Kehitysapu (yhdistetty)

[Iloveallpeople]

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön lähes 16 miljoonaa

Ulkoministeriö tukee pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä yhteensä 15,9 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2016. Tukea sai 85 hanketta ja 64 järjestöä.
...

(http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=124872&GUID=%7B5ED1A70E-F356-4D50-B7D7-03FBCB7C11AB%7D&maxwidth=465&maxheight=500)

Ulkoasiainministeriö

[FlyinHighAgain]

Yksi pointti tuppaa unohtumaan aina kehitysyhteistyöhön lähtevistä varoista keskusteltaessa. Vertailu on ilmeisesti kansainvälisistä syistä aina bruttokansantuotteeseen joka on jotakin ihan muuta kuin valtion budjetti, joka minusta antaisi paremman perspektiivin asiaan.

Valtion budjetti vuodelle 2013 oli 54.1 miljardia euroa ja kehitysapuun varattu summa 1.118 miljardia. Kehitysavun osuus Suomen valtion budjetista on siis karkeasti laskettuna 2% koko valtion budjetista, huomattavasti enemmän tällä tavalla ajateltuna kuin se epämääräinen 0.5-0.7% bkt:sta.
Valtion budjettia minusta kannattaa yleensä tarkkailla enemmänkin-ainakin itse pyrin, moni asia yllättää rajusti-, jostain netin syövereistä löytyy selkeämpiäkin esitystapoja vaan valtion oma tässä http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/2013/fi.jsp

[Kemolitor]

Afganistan tuntuu olevan vähän uusi Nigaragua, apua annetaan riippumatta siitä, tapahtuuko maassa itsessään mitään kehitystä.

Suomi tukee naisten oikeuksia polkevaa Afganistania sitkeästi

Suomen tuki Afganistanille jatkuu, vaikka maa ei ole onnistunut täyttämään lupauksiaan naisten aseman parantamisesta.

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut Afganistanilta muun muassa raporttia siitä, miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on saatu kitkettyä. Koko maan kattavan raportin piti valmistua jo kesällä, mutta se myöhästyy ainakin vuoden vaihteeseen. Näillä näkymin tietoa saadaan vain joka toisesta provinssista.

Presidentti Hamid Karzai määräsi jo vuonna 2009 voimaan lain, joka tuomitsee naisiin kohdistuvan väkivallan. Se ei ole kuitenkaan mennyt läpi maan parlamentissa.

Uskonnolliset ryhmät ovat vastustaneet lakia ja vaatineet esimerkiksi turvakotien sulkemista ja avioitumisiän laskemista nykyisestä 16 vuodesta.

Suomi on luvannut Afganistanille kehitysapua noin 30 miljoonaa euroa vuosittain vuoteen 2024 asti. Norja leikkasi syksyllä seitsemän prosenttia yli 90 miljoonan euron tuestaan Afganistanille, koska maa ole tehnyt tarpeeksi naisten aseman parantamiseksi ja korruption kitkemiseksi.

Suomessa ei ole harkittu tukien leikkauksia. Etelä-Aasian tiiminjohtaja Olli Ruohomäki ulkoministeriöstä katsoo, että se olisi hyödytöntä ja vastoin kansainvälisen yhteisön vallitsevaa näkemystä.

– Poliittinen eliitti ei ole riippuvainen kehitysavusta, heille se ei ole keppi eikä porkkana. Sen sijaan tavallinen kansa on siitä riippuvaista, Ruohomäki sanoo.

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) linjasi Suomen kantaa marraskuussa vastauksena kansanedustaja Maria Lohelan (ps.) kirjalliseen kysymykseen.

– Mikäli kehitysyhteistyössä havaitaan mittavia väärinkäytöksiä tai Afganistanin ihmisoikeustilanteessa tapahtuu merkittävää takapakkia, on Suomi valmis yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa reagoimaan ja myös harkitsemaan annettavan avun määrää ja laatua, Haavisto vastasi.

Naisten asema on parantunut Afganistanissa kansainvälisen tuen avulla, mutta radikaali muutos voisi Ruohomäen mielestä tulla vain maan sisältä.

– Voimme antaa tukemme niille paikallisille majakoille, jotka tuovat valoa pimeyteen ja viedä sanomaa eteenpäin kansalaisyhteiskunnan kautta, hän katsoo.

Joillain osa-alueilla kehitys on ollut vauhdikasta. Esimerkiksi äitiyskuolleisuus on saatu puolitettua muutamassa vuodessa ja erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Lähes kaikki lapset pääsevät nyt kouluun, kun Taleban-hallinnon aikaan koulua kävi vain viidennes.

YK:n raportin mukaan myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta ilmoitetaan poliisille yhä useammin, mutta rikollisten tuomitseminen on yhä harvinaista. Sen sijaan naisia voidaan yhä tuomita vankeuteen, jos he karkaavat kotoa puolison väkivaltaisuuden vuoksi.

Positiivinen kehitys voi tuhoutua hetkessä, jos maa ajautuu uudestaan Talebanin hallintaan. Karzain kausi presidenttinä päättyy keväällä, eikä uuden presidentin valinta välttämättä suju ongelmitta hauraassa demokratiassa. Ruohomäestä tilanteen häilyvyys ei kuitenkaan ole syy olla auttamatta.

– Meidän tehtävä on auttaa tavallisia ihmisiä selviämään tästä päivästä huomiseen. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu 3–4 vuoden sisällä.

TS: Suomi tukee naisten oikeuksia polkevaa Afganistania sitkeästi

[Bwana]

Ja sitten taas lempilapseeni eli Malawin valtioon. En ala referoimaan koska en ko. perslävessä ole neljään vuoteen ollut, eli lukekaa nyt taas ja hämmästykää. Tai sitten älkää hämmästykö, miten sen ottaa 

http://www.nytimes.com/2014/01/03/opinion/lethal-malfeasance-in-malawi.html?smid=fb-share&_r=0

[Tonto75]

Autokantakin kehittyy Afrikassa. Sehän on kaikkien etu ettei mee rahat hukkaan! 

