Kehitysapu (yhdistetty)

[Tulevaisuus]

Ratkaisu on, että otamme rajamme takaisin ja yksinkertaisesti estämme onnenonkijoita tulemasta maihimme.

ikävä kyllä tämä ei tule onnistumaan, ellei naisten äänioikeutta peruuteta.

Mutta raha. Mokutus tarvitsee rahaa, suunnattomasti rahaa ja suvakithan eivät käytä siihen omia rahojaan vaan oppiensa mukaan muiden (veronmaksajien) rahoja, tässä on se mitä realistit voivat tehdä.
Mikään järkipuhe, tilastot tai ylipäätään mikään ei suvikseen tehoa. Ainoa mikä tehoaa on rahojen loppuminen ja niin hassua kuin se onkin verojen välttäminen on välillisesti isänmaallinen teko.

[qwerty]

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa
Valtioneuvoston viestintäosasto 27.8.2018 14.05

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin.

[ämpee]

Sipilä näyttää haluavan ostaa moraalipisteitä mihin hintaan hyvänsä, toisten laskuun.
Tyypillistä nykyaikaista lyhytnäköistä politiikkaa, tekisi mieleni sanoa kertakäyttöpolitiikkaa.

[Ari-Lee]

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa
Valtioneuvoston viestintäosasto 27.8.2018 14.05

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin.

Sipilä voisi myös kertoa, että maataloustuki ja yritystuet muutetaan Afrikka -tueksi. Se olisi suoraan pois omilta äänestäjiltään. Reilua, eikö.

[Pentecost]

Sipilä:

Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin.

Miksi?

Kysyn, koska hallitus ei ole onnistunut edes Suomessa hoitamaan suomalaisten asioita paremmalle tolalle, niin miksi pitäisi sotkeentua afrikkalaisten asioiden hoitamiseen?

Hoitakoot keenerit ja muut Afrikan mantereen asukkaat omat asiansa kuntoon. Niin ovat suomalaisetkin tehneet ajan saatossa. Joiltain se onnistuu vaan ei kepulaiselta vatuloitsijalta. Luulin jo Kataisen hallituksen nähdessäni nähneeni rimanalituksen, mutta KEPU just keeps giving.

[Roope2]

Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta

Tuo 0.7 on ihan Stetsonista/hihasta otettu luku. Kun sitä on toistettu riittävästi, niin se on samanlaisessa uskontunnustuksen kaltaisessa asemassa kuin "kansainväliset sopimukset". 

[Alaric]

Kehitysministeri Virolainen haluaa nostaa kehitysavun määrän vähitellen 0,7 %:iin BKT:stä ja toivoo, että tämä otettaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Tällä hetkellä hallitus arvioi mihin kehitysapu­a on annettu ja mitä sillä on saatu aikaiseksi.

Vastaus: lisää nälkäänäkeviä ja palatseja gepardihatuille.

https://yle.fi/uutiset/3-10394538 (8.9.2018)

Kehitysministeri: Kehitysavun nosto seuraavaan hallitusohjelmaan – "Selvää, että ihmiset lähtevät paremman elämän perään, jos ei ole tulevaisuutta"

Kehitysavun määrää tulisi nostaa jo seuraavalla vaalikaudella, sanoo kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.). Hallitus selvittää parhaillaan, mihin kehitysapua on tähän mennessä annettu ja mitä sillä on saatu aikaiseksi.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) toivoo pääministeri Juha Sipilän ja muiden poliitikkojen viimeaikaisten kannanottojen kehitysavun nostamisen tarpeesta näkyvän myös seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.

TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Virolainen arvioi, että lähes kaikki puolueet ovat valmiita nostamaan kehitysapua seuraavalla vaalikaudella.

– Olemme menossa kohti vaaleja ja se signaali eri puolueiden puheenjohtajilta on ollut selvä, meidän täytyy pystyä parempaan. On erittäin hienoa että tämä viesti tulee lähes kaikista puolueista.

Virolaisen mukaan seuraavan hallituksen tulisi rakentaa "uskottava polku" sille, että kehitysavun määrää vähitellen nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, johon Suomi on sitoutunut. Tämä voisi tapahtua vähitellen, parin vaalikauden aikana, arvioi Virolainen.

(...)

"Ihmiset lähtevät hakemaan parempaa elämää, jos ei ole tulevaisuutta"

Virolainen ei halua ottaa kantaa keskusteluun siitä, minkälaisten syiden vuoksi Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat ovat olleet liikkeellä, mutta muistuttaa että kehitysavulla voidaan vaikuttaa lähtömaiden oloihin.

– Se on ihan selvää että ihmiset lähtevät hakemaan parempaa elämää, jos omassa kotimaassa ei ole tulevaisuutta, hän sanoo.

(...)

Virolaisen mukaan kehitysavun vaikuttavuudesta ollaan parhaillaan tekemässä arvioita, joka annetaan eduskunnalle loka-marraskuun vaihteessa. Tarkoituksena on käydä läpi, mihin kehitysapua on annettu ja mitä sillä on saatu aikaiseksi.

(...)

[KTM]

Rihannakin on kuullut missä ovat maailman hölmöimmät ja avokätisimmät päättäjät.

Poptähti Rihanna tviittasi Juha Sipilälle – anoo Suomelta rahaa köyhien auttamiseksi

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poptahti-rihanna-tviittasi-juha-sipilalle-anoo-suomelta-rahaa-koyhien-auttamiseksi/7078248#gs.3cLkIDo

[Alabama]

Kehitysapu pois!

