Kehitysapu (yhdistetty)

[FadeAway]

Eikö nyt ole ihan asiallista, että kun nyt kehitysapuun menee n. 200€/suomalainen/vuosi, niin vastuullinen, maailmantuskaa kokeva perheenisä laittaa sen 2x500€-setelit perheensä puolesta, joka vuosi, jotta ei jää muita huonommaksi. Viher-vasuri-maailmanpelastaja vähintään tuplasti sen, jos on kerran kiinnostunut afrikkalaisten hädästä.

Voihan sitä kuvitella kupongin, joka tulee kerran vuodessa kotiin. Laita rasti haluamaasi kohtaan.

[ ] 0€ rasisti-paskanatsisika!!!
[ ] 100€/perheenjäsen   ...Olet paha, kun et ota muiden hätää huomioon.
[ ] 200€/perheenjäsen    Hyvä, tahdot auttaa nykyisen minimimäärän, joka on reilusti alle YK:n suosituksen 0,7% BKT:sta.
[ ] 300€/hkl  Nyt olemme 0,7€ tasossa, saat kehitysyhteistyö t-paidan.
[ ] 500€/hkl  Erinomaista! Olet maailmanparantamisen tiellä.
[ ] xxxx€    Olet hyvä ihminen.  (tai rikas paskiainen, joka välttelee veroja.)

Miten ne yksittäistapaukset, kun on sun vuoro maksaa?

[FadeAway]

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kuitenkin sanoi, että väärinkäytökset ovat hyvin vähäisiä ja jos niitä todetaan, niihin puututaan. Esimerkiksi Tansanialta on pyydetty väärinkäytettyjä rahoja takaisin 80 000 euroa.

Kehitysapu on vuositasolla yhtä suuri kuin tämä:

Noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle.

Mitä luulet toimitusjohtajan tuumaavan. Menet hänelle kertomaan, että tämän suuruusluokan (1100 miljoonaa euroa) investointi (joka vuosi) meni hieman pieleen. Ei hätää. Me pyydetään takaisin promillen osia siitä eli 80000 euroa.

Harmittaa ajatella, kuinka paljon työpaikkoja Suomeen olisi voinut luoda tämän vuosituhannen kehitysapurahoilla, jos ne olisi vielä vivutettu ja otettu yksityiset toimijat mukaan. Nyt saldo on velkaa ja korot.
Rinne ja Risikko tahtovat myydä valtion (Suomen kansan) omaisuutta elvytyspakettiin, jonka kokoluokka on pieni verrattuna edellä mainittuun.

[Taikakaulin]

Maria Lohela: Kehitysmaiden kansalaiset hyötymään luonnonvaroista

Kansanedustaja Maria Lohela (ps.) kysyy hallitukselta, aikooko se selvittää perussuomalaisten äskettäin esiinnostaman oil-to-cash-mallin soveltamismahdollisuuksia kehityspolitiikassaan.

Amerikkalaisen Center for Global Development -ajatuspajan suunnitteleman mallin mukaan energiavaroilla rikastuneen valtion tulee siirtää energianviennistä saamistaan varoista ainakin puolet kansalaistensa pankkitileille. Välittömästi tämän jälkeen tapahtuvalla kansalaisten tulojen verotuksella pyritään luomaan side valtioiden vallanpitäjien ja kansalaisten välille, mikä tekisi vallanpitäjät vastuullisiksi kansalaisilleen valtion varojen käytöstä.

- Kehittyvien maiden tulevaisuuden kannalta on olennaista saada ne pärjäämään omillaan, varsinkin jos siihen on olemassa kaikki mahdollisuudet, Lohela perustelee kysymystään.

Lohelan mukaan kauaskantoisin lähtökohta kehittyvien maiden asioihin on auttaa niitä auttamaan itseään. Kehitysavun ei tule Lohelan mukaan ollakaan itseisarvo ja tavoitteena tulee olla pyrkiä tilanteeseen, jossa kehitysapu käy tarpeettomaksi.

-  Suomella olisi tilaisuus olla kehitysavussa suunnannäyttäjänä selvittämällä oil-to-cash-mallin soveltamismahdollisuuksia esimerkiksi Etiopiassa ja Tansaniassa, joiden oletetaan tulevaisuudessa muuttuvan merkittäviksi öljynviejämaiksi, näkee Lohela.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/maria-lohela-kehitysmaiden-kansalaiset-hyotymaan-luonnonvaroista/

[Nuivake]

Euroopan Unionin alueella on noin 505 miljoonaa asukasta.
Tästä suomalaisia on reilut 5 miljoonaa eli aika tarkkaan yksi prosentti koko porukasta.

Jos me maksamme kehitysapua tänä vuonna 1200 miljoonaa eli sen 1.2 miljardia, maksaako loput EUn kansalaisista suhteessa saman verran eli yhteensä 120 miljardia eli 120000 miljoonaa euroa? Vuodessa?

Mitä tällä valtavalla rahamäärällä sitten saadaan tai vastaanottajat saavat? Niinpä.

