Kehitysapu (yhdistetty)

[Rubiikinkuutio]

"Kehitysapu ei ole luonut talouskasvua tai vähentänyt köyhyyttä mis­sään, se on laastari murtuneelle jalalle", Moyo sanoo.

Helsingin Sanomat: Kehitysapu kaivosta alas 13.10.2014

Valhe. Kehitysapu aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Laastari ei aiheuta haittaa murtuneelle jalalle, joten vertaus on kehno.

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305894202001?ref=hs-art-new-1

Päivi Räsänen: Kehitysmaiden köyhien auttaminen vähentää suomalaisiin kohdistuvia uhkia

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen sanoo, että kehitysmaiden köyhien auttaminen vähentää Suomen kansalaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia, kuten kulkutauteja, huumekauppaa ja terrorismia.

Hänen mukaansa kehitysyhteistyötä vastustetaan usein sillä verukkeella, että ensin tulisi saada kaikki Suomen asiat kuntoon. Siihen ei kuitenkaan Räsäsen mielestä pitäisi vedota.

"Kaukana ja lähellä olevien lähimmäisten hätää ei pidä eikä voi asettaa vastakkain", Räsänen sanoo Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteen mukaan.

[Roope]

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen sanoo, että kehitysmaiden köyhien auttaminen vähentää Suomen kansalaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia, kuten kulkutauteja, huumekauppaa ja terrorismia.

Sisäministeri Räsänen ei kertonut, millä mekanismeilla kehitysapu on vähentänyt Suomen kansalaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia kuten terrorismia tai huumekauppaa. Suomen myöntämälle kehitysavulle ei ole tietääkseni asetettu tällaisia vaikuttavuustavoitteita, enkä ole kuullut, että tällaisista vaikutuksista olisi myöskään esitetty mitään näyttöä. Perustelematonta toiveajattelua, kunnes toisin todistetaan.

Hänen mukaansa kehitysyhteistyötä vastustetaan usein sillä verukkeella, että ensin tulisi saada kaikki Suomen asiat kuntoon. Siihen ei kuitenkaan Räsäsen mielestä pitäisi vedota.

Olkiukko.

"Kaukana ja lähellä olevien lähimmäisten hätää ei pidä eikä voi asettaa vastakkain", Räsänen sanoo Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteen mukaan.

Aivan varmasti voi, jos on kyse samojen resurssien jakamisesta. On älyllisesti epärehellistä teeskennellä, ettei asioilla olisi mitään yhteyttä.

Samoin on syytä käydä keskustelua tällaisen hyväntekeväisyyden vaikuttavuudesta. Muutaman sadan syyrialaisen Suomeen tuomisen kokonaiskustannukset vastaavat koko Suomen tähän asti Syyrian lähialueiden pakolaisille myöntämää humanitaarista tukea. Räsänen haluaa kasvattaa pakolaiskiintiötä, vaikka se on kaikkein kustannustehottomin auttamisen muoto.

[JP73]

"Kyllä varmasti autetaan kehitysmaiden lapsia Nenäpäivänä", sanoo Ylen radiomainoksessa Pikku Kakkosen Ransu. Ovatko Eno-Elmeri ja Riku varmasti samaa mieltä?

[koli]

Kokoomuksen Kauma: Kehitysapu lisää korruptiota?

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt kirjallisen kysymyksen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja väärinkäytösten ehkäisemisestä.

Hänen mukaansa kehitysyhteistyötä on viime vuosina kritisoitu muun muassa kohdemaiden korruption lisäämisestä. Tällä hetkellä Suomi ja muut budjettituen antajat seuraavat tansanialaisviranomaisten tutkintaa väärinkäytösepäilyistä, jotka liittyvät voimalaitos- ja sähkönmyyntisopimuksiin. Epäilyjen julkistamisen aikaan Suomi oli ehtinyt jo maksaa Tansanialle vuosittaista suoraa budjettitukea 11 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Suomi ilmoitti perivänsä maalta takaisin 80 000 euroa paikallishallinnon uudistamiseen tarkoitettuja varoja, joita oli käytetty väärin muun muassa perusteetta maksettuihin tai liian suurin päivärahoihin sekä ylihintaan ostettuihin autoihin. Ulkoministeriön mukaan kaikki väärinkäytökset eivät edes tule nykyisellä valvonnalla ilmi. Varsinkin ruohonjuuritason valvonnassa on edelleen paljon kehitettävää.

- Julkisuuteen nousseet tapaukset herättävät vakavia kysymyksiä kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta varsinkin ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymysten suhteen. Vierailin itse äskettäin Sambiassa, jossa naisparlamentaarikot nostivat esille erityisesti maassa edelleen yleiset lapsiavioliitot sekä tyttöjen koulutuksen tiellä olevat esteet. Edistys näiden asioiden suhteen on ollut hyvin vähäistä, vaikka Sambia on ollut pitkään kehitysavun kohteena. Se on myös yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppanimaista.

Paljon julkisuutta Dead Aid -teoksellaan vuonna 2009 saanut sambialaisekonomisti Dambisa Moyo on todennut suurten avustusvirtojen pääasiassa rapauttavan vastaanottajamaiden poliittisia järjestelmiä ja johtavan pysyviin riippuvuussuhteisiin.

- Yhdysvaltain hallituksen vuonna 2004 käynnistämä MCC-apujärjestelmä on havaittu William & Mary -yliopiston viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa onnistuneeksi esimerkiksi siitä, miten ehdollinen kehitysapu voi edistää uudistuksia kehitysmaissa perinteistä apua tehokkaammin. Ehdollisen rahoituksen perustana on avunantajien ja vastaanottajan yhdessä sopimien, mitattavien tavoitteiden saavuttaminen. Näihin periaatteisiin pohjautuvalla kehitysavulla on saatu merkittäviä tuloksia varsinkin korruption kitkemisessä sekä hallinnon ja yrityselämän kehittämisessä, mistä myös Suomella olisi syytä ottaa mallia omien apukäytäntöjensä uudistamisessa.

