Kehitysapu (yhdistetty)

[Dangr]

 

[Jaska Pankkaaja]

Venäjä ja Kiina tulevat nostamaan Afrikan jaloilleen. Meidän ihmisoikeustuomarimme kutsuvat sitä kolonialismiksi tai alistamiseksi. Mutta nämä valtaavat jalansijaa Afrikassa. Kantavat voitot pois, mutta ehkä kansa saa työtä ja ruokaa.

Länsi vain kantaa ruokaa. Ja tilanne ei muutu.

-i-

Taitaa venäjä olla kovin pieni peluri Afrikassakin. Jotain alueellista gebardisuikkaa pystyvät hetken kannattelemaan mutta siihen se jää. venäjähän on taloudellinen kääpiö jolla ei ole mitään annettavaa minnekään pl luonnonvarat ja juuri niitähän Afrikka vie.

[Miniluv]

Diplomatically, Russia's overarching goal is to gain more support for its vision of a multipolar world order based on weakened Western influence.

The fallout from the war in Ukraine has revealed diplomatic fault lines. Analysts say the West needs to pursue more equal partnerships with African countries.

Venäjähän on tietysti paskin aina ja kaikkialla, mutta mielenkiintoinen logiikka: lännen on taisteltava vaikutusvaltansa vähentymistä vastaan Afrikassa vähentämällä vaikutusvaltaansa.

https://www.cfr.org/backgrounder/russias-growing-footprint-africa

[Lalli IsoTalo]

^Mikä muu länsimaita Afrikassa kiinnostaa kuin öljy, timantit ja muut luonnonvarat?

Kuulin jostain lähteestä, että Kiina ostaisi Afrikasta halvalla viljelysmaata, ja että tyhmien kauppojensa seurauksena afrikkalaiset lähtisivät, viimeisenä keinonaan, rynnimään Eurooppaan. Tiedä nyt sitten miten todennäköistä sekään sitten olisi, että Saharan eteläpuolelta mihinkään pääsisivät.

[Niobium]

Ainoa toimiva ja hyväksyttävä kehitysavun muoto on sellainen missä joku / jotkut ottavat omaksi asiakseen ja omalla kustannuksella ja lähtevät opettamaan asioita niille paikallisille. Kuten Tansaniassa oli Morogorossa paljon suomalaisia eläkeläisiä opettamassa kangaspuilla kutomista ja muita käsitöitä. Siis naiset, miehet olivat enemmänkin halvan oluen perään.

Kyllä sekin onnistuu, olut ja kangaspuut.

Todistetusti. Koulussa oli ilta-aikaisin mahdollista tehdä omia hommia ja vapaita puita oli paljon.

Sisko meinasi tippua tuolilta kun kerroin, että tämän pöytäliinan valmistamisessa loimen luomisesta lähtien aina viimeistelyyn saakka en ollut hetkeäkään selvin päin.

Murtotoimikasta, no. 8 pellava-aivinaa. Eikä ainuttakaan virhettä.

Meillä oli tyttöjen kanssa mukavaa iltaisin ja viikonloppuisin. Joskus heräsin jostain muualta, kuin poikien asuntolasta.

[FadeAway]

Ehdotelma
Nyt valtion budjetti on -15% miinuksella ja velkaantuminen huimaa.
Ei kehitysapua voi maksaa. Laki tasosta, jolla kehitysapua voi edes harkita.
Nyt kehitysapuun törsätään yli 200€/suomalainen vuodessa. Jatkossa jokainen voi itse veroilmoitukseen rastittaa, vaikka 0-2% lisäveron , joka ohjataan kehitysapuun.
Apukohteita vähennetään ja lisätään tulosvaatimus, jos ei kehitystä tule. Ei tule apua. Ehkä yhteistyöyrityksiä, jotka hyödyttää myös Suomea.
Tehostetaan eri järjestöjen ja yhdistysten toimintaa. Nyt sirpaleinen kenttä. Rahoja törsätään, jotta budjetti saadaan käytettyä ja haettua lisää.

[HDRisto]

Pohjois-Tansaniassa, Arushan lähellä törmäsimme melko ihmeelliseen kuormaan. Musta nuori kaveri ajoi Valmetilla ja kärryllä oli muutama lammas, kanoja häkissä ja pari keskikokoisia sikoja. Ja keskellä jakkaralla istui joulupukinpartainen valkoinen mies, pieni possu kainalossa. Pitihän tietenkin ottaa selvää mikä ihmeen äijä tämä sitten on. Kertoi olevansa Itä-Suomesta, kyllästyneensä joutenoloon ja kun rahaa oli, niin vuokrasi maatilan Arushan läheltä. Ensin oli kaikki mennyt päin P:tä kunnes heppu oli lähettänyt pari viisaampaa ja ahkerampaa mustaa alkuasukasta Suomeen jonkinlaiseen maamieskouluun. Kaverit olivat neropatteina selvinneet hyvin ja tajunneet idean, nyt olivat työnjohtajina ja hyvin menee. Ukko kertoi että kun heillä ote alkaa lipsumaan niin vähän raippaa persuksille niin muistuu mieleen kuka on tilan pomo ja kuka maksoi koulut.

[HDRisto]

^Mikä muu länsimaita Afrikassa kiinnostaa kuin öljy, timantit ja muut luonnonvarat?

Kuulin jostain lähteestä, että Kiina ostaisi Afrikasta halvalla viljelysmaata, ja että tyhmien kauppojensa seurauksena afrikkalaiset lähtisivät, viimeisenä keinonaan, rynnimään Eurooppaan. Tiedä nyt sitten miten todennäköistä sekään sitten olisi, että Saharan eteläpuolelta mihinkään pääsisivät.

