Kehitysapu (yhdistetty)

[Puskistahuutelija]

Ulkoministeriön teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa selvinnyt, että suomalaisten suhtautuminen kehitysapuun on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Persujen kohdalla suhtautuminen on selvää, mutta kokoomuksen kannattajissa on nähtävissä selkeää liikettä kohti kielteisempää suhtautumista.

Tähän on varmasti vaikuttanut istuvan hallituksen talouspolitiikka. Tuntuvat leikkaukset kotimaassa ja epämääräinen rahan kylväminen ulkomaille ei oikein sovi edes kokoomuslaisten pirtaan. Se ei ole yllätys että sosialistit haluavat kaataa rahaa joka paikkaan mihin sitä vain mahtuu.

Ukrainan kohdalla tuki on kuitenkin puoluerajat ylittävää kun 90 prosenttia vastaajista tukee humanitaarista apua.

Enemmistö suomalaisista tukee edelleen kehitysyhteistyötä, mutta kannatus on laskussa

Ulkoministeriön teettämässä kyselyssä runsas kolmannes vastaajista olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoista.

Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakaa suomalaisia, selviää Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselystä. Suomalaisista melkein kaksi kolmannesta pitää kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä yleisesti hyvänä asiana. Trendi on kuitenkin ollut laskeva. Runsas kolmannes suomalaisista ei pidä kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat kyselyn mukaan korkeakoulutetut naiset, kun taas kielteisemmin suhtautuvat peruskoulutuksen saaneet miehet.

Myös puoluetausta jakaa suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Kielteisintä suhtautuminen on perussuomalaisia äänestävien joukossa. Myös kokoomuksen äänestäjien keskuudessa suhtautuminen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö kerää vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Ukrainalle annettava humanitaarinen apu sen sijaan saa laajaa kannatusta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen kehitysyhteistyövaroin on tärkeää. Lisäksi kolme neljästä on sitä mieltä, että Suomen tulee myös tukea Ukrainan jälleenrakennusta kehitysyhteistyövaroin sodan loputtua.

Loput: https://yle.fi/a/74-20093264?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

[qwerty]

Ulkoministeriön teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa...

https://valtioneuvosto.fi/-/kysely-80-prosenttia-suomalaisista-pitaa-tarkeana-koyhyyden-poistamista-ja-eriarvoisuuden-vahentamista-maailmasta

Hieman yllättäen KD väki on samoilla linjoilla kuin PS

[Roope]

Ukrainalle annettava humanitaarinen apu sen sijaan saa laajaa kannatusta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen kehitysyhteistyövaroin on tärkeää. Lisäksi kolme neljästä on sitä mieltä, että Suomen tulee myös tukea Ukrainan jälleenrakennusta kehitysyhteistyövaroin sodan loputtua.

Kuten syksyllä 2015 propagandassa annettiin ymmärtää, että Suomeen tulee turvapaikanhakijoina enimmäkseen syyrialaisia naisia ja lapsia, kun tulijat olivat oikeasti irakilaisia nuoria miehiä, kyselyssä annetaan ymmärtää, että siinä mainituilla Suomen kehitysyhteistyövaroilla (1,2 miljardia euroa) tuettaisiin Ukrainaa. Ei tueta, vaan ne rahat menevät kaikki muualle.

Halpa kikka nostaa keinotekoisesti kehitysavun kannatuslukuja, mutta näitä on ollut vanhastaan jokaisessa kehitysapukyselyssä.

[Golimar]

Lisää rahaa gibrileille.

X

Alle kolme prosenttia G7-maiden, eli suurimpien läntisten talouksien puolustusmenoista riittäisi lopettamaan nälänhädän ja köyhien maiden velkakriisin, sanoo kansalaisjärjestö Oxfam keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestön laskelmien mukaan nälän poistaminen maailmasta vaatisi 29,5 miljardia euroa lisää varoja. Lisäksi köyhien maiden velkoja pitäisi hyvittää vajaan neljän miljardin euron edestä, jotta ne pääsisivät velkakierteestä.