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/tyo-ja-talous/25412-kokoomuksen-kauma-kehitysapu-lisaa-korruptiota

[Uuno Nuivanen]

Kokkarit sameilla vesillä...

Voi tätä tekopyhyyden määrää.

[MW]

Kehitysapu on korruptiota. Sen verran päätyy kärpästensyömille, että saadaan uusi sukupolvi kärpästensyömiä aikaiseksi, siinä se.

Pääosa menee gepardisuikille ja "kehitysyhteistyön" tekijöiden lojumisiin loistolukaaleissa ja hotelleissa. Uuden ajan kolonialistit gin toniceineen ja allasjuhlineen.

[MW]

Olen joskus jopa vieraillut "kehitysyhteistyön" tekijäpariskunnan luona, kohteessa. Kaksikerroksinen talo, muurilla ympäröity piha. Kokki/lastenhoita ja puutarhuri. Puutarhuri taisi olla osa-aikainen, tosin. Allasta ei ollut, mutta allasbileissä käytiin päämajalla.

Nimellispalkka oli meikäläisittäin arvioituna pieni. Mutta yllämainittuun se riitti. Muista eduista en tiedä, enkä siitä, kuuluiko esim. asunto työntekijöineen niihin.

Eivät sieltä upporikkaina palanneet, mutta jotain kyllä tarttui matkaan. Hepatiitin lisäksi.

[PROTOTYPE]

tänne TAKAISIN ULKOMAILLE vois toimittaa kehitysapuna melkein pätevät hoitajat
http://yle.fi/uutiset/murhasta_epailty_salolaishoitaja_on_varmistunut_valehoitajaksi/7606975
Murhasta epäilty salolaishoitaja on varmistunut valehoitajaksi

Hoitajan ulkomainen tutkinto on hyväksytty Suomessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa muuntokoulutuksen jälkeen vuonna 2011. Mies opiskeli Suomessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa vuosina 2009-2011.

– Sen hetkisen tiedon perusteella ei ollut syytä epäillä. Myöskään opiskeluaikana ei tullut esille sellaisia ammattitaitovajeita, että olisi ollut syytä epäillä.

Hänellä on ulkomaisen todistuksen lisäksi myös suomalainen todistus lähihoitajan tutkinnosta.

[Uuno Nuivanen]

Bussit, pyllyt, vanhustenhoito...

[Iloveallpeople]

Eduskunta perussuomalaisten kehitysapumallista: "Hirveän vaarallinen"

Perussuomalaisten esitys kehitysavun leikkaamisesta puolella miljardilla tyrmättiin tänään eduskunnassa. Asiasta käytiin kiivas sananvaihto hallituksen ihmisoikeuselonteon käsittelyn yhteydessä.
...

MTV3

[Roope]

Ei varmasti jää epäselväksi, mitkä menot ovat edelleen eduskunnan enemmistön erityisessä suojeluksessa:

111. KESKIVIIKKONA 12. MARRASKUUTA 2014 kello 14.05

Täysistunnon pöytäkirja PTK 111/2014 vp

Valtiovarainministeri Antti Rinne:
...
Säästöt tulisivat lähinnä kehitysyhteistyöstä, josta perussuomalaiset leikkaisivat 500 miljoonaa eli kutakuinkin puolet pois. Vaatiiko siis ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Soini todella tätä? Säästämme kaikkein köyhimmiltä ja välitämme vähät kansainvälisestä asemastamme.

Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro):
...
Edustaja Soini, teidän omia sanoja lainaten: miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte. Suomen ulkopolitiikan yksi keskeinen osa on myös vastuu kehitysyhteistyöstä. Kuinka te kehtaatte esittää, että voisitte edustaa Suomea maailmalla siten, että Suomi luopuu tästä tavoitteesta?

Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Annan arvon sille, että perussuomalaiset haluaisivat miljardeilla tehdä kehitysyhteistyötä. Näinhän te itse todistatte, mutta valitettavasti tämä teidän mallinne nyt ei kuitenkaan toimi. Emme ole Amerikassa. Amerikassa on totuttu siihen, että kolehtikin viedään numeroidulla kirjekuorella perille ja siitä saa veroilmoitusta varten lapun ja siitä saa verovähennyksen. Täällä me totumme siihen, että annamme euron emmekä itsekään muista, että annoimmeko euron vai kaksi euroa. Suomessa tämä ei toimi tällä tavalla.

Edustaja Soini, kannatan kaikkia esityksiä, joissa haluatte tuoda verovähennyselementin mukaan kehitysyhteistyöhön. Voimme lisätä tehoja sinne. Mutta ei kannata leikata sitä, mikä on olemassa, ennen kuin saadaan tähän kohtaan uutta rahaa tilalle. Tämä teidän leikkauksenne merkitsisi, että jokainen suomalainen antaisi sata euroa vauvasta vaariin - en jaksa siihen uskoa, vaikka olenkin itse aina ollut mukana näissä hankkeissa - tai tehtäisiin 17 lastensairaalaa joka vuosi. Se on aika kova tavoite. Ollaan realisteja, ei mennä latvasta puuhun.

Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ja puheenjohtaja Soini ovat oikeassa siinä, että kansan karttuisaan käteen voidaan pitkälti luottaa monissa asioissa. Kehitysyhteistyön osalta kansalaisten vapaaehtoisesti lahjoittamat rahat: niihin on monia kanavia olemassa ja kansalaisilla on valtavan hyvät mahdollisuudet osallistua kehitysyhteistyön rahoittamiseen myös vapaaehtoisesti. Se järjestelmä toimii ja on näyttänyt voimansa ja on osa sitä tärkeää verkostoa, jossa julkistakin rahaa käytetään. Mutta se, että leikattaisiin nyt 500 miljoonaa kehitysyhteistyöstä: se ei ole siirto sinne vapaaehtoisen avun piiriin, vaan se olisi suora leikkaus niihin hyviin hankkeisiin, moniin pitkäaikaisiin projekteihin, joita kehitysyhteistyössä toteutetaan. Ei voida siis jättäytyä vain vapaaehtoisen rahoituksen varaan, niin tärkeä osa kuin se onkin tällä hetkellä.

Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se, että Suomi pyrkii nostamaan kehitysyhteistyörahoja tähän 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, on osa kansainvälisen yhteisön sitoumusta siitä, että julkinen valta, valtiot yhdessä, yrittää toteuttaa oikeudenmukaisempaa maailmanjärjestystä, joka on osa ulkopolitiikkaa, joka auttaa siinä, että maailmalla ei olisi konflikteja, ihmiset eivät joutuisi pakolaisiksi ja autetaan ihmisiä kotonaan kehittämään omaa talouttaan.

Suomen kehitysyhteistyö on yksi läpinäkyvimmistä kehitysyhteistyömuodoista. Sitä on viime vuosina kehitetty siihen suuntaan, että sen tehokkuutta on parannettu. Useimmat asiantuntijat sanovat, että juuri julkisen vallan hankkeilla voidaan systemaattisesti nostaa maita jaloilleen, kun taas hyväntekeväisyysrahoitus keskittyy yksittäisiin, julkisuudessa paljon esillä oleviin ongelmiin, mutta ei maiden pitkäjänteiseen auttamiseen.

Minä olen todella huolissani, jos tällainen hyväntekeväisyysajattelu valtaa alaa Suomessa, että kaikkein köyhimpien tuet jätetään satunnaisen hyväntekeväisyyden varaan. Mitä perussuomalaisten linja merkitsee köyhimmille Suomessa?

Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta politiikassa kaikkein vastenmielisintä on se, jos laitetaan köyhä köyhää vastaan. Silloin kun puhutaan esimerkiksi kehitysyhteistyön leikkaamisesta, niin silloin monesti puheenvuoroissa laitetaan, ja valitettavasti Perussuomalaiset laittaa nyt suomalaisen köyhän ja vielä köyhemmän erittäin vaikeissa olosuhteissa olevan ihmisen toisiaan vastaan.

Samaan aikaan kun perussuomalaiset käyttävät monesti puheenvuoroja, joissa sanotaan, että tänne ei pidä tulla pakolaisia tai maahanmuuttajia, autetaan heitä heidän omassa kotimaassaan, niin samaan aikaan perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan nimenomaan niitä rahoja, joilla pyritään auttamaan, että ihmiset eivät joudu pakenemaan omista kotimaistaan.

Tässä pitäisi, arvoisa puheenjohtaja Timo Soini, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, olla logiikkaa. Haluatteko te auttaa vai ettekö te halua auttaa? Valitettavasti näyttää siltä, että teitä eivät kiinnosta maailman köyhät, eivätkä hirveän paljoa myöskään Suomen köyhät.

Pääministeri Alexander Stubb:
...
Sitten yksi puoli, mistä en ehkä tuossa teidän budjettiesityksessänne oikein pitänyt - ja tässä olen aika pitkälti samoilla linjoilla edustaja Arhinmäen kanssa - on ihan tietty kansainvälisyyden vastustaminen, siis varsinkin kehitysyhteistyön. Veikkaanpa, että se kirjailija, johonka viittasitte, on Dambisa Moyo, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä Dead Aid. Hänhän on Goldman Sachsin entinen pankkiiri ja kirjoittanut muutaman hyvän teoksen ja taisi olla Nordic Business Forumissa myös puhumassa. Kyllä meidän pitää varmasti kehitysyhteistyötä katsoa, mutta kyllä meidän pitää pitää kiinni meidän kansainvälisistä velvollisuuksista, ja tässä mielessä olin teidän kanssanne eri linjoilla.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):
...
Haluatte lopettaa yritystuet. Ja kun ajatellaan sitten jatkoa, kun 3,5 vuotta sitten teillä ei ollut minkäänlaista halua ottaa vastuuta, ja nyt ainakin puheenjohtaja Soinilla tuntuu olevan suoranaista hallituskipeyttä, niin oletteko te ihan oikeasti sitä mieltä, että pääsette, mahdollisesti jopa pääministeripuolueena, hallitukseen, joka puolittaa meidän kehitysavun, jättää haja-asutusalueen jätevedet putsaamatta ja niin edelleen? Tämä ei ole kyllä realismia.

Yksikään Rkp:n kansanedustaja ei ottanut osaa keskusteluun, mutta pääministeri Stubb vetäisi pätkän ruotsiksi. Stubbin mukaan Dambisa Moyo on "kirjoittanut muutaman hyvän teoksen", mutta pois se Stubbista, että hän suostuisi edes keskustelemaan "muutaman hyvän teoksen" näkemyksistä, joita eduskunnassa edustaa lähinnä Perussuomalaiset.

