Monikulttuurin positiiviset puolet

[Finka]

Lainasin itse kirjastosta. Bookplussalta saa edullisesti alkuperäiskielellä: http://www.bookplus.fi/kirjat/harford%2c_tim/the_logic_of_life-4076572

Kirja kokoaa ja tulkitsee olemassa olevia tutkimuksia. Kokeilen laittaa viitteet, kun kirja on taas kädessäni.

[Finka]

Ja linkkiä niille joille kirjan etsiminen on vaivalloista:

"The Economic Value of Cultural Diversity: Evidence from US Cities"
http://ideas.repec.org/p/fem/femwpa/2004.34.html

[vasenlaitapakki]

Tarkoitukseni ei ole keskittyä bongaamaan kiistanalaisia kohtia tekstistäsi, mutta missä yhteydessä Homma on ilmoittanut julkisesti olevansa "Suomen johtava monikulttuurisuusasiantuntija"? Mitä tarkoittaa tämä "avuttomuus", jota havaitset
keskustelijoissa? Harvalla meistä on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden kannatettavia kehityslinjoja, kuten esimerkiksi islamisaation kannatettavia vaikutustekijöitä suomalaiseen kantaväestöön.

Kuten yritin kirjoittaa, viittaan avuttomuudella kyvyttömyyteen sanoa monikulttuurisuudesta ei mitään myönteistä. Siihen nähden, että harvalla on kompetenssia arvioida monikulttuurisuuden myönteisiä seurauksia esimerkiksi mainitsemallesi suomalaiselle kantaväestölle, monikulttuurisuuden haitallisuudesta ollaan melko vakuuttuneita. Avuttomuus rajoittuu vain monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn.

Olen henkilökohtaisella tasolla samaa mieltä kanssasi "avuttomuudesta monikulttuurisuuden myönteisten puolien erittelyyn". Ehkä yksilökohtaiset kokemukset peittoavat ajoittain faktatiedon - suuntaan jos toiseen. 

[Jepulis]

Monikulttuurikritiikkiä on usein suvaitsevaiston taholta haukuttu sen väitetyn mustavalkoisuuden takia. Minun mielestäni on aika selvää, että kun monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ei ole virallisella taholla saanut kritisoida ollenkaan, on sen seurauksena monikulttuuri-intoilua noussut vastustamaan nimenomaan aivan yhtä mustavalkoinen liike, jossa monikulttuurisuudessa ei joko ihan vilpittömästi nähdä, tai sitten tahdota nähdä yhtään mitään hyvää.

Tämän ketjun tarkoituksena on tarjota halukkaille mahdollisuus tuoda esiin niitä monikulttuurisen yhteiskunnan ja kenties myös maahanmuuton parempia puolia,

Mikään ei ole kokonaan huonoa. Mokutuksen siivellä moni on huomannut hallinnon muunkin valehtelun ja omien etujen ajamisen yhteisten asioiden ajamisen sijasta. Sama koskee mediaa. Siinä kattava hyvien asioiden lista.

Monikulttuurisuusaate on ehkä uskonto. Mutta ainakin se on varmasti vallan välineistöä, jota vallanpitäjät tehokkaasti käyttää hyväkseen saadakseen tietyt suvaitseviksi itsensä laskevat äänestäjät taakseen. Kukapa ei haluaisi tehdä hyvää ja vallanpitäjä mokuttajakoneiston kautta vakuuttaa, että on hyvää käyttää E10:ä ja on hyvää mokuttaa. Ja monikulttuurin vastustajista, eli järkevistöstä, väitetään, että he ovat pahoja. Viisaus on pahasta, älä ajattele omilla aivoillasi.

Tanskan malliin voi kuitenkin tapahtua niin, että mokuttajat jää joskus vähemmistöön. Siinä vaiheessa tulemme todistamaan uskomattomia takinkääntökierroksia. Tanskassahan valitettavasti asiat oli kehittyneet huomattavasti pidemmälle ennen sitä. Mutta jos mokutuksessa jotain hyvää on, ehkäpä tämä keskustelu voisi toimia muodossa: "Mitä hyvää mokutus toi tanskalaisille?" Konkreettisten esimerkkien valossa on varmasti helpompaa esittää ja perustella väitteitä.

[Vastarannanrastas]

Monikulttuurellisuudella voidaan tietysti tarkoittaa montaakin asiaa, mutta määrittelisin sen niin että monikulttuurillisella yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä että yhteiskunnassa on useita merkittäviä ryhmiä joilla on erilaiset kulttuurit (uskonnot, elintavat, pukeutumistyylit, tavat tehdä työtä, asumistavat, lomanviettotavat, jne.).

Mitä hyötyä tästä sitten voisi olla? Merkittävin asia mikä tulee mieleen on, että ihmisen ajattelu kumpuaa vahvasti tämän kulttuuritaustasta. Kun hahmotamme vaikkapa selitysavaruutta jollekin havaitsemallemme ilmiölle, etsimme selitystä kulttuuritaustamme tuottamista malleista. Yritämme sovittaa näkemäämme näihin malleihin. Yksikulttuurisessa yhteiskunnassa ratkaisumallien määrä jää siis pienemmäksi kuin monikultuurisessa.

Suomen monikulttuuristuminen 60-luvulta tähän päivään näkyy hyvin tarkasteltaessa vaikkapa BKT:tä. Suomalaiset yritykset 60-70 luvulla tekivät asioita, jotka kiinnostivat suomalaisia, mutta eivät muuta maailmaa. Paperi oli tärkein vientituotteemme.

