Hommaforum Testi

Monikulttuurikritiikkiä on usein suvaitsevaiston taholta haukuttu sen väitetyn mustavalkoisuuden takia. Minun mielestäni on aika selvää, että kun monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ei ole virallisella taholla saanut kritisoida ollenkaan, on sen seurauksena monikulttuuri-intoilua noussut vastustamaan nimenomaan aivan yhtä mustavalkoinen liike, jossa monikulttuurisuudessa ei joko ihan vilpittömästi nähdä, tai sitten tahdota nähdä yhtään mitään hyvää.

Tämän ketjun tarkoituksena on tarjota halukkaille mahdollisuus tuoda esiin niitä monikulttuurisen yhteiskunnan ja kenties myös maahanmuuton parempia puolia, ja keskustella niistä itsenäisesti. Onko niitä olemassa? Jos on, mitä ne ovat? Mikäli niitä on, onko yhteiskunnan muokkaaminen monikulttuuriseksi ainut keino saavuttaa nämä hyveet, vai voisiko niihin pyrkiä myös muilla keinoin? Jääkö tämä ketju täysin vaille vastauksia?

Kebab on hyvää, harmi että raaka-aineet ei ole aina tuoreita ja niistä saa vatsanväänteitä.

QuoteKebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
;)

Quote from: Kinji on 14.12.2008, 19:43:39

QuoteKebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
;)

Eikös mokuttajat ole sanoneet että mm. ruokakulttuuri rikastuu..

Quote from: Lazer Apparaten on 14.12.2008, 19:44:11

Quote from: Kinji on 14.12.2008, 19:43:39

QuoteKebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
;)

Eikös mokuttajat ole sanoneet että mm. ruokakulttuuri rikastuu..

Voi hyvinkin olla noin. Ja kyllähän se on niin, että monipuolinentarjonta on oikeasti erittäin hyvä juttu. Etnokaupoista saa myös varsin hyviä raka-aineita kotikeittiöön.

Minun mielestäni on mukava tutustua henkilökohtaisesti ulkomaalaisiin ihmisiin. Pari läheistä ystävääni ovat kotoisin eräästä Suomelle erittäin vieraasta kulttuurista (molemmat sattumalta samasta, vaikka sieltä ei niin hirveästi maahanmuuttajia Suomessa olekaan). Heihin ja heidän perheisiinsä tutustuminen on ollut erittäin positiivinen kokemus ja ehdottomasti laajentanut omaa maailmankuvaani. He myös muistuttavat minua jatkuvasti siitä kuinka hienoa ja yritteliästä väkeä maahanmuuttajien joukosta löytyy, ja siitä, kuinka suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua erittäin hyvin ja silti säilyttää erittäin omaleimainen kulttuuri ja omaleimaiset tavat.

Itse pidän japanilaisista manga sarjakuvista sekä animesta.

Kiinalaisista ravintoloista saa hyvää ruokaa edullisesti.

Siinä pari hyvää puolta  :)

Toisaalta nälkäpalkalla työskentelevät kebabin pitäjät ja työntekijät pystyvät myymään ruokaa niin halvalla, että paikalliset mukakulttuurimme ravintolat joutuvat lopettamaan kannattamattomina.

Kouvolan ravintolat:
Suomalainen                   1kpl
Turkki- tai Kurdilainen       8kpl(korjatkaa jos olen väärässä)
Kiinalainen                   3kpl
Thaimaalainen                 1kpl
Espanjalainen                 1kpl

Lisäksi Rosso ja Huviretki, mutta ne ovat molemmat säilykeruoka ravintoloita.

Asukkaita siis 30 000.

Itsellä on ainakin yksi asia mielessä, johon mielelläni hakisin apua ulkomailta, mieluiten Ruotsista tai USAsta, koska sen he parhaiten osaavat. Se asia on markkinointi ja ulkomaankauppa (tais tulla kaksi asiaa, mutta kulkevat käsi kädessä).

Itse asun ulkomalla (Norjassa) ja usein yritän tukea kotimaatani ostamalla tuotteita Suomesta. Lähinnä teollisuus-tuotteita, eli puhutaan paljon suuremmista summista kuin loppukäyttäjille suunnatuista päivittäistavarakaupoista. Karkeasi voi kuitenkin sanoa, että 80% kyselyistä päättyy siihen, että eivät toimita Suomen ulkopuolelle. Vastaavaa vastatusta en ole ikinä saanut Ruotsista tai Tanskasta.

Tähän tietenkin auttaisi näin aluksi laittaa edes yksi kurssi insinööreille ulkomaankaupasta ammattikorkeakouluun.

Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Taitavat lähes poikkeuksetta työllistää virallisesti vain sillä hetkellä starttirahaa nauttivan henkilön, muut ovat työttömiä kavereita hankkimassa verotonta taskurahaa työmarkkinatuen päälle.

Etniset ravintolat, etnokaupat, etnomusiikki (jos sattuu pitämään), joskus bileet. On myös yleissivistävää joutua konkreettisesti huomaamaan, miten paljon on erilaisia ihmisenä olemisen tapoja. Ja jos, siis jos monikulttuurisuus lisäisi suvaitsevaisuutta, se olisi hyvä asia. Joidenkin suvaitsevaisuutta se lisää, esimerkiksi niiden, joilla on fiksuja ja kivoja ulkkariystäviä.

Valitettavasti huonot puolet ohittavat hyvät, varsinkin pitkällä aikavälillä. Ei Suomesta tule tällä menolla parempi vaan huonompi paikka asua. Levottomampi, turvattomampi ja kalliimpi verojen nettomaksajille. Sananvapauttakin tullaan kaventamaan ja kavennetaan jo, jotta kohti monikulttuurista onnelaa soudettava vene ei keikkuisi. Ja kun sinne on päästy, vapauksia kavennetaan lisää onnelan osoittauduttua joksikin ihan muuksi.

Ovat muuten nuo veitikat ainakin täällä Vaasassa tehdä kebab paikoistaan oikeita monialayrityksiä, on pimeetä taksia ym. kivaa.

Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Quote from: HaH on 14.12.2008, 22:22:25
Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Tässähän tämä monikulttuurisuus on kätevästi tiivistettynä. Täysin samaa mieltä.

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa.
Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Quote from: tommi on 14.12.2008, 23:01:07

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa. Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japani on upea esimerkki totaalisen mono kulttuurisesta maasta. Japanissa kaikki on japanilaista, tai se lentää yli laidan. Japanissa harjoitetaan tuontiuskontoja (buddhalaisuus, kristillisyys) ja siellä syödään tuontiruokalajeja (burgereita, pizzaa), mutta kaikki tuo tapahtuu suuren japanilaisen vision, kulttuurin, antamissa puitteissa. Japanilainen hampurilaiskokki ja kristillinen pappi toimivat yhtä japanilaisesti, saman japanilaisen eetoksen puitteissa, kuin itse Keisari, Sonyn pääjohtaja, Aikidon O-Sensei, tai kalastaja Hattorista taikka nuudelikokki Osakasta. Kaikki on samaa japanilaista; muuta ei ole, eikä tule.

Kumarran kohti Fuji-vuorta silkasta ihailusta; olisipa oma kansani kuin japanilaiset!

Quote from: HaH on 14.12.2008, 22:22:25
Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Jos "monikulttuurisuus" jo etukäteen määritellään vain kielteisten asioiden kautta, niin ei siitä tietenkään voi löytää mitään positiivisia puolia. Silloin koko ketjun aloituskysymyksen voi unohtaa.

Soveltamallasi logiikalla voi myös päätyä tulokseen, että kättelyongelmatkin ovat vain "kulttuurien pintailmiöitä suomalaisessa yhteiskunnassa".

Jos ja kun vaikkapa Helsingissä on monien kulttuurien herkullisia ravintoloita, se on osa monikulttuurisuutta, halusimme tai emme.

Quote from: HaH on 14.12.2008, 23:55:02

Quote from: tommi on 14.12.2008, 23:01:07

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa. Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japani on upea esimerkki totaalisen mono kulttuurisesta maasta. Japanissa kaikki on japanilaista, tai se lentää yli laidan. Japanissa harjoitetaan tuontiuskontoja (buddhalaisuus, kristillisyys) ja siellä syödään tuontiruokalajeja (burgereita, pizzaa), mutta kaikki tuo tapahtuu suuren japanilaisen vision, kulttuurin, antamissa puitteissa. Japanilainen hampurilaiskokki ja kristillinen pappi toimivat yhtä japanilaisesti, saman japanilaisen eetoksen puitteissa, kuin itse Keisari, Sonyn pääjohtaja, Aikidon O-Sensei, tai kalastaja Hattorista taikka nuudelikokki Osakasta. Kaikki on samaa japanilaista; muuta ei ole, eikä tule.

Kumarran kohti Fuji-vuorta silkasta ihailusta; olisipa oma kansani kuin japanilaiset!

No tää on kyllä totta. En vain osannut ajatella asiaa tältä kannalta.

Quote from: Eino Rähjä on 15.12.2008, 00:10:38

Jos ja kun vaikkapa Helsingissä on monien kulttuurien herkullisia ravintoloita, se on osa monikulttuurisuutta, halusimme tai emme.

Tuo ei ole monikulttuuria. Tuo on markkinapuhetta, jolla mainostetaan monikulttuurisuuden väitettyä ihanuutta, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa.

Vertaus: Windowsiin on saatavilla ohjelmia, jotka näyttävät Mac-ohjelmilta. Tämä on kuin Helsingissä oleva kebab-ravintola. Monikulttuurisuutta taas olisi se, että osa koneen käyttöjärjestelmästä olisi Win-pohjaista, ja osa Mac-Unixia. Tällainen monikäyttöjärjestelmällisyys vastaa monikulttuurisuutta, ja on yhtä toimimaton ja tuhoisa.

Quote from: HaH on 15.12.2008, 01:08:47
Tuo ei ole monikulttuuria. Tuo on markkinapuhetta, jolla mainostetaan monikulttuurisuuden väitettyä ihanuutta, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa.

Tuo taas ei ole analyyttista puhetta vaan demagogiaa - eli markkinapuhetta.

Quote
Vertaus: Windowsiin on saatavilla ohjelmia, jotka näyttävät Mac-ohjelmilta. Tämä on kuin Helsingissä oleva kebab-ravintola. Monikulttuurisuutta taas olisi se, että osa koneen käyttöjärjestelmästä olisi Win-pohjaista, ja osa Mac-Unixia. Tällainen monikäyttöjärjestelmällisyys vastaa monikulttuurisuutta, ja on yhtä toimimaton ja tuhoisa.

Aivan, mikäli "monikulttuurisuudeksi" määritellään kaikki se, mikä on pahaa ja tuhoisaa, ja jätetään muut piirteet pois.

Tämä keskustelu ei juurikaan etene, ennen kuin käsite "monikulttuurisuus" on määritelty kunnolla. Tein siitä aloitteen Tuvan puolella.

Ajatellaanpa vaikka jotakin työyhteisöä.

Eräs mokuttaja on todennut näin: "Suomalainen työkulttuuri on aivan omanlaisensa. Maahanmuuttajilla henkilösuhteet menevät meikäläisen tehtäväkeskeisyyden edelle." Jos työyhteisö on tällä tavoin monikulttuurinen - eli yhdet keskittyvät työn tekoon, ja toiset lähinnä seurusteluun - niin onko tuon kaltainen työyhteisö toimiva?

Se että firman ruokalassa tarjotaan torstaisin hernekeittoa ja perjantaisin kebabia, ei ole monikulttuuria. Se on pelkästään mukavasti vaihteleva viikko-menu (joka ei edes vaadi ulkomaalaistaustaisten tyäntekijöiden olemassaoloa voidakseen menuna olla olemassa).

Tietynasteinen monikulttuurisuushan on vain tervettä järkeä, ja itse asiassa perinteinen osa suomalaisuutta. Olisihan se nyt sanoinkuvaamattoman ankeaa, jos vaikkapa saamelaisia tai suomenruotsalaisia alettaisiin pakkosuomalaistamaan ja rankaisemaan oman kielensä käyttämisestä, noin esimerkiksi. Hyvin harvassa ovat myöskin ne, joita häiritsee tataarien harjoittama islam.

Maahanmuutosta ja -muuttajista voisi sanoa paljonkin positiivista, mutta vähänkin radikaalimpi monikultturismi lähinnä minimoi ne hyvät puolet ja maksimoi huonot.

Kebab taasen tosiaan on jumalten ruokaa, ja jotkut etnokaupat mainioita, mutta eipä niihinkään mitään kovin pitkälle vietyä monikulttuuria tarvita. Kyllä ulkomaisille vaikutteille, ei ksenofilialle!

Enpä hirveästi osaa kommentoida, mutta mielestäni monikultuurin hyvyys / huonous on aika selkeästi monikultuuriin osallistuvien kansallisuuksien funktio. On kansoja, jotka selkeästi paremmin toimivat monikultuurisena osana monien muiden kansojen kanssa sekoittuessaan (esim. kiinalaiset), ja sitten taas kansoja, jotka eivät anna mitään positiivista mihinkään yhteisöön, muuta kuin omaansa, jos siihenkään (esim. afrikkalaiset kannibaaliheimokansat).

Quote from: weekendsoldier on 14.12.2008, 20:40:42
Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

Quote from: HaH on 14.12.2008, 22:22:25

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Hyvin kiteytetty ideologiseen monikulturismiin kylvetty tuhon siemen. Eräässä perverssissä mielessä yksi monikulrismin hyvistä puolista on tuo sisään kytketty itsetuhomekanismi, joka pysäyttää monikultturismin sen edettyä Hah.in kuvaamaan pisteeseen. Negatiivista taas on kuinka kehitys loppuu.

Quote from: P on 15.12.2008, 09:40:34

Quote from: weekendsoldier on 14.12.2008, 20:40:42
Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

Johan nyt. Viestisi oli varmastikin provo, mutta tämän ketjun tarkoituksena oli tosiaan ihan oikeasti keskustella niistä positiviisista puolista, tai edes siitä että onko niitä. Jätetään ne "Behead Those.." -kyltit ja Kaisaniemet ihan muihin ketjuihin, koska ne eivät varmastikaan edusta kenenkään mielestä monikulttuurin positiviisia puolia. Tarkoitukseni oli niin ikään, ettei niitä monikulttuurisuuden oletettuja hyviä puolia kumottaisi toisilla, huonoilla puolilla ("ei paljo lohduta et meil on kebabii ku maahammuuttajat raiskaa") vaan että niistä hyvistä puolista keskusteltaisiin itsenäisesti.

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Tämä taitaa olla aika yleinen ihmetyksen aihe. Itsekkin olen monesti miettinyt että kuinka ihmeessä ravintola, jossa silloin tällöin istuu muutama ihminen voi työllistää niin paljon väkeä. Tiskin takana on viisi-kuusi ihmistä, pari on takahuoneessa (sieltä kantautuvan ölinän perusteella) ja kourallinen talon väkeä on tupakilla porttikongissa.

Kun itse olen kasvanut yrittäjäperheessä, olen elänyt aina siinä "harhakuvassa", että työntekijän palkkaaminen on melko kallista. Muistan jostain tällaisen muistisäännön, että työntekijälle maksettu tuntipalkka kertaa 1,5-2 on siitä aiheutuvat kulut. Elikkä jos pitseriassa työskentelee 8 henkilöä omistajan lisäksi. Käytetään heihin vaikka kerrointa 1,5 ja valitaan tuntipalkaksi 8€. Kustannuksia tulisi siis 96€/h. No pitsa maksaa 5e/kpl joten niitä pitäisi myydä 19,2kpl (20kpl) tunnissa että pelkät työntekijäkulut saisi katettua.

En muista oliko niin, että he saivat jotain ALV helpotuksia ensimmäiseksi vuodeksi? Eli ulkomaalaistaustaisen pitsayrittäjän ei tarvitse arvonlisäveroista murehtia. En mene vannomaan, mutta jostain nuivasta kahvipöytäkeskustelusta olisi tällainen jäänyt mieleen. Korjatkaa ja solvatkaa jos olen väärässä.

Ja lopuksi pieni tarina. Asuupa jyväskylässä eräs miljonääri joka ajoi veneensäkkin saareen, pitipä tämä samainen mies keskellä kaupunkia ruokaravintolaa. Vaan piti ravintola lopettaa kun ei business kannattanut. Liian kallis kiinteistö ruokaravintolalle (herra itse omisti ko. toimitilat). Tässä samassa rakennuksessa toimi ja toimii edelleen pitseria. Pitseria kyllä vaihtaa melko säännöllisesti nimeä, syytä en tiedä. Yhteenvetona: Miljonäärillä ei ole varaa pitää ruokaravintolaa omassa kiinteistössä, mutta vuokralla olevalla pitseriayrittäjällä on. Outoa.

Quote from: Leopold on 15.12.2008, 10:12:26

Quote from: P on 15.12.2008, 09:40:34

Quote from: weekendsoldier on 14.12.2008, 20:40:42
Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

Johan nyt. Viestisi oli varmastikin provo, mutta tämän ketjun tarkoituksena oli tosiaan ihan oikeasti keskustella niistä positiviisista puolista, tai edes siitä että onko niitä. Jätetään ne "Behead Those.." -kyltit ja Kaisaniemet ihan muihin ketjuihin, koska ne eivät varmastikaan edusta kenenkään mielestä monikulttuurin positiviisia puolia. Tarkoitukseni oli niin ikään, ettei niitä monikulttuurisuuden oletettuja hyviä puolia kumottaisi toisilla, huonoilla puolilla ("ei paljo lohduta et meil on kebabii ku maahammuuttajat raiskaa") vaan että niistä hyvistä puolista keskusteltaisiin itsenäisesti.

Mutta kyllä tuo  erilaisuuden kohtaamismahdollisuuksien lisääntyminen on minusta positiivinen puoli. Kansalaiset pääsevät muodostamaan näkemyksensä monikulttuurisuudesta ihan suoraan, eikä tarvitse muodostaa kantaansa muiden juttujen ja kirjoitusten perusteella.

Yritin kerrankin vakavissani pohtia tätä kysymystä, ja yön yli nukkuminenkaan ei tuonut mieleen yhtään positiivisia piirteitä. Kaikenlaiset pinnalliset pointit kuolivat pian siihen, että ne joko eivät edusta monikultturismia tai eivät tarvitse sitä. Vieraista kulttuureista peräisin olevien ihmisten kohtaaminen ei vaadi sitä, että he kieltäytyvät alueensa ulkopuolella noudattamasta paikallisen kulttuurin tapoja (turistit, integroituneet maahanmuuttajat). Ruokakulttuuri on puhdasta kauppatavaraa, etenkin niille, jotka ovat enemmän makunsa kuin tapojensa orjia, ja se on aina ollut vapaasti liikkuvaa. Sama pätee musiikkiin, kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin, jotka syntyvät kulttuurinsa edustajien (tai sen kriitikkojen) käsissä.

Kun oikein kaukaa yritin hakea, niin tulin siihen tulokseen, että monikulttuurin runneltua yhteiskunnan yölliseen kaupunkikuvaan saattaa syntyä tieteiselokuvista tuttuja synkkiä, jänskiä näkymiä. Ja sittenkin toivoin, että sitä ei tarvitsisi elävässä elämässä katsoa.

P.S. Etnisten pizzerioiden toimeentulon ihmettelijöille: pitäkää silmät auki. Henkilökunta saattaa olla sukua keskenään. Firma saattaa vaihtaa nimeä ja omistajaa vuoden välein (esimerkiksi serkulta toiselle), mutta sama henkilökunta jatkaa hommia. Kantasuomalainen henkilökunta saattaa olla muussakin kuin työsuhteessa omistajaväen kanssa. Alan työehto- ja työaikasopimukset voidaan tarvittaessa ohittaa. Kaikki työntekijät eivät välttämättä ole työsuhteessa yrityksen kanssa ja saa palkkaa verotettavana tulona. Maksu ja vaihtoraha saattaa välillä kulkea kassan sijaan isännän oman lompakon välillä. Ääritapauksessa on raaka-ainehankinnoissa syyllistytty myös rikolliseen toimintaan.

Quote from: tommi on 14.12.2008, 23:01:07
Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa.
Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japanilaisten shinto-uskovaisten uskonto on animistinen ja polyteistinen, mukana myös koko lailla synkretistisyyttä.

Japani ei missään tapauksessa ole monikulttuurinen, vaan monokulttuurinen. Viimeksi kun olin siellä vähän isomassa kaupungissa, näin reilun viikon aikana noin 30 ulkomaalaista... Voi olla että missasin muutaman korealaisen, niitä kun on hankala erottaa japanilaisesta, ainakin näin länsimaalaisin silmin.

Nähdäkseni monikulttuurisuuden positiiviset ilmiöt - vaihtelu, uudet ajatukset, tavat ja muoti, erilaisuuden kohtaaminen ja sietäminen, ystävyys-, rakkaus- ja liikesuhteet valtion- ja kielirajojen yli, jopa valtioiden keskinäiset apu-, liitto- ja riippuvuussuhteet - edustavat sitä mitä ennen kutsuttiin kansainvälistymiseksi ja -välisyydeksi. Tähän liittyy myös kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa, työkomennuksia ja monen tason verkostoitumista joka hyödyttää kaikkia. Jonkun verran ajoittaista tai pysyvää maahanmuuttoa kuuluu ilmiöön luonnollisena ja positiivisena asiana. Ilman kansainvälisyyttä voidaan puhua pohjoiskorealaisuudesta. Kaiken ulkopuolisen vastustaminen on mielisairasta.

Johonkin tällaiseen voi varmaan nuivinkin Homma-henkilö (Hommaaja? Hommisti? Homminidi? Hommo?) suostua. Syytä olisi, koska ilman kansainvälisyyttä ei toimi liiketalous, tutkimus eikä turvallisuus.

Voin kertoa monen maan kansainväliseen väestönosaan kuuluneena että se viba ja dynaamisuus, jota monikultturistit palvovat, löytyy luonnostaan kansainvälisestä yhteisöstä. Se syntyy siitä kun jokainen tuo yhteisöön oman kulttuurisen panoksensa jotakin yhteistä, positiivista tavoitetta varten.

Olen ollut islamilaisissa maissa bisnesasioissa, uinut intialaisen miljonäärin uima-altaassa, juonut teetä rutiköyhän pakistanilaisen siirtotyöläisen hökkelissä, käynyt lääkärissä amerikkalaisen itseoppineen liikemiehen kustannuksella, moikannut kädestä kuningashuoneen jäseniä, keskustellut huvipurjehduksella Namibiaan emigroituneiden buurien kanssa, etc. Omalla tavallani olen näissä tilanteissa ilmentänyt paitsi (etupäässä) omaa persoonaani ja agendaani, myös omaa kulttuuriani. Uskon että näillä eväillä voin puhua kansainvälisyyden rikkaudesta ja siunauksellisuudesta.

Olen silti ritisevän nuiva.

Kansainvälisyys syntyy siis siitä että yhteisen edun nimissä jokainen tuo vuorovaikutustilanteeseen omaa kulttuuriaan (partitiivi). Monikulttuurisuus on sitä että joku tuo yhteisöön tuo vieraan kulttuurin (akkusatiivi). Etu ei ole yhteinen.

En tiedä kuka korvasi kansainvälisyysihanteen monikulttuurin kuvatuksella, mutta voin kuvitella kyllä miksi. Ollaanpa tarkkana käsitteiden kanssa!

Kypsyttelen blogiini kirjoitusta aiheesta.

Quote from: HaH on 15.12.2008, 01:33:08
Ajatellaanpa vaikka jotakin työyhteisöä.

Eräs mokuttaja on todennut näin: "Suomalainen työkulttuuri on aivan omanlaisensa. Maahanmuuttajilla henkilösuhteet menevät meikäläisen tehtäväkeskeisyyden edelle." Jos työyhteisö on tällä tavoin monikulttuurinen - eli yhdet keskittyvät työn tekoon, ja toiset lähinnä seurusteluun - niin onko tuon kaltainen työyhteisö toimiva?

Ei ole toimiva !

Itselläni on paljonkin kokemuksia monikulttuurisista projekteista, ja yhteistä niille oli se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, sooloilijat saavat kenkää pikavauhtia.

Mikään projekti ei valmistu ikinä, jos siellä aletaan toteuttamaan jotain kulttuureita, projekti ajaa kaiken tuollaisen puuhastelun edelle.

Eli kansainvälisissäkin ympyröissä, se työkeskeisyys on ainoa oikea menetelmä!

Mokuttajien ongelmana on se, että he nielevät kaikkea paskaa mitä heille tarjotaan monikulttuurisuuden nimissä.

Jos joku näyttää työssään laiskalta, niin se myös tarkoittaa sitä, että siinä vain laiskotellaan, kyse ei voi olla mistään "toisenlaisesta asenteesta" kun niitä tuloksia ei synny.
Noin yksinkertaista se vain on.

Quote from: ämpee on 15.12.2008, 12:37:28

Itselläni on paljonkin kokemuksia monikulttuurisista projekteista, ja yhteistä niille oli se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, sooloilijat saavat kenkää pikavauhtia.

Eli itse asiassa työyhteisö oli tällöin monokulttuurinen, koska siellä pelattiin yksillä säännöillä.

Niinpä. Samalla kun vaaditaan tasa-arvoa niin pitäisi myös vastustaa moni- eli eriarvoisuutta. Ruokailutottumukset, rukousajat, pukeutuminen ym. tottumukset ovat vain yksi osa kulttuuria. Moraalikäsitys ja arvot ovat myös kulttuuria. Tämä tahtoo unohtua "aitoa monikulttuuria" haluavilta.

Jos työpaikalla "kaikki pelaavat samoilla säännöillä" niin kyseessä on oikeasti lähempänä monokulttuuria. Se että Repe polttaa röökiä ja Pera ei, ei tarkoita vielä eriarvoista työpaikkaa. Tai että Repe käy viikonloppuna kirkossa ja toista kiinnostaa enemmän baarit. Jos Repe pelaa täysin omilla säännöillään laista piittaamatta, niin sitten päästään lähemmäksi sitä monikulttuuria; Aamulla Repe toivottaa sihteerille hyvät huomenet sanomalla tätä huoraksi ja kahvitunnilla sylkäisee Peraa naamaan kun loukkaantuu Peran otettua puheeksi aamuinen huorittelu.

Monenlainen kuttuuri on hienoa ja rikkautta, kun sitä on eri puolillaa maailmaa puhtaana ja erillään. Mutta tarvitsemme jonkin paikan oman kulttuurimme suoja- ja lepopaikaksi. Ja sen paikan nimi on Suomi jota Suomenniemeksikin sanotaan. Pakkomonikulttuuri tuputettuna tekee vain vahinkoa.

Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi noudattaa epäilemättä ideatasolla hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
Vaihtelevalla menestyksellä myös suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteeton kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.

Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Kuulostaa oikein hienolta, mutta sisällössä onkin pieni juju. Tuo massa tekstiä ei tarkoita hevonpaskaakaan. Näin nämä "monikulttuuritutkijat" kommentoivat ja puolustelevat tätä hömppää ja pyrkivät pitämään työpaikkansa.
Mitään oikeaa hyvää pitemmällä aikavälillä ei länsimaisessa monikulttuurissa ole.

Quote from: Crommower on 16.12.2008, 15:30:58
Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi noudattaa epäilemättä ideatasolla hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
Vaihtelevalla menestyksellä myös suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteeton kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.

Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Tuon kyllä nappasit suoraan puppulausegeneraattorista  :) tuollaista ei edes oikea mokututkija saa aikaan...

Heh, ihan oikeassa olet. Suoraan puppulausegenellä tehty, mutta kun lueskelee noita hallituksen ja "ns virallisten tahojen" höpötyksiä monikulttuurista ja munikulttuurisuudesta niin omilla aivoillaan ajatteleva huomaa ensimmäisen kappaleen jälkeen tekstin olevan pelkkää sanahelinää, ilman päätä tai häntää, mutta kumminkin oikein virallisen ja hienon kuuloista tekstiä.

Pöljä menee lankaan ja viisas miettii mikä piru tekstissä X on se jutun juoni.

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Quote from: Crommower on 16.12.2008, 15:51:17
Heh, ihan oikeassa olet. Suoraan puppulausegenellä tehty, mutta kun lueskelee noita hallituksen ja "ns virallisten tahojen" höpötyksiä monikulttuurista ja munikulttuurisuudesta niin omilla aivoillaan ajatteleva huomaa ensimmäisen kappaleen jälkeen tekstin olevan pelkkää sanahelinää, ilman päätä tai häntää, mutta kumminkin oikein virallisen ja hienon kuuloista tekstiä.

Vaarallista tuossa mokutuspupussa on se, että sitä syötetään kaikissa mahdollisissa terveys-, sosiaali- ja opetustoimen toimissa olevien päähän niin, että tietty ennaltamääritelty arvovalinta (monikulttuurisuus) naamioidaan faktaksi, ja vielä yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville eli juuri humanitaarisista syistä maahan tulleille ja kouluissa lapsille.

Quote from: acc on 16.12.2008, 16:16:16

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Tästä onkin henkilökohtaista kokemusta. Muutamissa oulun känkkypaikoissa kun olen käynyt niin pitsasta olen saanut kuitin about joka neljännellä kerralla. Vuoden verran paikat ovat auki nimellä X ja sitten yks kaks nimi vaihtuukin Y:ksi. Silti samat naamat töissä ja kerran kysäisinkin pitsanpyörittäjältä paikan uudesta omistajasta niin kaveri totesi vain, että "joo, nimi vaihtui kun paikan omistaja möi paikan serkullensa." (Tympäisi kun pitsan hinta nousi 3.50 => 4.50)

Miten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Positiivisista puolista: juuri tuo suuri työllistämisen määrä. Riistopalkalla sukulaisia duuniin ja asutaan kaikki yhdessä kämpässä -> monet ihmiset tulevat toimeen vähällä. Tosin huoltosuhteen ja verotulojen kannalta.... no joo...

QuoteMiten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Minulla on joku sellainen muistikuva, että maahanmuuttajat saavat alkuun jotakin veroalennuksia, jos työllistävät itsensä, voihan tietty olla, että muistelen väärin?

Koko monikulttuurisuuden ongelma on, että kukaan ei tunnu täsmälleen tietävän, mitä ihmettä se oikein on. Kysyt eri henkilöiltä tai eri aikoina ja saat tyystin erilaiset vastaukset.

Tästä seuraa se, että jokainen määrittelee monikulttuurisuuden omalla tavallaan - mikä yleisimmin on sitten sellainen omaa haavemaailmaa edustava määritelmä.

Kun tarkastellaan maailman eri kulttuureja, poikkeuksetta sellaiset, jotka tukevat taloudellista tehokkuutta ovat olleet menestyksekkäimpiä. Taloudellinen tehokkuus puolestaan vaatii tehokasta ongelamanratkaisukykyä, vahvaa työmoraalia, selkeitä sisäisiä sääntöjä ja ryhmän siäsistä solidaarisuutta.

Jos otetaan monikulttuurisuuden määritelmäksi se, että samalla hallinnollisella alueella asuu useita eri kulttuureja, joista yhdenkään ei voida katsoa olevan toista parempi, niin on selvää, että edellytykset vahvalle talouskasvulle ovat melko heikolla pohjalla.

Kuten Nikopol aiemmin sanoikin, niin kansainvälisyys pitää jo sisällään ne tyypillisimmät "monikulttuurin hyvät puolet".

Käytetään analogiaa. Kansainvälisyys on sitä, että asut kylässä, jossa asuu useita eri kulttuureja. Kansainvälisyttä on se, että et eristäydy majaasi vaan vierailet muiden luona, teet yhteistyötä ja vaihdat ajatuksia. Päivänpäätteeksi menet kuitenkin kotiisi. Monikulttuuri puolestaan on sitä, että kutsut kaikki kyläläiset asumaan luoksesi ja toivot parasta.

Quote from: gefa on 16.12.2008, 16:36:32

QuoteMiten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Minulla on joku sellainen muistikuva, että maahanmuuttajat saavat alkuun jotakin veroalennuksia, jos työllistävät itsensä, voihan tietty olla, että muistelen väärin?

Tää kuuluu näihin ikivanhoihin legendoihin, joista kukaan ei koskaan ole osoittanut mitään evidenssiä, mutta jotka eivät suostu kuolemaan.

Quote from: acc on 16.12.2008, 16:16:16

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Kyllä niissä aivan oikeasti kierretään veroja, ja työntekijät nostavat korvauksia samaan aikaan kun pyörittelevät siellä taikinaa.
Kovinkaan moni pitzeria ei läpäisisi kunnon syyniä, jos yksikään.

Hämeenlinnan kinuskipaikan tapahtumat nostivat hieman tuota asiaa esille.

Perusteellinen tarkastus kuitenkin tarvitaan, tai sitten olemme menossa kohti Paskastania kovaa vauhtia.

Quote from: M.E on 16.12.2008, 17:48:57
Koko monikulttuurisuuden ongelma on, että kukaan ei tunnu täsmälleen tietävän, mitä ihmettä se oikein on. Kysyt eri henkilöiltä tai eri aikoina ja saat tyystin erilaiset vastaukset.

Tästä seuraa se, että jokainen määrittelee monikulttuurisuuden omalla tavallaan - mikä yleisimmin on sitten sellainen omaa haavemaailmaa edustava määritelmä.

Aivan totta. Vähän sama ongelma kuin Thorsin ulkomaalaislaissa: liikaa ilmaa ja tulkinnanvaraa. Vähän sama kuin ilmaisi jonkin asian mahdollisimman neutraalisti ja laaja-alaisesti, jolloin vastaanottajan vastuulle jää sen tulkinta. Ja sitten, kun sitä (mitä tahansa kokonaisuutta) toitotetaan joka puolella hyvänä asiana kerta toisensa jälkeen, ihmiset ajattelevat sen juuri siltä kantilta, mikä heidän mielestään on ideaalisinta. Samoin kuten viittaukset missä tahansa asiassa historiaan: historia osoittaa, mitä sen kulloinkin toivotaan osoittavan.

Noh, eiköhän se oikea luonne vahvalla rikastamisella jokaiselle jossain välissä valkene. En haluaisi olla pessimisti ja haluaisin löytää monikultuurisuudesta hyviä puolia, mutta kriittisenä tuohon ideologiaan haksahtamattomana negatiivisia puolia on aivan liikaa, että sitä voisi kannattaa.

Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli ;D
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

Quote from: Taavitsainen on 22.12.2008, 13:04:49
Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli ;D
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

No jos haluaa eksottisia ruokia, kuten esim. beduiinien häissään tarjoamaa munilla täytetyillä kanoilla täytetyllä lampaalla täytettyä kamelia, niin sen ohjeen ehkä saattais löytää netistä. Tarviiko sitä varten tuodä tänne se 200 000 - 2000 000 moniosaajaa? Sori, olen tänään tosi nuiva. :(

Monikulttuurin hyvät puolet riippuvat tietysti siitä, mitä monikulttuurilla tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan monikultturismi-aatteen moninaisia vaikutuksia politiikassa ja yhteiskunnassa, niin siitä ei ole juuri hyvää koitunut. Jopa ruokakulttuuri monipuolistuisi ilmankin, joidenkin ammattitaitoisten kokkien tullessa työn perässä (eikä monikulttuurin rikastuttamisen perässä) ja perustaessa ravintoloita, ja tietysti jo pelkästään kaupankäynnin ja tavanomaisen kulttuurinvaihdon välityksellä.

Jotenkin monikultturisteilta tuntuu aina unohtuvan monta olennaista seikkaa.

Ensinnäkin Suomen kulttuuri on aina ollut moninaista. Täällä on lappalaista, suomalaista, hämäläistä, savolaista, pohjalaista, karjalaista ja ruotsalaista, venäläistäkin, viime aikoina myös tataareita ja mustalaisia. On alakulttuureita ja yhteiskuntaluokkien hyvinkin erilaisia kulttuureita, kuten sivistyneistön "korkeakultturi" ja rahvaan kansankulttuuri. Suomalaiset eivät ole koskaan yksin, maailma on täynnä kulttuureita, ja mitä enemmän suomalaiset säilyttävät omaleimaiset piirteensä, sitä monimuotoisempi on maailman kulttuurien kirjo.

Toiseksi Suomi on aina käynyt rikastuttavaa ja arvokasta kulttuurinvaihtoa muun maailman kanssa. Jo kivikaudella ajatukset ja teknologiat levisivät pitkienkin matkojen päähän. Keskiajalla kaukomaiden ihmeisiin alettiin päästä käsiksi kirjallisuuden avulla, ja pian astuivat myös kuvioon matkat kaukaisille maille. Kirjallisuus onkin rikastuttanut suomalaista kulttuuria suunnattomasti. Nykyisinkin ehdottomasti suurin osa miellyttäväksi koetusta kulttuurivaihdosta käydään muulla tavalla kuin ihmisjoukkojen asettumalla asumaan Suomeen. Ihmiset saavat kulttuurivaikutteita matkoilta, medioista, kirjallisuudesta, internetistä.

Sen sijaan muslimimaahanmuuttajien ja suomalaisten väliset kulttuurierot kärjistyvät, kulttuuria aletaan torjua, kun ne väkisin asetetaan asemaan, jossa ne uhkaavat omaa kulttuuria. Tämä torjunta näkyy paljon selvemmin muslimimaahanmuuttajien keskuudessa, mutta sitä on myös suomalaisten keskuudessa.

Quote from: Taavitsainen on 22.12.2008, 13:04:49
Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli ;D
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

Eikös se ole toisinkin päin? Että muiden maiden ihmisten tulisi käydä täällä opissa. Minusta me emme ole maailman huonoin kansa, jolla olisi kovasti opittavaa muilta. Sanoisin, ja kirjoitankin, että muilla kansoilla olisi meiltä hyvinkin paljon oppimista.

Huomasin kerran taksia odotellessa, että keskustassa liikkuu paljon maahanmuuttajia autolla, yksinään, viikonloppuiltaisin. Kerran kun olin liikkeellä muutaman naisen kanssa, keksittiin kysyä tälläiseltä yksin liikkuvalta mamulta kyytiä ja saimmehan me. Ei maksanut mitään.

Samana iltana takaisin tullessa otettaan maxi (mamutaxi) rautatieaseman pääovilta, siitä pieneltä parkkipaikalta. Heitti meidän pariin osoitteeseen vain 20 euron hinnalla, eikä tarvinnut jäätyä toista tuntia taxijonossa.

Tätä on nyt kokeiltu parisen kertaa ja hyvin kokemuksin. Tosin sellaiseen en ole uskaltanut jossa on kaksi mamua. Suunnittelee reitin silleen, että itse jää viimeisenä pois, niin silloin ei tarviste jättää yhtäkään neitosta autoon yksin...

Uusien kulttuurien mukana tulee meille uusia taitoja ja ajattelutapoja. Ne voidaan omaksua jos ne ovat hyviä tai muuten kannatettavia. Jos ne taas ovat haitallisia ja vahingollisia niin niitä ei tarvitse täällä hyväksyä. Jos yhdentekeviä, niin niitä pitää suvaita. Se on aitoa rikkautta.

Positiivinen monikulttuurisuus on vaikka sitä, että Kiinalainen perustaa ravintolan. Jos ruoka on hyvää ja edullista niin ihmiset käyvtä syömässä sitä, koska he pitävät siitä. Jos ruoka ei mene kaupaksi se on viesti siitä, että tälle kulttuuriselle taidolle ei ole tarvetta ja silloin ravintolanpitäjän tulee siirtyä muihin hommiin.

"Aito" monikultuurisuus taas taitaa enemmänkin olla sitä, että etno perustaa ravintolan ja riippumatta siitä onko ruoka hyvää vai pahaa ihmisten on käytävä syömässä halusivat he tai eivät.

Tämä on nykyisen monikulttuurisuuden ongelma. Meille tulee paljon tapoja/ajatuksia, jotka eivät sovi Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon vaan aiheuttavat ongemia niin tulijalle kuin meillekkin ja sitten niihin ei voida puuttua koska "se olisi rasismia".

Quote from: Petrus on 14.12.2008, 19:57:44
Itse pidän japanilaisista manga sarjakuvista sekä animesta.

Kiinalaisista ravintoloista saa hyvää ruokaa edullisesti.

Siinä pari hyvää puolta  :)

Manga ja anime eivät vaadi japanilaisten muuttoa maahan. Yleensäkään vieraat vaikutteet ovat nopeasti leviäviä ilman monikulttuurisuusagendan vaatimaa etnis-uskonnollista sillisalaattia.

Kinuskiravintolat ovat kyllä pääosin positiivinen ilmiö.

Quote from: Nikopol on 15.12.2008, 12:08:38
Nähdäkseni monikulttuurisuuden positiiviset ilmiöt - vaihtelu, uudet ajatukset, tavat ja muoti, erilaisuuden kohtaaminen ja sietäminen, ystävyys-, rakkaus- ja liikesuhteet valtion- ja kielirajojen yli, jopa valtioiden keskinäiset apu-, liitto- ja riippuvuussuhteet - edustavat sitä mitä ennen kutsuttiin kansainvälistymiseksi ja -välisyydeksi. Tähän liittyy myös kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa, työkomennuksia ja monen tason verkostoitumista joka hyödyttää kaikkia. Jonkun verran ajoittaista tai pysyvää maahanmuuttoa kuuluu ilmiöön luonnollisena ja positiivisena asiana. Ilman kansainvälisyyttä voidaan puhua pohjoiskorealaisuudesta. Kaiken ulkopuolisen vastustaminen on mielisairasta.

Nyt osuit Nikopol todella hyvin naulan kantaan. Tällainen kansainvälisyys on juuri sitä, mitä olen aina kannattanutkin. Olen kiinnostunut kulttuureista ja kielistä (puhun 6 kieltä ja ymmärrän jollakin tasolla 4 muuta) ja siksi työskentelen mielelläni kansainvälisessä ympäristössä. Minusta on ihanaa voida puhua saman päivän aikana 2-4 kieltä työkavereiden kanssa ja kertoa toisillemme omista kulttuureistamme ja kotimaittemme tavoista. Kulttuurivaihtoa yksilötasolla, joka kasvattaa kaikkien tietoisuutta maailman menosta. Mutta kansainvälisessä työympäristössä ei ollakaan monikulttuurisuuden kanssa tekemisissä.

Kansainvälistä työympäristöä leimaa usein muutto toiseen maahan perheen takia. Yleisin muuton syy on kohdemaasta kotoisin oleva puoliso tai vanhempi. Esim. tunsin saksalaisen miehen, joka hakeutui Suomeen töihin oppiakseen paremmin suomea, koska hänen äitinsä on suomalainen. Koska kyseessä on työyhteisö, siihen on jo valmiiksi siivilöitynyt porukkaa, joka tekee parhaansa integroituakseen yhteiskuntaan tuottavana jäsenenä. Kukaan ei vaadi erioikeuksia, koska saman yrityskulttuurin sisällä toimitaan kaikki samoilla pelisäännöillä.

Positiivisista kansainvälisyyskokemuksista puhuttaessa haluaisin sanoa, että 70-luvun puolivälissä syntyneenä kotkalaisena muistan ajan, jolloin Kotkan kadulla neekerin perään katsottiin ujosti ihaillen. Lapsena en kysynyt neekerin nähdessäni isältäni "onks toi neekeri?" vaan "Oliks toi Larry Pounds?". Ei se aina "Lauri" ollut, mutta järjestään mustat miehet katukuvassa olivat KTP:n korisjoukkueen jenkkivahvistuksia ja kotkalaiset ovat aina rakastaneet koris- ja futissankareitaan. Eri rotuisiin ja ulkomaalaisiin ihmisiin suhtauduttiin periaatteessa positiivisen uteliaasti. Niihin aikoihin muuten maahantulosäännökset olivat niin tiukkoja, että ammattilaisurheilija ei saanut oleskelulupaa, ellei hänellä ollut siviiliammattia urheilun ohessa. Larry Pounds työskenteli vuosia korishallin vahtimestarina ja muutkin vahvistukset olivat samantapaisissa tehtävissä. Sillä tavalla sitä ennen sitoutettiin ja kotoutettiin tilapäisetkin tulijat yhteiskuntaan...

Quote from: Mindy on 06.01.2009, 01:17:13


Niihin aikoihin muuten maahantulosäännökset olivat niin tiukkoja, että ammattilaisurheilija ei saanut oleskelulupaa, ellei hänellä ollut siviiliammattia urheilun ohessa. Larry Pounds työskenteli vuosia korishallin vahtimestarina ja muutkin vahvistukset olivat samantapaisissa tehtävissä. Sillä tavalla sitä ennen sitoutettiin ja kotoutettiin tilapäisetkin tulijat yhteiskuntaan...

Tuo malli olisi tänäänkin hyvä ja toimiva ja lienee vieläkin käytössä monissa maissa. Miksi ihmeessä sitä ei voisi ottaa käyttöön uudelleen?

Kiitos Mindy noteeraamisesta, olet ihan samoilla jäljillä.

Mielestäni kansainvälisyys siis kattaa kaikki ne hyvät puolet joilla monikulttuurisuutta markkinoidaan, ja tuottaa minimaalisesti mo.ku:n reaalisia ja todennettavia haittoja.

Ei monikulttuurille - kyllä kansainvälisyydelle!

Larry Pounds oli todellinen huippuosaaja ja siinä mielessä tietysti poikkeusihminen. Mutta varmasti hieno esikuva siinäkin, kuinka integroidutaan.

Nykyään koris menee uhkaavasti suuntaan jossa puoli joukkuetta vaihdetaan kesken kauden ja kokonaan uusi joukkue ostetaan aina seuraavaksi kaudeksi, joten tuollaisia esikuvia ei oikein senkään kautta synny. Mikä on valitettavaa.

Quote from: HaH on 14.12.2008, 22:22:25
Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

;)

Sori että hymyilen, mutta oletkohan matkustellut paljonkin. Yleensä ihmiset suhtautuvat tällaisiin kulttuurisista eroavaisuuksista johtuviin tapavirheisiin huumorilla, vaikka hieman häkeltyneitä olisivatkin.

Quote from: RampeSori että hymyilen, mutta oletkohan matkustellut paljonkin. Yleensä ihmiset suhtautuvat tällaisiin kulttuurisista eroavaisuuksista johtuviin tapavirheisiin huumorilla, vaikka hieman häkeltyneitä olisivatkin.

Minä en tiedä sinusta, mutta sitä muslimityttöä ei varmaan naurata kun hän lentää parvekkeelta tavattuaan virheellisen pojan kun miespuoliset sukulaiset moisesta häkeltyvät.

Elvis Presley lienee loistava esimerkki monikulttuurin positiivisista puolista.

Jos Elvis olisi edustanut siihen asti vallalla olevia arvoja emme olisi koskaan nähneet populaarikulttuurin kukoistusta ja samalla länsimaisen kulttuurin kehitystä. Tämä kaikki alkoi Sun-levytyksistä joka oli tulosta valkoisen ja mustan kulttuurin yhteensovittamisesta. Sen jälkeen padot murtuivat.

Quote from: Keijo Räävi on 17.02.2009, 15:17:19
Elvis Presley lienee loistava esimerkki monikulttuurin positiivisista puolista.

Jos Elvis olisi edustanut siihen asti vallalla olevia arvoja emme olisi koskaan nähneet populaarikulttuurin kukoistusta ja samalla länsimaisen kulttuurin kehitystä. Tämä kaikki alkoi Sun-levytyksistä joka oli tulosta valkoisen ja mustan kulttuurin yhteensovittamisesta. Sen jälkeen padot murtuivat.

Toisaalta ei ole lainkaan pois suljettu mahdollisuus, että kuuntelisimme nykyään huomattavasti parempaa musiikkia elleivät padot olisi murtuneet  :)

Quote from: Leopold on 15.12.2008, 10:12:26
Johan nyt. Viestisi oli varmastikin provo, mutta tämän ketjun tarkoituksena oli tosiaan ihan oikeasti keskustella niistä positiviisista puolista, tai edes siitä että onko niitä. Jätetään ne "Behead Those.." -kyltit ja Kaisaniemet ihan muihin ketjuihin, koska ne eivät varmastikaan edusta kenenkään mielestä monikulttuurin positiviisia puolia. Tarkoitukseni oli niin ikään, ettei niitä monikulttuurisuuden oletettuja hyviä puolia kumottaisi toisilla, huonoilla puolilla ("ei paljo lohduta et meil on kebabii ku maahammuuttajat raiskaa") vaan että niistä hyvistä puolista keskusteltaisiin itsenäisesti.

Miten niin provo? Onko Eurooppalainen "monikulttuuri" mielestäsi sellainen aihe, jota ei saa arvostella? Varmaan hyviä puolia löytyy itsemurhapommittajistakin, mutta en ymmärrä miksi niitä pitäisi erikseen hehkuttaa.

Kyllä se asiallinen, "bueno" kulttuurinvaihto kaikkine hyvine puolineen järjestyy ilman epämääräisten tahojen masinoimia kansainvaelluksiakin.

Quote from: Crommower on 16.12.2008, 16:25:55
Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Tästä onkin henkilökohtaista kokemusta. Muutamissa oulun känkkypaikoissa kun olen käynyt niin pitsasta olen saanut kuitin about joka neljännellä kerralla. Vuoden verran paikat ovat auki nimellä X ja sitten yks kaks nimi vaihtuukin Y:ksi. Silti samat naamat töissä ja kerran kysäisinkin pitsanpyörittäjältä paikan uudesta omistajasta niin kaveri totesi vain, että "joo, nimi vaihtui kun paikan omistaja möi paikan serkullensa." (Tympäisi kun pitsan hinta nousi 3.50 => 4.50)

Miten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Heh, tässä joskus taannoin ihmettelin, miksi koti-pizza ketju mainostaa kuittitakuulla. Meni jakeluun, asiakas.


EDIT: quote-tagit järjestykseen.

Minusta monikulttuurisuudesta voi olla se hyöty, että suomalainen geeniperimämme voi rikastua, koska se on ollut aika eristyksissä, esimerkiksi Itä-Suomen alueella on todettu joidenkin resessiivisten geenien aiheuttaneen tauteja, koska niin monella on ollut se ja lapset ovat sitten saaneet taudin. Voidaan toki sitten kysyä, että onko sekään nyt sitten tavoittelemisen arvoista, että perinteiset suomalaiset pellavapäät vähenevät samoin keskivertoruotsalaiset ovat tummentuneet pikkuhiljaa. No en ole lääkäri enkä geenitutkija, joten se siitä :D.

Lisäksi olen pannut merkille sen, että raittius on joillekin maahanmuuttajaryhmille tyypillistä, mikä voi osaltaan tervehdyttää ja antaa toisenlaisen kuvan ihmisille, miten voi elää ilman alkoholia ja silti elää onnellista elämää. Siis toki meitä suomalaisiakin raittiita on, mutta jos minun maahanmuuttajia on nähtävä, katson heitä mieluummin selvin päin olevina kuin humalaisena. Suomalaisen juomakulttuurin ikävät puolet ovat kärjistyneet Helsingissä, jossa kadut ja joukkoliikennevälineet ovat kusella ja oluella pestyt, eivätkä vain viikonloppuisin. Juuri tuon takia muutin koko ikäni Helsingissä asuneena muualle, koska en jaksanut väkisin katsella suomalaisten juomisongelmaa ja maahanmuuttajien ghettoutumista. Toki esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajat eivät ole välttämättä yhtään sen raittiimpia kuin suomalaisetkaan, joten siinä suhteessa muista kulttuureista tuodut tavat eivät auta kauaa Suomen juomakulttuuria.

Olen joskus bussin ikkunasta nähnyt kuinka jonkinlainen imaamin näköinen henkilö siivoaa bussipysäkillä olevia jätteitä ja laittaa ne roskakoriin, joten se näky on todella ilahduttanut.

Jotkin maahanmuuttajaryhmät ovat kyllä suomalaisia kohtaan erittäin vieraanvaraisia ja jos he katsovat sinut ystäväkseen, he auttavat sinua vilpittömästi. Tällaisia tietenkin toivoisi kaikkien olevan, mutta tällaiset käytöstavat eivät ole kokonaan kulttuurisidonnaisia, vaan yksilövalintoja, joten siitä ei voine antaa krediittiä yksin kulttuurille. Emme me kaikki suomalaisetkaan vieraille pöytää kata.

Tietenkin muista kulttuureista tulee mukanaan myös taidetta, lähinnä musiikkia tai käsityötaidetta, mutta kuinka moni suomalainen loppujen lopuksi on kiinnnostunut vaikkapa gambialaisesta musiikista, joten sen lisäarvo Suomelle on aika mitätön. Näyttää siltä, että Islam on riisunut taiteen, kirjallisuutta lukuunottamatta, pois uskovaistensa elämästä, joten muslimimaahanmuuttajat eivät rikastuta meitä kovinkaan paljon musiikillaan tai kuvataiteellaan. Kuinka moni meistä on kuullut somalialaista musiikkia tai nähnyt iranilaista kuvataidetta?

Monikultturisoitumisessa on kyllä se vähän surkuhupaisa hyvä piire, että kun se on tarpeeksi laajaa ja ulottuu yhteiskunnan päättäjiin ja muihin rakenteisiin, niin syytteleviltä mamuilta ja vasemmistovihertäjiltä katoaa se omasta vaikutuspiiristä ulkoinen, yhteiskunnallinen pahuuslipas, valkoinen mamukriitikko. Keitä he sitten syyttävät rasismista, kun poliittisella vastapuolellakin on samannäköisiä ihmisiä?

Nämä edellä mainitut ovat joitakin ajattelemisen arvoisia hyviä tai neutraaleita asioita maahanmuutosta ja monikultturismista, mutta nuo eivät todellakaan ole vielä sellaisia plussia, että olisin valmis thorsilaiselle maahanmuuttopolitiikalle tulevaisuuden ghettoutumiskehityksen ja suomalaisen kulttuurihistorian polkemisen hinnalla.

Järjestimme suhteellisen monikulttuuriset uudenvuodenpippalot, joissa oli kaksi eteläafrikkalaista (molemmat kaikenlisäksi homoja), kaksi saksalaista, kaksi italialaista ja X suomalaista (joista tosin yksi on syntynyt Afrikassa). Eteläafrikkalaista skumppaa kului aika roimasti, lopuksi päädyttiin vielä Helsingin keskustaan klubittamaan. Monikulttuurin parasta antia, tuo. Tosin poppoossa ei ollut yhtäkään "varsinaista maahanmuuttajaa", eli näitä juhlia ei varmaankaan todellisissa mokuhurmospiireissä kelpuutettaisi monikulttuurisiksi ::)

Quote from: IDA on 06.01.2009, 19:46:45
Nykyään koris menee uhkaavasti suuntaan jossa puoli joukkuetta vaihdetaan kesken kauden ja kokonaan uusi joukkue ostetaan aina seuraavaksi kaudeksi, joten tuollaisia esikuvia ei oikein senkään kautta synny. Mikä on valitettavaa.

Kun 80-luvulla näki mustan miehen, mietti aina ensimmäiseksi, minkä koripallojoukkueen jenkkivahvistus on kyseessä.

Larry Pounds, Gerald Lee, Bernard Harris ja Leon Huff tulevat ainakin mieleen tuon ajan koripalloilijoista, jotka ovat jääneet Suomeen. Pounds valmensi viime kaudella KTP:tä ja Harris on Componentan valmentaja. Huffin poika on tainnut pelata maajoukkueessa kuten myös Gerald Leen poika.

Onhan monikulttuurisuudella hyviäkin puolia mutta niillä ei oo mitään merkitystä siinä vaiheessa meiltä loppuu maksukyky. Itellä ei oo ollu varaa eikä uskallusta tehdä lapsia pätkätöiden takia ja ennusteet on, että kun tulen vanhaksi, saan n. 30 % palkastani eläkettä!!! Jos jotain pennejä oon joskus saanut yhteiskunnalta, on se ollut kovan työn takana ja sitäkin riittää vain n. 3 kuukaudeksi jonka jälkeen suomalaisen on mentävä töihin kuin töihin...

Kyllä tässä rupeaa sitten pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että suomessa sorsitaan lähinnä omia kansalaisiaan, jotka yrittävät opiskella, montakin ammattia, tehdä työtään ja maksaa veroja ja elää elämäänsä.

Tiedän moniakin tapauksia tuttavan tuttavissa, jossa ulkomaalaiset käyttävät suomen ilmaista koulutusta hyväksi.. kun he valmistuvat korkeakoulusta täällä, samantien nostetaan kytkintä jonnekin muualle maksamaan veroja.

Ja mua ei ainakaan henkilökohtaisesti kiinnosta maksaa sellasten pakolaisten oleskelua omassa kotimaassani, jotka ei kunnioita naisia. Mulla ei oo aikomustakaan ruveta käyttää huivia päässä "monikulttuurisuuden nimissä" ja ottaa pannuun, kun osalla pakolaismiehistä on käsitys, että kaikki länsimaiset naiset on horoja. Ja käytös on senmukaista. Päivällä ja illallakin.

On ihan älytöntä, että meidän pitäis ruveta elämään heidän pillinsä mukaan, vaikka me maksetaan viulut.

Quote from: Lazer Apparaten on 14.12.2008, 19:44:11

Quote from: Kinji on 14.12.2008, 19:43:39

QuoteKebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
;)

Eikös mokuttajat ole sanoneet että mm. ruokakulttuuri rikastuu..

Kuulemma rikastuttavat musiikkikulttuuriammekin "uusilla rytmeillä", kun taannoin kyselin, että mitä sellaista hyvää maahanmuuttajat voisivat tuoda, mitä ei länsimaisesta kulttuurista jo ennestään löytyisi. Näiltä tyypeiltä sitten oppii kulttuurista kaikenlaista, kuten että Mozart eli 1200-luvulla.

Monikulttuurisuus on ilmiönä ensisijaisesti yhteiskunnan edun mukainen ja jota tulee vaalia ja edistää tilaisuuden tullen. Itselläni ongelma ei olekaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa an sich, vaan siinä, miten se ilmenee ja tavassa, jolla sitä pyritään rakentamaan. Ideaalitilanteessa monikulttuurisuuteen avoimesti suhtautuva maahanmuuttopolitiikka on win-win-tilanne niin valtiolle kuin muuttajallekin: toisaalta, yhteisö saa uudesta verestä voimavaroja, työvoimaa, verotuloja ja rikasteita paikalliseen kulttuuriin - maahanmuuttajan kannalta edut ovat yleensä aika itsestäänselvät, etenkin jos maahanmuuttaja tulee kolmannesta maailmasta tai esimerkiksi entisen itäblokin alueelta.

Monikulttuuri ilmiönä pitää sisällään enemmän hyötyjä kuin haittoja ja suurin osa haitoista, joita nyt on jo esimerkiksi Ranskassa päästy seuraamaan, johtuvatenemmänin toteutustavasta kuin ilmiöstä itsestään. Valitettavasti Suomessa suunta on aika samankaltainen, sillä väestöä otetaan enemmän kuin kantosuhde kestää; jo valmiiksi maassa asuvat maahanmuuttajat eivät ole integroituneet eikä heillä ole työtä, ja silti määrä on vain kasvamaan päin. Ideaalitilanteessa maahanmuutolla ja monikulttuurilla voidaan taistella eläkepommin räjähtämistä vastaan - nykytilanne puolestaan vain pahentaa tilannetta huoltosuhteen rasittuessa, kun työllisyysprosentit näyttävät hädin tuskin viittäkymmentä, jos sitäkään, ja työttömyyskorvausten päälle tulevat muut integrointimaksut. Jos hommaa lähdettäisiin pykäämään kunnolla loppuun asti ja turha humanitäärinen elintasoturismi lakkautettaisiin välittömästi, pääsisi Suomikin oikeasti keräämään oikeasti hedelmää siitä monikulttuurin siemenestä ja kultamunasta jota se on hautonut ja jonka päälle se nyt on hiljalleen virtsaamassa ottamalla sombassia toisen jälkeen maahan.

Quote from: Leon on 15.12.2008, 11:24:15
Japanilaisten shinto-uskovaisten uskonto on animistinen ja polyteistinen, mukana myös koko lailla synkretistisyyttä.

Japani ei missään tapauksessa ole monikulttuurinen, vaan monokulttuurinen. Viimeksi kun olin siellä vähän isomassa kaupungissa, näin reilun viikon aikana noin 30 ulkomaalaista... Voi olla että missasin muutaman korealaisen, niitä kun on hankala erottaa japanilaisesta, ainakin näin länsimaalaisin silmin.

Kyllä. Japanihan on harvinaisen monokulttuurinen valtio. Sinne on hyvin vaikea päästä asumaan ja kansalaisten varautuneisuus ulkomaalaisia kohtaan on selvästi havaittavissa. Tokiossa on jopa ravintoloita joiden ovella lukee: "no foreingers".

Quote from: Vasarahammer on 19.02.2009, 09:39:24

Quote from: IDA on 06.01.2009, 19:46:45
Nykyään koris menee uhkaavasti suuntaan jossa puoli joukkuetta vaihdetaan kesken kauden ja kokonaan uusi joukkue ostetaan aina seuraavaksi kaudeksi, joten tuollaisia esikuvia ei oikein senkään kautta synny. Mikä on valitettavaa.

Kun 80-luvulla näki mustan miehen, mietti aina ensimmäiseksi, minkä koripallojoukkueen jenkkivahvistus on kyseessä.

Larry Pounds, Gerald Lee, Bernard Harris ja Leon Huff tulevat ainakin mieleen tuon ajan koripalloilijoista, jotka ovat jääneet Suomeen. Pounds valmensi viime kaudella KTP:tä ja Harris on Componentan valmentaja. Huffin poika on tainnut pelata maajoukkueessa kuten myös Gerald Leen poika.

Nyt unohdit Nokian ylpeyden Garcia Hopkinsin, joka on rikastuttanut Suomea jo ainakin 5 lapsen verran.(Joskin todettakoon, että nuo muksut ovat viimeistä, vielä syntymätöntä lukuunottamatta täysin suomalaistuneita.) Hopkins työskentelee Nokian Edenissä uimavalvojana ja aloitti ko. toimen uimataidottomana. Tuo saattaa kuulostaa pahalta ellei tunne kylpylän perin matalia altaita. Hopkins yritti lähteä aktiiviuransa jälkeen takaisin Yhdysvaltoihin, mutta omien sanojensa mukaan ei osannutkaan enää elää siellä, koska kaikki oli muuttunut. Voisi sanoa, että hopista tulikin suomalainen juntti.

En usko, että monellakaan on näistä herrasmiehistä kovinkaan pahaa sanottavaa. Hehän ovat omissa pikkukaupungeissaan hyvinkin pidettyjä. Työperäistä maahanmuuttoa sanon minä. :D

Monikulttuurisuuden positiiviset puolet voitaisiin varmaan aika pitkälti tiivistää niihin uusiin taitoihin ja osaamiseen (laajassa merkityksessä), jota tulijat mukanaan tuovat. Tästä nyt kuluneena esimerkkinä tuo eksoottinen ruoka. Tällöin monikulttuurisuudessa voidaan myös erottaa selkeästi rikastuttavampaa ja vähemmän rikastuttavaa monikulttuurisuutta. Esim. perinteisen Kiinalaisen lääketieteen osaaja voi tuoda paljon uutta ja arvokasta tietoa tänne, niin tuon osaamisensa tai vaikka ruokakulttuurinsa muodossa, koska kummallekin on täällä kysyntää. Taas vastaavasti Afrikkalaisen kamelinajajan edustama monikulttuurinen vaikutus voi olla täysin yhdentekevää, jos hänen osaamisensa on kamelinpaimennus ja Svahilinkielinen tarinankerronta, jolle kummallekkaan ei ole täällä käyttöä.

Sitten on toisaalta otettava myös huomioon mikä edellytys tulijalla on näitä taitoja täällä hyödyntää ja jakaa eteenpäin. Tulijan maan ruokakulttuuri ei rikastuta Suomea tippakaan jos tämä ei sitä jollain tavalla täällä jaa (perustamalla ravintolan, kirjoittamalla siitä kirjan tai vaikka vain kokkaamalla Suomalaisille naapurilleen). Ylipäätään jos ryhmä eristäytyy muusta yhteiskunnasta, jää heiltä aika tehokkaasti antamatta se mitä he voisivat antaa. Onko täällä paljonkin Somalialaisia Ravintoloita tai perinteisiä Irakilaisia teehuoneita?

Ennen kaikkea yhteistä kaikille positiivisille monikulttuurisuuden ilmentymille on se, että ne eivät tarvitse keinotekoista ylläpitämistä. Jos joku kulttuuriin liittyvä osaaminen on oikeasti hyödyllistä täällä ja sille on kysyntää, niin se pitää itse itseään yllä monin tavoin ja sulautuu osaksi Suomalaisen yhteiskuntaa. Arjen monikulttuurisuudeksi. Se ei vaadi erilaisuuden tunnistamista tai tiedostavuuskaavoja rahan pumppaamisesta nyt puhumattakaan. Toki kulttuurissa noin yleensä on paljon puolia, joiden vaaliminen vaatii yhteiskunnan tukea ja aktiivista osallistumista (esim. taidekasvatus, museot tai vaikka teatteritaide). Näiden säilyttäminen on arvokasta kulttuuriperintöä, mutta katsoisin, että jokaisen kansan on ensisijassa vaalittava omaa kulttuuriperintöään, eikä niin että Suomen pitää yrittää huolehtia kaikkien maailman kulttuurien säilyttämisestä. Siispä luonteva paikka pitää valtion rahoilla somalinkielisen kirjallisuuden messuja on jossain ihan muualla kuin Suomessa.

Täällä on miltei järjestelmällisesti (luonnollisesti totta kai) käsitelty monikulttuurisuuden positiivisia puolia niin päin, että on ruodittu vähemmistökulttuurin tuottamia hyötyjä valtakulttuurille. Haluan tuoda omassa kirjoituksessani myös käänteisen näkökulman: mitä hyötyä monikulttuurisuudesta on saapuvan vähemmistön kulttuuriin.

Suomeksi sanottuna rohkenen toivoa, että tyttöjen/naisten sukuelimiä silpovista kulttuureista saapuvat ryhmät saavat jonkinlaisia vaikutteita meidän silpomattomasta kulttuuristamme, vaikkakin ehkä alkuaan rangaistuksen pelossa mutta kuitenkin. Varmasti on tapauksia, että silpomista tapahtuu meikäläistenkin tyttöjen suhteen, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi siltä, että Suomessa syntyneet tytöt jätetään tältä osin rauhaan.

Pari sukupolvea kun näin on käynyt, tapa jää itsestään unholaan, koska itsestään tällainen barbaria ei tule edes mieleen. Ja kun tämä väki sitten sukkuloi alkuperäkotonsa ja asuinmaansa välillä, myöhemmin ehkä jopa palaa sinne, tajutaan sielläkin ehkä hitaasti, että vaihtoehtoja tälle äärimmäisen kivuliaalle, traumatisoivalle ja haitalliselle käytännölle on.

Tällaisia ajatuksia kirkasotsaisen pään aivoista tällä kertaa. 

Quote from: maitotyttö on 25.02.2009, 13:09:05
Haluan tuoda omassa kirjoituksessani myös käänteisen näkökulman: mitä hyötyä monikulttuurisuudesta on saapuvan vähemmistön kulttuuriin.

Hyvä kysymys. Eikös muuten kehitysapu ole mokuttamista?

Kehitysapu(eli monikulttuurivienti) joka viedään tietona ja koulutuksena onkin ainoita mielestäni hyväksyttävissä olevia keinoja vaikuttaa. Mutta meidän monikulttuuritädit tekevät juuri sitä vähemmistökulttuurille, mitä esim. muslimi/islam kulttuuri yrittää tehdä meille.Ne yrittävät muokata vähemmistön sopimaan enemmistöön.

Tiedon vienti pitäisikin tapahtua niin että kohde kulttuuri soveltaa sen omin tavoin omaan kulttuuriin ilman, että tädit menevät paikalla ja opettavat kädestä pitäen kuinka käytetään vessaa / kuinka tuhotaan paikallinen viljelyskulttuuri jne.

Vähän OT mutta menköön.

Herättelen tässä nyt vähän vanhaa keskustelua mutta eiköhän tuo käy nyt tämän kerran...

Quote from: M on 22.12.2008, 13:40:00
Eikös se ole toisinkin päin? Että muiden maiden ihmisten tulisi käydä täällä opissa. Minusta me emme ole maailman huonoin kansa, jolla olisi kovasti opittavaa muilta. Sanoisin, ja kirjoitankin, että muilla kansoilla olisi meiltä hyvinkin paljon oppimista.

