottelupöytään ja arvioida esimerkiksi metsäteollisuuden, päivittäistavarakaupan ja tekstiiliteollisuuden osalta kullekin toimialalle olennaiset riskit sekä sitä, mikä on riittävää riskienhallintaa ja huolellisuusperiaatteen noudattamista.

Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa ihmisoikeusongelmien kontrollointi on yrityksille vaikeaa. Yritysten vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti silloin, kun ne toimivat osana kansainvälisiä verkostoja. Mietinnön mukaan ihmisoikeusrikkomuksiin puuttuminen edellyttää siksi myös ja etenkin juuri kan­sainvälistä yhteistyötä.

YK:n vuonna 2011 hyväksymien periaatteiden mukaan valtioilla ja yrityksillä on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia. Euroopan komissio on toivonut, että jäsenmaat tekevät kansalliset toimeenpanosuunnitelmat näistä periaatteista. Suunnitelmansa ovat tähän mennessä julkaisseet Iso-Britannia, Hollanti, Italia ja Tanska.

Valtioneuvosto päätti 22.11.2012 yhteiskuntavastuun periaatepäätöksessään, että Suomessa laaditaan kansallinen toimeenpanosuunnitelma YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista. Sen val­mistelemiseksi työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jossa oli edustus eri ministeriöistä. Valmistelun yhteydessä työryhmä kuuli sidosryhmiä.

Työryhmän ehdotus YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansalliseksi toimeenpanoksi löytyy ministeriön verkkosivuilta osoitteesta: www.tem.fi/julkaisut [http://www.tem.fi/julkaisut]

(naps)

Tiedote TEM:n sivuilla: http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=114996

kirkon ulkomaanapu käy jotain tehoaivopesukampanjaa teeveessä. samaa huttua suolletaan joka ilta kanavalla kuin kanavalla. antakaa rahaa !

QuoteUM: Fida on sitoutunut syrjimättömyyteen

Ulkoministeriö on käynyt kehitysyhteistyöjärjestö Fidan kanssa vuosikeskustelun, jonka asialistalla oli ministeriön uusi ihmisoikeusstrategia ja toimintaohje ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanosta Suomen kehityspolitiikassa.

UM:n kansalaisjärjestöyksikön päällikön Pirkko-Liisa Kyöstilän mukaan ulkoministeriö edellyttää valtionapua vastaanottavilta järjestöiltä eettisten sääntöjensä lisäksi myös Suomen lainsäädännön noudattamista. Kyöstilän mukaan Fidan epäselvä linjaus rekisteröidyssä parisuhteessa elävien henkilöiden palkkaamisesta ei noussut esiin ministeriön ja järjestön keskusteluissa.

- Tietoomme ei ole tullut sellaista tapausta, jossa he olisivat rekrytoidessaan toimineet lainvastaisesti. Lainsäädännön noudattamista arvioi viime kädessä tuomioistuin, Kyöstilä sanoo.

Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola kertoi Kotimaa24:lle syyskuussa, ettei hän halua vastata kysymykseen siitä voisiko järjestö palkata rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön kehitysyhteistyöhön.

- Jos vastaan kummin tahansa, tulee lunta tupaan. Emme haluaisi tehdä linjausta, joka suututtaa joko kannattajamme tai Ulkoministeriön. Rekisteröity parisuhde on meidän oppimme vastainen tilanne. Kun sellainen tulee rekrytointivaiheessa ilmi, se aiheuttaa keskustelun ja asia ratkaistaan silloin, Hakola sanoi.

Suomessa on uskonnonvapaus, eikä ministeriöllä ole Kyöstilän mukaan mahdollisuuksia puuttua siihen, mitä uskonnolliselta arvopohjalta toimivan järjestön sisällä tapahtuu, niin kauan kuin järjestön toiminta on lain mukaista.

- Muun muassa yhdenvertaisuuslaki ja työsopimuslaki sisältävät säännöksen syrjinnän kiellosta. Edellä mainittujen lakien mukaan kaikenlaista erilaista kohtelua ei kuitenkaan pidetä syrjintänä. Luonnollisesti edellytämme, että verovaroin rahoitetun toiminnan lopullisia hyödynsaajia eli kehitysmaiden ihmisiä ei aseteta millään perusteella eriarvoiseen asemaan. Jos ongelmia ilmenee, niihin puututaan välittömästi.

Kotimaa24 (http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/um-fida-on-sitoutunut-syrjimattomyyteen/comment-page-1/)

http://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaiset-uusia-toimintatapoja-kehitysapuun/

QuoteTiedotusvälineille 21.5.2014
Julkaisuvapaa (muutosvarauksin)

VNS kehityspolitiikan vaikuttavuudesta
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Maria Lohela

Uusia toimintatapoja kehitysapuun

Kehitysapu herättää tunnetusti ajatuksia puolesta ja vastaan. Osa katsoo kehitysavun saavan aikaan konkreettisia tuloksia ja vähentävän köyhyyttä ja alueellista epäsuhtaa. Toisten mielestä kehitysapu on tehotonta ja passivoi avunsaajia haitaten avunsaajamaiden todellista kehittymistä.

Perussuomalaiset on hahmottelemassa vaihtoehtoista mallia kehitysavun rahoittamiseksi. Malli julkaistaan hieman myöhemmin. Sen ytimessä on ulkoministeriön hallinnon alle perustettava kehitysapurahasto, jonka rahoittamisesta kansalaiset kantavat osan vastuusta.

Mielestämme valtio voi hyvin kannustaa kansalaisia tukemaan kehitysapua. Valtion budjetista voidaan ottaa pohjarahoitus kehitysapurahastoon. Lisäksi valtio voi tarjota veroporkkanan niille, jotka sijoittavat rahastoon. Mutta sen jälkeen valtion rooli pienenee ja keskiöön tulevat yksittäiset kansalaiset. Jos jonkun mielestä kehitysapua annetaan liian vähän, silloin on katsottava peiliin, lahjoitettava enemmän ja ehkä innostettava muita tekemään samoin.

Pääomapako esteenä köyhien maiden kehitykselle

Valtion rooliin kuuluu tehdä kansainvälistä yhteistyötä muun muassa sellaisten sopimusten muodossa, jotka parantavat kehitysmaiden mahdollisuuksia menestyä taloudellisesti. Yksi iso kokonaisuus, jonka Perussuomalaiset haluaa tuoda tähän keskusteluun, on pääomapako kehitysmaista. Rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin katoaa noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa.

Monet tutkijat pitävät pääomapakoa suurimpana esteenä köyhien maiden kehitykselle. Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja verokikkailu vievät kehitysmailta kipeästi kaivattuja tuloja. Lisäksi paikallisen liiketoiminnan edellytykset vaikeutuvat, avoimuus kärsii ja korruptio rehottaa. Annettu kehitysapu ei riitä eikä kaupankäynti kehity, jos valtaosa voitoista valuu muualle. Ongelma on laaja ja monimutkainen, mutta silti lujalla tahdolla ratkaistavissa. Yksittäisen kansalaisen on siihen vaikea vaikuttaa, mutta tässä kohtaa valtio voi olla aktiivinen toimija.

Oil-to-cash –malli

Tutustumisen arvoinen uusi työkalu on myös ns. oil-to-cash -malli. Siinä energiavaroilla rikastuneen valtion tulee siirtää energianvientivoitoista tietty osa kansalaistensa pankkitileille ja verottaa välittömästi kyseistä tulonsiirtoa. Verotuksella luodaan side vallanpitäjien ja kansalaisten välille, mikä tekee vallanpitäjät vastuullisiksi kansalaisilleen valtion varojen käytöstä.

Kehittyvien maiden tulevaisuuden kannalta on olennaista saada ne pärjäämään omillaan – varsinkin jos siihen on kaikki mahdollisuudet. Ulkomailta tuleva helppo raha tekee kehittyvien maiden vallanpitäjät riippumattomiksi verotuloista. Suomella olisi tilaisuus olla kehitysapupolitiikassa suunnannäyttäjä selvittämällä oil-to-cash -mallin soveltamismahdollisuuksia omissa kehitysyhteistyökohteissaan.

Kehitysapupolitiikan kolme kokonaisuutta

Kehitysapupolitiikassa on kolme kokonaisuutta, joihin Perussuomalaisten mielestä olisi järkevintä keskittyä: humanitaarinen apu, tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle sekä Finnfundin toiminta.

Suomi ja suomalaiset ovat valmiit tekemään osansa ihmishenkien pelastamiseksi, hädän lievittämiseksi ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Humanitaarista apua ei saa laiminlyödä.

Toinen tehokas kohde on tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä usein hyvin kustannustehokkaasti. Ne toimivat siellä, missä apua tarvitaan, ja pystyvät hyvin seuraamaan ja raportoimaan rahojen käytöstä ja tehokkuudesta.

Myös Finnfundin toiminta ansaitsee mielestämme nykyistä paremmat resurssit. Finnfund, joka edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä itsekannattavasti vastuullista yksityistä yritystoimintaa, on mitä parhainta kehitysapua.

Lisätietoja:
Maria Lohela
puh. 050 512 0789

Kehitysapu = aseita ja ammuksia, lisää despotiaa.

Niin siis ihmisoikeuksia polkeviin diktatuurimaihin ei todellakaan kannata laittaa mitään kehitysapua.

Sisällissotaa käyvässä diktatuurissa kapinallinen osapuoli kannattaa diktatuuria -> Ei mitään kehitysapua.

Sisällissotaa käyvässä diktatuurissa kapinallinen osapuoli kannattaa länsimaisia demokratian arvoja eikä syyllisty räikeisiin ihmisoikeuksien rikkomuksiin -> kehitysapua rajallisesti kapinallisille.