Pitää paikkansa. Pari kollegaa oli valvojana sellaisessa öljyputkiprojektissa. Ja heitä taas valvoi kiinalaisten armeija. Missäs sitten nämä sata-jos-ei-tuhatlukuiset militantit asuivat?. Ostetulla h-vetin suurella maatilalla josta saivat sitten kaiken syötävän. Ne alkuasukkaat joita ei työ kiinnostanut, lampsivat rannikolle ja sieltä veneellä Cap Verdelle, Kanarialle ja Marokkoon. Sieltä onkin enää pikku keikaus niin on Euroopassa.

[JoKaGO]

Nyt kehitysapuun törsätään yli 200€/suomalainen vuodessa. Jatkossa jokainen voi itse veroilmoitukseen rastittaa, vaikka 0-2% lisäveron , joka ohjataan kehitysapuun

Tähän disclaimer: Ei koske julkisen puolen verovelvollisia, heidän veronsa pitää jäädä Suomeen. Vain yksityisen sektorin verovelvolliset saisivat halutessaan toimia noin.

[Lalli IsoTalo]

Tuo alla mainittu blogi on turhan pitkä tähän viestiin sisällytettäväksi.

Pauli Vahtera Vantaalla

Innostuin kirjoittamaan kehitysavusta ja niillä rakennetuista huusseista blogin.
https://www.vahtera.blog/post/kehitysaputy%C3%B6ntekij%C3%A4t-itkev%C3%A4t-omia-ty%C3%B6paikkojaan-suomessa

Kehitysapua 2 %:n korolla laskettuna on vuosina 1990-2024 maksettu 35,2 miljardia euroa. Kehitysavun osuus valtionvelasta on 22 %.

Jutussa kerron mihin rahoja käytetään. Yksi esimerkki kehitysaputyöntekijöiden hulppeasta elämästä Afrikassa.

"Ambomaalla Lähetysseura työllisti useampia henkilöitä. Vetäjänä oli aviopari. Heillä oli 11 huoneen omakotitalo, maasturi ja pakettiauto, toisella yksinelävällä 7 huoneen talo ja auto. Pihassa rakennus, jossa sauna ja uima-allas. Molemmilla siivooja, pyykinpesijä, puutarhuri, remonttimies, ja pariskunnan pojalla koulunkäyntiavustaja Suomesta. Pariskunnan Suomen koti vuokralla."
...
Suomi on velkaantunut vuodesta 1990 joka vuosi muutamaa vähäistä poikkeusta lukuunottamatta. Samaan aikaan on myyty valtion omaisuutta yli 20 miljardilla eurolla. Kehitysapua 2 %:n korolla laskettuna on tuona aikana maksettu 35,2 miljardia euroa. Kehitysavun osuus valtionvelasta on 22 %.

...

Eeva-Liisa Sjöholm
- "Avustus"organisaatiot keräävät rahaa avustus-sanaan vetoamalla. Antaja kokee antaessaan olevansa nk. hyvä ihminen. Auttamisen tähtihetki, kun luovut rahastasi, omatunto kiittää, se on täytetty. Antaja ei saa koskaan tietää mihin rahat käytetään.

Avustustyöntekijät elävät kohdemaissa todella rikkaasti. Täysi ylläpito ja palkka omasta organisaatiosta. Kotosuomen asunto vuokralla.

Hyvin kotimaan työntekijöilläkin menee. Hyvä palkka ja hyvät luontaisedut, mm. käyvät organisaationsa kustannuksella avustettavissa maissa katsastelemassa, eli työmatkalla tai jopa lomalla. Pauli Vahtera Vantaalla kirjoittaa just oikein, kehitysaputyöntekijät itkevät omia työpaikkojaan. Yhteiskunnan siivelläelely loppuu. Sietääkin loppua. Sanon taas sen mitä ennenkin. Jos annetuilla rahoilla ei olla saatu kehitystä ja kohennusta kohdemaissa, sitä ei saada milloinkaan. Noilla rahoilla ylläpidetään lukuisia organisaatioita that's it.
Sama koskee lähetysapuorganisaatioita.
...

Tarmo Rahkonen

- Iso osa noista työntekijöistä on naisia jotka lähtevät Afrikkaan ja tuovat tullessaan mustan miehen joka eroaa naisesta heti, kun oleskeluluvat ovat kunnossa. Jälkeen jää ainakin yksi puolimusta lapsi joka sitten valittaa rasismia lopun ikänsä. Se suomalainen mieskin kelpaa tuolla afrikkalaisen ex-puolisolle sitten.
...

Kuvassa kansanedustajien kehitysyhteistyöjärjestö Demo Finland Keniassa.

[Lalli IsoTalo]

PASKAHOMMA -  pieni osa Vahteran kirjoituksesta:

Huussien rakentaminen Afrikkaan

Kirjoitin 2010 Iltalehteen jutun huusseista "Vippaaminen on sitten loppu"

Esimerkki kehitysapukohteesta, johon on käytetty ainakin 800.000 euroa.

Tohtori Eero Paloheimo kirjoitti hauskasti "Minun Afrikkani" kirjassaan ruotsalaisista huussien rakentajista Afrikassa. Monen vuoden projektin tuloksena saadut huussit ovat käyttämättä, koska avain on annettu kylän vanhimmalle, jolta avain olisi haettava huussiin menemiseksi.

