http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kokeilee-nimetonta-maanhakua
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
QuoteKäytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.
Eikös tuo nimettömyys ole aika arveluttavaa, kyse sentään on työstä, eikä mistään nettikirjoittelusta, johon siihenkin halutaan nimet ja naamat esille ?
Jos työnhaku tehdään nimimerkillä (joku tunnistehan on oltava), niin kai töissäkin saa käydä naamari päässä.
Quote from: Elemosina on 12.02.2013, 13:00:31
QuoteKäytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.
Jos poistetaan äidinkieli, niin tarkoittaako se sitä, että suomenkieliset näyttäytyvät rekrytoijalle Suomen kieltä osaamattomina? :o ;D
No, hyvä että tätäkin kokeillaan, niin päästään jatkossa syyttämään sitä näkymätöntä mutta ah, niin voimallista rakenteellista rasismia mamun vaikeuksista työmarkkinoilla.
Quote from: -gentilhommehki- on 12.02.2013, 12:56:33
http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kokeilee-nimetonta-maanhakua
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Ei muuten ole todettu. Haastan Helsingin kaupungin esittämään tällaisia tutkimuksia. Muun muassa Ruotsissa ja Hollannissa on tutkimusnäyttöä päinvastaisesta. Ruotsin julkisen sektorin muutaman vuoden takaisen kokeilun mukaan
nimettömällä työnhaulla ei ollut vaikutusta maahanmuuttajien mahdollisuuksiin tulla rekrytoiduksi, mutta sen sijaan nimettömyys aiheutti paljon byrokratiaa ja kustannuksia. Kokeilua luonnehdittiin "fiaskoksi".
Sveriges Radio: Fiasko för försök med anonyma ansökningshandlingar (http://www.sr.se/cgi-bin/malmo/nyheter/artikel.asp?artikel=2401908) 27.10.2008
Publikt: Anonym jobbansökan ingen succé (http://www.publikt.se/artikel/anonym-jobbansokan-ingen-succe-35095) 22.10.2008
QuoteSeven government agencies that tested out anonymous job applications have ditched the method. It was hoped that by making sure all job-seekers were anonymous any possible sexism or racism would be taken out of the equation.
But the agencies say that they saw no real difference in the types of people that ended up coming in for interviews compared to more traditional methods. They also say the new system was more complicated and also more expensive.
Radio Sweden: Anonymous Job Applications Dumped (http://www.sr.se/cgi-bin/international/nyhetssidor/artikel.asp?nyheter=1&programid=2054&Artikel=2405601) 27.10.2008
Hollannissa vastaavat tulokset:
QuoteIn the Netherlands a trial with anonymous job applications was completed by the employment agency Manpower in 2007. The outcome of the test was in fact that there was no significant difference between the chances for job applicants whose name was known and those whose name had been left out of the CV, whereas at the beginning of the test, Manpower had expected there to be a difference. The company decided not include this strategy in its recruitment and selection policy.
Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
Quote from: Elemosina on 12.02.2013, 13:00:31
QuoteKäytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.
Nyt sitten joutuvat kutsumaan kaikki haastatteluun jotta edeltä valittu hakijakin löytyy. ;D
Ei vaan eiköhän tuo ole silmänlumetta, menee eri listasta kaksi joita tahdotaan haastatella ja valittavan paperissa merkki valmiina.
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
[/quote]
Että mitä? Jätetäänkö hakemuksessa siis mainitsematta myös työhistoria? Millä perusteella rekrytointipäätös sitten tehdään?
Nämä rekryasiat ovat kyllä hiton vaikeita enkä tosiaan kadehdi niitä, jotka joutuvat ihmisiä palkkaamaan ja sitten vastaamaan oikeudessa miksi palkkasivat Jarmon vaikka Abdullahkin haki paikkaa. Oman näkemykseni mukaan kun työntekijää haettaessa rekrytointipäätös tehdään lähes yksinomaan kahden/kolmen asian perusteella:
-Koulutus
-Työkokemus
-Yleinen olemus.
Jos pyrkimyksenä on ehkäistä "epätyypillisen työuran" tehneen syrjintää, näistä pitänee jättää pois myös tuo työkokemus. En ihmettelisi, vaikka esimerkiksi koulutuskin pitäisi jättää käsittelemättä koska muuten työnantaja voi tietoisesti tai tietämättään arvostaa vaikkapa Helsingin Yliopiston käynyttä enemmän kuin University of Maputon käynyttä, eli ilmoitettaisiin vain oppiarvo täysin riippumatta siitä, että kaikki tietävät että maisterilla ja maisterilla on valtavia eroja.
Näin ollen se, kenet palkataan, pitää kohta tehdä pelkän haastattelun perusteella, ja siinähän on vaikea välttyä siltä, että ulkomaalaisperäinen henkilö tunnistetaan ulkomaalaisperäiseksi, jolloin ollaan taas lähtöruudussa.
Ehkä tässä on jokin järki jota en vain keksi. En kuitenkaan ymmärrä miten voidaan tehdä arvio siitä onko A vai B sopivampi tehtävään jos näitä ei voi tavata eikä näiden työhistoriasta saa kunnon tietoa.
Eihän tämä ole mitään muuta kuin palkallista puuhastelua kaupungin paperinpyörittelijöille.
On muuten kummallista, että kaupungin työhönotossa pitää suosia tiettyjä ryhmiä, mutta hakemuksissa ei saa olla tietoa, ketkä hakijoista niihin kuuluvat.
Quote from: Vapaa liberaali on 12.02.2013, 13:25:00
On muuten kummallista, että kaupungin työhönotossa pitää suosia tiettyjä ryhmiä, mutta hakemuksissa ei saa olla tietoa, ketkä hakijoista niihin kuuluvat.
Hyvä havainto. Todellakin voi tapahtua niin, että nämä tietyt suosittavat ryhmät eivät erityisesti loista edes anonyymihakemuksissa. Ei ole koulutusta, tms. Asia korjattaneen kotoutusrahalla tai positiivisella diskriminaatiolla, jossa anonyymiin työhakemukseen saa lisätä henkilötiedot takaisin. Koska toisten on saatava olla vähemmän anonyymejä kuin toisten.
Quote from: Vapaa liberaali on 12.02.2013, 13:25:00
Eihän tämä ole mitään muuta kuin palkallista puuhastelua kaupungin paperinpyörittelijöille.
On muuten kummallista, että kaupungin työhönotossa pitää suosia tiettyjä ryhmiä, mutta hakemuksissa ei saa olla tietoa, ketkä hakijoista niihin kuuluvat.
Loistava huomio!
Toisaalta se suosiminen tapahtuu varmaan sitten haastatteluvaiheessa. Mikäli suosittava etnisen ominaisuuden omaava henkilö on sinne asti selvinnyt.
Jos syntymäpaikkaa ei tarvitse kertoa niin onko se syrjintää jos työpaikan saa esim. somaliassa syntynyt henkilö kuin suomessa syntynyt somali.
Tai jos ei mtään saa kysyä niin mikä poru tulisikaan kun juuri avatun ruotsinkielisen päiväkodin koko henkilökunta olisi 55-vuotiaita eronneita suomalaismiehiä.
Quote from: dothefake on 12.02.2013, 13:08:56
kai töissäkin saa käydä naamari päässä.
Kyllä, jos se on burkha.
Vaikuttaisi siltä, että nimetön työnhakuprosessi korostaa nimenomaan oppineisuutta paperilla ja edellisiä työsuhteita työtehtävineen ja niihin liittyvine osaamisineen (ilmeisesti kuitenkin arvioimatta, koska paljastavia työtodistuksia ei valintatilanteessa nähdä). Mitä enemmän niitä on johonkin rajaan asti, niin sitä parempi hakijalle. Ja toisaalta, jossain tehtävissä niistä voi muodostua aikaisempaakin suurempi este työllistymiselle, jos koetaan, että "ylikouluttautunutta" ei kannata palkata johonkin "vähäpätöisempään" hommaan.
Quote.. Nimetön työnhakuprosessi ulottuu ainoastaan haastatteluun asti. Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla. ..
Miten ihmeessä tämä vähentää epätyypillisen työuran (esim. joko hakija on työuran alussa, tai työura on pätkätöiden ja erilaisten tehtävien värittämä) perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua, jos työura tulee kuitenkin valitsijan tietoon? Myöskään uranvaihtajia nimettömyys ei taida kovin hyvin palvella, kun mahdollisesti omalla varsin yksilöllisellä hakemuksella ei voi tuossa antaa itsestään mitään vaikutelmaa itsensä eduksi valitsijan silmissä (esim. tämä ei ole ehkä kokenein tyyppi, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta ja motivoituneelta).
Miksei vaan suosiolla annettaisi kaikki työt vähemmistöille niin ei tarvisi säätää niin paljon, sitähän Ritva Viljanen haluaa.
Eiköhän tämä kokeilu viimeistään siihen että jo kertaalleen kaupungin hommista potkut saaneita tyyppejä erehdytään palkkaamaan uudelleen.
Helsingistä on tullut velkarahalla puuhasteleva mokuttajien huvipuisto.
Quote from: Roope on 12.02.2013, 13:11:42
Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
Koska on kiva puuhastella samalla kun oikeat työt jätetään tekemättä. Esim. HS kirjoittaa yllättävän vähän siitä, mitä kaikkea kaupungin johdossa hölmöillään. Epäilen että suurin osa helsinkiläisistä ei tiedä esim. kuinka paljon kaupungilla on velkaa jne.
Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.
"Epäilen että suurin osa helsinkiläisistä ei tiedä esim. kuinka paljon kaupungilla on velkaa jne."
Ei kait sitä helsinkiläiset kun julkkis kansanedustajalta kysyttiin mikä on valtion budjetin loppusumma.
Vastaus oli: En tiedä, eivätkä luvut minua kiinnosta.
Niin. Kuinkas tämä sitten soveltuu positiivisen syrjinnän periaatteeseen kun henkilöllisyys ei ole selvillä? Kuinka pärstäkerroin mitataan?
Quote from: normi on 12.02.2013, 14:01:13
Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.
Mä en lähde minnekään. Provinssikaupungeissa on liian kova väkivallan uhka koko ajan päällä, että siellä voisi elää.
Ainakin Anna Kontula totesi, että kansanedustajan ei tarvitse tietää budjetin loppusummaa...
Quote from: törö on 12.02.2013, 13:55:14
Eiköhän tämä kokeilu viimeistään siihen että jo kertaalleen kaupungin hommista potkut saaneita tyyppejä erehdytään palkkaamaan uudelleen.
Onko joku joskus tavannut kaupungin hommista potkut saaneen tyypin?
Tulee vähän jännitystä työhönottoonkin. Ei tiedetä kenet on paikkaan valittu, mitä osaa, mikä koulutus, tai edes osaako suomea.
Vielä kun kielletään kahvitauoilla puhumasta ja katsomasta toisia työntekijöitä, ettei vaan mitään paljastuisi.
Quote from: ais on 12.02.2013, 14:22:13
Quote from: törö on 12.02.2013, 13:55:14
Eiköhän tämä kokeilu viimeistään siihen että jo kertaalleen kaupungin hommista potkut saaneita tyyppejä erehdytään palkkaamaan uudelleen.
Onko joku joskus tavannut kaupungin hommista potkut saaneen tyypin?
Joo. Se tykkäsi enemmän dokaamisesta kuin työn teosta.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2013, 14:11:26
Quote from: normi on 12.02.2013, 14:01:13
Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.
Mä en lähde minnekään. Provinssikaupungeissa on liian kova väkivallan uhka koko ajan päällä, että siellä voisi elää.
Provinssien alkuasukkaisiinkin voi yrittää tutustua, vaikka city-ihmisistä saattavat vaarallisilta villeiltä vaikuttaakin.
Juuri näistä tutustumisyrityksistä tämä kokemus on syntynyt.
Omituinen uutinen siinä mielessä, että laittaako kukaan oikeasti CV:hen syntymäpaikan ja siviilisäädyn yms. perhetiedot? Kansalaisuutta tai äidinkieltäkään ei myöskään kysytä kovinkaan usein.
Voin vain kuvitella ne hakemukset: "A.B., valmistunut Helsingin yliopistosta". "C.D., valmistunut Mogadishun yliopistosta". Nimet piilossa jotta kukaan ei arvaisi kumpi on somali.
Quote from: Roope on 12.02.2013, 13:11:42
Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
Koska me olemme niin paljon rasistisempia kuin ruotsalaiset ja hollantilaiset. Täällä se varmasti onnistuu kuorimaan rasistisen kerroksen pois.
Hyvä rekry pystyy pelkän nimen perusteella seulomaan paljon jormia, jotka joutuvat vain työpaikkakiusatuiksi. Nyt käytännössä byrokratia lisääntyy ilman hyötyjä.
Haastattelu tapahtuu sermin takaa/toisesta huoneesta ja ääni muutetaan ettei tunnista onko mies/nainen tai ulkkis/kantis?
Kukaan ei ole miettinyt miten asia toteutetaan mutta kun itse juttu on niin ihQ on sen pakko jotenkin onnistua?
Rehdein olisi ihan vain arpoa osallistuneiden joukosta. Ei kai ihmistä voi panna eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, mitä on aiemmin tehnyt.
Quote from: L. Brander on 12.02.2013, 13:56:25
Helsingistä on tullut velkarahalla puuhasteleva mokuttajien huvipuisto.
Quote from: Roope on 12.02.2013, 13:11:42
Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
Koska on kiva puuhastella samalla kun oikeat työt jätetään tekemättä. Esim. HS kirjoittaa yllättävän vähän siitä, mitä kaikkea kaupungin johdossa hölmöillään. Epäilen että suurin osa helsinkiläisistä ei tiedä esim. kuinka paljon kaupungilla on velkaa jne.
Mokujuttujen suhteen kaupungin johdossa on helppoa: suurin mahdollinen, jopa todennäköinen mönkäänmenon taso on jo ennakkoon tiedossa (kaikki positiiviset lupaukset jätetään täyttämättä, negatiiviset ylitetään) kuten myös mitä henkilökohtaisia ja organisatorisia seurauksia tällaisesta mönkäänmenosta tulee (lisärahoitusta ja -virkoja). Omaa uraa vaarantavia virheitä on käytännössä mahdotonta tehdä, varsinkin kun mediaa ei kertakaikkiaan kiinnosta.
Quote from: Roope on 12.02.2013, 13:11:42Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
Siinä on mahdollisuus palkata lisää tovereita hommiin.
Quote from: dothefake on 12.02.2013, 13:08:56
Jos työnhaku tehdään nimimerkillä (joku tunnistehan on oltava), niin kai töissäkin saa käydä naamari päässä.
Kyllä, burkha ja niqab vai mitä niitä oli, ja anarkomarkolle kommandopipa :(
Quote from: ais on 12.02.2013, 14:22:13
Quote from: törö on 12.02.2013, 13:55:14
Eiköhän tämä kokeilu viimeistään siihen että jo kertaalleen kaupungin hommista potkut saaneita tyyppejä erehdytään palkkaamaan uudelleen.
Onko joku joskus tavannut kaupungin hommista potkut saaneen tyypin?
Olen. Montakin. Ei tosin Helsingin kaupungin.
Quote from: kyberhirvi on 12.02.2013, 14:55:17
Kyllä Suomenkin pitää toistaa muiden virheet. Siihenhän koko EUnkin idea perustuu. Olisi rumaa olla ainoa bussissa istuja jolla ei ole paskat housuissa.
Ja nykyisin löytyy kyllä kotoperäistäkin kokemusta bussissa istumisesta paskat housuissa.
Kun rekrytoin uutta väkeä, hakija täyttää sähköisen lomakkeen, jossa kysytään perushenkilötiedot siihen asti kun laki sallii. Koulutus- ja työkokemustiedot kysytään myös. Olisi kovin vaikea tehdä oikeita valintapäätöksiä, jos esimerkiksi kuuden vuoden kamelinajokokemus Helmandin maakunnassa Afganistanissa ei näkyisi. Hakijahan joutuisi eriarvoiseen asemaan, sillä ainakin minua valintapäätösten tekijänä kiinnostaa, missä kukin hakija on kuusi vuotta aikuisiässä viettänyt. Ja haastattelematta en palkkaa ketään. Jos tuollaiseen pelleilyyn joutuisin, niin tulisi yksi vapaa työpaikka hakuun. Minun.
On perin juurin loukkaavaa, jos Ritva, muuten söötti blonditäti, hyvät huulet, epäilee, että rekrytoijat mukamas tekisivät valintoja tahallaan yhdenvertaisuutta loukaten. Herran jumala, joka päätöstä tehdessä pitää tuo asia miettiä, sillä itsehän siinä syrjintäkanteeseen joutuu vastaamaan ja sakot maksamaan. Tyhminäkö se meitä esimiehiä tai henkilöstöihmisiä pitää...
>:(
Quote from: mikkoR on 12.02.2013, 15:44:37
Haastattelu tapahtuu sermin takaa/toisesta huoneesta ja ääni muutetaan ettei tunnista onko mies/nainen tai ulkkis/kantis?
Kukaan ei ole miettinyt miten asia toteutetaan mutta kun itse juttu on niin ihQ on sen pakko jotenkin onnistua?
Unohdit, että suoraan keskenään puhumalla hakijan kielitaito ja äidinkieli voisi paljastua. Parasta hoitaa haastattelu vain sähköpostilla ja tulkkeja käyttäen, käännetään ensin kaikki somaliaksi ja siitä sitten suomeksi haastattelijalle. Näin kukaan ei tiedä mitä kieltä toinen puhuu.
On myöskin syrjivää kysyä koulutuksesta ja työtaustasta, koska se voi syrjiä niitä joilla ei kumpaakaan ole.
Mua on alkanut kuluneen vuoden aikana ekaa kertaa elämässäni todella hävettämään olla suomalainen ja tälläiset uutiset eivät ainakaan vähennä tunnetta.