"Laatuautojen ilmestyminen kaduille kertoo omalta osaltaan Afrikan vaurastumisesta. Tai ainakin joidenkin vaurastumisesta, sillä norsunluurannikkolaisen alle sadan euron minipalkalla ei kummoista katumaasturia osteta.

Norsunluurannikko ei kuitenkaan ole poikkeus, vaan maineikkaat automerkit näyttäytyvät yhä useammin myös Etelä-Afrikan, Nigerian tai vaikkapa Gabonin teillä. Erityisen suosittuja ovat juuri (kaupunki)maasturit, joiden ostaminen voi olla järkivalinta maanosan monesti kuoppaisilla tai muuten huonokuntoisilla teillä.

Esimerkiksi Gabonin maahantuojien mukaan peräti 70 prosenttia maassa vuosittain myytävistä noin 6 000 autosta on nelivetoja, yleensä kookkaita japanilaisia malleja. Paitsi järkivalinta, kookas maasturi on usein myös statussymboli.

- Sen pitää olla neliveto tai sitten ei mitään, eräs nimettömänä pysyvä autokauppias tiivistää.


http://www.iltalehti.fi/autot/2014010317896195_au.shtml

Voi perkele tätä touhua. 

[Kimmo Pirkkala]

Obesity quadruples to nearly one billion in developing world

http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400#

[Mangustin]

Yksi pointti tuppaa unohtumaan aina kehitysyhteistyöhön lähtevistä varoista keskusteltaessa. Vertailu on ilmeisesti kansainvälisistä syistä aina bruttokansantuotteeseen joka on jotakin ihan muuta kuin valtion budjetti, joka minusta antaisi paremman perspektiivin asiaan.

Lisää kehitysapua vaativat tahot edustavatkin usein poliittista kantaa, joka pyrkii vetämään yhtäläisyysmerkit koko kansantalouden ja valtion talouden välille.

Obesity quadruples to nearly one billion in developing world

http://www.bbc.co.uk/news/health-25576400#

Kaapuihin pukeutuvissa maissa asuu yllättäen läskejä ihmisiä

http://www.dailymail.co.uk/health/article-2301172/Fattest-countries-world-revealed-Extraordinary-graphic-charts-average-body-mass-index-men-women-country-surprising-results.html

[krauta]

1 118 000 000 ÷ 7 406 = 150 958

Noin monta palkansaajaa tarvitaan maksamaan kehitysapu. Eli yli 150 tuhannen palkansaajan verokertymät heitetään kankkulan kaivoon. Luulisi että noin monen kaverin veroilla ois suomessakin käyttöä.

[Kemolitor]

Aika tylyjä kommentteja heittelee:

Suomalainen kriisityöntekijä kritisoi Suomen kehitysapulinjauksia

Janne Suvanto työskentelee Haitilla YK:n ruokajärjestön eli WFP:n varamaajohtajana. Työt ovat vieneet miestä maailman kriisipesäkkeestä toiseen.

- Kurjin tilanne oli varmasti Indonesiassa, jossa teimme kouluruokintakampanjaa. Joku oli sabotoinut lapsille jaettavia vitamiinikeksejä. Niistä löytyi partateriä ja neuloja ja koko erä oli vedettävä pois kouluista. En koskaan unohda lasten pettyneitä katseita, kun keräsimme ne keksit, Suvanto kertoo.

44-vuotias Suvanto on tehnyt 16 vuoden uran kriisitilanteiden ruoka-apuun keskittyvän WFP:n palveluksessa. Hän on toiminut muun muassa Kosovossa, Tshadissa, Irakissa ja Indonesiassa. Haitille Suvanto tuli vuonna 2011.

- Tämä on hyvä organisaatio. Muihin YK-järjestöihin verrattuna meidän organisaatio tekee suhteellisesti eniten töitä kentällä paikallisten kanssa, Suvanto sanoo.

WFP hoitaa kriisin keskellä yleensä ensimmäisenä toimijana akuutin ruokahuollon. Pahimman kriisin hellitettyä toiminta muuttuu avustustyöstä aktivoinniksi.

- Omavaraisuus ruoan tuotannossa on kaiken A ja O. Se tulee lopulta halvimmaksi kaikille, Suvanto sanoo.

Hurrikaanien ja maanjäristyksen runteleman Haitin haasteita ovat Suvannon mukaan huono hallintokulttuuri, epävakaa poliittinen tilanne, poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään kytkeytyvä jengirikollisuus sekä korruptio. Ulkomaisia investointeja ja verotuloja ei juuri ole. Lisäksi maan väestöstä puolet on lukutaidottomia ja elää äärimäisessä köyhyydessä alle dollarilla per päivä

- Ongelmana on myös se, että Haitin hyväosaiset ja älymystö ovat pitkälti paenneet maasta poliittisen epävakauden, kidnappausten ja rikollisuuden pelossa, Suvanto jatkaa.

Kritiikkiä Suomen kehitysavulle

Pitkän linjan kansainvälisenä kriisityöntekijänä Suvanto hieman ihmettelee Suomen kehitysapulinjauksia.

- Mielestäni minkään valtion ei pitäisi antaa suoraa budjettitukea kehitysmaille. Avun menemistä perille on tämän jälkeen vaikea varmistaa. Ainakin Suomen pitäisi vaatia kunnon suunnitelmat ja läpinäkyvä seuranta, jotta jälkikäteen voidaan tarkistaa rahan ohjautuminen haluttuihin kohteisiin, Suvanto sanoo.

Suvannon mielestä Suomi on myös tukenut liian pieniä ja toisinaan myös poliittista agendaa ajavia avustusjärjestöjä.

- Voisimme tukea kehitysrahoilla koulutuksen antamista, lähettää asiantuntijoita ja ylipäätään käyttää enemmän suomalaista asiantuntemusta kehitysaputyössä, vähän samalla periaatteella kuin rauhanturvaajat toimivat.