Kyläläiset eivät käyttäneet huussejaan, koska avaimen haun takia he eivät ehtisi ajoissa tarpeilleen. Pidin tätä yhtenä hulluimmista kehitysapurahan haaskaustavoista ja ajattelin, että ovatpa ruotsalaiset hulluja.

Itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkimainingit osoittivat, että suomalaiset osaavat panna paremmaksi. Ulkoministeriö on kaatanut rahaa käymäläseura Huussin projekteihin suokuokalla. Lusakaan Sambiaan on annettu kolmessa vuodessa 168.315 euroa, Sambiaan yleisesti kuudessa vuodessa 318.465 euroa, ja Swasimaahan kuudessa vuodessa 294.950 euroa. On huomattava että miljoona euroa jossain Sambiassa tarkoittaa ostovoimaltaan kymmeniä miljoonia euroja.

Projektin suomalaiset toteuttajat elävät Afrikassa kuin kuninkaat ja kuningattaret. Huussienkin pitää olla kuin pikkupalatseja, koska yhden rakentamiseen on käytetty keskimäärin 14.000 euroa. Suomalaisten intressissä ei tietenkään ole tehdä itseään tarpeettomiksi, minkä näin yksinkertaisen teknologian yhteydessä luulisi tapahtuvan ensimmäisen mallihuussin rakentamisen jälkeen.

On afrikkalaisten aliarvioimista (siis rasismia) lähteä sinne rakentamaan huusseja. Afrikassa on toki vielä ihmisiä, jotka kaivavat pienen kuopan tarpeilleen ja peittävät sen homman jälkeen.

Paljon on Suomen kesämökkien puuceeiden kaltaisia rakennelmia, ja sitten on vesivessoja. Afrikkalaiset pesevät käsiään usein, joskus matkoillani tuntui että aina oltiin pesemässä käsiä.

Afrikkalaiset hoitavat tarpeensa hienotunteisesti, eikä tarpeilla käynnistä tehdä sellaista numeroa kuin Suomessa.

Afrikkalainen on myös kekseliäs. He saavat vettä mitä moninaisimmilla keinoilla. Kun tilalle viedään länsimainen teknologia ja porakaivot, tuhotaan luontaiset menetelmät ja luovuus sekä ihmisten itsetunto. Näin me teemme kehitysavun nimissä ihmisistä avuttomia, jotta voimme auttaa isolla rahalla (=elää itse kehitysapuvaroilla) vuosikymmenestä toiseen.

Kaikki rahan tuhlaaminen on helppo perustella hienoilla sanoilla. Svasimaan huussien tavoitteena on "Parantaa sanitaatiohygieniaa, lisätä ja tehostaa kompostointia ja kotiviljelyä, kohentaa ympäristön tilaa sekä parantaa naisten ja nuorten asemaa."

Varsin opettavainen tarina siitä kuinka Suomen valtava valtionvelka on syntynyt. Kaikki haluavat lisää, eikä kukaan luovuta eurostakaan.

Alkuihminen on lähtenyt Afrikasta. On se kumma, jos tällaista perusasiaa kuten paskalla käymistä siellä ei osattaisi ilman länsimaisen arkkitehdin, hygieniakonsultin, rakennusinsinöörin ja veronmaksajan apua. Itse asiassa siellä osataan paremmin kuin meillä. Masaimaassa vierailin kodeissa, jotka oli käsin rakennettu lehmänpaskasta, joka kerättiin huolella talteen. Suomessa tällainen talo olisi Kiasman vetonaula ja miljoonien arvoinen taideteos.

Huussirahat ovat esimerkki siitä, kuinka ulkoministeriöllä on liikaa rahaa tuhlattavaksi. Kun järkeviä kohteita ei ole riittävästi, puuhastellaan kaikenlaisten turhien hankkeiden kanssa vuosikausien ajan. Jos rahaa ei poltettaisi, sitä ei seuraavan vuoden talousarvioon saataisi entisessä määrin. Ja kun on helppoa rahaa jaossa, sinne tiensä löytävät kaikenlaiset helpon rahan metsästäjät. Joskus motivaationa voi olla perheen matkustelu Lusakan ja Helsingin väliä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.

Iltasanomat kirjoitti 13 vuotta myöhemmin, että "luotettu pitkäaikainen työntekijä ja Sambian toiminnoista vastannut projektipäällikkö on käyttänyt varoja yli valtuuksien". Syyskuussa 2023 yhdistys purki projektipäällikön työsopimuksen ja teki poliisille rikosilmoituksen asiassa. Taisi olla juuri se huussiasiantuntija, joka riemastui itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen.

Paavo Lipponenkin lähti huussirahan metsästykseen

Entiselle pääministerille ei riittänyt Venäjältä saadut konsultointikorruptio-miljoonat. Lipposen toinen yhtiö Protagon Consulting lähti Afrikkaan konsultoimaan vettä ja jätettä. Yhtiö sai ulkoministeriöltä 2020 tukea 109.000 euroa tarkoituksena tehdä konteista huusseja.

Yhtään huussia yhtiö ei myynyt, mutta ulkoministeriön rahat se hassasi taivaan tuuliin.

[Lalli IsoTalo]

Lisää Vahteran kehitysapua-asiaa ketjussa Orpon hallitus: https://hommaforum.org/index.php/topic,134283.msg3559951.html#msg3559951

[Betonikostaja]

Kehitysapu on ehkä suurinta haaskausta, mihin Suomi rahaa käyttää. Afrikkaan on kaadettu rahaa jo vuosikymmeniä, eikä siellä mikään muutu. Neekerit pysyvät neekereinä ja kehitysmaat kehitysmaina, paitsi että tuota rikkautta saadaan nykyään tuontitavaranakin.