Ihmisoikeuksia polkevat terroristit syyllistyvät räikeisiin terroritekoihin aikeinaan diktatuurin luominen -> Kaikki apu kohdistettava sotilaallisina toimenpiteinä terroristeja vastaan.

Ja demokratiaa luodaan parhaiten tekemällä sopimuksia. Pahin mitä voimme tehdä on antaa ilmaista vastikkeetonta kehitysapua.

QuotePerussuomalaiset: Kansalaiset rahoittamaan kehitysapua

Perussuomalaiset esittelivät keskiviikkona eduskunnalle uutta malliansa kehitysavun rahoittamiseksi. Ideana on perustaa ulkoministeriön hallinnon alle kehitysapurahasto, johon valtio laittaa siemenrahan ja kansalaiset kantavat vastuusta loput.

"Valtio voi tarjota veroporkkanan niille, jotka sijoittavat rahastoon. Mutta sen jälkeen valtion rooli pienenee ja keskiöön tulevat yksittäiset kansalaiset. Jos jonkun mielestä kehitysapua annetaan liian vähän, silloin on katsottava peiliin, lahjoitettava enemmän ja ehkä innostettava muita tekemään samoin", perussuomalaisten Maria Lohela sanoi eduskunnan keskustellessa kehityspoliittisesta selonteosta.

Muut puolueet tyrmäsivät esityksen. Kritiikkiä tuli erityisesti vasemmistosta, jossa korostettiin valtion vastuuta.

Sdp:n Tuula Väätäinen piti perussuomalaisten ehdotusta "edesvastuuttomana ja epäeettisenä".

Maria Lohela väitti, että heidän mallillaan kehitysavun määrä nousee, eikä laske.

Keskustelussa perussuomalaiset väittivät kehitysavun ohjautuvan sivullisten taskuihin samalla kun suomalaiset värjöttelevät leipäjonoissa. Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kuitenkin sanoi, että väärinkäytökset ovat hyvin vähäisiä ja jos niitä todetaan, niihin puututaan. Esimerkiksi Tansanialta on pyydetty väärinkäytettyjä rahoja takaisin 80 000 euroa.

http://www.hs.fi/politiikka/Perussuomalaiset+Kansalaiset+rahoittamaan+kehitysapua/a1400669821537

Tuula "Syyrian sotaveteraanipäällikkö" Väätäinen loistaa jälleen... Persuilta paras avaus pitkiin aikoihin, tällä saadaan uusia äänestäjiä puolueelle! Erityisesti fiksumpia kokkarihenkisiä saadaan houkuteltua Persuihin tälläisilla avauksilla.

QuoteKehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kuitenkin sanoi, että väärinkäytökset ovat hyvin vähäisiä ja jos niitä todetaan, niihin puututaan. Esimerkiksi Tansanialta on pyydetty väärinkäytettyjä rahoja takaisin 80 000 euroa.

Vai vähäisiä ovat. Entäs Suomen ulkoministeriön rahoilla Afganistanissa pyörittämä bordelli. Prostituoituina oli rikosuhreja. Tuliko joka eurosentti takaisin? Entäs rikoshyöty?

Olen katsonut nyt läpi eri palstoilta vihervasemmistolaisten kommentteja tuosta Persujen avauksesta, tässä ehkä älyvapain:

"Perussuomalaisilta taas aivan ennennäkemätön idea. Miten kukaan ei aikaisemmin ole keksinyt, että kansalainen voi auttaa kehitysmaita myös vapaaehtoisesti? Perustetaan nyt heti joku uusi järjestö sitä varten! Kotimaassakin voisi ottaa käyttöön tällaisen rahaa säästävän ja tuloksia tuovan menetelmän. Mä ehdotan Nivalan kehittämisrahastoa, mitä sinne mitään valtion varoja kaataa, kun kansalaiset voisivat vapaaehtoisesti rahoittaa Nivalan tiet ja koulut. Lohela varmaan kannattaa kun on sieltä kotoisin, saataisiin kehitystä Nivalaankin."

Nivalalaisten ja kehitysmaalaisten välillä on tosiaan se ero, että nivalalaiset maksaa veroja Suomeen ja kehitysmaalaiset eivät euroakaan. Niin ja nivalalaiset ovat omia kansalaisia, kehitysmaalaiset kaukana asuvia muukalaisia. :roll:

Quote from: Ari-Lee on 21.05.2014, 22:49:10

QuoteKehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kuitenkin sanoi, että väärinkäytökset ovat hyvin vähäisiä ja jos niitä todetaan, niihin puututaan. Esimerkiksi Tansanialta on pyydetty väärinkäytettyjä rahoja takaisin 80 000 euroa.

Vai vähäisiä ovat. Entäs Suomen ulkoministeriön rahoilla Afganistanissa pyörittämä bordelli. Prostituoituina oli rikosuhreja. Tuliko joka eurosentti takaisin? Entäs rikoshyöty?

Vähäisiähän ne ovat kun kaalimaata vartioivat pässit niin kertovat. Mikähän mahtaa olla totuus? Asiaa pitäisi laittaa tutkimaan jokin riipumaton ryhmä, mieluummin ulkomaalainen.

Eikö nyt ole ihan asiallista, että kun nyt kehitysapuun menee n. 200€/suomalainen/vuosi, niin vastuullinen, maailmantuskaa kokeva perheenisä laittaa sen 2x500€-setelit perheensä puolesta, joka vuosi, jotta ei jää muita huonommaksi. Viher-vasuri-maailmanpelastaja vähintään tuplasti sen, jos on kerran kiinnostunut afrikkalaisten hädästä.

Voihan sitä kuvitella kupongin, joka tulee kerran vuodessa kotiin. Laita rasti haluamaasi kohtaan.

[ ] 0€ rasisti-paskanatsisika!!!
[ ] 100€/perheenjäsen   ...Olet paha, kun et ota muiden hätää huomioon.
[ ] 200€/perheenjäsen    Hyvä, tahdot auttaa nykyisen minimimäärän, joka on reilusti alle YK:n suosituksen 0,7% BKT:sta.
[ ] 300€/hkl  Nyt olemme 0,7€ tasossa, saat kehitysyhteistyö t-paidan.
[ ] 500€/hkl  Erinomaista! Olet maailmanparantamisen tiellä.
[ ] xxxx€    Olet hyvä ihminen.  (tai rikas paskiainen, joka välttelee veroja.)

Miten ne yksittäistapaukset, kun on sun vuoro maksaa?

QuoteKehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kuitenkin sanoi, että väärinkäytökset ovat hyvin vähäisiä ja jos niitä todetaan, niihin puututaan. Esimerkiksi Tansanialta on pyydetty väärinkäytettyjä rahoja takaisin 80 000 euroa.

Kehitysapu on vuositasolla yhtä suuri kuin tämä:

QuoteNoin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle.

Mitä luulet toimitusjohtajan tuumaavan. Menet hänelle kertomaan, että tämän suuruusluokan (1100 miljoonaa euroa) investointi (joka vuosi) meni hieman pieleen. Ei hätää. Me pyydetään takaisin promillen osia siitä eli 80000 euroa.

Harmittaa ajatella, kuinka paljon työpaikkoja Suomeen olisi voinut luoda tämän vuosituhannen kehitysapurahoilla, jos ne olisi vielä vivutettu ja otettu yksityiset toimijat mukaan. Nyt saldo on velkaa ja korot.
Rinne ja Risikko tahtovat myydä valtion (Suomen kansan) omaisuutta elvytyspakettiin, jonka kokoluokka on pieni verrattuna edellä mainittuun.

QuoteMaria Lohela: Kehitysmaiden kansalaiset hyötymään luonnonvaroista

Kansanedustaja Maria Lohela (ps.) kysyy hallitukselta, aikooko se selvittää perussuomalaisten äskettäin esiinnostaman oil-to-cash-mallin soveltamismahdollisuuksia kehityspolitiikassaan.

Amerikkalaisen Center for Global Development -ajatuspajan suunnitteleman mallin mukaan energiavaroilla rikastuneen valtion tulee siirtää energianviennistä saamistaan varoista ainakin puolet kansalaistensa pankkitileille. Välittömästi tämän jälkeen tapahtuvalla kansalaisten tulojen verotuksella pyritään luomaan side valtioiden vallanpitäjien ja kansalaisten välille, mikä tekisi vallanpitäjät vastuullisiksi kansalaisilleen valtion varojen käytöstä.

- Kehittyvien maiden tulevaisuuden kannalta on olennaista saada ne pärjäämään omillaan, varsinkin jos siihen on olemassa kaikki mahdollisuudet, Lohela perustelee kysymystään.

Lohelan mukaan kauaskantoisin lähtökohta kehittyvien maiden asioihin on auttaa niitä auttamaan itseään. Kehitysavun ei tule Lohelan mukaan ollakaan itseisarvo ja tavoitteena tulee olla pyrkiä tilanteeseen, jossa kehitysapu käy tarpeettomaksi.

-  Suomella olisi tilaisuus olla kehitysavussa suunnannäyttäjänä selvittämällä oil-to-cash-mallin soveltamismahdollisuuksia esimerkiksi Etiopiassa ja Tansaniassa, joiden oletetaan tulevaisuudessa muuttuvan merkittäviksi öljynviejämaiksi, näkee Lohela.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/maria-lohela-kehitysmaiden-kansalaiset-hyotymaan-luonnonvaroista/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/maria-lohela-kehitysmaiden-kansalaiset-hyotymaan-luonnonvaroista/)

Euroopan Unionin alueella on noin 505 miljoonaa asukasta.
Tästä suomalaisia on reilut 5 miljoonaa eli aika tarkkaan yksi prosentti koko porukasta.

