Kehitysapu (yhdistetty)

[justustr]

Kehitysavussa on ollut sama ongelma koko sen historian ajan: toiminnassa ei ole minkäänlaista tulosvastuuta tai valvontaa. Kehitysapu on ollut erilaisten hämäräheikkien vapaa temmellyskenttä vuosikymmeniä. Kehitysapujärjestöt ovat aikojen saatossa oppineet lypsämään rahaa, kasvattamaan organisaatioitaan ja vetoamaan erilaisiin tunneperäisiin seikkoihin, jos niiden toimintaan millään tavalla puututaan.

Kaikilta kehitysapujärjestöiltä pitäisikin vetää tuet nollaan ja lähteä puhtaalta pöydältä tukemaan uusia toimijoita:
- joilla on selkeä tulosvastuu, jota varten on kehitettettävä myös mittareita (sijoitettu euro vs saatu tulos)
- joita valvotaan tarkasti silläkin uhalla että valvonta tarkoittaa uutta hallintoa ja byrokratiaa. muuta tapaa operoida tällaisella sektorilla ei vaan ole
- joihin palkataan kokonaan uusi johto

[ikuturso]

Kehitysavussa on ollut sama ongelma koko sen historian ajan: toiminnassa ei ole minkäänlaista tulosvastuuta tai valvontaa. Kehitysapu on ollut erilaisten hämäräheikkien vapaa temmellyskenttä vuosikymmeniä. Kehitysapujärjestöt ovat aikojen saatossa oppineet lypsämään rahaa, kasvattamaan organisaatioitaan ja vetoamaan erilaisiin tunneperäisiin seikkoihin, jos niiden toimintaan millään tavalla puututaan.

Kaikilta kehitysapujärjestöiltä pitäisikin vetää tuet nollaan ja lähteä puhtaalta pöydältä tukemaan uusia toimijoita:
- joilla on selkeä tulosvastuu, jota varten on kehitettettävä myös mittareita (sijoitettu euro vs saatu tulos)
- joita valvotaan tarkasti silläkin uhalla että valvonta tarkoittaa uutta hallintoa ja byrokratiaa. muuta tapaa operoida tällaisella sektorilla ei vaan ole
- joihin palkataan kokonaan uusi johto

Jos kehitysapujärjestön rahoituksesta tulee yli puolet valtiolta, pitäisi tilinpäätöksen ja kuittien olla julkisia - mitä ne eivät nykyään liene?

Itse asiassa kaikkien kolmannen sektorin toimijoiden, jotka saavat yli 50% julkista rahaa tulisi olla viimeistä kuittia myöten julkista kauraa jos minulta kysytään. Ainakin oppisivat rahoittamaan alle puolet liikevaihdostaan valden tissistä.

-i-

[Roope]

Pääkirjoitus: Painakaa nimi Bill mieleenne

[...]

On hyvä myös katsoa asioita muusta kuin omasta suomalaisesta tai eurooppalaisesta näkökulmasta. Pian esimerkiksi uutta hallitusohjelmaa voi lukea pohtien sitä, millaisen viestin Suomi lähettää Kiinan ja Venäjän houkutteluiden kohteena oleville Afrikan maille, jotka syyttävät länttä kaksoisstandardeista.

Suomen Kuvalehti 21/2023

Käsittääkseni Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski haluaa tässä sanoa, että kehitysavusta ei saa leikata, koska Afrikan maiden valtaapitävät eivät tykkää sellaisesta. Pari viikkoa sitten Kalliokoski paheksui pääkirjoituksessaan perussuomalaisten aikeita vähentää kustannuksia aiheuttavaa haittamaahanmuuttoa.

Minusta hallitusohjelman hyvä ja tasapuolinen viesti Afrikan maille ja koko maailmalle saisi olla, että ei enää vastikkeettoman rahan jakamista eikä elintasopakolaisuutta.

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla, mitä Kalliokoski tarkoittaa vihjaillessaan länsimaiden kaksoisstandardeista, mutta keskustelu ei koskaan etene sinne asti.

[Lalli IsoTalo]

On hyvä myös katsoa asioita muusta kuin omasta suomalaisesta ... näkökulmasta.

Suomalaisten kannattaa katsoa omasta suomalaisesta näkökulmasta, ja toimia sen mukaisesti.

Miten tämä vaikuttaa Suomeen?
Miten tämä vaikuttaa suomalaisiin?
Miten tämä vaikuttaa suomalaisuuteen?

Vain internationaaliset sosialistit haluavat katsoa asioita näkökulmasta, joka tuhoaa kansallismielisyyden ja suomalaisuuden.

[Roope]

"Suomi sulkeutuu, ja se on riski"

Jos kehittyvien maiden tukia leikataan, ne jäävät yhä enemmän Kiinan, Saudi-Arabian ja Turkin kaltaisten maiden armoille, varoittaa Lähetysseuran tuleva toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.

Helsingin Sanomat 7.6.2023

Kun hallitus lahjoittaa suomalaisten rahaa aiempaa vähemmän ulkomaille, se on jollain kummallisella logiikalla "Suomen sulkeutumista".

Parhiala ei maalaa uhkakuvia. Sellainen syntyy omassa päässä haastattelun jälkeen. Miten Parhiala sanoikaan:

"Jos me emme ole siellä, joku muu on."

Kehitysyhteistyötä tekevät nyt yhä aktiivisemmin sellaiset maat kuin Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä, Turkki...

Haluammeko tosiaan jättää esimerkiksi Afrikan kehittyvät maat niiden temmellyskentäksi? Millainen riski se on meille ja maailmalle?

No, millainen riski? Miten Suomen antama kehitysapu muuttaa tilannetta?

Vastausta voi peilata vaikka siihen, miten innokkaasti EU:n, maailman suurimman lahjoittajan, kehitysapumaat ovat tulleet Ukrainan tueksi ja tuominneet Venäjän hyökkäyksen. Oliko tosiaan annettujen satojen miljardien eurojen arvoista?

Ja kyllä ne muut ovat siellä ajamassa omia etujaan ihan riippumatta Suomen tekemisistä.

"Kohtalomme ovat kytkeytyneitä toisiinsa."

Siksi Parhialasta on hämmentävää, jos hallitusneuvotteluissa joku kuvittelee meidän voivan sulkea ovet muulta maailmalta. Sanotaan, että pakolaisten vastaanottamisen sijasta ihmisiä pitäisi auttaa lähtömaissa. Mutta silti ollaan leikkaamassa kehitysyhteistyöstä.

"Siinä on hämmentävä älyllinen ristiriita", Parhiala sanoo.

Kommentti osoittaa älyn puutetta tai älyllistä epärehellisyyttä, kun pakolaisten vastaanottaminen on noin sata kertaa kalliimpi tapa auttaa, eikä vastaanottoa silti suostuta rajoittamaan, vaan sitä päinvastoin kasvatetaan kaikin mahdollisin keinoin. Aivan erityisen jyrkästi vastustetaan Euroopan alueelle päässeiden siirtämistä turvaan Euroopan ulkopuolelle, missä auttaminen olisi YK:n mukaan 80 kertaa halvempaa.

Pakolaisten auttamisen eli humanitaarisen avun osuuden (Suomessa noin kymmenesosa) voisi helposti tuplata kehitysapumäärärahojen sisällä, mutta tämäkään ei kelpaa.

Kyse on myös maailmanpolitiikasta.