X

– Hallituksilla riittää rahoja sotien rahoittamiseen, mutta ne ovat yllättäen vararikossa, kun nälänhätä pitäisi pysäyttää, sanoo Max Lawson Oxfamilta.

G7-maat, eli Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Britannia ja Italia kokoustavat torstaina Ukrainan tukemisesta.

https://yle.fi/a/74-20093515

https://en.wikipedia.org/wiki/Oxfam#Criticism

Africa Addio (1966) [1080p, Italian with ENG subtitles]
https://www.youtube.com/watch?v=XzM4kLQvnpo

[Torspo]

Lisää rahaa gibrileille.

X

Alle kolme prosenttia G7-maiden, eli suurimpien läntisten talouksien puolustusmenoista riittäisi lopettamaan nälänhädän ja köyhien maiden velkakriisin, sanoo kansalaisjärjestö Oxfam keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestön laskelmien mukaan nälän poistaminen maailmasta vaatisi 29,5 miljardia euroa lisää varoja. Lisäksi köyhien maiden velkoja pitäisi hyvittää vajaan neljän miljardin euron edestä, jotta ne pääsisivät velkakierteestä.

X

– Hallituksilla riittää rahoja sotien rahoittamiseen, mutta ne ovat yllättäen vararikossa, kun nälänhätä pitäisi pysäyttää, sanoo Max Lawson Oxfamilta.

G7-maat, eli Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Britannia ja Italia kokoustavat torstaina Ukrainan tukemisesta.

https://yle.fi/a/74-20093515

https://en.wikipedia.org/wiki/Oxfam#Criticism

Africa Addio (1966) [1080p, Italian with ENG subtitles]
https://www.youtube.com/watch?v=XzM4kLQvnpo

Pelkästään Nigeria laittoi viime vuonna 3,1 miljardia armeijalleen.
Vuonna 2012 arvioitiin,.että maassa on käytetty korruptioon itsenäisyyden jälkeen 400 miljardia dollaria. Sellaiset 7,7 miljardia vuodessa.

Nyt länsimaiden pitäisi antaa velat anteeksi ja antaa lisää rahaa? Nigeria oli vain yhden kehittyvän maan esimerkki.

[Caucasian]

Mitäs jos kehitysmaat hoitaisivat ITSE taloutensa kuntoon. Etelä-Koreakin oli aikoinaan keharimaa, mutta nyt vauras. Niin ja Kiina. Intiakin on siirtymässä pois keharimaasta ilman kehitysapua.
Ehkä se avun lopettaminen pakottaisi auttamaan itse itseään. Voisiko?

[Roope]

Pääkirjoitus: YK-viikko korostaa Suomen risti­riitaista kehitys­politiikkaa

Presidentti Alexander Stubb korostaa globaalin etelän maiden merkitystä samaan aikaan kun pääministeri Petteri Orpon hallitus ajaa alas kehitysyhteistyötä.

Helsingin Sanomat 22.9.2024

Orpon hallituksen pienet leikkaukset (suhteellisesti suuremmat Sipilän hallituksella ja paljon suuremmat 90-luvun alussa) ovat jotain ihan muuta kuin kehitysyhteistyön alasajo, mutta ilmeisesti kehitysapu on Suomessa yksi niistä pyhistä lehmistä, joista ei saisi leikata yhtään.

Stubbin linjaan kuuluu halu kasvattaa Suomen globaalia vaikutusvaltaa. Presidentin puheille ja painotuksille antaa kiintoisan kontrastin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen suhde kehityspolitiikkaan ja globaaliin etelään.

Suomessa on nyt presidentin, kokoomuksen ja perussuomalaisten ulkopolitiikat. Ulkoministeriössä on kaksi ministeriä, ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ja kauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps), jotka molemmat osallistuvat myös YK-kokoukseen. Perussuomalaisille irtaantuminen kehitysavusta on yksi hallituskauden päätavoitteista.

Mitä anonyymi hourii? Hallitus ei ole asettanut itselleen tavoitetta "irtautua kehitysavusta". Ehdottomasti kannatettavaa, mutta eihän hallitus aja mitään tuon kaltaista. Leikkauksetkin jäivät varsin pieniksi, kun otetaan huomioon Ukrainan tukemisen siirtäminen pois kehitysapumäärärahoista.