Monikulttuurisuus on tärkeä innovatiivisuuden käyttövoima kaikissa niissä paikoissa, joissa innovatiivisuus kukoistaa. Esimerkiksi Piilaaksossa sekaisin työskentelevät Eurooppalaista kulttuuria edustavat, latinot kuin mustatkin, ja tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita eri kuluttuurien ja niiden tuottamien ajattelumallien kohdatessa rakentavassa ympäristössä.

Suomen monikulttuuristuminen onkin eräs elintasomme ylläpidon ehto tulevaisuudessa. Suomenkin pitäisi saada vahvan insinööriajattelun rinnalle uusia ajatuksia, jotta voimme menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

[Tuhatkauno]

Huonot puolet niistä täällä teidetään paljonkin, mutta jospa nyt yllätetään suvaitsevaiset ja mietitään mitä hyviä puolia monikulttuurisella yhteiskunnalla oikein on annettavana Suomelle?

Mieleen tulee seuraavia positiivisia asioita:

- geenit rikastuu, kansantaudit vähenevät
- mahdollisuus menestyä 100m olympialaisissa kasvaa  
- enemmän useita kieliä osaavia ihmisiä, mahdollisuus yrityksille
- kauppasuhteet vilkastuvat uusiin eksoottisiin maihin
- "rumemmalle" suomalaiselle miehelle/naiselle löytyy kaunis ulkomaalainen puoliso
- ymmärryksemme vieraaseen kulttuuriin lisääntyy
- maahanmuuttajat siirtävät suomi-tietoutta kotimaihinsa
- suvaitsevaiset ovat onnellisempia
- paljon työpaikkoja kotouttajille
- eksoottinen ruokakulttuuri
- yhteisöllisyyden lisääntyminen
- työntekijöitä töihin joita suomalaiset eivät halua tehdä halvalla. (hyvä vain työnantajan kannalta)
- työvoimaa aloille josta puutuu osaajia, esim kamelipaimen, silkkimatonkutoja etc.
- saatamme oikeasti pelastaa turvapaikanhakijan hengen
- köyhemmällä suomalaisella mahdollisuus tavata livenä xsotic-maan ihmisiä
- etno- ruoka, -vaatteet, -musiikki, -taide, -kaupat
- mahdollisuus oppia uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, arvoja, tapoja, small talkia
- uudistuva käsitys ajasta, kiire ja tressi vähenisi

Positiivisuuden vaikutus moninkertaistuisi, mikäli maahanmuuttajat valikoidusti otetaan suomeen, korostaen muuttajan koulutusta, taitoja, arvoja. Nykymallissa emme valikoi maahanmuuttajia.

mitä positiivista sinulla tulee mieleen?

p.s. älkää nyt tähän vastatko millään negatiivisella, siihen voi tehdä ihan oma ketju. mutta perustella saa jos joku positiiviseksi mainuttu asia onkin negatiivinen.

Salongin puolella olikin pidempi ketju samasta aiheesta, mutta kai tästä kaikkia puhuttavasta aiheesta voi enemmänkin kaivaa tikulla positiivista.

[Siili]

Monikulttuurisuus on tärkeä innovatiivisuuden käyttövoima kaikissa niissä paikoissa, joissa innovatiivisuus kukoistaa. Esimerkiksi Piilaaksossa sekaisin työskentelevät Eurooppalaista kulttuuria edustavat, latinot kuin mustatkin, ja tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita eri kuluttuurien ja niiden tuottamien ajattelumallien kohdatessa rakentavassa ympäristössä.

Enpä tunne yksityiskohtia, mutta veikkaisin, että piilaakson ahertajat vannovat pääosin länsimaisten arvojen nimeen.   Epäilen vahvasti, ettei siellä esimerkiksi rukoustaukoja kovin laajalti harrasteta, eivätkä naiset siellä kovin kummoisesti naamaansa, käsivarsiaan ja nilkkojaan peittele.   

Suomen monikulttuuristuminen onkin eräs elintasomme ylläpidon ehto tulevaisuudessa. Suomenkin pitäisi saada vahvan insinööriajattelun rinnalle uusia ajatuksia, jotta voimme menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Kun nyt annoit piilaakson esimerkiksi, niin voisit varmaan tarkentaa, millaisia "ei-insinöörimäisiä", kovasti poikkeavien kulttuurien kohtaamisesta syntyneitä, oivalluksia sieltä on tullut.  Kyllä toiveajattelunkin on hyvä olla perusteltua.

[Aksiooma]

p.s. älkää nyt tähän vastatko millään negatiivisella, siihen voi tehdä ihan oma ketju. mutta perustella saa jos joku positiiviseksi mainuttu asia onkin negatiivinen.

Ironiaako? Jos ei niin hyvä yritys ja olen samaa mieltä että jos jotain positiivista löytyy niin sitä kannattaa tuoda esiin esim. eksoottinen ruoka ja ruokakulttuuri.

Suomessa kun ruokakulttuuri on ihan kuralla. Koulussa on 10-15 minuuttia aikaa syödä ja sitten pihalle. Kotona tod näk suurimmassa osassa perheitä perheenjäsenet syövät eri aikaan kuka milloinkin ehtii töiltään, harrastuksiltaan jne.

Vaikka syödään yhdessä niin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Toisaalta ei ole sitä kotiäitiäkään enää tekemässä hartaudella ja rakkaudella ruokaa koska tasa-arvo, feminismi, liian suuret asuntolainat, kalliit lasten harrastukset jne.

Sitten on ydinperhe. Isä, äiti ja lapsi tai jopa kaksi. Harvemmin sitä isovanhemmat, serkut ja appivanhemmat sekä heidän lapsensa kokoontuvat yhdessä syömään kun kiire. En tiedä millaista elämä on Kehä III:n takana. Vieläkö Pohjanmaalla on verkkaista? Onko siellä enemmän aikaa perheelle, suvulle, naapureille ja läpikulkijoille kuin Matrixissa Kehä III:n sisäpuolella?