Jos me maksamme kehitysapua tänä vuonna 1200 miljoonaa eli sen 1.2 miljardia, maksaako loput EUn kansalaisista suhteessa saman verran eli yhteensä 120 miljardia eli 120000 miljoonaa euroa? Vuodessa?

Mitä tällä valtavalla rahamäärällä sitten saadaan tai vastaanottajat saavat? Niinpä.

tilastokatsaus maailman tilasta ja kehityksestä (ei sisällä surusilmäisiä pallomahoja):

http://www.gapminder.org/videos/dont-panic-the-facts-about-population/#.U4s-03Jkl3A (http://www.gapminder.org/videos/dont-panic-the-facts-about-population/#.U4s-03Jkl3A)

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/ex-suurlahettilas-kehitysavun-kuolinkellot-ovat-jo-soineet/?shared=42591-9ab33360-500

Quote"Useissa kehitysmaissa hallitsevan eliitin intressissä ei ole muuttaa vallitsevaa tilannetta eikä pyrkiä esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeintä sektoria maataloutta ei ole Afrikassa juurikaan haluttu kehittää, vaan manner käyttää edelleen tänä päivänä yli 20 miljardia dollaria vuodessa ruoan tuontiin, vaikka olosuhteiltaan se voisi olla ruoan viejä.

Mutta kouluttamaton, köyhä kansa on helpommin hallittavissa kuin koulutettu, etujaan vaatimaan opetettu kansa. Köyhyys on maailmassa vähentynyt eniten maissa, joissa kehitysavulla ei ole ollut mitään merkitystä, kuten Kiinassa tai muissa niin sanotuissa nousevissa talouksissa."

Kiina on noussut työllä. Afrkka voisi myös nousta työllä, mutta jostain syystä investoinnit ja työpaikkojen luonti eivät passaa. Ulkoimaiset ja muutikin yritykset = kamala riisto. Työnteko ei moderniin ihmisoikeuskäsitykseen sovi.

QuoteKerro kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilystä
https://vaarinkaytosilmoitus.fi/#/?lang=fi

Suomen kehitysyhteistyötä toteutetaan julkisin varoin. Ulkoministeriö vastaa varojen käytöstä ja niiden seurannasta. Suhtaudumme vakavasti kaikkiin väärinkäytöksiin. Palvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä. Väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä.

Aamulehti:

Quote
Ulkoministeriön uusi palvelu: väärinkäytökset kuriin "korruptionapilla"
STT

Ulkoministeriö pyrkii kitkemään kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöksiä uudella palvelulla. Ministeriö on avannut netissä ilmoituspalvelun, jonne voi kuka tahansa, esimerkiksi hankkeen parissa työskentelevät yhteistyökumppanit voivat ilmoittaa varoihin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Ilmoituksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä myös nimettömästi.

Ulkoministeriön mukaan nyt avattu palvelu on ensimmäinen julkisen sektorin ilmoituspalvelu Suomessa. Muilla Pohjoismailla on vastaavanlaisia palveluita kehitysyhteistyörahojen valvonnassa.

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Ruotsin ja Tanskan ilmoitusmäärien perusteella, että palveluun tehtäisiin vuosittain noin 30–60 ilmoitusta.

Haaviston mukaan "korruptionapin" on tarkoitus lisätä kehitysyhteistyön luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

- Toivomme tältä ennalta ehkäisevää vaikutusta. Kerromme esimerkiksi maaohjelmaneuvotteluissa Suomen politiikasta. Väärinkäytöksiin on nollatoleranssi, korruptiota ei sallita, tapaukset pannaan julkisuuteen, ja nyt tulemme kertomaan, että meillä on tällainen korruptionappi, jos joku kentällä havaitsee ongelmia.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194904895900/artikkeli/ulkoministerion+uusi+palvelu+vaarinkaytokset+kuriin+korruptionapilla.html

UM:

QuoteValvonta ja väärinkäytösten esto
http://www.um.fi/public/default.aspx?contentid=279975&contentlan=1&culture=fi-FI
...
Kehitysyhteistyön kokonaisuuteen suhteutettuna rahallisia epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä on hyvin vähän. Vuonna 2013 Suomen kehitysyhteistyön maksatukset olivat yhteensä 1 081 miljoonaa euroa. Samana vuonna esille tuli 40 varojen väärinkäytöstä tai niiden epäilyä. Näistä arvioidut vahingot olivat yhteensä 796 800 euroa, joista osa on jo saatu takaisin.
...

PDF Väärinkäytökset ja väärinkäytösepäilyt 2012–2013
www.um.fi/public/download.aspx?ID=130053&GUID={55B6184E-A4E8-4977-AF89-CF87704A4AF9}

Ehdotan että lopetetetaan koko "yhteistyö" ja annetaan rahaa vain koko summalle annetusta todellisesta vastineesta.

QuotePalvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä.

Voinko painaa nappia ja ilmoittaa epäileväni, että koko kehitysyhteistyö on pelkkää väärinkäytöstä?

Quote from: jmk on 03.06.2014, 14:18:01

QuotePalvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä.

Voinko painaa nappia ja ilmoittaa epäileväni, että koko kehitysyhteistyö on pelkkää väärinkäytöstä?

Et. Väärinkäytösten osuus kehitysavusta on vain 1-2 promillea:

QuoteSuhteutettuna kehitysyhteistyön kokonaisuuteen todettujen väärinkäytösten osuus on ollut pieni, arviolta 1-2 promillea kaikista kehitysyhteistyöhön käytetyistä varoista viime vuosina.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3179097/kehitysyhteistyohon-tuli-%E2%80%9Dkorruptionappi%E2%80%9D

Itse voisin kyllä veikata, että toteamattomien väärinkäytösten osuus on vielä vähän isompi....

Quote from: Juffe on 03.06.2014, 21:16:00

QuoteSuhteutettuna kehitysyhteistyön kokonaisuuteen todettujen väärinkäytösten osuus on ollut pieni, arviolta 1-2 promillea kaikista kehitysyhteistyöhön käytetyistä varoista viime vuosina.

Itse voisin kyllä veikata, että toteamattomien väärinkäytösten osuus on vielä vähän isompi....

... ehkä noin 998-999 promillea. Siitä tulee yhteensä se 1000 promillea.

Alla olevasta linkistä avautuu maailmanpankin tietokantaan perustuva sovellus jossa voi vertailla eri maiden sekä maanosien vuosittain saamaa kehitysavun määrää dollareina mitattuna aikavälillä 1960 - 2012. Luvut ovat inflaatiokorjattuja. Maita ja maanosia voit vaihtaa vasemmalla alhaalla olevasta laatikosta.

Google Public Data (https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=aid_flows_at_constant_us&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=region:SSF&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false)

QuoteVäärin neuvottu

Tuliko kehitysapu jyränneeksi köyhien oikeudet, kysyy apukriitikko William Easterly tuoreessa kirjassaan.

Maailma on vuosikymmenten kehitysyhteistyön jälkeenkin epäoikeudenmukainen paikka, koska asiantuntijat ovat väärässä, väittää järeän tason apukriitikko William Easterly tuoreessa kirjassaan The Tyranny of Experts: Economists, Dictators, and the Forgotten Rights of the Poor.

Maailmanpankin ja muiden apujättien asiantuntijat ovat liian hyvissä väleissä itsevaltaisten hallitsijoiden kanssa ja heillä on liikaa valtaa sanella köyhien maiden suuntaa. Samalla kun on parannettu taloutta tai vaikkapa malariaa, on tallottu jalkoihin jotakin paljon tärkeämpää: köyhien ihmisten valta päättää itse omasta elämästään.

Easterlyn oman reseptin tilanteen parantamiseksi voi kiteyttää kahteen sanaan: yhdenvertaiset oikeudet. Kaiken kehityksen kirkkaimpana päämääränä pitäisi hänen mielestään olla se, että köyhien maiden kaikkien asukkaiden oikeuksia pidetään yhtä tärkeinä kuin rikkaiden maiden asukkaiden.
...

Maailman kuvalehti (http://www.maailmankuvalehti.fi/muut-jutut/14778)

QuoteUlkoasiainvaliokunta: 0,7 etääntyy - ja perussuomalaiset irtisanoutuvat tavoitteesta

Köyhyyttä on onnistuttu globaalisti vähentämään, mutta mikä on ollut kehitysyhteistyön rooli - tätä kysyy ulkoasiainvaliokunta mietinnössään. Valiokunta odottaa Suomen kehitysyhteistyön tuloksista vakuuttavampia näyttöjä.

Koulutus, yksityinen sektori, naisten asema ja veronkierron suitsiminen. Siinä kärkiteemoja, johon Suomen soisi keskittyvän kehityspolitiikassaan eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mukaan.

Valiokunta julkisti 17. kesäkuuta mietintönsä hallituksen toukokuussa antamasta selonteosta, jossa käsiteltiin Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta.

[...]

Vähemmän tarinoita, enemmän todellisia tuloksia

Hallituksen kehityspolitiikan selontekoa arvosteltiin itsekritiikin puutteesta. Tiukimmin asia tulee esille ruotsalaisen kansanpuolueen Jörn Dönnerin omissa nimissään jättämässä vastalauseessa, jossa hän toteaa: "Selonteosta puuttuu lähes kaikki itsekritiikki, ehkä sen vuoksi, että selonteon ovat laatineet henkilöt, jotka vastaavat kehitysavun nykyisestä suuntauksesta."

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pertti Salolainen painotti, että jatkossa kehityspolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin pitäisi olla riippumattoman tahon tekemä.

Mietinnössä todetaan: "Selonteko ei täysin vastaa valiokunnan esittämään keskeiseen kysymykseen, millaisia kestäviä tuloksia Suomen - ja EU:n – toiminta on saanut aikaan. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden osoittamiseen eivät yksinään riitä selonteon eri hankkeista kertovat anekdootit, jotka sinällään osoittavat yksittäisen projektin tai hankkeen onnistumista."