- Esimerkiksi Ruotsi tuo kehityskohteisiin paljon enemmän ruotsalaisia tuotteita ja osaamista kuin Suomi. He lähettävät hätäasumiseen soveltuvia mökkejä ja teknologiaa. Suomikin voisi hieman rohkeammin käyttää omaa teknologiaosaamistaan ja tuotteitaan, Suvanto sanoo.

Hyväuskoiset hyväntekijät

WFP:n Haitin varamaajohtajan mielestä monien yksityisten hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta ei aina kestä päivänvaloa.

Pahimmassa tapauksessa hyväuskoisella hyvän tekemisellä voi myös olla karut seuraukset.

- Jouluaattona yksityinen järjestö jakoi ruokaa 600 000 köyhän Carrefourin lähiössä. Lopputulos oli se, että kahdeksan ihmistä tallaantui jakelun yhteydessä kuoliaaksi, Suvanto kertoo.

- Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi ruoanjakelun logistiikka täytyy organisoida niin hyvin, että tällaisia joukkojen aiheuttamia vaaratilanteita ei pääse syntymään, Suvanto sanoo.

IL: Suomalainen kriisityöntekijä kritisoi Suomen kehitysapulinjauksia

[Aukusti Jylhä]

Suvannon mielestä Suomi on myös tukenut liian pieniä ja toisinaan myös poliittista agendaa ajavia avustusjärjestöjä.

Varmaan äärioikeistolaisia olleet...?

Mutta rohkeaa tekstiä, kiitos siitä. Sitten seuraamaan suvakkien reaktioita uutiseen, joista monet siis pitävät kehitysapuun kohdistettua kritiikkiä rasismina, fasismina, you name it.

[Kimmo Pirkkala]

- Mielestäni minkään valtion ei pitäisi antaa suoraa budjettitukea kehitysmaille. Avun menemistä perille on tämän jälkeen vaikea varmistaa. Ainakin Suomen pitäisi vaatia kunnon suunnitelmat ja läpinäkyvä seuranta, jotta jälkikäteen voidaan tarkistaa rahan ohjautuminen haluttuihin kohteisiin, Suvanto sanoo.

Ne, jotka oikeasti tarvitsevat apua, ovat todella huonoja korruptiolahjonnan kohteita, koska ne ovat niin avuttomia, että niiltä ei saa mitään vastineeksi.

Siksi budjettituki. Poliitikkojen poliitikoille jakama "kehitysapu" on silkkaa korruptiota.

[K.K.]

Suomiko antelias maa? Näille maille me häviämme

Suomi on maailman seitsemänneksi anteliain maa kehitysavun suhteen, kertoo Quartz.

Suomi laittaa kehitysapuun 0,53 prosenttia bruttokansantulostaan. Listalla ensimmäisenä on ehkä yllättäen Luxemburg, jonka kehitysavun osuus bruttokansantulosta on 1 prosenttia.

Suomea anteliaampia maita ovat myös toiseksi sijoittunut Ruotsi (0,97 prosenttia bruttokansantulosta), Norja (0,93), Tanska (0,83), Hollanti (0,71) ja Englanti (0,56).

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749

Suomi on maailman seitsemänneksi anteliain maa kehitysavun suhteen

No niin, nyt se on päivä taas pilalla.(Että pitikinTalouselämän tästäkin hulluudesta taas muistuttaa.No, päivä näyttikin muutoin alkavan liian hyvin.)

[Kni]

Lisää järjen ääntä, polttaa vieläpä puita takassa:

http://www.hs.fi/ihmiset/Kokenut+katastrofil%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+Humanit%C3%A4%C3%A4rist%C3%A4+ty%C3%B6t%C3%A4+ei+uskalleta+arvostella+vaikka+syyt%C3%A4+olisi/a1389852535356?jako=e8ed8eb69559c80ed833dfe2c82df754&ref=email-share&sivu=1
Lainauksen muotoilut omia.

Kokenut katastrofilääkäri: Humanitääristä työtä ei uskalleta arvostella, vaikka syytä olisi
Kansainvälisten avustusjärjestöjen työtä ei kritisoida, vaikka syytä olisi, sanoo lääkäri Jari Vainio

Suomen todennäköisesti paras krokotiilinpuremien asiantuntija, lääkäri Jari Vainio, tahtoo ensin sytyttää tulen takkaan. Sitten hän aloittaa.

"Sudanissa kaksi mummoa pesi Etelä-Darfurin ainoan sairaalan pyykkejä käsin. Avustusorganisaatio hankki heille Ruotsista pesukoneen. Koska pelättiin, että kone saatettaisiin varastaa, sen ympärille rakennettiin pesula. Todettiin, ettei sairaalan vedenpaine riitä koneelle. Lisäksi sen käyttäminen olisi nielaissut ison osuuden sähköstä."

"Päätettiin lahjoittaa pesukone pois. Se ei mahtunut ulos vastarakennetun pesulan ovesta. Sairaalan johtaja kielsi seinän purkamisen. Pesijämummot panivat koneen päälle pöytäliinan ja ryhtyivät säilyttämään rummussa tavaroitaan."

Vainio oli vuonna 2006 SPR:n tiiminvetäjänä sairaalaprojektissa Darfurissa.

Kaikkiaan hän on ollut kehitysmaa- ja katastrofilääkärinä 25 vuotta, 40:ssä eri maassa.

Hän on – ja nyt on vedettävä syvään henkeä – vastannut Etelä-Jemenissä koko läänin nukutus- ja puudutushoidoista, tutkinut keltakuumetta Maailman terveysjärjestö WHO:lle, vastannut 200 000 somalipakolaisen hoidoista ja pakolaisleirin sanitaatiosta Mombasassa, tehnyt polionvastaista työtä Nigeriassa sekä auttanut Turkin ja Haitin maanjäristysten, Intian tulvien ja Thaimaan tsunamin uhreja.

