Kehitysapu (yhdistetty)

[ämpee]

Kehitysavun perillemeno puhuttaa: "Väärinkäytöksiä 1-2 promillea kaikesta kehitysavusta"

Se vähä joita kehitysmaita olen matkustellessani 25-vuoden aikana katsellut olen päässyt siihen tulokseen että jos 1-2 promillea päätyy johonkin järkevään ja kestävään niin se on jo paljon.
Puhaltakoot toimittelija penaaliin.

[Roope]

Itse YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon myönsi vuonna 2012, että noin 30 % kehitysavusta menetetään korruptiolle. Sitä vasten voi peilata tuota suomalaisten väitettä yhdestä tai kahdesta promillesta.

Onhan tuo 1-2 promillea täysin uskomaton väite vakavalla naamalla. Ja vielä Afrikassa, kun en uskoisi sitä Suomessakaan.

Osa Suomen kehitysavusta on sitä paitsi ollut mahdollisimman läpinäkymätöntä suoraa budjettitukea, mutta sen yhteydessä ei muka ole ollut korruptiota, kun ministeriölle ei ole tullut ilmoituksia väärinkäytöksistä sähköisellä lomakkeella.

[Bwana]

Suora budjettituki on suurinta älyttömyyttä mitä kehitysavun saralla voi harrastaa. Muistaakseni Suomenkin avusta ainakin Mosambikissa on nimenomaan tällä saralla hävinnyt mojovasti fyrkkaa ja niinpä tuota avun muotoa ainakin jossain vaiheessa (viitisen vuotta sitten tms?) ajeltiin alas.

Itse tiedän että parhaimmillaan yksittäisillä momenteilla, kuten Ugandan maatalousministeriössä, on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut vuosia, jolloin viiden suurimman lahjoittajan tuesta on hukkunut vaatimattomasti noin 4/5. Ban Ki Moonin 30 pinnaa kuulostaa aika realistiselta luvulta. Esimerkiksi Kampalassa kymmenen vuotta vallalla ollut rakennusbuumi on seurausta lähinnä korruptiovarojen pesusta.

[rölli2]

erikoista on että suomalainen ministeri ja kehitysapubisneksestä tulonsa saava vakavalla naamalla väittävät, että siellä rahaa syytämällä saadaan muka aikaiseksi jotain. viimeiset 60? vuotta on syydetty rahaa eikä mikään ole muuttunut paitsi, että useammat lapset jäävät eloon kiitos länsimaisen lääketieteen ja auttajien. paljon jaksetaan paskaa jauhaa tämänkin asian tiimoilta. perussuomalaiset olisivat voineet kunnostautua ja selvittää asian todellista laatua mutta kun ei

[Alaric]

Rähmikseltä oivallista työtä kuten aina.

Vuonna 2016 tehtiin 225 ilmoitusta epäillyistä korruptiotapauksista Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaisen Sidan jakamiin avustuksiin liittyen. Vertailun vuoksi sanottakoon, että vuonna 2015 tehtiin 129 ilmoitusta. Trendi kymmenen viime vuoden ajalta on nouseva.

Sidan henkilöstöpäällikkö Joachim Bejimo ei jaksa uskoa, että korruptio olisi voinut kasvaa yhteistyömaissa, vaan kertoo lukemien johtuvan korruption vastaisten toimien tehostumisesta...

http://rahmispossu.net/2017/04/07/korruptioepailyt-kehitysavun-piirissa-uuteen-ennatykseen/ (7.4.2017)

Korruptioepäilyt kehitysavun piirissä uuteen ennätykseen

Viime vuonna tehtiin 225 ilmoitusta epäillystä korruptiotapauksesta Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaisen Sidan jakamiin avustuuksiin liittyen. Luku on korkein sen jälkeen, kun tapauksia alettiin tilastoida vuonna 2007.

Kehitysyhteistyöviranomainen polleana kertoo lukeman kertovan korruption vastaisten toimien tehostumisesta.

"Olemme oppineet paremmin paljastamaan korruptiota ja pystymme paremmin käsittelemään ilmitulleita tapauksia. Olemme myös lisänneet dialogia yhteistyökumppaniemme kanssa, minkä ansiosta ilmoitusten määrä kasvaa", Sidan henkilöstöpäällikkö Joachim Beijmo kertoo.

Paitsi että Sida sai viime vuonna enemmän vihjeitä kuin ikinä aikasemmin, virasto myös myös paljasti ja selvitteli enemmän tapauksia kuin koskaan. Viime vuoden 225 korruptioepäilyä on aika paljon enemmän kuin vuonna 2015 ilmoitetut 129 epäilyä. Beijmo ei täysin osaa selittää, mistä tapausten melkein kaksinkertaistuminen voisi mahdollisesti johtua. Hän sanoo, että määrät vaihtelevat vuosittain, mutta joutuu myöntämään, että trendi kymmenen vuoden ajalta on nouseva.

Joachim Beijmo alleviivaa, että korruptio on monissa maissa kehityksen este, ja että osa ruotsalaisesta kehitysavusta menee juuri väärinkäytösten vähentämiseen.

Beijmon mukaan Sidan omat virkailijat tai yhteistyökumppanit paljastavat kahdeksan epäilyä kymmenestä. Hän myös muistuttaa etta Sidan virkailijoiden on pakko osallistua sähköiseen korruption vastaiseen koulutukseen ja muutenkin henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita opetetaan ehkäisemään, havaitsemaan ja raportoimaan epäilyttävistä tapauksista. Lisäksi vuodesta 2012 lähtien epäilyjä korruptiotapauksista on voinut ilmoittaa anonyymisti.

Beijmo ei jaksa uskoa, että korruptio olisi voinut kasvaa yhteistyömaissa.

"Korruptiosta tehdyt selvitykset osoittavat, että korruptio ei ole lisääntynyt niissä maissa, joissa toimimme – se on joko entisellä tasolla tai monissa tapauksissa jopa vähentynyt".

Tämähän tarkoittaa sitä, että rahaa on takavuosina kaadettu säkkikaupalla Kankkulan kaivoon?

"Kyllä, on kohtuullista tehdä tällainen johtopäätös meidän aineistomme mukaan, mutta me kyllä teemme kovasti töitä, että olisimme tehokkaampia. Sitten on tietty joku raja resursseillakin, mitä voi pistää valvontaan ja projektien seuraamiseen suhteessa siihen, paljonko sitä poltetaan varsinaisen toiminnan kehittämiseen", Beijmo vastaa.

Julkishallinon korruptiota Göteborgin yliopistossa tutkiva valtiotieteilijä Anders Sundell huomauttaa, että ilmoitusten määrän kasvu voi kertoa kontrollin lisääntymisestä, mutta yhtä hyvin syynä voi olla se, että vastaanottajamaissa nyt vaan sattuu olemaan korruptiota helvetillisesti.

"On hyvin tunnettu tosiasia, että kehitysapuun liittyy paljon korruptiota. Jotkut jopa kyseenalaistavat koko kehitysavun mielekkyyden juuri tämän korruption vuoksi ja myös siksi, että on täysin hämärän peitossa, kuinka tehokkaita nämä projektit ovat edes silloin, kun homma toimii niin kuin sen pitäisi", Sundell täräyttää.