Suomi on kehityspolitiikassaan sitoutunut tiettyihin arvoihin, kuten ihmisoikeuksien, demokratian, lehdistönvapauden ja tasa-arvotyön edistämiseen. Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Turkilla ei ole näitä tavoitteita, Parhiala muistuttaa.

Jos Suomi leikkaa kehitysyhteistyövaroja, se tarkoittaa pienempää taloudellista tukea näille arvoille, hän sanoo.

Suomi voi olla sitoutunut, mutta Suomi ei ole sitonut kehitysapurahoitusta kohdemaiden sitoutumiseen. Iso ero.

Suomi ei esimerkiksi lopeta ihmisoikeuksia törkeästi rikkovia homolakeja laativien maiden kehitysapua (viimeisimpänä Uganda, jossa kuolemantuomio homoseksistä), mutta voi kyllä evätä tuet suomalaisilta kristillisiltä kehitysjärjestöiltä, joiden kristilliset kumppanijärjestöt katsovat homoseksuaalisuuden synniksi.

Nyt hallitusneuvotteluissa on käyty keskusteltua siitä, pitäisikö Suomen luopua kansainvälisistä sitoumuksista, jotka koskevat esimerkiksi ilmastopolitiikkaa ja kansainvälistä humanitääristä oikeutta. Tätä Parhiala pitää valitettavana.

Tällaisista keskusteluista ei ole esitetty mediassa edes vihjausta. On keskustelu esimerkiksi Suomen hiilineutraalisuusvuoden tai pakolaiskiintiön muuttamisesta, eivätkä kansainväliset sopimukset velvoita Suomea niiden säilyttämiseen. Hiilineutraalisuusvuosi voidaan siirtää ongelmitta jopa 15 vuotta eteenpäin ja pakolaiskiintiö voidaan vaikka nollata.

Työuran tässä vaiheessa Parhialaa hieman huvittaa se, miten hän nuorena puhui Hesarin haastattelussa tulevaisuudestaan:

Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä siellä, missä läntinen maailma ja islam kohtaavat, olla mukana purkamassa siinä syntyviä konflikteja. "Mutta en tiedä, löytyykö multa munaa siihen – tai munasarjaa", hän heittää.

Se oli vuonna 1998, ennen WTC-iskuja ja terrorismin vastaista sotaa. Islam oli jotain kaukaista kohdattavaa suuressa maailmassa, hän naureskelee.

Nyt hän on tehnyt eri uskontokunnista tulevien kanssa töitä muun muassa Ruandassa, Jordaniassa, Palestiinassa, Sveitsissä ja Tansaniassa. Ystäviä on kaikkialla

"Oma maailmani on pienentynyt."

Se on hänestä valtava lahja.

Hän toivoisi Suomeenkin enemmän monikulttuurisuutta. Kaikissa eri uskonnoissa ja kaikkien sukupolvien sisällä on rauhaa edustavia ihmisiä. Yhteistyökumppaneita löytyy monenlaisista yhteisöistä.

Etenkin islamiin kohdistuu täällä paljon epäluuloja, joita Parhiala ei kuitenkaan jaa.

"Islam on niin moni-ilmeinen, valtava mosaiikki uskoa ja ajattelua", hän sanoo.

Islam on varsin yhtenäinen takapajuisuudessaan ja sharian julmuudessa, mutta Parhiala haluaa selvästikin nähdä ja valita siitä vain mieleisensä asiat. Ei sitä, että kuka tahansa samassa promokuvassa poseeraava imaami myöntää kysyttäessä, että islamin yksiselitteisen tulkinnan mukaan varkaalta pitää katkaista käsi.

[ikuturso]

"Suomi sulkeutuu, ja se on riski"

Jos kehittyvien maiden tukia leikataan, ne jäävät yhä enemmän Kiinan, Saudi-Arabian ja Turkin kaltaisten maiden armoille, varoittaa Lähetysseuran tuleva toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.

Helsingin Sanomat 7.6.2023

Kun hallitus lahjoittaa suomalaisten rahaa aiempaa vähemmän ulkomaille, se on jollain kummallisella logiikalla "Suomen sulkeutumista".

Parhiala ei maalaa uhkakuvia. Sellainen syntyy omassa päässä haastattelun jälkeen. Miten Parhiala sanoikaan:

"Jos me emme ole siellä, joku muu on."

Kehitysyhteistyötä tekevät nyt yhä aktiivisemmin sellaiset maat kuin Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä, Turkki...

Haluammeko tosiaan jättää esimerkiksi Afrikan kehittyvät maat niiden temmellyskentäksi? Millainen riski se on meille ja maailmalle?

Näppärä artikkeli. Onko vain lainausmerkeissä olevat Parhialan sanoja. Loppu on toimittelijan omaa maalailua. Maat joita hän listaa ja riskit ja haluammeko-kommentit ovat toimittajalta. Ne eivät ole haastattelusta vaan uhkakuvia, joita hän ei ole verifioinut haastateltavalta vaan ne ovat syntyneet hänen omassa päässään tätä juttua kirjoittaessaan joskus kauan haastattelun jälkeen.

Nyt on taas sellaista journalismia, että. Mikä se olikaan? Hesari?

Joku voisi kysyä ilman uskonnollista vakaumusta, että onko hyvä, että Kiina ja Turkki välillä ruokkisi afrikkalaisia meidän sijaan? Ehkä noista ihmisoikeuksia polkevista maista löytyisi munaa vaatia jotain työtä tai muuta ruokaa vastaan. Länsimainenhan ajattelee, että jos ruokaa vastaan vaaditaan työpanosta, se on kolonialismia ja orjuutta. Sen vuoksi nuo maat eivät kehity, kun kaikki kannetaan vastikkeetta eteen. Ainoat jotka tekevät vastikkeellista työtä ovat lähetystyöntekijöiden kokit, siivoojat, esiliinat, puutarhurit ...

Ei siinä. Laitan kyllä kolehtiin kun lähetysseuroja tuetaan. Kirkon ulkomaanavun kohdalla olen nuivempi. Se ei ole lähetysseura vaan kehitysapujärjestö.

-i-

[Roope]

Höblän pääkirjoituksessa Tommy Westerlund syyttää perussuomalaisia epäloogisuudesta maahanmuutto- ja kehitysapupolitiikassa.

Hbl: Ledare: Även för borgerliga regeringar borde omtanken om vårt eget välstånd inte få hindra ett rimligt bistånd 15.6.2023  (maksumuuri)

Fannfinländarnas hårda kamp för en kraftigt sänkning av biståndsanslagen får här sin förklaring.

Här haltar logiken framförallt inom Sannfinländarna. Partiet är som känt emot det mesta som kan kallas invandring, till exempel kvotflyktingar och asylsökande skulle sannfinnarna helst helt slippa. Argumenten i deras politik har bland annat varit att människor bäst kan hjälpas i deras egna länder. Men trots det vill Sannf nu avsevärt minska det bistånd och utvecklingssamarbete som finns till just för nödställda i deras hemländer.

Eli vanha kunnon "on epäloogista vastustaa sekä humanitaarisen maahanmuuton että kehitysavun lisäämistä". Eikä se ole.

On fakta, että pakolaisten auttaminen on kustannustehokkainta lähtöalueilla. Vastaavasti länsimaihin ja erityisesti Suomen kaltaiseen kehittyneeseen sosiaaliturvamaahan asuttaminen on äärimmäisen kallista, ja se on siksikin järkevää minimoida. YK:n ilmoittama suhdeluku tehokkuudessa on peräti 80, Suomessa varmaan huomattavan paljon suurempi.