No ehdottomasti se on näinkin, roomalassa rooman tavoin kaiken lisäksi.

Quote from: weekendsoldier on 22.12.2008, 13:23:24
No jos haluaa eksottisia ruokia, kuten esim. beduiinien häissään tarjoamaa munilla täytetyillä kanoilla täytetyllä lampaalla täytettyä kamelia, niin sen ohjeen ehkä saattais löytää netistä. Tarviiko sitä varten tuodä tänne se 200 000 - 2000 000 moniosaajaa? Sori, olen tänään tosi nuiva. :(

Oikeassa olet, minä nyt tässä koitin lähinnä hakemalla hakea näitä positiivisia puolia kun niitä kerran kyseltiin :)

Palmusunnuntaina tuli annos monikulttuuria, kun  länsisuomalaista trulliperinnettä yhdistyi itäsuomalaiseen virpomisperinteeseen ja asialla olivat naapuriin muuttaneen intialaispariskunnan lapset.

Quote from: Alkoholix on 24.02.2009, 12:47:37
Tokiossa on jopa ravintoloita joiden ovella lukee: "no foreingers".

Ja sitten kun niiltä kysyy paikallisella murteella, että "eiks pääse sisään?" niin vastaavat, että "toki, ei me sua tarkotettu vaan noita mustia jenkkisotilaita".

Hirveitä rasisteja ovat he.

Kebab on hyvää ja sitten tuota hmmm...

Forumin keskustelu keskittyy pitkälti monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ilmiöiden ongelmallisiin puoliin.  Ja niitähän riittää.  Maailmanhistoriasta löytyy kuitenkin positiivisiakin esimerkkejä, tässä yksi esimerkki sellaisesta:

http://www.loc.gov/rr/european/FinnsAmer/finchro.html

Kongressin Kirjaston teksti on muistutus yhdestä vaiheesta kansallishistoriaamme, ja samalla malliesimerkki oikeanlaisesta ja toivottavasta maahanmuutosta:  Tulokkaiden kontribuutio kohdemaan talous- ja kulttuurielämään on ollut huomattava, pitkäkestoinen ja ennen kaikkea positiivinen ja vallitsevaa yhteiskuntarakennetta rasittamaton.  Vaikka kansallista ominaiskulttuuria on vaalittu antaumuksella ja ylpeydellä jopa satojen vuosien ajan, se ei (tiettävästi) ole johtanut ristiriitoihin muiden yhteisöjen tai yhteiskunnan kanssa.  Poliittiseen elämään on menty mukaan positiivisella asenteella, yhteen hiileen puhaltaen ja uutta kotimaata kehittämään pyrkien. 

Mielenkiintoista, ja tavallaan mieltä ylentävääkin luettavaa.  Jokainen voi omalla tahollaan miettiä, mitkä ovatkaan olleet ne tekijät mitkä vaikuttivat suomalaisten siirtolaisten hyväksyntään ja menestymiseen uudella maalla, ja millä lailla ne tekijät ovat erilaisia nykyisin meneillään olevan maahanmuuton ilmiöistä ja luonteesta? 

Tokihan me kaikki tiedämme vastaukset tähän.  Ja jos me poloiset pimeyden vaeltajat sen tiedämme, niin kuinka on mahdollista että valistuneet päättäjämme eivät sitä korkeilta paikoiltaan näe?

Maahan pyrkivät toiseuden edustajat taas tekisivät viisaasti pyrkimällä emuloimaan historian hyviksi havaitsemia toimintamalleja.

"Onnellinen Eurooppa on elävä ja värikäs, se on Eurooppa, jossa on tilaa kaikille."

-Emma Kari vihreiden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja europarlamenttivaalien ehdokas

Eiköhän tuossa ole mokun ansioita ihan riittämiin: onnellisuus, eläväisyys, värikkyys ja rajoittamaton tila, josta riittää kaikille. 

Vähän harmittaa, että on olemassa myös realiteetteja, jotka sotkevat noin kauniit unelmat.

Eri ruokakulttuurit ovat ilman muuta rikaste.

Myös musiikilliset vaikutteet.

Ihmisten avoimuus ja sosiaalisuus, verrattuna suomalaiseen jurouteen.

Eri kulttuureista tulleet ihmiset noin yleisemmin toivottavast avaavat suomalaisten silmiä katsomaan maailmaa avarammin ja sitä kautta ehkä oppimaan muista kulttuureista niiden hyviä puolia.

Muista kulttuureista ja maista olevat ystävät tuovat lisää mahdollisuuksia rikkaaseen ja mielenkiintoiseen matkustamiseen, jos esimerkiksi on mahdollista hyödyntää ystväien tietoja ja kontakteja näistä maista.

Suomaistuneet ja integroituneet maahanmuuttajat voivat olla erittäin hyvä voimavara vientiteollisuudessamme oikein hyödynnettynä.

Edellä mainitut suomalaistuneet koripalloilijoijat ovat erittäin hyvä esimerkki tänne työn perässä tulleista, arvostetuista ja hyvin integroituneista maahanmuuttajista.

Kaikki edellämainitut kohdat vaativat onnistuakseen tänne hyvällä ja positiivisella asenteella tulevia rehellisiä, ammattitaitoisia ja työtä vieroksumattomia maahanmuuttjia. Tällaisia maahanmuuttajia vastaan minulla ei ole mitään.

Jos jättäisimme veronmaksajina subventoimatta nkyisenlaisia keinotekoisia kansainvaelluksia, mutta vastaavasti avaisimme byrokratiaamme nykysestä kun kyseessä ovat hyvällä asenteella liikkellä olevat työtä tekemään tulevat muuttajat, niin maamme kehittyisi positiivisesti multikulttuurilliseksi. Tällainen toiminta vähentäisi rasismia. Esimerkkejä näin toimivista maista ovat muun muassa Australia ja Kanada.

Nykyinen maahanmuuttopolitiikka sen sijaan lisää rasismia, koska suomalaiset perustellusti ärsyyntyvät, jos tulijat eivät kunnioita isäntiensä kulttuuria eivätkä ole aidosti työhalusia ja/tai kykyisiä. Voisin veikata, että tänne hyvällä asenteella työtä tekemään tulleet maahanmuuttajat kärsivät kaikkein eniten nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta. Sen lisäksi että Suomessa on yllättävän tiukka byrokratia estämään tällaista maahanmuuttoa, niin turvapaikanhakukeinottelijoiden massamuuton aiheuttama rasismi tulee haittamaan myös muiden rehellisten ja ahkerien maahanmuuttajien elämää yleisen asenneilmapiirin koventuessa maahanmuuttoa kohtaan.

Edellämainituista syistä RKP:n politiikka on rasisimia edistävää, kun taas Halla-ahon ajama politiikka rasismia vähentävää. Kunhan rasismivetoomus on allekirjoitettu, sillä voisi alkaa lätkiä Astridia ja kumppaneita otsaan.

Käsittääkseni suomalainen geeniperimä ei ole kuitenkaan vielä niin homogeenistä, että täytyisi turvautua eugeniikkaan. Maahanmuuttajat eivät sitä paitsi takaa mitään muuttumaa valtaväeston perimässä - täällä Briteissä esimerkiksi pakistanilaisten parissa serkusten avioliitot ovat yleisiä ja eri etniset ryhmät pyrkivät elämään erillään toisistaan - paitsi kouluteuimman väen parissa.

Monen kulttuurin yhteiselo onnistuu, jos kaikki noudattavat samaa lakia, ja hylkäävät ne tavat, jotka ovat ristiriidassa valtion lakien kanssa. Singapore lienee esimerkki maasta, jossa eri etniset ryhmät elävät rauhassa ja harva uskaltaa kokeilla, mitä rauhan rikkomisesta seuraisi.

Itse olen kiinnostunut vieraista kulttuureista ja niihin tutustuminen on opettanut minut arvostamaan enemmän omaakin kulttuuriani. Poikaystäväni kautta olen nähnyt, miten muut kokevat esimerkiksi suomalaisen talven ja miten eksoottiselta pohjoismaat saattavat vaikuttaa. Aasialaisessa kulttuurissa pidän ruuasta, populaarikulttuurista ja kohteliaista käytostavoista.

Huonoa monikulttuuria on se, että yksi ryhmä pyrkii niskan päälle tai se, että omalla kulttuurilla perustellaan huonoa käytostä. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa sirpaloitumiseen, jossa ei enää tunnusteta mitään yhteisiä arvoja ja meininki muuttuu sellaiseksi, että sitä voi kuvailla jo hobbesilaisittain "nasty, short and brutish"

Muuan yksittäistapaus: Joseph de Boulogne eli Chevalier de Saint-Georges (http://en.wikipedia.org/wiki/Chevalier_de_Saint-Georges) (1745-1799), tunnettiin myös lempinimellä "Musta Mozart". Ranskalaisen aatelismiehen ja neekeriorjattaren poika, josta sukeutui ritari, Euroopan taitavin miekkamies ja virtuoosimainen viulisti sekä säveltäjä, jota verrattiin itse Mozartiin.

(http://www.caribbean-sun.com/Editorial/images/Mozart_chevalier2.jpg)

Mitään noista ei nykyinen monikultturismi edusta. Sapeli kyllä heiluu siellä täällä, mutta vähemmän sivistyneissä merkeissä.

Eräistä tuontiuskonnoista suomalaiset saavat vaikutteita, että voisipa jopa sanoa että tälläinen rikastaminen on positiivista. Tarkoitan nyt kuitenkin buddhalaisuutta, en islamia :D. Jumalkäsitys, hyvä/paha vastakkain asettelu ym. muut vanhahtavat käsitykset ainakin itseäni kummastuttavat. Buddhalaisuudessa nämä asiat on korvattu selkeästi järkevimmillä selityksillä. Luterilaisissa arvoissa pitäisi kuitenkin pitää kiinni ja tämän takia en lähtisi kirkkoa hajottamaan. Kirkon tuottama vapaaehtoistyö on yksi helposti unohdettu mutta tärkeä palanen koko kirkon sisällä. Uusien kirkkojen rakentaminen on kuitenkin ***seestä. Enkä näe kyllä siinäkään mitään positiivista, että kirkko on muuttumassa kommunistiseksi instituutiossa jossa arvot otetaan suoraan trendeistä ja vasemmistopuolueiden käsikirjoista.

Hmm...  Suomalaiset tutustuvat monikulttuuriliturgian mukaisesti uusiin uskontoihin -> Yleensä tai pääsääntöisesti kokemukset ainakin tietystä uskonnosta ja sen soveltuvuudesta Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ovat epäilyttäviä -> Kristinusko menettää uskottavuuttaan vielä entistä enemmän huoraamalla Islamille -> Kansa alkaa huomaamaan, että kaikki uskonnot on perseestä!

Siinä se, monikultturismin positiivinen puoli!

Ihanaa, väistämätöntä, luonnollista!

Quote

Historia: Kuvia kadonneesta ajasta

3/9: Eurooppa sodan kynnyksellä. Vuonna 1910 Auguste Léon kävi valokuvausretkellä Skandinaviassa ja dokumentoi ihmisten elämää myös Italiassa ja Balkanilla, hieman ennen maailmansodan puhkeamista.

    * YLE TEEMA
    * Tiistai 9.6. klo 21.06
    * Kesto 00:51:02
    * Esitysaikaa 7 päivää jäljellä

http://areena.yle.fi/video/246254

Kaunis kuvaus jo nykyään kadonneesta Euroopasta. Balkania käsittelevä osio valottaa hyvin kuinka luonnollisesti syntynyt monikulttuuri voi kukoistaa ja toimia, mutta myös samalta suunnalta löytyy myös vastakkaisen kehityskulun seuraukset. Harmi ettei Skandinavian retken ohessa vierailtu myös Suomessa.

Helevata kun sitä ulkomaista super hiivaa ei saa enää mistään!
Ennen kilju kävi hetkessä nautinta valmiiksi,nyt pitää odotella päiväkaudet.
Ehkä rassissmin aalto pyyhkäisi hiivat tarvike liikkeistä.

Elä etelän mies huijo! Käy Tokmannilla. Lähi-sellaisessa on tarjolla useampaakin sorttia noita pikahiivoja, myös olut- ja viinipakkauksia on rutkasti. Lama tulee. kotinurkissa pulputtaa.

Quote from: Aym on 25.05.2009, 01:08:48
Käsittääkseni suomalainen geeniperimä ei ole kuitenkaan vielä niin homogeenistä, että täytyisi turvautua eugeniikkaan.

Ei niin, suomalaisten välinen geneettinen vaihtelu on kutakuinkin suurinta eurooppalaisten kansakuntien joukossa, tosin vaihtelu on alueellista.

Apropo, toi geneettinen rikastaminen on muuten kohtuu puhtaaksi viljelty rasistinen argumentti. Olisi, vaikka oletus geneettisen vaihtelun vähyydestä pitäisi paikkansa. Siihen turvautujan kannattaisi varmaan olla aika hiljaa muiden rasismista.

On se nyt hienoo, kun kesällä kulkee kaikenmaailman toritepahtumissa, missä tummaihoiset soittelevat etnistä musiikkia, myyvät erikoisia hedelmiä ja kauppaavat uniikkeja mausteita. Ilman heitä markkinoissamme olisi vain muutama hullu suomalainen silakkakauppias myymässä kylmiä kalojaan.

Kesällä pääsee käymään kaikenmaailman markkinatapahtumissa, missä kauppiaat myyvät erikoisia perinneherkkujamme ja kauppaavat luonnonantimia, sekä tarjolla on laadukasta kotimaista iskelmämusiikkia. Ilman heitä markkinoillamme olisi vain muutama kotimainen ja ulkomaalainen rihkamakauppias myymässä kitschiä.

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:28:27
Kesällä pääsee käymään kaikenmaailman markkinatapahtumissa, missä kauppiaat myyvät erikoisia perinneherkkujamme ja kauppaavat luonnonantimia, sekä tarjolla on laadukasta kotimaista iskelmämusiikkia. Ilman heitä markkinoillamme olisi vain muutama kotimainen ja ulkomaalainen rihkamakauppias myymässä kitschiä.

Erikoisia perinneherkkujamme? Minä ainakin valitsen eksoottiset herkut kalakukon ja kaljavellin sijaan. Iskelmämusaa taas kuulee radiosta 24/7.

Quote from: Jesse Ikälumi on 11.06.2009, 19:32:15

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:28:27
Kesällä pääsee käymään kaikenmaailman markkinatapahtumissa, missä kauppiaat myyvät erikoisia perinneherkkujamme ja kauppaavat luonnonantimia, sekä tarjolla on laadukasta kotimaista iskelmämusiikkia. Ilman heitä markkinoillamme olisi vain muutama kotimainen ja ulkomaalainen rihkamakauppias myymässä kitschiä.

Erikoisia perinneherkkujamme? Minä ainakin valitsen eksoottiset herkut kalakukon ja kaljavellin sijaan. Iskelmämusaa taas kuulee radiosta 24/7.

Vakka kantensa valitsee.

Monikulttuurisuuden paras puoli on ehdottomasti ruoka, enkä välttämättä tarkoita etnisiä pizzerioita. Enkä tarkoita halveksuvani suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria vaan erilainen ruoka toimii sopivasti lisänä. Noin kokonaisuutena monikulttuurisuus ja maahanmuutto aalto lyhyessä ajassa johtaa lähes väistämättä ongelmiin kuten historia ja vaikkapa muiden Euroopan maiden kokemus meille kertoo ja sen vuoksi en voi kannattaa monikulttuurisuutta minään oletusarvona.

voissa paistettua neulamuikkua ja kalakukkoa :P

Quote from: Kowalski on 11.06.2009, 19:44:28
Monikulttuurisuuden paras puoli on ehdottomasti ruoka, enkä välttämättä tarkoita etnisiä pizzerioita. Enkä tarkoita halveksuvani suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria vaan erilainen ruoka toimii sopivasti lisänä. Noin kokonaisuutena monikulttuurisuus ja maahanmuutto aalto lyhyessä ajassa johtuu lähes väistämättä ongelmiin kuten historia ja vaikkapa muiden Euroopan maiden kokemus meille kertoo ja sen vuoksi en voi kannattaa monikulttuurisuutta minään oletusarvona.

Samaa voi sanoa naisista, ei suomalainen aina ole paras vaihtoehto. Hallittua ja kontrolloitua maahanmuuttoa ja valikoivaa monikulttuurisuutta.

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:35:52

Quote from: Jesse Ikälumi on 11.06.2009, 19:32:15

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:28:27
Kesällä pääsee käymään kaikenmaailman markkinatapahtumissa, missä kauppiaat myyvät erikoisia perinneherkkujamme ja kauppaavat luonnonantimia, sekä tarjolla on laadukasta kotimaista iskelmämusiikkia. Ilman heitä markkinoillamme olisi vain muutama kotimainen ja ulkomaalainen rihkamakauppias myymässä kitschiä.

Erikoisia perinneherkkujamme? Minä ainakin valitsen eksoottiset herkut kalakukon ja kaljavellin sijaan. Iskelmämusaa taas kuulee radiosta 24/7.

Vakka kantensa valitsee.

Entäs sitten kun sinä lusikoit sitä mämmiäsi ja minä tulen siihen viereen herkuttelemaan kebab-pitsallani? Taitaisipa nopeasti nuivuus muuttua mokuiluksi!

Niin, jos saisi päättää maahanmuutosta niin ehkä Suomeen tulisi sitten vain vaaleampihipiäisempiä (pääosin eurooppalaistaustaisia) naisia Keski-ja Väli-Amerikasta.

Quote from: Kowalski on 11.06.2009, 19:44:28
Monikulttuurisuuden paras puoli on ehdottomasti ruoka, enkä välttämättä tarkoita etnisiä pizzerioita. Enkä tarkoita halveksuvani suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria vaan erilainen ruoka toimii sopivasti lisänä. Noin kokonaisuutena monikulttuurisuus ja maahanmuutto aalto lyhyessä ajassa johtaa lähes väistämättä ongelmiin kuten historia ja vaikkapa muiden Euroopan maiden kokemus meille kertoo ja sen vuoksi en voi kannattaa monikulttuurisuutta minään oletusarvona.

Ruoka ei ole mitään monikulttuurisuutta. Tuskin täällä kovin moni on sushibaareja tai kiinalaisia ravintoloita vastustamassakaan. Tässä tapauksessahan voitaisiin myös puhua monikulttuurisuudesta, jos ostaisin lähikaupasta kilon banaaneja ja brazil-kahvia.

Elintarvikkeet tulevat Suomeen ilman siirtolaisuutta, mutta esimerkiksi erilaisten ravintoloiden synty edellyttää ainakin jonkinasteista siirtolaisuutta.

Quote from: Jesse Ikälumi on 11.06.2009, 19:54:45

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:35:52

Quote from: Jesse Ikälumi on 11.06.2009, 19:32:15

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:28:27
Kesällä pääsee käymään kaikenmaailman markkinatapahtumissa, missä kauppiaat myyvät erikoisia perinneherkkujamme ja kauppaavat luonnonantimia, sekä tarjolla on laadukasta kotimaista iskelmämusiikkia. Ilman heitä markkinoillamme olisi vain muutama kotimainen ja ulkomaalainen rihkamakauppias myymässä kitschiä.

Erikoisia perinneherkkujamme? Minä ainakin valitsen eksoottiset herkut kalakukon ja kaljavellin sijaan. Iskelmämusaa taas kuulee radiosta 24/7.

Vakka kantensa valitsee.

Entäs sitten kun sinä lusikoit sitä mämmiäsi ja minä tulen siihen viereen herkuttelemaan kebab-pitsallani? Taitaisipa nopeasti nuivuus muuttua mokuiluksi!

Mutta mämmihän on eurooppalainen perinne.  ;)

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1679485

Quote from: Jesse Ikälumi on 11.06.2009, 19:54:45

Quote from: requiem on 11.06.2009, 19:35:52

Vakka kantensa valitsee.

Entäs sitten kun sinä lusikoit sitä mämmiäsi ja minä tulen siihen viereen herkuttelemaan kebab-pitsallani? Taitaisipa nopeasti nuivuus muuttua mokuiluksi!

Elä ny, mämmihän on hyvää. Eikä sitä nyt ole tapana syödä kuin pääsiäisenä. Kyllä sitä nykypäivänä tulee joka päivä syötyä enemmän tai vähemmän kansainvälisesti. Välistä on ihan mukavaa vaihtelua syödä jotain vähän simppelimpääkin, menee muuten vähän saman syömiseksi. Mutta kyllähän noita ulkomaisia ruokia tarjoavia on hyvin tänne tullut muutenkin, esim. Tampereella Salud, Abu Fuad ja Napoli.

Quote from: Kowalski on 11.06.2009, 20:02:22
Elintarvikkeet tulevat Suomeen ilman siirtolaisuutta, mutta esimerkiksi erilaisten ravintoloiden synty edellyttää ainakin jonkinasteista siirtolaisuutta.

En ole samaa mieltä. Minäkin voisin halutessani avata kebabpizzerian tai nepalilaisen ravintolan, ei kai sitä kukaan kiellä?

Totta. Ehkä onkin enemmän kyse siitä vaatiiko sikäläinen ruoka valmistajaksi syntyperäisen kulttuurin edustajan vai voiko vaikkapa suomalainenkin yhtä "uskottavasti" laittaa sitä ruokaa. Oli miten oli, on Suomessa ainakin ulkomaalaisten määrän noustua syntynyt enemmän erilaisia etnisiä ravintoloita.

Quote from: stubing on 11.06.2009, 20:01:16

Quote from: Kowalski on 11.06.2009, 19:44:28
Monikulttuurisuuden paras puoli on ehdottomasti ruoka, enkä välttämättä tarkoita etnisiä pizzerioita. Enkä tarkoita halveksuvani suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria vaan erilainen ruoka toimii sopivasti lisänä. Noin kokonaisuutena monikulttuurisuus ja maahanmuutto aalto lyhyessä ajassa johtaa lähes väistämättä ongelmiin kuten historia ja vaikkapa muiden Euroopan maiden kokemus meille kertoo ja sen vuoksi en voi kannattaa monikulttuurisuutta minään oletusarvona.

Ruoka ei ole mitään monikulttuurisuutta. Tuskin täällä kovin moni on sushibaareja tai kiinalaisia ravintoloita vastustamassakaan. Tässä tapauksessahan voitaisiin myös puhua monikulttuurisuudesta, jos ostaisin lähikaupasta kilon banaaneja ja brazil-kahvia.

Ja tietyllä tapaa perinteiset lähiöissä toimivat kebab-pizzeriat ovat hyvä esimerkki näennäisesti kansainvälisestä ruokakulttuurista. Maasta riippuen niiden kaltaiset ravintolat ovat perustarjonnaltaan hyvin samanlaisia, mutta ovat kuitenkin mukautuneet paikalliseen makuun paremmin sopiviksi. Ja kaiken kebabin (http://en.wikipedia.org/wiki/Kebab) niputtaminen sen suomalaisen variantin alle on kunnon yleistämistä.

Quote from: requiem on 11.06.2009, 20:13:10
Ja tietyllä tapaa perinteiset lähiöissä toimivat kebab-pizzeriat ovat hyvä esimerkki näennäisesti kansainvälisestä ruokakulttuurista. Maasta riippuen niiden kaltaiset ravintolat ovat perustarjonnaltaan hyvin samanlaisia, mutta ovat kuitenkin mukautuneet paikalliseen makuun paremmin sopiviksi. Ja kaiken kebabin (http://en.wikipedia.org/wiki/Kebab) niputtaminen sen suomalaisen variantin alle on kunnon yleistämistä.

Aivan. Muutenkin jos itse haluan välttämättä syödä pizzaa, niin menen oikeaan italialaiseen pizzeriaan tai sitten teen itse. Pakastekebabeista en ala mitään maksamaan. Pizzakebab-paikat olenkin pistänyt jo aikaa sitten boikottiin, niistä usein saadun huonon palvelun ja ala-arvoisen ruoan takia.

E: Jos joku sattuu tietämään Helsingistä yhtään kebab-paikkaa, jossa kebab tehdään itse, eikä tule pakkasvarastosta, niin kertokoon ihmeessä. Tähän lisäykseksi vielä mahdollisille tietämättömille, että kyllä ne siellä ravintolassa pyörivät kebabtangotkin ovat usein pakaste-einestä.

Quote from: stubing on 11.06.2009, 20:23:51

Quote from: requiem on 11.06.2009, 20:13:10
Ja tietyllä tapaa perinteiset lähiöissä toimivat kebab-pizzeriat ovat hyvä esimerkki näennäisesti kansainvälisestä ruokakulttuurista. Maasta riippuen niiden kaltaiset ravintolat ovat perustarjonnaltaan hyvin samanlaisia, mutta ovat kuitenkin mukautuneet paikalliseen makuun paremmin sopiviksi. Ja kaiken kebabin (http://en.wikipedia.org/wiki/Kebab) niputtaminen sen suomalaisen variantin alle on kunnon yleistämistä.

Aivan. Muutenkin jos itse haluan välttämättä syödä pizzaa, niin menen oikeaan italialaiseen pizzeriaan tai sitten teen itse. Pakastekebabeista en ala mitään maksamaan. Pizzakebab-paikat olenkin pistänyt jo aikaa sitten boikottiin, niistä usein saadun huonon palvelun ja ala-arvoisen ruoan takia.

Pakko kyllä kehua Pirkan mozzarella kiviuunipizzaa. Pakaste, maksaa muistaakseni 2,55 (alle kolme joka tapauksessa) euroa ja valmistettu Italiassa. Hinta-laatu suhteen ja maun osalta lyömätön pizza arkikäyttöön  :P

Monikulttuurista hekumoivat käyttävät usein ruokaa konkreettisena esimerkkinä siitä kuinka hienoa ja hyödyllistä aito monikulttuuri on. He eivät tietenkään voisi olla enempää väärässä. Lisäksi he eivät keksi ikinä mitään muuta konkreettista, kaikki muu on sitä teoreettista "potentiaalinen voimavara (ehkä tulevaisuudessa)" ja "ehto kansainvälistymiselle" hevonkukkua.

Niin ja ne ihanat kosher makkarat....

Monikulttuurisuus on syytä jättää koskemaan yhteiskunnallista ideologiaa.

Kannattaa lukea: http://hommaforum.org/index.php/topic,8420.msg133216.html#new

Quote from: Zngr on 11.06.2009, 20:43:19
Monikulttuurista hekumoivat käyttävät usein ruokaa konkreettisena esimerkkinä siitä kuinka hienoa ja hyödyllistä aito monikulttuuri on. He eivät tietenkään voisi olla enempää väärässä. Lisäksi he eivät keksi ikinä mitään muuta konkreettista, kaikki muu on sitä teoreettista "potentiaalinen voimavara (ehkä tulevaisuudessa)" ja "ehto kansainvälistymiselle" hevonkukkua.

No esimerkiksi kaupungit saataisiin siedettävämmän ja suvaitsevamman näköisiksi jos saataisiin pari moskeijaa minareetteineen koristukseksi. Nyt on siis jo kaksi konkreettista esimerkkiä, vieläkö tarvitset lisää vai riittääkö tämä vakuuttamaan sinut monikulttuurin rikkaudesta?

Minulla ei ainakaan ylentäisi mieltä kuunnella muslimien joikaamista aamuin illoin minareeteistään. Äänihaitta enemmänkin kuin rikkautta.

Quote from: Jesse Ikälumi on 12.06.2009, 16:25:42

Quote from: Zngr on 11.06.2009, 20:43:19
Monikulttuurista hekumoivat käyttävät usein ruokaa konkreettisena esimerkkinä siitä kuinka hienoa ja hyödyllistä aito monikulttuuri on. He eivät tietenkään voisi olla enempää väärässä. Lisäksi he eivät keksi ikinä mitään muuta konkreettista, kaikki muu on sitä teoreettista "potentiaalinen voimavara (ehkä tulevaisuudessa)" ja "ehto kansainvälistymiselle" hevonkukkua.

No esimerkiksi kaupungit saataisiin siedettävämmän ja suvaitsevamman näköisiksi jos saataisiin pari moskeijaa minareetteineen koristukseksi. Nyt on siis jo kaksi konkreettista esimerkkiä, vieläkö tarvitset lisää vai riittääkö tämä vakuuttamaan sinut monikulttuurin rikkaudesta?

Vastaavana monikulttuurisuuden väriläiskänä voisi ajatella esimerkiksi palavia ristejä eri puolilla kaupunkia. Samalla ne muistuttaisivat meitä konkreettisesti loistavalla tavallaan suvaitsemattomuudenkin suvaitsemisesta. No, toisaalta tästä muistuttamaan riittävät kyllä ne minareetitkin.

-
-
-

Quote from: Scorpio
Vastaavana monikulttuurisuuden väriläiskänä voisi ajatella esimerkiksi palavia ristejä eri puolilla kaupunkia.

Puhumattakaan palavista paaveista.
(http://farm1.static.flickr.com/122/290519264_894a2c2f55.jpg?v=0)

Itse ainakin pidän mieluiten kulttuurit erillään toisistaan ja nauttisin niistä niissä maissa mihin se kulttuuri kuuluu.En mitenkään pidä sitä houkuttelevana asiana,että matkustaisin esim. Helsinkiin tutustumaan vaikka muslimien elämään. Tekisin sen mieluimmin jossain islamilaisessa maassa.

On kai monikulttuurissakin jotain hyviä puolia(Tutustuminen erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin),mutta samalla tulee huonoja puolia(erilaiset tavat).isäni esitti muutama vuosi sitten monikulttuurin jotenkin näin:
"Sinulla on iso tehosekoitin ja lempiruokiasi ja juomiasi(esim. pastaa+ketsuppi tms.,coca-cola,toffeejäätelö jne.)Kaikki edellä mainitut laitetaan samaan tehosekoittimeen ja sekoitetaan jonkin näköiseksi ja makuiseksi töhnäksi.Söisitkö?
Etkö? Noin,sitä on monikulttuuri."

Monikulttuuri teoriassahan toimisi varmaankin hyvin ja tulos voisi olla sen mukainen.JOS osattaisiin valita kulttuurit jotka sopisivat keskenään parhaiten.
Siitä olisikin jo ehkä helpointa löytää  hyviä puolia! ;)

Mulle tulee tasan tarkkaan yksi asia mieleen eli kebab. Se on hyvää ja halpaa. Pikaruoista se on vielä terveellisimmästä päästä. Ja kun rupee oikeen miettimään, niin pitää sanoa että länsimaistuneet mamunaiset kyllä pukeutuu sexikkäämmin kuin suomalainen keskiverto nainen :roll:

Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Quote from: Ammadeus on 17.07.2009, 09:43:57
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.

 Ainahan kolikolla on kaksi puolta, joten täytyyhän monikulttuurisuudessakin olla hyviäkin puolia (joista osa on tässäkin ketjussa mainittu), mutta... vaakaan täytyy laittaa molemmat punnukset ja katsoa mihin suuntaan vaaka kallistuu. Vahvasti näyttää siltä, ihan kansainvälisen kokemuksen valossa, että vaakakuppi kallistuu negatiivisen puolelle ja vahvasti.

Jos nyt kylitä ja toreilta lähtisi kyselemään niin voisin melkein arvata ja dollarin sen puolesta laittaa että keskiverto nuoriso, ikäluokassa 12 - 26 väittävät että kebab ja pitsa on parasta mitä maahanmuutto on tuonut.
Ja mitä osaavat maahanmuutosta kriittisesti sanoa? ...tuskinpa juurikaan mitään painokelpoista...

Quote from: Mika Mäntylä on 17.07.2009, 10:33:52

Quote from: Ammadeus on 17.07.2009, 09:43:57
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.

Kusipäisyydestä?Jaa a,tälläkin hetkellä vaikka mennään taantumaa/lamaa niin noin 100
työpaikkaa on auki pirkanmaan seudulla siivousalalla.
Joku tässä nyt mättää.
Itsekin paskaduuni yrittäjänä olen kyllä huomannut sen että töitä kysellään enemmän kuin vielä loppuvuodesta mutta asenne on vieläkin se että"voooisin tulle töihin jos pläp pläp lää" vaatimusten litaniaa saa kuulla kyllästymiseen asti.
Ymmärrän hyvin yrittäjää joa palkkaa vaikka kiinalaisia töihin jotka hoitaa duunit ja .
Mutta uskon että tod näk tulossa oleva massatyöttömyys hoitaa paikallisenkin työvoiman asenteet taas kohdalleen.

Quote from: Leopold on 14.12.2008, 19:56:55
Minun mielestäni on mukava tutustua henkilökohtaisesti ulkomaalaisiin ihmisiin. Pari läheistä ystävääni ovat kotoisin eräästä Suomelle erittäin vieraasta kulttuurista (molemmat sattumalta samasta, vaikka sieltä ei niin hirveästi maahanmuuttajia Suomessa olekaan). Heihin ja heidän perheisiinsä tutustuminen on ollut erittäin positiivinen kokemus ja ehdottomasti laajentanut omaa maailmankuvaani. He myös muistuttavat minua jatkuvasti siitä kuinka hienoa ja yritteliästä väkeä maahanmuuttajien joukosta löytyy, ja siitä, kuinka suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua erittäin hyvin ja silti säilyttää erittäin omaleimainen kulttuuri ja omaleimaiset tavat.

Olen lähes täysin samalla linjalla. Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös pienen vähemmistön edustajia, joiden perheisiin olen tutustunut. Heidän elämässään tärkeää on perhe ja työnteko (lue yritteliäisyys).

Käsittääkseni he ovat kansainvälisestikin tunnettu vähemmistö yritteliäisyydestään ja kyvystään integroitua vallitsevaan yhteiskuntaan.

Mukavia ja lämpimiä ihmisiä.

Nimenomaan tällaiset yksilölliset kokemukset ovat monikulttuurin positiivisinta antia.

Quote from: Ammadeus on 17.07.2009, 18:36:43

Quote from: Mika Mäntylä on 17.07.2009, 10:33:52

Quote from: Ammadeus on 17.07.2009, 09:43:57
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.

Kusipäisyydestä?Jaa a,tälläkin hetkellä vaikka mennään taantumaa/lamaa niin noin 100
työpaikkaa on auki pirkanmaan seudulla siivousalalla.
Joku tässä nyt mättää.
Itsekin paskaduuni yrittäjänä olen kyllä huomannut sen että töitä kysellään enemmän kuin vielä loppuvuodesta mutta asenne on vieläkin se että"voooisin tulle töihin jos pläp pläp lää" vaatimusten litaniaa saa kuulla kyllästymiseen asti.
Ymmärrän hyvin yrittäjää joa palkkaa vaikka kiinalaisia töihin jotka hoitaa duunit ja .
Mutta uskon että tod näk tulossa oleva massatyöttömyys hoitaa paikallisenkin työvoiman asenteet taas kohdalleen.

Itse soittelin systemaattisesti kesäkuussa siivousfirmoja läpi ja sain lomatuurauksen hoitooni. Pari viikkoa sitten soitettiin yhdestä alan firmasta ja tarjottiin viikon sairaslomasijaisuutta, numeroni olivat saaneet firmasta johon olin soittanut kesäkuussa. SOL:ilta soittelivat myös toukokuussa tekemäni hakemuksen perusteella. Kaupunki on Turku, täynnä opiskelijoita, turvapaikanhakijoita ja niitä surullisenkuuluisia ihmisiä-joita-tarvitaan-vaihtamaan-vaippamme. Jossain tosiaan mättää.

Tässä ketjussa on usein mainittu tuo ruoka yhtenä monikulttuurisuuden hyvistä puolista. Näyttää siltä että varsinkin kebabista on tullut suorastaan kansallinen linkki Suomen ja Turkin välille. Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Quote from: juuso_s on 31.08.2009, 16:19:43
Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Itse asiassa tilastojen valossa turkkilaiset tekevät suhteessa huomattavasti vähemmän rikoksia kuin somalit.

Aion muuten sanoa ruoasta sen verran, että en näe ruokaa millään tavalla monikulttuurisena asiana. Perustan tämän näkemyksen sille, että kulttuurit eivät ole muuttumattomia ja ikuisia asioita, vaan ne ovat pikemminkin jatkuvassa muutoksessa. Kulttuurit ottavat vaikutteita, kehittyvät, unohtavat tapoja ja niin edelleen, mutta ne voivat siitä huolimatta olla vain yksi "sateenvarjokäsite". Se, että suomalaiset oppivat tekemään uutta ruokaa, on sitä, että yksi kulttuuri ottaa toisesta kulttuurista positiivisia puolia osaksi itseään. Monikulttuurisuus viittaa siihen, että on kaksi tai useampi eri kulttuuri, eikä yhtä, monipuolista ja kehittyvää kulttuuria.

Quote from: VHM on 29.07.2009, 14:47:30Olen lähes täysin samalla linjalla. Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös pienen vähemmistön edustajia, joiden perheisiin olen tutustunut. Heidän elämässään tärkeää on perhe ja työnteko (lue yritteliäisyys)....Mukavia ja lämpimiä ihmisiä.
...
Nimenomaan tällaiset yksilölliset kokemukset ovat monikulttuurin positiivisinta antia.

Joo. Minusta vaikkapa somalit ovat tosi mukavia ystävinä. Yksi parhaista ystävistäni on irakilainen. Olen ymmärtänyt paljon asioita mm. uskonnosta, ja henkisyydestä keskusteluissa muslimien kanssa.

Venäläisistä pidän paljon, ja tuntuu etten tulisi ilman venäläisyyttä enää edes toimeen. Aina kun suomalaisuus alkaa pännimään, niin kun on vähän aikaa venäläisseurassa, ja kokee ne tunteet, ja ystävyyden, niin tuntuu että taas jaksaa. Jaksaa uskoa maailmaan ja ihmiseen. Venäläiset osaa olla sillä tavalla kohteliaita, mikä on balsamia sielulle...

Jos olisi ollut pelkästään suomalaisuuden varassa.. niin enpä tiedä... Kovin köyhäksi olisi elämä jäänyt, ainakin henkisessä-, ja tunnemielessä. Olisiko se edes mahdollista? Ihminen on tarkoitettu olemaan universaali olento. Mutta ei se tarkoita että ihannoisin, tai hyväksyisin kritiikittä vieraat kulttuurit. Suomalaisuus antaa kyllä jonkinlaisen pohjan.

Quote from: J. Puranen on 31.08.2009, 17:32:10
Venäläisistä pidän paljon, ja tuntuu etten tulisi ilman venäläisyyttä enää edes toimeen. Aina kun suomalaisuus alkaa pännimään, niin kun on vähän aikaa venäläisseurassa, ja kokee ne tunteet, ja ystävyyden, niin tuntuu että taas jaksaa. Jaksaa uskoa maailmaan ja ihmiseen. Venäläiset osaa olla sillä tavalla kohteliaita, mikä on balsamia sielulle...

Onko suomalaisuus tosiaan niin kauhea kulttuurillinen riippakivi että siitä täytyy päästä venäläisseuraan vapautumaan? Ja että suomalaisuutta ei kestä ilman venäläisiä? Jotenkin tästä avautumisesta tulee mieleen 70-luku ja tietty porukka joka istuu vallassa juuri nyt...

QuoteJos olisi ollut pelkästään suomalaisuuden varassa.. niin enpä tiedä... Kovin köyhäksi olisi elämä jäänyt, ainakin henkisessä-, ja tunnemielessä.

Joo juu jetsulleen, voi kauhiaa, näin on... Suomalaisethan ovat tunnetusti henkisesti köyhiä ja tunnevammaisia. Onneksi on veli venäläinen ja ihquja islamiystäviä jotka elävät korkeammalla tasolla että saa vertais-seuraa...

Ja muutenkin fyysisesti Suomalaiset ovat lihavia persjalkoja ja rumia verrattuna ylen sankioihin prihoihin ja niin siroihin arabeihin...

Quote from: Jiri Keronen on 31.08.2009, 17:21:08

Quote from: juuso_s on 31.08.2009, 16:19:43
Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Itse asiassa tilastojen valossa turkkilaiset tekevät suhteessa huomattavasti vähemmän rikoksia kuin somalit.

Ei pidä paikkaansa tilastokeskuksen mukaan. Tuossa on vertailutaulukko kansalaisuuksittain http://nozick.blogspot.com/2009/06/ulkomaalaisten-rikollisuus-vuonna-2008.html.

Omaisuusrikoksia on turkkilaisilla vähemmän, mutta seksuaalirikoksia vastaavasti enemmän. Kaikkien rikosten summa on aika lailla tasoilla. Voit tarkistaa tiedot tilastokeskuksen taulukosta "Rikokset ja niiden selvittäminen vuodesta 1980".

Vastauksesi vain vahvistaa teesiäni siitä, että turkkilaisten maine on paljon parempi kuin somaleiden, vaikka keskimäärin rikollisuus on samalla tasolla.  :)

Quote from: Kulttuurinköyhdyttäjä on 14.12.2008, 20:35:34
Itsellä on ainakin yksi asia mielessä, johon mielelläni hakisin apua ulkomailta, mieluiten Ruotsista tai USAsta, koska sen he parhaiten osaavat. Se asia on markkinointi ja ulkomaankauppa (tais tulla kaksi asiaa, mutta kulkevat käsi kädessä).

Itse asun ulkomalla (Norjassa) ja usein yritän tukea kotimaatani ostamalla tuotteita Suomesta. Lähinnä teollisuus-tuotteita, eli puhutaan paljon suuremmista summista kuin loppukäyttäjille suunnatuista päivittäistavarakaupoista. Karkeasi voi kuitenkin sanoa, että 80% kyselyistä päättyy siihen, että eivät toimita Suomen ulkopuolelle. Vastaavaa vastatusta en ole ikinä saanut Ruotsista tai Tanskasta.

Tähän tietenkin auttaisi näin aluksi laittaa edes yksi kurssi insinööreille ulkomaankaupasta ammattikorkeakouluun.

lol let them know

Postaanpa tähän ketjuun jutun tämän päivän Ilkasta:

QuoteCharles miehen mallina


n 2,5-vuotias Roni kiehnää Charlesin ympärillä huomiota hakien: milloin poika pomppii pallolla, milloin keinuu hurjannäköisesti keinuhevosella.

Ronin äiti Terhi Heittola kertoo Ronin odottaneen kiihkeästi Charlesia, onhan vierailu molemmin puolin aina odotettu juttu.

Terhi tutustui nigerialaiseen Charlesiin viime keväänä, kun ulkomaalaisille opiskelijoille haettiin Seinäjoella suomalaisia ystäväperheitä. Terhi Heittola hakeutui ystäväperheeksi poikansa Ronin takia. Pojilla on myös poikien jutut, sillä jalkapallokentällä meno on miehisen kovaa.

- Pulkkamäki oli molemmille elämys. Samoin makkaranpaisto laavulla, Charles nauraa.

Virroilta kotoisin oleva Terhi Heittola opiskelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi kuten 28-vuotias Charles Okoriekin.

Unelma-ammattiin

Terhi opiskelee sairaanhoitajaksi toista vuotta, Charles vasta ensimmäistä. Charles Okorie vaihtoi liiketalouden opintonsa vuoden opiskelun jälkeen englanninkielisen sairaanhoitajakoulutukseen, mikä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä ensimmäistä kertaa.

Koulutukseen oli kova tungos, sillä yhtä paikka haki seitsemästä yhdeksään opiskelijaa. Hakijoista valittiin 25 opiskelijaa, joista 22 pääsi heti aloittamaan opintonsa.

- Sairaanhoitajan ammatti on aina ollut unelmani, Charles kertoo.

Hänen mukaansa parasta Seinäjoella opiskelussa on opiskelijan kannalta erinomainen koulutusjärjestelmä. Englannin kielellä sairaanhoitajiksi opiskelevat ovat varsin kansainvälistä joukkoa, sillä vain seitsemän heistä on suomalaista, loput eri maista. Kaikkiaan kansallisuuksia on 12 maasta.

- Miessairaanhoitajat ovat Nigeriassa vielä harvinaisia, Charles kertoo. Valmistuttuaan neljän vuoden kuluttua Charles aikoo työskennellä ensin jonkin aikaa Suomessa kokemusta hankkiakseen ennen paluutaan kotimaahansa.

- Olen paljon velkaa suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, ja haluan maksaa velkani täällä työtä tekemällä, hän sanoo.

Työtä Charles tekee myös nyt itsensä Seinäjoella elättääkseen. Hän siivoaa kuutena päivänä viikossa iltaisin Lehtisen kauppakeskuksessa. Ja on työhönsä tyytyväinen.

- Tykkään siivota, sillä siinä näkee kättensä jäljet. Siisti ympäristö on myös hygienian kannalta tärkeää niin kaupassa kuin sairaalassa, hän toteaa. Charles myös itse viihtyy siistissä ympäristössä, sillä hänen äitinsä pitää kotona paikat tip top kunnossa.

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=453031&Title=Charles+miehen+mallina

Charles on nähdäkseni esimerkki maahanmuuttajasta, jollaisia toivoisin näkeväni lisää. Mikäli hän päättää joskus muuttaa pois Suomesta, toivoisin hänen todellakin palaavan Nigeriaan, eikä siirtyvän leveämmän leivän ääreen esim. Lontooseen. Parasta kehitysapua olisi, että Nigeria hyötyisi suomalaisten kustantamasta koulutuksesta sen sijaan, että englantilaiset korjaisivat hyödyn.

Ja sitten esimerkki porukasta, jota en toivoisi näkeväni Suomessa:

QuoteNaista pahoinpideltiin Vaasassa


Perjantai-iltana noin klo 22.30 sattui yksityisasunnossa Vaasan Ristinummella pahoinpitely, jossa 1976 syntynyt mies oli pahoinpidellyt 1980 syntynyttä vaimoaan.

Ulkomaalaistaustaiselle pariskunnalle oli syntynyt riitaa, jonka aikana mies oli lyönyt naista pari kertaa ylävartalon alueelle. Nainen oli myös pudonnut sängystä lattialle.

Hän valitti kovia kipuja olkapäässä ja leuassa, ja ambulanssi toimitti hänet sairaalaan hoidettavaksi.

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=453854&Title=Naista+pahoinpideltiin+Vaasassa

Vaikka kuinka puhutaan, että pitäisi välttää etnisten lähiöitten syntyä, niin mitä Vaasan kaupunginisät tekevät? Dumppaavat ulkomaalaistaustaista porukkaa Ristinummelle, vaikka kaupunginosalla on jo entuudestaan (ansaitusti!) maine sosio-ekonomisen pohjasakan loppusijoituspaikkana. Tämä, jos mikä, on omiaan ruokkimaan huono-osaisuuden kierrettä kansalaisuuteen ja etniseen taustaan katsomatta.

Pitkästä aikaa monikulttuurisuuden positiivinen puoli.
Tuli syötyä aivan loisto ruuat Maruseki nimisessä japanilaisessa ravintolassa.
Suosittelen.

Tulee luettua ruotsalaisia lehtiä ja foorumeita. Ruotsin kieli heräilee horroksesta:D

Tack för alla berikare i Rosengård, Rinkeby, Göteborg... Salaam aleikum!

Keskustelua lueskellessa tuli mieleen, että monikulttuurisuuden käsitteen omaksuminen maahanmuuttopolitiikan perusteeksi on ollut kohtalokas virhe. Politiikan epäonnistumiset ovat eri asia, mutta pelkkä käsite näyttää johtavan keskustelua aivan totaalisen väärälle uralle.

Minäkään en aiemmin tuntenut olevani mokuttaja. Olenpahan vain kaikin tavoin yrittänyt vastustaa ksenofobiaa ja varsinaista rasismia. Huomasin vasta täällä Hommalla, että minä joudun väkisin mokuttajien puolelle. Ilmeisesti on pakko ottaa tuo käsite haltuun ja määritellä sitä uudella tavalla.

Samahan pätee myös "nuivuuteen". Nuiva tarkoitti ennen ikävää, tylyä ja epäystävällistä ihmistä. Nyt te nuivat yritätte kääntää käsitteen sitä itseään vastaan, määritellä sen uudestaan jollain tavalla positiiviseksi asiaksi.

Minäkin olen "nuiva" kaikenlaista monikulttuurisuusliturgiaa kohtaan. Monikulttuurisuus on toiminut savuverhona uuden alaluokan syntymiselle. Se on palvellut ja palvelee edelleen niitä piirejä, jotka haluavat käyttää hyväkseen ihmisiä, joiden on pakko tehdä mitä tahansa töitä millä tahansa ehdoilla. Samalla poljetaan alas Suomessa voimassa olleita työehtoja. Siitä kärsivät kaikki.

Toisaalta essentialistinen kulttuurikäsitys tekee kulttuurit koskemattomiksi kokonaisuuksiksi. Kulttuureja pitää siinä kontekstissa suojella, jotta ne eivät vain muuttuisi. Tämä on haitallista maahanmuuttajille. Se antaa myös meille suomalaisille kuvan siitä, että Suomi on saavuttanut jonkinlaisen kulttuurisen huippukohdan, jonka jälkeen "vieraat kulttuuriset vaikutteet" vain huonontavat sitä.

Varsinaiseen integrointiin on ollut aina liian vähän resursseja. Kielikoulutus on ollut täysin puutteellista. Ihmisiä vain tuodaan tänne, integroidaan vähän aluksi jossain maahanmuuttajain peruskurssillla, ja sen jälkeen heitetään oman onnensa nojaan. Monet putoavat lopullisesti sosiaaliturvan varaan, eivätkä ehkä koskaan tule sieltä nousemaan ylös. Muutenkin köyhät asuinalueet slummiutuvat entisestään ja asenteet kovenevat entisestään, kun käytettävissä olevista resursseista tapellaan entistä kovemmin. Siellä slummissa muhivat yhteiskunnan vastaiset asenteet puolin ja toisin, ja kehittyy alaluokkainen kulttuuri, joka tullee periytymään seuraavillekin sukupolville.

Suomalaista yhteiskuntaa voidaan yrittää kehittää edelleen rationaaliselta perustalta. Varoisin kuitenkin sitä, että köyhät ja heikot alkavat syytellä toisiaan. Heikkoina taloudellisina aikoina syntipukiksi joutuvat ne kaikkein huonoimmassa asemassa olevat.

Pitäisi kysyä, mitä se "monikulttuurisuus" oikein tarkoittaa?
Onhan itsestään selvä, että kultturien välinen vuorovaikutus ja myös niiden sekoittuminen ovat ennenkaikkea hyviä asioita. Ajatellaampa tämän päivän suomalaista kultturia: kuinka moni piirre siinä muka on nimennomaan suomalaista alkuperää?
Eurooppa ja Yhsysvallat ovat olleet niin menestykkäitä, kuin ovat olleet pitkälti nimenomaan monikulttuurisuuden ansiosta. Jazz ja rock ovat monikulttuurisuuden tuloksia. kuka meistä ei pidä monikultturisesta musiikista? ja kun vielä myös länsimainen klassinen musiikki peri lähtökohtansa Espanjan maureilta! Mitään "puhdasta" alkuperäistä kulttuuria ei ole olemassakaan, vaan koko idea on ideologinen konstruktio, jossa meemit omitaan oman kansan omaisuudeksi, vaikka niiden alkuperä on siellä ja täällä (saunakaan ei välttämättä ole suomalainen keksintö ja mämmi ei ole varmasti).
Eri asia sitten on tämä "monikulttuurisuuden ideologia", "mukuttaminen".
Mitsä siinä on kysymys? MItkä ovat sen lähtökohdat ja premissit? MIssä sen ideaalit?
Suosittelisin hommalaisia muistamaan, että kun he arvostelevat "monikulttuurisuutta", mukuttajat katsovat tällaisen arvostelun aina kohdistuvan siihen, mikä monikulttuurisuudessa on hyvää... siksi vastustan kielenkäyttöä, jossa monikulttuurisuus nähdään yksinkertaisesti joko hyvänä tai pahana.

Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.

Quote from: tapaepäkorrekti on 06.02.2010, 19:23:48
Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.

Ja kuten Thors sanoi, meillä on tanhuissakin vaikutteita puolalaisista hovitansseista. Tämä ajalta kauan ennen internettiä. Ilman laajaa muuttoliikettä Puolasta.

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Voi hyvänen aika näiden geenien kanssa... Tarkoittaako tämä nyt sitten, että maahanmuutossa pitää painottaa niitä ryhmiä, jotka eivät ole harrastaneet serkusavioliittoja laajassa määrin ja jotka antavat mielellään naistensa mennä naimisiin kantaväestön edustajien kanssa?

Quote from: Miniluv on 06.02.2010, 19:34:41

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Monikulttuuri A = luonnollinen kulttuurien välinen vuorovaikutus
Juuri näin, nämä käsitteet pitäisi määritellä hieman tarkemmin, kun tuossa yllä puhuttiin pikemminkin vaikutteiden ottamisesta eri kulttuureiden välillä. Kulunut väittämähän kuuluu: "Suomi ei ole koskaan ollutkaan monokulttuurinen". Ei ehkä olekaan, mutta silloin kyseessä on silti ollut jossain määrin (enemmän tai vähemmän) luonnollinen monikulttuuristuminen ilman nykyaikaisia sanahelinöitä "voimavarat", "rikastuminen" yms.

Monikulttuuri B = keinotekoinen monikulttuurisuus
Nykyaikainen partalasten ja geelitukkaisten pizzanpaistajien rahtaaminen kuihtuviin maalaiskuntiin on räikeä esimerkki ns. keinotekoisesta monikulttuurista. Tämä jälkimmäinen on myös se monikulttuuri, mistä pitkässä juoksussa voidaan ajatella olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Kuitenkin myös nämä mahdolliset hyödyt ja haitat ovat suhteellisia tarkastelijan perspektiivistä riippuen - vastaanottokeskuksen jälkeen kortistossa tai Kelassa rahaa nostava viidakon Yrjö voi raivostuttaa yksittäistä veronmaksajaa, mutta olla samalla taivaanlahja Tapolan puutteessa elävälle ylipainoiselle yksinhuoltajalle.

Summa summarum: raivostuttavaa, tarkoituksellista termien sekoittamista, aivan niin kuin maahanmuutto-sanan vesittäminen sanojen pakolainen, turvapaikanhakija ja vierastyöläinen vaihtelevalla käytöllä miten milloinkin, yhteydestä riippuen.

Quote from: sikakyösti on 11.06.2009, 19:47:43
voissa paistettua neulamuikkua ja kalakukkoa :P

Ja paistettua kuhaa ynnä kylmäsavustettua taimenta.
Lisukkeiksi kotimaisia vihanneksia. :P

Quote from: Miniluv on 06.02.2010, 19:34:41

Quote from: tapaepäkorrekti on 06.02.2010, 19:23:48
Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.

Ja kuten Thors sanoi, meillä on tanhuissakin vaikutteita puolalaisista hovitansseista. Tämä ajalta kauan ennen internettiä. Ilman laajaa muuttoliikettä Puolasta.

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Ymmärrän hyvin kantasi, mutta katson nimenomaan, että se on virheellinen. Oikeastaan juuri tästä haluaisinkin keskustella.
Kysymys on siitä, miten erotetaan toisistaan
a) hyvä monikulttuurisuus eli kulttuurinen vuorovaikutus
ja
b) huono kulttuurinen vuorovaikutus eli monikulttuurisuus

Väitän kuitenkin nimenomaan, että erottelu ei toimi ja se on viime kädessä mahdoton. Kantani on, että kyse on yhdestä ja samasta asiasta, sen eri puolista ja pidän oikeastaan jopa elintärkeänä tällaista suhtautumistapaa sitä päämäärää ajatellen, että saataisiin aikaiseksi järkevä monikulttuurisuuspolitiikka (jonka eräs osa maahanmuuttopolitiikka on; maahanmuutto on vain yksi osa monikulttuurisuutta, mutta välttämätön sellainen).

Toisin sanoen, emme voi yksinkertaisesti valita vain hyviä puolia monikulttuurisuudesta, vaan jos haluamme hyvät puolet, joudumme sietämään jossain määrin myös huonoja. Tässä ongelmaksi muodostuu sellaisen politiikan muodostaminen, joka maksimoisi hyvät puolet ja minimoisi huonot.

Otan esimerkin: amerikan mustat. Toisaalta afrikkalainen vaikutus ennen kaikkea musiikin kautta on kiistatottomasti rikastuttava koko globaaliin maailmankulttuuriin. Toisaalta kiistatta mustat tuottavat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka toki pitkälti johtuvat rasismista ja hiostorian painolastista, mutta eivät missään niomessä palaudu tähän. Voidaan siis kysyä, kumpi painaa vaakakupissa enemmän? Tällaiset kysymykset eivät ole helppoja.

Monikulttuurisuutta ovat siis aivan yhtä lailla länsimainen tiede, jazz tai saamelaisten neljäntuulen lakki (alunperin venäläinen ajomiehen lakki, jonka saamelaiset omivat itselleen, koska toimivat usein Venäjän vallan alaisuudessa tässä tehtävässä), toisaalta kosovon kansanmurha, Göteborgin ghetot ja holocaust...
Minusta tämä on ehdottomasti tervein ja asiallisen dialogin syntymisen kannalta paras tapa ymmärtää käsite.

Vastustan myös eräiden nationalistien tapaa puolustaa monokulttuurisuutta kulttiiriseen rikkauteen vedoten. Toki itsekin pidän kulttuurista monimuotoisuutta arvokkaana, mutta jos vaikka kultturissa A tehdään hyvää ruokaa ja kulttuurissa B surkeaa ja musiikin suhteen vallitsee päinvastainen tilanne, niin minusta on nimenomaan rikastuttavaa, jos kulttuurit jäljittelevät toisiaan siinä, missä toinen on parempi. Tämä taas johtaa kulttuurien samanlaistumiseen, mutta se ei tarkoita tässä köyhtymistä, vaan rikastumista. Ja maahanmuutto on välttämätön osa tällaiste vaihtoa: eri alojen asiantuntijoiden pitää saada liikkua mahdollisimman vapaasti paikasta toiseen.

Ongelma mukuttamisessa on siinä, että nämä näkevät vain tämän puolen kolikosta ja oikeuttavat sen varjolla kielteisiä asioita. Kyllä somaleidenkin tänne roudaamisella on jokin rikastuttava vaikutus sitä kautta, että pakkohan siinä porukassa on olla myös paljon lahjakastakin porukkaa ja jokainen kulttuuri on aina jossain toista parempi, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö jokin kultturi voisi kokonaisuutena olla toista sivistyneempi, korkeatasoisempi, jne (olen tässä avoimen "sovinistinen" esim mitä tulee länsimaisen ja islamilaisen kultturin vastakohtaan, mikä ei tarkoita, ettenkö voisi myöntää, että jossain asioissa meilläkin voisi olla opittavaa). Mutta kun tämä on se ainoa puoli kolikkoa, jota saa esitellä, käy puhe kokonaisvaikutuksista mahdottomaksi.

Quote
Voi hyvänen aika näiden geenien kanssa... Tarkoittaako tämä nyt sitten, että maahanmuutossa pitää painottaa niitä ryhmiä, jotka eivät ole harrastaneet serkusavioliittoja laajassa määrin ja jotka antavat mielellään naistensa mennä naimisiin kantaväestön edustajien kanssa?

Totesin vain yhden maahanmuuton positiivisen puolen. Kiistätkö geenien vaihdon hyödyllisyyden? Itsekin muuten  olen melkoinen sekoitus itä- ja länsisuomalaista sekä myös ulkomaisperäistä geenistöä, ja rohkenen pitää itseäni varsin onnistuneena blandiksena ;D
Johtopäätökset käytännön toimien suhteen on sinun olkinukkesi...

Btw, geenitutkijat ovat osoittaneet, että vaikka suhteita lähisukulaisiin vältetään, on tulos jopa huonompi, jos geenistö vain kiertää liian pienen populaation sisällä. Tämä lienee todellakin ollut suomessa aito ongelma, ja luultavasti juuri tästä syystä serkusavioliittoja ei ole täällä niin harrastettu. Sen sijaan kultturit, joissa se on jopa suotavaa (lähi-idän paimentolaiskulttuurit), eivät ole olleet maantieteellisesti eristyneitä, joten populaatiot ovat saaneeet riittävästi uutta materiaalia, eikä serkusavioliitoilla ole ollut haitallisia vaikutuksia. Tämä on toki minun teoriani, mutta geenitutkimus tukee sitä.
Siinä olen (oletettavasti) kanssasi samaa mieltä, että vähemmistökultturinen geneettinen eristäytyminen johtaa melkoisella varmuudelle ongelmiin, ainakin, jos kulttuurien syntyvyydet eivät ole tasapainossa (ja muslimien suhteen tämä ehto täyttyy).
Mutta edelleen, geenien vaihto on hyvä asia, voitko kiistää tämän?
Tai että se on osa "monikulttuurisuutta"?

Quote from: KphS on 06.02.2010, 20:03:03

Quote from: Miniluv on 06.02.2010, 19:34:41

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Monikulttuuri A = luonnollinen kulttuurien välinen vuorovaikutus
Juuri näin, nämä käsitteet pitäisi määritellä hieman tarkemmin, kun tuossa yllä puhuttiin pikemminkin vaikutteiden ottamisesta eri kulttuureiden välillä. Kulunut väittämähän kuuluu: "Suomi ei ole koskaan ollutkaan monokulttuurinen". Ei ehkä olekaan, mutta silloin kyseessä on silti ollut jossain määrin (enemmän tai vähemmän) luonnollinen monikulttuuristuminen ilman nykyaikaisia sanahelinöitä "voimavarat", "rikastuminen" yms.

Monikulttuuri B = keinotekoinen monikulttuurisuus
Nykyaikainen partalasten ja geelitukkaisten pizzanpaistajien rahtaaminen kuihtuviin maalaiskuntiin on räikeä esimerkki ns. keinotekoisesta monikulttuurista. Tämä jälkimmäinen on myös se monikulttuuri, mistä pitkässä juoksussa voidaan ajatella olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Kuitenkin myös nämä mahdolliset hyödyt ja haitat ovat suhteellisia tarkastelijan perspektiivistä riippuen - vastaanottokeskuksen jälkeen kortistossa tai Kelassa rahaa nostava viidakon Yrjö voi raivostuttaa yksittäistä veronmaksajaa, mutta olla samalla taivaanlahja Tapolan puutteessa elävälle ylipainoiselle yksinhuoltajalle.

Summa summarum: raivostuttavaa, tarkoituksellista termien sekoittamista, aivan niin kuin maahanmuutto-sanan vesittäminen sanojen pakolainen, turvapaikanhakija ja vierastyöläinen vaihtelevalla käytöllä miten milloinkin, yhteydestä riippuen.

Minusta, viitaten ylläolevaan viestiin, monikulttuurisuuden pitäisikin tarkoittaa aina näitä molempia. Kun puhutaan monikulttuurisuuden lisäämisetä pitäisi sitten arvioida politiikan käytännön seurauksia: kummat puolet ovat dominoivampia, negatiiviset vai positiiviset.
Ongelma on juuri siinä, että sana, joka viitta johonkin kaksinaiseen palautetaan retoriikassa yksiselitteisesti joko hyvään tai huonoon.

Quote from: Daemonic on 14.12.2008, 21:20:19

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Taitavat lähes poikkeuksetta työllistää virallisesti vain sillä hetkellä starttirahaa nauttivan henkilön, muut ovat työttömiä kavereita hankkimassa verotonta taskurahaa työmarkkinatuen päälle.

Ulkomaalaisten pitämissä pitseroissa tosiaan kierretään veroja lähes säännönmukaisesti. Siksi pitsat ovatkin niissä monesti keskivertoa halvempia. Ja siksi suomalaiset käyvät niissä niin innokkaasti syömässä ja vievät hymyillen rahansa veronkiertäjille.  ;D

Sanat "monikulttuuri" ja "rasismi" tarkoittavat jo niin laajasti kaikkea, että ovat muuttuneet sisällöttömiksi. Lapsi ulkomaalaisen kanssa joillekin on jo monikulttuuri, musiikissa eri ainesten sekoittuminen on sitä ja vierasperäinen ravintola, taloudellinen yrittäminen uudessa maassa, jne.

Minä en voi käsitellä kuin sanaa itseään ja johtopäätös on paikka, jossa elää  monta eri kulttuuria omaehtoisesti. Jos on olemassa kulttuurikirjon yli menevä tarkoitus, esim. Suomen taloudellisen toimeliaisuuden ja sitä kautta maan elinkelpoisuuden säilyttäminen, silloin eri kulttuurien on löydettävä toisiaan yhdistävät tekijät. Minusta vaikkapa työskentely jossain työpaikassa samalla tehokkuudella ja samoin työajoin työntekijän kulttuurista huolimatta ei enää ole puhdasta monikulttuuria. Tai vaikkapa jalkapallojoukkueen jäsenet joutuvat pelaamaan kaikki samoilla säännöillä tai joukkueesta erotetaan.

Jos maassa asuu sulkeutuneita ryhmiä omillaan ilman todellista vuorovaikutusta ryhmien välillä (omat työnantajat ja armeijat), silloin minusta siellä on monikultturi. Tässä tapauksessa ei minusta voi enää puhua maasta tai jopa valtiosta, vaan jostain alueesta. Tuossa naapurissa on vanhan imperiumin jäljiltä suht' pitkälle menevä monikulttuuri ja monella kansalla - sori - kulttuurilla on autonominen oma alue. Suomella aikoinaan taisi olla nykyisiä laajempi autonomia.

Minusta sana monikulttuuri kuulostaa epäilyttävältä ja tietyssä mielessä jopa vaaralliselta. Siihen sisältyy merkitys, että kulttuurien on nimenomaan pysyttävä erossa toisistaan. Näen sen myös siten, että jos maassa on paljon erilliskulttuureja, silloin maa on vaivaton hallita. Kun Suomeen vedetään paljon uusia kansoja omiksi tiiviiksi ryhmikseen, maan alkuperäisen väen merkitys vähenee. Sarkastisesti voi ajatella, että vanhaan eliittivähemmistöön kuuluva maahanmuuttoministeri tai hänen taustavoimat voivat tieten tahtoen vetää tänne mieluiten paljon ryhmiä, joiden kulttuuri poikkeaa mahdollisimman paljon maan ja etenkin sen enemmistön kulttuurista, jotta tämän merkitys maassa vähenisi.

Monikulttuuri on ymmärtääkseni matkittu briteiltä, joiden on ollut pakko keksiä joku termi kaunistellakseen omia ongelmiaan, joita hallitsematon kansojen siirto maahan on aiheuttanut. "Multi-culture, multi-cultural".

Sana on snobistinen. Firmassamme työskentelee ulkomaalaisia, muttei kukaan puhu monikulttuurista. Työkulttuurimme on suurin piirtein yksi ja sama, l. monokulttuuri. Afrikkalaisten kanssa voi jutella työn lisäksi vaikka futiksesta,  perheestä, ruoasta, viinasta ja ihan kaikesta arkisesta. Kulttuurirelativisteille (ihmisten toisistaan erottajille) sellainen voi olla tietysti kauhistus.

Quote from: Henri_K on 15.12.2008, 10:28:13

Quote from: valkoinen vaasa on 14.12.2008, 20:50:05
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Tämä taitaa olla aika yleinen ihmetyksen aihe. Itsekkin olen monesti miettinyt että kuinka ihmeessä ravintola, jossa silloin tällöin istuu muutama ihminen voi työllistää niin paljon väkeä. Tiskin takana on viisi-kuusi ihmistä, pari on takahuoneessa (sieltä kantautuvan ölinän perusteella) ja kourallinen talon väkeä on tupakilla porttikongissa.

Kun itse olen kasvanut yrittäjäperheessä, olen elänyt aina siinä "harhakuvassa", että työntekijän palkkaaminen on melko kallista. Muistan jostain tällaisen muistisäännön, että työntekijälle maksettu tuntipalkka kertaa 1,5-2 on siitä aiheutuvat kulut. Elikkä jos pitseriassa työskentelee 8 henkilöä omistajan lisäksi. Käytetään heihin vaikka kerrointa 1,5 ja valitaan tuntipalkaksi 8€. Kustannuksia tulisi siis 96€/h. No pitsa maksaa 5e/kpl joten niitä pitäisi myydä 19,2kpl (20kpl) tunnissa että pelkät työntekijäkulut saisi katettua.