On hienoa kun maahanmuuttajat kokoontuvat esim. Kontulan päiväkodin pihaan iltaisin (tai vaikkapa taloyhtiöiden pihoille jos taloyhtiössä asuu yksikin rikastuttaja) sankoin joukoin viettämään aikaa. Siellä lapset huutavat ja leikkivät, miehet keskustelevat ja naiset laittavat eväitä esille. Yhteisöllisyyttä. Paljon konkreettisempaa kuin Hommaforumilla ajan viettäminen virtuaaliyhteisössä omista "soluista" yhteydessä olemista.

Ei kiirettä. Mukavaa yhdessäoloa. Ei tehokkuutta. Kohtaamisia. Ystävällistä. Hierarkista (Patriarkaalista). Selkeää.

[Vastarannanrastas]

Enpä tunne yksityiskohtia, mutta veikkaisin, että piilaakson ahertajat vannovat pääosin länsimaisten arvojen nimeen.   Epäilen vahvasti, ettei siellä esimerkiksi rukoustaukoja kovin laajalti harrasteta, eivätkä naiset siellä kovin kummoisesti naamaansa, käsivarsiaan ja nilkkojaan peittele.   

Eihän rukoustauot kuulu monikulttuurisuuteen, vaan yksikulttuuriseen islamilaisuuteen. Piilaakson ahertajissa on niin muslimeja kuin kristittyjäkin, kuten myös hinduja ja buddhalaisia. Uskonto ei ole myöskään ainoa kulttuurin määrävä tekijä. Osa muslinaisista peittelee, osa ei, aivan kuten täälläkin.

Kun nyt annoit piilaakson esimerkiksi, niin voisit varmaan tarkentaa, millaisia "ei-insinöörimäisiä", kovasti poikkeavien kulttuurien kohtaamisesta syntyneitä, oivalluksia sieltä on tullut.  Kyllä toiveajattelunkin on hyvä olla perusteltua.

Kokonaisuutteen voi aloittaa tutustumista wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piilaakso

Mutta jos nyt nostetaan esiin jotain sellaista, jossa monikulttuurisuus ja nimenomaan islamin merkitys on nähtävissä, niin PayPal. Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille,ja kun siihen on yhdistetty länsimaista osaamista, on syntynyt merkittäviä, täysin uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä.

Miksi iPhone menestyy niin hyvin? Kun nokialainen annetaan rikkaalle arabille käteen, se lentää minuutissa ikkunasta ulos koska sitä on niin vaikea käyttää. Kun saman kiivauden omaavia otetaan mukaan suunnittelemaan, ymmärretään että oleellista on että puhelimella saa tehtyä jotain hienoa heti, eikä vasta kun on opetellut ulkoa kaikki valikot ja lukenut manuaalista näppäinshortcutit.

Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

[Sibis]

Suomella ei ole tarvetta monikulttuurisuuteen veronmaksajien rahoilla.
Ohjelmatoimistot hoitavat "tarpeen" kaupallisin keinoin.

Työvoimapulan yllättäessä kaupalliset toimijat rekrytoikoot tekijöitä mistä tahansa väliaikaiseen taikka pysyvään työsuhteeseen.

Väkeä joka ei integroidu kantaväestöön todennäköisimmin syin ei pidä saada tulolupaa muulloin kun väliaikaisen turvan takia. Merkittävää vähemmistöä heistä ei saa tulla äänioikeuksin vaaleissa.

Rikolliset on palautettava pikamenettelyin.

Siirtolaiset omalla kustannuksellaan ovat tervetulleita jos Suomi niin katsoo.

[Siili]

Mutta jos nyt nostetaan esiin jotain sellaista, jossa monikulttuurisuus ja nimenomaan islamin merkitys on nähtävissä, niin PayPal. Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille,ja kun siihen on yhdistetty länsimaista osaamista, on syntynyt merkittäviä, täysin uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä.

Mielenkiintoinen näkemys.  Mistäköhän sille löytäisi tukea?  Wikipediasta ei ainakaan löydy mainintaa islamin vaikutuksesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/PayPal

Miksi iPhone menestyy niin hyvin? Kun nokialainen annetaan rikkaalle arabille käteen, se lentää minuutissa ikkunasta ulos koska sitä on niin vaikea käyttää. Kun saman kiivauden omaavia otetaan mukaan suunnittelemaan, ymmärretään että oleellista on että puhelimella saa tehtyä jotain hienoa heti, eikä vasta kun on opetellut ulkoa kaikki valikot ja lukenut manuaalista näppäinshortcutit.

Yrität siis väittää, että Apple tarvitsee helppokäyttöisen puhelimen kehitykseen arabeja heidän luontaisen kiivautensa takia?  Kuulostaa stereotypioihin perustuvalta urbaanilegendalta.  Ainakaan Wikipedia ei mainitse arabien osuutta:

http://en.wikipedia.org/wiki/IPhone#History_and_availability

Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, ettei piilaakson elektroniikkateollisuuden muodostuminen Stanfordin yliopiston kupeeseen ollut ensi vaiheessa amerikkalaisittain mikään poikkeuksellisen monikulttuurinen prosessi.  Toki alueen menestys on myöhemmin houkutellut paljon ulkomaalaisia, mutta todennäköisesti sinne hakeutuneiden high-tech-imisten ajattelutapa on jo valmiiksi ollut kuvioihin sopiva, eikä mitään massiivisia kulttuurishokkeja ole päässyt syntymään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Silicon_Valley#History

Ikävää tietenkin Kontulan ja Rosengårdin kannalta, mutta uusia piilaaksoja ei synny siten, että eri maista tulevat asettuvat vain samoille sijoille asumaan.  Varsinkin, jos jopa luku- ja kirjoitustaidon kanssa on vähän niin ja näin. 