Kehitysapu taas on suurimmaksi osaksi jotain muuta kuin humanitaarista apua eli esimerkiksi juuri pakolaisten auttamista. Vähemmällä voitaisiin tehdä paljon enemmän pakolaisten hyväksi.

Siksi loogisesti SEKÄ humanitaarisen maahanmuuton minimointi ETTÄ kehitysavun leikkaukset ja toisenlainen kohdentaminen esimerkiksi ukrainalaisille.

Ylipäätään olisi järkevintä sopia ensin auttamisen päämäärästä (apua mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman monelle tarvitsevalle väärinkäyttö minimoiden) ja siihen käytettävistä resursseista. Silloin kukaan ei enää puolustaisi humanitaarista maahanmuuttoa ja pakolaiskiintiöitä.

Marinin hallituksen politiikkahan oli sekä kalliiksi käyvän humanitaarisen maahanmuuton että kehitysavun paisuttaminen. Politiikan tueksi ei ollut logiikkaa vaan ideologia.

En annan logisk kullerbytta dyker upp då Sannf, tillsammans med både Samlingspartiet och KD i debatten kring migrationspolitik har talat för en skärpning och understrukit behovet av att Finland tittar på de nordiska grannländerna. Speciellt Danmark och Sverige har stått som modell för hur en skärpt invandringspolitik kunde och borde se ut.

Men vore det inte då logiskt att ha de nordiska länderna som modell också för vår biståndspolitik? Nej, i det fallet vill Finland gå sin helt egen väg.

FN:s mål på 0,7 procent av bnp för bistånd uppnås av Danmark och överskrids till och med rejält av Norge och Sverige. Finland har aldrig kommit upp till målet och ligger för tillfället på ungefär 0,5 procent. Och nu ser den kommande regeringen till att målet blir betydligt mer avlägset.

Det är tydligen fråga om ett nordiskt smörgåsbord där de konservativa partierna nu väljer och vrakar då de står i beråd att bilda regering. Från bordet plockar man endast det som faller en i smaken. Då biståndet smakar illa vill man inte ha mycket av det på sin tallrik, snarare så lite som möjligt. Trots att det på det nordiska smörgåsbordet finns rejält med bistånd.

Sitten Westerlund on näkevinään epäloogisuuden siinä, että maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä on perusteltu muiden pohjoismaiden politiikalla, mutta samaa ei sovelleta Suomen kehitysapumäärärahoihin.

Pohjoismaiseen linjaan vetoaminen on kylläkin ollut vanhastaan mokuttajien bravuuri siinä missä myös nimeämättömiin "kansainvälisiin sopimuksiin" vetoaminen. Oikeasti esimerkiksi Tanskan maahanmuuttolinja on ollut vuosikymmenet tiukkaa, mutta Pohjoismaiden edustajaksi on nostettu aina lainsäädäntömuutoksissa Ruotsi, ei Tanska. Nyt kun jopa ääriliberaalin maahanmuuttopolitiikan Ruotsi on viime vuosina jäänyt kakkoseksi Suomelle, se ei enää kelpaakaan esikuvaksi.

Suomella ei ole syytä peesata mitään tiettyä maata vaan vetää humanitaarisen maahanmuuton linjaukset niin tiukalle kuin ne kuuluisat kansainväliset sopimukset sallivat. Ne sallivat paljon. Kehitysavun minimi taas ei tule suoraan sopimuksista, mutta voisi olla kohtuullista antaa muutamia satoja miljoonia euroja humanitaariseen apuun kuten katastrofiapuun kansainvälisen vakuutusmaksun hengessä.

Som svar på regeringssonderaren Petteri Orpos frågor innan regeringsförhandlingarna kom i gång nämnde SFP bland annat att "Finland bör vara en aktiv och trovärdig part i det internationella samarbetet." SFP:s mål har varit att tvärtom öka biståndsanslagen så att Finland når 0,7 procent av bnp. Målsättningen på 0,7 procent är en FN-rekommendation som Finland förbundit sig till, men i praktiken aldrig förverkligat.

Anna-Maja Henriksson har uttryckt oro över vilka signaler Finland skickar till omvärlden då biståndet sänks. Det är klart att det inte stärker vår image internationellt. Vårt Natomedlemskap har gett en mängd positiva internationella reaktioner tillsammans med vår unga kvinnliga ordförandekvintett i den avgående regeringen och med en statsminister med rockstjärnestatus. Det är synd att vi nu själva väljer att grumla bilden av Finland genom att visa mindre solidaritet med de svagaste.

Kehitysapumäärärahat ovat mahdollisimman kehno keino parantaa Suomen kansainvälistä mainetta. Määrärahojen tasosta tietävät ja välittävät lähinnä alalla toimivat ja kehitysmaalaiset, eikä heidän imago-käsityksillään ole merkitystä. Tämä nähtiin konkreettisesti, kun Suomi yritti viimeksi ostaa itsensä kehitysavulla turvallisuusneuvostoon, mutta luvatut äänet jäivät äänestyksessä saamatta.

I värsta fall tvingas Finland nu att bryta överenskommelser om bistånd som har gjorts upp för mer än ett år. Det är skamligt. Effektiv hjälp förutsätter kontinuitet, vilket i sin tur kräver långvarigt bistånd och samarbete.

Miksi Suomen pitäisi hävetä Marinin hallituksen moraaliposeerauksen takia, kun sen korottamia määrärahoja nyt leikataan? Ei mitään syytä. Hävetköön Marin, joka olisi voinut taata jatkuvuuden jättämällä määrärahat korottamatta.

Det tycks vara borgerliga regeringars varumärke att man går åt biståndsanslagen. Senast skedde det då Juha Sipiläs (C) regering tillsammans med Sannfinländarna och Samlingspartiet 2015–2019 skar ner anslagen för utvecklingsbistånd med 40 procent.

Hyvä kun muistutit. Sipilän hallitus teki paljon helpommassa taloudellisessa tilanteessa paljon suuremmat leikkaukset kehitysapuun, 40 prosenttia. Iso osa nykyisistä leikkauksista on sitä paitsi vain Ukraina-tukien siirtämistä uudelle momentille pois kehitysavusta.

[Roope]

Yle: Tuleva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio: Venäjän tukeminen voi katkaista kehitysavun 19.6.2023

Perussuomalaisten turkulainen kansanedustaja Ville Tavio on tulevan hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Kehitysapuun on tulossa tulevalla, Petteri Orpon (kok.) luotsaamalla hallituskaudella mittavia säästöjä. Ukraina tulee olemaan Tavion arvion mukaan suurin avunsaaja.

– Orpon hallitus on toteuttamassa kehitysapuun yhteensä noin miljardiluokan säästöä. Nämä säästöt tehdään tietenkin erilaisin painotuksin ja laittamalla asioita tärkeysjärjestykseen. Ukraina on ainoa selkeä uusi kohde, ainakin nykyisen tiedon valossa.

Ei tule läheskään miljardisäästöä.

Noloa, että perussuomalaiset lähtivät mukaan tällaiseen pelleillyyn, että Ukraina-rahojen siirtäminen kehitysapumomentilta omalle momentilleen on muka kehitysavusta säästämistä.

Kehitysapu voidaan hallitusohjelman mukaan katkaista mailta, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tavio ei erittele vielä nimeltä yhtään maata, mutta mainitsee Afrikan.

– Afrikan mailla on ollut nähtävissä tukea Venäjälle. Niitä tullaan tarkkailemaan.