"Kehitysyhteisön huono vaikuttavuus leimaa nykyään koko sinänsä hyvää ja kannatettavaa järjestelmää", Johannes Koskinen arvioi.

[...]

Rahoituskysymysten osalta perussuomalaiset sanoutuivat irti mietinnöstä ja jättivät vastalauseensa.

"Rakenneuudistuksia kaivataan, ja me olemme antaneet ehdotuksemme kehityspolitiikan uudistamisesta", totesi ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Perusuomalaisten ehdotuksen ytimessä on ulkoministeriön hallinnon alle perustettava kehitysapurahasto, josta varat kanavoidaan kaikille eri toimijoille ja kohteille. Johtoajatuksena on myös rahoitusvastuun siirtäminen valtiolta yksittäisille kansalaisille. Valtio tukisi rahaston hallintoa ja tarjoaisi rahastoon sijoittaville kansalaisille verovähennysmahdollisuuden.

Perusuomalaisten mukaan kehitysrahoituksen nykytasolla valtio voisi saada uudessa mallissa vuotuista säästöä noin 600 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyön pirstaleisuus vähenisi – ja parhaimmillaan Suomen kehitysrahoituksen määrä jopa nousi nykyisestä.

Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että ensi vaalikauden alussa eduskunnalle on annettava riippumattomaan arvioon perustuva selvitys, jossa arvioidaan perinteisen kehitysyhteistyön uudistamista ja vaihtoehtoja kehitysmaiden tukemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

Nähtäväksi jää, onko mukana perusuomalaisten ehdotuksia.

Kepa (http://www.kepa.fi/uutiset/10798) 18.6.2014

Quote from: Nuivake on 29.05.2014, 09:41:09
Euroopan Unionin alueella on noin 505 miljoonaa asukasta.
Tästä suomalaisia on reilut 5 miljoonaa eli aika tarkkaan yksi prosentti koko porukasta.

Jos me maksamme kehitysapua tänä vuonna 1200 miljoonaa eli sen 1.2 miljardia, maksaako loput EUn kansalaisista suhteessa saman verran eli yhteensä 120 miljardia eli 120000 miljoonaa euroa? Vuodessa?

Mitä tällä valtavalla rahamäärällä sitten saadaan tai vastaanottajat saavat? Niinpä.

Saadaan maahanmuuttajia ihmiskauppiaiden välittäminä. Sentään joku välittää. Kehitysapurahat olisi jo parempi antaa suoraan ihmiskauppiaille siitä hyvästä etteivät myy meille niitä tuotteitaan.

QuoteUlkoasiainvaliokunta: 0,7 etääntyy - ja perussuomalaiset irtisanoutuvat tavoitteesta

Tarkkaan ottaen 0,7 prosentin tavoite on vain äänestys, jota kehitysmaat ohjasivat YK:ssa vuonna 1970.

Kehitysmaat muodostivat 1960-luvun aikana YK:n uuden enemmistön, mikä näkyi kaikissa päätöksissä. Kehitysmaat käyttivät valtaansa muun muassa ilmoittamalla länsimaille, että me haluamme 0,7 prosenttia teidän ahkeroimastanne kansantuotteesta ilmaiseksi. Kehitysmaiden tavoitteena oli siis eräänlainen laillinen ryöstö, jolla valkoisen miehen palkkarahat varastetaan mustien tuhlattavaksi.  Esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia vastustivat silloin tätä hanketta.

Suomi äänesti 1970 muiden pohjoismaiden mukana 0,7 prosentin ehdotuksen puolesta. Ulkoministeriö tosin lähetti Suomen äänestyspuheenvuoron pitäjäksi ulkoministeriön alimman tason virkamiehensä Jaakko Iloniemen. Iloniemi ei muista, että kannatuspäätöstä olisi käsitelty koskaan ulkoministeriön johdossa saati sitten Suomen hallituksessa.

Käytännössä tämä tarkoitti, että Suomi jätti sitoutumatta 0,7 % -päätökseen ylimmällä poliittisella tasolla - silloiset poliitikot tuskin miettivät, mitä 0,7 prosentin tavoite voisi käytännössä tarkoittaa. Ja lopulta kyse oli vain YK:n päätöksestä, jota voi noudattaa tai jättää noudattamatta.

Valtiosopimuksesta tai Suomen velkavastuusta on aivan  turha puhua. Ei Suomi ole sellaista hyväksynyt.

Suomi pistäytyi YK:ssa 1970 vain ilmaisemassa hyvää tahtoaan kehitysmaille - ei muuta. Raha alkoi virrata kehitysmaihin toden teolla vasta myöhemmin kun ulkoministeriön "uusälymystö" selitti eduskunnalle, että rahaa on Afrikkaan pakko lähettää.

Ja silloiset pöhköt poliitikot tämän uskoivat, koska eivät olleet varmoja, mistä on sovittu. V irkamiehet myivät jo silloin 0,7 prosentin tavoitetta eduskunnalle jonkinlaisena pakkoverona, jonka Suomi oli sitoutunut maksamaan kehitysmaille. Poliitikot myös pelkäsivät  "mitä muut meistä sanovat", jos rahaa ei saada kiskottua palkansaajilta Afrikan kankkulan kaivoihin.

Tämä 0,7 prosentin tavoite on pelkkä huijaus ja silmänkääntötemppu, jolla työkansaa on vedetty nenästä.

(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTSDfpfyyhIy_Zj4uWghrJXuHqJFaHvttCEQRLtd9aENTv_mLHr6w)

Tätä kurjuutta löytyy Afrikasta riittämiin
yli 50 vuoden kehitysavun jälkeen.

Kannattaa muistaa koko ajan, että kun Suomi oli viimeksi länsimaiden historiassa ennätyksellisessä lamassa 1991-1995, niin kehitysapumenot puolitettiin kertaheitolla. Nyt kun velkaa on saanut sekä valtio että yksityiset, niin massojen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä on täysin hämärtynyt. Pelkästään Kataisen Kokoomuksen puheenjohtajakaudella Suomi on antanut noin 10 mrd e kehitysapua!

Quote from: Dharma on 21.06.2014, 11:39:23
Kannattaa muistaa koko ajan, että kun Suomi oli viimeksi länsimaiden historiassa ennätyksellisessä lamassa 1991-1995, niin kehitysapumenot puolitettiin kertaheitolla. Nyt kun velkaa on saanut sekä valtio että yksityiset, niin massojen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä on täysin hämärtynyt. Pelkästään Kataisen Kokoomuksen puheenjohtajakaudella Suomi on antanut noin 10 mrd e kehitysapua!

Kehitysapua tosiaan leikattiin silloin 60 prosenttia, mutta siinä missä valtion budjetti on kasvanut nykytaantuman aikana 20 prosenttia, on kehitysapua kasvatettu 40 prosenttia. Pakolaisten vastaanoton kuntakorvaukset on muutamassa vuodessa tuplattu, ja ensi vuonna maahanmuuttajista kunnille maksettava valtionosuus kymmenkertaistetaan.

Kehityavun varjolla Suomi on kasvattanut jättiläismäisen lähestystöverkon Afrikkaan.

Suomella on Afriikassa niin laaja virkakunta- ja lähetystöverkko, että se tuntuu jo palkansaajien rienaamiselta. Esimerkiksi Nairoboin suurlähestystön kulut ovat radikaalisti suuremmat kuin ne verotulot, joita suomalaisyritykset tilittävät Suomen valtiolle koko 12 miljoonan euron vientituloistaan Keniaan.

Suomen ainoa merkittävä kauppakumppani Afrikassa on Etelä-Afrikka. Kaikki muut lähestystöt ja edustustot Afrikassa ovat silkkaa pilkantekoa ja rahan heittämistä kankkulan kaivoon.


SUOMEN LÄHETYSTÖT AFRIKASSA:

Algeria, Alger - suurlähetystö
Egypti, Kairo - suurlähetystö

Etelä-Afrikka, Pretoria - suurlähetystö
Etiopia, Addis Abeba - suurlähetystö

Kenia, Nairobi - suurlähetystö
Marokko, Rabat - suurlähetystö

Mosambik, Maputo - suurlähetystö
Nigeria, Abuja - suurlähetystö

Tansania, Dar es Salaam -suurlähetystö
Tunisia, Tunis - suurlähetystö

Sambia, Lusaka - suurlähetystö

LÄHETYSTÖJEN NS. JALKAMAAT

Angola - suurlähettläs akkreditoitu MosambikistaAsiainhoitaja Windhoekissa
Benin - suurlähettiläs akkreditoitu NigeriastaMauritius - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta

Botswana - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta
Burundi - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta

Djibouti - suurlähettiläs akkreditoitu EtiopiastaLesotho - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta
Eritrea - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta

Etelä-Sudan - suurlähettiläs akkreditoitu Etiopiasta
Ghana - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta

Kap Verde - suurlähettiläs akkreditoitu Portugalista
Kongon demokraattinen tasavalta - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta

Liberia - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta
Libya - suurlähettiläs akkreditoitu Tunisista

Malawi - suurlähettiläs akkreditoitu Sambiasta
Namibia - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta.

Ruanda - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta
Senegal - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta

Seychellit - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta
Somalia - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta

Sudan - suurlähettiläs akkreditoitu Egyptistä
Swazimaa - suurlähettiläs akkreditoitu Mosambikista

Uganda - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta
Zimbabwe - suurlähettiläs akkreditoitu Sambiasta


(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSf5ErCgw6j-IG1usZSOnIhEIYGU6FxOoIQ3LFBYKcMqsUbARie9Q)

Afrikka ja suomalainen naisministeri ovat
tuhoisa yhdistelmä palkansaajille.