[Kimmo Pirkkala]

Kun johonkin päin tätä palloa syntyy innovatiivinen paikka, joka on jonkin (minkä tahansa tuottavan) alan huippua, kerää se tietenkin puoleensa ko. alan huippuja monista eri valtioista ja kulttuuripiireistä. Syntyy monikulttuurinen yhteisö, jolla on jopa edellytyksiä toimia ihmisten fokusoituessa tekemään jotain hyödyllistä.

Yhtälö ei valitettavasti toimi niin päin että
monikulttuuri => globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö,
vaan
globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö => monikulttuuri

[Vastarannanrastas]

Mielenkiintoinen näkemys.  Mistäköhän sille löytäisi tukea?  Wikipediasta ei ainakaan löydy mainintaa islamin vaikutuksesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/PayPal

Wikipedia on monessa asiassa hyvä alkulähde, mutta siellä ei varmastikaan kerrota kuinka jokin innovaatio on syntynyt. Joskus harvoin innovaatioista on dokumentaatiota yksittäistasolla - tässä tapauksessa viittaan kuitenkin Piilaaksoon yleisellä tasolla innovaatioiden syntypaikkana, ja PayPaliin esimerkkinä innovaatiosta joka siellä on syntynyt ja jonka tapauksessa voidaan veikata monikulttuurisuudella olleen merkitystä.

PayPal on muuten mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että Nokia oli sen ensimmäinen rahoittaja, täällä pitkä historia jos kiinnostaa:
http://www.fundinguniverse.com/company-histories/PayPal-Inc-Company-History.html

Jostain systä Nokia ei kuitenkaan kyennyt näkemään kuinka merkittävästä asiasta oli kyse, vaan lopetti rahoituksensa.

Yrität siis väittää, että Apple tarvitsee helppokäyttöisen puhelimen kehitykseen arabeja heidän luontaisen kiivautensa takia?  Kuulostaa stereotypioihin perustuvalta urbaanilegendalta.  Ainakaan Wikipedia ei mainitse arabien osuutta:

http://en.wikipedia.org/wiki/IPhone#History_and_availability

En yritä väittää että tässä tapauksessa olisi juuri näin. Yritän yleisellä tasolla väittää, että monikultuurisesta ympäristöstä on hyötyä innovatiisuudelle, ja siinä heitin esimerkin.

En tässäkään usko widipedian kaikkivoipaisuuteen. Siellä ei dokumentoida sitä kuinka ideat syntyvät ja mistä ne tulevat. Asiasta on kyllä paljon innovaatiotutkimustakin, jossa erilaisten taustojen on havaittu edesauttavan innovaatioiden syntyä. Siksi meilläkin päätettiin tehdä Aalto -yliopisto - ihan kuin 3 eri alan suomalaisen yhdistäminen kesän jälkeen (olivat mahdollisesti samassa lukiossa) loisi jotenkin uutta ajattelua. Aiheesta löytyy niin paljon materiaalia pelkästään Googlella, että en listaa tähän yksittäisi linkkejä.

Listätään vielä hieman faktaa pöytään, eli;
http://www.smallbizlabs.com/2010/04/multiculturalism-defines-silicon-valley.html
* 48% piilaakson asukkaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin englantia
* maahanmuutto on keskeinen tekijä kasvussa
* 60% suunnittelijoista / insinööreistä on syntynyt muualla kuin USA:ssa
* 40% asukkaista on valkoisia, ei latinoja

Minä olen saanut sellaisen vaikutelman, ettei piilaakson elektroniikkateollisuuden muodostuminen Stanfordin yliopiston kupeeseen ollut ensi vaiheessa amerikkalaisittain mikään poikkeuksellisen monikulttuurinen prosessi.  Toki alueen menestys on myöhemmin houkutellut paljon ulkomaalaisia, mutta todennäköisesti sinne hakeutuneiden high-tech-imisten ajattelutapa on jo valmiiksi ollut kuvioihin sopiva, eikä mitään massiivisia kulttuurishokkeja ole päässyt syntymään.

Mutta eihän Piilaakson syntymässä mitään ihmeellistä olekaan. Mielenkiintoisempaa kuin alkuperäinen syntymä on se, kuinka Piilaaksosta ei ole tullut USA:n Esseniä, vaan se on kyennyt ensimmäisen menestyksen jälkeen uudistumaan ja pysymään innovaatioiden huipulla niin että yhä uudestaan Piilaaksosta tulevat maailmaa uudistavat merkittävimmät innovaatiot.

Ikävää tietenkin Kontulan ja Rosengårdin kannalta, mutta uusia piilaaksoja ei synny siten, että eri maista tulevat asettuvat vain samoille sijoille asumaan.  Varsinkin, jos jopa luku- ja kirjoitustaidon kanssa on vähän niin ja näin. 

Ei varmasti, siitä olemme täysin samaa mieltä. Mutta niinkään emme saa aikaan kasvua Suomeen että laitetaan kategorisesti ovet kiinni ja tarkoitushakuisesti rakennetaan "puhtaan suomalaisia" tiimejä.

Hyödyllisyyden kannalta onkin hyvä miettiä miksi USA:ssa on ainakin joissain paikoissa monikulttuurisuus onnistunutta mutta Euroopassa ei. Tästä voisi jopa aloittaa uuden keskustelun. Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

[Vastarannanrastas]

Kun johonkin päin tätä palloa syntyy innovatiivinen paikka, joka on jonkin (minkä tahansa tuottavan) alan huippua, kerää se tietenkin puoleensa ko. alan huippuja monista eri valtioista ja kulttuuripiireistä. Syntyy monikulttuurinen yhteisö, jolla on jopa edellytyksiä toimia ihmisten fokusoituessa tekemään jotain hyödyllistä.