[Alaric]

956 miljoonaa euroa, bruttokansantulosta 0,44 prosenttia. Tuon verran Suomi laittoi rahaa kehitysyhteistyöhön vuonna 2016. Kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia.

"Pakolaisten" vastaanoton kulut 118 miljoonaa euroa on ilmeisesti laskettu mukaan tähän summaan.

EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat viime vuonna yhteensä 73,5 miljardia euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 13,1 prosenttia.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kehitysapu_um_2016-64105 (11.4.2017)

Suomi käytti kehitysyhteistyöhön viime vuonna lähes miljardi euroa

Suomi käytti kehitysyhteistyöhön viime vuonna 956 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli 0,44 prosenttia.

Kehitysyhteistyöstä 382 miljoonaa euroa ohjattiin kehitysyhteistyöhön yleistukina monenkeskisten toimijoiden (mm. EU, YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä) kautta, kertoo ulkoministeriö.

Suomen kehitysyhteistyön suurimmat kumppanimaat vuonna 2016 olivat Afganistan (noin 27 milj. euroa), Nepal (20), Etiopia (18) ja Tansania (18).

Humanitaariseen apuun kohdennettiin viime vuonna yhteensä 84 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia.

Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 30 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö (-60 %) sekä tuki kansalaisjärjestöille (-39 %). Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin.

Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista oli 143 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 finanssisijoituksiin tehdyt lisäkohdennukset eivät vielä ehtineet vaikuttaa merkittävästi toteutuneisiin maksatuksiin.

EU-maiden kehitysapu kasvoi

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastojen mukaan sen jäsenmaiden antama kehitysapu oli viime vuonna yhteensä 129 miljardia euroa. Summa kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 8,9 prosenttia. Avusta noin 22 miljardia euroa kohdistui maailman vähiten kehittyneisiin maihin.

EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat viime vuonna yhteensä 73,5 miljardia euroa. Tämä oli 0,51 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta. Maksatukset kasvoivat edellisvuodesta 13,1 prosenttia.

Suurimmat kehitysavun rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Japani. YK:n tavoitteeseen kehitysavun nostamisesta vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg, Britannia ja Saksa.

Nettomääräinen kehitysapu kasvoi 17 EU-maassa ja laski neljässä EU-maassa. Laskusta huolimatta Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 %) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.

[Hankala Tapaus]

Nih...

Vaikka maahanmuutosta ei ole meille mitään haittaa ja kulut eivät ole yhdenkään suomalaisen palveluista pois, niin kysyisin kuitenkin että miksi tämä summa yhdistettynä maasaolevien aiheuttamiin kuluihin on puolet meille kerrotusta leikkaustarpeesta?

Onko olemassa maahanmuuttoeuroja ja joitain muita euroja? Syntyykö maahanmuuttoeuroja tyhjästä?

[Roope]

"Pakolaisten" vastaanoton kulut 118 miljoonaa euroa on ilmeisesti laskettu mukaan tähän summaan.

Ettei jäisi väärää vaikutelmaa, niin Suomi ei sisällytä kaikkia suoriakaan vastaanoton kuluja kehitysapuun. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin esimerkiksi hylättyjen turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia ei lasketa mukaan.

Suomen viralliseen kehitysyhteistyöhön lasketaan myös osa maahamme tulevien pakolaisten kustannuksista. Viralliseksi kehitysavuksi hyväksytään turvapaikan saaneiden ensimmäisen vuoden välttämättömät elatus- ja ylläpitokustannukset sekä kotiuttamisesta koituvat kulut, joihin sisältyvät maahansaapumiskulut.
...
Suomessa on lähdetty puhtaasti kehityspoliittisesta tulkinnasta", Koukku-Ronde painottaa ja muistuttaa että vain noin kolmannes turvapaikanhakijoista saa turvapaikan ja täyttää OECD:n pakolaiskriteerin.
...
"Nykyinen tulkinta kulujen kirjaamisesta kehitysavuksi on tehty yhdessä pakolaiskysymyksiä hoitavien ministeriöiden kanssa", hän kertoo. "Ulkoministeriön lähtökohta on, että jokainen turvapaikanhakija ei ole automaattisesti pakolainen. Vasta sisäministeriön vahvistaman turvapaikan saamisen tai hylkäämisen jälkeen voimme arvioida täyttyykö pakolaisstatus."

Budjettivalmistelujen yhteydessä julkisuudessa on esitetty tulkinnan laajentamista koskemaan kaikkia turvapaikanhakijoita.

"Mikäli turvapaikan hakijoiden kuluja raportoidaan nykyistä laajemmin, on vaarana että varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vastaavasti vähennetään sama summa. Tällöin se olisi pois kehitysmaiden kaikkein köyhimmiltä. Heitä ovat talous- ja ruokakriisin aikana erityisesti lapset ja naiset", Koukku-Ronde muistuttaa.

Ulkoasiainministeriö: Pakolaiskulut syövät kehitysyhteistyötä? 19.8.2009

[törö]

erikoista on että suomalainen ministeri ja kehitysapubisneksestä tulonsa saava vakavalla naamalla väittävät, että siellä rahaa syytämällä saadaan muka aikaiseksi jotain. viimeiset 60? vuotta on syydetty rahaa eikä mikään ole muuttunut paitsi, että useammat lapset jäävät eloon kiitos länsimaisen lääketieteen ja auttajien. paljon jaksetaan paskaa jauhaa tämänkin asian tiimoilta. perussuomalaiset olisivat voineet kunnostautua ja selvittää asian todellista laatua mutta kun ei

Epäonnistuneita yhteiskuntakokeiluja mielellään tuetaan, että saadaan todisteista siitä, että idealistit pystyvät johtamaan maata.

Tää kuvio toimi jo silloin kun Neuvostoliittoa kehitettiin Leninin johdolla. Jenkkien ruoka-apu saattoi jopa pelastaa vallankumouksen, koska 20-luvun alussa oli paha nälänhätä ja punikitkin kapinoivat kun valtio alkoi takavarikoida maataloustuotteita.

30-luvun alussa ne olisi pitänyt pelastaa taas nälänhädältä, mutta länsimaiden talous oli silloin niin sörsselinä, että piti siirtyä stalinismiin, jossa oma maatalous pakotettiin tuottamaan tarpeeksi ravintoa.

Aikaisemmin niillä oli sarkajakosysteemi, missä tärkeintä oli, ettei kellään vain mennyt paremmin kuin muilla. Jotkut kumminkin tekivät muita töitä enemmän töitä enemmän kuin muut ja vaativat kyläkokouksissa muita ryhdistäytymään. Niistä piti tietysti päästä eroon, koska sellainen oli riistämistä, ja sen jälkeen saavutettiin aika tyypillinen kehitysmaa, missä ruoka riittää hyvinä vuosina jotenkuten ja kuivuus oli kauhea katastrofi, koska varastoja ei viitsitty pitää.

Näillä näkymin stalinismia on kohta taas liikkeellä, koska länsimaiden talouden mukana sakkaa moni idealistien utopiakin.