Christian Ortner

https://www.wienerzeitung.at/meinungen/gastkommentare/992432_Weg-mit-der-Entwicklungshilfe.html


Idea siitä, että lännen maksamilla sadoilla miljardeilla voitaisiin poistaa Afrikan köyhyys ja kurjuus, on näyttävästi epäonnistunut ja kuuluu roskakoppaan heitettäväksi.

Ei pelkästään Itävallan poliittisesti aktiivisessa julkisuudessa ole ollut voimassa kiistaton aksiooma: Afrikka on köyhä, siksi eurooppalaisten velvollisuus on auttaa rahallisesti, mitä enemmän sitä parempi. Empatia ja lähimmäisenrakkaus tulivat tällä yhtälöllä näennäisesti mitatuiksi: mitä suurempi maan kehitysapubudjetti, sitä parempi maine moraalisessa mielessä.

Lähimenneisyydestä löytyy tuskin toista konseptia, joka olisi yhtä näyttävästi mennyt pieleen. Vaikka viimeisinä vuosikymmeninä on kehitysavun muodossa virrannut satoja miljardeja Afrikkaan, ei Afrikan väestön lohduttomista elinolosuhteista ole muuttunut paremmiksi kuin pieni osa tai ei ollenkaan. Kehitysavun konsepti kuuluu suurimpien epännistuneiden sijoitusten joukkoon, mitä ikinä on tehty.

Todella näkyväksi asia muuttui Euroopassa vasta vuodesta 2015 alkaen, jolloinka ihmismassat kehitysavunsaajamaista alkoivat vyöryä rahan maksajavaltioihin. Tästä syystä Afrikka on tullut muotiin maailmanpolitiikan näyttämöllä: tällä viikolla YK:n yleiskokouksen puitteissa New Yorkissa, joulukuussa EU-Afrikka-kokouksessa Wienissä ja sitä ennen ja sen jälkeen lukuisissa eurooppalaisten päättäjien Afrikkaan suuntautuvien matkojen yhteydessä.

Syynä hektiseen toimintaan ei tietenkään ole yhtäkkiä herännyt lähimmäisenrakkaus vaan poliittinen paine kansainvaelluksen hillitsemiseksi jo lähtömaissa. Ajatus siitä, että EU pystyisi "kamppailemaan pakosyitä vastaan", on suuruudenhulluutta, sillä todelliset syyt maastalähdölle ovat eksessiivinen väestönkasvu ja maiden huono hallitseminen - molempiin syihin voivat vain afrikkalaiset itse eikä kukaan muu vaikuttaa.

Vain pienen parannuksen aikaan saaminen edellyttäsi ensinnäkin nykyisen kehitysavun alentamista nollaan kuten viime päivinä parisenkymmentä huippuluokan Afrikan tuntijaa "Bonnin kehoituksessa" (Bonner Aufruf) vaativat. Sillä kyseiset lukuisat miljardit ovat pääasiassa voimistaneet korruptiota, pitäneet huonoja hallituksia vallassa ja estäneet tarpeellisia uudistuksia. Kehitysapu on jo kauan ollut osa ongelmaa, ei suinkaan sen ratkaisu. Tästä syystä olisi nyt tullut korkea aika lopettaa se. "Afrikka ei voi enää ylläpitää tähänastista teollisuusvaltioilta tulevien almujen saajan rooliaan", sanoo Ruandan valtionpäämies Paul Kagame ja on siinä täysin oikeassa.

Onneksi kuitenkin EU on liikkumassa edes vähän tähän suuntaan. Jean-Claude Juncker & Co:n verbaalien kommenttien mukaan hyväntekeväisyyden sijaan edistettäisiin yksityisten firmojen taloudellisia sijoituksia Afrikassa, valtiollisten takuiden muodossa ja kaupan esteiden poistamisella.

Kaikki tämä ei varmastikaan poista "pakosyitä" ja joka tällaista esittää, on poliittinen silmänkääntötemppujen tekijä. Mutta se olisi kuitenkin hyvästijättö valtavalle illuusiolle, joka on niellyt satoja miljardeja lännen verovaroja ja joka ei ole kaikesta huolimatta tehnyt Afrikasta parempaa paikkaa elää ja asua.

[Jorma Teräsrautela]

EVP suurlähettiläs Matti Kääriäisen kirjasta on syytä muistuttaa uudelleen. Kansan Uutisten jutun mukaan

"Perussuomalaiset ja nurkkakuntaisimmat verkkokeskustelijat saivat Kääriäisen lausunnoista lisää löylyä ennakkoluuloilleen – usein todennäköisesti kirjaa lukematta."
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3342144-kun-suurlahettilas-lyttasi-kehitysavun

Ilta-Sanomien uutinen löytyy edelleen täältä  https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000865704.html ja kirjan saa kirjastosta.

Kannattaa muistaa, että "ennakkoluulolla" ei totuusmediassa enää pitkään ole tarkoitettu "tiedonpuutteesta johtuvaa väärinkäsitystä" vaan sen vastakohtaa, "perusteltua ja tosiasioita vastaavaa käsitystä". 

Orwellin "Newspeakin sanakirja" siis käden ulottuville, kun avaat päivän lehden.

[AcastusKolya]

Paikallisessa kirjastossa en ole nähnyt ko. kirjaa. Olisiko jollakulla sen lukeneella lyhyt referaatti sen sisällöstä?

[Jorma Teräsrautela]

Paikallisessa kirjastossa en ole nähnyt ko. kirjaa. Olisiko jollakulla sen lukeneella lyhyt referaatti sen sisällöstä?