[Finka]

tilastokatsaus maailman tilasta ja kehityksestä (ei sisällä surusilmäisiä pallomahoja):

http://www.gapminder.org/videos/dont-panic-the-facts-about-population/#.U4s-03Jkl3A

[Lovecraft]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/ex-suurlahettilas-kehitysavun-kuolinkellot-ovat-jo-soineet/?shared=42591-9ab33360-500

"Useissa kehitysmaissa hallitsevan eliitin intressissä ei ole muuttaa vallitsevaa tilannetta eikä pyrkiä esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että köyhyyden vähentämisen kannalta tärkeintä sektoria maataloutta ei ole Afrikassa juurikaan haluttu kehittää, vaan manner käyttää edelleen tänä päivänä yli 20 miljardia dollaria vuodessa ruoan tuontiin, vaikka olosuhteiltaan se voisi olla ruoan viejä.

Mutta kouluttamaton, köyhä kansa on helpommin hallittavissa kuin koulutettu, etujaan vaatimaan opetettu kansa. Köyhyys on maailmassa vähentynyt eniten maissa, joissa kehitysavulla ei ole ollut mitään merkitystä, kuten Kiinassa tai muissa niin sanotuissa nousevissa talouksissa."

[Pioni]

Kiina on noussut työllä. Afrkka voisi myös nousta työllä, mutta jostain syystä investoinnit ja työpaikkojen luonti eivät passaa. Ulkoimaiset ja muutikin yritykset = kamala riisto. Työnteko ei moderniin ihmisoikeuskäsitykseen sovi.

[ihminen]

Kerro kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilystä
https://vaarinkaytosilmoitus.fi/#/?lang=fi

Suomen kehitysyhteistyötä toteutetaan julkisin varoin. Ulkoministeriö vastaa varojen käytöstä ja niiden seurannasta. Suhtaudumme vakavasti kaikkiin väärinkäytöksiin. Palvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä. Väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä.

Aamulehti:

Ulkoministeriön uusi palvelu: väärinkäytökset kuriin "korruptionapilla"
STT

Ulkoministeriö pyrkii kitkemään kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöksiä uudella palvelulla. Ministeriö on avannut netissä ilmoituspalvelun, jonne voi kuka tahansa, esimerkiksi hankkeen parissa työskentelevät yhteistyökumppanit voivat ilmoittaa varoihin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Ilmoituksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä myös nimettömästi.

Ulkoministeriön mukaan nyt avattu palvelu on ensimmäinen julkisen sektorin ilmoituspalvelu Suomessa. Muilla Pohjoismailla on vastaavanlaisia palveluita kehitysyhteistyörahojen valvonnassa.

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Ruotsin ja Tanskan ilmoitusmäärien perusteella, että palveluun tehtäisiin vuosittain noin 30–60 ilmoitusta.

Haaviston mukaan "korruptionapin" on tarkoitus lisätä kehitysyhteistyön luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

- Toivomme tältä ennalta ehkäisevää vaikutusta. Kerromme esimerkiksi maaohjelmaneuvotteluissa Suomen politiikasta. Väärinkäytöksiin on nollatoleranssi, korruptiota ei sallita, tapaukset pannaan julkisuuteen, ja nyt tulemme kertomaan, että meillä on tällainen korruptionappi, jos joku kentällä havaitsee ongelmia.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194904895900/artikkeli/ulkoministerion+uusi+palvelu+vaarinkaytokset+kuriin+korruptionapilla.html

UM:

Valvonta ja väärinkäytösten esto
http://www.um.fi/public/default.aspx?contentid=279975&contentlan=1&culture=fi-FI
...
Kehitysyhteistyön kokonaisuuteen suhteutettuna rahallisia epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä on hyvin vähän. Vuonna 2013 Suomen kehitysyhteistyön maksatukset olivat yhteensä 1 081 miljoonaa euroa. Samana vuonna esille tuli 40 varojen väärinkäytöstä tai niiden epäilyä. Näistä arvioidut vahingot olivat yhteensä 796 800 euroa, joista osa on jo saatu takaisin.
...

PDF Väärinkäytökset ja väärinkäytösepäilyt 2012–2013
www.um.fi/public/download.aspx?ID=130053&GUID={55B6184E-A4E8-4977-AF89-CF87704A4AF9}

Ehdotan että lopetetetaan koko "yhteistyö" ja annetaan rahaa vain koko summalle annetusta todellisesta vastineesta.

[jmk]

Palvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä.

Voinko painaa nappia ja ilmoittaa epäileväni, että koko kehitysyhteistyö on pelkkää väärinkäytöstä?

[Juffe]

Palvelumme kautta voi ilmoittaa epäilyistä, jotka koskevat Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä.

Voinko painaa nappia ja ilmoittaa epäileväni, että koko kehitysyhteistyö on pelkkää väärinkäytöstä?

Et. Väärinkäytösten osuus kehitysavusta on vain 1-2 promillea:

Suhteutettuna kehitysyhteistyön kokonaisuuteen todettujen väärinkäytösten osuus on ollut pieni, arviolta 1-2 promillea kaikista kehitysyhteistyöhön käytetyistä varoista viime vuosina.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3179097/kehitysyhteistyohon-tuli-%E2%80%9Dkorruptionappi%E2%80%9D

Itse voisin kyllä veikata, että toteamattomien väärinkäytösten osuus on vielä vähän isompi....

[jmk]

Suhteutettuna kehitysyhteistyön kokonaisuuteen todettujen väärinkäytösten osuus on ollut pieni, arviolta 1-2 promillea kaikista kehitysyhteistyöhön käytetyistä varoista viime vuosina.

Itse voisin kyllä veikata, että toteamattomien väärinkäytösten osuus on vielä vähän isompi....

... ehkä noin 998-999 promillea. Siitä tulee yhteensä se 1000 promillea.