Loistavaa tekstiä. Samaa olen ihmetellyt itsekkin. Sitten ne ylimääräiset hiihtäjät niissä pitzerioissa?? Jos he eivät ole siellä töissä, niin miksi he hengaavat tiskin väärällä puolella?? Eikös tämä ole jo hygienia ongelma??

Parasta monikulttuurissa:

Arvostan Suomea ja kulttuuriamme enemmän nyt, kun olen lukuisten mamuasiakkaiden silmin sitä tarkastellut sekä nähnyt myös heidän kulttuuriensa helmet ja paskan. Lisäksi maahanmuuttopolitiikan tutkimisen kautta löysin ensimmäisen kerran itsestäni kiinnostusta politiikkaan yleisellä tasolla. Olen myös kasvanut kriittisemmäksi nuoreksi naiseksi, siinä missä ennen en edes tiennyt että rivien välissäkin lukee jotain. Eli voisi sanoa, että kulttuurillinen vuorovaikutus on muuttanut ajatteluani paljonkin.

Minulla on myös on erimaalaisista mamuyhteisöistä koostuva turvaverkosto, aina joku valmiina puollustamaan, jos "suomalaista siskoa" joku uhkaa. Hyötyä on siis siitäkin, että monet ulkomaalaisryhmät eivät siedä toisia ulkomaalaisia ollenkaan (esim. kurdit vs. turkkilaiset) ;D

Lisäksi olen löytänyt paljon hyvää uutta musiikkia!
Esim:
http://www.youtube.com/watch?v=khDkCLZgsb8 (Turkkilaista)
http://www.youtube.com/watch?v=9xqlLCTWdrI (Iranilaista)

Taitaa olla ruokakulttuurin monipuolistuminen yksi hyvä puoli.

Myös se, että voi harjoitella vieraita kieliä. Olen puhunut ranskaa kohtaamieni afrikkalaisten kanssa ja italiaa Balkanin ihmisten kanssa. Ikävä kyllä jotkut heistä ovat myöhemmin pilanneet mielikuvani heistä näyttämällä todella vähäistä kunnioitusta naisia kohtaan.

Italiassa paljon (natiivien keskellä, ei turistina) oleskelleena olen nauttinut täysin rinnoin italialaisesta kulttuurista. Minulle on jäänyt hienot muistot siitä, miten alussa kaikki siellä vaikutti kummalliselta, mutta minut otettiin perheessä todella hyvin vastaan, vaikka olinkin erilainen kuin he. Pikkuhiljaa aloin ymmärtää paremmin ja paremmin, mistä kaikessa on kyse. Siinä kulttuurissa on paljon hyviä puolia, jotka olen sisäistänyt ja pitänyt, ja ilmaisen sitä jokapäiväisessä elämässäni edelleenkin. Se on henkireikä, esim. yliopistolla kaveripiirini koostui aika paljolti italialaistuneista suomalaisista tai italialaisista ja tunsin aina, että "tähän joukkoon minä kuulun". Suomalaisuutta unohtamatta tietenkään (Katson olevani italosuomalainen ja puhun niin tamperelaista kuin milanoakin). Olen kaikille halukkaille italialaisille tuonut suomalaisuutta tutummaksi ja oikeastaan aina meillä on vallinnut kulttuuriemme välinen kunnioitus.

Mutta toisaalta, Italiasta minulle ovat tuttuja vain pohjoiset ei-niin-katoliset ja progressiiviset ympäristöt, joten en voi sanoa puhuvani nyt kirkko-suurperhe-kulttuurista.

Quote from: doemaar on 13.04.2010, 00:35:15
Mutta toisaalta, Italiasta minulle ovat tuttuja vain pohjoiset ei-niin-katoliset ja progressiiviset ympäristöt, joten en voi sanoa puhuvani nyt kirkko-suurperhe-kulttuurista.

Minä olen asunut lapsena Italiassa ja omaksunut sieltä monia asioita, mm. katolilaisuuden ja pastariippuvuuden. Se, miten tärkeä perhe on italialaisille, on suurenmoista! Olen tainnut omaksua senkin, ihan suurperhetasolla.

En tosin lapsena olisi halunnut asua Italiassa, ainakaan muistikuvani mukaan. Kaipasin Suomeen. Aikuisena huomaan kuitenkin sen lähtemättömän vaikutuksen, mitä Italian vuoteni tekivät identiteetilleni. Luulen, että suurin osa arvoistani on enemmän italialaisia kuin  suomalaisia.

Haluaisin tuoda kasvavaan maahanmuutto keskusteluun mukaan positiivisiakin keskustelun aiheita ja näkökulmia. Koska vuoropuhelu tuppaa aina yltymään maahanmuuton negatiivisten seuraamusten ollessa julkisuudessa ja koska lehtien esille tuomat positiiviset puolet ovat ainakin joltain osin positiivista syrjintää hyväksyviä tai esille tuovia, toivottavaa tietysti olisi, että saisimme aikaan hilpeää ja kenties rohkaisevaa ja uutta luovaa, kenties innovatiivista, keskustelua ja kannanottoja uuteen suomalaiseen monikulttuurisuuteen liittyen. Näillä kannanotoilla ei tietenkään haluta painostaa tai provosoida ketään tai mitään ryhmittymää, vaan esille pitäisi tuoda totutun suomalaisen rehellisesti asioita, joilla saataisiin synkkenevään monikulttuuriseen arkeen uusia mieltä kohottavia puolia.

Aloitan itse keskustelun rohkaisemalla kaikkia suomalaisia ja kaikkia Suomessa asuvia naisia pukeutumaan kesällä entistä iloisemmin ja mieltä kohottavammin esim. (nyt vahingossa mainostan) gina trikoon ihanan kesäisiin tunikoihin tai muihin vastaaviin kesäisiin kukkamekkoihin. Rohkaisen ja kannustan naisia ja tyttöjä esittelemään kesäisiä hymyileviä persooniaan. Älkäämme synkentäkö mieltämme puskaraiskauksilla ja autosieppauksilla. Kannustan samalla suomalaista miestä kantamaan nyt vastuunsa naistensa hyvinvoinnista omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Pidetään toinen toisistamme huolta niin sanotusti.

Eikös joo vaan ja lisää ihania pylläriehdotuksia..  ;) :roll:

No täällähän olikin jo keskustelua aiheesta. Pahoittelen huomaamattomuuttani.

Quote from: Elisa on 13.04.2010, 01:52:53

Quote from: doemaar on 13.04.2010, 00:35:15
Mutta toisaalta, Italiasta minulle ovat tuttuja vain pohjoiset ei-niin-katoliset ja progressiiviset ympäristöt, joten en voi sanoa puhuvani nyt kirkko-suurperhe-kulttuurista.

Minä olen asunut lapsena Italiassa ja omaksunut sieltä monia asioita, mm. katolilaisuuden ja pastariippuvuuden. Se, miten tärkeä perhe on italialaisille, on suurenmoista! Olen tainnut omaksua senkin, ihan suurperhetasolla.

Mahtaakos siellä enää suurperheitä olla? Suomalaisten syntyvyys on suurempaa kuin italialaisten. Asuminen on niin kallista, että vanhempien luona luuhataan siihen asti, kunnes mennään naimisiin.

Suomalaisten syntyvyys

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/fi.html

Italialaisten syntyvyys

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/it.html

Quote from: Punaniska on 27.05.2010, 21:04:31

Quote from: Elisa on 13.04.2010, 01:52:53

Quote from: doemaar on 13.04.2010, 00:35:15
Mutta toisaalta, Italiasta minulle ovat tuttuja vain pohjoiset ei-niin-katoliset ja progressiiviset ympäristöt, joten en voi sanoa puhuvani nyt kirkko-suurperhe-kulttuurista.

Minä olen asunut lapsena Italiassa ja omaksunut sieltä monia asioita, mm. katolilaisuuden ja pastariippuvuuden. Se, miten tärkeä perhe on italialaisille, on suurenmoista! Olen tainnut omaksua senkin, ihan suurperhetasolla.

Mahtaakos siellä enää suurperheitä olla? Suomalaisten syntyvyys on suurempaa kuin italialaisten. Asuminen on niin kallista, että vanhempien luona luuhataan siihen asti, kunnes mennään naimisiin.

Tarkoitan suurperheellä sitä, että siihen kuuluvat myös isovanhemmat, tädit, sedät ja serkut. Siis laajennettua perhettä. Vanhempien luona luuhataan ehkä myös siksi, että se on kivaa. Minä ainakin luuhaisin ja ottaisin vanhempani asumaan luokseni mielelläni myöhemmin.

Minä koen jotenkin hankalaksi sen että koetetaan keksiä hyviä puolia "monikulttuurista". Kysehän on nimittäin abstraktiosta kun sellaista ei ole olemassakaan kuin "monikulttuurinen yhteiskunta". Aivan kuten ei koskaan onnistunut olemaan "sosialistista yhteiskuntaakaan". Ja jos aidosti monikulttuurinen yhteiskunta kyetäänkin luomaan, niin sen hyvyys tai huonous riippuu tasan tarkkaan sen osakulttuureista. Emme siis voi yleistää sen hyviä tai huonoja puolia; Englantilaisten, hollantilaisten saksalaisten ja pohjoismaalaisten yhteisö toimii varsin hyvin, hutujen ja tutsien taas ei kovin hyvin.

Sen sijaan on aivan helppoa keskustella yksittäisten kulttuurien positiivisista ja negatiivisista puolista. Se, että joku kehuu italialaista kulttuuria ei ole monikulttuurin ylistystä vaan se on italialaisen kulttuurin kehumista, ei mitään muuta.

Ja itsekin tykkään Italiasta; Historia, ruoka, ilmasto, moottoripyörät jne. Upea maa. Mutta niiden futis on p*skaa!
;D

Juuri tuossa joku aika sitten aloin lueskelemaan huvikseni erästä antropologiaa käsittelevää kirjaa. Kirjaa lukiessani herää mieleen hämmästys sen suhteen, että kun käsitteet kulttuuri, sosiaaliset tavat ja yhteiskunta on niin vahvasti sidoksissa toisiinsa ihmisyhteisöissä, niin miten ihmeessä on muka mahdollista muodostaa toimiva yhteiskunta, jonka sisällä on jyrkästi toisistaan poikkeavia tapakulttuureja? Olen käsittänyt niin että sellaisia ei vain ole sosiaali- ja kulttuuriantropologisten tutkimusten mukaan olemassakaan, ja kaikki yhteiskunnat joita ihminen muodostaa, ovat käytännössä monokulttuurisia. Se on käytännön sanelema pakko: Ei mikään yhteiskunta voi toimia, elleivät pelisäännöt ole yhteiset.

Olen aika lailla hämmästynyt siitä, että antropologisesta tiedeyhteisöstä ei ole kuulunut älähdyksiä kun julkisuudessa puhutaan "monikulttuurista". Vai ollaanko siellä hypersensitiivisiä rasismi- ja natsikorttien suhteen? Käsittääkseni antropologit ovat kyllä osansa saaneet niistä vuosikymmenten saatossa.

En muista, että tästä aiheesta on käyty keskustelua, joten avaan uuden topicin. Yhdistettäköön tai poistettakoon jos vastaava ketju jo löytyy.

Maahanmuuttoa perustellaan usein sillä, että se rikastuttaa kohdemaan kulttuuria ja on hyödyllistä myös kantaväestölle. Itse en insinöörinä paljoa historiasta tiedä, joten minua kiinostaa miten lähi- tai kaukaisemmassa menneisyydessä on maahanmuuton kohdemaan alkuperäisväestön hyvinvoinnille ja kulttuurille käynyt.

Amerikan alkuperäisväestö olisi luultavasti onnellisempi ilman maahanmuuttajia, samoin lienee laita Australian aboriginaaleillakin. Eikä kai juutalaisten massiivinen pesiytyminen uuteen valtioonsa Israeliin ole sujunut ihan kivuttomasti. Muitakin esimerkkejä varmasti on, luultavasti myös maahanmuuttoa puoltavia. Kysymys siis kiteytettynä: Missä ja milloin on tapahtunut massiivista maahanmuuttoa ja onko se ollut vastaanottavan yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta hyvä vai huono asia?

Voisi ehkä ajatella niinkin, että maahanmuutto pienessä määrin olisi hyödyllistä kantaväestön kannalta, mutta massiivinen maahanmuutto on aina haitaksi riippumatta maahanmuuttajien laadusta. Esimerkkeinä vaikkapa herrat Finnlayson ja Fazer. Pieni määrä tällaisia maahanmuuttajia luo omaa etuaan tavoitellessaan vaurautta muillekin. Entä jos Finnlaysoneita ja Fazereita olisi tullut 300 000? Olisiko Suomen alkuperäisväestö hyötynyt vai kärsinyt?

Ennen maahanmuutto oli enemmän työperäistä ja silloin siitä saattoi jopa olla hyötyä. Nykyään menneen varjolla tuodaan tänne humanitäärisistä syistä ihmisiä, joilla ei nähdäkseni ole mitään positiivista vaikutusta.

Maahanmuuton positiivisuus tai negatiivisuus on täysin tapauskohtaista ja riippuu kohdemaasta ja maahanmuuttajista.

Eilen tuli junassa juteltua pitkät tovit yhden n. 30v kaverin kanssa  3D-mallinnuksesta, softan kehittämisestä ja vastaavasta. Vasta lähellä Turkua kaveri kertoi, että on syntyjään Alankomaista ja on asunut suomessa yli 10 vuotta. Puhui suomea niin hyvin, ettei ollut mitään aavistustakaan kaverin maahanmuuttotaustasta. Juttelimme hänen kanssaan maahanmuuttopolitiikasta ja hän oli tiukasti sitä mieltä, että kyllä täällä Suomessa on se kielen opettelu kaikkein tärkein asia - muuten maahanmuuttaja putoaa auttamattomasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän luulisi vituttavan maahanmuuttajaa itseäänkin sen verran, että hän tekisi jotain asian suhteen.

Mainitsi vielä pitävänsä suomen kieltä kauniina, joka on aika päinvastaista mitä olen monista ulkomaalaisista lähteistä lukenut. Mulla on ollut käsitys, että suomi on ulkomaalaisten mielestä yleensä rumalta kuulostava kieli.

Quote from: Dragon on 11.06.2010, 20:07:28
Eilen tuli junassa juteltua pitkät tovit yhden n. 30v kaverin kanssa  3D-mallinnuksesta, softan kehittämisestä ja vastaavasta. Vasta lähellä Turkua kaveri kertoi, että on syntyjään Alankomaista ja on asunut suomessa yli 10 vuotta. Puhui suomea niin hyvin, ettei ollut mitään aavistustakaan kaverin maahanmuuttotaustasta. Juttelimme hänen kanssaan maahanmuuttopolitiikasta ja hän oli tiukasti sitä mieltä, että kyllä täällä Suomessa on se kielen opettelu kaikkein tärkein asia - muuten maahanmuuttaja putoaa auttamattomasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämän luulisi vituttavan maahanmuuttajaa itseäänkin sen verran, että hän tekisi jotain asian suhteen.

Mainitsi vielä pitävänsä suomen kieltä kauniina, joka on aika päinvastaista mitä olen monista ulkomaalaisista lähteistä lukenut. Mulla on ollut käsitys, että suomi on ulkomaalaisten mielestä yleensä rumalta kuulostava kieli.

Noista olisi itselläkin jutun juurta riittänyt. Kauniista kielestä, oletkos kuulostellut miten ne siellä hollannissa haastavat?

Hevosten kieli, sanoi kaveri, jonka mutsi on hollantilainen, ja joka toki puhuu itsekin sujuvasti...  ;D

QuoteMaahanmuuton positiivisuus tai negatiivisuus on täysin tapauskohtaista ja riippuu kohdemaasta ja maahanmuuttajista.

Maahanmuutto voi olla positiivista tai negatiivista. Monikulttuuri sen sijaan yleensä on negatiivista, jos rinnakkaiset kulttuurit omaavat esim. erilaiset moraalikäsitykset. Jos kulttuurilla tarkotetaan vain arkikielessä käytettyä kulttuuria, kuten musiikkia, taiteita, ruokatottumuksia, pukeutumista yms. niin monikulttuurista ei olisi mitään haittaa, mutta eipä luultavasti yhteiskunnan kannalta kovin paljoa hyötyäkään. Kulttuuri kuitenkin sisältää myös em. moraalikäsityksen ja muut toisille ihmisille haitalliset tavat.

Monikulttuuri toimii, jos kulttuurien välillä on selvät maantieteelliset rajat. Muuten saadaan sellanen Baabelin torni että rytinä käy.

Quote from: wekkuli on 02.06.2010, 11:35:30
Ei mikään yhteiskunta voi toimia, elleivät pelisäännöt ole yhteiset.

Nyt olet asian ytimessä. Monikulttuurisuus -keskustelussa on vikana se, että 99% keskusteluun osallistuvista ei osaa erottaa käsitteitä monietninen ja monikulttuurinen toisistaan vaan kuvittelee niiden tarkoittavan samaa asiaa.

Se, että Suomessa asuu monenvärisiä ihmisiä, syödään eksoottisia ruokia, kuunellaan etnistä musiikkia etc. on monietnisyyttä, ei monikulttuurisuutta.

Kulttuuri on yksinkertaistettuna yhtä kuin yhteisön jakamat yhteiset arvot ja uskomukset. Sellaiset yhteisöt joiden arvot ja uskomukset ovat toisiaan vastaavia, tulevat yleensä kohtuu hyvin toimeen kestenään. Sellaiset yhteisöt joiden arvot ja uskomukset ovat ristiriidassa, ajautuvat vääjäämättä ratkomaan näitä ristiriitoja väkivaltaisesti.

Pohjois-Irlanti on monikulttuurinen yhteisö. Se on myös monoetninen yhteisö. Et voi kertoa kumpaan kulttuuriin, katolisten vai protestanttien, vastaantulija kuuluu. Kuitenkin näiden kahden ryhmän välillä elää ilmeisen ikuinen vihanpito.

Israelin juutalaisväestö ja palestiinalaisväestö ei eroa etnisesti juurikaan toisistaan. Kuitenkin nämä yhteisöt ovat jatkuvasti ottamassa henkeä toisiltaan.

Bosnian serbit ja bosnian muslimit ovat etnisesti samaa ryhmää. Kuitenkin nämä kaksi ryhmää saivat aikaan keskiaikaiset kurkunleikkuuorgiat aikana jolloin historian piti olla valmis.

Etnisyys ei selitä näitä esimerkkejää rinnakkain elävien ihmisryhmien ilmeisesti ikuiseksi tuomitusta vihanpidosta. Syy ei siis ole rasistinen vaan syy löytyy kulttuurien (jaetut arvot ja uskomukset) välisistä ristiriidoista.

Monietninen mutta monokulttuurinen yhteiskunta toimii kun pidetään huoli siitä että etniset vähemmistöt assimiloituvat kulttuurillisesti valtaväestöön, eli he jakavat enemmistön arvot ja uskomukset. Miten tuo temppu käytännössä tehdään, sen saa joku minua viisaampi kertoa.

Pahin mahdollinen yhdistelmä on monikulttuurillinen ja monietninen yhteskunta, se on tulitikkua odottava ruutitynnyri. Kun johonkin kulttuuriryhmään kuulumisen voi päätellä naamasta, kysymys holocaustista ei ole tuleeko sellaista vai ei vaan koska se tulee. Vieraista kulttuurista tulevien assimiloiminen valtakulttuuriin on anti-monikulttuurista toimintaa, mutta välttämätöntä. Ellei tätä tehdä, edessä on vääjäämättä kulttuurilliset vainot, jopa sisällissota ja kansanmurha.

Monikulttuurissa ei ole oikeasti yhtään mitään hyvää.

Quote from: Radio Kerava on 13.06.2010, 21:00:10

Quote from: wekkuli on 02.06.2010, 11:35:30
Ei mikään yhteiskunta voi toimia, elleivät pelisäännöt ole yhteiset.

Israelin juutalaisväestö ja palestiinalaisväestö ei eroa etnisesti juurikaan toisistaan. Kuitenkin nämä yhteisöt ovat jatkuvasti ottamassa henkeä toisiltaan.

Kyllä ashkenasijuutalaiset ja palestiinalaiset eroavat toisistaan aika lailla etnisestikin, vaikka suurin syy konfliktiin onkin uskonnollis-kulttuurinen (ja taloudellinen).

Quote from: Simo Lipsanen on 09.06.2010, 23:39:39
Ennen maahanmuutto oli enemmän työperäistä ja silloin siitä saattoi jopa olla hyötyä.

Finlayson ym. taisivat olla investointiperäisiä maahanmuuttajia. Aloittivat bisneksenteon... Finlayson taisi olla peräti työllistämisperäinen maahanmuuttaja.

Jatketaanpas vielä aiheesta arvot ja uskomukset. Eli kulttuurista.

Me Suomalaiset olemme käsittääkseni kohtuullisen homogeeninen porukka tässä suhteessa ja jaamme 99%sesti arvot joita kutsutaan yleisesti länsimaisiksi arvoiksi. Länsimaiset arvot ovat se yhteinen käyttäytymistämme ja ajatteluamme ohjaava koodisto joka sisältää mm. toisaalta moraalimme ja eettiset arvomme, toisaalta lainsäädäntömme ja erilaiset enemmän tai vähemmän sitovat ylevät julkilausumat ja julistukset. Länsimaisiin arvoihin kuuluvat ihmisarvo, yksilön perusoikeudet, sananvapaus ja niin edelleen. Lista on pitkä ja meille länkkäreille yleensä itsestään selvä, ne ovat asioita jotka "ovat vain noin" eikä niitä kukaan täysipäinen kyseenalaista.

Länsimaiseen ajattelutapaan kuuluu myös naivi oletus siitä että nämä meidän länsimaiset arvomme ovat jotain universaaleja itsestäänselviä totuuksia, kuin luonnonlakeja, asioita jotka kaikki ihmiset taustastaan riippumatta tunnistavat ja tunnustavat tosiksi. Tällä tavoin ajatteleva ihminen kuvittelee että monikulttuurisuus on vain erivärisiä ihmisiä, värikkäitä vaatteita, eksoottisia tansseja, kummallisia ruokia ja erikoista musiikkia.

Osa porukasta on toki tunnistanut ettei melkoinen osa ihmiskunnasta jaa meidän arvojamme.

No niin, nyt sitten joku taatusti siellä miettii että mitäs noista arvoista, jokaisella saa olla omansa ja jos me vaan kunnioitamme toistemme arvoja ja harrastamme vuoropuhelua niin taivasten valtakunta saapuu maan päälle. Tämä ei ole kulttuurirelativismia vaan nihilismiä.

Miten käyt vuoropuhelua sellaisen tahon kanssa joka ei ole kiinnostunut keskustelemaan vaan on lähinnä kiinnostunut viiltämään kurkkusi auki?

Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä että me alennamme omat arvomme basaarikaupan kaupankäynnin kohteiksi. Me ryhdymme käymään kauppaa sellaisilla asioilla kuin sanan- ja mielipiteen vapaus, sukupuolten välinen yhdenvertaisuus, demokratia jne.

"Maassa maan tavalla tai maasta pois" tarkoittaa sitä että tänne tulevan on hyväksyttävä meidän pelisääntömme. Ja koska meidän pelisääntömme pohjaavat meidän arvoihimme ja uskomuksiimme – siis kulttuuriimme - , tulijan on luovuttava omistaan ja hyväksyttävä meidän arvomme ja uskomuksemme, assimiloiduttava meidän kulttuuriimme.

Monietninen monokulttuuri saattaa olla mahdollinen kun pidämme kiinni omista arvoistamme, omasta kulttuuristamme, emmekä tingi periaatteistamme. Arvoista luopuminen on nihilismiä, se on tilanne jossa millään ei ole mitään arvoa. Se on lopun alku.

Monikulttuurissa ei ole mitään hyvää.

Quote from: Radio Kerava on 13.06.2010, 22:04:00
Länsimaiseen ajattelutapaan kuuluu myös naivi oletus siitä että nämä meidän länsimaiset arvomme ovat jotain universaaleja itsestäänselviä totuuksia, kuin luonnonlakeja, asioita jotka kaikki ihmiset taustastaan riippumatta tunnistavat ja tunnustavat tosiksi. Tällä tavoin ajatteleva ihminen kuvittelee että monikulttuurisuus on vain erivärisiä ihmisiä, värikkäitä vaatteita, eksoottisia tansseja, kummallisia ruokia ja erikoista musiikkia.

On melkoinen virhearviointi jo ihan "meikäläisten" keskuudessa se, että luullaan toisen ajattelevan, suhtautuvan tai kokevan asiat samalla tavalla kuin itse teemme. Niin pirun inhimillistä, sillä kellä meillä olisi vertailupohjaa ihmisten ajatuskuvioille, mutta fataalia kun samaa luullaan vielä kulttuurien yli!

^Hmm... ajatuskulussa jossa samaistutaan ja ajatellaan myös muiden olevan tismalleen samanlaisia on jotain samaa kuin eläinten inhimillistämisessä.

"...ajatuskulussa jossa samaistutaan ja ajatellaan myös muiden olevan tismalleen samanlaisia on jotain samaa kuin eläinten inhimillistämisessä." wekkuli

Timothy Treadwell oli amerikkalainen luontokuvaaja, jolle karhut olivat vain karhupukuun sonnustautuneita ihmisiä. Hän konttasi villien karhujen joukossa, puheli ja lauleli niille. Lopulta vuonna 2003 eräs harmaakarhu surmasi hänet ja hänen tyttöystävänsä Amie Huguenardin.

Tässä asenteessa on todellakin jotain samaa, kuin siinä miten monet ihmiset suhtautuvat näihin omistaan täysin poikkeaviin kulttuureihin. Tämä näiden joidenkin maailmanparantajien hali-hali-elämäntapa saattaa hyväksyä esim. tämän poliittisen islamin, tuntematta kuitenkaan lainkaan sen perimmäistä luonnetta.

Quote from: tapaepäkorrekti on 07.02.2010, 17:55:57
Btw, geenitutkijat ovat osoittaneet, että vaikka suhteita lähisukulaisiin vältetään, on tulos jopa huonompi, jos geenistö vain kiertää liian pienen populaation sisällä. Tämä lienee todellakin ollut suomessa aito ongelma, ja luultavasti juuri tästä syystä serkusavioliittoja ei ole täällä niin harrastettu. Sen sijaan kultturit, joissa se on jopa suotavaa (lähi-idän paimentolaiskulttuurit), eivät ole olleet maantieteellisesti eristyneitä, joten populaatiot ovat saaneeet riittävästi uutta materiaalia, eikä serkusavioliitoilla ole ollut haitallisia vaikutuksia. Tämä on toki minun teoriani, mutta geenitutkimus tukee sitä.

Tämä väitteesi on käsittääkseni silkkaa roskaa.

Brittien sairaanhoidon tilastojen mukaan geneettiset sairaudet ovat todella yleisiä juuri näiden serkusavioliitto kulttuurien keskuudessa.

Heidän lähtömaissaan tätä ei ilmeisesti terveydenhoitojärjestelmän heikkouden vuoksi juurikaan noteerata, vaan pidetään normaalina asiaintilana, mutta länsimaisessa systeemissä, jossa esim. koulussa havaittujen oppimis- ja käytöshäiriöiden taustoja selvitellään, ne tulevat selvemmin esille.

Yritän etsiä sen linkin, jonka artikkelissa tätä tutkimusta esiteltiin. Lukijat voivat yrittää löytää sen itsekin, koska siitä oli ketju täälläkin, muistaakseni joskus noin vuosi sitten.

Laitapa sinä linkki sellaiseen tutkimukseen jossa tuo "geenitutkijat ovat osoittaneet" todistetaan. Muuten se on aivan tyhjää mölinää. Niinkuin tämä minunkin postaukseni kunnes löydän sen linkin. Väitteesikin on aika omituinen, sikäli kuin mitään aiheesta tiedän.

Quote from: Poitiers on 19.06.2010, 09:35:26
Tässä asenteessa on todellakin jotain samaa, kuin siinä miten monet ihmiset suhtautuvat näihin omistaan täysin poikkeaviin kulttuureihin. Tämä näiden joidenkin maailmanparantajien hali-hali-elämäntapa saattaa hyväksyä esim. tämän poliittisen islamin, tuntematta kuitenkaan lainkaan sen perimmäistä luonnetta.

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2002/12/144805
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/01/149152

Ville Komsi kehuskeli kerran eräällä keskustelupalstalla sivistynellä, rauhallisella ja fiksulla kurdituttavallaan joka on ainakin 100% parempi ihminen kuin yksikään rasisti. Toisaalla kävi ilmi että tämä mainittu fiksu kurdimies oli puukottanut Komsin tappamistarkoituksessa henkihieveriin.

Komsista ei tullut kurdien tai monikulttuurisuuden vastustajaa, vaan päin vastoin hän kiihdytti kierroksia ja antoi kuuluisan julistuksensa: "Yritän olla oksentamatta, kun ruumiinne likoavat puroissa ja mätänevät metsiin".

Niin se on että jotkut ovat lopullisesti kaiken inhimillisen avun tavoittamattomissa.

^Voi se ääri-islam suomalaista über-junttiakin kiinnostaa, kai?

http://tietotoimisto.blogit.kauppalehti.fi/blog/19418/perussuomalaisien-ehdokas-haluaa-lisaa-monikulttuurisuutta-suomeen

Tämän kesän kokemuksni eivät kyllä ole millään tapaa _oikeasti_ monikulttuurisia, joten ehkäpä ne ovatkin juuri siksi hyviä  ;D

Kesätyöpaikallani olen tutustunut varsin hyvin kahteen Irakin kurdiin, yhteen nigerialaiseen, kahteen venäläiseen ja yhteen turkkilaiseen. Jos maahanmuuttajat olisivat tällaisia kuin nämä, kaikki olisi hyvin.

Kaikki ovat asuneet suomessa useita vuosia ja kotoutuneet nähdäkseni täydellisesti. Puheesta kuulee, ettei härmä ole äidinkieli, mutta ei haittaa. Muslimit jättävät kinkkupizzan lounaalla muiden murheiksi, mutta mistään muusta ei uskonto näy. Naisiin suhtaudutaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Venäläiset ovat hiljaisia ja työteliäitä ja nigerian vahvistus on harvinaisen mukava ja hyväntahtoinen työkaveri.

Voi, kunpa kaikki olisivat tällaisia...

Itsekin tykkään hyvälaatuisista kebab-pizzerioista ja lisäksi ainakin omassa kantapaikassani henkilökunta on erittäin ahkeraa ja kohteliasta. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa heistä.

Työpaikallani on todellista monikulttuurisuutta ja olen pystynyt preppaamaan englanninkielen taitoni aika hyvään kuntoon heidän vuokseen.

Tässä on siis hyvät puolet.

Musiikki ja ruokakulttuuri ovat kaksi sellaista juttua, jotka mielestäni ovat ihan oikeasti, tadaa!, rikastuneet. Nepsku/intialainen on helkkarin hyvää ja kaikenlaisesta rai-tyyppisestä arabijoikhauksesta pidän kovasti.

Onko joku jo maininnut thai-hieronnat? ;D

Pitäisi määritellä "kulttuuri" ennen kuin ryhdytään monistamaan sitä. Minusta mallia ei pitäisi ottaa sellaisista primitiiviyhteiskunnista jollaisten "kulttuurin" läpi omamme on kulkenut jo satoja tai tuhansia vuosia sitten. Jotenkin tuntuisi, että "kulttuuri"-sanaan pitäisi sisältyä jonkinlainen positiivinen arvovaraus.  

Vaan jos olen väärässä ja kulttuuri on pelkkää olemassaoloa, niin kyllä Suomen omastakin historiasta löytyy luku-, kirjoitus- ja laskutaidottomuutta, tyhmänylpeyttä, loisimista, paimenessa oloa, kunniamurhia, verikostoja, muuta väkivaltaisuutta ja rikoksia, ei niitä tarvitse ulkomailta tuoda.

Entä tämä ruokakulttuuri?  Pizzaravintolat mainitaan monta kertaa tässäkin ketjussa esimerkkinä monikulttuurisuuden hyvistä puolista.  Pizza on alkujaan italialaista köyhälistöruokaa: yksikertaista piirakkaa, jossa karkean taikinan päälle levitettiin kaikki syömättä jääneet ruoantähteet.  Roomasta sai etsimällä etsiä pizzaravintolaa ja kun sen löysi, sieltä saamani pizza oli paksupohjaisinta ja vähiten täytettä sisältävää mitä ikinä olen syönyt.  Esimerkkinä italialaisesta tapakulttuurista vielä Mario Puzon kirja "Kummisetä"; sehän kuvaa mafian kermaa.  Mafiosot eivät kirjassa kertaakaan syö pizzaa.  Ainoa kerta jolloin pizza edes mainitaan on episodissa, jossa Michael Corleonen pettänyt sisilialaispaimen saa palkkiokseen pizzerian Buffalosta.  Pizza on siis yhtä aidosti monikulttuurista kuin hampurilainen.

Erno Paasilinna on määritellyt monikulttuurin ajajat mainiosti esseessään onnen pojasta:"Sanat ovat savua jota heität eteesi ylittäessäsi vaikeita maastonkohtia".

Eksoottisia kulttuureja on kiva käydä katsomassa jossain kauempana, ja jos niistä tykkää tarpeeksi, voi vaikka jäädä asumaan niiden pariin (maassa maan tavalla-pohjalta, tietenkin).

Quote from: sologdin on 14.10.2010, 00:52:50

Tätä ei tietysti saisi sanoa, koska siitä ei voi keskustella, mutta sanotaan nyt kuitenkin koska se on totta: Kulttuurin ydin on uskonto, ilman sitä se on kuollut. Kuolemantekeminen ilmenee esimerkiksi siinä, että Spotify lähettää Mozartin messussa Kyrien ja Glorian välissä jonkun purkkapopparin levyn mainoksia aivan kuin todellakin jaksaisi kiinnostaa ;)

Vai olisiko näin: kulttuurin ydin on sarja perustelemattomia oletuksia. Joita sitten voi sanoa sanan laajemmassa merkityksessä vaikka uskonnoksi.

:)

Quote from: Miniluv on 14.10.2010, 02:17:40
Vai olisiko näin: kulttuurin ydin on sarja perustelemattomia oletuksia. Joita sitten voi sanoa sanan laajemmassa merkityksessä vaikka uskonnoksi.

:)

Voi hyvinkin. Vääräuskoisilla nuo oletukset ovat myös perusteettomia, ja silti hekin ovat luoneet kulttuureja ;)

Quote from: JT on 14.10.2010, 00:58:04
Eksoottisia kulttuureja on kiva käydä katsomassa jossain kauempana, ja jos niistä tykkää tarpeeksi, voi vaikka jäädä asumaan niiden pariin (maassa maan tavalla-pohjalta, tietenkin).

Veit sanat suustani :DItse olen töissä paikassa,joka on täynnä rikastuttajia(ainakin toistakymmentä eri kansallisuutta ja sarvi yliedustettuna)ja voin sanoa,että positiivisia puolia on äärimmäisen vaikea löytää...No ehkä yksi.Eivät noudata kovin täsmällisesti työaikoja,joten saa olla sen ajan rauhassa ;D

Quote from: IDA on 14.10.2010, 02:44:50

Quote from: Miniluv on 14.10.2010, 02:17:40
Vai olisiko näin: kulttuurin ydin on sarja perustelemattomia oletuksia. Joita sitten voi sanoa sanan laajemmassa merkityksessä vaikka uskonnoksi.

:)

Voi hyvinkin. Vääräuskoisilla nuo oletukset ovat myös perusteettomia, ja silti hekin ovat luoneet kulttuureja ;)

Noh, noh.

Jotkut meistä ovat jääneet vaille paavillisen ohjauksen siunausta.

Jos siihen päälle vielä haukutaan vääräuskoiseksi, niin se kyllä on jo liikaa ;)

Aloituspuheenvuoroon viitaten, olen nyt jonkin aikaa vartavasten tarkkaillut ja etsinyt niitä hyviä puolia. En ole vielä löytänyt ensimmäistäkään.  Siispä valaiskaa minua!

Minun on pakko myöntää, että koko käsite itsessään on jokseenkin hämärä. Tuskinpa siihen tyhjentävää selitystäkään löytyy. Porua on kyllä paljon riittänyt puolin ja toisin. Mutta edes monikulttuurin rikastuttavasta vaikutuksesta ei ole merkkejä vaikka lähes kaikki intellektuellit siitä jauhavat. Suomi velkaantuu kovaa vauhtia. Eihän se ole rikastumista. Se on köyhtymistä.

Monikulttuuri tuo lisää psykiatrian potilaita poliklinikoille.
Tämä on tietysti positiivista vain psykiatreille ja hoitohenkilökunnalla eikä kellekään muulle.

QuoteBrittitutkija hurahti Kalevalaan - vain hyvät tarinat elävät

Brittiläinen tarinankertoja ja muusikko Nick Hennessey hurahti Kalevalaan tutkiessan maailman vanhimpia tarinoita ja kansalliseepoksia.
Kenelläkään muulla ei ole mitään vastaavaa, hän sanoo.

http://yle.fi/alueet/hame/2010/11/brittitutkija_hurahti_kalevalaan_-_vain_hyvat_tarinat_elavat_2142526.html

Tämä on kai positiivisen puolella...

Kävin Helsingissä lounaalla tänään. Ravintola (ulkomaalaispohjainen) oli täynnä nörttityyppisiä ulkomaalaismiehiä. Ei muuta valittamista, mutta missä kaikki ulkomaalaispohjaiset naiset luuraavat?

Ai niin yksi klenkkaava huivipäänainen näkyi, mutta ei ollut ihan sitä mitä hain..;)

Quote from: Radio Kerava on 18.07.2010, 20:07:59
Komsista ei tullut kurdien tai monikulttuurisuuden vastustajaa, vaan päin vastoin hän kiihdytti kierroksia ja antoi kuuluisan julistuksensa: "Yritän olla oksentamatta, kun ruumiinne likoavat puroissa ja mätänevät metsiin".

Komsi ilmeisesti sairastaa vakavaa masennusta, joten hänen sanomisiaan ei kannata noteerata suuntaan tahi toiseen.

Sanakirjamääritelmän mukainen monikulttuurisuus itsessään on sekä väistämätöntä että jonkunlainen itseisarvo useimmille.

Quote
the preservation of different cultures or cultural identities within a unified society, as a state or nation.

Erilaisten kulttuurien tai kulttuuri-identiteettien säilyttäminen yhteiskunnan sisällä, valtiona tai kansakuntana.

Kukaan, edes kovin monikulttuurin vastustaja ja kivenkova rasisti, ei tietääkseni vastusta turkulaisten tapaa puhua Turun murretta. Kuitenkin kyseessä on monikulttuurin ilmentymä siinä kuin monet muutkin.

Kipupiste, ja käsittääkseni syy joka johti mm. Homma-foorumin perustamiseen, on erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja niiden kipupisteet. Hyväksymme ihmisten erilaisten murteen (turkulaiset), hassut hatut (saamelaiset) ja toisenlaisen ruokavalion (kiinalaiset). Emme hyväksy tyttöjen ympärileikkauksia (heimokulttuurit), sosiaalitukien väärinkäyttöä (mm. vakavasti syrjäytyneet perheet) tai väkivallan käyttämistä ongelmien ensisijaisena ratkaisukeinona (rikolliset).

Oikeus omaan kulttuuriin on samanlainen liberaali perusarvo kuin muutkin yksilönvapaudet. Kuten muutkin vapaudet, tämä ei ole rajoittamaton vaan sille täytyy piirtää jonkinlaiset raamit. Tässä ollaan jossain määrin epäonnistuttu.

Quote from: Hob on 15.11.2010, 19:40:35
Sanakirjamääritelmän mukainen monikulttuurisuus itsessään on sekä väistämätöntä että jonkunlainen itseisarvo useimmille.

Quote
the preservation of different cultures or cultural identities within a unified society, as a state or nation.

Erilaisten kulttuurien tai kulttuuri-identiteettien säilyttäminen yhteiskunnan sisällä, valtiona tai kansakuntana.

Oikeus omaan kulttuuriin on samanlainen liberaali perusarvo kuin muutkin yksilönvapaudet. Kuten muutkin vapaudet, tämä ei ole rajoittamaton vaan sille täytyy piirtää jonkinlaiset raamit. Tässä ollaan jossain määrin epäonnistuttu.

Kipupiste, ja käsittääkseni syy joka johti mm. Homma-foorumin perustamiseen, on erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja niiden kipupisteet.

Näin. Ajatukseen sisältyy ko-eksistointi ajassa ja paikassa, tähän liittyvä vuorovaikutus ja kehittyminen, joka sisältää (ja on sisältänyt) väistämättä sekoittumista, synteesiä. Kaikkineen ideana monikulttuurinen vuorovaikutus on hyvinkin kannatettava.

Osalta kirjoittajista tuntuu unohtuneen, että useimmille ihmisille monikulttuurisuus ei tarkoita käsitteenä sosiaalista maahanmuuttoa kolmannesta maailmasta.

Jos halutaan päästä järkevään analyysiin monikulttuurisuudesta, on varmaan parasta erotella eri kulttuurisia osa-alueita:

"Monikulttuurinen ruokakulttuuri" - esim. "Suomen valtion sisällä on monikulttuurinen ruokakulttuuri: syömme sekä omasta takaa olevia että vieraista kulttuureista olevia ruokalajeja."

"Monikulttuurinen musiikkikulttuuri"

"Monikulttuurinen käytöstapakulttuuri"

"Monikulttuurinen työkulttuuri"

Näin on helpompi käydä erittelemään, missä eri asioissa erilaisia kulttuuripiirteitä on olemassa. Samalla on helpompi ilmaista kantansakin: "En vastusta monikulttuurista ruokakulttuuria, mutta en hyväksy monikulttuurista työkulttuuria." Nimittäin, kuten lienee jo todettu, "Vastustan monikulttuurisuutta." -lausumaan on monen vaikea yhtyä. Ainakin se monikulttuurinen ruokakulttuuri on pidetty asia - siitä huolimatta että kyse on "pinnallisesta" ja "epäaidosta" kulttuurirepresentaatiosta.

Quote from: gloaming on 15.11.2010, 20:55:14

Quote from: Hob on 15.11.2010, 19:40:35
Sanakirjamääritelmän mukainen monikulttuurisuus itsessään on sekä väistämätöntä että jonkunlainen itseisarvo useimmille.

Quote
the preservation of different cultures or cultural identities within a unified society, as a state or nation.

Erilaisten kulttuurien tai kulttuuri-identiteettien säilyttäminen yhteiskunnan sisällä, valtiona tai kansakuntana.

Oikeus omaan kulttuuriin on samanlainen liberaali perusarvo kuin muutkin yksilönvapaudet. Kuten muutkin vapaudet, tämä ei ole rajoittamaton vaan sille täytyy piirtää jonkinlaiset raamit. Tässä ollaan jossain määrin epäonnistuttu.

Kipupiste, ja käsittääkseni syy joka johti mm. Homma-foorumin perustamiseen, on erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja niiden kipupisteet.

Näin. Ajatukseen sisältyy ko-eksistointi ajassa ja paikassa, tähän liittyvä vuorovaikutus ja kehittyminen, joka sisältää (ja on sisältänyt) väistämättä sekoittumista, synteesiä. Kaikkineen ideana monikulttuurinen vuorovaikutus on hyvinkin kannatettava.

Osalta kirjoittajista tuntuu unohtuneen, että useimmille ihmisille monikulttuurisuus ei tarkoita käsitteenä sosiaalista maahanmuuttoa kolmannesta maailmasta.

Monikulttuurisuutta voidaan tarkastella myös kulttuuristen tietoyksikköjen, meemien, näkökulmasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi). Esimerkiksi, minulle akateemisena ateistina "luterilaisuus-meemin" leviäminen on ironisen paradoksaalisella tavalla "positiivinen" asia, sillä aihettama "uskonpuhdistus" loi edellytykset Suomen kirjakielen synnylle, joka taas mahdollisti sen, että suomenkielellä saatettiin myöhemmin puuhastella tiedettä (what if -ajattelua, mutta käynee esimerkistä).

Mielestäni on täysin selvää, että jotkin kulttuuriset meemit, kuten perinne naisten silpomisesta tai jihad, ovat epäinhimillisiä ja tuomittavia, ja niitä tulisi pyrkiä eristämään ja tukahduttamaan - kulttuuriset meemit kun infektoivat mieliä.   

Onkin ehkä paikallaan kysyä missä määrin kulttuuristen meemien evoluutiota globaalissa markkinatalousmaailmassa voidaan kontrolloida?

Lähtökohdat

Oudoksun, että monet keskustelijat tässä ketjussa tuntuvat torjuvan täydellisesti sen mahdollisuuden, että monikulttuurisuudessa voi olla jotain myönteistä. Samalla he kuitenkin kirjoittavat viestejä, joissa ei juurikaan pohdita, mitä kulttuuri on. Kulttuuria on toisaalta varmasti määritelty ja pohdittu Homman lukuisissa keskusteluketjuissa useita kertoja, ja ymmärrän, että jokaisen keskustelijan ei tarvitse tehdä samaa pohdintaa jokaisessa ketjussa. Silti se ehdottomuus ja varmuus, joilla monet jyrkät kannanotot on napakasti ilmaistu, jättää mietteliääksi.

Monet tässä viestissä kirjoittamani asiat ovat aika perussettiä. Oikeastaan juuri siksi on tärkeä kirjoittaa oma kanta kunnolla auki. Ajattelen, että monikulttuurinen yhteiskunta voi tarjota mahdollisuuden oppia ymmärtämään itseä ja toista eri näkökulmista ja tutustua erilaisiin elämäntapoihin. (On toki muitakin mahdollisuuksia tutustua vieraisiin kulttuureihin kuin elää monikulttuurisessa yhteiskunnassa.) Toivottavasti viestistäni välittyy, että monikulttuuristen kokemusten tila nyky-yhteiskunnassa on pääsääntöisesti hyvin rajallinen. Pahoittelen, että viestistä tuli pitkä. Yritin jäsentää sen helppolukuiseksi.

Itse olen tällä hetkellä Japanissa, joka joistain yhtäläisyyksistä huolimatta myös poikkeaa Suomesta monin tavoin. Arkikokemukseni täällä ovat johdatelleet minua pohtimaan jonkin verran myös kulttuuria. Aluksi jopa kaupassa käyminen tuntui hankalalta. Kaupungilla mistään ei ymmärtänyt mitään. Kieli ja kirjoitus olivat täysin vieraita. Kaikki tekoni ja liikkeeni tuntuivat todella kömpelöiltä. Ja ne tuntuvat usein edelleen, noin kuukauden oleskelun jälkeen.

Kun koko ympäröivä maailma oli minulle vieras, tunsin pakottavaa tarvetta muuttaa käyttäytymistäni suuntaan, joka on minulle ennen tuntematon. Olen ollut vieras omassa ruumiissani. En oikein olisi millään voinut jatkaa käyttäytymällä samalla tavalla, kuin Suomessa käyttäydyn. Vaikka tiedän, että japanilaiset eivät juuri loukkaannu, kun gaijin töpeksii. He ymmärtävät – tai ainakin esittävät ymmärtävänsä –, jos ulkomainen ei osaa toimia heidän tavallaan.

Osin omien viimeaikaisten kokemusten motivoimana tarkastelen monikulttuurisuutta tässä viestissä ennen kaikkea yksilön näkökulmasta. Koska jotkut kirjoittajat tässä ketjussa esittäneet väitteitä muun muassa monikulttuurisuuden poliittisista ja taloudellisista seurauksista, tarkennan väärinkäsityksien varalta, että kirjoitukseni polttopiste ei ole esimerkiksi niissä.

Kulttuuri

Yksilölle kulttuuri on hänen sisäistämiensä toiminta- ja ajattelutapojen joukko. Oletukseni on, että suuren osan ajasta ihmiset toimivat melko lailla tavanmukaisesti. Esimerkiksi hampaat pestään aamuisin melko lailla miettimättä koko touhun mieltä. Myös ympäristöstä tehdään tulkintoja hyvin rutinoituneesi, ja näihin tulkintoihin perustuva toiminta johtaa useimmiten ennakoituun tulokseen. Tämä hyvin yleinen kulttuurin määritelmä sopiin mainiosti tällaiseen yleisluontoiseen pohdintaan. Teoriaa lukeneet tunnistavat lähestymistavan pragmatistiseksi.

Kulttuuri ei rajoitu esittelemäni näkökulman mukaan toimijoiden uskomuksiin. Tämä on hyvä todeta, koska joissain edellä olleissa viesteissä uskomukset taidettiin lukea kulttuurin ytimeksi. Toisin sanoen uskomukset ovat osa yksilön sisäistämän toiminta- ja ajattelutapojen joukkoa.

Kun kulttuuri ymmärretään tällä tavalla yksilön toimintatapoina, esimerkiksi kebabin ostamisessa ja syömisessä ei ole mitään monikulttuurista. Tilaaminen hoituu tutun kaavan mukaan, ja kebab maistuu hyvältä. Oikeastaan kebabin tai muiden kulttuurin pinta-ilmiöiden ymmärtäminen monikulttuurisuutena on esittelemästäni näkökulmasta tyhjänpäiväisyys, josta tulisi päästä eroon. Kebabin syömisessä kulttuurit eli erilaiset ihmiset eivät kohtaa. Toki monikulttuurisuus ja vieraisiin kulttuureihin tutustuminen kulkee usein käsi kädessä esimerkiksi ruokailutottumuksiemme tai musiikkimakumme monipuolistuminen kanssa. Suomalaiset ovat kuitenkin vaivatta onnistuneet sulattamaan kebabin osaksi kulttuuriaan, lähinnä myöhäisillan kännihetkiä, ilman, että olemme turkkilaisten ravintoloitsijoiden kanssa missään tekemisissä.

Kulttuuri on yhteisöllistä mutta missä on sen rajat

Kulttuurista ei kuitenkaan olisi mielekästä puhua, jos sen merkitys rajoittuisi vain yksilöllisiin tapoihin, tulkintoihin ja rutiineihin. Sen sijaan kulttuuri on jaettua; kulttuuria ovat ihmisten yhteiset tavat. Lisäksi kulttuurista voidaan puhua monella tasolla: esimerkiksi tiiviin yhteisön tai laajemmin yhteiskunnan tasolla; maantieteellisesti esimerkiksi paikkakuntien, kansojen, valtion tai maanosien tasolla jne.

Samaa kulttuuria edustavien yksilöiden voidaan ajatella muodostavan etnisiä ryhmiä eli ryhmiä, joiden jäsenet kokevat jakavansa jotain yhteistä. En määrittele etnisyyttä nyt mitenkään tarkemmin, usein sillä viitataan muuan muassa yhteiseksi koettuun historiaan, uskontoon tai tapoihin. Arkijärjen mukaan monikulttuurisella yhteiskunnalla tarkoitetaan siis yhteiskuntaa, jossa elää useita etnisiä ryhmiä. Etniset ryhmät määräytyvät joidenkin tiettyjen, usein selväpiirteisten kulttuuristen eroavuuksien kuten mainitsemani uskonnon mukaan.

Vaikka on mielekästä, ainakin arkikokemukseni mukaan, puhua erilaisista kulttuurisista ryhmittymistä, ajatus selvärajaisesta, yhtenäisestä kulttuurista on likipitäen mahdoton. Erityisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten jakama homogeeninen kulttuuri kuulostaa lähinnä nostalgialta ja myytiltä modernissa moniarvoisessa, eriytyneessä yhteiskunnassa. Puhe yhtenäiskulttuurista peittää helposti alleen monet muut yhteiskunnassa vallitsevat kulttuuriset erot alakulttuureista luokkaperustaisiin eroihin. Ei ole harvinaista, että suomalaisen kulttuurin piirteeksi väitetystä samanmielisyydestä huolimatta kaksi syntyperäistä suomalaista eivät pääse yhteisymmärrykseen. Lisäksi on hyvin kiistanalaista määritellä niitä kriteereitä, jotka tekevät kustakin kulttuurista omaleimaisen, esim. juuri suomalaisen.

Jos yhtenäiskulttuurista puhuminen uhkaa häivyttää kulttuuriset erot, monikulttuurisuudesta puhuminen ylikorostaa tiettyjen etnisten kulttuuripiirteiden, tavanomaisimmin uskonnon, merkitystä. Tällöin saatamme liittää etnisyyteen sellaisia kulttuurisia piirteitä, joita voisi olla hedelmällisempää tarkastella joinain muina eroina. Vaikka etnisyyden merkitys on tullut Euroopassa maahanmuuton myötä aiempaa ilmeisemmäksi, elämme tai ehkä olemme aina eläneet yhteiskunnassa, jossa etniset erot ovat vain yksi kulttuurisen erilaisuuden mahdollisista ulottuvuuksista.

Yksilöt kulttuurin välittäjinä

Yksilöt ovat kulttuurin keskiössä. He ovat kulttuurin kantajia ja välittäjiä. Samassa kulttuurissa eläminen voidaan ymmärtää yksilön kyvyksi toimia vuorovaikutuksessa toisen kanssa tavalla, joka johtaa ennakoituun lopputulokseen. Yhteinen kieli ja tunnistettavat eleet tekevät toisen toimista tunnistettavia. Mutta kuten sanottua syntyperäisillä suomalaisillakin voi olla vaikeuksia toimia tuloksellisesti toistensa kanssa.

Kulttuurien kohtaaminen tapahtuu aina konkreettisesti maailmassa toimivien yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kulttuurien kohtaaminen tuo eloa yllä esittämääni käsitykseen kulttuurista ajattelu- ja toimintataipumusten joukkona; mikäli mikään ei milloinkaan ravistelisi rutinoituneita tapojamme ja käsityksiämme, kulttuurin muutos pysähtyisi.

Kun kahdesta eri kulttuurista tulevat yksilöt alkavat toimia yhdessä, molemmat pyrkivät pääsemään yhteisymmärrykseen toiminnan mielestä ja tarkoituksesta. Kun toisen kanssa alkaa toimia, hänen kulttuurinsa ei ole enää kaikilta osin vierasta, vaan siitä tulee jaettua. Ne alueet, joilla toimimme toistemme kanssa, ovat kuitenkin tarkoin rajattuja ja varjeltuja. Yksilö toisin sanoen kohtaa yhteiskunnan monikulttuurisuuden vain harvoin. Käsittelen tätä vielä myöhemmin lisää.

Kulttuuria ei kuitenkaan ole pakko elää, jotta sitä voisi ymmärtää. Vierasta kulttuuria voi ymmärtää käsitteellisesti; siitä voi oppia vaikkapa lukemalla kirjaa tai katsomalla televisiota. Kulttuurin opiskelu on kuitenkin yksisuuntainen tapahtuma. Voimme tietenkin ymmärtää, että esimerkiksi televisiossa esiintyvät alkuasukkaat ovat erilaisia kuin me itse olemme. Nämä kertomukset saattavat paljastaa näin katsojalle kiinnostavia piirteitä myös hänen omasta kulttuurista. Kirjoissa ja televisiossa kohdatut tuntemattomat tavat eivät kuitenkaan pakota ketään toimimaan tai ajattelemaan toisin. Sitä vastoin kahden ihmisen kohtaamisessa ihmiset joutuvat tekemään tulkintoja toistensa toiminnasta, mikäli heidän yhteistoimintansa ei etene totutun suunnitelman mukaan.

Kulttuurien kohtaaminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Monikulttuurisuudesta puhuttaessa on kiinnostavaa tarkastella, millaisissa tilanteissa eri kulttuurit kohtaavat. Vaikka yhteiskunta olisi monikulttuurinen, kulttuurien välillä ei välttämättä käydä merkittävästi vaihtoa. Etniset ryhmät voivat pysyä pitkälti omissa oloissaan.

Milloin yksilö voi siis kohdata vierautta monikulttuurisessa yhteiskunnassa? Ainakin silloin kun hän omasta aloitteestaan haluaa lähestyä toiseen kulttuuriin kuuluvaa henkilöä. Tarkastelen kuitenkin nyt sellaista vierauden kohtaamista, johon yksilö ei varsinaisesti itse hakeudu. Analyysin ymmärtämiseksi aloitan luonnehtimalla tiivistä yhteisöä.

Haave yhtenäiskulttuurisesta yhteiskunnasta voidaan ymmärtää esimerkiksi haaveena yhteisöstä, jossa yhteenkuuluvuuden tunne ja yksilöiden keskinäiset sidokset ovat vahvoja. Yhdessä oleminen on arvokasta sinänsä. Kun kullakin on oma paikkansa yhteisössä, muiden ja omien toimien ennustaminen on vaivatonta; kun yksilöiden toiminta on yhteisesti jaettujen tapojen mukaista ja uskomusten ohjaamaa, yhteistoiminta etenee vaivattomasti.

Toiminta nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin monin paikoin erilaista. Se tapahtuu julkisessa tilassa, jossa toimintamme ei suuntaudu toisiin vaan itseemme. Pyrimme täyttämään yksilölliset tarpeemme tai roolimme mukaiset tehtävät. Teemme sopimuksia toistemme kanssa, ostamme ruokaa kaupasta ja teemme pomon määräämät. Muiden yksilöiden kohtaaminen on välineellistä, yksilölliselle tarpeentyydytykselle ja roolisuorituksille alisteista. Muut nähdään lähinnä heidän rooliensa kautta, esimerkiksi kaupan kassana tai kebabravintoloitsijana.

Kun täytämme ammatilliset roolimme tai tilaamme ravintolasta ruokaa, kulttuureilla ole juuri tilaa kohdata. Kebabin tilaaminen on melko lailla samanlaista kaikissa kebabravintoloissa. Toiminta on alistettu joko yksilön omalle tarpeentyydytykselle tai jonkin organisaation päämäärille.

Toisinaan kulttuurien erilaisuus käy kuitenkin ilmeiseksi. Tarkoitan tietenkin tapauksia, joissa duuni ei sujukaan odotetusti ja luontevasti. Esimerkiksi kaikki maahanmuuttajat eivät välttämättä tunne kaikkia uuden kotimaansa työkulttuurin konventioita, noudata avoimesti sovittuja sääntöjä tai sopimusta, jonka on allekirjoittanut. (Voisi tietysti huomauttaa, että syntyperäisetkin sitoutuvat näihin sääntöihin vaihtelevasti.)

Väittäisin kuitenkin, että työpaikoilla tällaisia ongelmia pyritään ratkomaan siten, että kulttuurien välisestä erilaisuudesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa työsuoritukselle ja mieliharmia. Monikulttuurisuus on tällöin rinnakkaiseloa, jossa toisen vierautta katsotaan sivusta mutta sitä ei oikeastaan jouduta kohtaamaan. Monikulttuurisuus ja osin siitä seuraavat koordinaatio-ongelmat yritetään siis hallinnoida minimiin työorganisaatiossa. Ideaalitilanteessa toimintaa työpaikalla eivät määritä kulttuuriset mieltymykset ja henkilökohtaiset tavat vaan työtehtävän hoitaminen osana työorganisaatiota.

Siis: Vaikka eläisi monikulttuurisessa yhteiskunnassa, kulttuurien välisiä kohtaamisia tapahtuu vain harvoin. Niihin täytyy oikeastaan itse hakeutua.

Ainakin minulle monikulttuurisuus Helsingissä on ollut pääsääntöisesti kulttuurista pintaa: eri tavoin pukeutuvia ja erivärisiä ihmisiä sekä uusia ravintoloita. Tämä kaikki on melko yhdentekevää, monimuotoisuutta näkee myös televisiossa. Jos ja kun tulee aika sille, että tulen olemaan enemmän tekemisissä maahanmuuttajien kanssa Suomessa, tulemme toimintamme kautta rakentaneeksi palan uudenlaista kulttuuria. Epäilen kuitenkin jokseenkin harmikseni, että tulen toimimaan Suomessa mamujen kanssa tavalla, joka ei opeta minulle heidän kulttuuristaan juuri mitään.

Minun on vaikea kuvitella, että nykyinen määrä mamuja hirveästi keikuttaa länsimaailman rajoilla keinuvan suomalaisen kulttuurin venettä. Kulttuurimme tulee muuttumaan hiljalleen, kun uudet sukupolvet sulauttavat siihen mediasta ja matkoiltaan löytämiään kulttuurituotteita.


P.S. Onpa Homma hiljainen. Eihän tänne Salonkiin näytä tulleen uusia viestejä pariinpäivään.

En kiellä, etteikö monikulttuurisuudella voisi olla hyviäkin puolia, mutta "erilaiset" ihmiset herättävät ihan mitattavia vasteita aivojen amygdalassa (sama paikka reagoi mm. biologisiin uhkiin, kuten käärmeisiin, muttei esim. paljon vaarallisempiin aseisiin tai autoihin).

Esim. http://www.nature.com/neuro/journal/v8/n6/full/nn1465.html
ja http://scan.oxfordjournals.org/content/2/1/39.abstract

edit: kokonaiset artikkelit saa halutessaan pyytämällä vaikka minulta (julkiseen levitykseen niitä ei saa ehtojen mukaan laittaa, mutta kollegoiden väliseen keskusteluun kyllä)

Quote from: ande on 23.05.2011, 14:05:36
LähtökohdatAjattelen, että monikulttuurinen yhteiskunta voi tarjota mahdollisuuden oppia ymmärtämään itseä ja toista eri näkökulmista ja tutustua erilaisiin elämäntapoihin.

Minusta taas näyttää siltä, että asuminen suurinpiirtein maailman monokulttuurisimmassa maassa on tarjonnut sinulle "mahdollisuuden oppia ymmärtämään itseä ja toista eri näkökulmista ja tutustua erilaisiin elämäntapoihin".  ;) Tähän(kään) ei siis tarvita monikulttuurista onnelaa.

QuoteAluksi jopa kaupassa käyminen tuntui hankalalta. Kaupungilla mistään ei ymmärtänyt mitään. Kieli ja kirjoitus olivat täysin vieraita.

Tämäkään ei minusta ole mitenkään kovasti kulttuuriin liittyvää; tottakai on hankalaa jos ei ymmärrä tekstiä tai puhetta, mutta kaupassa käyminen kai muuten on ihan samanlaista puuhaa Tokiossa ja Helsingissä?

Quote from: mekkuli on 26.05.2011, 16:38:22
Minusta taas näyttää siltä, että asuminen suurinpiirtein maailman monokulttuurisimmassa maassa on tarjonnut sinulle "mahdollisuuden oppia ymmärtämään itseä ja toista eri näkökulmista ja tutustua erilaisiin elämäntapoihin".  ;) Tähän(kään) ei siis tarvita monikulttuurista onnelaa.

Tämäkään ei minusta ole mitenkään kovasti kulttuuriin liittyvää; tottakai on hankalaa jos ei ymmärrä tekstiä tai puhetta, mutta kaupassa käyminen kai muuten on ihan samanlaista puuhaa Tokiossa ja Helsingissä?

Luitko, mitä kirjoitin? Missään osassa viestiäni en sanonut, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa asuminen on ainoa tapa tutustua vieraisiin kulttuureihin tai että monikulttuurinen yhteiskunta on onnela. Mainitsin jopa erikseen, että on toki muitakin mahdollisuuksia tutustua vieraisiin kulttuureihin kuin elää monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Merkittävässä osassa viestinäni väitin nimenomaan, että kaupassa käymisen kaltaisella toiminnalla on toiminnan rutinoitumisen jälkeen - kokemukseni mukaan siis jopa kaupassa käyminen oli Japanissa aluksi erilaista Suomeen verrattuna - hyvin vähän tekemistä kulttuurien kohtaamisen kanssa. Keskeisiä pointtejani siis oli, että yhteiskunnan monikulttuurisuutta ei tarvitse useinkaan kohdata.

Quote from: ande on 26.05.2011, 18:33:43Luitko, mitä kirjoitin?

Aika huonosti sillä keskittymiskykyni rajoittuu noin neljään virkkeeseen. ;)

Minä taas yritin sanoa, että paras tapa tutustua vieraisiin kulttuureihin on asua monokulttuurisessa maassa, eli juuri niin kuin sinä teet.

Se, että sillä ei ole mitään tekemistä monikulttuurin tai sen positiivisten puolien kanssa on sitten taas jo ihan eri asia.

Quote from: ande on 23.05.2011, 14:05:36
Lähtökohdat

"Oudoksun, että monet keskustelijat tässä ketjussa tuntuvat torjuvan täydellisesti sen mahdollisuuden, että monikulttuurisuudessa voi olla jotain myönteistä."


"Kulttuurien kohtaaminen tuo eloa yllä esittämääni käsitykseen kulttuurista ajattelu- ja toimintataipumusten joukkona; mikäli mikään ei milloinkaan ravistelisi rutinoituneita tapojamme ja käsityksiämme, kulttuurin muutos pysähtyisi."

Ketjun ydinasian kannalta kiteytit problematiikan sanalla, "elo". Robert D. Putnamin tutkimustuloksien (http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam) kannalta ei ole lainkaan ihmeteltävää miksi "positiivisten" asioiden hoksaaminen monikulttuurisuudesta on yksilöille niin haasteellista.

Quote from: Kaapo on 23.05.2011, 15:51:34
Yhdysvaltoihin muutti ihmisiä monista eri eurooppalaisista kulttuureista, joskin hyvin samanlaisista. Jos katsot USA:ta nykyään ei siinä ole mitään monikulttuurisuutta valkoisen väestön kohdalla. Monikulttuurinen yhteiskunta tuntuu aina muuttuvan monokulttuuriseksi sulatukseksi. En lähtökohtaisesti näe tässä asiassa mitään kauhean positiivista. Prosessin seurauksena voi olla toki positiivinen muutos. Jos esim. miljoonia länsimaisia ihmisiä muuttaisi johonkin kehitysmaan kaupunkiin todennäköisesti kulttuuri siellä muuttuisi sukupuoli aspektista tasa-arvoisemmaksi. Toiseen suuntaan varmaan päin vastoin. Jos taas kulttuurien ytimet ovat samanlaisia, mutta pintakerrokset erilaisia niin sulatus on vaan jotakin hivenen erilaista kuin edellinen eli varmaankin neutraali. Toisaalta kulttuurit tasapäistyvät, jos alkuperäiset eivät säily.

Erilaisten ihmisten tapaaminen on toki ihan kiva juttu ja itseäni kiinnostaa eri maiden asiat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että haluaisin sulauttaa Suomesta tai mistään muustakaan maasta mitään erilaista kuin se on monikulttuurin nimissä.

Usein vedotaan siihen, että kulttuurien välinen ideavaihto luo jotakin rikasta. Kuitenkin erään amerikkalaisen tutkimuksen (http://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_multiculturalism#Diversity_and_Social_Trust) mukaan monikulttuuri, tai monietninen(?), alueilla luo luottamuksen vähänemistä. Jostain syystä ihmiset vain haluavat asua, yleensä ei toki aina, samankaltaisten ihmisten parissa. Tähän perustan oman kantani siitä, että mielestäni yhtenäinen kansa voi paremmin.

Pistän puumerkkini. Ja korostan sitä, että USA on kaikkea muuta kuin kulttuurien sulatusuuni. Yhdysvalloissa nimenomaan näkyy, että "kulttuurit" eivät sulaudu.
Usa on Euroopan etäispesäke, niin laeiltaan kuin kulttuuriltaan.
TV- tai Hollywood USA on jotain aivan muuta kuin todellisuus.

Näin tietysti päädytään siihen tosiasiaan, että "kulttuurit" ovat lähes täysin johdannaisia ihmisten roduista/ihonväreistä. Näin vain on, enkä minä ole tämän seikan keksijä, vain havainnoija.

Mutta täten jälleen myös eksyttiin "no-go-zonelle", josta ei saa puhua, se pitää vaieta pois.

Pohjois-Amerikka on Pohjois-Eurooppalainen, Etelä-Amerikka on Etelä-Eurooppalainen.
Tätäkään ei ole vaikeaa nähdä, jos on tullut käytyä optikolla.

Tarkennuksesi sinänsä oli kyllä aivan asiaa.

On Afrikassa ollut hienoja valtakuntia, jotka ovat hallinneet osia mm. nykyisestä Jemenistä.

Löytyy linnoja ja palatsien raunioita, jotka ovat vanhempia kuin Egyptin vastaavat. Maailman vanhin itsenäinen valtio löytyy myös Afrikasta.

http://youtu.be/UH7LNI_9nVY

Kaveri jonka esi-isät rakensivat linnoja ja kirjoittivat historiaa muistiin jo 3000 vuotta sitten:

Human beings are precisely the same whatever colour, race, creed or national origin they may be. Haile Sellassie the First.