Yhtälö ei valitettavasti toimi niin päin että
monikulttuuri => globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö,
vaan
globaalisti merkittävä innovatiivinen yhteisö => monikulttuuri

Miksi Nokian ympärille Suomeen ei (ainakaan vielä ole) onnistuttu luomaan tällaista yhteisöä? Vai ollaanko sitä itse asiassa parhaillaan luomassa, mutta jotkin tahot sitä kovasti vastustavat?

[desperaato]

mahdollisesti  lukiossa

Sory, oli bacco. 

[Lahti-Saloranta]

Yleinen käsitys suvaitsevaisten piirissä on se että monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara sekä se ettei rotuja ole.
Maanviljelijä ystäväni teki asian suhteen tieteellisen kokeen soveltaen teoriaa kasveihin. Jos kerran eri ole roduilla ei ole eroja ei miitä myöskään ole viljelykasveillakaan. Niimpä ystäväni sekoitti kaikkien viljelykasvien siemenet jotka kylvetään keväällä ja jotka tuottavat satoa syksyllä. Oli ohraa, vehnää, kauraa seassa rypsiä, perunaa, maa-artisokkaa, auringonkukkaa jne. Nyt sadon valmistumisen kynnyksellä ihailimme kokeemme tuloksia. Havaitsimme että jos ryytimaamme antimilla pitäisi talvesta selvitä joutuisimme palamaan perinteiseen Impivaaralaiseen pettuleipään.
Kuinkahan se käy tämän monikulttuurisuuden kanssa ja minne me palaamme selvitäksemme tulevista talvista.

[LW]

Maahanmuutosta voin listata paljonkin hyviä puolia, ja etenkin valikoivan systeemin haitat ovat triviaaleja hyötyihin verrattuna. Rajojen sulkeminen olisi idea, johon vastaisin vain ja ainoastaan suolapatruunoilla. Monikulttuurisuuden tai valikoimattoman maahanmuuton ainoat edut ovat kuitenkin samoja kuin pragmaattisen maahanmuuttopolitiikan edut, siinä missä haitat ovat paljon suurempia. Monikulttuurisuuden itseisarvona pitäminen ja sen tarkoituksella tavoitteleminen taas on sitten jotain, mistä en nyt erinäisistä syistä viitsi lausua rehellistä mielipidettäni.

[requiem]

Yhteiskunnan monikulttuuristamisen seurauksena innostuin poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun seuraamisesta ja käymisestä. Päivä päivältä sitä vain tuntuu elävän entistä tärähtäneemmässä maailmassa. Itse alkusysäyksestä en nyt ainakaan tällä haavaa keksi mitään kivaa sanottavaa, mutta siitä seurannut yhteiskunnallinen valveutuminen oli kaikin puolin hyvä juttu.

Moniääninen yhteiskunta sitten taas on kaikin puolin kiva juttu, sitä Suomi on ollut jo vuosisatoja - kauan ennen nykyistä monikulttuuristamistakin. Tuon moniäänisyyden aste on toki luonnollisesti ollut erilainen menneinä vuosisatoina, jo ihan tiedonvälitys- ja matkustamisongelmien vuoksi.

Tämän kehityksen monista mukavista puolista voimme nauttia jo asioimalla lähimmässä ruokakaupassamme, kuuntelemalla ties minkälaista tarjolla olevaa musiikkia tai ottamalla osaa internetissä avoimeen ja rauhanomaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

[Tuhatkauno]

Internet todellakin avartaa näkemystä maailmalle, rajojen yli, samalla kutistaa maapalloamme, moni monikulttuurisuuden tuoma hyöty on tavoitettavissa jo pelkästään internetin avulla nykyisin ilman että rajanyli olisi otettava vastaan maahanmuuttajia.

valikoiva maahanmutto olisi selvästi järkevintä, valitettavasti nyky päättäjät ovat valinneet kivisemmän tien jossa päätä pitää takoa karjalan mäntyyn monta tuhatta kertaa ennen kuin on saavutettu valikoivan maahanmuuton hyödyt.

[KTM]

Voisi kuvitella että yksi hyöty olisi leppoisampi työrytmi kun useiden maahnamuuttajien maissa ei turhaan hiota töissä vaan otetaan asiat vähän rennommin ja pidetään välillä siestaa.

Ehkä maahanmuuttajien myötä myös meidän suomalaistenkin työrytmi muuttuu leppoisemmaksi ja työuupumus, -tressi sekä -väsymys ovat vain katoavaa kansanperinnettä.

[Tuhatkauno]

Kyllä monessa afrikan maassa aika käsite on lähes tuntematon, eikä sillä mitata yleensäkkään työn määrää.

[Lemmy]

Huonot puolet niistä täällä teidetään paljonkin, mutta jospa nyt yllätetään suvaitsevaiset ja mietitään mitä hyviä puolia monikulttuurisella yhteiskunnalla oikein on annettavana Suomelle?

Mieleen tulee seuraavia positiivisia asioita:

Jos nuo ovat jonkun mielestä "positiivisia asioita", tai edes "monikulttuuria" niin kannattaisi seuraavan kerran mennä siihen jonoon jossa jaetaan aivosaippuaa.


- geenit rikastuu, kansantaudit vähenevät
- Taidat olla aika rotutohtori? Sano sitten onko kansantautien parantaminen kalliimpaa kuin sisäsiittoisten serkusavioliittojen jälkeläisten kansantaudit, puhumattakaan tuberkuloosista ja trooppisista taudeista?