Ihmeen negatiivista kommentointia. Minusta, jos asioita käsitellään sähköisesti, on luonnollista, että kussakin prosessin vaiheessa käsittelijä näkee vain tarvitsemansa tiedot. En näe miten nimi olisi mitenkään oleellinen tieto ennen haastattelua.
Ehdotan, että syrjinnän minimoimiseksi myös työhaastatteluihin tulee virkamiehiksi palkatatut "ammattihaastateltavat". Työhakemukseen laitetaan ainoastaan mahdolliset tutkinnot ja työpaikat (ei siis suorituspaikkaa).
Tällöin varmasti vältytään syrjinnältä. Sitten työtehtävien alkaessa työpaikalla voidaan yhdessä jännittää, että minkälainen työntekijä on hankittu (tai saatu).
Arvotaan työlle tekijät summittaisesti suoraan väestörekisteristä. Silloin ei ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan senkään suhteen, oliko heillä työhaluja ja aikomusta edes hakea itselleen töitä.
On tämä niin typerä uutinen taas että tähän ei moni veny asiallisesti vastaamaan. Anteeksi jälleen kerran omastakin puolestani.
Pääkaupunkiseutu alkaa vaikuttaa päivä päivältä synkemmältä paikalta.
Quote from: Mursu on 12.02.2013, 16:42:17
Ihmeen negatiivista kommentointia. Minusta, jos asioita käsitellään sähköisesti, on luonnollista, että kussakin prosessin vaiheessa käsittelijä näkee vain tarvitsemansa tiedot. En näe miten nimi olisi mitenkään oleellinen tieto ennen haastattelua.
Niin, sinä et näe! Tuli selväksi. Minun on nähtävä, jotta voin tarkistaa, onko hakijalla viranomaisen toteama pätevyys ja oikeus tehdä hakemaansa tehtävää. Arvaapas paljon maksaa kutsua raakattava henkilö turhaan haastatteluun, kun saman raakkauksen voi tehdä hiiren klikkauksella ilman, että kenenkään oikeusturva kärsii? Ja tasapuolisuuden nimissä ne kaikki raakattavat pitäisi kutsua käymään, vai?
Olen se, jonka nimi on valintapäätöksen viimeisellä rivillä ja näen nyt koko sähköisen prosessin kerralla. Jos sortotoimi, allekirjoittanut istuu oikeudessa sillä ikävällä pallilla. On vaikeaa, lähes mahdotonta, nähdä, mikä olisi se lisäarvo, joka nimettömyydestä kertyisi ja ketä se lopulta hyödyttäisi?
Kertokaa jos tiedätte.
Quote from: Mursu on 12.02.2013, 16:42:17
Ihmeen negatiivista kommentointia. Minusta, jos asioita käsitellään sähköisesti, on luonnollista, että kussakin prosessin vaiheessa käsittelijä näkee vain tarvitsemansa tiedot. En näe miten nimi olisi mitenkään oleellinen tieto ennen haastattelua.
Mikäpä siinä, jos näin haluat toimia. Helsingin kaupungin kokeilussa on kuitenkin kyse julkisen sektorin kontolle sälytettävästä ylimääräisestä byrokratiasta, josta me kaikki maksamme. Lisäksi on jo aiempien Ruotsin kokemusten perusteella etukäteen tiedossa, että tämä nimettömyyspelleily ei vaikuta tuon taivaallista rekrytointien lopputulokseen, joten tämä on terveen järjen vastaista kiusantekoa ja vallan osoittamista.
Ainoa, millä nimetöntä työnhakua voi oikeasti puolustella on, että sen voisi joissain maissa olettaa osittain suojaavan työnantajia syrjintäsyytteiltä ("aliedustetut ryhmät" ym. roska). Suomi ei kuitenkaan ole onneksi sellainen maa, jossa työnantajien pitäisi tätä pelätä, etenkään Helsingin kaupungin.
Quote from: Impivaaranilves on 12.02.2013, 13:14:37
Quote from: Elemosina on 12.02.2013, 13:00:31
QuoteKäytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.
Nyt sitten joutuvat kutsumaan kaikki haastatteluun jotta edeltä valittu hakijakin löytyy. ;D
Ei vaan eiköhän tuo ole silmänlumetta, menee eri listasta kaksi joita tahdotaan haastatella ja valittavan paperissa merkki valmiina.
Haastatteluvaiheenkin voisi poistaa. Olisi hauskaa, kun tietokone valitsisi sattumanvaraisesti THX1138-tyyliin jonkun namibialaisen neekerin ratikkakuskiksi ja Itä-Euroopan mafiosokerjäläisen apulaiskaupunginjohtajaksi. Joku burkhaämmä Helsingin Energialle vastaamaan ydinvoimaloista.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2013, 14:11:26
Quote from: normi on 12.02.2013, 14:01:13
Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.
Mä en lähde minnekään. Provinssikaupungeissa on liian kova väkivallan uhka koko ajan päällä, että siellä voisi elää.
(http://stevenarch.tymoon.eu/fab/src/132328505567.jpg)
Quote from: Roope on 12.02.2013, 17:08:06
kokemusten perusteella etukäteen tiedossa, että tämä nimettömyyspelleily ei vaikuta tuon taivaallista rekrytointien lopputulokseen
Paitsi että täällä hyvinkin saattavat olla kiertämättä asiaa jollain tapaa. Eli luultavasti muualla hoitavat jutun merkkaamalla vääränväriset tai oloiset.
Ei muualla samalla tavoin kunniakansalaisiksikaan kutsuta ja motelleissa asuteta tulijoita.
Quote from: dothefake on 12.02.2013, 13:08:56
Jos työnhaku tehdään nimimerkillä (joku tunnistehan on oltava), niin kai töissäkin saa käydä naamari päässä.
Täähän on jo keksitty, nimittäin burkha.
Vaan voiko ylipäätään mitään sitten kirjata työhakemukseen, kun kaikilla ei ole samanlaista taustaa?
Voitko mainostaa kokemustasi jos kaikilla hakijoilla ei moista ole?
Tätä voisi soveltaa myös äänestämiseen, rasistit ei enää voisi äänestää PS:sää tai Muutosta jne. Äänestyskoneiden perusteella äänestettäis anonyymiä nro. 313.
Quote from: Toni R Jyväskylästä on 12.02.2013, 17:53:03
Tätä voisi soveltaa myös äänestämiseen, rasistit ei enää voisi äänestää PS:sää tai Muutosta jne. Äänestyskoneiden perusteella äänestettäis anonyymiä nro. 313.
Ei tuo ole anonyymi, tiedän kuka 313 on!
Tässä sorsitaan nyt työttömiä ihmisiä. Sosiaali-ja työttömyysturvalla eläminenkin voisi tapahtua nimettömänä, rahakuoret vain poste restanteen. Ei tulisi turhia koulutus -ja työtarjouksia.
Helsingistä on tullut Suomen monikulttuurisuus-koelaboratorio. Hämmästyttävää.
Jos työhaastatteluun kutsutaan sitten vain valkoihoisia nimettömyydestä huolimatta, niin se sitten sitä piilorasismia.
Entä onko puoluekirjalla vaikutusta palkkiotoimia jaettaessa?
Quote from: M on 12.02.2013, 16:23:20
Kun rekrytoin uutta väkeä, hakija täyttää sähköisen lomakkeen, jossa kysytään perushenkilötiedot siihen asti kun laki sallii. Koulutus- ja työkokemustiedot kysytään myös. Olisi kovin vaikea tehdä oikeita valintapäätöksiä, jos esimerkiksi kuuden vuoden kamelinajokokemus Helmandin maakunnassa Afganistanissa ei näkyisi.
Tässä kyse oli nimistä, ei muusta. Henkilöhän voi olla Suomessa syntynyt ja koulunsa käynyt, vaikka hänellä olisi vierasperäinen nimi.
Quote
Hakijahan joutuisi eriarvoiseen asemaan, sillä ainakin minua valintapäätösten tekijänä kiinnostaa, missä kukin hakija on kuusi vuotta aikuisiässä viettänyt. Ja haastattelematta en palkkaa ketään. Jos tuollaiseen pelleilyyn joutuisin, niin tulisi yksi vapaa työpaikka hakuun. Minun.
Missä on puhuttu haastattelematta palkkaamisesta?
Quote
On perin juurin loukkaavaa, jos Ritva, muuten söötti blonditäti, hyvät huulet, epäilee, että rekrytoijat mukamas tekisivät valintoja tahallaan yhdenvertaisuutta loukaten. Herran jumala, joka päätöstä tehdessä pitää tuo asia miettiä, sillä itsehän siinä syrjintäkanteeseen joutuu vastaamaan ja sakot maksamaan. Tyhminäkö se meitä esimiehiä tai henkilöstöihmisiä pitää...
>:(
Ei nitä välttämättä tehdä tahallaan. Kun raakataan suuresta määrästä pois nopeasti soveltumattomat voi tiedostamattomat käsitykset vaikuttaa.
Myös puolueissa ollaan turhan tarkkoja, miksei esim. Kokoomuksen puheenjohtaja voisi olla vaikkapa
julkikommunisti.
Quote from: M on 12.02.2013, 17:07:10
Niin, sinä et näe! Tuli selväksi. Minun on nähtävä, jotta voin tarkistaa, onko hakijalla viranomaisen toteama pätevyys ja oikeus tehdä hakemaansa tehtävää. Arvaapas paljon maksaa kutsua raakattava henkilö turhaan haastatteluun, kun saman raakkauksen voi tehdä hiiren klikkauksella ilman, että kenenkään oikeusturva kärsii? Ja tasapuolisuuden nimissä ne kaikki raakattavat pitäisi kutsua käymään, vai?
Jos kyse on jostain oikeuksien tarkastuksesta, joka voidaan tehdä netissä, voidaan se prosessi täysin automatisoida tai sen voi tehdä ihminen, jonka tehtävä on vain tarkastaa se eikä muuta. Tässä kyse on Helsingin Kaupungista, ei jostain pienyrityksestä, jossa tietenkään ei tällaisia voi tehdä.
Toki haastatteluvaiheessa nimi tulee selville. Kyse on siitä, ettei liian aikaisin raakata väärännimisiä pois. Mihin sinä sitä tietoa nimestä tarvitse päättäessäsi kutsutaanko henkilö haastatteluun?
Quote
Olen se, jonka nimi on valintapäätöksen viimeisellä rivillä ja näen nyt koko sähköisen prosessin kerralla. Jos sortotoimi, allekirjoittanut istuu oikeudessa sillä ikävällä pallilla. On vaikeaa, lähes mahdotonta, nähdä, mikä olisi se lisäarvo, joka nimettömyydestä kertyisi ja ketä se lopulta hyödyttäisi?
Kertokaa jos tiedätte.
Se nimenomaan estää syrjinnän. Ihmistä ei summittaisesti heitetä syrjään nimen takia. sano nyt mitä sinä sillä nimellä teet? Vaikuttaako päätökseesi onko nimi Mikko vai Mahmud? Jos vaikuttaa niin miten?
Pesunkestävää rasistia tietenkään tämä ei estä. Hän aina voi raakata haastattelun jälkeenkin. Sen sijaan sellainen, jolla mieli on avoin voi ennakkoluuloistaan huolimatta huomata, että hei sehän on ihan hyvä tyyppi ja osaa hommat.
USA:ssa näitä on ihan tutkittu. On lähetetty identtisiä hakemuksia mustien ja valkoisten nimillä ja mustien nimillä on tullut paljon vähemmän haastattelukutsuja. Onko tämä mielestäsi oikein?
Quote from: Blanc73 on 12.02.2013, 18:41:14
Tässä sorsitaan nyt työttömiä ihmisiä. Sosiaali-ja työttömyysturvalla eläminenkin voisi tapahtua nimettömänä, rahakuoret vain poste restanteen. Ei tulisi turhia koulutus -ja työtarjouksia.
Helsingistä on tullut Suomen monikulttuurisuus-koelaboratorio. Hämmästyttävää.
Tässä on loistava idea! Ei enää maksusitoumuksia sossusta laajakuva-telkkuihin, hameisiin jne. Kaikilla hakemuksilla on vain numero, tulkit auttaa kunniakansalaisia laatimaan hakemuksensa ja sitten oikaisuvaatimuksensa!
Jos ny ihan oikean double blindin haluaa tehdä, niin eikös sitä pitäisi yrittää hakea töitä valkonaaman nimellä afrikassa, eikä mustalla ameriikoissa tms valkolaisten maassa?
Quote from: Mursu on 12.02.2013, 19:01:52
Quote from: M on 12.02.2013, 17:07:10
Olen se, jonka nimi on valintapäätöksen viimeisellä rivillä ja näen nyt koko sähköisen prosessin kerralla. Jos sortotoimi, allekirjoittanut istuu oikeudessa sillä ikävällä pallilla. On vaikeaa, lähes mahdotonta, nähdä, mikä olisi se lisäarvo, joka nimettömyydestä kertyisi ja ketä se lopulta hyödyttäisi?
Kertokaa jos tiedätte.
Se nimenomaan estää syrjinnän. Ihmistä ei summittaisesti heitetä syrjään nimen takia. sano nyt mitä sinä sillä nimellä teet? Vaikuttaako päätökseesi onko nimi Mikko vai Mahmud? Jos vaikuttaa niin miten?
Pesunkestävää rasistia tietenkään tämä ei estä. Hän aina voi raakata haastattelun jälkeenkin. Sen sijaan sellainen, jolla mieli on avoin voi ennakkoluuloistaan huolimatta huomata, että hei sehän on ihan hyvä tyyppi ja osaa hommat.
USA:ssa näitä on ihan tutkittu. On lähetetty identtisiä hakemuksia mustien ja valkoisten nimillä ja mustien nimillä on tullut paljon vähemmän haastattelukutsuja. Onko tämä mielestäsi oikein?
Ei tarvitse mennä merten taa, sillä asiaa on tutkittu myös Ruotsissa. Vaikka eri ryhmien erot saaduissa haastattelukutsuissa olivat muistaakseni luokkaa 20-50 prosenttia, ilmenneen "nimisyrjinnän" laskettiin Ruotsin tutkimuksessa selittäneen silti pahimmassakin tapauksessa vain
kuudesosan maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyyden erosta. Se on muihin tekijöihin verrattuna melko merkityksetöntä, vaikka maahanmuuttoministeri Astrid Thors kehtasi väittää ilmeisesti samaan tutkimukseen viitaten, että ainoa syy maahanmuuttajien suurempaan työttömyyteen on rasismi.
Ruotsin julkisen sektorin nimettömän työnhaun kokeilu taas lisäsi
hieman haastatteluihin kutsuttujen maahanmuuttajien määrää, mutta
rekrytoitavissa eroa aiempaan ei ollut enää havaittavissa. Nimetön työnhaku ei siis tekisi sitä, mitä sen uskotaan ja toivotaan tekevän. Sille ei ole perusteita, vaikka olisi kuinka huolissaan syrjinnästä. Syrjintään on keksittävä ihan toiset lääkkeet.
Mietin vain tuota nimettömyyttä, että miten haastattelija kutsutaan työhaastatteluun, kun puheesta yleensä puheesta selviää onko ulkomaalaistaustainen.
Ja yleensä jos soitetaan hakijalle, niin kyllä itse ainakin haluan tietää etukäteen kenelle soitan.
Toki sähköpostilla voi kutsua, mutta kyllä siinäkin arveluttaa kirjoittaa nimettömälle henkilölle.
Yksinkertaisinta olisi ottaa aluksi joka viides paperiton kaupungin töihin yhteistyössä SPR:n ja Pakolaisavun kanssa. Työ tekijäänsä opettaa, kuten tunnettua. Kaupungin tulisi perustaa erityinen Paperittomien Osasto, jota paperittomat itse vetäisivät. Osastossa siirrettäisiin paperittomien papereita ikäänkuin päätöksentekomielessä. Suomen kielen taitoiset paperinsiirtäjät saisivat erityistä verovapaata kielilisää. Osaston tulostavoitteena olisi kaikkien Helsingin paperittomien siirtäminen kaupungin palkkalistoille.
Kaupunginjohtaja Pajunen tarjoaisi vuosittain kaikille paperittomille uskomusvapaan halal-aterian välittömästi ramadanin päätyttyä. Paleface esiintyy ja sanat heijastetaan kankaalle. Ulko-ovella on tarjolla pyhiä kirjoja joka lähtöön, myös lukutaidottomille.
Ja kuinka ollakaan meikäläisen kaikki vasurimyönteiset tuttavat/kaverit/ystävykset rummuttelevat tällä, täysin järjettömällä ajatuksella omilla Facebook-seinillään. Huonoa suomea puhuvat/kirjoittavat ja työkokemusta/koulutusta vaillaolevat karsiutuvat siis aivan ensimäisenä.
Jos työpaikan valintakriteereinä olisi sitten se vitivalkoinen, hyvin suomea puhuva heteromies, niin viimeistään työhaastatteluissa tipahtaisi kaikki näihin kriteereihin sopimattomat henkilöt, vai hoidetaanko haastattelukin joku kokovartalosäkki päällä, johon on asennettuna äänenmuunnin tms?
Ei nyt taas. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Minusta tämä taas kuulostaa paljon paremmalta kuin ne positiivisen syrjinnän puheet, joita Helsingin kaupunki on aikaisemmin viljellyt. Nytpä valkoihoisetkin voivat hakea työpaikkoja tasaväkisesti muunväristen kanssa. Sitä paitsi milläpä kansanryhmällä luulette olevan keskimäärin parhaat CV:t?