Ketjun aihe on monikulttuurin positiiviset puolet. Muinaisten monokulttuurien saavutukset ovat off-topic.

Quote from: mekkuli on 26.05.2011, 19:53:49
Aika huonosti sillä keskittymiskykyni rajoittuu noin neljään virkkeeseen. ;)

Minä taas yritin sanoa, että paras tapa tutustua vieraisiin kulttuureihin on asua monokulttuurisessa maassa, eli juuri niin kuin sinä teet.

Se, että sillä ei ole mitään tekemistä monikulttuurin tai sen positiivisten puolien kanssa on sitten taas jo ihan eri asia.

Epäilen, että kokemuksillani Japanista ei ole niinkään tekemistä maan oletetun monokulttuurisuuden kanssa. Kyse on sen sijaan pikemminkin erilaisuuden kohtaamisesta. Voisin kokea jokseenkin samoin myös vieraillessani monikulttuurisessa maassa.

Itse asiassa Japanin väittäminen monokulttuuriseksi maaksi on jopa haitallista. Tällöin ei tulla havainneeksi sitä kulttuurista monimuotoisuutta, joka maassa todennäköisesti vallitsee – en tiedä koska en ole niin perehtynyt Japaniin. On myös syytä muistaa, että sikäli kuin Japanin kulttuuri on yhdenmukainen, sitä tietoisesti ylläpidetään muun muassa koululaitoksen avulla.

Ulkomaanmatkat ja monikulttuurinen yhteiskunta ovat toki eri asioita, kuten kirjoitat. Mainitsin Japanin kokemukseni lähinnä pohdintojeni innoittajana. Siinä olet oikeassa, että en juuri käsittele monikulttuurisuuden hyviä puolia. Sen sijaan pohdin kulttuuria yleisemmin: yritin haparoiden paikantaa niitä tilanteita, joissa yksilö kohtaa erilaisuutta, ja hahmotella, mistä erilaisuuden kohtaamisessa on kyse.

Vaikka pohdinnan voisi tehdä myös jostain muusta kuin yksilön näkökulmasta, tällaiset tarkastelut ovat välttämättömiä kulttuuristen ilmiöiden ymmärtämiseksi. Kun keskustelijat eivät tarkoita kulttuurilla samaa asiaa, on koko keskustelu melko turha. Tällöin keskustelussa käytetyt käsitteet ensisijaisesti tuottavat kuvailemiaan ilmiöitä eivätkä erittele niitä. Tämän vuoksi yritin hahmotella sitä aluetta, jolla monikulttuurisuudesta tai sen kohtaamisesta voisi yksilön näkökulmasta olla mielekästä puhua.

Quote from: vasenlaitapakki on 28.05.2011, 00:21:12

Ketjun ydinasian kannalta kiteytit problematiikan sanalla, "elo". Robert D. Putnamin tutkimustuloksien (http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam) kannalta ei ole lainkaan ihmeteltävää miksi "positiivisten" asioiden hoksaaminen monikulttuurisuudesta on yksilöille niin haasteellista.

Käytin sanaa elo ehkä hiukan harkitsemattomasti. Tarkoitin sillä kulttuurin muuttumista, jonka myönteisyys tai kielteisyys riippuu puhujan arvoista. Elo on aina myönteinen sana. Keskustelussa oli kyllä tarkoitus puhua monikulttuurisuuden myönteisistä puolista.

On merkille pantavaa, että vaikka keskustelussa oli tarkoitus puhua monikulttuurisuuden hyvistä puolista, monet ovat yrityksistään huolimatta tai tarkoituksella onnistuneet mainitsemaan vain ilmiön huonoja puolia alkaen aivoissa mitattavista vasteista, joita käärmeiden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen aiheuttavat. Kun on kerran tarkoitus puhua hyvistä puolista, puhutaan sitten niistä. Tuskin keskustelijoiden luottamus kanssaihmisiin on niin rapautunutta, että he eivät enää kykene keksimään, mitä hyvää monikulttuurisuudessa voisi olla. Onnistuneesti on nimittäin tuotu esiin, että muillakin asioilla, kuten kansainvälisyydellä, on samoja hyviä puolia kuin monikulttuurisuudella.

Putnam voi hyvinkin olla oikeassa siinä, että luottamus yhteisössä heikkenee, kun yhteisön kulttuurinen monimuotoisuus kasvaa. Vaikka tämä huomio menee hiukan ohi siitä, mitä yritin sanoa, Putnamin huomio voidaan sisällyttää viestiini. Koska eri normien mukaan käyttäytyvien ihmisten toiminta ei ole ennustettavaa, luottamus kulttuuripiirien välillä ja yllättäen myös sisällä heikkenee. Luottamuksen heikkeneminen rajaa osaltaan aluetta, joilla vieraiden kulttuurien edustajia kohdataan.

Omaa kirjoitustani vasten pidän Putnamin tulosta oikeastaan yllättävänä. Omassa kommentissani yritin huomioida, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa elävälle yksilölle tilanteet, joissa vierautta kohdataan, ovat useimpien kohdalla poikkeuksia. Viestini voidaan lukea lohdullisena: vaikka elät monikulttuurisessa yhteiskunnassa, sinun ei useinkaan tarvitse kohdata erilaisuutta, jos et halua. Jos erilaisuutta kohtaa vain satunnaisesti, sillä ei odottaisi olevan Putnamin raportoimia havaittavia seurauksia. On mahdollista, että Putnamin tulos johtuu amerikkalaisen yhteiskunnan erityspiirteistä. (Putnamin ajatuksia ja luottamuksen käsitteen ongelmallisuutta esitellään kirjassa Rahkonen, Keijo (toim.): Sosiologisia nykykeskusteluja.)

------

Haluaisin oikeastaan lisätä, että omien kokemusteni mukaan monikulttuurisuuden tai kulttuurien kohtaamisen yksiselitteisen hyviä puolia yksilölle on vaikea kuvailla hyvin. Niitä on vaikea havaita tinkimättömällä empirialla, eikä yksittäisten henkilökohtaisten mukavien kokemusten – tyyliin omien ruokailutottumusten monipuolistuminen tai hauskat, väärinymmärtämisestä aiheutuvat tilanteet – listaaminen yllä arkista rupattelua korkeammalle. Parhaat selonteot monikulttuurisuudesta löytynevät kaunokirjallisuudesta. Sanoisin kuitenkin, että parhaimmillaan erilaisten ihmisten kohtaaminen ilmenee karttuvana älyllisenä ja moraalisena elämänkokemuksena.

Siitä huolimatta, että en itsekään juuri osannut kuvata valitsemastani näkökulmasta "monikulttuurisuuden hyviä puolia" (mikä kammottava ilmaisu), on harmillista huomata, että Suomen johtavaksi monikulttuurisuusasiantuntijaksi itseään julistava keskustelupalsta on täysin avuton tarkastelemaan monikulttuurisuuden myönteisiä puolia. Kun maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoidaan, näytetään täysin unohtavan se, että elämme Suomessa, jossa jo nykyään asuu lukuisia eri etnisiä ryhmiä – muusta kulttuurisesta erilaisuudesta puhumattakaan. Tärkeämpää kuin ladella pöytään monikulttuurisuuden heikkouksia esitteleviä tutkimustuloksia, on keskustella, miten rakentaa Suomea, jossa useat kulttuurit asuvat rinnakkain, limittäin, erillään ja yhdessä. Tälle keskustelulle monikulttuurisuuden myönteisten puolien pohtiminen tarjoaisi mitä hedelmällisimmän perustan.

Quote from: ande on 08.06.2011, 12:52:28

Quote from: mekkuli on 26.05.2011, 19:53:49
Aika huonosti sillä keskittymiskykyni rajoittuu noin neljään virkkeeseen. ;)

Minä taas yritin sanoa, että paras tapa tutustua vieraisiin kulttuureihin on asua monokulttuurisessa maassa, eli juuri niin kuin sinä teet.

Se, että sillä ei ole mitään tekemistä monikulttuurin tai sen positiivisten puolien kanssa on sitten taas jo ihan eri asia.

Epäilen, että kokemuksillani Japanista ei ole niinkään tekemistä maan oletetun monokulttuurisuuden kanssa. Kyse on sen sijaan pikemminkin erilaisuuden kohtaamisesta. Voisin kokea jokseenkin samoin myös vieraillessani monikulttuurisessa maassa.

Itse asiassa Japanin väittäminen monokulttuuriseksi maaksi on jopa haitallista. Tällöin ei tulla havainneeksi sitä kulttuurista monimuotoisuutta, joka maassa todennäköisesti vallitsee – en tiedä koska en ole niin perehtynyt Japaniin. On myös syytä muistaa, että sikäli kuin Japanin kulttuuri on yhdenmukainen, sitä tietoisesti ylläpidetään muun muassa koululaitoksen avulla.

Ulkomaanmatkat ja monikulttuurinen yhteiskunta ovat toki eri asioita, kuten kirjoitat. Mainitsin Japanin kokemukseni lähinnä pohdintojeni innoittajana. Siinä olet oikeassa, että en juuri käsittele monikulttuurisuuden hyviä puolia. Sen sijaan pohdin kulttuuria yleisemmin: yritin haparoiden paikantaa niitä tilanteita, joissa yksilö kohtaa erilaisuutta, ja hahmotella, mistä erilaisuuden kohtaamisessa on kyse.

Vaikka pohdinnan voisi tehdä myös jostain muusta kuin yksilön näkökulmasta, tällaiset tarkastelut ovat välttämättömiä kulttuuristen ilmiöiden ymmärtämiseksi. Kun keskustelijat eivät tarkoita kulttuurilla samaa asiaa, on koko keskustelu melko turha. Tällöin keskustelussa käytetyt käsitteet ensisijaisesti tuottavat kuvailemiaan ilmiöitä eivätkä erittele niitä. Tämän vuoksi yritin hahmotella sitä aluetta, jolla monikulttuurisuudesta tai sen kohtaamisesta voisi yksilön näkökulmasta olla mielekästä puhua.

Quote from: vasenlaitapakki on 28.05.2011, 00:21:12

Ketjun ydinasian kannalta kiteytit problematiikan sanalla, "elo". Robert D. Putnamin tutkimustuloksien (http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam) kannalta ei ole lainkaan ihmeteltävää miksi "positiivisten" asioiden hoksaaminen monikulttuurisuudesta on yksilöille niin haasteellista.

Käytin sanaa elo ehkä hiukan harkitsemattomasti. Tarkoitin sillä kulttuurin muuttumista, jonka myönteisyys tai kielteisyys riippuu puhujan arvoista. Elo on aina myönteinen sana. Keskustelussa oli kyllä tarkoitus puhua monikulttuurisuuden myönteisistä puolista.

On merkille pantavaa, että vaikka keskustelussa oli tarkoitus puhua monikulttuurisuuden hyvistä puolista, monet ovat yrityksistään huolimatta tai tarkoituksella onnistuneet mainitsemaan vain ilmiön huonoja puolia alkaen aivoissa mitattavista vasteista, joita käärmeiden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen aiheuttavat. Kun on kerran tarkoitus puhua hyvistä puolista, puhutaan sitten niistä. Tuskin keskustelijoiden luottamus kanssaihmisiin on niin rapautunutta, että he eivät enää kykene keksimään, mitä hyvää monikulttuurisuudessa voisi olla. Onnistuneesti on nimittäin tuotu esiin, että muillakin asioilla, kuten kansainvälisyydellä, on samoja hyviä puolia kuin monikulttuurisuudella.

Putnam voi hyvinkin olla oikeassa siinä, että luottamus yhteisössä heikkenee, kun yhteisön kulttuurinen monimuotoisuus kasvaa. Vaikka tämä huomio menee hiukan ohi siitä, mitä yritin sanoa, Putnamin huomio voidaan sisällyttää viestiini. Koska eri normien mukaan käyttäytyvien ihmisten toiminta ei ole ennustettavaa, luottamus kulttuuripiirien välillä ja yllättäen myös sisällä heikkenee. Luottamuksen heikkeneminen rajaa osaltaan aluetta, joilla vieraiden kulttuurien edustajia kohdataan.

Omaa kirjoitustani vasten pidän Putnamin tulosta oikeastaan yllättävänä. Omassa kommentissani yritin huomioida, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa elävälle yksilölle tilanteet, joissa vierautta kohdataan, ovat useimpien kohdalla poikkeuksia. Viestini voidaan lukea lohdullisena: vaikka elät monikulttuurisessa yhteiskunnassa, sinun ei useinkaan tarvitse kohdata erilaisuutta, jos et halua. Jos erilaisuutta kohtaa vain satunnaisesti, sillä ei odottaisi olevan Putnamin raportoimia havaittavia seurauksia. On mahdollista, että Putnamin tulos johtuu amerikkalaisen yhteiskunnan erityspiirteistä. (Putnamin ajatuksia ja luottamuksen käsitteen ongelmallisuutta esitellään kirjassa Rahkonen, Keijo (toim.): Sosiologisia nykykeskusteluja.)

------

Haluaisin oikeastaan lisätä, että omien kokemusteni mukaan monikulttuurisuuden tai kulttuurien kohtaamisen yksiselitteisen hyviä puolia yksilölle on vaikea kuvailla hyvin. Niitä on vaikea havaita tinkimättömällä empirialla, eikä yksittäisten henkilökohtaisten mukavien kokemusten – tyyliin omien ruokailutottumusten monipuolistuminen tai hauskat, väärinymmärtämisestä aiheutuvat tilanteet – listaaminen yllä arkista rupattelua korkeammalle. Parhaat selonteot monikulttuurisuudesta löytynevät kaunokirjallisuudesta. Sanoisin kuitenkin, että parhaimmillaan erilaisten ihmisten kohtaaminen ilmenee karttuvana älyllisenä ja moraalisena elämänkokemuksena.

Siitä huolimatta, että en itsekään juuri osannut kuvata valitsemastani näkökulmasta "monikulttuurisuuden hyviä puolia" (mikä kammottava ilmaisu), on harmillista huomata, että Suomen johtavaksi monikulttuurisuusasiantuntijaksi itseään julistava keskustelupalsta on täysin avuton tarkastelemaan monikulttuurisuuden myönteisiä puolia. Kun maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoidaan, näytetään täysin unohtavan se, että elämme Suomessa, jossa jo nykyään asuu lukuisia eri etnisiä ryhmiä – muusta kulttuurisesta erilaisuudesta puhumattakaan. Tärkeämpää kuin ladella pöytään monikulttuurisuuden heikkouksia esitteleviä tutkimustuloksia, on keskustella, miten rakentaa Suomea, jossa useat kulttuurit asuvat rinnakkain, limittäin, erillään ja yhdessä. Tälle keskustelulle monikulttuurisuuden myönteisten puolien pohtiminen tarjoaisi mitä hedelmällisimmän perustan.

Tarkoitukseni ei ole keskittyä bongaamaan kiistanalaisia kohtia tekstistäsi, mutta missä yhteydessä Homma on ilmoittanut julkisesti olevansa "Suomen johtava monikulttuurisuusasiantuntija"? Mitä tarkoittaa tämä "avuttomuus", jota havaitset keskustelijoissa? Harvalla meistä on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden kannatettavia kehityslinjoja, kuten esimerkiksi islamisaation kannatettavia vaikutustekijöitä suomalaiseen kantaväestöön. Tässä yhteydessä nostin esiin Putnamin tutkimuksen, joka selkeästi osoittaa, ettei monikulttuurisuus automaattisesti rikasta kokonaisväestön elämänlaatua – toisaalta, mitä evidenssiä on siitä, että monikulttuurisuus parantaa kokonaisväestön elämänlaatua? Useasti vasta-argumentti negatiivisille kokemuksille monikulttuurisuudesta on se, ettei yksittäistapausta tulisi yleistää: miksi sitten yksittäinen positiivinen kokemus tulisi yleistää?
Minulla on monia positiiviseksi tulkittavia kokemuksia monikulttuurisuudesta, mutta se ei tarkoita sitä, että koko Suomea tulisi monikulttuuristaa monikulttuurisuusideologian mukaisesti.

Quote from: vasenlaitapakki on 09.06.2011, 10:01:37
Minulla on monia positiiviseksi tulkittavia kokemuksia monikulttuurisuudesta, mutta se ei tarkoita sitä, että koko Suomea tulisi monikulttuuristaa monikulttuurisuusideologian mukaisesti.

"Monikulttuuristaminen" tarkoittaa ilmeisesti sitä, että yhteiskunta allokoi erityisesti varoja sille, että vähemmistökulttuuri (tai ainakin tietoisuus siitä) leviäisi vakiintuneen kuluttuurin sekaan.  Esimerkiksi USA:ssa ei ketään "monikulttuuristeta", vaan kulttuurit saavat itse hakea elintilansa ja lopputulos on vähemmän ohjauksen tulos.

Itse näen, että ylhäältä johdetulle "monikulttuuristamiselle" ei ole kummoista tarvetta.  Jos vähemmistökulttuurissa on myönteisiä piirteitä, enemmistön jäsenet omaksuvat ne ilman tuputtamistakin.  Vähemmistökulttuurin kiiltokuvamainen markkinointi puolestaan on selvää harhautusta, josta kaikki kärsivät pitkällä tähtäimellä. 

Skeptisyys on minusta terve asenne.  Skeptisyyden ansiosta esimerkiksi uskonnon yhteiskunnallinen merkitys on vähentynyt länsimaissa, mikä on mahdollistanut monenlaista henkistä kehitystä.  Siksi minusta on erittäin tärkeää, että maahan saapuviin uusiin uskontoon tiukasti sitoutuviin kulttuureihin suhtaudutaan skeptisesti.  En siksi voi ymmärtää lainkaan kukkahattuväen nykyistä täysin kritiikitöntä (julkista) asennetta. 

Quote from: vasenlaitapakki on 09.06.2011, 10:01:37
Tarkoitukseni ei ole keskittyä bongaamaan kiistanalaisia kohtia tekstistäsi, mutta missä yhteydessä Homma on ilmoittanut julkisesti olevansa "Suomen johtava monikulttuurisuusasiantuntija"? Mitä tarkoittaa tämä "avuttomuus", jota havaitset
keskustelijoissa? Harvalla meistä on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden kannatettavia kehityslinjoja, kuten esimerkiksi islamisaation kannatettavia vaikutustekijöitä suomalaiseen kantaväestöön.

Tietenkään Homma ei ole moista ilmoittanut. Arvelinkin, että joku puuttuisi tuohon ilmaisuun. Netissä ei ikinä kannata kirjoitta mitään poleemiseen sävyyn, koska joku kuitenkin vaatii tarkennusta ja poleemisuus latistuu selittelyksi.

Kuten yritin kirjoittaa, viittaan avuttomuudella kyvyttömyyteen sanoa monikulttuurisuudesta ei mitään myönteistä. Siihen nähden, että harvalla on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia esimerkiksi mainitsemallesi suomalaiselle kantaväestölle, monikulttuurisuuden haitallisuudesta ollaan melko vakuuttuneita. Avuttomuus rajoittuu vain monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn.

Kehityslinjojen arviointi onkin parempi jättää tuleville sukupolville ;)

Quote from: ande on 09.06.2011, 17:58:16,,,,,,,,,,
Tietenkään Homma ei ole moista ilmoittanut. Arvelinkin, että joku puuttuisi tuohon ilmaisuun. Netissä ei ikinä kannata kirjoitta mitään poleemiseen sävyyn, koska joku kuitenkin vaatii tarkennusta ja poleemisuus latistuu selittelyksi.

Kuten yritin kirjoittaa, viittaan avuttomuudella kyvyttömyyteen sanoa monikulttuurisuudesta ei mitään myönteistä. Siihen nähden, että harvalla on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia esimerkiksi mainitsemallesi suomalaiselle kantaväestölle, monikulttuurisuuden haitallisuudesta ollaan melko vakuuttuneita. Avuttomuus rajoittuu vain monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn.

Kehityslinjojen arviointi onkin parempi jättää tuleville sukupolville ;) 

Voisitko sinä itse hommalaisille luetella monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia suomalaiselle kantaväestölle?  Mieluummin tietysti ihan konkreettisia, tilastoitavia, myönteisiä seurauksia?  Jos pistäisit niistä listan, varmaan Hommasta poistuisi vallan saamarinmoinen määrä avuttomuutta ymmärtää monikulttuurisuuden myönteisiä puolia.

Itse ainakin tunnustan, etten todellakaan ymmärrä monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia, vaan tilastoihin pälyille tulee oitis mieleen, ettei mokomia ole edes olemassa.  Konkreettisella vastauksellasi poistat tämän ajatteluharhan minulta ja varmaan varsin monelta muultakin hommalaiselta.

Kiitos vaivannäöstäsi.

Quote from: far angst on 09.06.2011, 18:22:27
Voisitko sinä itse hommalaisille luetella monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia suomalaiselle kantaväestölle?  Mieluummin tietysti ihan konkreettisia, tilastoitavia, myönteisiä seurauksia?  Jos pistäisit niistä listan, varmaan Hommasta poistuisi vallan saamarinmoinen määrä avuttomuutta ymmärtää monikulttuurisuuden myönteisiä puolia.

Pyyntö ei ollut esitetty minulle mutta tarjoaisin kuitenkin kesälukemiseksi seuraavaa:

Tim Harford : Elämän logiikkaa (2009)

Esittelee elämän ilmiöille selityksiä taloustieteen ja peliteorian avulla. Käsittelee mm. rationaalista rasismia ja ghettojen muodostumista sekä multikulttuurisuuden hyötyjä. Kirja tarjoaa tuoreita näkökulmia Hommafoorumillakin mietittyihin asioihin.

Quote from: Finka on 09.06.2011, 19:09:27,,,,,,,,,
Pyyntö ei ollut esitetty minulle mutta tarjoaisin kuitenkin kesälukemiseksi seuraavaa:

Tim Harford : Elämän logiikkaa (2009)

Esittelee elämän ilmiöille selityksiä taloustieteen ja peliteorian avulla. Käsittelee mm. rationaalista rasismia ja ghettojen muodostumista sekä multikulttuurisuuden hyötyjä. Kirja tarjoaa tuoreita näkökulmia Hommafoorumillakin mietittyihin asioihin.

Kiitoksia, jos vain jokukin järkevä tapa tuo opus olisi hankkia, hankkisin sen.  Kaikki tietenkin tulee sille, joka tyynesti jaksaa odottaa.

Varmaan ihan jo kohta saan vastauksen kysymykseeni itsensä andelta. 

Lainasin itse kirjastosta. Bookplussalta saa edullisesti alkuperäiskielellä: http://www.bookplus.fi/kirjat/harford%2c_tim/the_logic_of_life-4076572

Kirja kokoaa ja tulkitsee olemassa olevia tutkimuksia. Kokeilen laittaa viitteet, kun kirja on taas kädessäni.

Ja linkkiä niille joille kirjan etsiminen on vaivalloista:

"The Economic Value of Cultural Diversity: Evidence from US Cities"
http://ideas.repec.org/p/fem/femwpa/2004.34.html

Quote from: ande on 09.06.2011, 17:58:16

Quote from: vasenlaitapakki on 09.06.2011, 10:01:37
Tarkoitukseni ei ole keskittyä bongaamaan kiistanalaisia kohtia tekstistäsi, mutta missä yhteydessä Homma on ilmoittanut julkisesti olevansa "Suomen johtava monikulttuurisuusasiantuntija"? Mitä tarkoittaa tämä "avuttomuus", jota havaitset
keskustelijoissa? Harvalla meistä on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden kannatettavia kehityslinjoja, kuten esimerkiksi islamisaation kannatettavia vaikutustekijöitä suomalaiseen kantaväestöön.

Kuten yritin kirjoittaa, viittaan avuttomuudella kyvyttömyyteen sanoa monikulttuurisuudesta ei mitään myönteistä. Siihen nähden, että harvalla on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia esimerkiksi mainitsemallesi suomalaiselle kantaväestölle, monikulttuurisuuden haitallisuudesta ollaan melko vakuuttuneita. Avuttomuus rajoittuu vain monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn.

Olen henkilökohtaisella tasolla samaa mieltä kanssasi "avuttomuudesta monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn". Ehkä yksilökohtaiset kokemukset peittoavat ajoittain faktatiedon - suuntaan jos toiseen. 

Quote from: Leopold on 14.12.2008, 19:18:29
Monikulttuurikritiikkiä on usein suvaitsevaiston taholta haukuttu sen väitetyn mustavalkoisuuden takia. Minun mielestäni on aika selvää, että kun monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ei ole virallisella taholla saanut kritisoida ollenkaan, on sen seurauksena monikulttuuri-intoilua noussut vastustamaan nimenomaan aivan yhtä mustavalkoinen liike, jossa monikulttuurisuudessa ei joko ihan vilpittömästi nähdä, tai sitten tahdota nähdä yhtään mitään hyvää.

Tämän ketjun tarkoituksena on tarjota halukkaille mahdollisuus tuoda esiin niitä monikulttuurisen yhteiskunnan ja kenties myös maahanmuuton parempia puolia,

Mikään ei ole kokonaan huonoa. Mokutuksen siivellä moni on huomannut hallinnon muunkin valehtelun ja omien etujen ajamisen yhteisten asioiden ajamisen sijasta. Sama koskee mediaa. Siinä kattava hyvien asioiden lista.

Monikulttuurisuusaate on ehkä uskonto. Mutta ainakin se on varmasti vallan välineistöä, jota vallanpitäjät tehokkaasti käyttää hyväkseen saadakseen tietyt suvaitseviksi itsensä laskevat äänestäjät taakseen. Kukapa ei haluaisi tehdä hyvää ja vallanpitäjä mokuttajakoneiston kautta vakuuttaa, että on hyvää käyttää E10:ä ja on hyvää mokuttaa. Ja monikulttuurin vastustajista, eli järkevistöstä, väitetään, että he ovat pahoja. Viisaus on pahasta, älä ajattele omilla aivoillasi.

Tanskan malliin voi kuitenkin tapahtua niin, että mokuttajat jää joskus vähemmistöön. Siinä vaiheessa tulemme todistamaan uskomattomia takinkääntökierroksia. Tanskassahan valitettavasti asiat oli kehittyneet huomattavasti pidemmälle ennen sitä. Mutta jos mokutuksessa jotain hyvää on, ehkäpä tämä keskustelu voisi toimia muodossa: "Mitä hyvää mokutus toi tanskalaisille?" Konkreettisten esimerkkien valossa on varmasti helpompaa esittää ja perustella väitteitä.

Monikulttuurellisuudella voidaan tietysti tarkoittaa montaakin asiaa, mutta määrittelisin sen niin että monikulttuurillisella yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä että yhteiskunnassa on useita merkittäviä ryhmiä joilla on erilaiset kulttuurit (uskonnot, elintavat, pukeutumistyylit, tavat tehdä työtä, asumistavat, lomanviettotavat, jne.).

Mitä hyötyä tästä sitten voisi olla? Merkittävin asia mikä tulee mieleen on, että ihmisen ajattelu kumpuaa vahvasti tämän kulttuuritaustasta. Kun hahmotamme vaikkapa selitysavaruutta jollekin havaitsemallemme ilmiölle, etsimme selitystä kulttuuritaustamme tuottamista malleista. Yritämme sovittaa näkemäämme näihin malleihin. Yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ratkaisumallien määrä jää siis pienemmäksi kuin monikultuurisessa.

Suomen monikulttuuristuminen 60-luvulta tähän päivään näkyy hyvin tarkasteltaessa vaikkapa BKT:tä. Suomalaiset yritykset 60-70 luvulla tekivät asioita, jotka kiinnostivat suomalaisia, mutta eivät muuta maailmaa. Paperi oli tärkein vientituotteemme.

Monikulttuurisuus on tärkeä innovatiivisuuden käyttövoima kaikissa niissä paikoissa, joissa innovatiivisuus kukoistaa. Esimerkiksi Piilaaksossa sekaisin työskentelevät Eurooppalaista kulttuuria edustavat, latinot kuin mustatkin, ja tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita eri kuluttuurien ja niiden tuottamien ajattelumallien kohdatessa rakentavassa ympäristössä.

Suomen monikulttuuristuminen onkin eräs elintasomme ylläpidon ehto tulevaisuudessa. Suomenkin pitäisi saada vahvan insinööriajattelun rinnalle uusia ajatuksia, jotta voimme menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Huonot puolet niistä täällä teidetään paljonkin, mutta jospa nyt yllätetään suvaitsevaiset ja mietitään mitä hyviä puolia monikulttuurisella yhteiskunnalla oikein on annettavana Suomelle?

Mieleen tulee seuraavia positiivisia asioita:

- geenit rikastuu, kansantaudit vähenevät
- mahdollisuus menestyä 100m olympialaisissa kasvaa  ;)
- enemmän useita kieliä osaavia ihmisiä, mahdollisuus yrityksille
- kauppasuhteet vilkastuvat uusiin eksoottisiin maihin
- "rumemmalle" suomalaiselle miehelle/naiselle löytyy kaunis ulkomaalainen puoliso
- ymmärryksemme vieraaseen kulttuuriin lisääntyy
- maahanmuuttajat siirtävät suomi-tietoutta kotimaihinsa
- suvaitsevaiset ovat onnellisempia
- paljon työpaikkoja kotouttajille
- eksoottinen ruokakulttuuri
- yhteisöllisyyden lisääntyminen
- työntekijöitä töihin joita suomalaiset eivät halua tehdä halvalla. (hyvä vain työnantajan kannalta)
- työvoimaa aloille josta puutuu osaajia, esim kamelipaimen, silkkimatonkutoja etc.
- saatamme oikeasti pelastaa turvapaikanhakijan hengen
- köyhemmällä suomalaisella mahdollisuus tavata livenä xsotic-maan ihmisiä
- etno- ruoka, -vaatteet, -musiikki, -taide, -kaupat
- mahdollisuus oppia uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, arvoja, tapoja, small talkia
- uudistuva käsitys ajasta, kiire ja tressi vähenisi

Positiivisuuden vaikutus moninkertaistuisi, mikäli maahanmuuttajat valikoidusti otetaan suomeen, korostaen muuttajan koulutusta, taitoja, arvoja. Nykymallissa emme valikoi maahanmuuttajia.

mitä positiivista sinulla tulee mieleen?

p.s. älkää nyt tähän vastatko millään negatiivisella, siihen voi tehdä ihan oma ketju. mutta perustella saa jos joku positiiviseksi mainuttu asia onkin negatiivinen.

Salongin puolella olikin pidempi ketju samasta aiheesta, mutta kai tästä kaikkia puhuttavasta aiheesta voi enemmänkin kaivaa tikulla positiivista.

Quote from: Vastarannanrastas on 28.07.2011, 14:30:42
Monikulttuurisuus on tärkeä innovatiivisuuden käyttövoima kaikissa niissä paikoissa, joissa innovatiivisuus kukoistaa. Esimerkiksi Piilaaksossa sekaisin työskentelevät Eurooppalaista kulttuuria edustavat, latinot kuin mustatkin, ja tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita eri kuluttuurien ja niiden tuottamien ajattelumallien kohdatessa rakentavassa ympäristössä.

Enpä tunne yksityiskohtia, mutta veikkaisin, että piilaakson ahertajat vannovat pääosin länsimaisten arvojen nimeen.   Epäilen vahvasti, ettei siellä esimerkiksi rukoustaukoja kovin laajalti harrasteta, eivätkä naiset siellä kovin kummoisesti naamaansa, käsivarsiaan ja nilkkojaan peittele.   

Quote
Suomen monikulttuuristuminen onkin eräs elintasomme ylläpidon ehto tulevaisuudessa. Suomenkin pitäisi saada vahvan insinööriajattelun rinnalle uusia ajatuksia, jotta voimme menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Kun nyt annoit piilaakson esimerkiksi, niin voisit varmaan tarkentaa, millaisia "ei-insinöörimäisiä", kovasti poikkeavien kulttuurien kohtaamisesta syntyneitä, oivalluksia sieltä on tullut.  Kyllä toiveajattelunkin on hyvä olla perusteltua.

Quote from: Tuhatkauno on 28.07.2011, 14:44:02

p.s. älkää nyt tähän vastatko millään negatiivisella, siihen voi tehdä ihan oma ketju. mutta perustella saa jos joku positiiviseksi mainuttu asia onkin negatiivinen.

Ironiaako? Jos ei niin hyvä yritys ja olen samaa mieltä että jos jotain positiivista löytyy niin sitä kannattaa tuoda esiin esim. eksoottinen ruoka ja ruokakulttuuri.

Suomessa kun ruokakulttuuri on ihan kuralla. Koulussa on 10-15 minuuttia aikaa syödä ja sitten pihalle. Kotona tod näk suurimmassa osassa perheitä perheenjäsenet syövät eri aikaan kuka milloinkin ehtii töiltään, harrastuksiltaan jne.

Vaikka syödään yhdessä niin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Toisaalta ei ole sitä kotiäitiäkään enää tekemässä hartaudella ja rakkaudella ruokaa koska tasa-arvo, feminismi, liian suuret asuntolainat, kalliit lasten harrastukset jne.

Sitten on ydinperhe. Isä, äiti ja lapsi tai jopa kaksi. Harvemmin sitä isovanhemmat, serkut ja appivanhemmat sekä heidän lapsensa kokoontuvat yhdessä syömään kun kiire. En tiedä millaista elämä on Kehä III:n takana. Vieläkö Pohjanmaalla on verkkaista? Onko siellä enemmän aikaa perheelle, suvulle, naapureille ja läpikulkijoille kuin Matrixissa Kehä III:n sisäpuolella?

On hienoa kun maahanmuuttajat kokoontuvat esim. Kontulan päiväkodin pihaan iltaisin (tai vaikkapa taloyhtiöiden pihoille jos taloyhtiössä asuu yksikin rikastuttaja) sankoin joukoin viettämään aikaa. Siellä lapset huutavat ja leikkivät, miehet keskustelevat ja naiset laittavat eväitä esille. Yhteisöllisyyttä. Paljon konkreettisempaa kuin Hommaforumilla ajan viettäminen virtuaaliyhteisössä omista "soluista" yhteydessä olemista.

Ei kiirettä. Mukavaa yhdessäoloa. Ei tehokkuutta. Kohtaamisia. Ystävällistä. Hierarkista (Patriarkaalista). Selkeää.

Quote from: Siili on 28.07.2011, 14:48:18
Enpä tunne yksityiskohtia, mutta veikkaisin, että piilaakson ahertajat vannovat pääosin länsimaisten arvojen nimeen.   Epäilen vahvasti, ettei siellä esimerkiksi rukoustaukoja kovin laajalti harrasteta, eivätkä naiset siellä kovin kummoisesti naamaansa, käsivarsiaan ja nilkkojaan peittele.   

Eihän rukoustauot kuulu monikulttuurisuuteen, vaan yksikulttuuriseen islamilaisuuteen. Piilaakson ahertajissa on niin muslimeja kuin kristittyjäkin, kuten myös hinduja ja buddhalaisia. Uskonto ei ole myöskään ainoa kulttuurin määrävä tekijä. Osa muslinaisista peittelee, osa ei, aivan kuten täälläkin.

Quote
Kun nyt annoit piilaakson esimerkiksi, niin voisit varmaan tarkentaa, millaisia "ei-insinöörimäisiä", kovasti poikkeavien kulttuurien kohtaamisesta syntyneitä, oivalluksia sieltä on tullut.  Kyllä toiveajattelunkin on hyvä olla perusteltua.

Kokonaisuutteen voi aloittaa tutustumista wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piilaakso

Mutta jos nyt nostetaan esiin jotain sellaista, jossa monikulttuurisuus ja nimenomaan islamin merkitys on nähtävissä, niin PayPal. Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille,ja kun siihen on yhdistetty länsimaista osaamista, on syntynyt merkittäviä, täysin uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä.

Miksi iPhone menestyy niin hyvin? Kun nokialainen annetaan rikkaalle arabille käteen, se lentää minuutissa ikkunasta ulos koska sitä on niin vaikea käyttää. Kun saman kiivauden omaavia otetaan mukaan suunnittelemaan, ymmärretään että oleellista on että puhelimella saa tehtyä jotain hienoa heti, eikä vasta kun on opetellut ulkoa kaikki valikot ja lukenut manuaalista näppäinshortcutit.

Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

Suomella ei ole tarvetta monikulttuurisuuteen veronmaksajien rahoilla.
Ohjelmatoimistot hoitavat "tarpeen" kaupallisin keinoin.

Työvoimapulan yllättäessä kaupalliset toimijat rekrytoikoot tekijöitä mistä tahansa väliaikaiseen taikka pysyvään työsuhteeseen.

Väkeä joka ei integroidu kantaväestöön todennäköisimmin syin ei pidä saada tulolupaa muulloin kun väliaikaisen turvan takia. Merkittävää vähemmistöä heistä ei saa tulla äänioikeuksin vaaleissa.

Rikolliset on palautettava pikamenettelyin.

Siirtolaiset omalla kustannuksellaan ovat tervetulleita jos Suomi niin katsoo.

Quote from: Vastarannanrastas on 28.07.2011, 15:02:51
Mutta jos nyt nostetaan esiin jotain sellaista, jossa monikulttuurisuus ja nimenomaan islamin merkitys on nähtävissä, niin PayPal. Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille,ja kun siihen on yhdistetty länsimaista osaamista, on syntynyt merkittäviä, täysin uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä.

Mielenkiintoinen näkemys.  Mistäköhän sille löytäisi tukea?  Wikipediasta ei ainakaan löydy mainintaa islamin vaikutuksesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/PayPal

Quote
Miksi iPhone menestyy niin hyvin? Kun nokialainen annetaan rikkaalle arabille käteen, se lentää minuutissa ikkunasta ulos koska sitä on niin vaikea käyttää. Kun saman kiivauden omaavia otetaan mukaan suunnittelemaan, ymmärretään että oleellista on että puhelimella saa tehtyä jotain hienoa heti, eikä vasta kun on opetellut ulkoa kaikki valikot ja lukenut manuaalista näppäinshortcutit.

Yrität siis väittää, että Apple tarvitsee helppokäyttöisen puhelimen kehitykseen arabeja heidän luontaisen kiivautensa takia?  Kuulostaa stereotypioihin perustuvalta urbaanilegendalta.  Ainakaan Wikipedia ei mainitse arabien osuutta:

http://en.wikipedia.org/wiki/IPhone#History_and_availability

Quote
Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, ettei piilaakson elektroniikkateollisuuden muodostuminen Stanfordin yliopiston kupeeseen ollut ensi vaiheessa amerikkalaisittain mikään poikkeuksellisen monikulttuurinen prosessi.  Toki alueen menestys on myöhemmin houkutellut paljon ulkomaalaisia, mutta todennäköisesti sinne hakeutuneiden high-tech-imisten ajattelutapa on jo valmiiksi ollut kuvioihin sopiva, eikä mitään massiivisia kulttuurishokkeja ole päässyt syntymään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Silicon_Valley#History

Ikävää tietenkin Kontulan ja Rosengårdin kannalta, mutta uusia piilaaksoja ei synny siten, että eri maista tulevat asettuvat vain samoille sijoille asumaan.  Varsinkin, jos jopa luku- ja kirjoitustaidon kanssa on vähän niin ja näin. 

Kun johonkin päin tätä palloa syntyy innovatiivinen paikka, joka on jonkin (minkä tahansa tuottavan) alan huippua, kerää se tietenkin puoleensa ko. alan huippuja monista eri valtioista ja kulttuuripiireistä. Syntyy monikulttuurinen yhteisö, jolla on jopa edellytyksiä toimia ihmisten fokusoituessa tekemään jotain hyödyllistä.

Yhtälö ei valitettavasti toimi niin päin että
monikulttuuri => globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö,
vaan
globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö => monikulttuuri

Quote from: Siili on 28.07.2011, 16:27:32
Mielenkiintoinen näkemys.  Mistäköhän sille löytäisi tukea?  Wikipediasta ei ainakaan löydy mainintaa islamin vaikutuksesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/PayPal

Wikipedia on monessa asiassa hyvä alkulähde, mutta siellä ei varmastikaan kerrota kuinka jokin innovaatio on syntynyt. Joskus harvoin innovaatioista on dokumentaatiota yksittäistasolla - tässä tapauksessa viittaan kuitenkin Piilaaksoon yleisellä tasolla innovaatioiden syntypaikkana, ja PayPaliin esimerkkinä innovaatiosta joka siellä on syntynyt ja jonka tapauksessa voidaan veikata monikulttuurisuudella olleen merkitystä.

PayPal on muuten mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että Nokia oli sen ensimmäinen rahoittaja, täällä pitkä historia jos kiinnostaa:
http://www.fundinguniverse.com/company-histories/PayPal-Inc-Company-History.html

Jostain systä Nokia ei kuitenkaan kyennyt näkemään kuinka merkittävästä asiasta oli kyse, vaan lopetti rahoituksensa.

Quote
Yrität siis väittää, että Apple tarvitsee helppokäyttöisen puhelimen kehitykseen arabeja heidän luontaisen kiivautensa takia?  Kuulostaa stereotypioihin perustuvalta urbaanilegendalta.  Ainakaan Wikipedia ei mainitse arabien osuutta:

http://en.wikipedia.org/wiki/IPhone#History_and_availability

En yritä väittää että tässä tapauksessa olisi juuri näin. Yritän yleisellä tasolla väittää, että monikultuurisesta ympäristöstä on hyötyä innovatiisuudelle, ja siinä heitin esimerkin.

En tässäkään usko widipedian kaikkivoipaisuuteen. Siellä ei dokumentoida sitä kuinka ideat syntyvät ja mistä ne tulevat. Asiasta on kyllä paljon innovaatiotutkimustakin, jossa erilaisten taustojen on havaittu edesauttavan innovaatioiden syntyä. Siksi meilläkin päätettiin tehdä Aalto -yliopisto - ihan kuin 3 eri alan suomalaisen yhdistäminen kesän jälkeen (olivat mahdollisesti samassa lukiossa) loisi jotenkin uutta ajattelua. Aiheesta löytyy niin paljon materiaalia pelkästään Googlella, että en listaa tähän yksittäisi linkkejä.

Quote
Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

Quote
Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, ettei piilaakson elektroniikkateollisuuden muodostuminen Stanfordin yliopiston kupeeseen ollut ensi vaiheessa amerikkalaisittain mikään poikkeuksellisen monikulttuurinen prosessi.  Toki alueen menestys on myöhemmin houkutellut paljon ulkomaalaisia, mutta todennäköisesti sinne hakeutuneiden high-tech-imisten ajattelutapa on jo valmiiksi ollut kuvioihin sopiva, eikä mitään massiivisia kulttuurishokkeja ole päässyt syntymään.

Mutta eihän Piilaakson syntymässä mitään ihmeellistä olekaan. Mielenkiintoisempaa kuin alkuperäinen syntymä on se, kuinka Piilaaksosta ei ole tullut USA:n Esseniä, vaan se on kyennyt ensimmäisen menestyksen jälkeen uudistumaan ja pysymään innovaatioiden huipulla niin että yhä uudestaan Piilaaksosta tulevat maailmaa uudistavat merkittävimmät innovaatiot.

Quote
Ikävää tietenkin Kontulan ja Rosengårdin kannalta, mutta uusia piilaaksoja ei synny siten, että eri maista tulevat asettuvat vain samoille sijoille asumaan.  Varsinkin, jos jopa luku- ja kirjoitustaidon kanssa on vähän niin ja näin. 

Ei varmasti, siitä olemme täysin samaa mieltä. Mutta niinkään emme saa aikaan kasvua Suomeen että laitetaan kategorisesti ovet kiinni ja tarkoitushakuisesti rakennetaan "puhtaan suomalaisia" tiimejä.

Hyödyllisyyden kannalta onkin hyvä miettiä miksi USA:ssa on ainakin joissain paikoissa monikulttuurisuus onnistunutta mutta Euroopassa ei. Tästä voisi jopa aloittaa uuden keskustelun. Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

Quote from: wekkuli on 28.07.2011, 16:56:45
Kun johonkin päin tätä palloa syntyy innovatiivinen paikka, joka on jonkin (minkä tahansa tuottavan) alan huippua, kerää se tietenkin puoleensa ko. alan huippuja monista eri valtioista ja kulttuuripiireistä. Syntyy monikulttuurinen yhteisö, jolla on jopa edellytyksiä toimia ihmisten fokusoituessa tekemään jotain hyödyllistä.

Yhtälö ei valitettavasti toimi niin päin että
monikulttuuri => globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö,
vaan
globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö => monikulttuuri

Miksi Nokian ympärille Suomeen ei (ainakaan vielä ole) onnistuttu luomaan tällaista yhteisöä? Vai ollaanko sitä itse asiassa parhaillaan luomassa, mutta jotkin tahot sitä kovasti vastustavat?

Quote from: Vastarannanrastas on 28.07.2011, 17:05:31
mahdollisesti  lukiossa

:D ;D

Sory, oli bacco.  ;)

Yleinen käsitys suvaitsevaisten piirissä on se että monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara sekä se ettei rotuja ole.
Maanviljelijä ystäväni teki asian suhteen tieteellisen kokeen soveltaen teoriaa kasveihin. Jos kerran eri ole roduilla ei ole eroja ei miitä myöskään ole viljelykasveillakaan. Niimpä ystäväni sekoitti kaikkien viljelykasvien siemenet jotka kylvetään keväällä ja jotka tuottavat satoa syksyllä. Oli ohraa, vehnää, kauraa seassa rypsiä, perunaa, maa-artisokkaa, auringonkukkaa jne. Nyt sadon valmistumisen kynnyksellä ihailimme kokeemme tuloksia. Havaitsimme että jos ryytimaamme antimilla pitäisi talvesta selvitä joutuisimme palamaan perinteiseen Impivaaralaiseen pettuleipään.
Kuinkahan se käy tämän monikulttuurisuuden kanssa ja minne me palaamme selvitäksemme tulevista talvista.

Maahanmuutosta voin listata paljonkin hyviä puolia, ja etenkin valikoivan systeemin haitat ovat triviaaleja hyötyihin verrattuna. Rajojen sulkeminen olisi idea, johon vastaisin vain ja ainoastaan suolapatruunoilla. Monikulttuurisuuden tai valikoimattoman maahanmuuton ainoat edut ovat kuitenkin samoja kuin pragmaattisen maahanmuuttopolitiikan edut, siinä missä haitat ovat paljon suurempia. Monikulttuurisuuden itseisarvona pitäminen ja sen tarkoituksella tavoitteleminen taas on sitten jotain, mistä en nyt erinäisistä syistä viitsi lausua rehellistä mielipidettäni.

Yhteiskunnan monikulttuuristamisen seurauksena innostuin poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun seuraamisesta ja käymisestä. Päivä päivältä sitä vain tuntuu elävän entistä tärähtäneemmässä maailmassa. Itse alkusysäyksestä en nyt ainakaan tällä haavaa keksi mitään kivaa sanottavaa, mutta siitä seurannut yhteiskunnallinen valveutuminen oli kaikin puolin hyvä juttu.

Moniääninen yhteiskunta sitten taas on kaikin puolin kiva juttu, sitä Suomi on ollut jo vuosisatoja - kauan ennen nykyistä monikulttuuristamistakin. Tuon moniäänisyyden aste on toki luonnollisesti ollut erilainen menneinä vuosisatoina, jo ihan tiedonvälitys- ja matkustamisongelmien vuoksi.

Tämän kehityksen monista mukavista puolista voimme nauttia jo asioimalla lähimmässä ruokakaupassamme, kuuntelemalla ties minkälaista tarjolla olevaa musiikkia tai ottamalla osaa internetissä avoimeen ja rauhanomaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Internet todellakin avartaa näkemystä maailmalle, rajojen yli, samalla kutistaa maapalloamme, moni monikulttuurisuuden tuoma hyöty on tavoitettavissa jo pelkästään internetin avulla nykyisin ilman että rajanyli olisi otettava vastaan maahanmuuttajia.

valikoiva maahanmutto olisi selvästi järkevintä, valitettavasti nyky päättäjät ovat valinneet kivisemmän tien jossa päätä pitää takoa karjalan mäntyyn monta tuhatta kertaa ennen kuin on saavutettu valikoivan maahanmuuton hyödyt.

Voisi kuvitella että yksi hyöty olisi leppoisampi työrytmi kun useiden maahnamuuttajien maissa ei turhaan hiota töissä vaan otetaan asiat vähän rennommin ja pidetään välillä siestaa.

Ehkä maahanmuuttajien myötä myös meidän suomalaistenkin työrytmi muuttuu leppoisemmaksi ja työuupumus, -tressi sekä -väsymys ovat vain katoavaa kansanperinnettä.

Kyllä monessa afrikan maassa aika käsite on lähes tuntematon, eikä sillä mitata yleensäkkään työn määrää.

Quote from: Tuhatkauno on 28.07.2011, 14:44:02
Huonot puolet niistä täällä teidetään paljonkin, mutta jospa nyt yllätetään suvaitsevaiset ja mietitään mitä hyviä puolia monikulttuurisella yhteiskunnalla oikein on annettavana Suomelle?

Mieleen tulee seuraavia positiivisia asioita:

Jos nuo ovat jonkun mielestä "positiivisia asioita", tai edes "monikulttuuria" niin kannattaisi seuraavan kerran mennä siihen jonoon jossa jaetaan aivosaippuaa.


- geenit rikastuu, kansantaudit vähenevät
- Taidat olla aika rotutohtori? Sano sitten onko kansantautien parantaminen kalliimpaa kuin sisäsiittoisten serkusavioliittojen jälkeläisten kansantaudit, puhumattakaan tuberkuloosista ja trooppisista taudeista?

- mahdollisuus menestyä 100m olympialaisissa kasvaa  ;)
- Vähän niinkuin Bahrainin olympiajoukkue, vai?

- enemmän useita kieliä osaavia ihmisiä, mahdollisuus yrityksille
- Kouluissa ei opeteta kieliä?

- kauppasuhteet vilkastuvat uusiin eksoottisiin maihin
- Onko niillä varaa ostaa mitään, koska kaikki täällä tuotettu on niin penteleen kallista?

- "rumemmalle" suomalaiselle miehelle/naiselle löytyy kaunis ulkomaalainen puoliso
- Jaa, sellainen lapsivaimo monikulttuuriseen tapaan?

- ymmärryksemme vieraaseen kulttuuriin lisääntyy
- Jaa, jos minä haluan tutustua vieraaseen kulttuuriin minä menen sinne missä se on.

- maahanmuuttajat siirtävät suomi-tietoutta kotimaihinsa
- Miten he voivat tehdä sen, jos meillä ei enää ole omaa kulttuuria vaan vieraita monikulttuureja?

- suvaitsevaiset ovat onnellisempia
- Kuolkoot väyrystykseen.

- paljon työpaikkoja kotouttajille
- Veronmaksajilla on parempiakin suojatyöpaikkoja maksettavana.

- eksoottinen ruokakulttuuri
- Eksoottiset hygieniakäsitykset, teurastustavat ja työajat myös?

- yhteisöllisyyden lisääntyminen
- "Me" vastaan "ne" ja palavat ghetot?

- työntekijöitä töihin joita suomalaiset eivät halua tehdä halvalla. (hyvä vain työnantajan kannalta)
- huutava orjatyövoimapula.

- työvoimaa aloille josta puutuu osaajia, esim kamelipaimen, silkkimatonkutoja etc.
- Kansantaloudellisen tarpeen todentuminen antaa odottaa.

- saatamme oikeasti pelastaa turvapaikanhakijan hengen
- Onko Venäjällä tai Eestissä ihmisvaino?

- köyhemmällä suomalaisella mahdollisuus tavata livenä xsotic-maan ihmisiä
- Köyhiltä viedään viimeisetkin roposet.

- etno- ruoka, -vaatteet, -musiikki, -taide, -kaupat
- Kaikkihan niitä on, kohta maailmassa on monikulttuuri ei ole enää mitään etnistä.

- mahdollisuus oppia uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, arvoja, tapoja, small talkia
- Meinaatko, että nakkikioskin jonossa pitäisi vetää capoeiraa?

- uudistuva käsitys ajasta, kiire ja tressi vähenisi
- Kuka sitten maksaisi hyysäritädeille palkan, vai antaisivatko he aamuhalit karvaisille pakolaislapsille ihan vapaaehtoistyönä?

mitä positiivista sinulla tulee mieleen?
Huumeseulan tulokset.

Quote from: KTM on 28.07.2011, 22:44:42
Voisi kuvitella että yksi hyöty olisi leppoisampi työrytmi kun useiden maahnamuuttajien maissa ei turhaan hiota töissä vaan otetaan asiat vähän rennommin ja pidetään välillä siestaa.

Ehkä maahanmuuttajien myötä myös meidän suomalaistenkin työrytmi muuttuu leppoisemmaksi ja työuupumus, -tressi sekä -väsymys ovat vain katoavaa kansanperinnettä.

Turha toivo. Suomalainen työrytmi, 7,5 tuntia töitä ja 5 viikon lomat on maailmanlaajuisesti katsottuna käsittämättömän löysä. Esimerkiksi Aasialaiset tuttavat ja jenkit painavat 20-30% enemmän töitä vuodessa kuin suomalaiset.

Tämä on erittäin hankala kysymys, kuten jo monet muutkin on tähän ketjuun kommentoineet. Monikulttuurinen yhteiskunta = mitä se on? Ja kun jokaisella on hiukan omanlaisensa määritelmä, niin vastauksetkin sitten vaihtelevat sen mukaan. Joillain voi olla mielessä lähinnä vaan joku Kaisaniemen/rautatieaseman ympäristö perjantai-iltaisin, joillain taas Nokian monikulttuurinen työympäristö, ruokakulttuuri jne.

Mä vastaan omalta osaltani ensin henkilökohtaisiin kokemuksiin pohjautuen, tässä nyt ensimmäinen mikä tuli mieleen (pitää joskus listailla lisääkin, yritän välttää näitä tyypillisiä "ruokakulttuuri", "musiikki" yms. itsestäänselvyyksiä):

- Mua kiusattiin yläasteella. Olisin jäänyt totaalisen yksin, ellei kaksi maahanmuttajatyttöä olisi viihtyneet seurassani. He olivat vietnamilaisia, hyvinkin mukavia ja ystävällisiä, olivat oppineet kielen, jne. Meidän kanssa sitten lyöttäytyi yksiin myös eräs virolainen poika, ja ysiluokalla myös pari suomalaista. Silloin mä jo opin miten tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on kantaväestön tuki ja kannustus ja ennenkaikkea ystävyys, halu kommunikoida. Kai voisi sanoa että meillä oli siinä pieni monikulttuurinen yhteisö, vaikka eihän tuollaiset termit silloin käyneet mielessäkään. ;D Ja kokemukset siis positiivisia. Vaikea kuvitella millaista olisi ollut yläasteaikani ilman heitä.

Quote from: Vastarannanrastas on 28.07.2011, 17:05:31
Wikipedia on monessa asiassa hyvä alkulähde, mutta siellä ei varmastikaan kerrota kuinka jokin innovaatio on syntynyt. Joskus harvoin innovaatioista on dokumentaatiota yksittäistasolla - tässä tapauksessa viittaan kuitenkin Piilaaksoon yleisellä tasolla innovaatioiden syntypaikkana, ja PayPaliin esimerkkinä innovaatiosta joka siellä on syntynyt ja jonka tapauksessa voidaan veikata monikulttuurisuudella olleen merkitystä.

Et "veikannut yleisellä tasolla", vaan väitit yksityiskohtaisesti:

Quote
Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille

Minusta näin yksityiskohtaiselle väitteelle on oikeus pyytää viitettä.  Vieläkö seisot tuon väitteen takana?

Quote
En yritä väittää että tässä tapauksessa olisi juuri näin. Yritän yleisellä tasolla väittää, että monikultuurisesta ympäristöstä on hyötyä innovatiisuudelle, ja siinä heitin esimerkin.

Pidätkö todellakin takaviistosta vedettyjä anekdootteja "esimerkkeinä"?

Quote
Mutta eihän Piilaakson syntymässä mitään ihmeellistä olekaan. Mielenkiintoisempaa kuin alkuperäinen syntymä on se, kuinka Piilaaksosta ei ole tullut USA:n Esseniä, vaan se on kyennyt ensimmäisen menestyksen jälkeen uudistumaan ja pysymään innovaatioiden huipulla niin että yhä uudestaan Piilaaksosta tulevat maailmaa uudistavat merkittävimmät innovaatiot.

Eiköhän keskeisiä syitä ole englannin kieli ja taloudellinen vapaus.  Esim intialaisen on kielisyistä paljon helpompi asettua USA:han kuin Saksaan.  Saksassa huippuosaaja joutuu myös luovuttamaan paljon suuremman osan ansioistaan valdelle, mikä närästää monia riskinottohaluisia innovaattoreita. 

Quote
Ei varmasti, siitä olemme täysin samaa mieltä. Mutta niinkään emme saa aikaan kasvua Suomeen että laitetaan kategorisesti ovet kiinni ja tarkoitushakuisesti rakennetaan "puhtaan suomalaisia" tiimejä.

Mistä näitä olkiukkoja sikiää?  Kerropa taho, joka haluaa laittaa Suomen ovet "kategorisesti kiinni" ja yritys joka "tarkoitushakuisesti rakentaa puhtaan suomalaisia tiimejä".  Jos et kykene moista tekemään, lopeta vetelien puhelu.

Quote
Hyödyllisyyden kannalta onkin hyvä miettiä miksi USA:ssa on ainakin joissain paikoissa monikulttuurisuus onnistunutta mutta Euroopassa ei.

USA:ssa kansalaiset saavat itse pitää tuloistaan huomattavasti suuremman osan tuloistaan kuin Eurooppassa.  Tämä vetää tuottavia ja nopeasti sopeutuvia ihmisiä myös ulkomailta.  Toisaalta tulohaitarin alapäässä kulttuuriset törmäykset aiheuttavat melkoisia ongelmia myös USA:ssa.

Quote
Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

Onko tilanne mielestäsi todellakin noin mustavalkoinen?

Quote from: Jari Leino on 28.07.2011, 23:57:19
Rullakebab aurajuustolla.

Siis hei ihan oikeasti.

Muuta en valitettavasti keksi.

Entäs jos ei pysty asioimaan niissä mestoissa?
Mitä jää?

Quote
Et "veikannut yleisellä tasolla", vaan väitit yksityiskohtaisesti:

Mielestäni tiedän paremmin mitä tarkoitin. TULKITSIT minun väittäneen yksityiskohtaisesti.

Quote

Quote
Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille

Minusta näin yksityiskohtaiselle väitteelle on oikeus pyytää viitettä.  Vieläkö seisot tuon väitteen takana?

Minusta se ei tarvitse sen kummempaa viitettä, joten kyseessä on selvästi mielipide-ero. Jos asia kiinnostaa enemmän, lähdeaineistoa löytyy googlella ja google scholarilla yllin kyllin.

Quote
Pidätkö todellakin takaviistosta vedettyjä anekdootteja "esimerkkeinä"?

Keskustelulla on aina kontekstinsa ja esimerkkien pitää sopia kontekstiin. Jos keskustelua käydään vaikka akateemisten lehtien sivuilla, pitää esimerkkien olla tieteellisellä tasolla. Mutta jos sitä käydään hommaforumilla, jossa monikulttuurisuuden vastaisiksi esimerkeiksi kelpaavat "islam ei yleisesti tunntusti toimi missään" tai "monikulttuurisuus ei toimi missään" (koska MINÄ olen sitä mieltä perusteluna), on mielestäni kohtuutonta vaatia tieteellisen tason esimerkkejä eri mieltä olevilta.

Quote
Eiköhän keskeisiä syitä ole englannin kieli ja taloudellinen vapaus.  Esim intialaisen on kielisyistä paljon helpompi asettua USA:han kuin Saksaan.  Saksassa huippuosaaja joutuu myös luovuttamaan paljon suuremman osan ansioistaan valdelle, mikä närästää monia riskinottohaluisia innovaattoreita. 

Nyt pitäisi oikeastaan vaatia esimerkkejä ja lähdeaineistoja :) Mutta tyydyn tällä kertaa hyväksymään kieliperusteen ilman viitteitä. Mutta herääkin kysymys, miksei Piilaksoja sitten ole vaikkapa Englannissa? Tai muissa englantia puhuvissa maissa?

Toisaalta selität kyllä, miksi intialaisen on helpompi asettua USA:han, mutta eikö tuo intialainen juuri tuo sitä monikulttuurisuutta tullessaan?

Quote
Mistä näitä olkiukkoja sikiää?  Kerropa taho, joka haluaa laittaa Suomen ovet "kategorisesti kiinni" ja yritys joka "tarkoitushakuisesti rakentaa puhtaan suomalaisia tiimejä".  Jos et kykene moista tekemään, lopeta vetelien puhelu.

Hieman tätä foorumia lukemalla näitä löytyy runsaasti. Ainakin minun TULKINTANI mukaan :)

Quote

Quote
Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

Onko tilanne mielestäsi todellakin noin mustavalkoinen?

En näe tuossa mitään mustavalkoista? Mielestäni aluetta kokonaisuutena katsoen monikulttuurisuuden hyvät puolet ovat toteutuneet Euroopassa USA:han verrattuna erittäin huonosti, ja mielestäni voidaan sanoa monikulttuurisuuden Euroopassa epäonnistuneen.

Tottakai lokaalisti Euroopassakin monikulttuurisuudesta on voinut olla enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta USA:ssa voidaan mielestäni jopa koko kansakunnan tasolla nähdä monikulttuurisuuden hyötyjä.

Aika kauas tässä kuitenkin nyt on ajatuduttu siitä argumentistä jonka esitin, ilman että näkisin argumentin sinänsä olevan mitenkään haastettu. Monikulttuurisuus lisää mielestäni innovatiivisuutta, ja sille on olemassa vankat perusteet, joista yhtenä monen tuntemana esimerkkinä voi mainita Piilaakson menestyksen. Lisää perusteita löytyy akateemisesta innovaatiotutkimuksesta.

Mielestäni sana "monikulttuuri" pitäisi määritellä ensiksi.

Onko sellainen monikulttuuria, jossa kaikilla on sama moraalikäsitys, mahdollisesti yhteinen kommunikointikieli ja päältä katsottuna melkein yhtenevä tapakulttuuri - vain ruokatottumukset tai muut vähemmän merkittävät tavat poikkeavat toisistaan?

Toisessa ääripäässä monikulttuuri voitaisi vaikka mieltää täysin toisistaan eristäytyneinä kulttuureina, joissa myös moraalikäsitykset poikkeavat selvästi toisistaan. Ryhmiä kannustetaan "säilyttämään kulttuurinsa" eli eristäytymään. Se, mikä on toisen mielestä kiellettyä, onkin toisen mielestä sallittua tai jopa tavoiteltavaa.

En näe mitään ongelmaa tilanteessa, joissa kaikki ryhmät omaksuvat saman lain ja yhteiskunnan normit. Mielestäni tämä on monokulttuuria vaikkei kaikki samaa ruokaa söisi tai samaan suuntaan pyllistelisi.

Quote from: Vastarannanrastas on 09.08.2011, 14:42:36

"Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille"

Minusta se ei tarvitse sen kummempaa viitettä, joten kyseessä on selvästi mielipide-ero.

Miten mielipide-erot sitten ratkaistaan?  Minusta faktojen haku olisi ihan hyvä strategia.

Quote
Jos asia kiinnostaa enemmän, lähdeaineistoa löytyy googlella ja google scholarilla yllin kyllin.

Yritin, mutta tuli vesiperä.  Mitä itse käytit hakutermeinä?

Quote
Keskustelulla on aina kontekstinsa ja esimerkkien pitää sopia kontekstiin. Jos keskustelua käydään vaikka akateemisten lehtien sivuilla, pitää esimerkkien olla tieteellisellä tasolla. Mutta jos sitä käydään hommaforumilla, jossa monikulttuurisuuden vastaisiksi esimerkeiksi kelpaavat "islam ei yleisesti tunntusti toimi missään" tai "monikulttuurisuus ei toimi missään" (koska MINÄ olen sitä mieltä perusteluna), on mielestäni kohtuutonta vaatia tieteellisen tason esimerkkejä eri mieltä olevilta.

Homma-foorumilla esitetään argumentteja todellakin monella tasolla.  Edellä lainausmerkeissä esittämäsi tekstit ovat ä yksioikoisia mielipiteitä, eivät esimerkkejä.  Fiksu ihminen esittää ja odottaa niille faktapohjaisia perusteluja.  Mutta eihän ketään, sinuakaan, voi pakottaa olemaan fiksu!

"Monikulttuurisuuden positiiviset puolet" on hyvä keskustelun aihe. Hyvä miettiä niitå positiivisiakin puolia, sillä 'monikulttuurisuus' on sanana alunperin positiivinen, mutta nykyisin se liitetään helposti ongelmalähiöihin, -kouluhin ja niin edespäin.

Laitan tähän omia ajatuksiani monikulttuurisuuden hyvistä puolista (osa ollaan mainittu jo aiemmassa keskustelussa):
1. "Suomen kulttuuri" on muodostunut monikulttuurista. Esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja Venäjän kulttuurit ovat vahvasti vaikuttaneet omaamme. Suomen kulttuurista on tullut monikultturin avulla hyvä.
2. Ruoka. Vaihtelu tekee hyvää ruuan suhteen ja toisekseen esimerkiksi itämainen ruoka on keskimäärin erittäin hyvää.
3. Elämänpiirin monipuolisuus: Haluatko asua maassa, jossa kaikki ovat valkoihoisia keskivertoheteroita?
4. Globaalius. Maailman rakenteet muuttuvat globaalimmaksi. Se on monilta osin kehitystä parempaan. Jos Suomi eristäytyisi, jäisimme kehityksen jalkoihin.
5. Geeniperimä paranee, kun mukaan tulee muitakn kuin "naapurin" geenejä. Suomi on ollut kohtalaisen eristetty ja sen vuoksi Suomi on ollut kulta-aitta geneettisten sairauksien tutkimiselle.

Quote from: Sanna78 on 11.08.2011, 02:04:25

3. Elämänpiirin monipuolisuus: Haluatko asua maassa, jossa kaikki ovat valkoihoisia keskivertoheteroita?

Etnistä värinää on vähän vaikea pitää itseisarvona, kun siihen sisältyvät myös ne säkitetyt musliminaiset ja vaikka ne jo mainitsemasi ongelmalähiöt. Monikulttuuri ei valitettavasti ole omien preferenssien mukainen lähikaupan karkkihylly, josta voi poimia ne makeat pussiin ja jättää vaikka salmiakin boksiinsa jos ei salmiakista pidä.

PS:En muista, missä salmiakki keksittiin ekana joten tuo voi mahdollisesti olla monikulttuurin positiivinen puoli. ;)

Quote
4. Globaalius. Maailman rakenteet muuttuvat globaalimmaksi. Se on monilta osin kehitystä parempaan. Jos Suomi eristäytyisi, jäisimme kehityksen jalkoihin.

Japanissa gaijin on edelleen ihan gaijin eikä esimerkiksi kultamuna tai moniosaaja, ja kumma kyllä siellä ei ole jääty kehityksen jalkoihin.

Quote from: Sanna78 on 11.08.2011, 02:04:25
5. Geeniperimä paranee, kun mukaan tulee muitakn kuin "naapurin" geenejä. Suomi on ollut kohtalaisen eristetty ja sen vuoksi Suomi on ollut kulta-aitta geneettisten sairauksien tutkimiselle.

Tähän haluaisin sanoa kommentin. Suomalaiset eivät ole mitenkään poikkeuksellisen geneettisesti sairasta kansaa. Toki tietyt geneettiset sairaudet ovat täällä yleisempiä kuin muualla, mutta näin on kaikkien maiden ja kansojen kohdalla. Suomalaiselle ei siis ole geneettisiä sairauksia ajatellen sen hyödyllisempää hakea puolisoa toisesta maasta kuin se on thaimaalaiselle tai egyptiläiselle.