Parasta olisi, että Suomi ei olisi missään tekemisissä Afrikan tai afrikkalaisten kanssa, koska mitään hyvää sieltä ei ole koskaan tullut, pelkkiä kuluja ja rasitusta.

[Dangr]

 

[Tuomas Tähti]

Hallitusneuvotteluissa sovittiin viime vuonna, että kehitysyhteistyöstä leikataan vaalikauden aikana yhteensä 1 030 miljoonaa euroa.

Viime kuussa olleen kehysriihen myötä leikkaussumma on kasvanut jo 1 270 miljoonaan euroon.

Suomen Uutiset uutisoi tänään laskutoimituksesta:

toukokuu 09, 2024  8:00

Ministeri Tavio: Kehitysyhteistyöstä leikataan 1 270 miljoonaa

Hallitusohjelmaan kirjattiin alun perin 1 030 miljoonan euron säästöt varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä. Merkittävänä osana näitä hallitusohjelman mukaisia säästöjä Suomi lakkauttaa kehitysyhteistyön maaohjelmat neljässä maassa: Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa.

Tämän vuoden huhtikuussa hallituksen kehysriihessä päätettiin säästää kehitysyhteistyöstä vaalikauden jäljellä olevina vuosina yhteensä 150 miljoonaa euroa lisää, minkä päälle hallitusohjelman mukaisia säästöjä aikaistetaan 75 miljoonalla eurolla ja kehityssijoituslaitos Finnfundin pääomitus puolitetaan, mistä saadaan 15 miljoonan euron säästö.

– Kehysriihen päätös siitä, että säästöjä aikaistetaan lähivuosina, tarkoittaa käytännössä 75 miljoonan euron lisäsäästöjä, koska aikaistusta ei kompensoida myöhempinä vuosina pienemmillä säästöillä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoo.

– Hallituksen päätösten myötä yhteenlaskettu säästö koko vaalikaudella on 1 270 miljoonaa euroa. Luvussa on laskettu yhteen hallitusohjelman kirjaukset sekä huhtikuun kehysriihen päätökset, eli 1030 + 150 + 75 + 15 miljoonaa euroa.

[...]

Lainatun tekstin lähde:
https://www.suomenuutiset.fi/ministeri-tavio-kehitysyhteistyosta-leikataan-1-270-miljoonaa/ (luettu 9.5.2024)

[Roope]

Hallitusneuvotteluissa sovittiin viime vuonna, että kehitysyhteistyöstä leikataan vaalikauden aikana yhteensä 1 030 miljoonaa euroa.

Viime kuussa olleen kehysriihen myötä leikkaussumma on kasvanut jo 1 270 miljoonaan euroon.
...
Lainatun tekstin lähde:
https://www.suomenuutiset.fi/ministeri-tavio-kehitysyhteistyosta-leikataan-1-270-miljoonaa/ (luettu 9.5.2024)

– Hallituksen päätösten myötä yhteenlaskettu säästö koko vaalikaudella on 1 270 miljoonaa euroa. Luvussa on laskettu yhteen hallitusohjelman kirjaukset sekä huhtikuun kehysriihen päätökset, eli 1030 + 150 + 75 + 15 miljoonaa euroa.
...
Ulkoministeriössä laaditaan kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa edistämään tätä työtä. Lisäksi Suomen taloudellista apua muille maille kohdennetaan uudistetulla tavalla, sillä Ukrainan tukemiselle on valtion budjetissa avattu uusi momentti.

Kun osa uutisessa mainituista 1 270 miljoonan euron säästöistä on saatu aikaan kohdentamalla entiset kehitysapurahat Ukrainalle uuden momentin kautta, niin mitä kautta suomalaiset siinä säästävät?

[Näkkileipä]

Kehitysapu pitäisi laittaa täysin hyväntekeväisyys järjestöjen vastuulle, ilman valtion rahoitusta ja vasta sitten nähdään kuinka monta Hyviä Ihmisiä oikeasti on kun lahjoitukset ovat nimettömiä. En nimittäin usko että tuolla tavalla kerättäisiin riittävästi rahoitusta kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi.

[Uuno Nuivanen]

En nimittäin usko että tuolla tavalla kerättäisiin riittävästi rahoitusta kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Ei niitä ongelmia rahalla ratkaista, mutta ostetaan hyvää mieltä ja suojatyöpaikkoja puoluetovereille.

[Roope]

Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Suomen turvallisuus edellyttää yhtenäistä Eurooppaa

[...]

Toinen keskeinen turvallisuuskysymys on vahvemman suhteen luominen globaaliin etelään. Meille Putinin sota Ukrainassa on todella iso asia, mutta länsimaiden ulkopuolella ei ole ollenkaan samalla tavalla selvää, miksi siitä pitäisi välittää tai miksi vastustaa juuri Venäjää. Suhde Euroopan valtoihin ei aina ole kaikkein lämpimin. Suomella ei ole historiaa siirtomaavaltana, mutta monilla Euroopan keskeisillä mailla on. Suhde on usein vaikea puolin ja toisin. Siksi juuri me voisimme olla suunnannäyttäjiä ajattelutavassa, jossa etenkin Afrikan maihin suhtaudutaan tasaveroisina kumppaneina, joiden näkökulmia myös kuunnellaan.

Keskustelun fokus ei pitäisi olla, annammeko kehitysapua vai emmekö anna tai otammeko siirtolaisia vai emmekö ota. Nämä ovat ylhäältäpäin katsovia näkökulmia. Oikea kysymys on, mitä globaalin etelän maat meiltä toivovat ja miten voimme vastata siihen. Ja vastineeksi toivomme että he tukevat meitä moninapaiseksi ja epävakaaksi muuttuvassa maailmassa.