Sisäpoliittisista syistä Taviolle on ollut erityisen tärkeää katkaista rahoitus Somaliaan. Somalian kehitysavun hallitus kytki siihen, ottaako Somalia vastaan kansalaisiaan, jotka Suomi on karkottanut.

Somalialla on suurempiakin murheita, eivätkä Suomen uhkailut kehitysavun katkaisemisella sitä hetkauta. Perussuomalaiset hakevat pisteitä peruskannattajiltaan. Joko apu Somaliaan lopetetaan tai Somalia ottaa vastaan muutaman Suomesta karkotettavan somalin. Kummankin vaihtoehdon voi esitellä voittona.

Avun ehdollistaminen kaikkien maiden kanssa on itsestäänselvyys, joka on jo kymmeniä vuosia myöhässä.

Jos Somalia haistattelee edelleen Suomelle ja Euroopalle kieltäytymällä noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia, kun se ei ota vastaan kansalaisiaan, niin vähintä on katkaista kehitysapu. Myös muut toimet esimerkiksi viisumipolitiikassa ovat perusteltuja.

Suomen harjoittama pikkupolitikointi törmää rytisten geopoliittiseen suureen peliin. Kehitys, talous ja turvallisuus kytkeytyvät kaikki toisiinsa. Länsi pitää eri yhteyksissä yhtä etelän kanssa, jotta se voi padota idän uhkaa.

Kumppanuus esimerkiksi Somalian kanssa kiinnostaa strategisista syistä monia keskisarjan mahtimaita, kuten Turkkia, Egyptiä ja Arabiemiraatteja. EU:lle Afrikan sarven maat ovat geostrateginen prioriteetti.

Vuodenvaihteesta lähtien Somalia on yksi turvallisuusneuvoston vaihtuvista jäsenistä yhdessä Tanskan, Kreikan, Pakistanin ja Panaman kanssa. Suomi tavoittelee turvallisuusneuvostosta paikkaa sitä seuraavalle kaudelle – kovin ristiriitaisin viestein.

Suomi ei tarvitse Somalian kusipääpäättäjiä eikä myöskään turvallisuusneuvoston paikkaa yhtään mihinkään.

Jos Hesarin toimituksen mielestä haittamaahanmuuton sietämisellä mielistely ja kehitysavulla lahjominen ovat hyviä keinoja ostaa ystäviä ja vaikutusvaltaa Afrikasta, kannattaa muistaa, miten tässä lahjomistouhussa kävi viime kerralla, kun Suomi pyrki turvallisuusneuvostoon. Rahat meni, mutta ääniä ei tullut läheskään odotetusti.

Pitäköön kaikin mokomin tunkkinsa, niin me puolestamme pidämme rahamme.

[Mäyräkoira]

^ kaikkia keinoja se Hesari nyt yrittää vyöryttää. Jopa täysin lahoa yk:ta. No onhan se hyvä että ei joka päivä tarvi sentään putin-korttia käyttää.

[Paawo]

Somalialla on suurempiakin murheita, eivätkä Suomen uhkailut kehitysavun katkaisemisella sitä hetkauta. Perussuomalaiset hakevat pisteitä peruskannattajiltaan. Joko apu Somaliaan lopetetaan tai Somalia ottaa vastaan muutaman Suomesta karkotettavan somalin. Kummankin vaihtoehdon voi esitellä voittona.

Naulan kantaan Hesari. Somalia ei muutu tai ole muuttumatta demokratiaksi tai maailman mallimaaksi hölmölän sponssaamilla pikavipeillä. Sen sijaan sekä Somalian että Suomen tulevaisuus on siitä kiinni että kaikki Somalit vihdoin kotoutuisivat Afrikan sarveen.

[Jorma M.]

Pääkirjoitus: YK-viikko korostaa Suomen risti­riitaista kehitys­politiikkaa

Presidentti Alexander Stubb korostaa globaalin etelän maiden merkitystä samaan aikaan kun pääministeri Petteri Orpon hallitus ajaa alas kehitysyhteistyötä.