[Arde]

Alla olevasta linkistä avautuu maailmanpankin tietokantaan perustuva sovellus jossa voi vertailla eri maiden sekä maanosien vuosittain saamaa kehitysavun määrää dollareina mitattuna aikavälillä 1960 - 2012. Luvut ovat inflaatiokorjattuja. Maita ja maanosia voit vaihtaa vasemmalla alhaalla olevasta laatikosta.

Google Public Data

[Iloveallpeople]

Väärin neuvottu

Tuliko kehitysapu jyränneeksi köyhien oikeudet, kysyy apukriitikko William Easterly tuoreessa kirjassaan.

Maailma on vuosikymmenten kehitysyhteistyön jälkeenkin epäoikeudenmukainen paikka, koska asiantuntijat ovat väärässä, väittää järeän tason apukriitikko William Easterly tuoreessa kirjassaan The Tyranny of Experts: Economists, Dictators, and the Forgotten Rights of the Poor.

Maailmanpankin ja muiden apujättien asiantuntijat ovat liian hyvissä väleissä itsevaltaisten hallitsijoiden kanssa ja heillä on liikaa valtaa sanella köyhien maiden suuntaa. Samalla kun on parannettu taloutta tai vaikkapa malariaa, on tallottu jalkoihin jotakin paljon tärkeämpää: köyhien ihmisten valta päättää itse omasta elämästään.

Easterlyn oman reseptin tilanteen parantamiseksi voi kiteyttää kahteen sanaan: yhdenvertaiset oikeudet. Kaiken kehityksen kirkkaimpana päämääränä pitäisi hänen mielestään olla se, että köyhien maiden kaikkien asukkaiden oikeuksia pidetään yhtä tärkeinä kuin rikkaiden maiden asukkaiden.
...

Maailman kuvalehti

[Roope]

Ulkoasiainvaliokunta: 0,7 etääntyy - ja perussuomalaiset irtisanoutuvat tavoitteesta

Köyhyyttä on onnistuttu globaalisti vähentämään, mutta mikä on ollut kehitysyhteistyön rooli - tätä kysyy ulkoasiainvaliokunta mietinnössään. Valiokunta odottaa Suomen kehitysyhteistyön tuloksista vakuuttavampia näyttöjä.

Koulutus, yksityinen sektori, naisten asema ja veronkierron suitsiminen. Siinä kärkiteemoja, johon Suomen soisi keskittyvän kehityspolitiikassaan eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mukaan.

Valiokunta julkisti 17. kesäkuuta mietintönsä hallituksen toukokuussa antamasta selonteosta, jossa käsiteltiin Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta.

[...]

Vähemmän tarinoita, enemmän todellisia tuloksia

Hallituksen kehityspolitiikan selontekoa arvosteltiin itsekritiikin puutteesta. Tiukimmin asia tulee esille ruotsalaisen kansanpuolueen Jörn Dönnerin omissa nimissään jättämässä vastalauseessa, jossa hän toteaa: "Selonteosta puuttuu lähes kaikki itsekritiikki, ehkä sen vuoksi, että selonteon ovat laatineet henkilöt, jotka vastaavat kehitysavun nykyisestä suuntauksesta."

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pertti Salolainen painotti, että jatkossa kehityspolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin pitäisi olla riippumattoman tahon tekemä.

Mietinnössä todetaan: "Selonteko ei täysin vastaa valiokunnan esittämään keskeiseen kysymykseen, millaisia kestäviä tuloksia Suomen - ja EU:n – toiminta on saanut aikaan. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden osoittamiseen eivät yksinään riitä selonteon eri hankkeista kertovat anekdootit, jotka sinällään osoittavat yksittäisen projektin tai hankkeen onnistumista."

"Kehitysyhteisön huono vaikuttavuus leimaa nykyään koko sinänsä hyvää ja kannatettavaa järjestelmää", Johannes Koskinen arvioi.

[...]

Rahoituskysymysten osalta perussuomalaiset sanoutuivat irti mietinnöstä ja jättivät vastalauseensa.

"Rakenneuudistuksia kaivataan, ja me olemme antaneet ehdotuksemme kehityspolitiikan uudistamisesta", totesi ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Perusuomalaisten ehdotuksen ytimessä on ulkoministeriön hallinnon alle perustettava kehitysapurahasto, josta varat kanavoidaan kaikille eri toimijoille ja kohteille. Johtoajatuksena on myös rahoitusvastuun siirtäminen valtiolta yksittäisille kansalaisille. Valtio tukisi rahaston hallintoa ja tarjoaisi rahastoon sijoittaville kansalaisille verovähennysmahdollisuuden.

Perusuomalaisten mukaan kehitysrahoituksen nykytasolla valtio voisi saada uudessa mallissa vuotuista säästöä noin 600 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyön pirstaleisuus vähenisi – ja parhaimmillaan Suomen kehitysrahoituksen määrä jopa nousi nykyisestä.

Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että ensi vaalikauden alussa eduskunnalle on annettava riippumattomaan arvioon perustuva selvitys, jossa arvioidaan perinteisen kehitysyhteistyön uudistamista ja vaihtoehtoja kehitysmaiden tukemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

Nähtäväksi jää, onko mukana perusuomalaisten ehdotuksia.

Kepa 18.6.2014

[Ari-Lee]

Euroopan Unionin alueella on noin 505 miljoonaa asukasta.
Tästä suomalaisia on reilut 5 miljoonaa eli aika tarkkaan yksi prosentti koko porukasta.