Quote from: Pyöräilijä on 21.06.2014, 11:18:35

Tätä kurjuutta löytyy Afrikasta riittämiin
yli 50 vuoden kehitysavun jälkeen.

Luulisi, että jo tuossa ajassa olisi alkaneet hitaammatkin ymmärtämään, että jotain on pahasti pielessä.
Kehitysapu ei selvästikään toimi, ainakaan nykyisessä muodossaan, joten ehkä jotain tarttis tehdä ?

Ovatko nuo kehitysmaiksi kutsutut maat todellakin kehitysmaita, kun ne eivät kehity ?
Olisiko kyse kehityshaluttomistamaista, vai peräti kehityskyvttömistämaista ?
Kumpikaan vaihtoehto ei kannusta antamaan minkäänlaista kehitysapua, sillä näissä tapauksessa auttaa ei voi.
Eli nähtävästi kaikkein paras vaihtoehto olisi olla tekemättä yhtään mitään, aina siihen asti kunnes kehityshalua alkaa löytymään, tai sitten nämä katoavat oman mahdottomuutensa takia luonnonvalinnan avustamana.

Kyse kuitenkin on maista jotka enimmäkseen omaavat enemmän luonnonvaroja kuin Suomi, ja joissa on paremmat luonnonolosuhteet kuin Suomessa.
Eli tuon perusteella Suomen pitäisi olla kehitysmaa, ja meille pitäisi tulla tukea & avustusta etelästä.
Asia näyttää kuitenkin vankasti riippuvan ihmisistä, jolloin mieleen tulee joku jonkun Vanhasen tutkimus ja geneettiset ominaispiirteet.
Luonto on tähänkin mennessä hoitanut ihmiskunnan geeniterapian, joten kaiketi parasta olisi hoitaa nämä ongelmat aivan luomuna, se kun nykyään on vielä niin suosittuakin.

"Poliitikot myös pelkäsivät  "mitä muut meistä sanovat", jos rahaa ei saa palkansaajilta kiskottua Afrikan kankkulan kaivoihin."

Tämä lause jos mikä on maksanut Suomelle paaaaaaljon!

Suurlähettiläs Matti Kääriäisellä lienee varhainen muistisairaus tai hän on lintsannut hirtorian tunnit.

Suurlähettiläs Kääriäinen väittää Kanava-lehdessä, että Yhdysvallat keksi kehitysavun  toisen maailmansodan jälkimainingeissa yli 60 vuotta sitten. Yhdysvallat halusi Kääriäisen mukaan pitää kehitysmaat lännen leirissä ja avittaa niiden talouskasvua.

Todellisuudessa Yhdysvallat suuntaisi kaikki avustustoimensa sotien jälkeen Eurooppaan muun muassa Marshall-apuna. Toinen keskeinen avustettava oli Japani, jolle Yhdysvallat myös hahmotteli uuden perustuslain. Kehitysmaiden vuoro tuli Yhdysvaltojen päättäjille vasta myöhemmin.

Matti Kääriäisen väite oli tosi vain Kreikassa, jossa Yhdysvallat tuki vain maan länsimielisiä sodan jälkeen.

Vuosien 1948 ja 1951 aikana Yhdysvallat lahjoitti yli 13 miljardia dollaria - noin 100 miljardia dollaria nykyisillä vaihtoarvoilla - teknistä ja taloudellista apua 16 Euroopan maan uudelleenrakentamiseen. Nämä 16 maata olivat liittyneet OEEC:een (Organization for European Economic Cooperation, joka oli nykyisen OECD:n edeltäjä)  yhteisen taloussuunnitelman muodostamiseksi. Suomi oli ainoa eurooppalainen länsimaa, joka kieltäytyi Marshall-avusta.

Nykymuotoisen kehitysavun idea syntyi Euroopassa - ei Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa poliitikot halusivat sodan jälkeen maailmaan vapaata kauppaa ja avointa kaupankäyntiä - ei tukiaisia. Sen sijaan sosialistit ja työväenpuolueet saivat Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Pohjoismaissa 1950-luvulla ideologisen herätyksen, jonka mukaan Afrikan siirtomaat tuli vapauttaa valkoisten siirtomaaherrojen vallasta.

Tähän vallanvaihtoon liittyi ajatus sosialismista, joka saisi kehitysmaiden itsenäisyydestä lisää polttoainetta.

Euroopan työväenpuolueiden tavoitteena oli sosialismin voitto vapautetuissa kehitysmaissa. Kehitysapu syntyi pönkittämään tätä käännettä kohti suunnitelmataloutta. Kehitysapu oli alun alkaen siis  poliittinen ase taistelussa maailmanlaajuista kapitalismia vastaan. Tansania, Mosambik, Angola, Etiopia, Somalia, Ruanda, Kongo, Nigeria ja Biafra omaksuivatkin sosialistisen yhteiskuntamallin heti itsenäistymisensä jälkeen 1960-luvulla.

Myös Suomen ensimmäiset avustusrahat ohjattiin Tansaniaan. Suurlähettiläs Martti Ahtisaaren toimiston seinällä Tansaniassa roikkui 1960-luvulla niin Karl Marxin taulu kuin tansanialainen Nujamaa-tunnuslause. Nujamaa oli presidentti Julius Nyereren hahmoittelema afrikkalalainen sosialismi, jonka lännen demarit ja vasurit uskoivat leviävän yli koko mantereen.

Nyt tiedetään, että sosialismi ei nostanut Afrikkaa - päinvastoin.

Vasemmistolla on ollut vakavia vaikeuksia perustella kehitysapua enää 1980-luvun jälkeen kun afrikkalaiselta sosialismilta putosi pohja pois. Vielä 2000-luvulla vasemmisto odotti pelastusrenkaakseen vihreää liikettä, josta toivottiin uutta ideologista pohjaa kehitysavulle.

On selvää, että ilmastohumpuuki on kehitysavulle vielä hatarampi perustelu kuin sosialismi.

Kehitysavulle löytyy silti yhä hullumpia perusteluja, koska 1960-luvun risparrat ovat edelleen vallan kahvassa. Ne, jotka syntyivät 1960-luvun alussa, ovat vasta 55-60 -vuotiaita. Eikä esimerkiksi Erkki Tuomioja ole aikeissakaan luopua politiikasta, vaikka on 68-vuotias.


(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSoW8jGd7YnYnkAaABkQ9zCGr-7ULb_oG4vSUqupxtS6_iX3bSPxQ0AFNs)

Suurlähettiläs Matti Kääriäinen
kirjoittaa meille historian uusiksi

Quote from: Pyöräilijä on 21.06.2014, 12:02:42
Kehityavun varjolla Suomi on kasvattanut jättiläismäisen lähestystöverkon Afrikkaan.

Suomella on Afriikassa niin laaja virkakunta- ja lähetystöverkko, että se tuntuu jo palkansaajien rienaamiselta. Esimerkiksi Nairoboin suurlähestystön kulut ovat radikaalisti suuremmat kuin ne verotulot, joita suomalaisyritykset tilittävät Suomen valtiolle koko 12 miljoonan euron vientituloistaan Keniaan.

Ja Suomen UM:n Kabulin lähetystön  kulut ovat kymmenkertaiset verrattuna länsimaassa sijaitsevan lähetystön kuluihin.

http://www.finland.org.af/public/default.aspx?contentid=297810&nodeid=38570&culture=fi-FI

"Afgaanit kysyvät jatkuvasti, mitä meille tapahtuu, kun te lähdette vuonna 2014. Korostan aina, että Suomi pysyy Afganistanissa", Mäki kertoo.

Suomi lisää kehitysyhteistyötään Afganistanissa, ja tänä vuonna apu nousee 30 miljoonaan. Suomen edustustoa maan pääkaupungissa Kabulissa on vahvistettu kahdella kehitysyhteistyön virkamiehellä, ja heitä on nyt kaikkiaan neljä."

QuoteTaantuma saa suomalaiset epäilemään kehitysapua
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/648244/Taantuma+saa+suomalaiset+epailemaan+kehitysapua

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet myönteisinä, mutta taantuma on hieman lisännyt epäilyksiä sen tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta.

Asia selviää ulkoministeriön tilaamasta ja Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä.

Hieman alle kolmannes vastaajista katsoi, ettei Suomen kehitysyhteistyö ole tehokasta. Luottamus kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on tasaisesti laskenut siitä lähtien, kun mielipiteitä asiasta on tutkittu vuodesta 2002.

Suomalaiset suhtautuvat silti varsin myönteisesti kehittyvien maiden auttamiseen. Hieman yli 80 prosenttia piti sitä tärkeänä tai melko tärkeänä. Eniten kehitysyhteistyö sai tukea vihreiden ja kristillisdemokraattien kannattajilta (98 %), vähiten perussuomalaisten (66 %) kannattajilta.

Suomalaiset kohdentaisivat avun koulutukseen sekä puhtauteen ja ihmisoikeuksiin liittyviin asioihin.

TS–STT

QuoteUM:
Kehitysyhteistyön vahva kannatus jatkuu
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=309080&nodeid=15317&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannatus on vakaata puoluekannoista riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö saa vihreiden ja kristillisdemokraattien parissa – heistä 98 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.  Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n vastaava luku on 80–85 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 32 prosenttia melko vähämerkityksenä tai yhdentekevänä.

Toisaalta kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana vähän laskenut.

...

Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Suomalaiset kuitenkin tiedostavat, että kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa: 59 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.

Lähes puolet suomalaisista uskoo, että tärkein tie ulos köyhyydestä on koulutus – se nousee mielipidemittauksessa edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alaksi.