Hallitusohjelman mukaan "Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa" ja sillä selvä. Älkää nyt lähtekö kikkailemaan tukemisen määritelmällä.

[IDA]

Noloa, että perussuomalaiset lähtivät mukaan tällaiseen pelleillyyn, että Ukraina-rahojen siirtäminen kehitysapumomentilta omalle momentilleen on muka kehitysavusta säästämistä.

Tuossa ei kyllä sanota niin, vaan se, että Ukraina on ainoa uusi kohde kehitysavulle. Sitä voidaan siis ainakin tuon perusteella tukea kehitysapumomentilta.

[Roope]

Noloa, että perussuomalaiset lähtivät mukaan tällaiseen pelleillyyn, että Ukraina-rahojen siirtäminen kehitysapumomentilta omalle momentilleen on muka kehitysavusta säästämistä.

Tuossa ei kyllä sanota niin, vaan se, että Ukraina on ainoa uusi kohde kehitysavulle. Sitä voidaan siis ainakin tuon perusteella tukea kehitysapumomentilta.

Ei niin, vaan lukijan täytyy selvittää se muualta.

Kehitysapua leikataan osin teknisellä kikalla – RKP joutui antamaan periksi

[...]

Ukrainaan liittyvä rahoitusosuus siirretään pois kehitysyhteistyön momentilta omalle momentilleen. Kyseessä on siis budjettiteknisesti tarkasteltuna leikkaus kehitysavun momentille, vaikka tukea Ukrainalle jatketaan. Ukrainaan kohdistuvan rahoituksen määrä voi jopa kasvaa.

Iltalehti 14.6.2023

[IDA]

Ei niin, vaan lukijan täytyy selvittää se muualta.

Ok. Olin väärässä. Toisaalta se hyvä tuossa on, että tuki voi kohdistua vain Ukrainaan.

[Roope]

Kokoomuksen Heikki Autto haluaisi siirtää kehitys­yhteistyön EU:n toimivallan alle

Kehitysyhteistyöpolitiikka tulisi siirtää kansallisesta toimivallasta Euroopan unionin toimivallan alle, kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja Heikki Autto esitti Kultaranta-keskusteluissa Presidentinlinnassa maanantaina.

[...]

Autto kertoi olevansa huolissaan siitä, kuinka epädemokraattinen kehitys useilla puolin maailmaa mahdollistaa oligarkian ja korruption leviämisen.

"Tämän kehityksen kääntämiseksi pitäisi saada eri maissa aikaan sellaisia ihan oikeaan demokratiaan liittyviä uudistuksia, joilla päästäisiin korruptiosta ja oligarkiasta eroon", Autto perustelee ehdotustaan HS:lle.

"Niiden yhteistyöpanostusten, mitä lähdettäisiin Euroopasta tekemään, pitäisi olla vaikuttavia, riittävän isoja ja koordinoituja, jotta oikeasti saataisiin näissä maissa se tarvittava muutos aikaan", Autto jatkaa arviotaan.

[...]

Toimitus­ministeristön väistyvä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) suhtautuu Auton esitykseen varautuneesti.

Hänen mielestään EU:n joillakin jäsenmailla on vanhoista siirtomaavaltasuhteista johtuvaa kolonialistista perintöä, joka ajoittain vaikeuttaa sitä kehitysyhteistyötä, jota EU:ssa yhteisesti jo tällä hetkellä tehdään. Esimerkkeinä Haavisto mainitsee Ranskan, Belgian ja Portugalin.

"Siinä mielessä Suomen suorat suhteet ja Pohjoismainen tavaramerkki ovat olleet hyvin merkittävä etu", Haavisto sanoo HS:lle.

"Jos tehdään kehitysyhteistyötä vain EU:n kautta, siinä on tätä historian painolastia, jota meidän ei välttämättä kannata kantaa mukana."

Haavisto myös muistuttaa siitä, että EU:n kautta tehdään jo nyt paljon kehitysyhteistyötä. Toisin kuin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, järjestelmä on hänen mukaansa kuitenkin hidas muuttumaan.

"Vaikka meillä olisi millaisia poliittisia viestejä, ne eivät vaikuta siihen meidän rahalliseen tukeen."

Tämä johtaa tilanteeseen, jossa unionin kehitysyhteistyö on pikemminkin yhtenäinen rahavirta kuin yhteistyötä, jolla reagoidaan esimerkiksi poliittisiin muutoksiin ja uudistuksiin kohdemaissa. Pienille maille jälkimmäinen on mahdollista.

Myös Auton esiin nostamaa tavoitetta kansakuntien nostamisesta jaloilleen Haavisto pitää haasteellisena.

"Siinä on vähän sellainen klangi, joka ei ehkä tähän päivään istu. Tullaan ulkopuolelta toteamaan, että me laitamme nyt teidän maanne kuntoon", Haavisto toteaa.

Haavisto esittää samassa yhteydessä huolensa siitä, miten tulevan hallituksen aikeet leikata kehitysyhteistyötä vaikuttavat paitsi Suomen maineeseen, esimerkiksi Afrikan maiden tukeen Ukrainalle.

"Suomi on sanonut, että Ukrainan apu ei pienennä meidän apua muille maille", Haavisto muistuttaa.

Hänen mukaansa tällaiset muutokset voivat näyttää huolestuttavilta nyt, kun Venäjän edustajat kiertävät aktiivisesti Afrikan maissa hakemassa kannatusta toiminnalleen Ukrainassa.

Helsingin Sanomat 19.6.2023

En kannata EU:n vallan kasvattamista, mutta Haaviston kommenteista jää vaikutelmaksi, että hän suhtautuu nihkeästi korruptioon ja epädemokraattisuuteen puuttumiseen. Siksi sössötys jostain EU:n kolonialistisesta perinnöstä, mitä ikinä se tarkoittaakaan.

Haavisto esittää samassa yhteydessä huolensa siitä, miten tulevan hallituksen aikeet leikata kehitysyhteistyötä vaikuttavat paitsi Suomen maineeseen, esimerkiksi Afrikan maiden tukeen Ukrainalle.

"Suomi on sanonut, että Ukrainan apu ei pienennä meidän apua muille maille", Haavisto muistuttaa.

Juurihan meille kerrottiin, että kehitysavusta saadaan miljardiluokan säästöt.

Hänen mukaansa tällaiset muutokset voivat näyttää huolestuttavilta nyt, kun Venäjän edustajat kiertävät aktiivisesti Afrikan maissa hakemassa kannatusta toiminnalleen Ukrainassa.

Ei ollenkaan huolestuttavaa, sillä hallitusohjeman mukaan maan tuki Venäjän hyökkäykselle lopettaa Suomen kehitysavun kyseiselle maalle. Yksinkertainen malli, joka kannustaa Afrikan maita tukemaan Ukrainaa.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Miljardi lähtee, mutta kehitysalalle hallitusohjelma on osin helpotus 22.6.2023

Ei lähde miljardia, minkä toimittaja Matilda Jokinen itsekin myöntää.

UUSI hallitus aikoo leikata kehitysavusta yhteensä yli miljardi euroa vuosina 2024–2027. Käytännön säästöt ovat hieman pienemmät, sillä Ukrainan humanitääriseen apuun on varattu muusta tuesta irrallaan 232 miljoonaa euroa.

Silti summa on iso, kun huomioi, että esimerkiksi tälle vuodelle varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on budjetoitu yhteensä 710 miljoonaa euroa ja muuhun kehitysyhteistyöhön 467 miljoonaa euroa.