Tee kirjastolle hankintaehdotus!

[migri]

Ei mene kiinalaisillakaan aina kaikki putkeen. Ovat kyllä plussan puolella reilusti Afrikassa mutta tässä tuli takkiin. Suomessa maailmanparantajien pitäisi opetella kanssa sanojen kehitysapu ja investointi ero.

Botched Chinese railway project in Africa is a warning to belt and road investors

Lessons should be drawn from the poorly executed US$4 billion Addis Ababa-Djibouti freight railway, warns head of China's export credit insurer
Planning behind many China-led projects abroad has been 'downright inadequate' and costly

The planning behind many of China's major infrastructure projects abroad has been "downright inadequate", leading to huge financial losses, according to the head of the country's state export credit insurer. Wang Wen, of China Export and Credit Insurance Corporation, known as Sinosure, said Chinese developers and financiers of projects in developing nations supported by Beijing's "Belt and Road Initiative" need to step up their risk management to avoid disaster. He cited the mistakes of a major railway project in Africa that has cost Sinosure close to US$1 billion in losses, according to its chief economist. Lessons should be drawn from the poorly executed US$4 billion Addis Ababa-Djibouti freight railway that was inaugurated early this year but has already had to restructure its debt because of underuse caused by power shortages, Wang told a belt and road infrastructure financing forum in Hong Kong earlier this month.

"Ethiopia's planning capabilities are lacking, but even with the help of Sinosure and the lending Chinese bank it was still insufficient."
He said other China-backed projects plagued by poor preparation have included sugar refineries that have lacked a supply of sugar beet, and underused railways in Latin America. His comments were a stark reminder to Hong Kong financiers and investors at the forum looking to tap belt and road opportunities of the risks of backing projects in developing nations.

Put forward five years ago, President Xi Jinping's "Belt and Road Initiative" aims to create modern-day Silk Road trading routes across Eurasia and Africa by building railways, roads and ports. It has, however, so far relied on state financing, which has raised concerns about its sustainability and political impact. The Hong Kong Monetary Authority has been working hard to make the city a financing hub for belt and road projects.
The Addis Ababa-Djibouti railway, Africa's first cross-country electric railway, was built by China Rail Engineering Corporation and China Civil Engineering Construction Corporation and backed by US$3.3 billion of loans from the Export-Import Bank of China.

Sinosure, which provides payment guarantee to the project, is now almost US$1 billion out of pocket on the 756-km railway that gives landlocked Ethiopia sea access through neighbouring Djibouti, said Wang. Many large projects in nations supported by the belt and road strategy are financed by Chinese banks, often with payment guarantees or default insurance provided by Sinosure. Others are provided by multilateral policy banks such as the China-initiated Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB). The rest are commercial-oriented projects such as power plants and toll roads that commercial banks are willing to lend to. Policy banks' so-called "concessionary lending" at favourable terms to borrowers is mostly off-limits to international commercial banks because of their profit objectives. There have long been calls for more private sector funding.

"[Belt and road] projects are such a mammoth undertaking, to realise them we have to get commercial capital involved," said Peter Burnett, Standard Chartered's head of corporate finance for Greater China and North Asia in an interview. "That is going to happen and we are beginning to see it."
Although Asia has a huge amount of private savings looking for safe long-term investments, suitable projects are hard to find within the region and most of the funds end up in developed markets, said AIA's group chief investment officer Mark Konyn. The life insurance giant has doubled its allocation to infrastructure to around US$20 billion in the past decade, he added. To help change this, the Hong Kong government's mortgage insurer Hong Kong Mortgage Corporation earlier this month said it plans to buy a diverse basket of infrastructure loans in nations not limited to the belt and road's geographical scope next year and explore the idea of "securitising" or repackaging them into securities to be sold to investors. HSBC Greater China chief executive Helen Wong said the initiative would help "recycle" commercial banks' capital to be redeployed into other greenfield infrastructure projects, besides enabling wider capital markets participation in regional infrastructure development.

https://www.scmp.com/business/banking-finance/article/2170549/botched-chinese-railway-project-africa-warning-belt-and

[Roope]

Kehitysapua tai sen korottamista ei voida perustella ainakaan ei-toivotun siirtolaisuuden vähenemisellä, mutta juuri niin vastuullinen media nykyään faktoista piittaamatta tekee.

[tweet]1059329978356129792[/tweet]

"Jos Suomi aikoo olla tosissaan ilmastotavoitteiden edistämisessä ja siirtolaisuuden hallinnassa, kehitysyhteistyötä tarvitaan yhdeksi osaksi kokonaisuutta."

Hesarin sunnuntainen pääkirjoitus on maksumuurin takana, mutta tuossa varmaan se olennaisin eli ajatus, että kehitysyhteistyö auttaa hallitsemaan (ei-toivottua Eurooppaan suuntautuvaa laitonta) siirtolaisuutta. "Tosissaan oleminen" viitannee ajatukseen, että Suomen kehitysapua on lisättävä, jotta Afrikasta Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus saadaan hallintaan.