"Koulutuksen rooli Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Uusia avauksia ovat esimerkiksi ammatillisen opetuksen kehittäminen sekä lasten koulutus pakolaisleireillä. Etiopian opetussektoria on tuettu jo pidempään, varsinkin erityisopetuksen kehittämistä. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä toisen asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta kehitysmaissa", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

....

Koko mielipidemittaus http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=132646&GUID={349B15C5-0A0A-4445-8EEA-25F2C9B2FF54}


Muistivatkohan kertoa että haaskattu summa on reilu miljardi euroa, yksi niistä miljardeista jotka otetaan velaksi.

QuoteTasan puolet kyselyyn vastanneista hoitaisi ensin maan oman talouden kuntoon ja suuntaisi huomion muun maailman avuntarvitsijoihin vasta, jos siihen on resursseja.

Erityisesti vuosia jatkunut taloustaantuma on hieman vähentänyt suomalaisten haluja nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja kohti 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. Kun vielä viime vuonna 23 prosenttia suomalaisista olisi lisännyt kehitysyhteistyön määrärahoja, nyt niin tekisi enää 14 prosenttia vastaajista. Myös epäilykset kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ovat lisääntyneet.

Yle: Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä (http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_pitavat_kehitysyhteistyota_tarkeana/7334452) 3.7.2014

Quote from: Kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014
Viime vuosina poliittisessa keskustelussa on ollut usein esillä ajatus, jonka mukaan Suomen
pitää hoitaa ensin oma taloutensa kuntoon ja sitten, jos resursseja riittää, suunnata huomio
muun maailman avuntarvitsijoihin. Tällainen ajattelutapa saa kohtalaisesti kannatusta: 50
prosenttia vastaajista on samaa mieltä, ja 34 prosenttia eri mieltä (loput eivät osaa sanoa
kantaansa). Miehistä hieman useampi (54 prosenttia) kuin naisista (48 prosenttia) yhtyy tä-
hän väittämään.

Kehitysapumäärärahojen vähentämistä kannattavia on nyt viime vuosista poiketen enemmän kuin nostamista kannattavia. 0,7 prosentin bkt-tavoitteesta ja bkt-osuudesta kysyminen yleensäkin on näköjään lopetettu. Sen sijaan vastaajilta tiedustellaan edelleen kehitysapumäärärahojen määrää euroina. 55 prosenttia vastaajista arvioi tason korkeintaan kymmenesosaksi (110 miljoonaa euroa) todellisesta.

Quote from: Kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014
Alla olevissa taulukoissa on tarkasteltu, miten vastaajan tiedontaso vaikuttaa hänen mielipi-
teisiinsä kehitysyhteistyöstä. Määrärahojen lisäämishaluihin tiedontaso vaikuttaa selvästi: mi-
tä enemmän kehitysyhteistyöstä tietää, sitä enemmän siihen on halua satsata rahallisesti.

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien tietämystä vaan heidän omaa arviotaan siitä. Mitä tietävämpi vastaaja luuli olevansa, sitä tärkeämpänä hän keskimäärin piti kehitysapua ja sitä todennäköisemmin hän kannatti määrärahojen kasvattamista. Tämä näyttää kuitenkin olevan itsepetosta, sillä esimerkiksi kehitysapumäärärahojen tasoa monivalintana tiedusteltaessa vain vaivaiset 12 prosenttia vastaajista tiesi oikean suuruusluokan, vaikka 32 prosenttia piti tietojaan melko tai erittäin hyvinä.

edit: Tuo 12 prosenttia oikeita vastauksia on niin pieni luku, että suuren osan sen kuuden eri vaihtoehdon (joista yksi 0 euroa) joukosta valinneista voi olettaa vain arvanneen oikein.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2014 (http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=132646&GUID=%7B349B15C5-0A0A-4445-8EEA-25F2C9B2FF54%7D) (PDF, 1,4 Mt)

Quote from: Roope on 03.07.2014, 10:33:04
Kyselyssä ei selvitetty vastaajien tietämystä vaan heidän omaa arviotaan siitä. Mitä tietävämpi vastaaja luuli olevansa, sitä tärkeämpänä hän keskimäärin piti kehitysapua ja sitä todennäköisemmin hän kannatti määrärahojen kasvattamista. Tämä näyttää kuitenkin olevan itsepetosta, sillä esimerkiksi kehitysapumäärärahojen tasoa monivalintana tiedusteltaessa vain vaivaiset 12 prosenttia vastaajista tiesi oikean suuruusluokan, vaikka 32 prosenttia piti tietojaan melko tai erittäin hyvinä.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2014 (http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=132646&GUID=%7B349B15C5-0A0A-4445-8EEA-25F2C9B2FF54%7D) (PDF, 1,4 Mt)

Dunning-Kruger -ilmiö

http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

Josko Omasta-Pussista ilmiön selventäminen auttaisi joillekin hahmotusta?
Mun pässin laskuoppini mukaan se on n.400 euroa, siis vain rapiat euron päivä, vuodessa / työllinen.
Siis noin, kai, miten sen nyt miettii..200 vauvasta vaariin. Kova tienesti 4kk vauvalle.
Vientihommissa tietenkin, tuo rahaa, joka viedään. Jos laskee per vientiteollisuuden
työpaikka, niin se on sitten..jotain.
Ihan sama, on niitä muitakin euroja päivään ja hyvään tarkoitukseenhan..

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15404

Kehitysyhteistyön vahva kannatus jatkuu
Tiedote 156/2014
3.7.2014

Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pysynyt myönteisenä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 16 prosenttia melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä.

"On hienoa, että suomalaiset näkevät kehitysyhteistyön merkityksen. Samalla on vastattava kansalaisten tiedontarpeeseen: tutkimus osoittaa, että tietoa kaivataan lisää työn tuloksista ja määrärahojen käytöstä", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Kannatus on vakaata puoluekannoista riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö saa vihreiden ja kristillisdemokraattien parissa – heistä 98 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.  Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n vastaava luku on 80–85 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 32 prosenttia melko vähämerkityksenä tai yhdentekevänä.

Toisaalta kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana vähän laskenut.

"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että mitä enemmän vastaaja kokee kehitysyhteistyöstä tietävänsä, sitä enemmän hän haluaa siihen rahallisesti satsata. Jos epäilyjä väärinkäytöksistä on, niistä kannattaa kertoa: ulkoministeriö lanseerasi kesäkuun alussa valtionhallinnon ensimmäisen niin sanotun korruptionapin, jonka kautta voi ilmoittaa varojen käyttöön liittyvistä epäilyistä", Haavisto toteaa.

Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä
Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Suomalaiset kuitenkin tiedostavat, että kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa: 59 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.

Lähes puolet suomalaisista uskoo, että tärkein tie ulos köyhyydestä on koulutus – se nousee mielipidemittauksessa edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alaksi.

"Koulutuksen rooli Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Uusia avauksia ovat esimerkiksi ammatillisen opetuksen kehittäminen sekä lasten koulutus pakolaisleireillä. Etiopian opetussektoria on tuettu jo pidempään, varsinkin erityisopetuksen kehittämistä. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä toisen asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta kehitysmaissa", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Myös opetuksen laadun kehittämisohjelman ensimmäisen vaiheen tulokset Etiopiassa ovat lupaavia: koulujen käytössä on uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa, lähes 92 000 opettajaa on pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti, ja yli 31 000 koulua on hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta. Samoin tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi ohjelman aikana.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista ja mielipidemittaus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014 -tutkimusraportti sekä vuosien 2002–2013 vastaavat raportit ovat ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka/mielipidemittaukset.

Lisätietoja: Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, [email protected], puh. 050 375 9008, ja ministeri Haaviston lehdistöavustaja Milma Kettunen, [email protected], puh. 040 522 9869.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=309080&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

Koulutus on tietenkin tärkeätä mutta tärkeintä olisi saada täysin holtiton väestönkasvu kuriin. No, meneehän tuo tavoite jossain määrin käsi kädessä koulutuksen lisääntymisen kanssa mutta helpommin sanottu kuin tehty varsinkin kun uskonto jolla edelleen on vahva ote ihmisistä ympäri mantereen suhtautuu koulutukseen ylipäätään vihamielisesti.

Ulkoministeriö tutki (http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_pitavat_kehitysyhteistyota_tarkeana/7334452) ja Haavisto ilmaisi tyytyväisyyteensä (http://yle.fi/uutiset/haavisto_suomalaisilla_melko_realistinen_kuva_kehitysyhteistyosta/7335414) suomalaisten kehitysapuasenteista. 82% pitää kehitysapua tärkeänä ja 14% haluaisi nostaa avustussummaa, joka nykyisin on keskimäärin 800 euroa per nelilapsinen perhe.

Myös minä pidän kehitysyhteistyötä periaatteessa tärkeänä eli kuulunen tuohon 82% enemmistöön, vaikka en tuohon 14% vähemmistöön kuulukaan.

Haluaisin kuitenkin karsia nykyisestä kehitysavusta kaiken muun paitsi kehitysmaalaisille suunnatun koulutuksen, jonka varassa he voisivat jonain päivänä nostaa itse istensä vaurauteen samaan tapaan kuin vaikkapa Suomi teki aikanaan.

Tai no, myös naisen aseman kohentamista kannattaisi tukea, sillä sen kautta voisi kehitysmaiden väestöräjähdys taittua. Tässä vain taitavat monen kehitysmaan macho-kulttuuri ja naiset toisen luokan kansalaisiksi alentava uskonto toimia vahvana vastavoimana. Mitähän niille pitäisi tehdä?