Sellaisiakin "sisäsiittoisia" ryhmiä maailmassa kyllä on, joissa riski saada perinnöllinen sairaus on melkoisen korkea oman ryhmän sisällä naidessa, mutta suomalaiset eivät kuulu näihin ryhmiin. Suomalaisia suojelee perinnöllisiltä sairauksilta myös se, ettei täällä ole tapana hakea puolisoa oman suvun sisältä esim. naimalla oma serkku. lisäksi vapaan parinvalinnan ja vilkkaan muuttoliikkeen vuoksi puoliso haetaan nykyisin entistä harvemmin naapurista tai samasta pikkukylästä.

Lapsen riski saada jokin perinnöllinen sairaus on siis jonkin verran pienempi jos vanhempien lähtömaat ovat kaukana toisistaan, mutta tämä on universaali, ei mitenkään erityisesti suomalaisia koskeva totuus.

Quote from: Sanna78 on 11.08.2011, 02:04:25
"Monikulttuurisuuden positiiviset puolet" on hyvä keskustelun aihe. Hyvä miettiä niitå positiivisiakin puolia, sillä 'monikulttuurisuus' on sanana alunperin positiivinen, mutta nykyisin se liitetään helposti ongelmalähiöihin, -kouluhin ja niin edespäin.
Laitan tähän omia ajatuksiani monikulttuurisuuden hyvistä puolista (osa ollaan mainittu jo aiemmassa keskustelussa):
1. "Suomen kulttuuri" on muodostunut monikulttuurista. Esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja Venäjän kulttuurit ovat vahvasti vaikuttaneet omaamme. Suomen kulttuurista on tullut monikultturin avulla hyvä.
2. Ruoka. Vaihtelu tekee hyvää ruuan suhteen ja toisekseen esimerkiksi itämainen ruoka on keskimäärin erittäin hyvää.
3. Elämänpiirin monipuolisuus: Haluatko asua maassa, jossa kaikki ovat valkoihoisia keskivertoheteroita?
4. Globaalius. Maailman rakenteet muuttuvat globaalimmaksi. Se on monilta osin kehitystä parempaan. Jos Suomi eristäytyisi, jäisimme kehityksen jalkoihin.
5. Geeniperimä paranee, kun mukaan tulee muitakn kuin "naapurin" geenejä. Suomi on ollut kohtalaisen eristetty ja sen vuoksi Suomi on ollut kulta-aitta geneettisten sairauksien tutkimiselle.

Kyllä, ehdottomasti tuo 1. kohta varsinkin pitää paikkansa. Kulttuurivaikutteita olemme saaneet runsain mitoin kaikilta naapureiltamme je onpa meille tullut vaikutteita paljon kauempaakin. Esimerkiksi tuossa linkin erinomaisen eksoottisessa musiikki-esityksessä voimme selvästi havaita monikulttuurisia virikkeitä kaikilta ilmansuunnilta:

http://www.youtube.com/watch?v=nWaD-Xhp1Os

Selvästi siinä kaikuu minareetin korkeimmalta huipulta mujahhedin kehoitushuuto kamelikaravaanin ajomiehille aamurukouksiin kaukana idässä okrankeltaisten hiekkadyynien keskellä tuhannen ja yhden yön mailla.

Ja läntisiä vaikutteita on siinä myöskin vahvasti mukana, kun oikealla korvalla kuuntelee, niin helposti siinä aivan ilmiselvästi kajahtaa alkuperäisen Pohjois-Amerikkalaisen tasankointiaanin voitonriemuinen sotahuuto kun Custerin ratsuväkirykmentin viimeinenkin rakuuna on ratsunsa selästä suistettu  jyhkeän sotakirveen tarkalla iskulla hengettömänä ja otsa ruhjottuna Little Big Horn -joen törmälle syksyn kulottamaan kellertävään heinikkoon.  

Maapallon pohjoisimman alkuperäiskansan vaikutus siinä kuuluu myöskin ikäänkuin iglun pohjalle jääkarhuntaljalle ankaran tanssi- ja rummuntakomisesityken päätteeksi loveen langennut ja transsiin vaipunut eskimoshamaani pohjoisen napaseudun rannattomilla jäälakeuksilla olisi saanut näyn valtavasta jäiden saartamasta sarvivalasparvesta  ja asiasta kiihtyneenä päästelisi heimolleen tyypillisiä riemunkiljahduksia useita kuukausia jatkuneen pakollisen nälkäkuurin päättymisen merkiksi.

Eikä eteläinenkään pallonpuolisko ole tuossa kiintoisassa musiikkiesityksessä suinkaan jäänyt ilman vaikutustaan, sillä hyvinkin elävästi voimme kuulla siinä Afrikan sarven pensasarojen alueella initiatioriittiin alkeelisen kaislamajan permannolla valmistautuvan nuoren miehen kauhunhuudon, synkeäilmeisen höyhenkoristeisen, loitsujaan silmät päässä muljahdellen hymisevän poppamiehen lähestyessä häntä varustautuneena tylsällä kiviveitsellä lyhentämään hänen esinahkaansa, jolloin tuo onneton nuorukainen pelkää samalla menettävänsä puolet koko pelivälineestä.

Evoluutio on luonut kasvit, eläimet ja ihmiset selviytymään maapallon eri kolkissa.

Vierasperäiset kasvit tai eläimet saattavat tuhota tai syrjäyttää muita lajeja joutuessaan alueelle jonne evoluutio ei näitä tarkoittanut. Kuten esimerkiksi jotkut tappaja etanat tai australian kaniinit.

Luonnonsuojelulaki 43§

Vierasperäisten lajien leviämisen rajoittaminen Vierasperäistä eläinlajia , josta ei säädetä metsästyslaissa tai kalastuslaissa, ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta.

Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä , että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa.

Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on
perusteltua aihetta epäillä , että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi , ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä . Eläintautien torjumisessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä.

************

Evoluutio on myös muovannut ihmisten kulttuurin erilaiseksi eri alueilla, voidaan oikeutetusti kysyä mitä vaaraa aiheuttaa toisille kulttuureille joukkoon joutunut väärä kulttuuri. Osa vieraista kulttuureista saatta sopeutua vaivattomasti kantakulttuurin kanssa, osa taasen voi olla arvoineen niin kaukana ettei sopeudu vaan ryhtyy vääjäämättä valtaamaan tilaa omalle kulttuurilleen kanta-kulttuurin kustannuksella.

Alkuperäiskulttuuri saattaa joillain alueilla olla niin sinisilmäinen että estää lajitovereitaan arvostelemasta vieraskulttuureja ja pakottaa lajitoverit suvaitsemaan erilaisuutta vaikka vieraskulttuuri söisi hitaasti jokaisen vastaantulijan.

************


Tulokaslajien haitat

Kuten eri puolilla maailmaa, tulokkaat ovat Suomessa haitanneet alkuperäislajeja
saalistamalla ja laiduntamalla sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa . Tulokkaat ovat myös aiheuttaneet tauteja sekä muuttaneet elinympäristöjen rakennetta.

Amerikkalainen minkki on vahvempi kilpailija kuin sen alkuperäinen vastinlaji, vesikko.

Suomesta vesikko on jo syrjäytynyt, nyt minkki on jo hävittämässä sen sukupuuttoon koko Euroopasta. Minkin saalistus myös vaikuttaa voimakkaasti joihinkin saaristolintuihin, kuten riskilään.

Haitallisin Suomen luontoon pesiytynyt tulokastauti on sieniperäinen rapurutto. Rapurutto hävitti 1900- luvun alkuvuosina ravut parhaista pyyntivesistä ja romutti samalla kukoistavan vientitalouden. Raputalouden elvyttäminen täpläravuilla ei ole ongelmatonta, sillä amerikkalainen täplärapu on taaskin vahvempi kilpailija kuin alkuperäinen laji.

Risteytyminen

Risteytyminen on salakavala ilmiö, sillä sitä on yleensä vaikea havaita . Omenapuut
risteytyvät alkuperäisten metsäomenien kanssa, ja paikoin risteytymät ovat
metsäomenapuuta yleisempiä . Risteytymäongelma koskee myös alalajeja. Niinpä
esimerkiksi sinisorsien riistanhoidollisissa istutuksissa tulee käyttää alkuperäiskannan yksilöitä,
ei ankkamaisia tarhalintuja.

Tulokaslajiraportissa esiteltyjä lajeja

Suomen tulokasraportissa on neljä laajemmin esitettyä tapausta: jättipalsami,
mäntyankeroinen, petovesikirppu ja kanadanmajava. Jättipalsami on kosteikkoihin leviävä koristekasvi, joka kuvastaa sitä, että ekologinen riskianalyysi voisi olla tarpeen puutarhakasvejakin maahantuotaessa. Mäntyankeroinen on metsätuholainen, joka on puutavaralastien tarkastuksella onnistuttu pitämään poissa maasta.

Petovesikirppu on salamatkustanut laivojen painolastivesissä. Se saattaa suurestikin muuttaa Itämeren ravintoverkkoja. Vesikirppu tulee toimeen myös järvissä.

Kanadanmajava tuli maahan euroopanmajavan palautusistutusten yhteydessä . Amerikanserkku saattaa uhata alkuperäislajin säilymistä Suomessa. Tulevaisuuden näkymiä Suomen olisi panostettava tulokaslajeja käsittelevään tutkimukseen ja valistukseen, ja tulokaslajien siirtoja valvomaan tulisi perustaa asiantuntijaryhmä .

Joissakin tapauksissa myössäädöksiä täytyy tarkentaa. Eliöt eivät tunnista valtionrajoja , joten kansainvälinen yhteistyö tulokkaiden leviämisen estämiseksi on erityisen tärkeää

QuoteToki tietyt geneettiset sairaudet ovat täällä yleisempiä kuin muualla

Tuo menee myös toisin päin, eli suomalaisella (tai muulla suht. yhtenäisellä) geeniperimällä on pienempi mahdollisuus saada joitakin sairauksia.

Geeniperimän rikastus - jotta saataisiin pois siihen geeniperimään liittyvät erityissairaudet -  saa aikaan muiden sairauksien (jotka ovat nyt harvinaisia, tai olemattomia) lisääntymisen. Sinällään eettiseltä kannalta tuollaiset toiveet suomalaisen sairasperimän muutoksesta geeniperimän tietoisen sekoittamisen kautta, ovat vähintään "erikoisia".

Ehkä tulevaisuudessa tiedetään myös enemmän siitä miten elintavoilla saa aktivoitua ja sammutettua eri geenejä (epigenetiikka), nyt jo tiedetään jotain esim. siitä miten ravinnon metyylipitoisuus vaikuttaa jne.

Olen nyt kesän aikana nähnyt ja kokenut monikulttuurin positiivisia puolia harva se päivä, katsellessani kolmea pientä lasta jotka edustavat kahta (ellei kolmea) eri kulttuuria. Kahta eri kieltä he puhuvat sujuvasti - äitinsä kanssa suomea, isänsä kanssa englantia. Ja kovasti ovat oppimassa vielä ranskaakin, sillä asuvat Ranskassa. Yksi heistä on aloittanut koulun, joka on monikulttuurinen. Ei ongelmia siellä. Päinvastoin, lapsi on tyytyväinen, samoin vanhemmat. Hänen paras kaverinsa on intialainen, ja käy usein brassipojan luona leikkimässä. :)

Monikulttuurisia perheitä, uusperheitä, yhteisöjä alkaa olla yhä enemmän ja enemmän. Matkustaminen on helpompaa kuin joskus ennen muinoin, erimaalaisiin ihmisiin helppoa tutustua, on internet jne. jne. Enää sitä omaa kultaa ei etsitä vain oman kylän raitilta, vaan myös kauempaa, ulkomailtakin.

Ei tietenkään aina onnistu kahden täysin eri kulttuurin edustajan yhteiselo, mutta automaattisesti ei voi sellaistakaan johtopäätöstä vetää, että se ei KOSKAAN voisi toimia kenenkään kohdalla. Erinomaisia hyviä esimerkkejä tästä on lukuisia, kuten tuo monikulttuurinen perhe josta kirjoitin yllä.

Quote from: Jari Leino on 28.07.2011, 23:57:19
Rullakebab aurajuustolla.

Siis hei ihan oikeasti.

Muuta en valitettavasti keksi.

Kävin pari päivää sitten hakemassa ruokaa etnisestä pitseriasta. Taitaa firman kirjanpito heittä 5€, koska minkään laista kuittia ei tulostunut, eikä tarjottu.

ja se varmaan johtuu etnisyydestä?

Asun kaukana Helsingistä ja muista suurista kaupungeista. En ole kokenut Helsingin monikulttuurisuuden huonoja puolia.

Tänä kesänä vierailin Stadissa. Jätimme automme Vuosaareen ja ajelimme metrolla keskustaan. Metrossa oli harmaa ilmapiiri; en nähnyt kenenkään hymyilevän, vaikka metro oli melko täynnä ihmisiä. Seurueeseemme kuului lapsiperhe, jossa oli pieniä lapsia ja lastenvaunut. Lapsiperheen isä puhui äänekkääseen Oululaiseen tapaansa keskellä vaunua, mikä kiinnitti jonkin verran huomiota ihmisissä. Yhdellä pysäkillä metrosta poistui albaanin näköinen varusmies, minkä jälkeen tämä isä totesi kovaan ääneen "ompa hienoa että tumma poika käy suomalaisen armeijan!" Samalla perheen 4v tyttö pomppi penkillä toisen huomattavasti tummaihoisemman miehen vieressä, mikä selvästi ilahdutti miestä.

Kun tämä mies sitten oli jäämässä pois metrosta, ohittaessaan lastenvaunut oven vieressä, hän näytti peukkua perheen 2v pojalle ja ilveili tälle, joka oli vaunuissa oven vieressä. Mies myös hymyili leveästi äänekkäälle oululaisisälle ja ilmaisi ilonsa, että sai matkustaa samassa metrovaunussa. Muuten Helsinkiläiset vaikuttivat lähes puolikuolleilta ja varautuneilta tylsimyksiltä. :( Monikulttuurisuus virkistää!

Ps. Eihän tämä vielä ole mikään syy tuoda lukutaidottomia kamelipaimenia verorahoilla loisimaan, mutta kerroimpahan nyt vaan oman kokemukseni...

Quote from: Noni on 11.08.2011, 23:03:09

Geeniperimän rikastus - jotta saataisiin pois siihen geeniperimään liittyvät erityissairaudet -  saa aikaan muiden sairauksien (jotka ovat nyt harvinaisia, tai olemattomia) lisääntymisen. Sinällään eettiseltä kannalta tuollaiset toiveet suomalaisen sairasperimän muutoksesta geeniperimän tietoisen sekoittamisen kautta, ovat vähintään "erikoisia".

Toiveet geenien sekoittamisesta kertovat kahdesta asiasta: ensinnäkin toivoja ei ymmärrä geeneistä mitään ja toiseksi rodunjalostusajatukset näkyvät olevan edelleen muodissa.

Täällä venäinäimaalla on positiivista olla suomalainen. Taas kaupassa Pietarissa havaittua. :roll:  Muutenkin suomalaisuus, vaikka kaikki "ryyppymatkalaisuus" Suomesta muistetaan, täällä nykyinen on +95% positiivista.

Hassua, vaikka meitä kotona opetetaan paskomaan omaan pesään..


+200 päivää kahdessa vuodessa (taas)Pietarissa..

Asuin Pietarissa lähes kolme vuotta, kirovin saarella, Sportija hotellin vieressä, maisemat oli upeat.

1991, myllerryksen jälkeen, 1993-1996, ei iivanaa kiinostanut Suomalaisuus, vaan kapitalism, kaikki rahaksi, jotkut voitti, kaikki ei.

Käydään, 2-3 kertaa vuodessa, moikkaamassa nuorimman tytön kummeja, Pietarissa, ja uudenvuoden, sekä pääsiäisen päivinä, käyvät kummit meillä,positiivista.

Kylläpä otteli Robbe Helenius taas mahtavan matsin valkovenäläistä Liakovitsia vastaan ,kova taistelija oli valkovenäläinenkin, nyrkkeili niin kauan kuin vain jaloillaan pysyi. Mutta vielä kovempi oli Robbe ja pudotti miehen 9:nnen  aluksi kanavesille. Niin ja Robbehan on alkujaan rantaruotsalaisia, Porvoon poikia, kyllä mokutus on ihanaa. Aivan Cassisus Alin hengessä siinä mentiin.

Quote from: Lazer Apparaten on 14.12.2008, 19:23:45
Kebab on hyvää, harmi että raaka-aineet ei ole aina tuoreita ja niistä saa vatsanväänteitä.

Ei ole kaikkien suomalaistenkaan tekemät ruoat AINA tuoreita. Muutenkin naiivia yleistää tuommoista.

Quote from: Pikku Jaska on 12.09.2011, 09:35:05

Quote from: Lazer Apparaten on 14.12.2008, 19:23:45
Kebab on hyvää, harmi että raaka-aineet ei ole aina tuoreita ja niistä saa vatsanväänteitä.

Ei ole kaikkien suomalaistenkaan tekemät ruoat AINA tuoreita. Muutenkin naiivia yleistää tuommoista.

"ei ole aina" ei ole yleistys, vaan siinä selvästi puhutaan yksittäistapauksista.

Yleistys olisi : söin eilen pilaatunutta kebab lihaa joten kaikissa muissa kebab paikoissa on varmasti myös pilaantunutta lihaa

Quote from: JmR on 12.09.2011, 13:01:44

Quote from: Pikku Jaska on 12.09.2011, 09:35:05

Quote from: Lazer Apparaten on 14.12.2008, 19:23:45
Kebab on hyvää, harmi että raaka-aineet ei ole aina tuoreita ja niistä saa vatsanväänteitä.

Ei ole kaikkien suomalaistenkaan tekemät ruoat AINA tuoreita. Muutenkin naiivia yleistää tuommoista.

"ei ole aina" ei ole yleistys, vaan siinä selvästi puhutaan yksittäistapauksista.

Yleistys olisi : söin eilen pilaatunutta kebab lihaa joten kaikissa muissa kebab paikoissa on varmasti myös pilaantunutta lihaa

Älä yleistä!

Positiivista monikulttuurissa on ainakin se, että nykyään saa savolaisena kävellä vapaasti stadin laitakatuja ilman että kokee syrjintää ja vihaa maalaisuudestaan. Ennen sai turpaansa kun viänti savvoo snagarijonossa. Oi niitä aikoja.. :D

 

Geenien paranemista heitetään ihan tosta vaan syyksi maahanmuutolle, vaikka rodunjalostus on vähintäänkin kyseenalaista mainetta saanut käsite. Maahanmuutolla ei kuitenkaan paranneta ainoankaan tällä hetkellä elävän suomalaisen geenejä. Ja tuleviakin geenejä parannetaan vain sillä että lisäännytään enimmäkseen muiden kuin oman sakin kesken. Kuitenkin enimmäkseen haetaan puolisot omasta etnisestä populaatiosta, joten asia on minun nähdäkseni merkityksetön.

Ja jos nyt Suomessa on jotain sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia, niin ne ovat syrjäseudulla, johon mamut eivät kyllä kovin herkästi lähde lisääntymishommiin paikallisten kanssa (poislukien ehkä jostain Thaimaasta ja Venäjältä haetut naispuolisot).

Miten muuten ahkera serkusavioliittojen järjestäminen lähi-itämaisten kulttuuripiirien keskuudessa on vaikuttanut ko. tulijoiden perimään?

http://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage_in_the_Middle_East (http://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage_in_the_Middle_East)

By the way, keskustelunaihe on koko lailla offtopic, sillä monikulttuuri ja geeniperimä ovat täysin eri asioita, vaikka korrelaatiota asioilla onkin. Pelkkä monikulttuuri ei edistä geeniperimää mihinkään, tarvitaan myös rodunjalostusta, jonka olisi syytä olla melko suunnitelmallista tyyliin "sinä et saa naida populaatiosta x", tai "sinä et saa lisääntyä ollenkaan", jos oikeasti haluttaisiin jotain tuloksia. En oikein usko, että suvaitsevaistolla on halua uppoutua oikeasti asiaan. Kunhan heittelevät mutujuttujaan...

Monikulttuurisuuden myönteisiin puoliin kuuluu  ihmiselon rikkauden ilmentymien myötämielinen hyväksyntä. Minunkin oli aluksi vaikeaa löytää hyviä puolia tapahtumaketjussa, joka johti lompakkoni siirtymiseen aluksi Vuosaareen, sittemmin Bukarestin esikaupunkiin.

Kuultuani Vapaan liikkuvuuden edustajien näkemyksiä Suomen velasta maailman köyhille, ilahduin suuresti. Olen  löytänyt hienotunteisen tavan tukea maailman köyhiä mainostamatta kuitenkaan omaa hyvyyttäni.

Ostin kirpparilta uuden lompakon, sijoitin siihen tukun euroja ja lähden huomenna Vuosaareen. Toivottavasti nappaa!

Quote from: wekkuli on 23.09.2011, 06:25:29
Geenien paranemista heitetään ihan tosta vaan syyksi maahanmuutolle, vaikka rodunjalostus on vähintäänkin kyseenalaista mainetta saanut käsite. Maahanmuutolla ei kuitenkaan paranneta ainoankaan tällä hetkellä elävän suomalaisen geenejä. Ja tuleviakin geenejä parannetaan vain sillä että lisäännytään enimmäkseen muiden kuin oman sakin kesken. Kuitenkin enimmäkseen haetaan puolisot omasta etnisestä populaatiosta, joten asia on minun nähdäkseni merkityksetön.

Ja jos nyt Suomessa on jotain sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia, niin ne ovat syrjäseudulla, johon mamut eivät kyllä kovin herkästi lähde lisääntymishommiin paikallisten kanssa (poislukien ehkä jostain Thaimaasta ja Venäjältä haetut naispuolisot).

Suomessa ei muuten yli 5 miljoonaisen populaation ansiosta ole mitään vaaraa sisäsiittoisuudesta, ellei ihan oman kylän kesken lisäännytä satojen vuosien ajan.
Mitä tulee geenipoolin jalostamiseen hakemalla puoliso ulkomailta, sekin on täyttä hevonskeidaa. Rotuteoriat on nimittäin kumottu juuri sillä tosiasialla, että etnisten ryhmien sisällä on enemmän muuntelua, kuin ryhmien välillä, eli omasta etnisestä ryhmästäsi voit löytää puolison, joka on geneettisesti erilaisempi sinuun verrattuna, kuin joku joka asuu toisella puolella planeettaa.
Myös joidenkin eurooppalaisten ihmisryhimien on todettu olevan keskenään erilaisempia, kuin esim. afrikkalaisten ihmisryhmien kanssa. Selitinköhän nyt riittävän sekavasti?
Eri "rotujen" väliset erot liittyvät lähinnä asuinympäristöön sopeutumiseen (mm.ihon pigmentit), joten lisääntymällä ristiin eri mantereilta kotoisin olevien kanssa ei välttämättä saavuteta mitään etuja, mutta tuhotaan varmuudella tuhansien vuosien aikana tapahtunut sopeutumisprosessi. Ei sikäli että sillä suuresti väliä olisi, koska vaatteiden, lisäravinteiden, yms. keksintöjen avulla voidaan sopeutua täysin vieraaseen ympäristöön lähes välittömästi...

Quote from: M13 on 13.10.2011, 18:03:47Ei sikäli että sillä suuresti väliä olisi, koska vaatteiden, lisäravinteiden, yms. keksintöjen avulla voidaan sopeutua täysin vieraaseen ympäristöön lähes välittömästi...

Uhohdit taikaseinän sopeuttamisvaikutusen.

En näe monikulttuurisuudessa mitään tavoittelemisen arvoista. Puhe siitä, että maahanmuutto rikastaa suomalaista kulttuuria, on potaskaa.

No on siinä se että tulevaisuudessa työvoimapulan riivaamassa maassamme riittää työväkeä esim vanhainkoteihin.Tulee minunkin pallini pesastua jos en siihen enää itse kykene.
Kutkuttava ajatus sinänsä Allah uskoisesta afrikansarven edustajasta kuuraamassa vääräuskoisen alakertaa edustuskuntoon.

Quote from: Leopold on 14.12.2008, 19:18:29
Monikulttuurikritiikkiä on usein suvaitsevaiston taholta haukuttu sen väitetyn mustavalkoisuuden takia. Minun mielestäni on aika selvää, että kun monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ei ole virallisella taholla saanut kritisoida ollenkaan, on sen seurauksena monikulttuuri-intoilua noussut vastustamaan nimenomaan aivan yhtä mustavalkoinen liike, jossa monikulttuurisuudessa ei joko ihan vilpittömästi nähdä, tai sitten tahdota nähdä yhtään mitään hyvää.

Suvaitsevaisto ei ole koskaan haukkunut monikulttuurisuuskritiikkiä, vaan ihmetellyt sitä, miten kritiikki ja vihamielisyys ovat nousseet synonyymeiksi. Virallisella taholla kritiikkiä on esitetty aina, ja esitetään edelleen. Mikään virallinen taho ei ole mitenkään estänyt maahanmuutto-, tai monikulttuurikritiikkiä. Sen sijaan se pyrkii estämään vihapuheet monikulttuurisuuskeskustelusta.

Quote from: novareal on 12.11.2011, 17:45:11
Suvaitsevaisto ei ole koskaan haukkunut monikulttuurisuuskritiikkiä, vaan ihmetellyt sitä, miten kritiikki ja vihamielisyys ovat nousseet synonyymeiksi. Virallisella taholla kritiikkiä on esitetty aina, ja esitetään edelleen. Mikään virallinen taho ei ole mitenkään estänyt maahanmuutto-, tai monikulttuurikritiikkiä. Sen sijaan se pyrkii estämään vihapuheet monikulttuurisuuskeskustelusta.

Nyt ilmeisesti on kyse monikulttuurin eikä maahanmuuton kritiikistä?

Annapa esimerkkejä "suvaitsevaiston" tai "virallisen tahon" monikulttuurisuuskritiikistä.  Omien sanojesi perusteella sen pitäisi olla niin arkipäiväistä, ettei kahden käden sormilla laskettavan määrän löytämisen pitäisi tuottaa mitään ongelmia.

En kuitenkaan pidätä hengitystäni linkkejä odottaessani.

QuoteNyt ilmeisesti on kyse monikulttuurin eikä maahanmuuton kritiikistä?

Annapa esimerkkejä "suvaitsevaiston" tai "virallisen tahon" monikulttuurisuuskritiikistä.  Omien sanojesi perusteella sen pitäisi olla niin arkipäiväistä, ettei kahden käden sormilla laskettavan määrän löytämisen pitäisi tuottaa mitään ongelmia.

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto linkittyvät toisiinsa. Monikulttuurisuutta ei synny yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ilman, että muita kulttuureja tuodaan maahan.
Kirjoitin, että monikulttuurisuuskritiikkiä ei ole kielletty virallisella taholla. Näin sinä väitit olevan, joten sinun tehtäväsi on osoittaa, että kritiikki olisi kielletty.

Quote from: novareal on 12.11.2011, 18:45:41

QuoteNyt ilmeisesti on kyse monikulttuurin eikä maahanmuuton kritiikistä?

Annapa esimerkkejä "suvaitsevaiston" tai "virallisen tahon" monikulttuurisuuskritiikistä.  Omien sanojesi perusteella sen pitäisi olla niin arkipäiväistä, ettei kahden käden sormilla laskettavan määrän löytämisen pitäisi tuottaa mitään ongelmia.

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto linkittyvät toisiinsa. Monikulttuurisuutta ei synny yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ilman, että muita kulttuureja tuodaan maahan.
Kirjoitin, että monikulttuurisuuskritiikkiä ei ole kielletty virallisella taholla. Näin sinä väitit olevan, joten sinun tehtäväsi on osoittaa, että kritiikki olisi kielletty.

Kirjoitit myös:  "Virallisella taholla kritiikkiä on esitetty aina, ja esitetään edelleen".

Tuohon halusin tarkennusta.  En tosin edelleenkään pidätä hengitystäni.

QuoteKirjoitit myös:  "Virallisella taholla kritiikkiä on esitetty aina, ja esitetään edelleen".

Tuohon halusin tarkennusta.  En tosin edelleenkään pidätä hengitystäni.

Kuuntele esimerkiksi eduskunnan kyselytunteja, kun aiheena on monikulttuurisuus. Kyllä tässä maassa esiintyy normaalia kritiikkiä niin viralliselta kuin virattomaltakin taholta. Valitettavasti esiintyy myös vihapuhetta.

Quote from: novareal on 13.11.2011, 12:34:01

QuoteKirjoitit myös:  "Virallisella taholla kritiikkiä on esitetty aina, ja esitetään edelleen".

Tuohon halusin tarkennusta.  En tosin edelleenkään pidätä hengitystäni.

Kuuntele esimerkiksi eduskunnan kyselytunteja, kun aiheena on monikulttuurisuus. Kyllä tässä maassa esiintyy normaalia kritiikkiä niin viralliselta kuin virattomaltakin taholta. Valitettavasti esiintyy myös vihapuhetta.

Jytkyn myötä eduskuntaan on päässyt myös edustajia, jotka aukovat päätään monikulttuurisuudesta.  Käytit kuitenkin termiä "aina", joten väität, että teemaa on kritisoitu eduskunnassa aikaisempinakin vuosina.  Eduskunnan pöytäkirjat löytyvät netistä, joten ei muuta kuin linkkiä pesään.

En edelleenkään pidätä hengitystä.

Quote from: novareal on 12.11.2011, 18:45:41
Monikulttuurisuutta ei synny yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ilman, että muita kulttuureja tuodaan maahan.

Ei ihan näinkään. Monikulttuuria voi syntyä myös yhdistämällä eri kulttuurisia yhteiskuntia isommiksi kokonaisuuksiksi. Menestyksekkäinä esimerkkeinä mainittakoon Neuvostoliitto ja EU.

Quote from: wekkuli on 13.11.2011, 21:07:30

Quote from: novareal on 12.11.2011, 18:45:41
Monikulttuurisuutta ei synny yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ilman, että muita kulttuureja tuodaan maahan.

Ei ihan näinkään. Monikulttuuria voi syntyä myös yhdistämällä eri kulttuurisia yhteiskuntia isommiksi kokonaisuuksiksi. Menestyksekkäinä esimerkkeinä mainittakoon Neuvostoliitto ja EU.

USA:ssa on myös hieman samaa henkeä.

^Ei oikeastaan, sillä USAn monikulttuurisuus on lähes täysin seurausta maahanmuutosta. Poikkeuksen siihen muodostavat vain eri intiaaniheimojen erot.

Quote from: M13 on 13.10.2011, 18:03:47
Rotuteoriat on nimittäin kumottu juuri sillä tosiasialla, että etnisten ryhmien sisällä on enemmän muuntelua, kuin ryhmien välillä, eli omasta etnisestä ryhmästäsi voit löytää puolison, joka on geneettisesti erilaisempi sinuun verrattuna, kuin joku joka asuu toisella puolella planeettaa.
Myös joidenkin eurooppalaisten ihmisryhimien on todettu olevan keskenään erilaisempia, kuin esim. afrikkalaisten ihmisryhmien kanssa.

Ei pidä uskoa kaikkea mitä lukee. Tuo ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. Geeniperimän perusteella pystytään tekemään hyvinkin tarkkoja päätelmiä siitä, mistä päin tätä palloa ihminen on kotoisin. Ei se olisi mahdollista, jos kertomasi pitäisi paikkansa.

Rotuteoriat on kumottu sillä tosiasialla ettei asiasta saa puhua. Ainakaan jos roduilla on älykkyyseroja.

Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Koska puhun äidinkielenäni ruotsia, sain lapsena kuulla tuon tuostakin osakseni hurrittelua ja homottelua, vaikka homoksi haukkuminen ei vielä tuolloin ollut yleistä. Kaikki ruotsin kieltä puhuvat miespuoliset olivat joidenkin suomalaisten mielestä homoja, eikä tuo asenne ole vieläkään kokonaan hävinnyt.

Jos joku ei ymmärtänyt, miten tämä liittyy monikulttuurisuuteen, niin suomenruotsalaisuus on osa suomalaista kulttuuriamme ja lähemmin tarkasteltuna huomattavasti merkittävämpi osa kuin suomenruotsalaisten väkiluku edellyttäisi. Suomenruotsalaisesta väestöstä suomenkielisiä suurempi osa harrastaa taiteita ja on itsekin tunnustettuja taiteilijoita.

QuoteEi ihan näinkään. Monikulttuuria voi syntyä myös yhdistämällä eri kulttuurisia yhteiskuntia isommiksi kokonaisuuksiksi. Menestyksekkäinä esimerkkeinä mainittakoon Neuvostoliitto ja EU.

Monikulttuurisuutta syntyy näinkin. Se ei muuta näkemystäni siitä, että monikulttuurisuus syntyy ulkoisena tuontina ja sitähän esimerkkisi on mitä selvimmin.
Myös sisäsyntyisesti syntyy monikulttuuria. Yhteiskunnassa on jatkuvasti kulttuurisia muutoksia pienessä mittakaavassa. Jopa organisaatiotasolla näkyy monikulttuurisuus. On duunarien ja valkokaulustyöntekijöiden kulttuuria jne. Parhaiten monikulttuurisuus näkyy siinä, miten erilaisia kulttuurisia hankkeita on tai miten eri tavoin ihmiset hakeutuvat erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Sen on katsottava rikkaudeksi.
Minkäänlainen monokulttuurinen maa Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Täydellinen kehäpäätelmä. Noinko minä kirjoitin? Selitetäänpä vielä hiukan lisää, että sinäkin ymmärtäisit. Ensinnäkin minä puhuin itsestäni ja omista kokemuksistani. Toiseksi, minä kirjoitin monikulttuurin hyvästä puolesta, enkä muukalaisvihamielisyyden hyvästä puolesta. Muukalaisvihamielisyydessä ei ole mitään hyviä puolia. Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:06:40

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Minä ymmärsin tämän niin, että olet saanut kärsiä monikulttuurisuudesta ja pidät sitä hyvänä asiana, koska siten voit ymmärtää toisia monikulttuurisuudesta kärsiviä.

Minun mielestäni olisi parasta, jos kukaan ei joutuisi kärsimään monikulttuurisuudesta.

Quote from: Ntti on 14.11.2011, 14:17:45

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:06:40

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Minä ymmärsin tämän niin, että olet saanut kärsiä monikulttuurisuudesta ja pidät sitä hyvänä asiana, koska siten voit ymmärtää toisia monikulttuurisuudesta kärsiviä.

Minun mielestäni olisi parasta, jos kukaan ei joutuisi kärsimään monikulttuurisuudesta.

Jokainen ymmärtää asioita niillä eväillä, jotka on sattunut osakseen saamaan. Eväät voivat tosin joskus aikojen saatossa pilaantua. Sinäkin vaikuttaisit rinnastavan monikulttuurisuuden ja muukalaisvihan. Ei ihme, vaikka monet perussuomalaiset yrittävät mitätöidä julkisuudessa heihin liitetyn rasismin, vaikka he itselleen sen tunnustavat. Minusta monikulttuurisuuden vastustajien olisi reilua myöntää olevansa rasisteja. Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53

Quote from: Ntti on 14.11.2011, 14:17:45

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:06:40

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Minä ymmärsin tämän niin, että olet saanut kärsiä monikulttuurisuudesta ja pidät sitä hyvänä asiana, koska siten voit ymmärtää toisia monikulttuurisuudesta kärsiviä.

Minun mielestäni olisi parasta, jos kukaan ei joutuisi kärsimään monikulttuurisuudesta.

Jokainen ymmärtää asioita niillä eväillä, jotka on sattunut osakseen saamaan. Eväät voivat tosin joskus aikojen saatossa pilaantua. Sinäkin vaikuttaisit rinnastavan monikulttuurisuuden ja muukalaisvihan.

En suinkaan vaan sinähän ne rinnastit ja sen takia sait niin paljon ihmettelyä osaksesi. Sanoit monikulttuurisuuden hyvän puolen olevan se, että ymmärrät paremmin muukalaisvihamielisyydestä kärsiviä, koska olet itsekin siitä kärsinyt.

Miksi sanoisit niin, jos et näkisi monikulttuurisuudella ja muukalaisvihamielisyydestä kärsimisellä yhtäläisyyksiä? Kenties olisi parasta, että muotoilisit alkuperäisen näkemyksesi uudestaan sen sijaan, että siirryt käymään keskustelua henkilökohtaisuuksilla.

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:06:40

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Täydellinen kehäpäätelmä. Noinko minä kirjoitin? Selitetäänpä vielä hiukan lisää, että sinäkin ymmärtäisit. Ensinnäkin minä puhuin itsestäni ja omista kokemuksistani. Toiseksi, minä kirjoitin monikulttuurin hyvästä puolesta, enkä muukalaisvihamielisyyden hyvästä puolesta. Muukalaisvihamielisyydessä ei ole mitään hyviä puolia. Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Muukalaisvihamielisyys aiheutuu monikulttuurista, siitä että niitä muukalaisia kulttuureita on monia vierekkäin vihankantaman päässä toisistaan.

No, toivottavasti sait kärsiä tarpeeksi muukalaisvihasta. Ei kai tässä enää voi muuta sanoa. Minä osaan olla vihaamatta muukalaisia ihan ilman sen kohteeksi joutumistakin.

Samoin osaan pitää kuolemantuomiota vääränä ilman että minua itseäni on teloitettu. Kuinkahan minä tässä oikein onnistun?

QuoteAika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

Tällaiset perustelemattomat trollaukset voit sitten jättää pois.

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53
Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

melkoista rasismia on edellyttää, että ns. karvakädet tekevät meille kaikki pizzat. Todellista monikulttuuria on, että suomalainenkin saa tehdä pizzoja eikä hänen tarvitse niitä tehdäkseen harjoittaa harmaata taloutta.

Quote from: normi on 14.11.2011, 14:47:35

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53
Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

melkoista rasismia on edellyttää, että ns. karvakädet tekevät meille kaikki pizzat. Todellista monikulttuuria on, että suomalainenkin saa tehdä pizzoja eikä hänen tarvitse niitä tehdäkseen harjoittaa harmaata taloutta.

Onneksi suomalaisiakin pizzeria/kebab mestoja löytyy.
Enkä tarkoita kotipizzaa.

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53
Minusta monikulttuurisuuden vastustajien olisi reilua myöntää olevansa rasisteja.

Osoitatko sanasi Merklille, Cameronille ja Sarkozkylle?

Quote
Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

Jos sanoisin, että "aika moni somali vihaa suomalaisia, vaikka nauttiikin heidän kustantamasta sosiaaliturvasta", minua syytettäisiin kenties vihapuheesta.  Vähintäänkin minulta vaadittaisiin perusteluja.

Miksi sinun tokaisuusi pitäisi suhtautua toisin?

Quote from: normi on 14.11.2011, 14:47:35

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53
Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

melkoista rasismia on edellyttää, että ns. karvakädet tekevät meille kaikki pizzat. Todellista monikulttuuria on, että suomalainenkin saa tehdä pizzoja eikä hänen tarvitse niitä tehdäkseen harjoittaa harmaata taloutta.

Quote from: normi on 14.11.2011, 14:47:35

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:31:53
Aika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

melkoista rasismia on edellyttää, että ns. karvakädet tekevät meille kaikki pizzat. Todellista monikulttuuria on, että suomalainenkin saa tehdä pizzoja eikä hänen tarvitse niitä tehdäkseen harjoittaa harmaata taloutta.

Näitä heittoja minä en opi ymmärtämään sitten millään. Sinä tunnut olettavan, että edellytän ulkomaalaistaustaisten valmistavan kaikki pizzat. Tummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia. 

QuoteTummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia.

Teknisesti ei ole rotuerottelua. Se on nimittelyä. Alapa perustelemaan paremmin nuo sutkauksesi.

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 14:42:00

Quote from: veini on 14.11.2011, 14:06:40

Quote from: Miniluv on 14.11.2011, 13:20:51

Quote from: veini on 14.11.2011, 10:34:44
Monikulttuurin positiivinen puoli on se, että ymmärrän ehkä keskimääräistä suomalaista paremmin, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu.

Monikulttuurin aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden hyvä puoli on siis se, että muukalaisvihamielisyyden uhri tietää, miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu?

:o :brainknot:

Täydellinen kehäpäätelmä. Noinko minä kirjoitin? Selitetäänpä vielä hiukan lisää, että sinäkin ymmärtäisit. Ensinnäkin minä puhuin itsestäni ja omista kokemuksistani. Toiseksi, minä kirjoitin monikulttuurin hyvästä puolesta, enkä muukalaisvihamielisyyden hyvästä puolesta. Muukalaisvihamielisyydessä ei ole mitään hyviä puolia. Joka on kokenut muukalaisvihaa, ymmärtää muukalaisvihaa kokemattomia paremmin miltä muukalaisvihamielisyys tuntuu. Jos sinä olsit saanut lapsena selkääsi, niin sinä tietäisit fyysistä kuritusta kokemattomia paremmin, miltä selkäsauna tuntuu.

Muukalaisvihamielisyys aiheutuu monikulttuurista, siitä että niitä muukalaisia kulttuureita on monia vierekkäin vihankantaman päässä toisistaan.

No, toivottavasti sait kärsiä tarpeeksi muukalaisvihasta. Ei kai tässä enää voi muuta sanoa. Minä osaan olla vihaamatta muukalaisia ihan ilman sen kohteeksi joutumistakin.

Samoin osaan pitää kuolemantuomiota vääränä ilman että minua itseäni on teloitettu. Kuinkahan minä tässä oikein onnistun?

QuoteAika moni perussuomalainen syö spagettia ja pizzaa, vaikka vihaa pizzerian omistajia.

Tällaiset perustelemattomat trollaukset voit sitten jättää pois.

Kyseessä ei ole trollaus, vaan tosiasia. Suomalainen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita muiden maiden ruokakulttuurista ja lähes kaikki suomalaiset, myös ulkomaalaisia pizzerian omistajia vihaavat rasistit, syövät pizzaa ja spagettia joskus, vaikka nuo ruuat eivät suomalaiseen ruokaperinteeseen kuulukaan.

Sinä väität myös ilman perusteluita, että muukalaisvihamielisyys johtuu monikulttuurista. Onko kyseessä trollaus? Muukalaisvihamielisyys saattaa johtua pikemminkin ennakkoluuloista, ahdasmielisyydestä ja suvaitsemattomuudesta. Monikulttuurisuus on mielestäni pikemminkin rikkaus, joka auttaa ymmärtämään muista kulttuureista tulleita. Vieraitten kulttuureitten yksisilmäinen syynääminen ja niistä pelkkä huonojen puolien hakeminen ja ihmisten luokittelu niiden perusteella aiheuttaa muukalaisvihaa. Mikään kulttuuri ja uskonto sinänsä ei aiheuta yhtään mitään. Niiden harjoittaminen ja harjoittamistavat oat oma lukunsa.

Quote from: Ari-Lee on 14.11.2011, 15:13:29

QuoteTummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia.

Teknisesti ei ole rotuerottelua. Se on nimittelyä. Alapa perustelemaan paremmin nuo sutkauksesi.

Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia. Kumma, etteivät kaikki rasistit tunnista itsessään rasismia. Perussuomalaisistakin muistaakseni vain noin viidennes tarkoitushakuisen kyselyn perusteella tunnistaa itsessään rasistin.

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:20:44

Kyseessä ei ole trollaus, vaan tosiasia. Suomalainen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita muiden maiden ruokakulttuurista ja lähes kaikki suomalaiset, myös ulkomaalaisia pizzerian omistajia vihaavat rasistit, syövät pizzaa ja spagettia joskus, vaikka nuo ruuat eivät suomalaiseen ruokaperinteeseen kuulukaan.

Kuvitteletko moisella leukojen lonksutuksella tuovasi keskusteluun jotain arvokasta?  Mikset saman tien ilmoita suurena paradoksina, että Etelä-Amerikan intiaaneja vihaavat rasistit (varmaan heitäkin on) syövät perunaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna#Historia

Tuossa edellä sitä paitsi väitit, että nimen omaan perussuomalaiset vihaavat pizzerian omistajia. 

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03

Quote from: Ari-Lee on 14.11.2011, 15:13:29

QuoteTummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia.

Teknisesti ei ole rotuerottelua. Se on nimittelyä. Alapa perustelemaan paremmin nuo sutkauksesi.

Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia.

Sinulla näyttää useampikin käsite olevan hukassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

Jotta voisi pohtia monikulttuurisuuden positiivisa puolia, tulisi monikultturisuus ensin määritellä. Mitä se sitten oikeasti on? Luultavasti jokaisella on aiheesta oma näkemyksensä.

Jos ajatellaan sen olevan ylipäätän sitä että on olemassa erilaisia kulttuureita törmätään paradoksiin. Kulttuurien sulautuminen/assimilaatio on tavallaan monikulttuurisuuden vastakohta. Nykyisenkaltainen kehityskulku, jossa kaikki sulautuu yhdeksi massaksi, tuhoa alkuperäiset kulttuurit. Eri väreistä tulee harmaata massaa. Tulisiko tässä mielessä kulttuureja siis eristää toisistaan?

No, olkoon määritys mikä on, mutta ainakin sapuskapuolella näen positiivisia asioita joiden itse tulkitsen olleen seurausta monikultturisuudesta. Suomalaiseen keittiöön on tullut muista ruokakulttuureista uusia vaikutteita ja makuja, mikä on hyvä.

Kaupankäynnissä ostajapään kulttuurin ymmärtäminen on varmasti etu. En tiedä sitten mitä tekemistä tällä on monikulttuurisuuden kanssa sillä eri kansojen tavat voi oppia, eikä se vaadi sinällään mitään monikulttuurista kasvuympäristöä. Enemmän on kyse yleisestä (sosiaalisesta) älykkyydestä.

"Antimonikulttuurisuus" on myös tavallaan ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Vuosisatojen ja tuhansien aikana on esi-isillemme ollut hyödyllistä suhtautua nuivasti kaikkeen uuteen. Vieraasta ei ole voinut tietää onko se vihollinen vai ystävä. Uudesta hedelmästä ei ole voinut tietää onko se makoisa vai myrkkyä. Tämä on kai sitä sisään rakennettua rasismia joka meissä kaikissa asuu.

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:20:44
Suomalainen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita muiden maiden ruokakulttuurista ja lähes kaikki suomalaiset, myös ulkomaalaisia pizzerian omistajia vihaavat rasistit, syövät pizzaa ja spagettia joskus, vaikka nuo ruuat eivät suomalaiseen ruokaperinteeseen kuulukaan.

Vaikutteiden imeminen ei ole monikulttuurisuutta; ei siinä mielessä, mitä monikulttuurisuudella tarkoitetaan. Eihän olisi mitään järkeä puhua monikulttuurisuuden vaihtoehtosta, jossa siis koko maailmassa olisi vain yksi kulttuuri tai vaihtoehtoisesti kaikki maailman kulttuurit olisivat täysin eristyksissä toisistaan. Eihän sellaista ole, ei ole ollut, eikä tule olemaan, eikä sellaista kukaan haluaisikaan. Jotta monikulttuurisuudella sanana olisi mitään merkitystä, ettei se olisi täysin tyhjä ja hyödytön sana, sillä on siis toinen merkitys. Se tarkoittaa kulttuurien rinnan elämistä saman yhteiskunnan sisällä. Ei monikulttuurisuutta tarvita minkään pitzan tulemiseksi Suomeen etenkään nykyisin, kun on Internet, jonka välityksellä hitti-ilmiöt leviävät. Ja minusta on aika huonoa sanan käyttöä edes puhua monikulttuurisuudesta pizzerioiden perustajienkaan tapauksessa. Ihmiset liikkuvat jossain määrin aina. Monikulttuurisuuteen liittyy siten olennaisesti suuri mittakaava. Monikulttuurisuudessa ei ole ulkomaalaisia ihmisiä yhteiskunnassa siellä täällä, vaan on yhteiskunta, joka aivan olennaisesti koostuu ulkomaalaisista.

Quote from: Siili on 14.11.2011, 15:33:01

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03

Quote from: Ari-Lee on 14.11.2011, 15:13:29

QuoteTummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia.

Teknisesti ei ole rotuerottelua. Se on nimittelyä. Alapa perustelemaan paremmin nuo sutkauksesi.

Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia.

Sinulla näyttää useampikin käsite olevan hukassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

Veini, kuten tässä on sinulle pyritty problematiikkaa avaamaan ongelma on se että rasismi on käsitteenä kokenut inflaation. Sitä on muka kaikkialla ja kaikessa.

Onko se tosiaan mielestäsi rasismia jos nimeän pitseriayrittäjän karvakädeksi. Entä jos nimeän poliisin koppalakiksi tai tuomarin raita-apinaksi?

Voitko kertoa minulle mitkä näistä kolmesta esimerkistä täyttävät rasismin määritelmän.

Rasismi on rodullisin perustein tapahtuvaa syrjintää ja se on eri asia kuin esimerkiksi nimittely tai tavallisen mallinen syrjintä, tai kunnian loukkaus.

Jokaisella on oma rasismin määritelmänsä ja niiden vertailu ei kuulu tämän ketjun aihepiiriin.

QuoteVaikutteiden imeminen ei ole monikulttuurisuutta; ei siinä mielessä, mitä monikulttuurisuudella tarkoitetaan. Se tarkoittaa kulttuurien rinnan elämistä saman yhteiskunnan sisällä.

Jotain tällaista minäkin ymmärrän monikulttuurisuudella. Kuitenkin monikulttuurisuus perinteisesti on vuorovaikutteisuutta eri kulttuurien välillä ja muiden kulttuurien arvostamista, ei kenties vain rinnan elämistä. Sellaisena kulttuurit vaikuttavat toisiinsa, kukin omaksuu muilta ja antaa muille. Molemmille rikastuttavaa silloin, kun toisesta imetään hyvät puolet.
  Lisäksi on ilmeistä, että ihminen elää samanaikaisesti monessa eri kulttuurissa. On työajan kulttuuriympäristö, vapaa-ajalla omansa, omaa kulttuuria perheessä ja lasten kanssa jne. Ikääntyessään ihminen myös siirtyy kulttuurista toiseen. Kulttuuri on näin katsottuna jaettu pienempiin osasiin kuin ainoastaan yhteiskunnan suureen yleiskulttuuriin.
  Maahanmuuttajien on todettu elävän ainakin kahta peruskulttuuria. Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan.

Quote from: novareal on 14.11.2011, 17:18:03
Maahanmuuttajien on todettu elävän ainakin kahta peruskulttuuria. Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan.

Minä olen ymmärtänyt, että toisella sukupolvella on ollut erityisen paljon ongelmia silloin, kun kulttuurierot ovat suuria.  Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset lienevät assimiloituneet melkoisen hyvin, mutta etenkin  toisen polven muslimimaahanmuuttajilla näyttää olevan kaikenlaisia identitettiongelmia Keski-Euroopassa ja Britanniassa. 

Quote from: Siili on 14.11.2011, 17:28:58

Quote from: novareal on 14.11.2011, 17:18:03
Maahanmuuttajien on todettu elävän ainakin kahta peruskulttuuria. Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan.

Minä olen ymmärtänyt, että toisella sukupolvella on ollut erityisen paljon ongelmia silloin, kun kulttuurierot ovat suuria.  Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset lienevät assimiloituneet melkoisen hyvin, mutta etenkin  toisen polven muslimimaahanmuuttajilla näyttää olevan kaikenlaisia identitettiongelmia Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

Maahanmuuttajien assimiloituminenko sitten olisi se hyvä asia. Ainakin silloin päästäisiin koko monikulttuurista, kun kaikki sulautuisivat kantaväestön kieleen, tapoihin, normeihin ja kulttuuriin.

Toisen polven maahanmuuttajien ongelmista ainakin osa voi johtua siitä, että he kohtaavat muukalaisvihaa ja työllistyvät ja kouluttautuvat huonommin kuin kantaväestöön kuuluvat.

Quote from: veini on 14.11.2011, 19:43:48

Quote from: Siili on 14.11.2011, 17:28:58

Quote from: novareal on 14.11.2011, 17:18:03
Maahanmuuttajien on todettu elävän ainakin kahta peruskulttuuria. Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan.

Minä olen ymmärtänyt, että toisella sukupolvella on ollut erityisen paljon ongelmia silloin, kun kulttuurierot ovat suuria.  Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset lienevät assimiloituneet melkoisen hyvin, mutta etenkin  toisen polven muslimimaahanmuuttajilla näyttää olevan kaikenlaisia identitettiongelmia Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

Maahanmuuttajien assimiloituminenko sitten olisi se hyvä asia. Ainakin silloin päästäisiin koko monikulttuurista, kun kaikki sulautuisivat kantaväestön kieleen, tapoihin, normeihin ja kulttuuriin.

En tiedä, kuinka paljon Ruotsiin assimiloituneet 60-luvun siirtolaisten lapset itkevät omaa assimiloitumistaan.  Eivät he näytä kuitenkaan kovin kummoisesti pistävän esiin missään negatiivisissa tilastoissa.  Kuten tällaisissa

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article10877662.ab

Quote
Toisen polven maahanmuuttajien ongelmista ainakin osa voi johtua siitä, että he kohtaavat muukalaisvihaa ja työllistyvät ja kouluttautuvat huonommin kuin kantaväestöön kuuluvat.

Syistä voidaan toki aina keskustella.  Mutta et ilmeisesti sittenkään allekirjoita seuraavaa toteamustasi, ainakaan täysin:

"Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan."

Quote from: Siili on 14.11.2011, 20:00:53

Quote from: veini on 14.11.2011, 19:43:48


Toisen polven maahanmuuttajien ongelmista ainakin osa voi johtua siitä, että he kohtaavat muukalaisvihaa ja työllistyvät ja kouluttautuvat huonommin kuin kantaväestöön kuuluvat.

Syistä voidaan toki aina keskustella.  Mutta et ilmeisesti sittenkään allekirjoita seuraavaa toteamustasi, ainakaan täysin:

"Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan."

Olet nähnyt turhaan vaivaa yhdistämällä kaksi eri asiaa ja muokkaamalla niistä ikioman olkiukkosi. Kyllä minä allekirjoitan täysin nuo molemmat toteamukseni. Sinä et näytä oikein ymmärtävän, mitä sana osa tarkoittaa. En myöskään ole väittänyt, etteikö valtakulttuurin omaksuneille, mutta myös oman kulttuurinsa säilyttäneille toisen polven siirtolaisille syntyä vaikeuksia, kun he kohtaavat muukalaisvihaa ja kokevat taustansa perusteella diskriminointia.

Quote from: veini on 14.11.2011, 20:29:20

Quote from: Siili on 14.11.2011, 20:00:53

Quote from: veini on 14.11.2011, 19:43:48


Toisen polven maahanmuuttajien ongelmista ainakin osa voi johtua siitä, että he kohtaavat muukalaisvihaa ja työllistyvät ja kouluttautuvat huonommin kuin kantaväestöön kuuluvat.

Syistä voidaan toki aina keskustella.  Mutta et ilmeisesti sittenkään allekirjoita seuraavaa toteamustasi, ainakaan täysin:

"Erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla ja sen lisäksi säilyttävät oman identiteettinsä vanhempiensa kulttuurissa. He ovat rikkaita kulttuurisuhteissaan."

Olet nähnyt turhaan vaivaa yhdistämällä kaksi eri asiaa ja muokkaamalla niistä ikioman olkiukkosi. Kyllä minä allekirjoitan täysin nuo molemmat toteamukseni. Sinä et näytä oikein ymmärtävän, mitä sana osa tarkoittaa. En myöskään ole väittänyt, etteikö valtakulttuurin omaksuneille, mutta myös oman kulttuurinsa säilyttäneille toisen polven siirtolaisille syntyä vaikeuksia, kun he kohtaavat muukalaisvihaa ja kokevat taustansa perusteella diskriminointia.

Toisen polven siirtolaisille ei ainoastaan voi syntyä vaikeuksia, vaan niitä on lukuisten tilastojen mukaan huomattavan paljon.  Eli mainita "erityisesti jälkipolvet omaksuvat helposti sekä valtakulttuurin eli elävät maan tavalla" on varsin liberaalia liioittelua, ainakin Euroopan muslimisiirtolaisten kohdalla.

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03
Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia. Kumma, etteivät kaikki rasistit tunnista itsessään rasismia.

Ihan hyvin suomalainenkin voi olla erityisen karvainen. Karvaisuus on ominaisuus, ei geneettinen erityispiirre. Itse asiassa sinä tässä olet rasisti, kun oletat että karvainen ihminen olisi automaattisesti ei-suomalainen.

Olisit lapsena puhunut suomea etkä suomenruotsia.

Saako Rabbea vihata tai kritisoida, vai onko se rasismia?

QuoteMinä olen ymmärtänyt, että toisella sukupolvella on ollut erityisen paljon ongelmia silloin, kun kulttuurierot ovat suuria.  Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset lienevät assimiloituneet melkoisen hyvin, mutta etenkin  toisen polven muslimimaahanmuuttajilla näyttää olevan kaikenlaisia identitettiongelmia Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

Itse olen lukenut tutkimuksia, jotka osoittavat kulttuurisen kehittymisen kulkevan vaikeuksien kautta siihen tilaan, jossa yksilö elää tyytyväisenä valtakulttuurissa ja sen sisällä vaalien omaa identiteettiään. Esimerkkeinä voisi olla vaikkapa Suomen juutalaiset, jotka ylläpitävät omaa kulttuuriaan perhe- ja sukulaispiirissä, mutta elävät muuten normaalissa valtakulttuurissa.

QuoteToisen polven mamut voivat olla todella köyhiä molemmissa kulttuureissa: eivät hallitse valtaväestön tapoja eivätkä osaa mitään kieltä kunnolla eli puolikielisiä kansalaisia, jotka ovat kadoksissa asumassaan yhteiskunnassa.

Tietenkin tämäkin kehitys on mahdollista. Syrjäytymisvaarassa ovat monet aivan suomalaisista syntyneetkin. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja fiksut sopeutuvat ja hyväksyvät kanssaihmiset sellaisina kuin he ovat. Ja suurin osa meistä on kuitenkin kelpo ihmisiä.

QuoteEivät taida kovin fiksuja sitten olla nuo somalit ja/tai muslimit.

Tai ovat, koska ovat tulleet Suomeen. En ole muutenkaan huomannut, että he eivät hyväksyisi suomalaisia.

Quote from: planeta on 15.11.2011, 15:23:20

Quote from: novareal on 15.11.2011, 14:55:31

QuoteEivät taida kovin fiksuja sitten olla nuo somalit ja/tai muslimit.

Tai ovat, koska ovat tulleet Suomeen. En ole muutenkaan huomannut, että he eivät hyväksyisi suomalaisia.

Minulle somali-ihminen sanoi: "Suomalaiset ovat tyhmiä".

Mietin nyt, onko tämä hyväksyntää vai ei. Joka tapauksessa vastasin hänelle vilpittömästi: "Olet oikeassa, suomalaiset ovat tyhmiä".

Olisit sanonut vielä, että juuri somaleiden Suomessa olo todistaa sen, että me suomalaiset olemme ihan pirun typerää kansaa. Maksamme vielä näitten turvanaukojien elinkustannuksetkin omasta pussistamme. Ei juuri typerämpiä ihmisiä voisi ollakaan, kuin mitä valkoinen mies ja valkoinen nainen ovat. Olipa älykäs somali!

Quote from: nuiv-or on 14.11.2011, 20:56:43

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03
Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia. Kumma, etteivät kaikki rasistit tunnista itsessään rasismia.

Ihan hyvin suomalainenkin voi olla erityisen karvainen. Karvaisuus on ominaisuus, ei geneettinen erityispiirre. Itse asiassa sinä tässä olet rasisti, kun oletat että karvainen ihminen olisi automaattisesti ei-suomalainen.

Olisit lapsena puhunut suomea etkä suomenruotsia.

Saako Rabbea vihata tai kritisoida, vai onko se rasismia?

Olet väärässä. Karvaisuus on geneettinen ominaisuus ja vaikka ei-suomalaiset ovat usein karvaisempia kuin suomalaiset, niin en ole väittänyt, etteikö suomalainenkin voisi olla karvainen. Muutenkin suomalainen voi myös muistuttaa geeniperimältään esivanhempaansa apinaa. Esimerkikiksi simpanssin ei-monistuneet geenit ovat ihmisen kanssa samoja noin 99-prosenttisesti. Ei-monistuneista geeneistäkin 36 % on yhteisiä. Monet simpanssit ovat älykkäämpiä kuin osa ihmisistä ja osa karvakätisistä maahanmuuttajista on älykkäämpiä kuin osa suomalaisista.

Muuten, miksi minun olisi pitänyt puhua lapsena suomea suomenruotsin sijaan? Tunnen olevani etuoikeutettu, koska kasvoin kahdessa kulttuuri- ja kieliympäristössä. Koen olevani etuoikeutettu myös siinä suhteessa, että osaan eläytyä muukalaisvihaa kokeneiden tunteisiin, enkä vierasta muita kulttuureja, enkä muista maista tänne muuttaneita ihmisiä. Heitä on loppujen lopuksi Suomessa hyvin vähän, joten heidän vihaamisensa ja etuoikeuksista jankuttamisensa on saanut käsittämättömän suuret mittasuhteet. Reilusti suurin osa tänne muuttaneista on kunnollista ja rehellistä väkeä. En kiistä, etteikö maahanmuuttajien joukossa olisi myös rikollisia, mutta niin on kantaväestönkin joukossa. Tilastoilla ja prosenteilla on helppo kikkailla, jopa valehdella. Niitäkin tulisi osata tulkita oikein.

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03
Mihin tässä tekniikkaa tarvitaan. Aika hieno oivallus sinulta, että nimittely on nimittelyä. Karvaisten käsien perusteella ihmisten halventava luokittelu on rasismia.

Onko mielestäsi myös muiden geneettisten ominaisuuksien pohjalta nimittely rasismia? Ovatko esimerkeksi "isenenä" tai "porkkanapää" mielestäsi halventavaa luokittelua eli rasismia?

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:28:03Tilastoilla ja prosenteilla on helppo kikkailla, jopa valehdella. Niitäkin tulisi osata tulkita oikein.

Voitko nyt sitten käsitellä omalla asiantuntemuksellasi esimerkiksi hommassa yleisiä rikos- ja raiskaustilastoja, joissa ulkomaalaiset ovat yliedustettuina? Miten niiden tulkinnassa on hommaforumilla kikkailtu ja miten kyseisiä tilastoja tulisi tulkita oikein? Mihin perustat näkemyksesi?

Quote from: veini on 14.11.2011, 15:09:08
Näitä heittoja minä en opi ymmärtämään sitten millään. Sinä tunnut olettavan, että edellytän ulkomaalaistaustaisten valmistavan kaikki pizzat. Tummien ulkomaalaisten nimittely karvakäsiksi on rasismia.

Kyllä kun omassa ei-korkeakultturipiirissäni joku kertoo hakeneensa karvakäsipizzan, ei sitä sanota pejoratiivisesti, vaan ihan informatiivisesti, notta turkki/kurdimestassa tuli asioitua. Nimittely karvakädeksi päin naamaa olisi hiukka outoa, ihan kuin sileät käsivarret olisivat joku ihanne. No, joillekin voi olla, mene ja tiedä...

--Lasse

En tiedä monikulttuurisuuden (kun se tarkoittaa sitä mitä suvismokut sillä tarkoittavat) hyvistä puolista, mutta monikulttuurisuuden TUPUTUKSEN hyvä puoli on se, että se saa tavantallaajat kiinnittämään huomiota asiaan ja havaitsemaan ne monikulttuurisuuden negatiiviset puolet.

Quote from: linnun_löysä on 14.11.2011, 14:33:54
Minulle monikulttuurin suurin positiivinen puoli on ruoka! Tällaisenkin junttirasistin ruuan tekee usein thaimaalainen, vietnamilainen, libanonilainen tai valkovenäläinen. Siis aina kun mahdollista, syön ulkona, koska minun kokkaukseni maistuvat ihan puulta, kun vertaa näihin herkkuihin, mitä saa joka kulmalta. En osaisi ikipäivänä tehdä niin hyvää riisiä lisukkeineen, kuin thaimaalaiset.

Voiko olla rasisti, jos haaveilee ulkomaalaisten tekemästä ruuasta? Vai onko se piilorasistista ja kolonialistista, kun vaikkapa thairuuasta haaveillessa toisin sanoen tulee unelmoineeksi, että ulkomaalaiset palvelisivat minua, eli tekisivät minulle ruokaa?!

Sun pitää ostaa liisikone ja jättisäkki semmosta aasialaiseen ruokaan soveltuvaa liisiä. Suosittelen käymään esim. Hakaniemessä. Sitä riisiä vois syödä pelkiltään :)

Quote from: linnun_löysä on 14.11.2011, 14:33:54
Minulle monikulttuurin suurin positiivinen puoli on ruoka! Tällaisenkin junttirasistin ruuan tekee usein thaimaalainen, vietnamilainen, libanonilainen tai valkovenäläinen. Siis aina kun mahdollista, syön ulkona, koska minun kokkaukseni maistuvat ihan puulta, kun vertaa näihin herkkuihin, mitä saa joka kulmalta. En osaisi ikipäivänä tehdä niin hyvää riisiä lisukkeineen, kuin thaimaalaiset.

Voiko olla rasisti, jos haaveilee ulkomaalaisten tekemästä ruuasta? Vai onko se piilorasistista ja kolonialistista, kun vaikkapa thairuuasta haaveillessa toisin sanoen tulee unelmoineeksi, että ulkomaalaiset palvelisivat minua, eli tekisivät minulle ruokaa?!

Samoilla linjoilla, tosin usein maistuu ihan pizzakin, vaikka näihin "osta pizza hyvä tarjous"-paikkoihin en suostu menemään koska rahoja ei aivan varmana näe verottaja missään vaiheessa tai sitten ainesosat on ostettu vanhenemispäivänä tukusta, dyykattu lähimmän kaupan roskiksesta tai hommattu pimeästi joltain hepatiittinarkkarilta.

Quote from: planeta on 15.11.2011, 15:15:30

Quote from: novareal on 15.11.2011, 11:50:59

QuoteMinä olen ymmärtänyt, että toisella sukupolvella on ollut erityisen paljon ongelmia silloin, kun kulttuurierot ovat suuria.  Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset lienevät assimiloituneet melkoisen hyvin, mutta etenkin  toisen polven muslimimaahanmuuttajilla näyttää olevan kaikenlaisia identitettiongelmia Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

Itse olen lukenut tutkimuksia, jotka osoittavat kulttuurisen kehittymisen kulkevan vaikeuksien kautta siihen tilaan, jossa yksilö elää tyytyväisenä valtakulttuurissa ja sen sisällä vaalien omaa identiteettiään. Esimerkkeinä voisi olla vaikkapa Suomen juutalaiset, jotka ylläpitävät omaa kulttuuriaan perhe- ja sukulaispiirissä, mutta elävät muuten normaalissa valtakulttuurissa.

Juutalaiset tuntuvat sopeutuneen hyvin mihin tahansa yhteiskuntaan. Vanhassa neuvostoajan tarinassa kaksi juutalaista Yong ja Angh (ent. Josef ja Abraham) kävelevät New Beijing-kaupungin (ent. Moskova) Mifan-aukiolla (ent. Punainen tori), jolloin toinen lausuu: "Kyllä kommunistien aikana oli helpompaa, ei tarvinnut  siristää silmiään vinoksi".

Miksi näin on? Olisiko yksi syy se, että juutalaiset ovat omaksuneet valtaväestön tavat eivätkä alkaneet vaatia "kunnioitusta" omille tavoilleen saati vaatineet jotain etuoikeuksia, ovat koulutettuja, ovat itse rahoittaneet uskonnolliset rakennuksensa ja koulunsa; sanalla sanoen elättäneet itsensä ja tuoneet vaurautta myös uudelle asuinmaalleen. En nyt puutu variaatioihin, joten ei tarvitse alkaa luetella juutalaisten tehneen tuolla tätä negatiivista ja siellä sitä pahaa. Kuten tiedämme - yksittäistapauksia. Joka tapauksessa juutalaisten rinnastaminen nykyiseen menoon Suomessa mamujen kanssa on kyllä jo liian kaukaa haettu ja ontuu pahasti.

Eikös Stalinin aikaan miliisi kysellyt epäilyttävän oloisilta, että lausupa "kukuruza" (venäjäksi maissi). R-vikaiset sitten otettiin talteen, koska se oli todiste juutalaisuudesta.