Pääkirjoitustoimittajan väite on vähintäänkin harhaanjohtava. Suomen kehitysyhteistyölle ei ole asetettu tavoitteeksi siirtolaisuuden hallintaa, eikä sille ole asetettu tällaisen tavoitteen saavuttamista määritteleviä mittareita. Ulkoministeriön viime viikolla julkaisema Kehityspolitiikan tulosraportti toteaa aiheesta vain, että "Kaikella pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä, jolla tavoitellaan pitkän aikavälin yhteiskunnallisia kestäviä vaikutuksia, voidaan katsoa välillisesti vaikutettavan sekä pakotettuun että vapaaehtoisen muuttoliikkeeseen." Vaikutuksen laadusta ei sanota mitään, mutta kaikesta päätellen ulkoministeriössä tehdään virheellinen lähtöoletus, että kehitysyhteistyö vähentää automaattisesti liikkuvuutta. Tutkijoiden konsensuksen mukaan kehitysapuunkin kytkeytyvä elintason nousu kuitenkin päinvastoin lisää muuttoa köyhistä maista.

Jos kehitysavulla tavoitellaan ei-toivotun siirtolaisuuden vähentämistä, sen on oltava toiminnan julkilausuttu päämäärä, jota vasten kaikkia kehitysapuprojekteja pitää tarkastella. Nykyisellään Suomen kehitysapu ei noin vain itsestään vähennä liikkuvuutta vaan mitä luultavimmin lisää sitä. Siksi myös kehitysavun nostaminen lisäisi liikkuvuutta ja Eurooppaan suuntautuvaa laitonta siirtolaisuutta.

[kivimies]

Tanska leikkaa Tansaniaan suuntautuvaa kehitysapua. Miksei Suomi tee samoin?
13 miljoonaa euroa vuodessa voitaisiin käyttää parempaan tarkoitukseen.

Tanska vähentää kehitysapua Tansanialle – taustalla seksuaalivähemmistöjen vastaiset kommentit

Tanska on ilmoittanut keskeyttävänsä suuren osan avustuksistaan Tansanialle.

Tanska on toiseksi suurin kehitysavun maksaja itäafrikkalaiselle Tansanialle. Taustalla ovat ihmisoikeusongelmat sekä seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vaino. Asiasta kertovat Tanskan viranomaiset.

– Olen huolissani Tansanian negatiivisesta kehityksestä. Hallinnon viimeisimpiä homofobisia kommentteja on mahdotonta hyväksyä. kommentoi Tanskan kehitysministeri Ulla Tørnæs Twitter-viestissään.

[...]

Suomen kehitysavun saajamaista Tansania kuuluu kymmenen suurimman joukkoon. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Tansanian Dar Es Salaamissa paikalliseen johtoon kuuluva virkamies kehotti lokakuun lopussa kansalaisia ilmoittamaan viranomaisille homoseksuaalien nimiä. Alueen korkeaan johtoon kuuluva Paul Makonda halusi, että homoseksuaaleja ryhdyttäisiin pidättämään ratsioissa.

Kymmenen paikallista miestä pidätetettiinkin marraskuun alussa, sillä heidän epäiltiin juhlineen homohäissä Tansaniaan kuuluvalla Sansibarin saarella.

Tansanian hallitus on ilmoittanut, etteivät virkamiehen suunnitelmat vastaa hallituksen virallista linjaa. Hallitus ei ole kuitenkaan tuominnut näkemyksiä, kirjoittaa muun muassa BBC.

[...]

Homoseksuaalisuus on Tansaniassa laitonta, ja miesten välisestä seksistä voi saada elinkautisen tuomion. Homovastaisuus on Tansaniassa yleistä, joten monet homot ja muut seksuaalivähemmistöihin kuuluvat elävät piilossa.

Politiikassa homovastainen puhe on lisääntynyt erityisesti John Magufulin noustua presidentiksi vuonna 2015. Viime vuonna presidentti sanoi julkisesti, että kaikki, "jopa lehmät", tuomitsevat homoseksuaalisuuden. Hänen hallituksensa on uhannut pidättää tai karkottaa kaikki seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat aktivistit.

Yle (15.11.2018)

[Alaric]

Tässä jälleen oivallinen esimerkki siitä millaista totaalista kusetusta koko kehitysapusysteemi on.

https://yle.fi/uutiset/3-10532246 (29.11.2018)

YK:n tarkastus paljasti: Pakolaisapua käytetty väärin Ugandassa – Haamupakolaisia, epäilyttäviä urakoita ja pysäköintialue pääministerin kanslialle

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haaskasi viime vuonna kymmeniä miljoonia euroja pakolaisille tarkoitettuja avustusrahoja Ugandassa, paljastaa maailmanjärjestön sisäinen tarkastus.

Uutistoimistot Irin ja AP kertovat, että tarkastuksessa löytyi useita epäselvyyksiä.

Esimerkiksi noin seitsemän miljoonan euron tienkunnostusurakka myönnettiin yritykselle, jolla ei ole kokemusta teiden kunnossapidosta. Saman verran rahaa on käytetty kyseenalaisiin maksuihin kuorma-auto- ja bussiyhtiöille, Irin kertoo. Kiistanalaisia kuljetuksiin liittyviä laskuja on kymmenien miljoonien arvosta.

Tarkastusraportissa kiinnitetään myös huomiota vedenkuljetukseen käytettyihin valtaviin summiin sekä siihen, että UNHCR on maksanut arvonlisäveroa ainakin lähes yhdeksän miljoonaa euroa enemmän kuin olisi tarvinnut.

Tarkastuksessa havaittiin myös, että varastoissa lojui enemmän tavaraa kuin sitä oltiin jaettu pakolaisille 12 kuukauden aikana. Joukossa oli muun muassa 288 000 huopaa ja 50 000 kottikärryt. 15 000 aurinkoenergialamppua on kadonnut eikä katoamista ole tutkittu kunnolla.

(...)