[Morsum]

Tämä menee minun kohdalla varmaan jo jankkaamiseksi, mutta koko kehitysapu pitäisi laittaa isoon remonttiin. Parasta mahdollista kehitysapua on koulutus ja aivan erityisesti naisten kouluttaminen.  Ongelmana tietenkin on, että usein näissä kohdemaissa naist ovat se sorrettu 52% kansasta, eikä miehet halua naisiaan kouluihin. Jotenkin pitäisi saada järkättyä ainakin päällystössä olevien miesten kanta myönteiseksi asialle, sekä turvattava koululaitokset hyökkäyksiltä.

Pienemmässä mittakaavassa naisten koulutuksella on saatu todella hyviä tuloksia aikaan. Aasiassa ihmiset on opetettu käyttämään käymälöiden lietealtaissa syntyviä kaasuja liesien polttoaineena puun ja hiilen sijaan. Yö on ollut kovaa, koska ihmiset on pitänyt saada uskomaan, ettei liekki ole likainen, vaikka sen polttoaine syntyykin melko paskaisissa olosuhteissa. Seurauksena naiset elävät terveempinä ja pitempään, sekä kylien ympäristön aavikoituminen on saatu, jos ei nyt pysäytettyä niin ainakin hidastumaan, koska joka ikistä risua ei enää tarvitse kaataa polttoaineeksi.

[Alaric]

SK julkaisi eilen artikkelin Somalimaan kuivuudesta. Ensin ei satanut kahteen ja puoleen vuoteen. Nyt kun sitten sataa, niin vedet valuvat monin paikoin suoraan mereen, sillä patojen ja vesialtaiden rakentaminen jäi puutteelliseksi.

Solidaarisuus-järjestön Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä on kiukkuinen. Katastrofi olisi voitu välttää, mutta rahaa ei tullut mistään. Tästä muistetaan syyllistää myös suomalaisia ja PS:ää, kun Timo Soini ulkoministerinä leikkasi 40 prosenttia kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen rahoituksesta. Ja toki Timppa nämä rahat ihan yksin omalla päätöksellään napsautti pois...

Sinänsä tuossa lainauksen lopussa on vähän pointtiakin, vaikkei meidän toki pitäisikään tehdä päätöksiä rahan syytämisestä ulkomaille tällaisen "kiristyksen" pohjalta. Antakaa rahaa tai saatte somaleja Eurooppaan.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/afrikka/kuivuuden-aiheuttama-katastrofi-olisi-voitu-estaa-somalimaassa-olen-aarettoman-turhautunut/?shared=973160-e1beb4e8-500 (3.6.2017)

Kuivuuden aiheuttama katastrofi olisi voitu estää Somalimaassa – "Olen äärettömän turhautunut"

Solidaarisuus-järjestön Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä on turhautunut ja kiukkuinen.

Somalimaan kuivuuden aiheuttama katastrofi olisi voitu välttää, jos päättäjät niin Suomessa kuin muuallakin olisivat hetkeksi pysähtyneet ja kuunnelleet, mitä avustustyöntekijät yrittivät sanoa.

Mutta he eivät kuunnelleet.

Patojen ja vesialtaiden rakentaminen jäi puutteelliseksi. Kun sateet vihdoin ovat nyt tulleet, vesi valuu monin paikoin suoraan mereen.

Airi Kähärä on työskennellyt Somalimaassa ja Keniassa vuodesta 2001 ja tuntee alueen perin pohjin.

"Me tiesimme, että edessä on hätätila. Varoitusjärjestelmä toimi: kaikki merkit näyttivät, että eläimiä ja ihmisiä tulee kuolemaan."

Maassa työskentelevät järjestöt tekivät hakemuksia niin EU:lle kuin YK:llekin, Solidaarisuus niiden mukana.

Rahaa ei tullut.

Sitä ei tullut myöskään Suomesta. Timo Soini (ps) ulkoministerinä päinvastoin leikkasi 40 prosenttia kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen rahoituksesta.

"Olen äärettömän turhautunut. Patojen ja sadevesialtaisen rakentamiseen tarvitaan rahaa."

Vasta kun ihmiset alkoivat kuolla, avustajat heräsivät.

Tilanne Kähärän tukikohdassa Buraon kaupungissa on nyt kauhistuttava. 75 000 nälän ja janon uuvuttamaa paimentolaista on paennut kuivuutta kaupungin liepeille.

He ovat kyhänneet vaatteista ja kankaista telttoja, mutta mitään toimeentuloa heillä ei ole.

"Heitä on joka nurkka täynnä, ja he ovat aivan heitteillä."

Kähärä näyttä kuvia, joissa on kasoittain kuolleita vuohia ja kamelien raatoja. Yhden raatokasan vieressä makaa kuolleita ihmisiä.

Paimentolaiset ovat menettäneet kaiken. 80 prosenttia heidän vuohistaan ja kameleistaan on kuollut janoon ja nälkään.

Paimentolaisten toimeentulo tulee vuohien myynnistä Saudi-Arabiaan erityisesti ramadanin juhla-aterioita varten. Jäljelle jääneet ovat niin heikkoja, etteivät ne kelpaa myytäväksi.

Eläinten myötä paimentolaisilta on mennyt ruoka omalta lautaselta ja mahdollisuudet toimeentulon hankkimiseen.

Myös vilja on loppu maasta. Sitä ei ole enää edes siemenviljaksi, vaikka sateet ovat tulleet.

Kähärän on vaikea ymmärtää päättäjien logiikkaa.

Kun tiedetään, että juuri Somalimaasta lähtee eniten nuoria miehiä liikkeelle Eurooppaan – myös Suomeen – etsimään tulevaisuutta ja toimeentuloa, miksi silloin ei panosteta kunnolla elinolojen parantamiseen. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä.

"Ei kukaan halua lähteä kodistaan, jollei ole pakko."

Nyt nuorilla paimentolaisilla, jotka ovat jo kertaalleen joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan, on enää hyvin matala kynnys nousta laivoihin ja pyrkiä Eurooppaan.

(...)

[MiljonääriPlayboy]

^siis mitä muumia?

Rahaahan työnnetään leikkauksien jälkeenkin kaiken maailman pygmiradioihin, kymppitonnin paskahuusseihin, tupakkilakkojulisteisiin, afgaanipoliisien palkkoihin, mehiläistenhoitoon ja ties mihin, PUHUMATTAKAAN niistä kymmenistä somaliyhdistyksistä SUOMESSA, joita tuetaan verovaroin. Ja montako kymmentä miljoonaa menee steissillä notkuvien somalilaumojen työttömyyskorvauksiin, sosiaalitukiin ja Somalian lomamatkoihin?

AIVAN turha siis vinkua siitä, että padot jäivät rakentamatta rahan puutteen takia. (Laina)rahaa kyllä (näköjään) on.