Hänet on evakuoitu lukuisia kertoja. Hänet on myös uhattu siepata. "Elävänähän minut olisi haluttu, lääkäriksi. Sitten olisin hoitanut toisella puolella."

Ja hän on nähnyt koulubussillisen elävältä poltettuja lapsia.

"Sellainen muuttaa ihmistä."

Vainio on säilynyt hengissä, mutta idealismi on karissut.

Kansainvälisiä avustusjärjestöjä vaivaa hänen mielestään leväperäinen raportointi, välistävetäminen ja kritiikin tukahduttaminen.

"Varmasti on hyviä järjestöjä ja perille menevää apua. Ongelma on, että humanitaarista työtä ei uskalleta arvostella. Epäonnistumisia peitellään sen sijaan, että niistä haluttaisiin oppia."

Tilanne on hänestä sama myös Suomen tekemässä humanitaarisessa työssä. Kun sekä avustusrahat että työn valvonta ovat saman tahon eli ulkoministeriön käsissä, kukaan ei arvioi avustustyötä kriittisesti, Vainio sanoo.

"Darfurista ulkoministeriön humanitaarinen yksikkö sai 1,5 miljoonan euron vastineeksi 1,5 sivun raportin, jossa todetaan, että hyvin meni. Veronmaksajilla on oikeus tietää tarkemmin, miten heidän rahojaan on käytetty."

Kansainvälinen ura oli sattumaa. "Olin ujo opiskelija. Keksin lähteä kuukaudeksi Islantiin harjoitteluun. Paikka annettiin vanhemmalle opiskelijalle ja minulle tarjottiin Egyptiä."

1980-luvun Kairo oli eksoottinen. Aasit huusivat, kamelit kulkivat ja sairaala vilisi torakoita.

Seuraava reissu kestää vuoden, Vainio päätti. Sen jälkeen hänestä on vain kahdesti tuntunut, että voisi asettua aloilleen.

Ensimmäinen kerta oli 1990-luvulla Sambiassa, Mosambikin raja-alueella. Vainio oli seitsemän vuotta nunnien vetämän sairaalan ainoana vakituisena lääkärinä "keskellä viidakkoa".

Sieltä ovat peräisin Vainion erityisosaaminen krokotiilin ja käärmeenpuremien hoidossa.

Vainio sairasti kolmekymmentä malariaa. Kun Mosambikin sisällissota vyöryi Sambiaan, hän harkitsi lähtemistä. "Mutta enhän minä voinut lähteä, kun nunnatkaan eivät lähteneet."

Nyt Vainio muistaa noita puskalääkärivuosia onnellisena aikana. "Minulla oli siellä oma farmi, kaksi lemmikkiapinaa, kymmenen koiraa, kymmenen kissaa ja yli 300 eläintä. Lähtöpäivä oli hirveä."

Toisen kerran vakiintuminen kävi mielessä Englannissa 2000-luvulla. Hänelle tarjottiin Stockton-on-Teesin kaupungista virkaa vankilalääkärinä. Kahden työvuoden jälkeen päätös oli selvä. "Ei vielä."

Vainio yrittää kolmatta kertaa jäädä, tällä kertaa Suomeen.

"Olen nähnyt liian monta sellaista tapausta, että humanitaarisen työn tekijä jää tyhjän päälle eläkkeelle jäätyään. Ei ole perhettä, ei omaa pesää, ei vaihtoehtoa työn tuomalle adrenaliinille. Monet ahdistuvat, erakoituvat tai juovat itsensä hengiltä."

Paluusta on viisi vuotta. Vainio työskenteli ensin Veripalvelussa ja sitten yleislääkärinä Salon ja Espoon terveyskeskuksissa. Omaa paikkaa ei löytynyt.

Vainio päätti irtisanoutua Espoosta ja ottaa työpaikan yksityiseltä lääkäriasemalta Salosta.

Tuli palaa viime keväänä kunnostetun omakotitalon takassa. Ikkunalaudalla lintuja vahtii iso norjalainen metsäkissa Ossi.

"Täytyy sitoa itsensä jollakin. On vaikeampi matkustaa pitkäksi aikaa pois, kun omistaa kissan."

[kekkeruusi]

Miksi näillä taistelijoilla on Unicefin koulureput?
(http://is13.snstatic.fi/img/658/1288649128244.jpg)
Uutistoimisto AFP:n valokuvaaja Carl de Souza otti kuvan Etelä-Sudanin hallituksen armeijan SPLA:n sotilaista marssilla lähellä Borin kaupunkia.

Kymmenillä presidentti Salva Kiirille uskollisilla taistelijoilla on selässään YK:n lastenavun järjestön Unicefin kirkkaansininen koulureppu.

Unicefin toimisto Etelä-Sudanissa tuomitsee tapauksen jyrkästi.

Unicefin strategisen viestinnän päällikkö Doune Porter saapui viikonvaihteessa tiedotustehtäviin Etelä-Sudaniin. Hän ei heti osannut selittää, mistä taistelijaryhmä on reppunsa saanut.

- Näin tämän valokuvan ensimmäisen kerran kun saavuin tänään perille, Porter viestitti IS:lle sähköpostitse Totto Chanin leiristä Jubasta myöhään sunnuntaina.

- Useita meidän varastojamme on ryöstetty konfliktin aikana. Se olisi looginen selitys sille, että reput ovat joutuneet taistelijoiden käsiin.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288649163592.html

"Antamallasi rahalla afrikkalainen lapsi saa oman repun ja .." Joo, ei yllättänyt. Kehitysapu auttaa aina korruptiota ja konfliktien aktiivisia osapuolia.

[Nuivake]

Kerrankin vääristelemätön kuva "kehitysavusta".

[Mika]

Kuva on hupaisa todiste afrikkalaisesta nerokkuudesta.  Maastopuku sopii erinomaisesti savannioloihin, mutta selässä olevat reput loistavat kilometrin päähän.

[koli]

Uusia innovatiivisia käyttökohteita koulurepuille. Innovatiivisesti kierrättävät koulureppuja sotilaskäytössä, ahh kuinka ekologista! Afrikkalaiset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä, pioneereja.