Quote from: hyperbeli on 12.02.2013, 21:31:37
Minusta tämä taas kuulostaa paljon paremmalta kuin ne positiivisen syrjinnän puheet, joita Helsingin kaupunki on aikaisemmin viljellyt. Nytpä valkoihoisetkin voivat hakea työpaikkoja tasaväkisesti muunväristen kanssa. Sitä paitsi milläpä kansanryhmällä luulette olevan keskimäärin parhaat CV:t?
Joo eihän tässä sinällään mitään vikaa ole, mutta ihmetyttää miten typeräksi tätä tohkeissaan rummuttavat ihmiset itsensä tekevät.
Joko tämä oli Helsingin kaupungilta (syrjintälautakunnalta) todella ajattelematon tempaus tai suoranainen aivopieru.
Nythän minulla voisi olla mahiksia. Vaatimattoman CV:n perusteella luulevat, että ulkomaalainen, kun eivät näe nimeäni. Työkokemusten tosin pitäisi olla ulkomailta... joten eipä taidakaan ollakaan hyvä idea.
QuoteHelsingin kaupunki kokeilee rekrytoinnissaan nimetöntä työnhakua. Sen tavoitteena on, että rekrytoinnissa huomio kiinnitetään erityisesti juuri hakijan osaamiseen ja työkokemukseen. Nimetöntä työnhakua pilotoidaan nuorisoasiainkeskuksessa.
Ahaa, eli tämä lienee ollut uuden, Ritva Viljasen valitseman (http://hommaforum.org/index.php/topic,72878.msg1064308.html#msg1064308) nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition (http://hommaforum.org/index.php/topic,72878.msg1235816.html#msg1235816) startti uudistuksilleen. Sillä lailla. Jotain tällaista saattoi odottaakin (http://hommaforum.org/index.php/topic,16958.msg240200.html#msg240200).
edit:
QuoteLisätietoa nimettömästä työnhausta yleensä:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, [email protected], puh. 09 310 37xxx, henkilöstökeskus
nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, [email protected], puh. 09 310 89xxx, nuorisoasiainkeskus
Quote- Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta, sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.
...
- Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä, Hannu Tulensalo sanoo.
SVT: Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/helsinki-lisaa-maahanmuuttajien-rekrytoimista) 9.8.2012
Tässä sitä sitten mennään, kun päästettiin Viljasen, Laition ja Tulensalon kaltaisia tyyppejä puikkoihin.
Quote from: Jack on 12.02.2013, 21:50:49
Nythän minulla voisi olla mahiksia. Vaatimattoman CV:n perusteella luulevat, että ulkomaalainen, kun eivät näe nimeäni. Työkokemusten tosin pitäisi olla ulkomailta... joten eipä taidakaan ollakaan hyvä idea.
Sanot, että työtodistukset jäi Mogadishuun. Ja insinöörin paperit.
Joissakin työpaikoissa on kokemusta kymmenistäkin jonkun etnisen ryhmän edustajista, joista järjestään on enemmän tai vähemmän huonoja kokemuksia. Mutta johtopäätökset heistä ovat kiellettyjä ja rasismia.
Jo kauan sitten on tuotu esille eri ihmisryhmistä on kokemuspohjaista tietoa, joka ei muutu historian saatossa ja joka osoittaa, että tiettyjen ihmisryhmien olisi heille itselleenkin parempi opetella kotiseuduillaan tehokkaan työnteon ja organisaation toimivat tavat, ennen kuin alkaisi siirtyä tehokkaamman tuotannon maihin.
Mamujen työnsaannin vaikeudet ovat höystävä sivuongelma pääongelman ohessa. Pääongelma Suomessa on, ettei tänne saada tarpeeksi maahanmuuttajia.
Quote from: Mursu on 12.02.2013, 19:01:52
Quote from: M on 12.02.2013, 17:07:10
Niin, sinä et näe! Tuli selväksi. Minun on nähtävä, jotta voin tarkistaa, onko hakijalla viranomaisen toteama pätevyys ja oikeus tehdä hakemaansa tehtävää. Arvaapas paljon maksaa kutsua raakattava henkilö turhaan haastatteluun, kun saman raakkauksen voi tehdä hiiren klikkauksella ilman, että kenenkään oikeusturva kärsii? Ja tasapuolisuuden nimissä ne kaikki raakattavat pitäisi kutsua käymään, vai?
Jos kyse on jostain oikeuksien tarkastuksesta, joka voidaan tehdä netissä, voidaan se prosessi täysin automatisoida tai sen voi tehdä ihminen, jonka tehtävä on vain tarkastaa se eikä muuta. Tässä kyse on Helsingin Kaupungista, ei jostain pienyrityksestä, jossa tietenkään ei tällaisia voi tehdä.
Toki haastatteluvaiheessa nimi tulee selville. Kyse on siitä, ettei liian aikaisin raakata väärännimisiä pois. Mihin sinä sitä tietoa nimestä tarvitse päättäessäsi kutsutaanko henkilö haastatteluun?
Quote
Olen se, jonka nimi on valintapäätöksen viimeisellä rivillä ja näen nyt koko sähköisen prosessin kerralla. Jos sortotoimi, allekirjoittanut istuu oikeudessa sillä ikävällä pallilla. On vaikeaa, lähes mahdotonta, nähdä, mikä olisi se lisäarvo, joka nimettömyydestä kertyisi ja ketä se lopulta hyödyttäisi?
Kertokaa jos tiedätte.
Se nimenomaan estää syrjinnän. Ihmistä ei summittaisesti heitetä syrjään nimen takia. sano nyt mitä sinä sillä nimellä teet? Vaikuttaako päätökseesi onko nimi Mikko vai Mahmud? Jos vaikuttaa niin miten?
Pesunkestävää rasistia tietenkään tämä ei estä. Hän aina voi raakata haastattelun jälkeenkin. Sen sijaan sellainen, jolla mieli on avoin voi ennakkoluuloistaan huolimatta huomata, että hei sehän on ihan hyvä tyyppi ja osaa hommat.
USA:ssa näitä on ihan tutkittu. On lähetetty identtisiä hakemuksia mustien ja valkoisten nimillä ja mustien nimillä on tullut paljon vähemmän haastattelukutsuja. Onko tämä mielestäsi oikein?
Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Sanoo vielä, että työtodistuksen lisäksi Mogandishuun jäivät myös vaimo ja lapset sodan keskelle, niin ei tarvitse vaivautua laittamaan ensimmäistäkään työhakemusta Helsingin kaupungille kun vastikkeeton raha suorastaan tulvisi pankkiautomaatista ulos.
Anteeksi.
Quote from: Emo on 12.02.2013, 16:55:01
Arvotaan työlle tekijät summittaisesti suoraan väestörekisteristä. Silloin ei ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan senkään suhteen, oliko heillä työhaluja ja aikomusta edes hakea itselleen töitä.
Koska ammattien väliset arvostuserot myöskin lisäävät epätasa-arvoa tulisi tämä itse asiassa hoitaa niin, että jokaiselle arvottaisiin joka viikko tasa-arvon nimessä uusi ammatti. Kuukauden sisällä betoniraudoittaja, lukion kieltenope, taksikuski ja insinööri, näin puramme sosiaaliset raja-aidat!
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Mikä on epätyypillinen työura, ja eikö työuraan liittyvän historian nimenomaan tulisi olla täysin hyväksyttävä valintaperuste?
Quote from: M on 12.02.2013, 22:04:25
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Ihan noin en todennut. Nimetön työnhaku saattaa olla jossain pitkäaikaisessakin käytössä, mutta en tiedä tällaisia paikkoja, enkä ole tietoinen ainoastakaan tutkimuksesta, jossa siitä olisi todistettu olevan mitattua hyötyä. Kuten sanottu, jotkut työnantajat joissain hankalammissa poliittisen korrektiuden maissa saattavat olla kiinnostuneista nimettömän työnhaun kaltaisesta stiiknafuulasta ihan vain suojautuakseen syrjintäsyytteiltä, ei siksi, että uskoisivat sen oikeasti toimivan.
Ruotsissa nimetön työnhaku kuitenkin haudattiin epäonnistuneen kokeilun jälkeen, eikä varmasti ollut kiinni siitä, etteikö Ruotsissa olisi ollut tahtoa laajentaa hanketta koko julkiselle sektorille ja tarvittaessa tulkita tutkimustuloksia myötämielisesti.
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Miten tämä on yhteensovitettavissa Ritva Viljasen tuoreen - etnisiä vähemmistöjä suosivan - työrekrytointiohjeistuksen kanssa? Siis suoritetaanko työnhaku ensin nimettömänä, ja sitten vielä haastatteluissa otetaan erikseen etniset vähemmistöt huomioon? Miten helvetissä tällainen tunarointi on edes mahdollista?
QuoteKaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
Mitenkäs nämä vammaisuus tai seksuaalinen suuntaus? Nämäkö käyvät ilmi kaupungin normaali haussa :o
Quote from: Roope on 12.02.2013, 22:26:48
Quote from: M on 12.02.2013, 22:04:25
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Ihan noin en todennut.
Olin epätarkka sinun kirjoitukseen viitatessani. Pahoittelen.
Quote from: coscarnorth on 12.02.2013, 22:31:43
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Miten tämä on yhteensovitettavissa Ritva Viljasen tuoreen - etnisiä vähemmistöjä suosivan - työrekrytointiohjeistuksen kanssa? Siis suoritetaanko työnhaku ensin nimettömänä, ja sitten vielä haastatteluissa otetaan erikseen etniset vähemmistöt huomioon? Miten helvetissä tällainen tunarointi on edes mahdollista?
Tuskin siinä mitään ongelmia tulee. Tekevät asian vain jo siinä vaiheessa selväksi kun ilmoittavat työpaikasta että ei sitten suomalaisia.
Esim. kielitaitovaatimukset
somali tai kurdi tai..
Quote from: Elemosina on 12.02.2013, 13:00:31
QuoteKäytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.
Se on ollut ilmeisesti ongelma Helsingin kaupungilla.
Helsingin kaupunki on näemmä sähköistänyt työnhakemisen kokonaan, joten työntekijän oman jäljen näkyminen hakemuksessa lienee selvästi vähentynyt. Onkos kukaan hakenut Helsinkirekryn (http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Etusivu) kautta töihin? Kiinnostaisi tietää, että kuinka yksilöllisen hakemuksen tuo nykyisellään mahdollistaa eli onko vapaamuotoisia kenttiä ja kuinka paljon. Itse en viitsi antaa omia henkilötietojani testausmielessä, enkä niitä viitsi myöskään keksiä.
Mikäli vapaamuotoisuutta ei juurikaan ole ja systeemi on siten jo ennestäänkin vähän hampaaton, niin siinä tapauksessa tuollainen nimettömyys voisi jossain tilanteissa toimia, mutta jopa päinvastaiseen suuntaan kuin mitä on toivottu. Riippuen tietysti siitä, että millaisia valitsijat ovat olleet tähän asti.
Quote from: M on 12.02.2013, 22:04:25
Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Niin ja minä sanoin miksi ei ole tarpeen, että haastattelusta päättäjä tietää nimen. Tarkastuksen voi tehdä jku toinen. Kenelle se on tarpeeton? Miten se on haitallinen? Estää syrjinnän?
Quote from: normi on 12.02.2013, 14:01:13
Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.
Tätä minä kannatan! Helsinki on jo jokatapauksessa menetetty. Kyse on vain ajasta. Turkua ei sitten myöskään lasketa suomalaiseksi kaupungiksi.
Quote from: Puhdas sielu on 12.02.2013, 20:25:24
Olen jo käytännössä nähtävästi saanut kokea tämän työnhaun hedelmiä Kontulan kirjastossa. Siellä minua auttoi kirjan etsimisessä muslimihuiviin sonnustautunut hoono soomi-kirjastovirkailija, joka ei osannut kirjoittaa erittäin suositun suomalaisen kirjailijan nimeä, ei etu- eikä sukunimeä. Päätin sitten olla kysymättä häneltä sitä toistakaan asiaa, jonka takia olin kirjastoon tullut.
Noloa, kun aikuinen ihminen menettää kasvonsa kaiken väen nähden. Säälin häntä ja matkustin pari pysäkkiä Stoan kirjastoon, jossa kyttäsin suomalaisen näköistä virkailijaa, joka osasi auttaa.
Kaikki sivistys ei siis olekaan kadonnut Suomen kirjastolaitoksesta, vaikka usein siltä näyttää.
Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta. Asiakaspalveluunhan heidät tietenkinkin laitettiin, koska kyseessä on Hgin kaupunginkirjaston näyte omasta, upeasta monikulttuurisuudesta, siitä, kuinka hienosti tämä Hgin kaupungin suosituin virasto toimii palkatessaan selkeästi erottuvia, tietyn maahanmuuttajaryhmän edustajia.
Todellisuudessa he ovat vain kirjaston suvaitsevuusmannekiineja, heidän työnsä ja opetuksensa työhön hoitavat suomalaiset ja muut alalle oikeasti pätevöityneet ammattilaiset, eli työtaakka oli välillä kolminkertainen ja täysin kohtuuton.
Oli tosi ikävää ja kurjaa näitä mamu-työkaveria kohtaan, että heidät laitetaan tekemään sellaista työtä joita he eivät kerta kaikkiaan hallinneet, koska suomen kielen osaaminen ja aivan kaikki muukin osaaminen oli vielä alkutekijöissä.
Hävetti työnantajani puolesta. Asiakkaatkin olivat usein samaa mieltä. Eli, kritiikki kohdistui ja kohdistuu edelleen kaupunginkirjaston henkilöstöjohtoon, ei mamu-työntekijöihin. Kirjastoissahan on muutenkin näyttävästi esillä nämä isot, siniset, pyöreät "Syrjintävapaa alue" kyltit.
Sitten asiaan: Miten anonyymin työhakijan työ-ja koulutushistoria voidaan tarkistaa, koska hakijan niemä ei näy missään? Eikö mm. erään maan koneinsinööreilläkin ole paperit usein hukassa? Saamme hakuvaiheeseen takuuvarmasti useita valetyöntekijöitä, etnisestä ja muusta taustasta riippumatta.
Quote from: Nina on 13.02.2013, 08:08:19
Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta.
Minua ärsytttää turkasesti tuo "kirjasto kaatopaikkana" -asenne. Parhaat virkailijat tekevät todella hyvää työtä (esim. tiedonhakua), johon heillä on erinomainen koulutus. Kielitaitokin on monipuolinen.
Quote from: Malla on 13.02.2013, 08:28:43
Quote from: Nina on 13.02.2013, 08:08:19
Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta.
Minua ärsytttää turkasesti tuo "kirjasto kaatopaikkana" -asenne. Parhaat virkailijat tekevät todella hyvää työtä (esim. tiedonhakua), johon heillä on erinomainen koulutus. Kielitaitokin on monipuolinen.
Jos minun asennettani tarkoitat, niin asenteeni ja mielipiteeni on täysin sama kuin sinun mielipiteesi, olenhan itse ollut kirjastossa töissä yli kymmenen vuotta (tosin olen viralliselta nimekkeltäni kirjastonhoitaja, mutta en ole koskaan väheksynyt virkailijoiden työtä ja tein itsekin samoja töitä, virkanimekkeestä riippumatta, samoin virkailijat tekevät kirjastonhoitajan töitä.)
Tarkoitin kommentillani sitä, että on todella surullista laittaa asiakaspalveluun, mikä on kirjaston ydinosaamisalue ja tärkein työtehtävä kirjastoissa, sellainen henkilö, jolla ei ole edellytyksiä työhön. Asiakas olettaa ilman muuta, että tiskin takana oleva henkilö on kirjastotyön ammattilainen (huom, riippumatta virkanimekkestä), mutta joskus toisin käy, kuten yllä Puhdas Sielu kirjoitti.
Aiemmassa kirjoituksessani laiton kirjastovirkailija-sana lainausmerkkeihin, koska ei kaikilla kirjastojen tiskin takana olevilla todellakaan ole kirjastovirkailijan tai -hoitajan tai informaatikon etc. koulutusta, mutta sitähän asiakkaat eivät voi tietää.
Quote from: Nina on 13.02.2013, 08:38:11
Jos minun asennettani tarkoitat, niin asenteeni ja mielipiteeni on täysin sama kuin sinun mielipiteesi olenhan itse ollut kirjastossa töissä yli kymmenen vuotta (tosin olen viralliselta nimekkeltäni kirjastonhoitaja, mutta en ole koskaan väheksynyt virkailijoiden työtä ja tein itsekin samoja töitä, virkanimekkeestä riippumatta, samoin virkailijat tekevät kirjastonhoitajan töitä.)
Nina, en tarkoittanut sinun asennettasi vaan suvaitsevaisuusmannekiinien palkkaajien asennetta. On todella rasittavaa asioida kirjastossa, jos paikalla ei ole päteviä ihmisiä. Lainausautomaatitkin voivat tehdä tenän, eikä vastaukseksi oikein riitä, olankohautuksen kera: "Ei toimi, ei laina."
Quote from: Malla on 13.02.2013, 08:47:55
Nina, en tarkoittanut sinun asennettasi vaan suvaitsevaisuusmannekiinien palkkaajien asennetta. On todella rasittavaa asioida kirjastossa, jos paikalla ei ole päteviä ihmisiä. Lainausautomaatitkin voivat tehdä tenän, eikä vastaukseksi oikein riitä, olankohautuksen kera: "Ei toimi, ei laina."
Juu, nyt ymmäsinkin kirjoituksesi paremmin, aamukahvi alkaa vaikuttaa :)
Ja, olen niin täysin samaa mieltä kanssasi. Hgin kaupunginkirjaston henkilöstöpolitiikka on muutenkin aika kummallista ja epäoikeudenmukaista, mm. nepotismi on ko. virastossa todella suurta.
Muutamia ongelmia tässä onkin jo huomattu. Olen hieman huolissani Helsingin strategian onnistumisesta. Täytynee tehdä ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi.