Sieltä steissiltä voi käydä vaikka saman tien hakemassa lauman ahkeria padonrakentajia. Osaavat paikallisen kielen ja kulttuurinkin jo, ja nahkaan on valmiiksi sisäänrakennettu kohtalainen suojakerroin UV-valolle. Lapiot käteen, rakentajat koneeseen ja ei muuta kuin hyvää työharjoittelua Abdille, Mohammedille ja kumppaneille (työkkarihän maksaa jo "palkan" näille, sillä pärjää jo Somaliassa hienosti). Paluulipun saa sitten kun ojat on kaivettu ja padot on valmiina. Problem solved. Aluepäällikkö Kähärä voi lopettaa vinkumisen.

E:typo

[Roope]

Kähärän on vaikea ymmärtää päättäjien logiikkaa.

Kun tiedetään, että juuri Somalimaasta lähtee eniten nuoria miehiä liikkeelle Eurooppaan – myös Suomeen – etsimään tulevaisuutta ja toimeentuloa, miksi silloin ei panosteta kunnolla elinolojen parantamiseen. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä.

"Ei kukaan halua lähteä kodistaan, jollei ole pakko."

Airi Kähärä horisee omiaan. Somalialaiset eivät ole nykyisin edes kymmenen suurimman kansallisuuden joukossa sen enempää Italian kuin Kreikankaan kautta Eurooppaan tulevien joukossa, joten jos Eurooppaan tulevien määrään halutaan vaikuttaa, se on tehtävä muissa maissa.

Sitä paitsi Pohjois-Somaliassa sijaitsevassa Somalimaassa olot ovat paljon paremmat kuin muualla Somaliassa. Muulla Somalialla on pitkä matka Somalimaan tilanteeseen, vaikka kehitysapu moninkertaistettaisiin, joten lähtemisessä ei ole kyse pakosta eikä lähtemistä estetä kehitysapua korottamalla.

Nyt nuorilla paimentolaisilla, jotka ovat jo kertaalleen joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan, on enää hyvin matala kynnys nousta laivoihin ja pyrkiä Eurooppaan.

Nuorilla paimentolaisilla tuskin on valmiina takataskussa sellaisia rahoja, jotka Eurooppaan pääseminen vaatii. Jos on, he pärjäisivät näillä varoilla loppuelämänsä Afrikassa.

Lähtemisen kynnystä madaltaa ennen kaikkea eurooppalainen turvapaikkapolitiikka ja EU:n ja kansalaisjärjestöjen järjetön meritaksitoiminta.

[Juffe]

Kähärän on vaikea ymmärtää päättäjien logiikkaa.

Kun tiedetään, että juuri Somalimaasta lähtee eniten nuoria miehiä liikkeelle Eurooppaan – myös Suomeen – etsimään tulevaisuutta ja toimeentuloa, miksi silloin ei panosteta kunnolla elinolojen parantamiseen. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä.

Siis kenen pitäisi panostaa? Tilanne on sama, kuin jos ruotsalaiset olisivat viime vuosisadalla kyllästyneet suomalaisten maahanmuuttoon - ja tulleet rakentamaan Suomeen infraa ja teollisuutta, jottei suomalaisten olisi tarvinnut muuttaa Ruotsiin parempaa elämää etsimään. Ei järin realistinen ajatus. Toki jälkimmäinen skenaario olisi ollut järkevämpi ja luonnollisempi, koska Suomi ja Ruotsi ovat naapurimaista joilla on vahva historiallinen ja kulttuurinen yhteys, toisin kuin Suomi ja Somalia.
On se harmi, että Ruotsissa sattui olemaan tarve suomalaiselle työvoimalle, muuten ruotsalaiset olisivat laittaneet Suomen asiat kuntoon eikä meidän olisi itse tarvinnut rakentaa hyvinvointia!

"Ei kukaan halua lähteä kodistaan, jollei ole pakko."

Just joo. Suomestakin muuttaa jatkuvasti ihmisiä maailmalle vain paremman työpaikan perässä tai ihan huvikseen.

[Martin]

Eihän tuohon patojen ja kastelukanavien rakentamiseen tarvita kuin lapioita ja ahkeria somaleita. Jälkimmäistä vain ei saada edes kehitysapurahoilla.

[Dangr]

Mielenkiintoinen filmi miehestä joka kehitti zai-maanviljelyä eteenpäin afrikassa ratkaisten kuivuuden ongelmia. Muutosvastarintaa havaittavissa naapurustossa.

The Man who Stopped the Desert complete (2013)

https://youtu.be/Zryi1CSLXYE

Maanviljelijä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Yacouba_Sawadogo

Zai-maanviljely:
https://en.wikipedia.org/wiki/Za%C3%AF

Eli periaatteessa kuoppa johon lantaa, kompostia ja maatuvaa ainesta. Lanta houkuttelee termiittejä jotka kaivavat käytäviään  ja sitä kautta sadekauden aikana vesi imeytyy maaperään ja kastelee kasvia kuivan kauden. Komposti taas ravitsee kasvia.

[Nikke Nakuttaja]

Ruotsissa tämä Afrikan nälänhätä, ja mahdollinen tuleva pakolaisaalto, on jo psykologisella asteella rakenteilla. Nyt kun Syyria on kärsimässä inflaation, niin päivä toisensa jälkeen on ruotsalaisessa mediassa aiheena Afrikan nälänhätä. Kuvat ja kertomukset ovat tuttuja, lapset kuolevat nälkään. Äidit pyytävät apua. Kuvia nälkää näkevistä lapsista vaikka muille jakaa.

Mikäli median psykologinen manipulointi on järjestelmällistä -  ja koska se on tällä hetkellä meneillään ruotsissa - niin voimme kai olettaa että muutaman kuukauden päästä tämä show lähtee käyntiin myös Suomessa.

Ilmeisesti tarkoitus on nyt valmistella seuraavaa muutto-aaltoa eurooppaan, ja mahdollisimman paljon tunteella: nälkää näkevät afrikkalaiset. Kuvissa lapsia mutta yli lappaa miljoona nuorta miestä. Nuoret afrikkalaiset miehet harjoittelvatkin jo espanjan Melillan aidan kaatamista. Kyllä se Melillan aita sitten kaatuu kun 100.000 nigerialaista tulee mukaan puskemaan. Kyllä sitten lännen patriarkaatti, "äärioikeisto",  ja meidän läntiset sortohallitukset on taas enemmän tiukoilla, kun afrikkalaiset jengit saapuvat kuin heinäsirkat eurooppaan rikastuttamaan kulttuuria.

Ruotsin mediasta päätellen, ilmiö nakuttaa jo ilmeisesti ovea. Kuvissa tämän päivän Aftonbladetin jutut.

[DuPont]

Pauli Vahtera kirjoittaa (jälleen kerran poliittisesti epäkorrektia) asiaa väestönkasvusta:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/15/syntymaton-norsunpoikanen-on-tarkeampi/

Yykoon "kestävän kehityksen ideat" voisi kaikki kuitata yhdellä idealla. Pyritään rajoittamaan tuota ihmisten väestönkasvua, kaikki sosiaaliset ja ympäristöongelmat ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia tuosta kysymyksestä.

[Roope]

Kansan Uutiset: Hallituksen leikkaukset sokki järjestöjen kehityshankkeille 7.8.2017

Kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt joutuivat ajamaan toimintoja alas pakon edessä ilman harkinta-aikaa. Perussuomalaisten eduskuntavaalien "jytkyn" seuraukset yllättivät pahintakin pelänneet.

