Kehitysapu (yhdistetty)

[Numeronuiva]

^Nämäkin ulkoministeriön lahjoittamat apurahat menevät täysin kankkulan kaivoon, sillä toimittajilta tulee pelkkää kritiikitöntä kehitysyhteistyön ylistämistä. Suomessa vain Matti Kääriäinen on paljastanut totuuden ja hänen kirjansa täytyy nostaa vaalikeskusteluissa esille, sillä kaikki leikkausaikeet jatkuvasti leimataan maailman köyhiä kurjistavaksi halpamaiseksi populismiksi.

[Iloveallpeople]

Vapaaehtoisista on sittenkin hyötyä kehitysyhteistyössä

"Vapaaehtoisturisteja" on kritisoitu pitkään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan vapaaehtoisten hyötyä kehitysyhteistyölle on aliarvioitu.

Erilaiset kehitysmaiden vapaaehtoisohjelmat ovat ehtineet kasvaa isoksi bisnekseksi kansainvälisesti. Ilmiötä on kritisoitu etuoikeutettujen nuorten harrastuksena, joka hyödyttää enemmän heidän omia tavoitteitaan, kuin kohdemaata tai -yhteisöä.

Kansainvälisesti ilmiöstä on käytetty termiä "volontourism", joka tulee sanojen volunteering (vapaaehtoisuus) ja "tourism" (turismi) yhdistämisestä. Kyseessä on yksi suurimmista kasvualoista kansainvälisessä matkailussa.
...

Maaliskuun 17. päivänä julkaistu vapaaehtoisohjelmajärjestö Voluntary Service Overseasin (VSO) ja Sussexin yliopiston kehitysyhteistyön tutkimuskeskuksen, Institute for Development Studiesin (IDS), julkaisema tutkimus "Valuing Volunteering – The role of volunteering in sustainable development" tarjoaa kuitenkin positiivisemman kuvan alasta.
...

Kepa

[Iloveallpeople]

Muslimien köyhäinapu on maailman suurin humanitaarisen avun järjestelmä

Almuvero zakatilla kerätään kymmeniä, ehkä jopa satoja miljardeja vuosittain hädänalaisille ihmisille. Tuoreessa raportissa pohditaan, miten perinteinen hyväntekeväisyys nivottaisiin paremmin osaksi kansainvälistä humanitaarista apua.

"Onko kukaan kertonut Thomas Pikettylle ja muille eriarvoistumista vastustaville tahoille, että käytössä on jo globaali varallisuusvero, jota maksaa joka neljäs ihminen maapallolla?" kysyy Oxfamin neuvonantaja Duncan Green blogissaan.

Green viittaa zakatiin, yhteen islamin viidestä peruspilarista, jonka perusteella jokainen muslimi antaa 2,5 prosenttia tuloistaan vähäosaisille, jos siihen suinkin kykenee.
...

Kepa

[Dharma]

Muslimien köyhäinapu on maailman suurin humanitaarisen avun järjestelmä

Almuvero zakatilla kerätään kymmeniä, ehkä jopa satoja miljardeja vuosittain hädänalaisille ihmisille. Tuoreessa raportissa pohditaan, miten perinteinen hyväntekeväisyys nivottaisiin paremmin osaksi kansainvälistä humanitaarista apua.

"Onko kukaan kertonut Thomas Pikettylle ja muille eriarvoistumista vastustaville tahoille, että käytössä on jo globaali varallisuusvero, jota maksaa joka neljäs ihminen maapallolla?" kysyy Oxfamin neuvonantaja Duncan Green blogissaan.

Green viittaa zakatiin, yhteen islamin viidestä peruspilarista, jonka perusteella jokainen muslimi antaa 2,5 prosenttia tuloistaan vähäosaisille, jos siihen suinkin kykenee.
...

Kepa

Tämä hengi ei sitten hirveästi muita veroja maksakaan. Suomalaisetkin varmaan mielellään antaisivat kymmenyksensä, jos säästyisivät 45 %:n muulta verotukselta.

[B52]

http://www.hs.fi/politiikka/a1428457833835

Suomi lisäsi viime vuonna kehitysapua – eniten apua sai Kenia

Suomi käytti viime vuonna enemmän varoja kehitysyhteistyöhön kuin edellisvuonna. Kehitysyhteistyömaksatukset kasvoivat 150 miljoonaa euroa, vaikka valtion talousarvion mukaiset määrärahat pysyivät edellisvuoden tasolla.

Syynäon se, että käytettäviä varoja kasvattivat muun muassa päästöhuutokauppatulojen kasvu ja hallinnon tehostamisen kautta aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahaerien parantunut käyttö, kertoo ulkoasiainministeriö keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.

Kasvu kohdistui viime vuonna etenkin humanitaarisiin kriiseihin sekä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen.

Päästökauppa liittyy kehitysyhteistyöhön siksi, että vuonna 2014 hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Suomi käytti vuonna 2014 kehitysyhteistyöhön 1,23 miljardia euroa. Se on 0,6 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Tässä luvussa on mukana myös pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja, osuus EU:n talousarviosta ja muita kehitysyhteistyöksi tilastoitavia maksuja eri hallinnonaloilta.

Suomi myönsi humanitaarista apua vuonna 2014 ennätyksellisen paljon, lähes 122 miljoonaa euroa. Ebolapandemian osuus eri maksatuksista kohosi kaikkiaan 17 miljoonaan euroon. Myös kansainvälisille järjestöille maksetut tuet, tuki hauraille valtioille sekä Finnfundille nousivat.