Jos me maksamme kehitysapua tänä vuonna 1200 miljoonaa eli sen 1.2 miljardia, maksaako loput EUn kansalaisista suhteessa saman verran eli yhteensä 120 miljardia eli 120000 miljoonaa euroa? Vuodessa?

Mitä tällä valtavalla rahamäärällä sitten saadaan tai vastaanottajat saavat? Niinpä.

Saadaan maahanmuuttajia ihmiskauppiaiden välittäminä. Sentään joku välittää. Kehitysapurahat olisi jo parempi antaa suoraan ihmiskauppiaille siitä hyvästä etteivät myy meille niitä tuotteitaan.

[Pyöräilijä]

Ulkoasiainvaliokunta: 0,7 etääntyy - ja perussuomalaiset irtisanoutuvat tavoitteesta

Tarkkaan ottaen 0,7 prosentin tavoite on vain äänestys, jota kehitysmaat ohjasivat YK:ssa vuonna 1970.

Kehitysmaat muodostivat 1960-luvun aikana YK:n uuden enemmistön, mikä näkyi kaikissa päätöksissä. Kehitysmaat käyttivät valtaansa muun muassa ilmoittamalla länsimaille, että me haluamme 0,7 prosenttia teidän ahkeroimastanne kansantuotteesta ilmaiseksi. Kehitysmaiden tavoitteena oli siis eräänlainen laillinen ryöstö, jolla valkoisen miehen palkkarahat varastetaan mustien tuhlattavaksi.  Esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia vastustivat silloin tätä hanketta.

Suomi äänesti 1970 muiden pohjoismaiden mukana 0,7 prosentin ehdotuksen puolesta. Ulkoministeriö tosin lähetti Suomen äänestyspuheenvuoron pitäjäksi ulkoministeriön alimman tason virkamiehensä Jaakko Iloniemen. Iloniemi ei muista, että kannatuspäätöstä olisi käsitelty koskaan ulkoministeriön johdossa saati sitten Suomen hallituksessa.

Käytännössä tämä tarkoitti, että Suomi jätti sitoutumatta 0,7 % -päätökseen ylimmällä poliittisella tasolla - silloiset poliitikot tuskin miettivät, mitä 0,7 prosentin tavoite voisi käytännössä tarkoittaa. Ja lopulta kyse oli vain YK:n päätöksestä, jota voi noudattaa tai jättää noudattamatta.

Valtiosopimuksesta tai Suomen velkavastuusta on aivan  turha puhua. Ei Suomi ole sellaista hyväksynyt.

Suomi pistäytyi YK:ssa 1970 vain ilmaisemassa hyvää tahtoaan kehitysmaille - ei muuta. Raha alkoi virrata kehitysmaihin toden teolla vasta myöhemmin kun ulkoministeriön "uusälymystö" selitti eduskunnalle, että rahaa on Afrikkaan pakko lähettää.

Ja silloiset pöhköt poliitikot tämän uskoivat, koska eivät olleet varmoja, mistä on sovittu. V irkamiehet myivät jo silloin 0,7 prosentin tavoitetta eduskunnalle jonkinlaisena pakkoverona, jonka Suomi oli sitoutunut maksamaan kehitysmaille. Poliitikot myös pelkäsivät  "mitä muut meistä sanovat", jos rahaa ei saada kiskottua palkansaajilta Afrikan kankkulan kaivoihin.

Tämä 0,7 prosentin tavoite on pelkkä huijaus ja silmänkääntötemppu, jolla työkansaa on vedetty nenästä.

(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTSDfpfyyhIy_Zj4uWghrJXuHqJFaHvttCEQRLtd9aENTv_mLHr6w)

Tätä kurjuutta löytyy Afrikasta riittämiin
yli 50 vuoden kehitysavun jälkeen.

[Dharma]

Kannattaa muistaa koko ajan, että kun Suomi oli viimeksi länsimaiden historiassa ennätyksellisessä lamassa 1991-1995, niin kehitysapumenot puolitettiin kertaheitolla. Nyt kun velkaa on saanut sekä valtio että yksityiset, niin massojen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä on täysin hämärtynyt. Pelkästään Kataisen Kokoomuksen puheenjohtajakaudella Suomi on antanut noin 10 mrd e kehitysapua!

[Roope]

Kannattaa muistaa koko ajan, että kun Suomi oli viimeksi länsimaiden historiassa ennätyksellisessä lamassa 1991-1995, niin kehitysapumenot puolitettiin kertaheitolla. Nyt kun velkaa on saanut sekä valtio että yksityiset, niin massojen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä on täysin hämärtynyt. Pelkästään Kataisen Kokoomuksen puheenjohtajakaudella Suomi on antanut noin 10 mrd e kehitysapua!

Kehitysapua tosiaan leikattiin silloin 60 prosenttia, mutta siinä missä valtion budjetti on kasvanut nykytaantuman aikana 20 prosenttia, on kehitysapua kasvatettu 40 prosenttia. Pakolaisten vastaanoton kuntakorvaukset on muutamassa vuodessa tuplattu, ja ensi vuonna maahanmuuttajista kunnille maksettava valtionosuus kymmenkertaistetaan.

[Pyöräilijä]

Kehityavun varjolla Suomi on kasvattanut jättiläismäisen lähestystöverkon Afrikkaan.