Hallituksen kehityspoliittisen ohjelman takana on perussuomalainen ajatusmaailma. Hallitusneuvotteluissa puolue pääsi sanelemaan maahanmuuttopolitiikan lisäksi kehitysyhteistyön ehtoja. Niihin kuului maton vetäminen kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen talouden alta. Ja kun avunantajalta loppuvat rahat, viime kädessä ja kipeimmin siitä kärsii avunsaaja.

Rahat ovat loppuneet maksajalta jo ajat sitten. Kehitysavun kaltainen hyväntekeväisyys on mahdollistettu ottamalla valtiolle vuodesta toiseen lisää velkaa.

Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelman kirjoitti puolueen nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Ohjelman kantava ajatus on, että kehitysyhteistyö ei kuulu valtiovallan ydintoimintoihin. Siksi puolue tavoittelee mallia, jossa kehitysyhteistyövarat kerättäisiin vapaaehtoisella verolla tai maksulla.

Kehitysyhteistyön kaltaisen hyväntekeväisyyden ei tosiaankaan voi katsoa kuuluvan valtion ydintoimintoihin, eivätkä johtavat poliitikot ole sellaista väittäneetkään. Edes humanitaarinen kriisiapu, jonka osuus on ollut perinteisesti kymmenen prosentin paikkeilla, ei ole varsinaisia ydintoimintoja, mutta sen voi sentään jossain määrin katsoa kuuluvan valtioiden velvollisuuksiin.

Perussuomalaisten tavoitteeseen hallituskumppanit kokoomus ja keskusta eivät sentään hallitusneuvotteluissa taipuneet. Kehitysyhteistyötä rahoitetaan edelleen verovaroista, joskin merkittävästi aiempaa vähemmän. Sen osuus bruttokansantulosta on jäämässä entistä etäämmälle YK:n suosittelemasta 0,7 prosentista.

Suomen perusteet leikkaukselle olivat viime kädessä tiukan taloudellisen tilanteen sanelemat (vrt. leikkauksiin nähden moninkertaiset korotukset humanitaarisen maahanmuuton kuluihin), mutta muun muassa Hollanti teki päätöksen tason radikaalista leikkaamisesta jo aiemmin, koska ei katso kehitysapua enää järkeväksi.

Niin ikään perussuomalaisten ohjelman mukaisesti humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset upotettiin kehitysyhteistyövaroihin. Niistä käytettiin viime vuonna yli kymmenen prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakevien kustannusten kattamiseen eli viime kädessä hyödyn korjasi suomalainen elinkeinoelämä.

Vain osa humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista lasketaan kehitysyhteistyövaroihin. Muutenhan Suomen kehitysyhteistyöbudjetti olisi negatiivinen.

En ymmärrä, mitä kautta suomalainen elinkeinoelämä hyötyy siitä, kirjataanko turvapaikkajärjestelmän joka tapauksessa syntyvät kulut joiltain osin kehitysyhteistyömenoiksi. Rahat menivät joka tapauksessa Suomeen tulleiden kehitysmaalaisten elättämiseen aivan samassa mielessä kuin Suomen rahat menevät pakolaisleireillä periaatteessa ihmisten elättämiseen eikä UNHCR:n ja paikallisten toimijoiden taskuun.

Pisteenä i:n päälle hallitus päätti lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloista liikeni kyseiseen tarkoitukseen 69 miljoonaa euroa.

Tämähän oli vain sopivaa, kun Heidi Hautala ja muut korotuksia vaativat jättivät toistuvasti päästöhuutokauppatulojen osuuden pois Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista saadakseen summan näyttämään pienemmältä. Nyt se on tehty heidän puolestaan.

Sitä paitsi Maippi Tapanisen pitäisi olla päätöksestä tyytyväinen, kun hän kirjoituksessaan valittaa ongelmaksi siitä, että avustusten suuruudet ovat ennakoimattomia. Päästökauppatulojen kaltaisten vaihtelevien tulojen karsiminen lisää ennakoitavuutta.

[Riukulehto]

Kehitysyhteistyöhön tulee ensi vuodelle lisää 9,5 miljoonaa euroa. Tästä 2 miljoonaa euroa suunnataan kumppanuusohjelmiin, jotka palvelevat sekä suomalaisyritysten kansainvälistymistä että yksityisen sektorin kehittymistä kehitysmaissa.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ulkoministerion-keskeiset-toiminnot-turvataan-lisapanostuksia-myos-kehitysyhteistyohon-ja-vienninedistamiseen

[jahve]

Oliko tömä täällä jo?

"Monet tahot ovat jo kauan vaatineet, että Suomen valtio lopettaa tukensa YK:n alaiselle palestiinalaisten pakolaisjärjestölle UNRWA:lle. Kansanedustaja Peter Östman (kd) teki keväällä asiasta eduskuntakyselynkin.

Viime vuonna UNRWA sai Suomelta tukea 9 miljoonaa euroa. Tuki on puettu humanitaarisuuden kaapuun, mutta voi, kuinka tuota tukea käytetään! Mia ja Jyrki Valkeakarin toimittamista tv-ohjelmista paljastuu UNRWA:n toiminnan rasistinen luonne. Lasten oppikirjoissa ihannoidaan marttyyreita, jotka kuolevat juutalaisten tappamiseksi ja kartoista on Israel poistettu kokonaan. Tilalla on pelkkä palestiinalaisvaltio!

Lyhyesti sanottuna: UNRWA kouluttaa lapsista terroristeja, ja toiminnan tulokset ovat näkyvissä."

http://pajatieseija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220131-vihakasvatusta%C2%A0valtion%C2%A0varoilla

[Alaric]

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2408043 (17.10.2017)

Kepa kehitysavusta: Suomen ilmastorahoitus ja tasa-arvotuki ovat romahtaneet

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta yhä suurempi osa menee pakolaisten vastaanottokuluihin samalla kun ilmastorahoitus ja tuki tasa-arvotyölle ovat romahtaneet, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa.

Kepan mukaan Suomen hallitus paisutteli viime vuonna kehitysyhteistyörahoitustaan laskemalla mukaan 118 miljoonaa euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluja. Vuotta aiemmin Suomen kehitysyhteistyömenoihin laskettiin mukaan 35 miljoonaa euroa pakolaiskuluja.

– Kun apuprosenttia kikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, toteaa Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia 115 miljoonalla, viime vuonna tähän ohjattiin enää 43 miljoonaa.

Tyttöjen ja naisten oikeudet on virallisesti nimetty Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi, mutta käytännössä rahoitusta on laskettu. Vuonna 2014 tasa-arvotyöhön käytettiin 537 miljoonaa euroa, viime vuonna 299 miljoonaa. Pudotus on 44 prosenttia.

Tämä käy ilmi tänään julkaistusta eurooppalaisesta AidWatch-raportista, joka vertailee vuosittain EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raportin mukaan sama kehitys on nähtävissä myös muissa EU-maissa.

Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.