Tämänhetkiselle Suomen hallitukselle nämä ovat vaikeita avauksia. Sekä Kokoomus että Perussuomalaiset ovat olleet hyvin kriittisiä yhteisvelan suhteen ja etenkin Perussuomalaisille ajatus afrikkalaisten kunnioittamisesta on epäilemättä hankala. Tässä tarvitaan sitä suomalaista pragmaattisuutta!

Otso Kivekäs 9.5.2024

Ja kun Kivekäs kirjoittaa, ettei pitäisi keskustella siitä, lähetämmekö rahamme Afrikkaan tai kutsummeko Afrikan kylään, hän tarkoittaa, että nämä pitää hyväksyä ilman vastaväitteitä, koska Kivekkäällä ei ole esittää asioiden puolesta argumentteja.

Kiinnostuin, mitä Kivekäs oikein tarkoittaa Suomen ja EU:n suhteella "globaaliin etelään" eli käytännössä Afrikkaan turvallisuuskysymyksenä, jonka osia ovat kehitysapu ja siirtolaisuus, mutta en löytänyt mitään. Ilmeisesti Kivekkään äärinaiivi käsitys on yksinkertaisesti se, että turvallisuutemme paranee, kun kunnioitamme afrikkalaisia lähettämällä heille rahaa ja ottamalla vastaan väestöräjähdyksen ylijäämää ilman kenenkään vastalauseita. Ei aavistustakaan, millä logiikalla tämä on toimivinaan.

[F1nka]

^Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla yksityiskohtia siitä, miten globaali etelä konkreettisesti voisi tukea Eurooppaa ja eurooppalaisia.

[Uuno Nuivanen]

^Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla yksityiskohtia siitä, miten globaali etelä konkreettisesti voisi tukea Eurooppaa ja eurooppalaisia.

Toimittamalla Eurooppaan loputtomasti ihmisiä. Mitä enemmän meillä on neekereitä ja lähi-itäläisiä elättinä, sitä vauraampia ja hyvinvoivempia olemme, etkö tajua? 

Ei se mitään, en minäkään.

[Luotsi]

Ei aavistustakaan, millä logiikalla tämä on toimivinaan.

Vihreällä logiikalla. Ulkopuolisille tämä voi näyttäytyä sekopäisyydeltä, mutta hepä eivät olekaan kokeneet sitä kosmisen oikeassaolemisen tunnettä joka tuon kaiken takana piilee!

[sakarit]

^Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla yksityiskohtia siitä, miten globaali etelä konkreettisesti voisi tukea Eurooppaa ja eurooppalaisia.

Otso Kivekäs on hieman oikeassa, mutta kritiikin kohde on väärä ilmeisen tarkoituksella. Kyllä hän tietää ns. globaalin etelän, esim. afrikan valtioiden, haluavan EU:n kanssa vapaakauppaa, mutta jättää tämän sanomatta. Heidän tuotteensa olisivat lähinnä maataloudesta, mutta EU torppaa vientipyrkimyksiä suojatakseen omaa tuotantoaan. Öljy, metallit yms. kelpaa kyllä EU:lle oikein hyvin

[Roope]

Komissaari Urpilainen varoittaa eristämästä Eurooppaa, kun puolustusta vahvistetaan

Komissaari lyttää tavoitteet, joissa kehitysapu kytkettäisiin palautussopimuksiin.

Yle 3.6.2024

Komissaari Urpilaisella on varmaan hirmuisen pätevät perustelut lyttäämiselleen. Muuhan olisi noloa.

EU-komissaari Jutta Urpilainen pitää vahingollisena tai jopa mahdottomana, mikäli kehitysyhteistyötä ja Euroopan yhteistyöprojekteja globaalissa etelässä ryhdyttäisiin kytkemään maiden haluun vastaanottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

"En pidä sitä realistisena tai myöskään toimivana", hän sanoo.

Niin, ne perustelut, kun minusta kehitysavun ehdollistaminen olisi hyvinkin toimiva ratkaisu.

Realistisuus taas on kiinni vain poliittisesta tahdosta, ja ymmärrän kyllä, että satojen miljardien vastikkeettomien eurojen jakamisen lopettamisen tielle saattaa ilmaantua monia esteitä.

Euroopan yhteinen huoli on turvallisuusvaje, vaikka näkemys sen luonteesta eroaa eri puolilla maanosaa.

Samaan aikaan muodissa ovat politiikkavirtaukset, jossa esimerkiksi globaalin etelän avustamisen tai yhteistyön hyötyjä käsitellään yhä kriittisemmin. Laitaoikeiston lisäksi myös keskustaoikeistossa kysytään nyt yhä useammin, mitä Euroopan pitäisi saada vastineeksi panostuksistaan kehittyvissä maissa.

Urpilaisen mukaan osa turvallisuusvajeesta on luonteeltaan sellaista, että sen ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Hänestä olisi tärkeää, että sotilaallisen puolustuksen lisäksi investoidaan kansainväliseen yhteistyöhön.

"Jotta me vältämme sellaisen tulevaisuuden, jossa Eurooppa olisi ehkä 5–10 vuoden päästä puolustuksellisesti vahvempi, mutta geopoliittisesti paljon eristäytyneempi."

Selväkielellä komissaari Urpilainen puolustaa tässä etenkin Afrikan maiden lahjomista eli korruptiota, jotta siellä ajateltaisiin myönteisemmin Euroopasta. En keksi, mitä konkreettista hyötyä tällä saavutetaan.