Kehitysapuleikkaukset jäivät Sipilän hallitukseenkin verrattuna pieniksi ja ajoittuvat loppukaudelle. Ukrainan tuki voi vielä kasvaa huomattavasti.

Alaa seuraaville uusi hallitusohjelma on kuitenkin ollut myös helpotus, sillä etenkin perussuomalaiset ovat puhuneet kehitysavun leikkauksista äänekkäästi. Muutokset alkavat nyt porrastetummin, kuin Sipilän hallituksen aikanaan.

"Totta kai suuria leikkauksia tulee, mutta ei voi puhua koko sektorin alasajosta", kiteyttää kehitystutkimuksen akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta.

UUSI hallitus on painottanut, ettei Suomi jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. On epäselvää, mikä Venäjän tukemiseksi lasketaan.

Maailmalla, myös Suomen kehitysyhteistyökumppanien joukossa, on paljon maita, jotka eivät ole osallistuneet Venäjän toimet tuominneisiin YK-äänestyksiin. Sen sijaan avoimesti Venäjän puolelle näissä äänestyksissä on asettunut vain kourallinen valtioita.

Suomi ei jaa rahaa niiden hallinnoille tälläkään hetkellä.

Hallitusohjelman linjaukset ovat tarkkaan harkittuja. Arvaan, että tukemiseksi lasketaan vain avoimesti Venäjän puolelle äänestyksissä asettuminen, jolloin lupaava kirjaus ei tarkoita käytännössä mitään.

[Roope]

Leikkaukset kehitysyhteistyöhön vaarantavat Suomen kilpailuedun vihreässä siirtymässä
...
Lauri Hooli
yliopistonlehtori, kehitysmaantieteen dosentti
Turun yliopisto

Helsingin Sanomat, mielipide 29.6.2023

PETTERI ORPON (kok) johtama oikeistohallitus on aikeissa tehdä ennen näkemättömiä leikkauksia Suomen kehitysyhteistyöhön.

Kehitysapumäärärahojen leikkaukset ovat kaukana ennen näkemättömistä. Ei paljon mitään 90-luvun alkuun verrattuna eikä lähelläkään edes Sipilän hallituksen leikkauksia.

Loppu kirjoitus on faktojen ja logiikan puolesta samaa tasoa.

Tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyöllä on kiistatta myönteisiä vaikutuksia maailman heikoimmassa asemassa olevien naisten ja lasten elinolojen parantamiseksi. Tämän lisäksi sillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen että tulevaisuuden pakolaisuuden ehkäisemisessä.

Suomen kehitysyhteistyöllä on ei ole muuta kuin mitätön rooli sekä muun maailman elinolojen parantamisessa että globaaliin ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa, eikä kumpikaan tavoite kuulu Suomen valtiolle. Aivan erityisen naurettavaa on antaa ymmärtää, että Suomen kehitysavulla voitaisiin "ehkäistä tulevaisuuden pakolaisuutta", kun on yleistä tietoa, että kehitysapu vain lisää liikkuvuutta.

Suomen kehitysyhteistyön yksi suurimmista ongelmista on kehityspolitiikan sitominen osaksi hallitusohjelmia. Tämä on tehnyt kehitysyhteistyöstä lyhytnäköistä, poukkoilevaa ja sekä sisällöllisesti että rahoituksellisesti vaikeasti ennustettavaa.

Aivan. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö pitäisi poistaa hallitusohjelmista. Jäljelle voitaisiin jättää humanitaarisen avun osuus, joka on nykyään kymmenisen prosenttia kaikesta kehitysavusta.

NYKYAIKAINEN kehitysyhteistyö ei kuitenkaan ole yksisuuntaista varojen lahjoittamista globaalista pohjoisesta kohti globaalia etelää, vaan siihen sisältyy ajatus vastavuoroisuudesta. Viime vuosikymmenen aikana lukuisat suomalaiset yritykset ovat olleet vahvasti mukana kehitysyhteistyössä etsimässä innovaatioilleen uusia kasvavia markkinoita.

Suomen ja muutamien muiden populistista politiikkaa harjoittavien maiden leikkauksista huolimatta vastavuoroisuuden tavoittelu on johtanut kehitysyhteistyöhön kohdennettujen määrärahojen selkeään maailmanlaajuiseen kasvuun.

Ei tosiaankaan ole johtanut. Suomen suurimpia kehitysapukohteita viime vuonna olivat Ukraina, Somalia, Etiopia ja Afganistan, eikä sieltä ole odotettavissa ainakaan paikallisten maksamia diilejä ja rahavirtoja.

Suomen nousu vihreän siirtymän edelläkävijäksi on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta suomalaisia innovaatioita ja suomalaista osaamista kohtaan.

Mitähän tuo on tarkoittavinaan? Korkeintaan sitä, että maksamme Kiinalle "vihreän siirtymän" teknologiasta suhteessa enemmän kuin muut maat.

Tästä huolimatta kilpailua vihreästä siirtymästä ei lopulta ratkaista Suomessa, vaan kysymys on siitä, kuinka hyvin yritykset pystyvät skaalautumaan maailmanlaajuisesti. Suurimmat markkinat tulevat lopulta löytymään globaalista etelästä.

Anna kun arvaan. Globaaliin etelään luodaan markkinat kehitysapurahoilla? Globaalin pohjoisen veronmaksajien rahat siirretään globaalin pohjoisen yritysten tileille kehitysapuna.

Innovaatioiden menestyksekäs muovaaminen uudenlaisiin olosuhteisiin vaatiikin tiivistä ja määrätietoista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tätä yhteistyötä meidän kilpailijamaamme tukevat voimakkaasti kehitysyhteistyövarojen avulla. Näiden varojen leikkaamisen seurauksena on riski, että menetämme kilpailuedun yhdestä Suomen tulevaisuuden kasvun tärkeimmistä moottoreista.

Tämä on aivan käsittämättömän tyhmä väite, mutta parempi tottua, sillä virallisen kaanonin mukaanhan haittamaahanmuutto pelastaa Suomen ja 2+2=5.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Ilmastonmuutoksen seurauksia pitää hillitä Afrikassa 2.7.2023

Pääkirjoituksen kuvituspiirroksessa Riikka Purra leikkaa raivopäisen näköisenä kukkaketoa nurin, kun muut - muun muassa tunnistettavaksi tarkoitettu mutta minulle tuntemattomaksi jäävä Purraa kummasteleva mieshenkilö - kastelevat sitä.
         

Suomen hallitus pohtii, miten kehitysapu saataisiin mahdollisimman pieneksi.

Kaukana mahdollisimman pienestä. Orpon hallitus ei leikannut kehitysapua lähellekään sen verran kuin Sipilän hallitus. Tai kuinka paljon Rinteen ja Marinin hallitukset sitä kasvattivat.

Samaan aikaan osa Euroopan muista päättäjistä selvittelee, kuinka kehittyvien maiden tuki saataisiin mahdollisimman suureksi. Etelä-Eurooppa tuntee pohjoista selvemmin ilmastonmuutoksen paineen – sekä oman elinympäristön muutoksena että pakolaisvirtojen paineena.

Etelä-Euroopan maat päättävät itse kehitysapunsa suuruudesta ja tavoitteista mielensä mukaan. Nimeltä mainitsemattomat päättäjät taitavat kuitenkin kärttää hankkeisiinsa suomalaisten rahoja.