[MW]

Kehitysapu - go go go

[Ernst]

Jos tämäkään graphic nature silmään kuseminen ei yhtään herätä länsimaita, niin voimme luopua toivosta ja mennä vaikkapa hirttäytymään.

[Ink Visitor]

Africa...The Continent Of Apocalypse Now

For those of you who have not lived on the continent of Africa... this one article will explain forever what Africa is... when you hear about it on the news or read about it, this article will put the proper perspective to it.

This editorial by Kevin Myers appeared in The Irish Independent nearly six years ago:

AFRICA is giving nothing to anyone... apart from AIDS

No. It will not do. Even as we see African states refusing to take action to restore something resembling civilization in Zimbabwe, the Begging Bowl for Ethiopia is being passed around to us, yet again.

It is nearly 25 years since Ethiopia's (and Bob Geldof's) famous Feed the World campaign, and in that time Ethiopia's population has grown from 33.5 million to 78 million today.

So, why on earth should I do anything to encourage further catastrophic demographic growth in that country? Where is the logic? There is none.

To be sure, there are two things saying that logic doesn't count. One is my conscience, and the other is the picture, yet again, of another wide-eyed child, yet again, gazing, yet again, at the camera, which yet again, captures the tragedy of... Sorry. My conscience has toured this territory on foot and financially.

Unlike most of you, I have been to Ethiopia; like most of you, I have stumped up the loot to charities to stop starvation there. The wide-eyed boy-child we saved, 20 years or so ago, is now a priapic, Kalashnikov-bearing hearty, siring children whenever the whim takes him.

There is, no doubt a good argument why we should prolong this predatory and dysfunctional economic, social and sexual system; but I do not know what it is.

There is, on the other hand, every reason not to write a column like this. It will win no friends, and will provoke the self-righteous wrath of, well, the self-righteous, hand wringing, letter writing wrathful individuals, a species which never fails to contaminate almost every debate in Irish life with its sneers and its moral superiority.

It will also probably enrage some of the finest men in Irish life, like John O'Shea, of Goal; and the Finucane brothers, men whom I admire enormously. So be it. But, please, please, you self-righteously wrathful... spare me mention of our own Irish Famine, with this or that lazy analogy. There is no comparison.

Within 20 years of the Famine, the Irish population was down by 30%. Over the equivalent period, thanks to western food, the Mercedes 10-wheel truck and the Lockheed Hercules, Ethiopia's population has more than doubled.

Alas, that wretched country is not alone in its madness. Somewhere, over the rainbow, lies Somalia, another fine land of violent, Kalashnikov-toting, khat-chewing, girl-circumcising, permanently tumescent layabouts.

Indeed, we now have almost an entire continent of sexually hyperactive, illiterate indigents, with tens of millions of people who only survive because of help from the outside world.

This dependency has not stimulated political prudence or common sense. Indeed, voodoo idiocy seems to be in the ascendant, with the president of South Africa being a firm believer in the efficacy of a little tap water on the post-coital penis as a sure preventative against AIDS infection.

Needless to say, poverty, hunger and societal meltdown have not prevented idiotic wars involving Tigre, Uganda, Congo, Sudan, Somalia, Eritrea, and etcetera. Broad brush-strokes... to be sure.

But broad brush-strokes are often the way that history paints its gaudier, if more decisive, chapters. Japan, China, Russia, Korea, Poland, Germany, Vietnam, Laos and Cambodia in the 20th century have endured worse broad brush-strokes than almost any part of Africa.

They are now... one way or another... virtually all giving aid to or investing in Africa, whereas Africa, with its vast savannahs and its lush pastures, is giving almost nothing to anyone, apart from AIDS.

Meanwhile, Africa's peoples are outstripping their resources, and causing catastrophic ecological degradation. By 2050, the population of Ethiopia will be 177 million; the equivalent of France, Germany and Benelux today, but located on the parched and increasingly protein-free wastelands of the Great Rift Valley.

So, how much sense does it make for us actively to increase the adult population of what is already a vastly over-populated, environmentally devastated and economically dependent country?

How much morality is there in saving an Ethiopian child from starvation today, for it to survive to a life of brutal circumcision, poverty, hunger, violence and sexual abuse, resulting in another half-dozen such wide-eyed children, with comparably jolly little lives ahead of them?

Of course, it might make you feel better, which is a prime reason for so much charity! But that is not good enough. For self-serving generosity has been one of the curses of Africa.

Africa has sustained political systems which would otherwise have collapsed. It prolonged the Eritrean-Ethiopian war by nearly a decade.

It is inspiring Bill Gates' program to rid the continent of malaria, when, in the almost complete absence of personal self-discipline, that disease is one of the most efficacious forms of population-control now operating.

If his program is successful, tens of millions of children who would otherwise have died in infancy will survive to adulthood, he boasts.

Oh good... then what? I know, let them all come here (to Ireland) or South Africa or America... and not forgetting Australia! Yes, that's an idea.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------


I remember asking my father, who spent years and years in Africa improving Agricultural systems.

"What had you achieved after all those years of dedicated and damned hard work?

Answer..."Short term quite a lot, long term nothing."

This is one of the most thought provoking articles I have read, on this painful subject.

Somalia is not a humanitarian disaster; it is an evolutionary disaster. The current drought is not the worst in 50 years, as the BBC, and the entire aid organisations claim. It is nothing compared to the droughts in 1960/61 or 73/74. And there are continuing droughts every 5 years or so.

It's just that there are now four times the population; having been kept alive by famine relief, supplied by aid organisations, over the past 50 years. So, of course, the effect of any drought now, is a famine. They cannot even feed themselves in a normal rainfall year.

Worst yet, the effects of these droughts, and poor nutrition in the first 3 years of a child's life, have a lasting effect on the development of the infant brain, so that if they survive, they will never achieve a normal IQ.