Quote from: irc-paavo on 25.11.2011, 19:33:43
kaikki monikulttuurisuuden puolet ovat positiivisia

... jos otetaan monikulttuurisuuden puolien itseisarvo.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/math/3/2/c/32c54b0594b365f104ef54964d126f34.png)

Monikulttuuri on itseisarvo, joten se on aina positiivista, paitsi silloin kun sitä ei ole, jolloin se saa arvon 0. Jälkimmäinen tapaus on määritelmällisesti monokulttuuria, joka on siis vähäarvoisempaa kuin monikulttuuri.

En yhtään muista joko olen tämän tässä ketjussa sanonut, mutta vastaus on ruoka, musiikki ja sekarotuiset tsubut.

Suomessa monikulttuurillisten määrä on vuosittain + ja vähintään kolme nollaa perässä. Eli olemme talausmaailmasta tutun voimakkaan + merkkisen ja merkittävän kasvun tiellä. Tällä käyrällä vain ei valitettavasti tule sitä kasvun notkahdusta - merkkiseksi ja pääoma kasvaa.

- ai niin meinasi unohtua monikulttuurin positiivisiä puolia on myös hiv + , tuhkarokko +, trooppiset taudit +, on se kiva kun suomalaiset valelääkäritkin pääsevät tutustumaan monikulttuurisesti rikkaisiin tauteihin.   

Päivi Räsänen Uuden Suomen blogissaan: (http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134078-maahanmuuttajat-esimerkillisina-yrittajina)

Maahanmuuttajat esimerkillisinä yrittäjinä

Ravintolayrittäjä teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen on raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi. Suomalaisten sanotaan olevan yrittäjäkansaa. Yrittäjäkansaa ovat myös Suomeen tulleet maahanmuuttajat sillä he ovat yrittäjyydessä vielä kantaväestöäkin aktiivisempia. Helsingin työssä käyvistä maahanmuuttajamiehistä 12,5% on yrittäjiä kun kaikista työssä käyvistä miehistä yrittäjyysprosentti on 8. Naisilla vastaavat luvut ovat 8% ja 4,7%. Maahanmuuttajayrittäjiä on tänään Suomessa jo yli 8000 ja määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajataustaisten yritykset työllistävät yli 20 000 henkilöä.


Osittain maahanmuuttajien aktiivisuus yrittäjinä selittyy sillä, että heidän on esimerkiksi kielivaikeuksien myötä vaikea löytää työtä ulkopuoliselta työnantajalta. Ns. "pakkoyrittäjyys" ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan maahanmuuttajilta on löytynyt aitoa rohkeutta ottaa riskiä ja kaupallistaa ideansa. Kun vertaillaan yritysten taloudellista selviämistä ensimmäisten vuosien jälkeen, ei kantaväestön ja maahanmuuttajien yrityksissä ole eroa. Kantaväestön yrityksiin verrattuna maahanmuuttajien yritykset ovat kuitenkin usein kooltaan pieniä mikroyrityksiä ja ne toimivat muita useammin kaupan ja palveluiden aloilla. Maahanmuuttajayrittäjyyden positiivisten työllisyysvaikutusten maksimoimiseksi tulee löytää keinoja yritysten kasvun tukemiseen. Kasvuhakuisuutta voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatulla yrittäjäkoulutuksella.
Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 28.2.2013

Räsäskä on nykyään täysi mokuttaja, ja vielä pöljä sellainen. Miksi ihmeessä aikoinaan täällä hehkuteltiin hänen sisäministerin paikkaansa?  ???  :facepalm:

Yhtään kamelivuokraamoa Suomesta ei vielä taida löytyä? Olisikohan sellaiselle kysyntää?

Quote from: M13 on 01.03.2013, 01:49:12
Yhtään kamelivuokraamoa Suomesta ei vielä taida löytyä? Olisikohan sellaiselle kysyntää?

No juma, kyllä mä voisin aavikon laivan vuokrata päiväksi.

Lueskelin tuossa ketjua Homman opposition puutteesta ja sain siitä ajatuksen. Kun meillä ei kunnon "haastajia" löydy ja homma kerran muistuttaa joltain osin samanmielisten jankkausryhmää (eräs jäsen kutsuisi ru*kkuringiksi ;D), niin opponoidaan sitten itse itsemme.

Me kaikki osaamme nimetä maahanmuuton huonoja puolia, yleisesti ja meidän yhteiskuntamme osalta. Minusta me tiedämme varmasti maahanmuutolle hyviäkin puolia, jollakin tavalla toteutuessaan. Maahanmuutto ei ole välttämätöntä, mutta sitä joka tapauksessa tapahtuu. Suomeen ja Suomesta. Eli, mitä hyviä puolia maahanmuutolla on meidän yhteiskunnallemme? Katsotaan kokonaisuutena mitä se sana sisältää, muutakin kuin vain humamu-osastoa. Ja kyse on nyt vain maahanmuutosta, ei monikulttuurisuudesta. Siitäpä tulisikin aika lyhyt ketju.

Heitän tähän aluksi ensimmäiset mieleeni tulevan

* Väestönkasvu. Huoltosuhde tällä hetkellä mättää tulijoiden osalta ja voi sanoa nykyisen väestönkasvun muodon olevan jopa kyseenalaista, mutta silti vähäväkiselle maallemme periaatteessa olisi hyväksikin saada lisäväestöä. Maahamme kyllä mahtuisi, kun vain löytyisi sopivaa ja sopeutuvaa väestöä.

* Elämänkumppaneita peräkammarin pojille ja lähiövalaille. Heh, niin koomista kuin se onkin, niin onhan se positiivista että löytävät jonkun itselleen. Vaikka sitten ulkomailta. Tiedän, tähän liittyy negatiivisiakin puolia, mutta itsessään katson asian olevan positiivinen.

Siitä vaan miettimään, suviksilla on varmasti oma listansa, miksi ei meilläkin?

Moderaatio tietänee, jos tämä on väärässä ketjussa tai aiheesta joku ketju löytyy. Itselleni ei tullut vastaavaa ketjua mieleen.

Voidaan saada jonkun huippuosaajan esi-isä, jonka jälkijälki..jälkikasvu kehittää uuden käyttöjärjestelmän ja muuttaa Piilaaksoon.

Hä? Onkos täällä sellaisiakin jotka pitävät maahan- tai maastamuuttoa itsessään; siis kategorisesti, jotenkin huonona ja tuomittavana asiana  :o

Luulisin, että yrityksille olisi hyötyä ulkomaankaupassa kielitaitoisista ja kaksikulttuurisista ihmisistä. Mamuja pitäisi siis saada tasaisemmin eripuolilta maailmaa, eikä tyyliin 20 000 pakolaissomalia, jotka eivät halua sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Pitäisi panostaa laatuun eikä määrään.

Saa kirjoitella Hommaforumilla fiksujen ihmisten kanssa  :)

Tulee uusia tuulia maahamme ja uudenlaista näkökulmaa asioiden tarkasteluun innovaatioita unohtamatta.

Suomalaiset ja tulijat kun tekevät yhteistyötä, näitä innovaatioita syntyy paljon. Yhdistetään suomalaisten pragmaattisuus ja tulijoiden luovuus ja avot maailma on meidän.

-venäläiset pystyvät palvelemaan omia maanmiehiään. Ja turismi Venäjältä kasvaa koko ajan joten heissä on suuri potentiaali
-Nasima Razmyar, Nooralotta Neziri (mikäli on maahanmuuttaja), kaikki Hetemajt, Franz Kruger, Niel Hardwick, Keke Armstrong
-kielitaitoa
-huippu ammattitaitoa pörssi-ja muihin suuryhtiöihin
-nuoria hyvännäköisiä naisia ope-virkoihin kansainvälisiin kouluihin
-tuulahdus uutta kun opiskelijoita tulee tänne

Hyvin hoidetulla mamupolitiikalla saamme Suomeen koulutettuja, kielitaitoisia, perhettömiä nuoria mamuja maatamme rakentamaan yhdessä meidän kanssamme.

Kun taas huonosti hoidetulla mamupolitiikalla saamme Suomeen juurikin niitä somalialaisia luku- ja kirjoitustaidottomia koneinsinöörejä maatamme tuhoamaan.

Semmoinen maahanmuutto on hyvää, jossa muuttaja tulee tänne, tekee töitä, noudattaa lakeja, kunnioittaa maata, maan tapoja (kuten naisten tasa-arvoisuus) ja kulttuuria, ei vaadi erityiskohtelua ja antaa panoksensa hyvän ja toimivan yhteiskunnan toimivuuden eteen. Keep it simple.

Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta. Tosin en lähtökohtaisesti tietenkään edes muuttaisi sellaiseen maahan, jossa tavat olisivat pahasti ristiriidassa arvojeni kanssa (kuten naisten asema). Ja samoin minusta on huono juttu, jos tänne muuttaa ihmisiä, joiden arvot ovat pahassa ristiriidassa meikäläisten arvojen kanssa.

Tämä tarkoittaa melko kategorisesti sitä, että en muuttaisi islamilaiseen maahan ja toivoisin, etteivät muslimit muuttaisi tänne.

Hmm. Teoriassa mahdollista että maahan tulee kauniita naisia kun kantaväestön persjalat on niin vadun rumia. Eikä bättrefolkin parempigeenisiin ole tällä sukunimellä asiaa. Ja kokonaan eri asia on että saako niihin maahantulijanaikkosiin sitte koskea jos eksoottisia ovat. Ja millä hinnalla.

Äkkiseltään ei tullut mieleen yhtään mitään geneerisen maahanmuuton hyötyjä. Mutta jos halutaan pakolla etsiä, niin entistä suuremmalle joukolle tulee väkisinkin motivaatiota opetella vieraita kieliä, perinteisiä lukiokieliä vieraampia siis. Ja vieraiden kulttuurien tapoja. Toivon mukaan lisääntyvä maahanmuutto myös lisää suomalaisten halua ymmärtää omaa kulttuuriaan ja historiaansa (vaikka ns. mokuklusteri ei tätä haluakaan). Ja onhan se tiedostavaiston naiivein ja heikäläisten rasismin törkeimmin paljastava kielikuva, väriä katukuvaan, pohjimmiltaan ihan positiivinen ajatus.

Äijämäinen, panuistis-erektuslais-henryläinen lisäys toki voisi olla: lisää prostituoitujen "valikoimaa".

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta. Tosin en lähtökohtaisesti tietenkään edes muuttaisi sellaiseen maahan, jossa tavat olisivat pahasti ristiriidassa arvojeni kanssa (kuten naisten asema). Ja samoin minusta on huono juttu, jos tänne muuttaa ihmisiä, joiden arvot ovat pahassa ristiriidassa meikäläisten arvojen kanssa.

Tämä tarkoittaa melko kategorisesti sitä, että en muuttaisi islamilaiseen maahan ja toivoisin, etteivät muslimit muuttaisi tänne.

Pystyisitkö todella antamaan esimerkiksi loistotyötarjouksen Abu Dhabissa valua läpi sormiesi?

Quote from: Räsäskä
Maahanmuuttajat esimerkillisinä yrittäjinä

Ravintolayrittäjä teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. [...]

Onko Räsäskä viitsinyt koskaan kysyä ja malttanut kuunnella kantisyrittäjien elämäntarinoita?

Miten yrittäjä teki vaikutuksen illallispöydässä, jos kerran oli palvelemassa?

Quote from: Aapo on 02.03.2013, 20:39:05

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta. Tosin en lähtökohtaisesti tietenkään edes muuttaisi sellaiseen maahan, jossa tavat olisivat pahasti ristiriidassa arvojeni kanssa (kuten naisten asema). Ja samoin minusta on huono juttu, jos tänne muuttaa ihmisiä, joiden arvot ovat pahassa ristiriidassa meikäläisten arvojen kanssa.

Tämä tarkoittaa melko kategorisesti sitä, että en muuttaisi islamilaiseen maahan ja toivoisin, etteivät muslimit muuttaisi tänne.

Pystyisitkö todella antamaan esimerkiksi loistotyötarjouksen Abu Dhabissa valua läpi sormiesi?

Kyllä se aika satumainen tarjous saisi olla, eikä ainoastaan noista arvoperiaatteellisista syistä. Tietysti jos mennään ihan epärealistisiin lukuihin, niin kyllähän sitä jossain vaiheessa nyökkäisi kun oma napa on kuitenkin loppupeleissä omassa vatsassa.

Onneksi ei ole millään lailla realistinen visio. Raha ei tuo onnea. Oikeasti.
;D

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Semmoinen maahanmuutto on hyvää, jossa muuttaja tulee tänne, tekee töitä, noudattaa lakeja, kunnioittaa maata, maan tapoja (kuten naisten tasa-arvoisuus) ja kulttuuria, ei vaadi erityiskohtelua ja antaa panoksensa hyvän ja toimivan yhteiskunnan toimivuuden eteen. Keep it simple.

Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta.

ei tommoisia maahanmuuttajia ole.

Jos ite muutan toiseen (länsi) maahan, elän suht samaa elämää kuin täällä. Vietän itsenäisyyspäivää, katson lätkää, ryyppään...en halua et Pablo Madridista yrittää opettaa isää nussimaan. Tai ryyppää. Välillä rapatessa roiskuu, välillä joutuu tappeluun. Sellaista se on.

Quote from: Luotsi on 02.03.2013, 19:09:24
Hä? Onkos täällä sellaisiakin jotka pitävät maahan- tai maastamuuttoa itsessään; siis kategorisesti, jotenkin huonona ja tuomittavana asiana  :o

Mokuttajien mielestä me kaikki kuulumme siihen sakkiin. Syyttävät yleensä vielä, että maahanmuuttopolitiikan vastustajille maahanmuuttajat ovat vain yksi ryhmä, vaikka todellisuudessahan se on juuri niin että heille mamut ovat yksi massa.

Quote from: veikko1980 on 02.03.2013, 21:03:22

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Semmoinen maahanmuutto on hyvää, jossa muuttaja tulee tänne, tekee töitä, noudattaa lakeja, kunnioittaa maata, maan tapoja (kuten naisten tasa-arvoisuus) ja kulttuuria, ei vaadi erityiskohtelua ja antaa panoksensa hyvän ja toimivan yhteiskunnan toimivuuden eteen. Keep it simple.

Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta.

ei tommoisia maahanmuuttajia ole.

Jos ite muutan toiseen (länsi) maahan, elän suht samaa elämää kuin täällä. Vietän itsenäisyyspäivää, katson lätkää, ryyppään...en halua et Pablo Madridista yrittää opettaa isää nussimaan. Tai ryyppää. Välillä rapatessa roiskuu, välillä joutuu tappeluun. Sellaista se on.

Kyllä ne espanjalaisetkin ryyppää ja nussii. Kansallispäivä lienee vähän eri paikassa ja lätkän sijasta katsotaan futista, mutta ei ne maan tavat paljon sen kummemmin eroa. Euroopan maiden välinen muuttoliike ole melkoisen kulttuurisesti kivutonta.

Ja kyllä sellaisia maahanmuuttajia on vaikka kuinka paljon. Ei nuo minun vaatimukseni olleet mitenkään ihmeellisiä. En vaadi enempää kuin mihin itse pystyn ja noihin pystyn helposti. "Keep it simplellä" tarkoitin, että hyvän maahanmuuttajan määrittely on kovin helppoa.

Ketjun (uusi) aloittaja vei multa heti sen ykkösplussan. Lähiökuningatarten ei tarvitse lähteä kotoaan mihinkään, kun tarjokkaista voi valita komeimman. Tietysti kaikki tiedämme, että se kohdattu "onni" on useimmiten kuvitelmaa. Me peräkammaripojat joudumme vain itse hakemaan puolison ulkomailta Sortavalasta tai Thaimaasta. Ja se vaatii fyrkkaa ja aikaa.

Maahanmuutolla voi kohottaa monien ulkomaalaisten itsetuntoa. Kantaväestöä on aina helppoa pitää itseä alempana pysyvinä reppanoina. Etenkin, kun mamulla on vankka oma "kulttuuri". Venäläisetkin, jotka rakastavat stereotypioita, pitävät suomalaisia joka kerta sisäänpäin kääntyneinä ja synkkinä, vaikka livenä venäläiset välttävät johdonmukaisesti kontaktia kantisten kanssa. Nähty on. Turistit toki ovat eri juttu.

Mulla on 20 vuotta vanha päätelmä, että maailman maahanmuutosta 75 prosenttia on luusereiden ja heidän harjoittamaa, jotka on naurettu kotimaastaan **ttuun. Sellainen porukka on aina muiden yläpuolella ja herkkiä valittamaan rasismista ja kohtelusta.

Maahanmuutto- oli se työperäistä tai lässyn humanitääääristä, on aina ylipaineventtiili liikaväestölle. Dubaissa ja -vetin monessa paikassa teetetään töitä miljoonille neljällä eurolla päivä. Tätä jollain tavalla voi pitää positiivisena puolena.

LISÄSIN "(uusi)".

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 21:20:03

Quote from: veikko1980 on 02.03.2013, 21:03:22

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Semmoinen maahanmuutto on hyvää, jossa muuttaja tulee tänne, tekee töitä, noudattaa lakeja, kunnioittaa maata, maan tapoja (kuten naisten tasa-arvoisuus) ja kulttuuria, ei vaadi erityiskohtelua ja antaa panoksensa hyvän ja toimivan yhteiskunnan toimivuuden eteen. Keep it simple.

Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta.

ei tommoisia maahanmuuttajia ole.

Jos ite muutan toiseen (länsi) maahan, elän suht samaa elämää kuin täällä. Vietän itsenäisyyspäivää, katson lätkää, ryyppään...en halua et Pablo Madridista yrittää opettaa isää nussimaan. Tai ryyppää. Välillä rapatessa roiskuu, välillä joutuu tappeluun. Sellaista se on.

Kyllä ne espanjalaisetkin ryyppää ja nussii. Kansallispäivä lienee vähän eri paikassa ja lätkän sijasta katsotaan futista, mutta ei ne maan tavat paljon sen kummemmin eroa. Euroopan maiden välinen muuttoliike ole melkoisen kulttuurisesti kivutonta.

Ja kyllä sellaisia maahanmuuttajia on vaikka kuinka paljon. Ei nuo minun vaatimukseni olleet mitenkään ihmeellisiä. En vaadi enempää kuin mihin itse pystyn ja noihin pystyn helposti. "Keep it simplellä" tarkoitin, että hyvän maahanmuuttajan määrittely on kovin helppoa.

jos ite saisin päättää, en laskisi baltialaisia, puolalaisia, bulgaareja taikka romanialaisia Suomeen.

Espanjalainen (ja eteleä-Eurooppalainen) ryyppäminen ei sovi mulle, liian pitkä ja liian paljon menoa. Seksuaalisesti espanjalaiset ovat aika liberaaleja, ehkä liian liberaleja.

Ja lätkähän tulee nykyään tuolta internetistä

Quote from: Luotsi on 02.03.2013, 19:09:24
Hä? Onkos täällä sellaisiakin jotka pitävät maahan- tai maastamuuttoa itsessään; siis kategorisesti, jotenkin huonona ja tuomittavana asiana  :o

Nyt paikka periaatepuheenvuorolle. Jos esim. muutan ihan omin päin vaikkapa hameen perässä Saksaan tai Pietariin, minusta siellä käytettävä nimitys "maahanmuuttaja" kuulostaisi oudolta. Ihan totta. Olen mielestäni siellä yksinkertaisesti ulkomaalainen. Sama siis toisinpäin. Siis en silloin mielestäni toiminnallani osallistu Saksan tai Venäjän intelligentsijoiden ja valtioiden hankkeeseen haalia maahan maahanmuuttajia. En edes silloin, vaikka näiden maiden hallitus olisi velvoittanut maan naisia hankkimaan puolisoita ulkomailta. Ei **ttu, syttyykö rakkauteni jonkun velvollisuudesta?

Olen ulkomaalainen myös silloin, jos olen ulkomaan komennuksella vuoden-pari tai minut on rekrytoitu ulkomaille johonkin duuniin tai vaikkapa urheilemaan.

Pidän kategorisesti huonona ja tuomittavana, kun Suomi on päättänyt vaihtaa maansa kansan. Liudennettu versio tästä on, että "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, koska...". Sille en löydä yhtään järjellistä perustetta. 70-luvun Ruotsi ja Saksa tarvitsivat ulkomailta työntekijöitä massamitassa. Nyt sellaista tarvetta ei kehittyneisiin teollisuusmaihin enää tule, koska teollisuuttakaan niihin ei enää tule. En siis tarvitse maahanmuuttoa missään muodossa, enkä laajuudessa. Huomautettakoon, että vainon kohteeksi joutunut ihminen voi tulla tänne turvaan, muttei loppuiäkseen, vaan siihen asti, kun vaara on ohi.

Ajatellaan asiaa sitten uudelleen, jos jossain välissä syttyy uusi maailmansota, jonka jälkeen taas tarvitaan väkeä pirusti, kun talous taas nousee ja miljoonia on lyhyessä ajassa kuollut.

Malkam Karekallio tuli Suomeen adoptiolapsena 3,5 vuotiaana  Etiopiasta 1997. Kurditaustainen Seida Sohrabi haastattelee Malkamia Malkam kertoo elämästään Vaasassa ja lapsuuden kokemuksistaan tummaihoisena. Nuoruudessa pilkatusta Malkamista on kasvanut "kehräävä tiikeri", joka maksaa ilkeilysstä samalla mitalla.

Vaasan väestörakenne v. 2012 oli kielijakauman perusteella: 46 362 suomenkielistä (70,6 %), 14 856 ruotsinkielistä (22,6 % ja 4 456 muunkielistä (6,8 %).

Muun kuin suomen- ja ruotsinkikielisten joukossa on satoja tai tuhansia kertomattomia tarinoita. Tässä Seida Sohrabin aloittamassa sarjassa on tarkoitus esitellä niistä muutamia.
http://youtu.be/wkYo-bkjGIM

Quote from: Arvoton on 02.03.2013, 21:23:52

Maahanmuutolla voi kohottaa monien ulkomaalaisten itsetuntoa. Kantaväestöä on aina helppoa pitää itseä alempana pysyvinä reppanoina. Etenkin, kun mamulla on vankka oma "kulttuuri". Venäläisetkin, jotka rakastavat stereotypioita, pitävät suomalaisia joka kerta sisäänpäin kääntyneinä ja synkkinä, vaikka livenä venäläiset välttävät johdonmukaisesti kontaktia kantisten kanssa. Nähty on. Turistit toki ovat eri juttu.

Ihan näin jokusen vuoden kokemuksen perusteella. Venäläiset ovat keskimäärin huomattavasti sisäänpäinkääntyneempiä ja synkempiä, kuin suomalaiset. Siellä ei puhuta tuntemattomille toiselle venäläisille ilman todella painavaa syytä. Jopa venäläiset turistit ulkomailla välttelevät johdonmukaisesti kontaktia toisten venäläisturistien kanssa. Jopa sellaiseen kysymykseen, venäläisturisti toiselta, sattumalta venäläiseltä turistilta, erään EU-maan lentokentällä, kun muita ei näyttänyt siellä olevan venäjäksi kysymä;" että tietääkö joku, missä on lentäkenttäbussipysäkki?". Ei saa. Siis ei edes vastausta "en tiedä". Sen sijaan venäläisturisti vastasi, että keskustelee vain omien matkakumppaniensa kanssa.. Kuvaa venäläistä mentaliteettia hyvin.

Moskovassa varsinkin on kuulemma vaikeaa kysyä tietä kadulla juuri tuosta syystä. Ulkomaalaisille venäläiset Venäjällä ovat lähes aina kohteliaita ja yrittävät auttaa. Keskenään venäläiset ovat usein hyvin tylyjä..

Venäläistutuistani on ihmeelistä, että Suomessa voidaan keskustella täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Alussa yksi tuttuni luuli, että minulla on valtavasti tuttuja kaupungissa, kun juttelin normaalit kohteliaisuudet yms. kaupungilla asioidessa..

Täällä on mainittu pizzaa, kepappia, ym. ruokaa, musiikkia, taidetta, mangaa yms.

Nämä ovat lähinnä vain tuotteita joita on maailmalta rahdattu tänne kylmään pohjolaan mutta niistä voi tulla osa monikulttuurisesti rikasta pohjolaa.

Kärjistetään esimerkki hieman huumorilla höystäen.

Ilmari Suomalainen on sellainen tavallinen VHM joka syö kalakukkoa, lihaa, saunoo ja katsoo joka vuosi Tuntemattoman jne.
Wuxia Zhonghua on sitten sellainen stereotyyppinen pieni Kiinalainen jonka herkkua ovat tuhatvuotiset munat (brrrr) jotka huudotaan alas riisiviinalla (tuplabrrr).

Ilmarilla on poika Taisto ja Wuxialla tytär Shaolin jotka ovat molemmat syntyneet, kasvaneet ja opiskelleet Suomessa. He kohtaavat, lempi leimahtaa.

Suvut kokoontuvat (Kiinasta asti tulee sukulaisia) häiden merkeissä, iso-äidit ja äidit kyynelehtivät, sukujen nuoremmat vesat katselevat toisiaan hieman hämillään ja kenties ujostellen koska eivät ole välttämättä tulleet paljoa tekemisiin ulkomaalaisten kanssa, yhteistä kieltä ei ehkä heti löydy mutta homma rullaa koska yhteisissä juhlissa ollaan. Taustalla soi niin Suomalaista kuin Kiinalaista musiikkia. Aterialla tarjotaan myös niitä eksoottisempia herkkuja kuten tuhatvuotisia munia ja hapansilakkaa (Taiston mummi on ruotsalainen.) mutta ne pidetään hieman sivussa jottei tule suuria kulttuurien yhteentörmäyksiä.

Aika kuluu, Taisto ja Shaolin saavat ensimmäisen lapsensa joka on poika. Ylpeät isoisät kyynelehtivät saunan portailla olutta juoden (Ilmarilla on Tsing Tao ja Wuxialla Olvi) juhlistaen Ilmari Wuxia Suomalaisen syntymää.

Lisää aikaa kuluu ja Ilmari valmistuu koulusta.

Hän voi valmistua vaikka kauppiksesta ja koska osaa sujuvasti Kiinaa ja tuntee kulttuurin (Sillä onhan hän sukulaisissa käynyt.) on hänellä hyvät edellytykset loistavaan uraan.
Tai hän alkaa pyörittää isoisänsä ravintolaa ja muokkaa sitä pikkuhiljaa Suomalais-Kiinalaiseksi jossa perjantai-illan spesiaali on 'Grillattu HK:n sininen hapanimelä- ja sweetchili-kastikkeessa'

The End

Samaa voisi soveltaa lähes kaikille elämän aloille.

Esim. Suomalais-Japanilaisen piirtämä manga versio Kalevalasta kolahtaisi todennäköisesti paremmin kuin Japanilaisen piirtämä. Toisaalta siihen Japanilaiseen se voisi kolahtaa paremmin kuin Suomalaisen piirtämä versio Kalevalasta.

Eli jos tänne muuttaja noudattaa sitä nyrkkisääntöä "Kun olet Rooman mailla, tee kuin Roomalaiset." hieman soveltaen niin kaikki menee kohtuu hyvin. Tuskin siis esimerkin Wuxiaa kukaan (paria känniurpoa lukuunottamatta.)  kukaan vaatii joka vuosi vannomaan uskollisuutta Suur-Suomelle Marskin kuvan edessä.

Wuxia pitää ravinteliansa, oppii kieltä, tapoja, saa vaikutteita (ja miksei myös anna niitä) ja ennenkaikkea elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan.

Tässä omasta mielestäni monikulttuurisuutta parhaillaan.
Mutta sitten! Meillä Suomessa...

Eräiden ryhmien mielestä moku homma menee seuraavasti. "Kun olet Rooman mailla, pistä Roomalaiset tekemään niinkuin sinä teet!" Ja jos ne Roomalaiset (Suomalaiset) eivät tähän suostu niin alkaa kirjoittelu malliin "Maahanmuuttajien integroitumisvaikeudet johtuvat kantaväestön mamuvastaisista asenteista."

En viitsi ruotia mitä kirjoittamassani moku-menestystarinassa olisi voinut käydä jos lempi olisikin leimahtanut Taiston ja vaikkapa Aishan välillä. Tai mitä olisi tapahtunut jos Aisha olisi ala-asteen koulunäytelmässä ollut enkelinä.

Mutta päätän vuodatukseni tähän koska poikkean aiheesta Monikulttuurin positiiviset puolet

Sen vain totean että pitääpä kesällä kokeilla tuota HK:n blö ja sweetchili comboa. Tsing Taon kanssa tietty  ;)

Monikulttuurin ehkä tärkein anti on, että se voi opettaa meitä arvostamaan omaa kulttuuriamme. Ei sitä tajua arvostaa kun sitä pitää itsestäänselvyytenä, mutta kun siihen laittaa rinnakkain jonkun keskiaikaisen tulokaskulttuurin, niin johan alkaa omat arvot ja oma tausta kiinnostaa uudella tavalla. Uhkan kokemus siis motivoi pitämään kiinni omastaan. Se tietysti toivottavasti johtaa monikulttuuri-ideologian torjumiseen.

Tämä on ainakin oma kokemukseni ja toivon ja oletankin, että se menee näin muillakin kuin itselläni. Varmaan tästä on täällä keskusteltukin. Mitä mieltä ollaan?

Vähän sama kuin että vasta väkivallan konkretisoitumisen myötä tajuaa, miten ikävää se on.

Quote from: ääridemokraatti on 22.11.2013, 19:08:28
Vähän sama kuin että vasta väkivallan konkretisoitumisen myötä tajuaa, miten ikävää se on.

Joo, vähän sama. Niinhän sitä sanotaan amerikassa, että a conservative is a liberal  who's been mugged.

Quote from: Nikomakhos on 22.11.2013, 20:20:42

Quote from: ääridemokraatti on 22.11.2013, 19:08:28
Vähän sama kuin että vasta väkivallan konkretisoitumisen myötä tajuaa, miten ikävää se on.

Joo, vähän sama. Niinhän sitä sanotaan amerikassa, että a conservative is a liberal  who's been mugged.

Paitsi että maahanmuutossa on aika lailla kovemmat panokset piipussa: sun oma vanhuus ja lastesi ja lastenlastesi tulevaisuus hamaan ikuisuuteen asti. Väkivallan uhrilta saattaa mennä hampaat, näkö- ja liikuntakyky, joskus henki, mutta me saadaan vielä porskuttaa niin kuin ei mitään tapahtuisi. Sitten kun tapahtuu, se on peruuttamatonta suuressa mittakaavassa.

Näen niin, että II maailmansodan kauheudet ovat vielä joten kuten selitettävissä sillä, ettei tiennyt tai ymmärtänyt sitä, mitä oli tapahtumassa (nojoo, Saksassa).
Nyt aika on toinen ja uhka ihan eri luokkaa. Ja tässä kusiliemessä me kaikki vielä killutaan.

Joo näinhän se on. Koetan vain miettiä sitä kuinka yleistä lienee tämä kehitys, jonka olen itsessäni havainnut: että Suomen ja Euroopan historia ja kulttuuriperintö on alkanut kiinnostaa nyt ihan eri tavalla, kun sen on kokenut uhatuksi. En ole koskaan esim ollut järin isänmaallinen ihminen ennen kuin nyt kun lippua ja Suvivirttä ja makkaraa jne pitää alkaa puolustaa. Onko teistä tämä yleisempikin ilmiö, mitä luulette? Varmaan teissä itsessä ja kaveripiirissä esim. on ollut samaa kehitystä?

Kyseessä voisi olla siis jonkinlainen kulttuurinen itsepuolustusvaisto, joka herää eloon. Toivottavasti saamme multikultin torjuttua ja Suomen pysymään mahtavana paikkana elää jatkossakin, ja siinä prosessissa löytäneet uudenlaisen itsekunnioituksen ja arvostuksen omaa kulttuuriamme kohtaan. Näin tämä kamppailu voisi vahvistaa meitä joiksikin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Yleisestä kehityksestä en osaa mennä sanomaan, mutta itsestäni kyllä.
Kyllä. Nikomakhos, allekirjoitan ylläkirjoittamasi täysin.

Varsinkin sen jälkeen, kun aloin viettää pitkiä aikoja ulkomailla ja syvällä paikallisessa kulttuurissa, aloin myös arvostaa suomalaisuutta ja Suomea täysin eri lailla.
Nuorena oli hienoa olla ulkomailla poissa Suomesta.
Nyt on hienoa olla ulkomailla suomalainen.
Vituttaa toi Suomen passin arvonalennus. Ja vituttaa tulla ja olla Suomessa aina aika ajoin, koska joka kerta suomalaiset ovat vaan alistuneempia ja masentuneempia. Suomalaiset itse eivät tätä huomaa. Koska sammakko kattilassa.

Olin vast'ikään isäukkoni luona käymässä ja muutenkin sukuloimassa. Tietynlainen määrämätön surumielisyys jostain kohta katoavasta leppoisasta, kateellisesta, pikkumaisesta, toisistaan välittävästä kulttuurista, siitä kulttuurista, johon monet muistoni ja tuntoni nivoutuvat, näiversi sielua salavihkaa. En osaa sanoiksi pukea, koska tunteessa oli lapsuus, nuoruus ja nykyisyys - ja tulevaisuus.
En näe mitään hyvää enkä kaunista horisontissa.

Quote from: Leso on 24.11.2013, 10:47:54
Yleisestä kehityksestä en osaa mennä sanomaan, mutta itsestäni kyllä.
Kyllä. Nikomakhos, allekirjoitan ylläkirjoittamasi täysin.

Varsinkin sen jälkeen, kun aloin viettää pitkiä aikoja ulkomailla ja syvällä paikallisessa kulttuurissa, aloin myös arvostaa suomalaisuutta ja Suomea täysin eri lailla.
Nuorena oli hienoa olla ulkomailla poissa Suomesta.
Nyt on hienoa olla ulkomailla suomalainen.
Vituttaa toi Suomen passin arvonalennus. Ja vituttaa tulla ja olla Suomessa aina aika ajoin, koska joka kerta suomalaiset ovat vaan alistuneempia ja masentuneempia. Suomalaiset itse eivät tätä huomaa. Koska sammakko kattilassa.

Olin vast'ikään isäukkoni luona käymässä ja muutenkin sukuloimassa. Tietynlainen määrämätön surumielisyys jostain kohta katoavasta leppoisasta, kateellisesta, pikkumaisesta, toisistaan välittävästä kulttuurista, siitä kulttuurista, johon monet muistoni ja tuntoni nivoutuvat, näiversi sielua salavihkaa. En osaa sanoiksi pukea, koska tunteessa oli lapsuus, nuoruus ja nykyisyys - ja tulevaisuus.
En näe mitään hyvää enkä kaunista horisontissa.

Hieno kirjoitus. Mutta ei saa luopua toivosta. Olen itse pessimisti ja tunnen vedon siihen, mutta se, että me kaksi olemme oppineet tästä moku-koetuksesta jotain tärkeää, tarkoittaa kyllä todennäköisesti sitä, että se on varmaan yleisempää kuin luullaankaan- Edellyttäen että moku-uhka saadaan torjuttua, tämä itsearvoituksen kasvu voi ihan oikeasti olla arvokasta. Itse asiassa konservatiivisten ja isänmaallisten arvojen jo todistettavissa oleva nousu saattaa olla juuri sitä vastareaktiota.

suomi ei tällä hetkellä tässä taloustilanteessa tarvitse yhtään enempää monikulttuuria. talous ei kestä enempää. rahat loppuu jos pitää haalia lisää tulkkeja ja eri alojen koordinaattoreita sekä voffeleita paistavia seitsemän lapsen yksinhuoltaäitejä valden rahoilla elämään. työttömänä on tarpeeksi porukkaa ja entisissä nokialaisissa on innovaattoreita omasta takaa. ei enempää finlaysoneita  ja fazereita somalian perukoilta kiitos. jos se legendaarinen työvoimapula iskee niin silloin on tilanne toinen

Joo joo, en halua monikulttuuria enkä kannata sitä ja kaikki me haluamme torjua sen, tästä lähdetään, ei sitä tarvitse toistaa. Tässä vain mietin olisiko mahdollista, että tässä moku-uhkassa olisi mahdollisesti edes jotakin pienen pientä hyvää seuraamusta, koska maailmassa ei ole olemassa montaa ilmiötä, joka olisi 100% hyvä tai 100%huono, vaan yleensä ne ovat jokin sekoitus molempia. Yritän tässä nyt miettiä, minkälaisia positiivisia, tahattomiakin seuraamuksia moku tai sen uhka voisi mahdollisesti saada aikaan.
Olen esittänyt, että tämän: alamme arvostaa omaa, uhattua elämäntapaamme ihan eri tavalla kuin aiemmin. Tämä johtaa haluun torjua monikulttuurisuus ja pitää tiukemmin kiinni omasta elämäntavastamme, tutustua siihen ja arvostaa sitä. Tämä voisi olla mokun uhkan (tahaton) myönteinen seuraus. (Tahaton tietysti siksi, että mokuttajat eivät sitä halua.)

Quote from: Kinji on 14.12.2008, 19:43:39

QuoteKebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
;)

ei ole alkuperäistä. On nimittäin Berliinissä kehitetty.
Suomalainen perinneruoka on 'monikulttuuria' - idästä kotoisin. Paitsi hernesoppa ja pannukakku lännestä.

Monikulttuurisuuden positiivinen asia kehitysmaiden kannalta on se, että vaikka köyhästä maasta vietäisiin älykkäintä osaa kansasta pois vaikka kuinka paljon, niin kyseisen maan keskimääräinen älykkyysosamäärä ei laske juuri ollenkaan. Sitävastoin vastaanottavan maan älykkyysosamäärä laskee rasikaalisti.

Monikulttuurisuus on Marxilaista utopiaa kuten kommunismi ja tasa-arvo.

Maailmassa ei ole paikkaa jossa vallitsisi monikulttuurisuus siinä muodossa kuin mihin Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa ollaan ajamassa pääosin suomalaisten mokuttajien toimesta.

Suurten länsi-eurooppalaisten ja pohjois-amerikkalaisten kaupunkien keskiluokkaiset lähiöt yksittäisinä paikkoina/seutuina - sopivasti irroitettuna ympäristöstään ja valtiostaan varmaan pääsevät lähimmäksi. Lähi- tai edes kaukoidän kaupungit eivät ole monikulttuurisia kaupunkeja, vaan kukin voimakkaasti omanmaalaisiaan.

Suomessa tai Pohjoismaissa ei ole yhtään sen kokoluokan kaupunkia jossa riittävän isoja lähiöseutuja olisi päässyt muodostumaan. Pietari taitaa olla lähin, mutta siellä Venäjän hallinto haraa ikävästi vastaan hyväntahtoisille monikulttuuristamispyrkimyksille.

Quote from: Paawo on 28.12.2013, 18:06:06
Monikulttuurisuus on Marxilaista utopiaa kuten kommunismi ja tasa-arvo.

Maailmassa ei ole paikkaa jossa vallitsisi monikulttuurisuus siinä muodossa kuin mihin Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa ollaan ajamassa pääosin suomalaisten mokuttajien toimesta.

Suurten länsi-eurooppalaisten ja pohjois-amerikkalaisten kaupunkien keskiluokkaiset lähiöt yksittäisinä paikkoina/seutuina - sopivasti irroitettuna ympäristöstään ja valtiostaan varmaan pääsevät lähimmäksi. Lähi- tai edes kaukoidän kaupungit eivät ole monikulttuurisia kaupunkeja, vaan kukin voimakkaasti omanmaalaisiaan.

Suomessa tai Pohjoismaissa ei ole yhtään sen kokoluokan kaupunkia jossa riittävän isoja lähiöseutuja olisi päässyt muodostumaan. Pietari taitaa olla lähin, mutta siellä Venäjän hallinto haraa ikävästi vastaan hyväntahtoisille monikulttuuristamispyrkimyksille.

QuoteRysk toppolitiker varnar för kulturmarxism i väst
Publicerat den 27 december 2013 kl 08:11
MOSKVA. Västvärldens politiska liv har kommit att domineras av krafter vars mål är avskaffa alla nationer och traditionella värderingar och normer. Det menar Aleksej Pusjkov, som är chef för statsdumans utrikeskommitté.
- - -
– Målet är att skapa ett kvalitativt nytt samhälle utan stater, gränser och moraliska normer eller andra fundament för en civilisation. Att ett form av gemensamt ekonomiskt rum bör uppstå där "fria individer" utan nationell tillhörighet ska ströva omkring, skyddade av vissa påstådda rättsnormer men i själva verket utsatta för hänsynslös manipulation och berövade alla band till sitt land och till sin historia, religion eller familj i ordets civiliserade betydelse, sade han till Izvestia.

http://www.friatider.se/rysk-toppolitiker-varnar-for-vasterlandsk-kulturmarxism

Venäläinen huippupoliitikko varoittaa lännen kulttuurimarxismista

Länsimaiden poliittista elämää hallitsevat voimat, joiden tarkoitus on lakkauttaa kaikki kansalliset ja perinteiset arvot ja normit. Tätä mieltä on Aleksej Pusjkov, duuman ulkomaankomitean johtaja.
- - -
- Tavoite on luoda laadullisesti uudenlainen yhteiskunta ilman valtioita, rajoja ja moraalisia normeja tai muita sivilisaation perusteita. Eräänlainen yhteinen talousalue, jossa "vapaat yksilöt" ilman kansallisuutta vaeltavat jonkinlaisten oikeudellisten normien suojaamana, mutta jossa ihmiset todellisuudessa alistetaan häikäilemättömälle manipulaatiolle ja viedään kaikki siteet omaan maahan ja historiaan, uskontoon ja perheeseen, hän kertoi Izvestialle.

Jutussa oli paljon muutakin, mutta en nyt jaksanut kääntää kaikkea. Aika paljon tulee selväksi jo noista kahdesta kohdasta.

Yhden asian keksin, näin ruokaharrastajana: aasialaisten etniset ruokakaupat. ;D Ah, ne mochit, curryt, siu mait...myönnettäköön, että olen myös lähi-Idän puodeista hakenut herkkuja, mm. lokum-makeisia ja erilaisia hyytelöaineksia. Afrikkaa sivuavia puoteja välttelen, kuten intialaisia/pakistanilaisia. Ihan pelkästään henkilökunnan takia. :-X

Monikulttuurisuus on hieno homma. Italialaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset ruoat ja tavat saavat ihan hyvin rantautua Suomeen. Saksalainen tinkimättömyys, tervetuloa. Hollantilaisten rentous ja nuukuuskin ok. Englantilaisten kohteliaisuus, ruotsalaisten omistajuuden kyky. Amerikkalainen yrittäjähenki. Antaa tulla. Otetaan kaikin mokomin vaikutteita niistä kulttureista, joilla on jotain annettavaa ja jotka voivat viedä Suomea eteenpäin.


Sent from my iPad using Tapatalk

Quote from: OmaRaha on 07.10.2014, 22:36:33
Monikulttuurisuus on hieno homma. Italialaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset ruoat ja tavat saavat ihan hyvin rantautua Suomeen. Saksalainen tinkimättömyys, tervetuloa. Hollantilaisten rentous ja nuukuuskin ok. Englantilaisten kohteliaisuus, ruotsalaisten omistajuuden kyky. Amerikkalainen yrittäjähenki. Antaa tulla. Otetaan kaikin mokomin vaikutteita niistä kulttureista, joilla on jotain annettavaa ja jotka voivat viedä Suomea eteenpäin.


Sent from my iPad using Tapatalk

Sinä et nyt puhu monikulttuurisuudesta.

Olennainen pointtini on, että ei pidä ehdoin tahdoin kerätä ongelmia itselleen. Muut kuin sivistysmaat on pidettävä merkitykseltään Suomessa niin vähäisinä ja niin Suomen ehdoilla etenevinä, että sulautuminen on pakko. Pahinta rasismia on kiistää tulijoiden huono sopivuus ja varjella heitä kritiikiltä, estää sopeutuminen.


Sent from my iPad using Tapatalk

Quote from: Aapo on 02.03.2013, 20:39:05

Quote from: ääridemokraatti on 02.03.2013, 20:09:26
Ihan samaa minä vaatisin itseltäni jos muuttaisin pois maasta. Tosin en lähtökohtaisesti tietenkään edes muuttaisi sellaiseen maahan, jossa tavat olisivat pahasti ristiriidassa arvojeni kanssa (kuten naisten asema). Ja samoin minusta on huono juttu, jos tänne muuttaa ihmisiä, joiden arvot ovat pahassa ristiriidassa meikäläisten arvojen kanssa.

Tämä tarkoittaa melko kategorisesti sitä, että en muuttaisi islamilaiseen maahan ja toivoisin, etteivät muslimit muuttaisi tänne.

Pystyisitkö todella antamaan esimerkiksi loistotyötarjouksen Abu Dhabissa valua läpi sormiesi?

Itse olen sanonut avomiehelle, kun hänelle on ulkomaille työkeikkoja tarjottu, että jättäkööt keikat ählämimaihin ottamatta. Dubaihin kosiskeltiin jokunen vuosi sitten ja sanoin suoraan, että 3 kk keikka menkööt, tai 6 kk maksimissaan, mutta sen pitemmät jättäkööt väliin, oli palkka millainen tahansa. En halua asua erossa sen pitempää aikaa, enkä naisena lähtisi mukaan moisiin maihin. Dubai ei ole arabimaista pahimmasta päästä, mutta naisena sielläkin pitäisi olla kieli keskellä suuta. Länkkäreille tehdyillä asuinalueilla käsittääkseni saa jopa Saudeissa elää ja olla aika normaalisti, mutta sielläkin olisin vain lintu kullatussa häkissä. Ei sovi minun pirtaani. Onneksi on täällä sen verran hyvin töitä hänelle riittänyt, ettei ole tarvinnut moisiin maihin lähtöä tosissaan harkita. Ja jos tiukka paikka tulisi, niin avomieskin kannattaa pikemminkin Sveitsiin tai Englantiin tai Jenkkeihin lähtöä kuin musselimaihin. 

Muslimimaahanmuutosta on ollut se hyöty, että nykyään kaupoista saa parempaa karitsanlihaa ympäri vuoden. Muuta positiivista muslimien maahanmuutosta onkin sitten hankalampi keksiä... Niin no, kuppiloissa käyminen loppui käytännössä kokonaan tuossa vuoden -06 paikkeilla, kun kaikki kuppilat alkoivat olla turvoksissa väkisin seuraan tunkevista arabi/afrikkalaismiehistä.

Sellainen takavuosina vallinnut kyttäämisen - etenkin naapurikyttäämisen - ahdistava ilmapiiri on jostakin syystä poissa. Olen - hieman ajatuksiani säikähtäen - laskenut sen monikulttuurin piikkiin monikulttuurin hyväksi puoleksi.

Meikäläisen pikku kiljuttelu on nykymenossa niin pieni riesa, etteivät paatuneimmatkaan verhon takaa kurkkivat tädit jaksa kiinnostua siitä, missä kunnossa sitä taas kotiin tullaan. Saan siis olla rauhassa.

Tuntuu, että tälläkin termillä kukin tarkoittaa hieman mitä sattuu. Millään suuremmalla maa-alueella ihmisten kulttuuri ei ole täysin yhdenmukainen. Vaikka Suomeen ei olisi suuntautunut maahanmuuttoa viimeisen 100 vuoden aikana ja suomeruotsalaisia ja saamelaisia ei olisi niin edelleen Länsi- ja Itä-Suomi eroavat kulttuurisesti toisistaan, nuorisokulttuuri varttuneemman väen tavoista, nörttikulttuuri urheiluseurojen kulttuurista ja niin edelleen. Kyse on siitä kuinka paljon kulttuurista hajontaa on, ei siitä onko sitä vai ei.

Nyt kun tämä on saatu pois tieltä, oletan että "monikulttuurisuudella" tarkoitetaan sitä mitä hompanssit yleensä tarkoittavat eli huonosti sopeutuvien maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien määrän ja osuuden lisääntymistä. Ei tule hyviä puolia mieleen paitsi ehkä idealismin kariseminen joidenkin yksilöiden kohdalla. Toki itse ilmiö kertoo siitä, että joku haluaa Suomeen, mikä merkinnee ainakin vaurautta.

Todennäköisyyteni saada turpaan skineiltä on pienempi, kun kaduilla liikkuu mustiakin miehiä.

Quote from: Tulituki on 16.06.2015, 10:45:58
Sellainen takavuosina vallinnut kyttäämisen - etenkin naapurikyttäämisen - ahdistava ilmapiiri on jostakin syystä poissa. Olen - hieman ajatuksiani säikähtäen - laskenut sen monikulttuurin piikkiin monikulttuurin hyväksi puoleksi.

Meikäläisen pikku kiljuttelu on nykymenossa niin pieni riesa, etteivät paatuneimmatkaan verhon takaa kurkkivat tädit jaksa kiinnostua siitä, missä kunnossa sitä taas kotiin tullaan. Saan siis olla rauhassa.

Onko kolikon kääntöpuoli välinpitämättömyys? Näitä juttujahan paljon kuulee nykyään, miten kukaan ei pysähdy auttamaan, jos vaikka saa sairaskohtauksen tai joku invalidi on jumissa jossain hankalassa paikassa.

Mielestäni monikulttuurisuudessa on paljon hyviä puolia, erityisesti silloin, kun ihmiset ovat ottaneet Suomen vastaan. Heitä on paljona. Eri kulttuurit tuovat uusia näkökulmia mikä rikastuttaa. Ja esim työelämässä johtaa parempiin ideoihin. ei jäädä paikoilleen makaamaan samojjen ajatusten kansssa, jotka kuihtuvat sitten ajan myötä..

Toisaalta jos ei integroiduta, niin kaikki valuu hukkaan. Asutaan ja eletään erillään ja aletaan  molemmin puolin vihaamaan toisia, ja karsastamaan, pelkäämään. Tähän vaikuttaaa mielestäni myös se kuinka paljon ja kuinka tiheällä tahdilla mamuja tänne tulee. Usarissa olen koittanut näitä asioita tuoda esille ja todistella. Sinne tarvittaisiin lisää lukijoita täältä hommastakin. Mamukriittisiä kirjoituksia riittää kyllä, mutta jos ei niille ole lukijoita niin eivät kauaa pysy esilllä. Laitan pari omaa linkkiä, jos kiinnostaa:
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201534-monkulttuurinen-unelma-kaksi-karttaa
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201177-demokratia-luhistuu-pakolaismassojen-paineessa
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakolaiskriisi-suljemmeko-taas-silmamme
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200753-maan-muuttopolitiikka-tervetuloa-rasismi-ja-segregaatio
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201103-maan-muuttopolitiikka-britannia-i-vauhtisokeus-rasismi
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200614-taytyyko-suvaitsevaisuutta-suvaita

Quote from: V.S. Paavolainen on 03.09.2015, 10:55:01
Ja esim työelämässä johtaa parempiin ideoihin.

Ei olisi esimerkkiä heittää?

Reaalimonikulttuurin toteutuessa ihmisten naivius häviää ja he ymmärtävät konkreettisesti, miksi aidon monikulttuurisissa maissa on niin paljon konflikteja.  Konfliktien jokapäiväistyessä opitaan myös hallitsemaan näitä konflikteja, tai ainakin elämään niiden kanssa.  Niitä ei tosin vanhan (lähes) monokulttuurin vallitessa ei edes olisi, mutta se on ihan toinen juttu.

Eli monikulttuurissa on lukuisia hyviä puolia. 

Quote from: Simo Hovari on 03.09.2015, 10:57:11

Quote from: V.S. Paavolainen on 03.09.2015, 10:55:01
Ja esim työelämässä johtaa parempiin ideoihin.

Ei olisi esimerkkiä heittää?

Hiljaista näyttää olevan...

HIV

Quote from: Simo Hovari on 03.09.2015, 10:57:11

Quote from: V.S. Paavolainen on 03.09.2015, 10:55:01
Ja esim työelämässä johtaa parempiin ideoihin.

Ei olisi esimerkkiä heittää?

Max Weberin jo aikoinaan havainnoima rationaalinen työnjako ja erikoistuminen - tuo merkki kehittyneesta yhteiskunnasta on ottanut monikulturismissa askeleen viela eteenpain. Esim. suomalainen painaa duunia ja esim. hadanalaisena 20 vuotta maassa viettanyt somali elaa suomalaisen palkastaan maksamilla veroilla. Selkea esimerkki kehittyneesta ja erikoistuneesta tyonjaosta. Tyonteko on erikoistunut enemman uudessa eurooppalaisessa monikultuurissa, kuin monokulttuurissa. Joten kyse on rikkaudesta.

Enpä tiedä mihin ketjuun tätä jo kuukauden takaista uutista sijoittaa, mutta kyllä monikulttuurisuudesta on hyötyäkin. Se nimittäin tuottaa erinomaisen hyväpalkkaisia ja haluttuja työpaikkoja.

Vahingossa osuin tähän uutisointiin jossa kerrottiin miten (erittäin poliittinen ja mokuttava) Helsingin nuorisoasiainkeskus hakee päälliköitä oikein isolla kädellä, ja palkkatasokin sen mukainen: 5600 - 8700 € kuukaudessa! Viikkotyötunteja tosin 36 ja vielä vartti päälle. Yksittäisen päällikön hallinnonalaan kuuluu jakaa ja käyttää n. 10 M€ verovaroja vuosittain.

(yksityisellä puolella 10 M€ kokoisen tulosyksikön (eli rahaa pitäisi liikevaihtona kerätä) johtaja pääsee ehkä samoille ansioille, joten sikäli nuo nuorisoasiainkeskuksen päällikköjen palkkatasot lienevät kohtuutasolla.)

Nuorisoasiainkeskuksen pääpomo Tommi Laition Facebook-feedin perusteella toiminnot keskittyvät  mokuttamiseen - Yanaria ja Maryania jne.

Lisäksi huomasin Tommi Laition hehkuttavan kuinka on tullut vajaa 200 hakemusta per positio, ja nälväisi samalla että "miten niin muka julkinen sektori ei kiinnosta".

Aivan.

Niin, ja käsittääkseni Tommi Laitio on poliittinen virkanimitys Ritva Viljasen toimesta. Kk-palkka 7-8 tonnin välissä.

Onko Tommi Laitio ns. kussut muroihini kun tällä tavoin äksyilen?

No, kun kerran kysyit, kyllä. Herra Laitio oli ehkä viimeinen kamelinselkäni katkaissut tekijä kun pks-seudun 70 pahoinpitelyä suorittaneen etnojengin tekoja hyssytteli, puolusteli ja koetti osaltaan lakaista maton alle lausunnoillaan.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/311742-palkka-jopa-8-743-ekk-helsinki-hakee-uusia-virkamiehia

Mikäs se meidän verorahoilla porsastella.

Jos kulttuurit ja uskonnot pystyvät elämään rinnakkain rauhassa, go for it. Minusta Euroopan maat ovat hyvä esimerkki siitä, että jokainen maa omaa erilaisen kulttuurin toisiin nähden, mutta täällä pystytään elämään rauhassa. Tosin olemme kuitenkin kaikki ns. länsimaalaisia, joten olemme melko samanlaisia kuitenkin.

Mutta valitettavasti islamin kanssa tällainen ei ole mahdollista, koska he eivät pysty siihen rinnakkaiseloon vaan alkavat vaatia muita taipumaan heidän tapoihinsa ja normeihinsa. Oma tila ei riitä heille, ja jos he eivät saa haluamaansa, se purkautuu valitettavan usein väkivaltaisuutena.

Quote from: Nuivatar on 28.12.2013, 20:13:26
Yhden asian keksin, näin ruokaharrastajana: aasialaisten etniset ruokakaupat. ;D Ah, ne mochit, curryt, siu mait...myönnettäköön, että olen myös lähi-Idän puodeista hakenut herkkuja, mm. lokum-makeisia ja erilaisia hyytelöaineksia. Afrikkaa sivuavia puoteja välttelen, kuten intialaisia/pakistanilaisia. Ihan pelkästään henkilökunnan takia. :-X

Ja millähän lailla nämä liittyy monikulttuurisuuteen?

En nyt tiedä kyllä onko tämä mitenkään monikulttuurisuuden positiivinen puoli. Olen itse osakkaana Oulusta lähtöisin olevasta yriksessä jossa on kohtuu nuorekas ehkä vähän äijämäinen ilmapiiri jossa joskus haetaan omia rajoja ja kolistellaan sarvia. Palkattiin Afganistanilainen koodari meille ja työmoraali on hänellä kovempi kuin meillä.

Tietenkin tämä voi olla alun näyttämisen halua, mutta hyvin on säilynyt vaikka koeaika on ohitse. Omasta lähipiiristä tiedän myös paljon ihmisiä jotka tulee maanantaina töihin vähän pelokkaina kun kolmekymppiset ihmiset ei aina palaudu viikonlopusta niin hyvin. Vielä en ole nähnyt koodarimme kärsivän tästä joillekkin tyypillisestä maanantai pelokkuudesta.

Itse en kyllä palkkaisi ketään joka tulee kärsimään maanantaina töihin kovin usein. Sen verran odotan itseltäni ja muilta.

Mut en kyllä tiedä onko se jotenkin liittyvissä monikulttuurisuuteen seon ihminen joka tekee nämäkin valinnat.

Monikulttuurin positiiviset puolet... kebab, texmex food ja basmati riisi.

Aika homogeeninin on myös monikulttuurinen tulijajoukko? Arabit ja somalit ei suomesta vielä mitään monikulttuuria tee? Enempiki se on vain toinen osapuoli ja hajoittava tekijä kuin yhdistävä, johtuen islamista. Tämä oli siis mielipide...

Quote from: kultasuu on 11.10.2015, 14:28:35
Palkattiin Afganistanilainen koodari meille ja työmoraali on hänellä kovempi kuin meillä.

Olen ollut opetustehtävissä yliopistossa, ja mun kokemus on, että intialaiset ja lähi-idästä tulleilta näyttävät ovat käytöksensä puolesta miellyttävimpiä opiskelijoita, kun taas suomalaiset ja kaukoidästä (usein japanista) tulleet hankalimpia. Veikkaisin, että tämä liittyy siihen, että hemmotellut ovat hankalia, ja korkean elitason alueilta tulevat ovat keskimäärin hemmotellumpia. Kun on nähnyt köyhyyttä, niin motivaatio siltä välttymiseen on korkeampi.

(Itse kuulun kai myös siihen hankalampaan osuuteen, mutta se ei silti estä mua arvioimasta muita neutraalisti  ;).)

Quote from: kultasuu on 11.10.2015, 14:28:35
En nyt tiedä kyllä onko tämä mitenkään monikulttuurisuuden positiivinen puoli. Olen itse osakkaana Oulusta lähtöisin olevasta yriksessä jossa on kohtuu nuorekas ehkä vähän äijämäinen ilmapiiri jossa joskus haetaan omia rajoja ja kolistellaan sarvia. Palkattiin Afganistanilainen koodari meille ja työmoraali on hänellä kovempi kuin meillä.

Tietenkin tämä voi olla alun näyttämisen halua, mutta hyvin on säilynyt vaikka koeaika on ohitse. Omasta lähipiiristä tiedän myös paljon ihmisiä jotka tulee maanantaina töihin vähän pelokkaina kun kolmekymppiset ihmiset ei aina palaudu viikonlopusta niin hyvin. Vielä en ole nähnyt koodarimme kärsivän tästä joillekkin tyypillisestä maanantai pelokkuudesta.

Itse en kyllä palkkaisi ketään joka tulee kärsimään maanantaina töihin kovin usein. Sen verran odotan itseltäni ja muilta.

Mut en kyllä tiedä onko se jotenkin liittyvissä monikulttuurisuuteen seon ihminen joka tekee nämäkin valinnat.

Hieno homma, löytyi se 0,000001% eliitti joka ei pilaa muiden mainetta. Missä on syntynyt ja on kulttuuriltaan tarkalleen ottaen mikä? Uskonto? Heimo?

Kai sinä ymmärrät että afgoissa puuttui tavallisilta ihmisiltä mm. sähköt suurimman osan 90- lukua ja pitkälti 2000 luvulle? Siellä saattoi tietokoneen käytöstö tulla kuolemantuomio? Kai ymmärrät ettei tavallisella hemmolla ollut siellä mitään mahdollisuuksia omistaa tietokonetta, generaattoria sen pyörittämiseen ja satelliittipuhelinta nettiyhteyttä varten?

Onko hänet perseraiskattu lapsena toistuvasti, kuten afganistanilaiseen kulttuuriin kuuluu (http://www.nytimes.com/2015/09/21/world/asia/us-soldiers-told-to-ignore-afghan-allies-abuse-of-boys.html?_r=0)? Onko pakkonaitettu ja ihmetellyt miksei lapsivaimo tule raskaaksi verisestä anuksesta huolimatta? Vaimoa piesty tai tapettu lapsettomuuden johdosta?

Onko sinulla ylipäätään kokemusta maahanmuuttajien enemmistöstä ja heidän kulttuureistaan? Oletko asunut yhtäkkiä naapuriisi survottujen kehitysmaalaisten keskellä?

Parturiliike Newrozissa Helsingin Pengerkadulla saa tukanleikkauksen ja parrantrimmauksen yhteishintaan 15 euroa, kuitilla ja kassakoneeseen lyötynä. Mesta on melkoinen basaari, mutta siellä osataan leikata miestukka ja huokea hinta mahdollistaa sen, että saa pidettyä itsensä säällisen näköisenä kun on varaa käydä tarpeeksi usein.

Quote from: junakohtaus on 11.10.2015, 14:56:11
Parturiliike Newrozissa Helsingin Pengerkadulla saa tukanleikkauksen ja parrantrimmauksen yhteishintaan 15 euroa, kuitilla ja kassakoneeseen lyötynä. Mesta on melkoinen basaari, mutta siellä osataan leikata miestukka ja huokea hinta mahdollistaa sen, että saa pidettyä itsensä säällisen näköisenä kun on varaa käydä tarpeeksi usein.

Turkkilaisia (tai miksei Irakilaisia) parturiliikkeitä saisi olla enemmänkin. Onhan se mukavaa kun tukan leikkaa nätti blondi tyttö eikä karvainen murjaani mutta ulkomailla asuessani kävin usein turkkilaispartureissa ja hyvin leikkasivat. Heillä oli vielä tapana "polttaa" ylimääräiset haituvakarvat (esim niskasta) joko pienellä kosaanilla tai palavalla paperilla.

Näistä tulijoista tosin en tiedä uskaltaisinko mennä partaveitsen kanssa huitovan kaverin leikkuuseen. Muistelen että Saddamin pyöveli oli kutsumanimeltään "Bagdadin parturi" ja samanniminen oopperakin löytyy, tuosta saisi hyvän parturiliikkeen nimen :D 

Vastaus pannuhatulle:

Muslimi on uskonnoltaan, syntymäpaikkaa en vielä tiedä muuta kuin, että Afganistan. Varmaan saan tietää kyllä tässä kunhan tutustutaan.

"Kai sinä ymmärrät että afgoissa puuttui tavallisilta ihmisiltä mm. sähköt suurimman osan 90- lukua ja pitkälti 2000 luvulle? Siellä saattoi tietokoneen käytöstö tulla kuolemantuomio? Kai ymmärrät ettei tavallisella hemmolla ollut siellä mitään mahdollisuuksia omistaa tietokonetta, generaattoria sen pyörittämiseen ja satelliittipuhelinta nettiyhteyttä varten?"

Vaustaus tuohon, oot kyllä oikeassa ja vieläkin varmaan sama homma isossa osassa maata. En vaan oikein ymmärrä mitä sillä tarkoitat?

Tiedän kyllä Bacha bazi perinteestä ja seon aika sairasta. Ei kuitenkaan taida olla raiskattu vaikka en sellaista ole kysellyt. Tyttöystävä hänellä löytyy ja ihan samaa ikäluokkaa. Sua kiinnostaa perverssillä tavalla tollaiset asiat.

Tiedän myös raiskaustilastoista ja esim. irakilaisten korkeasta työttömyysprosentista verrattuna muihin ryhmiin. Enkä väitä että ne ois mitenkään keksittyjä.


Olen itse koivukylästä vantaalta ja korsosta. Koivukylässä varsinkin oli aika paljon levottomuutta 1995-2005 jonka välisenä aikana olin 10-20 vuotias. Noina vuosina sain kyllä turpaani lähi-idästä kotoisin olevalta tyypiltä kerran ja kerran suomalaiselta. Faija ryöstettiin ja hakattiin somalien toimesta. Todella monta kertaa jouduin lainaamaan rahani isommille pojille jotka olivat usein manneja tai jotain muita kuin suomalaisia harvemmin ihan suomalaisia. Mulla sattui olemaan onneksi yksi Irakilainen Najafista kotoisin oleva kaveri joka alkoi seurustella suomalaisen kaverini kanssa kuudennella luokalla. Hän oli minua isompi ja monesti peri rahat jotka multa oltiin viety ja toi mulle. Kannoin myös faijani pari kertaa hänen kanssaan baarista kotiin.

Näin myös ihan suomalaisten hyökkäyksiä ihonväriä kohtaan. Joskus toin viereisen pihan abdin pikkupoikana lukemaan aku ankkaa kotiin kun oli hyvä tyyppi, faija heitti pihalle ja sanoi ettei tänne neekereitä tuoda. Onko tuo sitten kokemusta siitä voi olla montaa mieltä, omasta mielestä on. Lapsuuden ja teiniän kavereista löytyi kyllä väkisinkin kaikenlaisista kulttuureista tulevia lapsia ja nuoria.

Pannu minkälaista kokemusta sulla on?

Minusta oikeastaan ainut positiivinen asia - ilman sarvia ja hampaita - on tämä monien muiden kulttuurien yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys. Suomessa on vain se yksi ydinperhe ja sekin usein risainen, isovanhemmilta avun pyytäminen koetaan usein aavistuksen tukalaksi ja lapsilla on paine lähteä mahdollisimman nopeasti pois kotoa ja tulla itsenäisiksi. Tuo kasvatuksemme ylväin tavoite - tuottaa ihmisiä jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään muista.

Keskustelin joskus yhden meksikolaisen kanssa, joka kysyi kenen kanssa asun. Sanoin että asun yksin. Meksikolainen: Yksin? Mutta eikö se ole ihan hirveän surullista? Onko tuollainen teillä Suomessa yleistä että asutaan yksin?

Niin ikään äitini oli joskus keskustellut jonkun afrikkalaisen kanssa, joka kauhisteli sitä miten rakkaita lemmikit ovat suomalaisille ja kuinka paljon niihin tuhlataan rahaa ja vaivaa, samalla kun omat isovanhemmat on pönkätty ja unohdettu jonnekin laitokseen.

Tietenkin heidän kotimaittensa huonommat sosiaaliturvat ja muutenkin huonommat olot ajavat tuohon yhteisöllisyyteen ja usein kuvioon liittyy näitä kunniamurhia ja muita täysin sietämättömiä ilmiöitä, mutta joka tapauksessa perheen merkityksen kasvamista ja etenkin sellaista perinteistä, laajempaa perhekäsitystä näkisin mielelläni suomalaistenkin parissa.

Quote from: Stadin friidu on 23.07.2016, 17:04:56
Minusta oikeastaan ainut positiivinen asia - ilman sarvia ja hampaita - on tämä monien muiden kulttuurien yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys. Suomessa on vain se yksi ydinperhe ja sekin usein risainen, isovanhemmilta avun pyytäminen koetaan usein aavistuksen tukalaksi ja lapsilla on paine lähteä mahdollisimman nopeasti pois kotoa ja tulla itsenäisiksi. Tuo kasvatuksemme ylväin tavoite - tuottaa ihmisiä jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään muista.

Olen paljonkin pohdiskellut tätä asiaa ja minusta tässä on kyse aivan tarkoituksellisesta muutoksesta. Suomessa on haluttu rikkoa yhteisöllisyys, pakottaa ihmiset työhön kodin ulkopuolelle ja siirtää omaisten perinteiset tehtävät viranomaisille.
Folion paksuudesta riippuu haluaako nähdä tässä taustalla hyviä aikomuksia vai kulttuurimarxistisen salaliiton.

Kehitysmaiden ja myös esim. Euroopan romanien kulttuurista ihaillaan usein yhteisöllisyyttä unohtaen että yhteisöllisyys on hyvin rajattua, se koskee yleensä omaa perhettä tai sukua, enimmillään omaa etnistä ryhmää. Esim. romanit huijaavat tai ryöstävät kantisvanhuksia ilman moraalisia estoja.