Mitä pakolaisvirtoihin tulee, niihin ei vaikuteta kehitysavulla sen enempää kuin globaaliin ilmastonmuutokseenkaan. Ei-toivotun maahanmuuton paineet poistetaan tai ollaan poistamatta raja- ja maahanmuuttopolitiikalla. Nykyiset Välimeren seilaajat eivät sitä paitsi ole mitään ilmastopakolaisia, vaikka heidät halutaan myötätunnon saamiseksi sellaisina esittää.

Ilmastonmuutoksen vastaisista tavoitteista tunnetuimmat on kirjattu niin sanottuun Pariisin sopimukseen. Vuonna 2015 laaditun sopimuksen mukaan kasvihuonepäästöt on käännettävä laskuun. Päästöt ja niitä syövät nielut on saatava tasapainoon vuosisadan jälkipuoliskolla, ja ilmaston lämpeneminen pitäisi saada rajoitettua alle 1,5 asteeseen.

Linjauksen ongelmana on pidetty sitä, että muutoksen rahoittaminen on jäänyt vähälle huomiolle. Erityisesti kehitysmaiden on vaikeaa osallistua Pariisin sopimuksen toimeenpanoon, jos ne eivät saa apua.

Ilmastoa lämmittävistä päästöistä vain nelisen prosenttia tulee kehitysmaista, mutta kehitysmaat ottavat vastaan kaikkein kovimman iskun tuhotulvista, kuivuudesta ja elinympäristön pilaantumisesta.

Jos kehitysmaiden osuus päästöistä on vain nelisen prosenttia, ei niiden päästöillä tai päästöjen vähentämisen rahoituksella ole merkitystä isossa kuvassa. (Ei muuten mene enää kovin kauan, niin EU:n päästöt ovat samaa luokkaa.)

Oikeasti puhutaankin ilmastonmuutoksen seurausten kustannuksista. Niihin taas voitaisiin vaikuttaa suuresti etukäteen politiikkavalinnoilla kuten hillitsemällä väestönkasvua, mutta tällainen politiikka ei ole suosittua.

Ranska järjesti juhannusviikolla ison kokouksen, jossa selviteltiin, miten Afrikan maille saataisiin enemmän rahaa ilmastouhkien torjumiseen.

[...]

Rahoitusta koskeva Ranskan tavoite on, että globaalit, kehitysmaiden avustamiseen jo osallistuvat rahoituslaitokset voisivat ottaa enemmän riskiä ja hakea yksityisiä kumppaneita nykyistä vapaammin. Tämä vaatisi todennäköisesti muutoksia esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimintatapoihin. Velkaa jouduttaisiin vivuttamaan nykyistä aktiivisemmin. Toisaalta tällainen voisi olla poliittisesti helpompaa monille maille, kun suora tuki budjeteista jäisi pienemmäksi.

Yhteisvastuullisten riskien tietoinen kasvattaminen ei kuulosta järkevältä politiikalta. Ranskalla on omat Suomesta ja muusta Euroopasta poikkeavat intressinsä kehitysmaissa siinä missä Kiinalla ja Venäjällä.

Pidän lähinnä törkeänä, että Ranska ilmoitti kokouksessa Norsunluurannikon miljardivelan mitätöimisestä samaan aikaan, kun maasta lappaa Välimeren yli Eurooppaan parempaa elintasoa etsiviä laittomia siirtolaisia kaikista kansallisuuksista eniten. Tällaiset toimet pitäisi välttämättä ehdollistaa.

[Dangr]

 

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Ilmastonmuutoksen seurauksia pitää hillitä Afrikassa 2.7.2023

Pääkirjoituksen kuvituspiirroksessa Riikka Purra leikkaa raivopäisen näköisenä kukkaketoa nurin, kun muut - muun muassa tunnistettavaksi tarkoitettu mutta minulle tuntemattomaksi jäävä Purraa kummasteleva mieshenkilö - kastelevat sitä.

[Dangr]

 

[F1nka]

Mikä olisi tehokkain keino vähentää inhimillistä kärsimystä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa? Miltä kuulostaisi menetelmä. jolla vähennettäisiin sekä ympäristön saastumista että lapsityön määrää maailmassa? Tehtäisiinkö parhaamme, jotta afrikkalaisilla olisi maata, jossa voisi kasvattaa ruokaa? Muutama kysymys heräsi Euroopan vihreää siirtymää kohtaan, kun katsoin DW:n dokumentin siihen tarvittavan kuparin ja koboltin tyypillisistä lähteistä: https://www.youtube.com/watch?v=jNUbroQ2XZ4

[AcastusKolya]

Mikä olisi tehokkain keino vähentää inhimillistä kärsimystä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa? Miltä kuulostaisi menetelmä. jolla vähennettäisiin sekä ympäristön saastumista että lapsityön määrää maailmassa? Tehtäisiinkö parhaamme, jotta afrikkalaisilla olisi maata, jossa voisi kasvattaa ruokaa? Muutama kysymys heräsi Euroopan vihreää siirtymää kohtaan, kun katsoin DW:n dokumentin siihen tarvittavan kuparin ja koboltin tyypillisistä lähteistä: https://www.youtube.com/watch?v=jNUbroQ2XZ4

Tehokkain tapa olisi steriloida jokainen kyseisten maitten aikuinen mies yhden siitoksen jälkeen ja jatkaa sitä niin kauan kunnes paikallisen väestön kalloihin uppoaa, että kansakunnan vauraus ei riipu siitettyjen määrästä. Syy miesten valintaan on se, että juuri sikäläinen mieskunniakulttuuri ihannoi suurta siitosten määrää.

[Roope]

Hbl: Regeringen höjer rösten mot biståndsländer som stödjer Ryssland – det kan vara ett misstag, varnar forskare 19.8.2023   (maksumuuri)

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei anna kehitysapua maille, jotka tukevat Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan. Venäjän tukemisen määritelmä on niin tiukka, että sen täyttää vain viisi maata. Niistä Suomi antaa kehitysapua yhdelle maalle, mutta tähän ei tule muutosta, koska rahaa ei anneta hallitukselle vaan järjestöille.

Hallitusohjelmassa sanotaan myös, että kehitysapua ei anneta maille, jotka eivät ota vastaan omia kansalaisiaan. Kehitysministeri Ville Tavion (ps) mukaan asiasta keskustellaan Ruotsin kanssa.

[Lahti-Saloranta]

Mikä olisi tehokkain keino vähentää inhimillistä kärsimystä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa? Miltä kuulostaisi menetelmä. jolla vähennettäisiin sekä ympäristön saastumista että lapsityön määrää maailmassa? Tehtäisiinkö parhaamme, jotta afrikkalaisilla olisi maata, jossa voisi kasvattaa ruokaa? Muutama kysymys heräsi Euroopan vihreää siirtymää kohtaan, kun katsoin DW:n dokumentin siihen tarvittavan kuparin ja koboltin tyypillisistä lähteistä: https://www.youtube.com/watch?v=jNUbroQ2XZ4

Tehokkain tapa olisi steriloida jokainen kyseisten maitten aikuinen mies yhden siitoksen jälkeen ja jatkaa sitä niin kauan kunnes paikallisen väestön kalloihin uppoaa, että kansakunnan vauraus ei riipu siitettyjen määrästä. Syy miesten valintaan on se, että juuri sikäläinen mieskunniakulttuuri ihannoi suurta siitosten määrää.