Suomi suuntasi vuonna 2014 apuaan etenkin tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja väestörahasto UNFPAn kautta. Merkittävin tuensaaja oli UNFPA, jolle ohjattiin yleistukea ja maakohtaisiin hankkeisiin lähes 51 miljoonaa euroa Suomen kehitysyhteistyövaroja.

Ulkoministeriön mukaan kehitysyhteistyön suurimmat maksatukset kohdistuivat vuonna 2014 Keniaan (noin 40 miljoonaa euroa), Tansaniaan (39), Etiopiaan ja Afganistaniin (28), Nepaliin (25), Sambiaan (21), Mosambikiin (20) sekä Somaliaan (noin 18 miljoonaa euroa).

Luvuissa ovat mukana sekä hallitustenvälinen kehitysyhteistyö, osa kansalaisjärjestöjen maakohtaisesta yhteistyöstä että YK-järjestöjen kautta toteutettuja maakohtaisia hankkeita.

[Uuno Nuivanen]

^ Viistoista miestä arkulla vainaan – Huh-hah-hei ja rommia pullo.

[Roope]

Suomen vuonna 2014 kehitysapuun käyttämä summa kasvoi edellisvuodesta 12,5 prosenttia. Yhteensä kehitysapuun käytettiin 1,23 miljardia euroa, eli 150 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013.
...
Ulkoministeriön ja OECD:n tilastoista käy ilmi, että Suomen käyttämien kehitysyhteistyövarojen kasvu oli suurempaa kuin missään muussa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 28 jäsenmaassa.
...
Keskimäärin maat antoivat kehitysapuun viime vuonna 0,29 prosenttia bruttokansantulostaan. Kehitysyhteistyökomitean 28 jäsenmaasta viisi saavuttivat YK:n tavoitteen antaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoitteen saavuttivat Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Suomi maksoi kehitysapua 0,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Näin ollen Suomen osuus on maiden seitsemänneksi suurin.

Kansan Uutiset: Suomen antama kehitysapu kasvoi 9.4.2015

Eipä uskoisi, jos olisi pelkkien Kepan tiedotteiden varassa.

[Taikakaulin]

Kristillisdemokraatti huolissaan kehitysavusta:

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen tuhoaisi järjestöjenkin kehitysavun

– Perussuomalaisten ajatus verovähennyksestä kehitysyhteistyötä tukeville kansalaisille olisi hyvä ajatus, jos se lisättäisiin nykyisen työn päälle. Silloin voisimme tavoittaa kansainvälisen sopimuksemme 0,7 prosentista, kansanedustaja ja kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen sanoo.

Hänen mielestään perussuomalaisten toistuvasti esittämä ajatus budjettirahoituksen romahduttamisesta osana verovähennysjärjestelmää koituisi katastrofiksi, joka romuttaisi myös kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työn.

Nykymallin mukainen, noin viidentoista prosentin omavastuu eli järjestöjen oman rahoituksen osuus turvaa sen, että mihinkään hankkeeseen ei lähdetä kevyesti. Perussuomalaisten esityksessä työn rahoittaminen puoliksi lahjoitusvaroilla ja puoliksi valtion varoilla merkitsisi Jääskeläisen mukaan niin suurta muutosta, etteivät esimerkiksi kristilliseen maailmankuvaan toimintansa perustavien organisaatioiden hartiat ja voimavarat tähän enää muutaman vuoden päästä riittäisi.

Jääskeläinen ei pidä realistisena myöskään ajatusta, että järjestöjen työtä kohdeltaisiin silkkihansikkain, samalla kun muuta työtä rapautettaisiin. Hänen mukaansa kyse on enemmän uuden asennoitumistavan tarjoamisesta, jotta saataisiin muut perussuomalaisten budjettivaihdot jotenkin uskottaviksi. Samalla vuosikymmenien aikana rakennettu menestyksellinen valtion ja kolmannen sektorin yhteistyö kehitysyhteistyössä ajettaisiin alas.

– Se olisi järjetöntä tuhlausta ja rapauttaisi kansalaisyhteiskunnan uskon tulevaisuuteen, Jääskeläinen arvioi.

http://www.kdlehti.fi/2015/04/09/kehitysyhteistyomaararahojen-leikkaaaminen-tuhoaisi-jarjestojenkin-kehitysavun/

[Kulttuurirealisti]

Suomen vuonna 2014 kehitysapuun käyttämä summa kasvoi edellisvuodesta 12,5 prosenttia. Yhteensä kehitysapuun käytettiin 1,23 miljardia euroa, eli 150 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013.
...
Ulkoministeriön ja OECD:n tilastoista käy ilmi, että Suomen käyttämien kehitysyhteistyövarojen kasvu oli suurempaa kuin missään muussa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 28 jäsenmaassa.

Ja viime vuonna valtion budjetti oli yli 6 mrd alijäämäinen. Kyllä meillä on varaa!

[Roope]

Kehitysapu on suvaitsevaisuutta, joten siitä ei voi leikata:

Suvaitsevaisuus ei ole suhdannekysymys

On ilmiselvää, että viiden, kuuden seuraavan vuoden aikana joudumme sopeuttamaan maan taloutta niin, että se on tasapainossa. Emme voi jatkaa enää lainarahalla elämistä, koska se tarkoittaa että käytännössä lainaamme lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme. Emme voi viedä heidän tulevaisuuttaan ja heidän mahdollisuuksiaan elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Se olisi vastuutonta.

Sopeuttaminen on kuitenkin tehtävä niin, että pidämme huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Uudistusten ja leikkausten rinnalla tarvitsemme myös kilpailukykyä parantavia toimenpiteitä, jotta maahan syntyy talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Työllä Suomi nousee.