Pidemmin täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/07/800-euron-jokavuotinen-tulonsiirto.html (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/07/800-euron-jokavuotinen-tulonsiirto.html)

20 % arvioi kehitysavun olevan 17 M€ tai vähemmän
55 % arvioi sen olevan 110 M€ tai vähemmän
77 % arvioi 700 M€ tai vähemmän
88 % ei tiennyt tai arvioi sen max 700 M€ suuruiseksi vuodessa

Oikea luku eli 1 100 M€ oli vain 12 %:ssa vastauksista, se tekee 241 €/asukas 15-hauta-ikävuosissa. Yle-vero on maksimissaan 140 €, siitä nousi melkein kapina, kehitysavun tavoite on kuitenkin vain noin 0,7 % BKT:sta, eli ei juuri mitään.

Maailmanparannus on kivaa kun on tukevasti irti realiteeteista, kuten tutkimuskin osittain on. 102 % oli kokonaisvastausten prosenttien summa. (sivu 30)

Quote from: imaginaariluku on 03.07.2014, 18:12:31
20 % arvioi kehitysavun olevan 17 M€ tai vähemmän
55 % arvioi sen olevan 110 M€ tai vähemmän
77 % arvioi 700 M€ tai vähemmän
88 % ei tiennyt tai arvioi sen max 700 M€ suuruiseksi vuodessa

Oikea luku eli 1 100 M€ oli vain 12 %:ssa vastauksista, se tekee 241 €/asukas 15-hauta-ikävuosissa. Yle-vero on maksimissaan 140 €, siitä nousi melkein kapina, kehitysavun tavoite on kuitenkin vain noin 0,7 % BKT:sta, eli ei juuri mitään.

Maailmanparannus on kivaa kun on tukevasti irti realiteeteista, kuten tutkimuskin osittain on. 102 % oli kokonaisvastausten prosenttien summa. (sivu 30)

Uusi lastensairaala rakennetaan kansalaiskeräyksenä. Hinta 160 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden kehitysavulla saataisiin seitsemän kappaletta, vaikka suurimpiin kaupunkeihin. Seuraavana vuonna samat seitsemän ja niin edelleen. Tätä ei tiedä/tajua 98%* kansalaisista (*mutua).

On täysin järjetöntä verrata mitään kansan vaurauteen tai hyvinvointiin liittyvää asiaa bruttokansantuotteeseen. Oikeampaa on verrata vaikkapa kehitysapuun vuosittain menevää yli miljardia euroa kansalaisten valtiolle palkoistaan ja eläkkeistään maksamiin veroihin.

Näitä veroja kerää valtio vuosittain noin kahdeksan miljardia, eli kehitysapu on 15 % valtion kansalaisiltaan keräämistä veroista. Mieletöntä!

Quote from: Velmu on 13.07.2014, 11:00:58

On täysin järjetöntä verrata mitään kansan vaurauteen tai hyvinvointiin liittyvää asiaa bruttokansantuotteeseen. Oikeampaa on verrata vaikkapa kehitysapuun vuosittain menevää yli miljardia euroa kansalaisten valtiolle palkoistaan ja eläkkeistään maksamiin veroihin.

Näitä veroja kerää valtio vuosittain noin kahdeksan miljardia, eli kehitysapu on 15 % valtion kansalaisiltaan keräämistä veroista. Mieletöntä!

Nokitan tähän vielä maahanmuuttajiin vuosittain satsattavan miljardin ( siitähän ei kukaan pysty laskemaan tarkkaa summaa, muka ).
Suomen valtio maksaa muiden maiden kansalaisille ainakin kaksi miljardia vuosittain kehitysapuna ja maahanmuuton kuluina, eli 30 % kaikesta siitä rahasta, minkä valtio tuloverottaa kansalaisiltaan. Oman maan syöpää sairastaville lapsille joudutaan keräämään rahat katujen kulmissa kansalaiskeräyksellä. Fiksua ja vastuullista?

Vai mitä Kokoomus, SDP, Rkp, Vihreät, KD ja tietysti myös vasurit.   

Quote from: Velmu on 13.07.2014, 11:00:58

On täysin järjetöntä verrata mitään kansan vaurauteen tai hyvinvointiin liittyvää asiaa bruttokansantuotteeseen. Oikeampaa on verrata vaikkapa kehitysapuun vuosittain menevää yli miljardia euroa kansalaisten valtiolle palkoistaan ja eläkkeistään maksamiin veroihin.

Näitä veroja kerää valtio vuosittain noin kahdeksan miljardia, eli kehitysapu on 15 % valtion kansalaisiltaan keräämistä veroista. Mieletöntä!

Käytät esimerkkinä ilmeisesti ansio- ja pääomatulojen verotusta. Kaiken kaikkiaan verojen ja veronluonteisten maksujen määrä on valtionverotuksessa luokkaa 40 miljardia euroa, josta esim. arvonlisäveron osuus on lähes 17 miljardia.

Taas tuettiin lähes 30 miljoonalla eurolla hömppäjärjestöjen puuhastelua.

Quote
Ulkoministeriö myöntää 27,5 miljoonaa euroa tukea 28 kansainvälisen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin. Ministeriön mukaan hankkeet täydentävät Suomen kehityspoliittista ohjelmaa.

Ulkoministeriö myöntää yhteensä 27,5 miljoonaa euroa tukea 28 kansainvälisen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin.

Hankkeet edistävät muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiakehitystä, rauhaa ja turvallisuutta kehitysmaissa.

Tuettavaksi valitut 29 hanketta 28 eri järjestöltä täydentävät ministeriön mukaan myös Suomen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista.

Keväällä 2014 avoinna olleessa haussa ulkoministeriö sai yhteensä 125 avustushakemusta

http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_hanketukea_28_kansainvaliselle_jarjestolle/7357837

Tarvitaan 196 600 suomalaista 2500 e/kk bruttona tienaavaa, jotta näiden tuloverot kattavat Suomen kehitysapumenot.

Käytännössä kehitysapu kuitenkin maksetaan ulkomailta lainatulla rahalla, joten mukaan pitäisi laskea myös korot, joita niitakään ei pystytä maksamaan kuin uudella velalla, jonka korkojakaan ei pyst.. onnea Suomen nuorille!  :'(

Quote from: Velmu on 13.07.2014, 21:26:29

Quote from: Velmu on 13.07.2014, 11:00:58

On täysin järjetöntä verrata mitään kansan vaurauteen tai hyvinvointiin liittyvää asiaa bruttokansantuotteeseen. Oikeampaa on verrata vaikkapa kehitysapuun vuosittain menevää yli miljardia euroa kansalaisten valtiolle palkoistaan ja eläkkeistään maksamiin veroihin.

Näitä veroja kerää valtio vuosittain noin kahdeksan miljardia, eli kehitysapu on 15 % valtion kansalaisiltaan keräämistä veroista. Mieletöntä!

Nokitan tähän vielä maahanmuuttajiin vuosittain satsattavan miljardin ( siitähän ei kukaan pysty laskemaan tarkkaa summaa, muka ).
Suomen valtio maksaa muiden maiden kansalaisille ainakin kaksi miljardia vuosittain kehitysapuna ja maahanmuuton kuluina, eli 30 % kaikesta siitä rahasta, minkä valtio tuloverottaa kansalaisiltaan. Oman maan syöpää sairastaville lapsille joudutaan keräämään rahat katujen kulmissa kansalaiskeräyksellä. Fiksua ja vastuullista?

Vai mitä Kokoomus, SDP, Rkp, Vihreät, KD ja tietysti myös vasurit.   

Löytyisipä taho jonka teettämässä tutkimuksessa kansalaisilta kysytään: "mitä kehitysavulle pitäisi tehdä kun Suomen valtio maksaa velkarahalla muiden maiden kansalaisille ainakin kaksi miljardia vuosittain kehitysapuna ja maahanmuuton kuluina, eli 30 % kaikesta siitä rahasta, minkä valtio tuloverottaa kansalaisiltaan?"

Quote from: Isäntä ja loinen on 15.07.2014, 17:45:30
Taas tuettiin lähes 30 miljoonalla eurolla hömppäjärjestöjen puuhastelua.

Quote
Ulkoministeriö myöntää 27,5 miljoonaa euroa tukea 28 kansainvälisen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin. Ministeriön mukaan hankkeet täydentävät Suomen kehityspoliittista ohjelmaa.

Ulkoministeriö myöntää yhteensä 27,5 miljoonaa euroa tukea 28 kansainvälisen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeisiin.

Hankkeet edistävät muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiakehitystä, rauhaa ja turvallisuutta

kehitysmaissa.

Tuettavaksi valitut 29 hanketta 28 eri järjestöltä täydentävät ministeriön mukaan myös Suomen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista.

Keväällä 2014 avoinna olleessa haussa ulkoministeriö sai yhteensä 125 avustushakemusta

http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_hanketukea_28_kansainvaliselle_jarjestolle/7357837

tämä varmaankin tarkoittaa, että joukko hyviä ihmisiä elää hulppeasti ylellisissä bungaloweissa keniassa ja on muka auttavinaan kärsiviä. hurrit ja kokoomus myöntävät rahoitusta hengenheimolaisilleen

Alan ymmärtää entistä paremmin, mistä vallankumoukset saavat alkunsa. Näinkin se voi lähteä:

- Ulkoministeriö myöntää 27,5 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhankkeisiin, jotka edistävät (muka) ihmisoikeuksien toteutumista, demokratian kehitystä, rauhaa ja turvallisuutta kehitysmaissa
- kaikki täyspäiset ihmiset ymmärtävät, että koko em. juttu on täyttä hölynpölyä
- omille suomalaisille syöpää sairastaville lapsille joudutaan keräämään hoitoa varten rahat katujen kulmissa
- viimeisillekään itsenäisyyden hankkineille sotaveteraaneille ei olisi järjestynyt edes ilmaista hautapaikkaa ilman Tony Halmetta
- Suomea ovat vuosikymmeniä hallinneet puolueet, joiden lähtölaskenta taitaa olla alkanut
- minkähän maan kansalaisten etuja Suomen hallitus ajaa. Ei ainakaan suomalaisten

QuotePerussuomalaiset esittävät: kehitysapu vapaaehtoiselle pohjalle

Perussuomalaiset esittää kehitysyhteistyöhön uutta mallia, jossa kansalaiset voisivat itse päättää, paljonko he antavat kehitysyhteistyöhön omasta pussistaan valtion antaman perusrahoituksen lisäksi. Samalla mietittäisiin uudelleen, missä kohteissa apu menisi tehokkaimmin perille. Kansanedustajat Maria Lohela (ps.) ja Juho Eerola (ps.) esittelivät uuden mallin tiistaina eduskunnassa.