Itse ehdottaisin että ujutetaan niiden ravinroon jauhettuja E-pillereitä. Naiset ei tuli tiineiksi eikä miehillä jöpöttäisi. Muistaakseni menetelmää on kokeiltu kaatopaikan rottien lisääntymisen hillintään. Rotta viisaana eläimenä kun oppi välttämään myrkkysyöttejä mutta tuolla konstilla saatiin hillittyä poikastuotantoa. Naarasrotista tuli agressiivisiä kun urosrottia ei kiinnostanut vaikka kuinka tavaraa tyrkytti. Inhimillinen tapa rajoittaa väestön kasvua eikä siinä muu kärsi kuin miesten ego.

[Dangr]

 

[Roope]

Helsingin Sanomat 21.8.2023

ULKOMAANKAUPPA- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) mukaan kehitysyhteistyön maaohjelmien määrää tullaan tällä hallituskaudella vähentämään.

"Minulla on luotto teidän ammattitaitoonne priorisoinnin osalta", Tavio totesi Suomen suurlähettiläille maanantaina suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Maaohjelmia aiotaan jatkossa kohdistaa erityisesti sellaisiin maihin, jotka eivät tue Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja jotka "huomioivat hallitusohjelman kirjauksen ottaa vastaan omia kansalaisiaan", Tavio kertoi.

"Olen käynnistänyt virkamiesvalmistelun näiden ehtojen huomioimiseksi tulevissa ohjelmissa, ja pidän näitä asioita aktiivisesti esillä kansainvälisissä yhteyksissä."

Tuon pitäisi itsestäänselvästi tarkoittaa, että Somaliaan ja Irakiin ei enää anneta kehitysapua, koska ne eivät suostu ottamaan vastaan kaikkia kansalaisiaan. Katsotaan, mitä oikeasti tapahtuu. En usko mitään, ennen kuin näen, etenkin kun Tavio väisti lehdistötilaisuudessa toimittajan suoran kysymyksen aiheesta.

Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan lähes 250 miljoonaa euroa hallituskauden loppuun mennessä verrattuna vuoden 2027 kehystasoon.

Ei leikata edes tuota, vaan tuossa on harhauttavasti "leikkauksena" mukana myös Ukrainan tuen siirtäminen toiselle nimelle kehitysapukehyksen sisältä.

TAVION mukaan kehityspolitiikassa keskeistä on myös suomalaisyritysten menestymisen mahdollistaminen.

"Uudistamme siksi kehitysyhteistyön hallintoa ja teemme lakimuutokset, jotta saamme kehitysyhteistyörahan palvelemaan yritystemme tarpeita ja myös vivuttamaan yksityisiä rahavirtoja parhaalla mahdollisella tavalla", Tavio kuvaili tulevia uudistuksia kehitysyhteistyöhön.

Ei missään nimessä pidä kytkeä kehitysyhteistyörahoja suomalaisyritysten tukemiseen. Tällaisilla kytkyillä vain varmistetaan, että leikkaukset ovat jatkossa vieläkin vaikeampia toteuttaa, kun tukien säilyttämisellä ja kasvattamisella on yhä enemmän kotimaisia lobbaajia.

[ikuturso]

- Poistamme kehitysavun Venäjää tukevilta mailta
- Määrittele "venäjän tukeminen", rasisti!
- Määrittele "rasisti"

Niinpä. Joillain on selkeä mielikuva, kuinka väärinajatteleva ihminen voidaan tuomita sellaisen rasismin suhteen, mitä tämä ei itse tunne. Sen sijaan jos ilmaista rahaa leikataan suoran Venäjän valloituspolitiikan tukemisen perusteella, onkin tuollainen konkreettinen tuki kovin vaikea määritellä.

Miten olisi vaikka ensimmäiseksi jos katsottaisiin ketkä ovat tunnustaneet Krimin kuuluvan Venäjään tai sitten tunnustaneet Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden. Jos vaikka aloitettaisiin niistä ja siirryttäisiin sitten vaikka maihin, jotka toimittavat vaikkapa Shahed-drooneja Venäjälle.... Montako miljoonaa jo säästin?

-i-

[Roope]

Miten olisi vaikka ensimmäiseksi jos katsottaisiin ketkä ovat tunnustaneet Krimin kuuluvan Venäjään tai sitten tunnustaneet Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden. Jos vaikka aloitettaisiin niistä ja siirryttäisiin sitten vaikka maihin, jotka toimittavat vaikkapa Shahed-drooneja Venäjälle.... Montako miljoonaa jo säästin?

Kehitysministeri Ville Tavion (ps) tiukan määritelmän (vuoden 2022 YK-äänestys) mukaan (Hbl 19.8.) tällaisia Venäjän tukijoita ovat vain Eritrea, Pohjois-Korea, Valko-Venäjä ja Syyria. Suomi antaa niistä kehitysapua vain Syyrialle, eikä Syyrian kehitysapuunkaan ilmeisesti tule muutosta, koska rahat eivät mene hallitukselle vaan kansalaisjärjestöille. Eli yhtä tyhjän kanssa.

Sen sijaan, että Tavio osoittaisi haastattelussa mitään tiukkuutta, hän viittaa epämääräisesti mahdollisiin tuleviin neuvotteluihin muiden pohjoismaiden kanssa siitä, miten kehitysapuehtoihin kuten maan omien kansalaisten vastaanottoon pitäisi suhtautua. Tällaiset yhteispohjoismaiset kuviot ja vertailut ovat vihjanneet perinteisesti siihen, että asiassa ei oikeasti aiota tehdä mitään.

[Roope]

Kehitysminiteri Tavio (ps) väitti tv-uutisissa, että hallituksen leikkaukset kehitysavusta ovat "historiallisen suuret". Ei sinne päinkään.

Sipilän hallitus teki päästökauppatulojen uudelleenohjaus huomioiden jotain tuplasti suuremmat leikkaukset ja 90-luvun alussa tehtiin vielä suuremmat.

[Roope]

Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin – Ei paikkaa leikkauksia, sanovat järjestöt

Hallitus selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. Kehitysyhteistyön rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kansalaisille, sanoo järjestöedustaja.

Yle 23.8.2023

Ketkäs sen kehitysavun nykyään maksavat, halusivat tai eivät?

Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen tulevaisuus on epävarma.

Hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyöstä roimasti. Koko hallituskauden aikana kehitysyhteistyöstä säästetään noin miljardi euroa.

Aina vaan tätä propagandaa. Kehitysyhteistyöstä ei säästetä hallituskauden aikana edes miljardia, vaan tuollainen harhautus perustuu Ukrainan tuen (jota luultavasti kasvatetaan lähivuosina) siirtämiseen pois kehitysapukehyksestä.

Leikkaukset jäivät selvästi pienemmiksi kuin Sipilän hallituksella, kun muuten hallitukset (mm. Marin) ovat aina vain nostaneet rahoitusta.

Hallitus lupaa selvittää järjestelyä, jossa kehitysyhteistyöhön tehtäviä lahjoituksia voi vähentää verotuksessa. Saattaa siis syntyä uusi verovähennysoikeus, josta kehitysyhteistyötä tekevät tahot hyötyisivät.

Toinen hallitusohjelmaan kirjattu vaihtoehto on vapaaehtoisen lahjoituksen tekeminen verotuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaisi, että tietyn osuuden omasta veropotista voisi lahjoittaa itse valittuun kehitysyhteistyökohteeseen.

Kehitysyhteistyön parissa työskentelevien järjestöjen mukaan mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa on itsessään hyvä asia, mutta valtion roolin pienentäminen samalla on haitallista.