Suomella on Afriikassa niin laaja virkakunta- ja lähetystöverkko, että se tuntuu jo palkansaajien rienaamiselta. Esimerkiksi Nairoboin suurlähestystön kulut ovat radikaalisti suuremmat kuin ne verotulot, joita suomalaisyritykset tilittävät Suomen valtiolle koko 12 miljoonan euron vientituloistaan Keniaan.

Suomen ainoa merkittävä kauppakumppani Afrikassa on Etelä-Afrikka. Kaikki muut lähestystöt ja edustustot Afrikassa ovat silkkaa pilkantekoa ja rahan heittämistä kankkulan kaivoon.


SUOMEN LÄHETYSTÖT AFRIKASSA:

Algeria, Alger - suurlähetystö
Egypti, Kairo - suurlähetystö

Etelä-Afrikka, Pretoria - suurlähetystö
Etiopia, Addis Abeba - suurlähetystö

Kenia, Nairobi - suurlähetystö
Marokko, Rabat - suurlähetystö

Mosambik, Maputo - suurlähetystö
Nigeria, Abuja - suurlähetystö

Tansania, Dar es Salaam -suurlähetystö
Tunisia, Tunis - suurlähetystö

Sambia, Lusaka - suurlähetystö

LÄHETYSTÖJEN NS. JALKAMAAT

Angola - suurlähettläs akkreditoitu MosambikistaAsiainhoitaja Windhoekissa
Benin - suurlähettiläs akkreditoitu NigeriastaMauritius - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta

Botswana - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta
Burundi - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta

Djibouti - suurlähettiläs akkreditoitu EtiopiastaLesotho - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta
Eritrea - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta

Etelä-Sudan - suurlähettiläs akkreditoitu Etiopiasta
Ghana - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta

Kap Verde - suurlähettiläs akkreditoitu Portugalista
Kongon demokraattinen tasavalta - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta

Liberia - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta
Libya - suurlähettiläs akkreditoitu Tunisista

Malawi - suurlähettiläs akkreditoitu Sambiasta
Namibia - suurlähettiläs akkreditoitu Etelä-Afrikasta.

Ruanda - suurlähettiläs akkreditoitu Tansaniasta
Senegal - suurlähettiläs akkreditoitu Nigeriasta

Seychellit - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta
Somalia - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta

Sudan - suurlähettiläs akkreditoitu Egyptistä
Swazimaa - suurlähettiläs akkreditoitu Mosambikista

Uganda - suurlähettiläs akkreditoitu Keniasta
Zimbabwe - suurlähettiläs akkreditoitu Sambiasta


(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSf5ErCgw6j-IG1usZSOnIhEIYGU6FxOoIQ3LFBYKcMqsUbARie9Q)

Afrikka ja suomalainen naisministeri ovat
tuhoisa yhdistelmä palkansaajille.

[ämpee]

Tätä kurjuutta löytyy Afrikasta riittämiin
yli 50 vuoden kehitysavun jälkeen.

Luulisi, että jo tuossa ajassa olisi alkaneet hitaammatkin ymmärtämään, että jotain on pahasti pielessä.
Kehitysapu ei selvästikään toimi, ainakaan nykyisessä muodossaan, joten ehkä jotain tarttis tehdä ?

Ovatko nuo kehitysmaiksi kutsutut maat todellakin kehitysmaita, kun ne eivät kehity ?
Olisiko kyse kehityshaluttomistamaista, vai peräti kehityskyvttömistämaista ?
Kumpikaan vaihtoehto ei kannusta antamaan minkäänlaista kehitysapua, sillä näissä tapauksessa auttaa ei voi.
Eli nähtävästi kaikkein paras vaihtoehto olisi olla tekemättä yhtään mitään, aina siihen asti kunnes kehityshalua alkaa löytymään, tai sitten nämä katoavat oman mahdottomuutensa takia luonnonvalinnan avustamana.

Kyse kuitenkin on maista jotka enimmäkseen omaavat enemmän luonnonvaroja kuin Suomi, ja joissa on paremmat luonnonolosuhteet kuin Suomessa.
Eli tuon perusteella Suomen pitäisi olla kehitysmaa, ja meille pitäisi tulla tukea & avustusta etelästä.
Asia näyttää kuitenkin vankasti riippuvan ihmisistä, jolloin mieleen tulee joku jonkun Vanhasen tutkimus ja geneettiset ominaispiirteet.
Luonto on tähänkin mennessä hoitanut ihmiskunnan geeniterapian, joten kaiketi parasta olisi hoitaa nämä ongelmat aivan luomuna, se kun nykyään on vielä niin suosittuakin.

[Sibis]

"Poliitikot myös pelkäsivät  "mitä muut meistä sanovat", jos rahaa ei saa palkansaajilta kiskottua Afrikan kankkulan kaivoihin."

Tämä lause jos mikä on maksanut Suomelle paaaaaaljon!

[Pyöräilijä]

Suurlähettiläs Matti Kääriäisellä lienee varhainen muistisairaus tai hän on lintsannut hirtorian tunnit.

Suurlähettiläs Kääriäinen väittää Kanava-lehdessä, että Yhdysvallat keksi kehitysavun  toisen maailmansodan jälkimainingeissa yli 60 vuotta sitten. Yhdysvallat halusi Kääriäisen mukaan pitää kehitysmaat lännen leirissä ja avittaa niiden talouskasvua.