Helsingin Sanomat 22.9.2024

Somalialla on suurempiakin murheita, eivätkä Suomen uhkailut kehitysavun katkaisemisella sitä hetkauta. Perussuomalaiset hakevat pisteitä peruskannattajiltaan. Joko apu Somaliaan lopetetaan tai Somalia ottaa vastaan muutaman Suomesta karkotettavan somalin. Kummankin vaihtoehdon voi esitellä voittona.

[/quote]

Minun mielestäni Suomen paska talous on perin juurin erinomainen syy lopettaa kaikki kehitysapu. Tai ainakin kaikki kehitysapu, millä ei voi kiristää vastaanottajaa. Kuten ottamaan tarpeettomia turvapaikan saaneita/hakijoita.

Persut ymmärtäkööt että sillä on kansan valtaenemmistön tuki. Vaikkei vampiristisen valtamedian tukea olisikaan.

[Roope]

Suomi ei voi tehdä yhteistyötä Venäjän nykyhallintoa tukevien maiden kanssa.

Eikös tässä päädytty jo ajat sitten sellaisiin kriteereihin, että linjanveto ei tiputa pois yhtään maata nykyisistä avunsaajista?

Lisäksi Suomi jatkossa edellyttää, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa myös vastaan kansalaisensa silloin, kun näillä ei ole vaadittavia edellytyksiä oleskella Suomessa, kansanedustaja Veijo Niemi sanoo ryhmäpuheessaan.

Mitä vielä odotetaan, kun ehto on yksinkertainen?

[Roope]

Kansan Uutiset: Tavion päätöksestä kärsivät nyt tytöt ja naiset: "Kokoomus ja RKP antavat siunauksensa perussuomalaisten rasistiselle politiikalle" 21.11.2024

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kritisoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöstä lopettaa Suomen ja Somalian kahdenvälisen kehitysyhteistyön maaohjelma. Päätöksen taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyön ehto on, että kohdemaat ottavat vastaan kansalaisiaan, kun heitä halutaan palauttaa. Honkasalo pitää linjausta ongelmallisena.

Ulkoministeriö ilmoitti päätöksestä keskiviikkona.

– Keskeyttäminen tarkoittaa, että uusia maaohjelmaa koskevia rahoituspäätöksiä ei tehdä, ennen kuin takaisinottoyhteistyössä Somalian kanssa on tapahtunut konkreettista edistystä, Tavio kertoi tiedotustilaisuudessa.

Honkasalon mielestä päätös edustaa rasistista politiikkaa.

– Ministeri Tavion päätös on jälleen kerran osoitus Orpon hallituksen tasa-arvovihamielistä politiikasta. Kokoomus ja RKP antavat siunauksensa perussuomalaisten rasistiselle politiikalle, josta tällä kertaa kärsivät naiset ja tytöt, Honkasalo sanoo.

Veronika Honkasalo ei katso tarpeelliseksi selittää, mikä päätöksessä on rasistista. En keksi mitään edes kaukaa haettua perustelua.

Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien ja Suomi on tehnyt pitkäjänteisesti kehitysyhteistyötä Somaliassa. Vuosina 2021-2024 Somalian maaohjelman painopisteitä ovat olleet muun muassa naisten ja tyttöjen lisääntymisterveys ja -oikeudet.

– Monet kehitysyhteistyön asiantuntijat pitävät kehitysyhteistyön ehdollistamista ongelmallisena, sillä siitä kärsivät juuri sellaiset väestöryhmät, joilla on vain vähän vaikutusmahdollisuuksia maansa poliittisiin päätöksiin ja konflikteihin, Honkasalo sanoo.

On somalialaisten päättäjien päätös, että mieluummin kieltäytyvät ottamasta vastaan oman maansa kansalaisia. Kehitysapulobbarit eivät ole ehdottaneet mitään vaihtoehtoista tapaa painostaa Somalian päättäjiä noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, eikä Honkasalokaan sellaisia esitä.