[Roope]

– Kun apuprosenttia kikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, toteaa Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Kyse ei ole kikkailusta vaan siitä tosiasiasta, että kun nykyinen maahanmuuttopolitiikka houkuttelee Suomeen ja Eurooppaan yhä enemmän turvapaikanhakijoita, heidän elättämisensä jälkeen jää entistä vähemmän rahaa mihinkään muuhun.

Turvapaikanhakijoiden aiheuttamien menojen laskeminen kehitysavuksi on normaali, EU:n hyväksymä käytäntö. Sitä paitsi se koskee vain osaa kuluista. Todellisten kulujen jälkeen kehitysapumäärärahat olisivat miinuksella.

[Jouko]

Kehitysapu ainakin nykymuodossa on ajettava alas koska nyt menee jo sitä vastaava summa laittomienkin maassaolon ylläpitoon ja muihin rakenteellisiin kuluihin mm. poliisi ja oikeuslaitos sekä sen tuloksista ei ole mitään todellista näyttöä vuosikymmenten ajalta!
Tähän tulee mukaan ne paljon nykyään pauhatut ilmastonmuutostuet.

[Alaric]

http://www.kdlehti.fi/2017/10/17/kirkon-ulkomaanapu-lopettaa-maaohjelmansa-liberiassa-ja-sierra-leonessa-taustalla-kehitysavun-leikkaukset/ (17.10.2017)

Kirkon Ulkomaanapu lopettaa maaohjelmansa Liberiassa ja Sierra Leonessa - taustalla kehitysavun leikkaukset

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on päättänyt lopettaa maaohjelmansa Liberiassa ja Sierra Leonessa vuoden 2017 loppuun mennessä. Liberiasta sai alkunsa muun muassa tuhansien vapaaehtoisten verkosto Naisten Pankki.

Lopetuspäätöksen taustalla ovat ulkoministeriön leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin, mutta päätökseen vaikutti myös muun muassa KUA:n keskittyminen kaikkein hauraimpiin valtioihin, joihin nämä maat eivät enää kuulu.

– Tällä hetkellä keskustelemme ohjelmien lopettamisesta hankkeista hyötyvien ihmisten ja paikallisten kumppaneiden kanssa ja mietimme, miten parhaiten voimme tukea heitä, jotta työ jatkuu, kertoo Keski- ja Länsi-Afrikan aluevastaava Marjo Mäenpää.

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo, että on aina raskasta päättää työn lopettamisesta.

– Viimeisen vuoden aikana olemme tehneet paljon töitä löytääksemme uusia rahoittajia niin Liberiassa kuin Sierra Leonessa, emmekä ole riittävässä määrin siinä onnistuneet. Hienoa on kuitenkin se, että työ Liberiassa jatkuu nyt paikallisin voimin, Hemberg sanoo.

KUA on toiminut Länsi-Afrikassa kymmenen vuotta. Työ alkoi yli kymmenen vuotta jatkuneiden sisällissotien runtelemien maiden jälleenrakennuksella. Alkuvaiheessa ihmisille opetettiin maanviljelystaitoja ja entisille lapsisotilaille, erityisesti tytöille tarjottiin psykososiaalista tukea ja koulutusta.

– Kymmenen vuoden jälkeen työ siirtyy paikallisten käsiin. Maatoimistomme liberialaiset työntekijät perustavat liberialaisen kansalaisjärjestön jatkamaan sitä työtä, jota KUA on maassa tehnyt. Näin sen on tarkoitus mennäkin, toteaa Hemberg.

(...)

[Roope]

Suomessa lähinnä keltaisista vaatekeräyslaatikoistaan ja kirpputoreistaan tunnettu UFF on tiedetty jo vuosikymmenet huijariputiikiksi. Siitä huolimatta se on ollut ja on edelleen ulkoministeriön rahoittama kehitysyhteistyökumppani.

Internationell uppmärksamhet kring biståndsorganisation fick Utrikesministeriet att reagera. Då har över fyra miljoner euro betalats ut sedan år 2006.

– Vi reagerade på rykten och beställde genast en utredning, säger Jyrki Nissilä enhetschef på Utrikesministeriet och ansvarig för samarbete med medborgarorganisationer.

Ryktena handlade om biståndsorganisationen DAPP Malawi som i årtionden fått biståndsmedel från Finland, men även Storbritannien och EU.

I Finland har Utrikesministeriet gett pengar till UFF i Finland som samarbetar med DAPP Malawi.

BBC och amerikanska Reveal News riktade hård kritik mot biståndsorganisationen DAPP Malawi som hör till Humana-nätverket.

Anställda vid DAPP Malawi berättade att de inte fick behålla hela sin lön. Istället måste de betala en del av lönen till en organisation som heter Teachers Group som är en del av Humana-nätverket.

[...]

I interna dokument framgår att UM ansåg att risken för missbruk av allmänna medel skulle bli för stor om UFF fick status som partnerorganisation.

Men Utrikesministeriet fortsatte betala ut medel till UFF för projekt.

– Takorganisationen är hemlighetsfull men UFF säger att de förbinder sig till våra spelregler. Då litar vi på det om vi bevisligen inte har anledning att misstänka annat, säger Nissilä.

– Juridiskt sett har vi inte möjligheter att granska vad Humana-nätverket gör, vi kan endast följa med den vi ger bistånd till, säger Nissilä.

[...]

Utrikesministeriet fortsätter däremot att finansiera UFF, för att slutföra ett projekt i Indien. Summan som delas ut är 160 000 euro och den betalas i år och nästa år.

– Vi skriver in i beslutet att det inte ska förekomma motsvarande oegentligheter som i Malawi, säger Jyrki Nissilä.

Enligt Jyrki Nissilä är UFF inte satt under lupp. När nästa omgång av biståndsmedel reserverade för medborgarorganisationer delas ut är UFF på samma streck som alla andra organisationer.

– Vi tar emot ansökningar av organisationer som har varit registrerade i två år. UFF är inte på något sätt bannlysta, säger Nissilä.

Svenska Yle: Finländska biståndsmiljoner kopplas ihop med "Danmarks mest efterlyste man" 6.11.2017

[Roope]

Afrikasta voi saapua miljoonia pakolaisia Eurooppaan - näin Suomi auttaa väestöräjähdyksen hillitsemisessä

Köyhyys ja näköalattomuus kasvattavat maahanmuuttovirtaa Afrikasta Eurooppaan.

YK:n arvion mukaan Afrikan väestö kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin 54 Afrikan maassa asuu yhteensä 2,5 miljardia ihmistä.

Jo nyt Afrikan väkimäärä on viisinkertainen Eurooppaan verrattuna, lisäksi Afrikan väestö on selvästi nuorempaa kuin eurooppalaiset, joiden keski-ikä on reilun kymmenen vuoden kuluttua 45 vuotta, kun taas afrikkalaisten keski-ikä on tuolloin 21 vuotta.

- Väestöräjähdys on tavaton, esimeriksi pelkästään Nigeriassa syntyy nyt enemmän lapsia kuin koko Euroopan unionissa, maassa vieraileva kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kuvaa.