Nimetön haku toimii vain osittain. Syntymämaa saattaa kuitenkin paljastua, mikäli ansioluettelossa on viittauksia maakohtaiseen työhistoriaan tai opiskeluun (vrt. Suomen Akatemian nimeämä huippututkimusyksikkö vs. Mogadishun yliopiston anonyymi huippuosaamisyksikkö). Nämä tiedot on siis poistettava. Samoin työn kannalta epäolennaiset, mutta taustan paljastavat, asiat. Esimerkkinä vaikkapa ylempää korkeakoulututkintoa edellyttämätön työ, joissa kahdella pätevällä kuitenkin on ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto (esim. PhD in Qur'an & Usul al-din, Islamic University of al-Madinah al-Munawarah vs. tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto). Molempien koulutukseksi täytynee merkitä pelkkä tohtori.
Tästä päästään seuraavaan ongelmaan. Mikäli kielitaidolla ei ole juuri merkitystä, ja jotta strategian mukainen tavoite saavutettaisi, rasismille ei pidä antaa pikkusormea edes haastattelutilanteessa. Haastattelut täytyy siis suorittaa tulkin kautta. Kysymykset tehdään kirjallisina ja luotettava taho kirjaa ja tulkkaa molempien vastaukset.
Viimeiseksi ongelmaksi jää muut vähemmistöt. Seksuaalista suuntausta ym. ei saa kysyä, mutta heitä pitää kuitenkin suosia. Edelleen asia kääntyy tämän luotettavan tahon puoleen. Perussuomalaiset ovat kaikessa rasistisuudessaan ehdottaneet, että maahanmuuttajat voidaan pisteyttää. Miksipä ei siis työnhaussakin? Työn kannalta olennaisista ansioista annetaan tietyt pisteet. Lisäpisteet tasapuolisesti epäolennaisista asioista, kuten koneinsinöörin papereista. Taustakartoitusta ei anneta valitsijoiden tietoon, vaan heille toimitetaan näiden perusteella lasketut pistemäärät. Luotettava taho (salassapitovelvollinen vähemmistövaltuutetun hyväksymä tulkki-kirjuri) kirjaa lisäksi lisäpisteet etnisen taustan perusteella. Lopulta vähemmistön edustaja voi itse mainita halutessaan muista vähemmistöpisteistä, kuten seksuaalisesta suuntauksestaan, vasenkätisyydestään jne.
Ainakin tällä tavalla saadaan ketään syrjimätön, mutta positiivisesti suosiva, rekrytointi.
Quote from: nevahood on 13.02.2013, 09:24:50Ainakin tällä tavalla saadaan ketään syrjimätön, mutta positiivisesti suosiva, rekrytointi.
Jos se suosii niin sitten se myös syrjii. Ei voi mitään.
"Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi."
Miten epätyypillisen työuran perusteella tapahtuva syrjintä voisi vähetä, kun työhistoriaa ei poisteta hakijan tiedoista? Syrjitään positiivisesti epätyypillisiä työuria?
Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.
QuoteJos se suosii niin sitten se myös syrjii. Ei voi mitään.
Ei ole. Tämän on kuule niin moni oikeaoppinenkin jo todennut. Niin ja valtaväestöähän ei voi syrjiä muutenkaan.
Helsingin yliopiston valtiosäännön professori Tuomas Ojanen (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Tasap%C3%A4ist%C3%A4minen+on+yksi+syrjinn%C3%A4n+muoto/1135266766571/?cmp=tm_etu_paakirjoitus):
QuoteEuroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että erilaisessa asemassa olevien ihmisten samanlainen kohtelu voi loukata syrjintäkieltoa, jos kohtelulle ei ole esitettävissä hyväksyttäviä perusteita.
...
Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosintaa, joka asettaa ihmisen tai ryhmän muita parempaan asemaan. Tietyissä tilanteissa positiivinen erityiskohtelu on julkisen vallan velvollisuus: perustuslain 22. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Eli itseasiassa samanlainen kohtelu voi loukata syrjintäkieltoa. Tämä lienee loogista Hyville Ihmisille. Jos et ymmärrä, olet paha ja ennenkaikkea rasisti.
Ensin syyttivät rasismista, nyt vielä sarkasmista.
Quote from: Mursu on 13.02.2013, 02:21:10
Quote from: M on 12.02.2013, 22:04:25
Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Niin ja minä sanoin miksi ei ole tarpeen, että haastattelusta päättäjä tietää nimen. Tarkastuksen voi tehdä jku toinen. Kenelle se on tarpeeton? Miten se on haitallinen? Estää syrjinnän?
Rekrytointi on jo nyt kallista, paljon työtä vaativaa puuhaa, joka epäonnistuessaan tuottaa paljon haittaa monelle. Veronmaksajana en haluaisi ainakaan julkisen sektorin tekevän rekrytoimista vielä kalliimmaksi. Se on tarpeeton työnantajalle, haitallinen kustannusten kannalta työnantajalle, turhien haastattelujen ja pitkittyvän rekrytoinnin takia haitallinen myös työnhakijalle. Mitä tahansa uutta kuviota harkitessa pitää laskea, mitä uusi kuvio tuottaa ja mitä se maksaa. Nimettömän hakemisen kohdalla perusheikkous on siinä, että oletetaan kunnolla selvittämättä, että juuri nimi tuottaa syrjintää. Eikä ole selvitetty kunnolla sitäkään, tapahtuuko työhönotossa oikeasti syrjintää. Se, että Abdirgadir ei saa työtä, ei ainajohdu syrjinnästä vaan siitä, että Riittaleena olikin parempi hakija.
Quote from: ananaskaarme on 13.02.2013, 20:59:22
Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys (sekä sen muualta lainaamat palat) ja suomalainen kulttuuri, tietoteokset ja kevyemmät tekstit, ihmiskunnan osaamisen summa kirjoissa ja kansissa jokaisen lukutaitoisen tutkittavissa. Tai siis oli silloin joskus ennen kuin kirjastot muutettiin Espoossakin äbäläwäbälä-keenerien pleikkarisaleiksi, joissa on rukoilunurkat ja jotka muistuttavat nykyään enemmän moskeijaa kuin mitään sivistykseen viittaavaa.
Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".
Quote from: Emperor on 13.02.2013, 21:18:27
Quote from: ananaskaarme on 13.02.2013, 20:59:22
Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys (sekä sen muualta lainaamat palat) ja suomalainen kulttuuri, tietoteokset ja kevyemmät tekstit, ihmiskunnan osaamisen summa kirjoissa ja kansissa jokaisen lukutaitoisen tutkittavissa. Tai siis oli silloin joskus ennen kuin kirjastot muutettiin Espoossakin äbäläwäbälä-keenerien pleikkarisaleiksi, joissa on rukoilunurkat ja jotka muistuttavat nykyään enemmän moskeijaa kuin mitään sivistykseen viittaavaa.
Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".
Mun kulttuuriini kuuluu möykkääminen julkisilla paikoilla, kirjastoissakin, juuri tiistaisin.
Monessa työpaikassa soveltuvuus -ja älykkyystesteillä on merkittävä sija. Ehkä ei kuitenkaan Viljasen putiikissa, koskapa päälliköllekin riitti ystävyys tasavallan presidentin kanssa korvaamaan objektiivisia kriteereitä kartoittamaan pyrkivät testit.
Saattaapi hyvin muuten olla, että poliittisin ansioin valituilta päätöksentekijöiltä ei yleensäkään edellytetä erityisiä soveltuvuustestejä. Sellaisethan on tarkoitettu vahtimestareille ja sen sellaisille kanslisteille, lukuunottamatta onnettomista olosuhteista ponnistavia luku-ja kirjoitustaidottomia erityislahjakkuuksia.
Quote from: ananaskaarme on 13.02.2013, 20:59:22
Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys
Törmäsin kirjastossa mamuvirkailijaan, joka ei tunnistanut nimeä Shakespeare (*naputtaa koneella* "Ei ole Seikspiir!"). Meditoikaamme hetki tämän säkenöivän toiseuden paisteessa.
Quote from: Saturoitunut on 14.02.2013, 18:44:17
Quote from: ananaskaarme on 13.02.2013, 20:59:22
Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys
Törmäsin kirjastossa mamuvirkailijaan, joka ei tunnistanut nimeä Shakespeare (*naputtaa koneella* "Ei ole Seikspiir!"). Meditoikaamme hetki tämän säkenöivän toiseuden paisteessa.
Tämä on siis v***u tämän mokutusfantasioivan huoralauman typeryyden huippu. Eli lukutaidottomia vuohipaimenia työllistetään suomalaisen sivistyksen mekkaan eli kirjastoon. Olen itsekin nähnyt näiden lukutaidottomien barbaarien toimintaa, joka on kuin yksivuotiasta opetettaisiin paskomaan, eikä osaa. Tämä kirjastolaitoksen alasajo pistää kyllä niin vihaksi, ettei ole tosikaan. Kyllähän se nähtiin jo TE-keskusten kielitaidottomien venäläisten osalta, mitä seuraa, mutta tämä on sodanjulistus kaikkia suomalaisia vastaan, että kirjastoon otetaan täydellisen kielitaidotonta, sivistymätöntä henkilökuntaa. Sivistys on Helsingissä ilmeisesti poliitikkojen vihollinen numero yksi. Pistää niin vihaksi, ettei pysty sanomaankaan ilman rikolliseksi katsottavaa ilmaisumuotoa. >:( >:( >:( :'( :'( :'( >:( >:( >:(
Siis oikeasti! Onko äijiensä sortamien ja pieksemien keski-ikäisten somaliämmien loppusijoituspaikkana kaupungin sponssaaman työllistämisen kannalta paras vaihtoehto kirjasto? Vai joku muu? Kaupungillahan näitä suojatyöpaikkoja riittää. Toki kaikkeen sisäsiistiin toimistotyöhön edellytetään lukutaitoa, mikäli työllistämisen toivotaan johtavan tuloksiin...
Quote from: Emperor on 13.02.2013, 21:18:27
Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".
Kulttuurin ymmärryksestä sekä tavallisen perunänenän että kirjastohumanistin silmin:
Humanisti:
Moni kulttuuri on meluisa. Tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin ja
kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus.
Peruna:
Monikulttuuri on meluisa. Tänä päivänä kirjaston tehtävä on välttää kulttuuria kaikin keinoin. Kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mikä karkoittaa hiljaisuuden.
Monikulttuurisuus on kaikessa älyllisyydessään myös aisti - ilmiö. Kuulon alueella se esiintyy kirjastoissa ja muissa hiljaisissa paikoissa. Makujen maailmassa kohdataan hevosenlihakebab. Täyteen pakatussa hississä leijuu eksoottisten alueiden tuoksuja. Näkökenttään osuu harras rukoilutapahtuma. Olkapäälle laskeutuu anovan käsi toisen käden hapuillessa lompakkoa.
Quote from: -gentilhommehki- on 12.02.2013, 12:56:33
http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kokeilee-nimetonta-maanhakua
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
On se hyvä, että niinkin mitätön asia kuin työura jätetään nykyään hakemuksista pois.
Quote from: Emperor on 13.02.2013, 21:18:27
Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".
Eikö olisi helpompaa keskittää
monikulttuurin välittäminen yhdelle päivälle?
Kuten vaikkapa sunnuntaille?
Quote from: Iloveallpeople on 15.02.2013, 22:54:31
On se hyvä, että niinkin mitätön asia kuin työura jätetään nykyään hakemuksista pois.
Autoin kerran aikoinaan yhtä ei-länkkäriä laatimaan CV:ta.
Hän luetteli uskollisesti kaikki paikat, joissa oli ollut töissä sekä opiskelunsa.
Yhteen väliin mahtui neljä vuotta mitääntekemättömyyttä.
Kysyin, että mitäs nämä neljä tyhjää vuotta tässä on.
Hän vastasi, että oli ollut kotona (hoitamassa sairaita vanhempiaan, minkä tiesin todeksi).
Koetin selittää, ettei kukaan työnantaja neljän vuoden passiivia katso hyvällä, ei ainakaan länsimaissa.
Ei suostunut kirjoittamaan "kohtaan" mitään, eikä saanut töitäkään.
Ymmärrän toki huolestuneisuutenne tyypin puolesta, mutta voi kertoa teille iloisia uutisia: sittemmin hän pääsi hyväpalkkaisiin hommiin omassa maassaan. Suhteilla.
Viimeksi kun hänestä kuulin, hän sanoi, että
my job is really hard, Leso, you can't understand. :roll:
Quote from: JoKaGO on 13.02.2013, 22:16:15
Mun kulttuuriini kuuluu möykkääminen julkisilla paikoilla, kirjastoissakin, juuri tiistaisin.
....ja minun myös. Taidankin justiinsa tilata netistä liput Turiun yöjunaan ja ehdin sinne möykkäämään koko tiistaipäiväksi. Minun kulttuurini myös vaatii mölyämistä ja möykkäämistä ihan joka suunnalla, mutta speziellisti juuri tiistaina.
Quote from: Muuttohaukka on 16.02.2013, 00:21:59
Quote from: JoKaGO on 13.02.2013, 22:16:15
Mun kulttuuriini kuuluu möykkääminen julkisilla paikoilla, kirjastoissakin, juuri tiistaisin.
....ja minun myös. Taidankin justiinsa tilata netistä liput Turiun yöjunaan ja ehdin sinne möykkäämään koko tiistaipäiväksi. Minun kulttuurini myös vaatii mölyämistä ja möykkäämistä ihan joka suunnalla, mutta speziellisti juuri tiistaina.
Hyvä että menet Turiuun. Ehkä täällä on edes tiiistaina tyynempää.
Quote from: Malla on 16.02.2013, 00:29:36
Hyvä että menet Turiuun. Ehkä täällä on edes tiiistaina tyynempää.
Ihmettelinkin, kun en saanut mitenkään varatuksi makuuvaunulippua. Mutta kyllä aioin mennä sinne Ååpåån tiistaina möykkäämään, jos vaikka hyppään junaan ilman lippua ja kokeilen nimetöntä matkustamista.
Quote from: Muuttohaukka on 16.02.2013, 00:40:12
Quote from: Malla on 16.02.2013, 00:29:36
Hyvä että menet Turiuun. Ehkä täällä on edes tiiistaina tyynempää.
Ihmettelinkin, kun en saanut mitenkään varatuksi makuuvaunulippua. Mutta kyllä aioin mennä sinne Ååpåån tiistaina möykkäämään, jos vaikka hyppään junaan ilman lippua ja kokeilen nimetöntä matkustamista.
Eivät varmaan väärännimiselle olisi myyneet lippua kuitenkaan, joten rasisminvastaista taistelua matkustaa liputtomana, nimettömänä?
Aamulehdessä taivasteltiin tänään ikärasismia, josta minä tuumimaan, notta minkä ikäisenä sitä muuttuu neekeriksi?
Quote from: MW on 16.02.2013, 01:08:42
Eivät varmaan väärännimiselle olisi myyneet lippua kuitenkaan, joten rasisminvastaista taistelua matkustaa liputtomana, nimettömänä?
Aamulehdessä taivasteltiin tänään ikärasismia, josta minä tuumimaan, notta minkä ikäisenä sitä muuttuu neekeriksi?
Eikä muutenkaan kannata, koska Rovaniemeltä lähtevä pendolino oli taas niin paljon myöhässä, etten olisi edes ehtinyt siihen. On varmuudella myöhässä maanantainakin, joten taidan unohtaa koko matkustamisen. Etenkin, koska matkustusasiakirjani eivät ole kunnossa. Osa on kadonnut ja osaa ei ole koskaan ollutkaan.
Tuo ikärasismikysymys on kyllä sen verran paha, etten hetimiten osaa siihen vastata. Täytynee odottaa aamunkoittoa ja sitä, että kääntyykö kompanssineulani Mekkaan. Jos kääntyy, niin se ikä on just nyt. Olisi(ko) se kamalaa aamulla huomata heränneensä pyllistelevänä neekerinä.
Nimetöntä työnhakua olisi kannattanut kokeilla tasa-arvovaltuutetun valinnassa.
Quote from: M on 13.02.2013, 16:46:33
Quote from: Mursu on 13.02.2013, 02:21:10
Quote from: M on 12.02.2013, 22:04:25
Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.
Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.
Niin ja minä sanoin miksi ei ole tarpeen, että haastattelusta päättäjä tietää nimen. Tarkastuksen voi tehdä jku toinen. Kenelle se on tarpeeton? Miten se on haitallinen? Estää syrjinnän?
Rekrytointi on jo nyt kallista, paljon työtä vaativaa puuhaa, joka epäonnistuessaan tuottaa paljon haittaa monelle. Veronmaksajana en haluaisi ainakaan julkisen sektorin tekevän rekrytoimista vielä kalliimmaksi. Se on tarpeeton työnantajalle, haitallinen kustannusten kannalta työnantajalle, turhien haastattelujen ja pitkittyvän rekrytoinnin takia haitallinen myös työnhakijalle. Mitä tahansa uutta kuviota harkitessa pitää laskea, mitä uusi kuvio tuottaa ja mitä se maksaa. Nimettömän hakemisen kohdalla perusheikkous on siinä, että oletetaan kunnolla selvittämättä, että juuri nimi tuottaa syrjintää. Eikä ole selvitetty kunnolla sitäkään, tapahtuuko työhönotossa oikeasti syrjintää. Se, että Abdirgadir ei saa työtä, ei ainajohdu syrjinnästä vaan siitä, että Riittaleena olikin parempi hakija.
Kai se syrjintää harjoittava työnantaja syrjii halutessaan sitten haastattelun jälkeen, sanoo vain, että "sori, sä et ollut nyt sitä mitä me haettiin".