[Lovecraft]

Tanzania accused of backtracking over sale of Masai's ancestral land
Masai told to leave historic homeland by end of the year so it can become a hunting reserve for the Dubai royal family

http://www.theguardian.com/world/2014/nov/16/tanzania-government-accused-serengeti-sale-maasai-lands

Tätä lukieassani tulin tietysti miettineeksi Suomen Tansanialle antamaa kehitysapua, josta kerrotaan ulkoasiainministeriön sivuilla seuraavaa:

Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja. Tansanian näkökulmasta Suomi on kuitenkin nykyisin pieni avunantaja. Suomen kahdenvälinen tuki Tansanialle vuonna 2014 on 31 miljoonaa euroa.

Tansanialla on seuraavien vuosikymmenien aikana ennen näkemätön mahdollisuus vähentää köyhyyttä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta. Tämän tekevät mahdolliseksi tuoreet luonnonvaralöydökset, etenkin merialueilta löydetyt suuret kaasuesiintymät.

Tansanian visiona on nousta keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä se on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, ja tansanialaisista noin 30 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Tansanian uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy todenteolla vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Maan hallituksen ja ulkomaisen avunantajayhteisön haasteena on saada maan julkinen hallinto, liiketoimintaympäristö, infrastruktuuri ja peruspalvelut kuntoon, jotta luonnonvaroista saatavat tulot vähentävät tasapuolisesti köyhyyttä.

...

Tansanian kehityshaasteisiin kuuluvat voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa erityisesti omavaraisviljelijöiden elämää. Heitä on noin 75 prosenttia tansanialaista.

Yllä mainittu taas saa pyörittelemään päätä ja silmiä ja käsiäkin heiluttelemaan sanattomaksi jäädessä. Pitkään tuntuu kestävän, että aletaan hyödyntää luonnonvaroja. Maksaako Tansania sitten Suomelle kehitysapua, kun täällä on suotkin täytetty uusilla suomalaisilla ja kehityshaasteisiimme kuuluvat voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutos? Kenties Tansanian voimakkaan väestönkasvun kuvaaminen kehityshaasteeksi tarkoittaakin tarvetta maksaa kehitysapua, jotta väestönkasvu saataisiin pysymään voimakkaana ja näin olleen tarvittaessa suorittaa väestönsiirtoja EU-alueelle.

Otsikot parinkymmenen vuoden päästä: "Sámi people told to leave historic homeland by the end of the year so it can become a hunting reserve for the Saudi royal family."

[Lovecraft]

Helsingin sanomat uutisoi tänään kiinalaisten rautatiehankkeesta Nigeriassa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1416451049032

ja piti sitten ihan tarkistaa, että vieläkö Suomi maksaa Nigerialle kehitysapua:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30400&contentlan=1&culture=fi-FI

Nigeria oli 1970-luvulla yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaista. Nykyään Nigeria ei enää ole kehitysavun vastaanottaja, mutta suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on Nigeriassa kehitysyhteistyöhankkeita.

EU:n jäsenenä sekä Euroopan kehitysrahaston kautta Suomi kuitenkin rahoittaa kehitysapu-hankkeita Nigeriassa. Samoin Suomen rahoitusta kanavoidaan monenkeskisten järjestöjen sekä maailmanpankin alueellisten kehityspankkien kautta Nigeriaan.

Eikä tarvitse mennä kuin vuoteen 2006, jolloin Kiinan vastaanottama kehitysavun määrä kaikesta kehitysavusta oli 6%.

http://www.yk.fi/node/252

Kymmenen eniten apua vastaanottanutta maata vuonna 2006 olivat Irak (12%), Nigeria (6%), Afganistan (3%), Kongon demokraattinen tasavalta (2%), Etiopia (2%), Vietnam (2%), Pakistan (2%), Tansania (2%), Sudan (2%) ja Kiina (2%).

Kiltisti kehitysapua tietysti maksetaan myös Irakiin ja Afganistaniin, näiden siivuthan voisi yksin Yhdysvallat rahoittaa vaikka puolustusbudjetistaan, josta suuri siivu on mennyt molempiin "kehityksen" muodossa. Kaksi muuta noista maista, Pakistan ja Kiina, ovat myös ydinasevaltioita - ja kehitysapua pitäisi vielä maksaa?

[nollatoleranssi]

Onkohan kehitysapua koskaan käytetty mikrolaina-tyyliseen avustamiseen ja taloudellisten toimintojen tukemiseen ja tekemiseen kannattavaksi afrikkalaisille? Kehitystukea ei annettaisi ilman vastinetta, vaan sillä tehtäisiin bisnestä ja luotaisiin erilaisia toimintoja Afrikkaan, kun he eivät tunnu pystyvän tekemään sitä itse?

Nykyisestä kehitysmaatuesta on jäänyt sellainen vaikutelma, että se on ns. nälkä, sairaanhoito ja peruskouluopetusta. Heti kun apu loppuu, niin nämä toiminnotkin loppuvat. Se on kuin veden kantamista kaivoon...

Afrikkalaiset eivät ehkäpä itse halua ja tajua tehdä omalle hyvinvoinille mitään, mutta kun kerran kehitystukea annetaan miljardeilla euroilla, niin eikö kannattaisi käyttää se tuki hyödyksi kuin tuottaa turhaa hyödykettä joka ei muuta asioita lopulta miksikään?

Toinen vaihtoehto olisi lopettaa kaikki tukeminen, mutta se ei taida koskaan tulla kysymykseenkään niin kauan kuin kaikki länsivaltiot ovat tuossa lystissä mukana.