Consequently, they are selectively breeding a population, who cannot be educated, let alone one that is not being educated; a recipe for disaster, in evolutionary Darwinian terms.

We are seeing this impact now, and it can only exacerbate, to the detriment of their neighbours, and their environment as well. This scenario can only end in an even worse disaster; with even worse suffering, for those benighted people, and their descendants.

Darwinian Theory shows that biological principles will apply to the human condition, in spite of all our goodwill, and eventually, some mechanism will intervene, be it war, disease or starvation. Talk about kicking the can down the road, as the Americans say, about their budget deficit!

So what do we do? Let them starve? What a dilemma for our Judeo/ Christian/Islamic Ethos; as well as Hindu /Buddhist morality.

And this is beginning to happen in Kenya, Ethiopia, and other countries in Asia, like Pakistan.

What will happen if America has to "Pay the world back" for all the "injustice and suffering" it has created and the "exploitation of the world's countries" ...which is one of the current goals of collectivists, the present administration and the United Nations?"

How much humanitarian aid will other countries send to us?

ZERO.

We'll see how benevolent the Chinese are when they complete their ascension to being 'the' world power.



Jack Lawson and Mike Garand

[MikkoAP]

Hyvää teksitä - olisiko linkkiä?

[Ink Visitor]

^http://westernrifleshooters.wordpress.com/2014/02/03/africa-the-continent-of-the-apocalypse-now/

[Kemolitor]

Afganistan elää käytännössä muiden maiden avustuksella, mutta aikoo haistattaa pitkät avustajamaiden toivomuksille naisten aseman parantamisesta:

Uusi laki käytännössä sallii perheväkivallan Afganistanissa

Lopullista läpimenoa odottava uusi rikoslaki tekisi perheväkivallan tutkimisen hyvin vaikeaksi Afganistanissa.

Rikoslain 26. pykälän mukaan perheenjäseniä ei voisi kuulustella todistajina rikoksissa.

Pykälä ei mainitse erikseen naisia, mutta esimerkiksi perheväkivaltatapauksessa tai pakkoavioliitossa todistajia voisi usein olla käytännössä mahdoton löytää.

Afganistanin parlamentin ylähuone hyväksyi lakiehdotuksen tammikuussa. Alahuoneessa se hyväksyttiin jo viime vuonna.

Ihmisoikeusjärjestöt vetoavat nyt presidentti Hamid Karzaihin, jotta hän ei allekirjoittaisi lakia.

"Jos tämä laki hyväksytään, Afganistanin naisilta ja tytöiltä riistetään lain suoja sellaisia sukulaisia vastaan, jotka pahoinpitelevät, käyttävät heitä hyväkseen ja jopa myyvät heitä", ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Aasian-johtaja Brad Adams ilmoitti keskiviikkona.

Lähes täysin kansainvälisen avun varassa oleva Afganistan on sitoutunut julkisesti parantamaan naisten asemaa. Rikoslain hyväksyminen tarkoittaisi merkittävää huononemista tilanteeseen, jossa on saavutettu edistystä.

Vuonna 2009 Afganistanissa säädettiin laki, jossa määriteltiin rangaistukset esimerkiksi raiskauksiin ja pakkoavioliittoihin. Afganistanin parlamentissa vuoden 2009 lakia on pyritty heikentämään ja jopa kumoamaan. Sukulaisten kuulustelukielto on yksi tapa heikentää lakia.

Kansainvälinen sotilasoperaatio ISAF loppuu Afganistanissa vuoden lopussa. Suomi on osallistunut operaatioon muun muassa sillä perusteella, että sen kautta voidaan parantaa naisten asemaa.

HS: Uusi laki käytännössä sallii perheväkivallan Afganistanissa

[Roope]

Afganistan elää käytännössä muiden maiden avustuksella, mutta aikoo haistattaa pitkät avustajamaiden toivomuksille naisten aseman parantamisesta:

Tilanne ei poikkea kiristyksestä. Jos syydämme jatkossakin miljardeja talebanin kanssa veljeilevälle korruptoituneelle eliitille, niin ehkä ihan kaikkien naisten ja lasten ei tarvitse kärsiä ihan niin paljon.

Samalla on näyttöä, että Afganistanille vuosien varrella maksetusta miljardituesta merkittävä osa valuu edelleen Karzain piirin ja muun eliitin taskuihin.

Miksi sitten pitäisi edes yrittää jatkaa Afganistanin avustamista? Parhaita syitä ovat ne tytöt ja naiset, joiden asema on aidosti parantunut Karzain 12 vuoden korruptiohallinnon aikana.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Afganistanissa on meneillään likainen ja vaarallinen loppupeli 3.2.2014

Mitä pysyvää valtavilla ponnistuksilla on saatu aikaan? Entä mitä kaikkea vuosien varrella on luvattu? Muutaman vuoden päästä tästä kaikesta ei jää muistoksi juuri muuta kuin sadat tuhannet Eurooppaan pakolaisiksi hakeutuneet afganistanilaiset.

Luotto on loppunut aikaa sitten niin afganistanilaisilta kuin Afganistanissa pyöriviltä länsimaalaisiltakin. Voi vain toivoa, että ainakin se on mennyt perille, ettei demokratiaan voi pakottaa. Kansakuntia ei voi myöskään lahjoa demokratiaan.

[siviilitarkkailija]

Vihervasemmistolainen roskalehdistö on Afganistanin tuskan ja hädän takana ja nauttii aikaansaamastaan kärsimyksestä ja terrorista.

Voidaanko munakas valmistaa rikkomatta munia?

Kun yhdysvallat, median ohjailema supervalta, halusi sodan, nykyiseen sotadoktriiniin kuuluu vasemmistovihreän lehdistön halu nauttia media-asiakkaille verettömästä teknosodasta. Samoin vastuunpakoilua ja sotatilahallinnon vastaista siviilikriisinhallintaa kannatetaan vaikka sen TIEDETÄÄN johtavan pahempaa korruptioon, väkivaltaan ja sodan jatkumiseen.