– Lisäksi kehitysyhteistyön sitominen palautuksiin on ristiriidassa suhteessa Suomea sitovaan ehdottomaan palautuskieltoon. Ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu, Honkasalo painottaa.

Kehitysavun ehdollistamisella ei ole mitään tekemistä palautuskiellon kanssa. Kyse on nimenomaan niistä ihmisistä, joita palautuskiellon ei katsota koskevan.

– On epäeettistä rangaista kehitysmaiden hauraimmassa asemassa olevia ihmisiä, muun muassa naisia ja tyttöjä siitä, ettei Orpon hallitus onnistu maahanmuuttovihamielisissä tavoitteissaan, Honkasalo sanoo.

On kansainvälisten sopimusten vastaista kieltäytyä vastaanottamasta oman maan kansalaisia. Muistaakseni kansanedustaja Honkasalo on vaatinut kansainvälisten sopimusten noudattamista ja niiden rikkomisesta rankaisemista.

[Uuno Nuivanen]

Kun kommarit ulisevat, jotain on tehty oikein.

[ikuturso]

Honkasalon mielestä päätös edustaa rasistista politiikkaa.

– Ministeri Tavion päätös on jälleen kerran osoitus Orpon hallituksen tasa-arvovihamielistä politiikasta. Kokoomus ja RKP antavat siunauksensa perussuomalaisten rasistiselle politiikalle, josta tällä kertaa kärsivät naiset ja tytöt, Honkasalo sanoo.

Veronika Honkasalo ei katso tarpeelliseksi selittää, mikä päätöksessä on rasistista. En keksi mitään edes kaukaa haettua perustelua.

Ja mikä siinä on sitä tasa-arvovihamielistä? Onko StKitt&Nevisille annettu saman verran kehitysapua päätä kohti kuin Somalialle? Entä Haitille, Myanmarille tai Burundille?

Tasa-arvovihamielistä on suosia joitain maita kahdenkeskisillä kehitysapuohjelmilla ja jättää loput ilman.

Jos meillä olisi oikeasti toimiva Unicef ja vastaavat, niin Suomi voisi lätkäistä puoli miljardia niille, ja sanoa että jakakaa. Jos olisi jotain kitinää siitä, mihin raha päätyy, niin kitinän voisi osoittaa Unicefille, eikä Ville Taviolle.

-i-

[Roope]

Myöskään Höblän Ingemo Lindroos ei tykkää kehitysavun ehdollistamisesta vaan pitää sitä pääkirjoituksessaan "epäloogisena".

Hbl: Ingemo Lindroos: Ologisk sannfinländsk politik kring Somalia 21.11.2024  (maksumuuri)

Lindroos pitää Tavion päätöksen tavoitetta "epäselvänä", vaikka selvästikin ymmärtää sen, millä tahtoo sanoa, että kyse on oikeasti vain perussuomalaisten pr-tempusta. Toimittaja ei ylipäätään edes mainitse, miksi omien kansalaisten vastaanotosta kieltäytyminen on Suomelle ja muille länsimaille suuri ongelma ja että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Tänä vuonna kuulemma 140 somalia (laittomasti Suomeen jättäytyneitä tuhansittain) on saanut kielteisen päätöksen, mutta toimittaja vain toteaa, että mitenkäs palautat, kun viranomaiset eivät ota vastaan.

Lindroos kierrättää aktivistiharhautusta, että ulkoministeriön Somaliassa matkustaville suomalaisille tarkoitetut matkustusvaroitukset muka koskisivat myös omaan maahansa lähetettäviä somalialaisia. Eivät koske, vaan jokaisen palautettavan tilanne arvioidaan erikseen muilla klriteereillä.

Tällaisen kovan linjan diplomatian logiikka ontuu. Auttaako heikkoa valtiota kehitysavun lopettaminen, kun sama valtio ei pysty neuvottelemaan toimivia ratkaisuja muiden maiden kanssa?