[ArtturiE]

Saajat siellä kohdemaissa ovat jo tottuneet sukupolvien ajan luottamaan kehitysapuun.
Miksi yrittääkään itse?  Lisäksi kehitysavun takia paikallinen pienyrittäminen on kannattamatonta eli passivoi väestöä siellä.  Hanat kiinni, annetaan kriisiapua luonnonkatastrofeihin ja epidemioihin, ettei ne leviä laajemmalle.  Oppivat hoitamaan asioitaan itse.  Kaikki diktatuurien tukeminen seis välittömästi.  Monikansalliset firmat ja muut kehitysmaiden kuppaajat kuriin myös.

[Lovecraft]

The world does not aid Africa – Africa aids the world!

http://thisisafrica.me/the-world-does-not-aid-africa/

As we often watch wealthy countries heap on themselves and each other generous portions of praise for helping 'needy' countries and using their donations to accelerate development in impoverished regions so as to end poverty, another scenario is playing itself out. This scenario is rarely reported.

Africa, the receiver of $30 billion in annual monetary handouts, is not only making nothing from the aid it receives but it actually loses $192 billion to the rest of the world within the same time frame.

It is time for the UK and other implicated governments to stop misrepresenting the real nature of the relationship between aid and poverty in Africa. Maybe then, that will put an end to endless rhetoric about what they are doing for Africa because, at the end of the day, it's all about what Africa is doing for them! Politicians are only telling us half the story when it comes to the world's financial relationship with Africa.

[Taikakaulin]

IS: Sdp:n ministeri esitteli ay-liittojen kehitysapujärjestölle 2,9 miljoonan euron lisärahan

lta-Sanomien mukaan uusi kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on korottanut 2,9 miljoonalla eurolla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n rahoitusta.

SASK sai 2012-2014 noin 13,6 miljoonaa euroa ulkoministeriöltä. Nyt SASK:lle on tulossa vuosille 2015-2017 16,5 miljoonaa euroa.

Viime keväänä hallitus leikkasi kehitysyhteistyövaroista vuosille 2015-2017 noin sata miljoonaa euroa. Lokakuussa leikkauksia tosin helpotettiin 21 miljoonalla eurolla ebolan torjunnan vuoksi.

SASK saa ulkoministeriön kehityspolitiikan osastolta rahoitusta. Järjestö oli hakenut juuri 16,5 miljoonan euron summaa, jonka ministeri esitteli.

SASK on ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Se muun muassa avustaa ammattiliittoja Filippiineillä, Indonesiassa, Intiassa, Nepalissa, Burkina Fasossa, Ghanassa, Mosambikissa, Sambiassa, Malawissa, Namibiassa, Sierra Leonessa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Perussa ja Uruguayssa.

"Sosialidemokraattina jo oman kokemuksen ja taustani valossa arvostan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja pidän tärkeänä painopisteenä ihmisarvoisen työn edistämistä, mutta SASK:n toiminnan rahoittamisen ensisijainen lähtökohta on Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttaminen", Sirpa Paatero sanoo viestissään IS:lle.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sirpapaatero%20sask-28876

Onhan meillä toki aina varaa demarien keskinäiselle voitelulle.

[kriittinen_ajattelija]

Mielenkiintoisin lentomatka ikinä takana päin. Tapani mukaan kysyin, minne kanssamatkaajani oli menossa ja tutustuin häneen. Suu loksahti auki, kun paljastui, että herrasmies oli arvostetun Crisis Management Initiativen pääjehuja. Hän oli vieraillut yli 70:ssä maassa selvittäen konflikteja ja tunsi CMI:n perustaneen Martti Ahtisaaren hyvin. 3 tuntia täytin tiedonjanoani ja oli aivan huikeaa. Analyysiä ja kertomuksia tuli tyypiltä syvällä kokemuksen rintaäänellä. Kun olin kuullut valtionpäämiesten huijaukset ja Namibian presidentin Suomen rahoilla ostetusta yksityiskoneesta kullattuine hanoineen, kysyin, miksi näistä ei puhuta suomalaisille? Vastaus oli, että sen jälkeen kehitysapu lakkautettaisiin nykymuodossaan. Kunhan kerkeän, kirjoitan blogin aiheesta. Nyt täytyy kiirehtiä ensimmäiseen Euroopan konservatiivinuorten johtajien tapaamiseen. Tulee jännittävä viikonloppu Istanbulissa.

-Sebastian Tynkkynen facebookissa 5.12.2014

[Martin]

Google löysi jotain aiheesta "president of namibia private jet"
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=990288

http://en.wikipedia.org/wiki/Sam_Nujoma#President_of_Namibia

In 1992 Norway decided to stop drought relief to Namibia in response to the purchase of an expensive new presidential jet and two new VIP helicopters. The planes were bought a few weeks after Sam Nujoma had appealed to the international community for drought aid.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Onkohan kehitysapua koskaan käytetty mikrolaina-tyyliseen avustamiseen ja taloudellisten toimintojen tukemiseen ja tekemiseen kannattavaksi afrikkalaisille? Kehitystukea ei annettaisi ilman vastinetta, vaan sillä tehtäisiin bisnestä ja luotaisiin erilaisia toimintoja Afrikkaan, kun he eivät tunnu pystyvän tekemään sitä itse?

Nykyisestä kehitysmaatuesta on jäänyt sellainen vaikutelma, että se on ns. nälkä, sairaanhoito ja peruskouluopetusta. Heti kun apu loppuu, niin nämä toiminnotkin loppuvat. Se on kuin veden kantamista kaivoon...

Afrikkalaiset eivät ehkäpä itse halua ja tajua tehdä omalle hyvinvoinille mitään, mutta kun kerran kehitystukea annetaan miljardeilla euroilla, niin eikö kannattaisi käyttää se tuki hyödyksi kuin tuottaa turhaa hyödykettä joka ei muuta asioita lopulta miksikään?