Quote from: Noottikriisi on 23.07.2016, 17:39:26
Olen paljonkin pohdiskellut tätä asiaa ja minusta tässä on kyse aivan tarkoituksellisesta muutoksesta. Suomessa on haluttu rikkoa yhteisöllisyys, pakottaa ihmiset työhön kodin ulkopuolelle ja siirtää omaisten perinteiset tehtävät viranomaisille.
Folion paksuudesta riippuu haluaako nähdä tässä taustalla hyviä aikomuksia vai kulttuurimarxistisen salaliiton.

Kehitysmaiden ja myös esim. Euroopan romanien kulttuurista ihaillaan usein yhteisöllisyyttä unohtaen että yhteisöllisyys on hyvin rajattua, se koskee yleensä omaa perhettä tai sukua, enimmillään omaa etnistä ryhmää. Esim. romanit huijaavat tai ryöstävät kantisvanhuksia ilman moraalisia estoja.

Pohdiskeluistasi yhteisöllisyyden tarkoituksellisesta rikkomisesta olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin. :)

Tuohon toiseen kohtaan, koko tämä tilannehan johtuu siitä, että osa ihmisistä ulottaa yhteisöllisyytensä liian pitkälle, usein jopa lähempien yhteisöjen yli harpaten. Sen sijaan että yhteisöllisyys porrastuisi jokseenkin luonnonmukaisesti: oma itse, perhe, ystävät, oma pitäjä, oma kansa, oma maanosa/oman kulttuurin edustajat, muu maailma, niin suvaitsevaisella tuo muu maailma ajaa helposti kolme-neljä sijaa ohi.

Joten joo, juuri tuota hieman itsekkäämpää yhteisöllisyyttä me voisimme heiltä oppia. Sellaisen terveen annoksen verran. Minäkin kun olen vihervasuritutuilleni kertonut kuinka olen kuljeskellut tuolla yksin yössä ja kohdannut ahdistelevia ulkomaalaisia, niin voin sanoa että yhdelläkään näistä tutuista päällimmäisin huolenaihe ei ole ollut minun turvallisuuteni - vaan lähinnä esimerkiksi ulkomaalaisiin kohdistuvien jyrkkien asenteiden lisääntyminen...

Positiivisena asiana voidaan mainita bändi nimeltä AC/DC ja heidän monikulttuurin ylistyslaulua Let There Be Rockia.

Kyllä huvittaa ajatella kuinka moni on käsi pystyssä laulanut mukana tuon biisin mukana ymmärtämättä mistä se edes kertoo. Biisi on vielä jokaisen AC/DC keikan kohokohta eli biisi jossa Angnus soittaa soolon.

Mitäpä olisi Ruotsi ilman Slotts-sinappia? Ei mitään!

Ruotsalaisen A.G. Holmgrenin etikkatehdas Uppsalassa olisi jäänyt pelkäksi etikkatehtaaksi, ellei vuonna 1919 tehtaan silloinen saksalainen käyttöpäällikkö insinööri   :)  Bruno Knebel olisi tehnyt aloitetta mukaantuomansa reseptin mukaisen Knebelpastan valmistamiseksi. Siitä alkoi Slotts-sinapin voittokulku.

Ja mitä me tollot opimme jälleen tästä ...

http://www.slotts.se/

Quote from: Roope2 on 16.04.2017, 14:10:42
Mitäpä olisi Ruotsi ilman Slotts-sinappia? Ei mitään!

Ruotsalaisen A.G. Holmgrenin etikkatehdas Uppsalassa olisi jäänyt pelkäksi etikkatehtaaksi, ellei vuonna 1919 tehtaan silloinen saksalainen käyttöpäällikkö insinööri   :)  Bruno Knebel olisi tehnyt aloitetta mukaantuomansa reseptin mukaisen Knebelpastan valmistamiseksi. Siitä alkoi Slotts-sinapin voittokulku.

Ja mitä me tollot opimme jälleen tästä ...

http://www.slotts.se/

Lasketaanko monikulttuuriin se kun Alpeilla hotellissa ja rinteissä on ihmisiä ympäri Eurooppaa sulassa sovussa, muutama jenkkikin on. Ei mökää, kiilailua, juopuneita. Ei kyllä ryssiäkään.

Quote from: HaH on 14.12.2008, 22:22:25
Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Tuo kaikki on totta ja Suomalaistenkin, varsinkin naisten, pitäisi/pitää kai kohta alkaa kulkemaan huntu silmillään ja kaavuissa, jotta kulttuuriamme rikastuttavat eivät saisi vääränlaisia viestejä mm. palliensa tyhjennyksen oikeutukseen.

Luin hiljakkoin kirjan: Minä Phoolan Devi, kirja kertoo intialaisesta "kulttuurista", jonka kaltaisten kulttuurien tavoin toimitaan monissa maissa vielä nykyäänkin.
Noissa maissa elintärkeintä on on sikiäminen ja kastijaon ylläpito ja kun kastissa ei enää pääse ylemmälle tasolle, aletaan valumaan eurooppaan vaatimaan ilmaista ylläpitoa niiltä, jotka on vuosituhanten saatossa ajettu aina kauemmaksi pojoiseen.

Minä lasken monikulttuuriksi ainoastaan sen, että nämä eräällä nimellä haukutut maat kippaavat ylijäämäväestönsä tänne taakaksi. Ei sillä ole mitään tekemistä ranskalaisten viinien, japanilaisen tekniikan, saksalaisten autojen tai vaikka Tobleronen kanssa.

Kulttuuria, kiitos. Ei monikulttuuria.

Itse olen ehkä oppinut muiden kulttuurien kautta peilaamaan ja arvostamaan suomalaista kulttuuria eri tavalla. Kansallismielisyyteni on siis jossain määrin jopa noussut sen myötä, kun olen tutustunut muihin ihmisiin ja heidän kultuuriinsa.

Toki tällaista tietoa voi saada muillakin tavoin kuin lisäämällä tulijoiden määrää Suomessa. En siis osaa sanoa, onko konkreettisessa monikulttuurisessa mitään sellaista hyvää, jota jäisin erityisesti kaipaamaan.

Kun yhä useampi heikon tasa-arvon maista   tulevista oppii kielen, saa tietoa omista oikeuksistaan ja omaksuu tiettyjä arvoja, hän pystyy opettamaan niitä muille ja parhaimmillaan muuttaa aktivismillaan muidenkin ummehtuneita asenteita. Etenkin naiset ovat tässä avainasemassa, mutta joissakin miehissä on myös paljon potentiaalia. Itsenäisesti ajattelevia, suomalaista tasa-arvoa kunnioittavia ja liberaaleja maahanmuuttajia Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista tarvitaan opettamaan muille vastaavista maista tuleville maahanmuuttajille tasa-arvosta ja naisten oikeuksista.

Olen myös tehnyt töitä tosi ihanien ja taitavien maahanmuuttajien kanssa, jotka varmasti integroituvat ja haluavat elää täällä rauhallista yhteiseloa muiden kanssa. En keksi vaikkapa aasialais-, venäläis- ja virolaistaustaisista (entisistä tosin, koska olen tehnyt monenlaisia hommia) työkavereistani mitään pahaa sanottavaa. Tunnen myös Lähi-idästä tulleita hienoja, oikeasti koulutettuja tyyppejä, jotka vaikuttavat aktiivisesti tässä yhteiskunnassa.

Quote from: OmaRaha on 27.02.2018, 08:36:22

Quote from: Roope2 on 16.04.2017, 14:10:42
Mitäpä olisi Ruotsi ilman Slotts-sinappia? Ei mitään!

Ruotsalaisen A.G. Holmgrenin etikkatehdas Uppsalassa olisi jäänyt pelkäksi etikkatehtaaksi, ellei vuonna 1919 tehtaan silloinen saksalainen käyttöpäällikkö insinööri   :)  Bruno Knebel olisi tehnyt aloitetta mukaantuomansa reseptin mukaisen Knebelpastan valmistamiseksi. Siitä alkoi Slotts-sinapin voittokulku.

Ja mitä me tollot opimme jälleen tästä ...

http://www.slotts.se/

Lasketaanko monikulttuuriin se kun Alpeilla hotellissa ja rinteissä on ihmisiä ympäri Eurooppaa sulassa sovussa, muutama jenkkikin on. Ei mökää, kiilailua, juopuneita. Ei kyllä ryssiäkään.

Ei lasketa monietnisyys tai kansainvälisyys ei ole monikulttuuria. Monikulttuurisuus meinaa yleensä epäjärjestystä ja kaaosta.

Quote from: Man in a Suit on 11.10.2015, 15:03:40
Muistelen että Saddamin pyöveli oli kutsumanimeltään "Bagdadin parturi" ja samanniminen oopperakin löytyy, tuosta saisi hyvän parturiliikkeen nimen :D

Läheltä liippaa:

https://www.facebook.com/ParturiBabylonSA/

Monikulttuurisuus on perinteistä sodankäyntiä parempi ase.

Jos halutaan murentaa jokin valtio tai valtioryhmä, niin se onnistuu käynnistämällä kohteessa muutos kohti monikulttuuria. Hyökkäystä asevoimin ei tarvita, ensimmäistäkään perinteistä sotilasoperaatiota ei tarvita. Kohde ei huomaa joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi ja tartunnan saatuaan tuhoaa itse itsensä.

Lopputuloksena on kohdevaltion muuttuminen heikoksi ja merkityksettömäksi. Tästä voi olla hyötyä jollekin lähivaltiolle.

Quote from: acc on 02.04.2019, 12:37:20
Monikulttuurisuus on perinteistä sodankäyntiä parempi ase.

Jos halutaan murentaa jokin valtio tai valtioryhmä, niin se onnistuu käynnistämällä kohteessa muutos kohti monikulttuuria. Hyökkäystä asevoimin ei tarvita, ensimmäistäkään perinteistä sotilasoperaatiota ei tarvita. Kohde ei huomaa joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi ja tartunnan saatuaan tuhoaa itse itsensä.

Lopputuloksena on kohdevaltion muuttuminen heikoksi ja merkityksettömäksi. Tästä voi olla hyötyä jollekin lähivaltiolle.

Nyt se korkki kiinni. Missähän tuollaista mainitsemaasi olisi tapahtunut ihan tässä todellisessa maailmassamme?

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 20:39:19

Quote from: acc on 02.04.2019, 12:37:20
Monikulttuurisuus on perinteistä sodankäyntiä parempi ase.

Jos halutaan murentaa jokin valtio tai valtioryhmä, niin se onnistuu käynnistämällä kohteessa muutos kohti monikulttuuria. Hyökkäystä asevoimin ei tarvita, ensimmäistäkään perinteistä sotilasoperaatiota ei tarvita. Kohde ei huomaa joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi ja tartunnan saatuaan tuhoaa itse itsensä.

Lopputuloksena on kohdevaltion muuttuminen heikoksi ja merkityksettömäksi. Tästä voi olla hyötyä jollekin lähivaltiolle.

Nyt se korkki kiinni. Missähän tuollaista mainitsemaasi olisi tapahtunut ihan tässä todellisessa maailmassamme?

Tämä lienee visio tulevaisuudesta, perustuen tositapahtumiin.

Mutta jos pitäisi sanoa missä monikulttuurisuus on hyvä, mitä sillä saa aikaiseksi, niin luottamusyhteiskunnan romuttaminen olisi vastaukseni. Ja siitä on runsaasti todistusaineistoa, varsinkin korkeakulttuurisen euroopan suurkaupungeissa.

Eihän se omaan silmään positiivista ole, mutta jos olisi aivan pakko keksiä joku kehu monikulttuurisuudesta, niin muuta en keksi.

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 20:45:47
Tämä lienee visio tulevaisuudesta, perustuen tositapahtumiin.

Mutta jos pitäisi sanoa missä monikulttuurisuus on hyvä, mitä sillä saa aikaiseksi, niin luottamusyhteiskunnan romuttaminen olisi vastaukseni. Ja siitä on runsaasti todistusaineistoa, varsinkin korkeakulttuurisen euroopan suurkaupungeissa.

Eihän se omaan silmään positiivista ole, mutta jos olisi aivan pakko keksiä joku kehu monikulttuurisuudesta, niin muuta en keksi.

Tuo acc:n tulevaisuudenvisio on kuitenkin selkeä ns. kaltevan pinnan virhepäätelmä: https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/luku-1/faykja/a

Monikulttuurista on hyötyä joidenkin kantasuomalaisten seksielämälle. Eli jos joku suomalainen mielestään kärsii seksin puutteesta niin nk monikulttuurisuus voi tarjota apua. Esim kymmenet tuhannet 2015 tuotetut nuoret miehet tarjoavat seksiä. Osa antaa ilmaiseksi, osa käyttää sitä houkuttimena.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 22:43:31

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 20:45:47
Tämä lienee visio tulevaisuudesta, perustuen tositapahtumiin.

Mutta jos pitäisi sanoa missä monikulttuurisuus on hyvä, mitä sillä saa aikaiseksi, niin luottamusyhteiskunnan romuttaminen olisi vastaukseni. Ja siitä on runsaasti todistusaineistoa, varsinkin korkeakulttuurisen euroopan suurkaupungeissa.

Eihän se omaan silmään positiivista ole, mutta jos olisi aivan pakko keksiä joku kehu monikulttuurisuudesta, niin muuta en keksi.

Tuo acc:n tulevaisuudenvisio on kuitenkin selkeä ns. kaltevan pinnan virhepäätelmä: https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/luku-1/faykja/a

Ellei se pidä paikkaansa.

Silmäys eurooppaan, ja miksipä ei Ruotsiinkin, kertoo monikulttuurin tuovan mukanaan sekasortoa ja rinnakkaisyhteiskuntia omine lakeineen. Pariisin lähiöt ovat ehkä se tunnetuin esimerkki monikulttuurin haasteista. Ja tosiaankin, rakas naapurimme Ruotsi on kirinyt itsensä eurooppalaisten suurten monikulttuuristajien joukkoon nopealla tahdilla. Jos luet Hommaa, törmäät kyllä uutisiin Ruotsin ongelmalähiöistä.

Jopa YLE lähetti muutama vuosi sitten dokumentin islamin vaikutuksesta Tanskassa asuviin maahanmuuttajataustaisiin muslimeihin. Se oli aika karu dokumentti. Ihan rehellisesti kertoivat valloittavansa Tanskan lisäämällä muslimien määrää maahanmuutolla ja synnyttämällä paljon lapsia. Eiköhän youtubesta ainakin löydy. Nimen sanoo joku.

Ja muslimien visio toimii. Jopa Ruotsissa on lain ulkopuolisia alueita, juurikin näitä monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa vallitsee toiset lait ja toiset yhteiskuntanormit. Ruotsissa.

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 22:57:49
Silmäys eurooppaan, ja miksipä ei Ruotsiinkin, kertoo monikulttuurin tuovan mukanaan sekasortoa ja rinnakkaisyhteiskuntia omine lakeineen. Pariisin lähiöt ovat ehkä se tunnetuin esimerkki monikulttuurin haasteista. Ja tosiaankin, rakas naapurimme Ruotsi on kirinyt itsensä eurooppalaisten suurten monikulttuuristajien joukkoon nopealla tahdilla. Jos luet Hommaa, törmäät kyllä uutisiin Ruotsin ongelmalähiöistä.

Jopa YLE lähetti muutama vuosi sitten dokumentin islamin vaikutuksesta Tanskassa asuviin maahanmuuttajataustaisiin muslimeihin. Se oli aika karu dokumentti. Ihan rehellisesti kertoivat valloittavansa Tanskan lisäämällä muslimien määrää maahanmuutolla ja synnyttämällä paljon lapsia. Eiköhän youtubesta ainakin löydy. Nimen sanoo joku.

Ja muslimien visio toimii. Jopa Ruotsissa on lain ulkopuolisia alueita, juurikin näitä monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa vallitsee toiset lait ja toiset yhteiskuntanormit. Ruotsissa.

Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön? Poissa paremmissa kaupunginosissa asuvien silmistä, poissa mielestä?  Suomessahan tehdään tuota ihan samaa. Olen liikkunut itä-Helsingissä ja tiedän kyllä millaista meno siellä on. Omassa kotikaupungissani parissa lähiössä mennään samaan suuntaan, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:04:37

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 22:57:49
Silmäys eurooppaan, ja miksipä ei Ruotsiinkin, kertoo monikulttuurin tuovan mukanaan sekasortoa ja rinnakkaisyhteiskuntia omine lakeineen. Pariisin lähiöt ovat ehkä se tunnetuin esimerkki monikulttuurin haasteista. Ja tosiaankin, rakas naapurimme Ruotsi on kirinyt itsensä eurooppalaisten suurten monikulttuuristajien joukkoon nopealla tahdilla. Jos luet Hommaa, törmäät kyllä uutisiin Ruotsin ongelmalähiöistä.

Jopa YLE lähetti muutama vuosi sitten dokumentin islamin vaikutuksesta Tanskassa asuviin maahanmuuttajataustaisiin muslimeihin. Se oli aika karu dokumentti. Ihan rehellisesti kertoivat valloittavansa Tanskan lisäämällä muslimien määrää maahanmuutolla ja synnyttämällä paljon lapsia. Eiköhän youtubesta ainakin löydy. Nimen sanoo joku.

Ja muslimien visio toimii. Jopa Ruotsissa on lain ulkopuolisia alueita, juurikin näitä monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa vallitsee toiset lait ja toiset yhteiskuntanormit. Ruotsissa.

Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön? Poissa paremmissa kaupunginosissa asuvien silmistä, poissa mielestä?  Suomessahan tehdään tuota ihan samaa. Olen liikkunut itä-Helsingissä ja tiedän kyllä millaista meno siellä on. Omassa kotikaupungissani parissa lähiössä mennään samaan suuntaan, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Kotouttamisessa tosiaankin on tehty virheitä. Samat virheet Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa....

Eikö olla haluttu oppia, vai onko monikulttuuri vain yksinkertaisesti toimimaton aate?

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 23:16:10
Kotouttamisessa tosiaankin on tehty virheitä. Samat virheet Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa....

Eikö olla haluttu oppia, vai onko monikulttuuri vain yksinkertaisesti toimimaton aate?

Kyllähän se toisaalta Yhdysvalloissa toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka on sielläkin alueellisia eroja. Suhteellisen hyvin siellä kuitenkin on eri kulttuurien edustajat sekoittuneet ja integroituneet osaksi yhteiskuntaa. En osaa kylläkään sanoa, mitä siellä on tehty eri tavalla. Toki sinne on tullut maahanmuuttoa paljon kauemmin, joten ehkä siellä vaan on monikulttuurisuudella pitemmät perinteet.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:21:16

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 23:16:10
Kotouttamisessa tosiaankin on tehty virheitä. Samat virheet Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa....

Eikö olla haluttu oppia, vai onko monikulttuuri vain yksinkertaisesti toimimaton aate?

Kyllähän se toisaalta Yhdysvalloissa toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka on sielläkin alueellisia eroja. Suhteellisen hyvin siellä kuitenkin on eri kulttuurien edustajat sekoittuneet ja integroituneet osaksi yhteiskuntaa. En osaa kylläkään sanoa, mitä siellä on tehty eri tavalla. Toki sinne on tullut maahanmuuttoa paljon kauemmin, joten ehkä siellä vaan on monikulttuurisuudella pitemmät perinteet.

Yhdysvallat esimerkki toimivasta monikulttuurista? Tämä aina herättää keskustelua, mutta kuitenkin tämä keskustelu hiljenee yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Oma näkemys on aika negatiivinen. Rinnakkaisyhteiskunnat sielläkin kukoistavat. China Town on kaikille tuttua hollywood-romantiikkaa, mutta mitä kaupunki kaupungin sisällä oikeasti tarkoittaa? Tai valtio valtion sisällä?

Linkissä vähän hommalaisten pohdintaa aiheesta.
https://hommaforum.org/index.php?topic=111863.0 (https://hommaforum.org/index.php?topic=111863.0)

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 22:43:31

Tuo acc:n tulevaisuudenvisio on kuitenkin selkeä ns. kaltevan pinnan virhepäätelmä: https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/luku-1/faykja/a

Tänne on linkattu kaikki argumentointivirheet lähteineen jo varmaan sataan kertaan tässä reilun kymmenen vuoden aikana. Huomaa, että olet uusi täällä.

No offence, mutta koko maailma makaa nyt kaltevalla pinnalla. Mitä joku Greta Thunberginkin "me kuolemme kaikki"-argumentaatiota on ellei kaltevaa pintaa. Silakoiden ydinantifanteilla on myös koko ajan kaltevan pinnan argumentaatiota heidän odottaessaan persujen tai natsien alkavan tappaa mamuja.

-i-

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:21:16
Kyllähän se toisaalta Yhdysvalloissa toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka on sielläkin alueellisia eroja. Suhteellisen hyvin siellä kuitenkin on eri kulttuurien edustajat sekoittuneet ja integroituneet osaksi yhteiskuntaa. En osaa kylläkään sanoa, mitä siellä on tehty eri tavalla. Toki sinne on tullut maahanmuuttoa paljon kauemmin, joten ehkä siellä vaan on monikulttuurisuudella pitemmät perinteet.

Niimpä niin

http://www.newnation.org/

Tuntuu toimivan.

Valitan ylläpidolle, ei voi kaikkea juttua voi lainata tänne. Liian vaikeaa tätä kaikkea on lainata.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:21:16
Kyllähän se toisaalta Yhdysvalloissa toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka on sielläkin alueellisia eroja. Suhteellisen hyvin siellä kuitenkin on eri kulttuurien edustajat sekoittuneet ja integroituneet osaksi yhteiskuntaa. En osaa kylläkään sanoa, mitä siellä on tehty eri tavalla. Toki sinne on tullut maahanmuuttoa paljon kauemmin, joten ehkä siellä vaan on monikulttuurisuudella pitemmät perinteet.

Yhdysvallat ei ole monikulttuurinen maa samalla tavalla kuin Suomi ja muut Länsi-Euroopan valtiot. USA:ssa jokaisen saa itse hankkia toimeentulon, asunnon, koulutuksen ja terveysvakuutuksen, valtiota on turha huutaa apuun. Vapaa-ajalla voi harjoittaa omaa kulttuuriaan oman mielensä mukaan, kunhan noudattaa lakeja. Matala verotus myös houkuttelee niitä todellisia osaajia, jotka luovat työpaikkoja ja työllistyvät.

Korkean verotuksen ja hyvien tulonsiirtojen Euroopassa tilanne on päinvastoin. Suomessa valtio tarjoaa nuo kaikki luetellut palvelut ilmaiseksi ja humanitaarisille mamuille lisäksi elinikäisen tulkkauksen valtion rahoilla. Kun mitään ei vaadita, ei ole ole mitään tarvetta integroitua (jos ei itse halua). Poliittisesti Euroopan muuttaminen Yhdysvaltojen kaltaiseksi oikeistolaiseksi valtioksi on tietysti mahdotonta. Et voi käyttää täysin erilaista yhteiskuntamallia esimerkkinä, jos et kannata siihen siirtymistä myös täällä.

Yksi syy miksi Yhdysvalloissa ei ikinä tule menemään läpi ajatus pohjoismaalaismallisesta korkean sosiaaliturvan hyvinvointivaltiosta ja ihmiset saataisiin maksamaan korkeampia veroja on se että sielltä puuttuu tuollaiseen malliin välttämätön koheesio väestön keskuudessa.

Identiteettipolitiikka jyllää. Mm sen takia on arveltu että Trump saattaa hyvinkin olla viimeinen republikaani presidentti sillä valkoiset ovat lähivuosikymmeninä jäämässä vähemmistöön ja eri väestöryhmät äänestävät blokeissa joskus jopa omaa etuaan vastaan Mustat 90-10 demokraatteja ja latinot 70-30 demokraatteja.

Molemmat vihaavat kuitenkin toisiaan vielä enemmän kuin valkoisia.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:04:37

Quote from: käpykaarti on 24.01.2020, 22:57:49
Silmäys eurooppaan, ja miksipä ei Ruotsiinkin, kertoo monikulttuurin tuovan mukanaan sekasortoa ja rinnakkaisyhteiskuntia omine lakeineen. Pariisin lähiöt ovat ehkä se tunnetuin esimerkki monikulttuurin haasteista. Ja tosiaankin, rakas naapurimme Ruotsi on kirinyt itsensä eurooppalaisten suurten monikulttuuristajien joukkoon nopealla tahdilla. Jos luet Hommaa, törmäät kyllä uutisiin Ruotsin ongelmalähiöistä.

Jopa YLE lähetti muutama vuosi sitten dokumentin islamin vaikutuksesta Tanskassa asuviin maahanmuuttajataustaisiin muslimeihin. Se oli aika karu dokumentti. Ihan rehellisesti kertoivat valloittavansa Tanskan lisäämällä muslimien määrää maahanmuutolla ja synnyttämällä paljon lapsia. Eiköhän youtubesta ainakin löydy. Nimen sanoo joku.

Ja muslimien visio toimii. Jopa Ruotsissa on lain ulkopuolisia alueita, juurikin näitä monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa vallitsee toiset lait ja toiset yhteiskuntanormit. Ruotsissa.

Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön? Poissa paremmissa kaupunginosissa asuvien silmistä, poissa mielestä?  Suomessahan tehdään tuota ihan samaa. Olen liikkunut itä-Helsingissä ja tiedän kyllä millaista meno siellä on. Omassa kotikaupungissani parissa lähiössä mennään samaan suuntaan, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Segregaatio eli (esim. rodullinen) eriytyminen vaikuttaa olevan luonnonlaki. Suomessakin segregaatio etenee vaikka sitä yritetään jarruttaa, koska paitsi, että kantasuomalaiset eivät halua asua maahanmuuttajalähiössä, niin myös maahanmuuttajat haluavat asua omiensa keskuudessa. Ei tarvitse olla suurta preferenssiä omanlaisiaan kohtaan, niin peliteorian mukaisesti eriytyminen tapahtuu hyvin nopeasti. Tätä voi jopa simuloida matemaattisella mallilla. Ruotsinkin lähiöiden asukkaat ovat kyselytutkimusten mukaan yllättäen aika tyytyväisiä. Moni haluaa asua rinnakkaisyhteiskunnassa.

Eikä tämä ole aina ongelmallista. Eriytyneet kaupunginosat voivat ns. rikastuttaakin kaupunkia, esimerkiksi ne China townit siellä Ameriikassa. Segregaation laadun määrää segregoituvan väestönosan ominaisuudet. Jos väestönosa on keskimääräistä rikollisempaa ja elää enimmäkseen tuilla, heidän kansoittama lähiönsä näyttää siltä. Jos taas väestönosa on erittäin yritteliäs, heidän kaupunginosansa näyttää aivan toiselta.

Mainitsit positiiviseksi esimerkiksi monikulttuurista Yhdysvallat, mikä on aika erikoinen valinta siihen nähden, että et pidä segregaatiosta. Pohjoismainen segregaatio on aivan lasten leikkiä verrattuna siihen, miten rajusti Yhdysvaltalaiset kaupungit ovat jakautuneet roduittain ja miten kamalia slummeja monet mustien ja latinoiden asuttamat alueet ovat. Näillä alueilla asuvilla ihmisillä on erittäin heikot lähtökohdat, ihan lähtien siitä, että alueilla ei ole yleensä ruokakauppoja, missä myytäisiin terveellistä ruokaa. Rikollisuus on aivan huikeaa verrattuna mihinkään Euroopan kolkkaan. Suurista ja väkivaltaisista rotumellakoistakaan ei ole kauan ja ne saattavat taas tulevaisuudessa leimahtaa jos identiteettipoliittinen vastakkainasettelu lisääntyy. Yhdysvallat on toimivin esimerkki vanhasta monikulttuurisesti yhteiskunnasta, mutta silti sillä on järkyttävä rakenteellisen rasismin, alkuperäisasukkaiden alistamisen, orjuuden ja nykyään etnisen orjatyövoiman käytön historia. Monikulttuurisuuden ideologinen lisääminen vaikuttaa täydeltä ongelmien kerjäämiseltä kun katsotaan, miten "hyvin" ihmisryhmien yhteiselo on ihmiskunnan historiassa toiminut.

On olemassa ainakin yksi valtio, mikä on onnistunut estämään segregaation ja se on Singapore. Singaporessa monikulttuurisuus toimii joten kuten, koska se ei ole länsimainen liberaali demokratia. Singaporessa ei ole sanan- tai lehdistönvapautta ja se on käytännössä yksipuoluedemokratia. Rangaistukset ovat erittäin ankaria ja kuolemanrangaistuskin yhä käytössä, koska Singaporen asukkailla ei ole vahvaa yhteistä arvopohjaa. Suurin osa väestöstä asuu valtion rakentamissa asunnoissa, jotka jaetaan etnisyyskiintiöin. Ja sen takia suurin osa Singaporesta näyttää trooppiselta Hervannalta.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:04:37
Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön?

Meinaatko, että maahanmuuttajat ovat karjaa, jonka isäntä voi vapaasti jakaa mielestään tarkoituksenmukaisiin paikkoihin? 

Länsimaissa on yleisesti muuttamisen vapaus ja markkinatalous, joka toimii enemmän tai vähemmän myös asuntomarkkinoilla.  Abdia ei voi estää muuttamasta Kontulaan ainakaan sillä perusteella, että siellä on ennestään niin paljon somaleita.  Eikä Kontulasta pois muuttamista suunnittelevaa Reinoa voi pakottaa jäämään kaupunginosaan sillä perusteella, että häntä ja hänen perhettään tarvitaan Kontulan maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikylvyn vedeksi. 

Ghettoutumisen dynamiikka on samanlaista kaikkialla.  Kun maahanmuuttajia on paljon, he tuppaavat keskittymään tietyille alueilla, josta puolestaan kynnelle kykenevät kantikset muuttavat pois.  Tälle dynamiikalle hanttiin paneminen vaatisi diktatoorisia otteita, jotka puolestaan estää länsimaissa (ainakin vielä) vallitseva suhteellinen demokratia.  Onko tämä mielestäsi virhe? 

Ruotsin ghettoutuminen johtuu siitä, että se on ottanut vastaan liian suuren satsin heikosti koulutettua väkeä kehitysmaista.  Se on se Ruotsin perusvirhe.  Ruotsin valtion syyllistäminen tulijoiden epäonnistuneesta kotoutumisesta on yhtä fiksua kuin syyllistää insinöörejä siitä, että he eivät ole kehittäneet ikiliikkujaa.  Jos/kun Suomen demografia lähenee Ruotsin nykyistä demografiaa, Suomen ongelmatkin tulevat olemaan samanlaisia.  Eivät suomalaiset ole sen parempia ikiliikkujan keksijöitä kuin ruotsalaiset.

Quote from: -PPT- on 25.01.2020, 00:13:45
Yksi syy miksi Yhdysvalloissa ei ikinä tule menemään läpi ajatus pohjoismaalaismallisesta korkean sosiaaliturvan hyvinvointivaltiosta ja ihmiset saataisiin maksamaan korkeampia veroja on se että sielltä puuttuu tuollaiseen malliin välttämätön koheesio väestön keskuudessa.

Identiteettipolitiikka jyllää. Mm sen takia on arveltu että Trump saattaa hyvinkin olla viimeinen republikaani presidentti sillä valkoiset ovat lähivuosikymmeninä jäämässä vähemmistöön ja eri väestöryhmät äänestävät blokeissa joskus jopa omaa etuaan vastaan Mustat 90-10 demokraatteja ja latinot 70-30 demokraatteja.

Molemmat vihaavat kuitenkin toisiaan vielä enemmän kuin valkoisia.

Veikkaan, että latinot tulevat kääntymään tulevaisuudessa yhä enemmän republikaaneiksi. Syitä on useita:

>Latinoiden tulotaso nousee, sosialismi houkuttaa vähemmän
>Muuttovirta ei käy enää Meksikosta. Meksikolaiset kannattavat vain meksikolaisten maahanmuuttoa, muille rajat voidaan pistää kiinni
>Latinot ovat valkoisia konservatiivisempia. Tajunnevat jossain vaiheessa, että demokraatit eivät jaa konservatiivikatolilaisten arvoja
>Assimilaatio valkoisiin saattaa tapahtua, kuten tapahtui italialaisille ja irkuille, jotka olivat myös katolilaisia ja aikanaan sen takia syrjittyjä.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:21:16
Kyllähän se toisaalta Yhdysvalloissa toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka on sielläkin alueellisia eroja. Suhteellisen hyvin siellä kuitenkin on eri kulttuurien edustajat sekoittuneet ja integroituneet osaksi yhteiskuntaa. En osaa kylläkään sanoa, mitä siellä on tehty eri tavalla. Toki sinne on tullut maahanmuuttoa paljon kauemmin, joten ehkä siellä vaan on monikulttuurisuudella pitemmät perinteet.

USA on klassinen ja kovin väsynyt esimerkki, johon vedotaan esimerkkinä "onnistuneesta" monikulttuurista. Tässä argumentoinnissa kuitenkin sekoitetaan puurot ja vellit eikä edes oikein ymmärretä mistä puhutaan.

USA on kiistatta supervalta ja maailman rikkaimpia maita. Samalla USA:han on muuttanut paljon ulkomaalaisia aina. Itse asiassa koko maa perustuu maahanmuuttoon ja siitä päätellään, että mikä tahansa maahanmuutto luo vaurautta ja mahtia. USA:n vauraus ei kuitenkaan ole seurausta nykyisestä monietnisestä maahanmuutosta vaan alkuperäisestä valkoisesta maahanmuutosta. Vielä 50-luvulla USA oli olennaisesti valkoinen maa ja jo vauras supervalta. Etninen maahanmuutto ei siis luonut USA:n erikoisasemaa maailmassa vaan valkoiset eurooppalaiset. Nämä samat valkoiset eurooppalaiset loivat myös eurooppalaiset hyvinvointivaltiot.

Etnisen maahanmuuton alkaessa hiljalleen 60-70 -luvulla USA:n yhteiskunta alkoi hajoamaan ja muuttui yhä ongelmallisemmaksi. Maahanmuutto on jatkunut voimakkaana viime vuosikymmenet ja tällä hetkellä USA on kaikin puolin hyvin pirstaleinen maa, jossa on jättimäisiä ongelmia kuten massiivista köyhyyttä, huumeongelmia, väkivaltaa jne. Tämä sama trendi on meneillään myös Euroopassa, jonka yhteiskuntaongelmat kasvavat eksponentiaalisesti maahanmuuton myötä. Lähin esimerkki maahanmuuton destruktiivisuudesta on Ruotsi, jonka koko yhteiskuntajärjestelmä on hajoamispisteessä ja maa on menossa kohti matalan intensiteetin sisällissotaa. Ruotsin perinteinen luottamusyhteiskunta on menetetty kokonaan ja kansalaisten mieliala on muuttunut niin, että nyt jokaisen on pärjättävä itse, vitut naapurista.

Vaikka siis USA syntyi maahanmuuton kautta, se on myös hajoamassa yhteiskuntana maahanmuuton takia koska maahan tulee väärät ihmiset. Sinne ei tulle rakentajia eurooppalaisten tavoin vaan hyötyjiä ja onnenonkijoita. USA pysyy kuitenkin vielä kasassa sen takia, että siellä edelleen vallitsee idea yksilön omasta vastuusta. Jos et pärjää, yhteiskunnan julkinen tuki on pieni ja saat tyytyä köyhyyteen. Tämä ideologia estää sen, ettei jättimäinen maahanmuutto syöi valtion kassan tyhjäksi ja ajaisi maan vararikkoon ja anarkiaan.

USA on lopulta onneton esimerkki maahanmuuton autuudesta. USA oikeastaan todistaa juuri sen, että vääränlainen maahanmuutto hajottaa yhteiskunnan ja aiheuttaa massiivisia ongelmia. USA on mennyt 50-lukulaisesta unelmasta kaoottiseen etniseen sotkuun, jossa ihmiset joutuvat pystyttämään muureja talonsa ympärille selvitäkseen.

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:04:37
Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön?

Ei ketään ole työnnetty minnekään. Mamut gettoutuvat koska elämä on helpompaa kun asuu samanmielisten kanssa.

Psykologia gettoutumisen takana on aika selvä ja yksinkertainen.

Jos muuttaa maahan jossa on hyvin vähän omia maanmiehiä, joutuu pakostakin laajaan kontaktiin kantaväestön kanssa eli päätyy sopeutumaan kantaväestön kulttuuriin ja ajatusmaailmaan. On esim. pakko opetella kieltä jos ylipäätään haluaa seurustella ihmisten kanssa. Kaupoissa ei ole kotimaista ruokaa, koulu opettaa kantaväestön juttuja jne.

Kun maanmiesten määrä kasvaa, ihmisellä on tapana hakeutua omiensa seuraan koska elämä on helpompaa silleen. Jos asuu omiensa keskuudessa ei esim. ole tarpeen opetella kantaväestön kieltä pärjätäkseen. Aina löytyy joku joka osaa tulkkaa ja kun diaspora kasvaa lisää, löytyy jopa "oman maan" palveluja kuten kauppoja, kouluja ja partureita omalla kielellä. Lopputulos on että eristäytyy kokonaan kantaväestön yhteiskunnasta.

Näitä ns. maahanmuuttajalähiöitä siis syntyy AINA kun mamujen määrä kasvaa. Sitä ei pysty estämään mitenkään muuta kun rajoittamalla liikkuvuutta eli pakolla. Jossain vaiheessa sekään ei riitä jos mamuja on ympäri maata eikä enää löydy paikkoja, jossa ei olisi omia maanmiehiä.

Puheet kotouttamisesta suuren maahanmuuton vallitessa, on käytännössä fantasia. Se ei koskaan voi tapahtua teki valtio mitä tahansa koska etnisiä enklaaveja syntyy aina ihmisluonteen takia.

Quote from: Totti on 25.01.2020, 00:18:42
USA on lopulta onneton esimerkki maahanmuuton autuudesta. USA oikeastaan todistaa juuri sen, että vääränlainen maahanmuutto hajottaa yhteiskunnan ja aiheuttaa massiivisia ongelmia. USA on mennyt 50-lukulaisesta unelmasta kaoottiseen etniseen sotkuun, jossa ihmiset joutuvat pystyttämään muureja talonsa ympärille selvitäkseen.

Demokraattinen puolue. Lyndon B. Johnson. Robert Kennedy. Ted Kennedy. 1965. The Immigration and Nationality Act of 1965 .

https://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_and_Nationality_Act_of_1965

Quote from: faktankylväjä on 24.01.2020, 23:04:37
Ruotsin lähiöiden ongelmat ovat minulle kyllä tuttuja. Olen seurannut uutisointia niistä. Minulla kuitenkin on taipumusta ajatella, että ongelmat johtuvat siitä että kotouttamisessa on tehty jotain virheellisesti. Miksi ihmeessä ne maahanmuuttajat ylipäätään on työnnetty kaikki samaan lähiöön? Poissa paremmissa kaupunginosissa asuvien silmistä, poissa mielestä?  Suomessahan tehdään tuota ihan samaa. Olen liikkunut itä-Helsingissä ja tiedän kyllä millaista meno siellä on. Omassa kotikaupungissani parissa lähiössä mennään samaan suuntaan, mutta pienemmässä mittakaavassa.

No mutta kappas, kerrankin olemme jostain täsmälleen samaa mieltä. Kotouttamisessa todellakin on tehty raskaita virheitä.

Ensimmäinen virhe tehdään siinä, että oletetaan kaikkien tulijoiden edes haluavan koskaan kotiutua. Jotkut ovat vaan tulleet elämään sitä samaa elämää, jota elivät kotimaassaankin, mutta tällä kertaa ainoastaan uuden kotimaan veronmaksajien kustannuksella. Vai miten muuten selittäisit esimerkiksi valtavat erot vaikkapa kenialaisten ja somalien työllistymisessä? Molemmat ovat mustia afrikkalaisia, silti se mystinen, työllistymistä estävä rakenteellinen rasismi vaivaa vuosikymmenestä toiseen ainoastaan somaleja. Lisäksi, se sama rasismi on levinnut aivan jokaiseen maahan, joihin somaleita on muuttanut -jopa monikulttuurin väitettyyn ihmemaahan Yhdysvaltoihin.

Toinen virhe tehdään siinä, että tulijoille annetaan pelkkiä oikeuksia, ilman mitään velvollisuuksia. Ilmaista rahaa, ilmainen asunto. Ilmaiset tulkkipalvelut, ikuisiksi ajoiksi. Kansalaisuuden saa mitään tekemätta ja mitään osaamatta. Esim. Tanskassa kansalaisuutta ei saa, jos on pelkästään nostellut sosiaalitukia, eikä osaa kieltä. Saati sitten, jos on rötöstellyt. Suomessa lisäksi suorastaan kehotetaan säilyttämään se oma, kehitysmaalainen kulttuuri (tämä sopeutumisongelmahan koskee nimenomaan kehitysmaalaisia, vai oletko kenties joskus kuullut jonkun saksalaisen tai amerikkalaisen kärsivän "kotouttamisen ongelmista?"). Oman kehiskulttuurin säilyttämisen salliminen on suorastaan kehotus olla kotoutumatta, sopeutumatta.

Kaikille tulijoille pitäisi tehdä heti rajalla selväksi, että täällä esimerkiksi juodaan alkoholia ja syödään sianlihaa. Täällä sen sijaan ei kuljeta missään mustakaavussa tai joikata minareetista yötä päivää. Jos nämä asiantilat eivät miellytä, niin voi saman tien painua takaisin sinne mistä on tullutkin. Alkoholia ja sianlihaa ei ole pakko nauttia, mutta niiden nauttimisesta ei ole kuitenkaan muille mitään oikeutta ruikuttaa. Saatikka vaatia mitään erivapauksia niiden käsittelemisestä työtehtävissä.

Seuraavien vaatimusten tulisi koskea itsensä elättämistä ja kielen oppimista. Tanskan malli kansalaisuuteen. Motivoisi sopeutumaan ympäröivään yhteiskuntaan vähän eri lailla. Samoin esim. perheiden yhdistämiseen oikeat tulorajat, joihin ei mitään sosiaalietuuksia laskettaisi. Motivoisi myöskin sopeutumaan ympäröivään yhteiskuntaan, mm. opettelemaan kielen sille tasolla, että työpaikan saaminen helpottuu. Samaten, jos esimerkiksi se mustakaapu haittaa työnpaikan saamista, niin siinä olisi hyvä motivaattori luopua siitä, ja alkaa pukeutumaan kuten muutkin pukeutuvat näilla leveysasteilla. Jälleen yksi pieni askel kohti sopeutumista. Sama asuinpaikan suhteen: niin kauan kun valde maksaa vuokran, niin valde myös määrää osoitteen. Jos se osoite on Saarijärvellä eikä Kalliossa, niin voi voi. Muuttaa voi sitten, kun on saanut työpaikan ja maksaa itse vuokransa. Pieni motivaattori siinäkin kielen opettelemiseen ja itsensä elättämiseen. Ehkäisee (tai ainakin viivyttää) samalla niiden mamughettojen syntymistä mukavasti.

Ja sitten jäämme odottelemaan, miksi kaikki edellä lueteltu on rasismia, ja miksi huma-matujen kotouttamisen ongelmista voidaan syyttää vain ja ainoastaan suomalaista veronmaksajaa ja miksi ainoa oikea ratkaisu kotouttamisen ongelmiin on työntää lisää verorahaa matujen kädestäpitelyyn... ;D

PS: Koko turvapaikkajärjestelmää käytetään nykyään väylänä sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. Mistään kotouttamisesta ei tarvitsisi edes puhua, jos turvapaikkajärjestelmä toimisi, kuten sen oli alunperin tarkoitus. Turvapaikan, ja sen perusteella myönnetyn oleskeluluvan, pitäisi olla ainoastaan tilapäinen, eli väliaikainen. Paluumatkan pitäisi alkaa välittömästi, kun alkuperäisen kotimaan tilanne on parantunut. Nykyään sen sijaan viranomaiset rikkovat ulkomaalaislakia törkeästi, kun jatkavat esimerkiksi kotimaassaan lomailleiden somaleiden oleskelulupia automaattisesti. Jos kotimaassa voidaan käydä lomailemassa, viemässä lapsia silvottavaksi ja koraanikouluun, niin turvapaikan/oleskeluluvan tarve (jos todellista sellaista on koskaan ollutkaan) on silloin poistunut. Koko klaanilta. Ja ihan lakipykälien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

e:typo

Koin eräänlaisen parodiahorisontin käydessäni vakioparturillani. Hän on hyvää suomea puhuva kurdimies. Naimisissa suomalaisnaisen kanssa, joka myös parturoi. Tuossa taloudessa näyttää ja kuuluu olevan nainen komentotornissa - jo pelkästään kokonsa puolesta.

Noh. Taannoin kävin kynityttämässä hiuksiani. Leikatessaan mies totesi: "Mina kavin rouvan kanssa pitkasta aikaa Tukholmassa. Ostin parturiini hiustuotteita. Tapasin tuttuja. Mina kavelin kadulla ja huomasin: KAIKKI ULKOMAALAISI! Kaikki sekaisin. MISSA KAIKKI RUOTSALAISET ON. Iha kauheaa."

Minusta luonnollinen monikulttuuri on sellainen jossa eri kulttuurista tulevat henkilöt käyvät ja/tai tulevat Suomeen tuovat mukanaan oman kulttuurin, tavat ja elävät kuitenkin Suomen lakien mukaan. Eivätkä esitä mitään vaatimuksia suomalaisille. Sellainen on aidosti positiivinen monikulttuuri ja maahanmuutto.

Monikulttuurisuuden positiiviset puolet?

Eihän niitä määritelmällisesti voi olla. Jos monikulttuurissa olisi meidän näkökulmastamme positiivisia puolia, se ei enää olisi monikulttuuria, vaan meidän arvomaailmaamme.

Jokainen kulttuuri on arvojärjestelmä. Siksi ne ovat lähtökohtaisesti toisiinsa sovittamattomia. Esimerkiksi toisissa kulttuureissa kannatetaan naisen ja miehen tasa-arvoa, toisissa taas katsotaan, että nainen ei ole aivan täysi ihminen ja että naisen tulee olla miehen hallinnassa.

Monikulttuuri tarkoittaa sitä, että on olemassa erilaisia kulttuureita ja siten erilaisia arvojärjestelmiä, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Jos ne eivät olisi ristiriidassa, ne olisivat samoja järjestelmiä, jolloin monikulttuurisuudesta ei voisi puhua.

Monikulttuuri on siis siksi aina paha. Hyvä monikulttuuri ei ole monikulttuuria, se on meidän kulttuuriamme. Ainoa hyvä monikulttuuri on kuollut monikulttuuri.

Quote from: Eino P. Keravalta on 03.02.2020, 17:07:48
Monikulttuurisuuden positiiviset puolet?

Eihän niitä määritelmällisesti voi olla. Jos monikulttuurissa olisi meidän näkökulmastamme positiivisia puolia, se ei enää olisi monikulttuuria, vaan meidän arvomaailmaamme.

Jokainen kulttuuri on arvojärjestelmä. Siksi ne ovat lähtökohtaisesti toisiinsa sovittamattomia. Esimerkiksi toisissa kulttuureissa kannatetaan naisen ja miehen tasa-arvoa, toisissa taas katsotaan, että nainen ei ole aivan täysi ihminen ja että naisen tulee olla miehen hallinnassa.

Monikulttuuri tarkoittaa sitä, että on olemassa erilaisia kulttuureita ja siten erilaisia arvojärjestelmiä, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Jos ne eivät olisi ristiriidassa, ne olisivat samoja järjestelmiä, jolloin monikulttuurisuudesta ei voisi puhua.

Monikulttuuri on siis siksi aina paha. Hyvä monikulttuuri ei ole monikulttuuria, se on meidän kulttuuriamme. Ainoa hyvä monikulttuuri on kuollut monikulttuuri.

Erittäin hyvin sanottu. Kun tarkastellaan positiivisuutta / negatiivisuutta, tarkastellaan kulttuurille ominaisia ja keskeisiä arvoja.

Jos tarkastellaan kulttuurin muita piirteitä, kuten ruokia tms. sille ominaisia olemuksia, niitä on vaikea arvottaa kiinnittämättä niihin arvoa. Pizza tai tom yum ovat monen mielestä hyviä, ruokatarjonnan laajeneminen on monen mielestä kivä asia, mutta mielipiteitä on yhtä monta kuin esittäjää, ja arvojen kannalta kyseessä on neutraali asia.

Quote from: Eino P. Keravalta on 03.02.2020, 17:07:48
Monikulttuurisuuden positiiviset puolet?

Eihän niitä määritelmällisesti voi olla. Jos monikulttuurissa olisi meidän näkökulmastamme positiivisia puolia, se ei enää olisi monikulttuuria, vaan meidän arvomaailmaamme.

Jokainen kulttuuri on arvojärjestelmä. Siksi ne ovat lähtökohtaisesti toisiinsa sovittamattomia. Esimerkiksi toisissa kulttuureissa kannatetaan naisen ja miehen tasa-arvoa, toisissa taas katsotaan, että nainen ei ole aivan täysi ihminen ja että naisen tulee olla miehen hallinnassa.

Monikulttuuri tarkoittaa sitä, että on olemassa erilaisia kulttuureita ja siten erilaisia arvojärjestelmiä, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Jos ne eivät olisi ristiriidassa, ne olisivat samoja järjestelmiä, jolloin monikulttuurisuudesta ei voisi puhua.

Monikulttuuri on siis siksi aina paha. Hyvä monikulttuuri ei ole monikulttuuria, se on meidän kulttuuriamme. Ainoa hyvä monikulttuuri on kuollut monikulttuuri.

En olisi itse osannut tätä paremmin sanoa.

Ja ongelma tulee siitä kun meillä on monta erillistä arvojärjestelmää ja vain yksi voi olla laki. Eli joko laki on sekamelska toisiaan kumoavia pykäliä tai sitten vain yksi arvokulttuuri voi elää laillisesti (sharia vs. länsimainen).

Quote from: Tomatoface on 03.02.2020, 17:57:39
Ja ongelma tulee siitä kun meillä on monta erillistä arvojärjestelmää ja vain yksi voi olla laki. Eli joko laki on sekamelska toisiaan kumoavia pykäliä tai sitten vain yksi arvokulttuuri voi elää laillisesti (sharia vs. länsimainen).

Samassa yhteiskunnassa voi vallita monenlaisia, keskenään ristiriitaisia arvojärjestelmiä. Yhteiskunnallisesti olennaista on asettaa näiden arvojärjestelmien rajat, eli määrätä, missä puitteissa keskenään ristiriitaiset kulttuurit voivat olla olemassa. Luonnollisesti esimerkiksi useampi, keskenään ristiriitainen oikeusjärjestelmä ei voi olla olemassa, eikä lakia voi tulkita eri tavalla kulttuurin perusteella. Lain puitteissa asiat kuitenkin voi järjestellä monin tavoin, ja se tarjoaa minusta mahdollisuuden myös positiiviseen monikulttuurisuuteen (eli niihin, joihin juhlapuheissakin viittaillaan).

Monikulttuurisuus on ongelma silloin kun se tuhoaa Suomen kulttuurin.

Quote from: Luukkarinen on 29.04.2020, 17:56:25
Monikulttuurisuus on ongelma silloin kun se tuhoaa Suomen kulttuurin.

Voiko Suomen kulttuuria kuitenkaan määritellä? Ajat muuttuvat: kulttuuri oli erilainen 1850-luvulla kuin 1950-luvulla. Erilaisissa sosiaaliluokissa elävät ja erilaisilla alueilla asuvat eivät jaa samaa yhteistä kulttuuria. Toki olisi hyvä jos jakaisivat, sillä yhteiskunnallinen tehokkuus ja hyvinvointi kärsii, jos ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.

Monikulttuurisuuden tulo Suomeen on kantasuomalaisten enemmistön sallima muutos. Demokratiassa enemmistö päättää tulevaisuuden suunnasta.

Quote from: Supernuiva on 29.04.2020, 23:24:40

Voiko Suomen kulttuuria kuitenkaan määritellä? Ajat muuttuvat: kulttuuri oli erilainen 1850-luvulla kuin 1950-luvulla. Erilaisissa sosiaaliluokissa elävät ja erilaisilla alueilla asuvat eivät jaa samaa yhteistä kulttuuria. Toki olisi hyvä jos jakaisivat, sillä yhteiskunnallinen tehokkuus ja hyvinvointi kärsii, jos ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.

Monikulttuurisuuden tulo Suomeen on kantasuomalaisten enemmistön sallima muutos. Demokratiassa enemmistö päättää tulevaisuuden suunnasta.

Kyllä voi kulttuurin määritellä, mutta kaikki eivät todellakaan jaa samaa kulttuuria. Vaikken suomenruotsalainen olekaan, telkkarissa vaihtuu ohjelma heti Strömsöksi mikäli sieltä alkaa tulla jotain vasemmistolaista nalkuttavaa huutoa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 03.02.2020, 17:07:48
Ainoa hyvä monikulttuuri on kuollut monikulttuuri.

Kai se silloin menee, kun välissä on valtakunnanraja ja tuhat kilometriä valtamerta.

Kyllähän suomalaiset ovat iät ja ajat poimineet rusinoita maailmanlaajuisen monikulttuurisuuden pullasta. Johonkin maahan on menty harrastamaan asioita, joita ei omassa maassa ole haluttu tai voitu tehdä. On menty maistamaan kiellettyä hedelmää. On tehty viinamatkoja, huumematkoja, seksimatkoja, veronkiertomatkoja ja vaikka mitä. Jos koko maailmassa olisi pelkästään yksi ja sama kulttuuri ja tavat, aika tylsä paikkahan tämä olisi.

Ja kai erilaisia kulttuurisia vivahteita sentään sallitaan omassa maassakin, kunhan ei kokonaisia kulttuureja ihmisineen tuoda tänne. Tylsäähän se nimittäin olisi, jos kaupoista saisi vain perinteistä suomalaista ruokaa ja perinteistä suomalaista muotia, ja televisio näyttäisi vain suomalaisia elokuvia.

Korean demokraattisessa kansantasavallassa taitaa olla voimassa laaja kulttuurinen omavaraisuus, mutta en minä ainakaan siellä haluaisi asua. Ja sielläkin korkein johto tilaa kulttuurin hedelmiä ulkomailta erilaisten ylellisyystuotteiden muodossa.

Voisiko ajatella niin, että kulttuuriset virtaukset ovat hyväksyttäviä, mutta ihmisten virtauksia pitää säädellä. Vaikea nimittäin kulttuurisia virtauksia olisi kokonaan torjuakaan nykyisen globaalin tiedonvälityksen aikana. Ihmiset eivät siirry sekunnissa mantereelta toiselle niin kuin informaatio, joten ihmisten kulkua voidaan rajoittaa niin kuin on viime aikoina tehtykin.

Sammakot ovat ainoa eläinlaji, joka kykenee kulkemaan valon nopeudella kaikkialle maapallolle. Ainakin ne, joita Trump päästelee suustaan.

Olin vähällä antaa tykkäys-merkinnän Jackille, kunnes ihan viime sekunneilla Jack veti esiin Ylen tyyliin Trump-kortin. Nyt tyydynkin kysymään Jackiltä vertaisarvioitua tieteellistä lähdettä Trumpin sammakolle. Yle ei kelpaa lähteeksi.

Quote from: Vaniljaihminen on 23.05.2020, 15:16:42
Kyllä voi kulttuurin määritellä, mutta kaikki eivät todellakaan jaa samaa kulttuuria. Vaikken suomenruotsalainen olekaan, telkkarissa vaihtuu ohjelma heti Strömsöksi mikäli sieltä alkaa tulla jotain vasemmistolaista nalkuttavaa huutoa.

Strömsö on sitten suomalaista kulttuuria? Ei minusta, sillä luokittelen sen melko puhdasta suomenruotsalaista kulttuuria edustavaksi ohjelmaksi.

Suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat hyvin monella tasolla täysin erilaisia, mutta on suomalaiseen kulttuuriin tarttunut jotain suomenruotsalaisestakin kulttuurista, kun käytänteet ovat levinneet tiedotusvälineiden kautta. Vaikka venetsialaisten vietto yleistyy suomalaisten keskuudessa, ei se silti tarkoita sitä, että suomalaiset juhlivat venetsialaisia samassa hengessä ja sisällössä kuin suomenruotsalaiset.

Sivusta seurattuna suomenruotsalaisille venetsialaiset ovat eräällä tavalla kesän yhteenveto, johon liittyy haikeus huvilakauden päättymisestä. Suomalaisille se on taas useimmiten jotain muuta, ehkäpä jotain vappuun vivahtavaa.

Tässä voidaan nähdä, että samassa kaupungissa elävät geneettisesti samanlaiset ihmiset kokevat asian eri tavoin vain pääpiireissään siksi, mikä on heidän äidinkielensä pääkulttuuri.

On asia erikseen omaksua kulttuurin ulkoiset käytänteet kuin ymmärtää mitä siellä on syvämerkityksellä sisällä.

Quote from: Tulituki on 23.05.2020, 16:16:15
Olin vähällä antaa tykkäys-merkinnän Jackille, kunnes ihan viime sekunneilla Jack veti esiin Ylen tyyliin Trump-kortin. Nyt tyydynkin kysymään Jackiltä vertaisarvioitua tieteellistä lähdettä Trumpin sammakolle. Yle ei kelpaa lähteeksi.

Kunhan vitsailin. En ole Trump-vastainen, jos en innokas kannattajakaan. Jätän arvioimisen amerikkalaisille, joiden presidentti Trump on.

Yleensä on niin, että ei savua ilman tulta, eli jos Trumpin ympärillä käryää, jossakin palaa. Tulikohan nyt taas huono vertaus. Tarkoitan sitä, että tuskin Trumpilla olisi höläyttelijän mainetta, jos hän ei koskaan sanoisi mitään harkitsematonta. Uutiset tietysti värittävät joka ikisen Trumpin kommentin omaa agendaansa palvelevalla tavalla, mutta kai uutisissa sentään on myös jokin totuuden siemen.

Mutta ehkä ajatusten esittäminen keskeneräisinä kuuluu vain Trumpin tyyliin. Syksyn vaaleissahan se nähdään, mitä äänestäjät ajattelevat.

Sana "monikulttuurisuus" saa minussakin vastarinnan heräämään, koska en koe, että tuolla sanalla oikeasti tarkoitettaisiin pelkästään sitä, että jossakin maassa on useita kulttuureja. Sanan merkitys on paljon syvempi. Sillä tarkoitetaan ennen kaikkea monietnisyyttä eli useiden eri "rotujen" elämistä samassa maassa ja sulautumista ajan oloon yhdeksi roduksi, jota Soininvaara on kuvaillut terveemmäksi ja pystyvämmäksi.

Käsitteeseen "monikulttuurisuus" kuuluu lisäksi se, että monikulttuurisuus on uskomus - melkein kuin eräänlainen uskonto - jota julistetaan ja edistetään.

Ai niin, otsikossa puhutaan hyvistä puolista. Itse käsitteessä ei varsinaisesti ole mitään, mutta sellaiseksi voitaneen katsoa sen myrkyllisyys ja vastenmielisyys, joka on saanut yhä useammat ihmiset ajattelemaan näitä asioita ja poliittisen heräämisen kautta vastarinnan nousemaan.

Monikulttuurisuutta edistävän virallisen sisällyksettömän hokemispropagandan rinnalle tarvitaan terävää monikulttuurisuuskriittistä tiedottamista. Onneksi sitä onkin jo paljon.

Nautin ulkomaalaisesta ruuasta. Kuuntelen ulkomaalaista musiikkia usein. En katso juurikaan elokuvia tai TV-sarjoja, mutta silloin kuin katson on kyse ulkomaalaisista sarjoista. Baseball on mielenkiintoinen laji. Englannin osaaminen on elämäni kannalta aivan keskeistä.

Monikulttuurisuus on hyvä asia mikäli sillä tarkoitetaan vieraista kulttuureista vaikutteiden ottamista.

Sen sijaan kyse on negatiivisesta asiasta mikäli se on synonyymi hallitsemattomalle humanitaariselle maahanmuutolle.

Quote from: Hae-won on 10.07.2021, 21:17:34
Nautin ulkomaalaisesta ruuasta. Kuuntelen ulkomaalaista musiikkia usein. En katso juurikaan elokuvia tai TV-sarjoja, mutta silloin kuin katson on kyse ulkomaalaisista sarjoista. Baseball on mielenkiintoinen laji. Englannin osaaminen on elämäni kannalta aivan keskeistä.

Monikulttuurisuus on hyvä asia mikäli sillä tarkoitetaan vieraista kulttuureista vaikutteiden ottamista.

Eksoottinen ruoka tai ulkomaalainen musiikki eivät ole monikulttuuria:

https://hommaforum.org/index.php?topic=82229.0

QuoteMIKSI MONIKULTTUURI ON MAHDOTONTA?

Mitä monikulttuuri on? Onko monikulttuurisuus mahdollista? Onko monikulttuurisuuteen pyrittävä?

Kuten otsikosta on arvattavissa, pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esille kannan, jonka mukaan monikulttuuria ei ole eikä sitä edes voi olla. Tämä on näinä monikultturismista hokemisen päivinä tietenkin outo käsitys, mutta lukija saa kirjoituksen lopuksi arvioida, olenko onnistunut perusteluissani.

Ennen monikulttuurisuuteen puuttumista lähdemme kuitenkin liikkeelle kulttuurista. Emme kysy, mitä se on, koska tietosanakirjoista ja internetistä voi löytää sille määritelmiä ja lisäksi jokaisella yksilöllä on oma, intuitiivinen käsityksensä asiasta. Sen sijaan kiinnitämme huomiomme kulttuuri-ilmiön sisäiseen rakenteeseen ja teemme erään keskeisen jaotuksen, jota yleensä ei huomata tehdä.

On nimittäin niin, että kulttuuri voidaan ja se pitää jakaa kahteen osaan. Näitä osia kutsun nimillä

1. Primääriset kulttuuripiirteet

2. Sekundääriset kulttuuripiirteet

Mitä nämä ovat?

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Sekundääriset kulttuuripiirteet eli liikkuvat ja vaihdettavat kulttuuripiirteet ovat arkipäiväiseen elämään liittyviä tapoja, taipumuksia ja ilmiötä. Ne liittyvät esimerkiksi mausteisiin, pukeutumiseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kaikenlaisiin jokapäiväisen arkielämän tottumuksiin.

Kutsun primäärisiä kulttuuripiirteitä liikkumattomiksi ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että primääriset kulttuuripiirteet eivät yleensä sinänsä liiku ilman, että niiden kantaja liikkuu ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että näitä arvoaksioomia ei tavallisesti vaihdeta toisiksi, vaan niissä pitäydytään lujasti kiinni. Sen sijaan sekundääriset kulttuuripiirteet ovat sekä liikkuvia että helposti vaihdettavia: ne liikkuvat herkästi ilman, että niiden "alkuperäinen" kantaja liikkuu, sillä ne leviävät kansainvälisen kaupan, tiedonvälityksen ja muodin mukana. Ne ovat myös helposti vaihdettavissa muodin tai kokeilunhalun seurauksena. Esimerkki primäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku muuttaa toiseen maahan ja vie sinne omat uskonnolliset vaatimuksensa mukanaan. Esimerkki sekundäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku tilaa nettikaupasta eksoottista maustetta kuultuaan siitä ruuanlaitto-ohjelmassa.

Kulttuuri on ensisijaisesti arvojärjestelmä. Niinpä kulttuurista puhuttaessa se liittyy ennenkaikkea primäärisiin kulttuuripiirteisiin, eli arvoihin, ei niinkään arvoneutraaleihin sekudääristen kulttuuripiirteiden maailmaan. Monikulttuuria siis ei ole se, että arvoneutraalit ja banaalit tavat sekoittuvat vaikkapa siten, että Puolassa syödään pizzaa tai että Kiinassa juodaan hollantilaista olutta, koska näihin toimiin ei liity kulttuurille ominaista arvolatausta - kyse on vain vaihdettavista tavoista ja tottumuksista. On siis perustavanlaatuinen virhe ajatella, että jokin asia on monikulttuurinen vain siksi, että se on peräisin jostain kaukaa. Kulttuuria ei määritä maantieteellinen etäisyys vaan kulttuurin sisäinen arvolataus. Jos jokin asia istuu helposti tai ilman mitään kitkaa 14000 kilometrin päässä olevaan yhteiskuntaan, se todistaa, että kyseessä on arvoneutraali eli kulttuurineutraali asia, eikä monikulttuurisuus.

Kuitenkin kulttuurineutraalit asiat sekoitetaan tavan takaa kuviteltuun monikulttuuriin eli sekundääriset kulttuuripiirteet sekoitetaan primääristen kulttuuripiirteiden funktioihin. Toisinsanoen monet idealistit kuvittelevat monikulttuurin olevan eksoottisia mausteita, värikkäitä vaatteita ja erilaista musiikkia, vaikka kyseessä ovat vaihdettavissa olevat, kulttuurineutraalit ja usein muodin mukanaan tuomat asiat. Sen sijaan idealisti ei ymmärrä, että monikulttuurissa on kyse vastakkaisten arvomaailmojen kohtaamisesta. Siinä kyse ei ole mausteista vaan arvoista ja metafysiikasta.

Kun nyt olemme tehneet selväksi kulttuurin kaksinaisen jakautumisen toisaalta primäärisiin kulttuuripiirteisiin ja toisaalta sekundäärisiin kultuuripiirteisiin, alamme pohtia monikulttuurisuuden kysymystä. Sehän liittyy nimenomaan primäärisiin kulttuuripiirteisiin, koska sekundäärisistä kulttuuripiirteistä puuttuu arvolataus eli ne ovat monikulttuurisuuden sijaan kulttuurineutraaleja.

Koska kulttuuri on arvojärjestelmä, väitämme, että monikulttuurisuus tai oletettu sellainen on kahden tai useamman keskenään ristiriitaisen arvojärjestelmän asettaminen samaa tilaan tai yhteiskuntaan. Jos tällainen asettelu tehdään, voidaan kysyä, onko yhteiskunta tuolloin monikulttuurinen? Moni voisi vastata tähän myöntävästi, mutta meidän on pakko vastata kieltävästi. Miksi? Siksi, että on olemassa nk. 1+1+1 - sääntö. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä yhteiskunnassa voi yhdellä kertaa olla dominanttina vain yksi arvojärjestelmä. Kyseessä ei siis ole monikulttuuri, vaan yksikulttuuri, jossa pinnan alla esiintyy ja velloo dominoivaa kulttuuria vastustavia kulttuureita.

Yhteiskunnassa siis voi kerrallaan vallita vain yksi kulttuuri, olkoot sivukulttuureita vaikka miten monta. Esimerkiksi oikeusjärjestelmä toimii aina yhden arvojärjestelmän pohjalta. Ei ole esimerkiksi niin, että parittomilla viikoilla tuomitaan länsimaisen oikeusjärjestelmän mukaan ja parillisilla sharian mukaan - jompikumpi vallitsee. Mikä tarkoittaa yksikulttuurisuutta. Ja ottaaksemme vielä käytännön esimerkin, kuvitelkaamme tilanne, jossa udmurtit katsovat, että saunan ylälauteen tulee olla 110 senttimetriä maasta mutta nenetsit vaativat, että oikea korkeus on 130 senttimetriä. Kun kuitenkin saunoja ( yhteiskuntia ) on vain yksi, voivat lauteet olla vain yhdellä korkeudella - eli yksikulttuurisuus vallitsee. Joko siis udmurtit ovat dominantissa asemassa tai sitten nenetsien kansa.

Nyt tietysti monikultturisti-idealisti voisi väittää, että jos udmurtit ja nenetsit sopivat keskenään kompromissin ja päättävät, että lauteet ovatkin 120 senttimetrin korkeudella lattiasta, kyseessä on monikulttuuri. Mutta näin ei ole. Sillä jälleen yksi arvojärjestelmä hallitsee, ei monta: lauteet ovat jälleen yhdellä ainoalla korkeudella, eivät kahdella tai useamalla. Nyt monikultturisti-idealisti esittää, että voisivathan samat lauteet olla useammalla eri korkeudella. Voisivat toki. Voitaisiin siis rakentaa segregaatiolauteet. Mutta eivät nekään edustaisi monikulttuuria, vaan segregaatiota, missä eri ryhmät kyyhöttävät omiensa parissa nauttien omasta yksikulttuurisuudestaan. Tuollainen yhteiskunta ei ole monikulttuurinen, koska sulautumista ei tapahdu, vaan se olisi pirstoutunut yhteiskunta, jossa kulttuurikonfliktit ovat jatkuvasti esillä.