UNHCR:n kulut Ugandassa nousivat viime vuonna noin 180 miljoonaan euroon, kun ne toissa vuonna olivat vajaat 110 miljoonaa. Neljä viidesosaa avustusrahoista on tullut Britannialta, EU:lta, Saksalta ja Yhdysvalloilta.

Rahankäyttöongelmat tulivat ensi kertaa ilmi helmikuussa. YK syytti Ugandan viranomaisia siitä, että apua oli ohjattu vääriin käsiin tekaisemalla pakolaisia ja hankkimalla näille "haamupakolaisille" avustustarvikkeita.

Pakolaisten uudelleenlaskenta paljasti, että Ugandassa on 300 000 pakolaista vähemmän kuin Uganda oli aiemmin ilmoittanut.

(...)

Tarkastuksessa löytyi myös useita sopimattomia järjestelyjä UNHCR:n Ugandan-toimiston ja pakolaisasioista vastaavan Ugandan pääministerinkanslian välillä.

UNHCR suostui muun muassa tekemään urakkasopimuksen kolmen epäpätevän ugandalaisen järjestön kanssa. Niistä yksi oli huijannut UNHCR:ää aikaisemmin.

UNHCR myös maksoi 1 700 euroa kuussa ugandalaisviranomaisille, jotka allekirjoittivat UNHCR:ään liittyviä asiakirjoja ja järjestivät järjestölle ajoneuvoja sekä polttoainetta. Lisäksi järjestö on tukenut 250 000 eurolla kustannuksia 72 virkamiehestä, joiden työsopimuksia ei ole näytetty YK:n tarkastajille.

UNHCR myös maksoi pääministerinkanslialle tontin, jonka piti parantaa edellytyksiä huolehtia pakolaisista. Pääministerinkanslian vieressä sijaitsevaa tonttia käytetään kuitenkin nykyisin parkkipaikkana.

[Roope]

Uutinen ei liity suoraan kehitysapuun, mutta kylläkin tapaan, jolla kehitysavustakin uutisoidaan:

Oxfam: maailman 26 rikkaimman omaisuus on samansuuruinen kuin köyhimmän puolikkaan

Minja Rantavaara
...
Oxfamin mukaan, jos rikkaimmat maksaisivat vain 0,5 prosenttia enemmän ylimääräisestä veroa omaisuudestaan, se tarkoittaisi, että muun muassa kaikki koulua käymättömät 262 miljoonaa lasta voisivat kouluttautua ja lisäksi se mahdollistaisi elämää suojelevan terveydenhuollon noin 3,3 miljoonalle ihmiselle.

Helsingin Sanomat 21.1.2019

Ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa – järjestö vaatii veronkorotuksia rikkaille

Saara Hirvonen
...
Oxfam painottaa, että mikäli rikkaimmat maksaisivat vain 0,5 prosenttia enemmän ylimääräisestä veroa omaisuudestaan, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että muun muassa kaikki koulua käymättömät 262 miljoonaa lasta voisivat kouluttautua ja lisäksi se mahdollistaisi elämää suojelevan terveydenhuollon noin 3,3 miljoonalle ihmiselle.

Yle 21.1.2019

Ja mitenkähän ne maailman rikkaimpien omille valtioilleen maksamat varallisuusverot päätyisivät maagisesti kaikille maailman koulua käymättömille lapsille, jotka asuvat eri maissa?

Eikä Oxfam tuollaista väitäkään vaan vain kertoo, mitä vastaavalla rahasummalla voisi saada aikaan:

Getting the richest one percent to pay just 0.5 percent extra tax on their wealth could raise more money than it would cost to educate the 262 million children out of school and provide healthcare that would save the lives of 3.3 million people.

[paukuttaja]

Taas yksi syy lopettaa koko hullutus 

KRP epäilee: Ulkoministeriö huijattiin maksamaan 400 000 euroa kehitysapurahoja väärälle tilille

ulkoministeriö huijattiin maksamaan 400 000 euroa kehitysapurahoja väärälle tilille viime vuoden helmikuussa väärennetyillä sähköpostiviesteillä.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2514662

[Golimar]

Suomi lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan – väärinkäytökset nopeuttaneet alasajoa
Suomi maksaa viimeisen erän perinteistä kehitysapua Sambiaan vuonna 2023. Yhteistyötä ovat varjostaneet väärinkäytöstapaukset.

Vielä kuusi vuotta sitten Sambia oli Suomen kehitysavun kärkimaita. Vuonna 2013 Suomi maksoi kohdemaistaan toiseksi eniten kehitysapua Sambialle, yli 30 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen pudotus on ollut raju: Viime vuonna Suomi käytti kahdenväliseen kehitysapuun Sambiaan alustavan arvion mukaan vain 4,3 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna summa tippuu 3,5 miljoonaan. Sitten 2 miljoonaan, kunnes se loppuu: viimeinen erä on tarkoitus maksaa vuonna 2023.

Yli 45 vuotta kestänyt perinteinen kehitysapu ajetaan alas vauhdilla......................

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti viime syyskuussa pidättäytyvänsä lainaamasta Sambialle lisää rahaa.

– Korruptioskandaalit ovat käyneet entistä yleisimmiksi. Siellä on johtavia poliitikkoja erotettu tai he ovat jättäneet hallituksen tällaisten epäilyjen takia....................

Kehitysapua kritisoinut entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen on sitä mieltä, että Suomen kehitysavun loppumisella Sambiassa ei ole mitään vaikutusta.

– Voi olla, että se jopa helpottaa sambialaisten elämää, kun ei tarvitse niin monen lahjoittajan kanssa toimia, Kääriäinen toteaa.