Urpilainen ennustaa seurauksia, jos eurooppalaiset maat karsivat diplomaattista edustustoverkkoa, kehitysyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä kumppanuuksia.

"Joku muu ottaa välittömästi sen paikan, koska tämä geopoliittinen kilpailu on niin kovaa. Ja sen takia pitää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen."

Mikään muu maa ei ota Euroopan paikkaa vastikkeettomassa lahjomisessa. Kiina ja Venäjä asettavat rahoitukselleen kovat ehdot.

On umpihullu ajatus, että voittaisimme geopoliittisen kilpailun kylvämällä mahdollisimman paljon vastikkeetonta (velka)rahaa ympäri maailmaa.

Toinenkin Urpilaisen huoli liittyy samaan pohjavirtaan, joskin eri näkökulmasta. Kyse on tavasta, jolla diplomaattisia suhteita haluttaisiin nyt yhä useammin hoitaa.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Afrikassa ovat läsnä kaikki kansainväliset toimijat: Yhdysvallat, Eurooppa, Kiina, Turkki, Persianlahden maat sekä keskenään kilpailevia afrikkalaisia maita ja Venäjä. Siksi ajatus kansainvälisen yhteistyön kytkemisestä esimerkiksi kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden vastaanottamiseen ei ole hänen mielestään realismia.

"Siellä on niin paljon muita toimijoita, jotka pystyvät saman tien tulemaan siihen ja tarjoamaan heille jotain muuta yhteistyötä."

Tarjoamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen tilalle mitä? Lahjomaan valtiot, etteivät ne ottaisi turvapaikanhakijoita Euroopasta ja siten vesittäisi Venäjän EU:n itärajan hybridioperaatiota? Siltä kieltämättä tuntuu, kun katsoo Ison-Britannian Ruanda-hankkeen kustannuksia.

Osa voi yhä muistaa Urpilaisen presidentinvaalikampanjasta laskelmat, joiden mukaan Afrikassa on 25 vuoden päästä väkeä kuusi kertaa Euroopan verran.

"Ei ole sellaista mekanismia tai muuria, jolla me pysäytämme maahanmuuton tuohon Välimerelle, jos ne 2 500 miljoonaa ihmistä päättävät sieltä lähteä."

Huvittava väite, kun Välimeren laittoman liikenteen lopettamiseen ei tosiaan tarvita muuta kuin Ruanda-mallin toteuttaminen. Tänne ei tulla, jos kaikki palautetaan automaattisesti takaisin omalle mantereelleen. Teknisesti se on täysin triviaali harjoitus.

[Caucasian]

Mene Ruandaan, suoraan Ruandaan, kulkematta lähtöruudun kautta!

Yksinkertainen ratkaisu lopunperin yksinkertaiseen ongelmaan.

[Lalli IsoTalo]

Mene Ruandaan, suoraan Ruandaan, kulkematta lähtöruudun kautta!

Yksinkertainen ratkaisu lopunperin yksinkertaiseen ongelmaan.

Jeps. Jos sallit, kehittelen vähän ideaa:

Mene suoraan Ruandaan kulkematta välillä Hölmölän kautta!

Paras ratkaisu n-ongelmaan on olla osallistumatta siihen.

Maailmanhalaajien luomia ongelmia ei voi ratkaista maailmanhalaajien menetelmillä, koska heillä on uusi moniongelma jokaiseen ratkaisuun.

[Roope]

Samaan aikaan meille tuutataan kahta keskenään ristiriitaista narratiivia.

1. Vastustatko (kouluttamattomien afrikkalaisnuorten) maahanmuuttoa? Anna sitten rahaa.
2. Haluatko rahaa? Älä sitten vastusta (kouluttamattomien afrikkalaisnuorten) maahanmuuttoa.

Tällä kertaa meidän pitäisi antaa rahaa itsensä pahasti velkaannuttaneille Afrikan maille, koska muuten "monet nuoret afrikkalaiset lähtevät etsimään parempaa tulevaisuutta" Euroopasta, kuten Aalto-yliopiston kehitys­talous­tieteen työelämä­professori uhkailee.

20 maata horjuu vararikon partaalla, eikä siitä puhu Euroopassa juuri kukaan

Korkojen nousu oli monelle eteläisen Afrikan maalle viimeinen tippa. Arviolta noin 20 valtiota horjuu vararikon partaalla tai on jo ajautunut velkakriisiin.

[...]

Talouden koronakriisi sysäsi Saharan eteläpuolisen Afrikan ensimmäiseen taantumaan neljännesvuosisataan. Maat elvyttivät talouksiaan velalla, mutta toisin kuin länsimaille, Afrikan maille koronaelvytyksen myötä kasvaneet velkasuhteet muodostivat todellisen ongelman.

Köyhät maat olivat 2010-luvun kuluessa kasanneet itselleen velkaa taakaksi asti, mutta koronapandemiaan saakka niiden viemien raaka-aineiden kallistuminen ja talouskasvu olivat pitäneet maita pinnalla. Taantumassa velkalaivat alkoivatkin sitten upota.

Ensimmäisenä velka-ahdinkoon ajautui sisämaavaltio Sambia. Useiden muiden eteläisen Afrikan maiden velkaongelmat kärjistyivät kriiseiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta Sambian ei onnistunut sinnitellä edes vuoden 2022 helmikuulle.

SAMBIA on kolme viime vuotta neuvotellut neuvottelemasta päästyään. Maa on käynyt neuvotteluita lukuisten velkojiensa kanssa noustakseen maksukyvyttömyydestä, johon se vajosi vuoden 2020 marraskuussa.