Toinen ratkaisu olisi tehdä juuri päinvastoin, tukea rakenteita niin, että maa pystyisi tulevaisuudessa ottamaan vastaan kansalaisensa.  (käännös)

Toimittajan oma logiikka ontuu, koska ei näköjään ymmärrä tilanteesta mitään. Eihän kyse ole siitä, että Somalia ei pystyisi ottamaan vastaan kansalaisiaan, vaan siitä, että se ei halua. Länsimaat ovat tukeneet somaleiden paluuta taloudellisesti, joten siitäkään ei ole jäänyt kiinni.

Perussuomalaisilla on ollut pitkä poliittinen traditio korostaa, että Suomen ei pidä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, vaan ensisijaisesti auttaa kotimaassa, jotta on vähemmän syitä paeta. Se kuulostaa hyvältä arviolta, mutta käytännössä Perusuomalaiset toimii vastoin sitä.  (käännös)

Toivottavasti kukaan perussuomalainen ei sössötä tuollaisia, sillä eihän kehitysapu vähennä turvapaikanhakua vaan päinvastoin lisää liikkuvuutta. Suomalaisen kehitysavun tavoitteeksi ei ole koskaan asetettu turvapaikanhaun vähentämistä, eikä se sitä itsekseenkään tee. Humanitaarinen apu ja pakolaisten auttaminen leireillä on muutenkin eri asia kuin ne kehityshankepuuhastelut, joiden rahoituksen lopettamisesta tässä on kyse.

Ei ole sattuma, että juuri somalit pannaan kärsimään – se on kansa, joka saa kestää kovimmista asenteista Suomessa, myös monilta perussuomalaisilta.  (käännös)

Voi itku.

Ei, ei tosiaan ole sattuma, sillä Suomen kehitysapukohde Somalia sattuu olemaan ehkä tärkein laittomia siirtolaisia Eurooppaan tuottava maa, joka edelleen kieltäytyy ottamasta vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan. Niin Irak kuin Afganistankin ovat solmineet palautussopimuksia, mutta Somalia kieltäytyy. Joten siksi juuri Somalia.

Tulee vaikutelma, että puolue on päättänyt jättää perussuomalaisen jäljen suomalaiseen politiikkaan. Se on ainoa argumentti.  (käännös)

Niin no, sitten on sellainen argumentti, että Somalian kieltäytyminen kansalaistensa vastaanotosta aiheuttaa Euroopassa valtavia kustannuksia (moninkertaisesti Somalian saama kehitysapu) ja on, kuten todettua, vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Toimittaja kyllä toteaa olevan "tärkeää", että "Suomen turvapaikkapolitiikka on uskottavaa" ja että "käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneet eivät jää Suomeen", mutta sen takaavista keinoista hän ei puhu mitään vaan vain tuomitsee kehitysavun ehdollistamisen.

[Roope]

Hyvin meni omasta mielestä, kun Urpilaisen Afrikkaan jakama vastikkeeton raha on kelvannut.

Jutta Urpilaisen työ päättyi – Näin "Mama African" tittelillä aloittanut komissaari arvioi kauttaan

EUROOPAN unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd) varoittaa EU-maita leikkaamasta unionin kehitysavusta ja ulkosuhderahoituksesta, kun ne valmistautuvat ensi vuonna alkaviin neuvotteluihin lähivuosien budjetista.

[...]

Komissaarina Urpilaisen tärkeimpiä tehtäviä on ollut valmistella ja johtaa EU:n 300 miljardin euron Global Gateway -investointiohjelmaa. Vuonna 2021 käynnistetyn ohjelman tarkoitus on ollut mullistaa EU:n kehitysapu niin, että se palvelee paremmin unionin strategisia tavoitteita ja tuo konkreettisia tuloksia.

Se oli myös EU:n vastine Kiinan Tie ja vyö -investointiohjelmalle, jolla Kiina pyrki kasvattamaan vaikutusvaltaansa kehittyvissä talouksissa, etenkin Afrikassa.

Kiinan vallan patoaminen tuli Urpilaisen tehtäväksi.

"Geopoliittisen kilpailun kiihtymisen ja Ukrainan sodan seurauksena kumppanimaat ovat joutuneet keskelle narratiivien välistä kilpailua. Sen kilpailun keskellä oli tärkeää, että myös EU:lla oli oma tarjous", Urpilainen kuvaa.