Tuolla aivopierulla ainoastaan asetetaan keinotekoisia lisäesteitä rekrytointitoimintaan esimerkiksi niiden turhien hakemusten kautta ja vaikeutetaan turhien hakijoiden seulontaa. Työnhakijan tietojahan ei periaatteessa saisi googlata mutta maalaisjärjellä ajatellen en keksisi missä on ongelma, jos vaikka hakijan FB- tililtä tai muualta paljastuu esim. CV:n kanssa ristiriitaista infoa joka osoittaisi työnhakijan valehdelleen.
Lisäksi ongelmana näissä hankeissa on se, että ne vahvistavat käsitystä, jonka mukaan syrjintä työelämässä on ihan akuutti ongelma joka tulee korjata. Tosiasiassa syitä sille, miksi mamu ei saa töitä, voi hakea myös koulutustasosta (onko Paskastanin korkeakoulusta hankittu tutkinto välttämättä samantasoinen kuin suomalaisesta yliopistosta tai AMK:sta hankittu), hakijan asenteista ("mies määrää ja nainen vikisee!"- maasta kotoisin oleva kaveri naispomon alaisena?) tai vaikka puutteellisesta kielitaidosta. Näistä ei vaan haluta puhua koska kyllähän sitä kauheaa rasismia varmasti on ja rasismista on ehdottoman pakko puhua ja rasismin uhreja paapoa keinolla millä hyvänsä.
Keskisuomalainen osallistuu samaan lauluun...
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/nimeton-tyonhaku-kiinnostaa-monia-kaupunkeja/1299323
Idea nimettömästä työnhausta on monissa kaupungeissa vielä uusi, mutta ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti.
- Kuulostaa ihan hyvältä ja toimivalta ajatukselta. Uskoisin, että joissakin rekrytoinneissa tätä voitaisiin kokeilla, sanoo rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen Kuopion kaupungista.
Helsingin kaupunki tiedotti tiistaina testaavansa nimetöntä työnhakua. Siinä työnhakijat täyttävät sähköisen hakemuksen, josta poistetaan esimerkiksi hakijan nimi, ikä, sukupuoli ja kansalaisuus. Näin huomio keskittyy hakijan osaamiseen ja työkokemukseen.
Esimerkiksi Euroopassa nimetöntä työnhakua on kokeiltu joissakin maissa, kertoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.- Meillä on kokeilussa pohjana erään kaupunginvaltuutetun aloite. Asiasta on kyllä keskusteltu aiemminkin täällä virkamiehistössä, Tulensalo sanoo.
Helsingin tavoitteena on nostaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuutta henkilöstössään. Nimettömän työnhaun kokeilu on Tulensalon mukaan yksi keino, jolla asiaa pyritään edistämään.
Hannu Tulensalolle ei tullut sitten mieleen kertoa niistä kokeilujen tuloksista? Hannu varmaan hyppää katoltakin jos sitä on muuaallakin euroopassa kerta kokeiltu??
Quote from: MW on 16.02.2013, 01:08:42
Quote from: Muuttohaukka on 16.02.2013, 00:40:12
Quote from: Malla on 16.02.2013, 00:29:36
Hyvä että menet Turiuun. Ehkä täällä on edes tiiistaina tyynempää.
Ihmettelinkin, kun en saanut mitenkään varatuksi makuuvaunulippua. Mutta kyllä aioin mennä sinne Ååpåån tiistaina möykkäämään, jos vaikka hyppään junaan ilman lippua ja kokeilen nimetöntä matkustamista.
Eivät varmaan väärännimiselle olisi myyneet lippua kuitenkaan, joten rasisminvastaista taistelua matkustaa liputtomana, nimettömänä?
Aamulehdessä taivasteltiin tänään ikärasismia, josta minä tuumimaan, notta minkä ikäisenä sitä muuttuu neekeriksi?
Varmaan siinä viisissäkymmenissä. Ainakin silmänaluset ovat jo alkaneet mustua eikä töitäkään jaksa tehdä kymmentä tuntia enenpää päivässä..
Quote from: Lahti-Saloranta on 16.02.2013, 08:18:22
Nimetöntä työnhakua olisi kannattanut kokeilla tasa-arvovaltuutetun valinnassa.
Tässäpä tämä oleellinen tuli. Kun itse olen rekrytoinut ihmisiä, olen päätynyt sekä suomalaisiin että ulkolaisiin - ihan sen mukaan, kuka hakijoista on ollut pätevin auki olleeseen tehtävään. Näin siitä huolimatta, että olen aktiivisesti kirjoitellut tälle ristiriitaisen maineen omaavalle foorumille sen valtavirtaa lähellä olevia mielipiteitä; mikä varmaankin monen foorumia tuntemattoman omasta mielestään suvaitsevaisen vihervasemmistolaisen silmissä tekisi minusta suuren rasistin.
Mutta samoinhan ei tosiaan ole näissä poliittisesti värittyneissä työpaikkahauissa, vaan niissä sorretaan surutta maahanmuuttajia, jos päättäjän tai muun mahtihenkilön (lue Halonen) oma kaveri sattuu olemaan ehdolla. Koska niin on, niin ehkäpä nimetön haku soveltuisi parhaiten juuri niihin. Biaudet´n nimityshän aikanaan osoitti parhaiten tämän korruptoituneisuuden jonka turmeluksen on sittemmin alleviivannut hänen toimntansa, joka ainakin minun mielestäni on osoittanut, että valinta oli paha virhe.
Kyseisen henkilön omasta arvostelukyvystä kertoo seuraava Iltalehden vanha otsikko (http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012011715089871_pd.shtml): "Biaudet puuttuvista opinnoistaan: Äitiys antaa valmiuden presidentiksi". Melko hämmästyttävää, vai mitä?
Iltalehden jutussa kerrotaan lisäksi näin: "Biaudet puolestaan lisäsi, että hänellä on itse asiassa gradu kesken." Ja muistetaan, että Biaudet´n kilpailijana (http://fi.wikipedia.org/wiki/Husein_Muhammed) oli juristin tutkinnon suorittanut ja Suomeen erinomaisesti sopeutunut maahanmuuttaja, joka on muutenkin ansioitunut yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Ei ole mitenkään mahdollista, että Biaudet olisi muodollisesti epäpätevänä voinut ilman ystävyyssuhteitaan eli nimettömänä ohittaa muodollisesti pätevän kilpahakijansa.
Minusta työnantajalla pitäisi olla oikeus etsiä työnhakijan tietoja esim. internetistä.
Voiko lapsensa työllistymisen taata, jos ei anna hänelle lainkaan nimeä.
Quote from: dothefake on 17.02.2013, 09:25:32
Voiko lapsensa työllistymisen taata, jos ei anna hänelle lainkaan nimeä.
Ellei ole nimeä eikä henkilötietoja, ei ole verokorttiakaan. Eiköhän sellaiselle löydy töitä helpostikin. Lisäksi tällaiselle henkilölle esimerkiksi lääkäripalvelut ovat Global Clinic'illä ilmaisia. Koko maailma on auki.
Nimen vaihtohan on nykyään helppoa, mutta onnistuuko nimen poisto?
Quote from: Oami on 17.02.2013, 07:56:56
Minusta työnantajalla pitäisi olla oikeus etsiä työnhakijan tietoja esim. internetistä.
Mikä estää? Et vain saa virallisesti käyttää tietoa. Toteat vain (jos olet pakotettu palkkaamaan) koeajalla että homma ei natsaa.
Nimenhuutokin muuttuisi hiljaiseksi hetkeksi kun kenelläkään ei olisi nimeä. Nettiinkin voisi kirjoitella ihan mitä vaan ja vielä omalla olemattomalla nimellään.
Quote from: Lahti-Saloranta on 17.02.2013, 10:12:45
Nettiinkin voisi kirjoitella ihan mitä vaan ja vielä omalla olemattomalla nimellään.
Eiiii, tämä taas ei käy päinsä. Kaikkiin ihmisiin pitää istuttaa siru ja nettiin kirjoittelu onnsituu vain sirutunnistuksen kautta. Muutenhan voi nimettömänä kiihottaaa tai jankata.
Pitäisikö muuten kokeilla nimetöntä internet-keskusteluakin?
Siitä olisi paljon hyötyä, esimerkiksi se loisi tasa-arvoa ja demokratiaa, vahvistaisi sananvapautta, suojaisi harvinaisen nimen omaavia ja vähentäisi nimestä tai asemasta johtuvia ennakkoluuloja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.02.2013, 10:18:53
Pitäisikö muuten kokeilla nimetöntä internet-keskusteluakin?
Siitä olisi paljon hyötyä, esimerkiksi se loisi tasa-arvoa ja demokratiaa, vahvistaisi sananvapautta, suojaisi harvinaisen nimen omaavia ja vähentäisi nimestä tai asemasta johtuvia ennakkoluuloja.
Päätyisimme äärianarkiaan, ja äärimmäiseen yksilönvapauteen.
Jos nimettömyys laajennettaisiin totaaliseksi, ei olisi enää kadunnimiä, ei kaupunkien nimiä, ei paikkakuntia, ei valtioita, ei mitään nimiä, vaan täydellinen vapaa liikkuvuus, jota sitäkään ei olisi käsitteenä olemassa. Kielihän on yhteinen sopimus siitä, millä nimikkeellä mihinkin asiaan, esineeseen jne. viitataan.
Siinä romahtaisi mukavasti maailma sellaisena kuin sen tunnemme, eikä kukaan sanoisi mitään.
Quote from: Leso on 17.02.2013, 10:36:18
Päätyisimme äärianarkiaan, ja äärimmäiseen yksilönvapauteen.
Jos nimettömyys laajennettaisiin totaaliseksi, ei olisi enää kadunnimiä, ei kaupunkien nimiä, ei paikkakuntia, ei valtioita, ei mitään nimiä, vaan täydellinen vapaa liikkuvuus, jota sitäkään ei olisi käsitteenä olemassa. Kielihän on yhteinen sopimus siitä, millä nimikkeellä mihinkin asiaan, esineeseen jne. viitataan.
Siinä romahtaisi mukavasti maailma sellaisena kuin sen tunnemme, eikä kukaan sanoisi mitään.
Höpöhöpö
Eilen Maria G-R puhui alkoholin nettiostomahdollisuuksista ja kertoi seuraavansa Ruotsissa tapahtuvaa kokeilua.
Miksi siis tässä tapauksessa ei näköjään sitten kuitenkaan seurattu mitä Ruotsissa (ja Hollannissa) vastaavanlaisessa kokeilussa tapahtui ja mitä ne tulokset olivat? Mistä nuo päättäjät tietävät noin upeasti valita milloin kannattaa seurata mitä Ruotsissa on tapahtunut vastaavanlaisessa tilanteessa ja milloin ei? Onko heillä ehta kristallipallo siellä eduskunnan kätköissä vai?
Kovasti tuntuvat kaikki kuntpäättäjät olevan tietoisia näistä kokeiluista, vaan tuloksista eivät niinkään. Onkohan kunnissa kierrätetty jotakin lällääti-ministeriön muistiota, jossa on vain valikoitua informaatiota? Välttämättähän on toistettava muiden tekevät vihreet.
Quote from: matkamasentaja on 17.02.2013, 07:28:49
Quote from: MW on 16.02.2013, 01:08:42
Quote from: Muuttohaukka on 16.02.2013, 00:40:12
Quote from: Malla on 16.02.2013, 00:29:36
Hyvä että menet Turiuun. Ehkä täällä on edes tiiistaina tyynempää.
Ihmettelinkin, kun en saanut mitenkään varatuksi makuuvaunulippua. Mutta kyllä aioin mennä sinne Ååpåån tiistaina möykkäämään, jos vaikka hyppään junaan ilman lippua ja kokeilen nimetöntä matkustamista.
Eivät varmaan väärännimiselle olisi myyneet lippua kuitenkaan, joten rasisminvastaista taistelua matkustaa liputtomana, nimettömänä?
Aamulehdessä taivasteltiin tänään ikärasismia, josta minä tuumimaan, notta minkä ikäisenä sitä muuttuu neekeriksi?
Varmaan siinä viisissäkymmenissä. Ainakin silmänaluset ovat jo alkaneet mustua eikä töitäkään jaksa tehdä kymmentä tuntia enenpää päivässä..
Ei, kyllä se voi alkaa jo aiemmin. Luetaanko muuntumisprosessi alkaneeksi, jos noin about kaksikymmentä vuotta sitten sain mustan silmän yhdessä kapakkitappelussa?
Itse olin melkein vähintään osa-aikainen neekeri, kun avitin meidän omatoiminokisutaria erätuvan piipun putsaamisessa.
Mutta asiaan. Voinko hakea nimettömänä juuri aukitullutta johtavan terveyskeskuslääkärin virkaa- paperit jääneet vahingossa Inarin saareen ja hiirulaiset nakertaneet silpuksi- työhistoriaa en voi laittaa, koska silloin nimeni paljastuisi. Kovasti kuitenkin se työpaikka kiinnostaa. Siinä on niin iso palkka, että voin lennellä aamuin illoin työpaikalleni Helsingin terveysvirastoon. Haukkana en tarvitse nimeä lainkaan- pääasia, että olen tikkana paikalla joka ainoa aamu töitä tekemässä ja välilä vähän lepoilemassa.
Dothen kysymykseen, että voiko nimen poistaa kokonaan, oletan sen onnistuvan viimeistään dementiakodissa.
Täällä foorumillakin voi olla nimellisenä jäsenenä ja se on epätasa-arvoista meitä anonyymejä kohtaan. Se epäkohta on huutavaa vääryyttä. Kaikien nimet pois ja jokainen saa kirjoittaa nimettömänä. Modeja ei tietenkään tarvita. Ihanaa anarkiaa, ihanaa!
Jotkut nyt tietenkin jo tunnistaa nettikäsialastaan - sitä ei voi peitellä , eikä muutella mitenkään. Jokainen itse arvatkoon, kehen kalikka kolahtaa.
Värinmääritys jää kuitenkin piiloon.
Quote from: Elemosina on 17.02.2013, 11:07:37
Eilen Maria G-R puhui alkoholin nettiostomahdollisuuksista ja kertoi seuraavansa Ruotsissa tapahtuvaa kokeilua.
Miksi siis tässä tapauksessa ei näköjään sitten kuitenkaan seurattu mitä Ruotsissa (ja Hollannissa) vastaavanlaisessa kokeilussa tapahtui ja mitä ne tulokset olivat? Mistä nuo päättäjät tietävät noin upeasti valita milloin kannattaa seurata mitä Ruotsissa on tapahtunut vastaavanlaisessa tilanteessa ja milloin ei? Onko heillä ehta kristallipallo siellä eduskunnan kätköissä vai?
Miksi muuten aina seurataan Ruotsia ja apinoidaan siellä tehtyjä päätöksiä? Maailmassa on vajaat parisataa muutakin maata ja näistä kehittyneitäkin kymmenittäin. Eikö edes joskus niitä malleja ja ideoita voisi hakea muualta kuin ahdasmielisestä, epädemokraattisesta ja holhoavasta Ruotsista, joka ei kunnioita kansalaisiaan täysivaltaisina aikuisina?
Quote from: Mikko pa on 17.02.2013, 04:33:39
Keskisuomalainen osallistuu samaan lauluun...
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/nimeton-tyonhaku-kiinnostaa-monia-kaupunkeja/1299323
STT:n juttu, jonka myös Keskisuomalainen julkaisi.
QuoteIdea nimettömästä työnhausta on monissa kaupungeissa vielä uusi, mutta ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti.
- Kuulostaa ihan hyvältä ja toimivalta ajatukselta. Uskoisin, että joissakin rekrytoinneissa tätä voitaisiin kokeilla, sanoo rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen Kuopion kaupungista.
En tiedä kuulostamisista, mutta esimerkiksi Ruotsissa, joka lienee työelämässä lähimpänä Suomen kaltainen, nimetöntä työnhakua kokeiltiin laajasti julkisella sektorilla, todettiin fiaskoksi ja hylättiin. Idea ei ole hyvä, eikä se toimi.
QuoteEsimerkiksi Euroopassa nimetöntä työnhakua on kokeiltu joissakin maissa, kertoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.- Meillä on kokeilussa pohjana erään kaupunginvaltuutetun aloite. Asiasta on kyllä keskusteltu aiemminkin täällä virkamiehistössä, Tulensalo sanoo.
Jos Tulensalo on perehtynyt Euroopan kokeiluihin, hän tietää myös niiden epäonnistumiset. Miksi muualla epäonnistunutta hanketta silti viedään eteenpäin Helsingissä?
QuoteHelsingin tavoitteena on nostaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuutta henkilöstössään. Nimettömän työnhaun kokeilu on Tulensalon mukaan yksi keino, jolla asiaa pyritään edistämään.
Ensinnäkin tuollainen tavoite on kyseenalainen. Jos Helsingin kaupungin työtehtävissä tarvitaan laajempaa kielitaitoa, vieläpä äidinkielen tasoisena, sitä tietysti hankitaan
muuttamalla työtehtävien vaatimuskuvauksia, aivan kuten kaikkien muidenkin taitojen kohdalla. Enkä sitä paitsi näe, millä mekanismilla nimetön työnhaku edistäisi mainittavasti tuon tavoitteen saavuttamista.
Jahas, aukesi sitten "työmarkkinat" laittomasti maassa oleskeleville paperittomille!
Juuri Yle:n kymppi-uutissa todettiin heitä olevan tuhansia. Tarkkaa päälukumäärää ei tiedä kukaan! :o
Joku
QuoteKRP rikoskomisario Jouko Ikonen
vielä voivotteli näiden huonoa asemaa! Tulikohan Yle nnys? :flowerhat:
Edit:
Nimi uutisesta.
Rähmis avasi ketjun k.o "uutisesta".
http://hommaforum.org/index.php/topic,79907.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,79907.0.html)
Siis mikä tässä on ongelma?
Minä rekrysin viime vuonna, ja hakemuksessa sanottiin nimenomaan että kirjallisesti.