Vastuullinen talouspolitiikka on pitkään ollut RKP:n tavaramerkki. Näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Me olemme valmiita sopeuttamaan. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Suomi on kansainvälisesti tunnettu ihmisoikeuksien vaalimisesta ja Suomi haluaa antaa kuvan itsestään rauhanvälittäjänä ja sivistyneenä maana. Samanaikaisesti maailmassa on enemmän pakolaisia kuin pitkään aikaan. Rauhattomia alueita on paljon ja konfliktien määrä on kasvanut.

Kokoomus haluaa leikata kehitysavusta 300 miljoonaa, eli melkein 40 prosenttia. SDP:n Kari Rajamäki esti paperittomien mahdollisuuden saada terveydenhuoltoa Suomessa. Jutta Urpilainen samasta puolueesta haluaa leikata maahanmuutosta. Viime vuoden loppupuolella Suomi oli ottanut vastaan noin 550 pakolaista tai turvapaikanhakijaa Syyriasta. Vastaava luku Tanskassa oli yli 10 000 ja Ruotsissa yli 53 000.

Täytyy sanoa, että minua hävettää kun tapaan kollegojani muista Pohjoismaista. On myös syytä muistaa, että Suomi otti kehitysapua vastaan vielä 50 vuotta sitten. Ja tuhansia lapsia lähetettiin Ruotsiin sodan aikana. Me haluamme apua kun itse olemme sen tarpeessa.

Toivottavasti ymmärrämme myös, että on syytä antaa apua silloin, kun muut sitä tarvitsevat. RKP:n kanta on selvä; suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet eivät ole suhdannekysymys. Haluamme sen sijaan yhdistää talouskasvun ja inhimillisyyden.

Anna-Maja Henriksson
oikeusministeri kansanedustajaehdokas (r.) Pietarsaari

Ilkka 9.4.2015

Oikeusministeri Henrikssonin mielestä suomalaisten pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että tänne on saapunut liian vähän syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Miksi ihmeessä? Mieluummin voisi tuntea piston sydämessä vaikka siitä, että niin minimaalisen pieni osuus Suomen miljardin euron kehitysavusta menee Syyrian pakolaisten auttamiseen. Päätös asuttaa syyrialaiset Ruotsiin tulee luultavasti maksamaan ruotsalaisille enemmän kuin millä koko EU on tähän mennessä auttanut Syyrian pakolaisia paikan päällä.

Toisin kuin hurskasteleva oikeusministeri antaa ymmärtää, kehitysavun leikkaaminen ei ole pois Syyrian pakolaisilta. Suomen kehitysavun tason nostaminen tai säilyttäminen ei auta Syyrian pakolaisia himpun vertaa, sillä humanitaarisen avun määrärahoihin kosketaan vasta viimeisenä.

[Uuno Nuivanen]

Outoa joutua Hyysäriä kehumaan, mutta päivän lehden sunnuntaiosiossa on varsin hyvä juttu vapaaehtoistyö(bisnekse)stä Tansaniassa. Toimittaja Anna-Sofia Berner ei liene täysin sisäistänyt lehtensä agendaa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/12042015/sunnuntai/Orpokoteihin+menn%C3%A4%C3%A4n+kuin+huvipuistoon++vapaaehtoisty%C3%B6st%C3%A4+tuli+bisnest%C3%A4/a1428637715578

Ymmärsin tämänkin huuhailun olevan pääasiassa verorahoitteista puuhastelua, jossa nokkela järjestäjä tekee oivan tilin.

Sisältää paljon vituttavuuksia, joista on hankala nostaa erikseen jotain, lukekaa itse.

[Taikakaulin]

Kehitysapu jakaa puolueita - lähes kaikki suuret leikkaisivat

Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan kehitysyhteistyömäärärahoja. Neljästä suuresta puolueesta ainoastaan SDP ei ota vaaliohjelmissaan kantaa kehitysapuun.

Vihreät, RKP, kristilliset ja vasemmistoliitto puolestaan kannattavat linjauksissaan kehitysyhteistyörahoituksen nostamista.

MTV:n vaalikoneessa ehdokkaiden näkemykset ovat hajanaisempia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaista noin puolet on eri tai jokseenkin eri mieltä väitteen "Suomen pitää vähentää kehitysmaiden auttamista" kanssa. SDP:n ehdokkaista yli 80 prosenttia ei allekirjoita väitettä.

Kaiken kaikkiaan rahoituksen vähentämistä ajaa joka neljäs ehdokas. Kriittisimmin apuun eduskuntapuolueiden ehdokkaista suhtautuvat perussuomalaiset, myönteisimpiä ovat vihreät.

[...]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kehitysapu-jakaa-puolueita-lahes-kaikki-suuret-leikkaisivat/5002268

Nykyiset kannatusluvut huomioon ottaen, alkaa vaikuttamaan siltä, että kehitysavun leikkaaminen voi jopa toteutua seuraavalla hallituskaudella. 

[Roope]

Nykyiset kannatusluvut huomioon ottaen, alkaa vaikuttamaan siltä, että kehitysavun leikkaaminen voi jopa toteutua seuraavalla hallituskaudella. 

Tästä on jo puolueiden johdon linjaukset. Suurista puolueista vain SDP on vastaan.

[Numeronuiva]

Kehitysavun suhteen kokoomuksen ja keskustan ohjelmat ovat järkevämpiä kuin enemmistö heidän vaalikonevastauksistaan. Jos SDP jää oppositioon, niin on paremmat mahdollisuudet perussuomalaisten mallia kohti. Joku parinsadan miljoonan leikkaus ei riitä vielä mihinkään. Valitettavasti kokoomuksella niin johto kuin ehdokkaat ajavat sitten voimakkaimmin massamaahanmuuttoa ja työlupien tarveharkinnan poistamista, mutta humanitaarista maahanmuuttoa ei saisi sen helpommin vähennettyä demarienkaan kanssa.