Todellisuudessa Yhdysvallat suuntaisi kaikki avustustoimensa sotien jälkeen Eurooppaan muun muassa Marshall-apuna. Toinen keskeinen avustettava oli Japani, jolle Yhdysvallat myös hahmotteli uuden perustuslain. Kehitysmaiden vuoro tuli Yhdysvaltojen päättäjille vasta myöhemmin.

Matti Kääriäisen väite oli tosi vain Kreikassa, jossa Yhdysvallat tuki vain maan länsimielisiä sodan jälkeen.

Vuosien 1948 ja 1951 aikana Yhdysvallat lahjoitti yli 13 miljardia dollaria - noin 100 miljardia dollaria nykyisillä vaihtoarvoilla - teknistä ja taloudellista apua 16 Euroopan maan uudelleenrakentamiseen. Nämä 16 maata olivat liittyneet OEEC:een (Organization for European Economic Cooperation, joka oli nykyisen OECD:n edeltäjä)  yhteisen taloussuunnitelman muodostamiseksi. Suomi oli ainoa eurooppalainen länsimaa, joka kieltäytyi Marshall-avusta.

Nykymuotoisen kehitysavun idea syntyi Euroopassa - ei Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa poliitikot halusivat sodan jälkeen maailmaan vapaata kauppaa ja avointa kaupankäyntiä - ei tukiaisia. Sen sijaan sosialistit ja työväenpuolueet saivat Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Pohjoismaissa 1950-luvulla ideologisen herätyksen, jonka mukaan Afrikan siirtomaat tuli vapauttaa valkoisten siirtomaaherrojen vallasta.

Tähän vallanvaihtoon liittyi ajatus sosialismista, joka saisi kehitysmaiden itsenäisyydestä lisää polttoainetta.

Euroopan työväenpuolueiden tavoitteena oli sosialismin voitto vapautetuissa kehitysmaissa. Kehitysapu syntyi pönkittämään tätä käännettä kohti suunnitelmataloutta. Kehitysapu oli alun alkaen siis  poliittinen ase taistelussa maailmanlaajuista kapitalismia vastaan. Tansania, Mosambik, Angola, Etiopia, Somalia, Ruanda, Kongo, Nigeria ja Biafra omaksuivatkin sosialistisen yhteiskuntamallin heti itsenäistymisensä jälkeen 1960-luvulla.

Myös Suomen ensimmäiset avustusrahat ohjattiin Tansaniaan. Suurlähettiläs Martti Ahtisaaren toimiston seinällä Tansaniassa roikkui 1960-luvulla niin Karl Marxin taulu kuin tansanialainen Nujamaa-tunnuslause. Nujamaa oli presidentti Julius Nyereren hahmoittelema afrikkalalainen sosialismi, jonka lännen demarit ja vasurit uskoivat leviävän yli koko mantereen.

Nyt tiedetään, että sosialismi ei nostanut Afrikkaa - päinvastoin.

Vasemmistolla on ollut vakavia vaikeuksia perustella kehitysapua enää 1980-luvun jälkeen kun afrikkalaiselta sosialismilta putosi pohja pois. Vielä 2000-luvulla vasemmisto odotti pelastusrenkaakseen vihreää liikettä, josta toivottiin uutta ideologista pohjaa kehitysavulle.

On selvää, että ilmastohumpuuki on kehitysavulle vielä hatarampi perustelu kuin sosialismi.

Kehitysavulle löytyy silti yhä hullumpia perusteluja, koska 1960-luvun risparrat ovat edelleen vallan kahvassa. Ne, jotka syntyivät 1960-luvun alussa, ovat vasta 55-60 -vuotiaita. Eikä esimerkiksi Erkki Tuomioja ole aikeissakaan luopua politiikasta, vaikka on 68-vuotias.


(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSoW8jGd7YnYnkAaABkQ9zCGr-7ULb_oG4vSUqupxtS6_iX3bSPxQ0AFNs)

Suurlähettiläs Matti Kääriäinen
kirjoittaa meille historian uusiksi

[jahve]

Kehityavun varjolla Suomi on kasvattanut jättiläismäisen lähestystöverkon Afrikkaan.

Suomella on Afriikassa niin laaja virkakunta- ja lähetystöverkko, että se tuntuu jo palkansaajien rienaamiselta. Esimerkiksi Nairoboin suurlähestystön kulut ovat radikaalisti suuremmat kuin ne verotulot, joita suomalaisyritykset tilittävät Suomen valtiolle koko 12 miljoonan euron vientituloistaan Keniaan.

Ja Suomen UM:n Kabulin lähetystön  kulut ovat kymmenkertaiset verrattuna länsimaassa sijaitsevan lähetystön kuluihin.

http://www.finland.org.af/public/default.aspx?contentid=297810&nodeid=38570&culture=fi-FI

"Afgaanit kysyvät jatkuvasti, mitä meille tapahtuu, kun te lähdette vuonna 2014. Korostan aina, että Suomi pysyy Afganistanissa", Mäki kertoo.

Suomi lisää kehitysyhteistyötään Afganistanissa, ja tänä vuonna apu nousee 30 miljoonaan. Suomen edustustoa maan pääkaupungissa Kabulissa on vahvistettu kahdella kehitysyhteistyön virkamiehellä, ja heitä on nyt kaikkiaan neljä."

[ihminen]

Taantuma saa suomalaiset epäilemään kehitysapua
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/648244/Taantuma+saa+suomalaiset+epailemaan+kehitysapua

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet myönteisinä, mutta taantuma on hieman lisännyt epäilyksiä sen tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta.