Neuvottelurupeama alkaa vähitellen olla loppusuoralla. Sambia on tähän mennessä saanut järjesteltyä runsaasta 18 miljardin dollarin ulkomaanvelastaan uudelleen 13,4 miljardia dollaria. Maan tarvitsee enää sopia helpotuksista loppujen 3,3 miljardin dollarin osalta.

Ulkomaisen velan määrä nousi Sambiassa vuosien 2008–2018 välillä yli 500 prosenttia. Vuonna 2020 Sambian velkasuhde, eli velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, oli 140 prosenttia. Maksukyvyttömyyteen maa ajautui, kun se ei kyennyt maksamaan yli 40 miljoonan dollarin lainaerää yksityisille velkojilleen.

Siinä missä Sambia näkee jo valoa pitkän tunnelin päässä, moni muu Saharan eteläpuolisen Afrikan maista on vasta valmistautumassa kokemaan saman kuin Sambia. Tällä hetkellä noin 20 eteläisen Afrikan maata joko horjuu velkakriisin partaalla tai jo on velkakriisissä.

[...]

Nykyisen velkakriisin historia alkaa 2010-luvulta, jolloin rahoituksen saaminen oli Saharan eteläpuolisen Afrikan huolista vähäisin. Maihin miltei tulvi lainarahaa.

KANSAINVÄLISEN valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin esittelemän HIPC-aloitteen myötä niin Sambia kuin monet muut köyhät Afrikan maat vapautuivat 2000-luvulla veloista, joita niille oli kasautunut 1980-luvulta lähtien. Samalla maille avautui ensimmäistä kertaa avautunut pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.

Talouskasvun ja raaka-aineiden kallistumisen rohkaisemana moni eteläisen Afrikan maa myös uskaltautui hakemaan rahoitusta markkinoilta.

Yksityiset pankit, rahastot ja velkakirjasijoittajat eivät niin ikään arkailleet rahoitusta myöntäessään. 2010-luvulla Afrikka nimittäin näytti tarjoavan rahoille Euroopan ja Yhdysvaltojen hiipuvia talouksia parempaa tuottoa.

Lisäksi Kiina oli löytänyt tiensä Afrikkaan. Se oli alkanut antaa eteläisen Afrikan maille lainoja jo 2000-luvun alussa, ja kun maa vuonna 2013 käynnisti Vyö ja tie -hankkeensa, Afrikan valtiot alkoivat saada Kiinalta rahoitusta etenkin infrastruktuuriprojekteihinsa.

[...]

Lainoja on otettu Sambian kehityksen kannalta sinällään tärkeisiin tarkoituksiin, mutta velanotto ei ole Halisen mukaan ollut kovinkaan järjestelmällistä.

"Parlamentaarisen kontrollin puutteen takia lainanotto on ollut hallitsematonta. Sambia velkaantui vähän sieltä täältä, ja lopulta maalle olikin kertynyt aika iso velkapotti."

[...]

"Silloin kävi ilmi, että Sambia oli koonnut ulkomaanvelkansa useista pienistä puroista", Halinen kertoo.

"Velkaa ei ollut ottanut yksin vain valtio, vaan velkaa olivat ottaneet myös valtionyhtiöt. Sambia ei ollut välttämättä edes ollut tietoinen kaikista lainoista, joita sen valtionyhtiöt olivat ottaneet."

[...]

AALTO-YLIOPISTON kehitys­talous­tieteen työelämä­professorilla Ritva Reinikalla on tähän juttuun liittyen yksi toive.

"Ethän nyt kirjoita Afrikan maita syyllistävää juttua, kuinka ne ovat taas velkakriisissä, vaikka kriisien piti olla Afrikassa taakse jäänyttä aikaa?" hän kysyy toimittajalta heti haastattelun aluksi.

Ja sitten hän jatkaa:

"Totta kai Afrikan maissa esiintyy yhä korruptiota, ja monet hallitukset ovat tehneet huonoa talouspolitiikkaa. Lainatkaan eivät välttämättä ole aina ohjautuneet kaikkein tuottavimpiin kohteisiin. Samalla Afrikassa on kuitenkin saatu valtavasti aikaan sillä rahalla, mitä maat ovat saaneet, ja afrikkalaiset ovat paiskineet kovasti töitä kehityksen eteen."

[...]

REINIKAN mielestä rahoitusta myös pitäisi velkakriisistä huolimatta edelleen lisätä Afrikalle. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä kahdesta syystä.

"Ensinnäkin maapallon väestönkasvu keskittyy tulevaisuudessa lähinnä Afrikkaan. Maat tarvitsevat investointeja niin infrastruktuuriin kuin inhimilliseen pääomaan."

"Toiseksi ilmastonmuutos koettelee Afrikkaa koko ajan kovemmin. Ilman hillintä- ja sopeutumistoimiin tehtäviä investointeja elinehdot Afrikassa heikkenevät entistä rajummin."

Toisin kuin vuosituhannen alussa, tällä kertaa Saharan eteläpuolinen Afrikka tuntuu jääneen jokseenkin yksin velkaongelmiensa kanssa. Maailman huomio on nyt koko lailla muualla – Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Afrikan jättäminen onnensa nojaan olisi ennen muuta lyhytnäköistä, Reinikka sanoo.

"Euroopalla ja Afrikalla on kohtalonyhteys, hieman samaan tapaan kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikalla. Jos maiden taloudet ja elinolosuhteet eivät kannattele Afrikassa tapahtuvaa väestönkasvua, Eurooppa on se paikka, josta monet nuoret afrikkalaiset lähtevät etsimään parempaa tulevaisuutta."