EU pyrki luomaan mallin, joka hyödyttäisi molempia osapuolia ja kytkisi investointihankkeisiin perinteisiä kehitysavun tavoitteita, esimerkiksi koulutusta ja terveyttä. Tavoitteena oli tasa-arvoisempi suhde.

"Kumppanimaat eivät halua, että heitä kohdellaan avunsaajina."

URPILAISEN mukaan EU:n malli on ainutlaatuinen ja kumppanimaiden silmissä houkutteleva. Samaan aikaan Kiinan lainoittamat investointihankkeet esimerkiksi Afrikassa ovat luoneet uusia riippuvuussuhteita ja pahentaneet entisestään maiden velkatilannetta.

[...]

Viime vuosina maahanmuutto on noussut EU:n agendan kärkeen, ja komissio on solminut naapurimaiden kanssa siirtolaissopimuksia, joissa maille luvataan investointeja vastineeksi siirtolaisuuden torjumisesta.

Global Gateway toimii juuri Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä väkiluku kasvaa nopeasti ja mistä nuoret yhä suuremmissa määrin yrittävät hakeutua Eurooppaan.

Voisiko myös Global Gatewayn kytkeä siirtolaisuuden torjumiseen?

Urpilainen ei kannata sitä, että investoinnit olisivat ehdollisia siirtolaisuuden torjumiselle. Sen sijaan investointiohjelmalla voidaan luoda parempia elämisen edellytyksiä.

"Ainoa tapa hillitä maahanmuuttoa on investoida näihin yhteiskuntiin", Urpilainen sanoo.

Helsingin Sanomat 4.12.2024

Ei sitten kukaan ole kertonut siellä Brysselissä Urpilaiselle, että kehitysapu ja investoinnit paremminkin lisäävät maahanmuuttoa, eivät hillitse sitä.

Maahanmuuttoa voidaan hillitä maahanmuuttopolitiikalla ja ehdollistamalla apu, mutta eihän sellainen ole EU:ssa tavoitteenakaan. Tuleva komissaari Henna Virkkunen ei suinkaan puhunut politiikkalinjauksessaan laittoman maahanmuuton torjumisesta vaan sen kääntämisestä laillisille reiteille. Sama haittamaahanmuutto mutta eri väylien kautta.

Myös Politico arvioi Urpilaisen kautta:

Politico: Jutta Urpilaiselle kehno arvosana

Yhdysvaltalainen Politico on antanut kouluarvosanat heille, jotka Ursula Von der Leyenin johtamassa EU-komissiossa häikäisivät, läpäisivät rimaa hipoen ja reputtivat.

Politico antoi Jutta Urpilaiselle (sd) työstään kirjainarvosanan C-, joka tarkoittaa tyydyttävää.

Lehti kehui Urpilaisen Global Gateway -investointistrategiaa, jolla rahoitetaan 300 miljardilla eurolla rakennusprojekteja muun muassa Afrikassa. Strategian tarkoituksena on vastata Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen.

Vyö ja tie -hanke on Kiinan presidentti Xi Jingpingin käsialaa. Hanke julkistettiin vuonna 2013. Sen jälkeen Kiina on sijoittanut valtavan määrän rahaa teiden, siltojen, rauta­teiden, satamien, lentokenttien sekä sairaaloiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen kaikkiaan noin 163 maassa. Kiina pyrkii hankkimaan projektilla itselleen taloudellista ja poliittista jalansijaa kymmenissä maissa.

Politico kyseenalaisti kuitenkin sen, oliko Urpilaisella riittävästi poliittista vaikutusvaltaa puolustaa Euroopan vastausta geopoliittiseen kilpailuun Euroopan rajojen sisällä tai niiden ulkopuolella.

Lehti päättää arvion toiveella siitä, että Urpilaisen seuraaja Jozef Síkela onnistuu työssä paremmin Global Gatewayn osalta.

Politicon arvion mukaan vain kolme komissaaria onnistui tehtävissään Urpilaista huonommin. Urpilainen oli kaikkiaan 27 komissaarista jaetulla 23:lla sijalla.