[nollatoleranssi]

Olikohan YLE:n uutisissa juttua, että Suomi on lupautunut nostamaan kehitysapuaan nykyisestään, mutta ei halunnut ottaa lisää pakolaisia. Johtuen Itä-Afrikan tilanteesta? (voi korjata jos tieto oli väärä).

[koli]

(https://scontent-ams.xx.fbcdn.net/hphotos-xft1/v/t1.0-9/11119435_10202640091044082_7858871134406979694_n.jpg?oh=91046a2cd75c07eb673cfd4f93be8d05&oe=55DDDF6E)

Toimittelijat matkustelee kehitysapurahoilla. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=323044&contentlan=1&culture=fi-FI

[Dharma]

Kehyn leikkaus on lähes varma. Summa epävarma. Pitäisin tätä kysymystä jonkinlaisena testinä hallitukselle. Jos uusi hallitus ei uskalla leikata kehitysapua vähintään 300 miljoonalla eurolla (nyt 1,1 mrd e), niin tuskinpa se saa muutakaan aikaan.

[koli]

Järjestöt huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin BKTL:staan vuoteen 2015 mennessä. Tähän ei kuitenkaan ole päästy. Lisäksi maailman köyhien auttamiseksi tarkoitettuihin varoihin kohdistuvat leikkauspaineet ovat nyt suuremmat kuin koskaan.

- Kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten tukemisessa. Siitä ei pidä leikata eikä sen painoarvoa ministerinsalkkujen jaossa laskea, kehityskysymysten asiantuntija- ja kattojärjestön Kepan hallitus vaatii.

- Nepalin maanjäristyksen jäljiltä miljoona lasta odottaa apua. Välimerellä on kuollut alkuvuoden aikana lähes kaksituhatta sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä. Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton. On selvää, että tarvitsemme tulevalta hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia toimia maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Suomella on oltava suunnitelma 0,7-sitoumuksen saavuttamiseksi – ja tätä tavoitetta kannattaa enemmistö eduskuntapuolueista, Kepan hallituksen puheenjohtaja Elina Vuola sanoo.

Maahanmuuttopolitiikka on noussut hallitustunnustelujen yhdeksi ydinkysymykseksi, ja erityisesti perussuomalaiset ovat vanhastaan painottaneet ihmisten auttamista lähtömaissaan. Vastuullinen siirtolaispolitiikka tarkoittaa EU-jäsenmaiden tasaista taakanjakoa sekä tulijoiden inhimillistä kohtelua. Lisäksi panostus kehitysyhteistyöhön auttaa yhtenä työvälineenä kehittämään niitä yhteiskuntia, jotka eivät tällä hetkellä anna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä kansalaisilleen.

- Juuri nyt ollaan luomassa uusia globaaleja kehitystavoitteita YK:n puitteissa. Suomen valtion sanat ja teot ovat jyrkässä ristiriidassa jos kehitysrahoitusta leikataan taas.

Keskusta hylkäämässä tavoitteensa?

Johdonmukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olisi painostaa EU:ta olemaan aktiivinen veroparatiisien sulkemiseksi niin, että kehittyvät maat saavat niille kuuluvat verotulot oman maansa kehittämiseen, mitä keskustapuolue on ajanut tavoitteenaan. Kepa toivoo globaalivastuun ja kehityskysymysten näkymistä tulevan hallituksen ohjelmassa ja yhden tai useamman ministerin toimenkuvassa. Itsenäinen, globaalivastuuta kantava kehitysministeri on edelleen ideaali ratkaisu, johon on pyrittävä.

- Suomen köyhiä ei pidä asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa, joille ihmisarvoinen elämä ei tällä hetkellä ole mahdollista useasta eri syystä. Ilmastonmuutos, konfliktit ja niiden synnyttämät pakolaisvirrat vaikuttavat meihin kaikkiin. On talouden kannalta järkevää huolehtia, että yhteiskunnalliset olot Suomen ulkopuolella ovat vakaat, äärimmäinen köyhyys vähenee ja mahdollisimman monesta kehitysmaasta tuleekin kauppakumppanimme, kuten on käynyt jo esimerkiksi Vietnamin ja Namibian kanssa.

Suomessa on yli 300 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä, ja iso osa suomalaisista kuuluu johonkin kehitysyhteistyötä tekevään yhdistykseen. Sadattuhannet suomalaiset tekevät vapaaehtoistyötä köyhien maiden ihmisten hyväksi. Kehitysyhteistyöjärjestöt muun muassa valvovat julkisten varojen käyttöä sekä toimivat kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumiseksi. Kansalaisjärjestöt toimivat alueilla ja tilanteissa, joissa valtioiden välinen kehitysyhteistyö voi olla jopa mahdotonta. Järjestöjen toiminnalla on suora ja välitön vaikutus kehitysmaiden kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen. Järjestöavustuksista leikkaaminen olisikin hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.

- Tuleva pääministeri Sipilä oli ajan hermolla ottaessaan valtiopäivien avajaispuheessaan esille kriisi- ja kehitysavun tärkeyden. On toivottavaa, että muun muassa keskustan linjaus rauhan ja ihmisoikeuksien edistämisestä sekä köyhyyden, ruoka-, vesi- ja energiapulan torjumisesta päätyy tulevan hallitusohjelman kansainvälisen osion ytimeen. Tiukan paikan tullen katsotaan, mitkä ovat meidän yhteiskuntamme todelliset arvot, joiden perusteella vaikeita päätöksiä tehdään.