- mahdollisuus menestyä 100m olympialaisissa kasvaa  
- Vähän niinkuin Bahrainin olympiajoukkue, vai?

- enemmän useita kieliä osaavia ihmisiä, mahdollisuus yrityksille
- Kouluissa ei opeteta kieliä?

- kauppasuhteet vilkastuvat uusiin eksoottisiin maihin
- Onko niillä varaa ostaa mitään, koska kaikki täällä tuotettu on niin penteleen kallista?

- "rumemmalle" suomalaiselle miehelle/naiselle löytyy kaunis ulkomaalainen puoliso
- Jaa, sellainen lapsivaimo monikulttuuriseen tapaan?

- ymmärryksemme vieraaseen kulttuuriin lisääntyy
- Jaa, jos minä haluan tutustua vieraaseen kulttuuriin minä menen sinne missä se on.

- maahanmuuttajat siirtävät suomi-tietoutta kotimaihinsa
- Miten he voivat tehdä sen, jos meillä ei enää ole omaa kulttuuria vaan vieraita monikulttuureja?

- suvaitsevaiset ovat onnellisempia
- Kuolkoot väyrystykseen.

- paljon työpaikkoja kotouttajille
- Veronmaksajilla on parempiakin suojatyöpaikkoja maksettavana.

- eksoottinen ruokakulttuuri
- Eksoottiset hygieniakäsitykset, teurastustavat ja työajat myös?

- yhteisöllisyyden lisääntyminen
- "Me" vastaan "ne" ja palavat ghetot?

- työntekijöitä töihin joita suomalaiset eivät halua tehdä halvalla. (hyvä vain työnantajan kannalta)
- huutava orjatyövoimapula.

- työvoimaa aloille josta puutuu osaajia, esim kamelipaimen, silkkimatonkutoja etc.
- Kansantaloudellisen tarpeen todentuminen antaa odottaa.

- saatamme oikeasti pelastaa turvapaikanhakijan hengen
- Onko Venäjällä tai Eestissä ihmisvaino?

- köyhemmällä suomalaisella mahdollisuus tavata livenä xsotic-maan ihmisiä
- Köyhiltä viedään viimeisetkin roposet.

- etno- ruoka, -vaatteet, -musiikki, -taide, -kaupat
- Kaikkihan niitä on, kohta maailmassa on monikulttuuri ei ole enää mitään etnistä.

- mahdollisuus oppia uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, arvoja, tapoja, small talkia
- Meinaatko, että nakkikioskin jonossa pitäisi vetää capoeiraa?

- uudistuva käsitys ajasta, kiire ja tressi vähenisi
- Kuka sitten maksaisi hyysäritädeille palkan, vai antaisivatko he aamuhalit karvaisille pakolaislapsille ihan vapaaehtoistyönä?

mitä positiivista sinulla tulee mieleen?
Huumeseulan tulokset.

[Vastarannanrastas]

Voisi kuvitella että yksi hyöty olisi leppoisampi työrytmi kun useiden maahnamuuttajien maissa ei turhaan hiota töissä vaan otetaan asiat vähän rennommin ja pidetään välillä siestaa.

Ehkä maahanmuuttajien myötä myös meidän suomalaistenkin työrytmi muuttuu leppoisemmaksi ja työuupumus, -tressi sekä -väsymys ovat vain katoavaa kansanperinnettä.

Turha toivo. Suomalainen työrytmi, 7,5 tuntia töitä ja 5 viikon lomat on maailmanlaajuisesti katsottuna käsittämättömän löysä. Esimerkiksi Aasialaiset tuttavat ja jenkit painavat 20-30% enemmän töitä vuodessa kuin suomalaiset.

[Farrow]

Tämä on erittäin hankala kysymys, kuten jo monet muutkin on tähän ketjuun kommentoineet. Monikulttuurinen yhteiskunta = mitä se on? Ja kun jokaisella on hiukan omanlaisensa määritelmä, niin vastauksetkin sitten vaihtelevat sen mukaan. Joillain voi olla mielessä lähinnä vaan joku Kaisaniemen/rautatieaseman ympäristö perjantai-iltaisin, joillain taas Nokian monikulttuurinen työympäristö, ruokakulttuuri jne.

Mä vastaan omalta osaltani ensin henkilökohtaisiin kokemuksiin pohjautuen, tässä nyt ensimmäinen mikä tuli mieleen (pitää joskus listailla lisääkin, yritän välttää näitä tyypillisiä "ruokakulttuuri", "musiikki" yms. itsestäänselvyyksiä):

- Mua kiusattiin yläasteella. Olisin jäänyt totaalisen yksin, ellei kaksi maahanmuttajatyttöä olisi viihtyneet seurassani. He olivat vietnamilaisia, hyvinkin mukavia ja ystävällisiä, olivat oppineet kielen, jne. Meidän kanssa sitten lyöttäytyi yksiin myös eräs virolainen poika, ja ysiluokalla myös pari suomalaista. Silloin mä jo opin miten tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta on kantaväestön tuki ja kannustus ja ennenkaikkea ystävyys, halu kommunikoida. Kai voisi sanoa että meillä oli siinä pieni monikulttuurinen yhteisö, vaikka eihän tuollaiset termit silloin käyneet mielessäkään. Ja kokemukset siis positiivisia. Vaikea kuvitella millaista olisi ollut yläasteaikani ilman heitä.