Toinen vaihtoehto olisi lopettaa kaikki tukeminen, mutta se ei taida koskaan tulla kysymykseenkään niin kauan kuin kaikki länsivaltiot ovat tuossa lystissä mukana.

Yksiselitteisesti afrikkan pitäisi tehdä investointeja, eikä antaa kehitysapua. Esimerkiksi istuttaa eukalyptus metsää, ja rakentaa pari sellutehasta tms. hankkeita.

[l'uomo normale]

Google löysi jotain aiheesta "president of namibia private jet"
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=990288

http://en.wikipedia.org/wiki/Sam_Nujoma#President_of_Namibia

In 1992 Norway decided to stop drought relief to Namibia in response to the purchase of an expensive new presidential jet and two new VIP helicopters. The planes were bought a few weeks after Sam Nujoma had appealed to the international community for drought aid.

Kohua oli Suomessakin siitä, mutta mitän kummempaa ei tainnut seurata. Namibialaiset viralliset tahot selittelivät, miten kone oli ihan välttämätön. Helikoptereista en muista.

[andrus]

Halvemmaksi tulee vipata muutama kymppi kehitysapua ja toivoa ettei todellista kehitystä tapahtuisikaan. Syntyisi melkoinen kilpailullinen riski ja loputun oikeusprosessikierre länsimaisia suuryrityksiä kohtaan, jos gepardihatut ja alibabat viskattaisiin mereen ja demokratia voittaisi.

[Lovecraft]

http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/15640

Rikkaimpien ihmisten haluttomuus maksaa veroja kotimaahansa ei ole yksin Suomen ongelma. OECD:n mukaan kehitysmaat menettävät veroparatiisien avulla tapahtuvan veropaon johdosta 120–160 miljardia dollaria vuodessa. OECD-maat antavat yhteensä kehitysapua 125 miljardia dollaria vuodessa.

Kehitysmaiden rikkaat siis varastavat kotivaltioiltaan enemmän rahaa kuin rikkaiden maiden veronmaksajat niille antavat.

Tuon boldatun kun saisi taottua kaikkien päähän. On sentään päässyt jo tuon aviisin julkaistuun sisältöön.

[Taikakaulin]

Kehitysapurahojen leikkaus puhutti kansanedustajia

Valtion ensi vuoden budjettiin ehdotetaan yli 90 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti viime hetkillä vielä kolmen miljoonan euron leikkauksesta, jota kehitysyhteistyöministeri Sirpa Paatero (sd) ei edelleenkään sulata.

Paatero sanoi tänään eduskunnassa olevansa surullinen valtiovarainvaliokunnan lisäleikkauksesta.

Hän muistutti, että suurin osa kehitysapurahoista on sidottu eri kohteisiin, joten säästö voi kohdistua humanitääriseen apuun, esimerkiksi ebolan torjuntaan. Humanitäärinen apu on hänen mukaansa "liikkuvin elementti".

Paateron mukaan asiaa pohditaan budjettiäänestysten jälkeen. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan budjetista äänestetään eduskunnassa huomenna torstaina.

Paatero sai tukea hallituspuolueiden riveistä ainakin Christina Gestriniltä (r), joka toivoi, ettei humanitäärisestä avusta jouduta säästämään.

Opposition puolelta entinen kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto muistutti humanitääristen kriisien suuresta määrästä. Nouseva kriisi on Ukrainassa, hän huomautti.

Anni Sinnemäki (vihr) oli pahoillaan siitä, että jo valmiiksi leikattuja kehitysyhteistyövaroja leikataan lisää. Hän innosti äänestämään lisäleikkausta vastaan. Vihreät ehdottavat kolmen miljoonan euron palauttamista.

Onkin kiinnostavaa nähdä, pitävätkö hallituspuolueiden rivit torstain äänestyksessä. Kehitysyhteistyörahojen leikkaus mennee läpi, sillä oppositiossa ainakin perussuomalaiset kannattavat tätä.

Ainakin keskiviikon äänestyksissä kumottiin kaikki opposition ehdotukset budjettiin.

[...]

http://www.hs.fi/politiikka/a1418786495620?jako=01a7670222bc012f7de894e7091ae18c

[Isäntä ja loinen]

Muutaman minuutin kuluttua radion Ykkösaamussa keskustellaan kehitysavusta.

[Herbert]

Kehitysapua jaetaan liikaa ja liian kauan

Ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen näki kehitysavun arkea vuosikymmenten ajan.
Kaivoja tehtiin, tehtaita nousi, mutta köyhyys ei kadonnut mihinkään. Lopulta hänen oli myönnettävä kiusallinen totuus: kehitysapu ei toimi, eikä sen tehottomuus kiinnosta ketään.

Suomi jakaa kehitysapua runsaat miljardi euroa vuosittain. Teemme köyhien auttamiseksi vähintäänkin tarpeeksi, vai?
- Rahaa on jaettu ympäriinsä ilman, että avun todellista vaikuttavuutta on kyetty valvomaan, sanoo ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen.

Virallisen näkemyksen mukaan kehitysapu kannattaa, koska äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolittunut.
- Onhan se, mutta näin on tapahtunut Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa - ei siellä, mihin kehitysapua on eniten annettu.

Tutkimusten mukaan näissä maissa, eli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt.

Bruttokansantuote henkeä kohden on alempi kuin 1970-luvulla.
- Afrikka on yhä ainoa manner, joka ei pysty ruokkimaan kansalaisiaan. Tämä johtuu siitä, ettei afrikkalaisia ole opetettu viljelemään maata. Sen sijaan länsimaat ovat vieneet oman ylituotantonsa Afrikkaan kehitysapuna.