Samoin kuin vesi, joka aina hakeutuu vaakatasoon alimpaan mahdolliseen kohtaan, samoin yhteiskunta hakeutuu aina kohti yksikulttuurisuutta siten, että vain yksi kulttuuri voi kerrallaan olla dominantti yhdessä yhteiskunnassa - muistammehan 1+1+1-säännön. Jos yhteiskunnassa kuitenkin on useita niin vahvoja kulttuureita, että mikä tahansa niistä voisi periaatteessa saavuttaa dominantin aseman, ei synny monikulttuurisuutta, vaan vakava konfliktitilanne ja yhteiskunnan pirstoutuminen.

Monikulttuuri siis on mahdotonta. Se on mahdotonta paitsi filosofisesti, myös käytännöllisesti. Syy, miksi monikulttuurin olemassaoloon ja mahdollisuuteen uskotaan, johtuu siitä, että sekoitetaan primääriset ja sekundääriset kulttuuripiirteet ja vedetään jälkimmäisten helposta ja jopa viihdyttävästä vaihtelusta se väärä johtopäätös, että kulttuurit kaikilla tasoillaan olisivat yhteen sovitettavissa. Korostettakoon vielä, että primääristen kulttuuripiirteiden ja sekundääristen kulttuuripiirteiden ero ei ole kvantitatiivinen, vaan kvalitatiivinen. Jos tämä ymmärrettäisiin, tajuttaisiin myös, että monikulttuuri on mahdotonta.

Se, että se on mahdotonta, ei kuitenkaan estä tosiasiat kieltäviä idealisteja tavoittelemasta monikulttuuria - varsinkaan, kun valtakuntamme virallinen tavoite on monikulttuurinen Suomi. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, ettei tuo tavoite tule milloinkaan toteutumaan, vaikka odottaisimme tuhat vuotta ja kaataisimme hankkeeseen kaikki maailman rahat ja painaisimme lisää 100-kertaisen määrän, sillä monikultuuri ei toteudu, koska se on mahdottomuus, ei siksi, että joku olisi rasisti tai siksi, ettei tarpeeksi varoja olla hankkeeseen kohdistettu.

Monikulttuurisuus on valhe. Se on epäloogisuutta. Se on hulluutta. Se on utopia. Se on unelma sellaisesta, mikä ei ole mahdollista. Ja ennenkaikkea se on työkalu niille, jotka haluavat hajoittaa ja hallita. Joten olkaamme tarkkoina siellä!

Quote from: Hae-won on 10.07.2021, 21:17:34
Nautin ulkomaalaisesta ruuasta. Kuuntelen ulkomaalaista musiikkia usein. En katso juurikaan elokuvia tai TV-sarjoja, mutta silloin kuin katson on kyse ulkomaalaisista sarjoista. Baseball on mielenkiintoinen laji. Englannin osaaminen on elämäni kannalta aivan keskeistä.

Monikulttuurisuus on hyvä asia mikäli sillä tarkoitetaan vieraista kulttuureista vaikutteiden ottamista.

Sen sijaan kyse on negatiivisesta asiasta mikäli se on synonyymi hallitsemattomalle humanitaariselle maahanmuutolle.

Monikulttuurisuuden nykyinen hegemonia ei ole enään mitään mahdollisten vaikutteiden ottamista muista kulttuureista, vaan jatkuvaa pakkopullaa ja muiden ainakin minulle vieraiden kulttuurien/tapojen ylistämistä, varsinkin erään kansallisen mediayhtiön toimesta.

Vuosikausia jauhettu monikulttuurismi on jo terminä kuluttanut itsensä loppuun, miksi Suomalaisten tarvitsee haalia jotain täysin ulkopuolista, jolla voidaan todentaa monikulttuurisuus, eikö oma kulttuuri riitä?

Muita "kulttuureita" voi jokainen tutkistella aivan omaehtoisesti, mutta monikulttuurisuuden tuputtaminen kaikista tuuteista--- ainakin minä stilisoin jokaisen uuden uutisen monikulttuurisuuden autuaaksi tekemästä vaikutuksesta, koska monikulttuurin tunnustaminen lähes pakotettuna ilmiönä alkaa viittaamaan johonkin uskontoon tai lahkoon.

Täytyy muistaa myös, että 'monikulttuuri' ei ole mitään sellaista, mistä voisi vain poimia rusinat pullasta. Jos otamme tänne muita kulttuureita, me otamme niiden kaikki puolet, myös heidän rasisminsa, mafiansa, korruptionsa, veronkiertonsa, väkivaltansa, seksuaalivähemmistöihin kohdistuvan vihansa, taikauskon, naisten heikon aseman, sovinismin, demokratian vastaiset ajatukset, takapajuiset uskonnot - muun muassa. Ei kaikki ole vain mukavaa musiikkia, värikkäitä vaatteita, kiinnostavia makuja.

Sitäpaitsi voimme täällä Suomessa tehdä noita hyviä ruokia ihan keskenämme: siihen ei tarvita noiden kansojen roudaamista tänne.

Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2021, 22:35:45
Täytyy muistaa myös, että 'monikulttuuri' ei ole mitään sellaista, mistä voisi vain poimia rusinat pullasta. Jos otamme tänne muita kulttuureita, me otamme niiden kaikki puolet, myös heidän rasisminsa, mafiansa, korruptionsa, veronkiertonsa, väkivaltansa, seksuaalivähemmistöihin kohdistuvan vihansa, taikauskon, naisten heikon aseman, sovinismin, demokratian vastaiset ajatukset, takapajuiset uskonnot - muun muassa.

Näin juuri!

Jaajo Linnonmaa sanoi kauan sitten Aamulypsyssä saman asian julkisuudesta. Se on kuin Fazerin Parhaat-karkkipussi. Jos haluaa olla julkisesti esillä henkilönä, niin ei voi valita vain Tosca- ja Kiss-Kiss-karkkeja, vaan on oltava valmis syömään myös ne kovat Lacta- ja Rapukarkit. Analogia mokuun on ilmeinen.

Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2021, 22:35:45
Täytyy muistaa myös, että 'monikulttuuri' ei ole mitään sellaista, mistä voisi vain poimia rusinat pullasta. Jos otamme tänne muita kulttuureita, me otamme niiden kaikki puolet, myös heidän rasisminsa, mafiansa, korruptionsa, veronkiertonsa, väkivaltansa, seksuaalivähemmistöihin kohdistuvan vihansa, taikauskon, naisten heikon aseman, sovinismin, demokratian vastaiset ajatukset, takapajuiset uskonnot - muun muassa. Ei kaikki ole vain mukavaa musiikkia, värikkäitä vaatteita, kiinnostavia makuja.

Sitäpaitsi voimme täällä Suomessa tehdä noita hyviä ruokia ihan keskenämme: siihen ei tarvita noiden kansojen roudaamista tänne.

Ei se ihan noin mene. Toimivaa monikulttuuria voi käydä ihastelemassa vaikkapa Singaporessa, Taiwanissa, Tokiossa ja monessa muussa Aasian suurkaupungissa. Ei ole ghettoja, ei katuväkivaltaa, ei raiskauksia tai muitakaan vieraiden kulttuurien lieveilmiöitä, mutta kaikki maailman keittiöt löytyy, kaikkien maailman  kansojen edustajia tallustelee kaduilla ja meininki on muutenkin kansainvälistä.

Eikä itse asiassa niinkään kauas tarvitse mennä kuin Aasiaan. Euroopastakin löytyy esimerkkejä toimivasta monien kulttuurien rinnakkaiselosta. Kaikki, jotka ovat käyneet mm. Budapestissa ovat varmasti todenneet, että kovin on siistiä ja turvallista vaikka kansallisuuksien kirjo on melkoinen. Yksi vaan puuttuu katukuvasta täydellisesti, nimittäin geelitukat ja löyhät kaveriporukat. Ironisesti juuri äärioikeistolainen Viktor Orban on luonut Budapestissa Euroopan toimivimman monikulttuuripääkaupungin ;D

Yhteenvetona: kyllä monien kulttuurien rauhanomainen rinnakkaiselo voi toimia kunhan rajan yli lappaava jengi vaan seulotaan riittävän tarkasti eikä jaella kansalaisuuksia kuin karkkia. Riittävän tiukat pelisäännöt on kaiken A ja O.

Positiivisia puolia ei yksinkertaisesti ole. Ei menneessä, eikä tulevassa. Ei missään maailmankolkassa.

Massasiirtolaisuus aiheuttaa monikulttuuria, mikä tarkoittaa vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän pirstaloitumista moniin pieniin rinnakkaisyhteiskuntiin, joiden yhteiselon on todettu jo monesti olevan mahdotonta. Silti sitä väkisin vain jatketaan, massasiirtolaisuutta ihmismassojen siirtelyä, kunnes viimeisinkin länsimaa on muutettu ***staniaksi.

Monikulttuurisuudesta tuntuu jokaisella olevan oma tulkintansa, joten siitä on vaikea käydä mielekästä keskustelua.

Singapore on oiva esimerkki onnistuneesta monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Maan voi kuvailla olevan maahanmuuttajien rakentama ja pitkälti kiinalaisten maahanmuuttajien. Vaan eipä tästä huolimatta maassa meininki ole samanlaista kuin suuren maahanmuuttajaväestön omaavissa eurooppalaisissa kaupungeissa.

On vaikea nähdä, että suomalaiset eivät jatkossakaan ottaisi vaikutteita muista kulttuureista, olipa kyse sitten uusista kulttuurielämyksistä tai etnisten ravintoloiden tarjonnasta nauttimisesta. Kyllähän Suomessa on monikulttuuria jo ihan kantasuomalaisten keskuudessa.

Toimivan yhteiskunnan avain on haittamaahanmuuton välttely. Tässä suhteessa katseet kannattaa kääntää Japaniin.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201802132200741312

QuoteJapanista haki turvapaikkaa 20 000 ihmistä - saarivaltio otti vastaan 20
Etnisestä yhtenäisyydestään ylpeä maa ottaa nihkeästi vastaan turvapaikanhakijoita.

20 matua 128 miljoonan asukkaan maahan on sama asia kuin jos Suomi ottaisi yhden matun melkein joka vuosi. Tuollaisen väestönvaihtotahdin varmaan hyväksyisi jo tiukemmankin linjan etnonationalisti ;D

QuoteOn vaikea nähdä, että suomalaiset eivät jatkossakaan ottaisi vaikutteita muista kulttuureista, olipa kyse sitten uusista kulttuurielämyksistä tai etnisten ravintoloiden tarjonnasta nauttimisesta. Kyllähän Suomessa on monikulttuuria jo ihan kantasuomalaisten keskuudessa.

Miten Suomalaisten, siis kanta sellaisten välillä voi olla monikulttuurisuutta. Tietysti erilaisten murre, ja menttaali eroavaisuuksien kohdalla Suomessakin voidaan kai todeta tiettyjä eroja paikkakunnittain..länsi, tai itä-Suomi.
Mielestäni edellisellä ei ole mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa. Ei Suomalaiset keskenään voi olla monikulttuurisia, moinen habitus ja otsan planeettaan painaminen monikulttuurisuuden merkeissä on fiktio, johon pitää vastata sen torjumisella.

Jos tärkein asia monikulttuurista mielestäsi on etniset ravintolat, niin ok, käy safkalla.

Minä en käy-

Quote from: Methodios on 10.07.2021, 23:47:31
Niin... mietin itse tuota Singaporea myös. Se on mieleeni tuleva ainoa erinomaisesti toimiva monikulttuurinen maa. Toki joku "monikulttuurinen" UAE toimii hyvin myös omalla tavallaan, mutta se on monella tapaa poikkeava valtio. Tai siis varmaan Singaporessakin ongelmiakin on, mutta takuulla toimii paremmin kuin yhdessäkään Euroopan maassa.

Mutta miksipä se toimii?

Monikulttuurin ongelmat olisivat pienempiä, jos maahan tulisi rajoitetusti vain erittäin laadukasta, valikoitua, koulutettua, osaavaa, lainkuuliaista ja asiallista väkeä ympäri maailmaa. Tunnen esimerkiksi henk koht kaksi asiallisia ja täysin kelpoa afghaania ja irakilaista. Molemmat ovat töissä hyvissä kunniallisissa töissä, noudattavat lakeja ja hoitavat asiansa yhtä hyvin kuin mekin. Mutta erona onkin, että tuleeko henkilö maahan vain sosiaalietujen ja helpon oleskeluluvan vuoksi pummiksi, vai töiden vuoksi (ja en puhu mistään Wolt-kuskeista nyt). Suomessa kun vielä tuohon yhdistyy hyvin löysä oikeuslaitos, tärähtänyt ja suvakoitunut poliittinen kulttuuri sekä täysin vinoutunut media, niin soppa on valmis. Haluan vielä korostaa, että hyviä irakilaisia tai afghaaneja ei tänne yleensä tule, vaan he suuntaavat jonnekkin muualle (mm UAE, UK tai USA). Kunnolliselle irakilaiselle maassa lojuva kymmentuhatpäinen roskaväki maanmiehiä on vain taakka.

Monikulttuurin ongelmista olisi päästy, kun matuilla ei olisi mitään sosiaalietuja ja humanitaarinen maahanmuutto olisi lopetettu alkuunsa. Ja työperäistenkin pitäisi tietää, että lähtö tulee, jos pahemmin mokaa. Nyt ongelma ns sylissä, eikä sitä saada korjattua.

Siltä varalta että tämä hieno kaupunkivaltio ei ole tuttu, lienee paikallaan tehdä ytimekäs esittely kyseisestä maasta. Lainaan viestiäsi, mutta sinä kyseisen valtion tunnetkin joten esittely on sivullisia lukijoita varten.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti dollareissa:
Singapore: 102 000
Ruotsi: 56 000
Suomi: 52 000

Elinajanodote:
Singapore: 83,3 v
Ruotsi: 82,4 v
Suomi: 81,6 v

Väkiluvusta ulkomailla synteitä:
Singapore: 40%
Ruotsi: 14%
Suomi: 7%

Henkirikoksia 100 000 asukasta kohti:
Singapore: 0,2
Ruotsi: 1,1
Suomi: 1,2

Singapore on myös erittäin puhdas maa. Sen lisäksi maan ilmasto on minua miellyttävä - yleensä lämpimät maat eivät ole aivan yhtä kehittyneitä kuin Singapore.

Singapore on maa, jossa uskaltaisin antaa läheisteni kulkea missä vain, milloin vain ilman huolta heidän turvallisuudestaan. Valitettavasti en voi sanoa samaa kaikista eurooppalaisista kaupungeista.

Vaikea nähdä Singaporea epäonnistuneena maana maan suuresta maahanmuuttajaväestöstä huolimatta. Mikäli lukuun laskettaisiin mukaan toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat olisi maahanmuuttajien osuus suurempi. Totta puhuen mikäli minulle tarjoutuisi sopiva mahdollisuus asettua kyseiseen kaupunkivaltioon, niin voi olla, että se olisi tarjous josta minun olisi hyvin vaikea kieltäytyä.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ei siis vääjäämättä johda katastrofiin. Valitettavasti Länsi-Eurooppa ei kuitenkaan ole Singapore.

Singapore ei muuten ota vastaan pakolaisia, vaikka maa on maahanmuuttajien täyttämä monikulttuurinen idylli.

https://www.straitstimes.com/singapore/singapore-cant-accept-refugees-mha

Siskoni tytär vietti vuosia Etelä-Koreassa,  Suomen ulkoministeriön palveluksessa.
Käytiin yhden kerran moikkamassa. Olen erittäin samaamieltä jäsen Hae-won;in kanssa seuraavasta..

QuoteSingapore on maa, jossa uskaltaisin antaa läheisteni kulkea missä vain, milloin vain ilman huolta heidän turvallisuudestaan. Valitettavasti en voi sanoa samaa kaikista eurooppalaisista kaupungeista.

Soul on kaupunki, jossa voit käppäillä ilman mitään uhkaa mistään tai keneltäkään, kai Etelä-Koreassa on mahdolliset tuomiot niin kovia, että ryöstelyt tms. ovat erittäin harvinaisia..tosin ystävällinen kontaktiointi ulkomaalaisiin oli mahtavaa..vissiin tulin huomioiduksi joukosta pituuteni myötä.

Positiivista
Musliminaiset eivät kuormita poliisia tyhmillä kotihälytyksillä, niinkuin kantasuomalaiset.   Ottavat selkään ihan ilolla kun Allah on profeettansa kautta lausunut näin  asian olevan, joskus joku naapurin  kantis sitten soittaa metelistä rasistisesti poliisit, kun muija ja perhe sai vähän isompaa kurinpalautusta ja meteli sen mukaista

Tässä on yksi pieni esimerkki vaikkapa Itävallan 'monikulttuurisuudesta'.. haluaisin todella tietää että miksi nämä naiset käyttäytyvät näin.. miksi he eivät välitä tästä pienestä oman kansansa lapsesta ja hänen kohtalostaan..

https://www.extrauutiset.com/aarifeministit-hyokkasivat-median-tiloihin-sen-kerrottua-seksuaalirikollisten-kansallisuuden/

Quote from: Hae-won on 10.07.2021, 23:30:22
On vaikea nähdä, että suomalaiset eivät jatkossakaan ottaisi vaikutteita muista kulttuureista, olipa kyse sitten uusista kulttuurielämyksistä tai etnisten ravintoloiden tarjonnasta nauttimisesta. Kyllähän Suomessa on monikulttuuria jo ihan kantasuomalaisten keskuudessa.

Näinpä. Olen jo toista vuotta katsonut pelkästään kiinalaisia tv-sarjoja netissä (hd-kuvaa parilla eurolla kuukaudessa ja amatöörivoimin englanniksi tekstitettyinä). Hermo meni näiden netflixien, ylejen ja vastaavien kanssa, kun sarjat olivat pelkkää roskaa. Kuningas Arthur olikin - yllätys, yllätys - neekeri, päähenkilöt tuskailivat identiteettinsä kanssa, propaganda ja agitprop oli päälle liimattua ja keskiaikaisen eurooppalaisen kylän asukeista puolet saattoi olla neekereitä, joukossa jopa muutama aasialainen. Ei näy kiinalaisissa sarjoissa tuollaista soopaa ja vääristelyä. Kiinan historialliseen aikaan sijoittuvissa sarjoissa näkyy vain kiinalaisia. Siinä hermo lepää, kun maailmassa on palikat kohdallaan. Kiinaakin oppii koko ajan lisää niiden muutaman sadan merkin ja sanan lisäksi, jotka osasi jo ennestään.

Muistakaa, että monikulttuurisuus on aina näissä keskusteluissa "monikulttuurisuus" eli monokulttuurisuus. Länsimainen kulttuuri on aitoa oikeaa monikulttuurisuutta. Kehitysmaakulttuurit eivät ole monikulttuurisuutta vaan monokulttuurisuutta. Myös kehitysmaissa esiintyy monikulttuurisuutta esim. Intiassa, Filippiineillä, E-Afrikassa. Mutta niitä sitten tukahduttavat primitiiviset kehitysmaakulttuurit kuten esim. islam, mikä ei ole uskonto vaan yhteiskuntajärjestelmä.

Olen onnellinen siitä että olen syntynyt monikulttuuriseksi. Monikultturisuudessa on vain ja ainoastaan positiivisia puolia, koska se on selektiivistä kulttuurin omimista.

Teini-ikäisinä ,,siskoni,nuorempi vellos ja minä saimme tilaisuuden käydä Japanissa Tokiossa,, äippä ja isuli olivat tietty följyssä. Uskomaton matka, pupillit pulleinna ihmeteltiin, kaikki ihmiset olivat saman näkoisiä..kaikkien nimi oli San-jotain, tai esittäytyivät San nimisinä.

Monikulttuurisuuden hyvät puolet tulivat esiin Libanonissa, kun soitteli IDF:n miekkosille,, annoin kordinaatit mahdollisesta sala-ampujasta sitten katselin kiikareilla kun mahdollisen ampujan otsaan ilmestyi punainen täppä.

Eli olimme monikulttuurin molemmilla puolilla..

-Määritin kohteen.
-Joku toinen teki laskelmia.
-Osuma.
-Kulttuurille shokki.

Näin monikulttuurisuus eteni, Israelin IDF sniper dtr. (juutalainen), rauhanturvis /ev.lut, ja riehuva ähly (islam).

QuoteUnit 217, frequently called Duvdevan (Hebrew: דובדבן‎; lit. cherry) is a mista'arvim (undercover counter-terrorism) unit within the Israel Defense Forces, part of the Commando Brigade. Duvdevan are noted for undercover operations in urban areas, during which they often wear Arab civilian clothes as a disguise.

(lainaus wikipedia)  Olisi ollut ehkä mahdollista laitella muitakin juttuja omista arkistoista..ei viellä..sanoi etiäinen.

Kultamunan (Gyllene Kuk) palvonta tuottaa suurta mielihyvää niille, jotka muutenkin elävät kurjan elämänsä harhoissa. Hölmölän hyväuskoiset ovat onnesta kankeina. Kansamme enemmistön pitäminen onnellisena, jalat tukevasti ilmassa, lienee positiivinen asia multikulttuuria haluaville kansanvihollisille.

Monikulttuuri ei pääsääntoisesti toimi ilman ankaraa lainsäädännöllisistä remonttia ja diktatuuria..
Monikulttuuri nykytapaan, tuomalla kerrallaan suuria määtiä ulkomaalaisia, johtaa vättämättä kulttuurien väliseen sotaan. Sellaisessa monikulttuurisuudessa ei ole mitään hyvää.

Suomessa vielä oma varsin varteenotettava kulttuuri. Kommunistit haluavat tuhota sen tuomalla maahamme elätettäviksi loputtomissa sodissaan sikiävää kalifaatinrakentajaa. Mulattikoneita lähiövalaille. Tapolan pikkumusta on hyvä makkara,
Suomi on kulttuuriltaan vielä vakaa ja länsimainen. Jos monikulttuurilla tarkoitettaisiin samanoloisten kansallisten kulttuurien välistä kanssakäymistä. Suomi on hyvin verkostoitunut sivistysmaihin ja voimme olla ylpeitä saavutuksistamme.'

Kulttuuriamme pitää puolustaa, eikä antaa barbaaristen valloittajien tuhota sitä kivikautisilla,sairailla ja kaikkea tasa-arvoa halveksivalla opeillaaan.

"Kontulan palvelukeskus tarjoaa monikulttuurisille naisille keskusteluryhmän, ohjattua jumppaa sekä mahdollisuuden omatoimiseen kuntosaliharjoitteluun. Somalialaisille naisille on oma ryhmänsä, samoin inkerinsuomalaisille ja venäjää puhuville sukupuoleen katsomatta."

https://www.hel.fi/seniorit/fi/elamantilanteet/monikulttuurisuus/palvelukeskukset/

Onko tämä positiivinen puoli? Somalinaisille oma ryhmä, inkeriläisille ja venäläisille oma- sekä miehet että naiset tervetuloa.

Quote from: Hae-won on 10.07.2021, 21:17:34
Nautin ulkomaalaisesta ruuasta. Kuuntelen ulkomaalaista musiikkia usein. En katso juurikaan elokuvia tai TV-sarjoja, mutta silloin kuin katson on kyse ulkomaalaisista sarjoista. Baseball on mielenkiintoinen laji. Englannin osaaminen on elämäni kannalta aivan keskeistä.

Monikulttuurisuus on hyvä asia mikäli sillä tarkoitetaan vieraista kulttuureista vaikutteiden ottamista.

Sen sijaan kyse on negatiivisesta asiasta mikäli se on synonyymi hallitsemattomalle humanitaariselle maahanmuutolle.

Kuka idiootti vastustaisi vaikutteiden ottamista vieraista kulttuureista?

Kuka idiootti ei vastustaisi hallitsematonta haittamuuhonmuuttoa?

@Hae-won , olet jo siirtymässä realistisemman maailmankuvan suuntaan!

Seuraava askel valon löytämisessä on ymmärtää, että vapaaehtoinen kulttuurivaihto ei ole monikulttuuria. Monikulttuuri ei ole currya tai reggaeta. Monikulttuuri on muslimien valloitussotaa länttä vastaan, jota oma eduskuntamme ja hallituksemme edistävät, suurin osa ymmärtämättä mitä ovat tekemässä. Kaikki mitä havaitset maassamme tapahtuvan, alkaen Oulun lapsiraiskausringeistä, todistaa liian vahvasti asian puolesta.

Mistä tämä kaikki johtuu, puhutaan siitä joskus myöhemmin.  :)

Quote from: Aina on 12.10.2021, 13:41:43
"Kontulan palvelukeskus tarjoaa monikulttuurisille naisille keskusteluryhmän, ohjattua jumppaa sekä mahdollisuuden omatoimiseen kuntosaliharjoitteluun. Somalialaisille naisille on oma ryhmänsä, samoin inkerinsuomalaisille ja venäjää puhuville sukupuoleen katsomatta."

https://www.hel.fi/seniorit/fi/elamantilanteet/monikulttuurisuus/palvelukeskukset/

Onko tämä positiivinen puoli? Somalinaisille oma ryhmä, inkeriläisille ja venäläisille oma- sekä miehet että naiset tervetuloa.

Somaliummikkoko "monikulttuurinen nainen"?

Ei kai ihmistä, joka ei voi kuntoilla muutoin kuin oman kulttuuripiirinsä ihmisten kanssa ja heidän tapojensa mukaisesti, voi kutsua monikulttuuriseksi?  Se, että asuu pysyvästi vieraan kulttuurin keskellä, ei tee ihmisestä monikulttuurista. 

Minusta yksilöä voi kutsua monikulttuuriseksi vasta kun hän on täydellisesti integroitunut uuteen kotimaahansa.  Vanhat kuviot voivat toki olla mieluisampia, mutta arki hoituu uudessa ympäristössä lähes yhtä sutjakkaasti kuin natiivilla, ilman mitään erityisjärjestelyjä.

Taitaa olla nimen omaan sitkeä monokulttuurisuus, joka aiheuttaa uudessa monikulttuurisessa Suomessa maahanmuuton tuomat ongelmat.   

Maa on vähemmän sisäsiittoisempi. Siihen ne hyvät puolet jääkin. Naurattaa kun progressiivit ehdottaa sosiaalidemokratiaa Amerikkaan, koska Euroopassa muka toimii kuten Pohjoismaissa  Amerikka on aivan liian diversiivinen eli monikulttuurinen että olisi mitään mahdollisuutta toimia. Suomessakaan ei toimi enää kun avattiin rajat.

Quote from: Lalli IsoTalo on 12.10.2021, 14:13:08
Kuka idiootti vastustaisi vaikutteiden ottamista vieraista kulttuureista?

Osalla suomalaisista on sellainen lapsellinen fantasia, jossa maahanmuuttajien hyvään kotoutumiseen vaaditaan se, että he ryhtyvät elämään kuten jokin kuviteltu suomalaisuuden stereotypia. Saunovat joka viikko, viikonloppuisin tuhoavat aivojaan kossulla, katsovat jääkiekkoa, syövät suomalaista ruokaa, ynnä muuta sen sellaista.

Tuo on naurettava haave, koska edes kaikki suomalaiset eivät elä noin.

Quote from: Lalli IsoTalo on 12.10.2021, 14:13:08
@Hae-won , olet jo siirtymässä realistisemman maailmankuvan suuntaan!

Näkemyksissäni ei ole tapahtunut mitään muutosta.

Quote from: Alex Jones on 12.10.2021, 14:55:17
Maa on vähemmän sisäsiittoisempi.

Ei todellakaan ole itsestäänselvästi noin. Joka kansakunnalla on omat perinnölliset tautinsa ja varsinkin Lähi-Itä on kaikkein sisäsiittoisin alue planeetalla. Joten asiaan vaikuttaa todellakin mistä sitä "monikulttuuria" on maahan tullut.

Lisäksi Suomi ei tietenkään ole mitenkään sisäsiittoinen.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 19:24:41

Quote from: Lalli IsoTalo on 12.10.2021, 14:13:08
Kuka idiootti vastustaisi vaikutteiden ottamista vieraista kulttuureista?

Osalla suomalaisista on sellainen lapsellinen fantasia, jossa maahanmuuttajien hyvään kotoutumiseen vaaditaan se, että he ryhtyvät elämään kuten jokin kuviteltu suomalaisuuden stereotypia. Saunovat joka viikko, viikonloppuisin tuhoavat aivojaan kossulla, katsovat jääkiekkoa, syövät suomalaista ruokaa, ynnä muuta sen sellaista.

Tuo on naurettava haave, koska edes kaikki suomalaiset eivät elä noin.

Tuo on naurettava ajatus, koska kukaan suomalainen ei fantasioi noin. Sinä teit väitteen, joten todistustaakka on sinulla.

Quote from: Lalli IsoTalo on 14.10.2021, 21:05:13

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 19:24:41

Quote from: Lalli IsoTalo on 12.10.2021, 14:13:08
Kuka idiootti vastustaisi vaikutteiden ottamista vieraista kulttuureista?

Osalla suomalaisista on sellainen lapsellinen fantasia, jossa maahanmuuttajien hyvään kotoutumiseen vaaditaan se, että he ryhtyvät elämään kuten jokin kuviteltu suomalaisuuden stereotypia. Saunovat joka viikko, viikonloppuisin tuhoavat aivojaan kossulla, katsovat jääkiekkoa, syövät suomalaista ruokaa, ynnä muuta sen sellaista.

Tuo on naurettava haave, koska edes kaikki suomalaiset eivät elä noin.

Tuo on naurettava ajatus, koska kukaan suomalainen ei fantasioi noin. Sinä teit väitteen, joten todistustaakka on sinulla.

Esimerkiksi.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008244515.html

Quote
Vuosia sitten suomalainen tuttuni kysyi, olenko käynyt savusaunassa. Kun totesin, etten ollut, katsoi mies minua tyrmistyneenä ja totesi, että "eikö nyt olisi jo aika sopeutua Suomen tapoihin". Kysyin puolestani tutultani hänen mielipidettään Selim Palmgrenin ja Erkki Melartinin sävellyksistä. Hämmästyin, kun mies ei tiennyt, keitä he ovat.

Suomalainen vaimoni ei ole koskaan käynyt savusaunassa. Miksei kukaan vaadi häntä sopeutumaan suomalaisiin tapoihin?

Ja todistus oli sitten Hyysärin mielipidepalsta.  :facepalm:

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 21:45:29
Ja todistus oli sitten Hyysärin mielipidepalsta.  :facepalm:

Jos haluatte ajatella, että kukaan suomalainen ei halua maahanmuuttajien omaksuvan suomalaisia tapoja, niin OK. Ehkä ette ole itse tälläisiin ihmisiin törmännyt. Hyvä niin! Minä olen valitettavasti tälläisiin ihmisiin törmännyt, mutta onneksi harvoin

On upeaa, että maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisuutta Suomeen. Etniset ravintolat ovat tästä hieno esimerkki. Olisi todella tylsää, jos maahanmuuttajaravintoloitsijat rupeaisvat väsäämään kalakukkoa ja muita suomalaisia ruokia.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 21:54:15

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 21:45:29
Ja todistus oli sitten Hyysärin mielipidepalsta.  :facepalm:

Jos haluatte ajatella, että kukaan suomalainen ei halua maahanmuuttajien omaksuvan suomalaisia tapoja, niin OK. Ehkä ette ole itse tälläisiin ihmisiin törmännyt. Hyvä niin! Minä olen valitettavasti tälläisiin ihmisiin törmännyt, mutta onneksi harvoin

On upeaa, että maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisuutta Suomeen. Etniset ravintolat ovat tästä hieno esimerkki. Olisi todella tylsää, jos maahanmuuttajaravintoloitsijat rupeaisvat väsäämään kalakukkoa ja muita suomalaisia ruokia.

Koska sitä pizzaa ja kebua ei kukaan suomalainen osaisi tehdä, vai mitä?

Tottakai jokainen järkevä suomalainen haluaa ja vaatii, että jokainen ulkomaalainen tänne muuttanut oppii meidän tavat ja moraalin. Jos se on liian vaikeaa jollekkin, niin se henkilö voi mennä jonnekin muualle.

Jostain savusaunasta puhuminen on selvästi epärehellistä vääristelyä.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Koska sitä pizzaa ja kebua ei kukaan suomalainen osaisi tehdä, vai mitä?

Käsityksesi ulkomaalaisesta ruuasta on kovin ahdas. Suosittelen, että kokeilet joskus intialaista, japanilaista ja korealaista ruokaa. Miksei toki myös kiinalaista ja vietnamilaistakin.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Jostain savusaunasta puhuminen on selvästi epärehellistä vääristelyä.

Kuten esimerkki osoittaa, tälläisiä ihmisiä, jotka vaativat ulkomaalaisilta suomalaisaten tapojen omaksumista vaikkei edes kaikki suomalaiset noudata kyseisiä tapoja, on olemassa.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 21:54:15
On upeaa, että maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisuutta Suomeen. Etniset ravintolat ovat tästä hieno esimerkki. Olisi todella tylsää, jos maahanmuuttajaravintoloitsijat rupeaisvat väsäämään kalakukkoa ja muita suomalaisia ruokia.

Onneksi se yksi rantahurri(?) perusti Kotipizza-ketjun, ja ainakin täällä Itä-Tampereella toimiva Kotipizza vetää asiakkaita hyvin, vaikka tarjolla olisi jos jotakin "karvakäsi-vastaavia" halvemmalla. Suomalaiset naiset siellä lättyjä paistavat otsat hiessä, vähät välittäen kulttuurin omimisesta  ;)

Berlusconi kuitupohjalla on muuten paras.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 21:04:28

Quote from: Alex Jones on 12.10.2021, 14:55:17
Maa on vähemmän sisäsiittoisempi.

Ei todellakaan ole itsestäänselvästi noin. Joka kansakunnalla on omat perinnölliset tautinsa ja varsinkin Lähi-Itä on kaikkein sisäsiittoisin alue planeetalla. Joten asiaan vaikuttaa todellakin mistä sitä "monikulttuuria" on maahan tullut.

Lisäksi Suomi ei tietenkään ole mitenkään sisäsiittoinen.

Hauskasti kaikki jotka puhuvat tosta sisäsiittoisuudesta suomessa on jostain peräkyliltä eli niillä on joku oma lehmä ojassa kun taas kaupungissa asuvat eivät tollaisia edes ajattele(paitsi että näpit irti mun systeristä/serkusta :D)koska se että tekisi täällä lapsen jonkun lähisukulaisen kanssa on hiton harvinaista.

Quote from: JoKaGO on 14.10.2021, 22:17:48

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 21:54:15
On upeaa, että maahanmuuttajat tuovat monikulttuurisuutta Suomeen. Etniset ravintolat ovat tästä hieno esimerkki. Olisi todella tylsää, jos maahanmuuttajaravintoloitsijat rupeaisvat väsäämään kalakukkoa ja muita suomalaisia ruokia.

Onneksi se yksi rantahurri(?) perusti Kotipizza-ketjun, ja ainakin täällä Itä-Tampereella toimiva Kotipizza vetää asiakkaita hyvin, vaikka tarjolla olisi jos jotakin "karvakäsi-vastaavia" halvemmalla. Suomalaiset naiset siellä lättyjä paistavat otsat hiessä, vähät välittäen kulttuurin omimisesta  ;)

Berlusconi kuitupohjalla on muuten paras.

Tampereesta en tiedä, mutta Helsingissä ulkomaalaisten ravintoloitsijoiden ravintolat eivät ole vain pizzerioita. Hyvä niin.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:16:02
Kuten esimerkki osoittaa, tälläisiä ihmisiä, jotka vaativat ulkomaalaisilta suomalaisaten tapojen omaksumista vaikkei edes kaikki suomalaiset noudata kyseisiä tapoja, on olemassa.

ööö... Niin mitä sitten vaikka onkin? Pitäisikö heidät kaasuttaa vai mitä tehdä heille, "kantasuomalaisille" maassa, jonne ovat syntyneet ja jossa on aina katsottu naapurikylänkin ihmisiä pahasti?

Mikä perkele tänne työntää noita ****...., jotka eivät yritäkään sopeutua yhtään mihinkään vaan valittavat, vaikka tietävät jo tullessaan Suomeen, että täällä asustaa maailman umpirasistisin kansa (Lähde: Paleface).

Oma vika että pakkautuvat tänne vittuiltavaksi! Veisivät "patjansa" mennessään sinne, missä kaikki on paremmin, vain taikaseinä puuttuu  >:(

Tämäkin ketju ja eräs siihen aktiivisesti kirjoittavakin osoittavat, että monikulttuurisuuden oleellisin agenda on vihata ja vaientaa sekä nolata monikulttuuria vastustavat äänet ja mielipiteet.

Monikulttuurisuus = "Väärien" mielipiteiden häpäisy M.O.T

Quote from: JoKaGO on 14.10.2021, 22:23:18

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:16:02
Kuten esimerkki osoittaa, tälläisiä ihmisiä, jotka vaativat ulkomaalaisilta suomalaisaten tapojen omaksumista vaikkei edes kaikki suomalaiset noudata kyseisiä tapoja, on olemassa.

ööö... Niin mitä sitten vaikka onkin? Pitäisikö heidät kaasuttaa vai mitä tehdä heille, "kantasuomalaisille" maassa, jonne ovat syntyneet ja jossa on aina katsottu naapurikylänkin ihmisiä pahasti?

Mikä perkele tänne työntää noita ****...., jotka eivät yritäkään sopeutua yhtään mihinkään vaan valittavat, vaikka tietävät jo tullessaan Suomeen, että täällä asustaa maailman umpirasistisin kansa (Lähde: Paleface).

Oma vika että pakkautuvat tänne vittuiltavaksi! Veisivät "patjansa" mennessään sinne, missä kaikki on paremmin, vain taikaseinä puuttuu  >:(

Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Miksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Miksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Pohjanmaalla sanotaan: "Pakko ei ole elää, mutta pakko on painia". Et taida olla Pohjanmaalta.

Ja tämä ei ole outtausyritys, vaan keskustelun jatkamista.

Suomessa on se hyvä puoli, että on vaihtoehtoja, aina. En ymmärrä, miten sinua ahdistaa se, että joku pönttö, jolla ei ole mitään valtaa, vaatii sinulta jotain, mitä sinä et halua tehdä.

Mutta hei, voimia pärjätä sinulle! Suomi ei ole maailman paras maa, mutta se on paras maa meille suomalaisille.

"Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista"
(Hae-won 14.10.2021 klo. 22:29:21)

Käännetään Hae-wonin kysymys toisin päin, miksi Suomalaisilta vaaditaan tänne jostain tupsahtaneiden tapojen, ei ihan noudattamista, mutta hyväksymistä, jopa äärimmäisissä asioissa?

Quote from: JoKaGO on 14.10.2021, 22:28:51
Tämäkin ketju ja eräs siihen aktiivisesti kirjoittavakin osoittavat, että monikulttuurisuuden oleellisin agenda on vihata ja vaientaa sekä nolata monikulttuuria vastustavat äänet ja mielipiteet.

Monikulttuurisuus = "Väärien" mielipiteiden häpäisy M.O.T

Hommalla on toinenkin ketju, missä  toisen leirin argumentointi perustuu vastapuolen vihaamiseen, vaientamiseen ja nolaamiseen.

Laitan linkin jahka tulee vastaan.

Noi savusaunajutut on keksittyjä tai jotain idioottien trolleja. Itse kävin savusaunassa joskus 60-luvun alkupuolella ja siitä kun olen kuullut jonkun maininneen savusaunan paljoa muualla kuin vanhoissa suomifilmeissä on varmaan 50 vuotta.

Samaten tuo vieraiden tuoma ruokakulttuuri. Joskus 70-luvun alussa oppikoulun kotitalouden oppikirjasta muistan otsikon "Pizza ja pie, outoja kai". Eli jo siihen aikaan oli tietoa eksoottisista sapuskoista. Puhumattakaan nykyisellä internetkaudella. Jopa peräkylän peräkammarin aikamiespoikakin löytää reseptin ja tuubivideon vaikka minkälaiseen rottapirtelöön. Puhumattakaan ravintoloitsioista.

Monikulttuurin 'positiivisista' puolista näin tänään esimerkin. Astuin ulos kauppakeskuksesta, ja näin keskelle kävelykatua pysäköidyn henkilöauton. Jäin liikennevaloihin odottamaan ja perässäni marssi ovesta ulos patamusta työvoimapulanpaikkaaja. Ja siihen autollehan se suuntasi. Enpä ole moista ennen nähnyt. Sen vähemmän tunnetun vähemmistön olen nähnyt kymmenkunta kertaa parkkeeravan markettien invapaikoille, mutten tällaista. No, autoilijoillehan tämä on positiivista, jos tämä yleistyy ja keenereiden lisäksi se tulee väkisin sallituksi punaniskoillekin.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:16:02

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Koska sitä pizzaa ja kebua ei kukaan suomalainen osaisi tehdä, vai mitä?

Käsityksesi ulkomaalaisesta ruuasta on kovin ahdas. Suosittelen, että kokeilet joskus intialaista, japanilaista ja korealaista ruokaa. Miksei toki myös kiinalaista ja vietnamilaistakin.

Käsityksesi ulkomaisen ruoan arvosta verrattuna hallitsemattomaan maahanmuuttoon on järjetön

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:16:02

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Jostain savusaunasta puhuminen on selvästi epärehellistä vääristelyä.

Kuten esimerkki osoittaa, tälläisiä ihmisiä, jotka vaativat ulkomaalaisilta suomalaisaten tapojen omaksumista vaikkei edes kaikki suomalaiset noudata kyseisiä tapoja, on olemassa.

Ja mitä sitten? Tuo on edelleen täysin epärehellistä sontaa vailla minkäänlaisia uskottavia perusteita.

Hyysärin mielipidepalsta ei edusta suomalaisia millään uskottavalla tasolla.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:22:14
Tampereesta en tiedä, mutta Helsingissä ulkomaalaisten ravintoloitsijoiden ravintolat eivät ole vain pizzerioita. Hyvä niin.

Ja suomalaisethan eivät voi tehdä ulkomaalaisen ruokakulttuurin ruokaa, vai miten se meni? Tietenkään meillä suomalaisilla ja eurooppalaisilla ei ole minkäänlaista ruokakulttuuria, joten ulkopuolinen ruokakulttuuri on vain parempaa, eikö niin?

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Onko sinulla joitain esimerkkejä siitä, miten mamuja vaaditaan savusaunomaan, tai ylipäätään jotain muuta stereotyyppistä suomalaista? Vai rakenteletko vain olkiukkoja?

Minäkään en ole ollut savusaunassa, mutta yksittäiset tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät olekaan kulttuurisen maahanmuuttokritiikin pointti.

QuoteMiksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Minua kiinnostaa miten muut elävät ainakin siinä määrin kun se voisi muodostaa esim. olennaisen uhan suomalaiselle elämäntyylille. Olen esim. erittäin kiinnostunut siitä, jos mamut alkavat elämään islamistisin tavoin. Mutta myös pienemmät asiat kiinnostavat kuten maahanmuuton mukana tuleva kielen rappeutuminen ja mamujen työttömyys, jotka myös ovat elämäntapakysymyksiä.

Väite, että muiden elämä ei kiinnostaisi on pitkälti puppua. Jotkut yksityiskohdat eivät ehkä liian arkisina kiinnosta, kuten juuri saunominen, mutta käytännössä suuremmat kuviot aina kiinnostavat kaikkia koska ne ovat yhteiskunnan suunnan indikaattoreita ja lähes jokainen haluaa olla niistä tietoinen. Tuskin kukaan sentään on täysin välinpitämätön muiden tekemisistä?!

Epäilen sen takia, että sinuakin kiinnostaa muiden elämäntyyli, mutta et vain halua myöntää sitä koska haluat esiintyä (kulttuurisesti) suurpiirteisenä ja anteliaana ihmisenä. Asenteesi on tyypillinen ihmisille, jotka näkevät oman kulttuurinsa ja / tai asemansa niin vahvana ettei sitä voisi uhata mikään. Tai kääntäen, muiden asema / kulttuuri on niin heikko ettei ne ole uhka.
Joissain piireissä tällainen kulttuurinen arvottaminen kutsutaan rasismiksi.

Oli miten oli. Maahanmuuton kulttuurikeskustelu ei koske yksittäisten ihmisten tekemisiä vaan suuria trendejä, siis asioita, joilla on yhteiskunnan suuntaa muuttava vaikutus. Yllä mainitsin niistä joitakin, mutta joskus tällaiset trendit voivat kuitenkin pohjautua varsin pieniin tapakulttuurisiin asioihin, jolloin yksittäiset tekemiset muuttuvatkin olennaisiksi.

Eräs esimerkki tästä tulee Ruotsista, jossa esim. koulujen päättäjäisten pitäminen kirkossa on pitkälti kielletty. Kukaan ei vaadi ihmisiä käymään kirkossa, mutta kun muslimien vaatimuksesta aletaan kieltämään tietyt perinteiset kirkkoon perustuvat tapahtumat, kirkossa käymättömyys - siis yksittäiset teot - alkaakin muuttamaan koko ruotsalaisen kulttuurin suuntaa.

Ei siis olekaan yhdentekevää kulttuurisesti mitä yksittäiset ihmiset tekevät, jos siitä muodostuu trendi ja kuten olemme huomanneet, maahanmuutto tuo myös mukanaan merkittäviä elämäntyylisiä trendejä, jotka helposti rapauttavat koko länsimaalaisen elämäntyylin.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta?

Koska tuollainen yksittäinen erikoisuus ei vastaa suomalaisuutta ja suomalaisia tapoja mitenkään.

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Älä valehtele. Selvästikin juuri sinua se kiinnostaa. Kun et pysty keksimään mitään todellista esimerkkiä vastustaa suomalaista kulttuuria.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Koska sitä pizzaa ja kebua ei kukaan suomalainen osaisi tehdä, vai mitä?

Osaa tai ei, ei sillä edes ole mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa. Saa sitä Tokiossakin ei-japanilaista ruokaa, ainakin osin ei-syntyperäisten japanilaisten tekemänä, eikä paikkaa erityisemmin monikulttuurisena ole pidetty. '

Toki termi menee sekaisin monelta (erityinen "kunniamaininta" vaikkapa taannoiselle YLE:n uutisotsikolle, "Veripalvelu etsii monikulttuurisia verenluovuttajia "), mutta monikulttuurisuus ei tarkoita sitä, että jossain paikassa elää ihmisiä joidenka isovanhemmat ovat syntyneet ja eläneet jossakin aivan muualla ja osaavat vaikka esi-isensä perinneruokien reseptit.

Se ei siis tarkoita sitä, että Suomessa asuu etnisesti kiinalaisia ihmisiä. Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta käsittelee näitä ihmisiä kiinalaisvähemmistön edustajina, joilla on erityisoikeuksia, eikä yksilöinä, joilla on ne samat oikeudet kuin kellä tahansa kansalaisella tai asukkaalla ilman geenitestiä tai sukuselvitystä.  Me emme tarvitse monikulttuurisuutta siihen, että kaupungista löytyy sen enempää kiinalaisia ravintoloita kuin irlantilaisia pubeja  - ei edes, vaikka potentiaaliset asiakkkat katsoisivat, että elämys ei ole riittävän hyvä, jos paikkaa ei pyöritä joku, jolla on oikeanlainen nimi.

"Sultausuuni USA" oli nimenomaan monokulttuurinen ideaali. Maahanmuuttajat tulivat kuka mistäkin, mutta heistä tuli amerikkalaisia. Toki käytäntö ei koskaan täysin tätä ollut (varsinkaan ei-euroopalaisten osalta), mutta arvonsa hyvällä tavoitteella, vaikka sitä ei saavutettaisikaan.   

Ja taas on foorumilaisila huolia ja murheita. Aivot on menneet joillain kanssakeskustelijoilla solmuun, kun joku esittää mielipiteitä netissä. Voi sentään.

Quote from: JoKaGO on 14.10.2021, 22:37:07

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Miksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Pohjanmaalla sanotaan: "Pakko ei ole elää, mutta pakko on painia". Et taida olla Pohjanmaalta.

Ja tämä ei ole outtausyritys, vaan keskustelun jatkamista.

Suomessa on se hyvä puoli, että on vaihtoehtoja, aina. En ymmärrä, miten sinua ahdistaa se, että joku pönttö, jolla ei ole mitään valtaa, vaatii sinulta jotain, mitä sinä et halua tehdä.

Mutta hei, voimia pärjätä sinulle! Suomi ei ole maailman paras maa, mutta se on paras maa meille suomalaisille.

Minulta ei ole kukaan vaatinut savusaunomista. Jos vaatisi, naurahtaisin. Se ei siis ahdistaisi minua mitenkään. On hämmentävää, ettet tätä ymmärtänyt.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 23:40:24
Käsityksesi ulkomaisen ruoan arvosta verrattuna hallitsemattomaan maahanmuuttoon on järjetön

En ole verrattunut ulkomaalaisen ruuan arvoa hallitsemattoman maahanmuuton arvoon tai arvottomuuteen. Keksit asioita päästäsi.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 22:05:14
Ja mitä sitten? Tuo on edelleen täysin epärehellistä sontaa vailla minkäänlaisia uskottavia perusteita.

Hyysärin mielipidepalsta ei edusta suomalaisia millään uskottavalla tasolla.

Olen törmännyt myös muualla ihmisiin, jotka haluavat maahanmuuttajien elävän kuin jokin stereotyyppinen, kuviteltu suomalainen. Samoilevan luonnossa, katsovan jääkiekkoa, saunovan, jne.

Naurettava fantasia, koska edes kaikki suomalaiset eivät elä noin. Hyvä tietysti, että nämä ihmiset ovat vähemmistö. Eikä heillä ole mitään keinoa pakottaa muita - niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia - elämään noin.

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 23:44:19

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:22:14
Tampereesta en tiedä, mutta Helsingissä ulkomaalaisten ravintoloitsijoiden ravintolat eivät ole vain pizzerioita. Hyvä niin.

Ja suomalaisethan eivät voi tehdä ulkomaalaisen ruokakulttuurin ruokaa, vai miten se meni? Tietenkään meillä suomalaisilla ja eurooppalaisilla ei ole minkäänlaista ruokakulttuuria, joten ulkopuolinen ruokakulttuuri on vain parempaa, eikö niin?

Toki suomalaiset voivat tehdä ulkomaalaisia ruokia. Mitä sitten?

Quote from: kekkeruusi on 14.10.2021, 23:44:19
Tietenkään meillä suomalaisilla ja eurooppalaisilla ei ole minkäänlaista ruokakulttuuria, joten ulkopuolinen ruokakulttuuri on vain parempaa, eikö niin?

En pidä suomalaisesta ruuasta.

Quote from: Hae-won on 15.10.2021, 15:20:16
En pidä suomalaisesta ruuasta.

Taitaa olla periaatekysymys sinulla. Pidätkö yleensä mistään suomalaisesta asiasta? Ksenofilia vaikuttaisi olevan karikatyyrimäisessä tapissaan kohdallasi.  :roll:

Quote from: Totti on 14.10.2021, 23:46:08

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Onko sinulla joitain esimerkkejä siitä, miten mamuja vaaditaan savusaunomaan, tai ylipäätään jotain muuta stereotyyppistä suomalaista? Vai rakenteletko vain olkiukkoja?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008244515.html

Quote
Vuosia sitten suomalainen tuttuni kysyi, olenko käynyt savusaunassa. Kun totesin, etten ollut, katsoi mies minua tyrmistyneenä ja totesi, että "eikö nyt olisi jo aika sopeutua Suomen tapoihin". Kysyin puolestani tutultani hänen mielipidettään Selim Palmgrenin ja Erkki Melartinin sävellyksistä. Hämmästyin, kun mies ei tiennyt, keitä he ovat.

Suomalainen vaimoni ei ole koskaan käynyt savusaunassa. Miksei kukaan vaadi häntä sopeutumaan suomalaisiin tapoihin?

Quote from: Totti on 14.10.2021, 23:46:08
Minua kiinnostaa miten muut elävät ainakin siinä määrin kun se voisi muodostaa esim. olennaisen uhan suomalaiselle elämäntyylille. Olen esim. erittäin kiinnostunut siitä, jos mamut alkavat elämään islamistisin tavoin. Mutta myös pienemmät asiat kiinnostavat kuten maahanmuuton mukana tuleva kielen rappeutuminen ja mamujen työttömyys, jotka myös ovat elämäntapakysymyksiä.

Väite, että muiden elämä ei kiinnostaisi on pitkälti puppua. Jotkut yksityiskohdat eivät ehkä liian arkisina kiinnosta, kuten juuri saunominen, mutta käytännössä suuremmat kuviot aina kiinnostavat kaikkia koska ne ovat yhteiskunnan suunnan indikaattoreita ja lähes jokainen haluaa olla niistä tietoinen. Tuskin kukaan sentään on täysin välinpitämätön muiden tekemisistä?!

Minua kiinnostaa muiden tekemiset siinä määrin, että noudattavat lakeja ja käyvät töissä. That's it.

Sen sijaan minua ei kiinnosta lainkaan se, noudattaako joku "suomalaisia tapoja". Se, että saunooko joku, katsooko jääkiekkoa, puhuuko suomea, samoileeko luonnossa, onko yhtä ujo ja hiljainen kuin moni suomalainen, ynnä muut vastaavat seikat eivät kiinnosta. Ja jos minua alkaa jonkun muun tekemiset kiinnostamaan, niin on hyvä vaan jos hän ei käytä aikaa näihin asioihin, jääpähän enemmän aikaa tehdä minun kanssa jotain mistä minäkin tykkään.

Ateistina olen tyytyväinen jos koulujen päättäjäisiä ei pidetä kirkossa.

Ylipäätään nykyään ihmisten samankaltaisuutta ei voi päätellä etnisyydestä tai kansalaisuudesta. Minä elän varmasti hyvin erilaista elämää kuin moni suomalainen. Toisalta toiselta puolelta maapalloa löytyy ihmisiä, jotka elävät hyvin samanlaista elämää kuin minä.

Quote from: Uuno Nuivanen on 15.10.2021, 15:25:46

Quote from: Hae-won on 15.10.2021, 15:20:16
En pidä suomalaisesta ruuasta.

Taitaa olla periaatekysymys sinulla. Pidätkö yleensä mistään suomalaisesta asiasta? Ksenofilia vaikuttaisi olevan karikatyyrimäisessä tapissaan kohdallasi.  :roll:

Ei ole periaatekysymys. Suomalaisten kuuliaisuus ja täsmällisyys ovat hyviä asioita.

Quote from: Totti on 14.10.2021, 23:46:08

Quote from: Hae-won on 14.10.2021, 22:29:21
Miksi nämä suomalaiset eivät vaadi suomalaisten tapojen noudattamista suomalaisilta? Esimerkiksi minä en ole ikinä savusaunonut. Tuskinpa kukaan tulee minulta, kantasuomalaiselta mieheltä, vaatimaan "suomalaisiin tapoihin sopeutumista". (Ja jos tulee, naurahdan ja jatkan elämääni samoin kuin ennenkin.)

Onko sinulla joitain esimerkkejä siitä, miten mamuja vaaditaan savusaunomaan, tai ylipäätään jotain muuta stereotyyppistä suomalaista? Vai rakenteletko vain olkiukkoja?

Minäkään en ole ollut savusaunassa, mutta yksittäiset tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät olekaan kulttuurisen maahanmuuttokritiikin pointti.

QuoteMiksi näitä ihmisiä ylipäätään kiinnostaa miten muut elävät? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa saunooko joku.

Minulla on savusauna. Tarkemmin ottaen minulla on kolme saunaa. En minä sinne savusaunaani juuri mamuja kaipaa. Enkä oikein muitakaan. Enintään kutsumiani kavereita,  jotka pitävät saunomisesta ja lapsiani.

Puolisonikin on mamu ja hän ei sauno. Kerran kävi hetken savusaunassa ja totesi, että kiitti, tämä riitti.

En pakota häntä saunomaan. Minä saunon.

Minkälainen olkiukko seuraavaksi rakennellaan?

Quote from: P on 15.10.2021, 16:57:58
Minkälainen olkiukko seuraavaksi rakennellaan?

Suosittelen, että otat selvää siitä mitä olkinukella tarkoitetaan.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Quote from: RP on 15.10.2021, 09:34:26
"Sultausuuni USA" oli nimenomaan monokulttuurinen ideaali. Maahanmuuttajat tulivat kuka mistäkin, mutta heistä tuli amerikkalaisia. Toki käytäntö ei koskaan täysin tätä ollut (varsinkaan ei-euroopalaisten osalta), mutta arvonsa hyvällä tavoitteella, vaikka sitä ei saavutettaisikaan.

Toteaisin tähän, että sen USAssa kulttuurit saavat säilyttää omat erityspiirteensä, kunhan elävät maan lakien ja systeemin mukaisesti.

Mikäs se on sen mukavampaa, kuin että on China Town ja Little Italy vierekkäin?

Mutta se mitä meille käärmeöljykaupiteltu "monikulttuuri" tarkoittaa, on koko eurooppalaisen sivilisaation tuhoamista ja korvaamista yhdellä pakotetulla mono"kulttuurilla", islamilla, jos sitä nyt voi kulttuuriksi kutsua, ja sen barbaarisella sharia-lailla. Sen jälkeen ei kulttuurillisista erityispiirteistä olisi hiekanjyvääkään jäjlellä.

Vähän aikaa sitten mainostivat Oktoberfestiä nettiradiossa.

Quote
X

German Americans (German: Deutschamerikaner, pronounced [ˈdɔʏtʃʔameʁiˌkaːnɐ]) are Americans who have full or partial German ancestry. With an estimated size of approximately 43 million in 2019, German Americans are the largest of the self-reported ancestry groups by the United States Census Bureau in its American Community Survey.

X

Very few of the German states had colonies in the new world. In the 1670s, the first significant groups of German immigrants arrived in the British colonies, settling primarily in Pennsylvania, New York and Virginia.

The Mississippi Company of France moved thousands of Germans from Europe to Louisiana and to the German Coast, Orleans Territory between 1718 and 1750.[8]

Immigration ramped up sharply, with eight million Germans arriving during the 19th century, seven and a half million just between 1820 and 1870.

There is a "German belt" that extends all the way across the United States, from eastern Pennsylvania to the Oregon coast. Pennsylvania has the largest population of German-Americans in the U.S. and is home to one of the group's original settlements, Germantown (Philadelphia), founded in 1683 and the birthplace of the American antislavery movement in 1688, as well as the revolutionary Battle of Germantown. The state of Pennsylvania has 3.5 million people of German ancestry.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/German_Americans (https://en.wikipedia.org/wiki/German_Americans)

The Untold History of German America (Deutschamerikaner)
https://www.youtube.com/watch?v=xoX4SYHnmi0

Niitä harvoja hyviä puolia Suomen monikulttuuristumisessa on ollut että joka kuntakeskukseen on saatu oma kebab pizzeria josta saa edulliseen hintaan viikonlopuksi mättöä.
Toki ilman Suomen monikulttuuristamistakin olisi kebablihat normaalina kulttuurituontina tulleet Suomeen kuten hampurilaiset ja pitsatkin aikanaan tulivat, mutta varsinaisia kebab pizzerioita tuskin olisi joka kunnassa.

^toisaalta sitten ovat grillikioskit hävinneet lähes täysin. Ruokamaku on muuttunut, mutta minulle maistuisi ennemmin perinteinen grilliruoka.

Quote from: Echidna on 26.06.2023, 18:42:14
^toisaalta sitten ovat grillikioskit hävinneet lähes täysin. Ruokamaku on muuttunut, mutta minulle maistuisi ennemmin perinteinen grilliruoka.

On niitä perinteisiä snägäreitäkin edelleen, erityisesti pienemmissä kaupungeissa. Uskaltaisin väittää, että niiltä ovat enemmän vallanneet tilaa hampurilaispaikat, eivät niinkään kebupaikat. Toki jälkimmäisetkin ovat vaikuttaneet, koska niitä on niin paljon.

Ruoka on niitä monikulttuurin hyviä puolia. Selvästi suurimman panoksen tässä(kin) ovat antaneet aasialaiset. Aasialainen ruoka on todella hyvää: kiinalainen, intialainen, nepalilainen, thaimaalainen, japanilainen jne. Ählyillekin on annettava pieni tunnustus, sillä kebukin menettelee, kyllä sitä joskus syö.

Sen sijaan afrikkalaisen keittiön panosta odottelemme edelleen. Liekö sitten korkea kynnys ryhtyä yrittäjäksi. Rikkautta voisi kuitenkin yrittää tarjoilla seuraavaksi ruuan muodossa, kun muuten ei ole vielä kovin hyvin onnistunut.

Joka tapauksessa ruokakulttuurikin heijastelee hyvin sitä, mistä maahanmuuttajista on Suomelle eniten hyötyä.

Vaikka pidän pizzasta, hampurilaisista, kebabista, ja niin edelleen, niin voisin vallan mainiosti elää ilman niitä, jos se olisi hintana siitä ettei tätä maata "monikulttuuristettaisi".

Oululaisena voin todeta, että en ole yhtään ainutta kertaa käynyt ns. karvaranne-paikoissa simsekkien ag/babel-kahakoiden jälkeen.

Se on hyvä että (myös) suvaitsevat saavat osansa monikulttuurista. Eli heille koituu myös verojen nousua, palveluiden heikkenemistä, raiskauksia, mielipahaa, häpeää jne.

Quote from: Nuivinator on 10.07.2023, 00:37:24
Vaikka pidän pizzasta, hampurilaisista, kebabista, ja niin edelleen, niin voisin vallan mainiosti elää ilman niitä, jos se olisi hintana siitä ettei tätä maata "monikulttuuristettaisi".

Oululaisena voin todeta, että en ole yhtään ainutta kertaa käynyt ns. karvaranne-paikoissa simsekkien ag/babel-kahakoiden jälkeen.

Kuka tahansa voi tehdä lähi-itäläistä kebabia ja italialaista pizzaa, reseptit on keksitty. Toki yhtälöön vaikuttaa millä tavalla ravintoloita pyöritetään, suomalaisella voi olla vaikeuksia saada työntekijöitä samalla hinnalla ja käsitys asioista voi olla hyvin erilainen. Suomalaiset varmasti lähtevät oletuksesta, että kaikkia säädöksiä ja lakeja noudatetaan oletusarvoisesti, kun maahanmuuttaja ei välttämättä ole niistä lainkaan tietoinen. Pimeästi palkan maksaminen voi olla maahanmuuttajille helpompaa kun palkan voi maksaa Lähi-idän pankeissa, jolloin KELA ei saa tietoa maksuista.

Kebab on halpaa pikaruokaa ja jos pystyy pitämään paikan auki öisin, niin saa yökerhoista kotiin meneviä asiakkaita ja kännissä olevat asiakkaat eivät kiinnitä huomiota ruuan laatuun. Kebabvarras on myös ongelmallinen, koska liha pyörii pitkän aikaa ulkona kylmätiloista, joten vartaan viimeisten lihojen laatu on iso kysmysmerkki.

Ilman maahanmuuttajia kebabia varmasti voisi olla, mutta hintojen pitäminen samalla tasolla kuin maahanmuuttajien kebab tuskin olisi mahdollista.

Niin kuin monet ovat jo sanoneet, etniset ravintolat ovat yksi todella hyvä puoli monikulttuurisuudessa. Monikulttuurisuus kansainvälisyyden muodossa on yleensä hyvä asia. Tuotteiden, hyödykkeiden, hyväksi nähtyjen toimintatapojen ja standardien liikkuminen ja vaihto maiden ja kulttuurien välillä on yleensä hyödyllistä kaikille.

Minä käyn etnisissä ravintoloissa säännöllisesti, koska niissä saa yleensä tosi hyvää, laadukasta ja maukasta ruokaa kohtalaisen edullisesti. Intialaiset, nepalilaiset kiinalais-japanilaiset sushi-buffetpaikat ja muut vastaavat ravintolat ovat olennainen osaa vapaa-aikaani ja elämääni ylipäätään.

Vieraiden kulttuurien perinnemusiikista nauttiminen YouTube-videoiden muodossa on myös hyvä asia. Kun juon kahvia tai teetä ja fiilistelen eri kulttuurien ja aikakausien tyypillisen musiikin soidessa, minun ei tarvitse olla eri kulttuurien ja maiden ihmisoikeus-ongelmien ja muitten yhteiskunnallisten ongelmien kanssa missään tekemisissä ja nuo ongelmat eivät tule musiikin mukana tänne.

Saan myös halutessani käyttää muiden kulttuurien vaatteita ja koruja kohtuudella ja järkevyyden rajoissa pääkaupunkiseudulla ilman, että se herättää paljon huomiota.

Voin lukea eri kulttuurien ja aikakausien tuottamia kirjoja ja kirjallisuutta ja minä päätän itse, miten tuo teksti vaikuttaa minuun ja mitä teen ja miten toimin.

Monikulttuurisuuden hyvät puolet olisivat meillä olemassa ilman pakkomokutustakin. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa monikulttuurisuudessa ei ole mitään vikaa, se on hyvä asia.

Olen suomalainen.
Kuuntelen englantilaista, amerikkalaista ja ruotsalaista musiikkia.
Seuraan ruotsalaista ja pohjoisamerikkalaista jääkiekkoa.
Seuraan brittifutista, italialaista futista, saksalaista futista ja latinofutista.
Ajan saksalaisella autolla, olen ajanut myös brittiläisellä ja ruotsalaisella.
Pidän aasialaisesta ruuasta, italialaisesta ruuasta ja latinoruuasta.
Pidän ranskalaisista kuohuviineistä ja saksalaisista ja ruotsalaisista viinoista.
Pukeudun etenkin englantilaisiin ja italialaisiin vaatteisiin.

Tuossa nyt vain muutama esimerkki, joissa monikulttuurisuus tulee luonnostaan. Matkustelen myös mielelläni yllä mainituissa maissa, joiden omaa kulttuuria haluan siellä nähdäkin. En tosiaan halua nähdä siellä yhtään Suomi Finland-ravintolaa.

Monikulttuuri ilman pakottamista on oikein hyvä asia. Voi poimia ne hyvät asiat. Sen sijaan pakotettu monikulttuuri on tuhoisaa. Tuossa listassa voisi olla mukana kebab, jota saatan joskus syödä, mutta Afrikan ja Lähi-Idän mamumaista en koe saavani juuri mitään hyvää. Ja tätähän se maahanmuutto Suomessa suurelta osin on. Ählämeiltä saadaan sentään kebua, afrikkalaisilta ei saada sitäkään. Ei mitään.

Aina kun saan vasta-argumentiksi jotain Impivaara-sössötystä, luettelen tuon yllä olevan listan ulkoa. Ei se mitään äärimmäistä monikulttuurisuutta ole, mutta ei tarvitsekaan. Maailmassa on myös ihan liian erilaisia maita, pitää poimia nimenomaan vain ne hyvät jutut.

Quote from: Purple Narasiṁha on 03.02.2024, 23:22:17
Niin kuin monet ovat jo sanoneet, etniset ravintolat ovat yksi todella hyvä puoli monikulttuurisuudessa.

Kiitti vaan, mutta vaihtaisin kyllä monikulttuurisuuden monokulttuurisuuteen vaikka se tarkoittaisi jokaisen kebabpaikan ja pizzerian sulkemista. Ja minä sentään pidän kebabista ja pizzasta.

"Monokulttuuria" on se, ettei ole ruokaan liittyviä kulttuurisia tabuja.

Valtakulttuurista poikkeavaa eli "monikulttuurista" antia ovat alvivedätykset, orjatyö ja pizzakeisarin valinta pesäpallomailoilla.

Tuttavani joskus aikanaan kysäisi eräässä pizzeriassa käydessään työntekijältä, että paljonkos se saa palkkaa. Vastaus oli suurinpiirtein "1000 e/kk pimeästi + työttömyyskorvaukset". Ennen kuin tuttavani lähti sieltä pois, paikan pomo tuli raivoamaan jotain että unohda se mitä tuo työntekijä valehteli.

Tarkoitin itse tietysti monokulttuurisella ruualla Suomessa sitä kotimaista ruokakulttuuria, juuri sitä mille Silvio Berlusconi naureskeli.