Ilta-Sanomat 4.12.2024

Neljänneksi huonoin, kun Politicossa tietysti vihataan Puolan ja Unkarin edustajia.

Mikähän olisikaan ollut Urpilaisen arvosana, jos 300 miljardin euron Global Gateway olisi arvioitu Politicossa rehellisesti taas uudeksi menetetyksi mahdollisuudeksi, kun apua ei ehdollistettu Euroopan etuihin esimerkiksi haittamaahanmuuton torjumisessa.

[JoKaGO]

Tuleva komissaari Henna Virkkunen ei suinkaan puhunut politiikkalinjauksessaan laittoman maahanmuuton torjumisesta vaan sen kääntämisestä laillisille reiteille.

Eli sama laulu kuin Anni Sinnemäellä reilu 10 vuotta sitten: "Paras tapa vähentää laitonta maahanmuuttoa on luoda uusia laillisia väyliä maahanmuuttajille."
Ja niinkuin minä sanon, paras tapa vähentää ylinopeuksia liikenteessä on nopeusrajoitusten poistaminen. Paras tapa vähentää rattijuoppojen määrää on nostaa promillerajoja.
Analogia.

[Uuno Nuivanen]

1. Annetaan neekereille enemmän rahaa (kuin Kiina)

2. ?

3. Profit

[Torspo]

Global Gateway hankkeesta

Eu laskee omissa luvuissaan ainoastaan ilmaisen lahjarahan kehitysavuksi, sen päälle tulevat vielä lainat, mitkä yleensä kehityshankkeissa ovat moninkertaiset lahjarahaan verrattuna.

Kiinan belt and road-hanke on puhdasta lainarahaa, millä on reaalivakuus kohdemaassa. Kiinalaiset ovat tällä mekanismilla rahoittaneet satamia, teitä, stadioneita ja muita isoja infrastruktuurihankkeita ja jäävät niiden omistajiksi jos lainoja ei makseta takaisin, lainoista peritään myös normaali korko. Euvostoliittolaisille jää vain veronkorotukset jäljelle joskun projektit kaatuvat tai rahan vastaanottaja ei maksa takaisin.

However, this view misses the point. The EU and EU countries are already the world's leading providers of official development assistance (ODA). In grant equivalent (a methodology in which only the grant elements of loans are reported, instead of their full-face values), Europe disbursed €66.8 billion in 2020, 46% of world's total (OECD, 2021). What Europe really needs is not new resources, but to use existing ones more strategically.

To further put things into perspective, between 2014 and 2018, the EU and EU countries provided around €350 billion in ODA grant equivalent (EC, 2021a, 2021b), while the Belt and Road Initiative (BRI)—against which the Global Gateway is being compared—provided around €200–€400 billion in loans, according to different estimates of the American Enterprise Institute and UNCTAD (USITC, 2021). Given that a grant represents a much bigger financial contribution than a loan, Europe's role as a donor is thus more significant than that of China or any other country.

Linkki lähteeseen vielä
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/twec.13551

[Roope]

Eli sama laulu kuin Anni Sinnemäellä reilu 10 vuotta sitten: "Paras tapa vähentää laitonta maahanmuuttoa on luoda uusia laillisia väyliä maahanmuuttajille."

Sitähän tämä käytännössä tarkoittaa ja siihen maahanmuuttopakti ja von der Leyenin kolmansien maiden kanssa kaavailemat sopimukset tähtäävät:

Virkkusen vastuualueella on myös muun muassa EU:n sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto. Komissaarin mukaan komissio pyrkii toimikaudellaan toimeenpanemaan viime keväänä hyväksytyn maahanmuuttopaketin.

– Haemme keinoja suunnata turvapaikat niille, jotka ovat turvapaikan tarpeessa ja etsimään muita maahantuloväyliä niille, jotka haluavat Eurooppaan töihin tai opiskelemaan. Tavoitteena on vähentää laitonta maahantuloa ja salakuljetuksia Euroopassa.

Yle: Virkkunen: EU tarvitsee vahvemmat sisämarkkinat teknologiainnovaatioille 27.11.2024