Tasan yksi lähetti kirjallisen hakemuksen.
Muuten sain sähköposteja tyyliin "hei, ceeveeni liitteenä".
Juu siis mä niin innostuin, kuten myös siihen "olen reipas, omaksun asiat nopeasti ja mua kiinnostaa ja blaablaablaa".
Sitten työkkäri otti minuun yhteyttä ja kysyi, että mikä on sähköpostisoitteeni, koska on niin monta hakijaa, jotka eivät sitä löytäneet.
Siis, toistan, vaatimus oli, että hakemus tulee tehdä kirjallisena.
Vittu mitä dillejä, anteeksi vaan.
Kyllä nimetön työnhaku sopii mainiosti julkiselle sektorille, jossa myös vastuuhenkilöt ja päätöksentekijät ovat nimettömiä.
Quote from: Roope on 17.02.2013, 12:47:44
Quote
- Kuulostaa ihan hyvältä ja toimivalta ajatukselta. Uskoisin, että joissakin rekrytoinneissa tätä voitaisiin kokeilla, sanoo rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen Kuopion kaupungista.
En tiedä kuulostamisista, mutta esimerkiksi Ruotsissa, joka lienee työelämässä lähimpänä Suomen kaltainen, nimetöntä työnhakua kokeiltiin laajasti julkisella sektorilla, todettiin fiaskoksi ja hylättiin. Idea ei ole hyvä, eikä se toimi.
Pointti onkin, että Tarjasta kuulostaa ja tuntuu hyvälle, koska sillä oletetaan saavan mamuille työpaikkoja. Eikä kukaan tuota uskalla vastustaakaan, kun se kuulostaa ihkulta, ja sitä on myös kokeiltu jossain, ja kokemukset olivat hyviä jonkun mielestä.
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Matias Turkkila vastustaa Helsingin kaupungin kokeilemaa nimetöntä työnhakua. Turkkila kutsuu sitä ruotsinkielisen Ylen haastattelussa turhaksi temppuiluksi, jolla ei ole haluttua vaikutusta.
Svenska Yle: Sannfinländare: "Anonym rekrytering är onödigt trixande" (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/sannfinlandare-anonym-rekrytering-ar-onodigt-trixande) 20.2.2013
Tästä suivaantuneena neuvottelukunnan muut jäsenet ryntäävät osoittamaan tietämättömyytensä ja vähän muutakin:
QuoteMuut jäsenet ampuvat alas Turkkilan avauksen
Puheenjohtaja Matias Turkkila ei saa vastakaikua maahanmuuttoasiain neuvottelukunnan muilta jäseniltä.
Turkkila sanoo Ylen haastattelussa, että Helsingin aikoma nimetön työnhaku on vain tapa "temppuilla maahanmuuttajien työttömyysongelmalla".
- En usko Turkkilan tiukan linjan saavan kovin paljon tukea uudelta neuvottelukunnalta. Hän on vain yksi jäsen, sanoo Suldaan Said Ahmed (Vas), joka on yksi neljästä neuvottelukunnan jäsenestä, jolla on maahanmuuttajatausta.
- Kannatan ehdotusta ja tiedän, että monissa kaupungin töissä esiintyy piilorasismia, hän sanoo.
Neuvottelukunta ei tee päätöksiä, mutta se antaa neuvoja maahanmuuttoasioissa ja sillä on siten epäsuoraa valtaa.
"Kukaan ei halunnut tehdä minulle töitä"
Yakup Ylimaz (SDP) istuu myös uudessa neuvottelukunnassa ja hän on nähnyt läheltä, millaista maahanmuuttajien työnhaku on.
- Olen yrittäjä ja olen etsinyt kirjanpitäjää. Useat tilintarkistajat, jotka vaikuttivat haluavan töitä, kieltäytyivät, kun soitin heille ja pyysin tekemään minulle töitä. Minulla on myös ystäviä, jotka ovat hakeneet siivoustöitä ja saaneet tietää, että työ on jo mennyt. Sen sijaan työtä hakeneet suomalaiset ovat saaneet toisenlaisen vastauksen, sanoo Ylimaz, joka on kotoisin Turkista.
Myös Pilvi Nummelin (Vihreät) katsoo, että nimetöntä työnhakua tarvitaan.
- Tuen ajatusta. Sitä on kokeiltu menestyksekkäästi muissa maissa, hän sanoo.
Hänen puoluetoverinsa Abdulkadir Isak on samoilla linjoilla.
- Se voi estää ennakkoluuloja, hän uskoo. (käännös)
Svenska Yle: Övriga delegationen skjuter ner Turkkilas utspel (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/ovriga-delegationen-skjuter-ner-turkkilas-utspel) 20.2.2013
Turkkilalla on vielä kova urakka vääntää rautalankaa, kun muut jäsenet pyrkivät tekemään yksinkertaisesta asia-asiasta ideologisen kysymyksen vaikka sitten totuutta venyttämällä. En tiedä, mistä ihmeestä Pilvi Nummelin on keksinyt nimettömän työnhaun menestyksekkyyden ja vieläpä monissa maissa, kun esimerkiksi Ruotsin kokeilun tulokset osoittivat keinon olleen yksiselitteisen epäonnistunut. Sama tulos Hollannissa.
Kai hakemukseen tulee kuitenkin merkitä kuuluuko etniseen vähemmistöön? Vai miten muuten Helsingin kaupunki ajatteli syrjiä suomalaisia, jos etno ja suomalainen ovat tasavahvoja hakijoita?
Quote from: BeerBelly on 20.02.2013, 17:44:06
Kai hakemukseen tulee kuitenkin merkitä kuuluuko etniseen vähemmistöön? Vai miten muuten Helsingin kaupunki ajatteli syrjiä suomalaisia, jos etno ja suomalainen ovat tasavahvoja hakijoita?
Kun etnotietoja ei merkitä rasistirekrypoijat eivät pysty raakkaamaan eksoottisia hakijoita jo hakemusten lukuvaiheessa pois. Systeemi ei kuitenkaan toimine, ellei työantajalle aseteta käänteistä todistustaakkaa: työnantajan on todistettava, ettei mamuhakijan hylkääminen johtunut syrjinnästä, vaan jostain asiallisesta syystä kuten oikean puoluekirjan puutteesta. Valitusten ratkaisun voisi antaa vaikka vähemmistövaltuutetun toimistolle, niin saisivat jotain puuhaa. Varmaan ovat jo ajatellet asiaa. Jos eivät, tässä vinkkiä. :)
Miksi Turkkila ei haastattelussa viitannut Ruotsin ja Hollannin kokemuksiin asiasta? Vai onko toimittaja editoinut tarpeetonta rönsyilyä pois?
Quote from: Roope on 20.02.2013, 17:20:14
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Matias Turkkila vastustaa Helsingin kaupungin kokeilemaa nimetöntä työnhakua.
Miksi Turkkila vastustaa nimetöntä työnhakua? Kysymys on tasa-arvosta. Aika harvalla maahanmuuttajalla on Suomeen saapuessaan henkilöllisyyspaperit taskussaan.
Quote from: Roope on 20.02.2013, 17:20:14
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Matias Turkkila vastustaa Helsingin kaupungin kokeilemaa nimetöntä työnhakua. Turkkila kutsuu sitä ruotsinkielisen Ylen haastattelussa turhaksi temppuiluksi, jolla ei ole haluttua vaikutusta.
Svenska Yle: Sannfinländare: "Anonym rekrytering är onödigt trixande" (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/sannfinlandare-anonym-rekrytering-ar-onodigt-trixande) 20.2.2013
Tästä suivaantuneena neuvottelukunnan muut jäsenet ryntäävät osoittamaan tietämättömyytensä ja vähän muutakin:
QuoteMuut jäsenet ampuvat alas Turkkilan avauksen
Puheenjohtaja Matias Turkkila ei saa vastakaikua maahanmuuttoasiain neuvottelukunnan muilta jäseniltä.
Turkkila sanoo Ylen haastattelussa, että Helsingin aikoma nimetön työnhaku on vain tapa "temppuilla maahanmuuttajien työttömyysongelmalla".
- En usko Turkkilan tiukan linjan saavan kovin paljon tukea uudelta neuvottelukunnalta. Hän on vain yksi jäsen, sanoo Suldaan Said Ahmed (Vas), joka on yksi neljästä neuvottelukunnan jäsenestä, jolla on maahanmuuttajatausta.
- Kannatan ehdotusta ja tiedän, että monissa kaupungin töissä esiintyy piilorasismia, hän sanoo.
Neuvottelukunta ei tee päätöksiä, mutta se antaa neuvoja maahanmuuttoasioissa ja sillä on siten epäsuoraa valtaa.
"Kukaan ei halunnut tehdä minulle töitä"
Yakup Ylimaz (SDP) istuu myös uudessa neuvottelukunnassa ja hän on nähnyt läheltä, millaista maahanmuuttajien työnhaku on.
- Olen yrittäjä ja olen etsinyt kirjanpitäjää. Useat tilintarkistajat, jotka vaikuttivat haluavan töitä, kieltäytyivät, kun soitin heille ja pyysin tekemään minulle töitä. Minulla on myös ystäviä, jotka ovat hakeneet siivoustöitä ja saaneet tietää, että työ on jo mennyt. Sen sijaan työtä hakeneet suomalaiset ovat saaneet toisenlaisen vastauksen, sanoo Ylimaz, joka on kotoisin Turkista.
Myös Pilvi Nummelin (Vihreät) katsoo, että nimetöntä työnhakua tarvitaan.
- Tuen ajatusta. Sitä on kokeiltu menestyksekkäästi muissa maissa, hän sanoo.
Hänen puoluetoverinsa Abdulkadir Isak on samoilla linjoilla.
- Se voi estää ennakkoluuloja, hän uskoo. (käännös)
Svenska Yle: Övriga delegationen skjuter ner Turkkilas utspel (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/ovriga-delegationen-skjuter-ner-turkkilas-utspel) 20.2.2013
Turkkilalla on vielä kova urakka vääntää rautalankaa, kun muut jäsenet pyrkivät tekemään yksinkertaisesta asia-asiasta ideologisen kysymyksen vaikka sitten totuutta venyttämällä. En tiedä, mistä ihmeestä Pilvi Nummelin on keksinyt nimettömän työnhaun menestyksekkyyden ja vieläpä monissa maissa, kun esimerkiksi Ruotsin kokeilun tulokset osoittivat keinon olleen yksiselitteisen epäonnistunut. Sama tulos Hollannissa.
Ehkä Nummelin mukaan se on hyvä asia, että maahanmuuttajat eivät saa nimettömällä työnhaulla sen enempää työpaikkoja kuin nimellisellä? Eli se toimii menestyksekkäästi.
Ja miks tää Ylimaz etsii tilintarkastajaa kirjanpitäjäksi? Okei kyllä jotkut tilintarkastajatkin tekee kirjanpitoa, mutta ei kovinkaan moni.
Mennäänpä ajassa muutama vuosi taaksepäin ja Helsingin kaupungin peruskouluun.
Siellä oli "koulunkäyntiavustajana" kieltä osaamaton somalinainen. Iso, ja vahvasti vaatetettu. Ei siinä mitään, kukin kantakoon ihokkaansa miten kuten tahtoo, mutta se haju oli jotain aivan kammottavaa. Se haju oli sellainen raskaan polttoöljyn makea muunnos.
Koko koulu haisi, luokissa ei voinut hengittää, mamuluokan opettaja kärsi päänsärystä, luokan ikkunat auki koko ajan ja oppilailla myös - paitsi somalilapsilla- inhottavaa olla luokassa. Muuallakin se purjehtija aiheutti hajuhyökyaallon, ei se sinne yhteen paikkaan jäänyt.
Mamuope valitti rehtorille. Ei voi puuttua kenenkään henkilökohtaiseen asiaan. Muu henkilökunta valitti- ei voi puuttua. Olisipa mennyt työpaikalle vanhalle viinalle haisevana, puhalluskokeessa nollat, olisi taatusti tullut huomautus henkilökohtaisesta hajuhaitasta.
Tämän päivän tilannetta en tiedä, mutta meillä jokainen kunnan työpaikka on hajuton. Ei saa käyttää mitään hajusteita.
Quote from: hullu1234 on 20.02.2013, 19:40:34
Ja miks tää Ylimaz etsii tilintarkastajaa kirjanpitäjäksi? Okei kyllä jotkut tilintarkastajatkin tekee kirjanpitoa, mutta ei kovinkaan moni.
Alunperin "revisor", jonka Google kääntää (http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=auto&tl=fi&u=http%3A%2F%2Fsvenska.yle.fi%2Fartikel%2F2013%2F02%2F20%2Fovriga-delegationen-skjuter-ner-turkkilas-utspel) peräkkäisissä lauseissa sekä kirjanpitäjäksi että tilintarkastajaksi.
Quote from: Roope on 20.02.2013, 20:06:19
Quote from: hullu1234 on 20.02.2013, 19:40:34
Ja miks tää Ylimaz etsii tilintarkastajaa kirjanpitäjäksi? Okei kyllä jotkut tilintarkastajatkin tekee kirjanpitoa, mutta ei kovinkaan moni.
Alunperin "revisor", jonka Google kääntää (http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=auto&tl=fi&u=http%3A%2F%2Fsvenska.yle.fi%2Fartikel%2F2013%2F02%2F20%2Fovriga-delegationen-skjuter-ner-turkkilas-utspel) peräkkäisissä lauseissa sekä kirjanpitäjäksi että tilintarkastajaksi.
Eikä kukaan kirjanpidonammattilainen lähde tekemisiin epäilyttävän bisneksen kanssa.
Miks ulkkisten ei tartte opetella tätäkään itse? Ai, juu, ulkkisuus...
Höblän pääkirjoitus:
QuoteAnonymiteetillä ennakkoluuloja vastaan
Perussuomalaisten Matias Turkkila, joka johtaa Helsingin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukuntaa, suhtautuu kielteisesti kaupungin nimettömän työnhaun kokeiluun.
Kokeilussa hakemuksista poistetaan henkilötiedot ennakkoluulojen ohittamiseksi.
Turkkila sanoi Ylen haastattelussa, että tällainen on maahanmuuttajien työttömyysongelmalla temppuilua. Hän viittaa Ruotsin kokeiluihin, jotka eivät osoittaneet keinon hyötyjä. Turkkila sanoo Hbl:lle, että hän kannattaa kokeilun tavoitetta, maahanmuuttajien työllistymisen parantamista. Se on hyvä, sillä muuten puolueen linja näyttäisi hyvin oudolta.
Kaikkia keinoja, jotka selventävät ja vastustavat piilotettua etnistä syrjintää on käytettävä. (käännös)
Hbl, pääkirjoitus: Anonymitet mot fördomar (http://hbl.fi/opinion/ledare/2013-02-20/383416/anonymitet-mot-fordomar) 21.2.2013
Toimittajan olisi kannattanut ennemminkin kiinnittää huomiota neuvottelukunnan vihreiden ja vasemmistoliiton jäsenten linjauksiin sekä kaupungin outoon päätökseen kokeilla nimetöntä työnhakua, vaikka Ruotsin kokemukset kertovat sen olevan ajan- ja rahanhukkaa.
edit:
Yleisradio puolestaan otsikoi: Sannf: "Invandrare vill inte jobba" (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/21/sannf-invandrare-vill-inte-jobba)
Jutusta ei käy ilmi, kuka perussuomalainen (haastateltavina Johannes Nieminen Vantaalta ja Cristian Tudose Espoosta) on sanonut otsikon suoran lainauksen mukaisesti, että "maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä".
Quote from: Puhdas sielu on 21.02.2013, 09:52:38
Quote from: BeerBelly on 20.02.2013, 17:44:06
Kai hakemukseen tulee kuitenkin merkitä kuuluuko etniseen vähemmistöön? Vai miten muuten Helsingin kaupunki ajatteli syrjiä suomalaisia, jos etno ja suomalainen ovat tasavahvoja hakijoita?
No jos työnhaun golftasoitusten jälkeen on vielä tasavahvassa tilanteessa mamun kanssa, niin eiköhän olla jo niin pitkällä, että ihan kasvotusten hastatellaan, silloin on jo vaikeaa peitellä suomalaisuutta, pitäisi osata rantaruotsia tosi hyvin ja tekeytyä suomenruotsalaiseksi, niin saattaisi saada ratkaisevan pisteen...
suomalaisenahan sä et ikinä TARVITSE työpaikkaa niin paljoa kuin mamut... Helsingin mielestä.
Niin, mitä jos kokeilun seurauksena hakemusten perusteella valkatuksi tulleet ovatkin pelkkiä kantikisia? Onko kokeilu silloin epäonnistunut?
Quote from: Heikki Luoto on 20.02.2013, 21:15:01
Tamperelaisen valtuutettuna minua kiinnostaa kokemukset nimettömän työnhaun käytöstä, sillä viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa demarivaltuutettu esitti aloitteensa nimettömän työnhaun kokeilemiseksi Tampereen kaupungin työpaikkoihin (http://tampere.sdp.fi/2013/02/19/valtuustoaloite-kokeilun-kaynnistamiseksi-tyopaikan-nimettomasta-hausta/).
Quote
Helsingin kaupunki on aloittanut kokeilun työntekijöiden hakuprosessista, jossa karsintavaiheessa salataan esimerkiksi hakijan nimi, ikä ja sukupuoli. Tavoitteena on lisätä hakijoiden tasapuolista kohtelua ja kiinnittää huomiota erityisesti osaamiseen ja työkokemukseen. Näin uskotaan voitavan parantaa esimerkiksi maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua työnhaussa.
[...]
Nimetöntä hakua on kokeiltu jo ainakin Ruotsissa ja Ranskassa. Näiden maiden kokemukset ovat olleet hyviä, joten nimetöntä työnhakua suositellaan muillekin.