Kun Afganistaniin lähdettiin, ei haluttu edes ajatella sotilashallinnon perustamista mikä oli ja on ko heimovaltion ainoa olemassaoleva mahdollinen hallintomalli. Maata hallitaan aseilla ja asehallinnon ainoa ja paras ratkaisu on sotilashallinto joka sukupolvien kuluttua, kun miinat, rynnäkkökiväärit ja räjähtämättömät ammukset ovat luonnollisesti tai luonnottomasti poistuneet arjesta, korvautuu demokratialla (tai sen paikallisversiolla).

Siksi vihervasemmstolainen roskaväki länsimedian hurmanhenkisissä toimituksissaan juhlii olemattomia uutisia, epärehellisiä sankareitaan ja pyrkii painostamaan ainoastaan sotilashallintoon sopivaa maata kohti demokratiaa ennenkun asukkaansa osaavat edes tavata sanaa demokratia. Seurauksella että kohta piruparka saa pataansa. Mutta sehän on vihervasemmistolaiselle toimittajalle lähinnä lisää ihanaa uutisoitavaa.

[Jomppa]

Mulla ei ole tähän keskusteluun sen kummempaa sanottavaa, kuin että yhtä hyvin voisimme paiskata kehitysapuun menevät rahat juhannuskokkoon. Maailma hyötyisi siitä oikeastaan jopa enemmän, koska silloin ei sentään tuettaisi sitä hulluutta, mikä ei kehitysmaissa ilmiselvästi ole osoittamassa loppumisen merkkejä.

Vaikka olenkin sitä mieltä että lupaukset on tehty pidettäviksi, niin Afganistanin kohdalla voitaisiin tehdä se ainoa poikkeus. Nykysysteemillä vain luovutetaan rahoja ilman minkäännäköisiä ehtoja, ja hirmuhallinto kiittää jos viitsii. Miten yksikään länsimaa voi toimia näin munattomasti?

[Roope]

- Kun Suomea nostetaan suosta asialistalla pitää olla myös EU-tukipolitiikka, parlamentaarinen valmistelu sote- ja kuntauudistuksessa ja budjetin rakenteiden uudistaminen mm. kehitysavun osalta, toteaa Soini.

Yle: Soini ilmoitti osallistuvansa Kataisen talousneuvotteluihin 19.2.2014

[koli]

Valtaosa Afrikasta tuomitsee homot

Suomen tärkeimmässä kehitysapukohteessa Tansaniassa homoudesta voi saada elinkautisen tuomion

Suomen merkittävin kehitysyhteistyömaa Tansania tuomitsee homoseksuaalit yhtä tiukasti kuin Uganda, jonka uusi lainsäädäntö sai Norjan ja Tanskan lopettamaan sille osoittamansa kehitysavun.

Ugandan presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti viime viikolla lain, jonka mukaan seksistä samaa sukupuolta olevan kanssa voidaan tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tansaniassa on ollut samoin siirtomaa-ajoista lähtien.

Muun muassa YK ja Britannia ovat pyytäneet Tansaniaa luopumaan homouden kriminalisoinnista, mutta maa ei ole taipunut painostukseen.

Pääministeri Mizengo Pinda julisti marraskuussa 2011, että Tansania ennemmin jättää vastaanottamasta kehitysapua kuin sitoutuu "homoseksuaalisuutta edistäviin" ehtoihin.

"Yhteiskuntamme ei voi hyväksyä homoseksuaalisuutta", Pinda sanoi Tansanian suurimman verkkouutissivun IPP Median mukaan.

Tansania on maailman köyhimpiä maita. Jopa 30 prosenttia sen väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Vuonna 2013 Suomi maksoi Tansanialle kehitysapuna 27 miljoonaa euroa, enemmän kuin millekään muulle maalle.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan Suomikin voisi harkita kehitysyhteistyön keskeyttämistä "ihmisoikeussyistä äärimmäisessä tilanteessa".

"Mutta yleensä Suomi noudattaa strategiaa, jossa dialogia pyritään jatkamaan. Usein avun keskeyttäminen johtaa myös dialogin loppumiseen. Tämä taas ei paranna paikallisten ihmisoikeusloukkauksista kärsivien ihmisten asemaa vaan pahimmillaan vaarantaa heidän turvallisuutensa", Haavisto kertoi HS:lle sähköpostitse. Hän ei suoraan viitannut Tansaniaan.

Tänä vuonna myös Nigeria on uudistanut lakiaan siten, että homoudesta voi saada pitkän vankeusrangaistuksen.

"Yleiskuva Afrikassa on, että tilanne ei ole ainakaan helpottumassa. Useissa maissa on menty vaikeampaan suuntaan", kertoo Kuntoutussäätiön erikoistutkija Riikka Shemeikka. Hän on tutkinut seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä niihin liittyvää politiikkaa Afrikassa.

"En kuitenkaan näkisi kehitystä yksioikoisen negatiivisesti. Seksuaalivähemmistöjen asema ei ole pelkästään lainsäädännöllinen kysymys. Heitä edustavat järjestöt ovat koko ajan aktiivisempia vaikuttajia ja toimijoita omissa maissaan ja Afrikan kansainvälisissä järjestöissä."

Homojen tuomitsijoiden yleisimpiä perusteluita on, että homous ei kuulu afrikkalaiseen kulttuuriin vaan on levinnyt länsimaista.

"Tämähän ei pidä paikkaansa. Asiasta on tehty tutkimuksia, jotka ulottuvat siirtomaapolitiikkaa edeltävään aikaan, eivätkä ne tue tällaisia väitteitä", Shemeikka kertoo.

Silti vastaavat puheet uppoavat uskonnolliseen kansaan, jonka asennoituminen homoihin on jo ennalta vihamielinen.