Asia selviää ulkoministeriön tilaamasta ja Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä.

Hieman alle kolmannes vastaajista katsoi, ettei Suomen kehitysyhteistyö ole tehokasta. Luottamus kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on tasaisesti laskenut siitä lähtien, kun mielipiteitä asiasta on tutkittu vuodesta 2002.

Suomalaiset suhtautuvat silti varsin myönteisesti kehittyvien maiden auttamiseen. Hieman yli 80 prosenttia piti sitä tärkeänä tai melko tärkeänä. Eniten kehitysyhteistyö sai tukea vihreiden ja kristillisdemokraattien kannattajilta (98 %), vähiten perussuomalaisten (66 %) kannattajilta.

Suomalaiset kohdentaisivat avun koulutukseen sekä puhtauteen ja ihmisoikeuksiin liittyviin asioihin.

TS–STT

UM:
Kehitysyhteistyön vahva kannatus jatkuu
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=309080&nodeid=15317&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannatus on vakaata puoluekannoista riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö saa vihreiden ja kristillisdemokraattien parissa – heistä 98 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.  Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n vastaava luku on 80–85 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 32 prosenttia melko vähämerkityksenä tai yhdentekevänä.

Toisaalta kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana vähän laskenut.

...

Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Suomalaiset kuitenkin tiedostavat, että kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa: 59 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.

Lähes puolet suomalaisista uskoo, että tärkein tie ulos köyhyydestä on koulutus – se nousee mielipidemittauksessa edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alaksi.

"Koulutuksen rooli Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Uusia avauksia ovat esimerkiksi ammatillisen opetuksen kehittäminen sekä lasten koulutus pakolaisleireillä. Etiopian opetussektoria on tuettu jo pidempään, varsinkin erityisopetuksen kehittämistä. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä toisen asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta kehitysmaissa", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

....

Koko mielipidemittaus http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=132646&GUID={349B15C5-0A0A-4445-8EEA-25F2C9B2FF54}


Muistivatkohan kertoa että haaskattu summa on reilu miljardi euroa, yksi niistä miljardeista jotka otetaan velaksi.

[Roope]

Tasan puolet kyselyyn vastanneista hoitaisi ensin maan oman talouden kuntoon ja suuntaisi huomion muun maailman avuntarvitsijoihin vasta, jos siihen on resursseja.

Erityisesti vuosia jatkunut taloustaantuma on hieman vähentänyt suomalaisten haluja nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja kohti 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. Kun vielä viime vuonna 23 prosenttia suomalaisista olisi lisännyt kehitysyhteistyön määrärahoja, nyt niin tekisi enää 14 prosenttia vastaajista. Myös epäilykset kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ovat lisääntyneet.

Yle: Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä 3.7.2014

Viime vuosina poliittisessa keskustelussa on ollut usein esillä ajatus, jonka mukaan Suomen
pitää hoitaa ensin oma taloutensa kuntoon ja sitten, jos resursseja riittää, suunnata huomio
muun maailman avuntarvitsijoihin. Tällainen ajattelutapa saa kohtalaisesti kannatusta: 50
prosenttia vastaajista on samaa mieltä, ja 34 prosenttia eri mieltä (loput eivät osaa sanoa
kantaansa). Miehistä hieman useampi (54 prosenttia) kuin naisista (48 prosenttia) yhtyy tä-
hän väittämään.

Kehitysapumäärärahojen vähentämistä kannattavia on nyt viime vuosista poiketen enemmän kuin nostamista kannattavia. 0,7 prosentin bkt-tavoitteesta ja bkt-osuudesta kysyminen yleensäkin on näköjään lopetettu. Sen sijaan vastaajilta tiedustellaan edelleen kehitysapumäärärahojen määrää euroina. 55 prosenttia vastaajista arvioi tason korkeintaan kymmenesosaksi (110 miljoonaa euroa) todellisesta.

Alla olevissa taulukoissa on tarkasteltu, miten vastaajan tiedontaso vaikuttaa hänen mielipi-
teisiinsä kehitysyhteistyöstä. Määrärahojen lisäämishaluihin tiedontaso vaikuttaa selvästi: mi-
tä enemmän kehitysyhteistyöstä tietää, sitä enemmän siihen on halua satsata rahallisesti.

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien tietämystä vaan heidän omaa arviotaan siitä. Mitä tietävämpi vastaaja luuli olevansa, sitä tärkeämpänä hän keskimäärin piti kehitysapua ja sitä todennäköisemmin hän kannatti määrärahojen kasvattamista. Tämä näyttää kuitenkin olevan itsepetosta, sillä esimerkiksi kehitysapumäärärahojen tasoa monivalintana tiedusteltaessa vain vaivaiset 12 prosenttia vastaajista tiesi oikean suuruusluokan, vaikka 32 prosenttia piti tietojaan melko tai erittäin hyvinä.

edit: Tuo 12 prosenttia oikeita vastauksia on niin pieni luku, että suuren osan sen kuuden eri vaihtoehdon (joista yksi 0 euroa) joukosta valinneista voi olettaa vain arvanneen oikein.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2014 (PDF, 1,4 Mt)

[Siili]