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/tyo-ja-talous/28472-jarjestot-huolissaan-kehitysyhteistyon-kohtalosta-tulevalla-hallituskaudella-2015-05-12

[Roope]

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin BKTL:staan vuoteen 2015 mennessä. Tähän ei kuitenkaan ole päästy.

Kyllä on päästy, tosin bkt:n romahdettua.

- Nepalin maanjäristyksen jäljiltä miljoona lasta odottaa apua. Välimerellä on kuollut alkuvuoden aikana lähes kaksituhatta sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä. Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton. On selvää, että tarvitsemme tulevalta hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia toimia maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Suomella on oltava suunnitelma 0,7-sitoumuksen saavuttamiseksi – ja tätä tavoitetta kannattaa enemmistö eduskuntapuolueista, Kepan hallituksen puheenjohtaja Elina Vuola sanoo.

Kehitysapua perustellaan aina ensimmäiseksi Syyrian pakolaisilla, vaikka ylivoimaisesti suurin osa kehitysavusta, melkein miljardi euroa, on ihan muuta kuin Vuolan kuvaamaa humanitaarista apua. Yksikään puolue ei ole ehdottanut kriisiavun leikkaamista.

Mitä taas Välimeren hukkumisiin tulee, paradoksaalisesti kehitysapu paremminkin lisää kuin vähentää niitä.

Maahanmuuttopolitiikka on noussut hallitustunnustelujen yhdeksi ydinkysymykseksi, ja erityisesti perussuomalaiset ovat vanhastaan painottaneet ihmisten auttamista lähtömaissaan. Vastuullinen siirtolaispolitiikka tarkoittaa EU-jäsenmaiden tasaista taakanjakoa sekä tulijoiden inhimillistä kohtelua. Lisäksi panostus kehitysyhteistyöhön auttaa yhtenä työvälineenä kehittämään niitä yhteiskuntia, jotka eivät tällä hetkellä anna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä kansalaisilleen.

- Juuri nyt ollaan luomassa uusia globaaleja kehitystavoitteita YK:n puitteissa. Suomen valtion sanat ja teot ovat jyrkässä ristiriidassa jos kehitysrahoitusta leikataan taas.

Muutetaan sitten sanoja.

[Antti Histamiini]

Laitoin tänään alla olevan mailin muutamalle PS:n kärkihenkilölle, jotka ovat olleet mukana kehitysapua koskevissa keskusteluissa ja artikkeleissa. Omaa tekstiä ja idea.

Subject: Strateginen idea kehitysapu-keskustelun muuttamiseksi

Tervehdys kaikille,

Haluaisin esittää idean siitä miten melkein kiveen hakatun kehitysapukeskustelun voisi Suomessa saada uusille raiteille. Toivottavasti jaksatte lukea tämän suht lyhyen mailin ja ideat.

Tietyt tahot haluavat kehitysapua tehtävän. Sen tuki on hyvin dogmaattista siinä mielessä, että sen pitää jatkua sellaisenaan kuin se on ja mikä tahansa vähennys tai muutos siihen ei ole tervetullutta. Eikä edes keskustelu siitä. Vähennyksien tai muutoksien ehdottajat demonisoidaan ihmisyyden vastaisiksi. Kaivamatta lähteitä tähän tiedätte ilmiön.

Tuntuu siltä kuin suvaitsevaisto, media ja kehitysavusta elannon saavat piirit (ngo, virkamiehet) olisivat omineet koko keskustelun ja määrittelevät miten siitä saa puhua. Muutoksia ei sallita.

Kun tätä on jatkunut vuosikymmeniä niin muutoksen saaminen keskusteluun on erittäin vaikeaa. Ja siten muutoksien saaminen kehitysapuun on erittäin vaikeaa.

Minulla on ehdotus miten tämän kehitysapu keskustelun diskurssin voisi muuttaa.

Dr. Dambisa Moyo on kirjoittanut kirjan Dead Aid missä hän erittäin perusteellisesti debunkkaa kehitysavun nykymuotoisena. (Born in Zambia, a masters from Harvard and a doctorate in economics from Oxford)

"Moyo's ideas are similar to those held by the Rwandan Government and President Paul Kagame. He says that "Dead Aid has given us an accurate evaluation of the aid culture today". Kagame also invited Moyo to Rwanda to discuss her thesis and bought copies of the book for his entire cabinet. The former President of Senegal, Abdoulaye Wade has also expressed similar views on aid."

Hänen argumentteina kehitysapua vastaan on esimerkiksi:
- Rajaton ja jatkuva rahan jakaminen kannustaa valtioita olemaan kehittämättä maataan. Huonosti menevä maa saa lisää kehitysapua, paremmin menevä ei saisi. Puoli vuosisataa väärin toteutettua apua.

Jos henkilö ja ajatukset eivät ole tuttuja niin tämän 34 min haastattelun voisi ehdottomasti kuunnella: Dr. Dambisa Moyo: 'Let My People Go'

https://www.youtube.com/watch?v=x89TBUC8VRA

Sitten itse ehdotukseen:

Jos Perussuomalaiset kritisoivat kehitysapua ja ehdottaisivat sen muuttamista niin se ammutaan AINA alas, koska ensinnäkin jo ehdottaja on väärä. Uskonkappaleen asemassa olevaa kehitysapua ei voi Suomessa kritisoida ilman hyökätyksi tulemista.

KUTSUTAAN Dr. Dambisa Moyo Suomeen sopivasti järjestettyyn tilaisuuteen keskustelemaan kehitysavusta ja annetaan hänen tuoda oma näkemyksensä esille.