Helsingin Sanomat 9.6.2024

On erittäin epätodennäköistä, että Afrikan maiden taloudet voisivat kannatella tulevien vuosikymmenten väestöräjähdystä. Kävi miten kävi, emme halutessammekaan pysty ohjaamaan miljardien ihmisten maanosan kehitystä Euroopasta käsin. Jos uhkana on nuorten afrikkalaisten muutto Eurooppaan, kuten Reinikka tilanteen kuvaa, sen voi estää yksinkertaisesti maahanmuuttopolitiikalla ja avun ehdollistamisella, mutta ei vieläkin enemmän rahaa jakamalla.

Myös Reinikan mainitsema Pohjois- ja Etelä-Amerikan kohtalonyhteys on synnytetty Yhdysvaltain tarkoituksellisen lepsulla maahanmuuttopolitiikalla. Yhdysvaltoihin tullaan massoittain, koska sinne päästetään ja sinne voi jäädä. Paha virhe, jota ei voi korjata millään rahalla.

[Lalli IsoTalo]

"Ethän nyt kirjoita Afrikan maita syyllistävää juttua...

Kehitystalousprofessorin työpaikan rahoitus ja ura on kiinni siitä, että kehitystalouksien lainatuhlailun ja korruption annetaan jatkua.

Hanat kiinni.

Mitä enemmän lähetämme rahaa sinne, sitä enemmän niillä on resursseja matkustaa tänne.

[Niobium]

Kuulunee tänne.

https://www.suomenuutiset.fi/sosiaalietuuksien-siirtaminen-maksukortille-saksassa-sai-osan-turvapaikanhakijoista-hakeutumaan-muualle-osa-tuloista-lahetetaan-kaukaiseen-kotimaahan/

"Saksa haluaa rajoittaa turvapaikanhakijoiden rahalähetyksiä kotimaihinsa. Kansantaloudelle aiheutuvien haittojen lisäksi tavoitteena on vähentää kehittyvien maiden kansalaisten halukkuutta hakeutua länsimaisen hyvinvoinnin ja tukijärjestelmän piiriin. Kysymys on kaksipiippuinen, sillä rahalähetykset ovat merkittävä osa kansalaisten toimeentuloa köyhissä maissa."

Jutun ydin:

"Kolme kertaa kehitysapu

Toisaalta rajoitukset voivat edelleen lisätä köyhyyttä pakolaisten ja siirtolaisten lähtömaissa. Maailmanlaajuisesti yksityisten rahojen virta kehittyviin maihin on nimittäin kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu.

Maailmanpankin mukaan siirtolaiset siirsivät uusista kotimaistaan vuonna 2021 matalan ja keskitulon maihin vajaat 500 miljardia euroa. Suomesta maahanmuuttajat lähettävät vuosittain lähtömaihinsa vajaat miljardi euroa.

Summat ovat käytännössä suurempia, sillä rahoja siirtyy myös epävirallisia väyliä pitkin."

Loput linkin takaa.

Mutta onko siis niin, että hölmölässä tänne tulleille maksetaan ensin kämppä ja juoksevat menot, silti rahaa riittää siirtää lähtömaahan? Leipäjonoja eivät ole vielä keksineet, vai eikö luonto riitä jonottaa?

Yritäpä kantiksena vastaavaa. Veli on käynyt myös jonottamassa, että saa tyttären perheelle ruokaa. Tahansa riittävät kyllä elämiseen, mutta auta armias, jos teet pankkisiirron joka on jäljitettävissä. Kelaetsivä, (toistaiseksi vielä kuvitteellinen virkakyösti) kyllä kaivaa kaikki mahdolliset tilisiirrot läpi ja kyselee niiden perään.

Ulkomaille virtaa rahaa sydeemillä, että maksat käteisellä imaamille, joka ottaa välistä pienen käsittelymaksun, lähettää viestin lähtömaahan että on maksettu xx määrä rahaa. Vastaanottaja nipsaisee oman vaivanpalkkansa välistä ja maksaa "jotain" lopulliselle saajalle.

Kansainvälistä liiketoimintaa, joka rahoitetaan hölmöläisten työllä verojen kautta ja siinä välissä elätetään muutama kelalahna ja tulkkeja.

Saksan ehdottama malli, kun kerran on pakko, on vähän parempi. Tosin siinäkin on se mahdollisuus,  että maksukortilla ostetaan vehnäjauhoja ja ananasta pitserioihin ja saadaan siitä osa rahana käteen. Kaikki hyötyvät, paitsi arvaa kuka?

Boldaus oma.

[Torspo]

Roopen tekstistä yltä

Samalla Afrikassa on kuitenkin saatu valtavasti aikaan sillä rahalla, mitä maat ovat saaneet, ja afrikkalaiset ovat paiskineet kovasti töitä kehityksen eteen.

Tämä lause huutaa konkreettisia esimerkkejä. Onko nyt presidentin lisäksi myös presidentin veljillä ja veljenpojilla viimesen vuosimallin Hiluxit pihalla? Entä kartanot valtameren takana turvaamassa maanpaon aikaisen mukavan oleskelun. Entä tilit täynnä dollareita Cayman-saarilla. Näistä löytyy esimerkkejä, mutta entä siitä kehityksestä?

Rahasta valuu korruptioon melko varmasti suurin osa. Urakat menevät kavereille ja sukulaisille lähipiiriin ja rahat katoavat matkalla.