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien tietämystä vaan heidän omaa arviotaan siitä. Mitä tietävämpi vastaaja luuli olevansa, sitä tärkeämpänä hän keskimäärin piti kehitysapua ja sitä todennäköisemmin hän kannatti määrärahojen kasvattamista. Tämä näyttää kuitenkin olevan itsepetosta, sillä esimerkiksi kehitysapumäärärahojen tasoa monivalintana tiedusteltaessa vain vaivaiset 12 prosenttia vastaajista tiesi oikean suuruusluokan, vaikka 32 prosenttia piti tietojaan melko tai erittäin hyvinä.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2014 (PDF, 1,4 Mt)

Dunning-Kruger -ilmiö

http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

[Jääpää]

Josko Omasta-Pussista ilmiön selventäminen auttaisi joillekin hahmotusta?
Mun pässin laskuoppini mukaan se on n.400 euroa, siis vain rapiat euron päivä, vuodessa / työllinen.
Siis noin, kai, miten sen nyt miettii..200 vauvasta vaariin. Kova tienesti 4kk vauvalle.
Vientihommissa tietenkin, tuo rahaa, joka viedään. Jos laskee per vientiteollisuuden
työpaikka, niin se on sitten..jotain.
Ihan sama, on niitä muitakin euroja päivään ja hyvään tarkoitukseenhan..

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15404

[Veturinainen]

Kehitysyhteistyön vahva kannatus jatkuu
Tiedote 156/2014
3.7.2014

Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pysynyt myönteisenä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 16 prosenttia melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä.

"On hienoa, että suomalaiset näkevät kehitysyhteistyön merkityksen. Samalla on vastattava kansalaisten tiedontarpeeseen: tutkimus osoittaa, että tietoa kaivataan lisää työn tuloksista ja määrärahojen käytöstä", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Kannatus on vakaata puoluekannoista riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö saa vihreiden ja kristillisdemokraattien parissa – heistä 98 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.  Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n vastaava luku on 80–85 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja 32 prosenttia melko vähämerkityksenä tai yhdentekevänä.

Toisaalta kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana vähän laskenut.

"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että mitä enemmän vastaaja kokee kehitysyhteistyöstä tietävänsä, sitä enemmän hän haluaa siihen rahallisesti satsata. Jos epäilyjä väärinkäytöksistä on, niistä kannattaa kertoa: ulkoministeriö lanseerasi kesäkuun alussa valtionhallinnon ensimmäisen niin sanotun korruptionapin, jonka kautta voi ilmoittaa varojen käyttöön liittyvistä epäilyistä", Haavisto toteaa.

Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä
Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Suomalaiset kuitenkin tiedostavat, että kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa: 59 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.

Lähes puolet suomalaisista uskoo, että tärkein tie ulos köyhyydestä on koulutus – se nousee mielipidemittauksessa edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alaksi.

"Koulutuksen rooli Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Uusia avauksia ovat esimerkiksi ammatillisen opetuksen kehittäminen sekä lasten koulutus pakolaisleireillä. Etiopian opetussektoria on tuettu jo pidempään, varsinkin erityisopetuksen kehittämistä. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä toisen asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta kehitysmaissa", kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.

Myös opetuksen laadun kehittämisohjelman ensimmäisen vaiheen tulokset Etiopiassa ovat lupaavia: koulujen käytössä on uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa, lähes 92 000 opettajaa on pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti, ja yli 31 000 koulua on hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta. Samoin tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi ohjelman aikana.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista ja mielipidemittaus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014 -tutkimusraportti sekä vuosien 2002–2013 vastaavat raportit ovat ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka/mielipidemittaukset.

Lisätietoja: Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, [email protected], puh. 050 375 9008, ja ministeri Haaviston lehdistöavustaja Milma Kettunen, [email protected], puh. 040 522 9869.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=309080&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

[-PPT-]

Koulutus on tietenkin tärkeätä mutta tärkeintä olisi saada täysin holtiton väestönkasvu kuriin. No, meneehän tuo tavoite jossain määrin käsi kädessä koulutuksen lisääntymisen kanssa mutta helpommin sanottu kuin tehty varsinkin kun uskonto jolla edelleen on vahva ote ihmisistä ympäri mantereen suhtautuu koulutukseen ylipäätään vihamielisesti.

[Professori]

Ulkoministeriö tutki ja Haavisto ilmaisi tyytyväisyyteensä suomalaisten kehitysapuasenteista. 82% pitää kehitysapua tärkeänä ja 14% haluaisi nostaa avustussummaa, joka nykyisin on keskimäärin 800 euroa per nelilapsinen perhe.

Myös minä pidän kehitysyhteistyötä periaatteessa tärkeänä eli kuulunen tuohon 82% enemmistöön, vaikka en tuohon 14% vähemmistöön kuulukaan.

Haluaisin kuitenkin karsia nykyisestä kehitysavusta kaiken muun paitsi kehitysmaalaisille suunnatun koulutuksen, jonka varassa he voisivat jonain päivänä nostaa itse istensä vaurauteen samaan tapaan kuin vaikkapa Suomi teki aikanaan.

Tai no, myös naisen aseman kohentamista kannattaisi tukea, sillä sen kautta voisi kehitysmaiden väestöräjähdys taittua. Tässä vain taitavat monen kehitysmaan macho-kulttuuri ja naiset toisen luokan kansalaisiksi alentava uskonto toimia vahvana vastavoimana. Mitähän niille pitäisi tehdä?

Pidemmin täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/07/800-euron-jokavuotinen-tulonsiirto.html