Sitä EI VOI ampua alas samalla lailla kuin PS:n ehdottamana.

Tämän tilaisuuden kun saisi esille kaikkiin medioihin (tv, lehdet, netti) niin se synnyttäisi uuden keskustelun ja lähestymistavan aiheesta ja mahdollistaisi keskustelun aloittamisen nykymuotoisen kehitysavun muuttamisesta.

Perussuomalaisten voisivat ajaa Afrikan auttamista positiivisella spinnillä. Ehdotuksia siitä miten asiat hoidetaan oikein. Pelkkä kehitysavun kritisointi saa vain napit vastakkain. Vihreät ja muut syyttää siitä ettei auteta. Esittämällä konkreettisesti miten autetaan paremmin vie eväät syyttää siitä ettei auteta.

Tavoitteina:
- auttaminen järkevästi
- haitallisen kehitysavun lopettaminen ja vähentäminen, Suomen kulujen laskeminen

Esimerkkeinä:
- mikrofinancing järjestäminen, konkreettinen toimi joka auttaa ruohonjuuritasolla

- suvaitsevaisto väittää että haluavat auttaa:
a. järjestetään tapa ilmoittautua vapaaehtoiseksi lähtemään Afrikkaan. jos ei ole tarjokkaita niin kertoo etteivät halua auttaa itse vaan muiden rahoilla
b. järjestetään tapa lahjoittaa rahaa Afrikkaan kehitysapuprojekteihin: jos ei ole lahjoittajia niin kertoo etteivät halua auttaa itse vaan muiden rahoilla

Antamalla konkreettisia toimivia vaihtoehtoja auttaa ei voi kritisoida siitä, että PS vain haluaa lopettaa kehitysavun ja olla auttamatta. Konkreettiset vaihtoehdot legitimoisivat kehitysavun muuttamisen siihen suuntaan, että apu tulisi ihmisiltä eikä (vain) verovaroista.

Parhain Terveisin,
(nimeni)
PS-äänestäjä ja nettiaktiivi

Yksi vastaus tulikin nopeasti:

Kiitos paljon (nimi) loistavasta ideastasi!

Keskustelemme tästä, ja katsotaan, jos tämä onnistuisi jollakin aikavälillä.

T. Sebastian Tynkkynen
Puheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret

[Roope]

Hyvä yhteenveto:

Ulkoministeriö: Kehitysyhteistyön määrärahat 25.5.2015

Tiedotteessa on havainnollinen graafi Suomen kehitysyhteistyön toteutuneiden maksatusten kehityksestä 1990-2014. Vastoin uutisotsikoita ja pakolaisjärjestöjen mesoamista kehitysapua on kasvatettu joka vuosi vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen kasvua on ollut hulppeat 50 prosenttia. Sitä sopii verrata muihin julkisiin menoihin. Myös paljon puhuttu kehitysavun bkt-osuus oli viime vuonna suurempi kuin koskaan vuoden 1992 jälkeen. Tuolloisessa lamassa kehitysapua leikattiin 60 prosenttia.

Kun väitetään kehitysavun leikkausten vaarantavan pakolaisten auttamisen paikanpäällä, "humanitaarinen apu ja katastrofien ehkäisy" on tiedotteen mukaan yhteensä vain 13 prosentin siivu kehitysavusta.

[Nuivake]

Lama runtelee maata mutta onneksi kehitysapuun, huitsin tuuttiin, on "varaa" vuodesta toiseen. Oksentaisin, jos olisi varaa hukata hyvää ruokaa.

[2011-04-17]

Leikataan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja 200 milj. eurolla. Lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 milj. euroa lainaksi / Finnfundin pääomittamiseen, joka finanssisijoituksena ei lasketa menoksi kansantalouden tilinpidossa.

Kehitysyhteistyövarojen vähentyessä tulee tarkastella kehitysyhteistyöhenkilöstömitoitusta.

Päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön.

[...]

Vaikutus valtion kustannuksiin, milj. euroa
2016 2017 2018 2019 2020
-300 -300 -300 -300 -300

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus korostaa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista. Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa muun muassa YK:n päätöslauselman 1325
mukaisesti. Hallitus korostaa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus
kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten
ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka‐, vesi‐ ja energiapulan torjuntaan.

Hallitus lisää Suomen kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen
painoarvoa. Hallitus parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Pidemmän
aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä.

[Riukulehto]

Kepa toivoo, että kehitysmäärärahojen leikkaukset tehdään vastuullisesti

Kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa on pettynyt hallituksen päätöksiin leikata kehitysmäärärahoja. Hallitus leikkaa varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista 300 miljoonaa euroa.

Lisäksi päästökauppatulot siirretään jatkossa kehitysyhteistyön sijaan yrityksille.

Kepan mukaan leikkaukset uhkaavat vakavasti kehitysyhteistyön vaikuttavuutta sekä johtavat inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen kehitysmaissa.

– On muistettava, että Suomi on sitoutunut kansainvälisesti nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2015 mennessä. Nyt on selvää, ettei näin tapahdu, mutta Suomella on oltava konkreettinen suunnitelma miten ja mihin mennessä lupaus aiotaan lunastaa, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Lappalainen toivoo hallituksen olevan varovainen leikkausten kanssa.

– Nyt onkin pidettävä erityisen hyvä huoli siitä, että leikkaukset tehdään vastuullisesti ja mahdollisimman vähän vahinkoa tuottaen.