Perussuomalaiset uskovat, että uusi malli voisi tuoda kehitysapuun jopa enemmän rahaa kuin nyt, jopa 0,7 prosenttia BKT:sta, kun osuus jää nyt 0,5 prosenttiin. Samaan aikaan valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa, minkä se voisi käyttää kipeämpiin kotimaisiin kohteisiin.

Valtio käyttää kehitysapuun nyt noin 1,1 miljardia vuodessa. Perussuomalaisten mallissa valtio sijoittaisi vain 250 miljoonaa euroa ja lopun maksaisivat yksityiset ihmiset ja yritykset. Avusta voisi saada verovähennystä 200 euroon saakka. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa, mikä laskisi valtion kuluja 500 miljoonaan euroon nykyisen 1,1 miljardin asemesta.

[...]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perussuomalaiset-esittavat-kehitysapu-vapaaehtoiselle-pohjalle/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perussuomalaiset-esittavat-kehitysapu-vapaaehtoiselle-pohjalle/)

Kehitysavusta keskustellaan Eduskunnassa.
Aika klassikko väitteet on taas kuultu.

Eiköhän Pravda kohtapuoleen julkaise jokavuotisen kehitysapumantransa. "Suomi on jäljessä lupauksistaan, on syytä lisätä panostusta, samalla huomiota tulee kiinnittää myös avun laatuun." Pravda on kiinnittänyt (tai ollut kiinnittävinään) huomiota "avun laatuun" vuosikymmenien ajan. Alkaa hieman kummeksuttaa, että avun laatu yhä askarruttaa djournalisteja, mutta usko kehitysapuun säilyy vuodesta ja vuosikymmenestä (kohta -sadasta) toiseen.

Quote from: Taikakaulin on 09.09.2014, 14:47:34

QuotePerussuomalaiset esittävät: kehitysapu vapaaehtoiselle pohjalle

Perussuomalaiset esittää kehitysyhteistyöhön uutta mallia, jossa kansalaiset voisivat itse päättää, paljonko he antavat kehitysyhteistyöhön omasta pussistaan valtion antaman perusrahoituksen lisäksi. Samalla mietittäisiin uudelleen, missä kohteissa apu menisi tehokkaimmin perille. Kansanedustajat Maria Lohela (ps.) ja Juho Eerola (ps.) esittelivät uuden mallin tiistaina eduskunnassa.

Perussuomalaiset uskovat, että uusi malli voisi tuoda kehitysapuun jopa enemmän rahaa kuin nyt, jopa 0,7 prosenttia BKT:sta, kun osuus jää nyt 0,5 prosenttiin. Samaan aikaan valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa, minkä se voisi käyttää kipeämpiin kotimaisiin kohteisiin.

Valtio käyttää kehitysapuun nyt noin 1,1 miljardia vuodessa. Perussuomalaisten mallissa valtio sijoittaisi vain 250 miljoonaa euroa ja lopun maksaisivat yksityiset ihmiset ja yritykset. Avusta voisi saada verovähennystä 200 euroon saakka. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa, mikä laskisi valtion kuluja 500 miljoonaan euroon nykyisen 1,1 miljardin asemesta.

[...]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perussuomalaiset-esittavat-kehitysapu-vapaaehtoiselle-pohjalle/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/perussuomalaiset-esittavat-kehitysapu-vapaaehtoiselle-pohjalle/)

ihan järkevä ehdotus. ongelmana vain on että kehitysavun ymärillä pyörii melkoinen suojatyöpaikka ja puuhasteluhommeli. näistä duuneista pidetään kiinni kynsin ja hampain

QuoteHallituksen budjettiesityksessä muhii skandaali

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen kätkeytyy skandaali, josta ei ole paljon ääneen hiiskuttu. Ke­hi­tys­yh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen ta­son ar­vi­oi­daan ole­van noin 0,48 % brut­to­kan­san­tulosta (BKTL). Taso laskee tästä vuodesta (0,55%).

Talousarvioehdotuksen myötä Suomi etääntyy aina vain kauemmaksi päämäärästään. Suomi on sitoutunut EU:ssa antamaan 0,7 % BKTL:sta vuoteen 2015 mennessä.

Voin kuulla korvissani argumentit huonosta taloustilanteesta ja kotimaan tarpeista. Kaiken uhallakin sanon, että näitä hyvin vakavia kotimaan haasteita ei pidä asettaa vastakkain kehitysyhteistyön kanssa. Vastuumme ulottuu maan rajojen ulkopuolelle.

[...]

Tavoite antaa kehitysyhteistyöhön 0,7 % BKTL:sta asetettiin YK:ssa 1970-luvulla. Tänä vuonna siihen ylsi johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmästä Iso-Britannia. Aiemmin tavoitteeseen ovat päässeet Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Luxenburg. Suomi on siis jäänyt kauas muiden Pohjoismaiden jälkeen. Kuitenkin Suomen paikka olisi näiden maiden joukossa vastuullisena ja vahvana kansainvälisenä toimijana.

[...]

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt vetosivat hallitukseen 0,7 % saavuttamiseksi viime vuonna – ilman vaikutusta. Ne totesivat, että Suomi ei voi ummistaa silmiään maailmanlaajuiselta köyhyysongelmalta. Suomella on varaa auttaa maailman köyhimpiä myös talouskriisin keskellä. Järjestöt vaativat hallitusta laatimaan selkeän suunnitelman sitoumuksen täyttämiseksi.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Äänestäjinä voimme edellyttää, että valittavat kansanedustajat pitävät huolen siitä, että tämä sitoumus ja maailman köyhimmille annettu lupaus pidetään.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

Suomen Kuvalehti: Hallituksen budjettiesityksessä muhii skandaali (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kirkkohallitus_kehitysrahat-26148) 30.9.2014

Heh. Tätä skandaalia on toitotettu jo vuosia, mutta ensi vuonna kehitysapumäärärahoihin tehdään viimeinkin ihan oikeasti muutaman prosentin leikkaus (90-luvun alussa leikattiin 60 prosenttia) sen jälkeen, kun määrärahoja on ensin nostettu nykyisen taantuman ajan tuplasti muita valtion kuluja nopeammin. Skandaalileikkaus tarkoittaa siis käytännössä palaamista vuoden, parin takaiselle määrärahojen tasolle, ei edes taantumaa edeltävälle tasolle.

Keskitalon mainitsema Hollanti ei enää kuulu 0,7 prosentin kerhoon, vaan on leikannut (http://www.kepa.fi/blogi/11927) maan kehitysapua miljardilla eurolla. Pitemmän aikavälin tavoitteena on laskea taso kolmannekseen aiemmasta.

Keskitalo voi kaikin mokomin perustella äänestäjille, miksi Suomen olisi otettava vuosittain 1 400 miljoonaa euroa velkaa, että se voisi lahjoittaa 1 400 miljoonaa euroa pois. Valtaosa bkt-prosenteilla harhautetuista suomalaisista kun luulee, että nykyinen kehitysapu on korkeintaan 100 miljoonan euron luokkaa.

Quote from: Roope on 30.09.2014, 10:30:28
Keskitalo voi kaikin mokomin perustella äänestäjille, miksi Suomen olisi otettava vuosittain 1 400 miljoonaa euroa velkaa, että se voisi lahjoittaa 1 400 miljoonaa euroa pois. Valtaosa bkt-prosenteilla harhautetuista suomalaisista kun luulee, että nykyinen kehitysapu on korkeintaan 100 miljoonan euron luokkaa.

Ja niistäkin lopuista, jotka tietää sen olevan yli 1.4 miljardia tajuaa mittaluokat väärin. Kun sanoo miljardi, he kuvittelee, että se on osapuilleen 1/30 osa uudesta lastensairaalasta. Kun suvakilta kysyy testikysymyksenä minkä suuruisen osan 30 miljoonan lastensairaalasta voi saada rahoitettua jos otettaisiin puolet 1,5 miljardin summasta, niin vastaus on hyvinkin todennäköisesti välillä 2,5%-50%. 

Mutta eihän raha Suomessa käytettynä tietenkään katoa kansantaloudesta. 1,4 miljardin vaikutus on erittäin paljon raskaampi kun se poistuu meiltä, verrattuna, että se sijoitetaan Suomeen. Toimiva vertailu on, jos rakennuskannastamme romutettaisiin vuodessa se 47 lastensairaalan kokoinen määrä asuntoja ja teollisuushalleja. Jokainen heti ymmärtäisi, että se olisi järkyttävä katastrofi Suomen kyvylle ylläpitää kasvua ja työllisyyttä. Jokainen silloin heti käsittäisi, miksi jouduttaisiin tekemään ihmeellisiä toimia kuten eläkeiän nosto ja ties vaikka mitä hammashoidon vähentämistä.

Nykytilanteeseen erona on vain se, että kun ne puretut rakennukset eivät näy missään, koska ovat muodossa "jäivät rakentamatta". Korkeintaan muutama taho aavistaa miksi lastensairaalaa varten tarvitaan kansalaiskeräys, tai miksi tiestöä rullataan pois maastosta kun ei ole varaa edes huoltaa valmista asfalttiväylää. Rahat on tuhlattu.