Muuttoliike kasvaa

Jo nyt Afrikasta kohdistuu Eurooppaan merkittävää maahanmuuttoa. Pelkästään tämän vuoden alkupuoliskolla Eurooppaan on saapunut 100 000 ihmistä. Vilkkain siirtolaisten reitti kulkee Länsi- ja Keski-Afrikasta Libyan kautta Italiaan.

Eurooppaa kohti lähtemiseen vaikuttavat monet syyt: väestönkasvun aiheuttamat ongelmat, työttömyys, eriarvoisuus, koulutuksen puute, ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat sekä konfliktien ja terrorismin aiheuttama turvattomuus.

- Esimerkiksi nigerialaisista noin puolet elää köyhyydessä, kymmeniltä miljoonilta puuttuu puhdas vesi ja sanitaatio. Lisäksi yli 10 miljoonaa lasta ei pääse kouluun, kehitysministeri Mykkänen kertoo.

Parempaa elämää

Viranomaisten mukaan Afrikasta suuntaa tälläkin hetkellä noin miljoona ihmistä kohti Eurooppaa. He ovat liikkeellä lähinnä työpaikan ja paremman elämän toivossa, eivätkä niinkään turvapaikkaa hakemassa.

Lähivuosina muuttovirran arvellaan kasvavan kymmeniin miljooniin, elleivät EU-maat pysty puuttumaan sitä aiheuttaviin syihin, kuten nuorisotyöttömyyteen ja hallitsemattomaan väestönkasvuun.

Pelkästään Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan pitäisi luoda vuosittain 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta kasvava nuorisomäärä työllistyisi.

Suomi auttaa

Suomi haluaa omalta osaltaan olla mukana hillitsemässä hallitsematonta väestönkasvua ja kasvavaa, pakotettua muuttoliikettä luomalla afrikkalaisille nuorille työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä edistämällä lisääntymisterveyttä.

- Suomi on viime aikoina panostanut erityisesti naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tukeviin hankkeisiin. Kävimme esimerkiksi eilen vieralulla klinikalla, jossa tuetaan perhesuunnittelua ja seksuaalineuvontaa, Mykkänen kertoo Nigeriasta.

Oikeaa kehitysapua?

Suomen varsinaisen kehitysavun suuruus on tänä vuonna 528 miljoonaa euroa.
...

Iltalehti 18.11.2017

Jos ja kun miljardien eurojen kehitysapua perustellaan Afrikasta Eurooppaan suuntautuvien kymmenien miljoonien ihmisten muuttovirtojen ehkäisyllä, ei touhussa ole minkään valtakunnan järkeä, kun muuttovirtoja hallittaisiin tehokkaimmin tiukemmilla maahanmuuttolaeilla, rajavalvonnalla ja palautuksilla.

Kuten jutussa todetaan, Afrikasta tullaan lähinnä työpaikan ja paremman elämän toivossa, ei turvapaikan tarpeen takia, joten projektipuuhasteluilla ei voida parhaassakaan tapauksessa kuroa maanosien välistä elintasokuilua umpeen. Kun näin on, tulijoita on joka tapauksessa vähintään kymmeniä miljoonia, jos tuleminen on jatkossakin mahdollista. Siksi on välttämätöntä puuttua tavalla tai toisella itse muuttovirtoihin ja tehtävä laittomasta ja turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttävästä elintasosiirtolaisuudesta kallista ja kannattamatonta.

[Roope]

Vihreät julkaisi vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2017.

Vihreät on toistuvasti moittinut hallitusta kehitysapurahojen leikkauksista ja muistuttanut Suomen lupauksesta nostaa apu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vihreät ei omassa budjetissaan ole itsekään nostamassa kehitysapumäärärahoja 0,7 bkt-prosenttiin. Eikä siinäkään kaikki, vaan puolue ei kritiikistään huolimatta edes palauttaisi määrärahoja edellisen hallituksen tasolle.

Vihreiden vaatima lisämääräraha on enää 100 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 290 miljoonaa euroa. Korotus 0,7 bkt-prosenttiin (noin +800 miljoonaa euroa) olisi pyyhkäissyt vihreiden budjetista suunnilleen kaikki muut lisämäärärahat olemattomiin. Jäljelle olisivat käytännössä jääneet kehitysavun valtavan noston lisäksi vain tuntuvat verojen kiristykset.

On kuvaavaa, että vihreät ei suostu maksamaan vaatimansa politiikan kustannuksia edes omassa paperissaan.

Sama meininki Vihreiden ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa.

Esittämänsä turvapaikkapolitiikan muutokset Vihreät katsovat kuittaavansa 15 miljoonalla eurolla. Oikeasti kustannukset olisivat turvapaikanhakijamäärän kasvuna ja perheenyhdistämisten lisääntymisenä satoja miljoonia euroja kuten ne olivat 2015-2016.

[Skeptikko]

Ghana's president surprised Macron with a clear rejection of development aid
https://www.euractiv.com/section/development-policy/news/ghanas-president-surprised-macron-with-a-clear-rejection-of-development-aid/

"We can no longer pursue a policy for our countries and regions that is based on the support given by the West, France or the European Union. This has not worked and it will not work," Akufo-Addo told a joint press conference with Macron, who was visibly surprised by the statements made by the Ghanaian president.

"It is not right for a country like Ghana – 60 years after its independence – to depend on the generosity of European taxpayers when it comes to financial means for health or education," the Ghanaian president continued.
...
Among other things, there is said to be an increase in research and development funds, which would account for one to 2,5 percent of economic output in the short to medium term.

A new spirit of independence

With Akufo-Addo, once again Ghana has a president that continues in the tradition of Kwame Nkrumah. It was him as the country's first president, who under the slogan of "Independence Now!" led Ghana as one of the first African countries into independence. Now, with Akufo-Addo in charge, the declared government policy 60 years later is: "Ghana Beyond Aid". Away from development aid to the self-responsibility of African states.

[Roope]

Kehitysyhteistyö ei pysäytä muuttoliikkeitä, vaan alueiden vaurastuminen ja pääoman kertyminen vain lisää siirtolaisuutta, kun siirtolaisuudesta tulee mahdollista yhä useammille.

Tämä on vanha itsestäänselvyys, mutta hyvä kuulla ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsenkin toistaman julkisen valheen kyseenalaistaminen tällä kertaa kehitysyhteistyötä puolustavan tutkijan suusta.

Lopussa tosin lipsahtaa pahasti fatalistisen mokutuksen puolelle. Siirtolaisuus ei ole mikään pysäyttämätön "muuttoliikepyörä", "jonka kautta maat kehittyvät", vaan kehityksen suunta on niin kansallisvaltiona kuin maanosanakin omissa käsissämme.