Kehitysavun tehottomuus on paljastunut Kääriäiselle vähitellen.
- Kesti yli 30 vuotta, ennen kuin pystyin tunnustamaan, ettei keisarilla ole vaatteita.

Matti Kääriäisen mukaan lännessä ei suostuta ymmärtämään, että kehitysavun antajat ja saajat ovat pahimmillaan valovuosien päässä toisistaan.
- Ongelmia yritetään ratkaista länsimaisin keinoin. Samalla unohdetaan, että meilläkin on ollut omaan hyvinvointiimme satojen vuosien matka.

Äärimmäisen köyhyyden maassa, jossa kansalaisen elinajan odote on 30–40 vuotta, ei tunneta solidaarisuutta. Sellaisessa yhteiskunnassa vallitsee pelastukoon ken voi -ajattelu.
- Köyhän maailma on äärimmäisen julma. Siinä ei ole tulevaisuutta. Veli tappaa sisaren, koska tämä on syönyt veljen ruoka-annoksen, Kääriäinen kuvailee.

Selvitysten mukaan kansalaiset alkavat kiinnostua yhteiskunnan kehityksestä, kun bruttokansantuote ylittää 3 000 dollarin rajan asukasta kohden. Tätä köyhemmissä maissa ei ole demokratian kannalta tarpeellisia rakenteita, kuten toimivaa oikeuslaitosta, poliisia ja vapaata mediaa.
- Afganistan on tunnetuin esimerkki siitä, kuinka länsimaisen demokratian rakentamispyrkimykset johtavat köyhän maan sisäiseen kaaokseen.
- Myös Afrikan maissa ollaan kaukana 3 000 dollarin tasosta. Kiinassa se on juuri ylitetty, ja siellä demokratiavaatimukset ja kiinnostus ympäristöasioihin kasvavat vauhdilla.

Kääriäisen mukaan ei voi ajatella niin, että kunhan maahan saadaan sivistys ja ihmisoikeudet, köyhyys vähenee.
- Ei tunneta yhtään maata, joka olisi ensin siirtynyt demokratiaan, laittanut hallintonsa kuntoon, alkanut kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vasta sitten alkanut kehittyä. Sen sijaan on runsaasti maita, joissa on alettu "kehittyä" ilman demokratiaa.

Köyhien maiden johtajilla ei useinkaan ole aitoa kiinnostusta ratkaista ongelmia.
- Tietämätön ja voimaton kansa on heidän oman asemansa edellytys. Johdon valta on mennyttä, jos ihmiset osoittavat tyytymättömyyttä ja kyselevät, miksi johtajalla on talli täynnä Mersuja.

Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi rankataan vähiten korruptoituneiden maiden kärkeen.
- Maat, joita avustamme, ovat toisessa ääripäässä. Olen sitä mieltä, ettei läpimätään yhteiskuntaan ole syytä laittaa rahaa. Tällä ei saavuteta pysyviä tuloksia.

Ratkaisu on pitkälti yrityselämän käsissä. Korruptio alkaa huipulta, ja siksi myös ryhtiliikkeen pitäisi alkaa sieltä.
- Suuryritysten on ilmoitettava, etteivät ne suostu maksamaan presidenttien kassaan miljoonalahjuksia.

Globaalin tason kauppajärjestelyt sekä puuttuminen veroparatiiseihin, pääomapakoon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ratkaisevat maiden kohtalon.
- Global Financial Integrityn mukaan laiton pääomapako kehitysmaista on vuodessa 990 miljardia dollaria. Se kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, mikä on enemmän kuin koko kehitysavun määrä. Oikeastaan kehitysmaat auttavat länsimaita, eikä päinvastoin, Kääriäinen huomauttaa.

Kehitysyhteistyöstä on tullut pysyvää avustustoimintaa.
- Jaossa on vuosittain runsaan sadan miljardin euron ilmainen potti maille, jotka osaavat esittää asiansa oikein. Tässä taidossa monet kehitysmaat ovat tulleet mestareiksi.

On opittu puhumaan "donorkieltä", jossa vilisevät kestävä kehitys, demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto.
- Lahjoittajamaiden edustajat sen sijaan vaihtuvat tiuhaan. Vanha, kyynistynyt virkamies saa siirron toisiin tehtäviin, ja hänen tilalleen saapuu uusi innokas edustaja valmiina ratkomaan ongelmat.

Järjestelmään kuuluu se, että samat konsultit ohjaavat hakemusten tekemisessä sekä avunantajia että -saajia.
Matti Kääriäisen mukaan Mosambik on esimerkki maasta, joka on kehitysapubisneksen kestosuosikki. Maassa on noin 60 000 henkilöä edustustojen, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen palveluksessa.
- Mosambik alkaa päästä jaloilleen muutama vuosi sitten löytyneiden luonnonrikkauksien avulla. Mielestäni kehitysavulle ei ole enää järkevää tarvetta. Toimin maassa suurlähettiläänä 2011–2013 ja ehdotin kauteni lopuksi Suomen edustuston lakkauttamista.

Mitään ei tapahtunut.
- Kehitysapujuna puksuttaa eteenpäin omaa tahtiaan.

Loput:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194954166682/artikkeli/kehitysapua+jaetaan+liikaa+ja+liian+kauan.html

[Taikakaulin]

PS-nuoret vaatii "sokeaa maailmanparantamista" jäihin

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että Suomen kehitysapu muutetaan valtiojohtoisesta mallista kannustavampaan vapaaehtoismalliin ja "sokea maailmanparantaminen" pannaan jäihin.