Lisäraha kelpaa, mutta saavutetuista eduista ei luovuta.

Hallitusohjelman kirjaus verovähennysoikeudesta saattaa olla kompromissi, jolla pyritään paikkaamaan hallituksen suunnittelemia kehitysyhteistyön miljardisäästöjä, Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu pohtii.

Hallitusneuvottelujen aikaan ruotsalainen kansanpuolue ja perussuomalaiset olivat täysin eri linjoilla kehitysyhteistyöstä: perussuomalaiset tavoitteli mahdollisimman suuria leikkauksia ja RKP puolestaan halusi lisätä rahoitusta.

– Tulkintaa tukee se, että lahjoitusten verovähennysmahdollisuuden selvittämisessä on mainittu kohteena pelkästään kehitysyhteistyö ja samalla juuri kehitysyhteistyöhön kohdistuu suuret leikkaukset, Nalbantoglu sanoo.

PS on jo vuosia sitten esittänyt verovähennysoikeutta, ei RKP.

Verovähennysoikeudesta syntyvä lisääntynyt lahjoittaminen ei Nalbantoglun arvion mukaan korvaisi säästöjä, jotka hallitus aikoo kehitysyhteistyöhön kohdentaa.

– Ei tällaista miljardileikkausta missään nimessä voida yksityislahjoittamisella paikata.

Mistäs nyt tuulee, kun ulkoministeriön propagandaosaston tiedotteiden mukaan kehitysavulle on annettu jokavuotisessa kyselyssä suomalaisten vankka tuki? Jos tiedotteiden väittämään tahtotilaan on uskominen, yksityislahjoittamisella voitaisiin korvata helposti vaikka koko kehitysapu (vrt. prosenttiliike).

Hallituksen suunnitelmat muuttavat kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen näkymiä.

– Vaikuttaa siltä, että tavoitteena on siirtää kehitysyhteistyön rahoitusvastuuta enenevissä määrin valtiolta kansalaisten huoleksi. Tämä on väärä polku, koska valtio rahoittajana on merkinnyt vakautta ja vaikuttavuutta kehitysyhteistyössä, Nalbantoglu sanoo.

Järjestöt eivät ole välittäneet vakaudesta mitään, kun ovat vinkuneet ja saaneet hallitusten vaihtuessa aina vain lisää rahaa ja laajentaneet toimintaansa silläkin uhalla, että rahoitusta on ollut vain neljäksi vuodeksi kerrallaan. On kestämätöntä, että se on tehty velaksi.

Kehitysapu ei muutenkaan kuulu valtiolle kuin humanitaarisen avun ja toiminnan valvonnan osalta.

Hänen mukaansa kansainväliset sopimukset velvoittavat ensisijaisesti valtiota kehitysyhteistyön rahoittajana. Suomi on YK:ssa ja EU:ssa sitoutunut rahoittamaan kehitysyhteistyötä 0,7 prosentilla bruttokansantulostaan. Viimeisen viiden vuoden aikana osuus on ollut keskimäärin 0,46 prosenttia.

Tällaisia kansainvälisiä sopimuksia on vain vuoden 2015 YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 sopimus, jossa asetettiin maailman maille satakunta muutakin korkealentoista tavoitetta, joista vain harva tulee toteutumaan. Kyseistä maailmaa halaavaa sopimusta ei voi ottaa kirjaimellisesti, eivätkä siihen periaatteessa sitoutuneet maat niin myöskään tee, ei Suomikaan.

Jos tarpeellista, symbolisen sitoutumisen voi myös perua.

– Kansainvälisiä velvoitteita ei voida korvata kansalaistoiminnalla, Nalbantoglu toteaa.

Tässä tapauksessa voi.

Rahoituksen painopisteen siirtäminen valtiolta yksityisiin lahjoituksiin saattaa näkyä myös kehitysyhteistyökohteiden kirjon kaventumisena. Nalbantoglun ja Tornikosken mukaan rahoitus todennäköisesti painottuisi kohteisiin, joista on helpompaa viestiä.

– Lahjoituksen antajalle on tärkeää saada faktatiedon lisäksi tunne siitä, että lahjoituksen kohteen työ on vaikuttavaa. Voi tulla hyvinkin paljon vaihtelua, miten hyvin järjestöt siinä menestyisivät, Tornikoski pohtii.

– On helppoa kertoa, että täällä on hätä, auttakaa. Sen sijaan vaikkapa naisten aseman rakenteellinen kehittäminen ei vedä samalla tavalla lahjoituksia puoleensa, Nalbantoglu kertoo.

Se on ja sen pitääkin olla teidän ongelmanne. Nythän rahat tulevat automaattisesti ilman, että maksajia pitäisi vakuuttaa mistään.

[Näkkileipä]

...Mistäs nyt tuulee, kun ulkoministeriön propagandaosaston tiedotteiden mukaan kehitysavulle on annettu jokavuotisessa kyselyssä suomalaisten vankka tuki? Jos tiedotteiden väittämään tahtotilaan on uskominen, yksityislahjoittamisella voitaisiin korvata helposti vaikka koko kehitysapu...

Ulkoministeri taisi vahingossa paljastaa, ettei kyselyihin ole  tippaakaan luottamista, koska suurin osa kansalaisista haluaa vastata "oikein" erilaisiin kyselyihin, eikä todellakaan tahto vastata rehellisesti, jos rehellinen vastaus ei tue yleistä mielipidettä. Kuten kehitysavun vankka tuki tai jokin muu yhteiskunnallinen tärkeä kysely. Myönnetään että tuo edellä mainittu on ainoastaan minun henkilökohtaista oletusta, mutta saatan olla oikeassa, tai sitten väärässä.

Lisäys: Tuo täysin vapaaehtoinen ja henkilökohtainen kehitysavun lahjoitus on erittäin hyvä idea, tuohan oikein houkuttelee "Hyviä Ihmisiä" antamaan kehitysapua vapaaehtoisesti ulkomaille ja varsinkin kertomaan siitä hyvästä työstä sosiaalisessa mediassa kaikille mahdollisille ihmisille ja siten saavat paljon positiivista huomiota ja paljon hyvää mieltä.

[Roope]

Ulkoministeri taisi vahingossa paljastaa, ettei kyselyihin ole  tippaakaan luottamista, koska suurin osa kansalaisista haluaa vastata "oikein" erilaisiin kyselyihin, eikä todellakaan tahto vastata rehellisesti, jos rehellinen vastaus ei tue yleistä mielipidettä. Kuten kehitysavun vankka tuki tai jokin muu yhteiskunnallinen tärkeä kysely. Myönnetään että tuo edellä mainittu on ainoastaan minun henkilökohtaista oletusta, mutta saatan olla oikeassa, tai sitten väärässä.

Olet ihan oikeassa. Olen täällä muutamana vuonna käsitellyt noiden ulkoministeriön kyselyiden tuloksista tiedottamisen tahallista harhaanjohtavuutta ja kysymysten johdattelevuutta. Tarkemmin tutustuttaessa selviää muun muassa, että vastaajien väitetty tuki perustuu siihen, että kehitysavun määrä oletetaan yleisesti vain murto-osaksi siitä, mitä se oikeasti on, eikä heille kerrota oikeaa kokoluokkaa.

Kehitysavun määrää euroina ei mielellään mainita julkisuudessa muutenkaan, kun taas leikkausten määrää paisutetaan esimerkiksi esittämällä se euroina koko hallituskaudella eli neljän vuoden aikana.