Kääriäisen mukaan kehitysyhteistyön Sambiassa olisi pitänyt näyttää paljon parempia tuloksia jo aikoja sitten. Hän pitää suurimpana ongelmana Sambiassa laitonta pääomapakoa.

– Hassuahan sinne on suomalaisia verorahoja viedä, kun samanaikaisesti toisesta ikkunasta maan eliitti ja isot yritykset vuotavat ne maasta ulos. Eihän se maa voi kehittyä, Kääriäinen toteaa.

Kysytään ulkoministeriön mielipidettä. Mitä jäi käteen Suomen yli 45-vuotisesta kehitysyhteistyöstä Sambiassa?

– Voi hyvin kysyä sen, onko neljäkymmentä vuotta sitten riittävän pitkä aika? Kehitys on vaikea toiminnan ala ja usealla saralla voi sanoa, että myös nämä pitkäaikaiset vaikutukset jäävät osittain tavoitteista, Savolainen myöntää...........................

Sambiasta luopuessa Suomi lisää tukeaan Afrikassa Somalialle ja Etiopialle. Myös Kenian, Mosambikin ja Tansanian kanssa kehitysyhteistyötä jatketaan.

Aasiassa Suomi antaa kahdenvälistä kehitysapua Afganistaniin, Nepaliin ja Myanmariin. Lisäksi kevyempää tukea annetaan Ukrainaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, Kirgisiaan ja Tadzikistaniin.........................

https://yle.fi/uutiset/3-10647752

[Roope2]

Kysytään ulkoministeriön mielipidettä. Mitä jäi käteen Suomen yli 45-vuotisesta kehitysyhteistyöstä Sambiassa?

– Voi hyvin kysyä sen, onko neljäkymmentä vuotta sitten riittävän pitkä aika? Kehitys on vaikea toiminnan ala ja usealla saralla voi sanoa, että myös nämä pitkäaikaiset vaikutukset jäävät osittain tavoitteista, Savolainen myöntää...........................

Eli Savolaisella ei ollut esittää yhtään valmista projektia, mitä neljässäkymmenessä vuodessa olisi toteutettu.

[Riukulehto]

Suomi vastaa humanitaarisen avun tarpeisiin lähes 70 miljoonan euron tukipaketilla

Tuesta neljä miljoonaa suunnataan Jemeniin, jossa humanitaarinen kriisi on tällä hetkellä maailman pahin ja avun tarpeessa yli 80 prosenttia väestöstä.

Vuoden 2019 ensimmäisessä humanitaarisen avun varainjaossa Suomi myöntää ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen päätöksellä 68,35 miljoonaa euroa YK:n avustusjärjestöille, Punaisen Ristin liikkeelle ja suomalaisille kansalaisjärjestöille. Summasta 35,5 miljoonaa on yleistukea, jonka käytöstä avustusjärjestöt voivat päättää nopeasti ja joustavasti.

Alueellisesti merkittävimmät kohteet ovat Lähi-idän ja Afrikan humanitaariset kriisit, joihin myönnetään yhteensä 29,5 miljoonaa euroa. Tästä puolet kohdistuu Lähi-itään ja puolet Afrikkaan. Lisäksi Suomi suuntaa humanitaarista tukea Afganistaniin, Bangladeshiin ja Ukrainaan yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Jemenissä apua tarvitsee 24 miljoonaa ihmistä, mikä on yli 80 prosenttia maan väestöstä. YK:n apulupauskokouksessa Genevessä 26. helmikuuta Suomi ilmoittaa 4 miljoonaan euron tuesta Jemeniin. Tuki nousee miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Apu kanavoidaan Maailman ruokaohjelma WFP:n, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Pelastakaa Lapset -järjestön kautta.

"Suomi kantaa vastuuta hädän lievittämisestä ja humanitaarinen apu on siihen luotettava ja tehokas keino. Haluamme auttaa ja kehittää avustusjärjestöjen työtä joustavan yleisrahoituksen avulla. Kumppanijärjestömme ovat läsnä kaikissa merkittävissä kriisitilanteissa", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Humanitaarisen avun tarve on tällä vuosikymmenellä kasvanut tuntuvasti maailmanlaajuisesti. Suurin osa avustustyöstä tapahtuu pitkittyneiden kriisien yhteydessä. YK:n apuvetoomusten yhteenlaskettu loppusumma on tänä vuonna noin 20 miljardia euroa ja apua tarvitsee noin 130 miljoonaa ihmistä 42 maassa. Maakohtaisen tuen ohella Suomi tukee avustusjärjestöjen toiminnan suunnittelun ja toimeenpanon tehostamista monivuotisen yleisrahoituksen avulla.

Kansainvälisistä järjestöistä Suomen rahoituskohteita ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, Maailman ruokaohjelma WFP, kansainvälinen Punaisen Ristin liike, YK:n katastrofiriskijärjestö UNISDR, YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA ja YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA. Lisäksi Suomi rahoittaa YK:n keskitettyä hätäapurahasto CERFiä.

Suomalaisista kansalaisjärjestöistä humanitaarista rahoitusta saavat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Fida, Plan, World Vision ja Pelastakaa Lapset. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-vastaa-humanitaarisen-avun-tarpeisiin-lahes-70-miljoonan-euron-tukipaketilla

[kriittinen_ajattelija]

Kaikki kehitysapu pitäisi antaa sellaisille mailla jotka voisi nyt edes noin teoriassa nousta joskus jaloilleen eli ei kuukerimaille koska niiden älykkyysosamäärä ei riitä siihen.