- Suomi tekee kehitysyhteistyötä yli kymmenessä maassa, mikä ei ole millään tavalla järkevää. Pienen Suomen tulee tehdä kehitysavustaan tehokasta valitsemalla tulevaisuudessa korkeintaan kaksi maata, joiden maaohjelmat se hoitaa alusta loppuun ja vasta sen jälkeen kurkottaa seuraaviin kohteisiin. Erityinen painoarvo tulee olla demokratian ja koulutuksen edistämisessä, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mielestään Suomen pitää ottaa mallia maista, jotka tekevät kehitysyhteistyötä tarjoamalla kansalaisilleen samalla työtä kehitysapukohteissa. Näin ollen asiantuntevat ammattilaiset kykenevät tekemään suuret projektit alusta loppuun, valvomaan toteutusta sekä kouluttamaan jatkajat.

- Esimerkiksi Afrikassa riemuitaan Kiinan rakentaessa maanosaan rautatieverkostoja, joihin se saa myös itse käyttöoikeuden sopimuskaudeksi. Kaikki hyötyvät. Projektit, joissa tehdään järjestelmä alusta loppuun, ovat ihanteellisia uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen, joita voidaan viedä sen jälkeen muuallekin maailmaan, Tynkkynen sanoo.

PS-nuoret vaatii myös, että tukien kierrättäminen EU:n kautta lopetetaan, ja keskitytään kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, josta Suomi päättää itsenäisesti.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ps-nuoret_kehitysapu-30859

[Riukulehto]

Kehitysavun tulee joustaa Suomen taloudellisen tilanteen mukaan

Kaikilla meillä ei ole asiat niin hyvin kuin Suomessa. Nälkä, köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset ja sodat koskettavat ihmisiä eri puolilla maailmaa.

Sillä kehitysavulla mitä Suomi antaa pitää auttaa kaikkein hädänalaisimpia. On pyrittävä siihen, että ihmisiä autetaan heidän omalle asuinalueelleen mahdollistaen asumisen jatkuminen omalla kotiseudulla. Rauhan edistämisellä on tässä suuri merkitys.

Kehitysapu pitää suunnata siten että niillä rajallisilla resursseilla jotka Suomella on käytössään, saataisiin mahdollisimman paljon hyvää aikaan. Sen sijaan että annettaisiin valmiina jotain sellaista joka kohta jo loppuu ja tarvitaan taas lisää, pitäisi tukea ihmisiä pärjäämään itse. Tämä tarkoittaa sitä, että tuetaan ihmisiä esimerkiksi viljelyn tai yritystoiminnan aloittamisessa. Joskus kyse voi olla muutamasta kanasta, työvälineistä tai puhtaasta vedestä. Pienestä alkupääomasta yrityksen perustamiseen jolla perheen saisi elätettyä tai rokotteesta kaikkein köyhimmille lapsille.

Yksi osa kehitysapua voisi olla pienten lainojen myöntäminen pienyritystoimintaan jotka avunsaaja maksaisi vähitellen takaisin. Tällöin sama raha saataisiin lainattua myöhemmin jollekin toiselle hädänalaiselle kun yksi perhe olisi jo nostettu jaloilleen. Pienlainatoiminta ei olisi kehitysavun menoautomaatti vaan itsensä kannatteleva järjestelmä. Sillä kannustettaisiin oma-aloitteisuuteen ja yritteliäisyyteen toisten avun varaan jäämisen sijaan.

Paikallisia ihmisiä ja heidän tapaansa elää tulee kunnioittaa aina siellä missä autetaan. Ihmisoikeusloukkauksiin on kuitenkin reilusti puututtava, esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukset ja lapsiavioliitot ovat paikoin sitkeästi elävää kulttuuria josta pitää pyrkiä eroon. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään, vapaaseen tahtoon ja fyysiseen koskemattomuuteen iästä, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kehitystä kohti erilaisten ihmisten välistä tasa-arvoa tulee Suomenkin olla viemässä eteenpäin.

Kehitysavun käytettävää euromäärää on tarkasteltava myös Suomen omasta taloudellisesta tilanteesta käsin. On luonnollista, jos Suomella menee huonosti ja velkaa joudutaan ottamaan lisää, pitää kehitysapuunkin käytettävää rahaa pystyä pienentämään. Taas vastaavasti hyvinä aikoina voi suunta olla toinen. Huolehtimalla omasta taloudellisesta tilanteestamme huolehdimme samalla muista.

Rahallisen määrän sijaan tulisi huomio kiinnittää kehitysavun laatuun: Jokaisella kehitysapuun laitetulla eurolla tulee saada niin paljon hyvää aikaan kuin mahdollista. Vaikuttavuutta suhteessa sijoitettuun rahamäärään pitää tarkastella kriittisesti sekä pystyä arvioimaan annetun avun vaikutukset myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi sellaisiin laitteisiin, joita paikalliset eivät osaa tai pysty vaikkapa polttoaineen puutteen vuoksi käyttämään, ei pidä rahaa käyttää. Annetaan apua jolla on merkitystä ja josta hyötyy mahdollisimman moni.

http://www.hennakupsala.fi/blogi/2015/01/23/16

[Iloveallpeople]

Suomalainen viesti Nairobista: "Afrikka on kansalaisjärjestöjen disneyland"

Pitkään kehittyvissä maissa työskennellyt Esa Rantanen heittää lisää löylyä kehitysyhteistyökeskusteluun. Rantasen mielestä Afrikka on kansalaisjärjestöjen disneyland, jossa jokainen voi toteuttaa omaa afrikkalaista unelmaansa viis veisaamatta siitä, mitä kohdemaa todella tarvitsee. Yksistään Nairobissa on jo yli 4 000 rekisteröityä kansalaisjärjestöä.
...

Yle