[Siili]

Wikipedia on monessa asiassa hyvä alkulähde, mutta siellä ei varmastikaan kerrota kuinka jokin innovaatio on syntynyt. Joskus harvoin innovaatioista on dokumentaatiota yksittäistasolla - tässä tapauksessa viittaan kuitenkin Piilaaksoon yleisellä tasolla innovaatioiden syntypaikkana, ja PayPaliin esimerkkinä innovaatiosta joka siellä on syntynyt ja jonka tapauksessa voidaan veikata monikulttuurisuudella olleen merkitystä.

Et "veikannut yleisellä tasolla", vaan väitit yksityiskohtaisesti:

Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille

Minusta näin yksityiskohtaiselle väitteelle on oikeus pyytää viitettä.  Vieläkö seisot tuon väitteen takana?

En yritä väittää että tässä tapauksessa olisi juuri näin. Yritän yleisellä tasolla väittää, että monikultuurisesta ympäristöstä on hyötyä innovatiisuudelle, ja siinä heitin esimerkin.

Pidätkö todellakin takaviistosta vedettyjä anekdootteja "esimerkkeinä"?

Mutta eihän Piilaakson syntymässä mitään ihmeellistä olekaan. Mielenkiintoisempaa kuin alkuperäinen syntymä on se, kuinka Piilaaksosta ei ole tullut USA:n Esseniä, vaan se on kyennyt ensimmäisen menestyksen jälkeen uudistumaan ja pysymään innovaatioiden huipulla niin että yhä uudestaan Piilaaksosta tulevat maailmaa uudistavat merkittävimmät innovaatiot.

Eiköhän keskeisiä syitä ole englannin kieli ja taloudellinen vapaus.  Esim intialaisen on kielisyistä paljon helpompi asettua USA:han kuin Saksaan.  Saksassa huippuosaaja joutuu myös luovuttamaan paljon suuremman osan ansioistaan valdelle, mikä närästää monia riskinottohaluisia innovaattoreita. 

Ei varmasti, siitä olemme täysin samaa mieltä. Mutta niinkään emme saa aikaan kasvua Suomeen että laitetaan kategorisesti ovet kiinni ja tarkoitushakuisesti rakennetaan "puhtaan suomalaisia" tiimejä.

Mistä näitä olkiukkoja sikiää?  Kerropa taho, joka haluaa laittaa Suomen ovet "kategorisesti kiinni" ja yritys joka "tarkoitushakuisesti rakentaa puhtaan suomalaisia tiimejä".  Jos et kykene moista tekemään, lopeta vetelien puhelu.

Hyödyllisyyden kannalta onkin hyvä miettiä miksi USA:ssa on ainakin joissain paikoissa monikulttuurisuus onnistunutta mutta Euroopassa ei.

USA:ssa kansalaiset saavat itse pitää tuloistaan huomattavasti suuremman osan tuloistaan kuin Eurooppassa.  Tämä vetää tuottavia ja nopeasti sopeutuvia ihmisiä myös ulkomailta.  Toisaalta tulohaitarin alapäässä kulttuuriset törmäykset aiheuttavat melkoisia ongelmia myös USA:ssa.

Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

Onko tilanne mielestäsi todellakin noin mustavalkoinen?

[MoonShine]

Rullakebab aurajuustolla.

Siis hei ihan oikeasti.

Muuta en valitettavasti keksi.

Entäs jos ei pysty asioimaan niissä mestoissa?
Mitä jää?

[Vastarannanrastas]

Et "veikannut yleisellä tasolla", vaan väitit yksityiskohtaisesti:

Mielestäni tiedän paremmin mitä tarkoitin. TULKITSIT minun väittäneen yksityiskohtaisesti.

Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille

Minusta näin yksityiskohtaiselle väitteelle on oikeus pyytää viitettä.  Vieläkö seisot tuon väitteen takana?

Minusta se ei tarvitse sen kummempaa viitettä, joten kyseessä on selvästi mielipide-ero. Jos asia kiinnostaa enemmän, lähdeaineistoa löytyy googlella ja google scholarilla yllin kyllin.

Pidätkö todellakin takaviistosta vedettyjä anekdootteja "esimerkkeinä"?

Keskustelulla on aina kontekstinsa ja esimerkkien pitää sopia kontekstiin. Jos keskustelua käydään vaikka akateemisten lehtien sivuilla, pitää esimerkkien olla tieteellisellä tasolla. Mutta jos sitä käydään hommaforumilla, jossa monikulttuurisuuden vastaisiksi esimerkeiksi kelpaavat "islam ei yleisesti tunntusti toimi missään" tai "monikulttuurisuus ei toimi missään" (koska MINÄ olen sitä mieltä perusteluna), on mielestäni kohtuutonta vaatia tieteellisen tason esimerkkejä eri mieltä olevilta.

Eiköhän keskeisiä syitä ole englannin kieli ja taloudellinen vapaus.  Esim intialaisen on kielisyistä paljon helpompi asettua USA:han kuin Saksaan.  Saksassa huippuosaaja joutuu myös luovuttamaan paljon suuremman osan ansioistaan valdelle, mikä närästää monia riskinottohaluisia innovaattoreita. 

Nyt pitäisi oikeastaan vaatia esimerkkejä ja lähdeaineistoja Mutta tyydyn tällä kertaa hyväksymään kieliperusteen ilman viitteitä. Mutta herääkin kysymys, miksei Piilaksoja sitten ole vaikkapa Englannissa? Tai muissa englantia puhuvissa maissa?

Toisaalta selität kyllä, miksi intialaisen on helpompi asettua USA:han, mutta eikö tuo intialainen juuri tuo sitä monikulttuurisuutta tullessaan?

Mistä näitä olkiukkoja sikiää?  Kerropa taho, joka haluaa laittaa Suomen ovet "kategorisesti kiinni" ja yritys joka "tarkoitushakuisesti rakentaa puhtaan suomalaisia tiimejä".  Jos et kykene moista tekemään, lopeta vetelien puhelu.