Itse pistäisin kaiken Suomen kehitysavun esim. Madagascarille, heillä on hieman aasialaista verta geeniperimässä, uniikki luonto, muuta Afrikkaa korkeampi keskiarvo IQ eikä ne ole muslimeita. Siellä uskoisin, että kehitysavulla voitaisiin saada todellista kehitystä aikaan.

[Uuno Nuivanen]

Otsikko pitäisi olla:

'Suomi vastaa humanitaarisen avun tarpeisiin lainaamalla ulkomailta lähes 70 miljoonan euron tukipaketin ja luovuttamalla sen kehitysapuhenkilöiden makeaan elämään kehitysmaissa sekä afrikkalaisten diktaattorien eläkerahastoon.'

[Nuivanlinna]

Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen maahanmuutto pitäisi koplata samalle kulumomentille. Kokoomusvokstereiden tienestit vastaan pakolaisleirien olojen kohentaminen ja kehitysyhteistyö. Avun viemisellä paikanpäälle autetaan samalla rahalla ihan pirusti enemmän porukkaa. Jos joku haluaa keinutella Fahadin kehtoa, sen voi sitten tehdä mieluummin Kirkukissa kuin Kempeleellä.

[Roope]

Vihreä Lanka: Kansan tuki on vankka – miksei kehitysyhteistyöstä puhuta vaaleissa? 22.2.2019

SUOMALAISET OVAT lähes yksimielisiä kehitysyhteistyön tärkeydestä, mutta miksi se ei näy vaaleissa tai politiikassa?

Viime vuonna tehdyn tutkimuksen perusteella 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kannatus on myös melko vakaata, sillä luku on käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vain kerran alle 80 prosentissa.

Hieman pienempi enemmistö – mutta selvä enemmistö kuitenkin – kannatti samassa tutkimuksessa kehitysyhteistyövarojen lisäämistä. Vain 13 prosenttia oli leikkauksien tai lakkauttamisen kannalla.

Vankasta tuesta huolimatta tuskin yksikään ehdokas – puolueista puhumattakaan – lähtee kevään vaaleihin kehitysyhteistyö kärkiteemanaan.

Ulkoministeriön tilaama ja Taloustutkimuksen toteuttama vuosittainen kyselytutkimus on malliesimerkki tutkimuksen vääristelystä. Kysymykset ja niiden johdannot on muotoiltu tarkoitushakuisesti vetoamalla vastaajien syyllisyydentunteeseen ja Suomen muinaiseen 0,7-bkt-prosentin sitoumukseen. Sen sijaan kehitysavun euromääräinen taso on häivytetty niin, että vastaajat ovat luulleet sen satoja miljoonia euroja todellista pienemmäksi. Kaiken kruunaa tilaustutkimuksen tekijöiden kommentaari, jossa viimeistään maalataan kuva kansan "vankasta tuesta" kehitysavulle.

Kansan todellinen tuki mitattaisiin vapaaehtoisella (esim. verovähennyskelpoisella) kehitysavulla, ei pakolla veroista maksettavalla.

Seurauksena voi syntyä sellaisia ristiriitoja kuin kehityspolitiikassa: politiikka ei noudata kansan tahtoa.

On naurettavaa väittää, että kehitysavun korottaminen olisi peräti kansan tahto. Toisin kuin useimmilla politiikan alueilla, kuka tahansa voi antaa miten paljon tahansa mieleiseensä kehitysapukohteeseen omasta taskustaan.

Ilmastonmuutos oli pitkään samalla tavalla paitsiossa, mutta viime kesän helteet, ilmastopaneeli IPCC:n syksyinen raportti ja sen innostamat koululakkoilijat ovat nostaneet ilmastonmuutoksen poliittisen keskustelun ytimeen.

On hienoa ja tärkeää, että kevään vaaleista on tulossa ilmastovaalit, mutta ilmastovaaleihin liittyy samaa ongelma kuin vaalien kytkemisessä mihin tahansa yksittäiseen teemaan – oli se sitten jakovara, kestävyysvaje tai maahanmuutto: muut aiheet ja eduskunnan päätettäväksi tulevien asioiden kirjo jäävät paitsioon – kehitysyhteistyö muiden joukossa.

Toki ilmastovaalien tapauksessa linkki kehitysyhteistyöhön on vahva ja selvä. Päästöjä vähentävä politiikka hillitsee lämpenemistä, josta kärsivät eniten maailman köyhimmät maat, alueet ja ihmiset. Ja toisaalta linkki löytyy myös maahanmuuttoon, sillä kehitysyhteistyö – kuten myös ilmastopolitiikka – vähentää tarvetta lähteä kotiseudulta pakoon.

Kehitysyhteistyö on sisällöltään ja vaikutuksiltaan moninaista, mutta nyrkkisääntönä se ennemminkin lisää kuin vähentää liikkuvuutta. Samaa pätee ilmastopolitiikkaan, jonka muodot ovat vielä avoinna.

Ellei kehitysapua varta vasten suunnitella vähentämään liikkuvuutta, mikä ei ole ihan helppoa, elintason nousu lisää liikkeelle lähtevien määrää. Tällaista tavoitetta ei ole näköpiirissä.

Toinen paradoksi liittyy suomalaisten käsitykseen kehitysyhteistyön tuloksista. Edellä mainitun tutkimuksen perusteella vain 61 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena. Eli enemmän kuin joka neljäs suomalainen pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, vaikkei pidä sitä erityisen tuloksellisena.