Kepa muistuttaa, että ulkoasiainministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3379624/kepa-toivoo-etta-kehitysmaararahojen-leikkaukset-tehdaan-vastuullisesti

[2011-04-17]

Kepa muistuttaa, että ulkoasiainministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3379624/kepa-toivoo-etta-kehitysmaararahojen-leikkaukset-tehdaan-vastuullisesti

Saman tutkimuksen mukaan lähes 80% vastanneista arvioi summan liian pieneksi ja yli puolet vastanneista arvioi määrän olevan alle kymmenyksen (19% n. sadasosan) todellisesta.

Perussuomalaisten eilen julkistamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kehitysavun rahoitusmallia on kommentoitu mediassa kiittäen ja moittien. Monissa kommenttipuheenvuorossa on painotettu sitä, että 80 prosenttia suomalaisista pitää tutkimusten mukaan kehitysavun antamista tärkeänä. Tällä viitataan Ulkoministeriön vuosittain teettämiin Kansalaisten mielipiteet Kehitysyhteistyöstä -tutkimuksen tuloksiin.

Vuoden 2014 tutkimuksessa on eräs kysymys, joka paljastaa hyväntahtoisten suomalaisten kuitenkin arvioivan annettavan kehitysavun määrän rajusti alakanttiin. Se on tässä:

Paljonko Suomi arvionne mukaan käyttää kehitysapuun vuonna 2014? Valitkaa yksi seuraavista vaihtoehdoista.

Tuhannen suomalaisen antamat vastaukset jakautuivat seuraavasti:

a) Ei yhtään (1 % vastanneista)
b) 17 miljoonaa euroa (19 % vastanneista)
c) 110 miljoonaa euroa (35 % vastanneista)
d) 700 miljoona euroa (22 % vastanneista)
e) 1,1 miljardia euroa (12 % vastanneista – oikea vastaus)
f) 1,7 miljardia euroa (2 % vastanneista)
EOS (9 % vastanneista)

https://www.suomenuutiset.fi/suurin-osa-suomalaisista-arvioi-kehitysavun-maaran-kymmen-tai-satakertaisesti-alakanttiin/

[Roope]

Saman tutkimuksen mukaan lähes 80% vastanneista arvioi summan liian pieneksi ja yli puolet vastanneista arvioi määrän olevan alle kymmenyksen (19% n. sadasosan) todellisesta.

Itse asiassa 85 prosenttia kehitysavun määrää arvioineista luuli sitä liian pieneksi, koska yhdeksän prosenttia ei vastannut kysymykseen. 60 prosenttia määrää arvioineista luuli sitä kymmenesosaksi tai vähemmäksi todellisesta.

[Dharma]

^^yrittävät hoitaa homman, niin ettei kehyläisten työpaikat katoa. Vitut avunsaajista. Niistä ei aikuisten oikeasti kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut.

[Elemosina]

Nur Mohamed kirjoitaa Usarissa kehitysavun leikkaamisen olevan hyvä juttu. Ja ihan hyvin kirjoittaakin, kertoo omien kokemusten perusteella siitä miten kehitysapu ei toimi.

Mielenkiinnolla seuraan millä argumenteilla tätä kirjoitusta vastaan tullaan kommentoimaan.

Olen lukenut Sipilän hallitusohjelman kehitysapua koskevia linjauksia hyvillä mielin. Viimeinkin meillä on hallitus, joka uskaltaa puuttua vihervasemmiston pyhistä lehmistä pyhimpään: kehitysapuun.

Muutin sodan jaloista Somaliasta Suomeen vuonna 1992 ja olen elänyt täällä jo kaksi vuosikymmentä. Muistan silti elävästi miten vahingollista ja haitallista kehitysapu on Somalialle. Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen. Miksi minun kannattaisi perustaa T-paitoja tuottava tehdas, kun voin pukeutua lahjoituksina saamiin vaatteisiin?

Kehitysapuun liittyy monia epäterveitä ilmiöitä. Hyvänä esimerkkinä meillä Somaliassa paikallinen kalastuselinkeino ei ole pystynyt kehittymään pitkään aikaan. Tämä ajaa omalta osaltaan paikallisia kalastajia tarjoamaan aluksiaan paremmin maksaville asiakkaille. Atlanta-operaatiossa korjaillaan tämän tuloksia sitten jälkeenpäin.

Jos kalastajat pystyisivät kehittämään omaa toimintaansa, erinäköisille vierasvenereissuille ei olisi aikaa tai tilaa.

Kehitysyhteistyö palvelukeskus Kepa on julkaissut kannanoton, jossa kritisoi hallitusohjelman linjauksia. Samalla Kepa tulee paljastaneeksi avoimesti miten se on harhautunut omasta agendastaan. Kehitysyhteistyön sijasta Kepa käyttää rahaa muun muassa ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.  Tämän ei pitäisi kuulua Kepan toimintaan lainkaan.
...

http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196049-kehitysavun-leikkaus-on-hyva-juttu

[B52]

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433305932007

Suomi karsii kehitysavusta 300 miljoonaa – painopiste tyttöjen ja naisten tukemiseen
Kehitysyhteistyöstä 300 miljoona euroa leikkaava Suomi karsii rahoittamiaan YK-järjestöjä

Hallitus leikkaa Suomen varsinaisia kehitysyhteistyörahoja 300 miljoonalla eurolla vuosittain ensi vuodesta alkaen. Ilman leikkausta ensi vuoden varsinaiset kehitysyhteistyövarat olisivat olleet ulkoministeriön mukaan 815 miljoonaa euroa. Niistä lähtee leikkausten myötä noin 37 prosenttia.

Kun mukaan lasketaan myös se, ettei päästökaupasta kertyviä tuloja enää käytetä kehitysyhteistyöhön, on leikkaus varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 40–43 prosenttia.