Hieman tätä foorumia lukemalla näitä löytyy runsaasti. Ainakin minun TULKINTANI mukaan

Toki pitää huomata, että USA:kin on saanut kokea monikluttuurisuuden varjopuolia, mutta toisin kuin Euroopassa, myös hyviä puolia.

Onko tilanne mielestäsi todellakin noin mustavalkoinen?

En näe tuossa mitään mustavalkoista? Mielestäni aluetta kokonaisuutena katsoen monikulttuurisuuden hyvät puolet ovat toteutuneet Euroopassa USA:han verrattuna erittäin huonosti, ja mielestäni voidaan sanoa monikulttuurisuuden Euroopassa epäonnistuneen.

Tottakai lokaalisti Euroopassakin monikulttuurisuudesta on voinut olla enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta USA:ssa voidaan mielestäni jopa koko kansakunnan tasolla nähdä monikulttuurisuuden hyötyjä.

Aika kauas tässä kuitenkin nyt on ajatuduttu siitä argumentistä jonka esitin, ilman että näkisin argumentin sinänsä olevan mitenkään haastettu. Monikulttuurisuus lisää mielestäni innovatiivisuutta, ja sille on olemassa vankat perusteet, joista yhtenä monen tuntemana esimerkkinä voi mainita Piilaakson menestyksen. Lisää perusteita löytyy akateemisesta innovaatiotutkimuksesta.

[nevahood]

Mielestäni sana "monikulttuuri" pitäisi määritellä ensiksi.

Onko sellainen monikulttuuria, jossa kaikilla on sama moraalikäsitys, mahdollisesti yhteinen kommunikointikieli ja päältä katsottuna melkein yhtenevä tapakulttuuri - vain ruokatottumukset tai muut vähemmän merkittävät tavat poikkeavat toisistaan?

Toisessa ääripäässä monikulttuuri voitaisi vaikka mieltää täysin toisistaan eristäytyneinä kulttuureina, joissa myös moraalikäsitykset poikkeavat selvästi toisistaan. Ryhmiä kannustetaan "säilyttämään kulttuurinsa" eli eristäytymään. Se, mikä on toisen mielestä kiellettyä, onkin toisen mielestä sallittua tai jopa tavoiteltavaa.

En näe mitään ongelmaa tilanteessa, joissa kaikki ryhmät omaksuvat saman lain ja yhteiskunnan normit. Mielestäni tämä on monokulttuuria vaikkei kaikki samaa ruokaa söisi tai samaan suuntaan pyllistelisi.

[Siili]

"Islamilainen pankkijärjestelmä on ollut mallina näille netin rahankorvaajille"

Minusta se ei tarvitse sen kummempaa viitettä, joten kyseessä on selvästi mielipide-ero.

Miten mielipide-erot sitten ratkaistaan?  Minusta faktojen haku olisi ihan hyvä strategia.

Jos asia kiinnostaa enemmän, lähdeaineistoa löytyy googlella ja google scholarilla yllin kyllin.

Yritin, mutta tuli vesiperä.  Mitä itse käytit hakutermeinä?

Keskustelulla on aina kontekstinsa ja esimerkkien pitää sopia kontekstiin. Jos keskustelua käydään vaikka akateemisten lehtien sivuilla, pitää esimerkkien olla tieteellisellä tasolla. Mutta jos sitä käydään hommaforumilla, jossa monikulttuurisuuden vastaisiksi esimerkeiksi kelpaavat "islam ei yleisesti tunntusti toimi missään" tai "monikulttuurisuus ei toimi missään" (koska MINÄ olen sitä mieltä perusteluna), on mielestäni kohtuutonta vaatia tieteellisen tason esimerkkejä eri mieltä olevilta.

Homma-foorumilla esitetään argumentteja todellakin monella tasolla.  Edellä lainausmerkeissä esittämäsi tekstit ovat ä yksioikoisia mielipiteitä, eivät esimerkkejä.  Fiksu ihminen esittää ja odottaa niille faktapohjaisia perusteluja.  Mutta eihän ketään, sinuakaan, voi pakottaa olemaan fiksu!

[Sanna78]

"Monikulttuurisuuden positiiviset puolet" on hyvä keskustelun aihe. Hyvä miettiä niitå positiivisiakin puolia, sillä 'monikulttuurisuus' on sanana alunperin positiivinen, mutta nykyisin se liitetään helposti ongelmalähiöihin, -kouluhin ja niin edespäin.

Laitan tähän omia ajatuksiani monikulttuurisuuden hyvistä puolista (osa ollaan mainittu jo aiemmassa keskustelussa):
1. "Suomen kulttuuri" on muodostunut monikulttuurista. Esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja Venäjän kulttuurit ovat vahvasti vaikuttaneet omaamme. Suomen kulttuurista on tullut monikultturin avulla hyvä.
2. Ruoka. Vaihtelu tekee hyvää ruuan suhteen ja toisekseen esimerkiksi itämainen ruoka on keskimäärin erittäin hyvää.
3. Elämänpiirin monipuolisuus: Haluatko asua maassa, jossa kaikki ovat valkoihoisia keskivertoheteroita?
4. Globaalius. Maailman rakenteet muuttuvat globaalimmaksi. Se on monilta osin kehitystä parempaan. Jos Suomi eristäytyisi, jäisimme kehityksen jalkoihin.
5. Geeniperimä paranee, kun mukaan tulee muitakn kuin "naapurin" geenejä. Suomi on ollut kohtalaisen eristetty ja sen vuoksi Suomi on ollut kulta-aitta geneettisten sairauksien tutkimiselle.