Esitän, että Tampereen kaupunki kokeilee Helsingin kaupungin tavoin mahdollisuutta hakea työpaikkaa kaupungilta nimettömänä.
Tampereella 18.2.2013
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Miksi Aila Dündar-Järvinen väittää tuollaista, kun se ei pidä paikkaansa? Totuus kun on helppo selvittää nopealla googlauksella. Pyydäpä häntä selvittämään vaikka tuon Ruotsin kokeilun tulokset (http://www.publikt.se/artikel/anonym-jobbansokan-ingen-succe-35095) ihan omin sanoin. Kysy, kuka Ruotsissa on noiden tulosten perusteella suositellut nimetöntä työnhakua muualle, ja miksi ihmeessä eivät sitten vakinaistaneet kokeiluaan.
Ruotsissa nimettömän työnhaun julkisen sektorin kokeilu lopetettiin kalliina ja hyödyttömänä. Ranskassa nimetön työnhaku itse asiassa
vähensi haastatteluun kutsuttujen maahanmuuttajien määrää, joten se ei lisäisi myöskään rekrytoitujen maahanmuuttajien määrää. Saksan kokeilussa naiset saivat entistä vähemmän haastattelukutsuja, kun hakemukset olivat nimettömiä.
Huvittavaa kyllä, tutkimuksissa nimettömän työnhaun haittapuoleksi on mainittu nimenomaan se, että työnantaja ei voi enää halutessaan suosia "aliedustettuja" ryhmiä jo rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa, kuten aiemmin on tehty.
Quote from: Roope on 21.02.2013, 10:59:38
Huvittavaa kyllä, tutkimuksissa nimettömän työnhaun haittapuoleksi on mainittu nimenomaan se, että työnantaja ei voi enää halutessaan suosia "aliedustettuja" ryhmiä jo rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa, kuten aiemmin on tehty.
Mitä pääsinkään kirjoittamasta. Espoon kirjaston aluejohtaja Sunniva Drake puolustaa nimetöntä työnhakua, jota hän ilmeisesti pitää - sinänsä virheellisesti - yhtenä positiivisen syrjinnän muotona. Draken lausunnosta voi päätellä, että hän on soveltanut rekrytoinnissa maahanmuuttajien positiivista erityiskohtelua omin luvin jo pitkään.
QuoteKirjaston aluejohtaja Sunniva Drake, joka on aktiivisesti rekrytoinut maahanmuuttajia melkein kolmekymmentä vuotta, näkee asian aivan toisin [kuin Matias Turkkila].
- Maahanmuuttajien palkkaaminen on hyödyksi organisaatiolle. Jos ollaan oikeasti kiinnostuneita organisaation hyvinvoinnista, nähdään hyödyt hyvin pian. Asiakaspalvelun tasosta ja laadusta tulee aivan erilaista kuin aiemmin, sanoo Drake. En voi edes käsittää, kuinka palveluorganisaatiota voi johtaa tulevaisuudessa ilman, että nämä asiat otetaan huomioon, hän jatkaa.
Espoossa on oltu huolellisia, että henkilökunta vastaa asiakaskuntaa. Siksi Drake kannattaa täysin positiivista syrjintää.
- Se nyt vain on niin, että nykyään on pakko palkata maahanmuuttajia, hän huudahtaa. (käännös)
Svenska Yle: Sunniva Drake: Man måste rekrytera invandrare! (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/21/sunniva-drake-man-maste-rekrytera-invandrare) 21.2.2013
Ei siis niin, että palkattaisiin ihmisiä yhdessä todettujen tarpeiden mukaan ja tarvittaessa muutettaisiin työtehtävien vaatimuksia, vaan "nykyään on pakko palkata maahanmuuttajia" vaikka sitten positiivisen syrjinnän keinoin.
Quote from: Maastamuuttaja on 19.02.2013, 17:51:27
Kyllä nimetön työnhaku sopii mainiosti julkiselle sektorille, jossa myös vastuuhenkilöt ja päätöksentekijät ovat nimettömiä.
:) Mainiosti sanottu.
QuoteTampere harkitsee nimetöntä työnhakua
Kaupungin työpaikoissa otetaan käyttöön nimetön työnhaku, jos Tampereen kaupungin suunnitelmat toteutuvat. Helsinki on jo aloittanut vastaavan kokeilun.
Nimettömässä työnhaussa hakemuksesta poistetaan henkilötiedot syrjinnän välttämiseksi. Tampereen kaupungin henkilöstöjohtajan Niina Pietikäisen mukaan päätöstä kokeilusta ei ole vielä tehty.
– Seuraamme Helsingin kaupungin kokemuksia asiasta.
[...]
Tampereella kokeilu tulisi käyttöön aikaisintaan ensi vuoden kesätyöhaussa.
– Tämän vuoden kesätyönhakuprosessi on jo käynnissä, joten siihen kokeilu ei ehtinyt, sanoo Pietikäinen.
Hän pitää esityksen läpimenoa todennäköisenä.
– En näe mitään syytä, miksi tämä kokeilu ei toimisi.
[...]
Syrjintää työmarkkinoilla tutkineen Liisa Larjan mukaan kokeilu on kannattava, mutta sen hyödyt eivät välttämättä poista ongelmaa.
– Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa henkilötietojen salaaminen auttoi etnisten ryhmien pääsyä haastatteluun, mutta syrjintä ei vähentynyt tekijän lopullisessa valinnassa. On kuitenkin hyvä, että edes haastatteluun pääsyssä syrjintä vähenee.
Utain (http://utain.uta.fi/uutiset/tampere-harkitsee-nimet%C3%B6nt%C3%A4-ty%C3%B6nhakua) 13.2.2103
Ruotsin tutkimuksessa ei kylläkään osoitettu, että valitsematta jättäminen olisi perustunut syrjintään.
Loppukevennys:
Alivaltiosihteeri: Nimetön työnhaku (http://areena.yle.fi/radio/1840091) 22.2.2013
Quote from: SimoMäkelä on 21.02.2013, 10:18:54
Niin, mitä jos kokeilun seurauksena hakemusten perusteella valkatuksi tulleet ovatkin pelkkiä kantikisia? Onko kokeilu silloin epäonnistunut?
Paikka laitetaan uudestaan hakuun, kunnes ihonväriltään vaatimukset täyttävä osuu haastatteluvaiheeseen asti.
Quote from: Roope on 22.02.2013, 09:59:28
QuoteTampere harkitsee nimetöntä työnhakua
Kaupungin työpaikoissa otetaan käyttöön nimetön työnhaku, jos Tampereen kaupungin suunnitelmat toteutuvat. Helsinki on jo aloittanut vastaavan kokeilun.
Nimettömässä työnhaussa hakemuksesta poistetaan henkilötiedot syrjinnän välttämiseksi. Tampereen kaupungin henkilöstöjohtajan Niina Pietikäisen mukaan päätöstä kokeilusta ei ole vielä tehty.
– Seuraamme Helsingin kaupungin kokemuksia asiasta.
[...]
Tampereella kokeilu tulisi käyttöön aikaisintaan ensi vuoden kesätyöhaussa.
– Tämän vuoden kesätyönhakuprosessi on jo käynnissä, joten siihen kokeilu ei ehtinyt, sanoo Pietikäinen.
Hän pitää esityksen läpimenoa todennäköisenä.
– En näe mitään syytä, miksi tämä kokeilu ei toimisi.
[...]
Syrjintää työmarkkinoilla tutkineen Liisa Larjan mukaan kokeilu on kannattava, mutta sen hyödyt eivät välttämättä poista ongelmaa.
– Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa henkilötietojen salaaminen auttoi etnisten ryhmien pääsyä haastatteluun, mutta syrjintä ei vähentynyt tekijän lopullisessa valinnassa. On kuitenkin hyvä, että edes haastatteluun pääsyssä syrjintä vähenee.
Utain (http://utain.uta.fi/uutiset/tampere-harkitsee-nimet%C3%B6nt%C3%A4-ty%C3%B6nhakua) 13.2.2103
Ruotsin tutkimuksessa ei kylläkään osoitettu, että valitsematta jättäminen olisi perustunut syrjintään.
Loppukevennys:
Alivaltiosihteeri: Nimetön työnhaku (http://areena.yle.fi/radio/1840091) 22.2.2013
Meneehän tämä tosiaan naurettavuuksiakin kornimmaksi. :D
Anekdoottini mamuvirkailijasta, joka Shakespearea kysyttäessä kirjoitti hakukenttään "sheikspiir", tapahtui muuten Sunniva Draken valtakunnassa.
Quote from: Roope on 22.02.2013, 09:59:28
– En näe mitään syytä, miksi tämä kokeilu ei toimisi.
Optikko auttaa. Yksi syy voisi olla se, että mamujen työllistymisongelmat eivät johdukaan syrjinnästä. Mutta ilmeisesti tämä on mahdoton vaihtoehto.
QuoteSyrjintää työmarkkinoilla tutkineen Liisa Larjan mukaan kokeilu on kannattava, mutta sen hyödyt eivät välttämättä poista ongelmaa.
– Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa henkilötietojen salaaminen auttoi etnisten ryhmien pääsyä haastatteluun, mutta syrjintä ei vähentynyt tekijän lopullisessa valinnassa. On kuitenkin hyvä, että edes haastatteluun pääsyssä syrjintä vähenee.
Eli varsinaisella tavoitteella (mamujen työllistyminen) ei ole niin väliä, pääasia että likat pääsevät vähän puuhastelemaan.
Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:
QuoteLiikaa onnenonkijoita?
"Monikultturalismi on lapsellista", "Maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä" ja "Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon onnenonkijoita". Ei, nämä eivät ole satunnaisia sitaatteja "maahanmuuttajakriittiseltä" Hommaforumilta. Ne ovat sitaatteja poliitikoilta, joiden pitäisi tehdä töitä maahanmuuttajien puolesta pääkaupunkiseudulla.
Yleisradion pääkaupunkialueen toimitus on viime päivinä tutkinut, mitä mieltä Helsingin (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/sannfinlandare-anonym-rekrytering-ar-onodigt-trixande), Espoon ja Vantaan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/21/sannf-invandrare-vill-inte-jobba) kotouttamisasioista päättävät perussuomalaiset ovat maahanmuutosta.
Eikä se ole mikään ruusuinen kuva, joka välittyy valtuutettujen haastatteluista.
Helsingissä perussuomalaiset halusivat niin kovasti johtaa maahanmuuttoasioiden neuvottelukuntaa, että puolue luopui lisävallasta kaupunginhallituksessa. Ja heti sen perään Matias Turkkila sanoi Ylen haastattelussa, että hän vastustaa nimetöntä työnhakua ja että monikultturalismi on lapsellista. Hänen puoluetoverinsa Espoossa ja Vantaalla yhtyivät tähän lausumalla, että maahanmuuttajat eivät halua tehdä työtä ja että on paljon "onnenonkijoita".
Kotouttamisneuvottelukuntien kokouksista voi tulla täällä vaalikaudella tulisia. Samassa neuvottelukunnassa perussuomalaisten kanssa istuu monia maahanmuuttajia, jotka edustavat muita puolueita ja joilla itsellään on kokemusta siitä, kuinka vaikeaa voi olla saada työtä. Silloin täytyy tuntua märältä rätiltä kasvoille, kun toinen valtuutettu lausuu, että "maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä".
Kansalaisena haluamme ajatella, että ne erilaisten poliittisten kysymysten parissa työskentelevät valtuutetut tekevät sen asukkaiden parasta ajatellen. Ne jotka istuvat sosiaali- ja terveyslautakunnassa haluavat parantaa hoitoa ja ne jotka istuvat koulutuslautakunnassa haluavat parantaa koulutusta. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki maahanmuuttajakysymysten lautakunnassa istuvat eivät halua parantaa kotouttamista. Kuinka houkuttelevaa onkaan kuulla, että ei halua tehdä töitä tai että kuuluu niin sanottuihin "onnenonkijoihin".
Ja kuinka puolueen puheenjohtaja Timo Soini saattoi sanoa BBC:n haastattelussa, että puolueessa ei ole rasismia? En ymmärrä. (käännös)
Svenska Yle: Kolumn: För mycket löst folk? (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/22/kolumn-mycket-lost-folk) 22.2.2013
Toimittaja päätyy sujuvasti puhtaasta asiakysymyksestä eli Helsingin kokeileman nimettömän työnhaun hyödyllisyydestä perussuomalaisten rasismiin.
Helsingin perussuomalaisten Matias Turkkila ilmoitti vastustavansa nimetöntä työnhakua, koska se ei muiden maiden kokemusten mukaan toimi tarkoitetulla tavalla. Toimittaja tai kukaan muukaan ei ole yrittänyt kumota Turkkilan argumentteja. Sen sijaan esimerkiksi vihreiden valtuutettu puhui (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/20/ovriga-delegationen-skjuter-ner-turkkilas-utspel#) haastattelussa muunnettua totuutta väittäessään, että nimettömästä työnhausta on hyvät kokemukset muista maista. Ei ole, vaan esimerkiksi Ruotsissa käytäntö haudattiin julkisen sektorin kokeilun epäonnistuttua.
Vantaan perussuomalaisten Johannes Nieminen sanoi turvapaikanhakijoiden joukossa olevan paljon onnenonkijoita (onko oikea käännös termille "löst folk"?), jotka saapuvat Suomeen epämääräisistä syistä ja siksi Suomen tulisi ottaa mallia Tanskan maahanmuuttopolitiikasta. Väitettä onnenonkijoista tukee esimerkiksi se, että vain vajaa puolet turvapaikkapäätöksistä hyväksytään, mutta vieläkin enemmän se, että Suomi on aniharvalle turvapaikanhakijalle niin sanottu ensimmäinen turvallinen maa. Lähes kaikki turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen Ruotsin kautta, joten turvan hakeminen ei ole tänne pyrkivien tärkein motiivi, vaan heillä on oltava jotkut toiset syyt valintaansa. Väitteen tai ilmaisun voi halutessaan kyseenalaistaa, mutta toimittaja ei edes yrittänyt, vaan ryhtyi oikopäätä kauhistelemaan väitettä loukkaavana.
Espoon perussuomalaisten Christian Tudose puolestaan sanoi, ettei hänellä ole koskaan ollut vaikeuksia löytää töitä ja että töitä on, jos niitä on halukas tekemään. Edelleen hän sanoi haastattelussa, että maahanmuuttajia on kannustettava töihin, jotta nämä eivät jäisi kotiin nostamaan avustuksia. Toimittaja muotoili tämän väitteeksi, että "maahanmuuttajat eivät halua tehdä töitä", jonka hän taas ilmoitti loukkaavan maahanmuuttajia. No, Christian Tudose on itsekin romanialainen maahanmuuttaja, joten hänen lausuntonsa oli ilmeisesti toimittajan mielestä rasistisesti ja väärin sanottu pelkästään sillä perusteella, että hän on myös perussuomalainen.
Ja lopuksi tämä kaikki saatiin kytkettyä Timo Soinin BBC:n haastatteluun ja perussuomalaisten rasistisuuteen ilman, että toimittaja olisi joutunut kauhistelunsa ohessa avaamaan yhtäkään maahanmuuttoon liittyvää asiakysymystä. Näppärää.
Ilmeisesti Höblän ja svenskylen toimittajat ovat unohtaneet, että nimettömällä työnhaulla ei heidän lellikkinsä Eva Bidee olisi ikinä päätynyt vähemmistövaltuutetuksi, vaan paikan olisi mahdollisesti saanut jopa vähemmistön edustaja.
Jottei pelkästään median suodattamaan tietoon tarvitse nojata, niin osoitteesta http://www.ifau.se/Upload/pdf/se/2007/wp07-31.pdf löytyy yksi tutkimus tästä aiheesta.
Quote from: Roope on 23.02.2013, 13:08:10
Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:
Lähetin tuon viestisi kokonaisuudessaan Gröhnille. En ole ihan varma, mitä hän vastasi:
QuoteHej!
Jag svarar på svenska så du kan öva dig.
Jag behöver nog inte rätta några antaganden som jag för fram i min kolumn. Exempelvis är det nog under all värdighet att kalla invandrare för "löst folk", oberoende av vilken slags statistik man väljer att kasta fram. Och att kallt påstå att det nog finns jobb för dem som vill jobba är också i grövsta laget då flera invandrare samtidigt vittnar om svårigheterna med att få jobb. Exempelvis visar statistik att arbetslösheten bland invandrare har ökat: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
Hälsningar,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871
Voiko joku kääntää suomeksi?
fobba-translatella:
QuoteI do not think right some assumptions that I presented in my column. For example, it is enough for all dignity to call immigrants "random people", regardless of the kind of statistics you choose to throw up. And the cold say that there are enough jobs for those who want to work are also the worst team when several immigrants also testifies to the difficulties in getting a job. For example, statistics show that unemployment among immigrants has increased: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
Hähää. Nyt meikkis voi pistää kuntosalin lisäksi harrastuksia cv:heni, kuten kotimaan matkailu, lumityöt ja pilkkiminen. Ku mamutkin niitä harrastavat. Ne ei arvaa, et mä oonkin kantis!
Quote from: Junes Lokka on 28.02.2013, 17:02:43
Quote from: Roope on 23.02.2013, 13:08:10
Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:
Lähetin tuon viestisi kokonaisuudessaan Gröhnille. En ole ihan varma, mitä hän vastasi:
QuoteHej!
Jag svarar på svenska så du kan öva dig.