Kehitysyhteistyön avulla ei pysäytetä maahanmuuttoa

Kehitysyhteistyötä oikeutetaan usein sillä, että
sen avulla voidaan estää muuttoliikkeitä puut-
tumalla    lähtömaiden    perimmäisiin    ongel-
miin.  Ajatuksena  on,  että  ihmisten  ei  tarvitse 
muuttaa,  kun  heidän  lähtömaansa  vaurastu-
vat  ja  elinolot  kohenevat.  Tämän  päättelyket-
jun   paikkansapitävyyttä   on   kuitenkin   syytä   
kyseenalaista.  Muuttaminen  maasta  toiseen 
vaatii   monenlaista   pääomaa,   minkä   vuok-
si  kaikkein  köyhimmät  harvoin  saavat  tähän 
mahdollisuutta.  Kehittyvien  maiden  väestön 
vaurastuessa ihmisille muodostuu uusia pää-
omavaroja,  joiden  mahdollistamana  he  läh-
tevät  liikkeelle  etsien  yhä  parempia  mahdol-
lisuuksia.      Kehitysyhteistyön   oikeuttaminen   
sillä, että se pysäyttäisi muuttoliikkeitä, on tä-
ten kyseenalaista ja harhaanjohtavaa.

[...]

On kuitenkin ongelmallista
ja kenties myös populistista antaa ymmärtää,
että  sijoittamalla  varoja  kehitysyhteistyöhön 
voidaan suitsia muuttoliikkeitä. Ensi silmäyk-
sellä loogiselta vaikuttava päättelyketju, jonka
mukaan alueiden kehitys, työn lisääntyminen
ja mahdollisuuksien paraneminen johtaisivat
siihen,  että  ihmiset  päättäisivätkin  jäädä  pai-
koilleen,  on  liian  yksinkertaistettu  ja  osittain 
virheellinen.   Ajatus,   että   nimenomaan   ali-
kehittyneisyys   johtaisi   maastamuuttoon,   ei   
näin  yksinkertaisena  pidä  paikkaansa.  (katso 
mm. Bakewell, 2008; De Haas, 2007; Skeldon,
2008.)

On tärkeää, että Suomi sitoutuu kehitysyh-
teistyöhön ja että kehitysyhteistyövaroja pyri-
tään nostamaan kohti 0,7 % tavoitetta. On kui-
tenkin  kyseenalaista  perustella  pyrkimyksiä 
sillä, että niiden kautta pystyttäisiin estämään
maastamuuttoa.

[...]

Ihmiset  muuttavat  pääasiassa  paremman  tule-
vaisuuden  toivossa  työn  perässä.  Ne  ihmiset, 
jotka  päättyvät  muuttamaan  maasta  toiseen, 
ovat   harvoin   kaikkein   köyhimpiä.   Muutta-
minen  vaatii  monenlaista  pääomaa  ja  varal-
lisuutta.   Siksi   maailman   suurimmat   muut-
tovirrat  tulevat  niistä  keskitason  kehittyvistä 
maista, joissa on kasvava keskiluokka.

Kun    alueet    kehittyvät,    ihmiset    saavat   
pääomaa  ja  sen  myötä  voimaantuvat.  Voi-
maantumisen    tuloksena    ihmiset    pääsevät   
halutessaan  muuttamaan  paremman  elämän 
toivossa muualle. Tehostuneen tiedonkulun ja
sosiaalisen median yleistymisen seurauksena
kuilu  rikkaiden  ja  köyhien  maiden  ihmisten 
elintasossa  on  entistä  korostetumpi  ja  näky-
vämpi,  mikä  houkuttelee  yhä  uusia  ihmisiä 
etsimään onneaan aidan toiselta puolelta.

Tämä  ei  tarkoita,  etteikö  olisi  mahdollista, 
että  osa  ihmisistä  päätyy  työskentelemään  ja 
asumaan  kotiseudulleen,  kun  heille  tarjou-
tuu  siihen  kehityksen  myötä  mahdollisuus. 
On   kuitenkin   erittäin   todennäköistä,   myös   
historian  kokemusten  valossa,  että  alueiden 
vaurastuessa  ja  pääoman  kertyessä  elintaso-
kuilu rikkaiden ja köyhempien maiden välillä
korostuu  ja  yhä  useammat  ihmiset  päättävät 
ja pystyvät muuttamaan.

[...]

On   kyseenalaista   ottaa   näkökulmaksi,   että   
siirtolaisuus  on  ongelma,  joka  tulisi  hoitaa, 
muun  muassa  syytämällä  siihen  rahaa  kehi-
tysyhteistyövarojen  muodossa.  Ajattelemalla 
siirtolaisuutta   ongelmana   jätetään   huomi-
oimatta,  että  siirtolaisuus  on  olennainen  osa 
ihmisen   olemusta.   Ihminen   on   kehittynyt   
nykyisenkaltaiseksi  jatkuvien  muuttoliikkei-
den  kautta.  Muuttoliikkeet  ovat  olennainen 
osa  kehitystä. Kaikki  kehittyneisiin  valtioihin 
luetut  maat  ovat  historiassa  kokeneet  maan 
sisäisiä ja ulkomaille suuntaavia muuttoaalto-
ja. Siksi on vääristynyttä ajatella, että kehitys-
yhteistyöllä  saataisiin  aikaan  kehitystä  ilman 
että ihmiset muuttaisivat.

[...]

Pakolaisista puhuttaessa tilanne on eri. On
tärkeää,  että  Suomi  toimii  osana  kansainvä-
listä yhteistyötä muun muassa kehitysyhteis-
työvaroin, jotta alueet, joilta pakolaisia lähtee,
saataisiin  rauhoittumaan  ja  ihmisten  muutto 
oman  hengen  uhalla  saataisiin  loppumaan. 
Tämä  ei  kuitenkaan  tarkoita,  että  muuttoliik-
keet  näiltä  alueelta  pitäisi  saada  kokonaan 
loppumaan  tai  että  se  edes  olisi  mahdollista. 

Pakolaistilanteen     korostuminen     julkisessa     
keskustelussa  on  johtanut  siihen,  että  maa-
hanmuutto   ja   muuttoliikkeet   rinnastetaan   
pakolaisuuteen, jolloin ne saavat lähtökohtai-
sesti negatiivisen taustasävyn. Maahanmuut-
tovastaisen  oikeistopopulismin  nousu  ja  sen 
myötä  muuttunut  diskurssi  maahanmuutos-
ta  ovat  vaikuttaneet  siirtolaisuuteen  liittyviin 
taustaoletuksiin  ja  keskustelussa  käytettyihin 
termeihin.  Siksi  on  tärkeää,  että puhuttaessa 
muuttoliikkeistä  mietitään  tarkasti  sanamuo-
toja, joita asiayhteydessä käytetään, jottei ote-
ta  lähtökohtaisesti  negatiivista  katselukantaa 
ilmiöön.

Sen  sijaan,  että  kehitysyhteistyötä  oikeu-
tettaisiin  sen  kautta,  että  sen  avulla  voidaan 
puuttua  maiden  perimmäisiin  ongelmiin  ja 
siten estää muuttoliikkeitä, meidän tulisi hah-
mottaa muuttoliikkeet osana prosessia, jonka
kautta   maat   kehittyvät.   Kehitysyhteistyöva-
roilla  tuskin  pystytään  heittämään  kapuloita 
muuttoliikepyörän valtaviin rattaisiin.

Ilona Bontenbal
Väitöskirjatutkija, YTM, YTM, FM
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos,
Jyväskylän yliopisto

Siirtolaisuus 4/2017 (pdf)