Epäsuhta kielii siitä, että moni kannattaa kehitysyhteistyötä moraalisen velvollisuuden vuoksi tuloksista piittaamatta. Se on sääli, sillä esimerkiksi viime syksynä valmistunut tulosraportti osoitti, että kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia, joita päättyvän vaalikauden leikkaukset ovat tosin verottaneet.

Ulkoministeriön vuosittainen kysely paljastaa vastaajien laajan tietämättömyyden kehitysavun suuruudesta ja sen tuloksellisuudesta. Vastaajat luulevat kehitysavun selvästi todellista pienemmäksi ja tehokkaammaksi (mm. vaikutus siirtolaisvirtoihin), koska sellaista hoetaan valtamedian levittämässä propagandassa.

Kehitysyhteistyö on vaikeaa ja monimutkaista eikä siihen liittyviä väärinkäytöksiä voida mitenkään täysin välttää. Ongelmistaan huolimatta kehitysyhteistyö on kuitenkin tutkitusti suomalaisten tärkeänä pitämä kysymys.

Siksi se ansaitsisi kunnollisen käsittelyn kevään molemmissa vaaleissa.

Suomalaiset kokevat kehitysavun tärkeäksi vain propagandarummutuksen kautta. Millään objektiivisilla mittareilla kehitysapu on nykyisellään enimmäkseen tehotonta puuhastelua ja sen tärkeys perustuu ihmisille syötettyihin mielikuviin miljoonista ruokittavista suista, vaikka suurin osa resursseista menee ihan muualle kuin kriisiapuna esim. syyrialaisille pakolaisille.

Lasse Leipola on Vihreän Langan ilmastotoimittaja.

Mikähän onkaan suomalaisten mielten muokkaamistyöhön vuosittain käytettävä rahamäärä?

[kriittinen_ajattelija]

Yleensäkin kehitysapu on tehotonta. Järkevintä olisi, että Suomikin vaikka kouluttaisi ylimääräisiä insinöörejä ja lääkäreitä joita lähettäisi suoraan paikan päälle töihin valtion piikkiin - näin kehitysrahat ei menisi gebardihatuille ja jotain saataisiin aikaisiksi jopa. Kyllähän se köyhähkö Kuubakin lähettää tuhansia lääkäreitä kehitysmaihin vaikkakin ne toki siellä "orjatöissä" onkin mutta anyway.

Cuban medical internationalism is the Cuban programme, since the 1959 Cuban Revolution, of sending Cuban medical personnel overseas, particularly to Latin America, Africa and, more recently, Oceania,[1] and of bringing medical students and patients to Cuba. In 2007, "Cuba has 42,000 workers in international collaborations in 103 different countries, of whom more than 30,000 are health personnel, including no fewer than 19,000 physicians."[2] Cuba provides more medical personnel to the developing world than all the G8 countries combined,[2] although this comparison does not take into account G8 development aid spent on developing world healthcare. The Cuban missions have had substantial positive local impact on the populations served.[3] It is widely believed that medical workers are Cuba's most important export commodity.[4]

https://en.wikipedia.org/wiki/Cuban_medical_internationalism

Toisaalta tuolla lääkäriyhteistyöllä voitaisiin saada myös jotain vastapalvelukseksi.

Cuba's largest and most extensive medical aid effort is with Venezuela. The program grew out of the emergency assistance provided by Cuban doctors in the wake of the December 1999 mudslides in Vargas state, which killed 20,000 people. Under this bilateral effort, also known as the "oil for doctors" program, Cuba provides Venezuela with 31,000 Cuban doctors and dentists and provides training for 40,000 Venezuelan medical personnel.[16] In exchange, Venezuela provides Cuba with 100,000 barrels of oil per day. Based on February 2010 prices, the oil is worth $7.5 million per day, or nearly $3 billion per year.[17]

Myös suomalaiset hyötyy kun saataisiin lisää työpaikkoja ja koulutuspaikkoja nuorille. Miljardin kehitysavulla vuodessa voitaisiin palkata se 30 000 lääkäriä eri puolille maailmaa maksaen heille palkkaa 3000e/kk

[AcastusKolya]

Hyvä idea, jos ko. lääkäreillä olisi ammattitaitoa myös perhesuunnittelussa.

[Roope2]

Prof. Viren pottuilee ilmastonmuutoksesta ja kehitysavusta.

...
Mutta ajatellaanpa vaikka Suomen kehitysavun (tähänastista) suosikkikohdetta Tansaniaa. Vuonna 1950 siellä oli asukkaita 7.6 miljoonaa (Suomessa 4.0), Tänä vuonna menee 60 miljoonaan rikki (ennuste 60.4), Jos Suomi olisi edennyt samaa vauhtia, olisi nyt meillä 5.5 miljoonaan sijaan 31.8 miljoonaa käsiparia. Jos väestön kasvuvauhti Tansaniassa jatkuu samanlaisena kuin viime vuonna, 50 vuoden päästä Tansaniassa on 275 miljoonaa asukasta; lähes yhtä paljon kuin Euroalueella tänään.
...

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271642-on-vain-ilmaston-muutos

[AcastusKolya]

Kanavassa 5/1987 metsänhoitaja Topi E. Heikkerö kertoo omia näkemyksiä kehitysavusta. Ei taitaisi Kanava tätä uskaltaa nykyisin julkaista. Heikkerö ei näet pelkää sanoa, mitkä ovat kehitysmaiden kehittymättömyyden juurisyyt.

[AcastusKolya]

Sivut 4-6/9.