Linjaukset siitä, miten leikkaukset kohdistuvat, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) tekee tällä viikolla. "Leikkaus on iso, mutta Suomen on nyt yksinkertaisesti saatava velkaantuminen taittumaan. Se tarkoittaa sitä, että myös kehitysyhteistyövaroja täytyy supistaa", Toivakka sanoo.

Leikkauslista on tehty todella nopeasti, viikossa, sillä esitys on toimitettava valtiovarainministeriöön ensi viikolla. Pohjana ovat virkamiesten esitykset.

"Lopullinen esitys on minun. Ainoa luku, jota minun on nyt kunnioitettava, on 300 miljoonan euron leikkaus", Toivakka sanoo.

Leikkauskohteita Toivakka arvioi neljän painopistealueen näkökulmasta. "Päälinjaus on se, että kaikkein köyhimpiä autetaan."

Toivakan ensimmäinen painopiste on tyttöjen ja naisten aseman kehittäminen. "Se on ykkösasia."

Toinen painopiste on demokratiakehityksen tukeminen. "Apua keskitetään hankkeisiin, joilla rakennetaan rauhaa, kitketään korruptiota, kehitetään demokratiaa."

Kolmas painopiste ovat kestävät keinot tuottaa ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa. "Tässä tärkeää on se, että ilmastonmuutosta samalla hillitään."

Neljäntenä Toivakka painottaa sitä, miten yritykset saadaan mukaan kehitysyhteistyöhön. "Oma poliittinen painotukseni kehitysministerinä on, että haluan yritykset vahvemmin mukaan kehitysyhteistyöhön. Tämä on win–win-mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä."

Leikkaukset kohdistuvat väistämättä kaikkiin keskeisiin kehitysyhteistyön osa-alueisiin, Toivakka sanoo. Sieltä, missä on eniten rahaa, leikataan suhteessa eniten.

"Juustohöylääminen ei auta."

Isoimmat potit kehitysyhteistyövaroista on käytetty pitkäaikaiseen yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa, kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa YK-järjestöjen kautta, kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille annettuun tukeen sekä humanitääriseen apuun.

Humanitäärisen avun leikkauksiin Toivakka suhtautuu varovaisesti. "Suomi kantaa jatkossakin vastuuta kansainvälisissä kriiseissä."

Yhdestäkään Suomen seitsemästä kumppanimaasta ei luovuta, mutta osan saamaa avustussummaa supistetaan.

Esimerkiksi Tansanian, Kenian ja Vietnamin kanssa avunantosuhdetta pitäisi kehittää normaaliksi kauppasuhteeksi ja poliittiseksi suhteeksi, Toivakka pohtii.

Toivakka karsii Suomen rahoittamia kansainvälisiä järjestöjä ja YK-järjestöjä.

Nyt keskitytään niihin, joissa Suomi on suurimpia rahoittajia tai jotka kuuluvat painopistealueisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, YK:n väestörahasto UNFPA ja YK:n lastenjärjestö Unicef.

"Jotta toimintamme olisi vaikuttavaa, voimavaroja täytyy keskittää. Emme voi olla kaikkialla. Olemme pieni kansa."

Karsintaa tehdään sen perusteella, että Suomi saisi rahoillaan aikaan mahdollisimman paljon vaikuttavuutta, Toivakka sanoo. Joistakin sitoumuksista täytyy irrottautua kesken sopimuskauden.

Viime vuonna ulkoministeriö tuki suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja säätiöitä yhteensä noin 110 miljoonalla eurolla. Parinkymmenen ammattimaisen päätoimijan kuten Kirkon ulkomaanavun, Kepan ja Pakolaisavun tukia ei lopeteta, mutta nekin joutuvat varautumaan 30–40 prosentin leikkauksiin.

Kaiken kaikkiaan kehy-kenttä on Toivakan mukaan liian pirstaloitunut. "Meillä on paljon toimijoita."

Sitä, rahoitetaanko tällä hallituskaudella uusia hankkeita, on mahdoton vielä sanoa. "Täytyy olla realisti – suuria uusia panostuksia ei tule. Mutta kyse ei ole vain rahasta, vaan myös toimintatavoista. Kun työtä arvioidaan kriittisesti, voi olla, että vähemmällä rahalla saadaan enemmän aikaan."

Kun Suomi viime vuonna käytti kehitysapuun summan, joka vastaa 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, jää määrä ensi vuonna noin 0,35 prosenttiin. Ensi vuoden varsinaiset kehitysyhteistyövarat ovat noin 515 miljoonaa euroa.

"Se on summa, jolla jatkossakin teemme hyvää työtä. Yritysmaailmassa olen oppinut, että tietty paine saa arvioimaan kriittisesti toimintatapoja. Se voi tuoda uutta luovuutta toimintaan", Toivakka sanoo.

Kehitysyhteistyön toimintatapojen uudistaminen vaatii poliittista suunnannäyttöä, Toivakka sanoo. "Kaikkein köyhimpiä autetaan, ja suuntaamme voimavarat entistä selkeämmin."

[Lalli IsoTalo]

Jos Perussuomalaiset kritisoivat kehitysapua ja ehdottaisivat sen muuttamista niin se ammutaan AINA alas, koska ensinnäkin jo ehdottaja on väärä. Uskonkappaleen asemassa olevaa kehitysapua ei voi Suomessa kritisoida ilman hyökätyksi tulemista.

KUTSUTAAN Dr. Dambisa Moyo Suomeen sopivasti järjestettyyn tilaisuuteen keskustelemaan kehitysavusta ja annetaan hänen tuoda oma näkemyksensä esille.

Erittäin hyvä idea!