Kun yhdysvaltalainen ajatushautomo Pew Research Center tutki 45 valtion kansalaisten suhtautumista homouteen vuonna 2007, afrikkalaiset osoittautuivat selvästi kiihkeimmiksi vastustajiksi. Kymmenessä tutkitussa Afrikan maassa homoseksuaalisuutta sanoi vastustavansa 89–98 prosenttia vastanneista.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Valtaosa+Afrikasta+tuomitsee+homot/a1394013405682?ref=hs-art-new-2

[Dharma]

Mulla ei ole tähän keskusteluun sen kummempaa sanottavaa, kuin että yhtä hyvin voisimme paiskata kehitysapuun menevät rahat juhannuskokkoon. Maailma hyötyisi siitä oikeastaan jopa enemmän, koska silloin ei sentään tuettaisi sitä hulluutta, mikä ei kehitysmaissa ilmiselvästi ole osoittamassa loppumisen merkkejä.

Vaikka olenkin sitä mieltä että lupaukset on tehty pidettäviksi, niin Afganistanin kohdalla voitaisiin tehdä se ainoa poikkeus. Nykysysteemillä vain luovutetaan rahoja ilman minkäännäköisiä ehtoja, ja hirmuhallinto kiittää jos viitsii. Miten yksikään länsimaa voi toimia näin munattomasti?

Tässä sitä kehitysapukokkoa:

(http://i44.tinypic.com/24bqesn.jpg)

[Kemolitor]

Kenialainen tv-sarja irvii avustusjärjestöjä

"Samarialaisten" kirjavaan joukkoon mahtuu monenlaista auttajaa.

Aid for Aid haluaa pelastaa Afrikan, mutta sen työntekijät eivät ehdi muuta kuin suoltaa hyödyttömiä raportteja emojärjestölle Britanniaan ja Kenian viranomaisille, kertoo uusi kenialainen tv-sarja Samaritans (Samarialaiset).

Sarjan tuottaja Hussein Kurji on kuullut paljon valitusta järjestöjen byrokraattisuudesta ja taitamattomuudesta. Hän päätti lähestyä aihetta komedian keinoin.

Samarialaisten mainospätkä on kerännyt yleisöä internetissä, ja kaksi ensimmäistä jaksoa on katsottavissa maksua vastaan verkossa. Tekijät kaavailevat ohjelmalle sekä kotimaista että kansainvälistä tv-levitystä.

– Haluamme näyttää, että Kenia on muutakin kuin slummeja ja pyssyjä. Täältä löytyy myös laadukasta tv-tuotantoa ja hyvää näyttelijäntyötä, Kurji sanoo.

Tyhjää puhetta

Paikallisessa kansalaisjärjestössä työskentelevä Anne Karani kokee sarjan osuvan naulankantaan, kun se kuvaa järjestöväen tyhjyyttään kumisevaa ammattislangia.

– Vietämme päivämme kokouksissa hienoissa hotelleissa ja puhumme isoista asioista, kuten kapasitoinnista ja voimaannuttamisesta. Kuulostaa hienolta ja näyttää hyvältä paperilla, mutta siihen se sitten jääkin, Karani huokaa.

Kenian viranomaisten mukaan uusia järjestöjä syntyi viime vuosikymmenellä noin 400 vuodessa. Tuorein tieto on vuodelta 2009, jolloin niitä oli rekisteröity 6 075.

Kenia sai vuonna 2003 järjestöiltä veroina ja maksuina noin 675 miljoonaa euroa, mutta tiedoissa on aukkoja puutteellisen raportoinnin vuoksi.
Hallinto ei kohene

Hallinnon ja johtamisen konsultti Javas Bigambo arvioi, että useimmat Kenian järjestöistä ovat syntyneet siksi, että yksityishenkilöt pyrkivät saamaan niistä toimeentulonsa.

Erityisen tehottomina hän pitää hallintoa ja oikeuslaitosta parantamaan perustettuja järjestöjä. Niitä pyörittää noin 30 hengen verkosto, joka kerää hankkeisiinsa yli neljän miljoonan euron avustusrahat vuosittain.

– Järjestöjen vaikutusta hallintoon on kuitenkin vaikea nähdä, Bigambo sanoo.

– Alaa leimaavat huijaaminen raha-asioissa, heimoajattelu ja epätarkka raportointi. Yleisen edun sijasta toimijat ajavat yksityisiä tai ulkomaisia etuja, hän lataa.

Jotain hyvääkin

Bigambo myöntää kuitenkin, että järjestöillä on ollut iso merkitys peruspalvelujen ja ihmisoikeuksien kohentamisessa.

Keniassa laadittiin viime vuonna laki yleishyödyllisistä järjestöistä. Tarkoitus oli yhdenmukaistaa alan sääntelyä, mutta myös suitsia paikallisten järjestöjen ulkomaista rahoitusta.

Bigambon mielestä rankaiseminen ei ratkaise ongelmaa.

– Järjestöt työllistävät satoja tuhansia kenialaisia ja edistävät maataloutta, ruokaturvaa ja sairauksien torjuntaa. Laki kääntyy itseään vastaan.

Kyltti ilmestyy, ihmiset katoavat

Ben Okoth, 45, syntyi ja kasvoi Kenian ja koko Afrikan suurimmassa slummissa, Kiberassa. Hän on kohdannut lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät helpottamaan hökkelikylän asukkaiden elämää. Osa on kuitenkin liikkeellä vain helpon rahan toivossa.

– Nämä henkilöt vuokraavat pienen rakennuksen ja kirjoittavat järjestön nimen oveen. Sen jälkeen he katoavat. Myöhemmin he ilmaantuvat uudestaan seurassaan valkoisia, joille he selostavat, mitä kaikkea ovat tehneet slummin hyväksi, Okoth kuvaa.

Samarialaiset-sarjan näytejaksot naurattivat häntä kovasti, mutta "en pitänyt siitä, että ihmiset, jotka sanovat auttavansa meitä köyhiä, kuluttavat päivänsä tietokonepelien äärellä". (IPS)

KU: Kenialainen tv-sarja irvii avustusjärjestöjä

Toivottavasti joku kanava esittää sarjan Suomessakin.