Jag behöver nog inte rätta några antaganden som jag för fram i min kolumn. Exempelvis är det nog under all värdighet att kalla invandrare för "löst folk", oberoende av vilken slags statistik man väljer att kasta fram. Och att kallt påstå att det nog finns jobb för dem som vill jobba är också i grövsta laget då flera invandrare samtidigt vittnar om svårigheterna med att få jobb. Exempelvis visar statistik att arbetslösheten bland invandrare har ökat: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
Hälsningar,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871
Voiko joku kääntää suomeksi?
fobba-translatella:
QuoteI do not think right some assumptions that I presented in my column. For example, it is enough for all dignity to call immigrants "random people", regardless of the kind of statistics you choose to throw up. And the cold say that there are enough jobs for those who want to work are also the worst team when several immigrants also testifies to the difficulties in getting a job. For example, statistics show that unemployment among immigrants has increased: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
Mistäpä näistä apartheidhörhöistä tietäisi. Ehkäpä Vihtavuoren ruutitehtaaseenkin saadaan vastaanottokeskus jotta työllisyys lisääntyy ja laiskat suomalaiset pääsee sinne minne kuuluukin, eli hirttoköyden ääreen osa ja loput kotio istumaan oottamaan työpaikkaa, lähettelemällä satoja hakemuksia.
Täällä olevan ketjun mukaan sen olisi yksityisyrittäjä tahtonut ostaa, mutta ei sopinut koska valtio ei tahonut siivota vastuullaan olevia maita.
Pieni kunta, työttömyys Oulun luokkaa, sen ketjun mukaan siis. Kivasti lisää ne muutama sata uutta työtöntä sitä. Toki tarvitaan siltoja pohjanmaalle ja julmettuja tukia ahvenanmaalle.
Hbl: Anonym ansökan övertygar inte alla (http://hbl.fi/nyheter/2013-03-17/428766/anonym-ansokan-overtygar-inte-alla) 18.3.2013
Quote
Nimetön työnhaku ei vakuuta kaikkia
Suomessa Helsingin kaupunki kokeilee menetelmää. Naapurikunnat odottavat jännityksellä tuloksia, valmiina seuraamaan jalanjäljissä. Yritysmaailmassa, jossa verkostoituminen ja maine ovat perustavanlaatuisia, menetelmään suhtaudutaan skeptisesti.
Naapurikuntien ja muidenkaan ei tarvitse jännittää tuloksia. Monissa Euroopan maissa on tehty vastaavia, mutta huomattavasti laajempia ja tieteellisempiä kokeiluja. Esimerkiksi Ruotsin muutaman vuoden takainen julkisen sektorin kokeilu johti menetelmän hylkäämiseen epäonnistuneena. Lähinnä jännittää se, millaisella tarinalla suomalaisen kokeilun epäonnistuminen peitetään.
Quote- Kaupunki on asettanut tavoitteeksi lisätä maahanmuuttajien määrää valituista vastaamaan paremmin heidän osuuttaan väestöstä. Tällä kokeilulla testaamme, tuleeko hakijoiden käsittelystä näin tasa-arvoisempaa, sanoo Miriam Attas, Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston suunnittelija.
Tutkimukset sekä Suomesta että ulkomailta osoittavat, että sellaiset tekijät kuin henkilön nimi, puheen aksentti tai kansallisuus vaikuttavat hakemustilanteissa.
Niin osoittavat, mutta vastaavasti tutkimukset osoittavat, että nimetön työnhaku ei poista vaikutusta valintatilanteessa.
QuoteKaikki ei kuitenkaan ole vain ruusuista. Menetelmä vaatii työnantajalta lisätyötä.
- On vaikea arvioida, kun tämä on ensimmäinen kerta. Tämä on hieman monimutkaisempi prosessi, kun mukana on useampia tahoja, jotka eivät saa kommunikoida keskenään, informaatiota poistetaan ja niin edelleen, sanoo Vesa Keskinen.
QuoteTutkimukset viittaavat paitsi siihen, että prosessia pidetään liian työläänä, myös siihen, että vaikutuksia ei aina ole lopulta havaittavissa. Useammat maahanmuuttajataustaiset ja useammat naiset saavat haastattelukutsun nimettömän työnhaun avulla, mutta maahanmuuttajataustaisilla tämä ei automaattisesti johtanut useampiin valintoihin. Syrjintään johtavat ennakkoluulot ovat edelleen olemassa. Mutta Attiasin mielestä tämä ei ole ongelma.
- Me ajattelemme niin, että on iso asia, jos nimetön työnhaku voi parantaa mahdollisuutta päästä haastatteluun, sanoo Attias.
Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun näen nimetöntä työnhakua käsittelevässä jutussa viitattavan muiden maiden tutkimustuloksiin, joissa käytäntö todetaan tehottomaksi. Välittömästi Helsingin kaupungin suunnittelija Miriam Attias siirtää maalitolppia. Nyt tärkeää ei enää olekaan rekrytointiprosessin
lopputulos, vaan on jo "iso asia", että useammat pääsevät mahdollisesti edes
haastatteluun. Tällainen on pelkkää fiilistelyä ja kallista sellaista.
Quote
Helsingin kaupunki on tehnyt tietoisesti töitä syrjinnän vähentämiseksi, mutta ei aio ottaa käyttöön kiintiöitä.
Helsingin kaupunki ei ole ottanut käyttöön suoria maahanmuuttajakiintiöitä siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaiset olisivat laittomia. Toiseksi ne nostattaisivat helsinkiläisten vastarinnan. Muut positiivisen syrjinnän keinot eivät herätä niin paljon huomiota. Nimetön työnhaku ei periaatteessa ole varsinainen positiivisen syrjinnän menetelmä, mutta se on juuri sellaista kivaa puuhastelua tärkeän asian nimissä, johon byrokraatit ovat taipuvaisia.
QuoteYksityisellä puolella ei olla vakuuttuneita nimettömästä työnhausta. Yritysmaailmassa tehdään paljon rekrytoinnista sosiaalisten kontaktien avulla ja verkostoitumalla. (..) Koska nimen merkitys on niin suuri, ei [rekrytointikonsultti] Goop pidä nimetöntä työnhakua realistisena yritysmaailmassa.
- Tämä on pieni maa, jossa on paljon ennakkoluuloja ja valitsemme varman epävarman sijasta. Haluamme tietää, kenet rekrytoimme.
Myös kielitaito ratkaisee, kenet valitaan. Goopin mukaan juuri se tiputtaa usein maahanmuuttajataustaiset rekrytointitilanteessa.
- Vaikka englanti on yrityksen virallinen kieli ja esimerkiksi sähköpostit lähetetään englanniksi, ovat suomen ja ruotsin kielet edelleen tärkeitä.
Quote
Hankenin tutkija Mats Ehrnroothin mukaan nimetön työnhaku on loogisesti tarkasteluna objektiivisempaa.
- Onko se tehokkain tapa, on sitten eri asia. Mutta ei sen ehkä tarvitse ollakaan, sillä mikä on oikeudenmukaisuuden hinta?
Tutun valitseminen on helppo ratkaisu.
- Se on nopeampi tapa muodostaa käsitys hakijasta, mutta se ei tarkoita, että löydetään paras ehdokas tai että prosessi olisi oikeudenmukainen, sanoo Ehrnrooth.
Yksi ehdokkaan tärkeä ominaisuus on häneen liittyvät riskit. Yritysmaailmassa on usein tarkoituksenmukaista valita tuttu ehdokas, johon luotetaan ja jonka osaaminen tunnetaan tarkkaan, eikä lyhyesti tavattua ehdokasta, joka tosin vaikuttaa paperilla pätevämmältä. Julkisella sektorilla ei tarvitsekaan päteä yrityselämän käytännöt sellaisinaan, mutta pelkkään oikeudenmukaisuuteen vetoamalla ei sielläkään oikeuteta positiivista syrjintää nimettömästä työnhausta puhumattakaan.
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 23.02.2013, 15:30:33
Ilmeisesti Höblän ja svenskylen toimittajat ovat unohtaneet, että nimettömällä työnhaulla ei heidän lellikkinsä Eva Bidee olisi ikinä päätynyt vähemmistövaltuutetuksi, vaan paikan olisi mahdollisesti saanut jopa vähemmistön edustaja.
Valintoja voidaan aina manipuloida mielin määrin, olisi sitten kysymyksessä tavallinen tai nimetön työnhaku. Nyt kun tällainen älytön järjestelmä on otettu käyttöön, sitä ajaneilla poliitikoilla ja virkamiehillä on varmaan paineita osoittaa, että se oikeasti parantaa mamujen mahdollisuuksia. On siis helppo ennustaa, että mamujen osuus haastatteluun kutsutuissa tulee nousemaan.
Monissa tapauksissa mamutaustaa saatetaan pitää julkisen sektorin höpöviroissa jopa toivottavana asiana. Tällöin hakemukseen kannattaa pistää harrastukseksi esim. koraanin opiskelu tai somalian matkailu, niin siitä on helppo päätellä, että hakija on kultamuna, joka kannattaa kutsua ainakin haastatteluun.
Esitän että apulaiskaupunginjotaja Ritva Viljasen avustajiksi ja sihteereiksi järjestetään välittömästi nimetön haku. Ritva voi osoittaa ennakkoluulottomuuttaan ja edistää maahanmuuttajien työllistymistä valitsemalla avustajikseen mahdollisimman eksoottisia ja kielitaidoltaan puutteellisia henkilöitä.
Kun maahanmuuttajat ovat aliedustettuina Helsingin kaupungin työvoimassa iskee paniikki. Entäs kun huomataan, että miehiä on 25% ja naisia 75%. Sauri kertoo, että tämä on "Amazing".
Quote from: TeroT on 18.03.2013, 13:20:43
Esitän että apulaiskaupunginjotaja Ritva Viljasen avustajiksi...
No ei, se haku pitäisi järjestää Ritva Viljasen paikasta, muutenhan noi nimettömät ja erityiskohteluhaut ovat lähinnä tinkimistä muiden eduista itse kipua tuntematta. Anekaupassa aikanaan sentään ane maksettiin ja moraalisäteily ostettiin omilla rahoilla.
Quote from: Impivaaranilves on 28.02.2013, 17:38:07
Mistäpä näistä apartheidhörhöistä tietäisi. Ehkäpä Vihtavuoren ruutitehtaaseenkin saadaan vastaanottokeskus jotta työllisyys lisääntyy ja laiskat suomalaiset pääsee sinne minne kuuluukin, eli hirttoköyden ääreen osa ja loput kotio istumaan oottamaan työpaikkaa, lähettelemällä satoja hakemuksia.
Täällä olevan ketjun mukaan sen olisi yksityisyrittäjä tahtonut ostaa, mutta ei sopinut koska valtio ei tahonut siivota vastuullaan olevia maita.
Pieni kunta, työttömyys Oulun luokkaa, sen ketjun mukaan siis. Kivasti lisää ne muutama sata uutta työtöntä sitä. Toki tarvitaan siltoja pohjanmaalle ja julmettuja tukia ahvenanmaalle.
Ei ole kilttiä pelotella toisia Vihtavuoren vokilla. >:(
Quote from: Junes Lokka on 28.02.2013, 17:02:43
Quote from: Roope on 23.02.2013, 13:08:10
Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:
Lähetin tuon viestisi kokonaisuudessaan Gröhnille. En ole ihan varma, mitä hän vastasi:
QuoteHej!
Jag svarar på svenska så du kan öva dig.
Jag behöver nog inte rätta några antaganden som jag för fram i min kolumn. Exempelvis är det nog under all värdighet att kalla invandrare för "löst folk", oberoende av vilken slags statistik man väljer att kasta fram. Och att kallt påstå att det nog finns jobb för dem som vill jobba är också i grövsta laget då flera invandrare samtidigt vittnar om svårigheterna med att få jobb. Exempelvis visar statistik att arbetslösheten bland invandrare har ökat: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
Hälsningar,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871
Voiko joku kääntää suomeksi?
fobba-translatella:
QuoteI do not think right some assumptions that I presented in my column. For example, it is enough for all dignity to call immigrants "random people", regardless of the kind of statistics you choose to throw up. And the cold say that there are enough jobs for those who want to work are also the worst team when several immigrants also testifies to the difficulties in getting a job. For example, statistics show that unemployment among immigrants has increased: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors
****** mitä ylimielistä p*****-asenetta tuolta toimittajalta. Alla oma käännökseni, joka tuo toimittajan paskantärkeän, ylimielisen "minä tiedän paremmin ja puhun pårempåå kieltä"- asenteen esiin.
Quote
"Vastaan ruotsiksi, jotta saat harjoitusta.
Minulla ei ole mitään tarvetta korjata oletuksia, joita toin esiin kolumnissani. Esimerkiksi on täysin (ihmis)arvon vastaista kutsua maahanmuuttajia "irtolaisiksi", riippumatta siitä, minkälaisia tilastoja heittää kehiin. On todella karkeaa kylmiltään väittää, että kyllä niitä töitä halukkaille riittää kun samaan aikaan monet ulkomaalaiset kertovat hankaluuksista löytää töitä. Esimerkiksi tämä tilasto näyttää, että maahanmuuttajien työttömyys on lisääntynyt:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors "
Terveisin,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871
Joensuussa otettiin oppia ja vedettiin vielä paremmaksi:
QuoteAlain Minguet: Valtuustoaloite nimettömästä työnhakuprosessin käyttöönottamisesta (http://alainminguet.wordpress.com/)
25.02.2013 klo 18.56 · Kategoria(t): Yhteiskunta
Tänään valtuustokokouksen yteydessä jätin ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteen, jossa esitettään nimettömän työnhakuprosessin käyttöönottaminen. Vastaava on kokeiluvaiheessa Helsingissä. Tarkoitus on estää syrjintää työhönottoprosessissa ja myös tarkistaa hallintokunnittain ja ammattiryhmittäin, onko väestöryhmiä aliedustettuna, tiedostaa miksi ja tuoda esiin käytäntöjä, joilla voidaan korjata tilanteen, kuten positiivinen diskriminaatio.
Joensuun kokoisessa konsernissa ei ole helppoa löydä käytäntö, joka korjaa kaikki mahdolliset ongelmat. Tietysti pitää olla harkintavaraa soveltaa malli eri olosuhteiden mukaan. Olisi myös erittäin kiinnostavaa, että kaupunki pohdittaisi yhdenvertaisuutta. Viime vuonna hyväksytyssä yhdenvertaisuussuunnitelmassa ei oteta kantaa työhönottoon ja ylipäätään kaikkiin työntekijöihin liittyviin asioihin, vaan tarkistetaan asiakkaan asiat. Ymmärrän yhdenvertaisuuslaki niin, että kaupungin suunnitelma jäi torsoksi.
Toivottavasti tästä on hyötyä. Jatketaan työ yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta!
Ja tässä niille, jotka jaksavat lukea, aloite kokonaisuudessaan. Kaikki Vihreiden valtuutetut ovat allekirjoittaneet sen, samoin vasemmistoryhmä ja lukuisia demareita. Muistakin puolueista on ollut allekirjoittajia.
VALTUUSTOALOITE
Nimettömän työnhakuprosessin käyttöönottaminen
[...]
Esitämme, että Joensuun kaupunki, sen liikelaitokset ja sen tytäryhtiöt ottavat käyttöön rekrytointimenetelmän kaikissa avoimissa työhauissa, jossa hakijan nimi, sukupuoli, ikä, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus ja äidinkieli, perhetiedot ja siviilisääty tulevat työhönotosta vastaavalle tiedoksi vasta siinä vaiheessa, kun parhaat hakijat ovat valittu työhaastatteluun.
Kuitenkin voidaan poiketa menetelmästä hallintokunnan- ja alankohtaisesti, mikäli siellä tietty väestönryhmä tai sukupuoli on aliedustettu. Silloin voitaisiin harkita em. menetelmän jälkeen ko. ryhmien jäsenten lisääminen haastateltavien joukkoon, jota Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 9§:n 4. alakohdan sekä Yhdenvertaisuuslain 7§:n toteutuminen olisi mahdollista.
"Tiettyjen aliedustettujen väestöryhmien" tietoinen ja heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa liittymätön suosiminen rekrytointiprosessissa on käsittääkseni aivan yhtä laitonta kuin lopullisessa valinnassakin. Suosiminen aliedustettuun ryhmään kuulumisen perusteella on sallittua vain sellaisissa suhteellisen harvinaisissa tapauksissa, joissa hakijoita ei saada paremmuusjärjestykseen rekrytointikriteerien suhteen, mutta Joensuun punavihreiden aloite on jo vastoin lakia.
Kuopion aloite (http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2013219902-11.HTM):
QuoteKokouksessa jätetty valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Sanna Husso jätti itsensä ja 6 muun valtuutetun 25.2.2013 päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen:
Me allekirjoittaneet Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme, että Kuopion kaupunki ottaa kokeiluun nimettömän työnhaun rekrytoinneissaan. Nimetöntä työnhakua voitaisiin aluksi kokeilla esim. kaupungin kesätyöpaikkoja täytettäessä ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muussa rekrytoinnissa.
Anonyymi eli nimetön työn haku tarkoittaa työhakemusten käsittelyä ilman henkilöiden nimiä ja tietoa hakijan sukupuolesta. Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus. Hakijan henkilöllisyys paljastuu vasta haastatteluvaiheessa. Tarkoituksena on estää syrjintä työn haussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella.
Joidenkin tutkimusten [1] mukaan etninen nimi voi vähentää todennäköisyyttä tulla valituksi työhaastatteluun. Helsingin yliopiston tutkimusraportin [2] mukaan työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Lisäksi tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita. Työministeri Lauri Ihalainen on muistuttanut [3], että yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä.
Kuopion kaupungin yhdenvertaisuusohjelmassa kerrotaan velvoitteesta yhdenvertaisuuden edistämiseen. Lisäksi vuonna 2006 hyväksytyssä tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. syrjinnän kiellon sukupuolen perusteella työhönotossa, valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin tai koulutukseen, työolosuhteissa, työehdoissa, palkkauksessa ja muissa työhön liittyvissä etuuksissa taikka irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä.
Yhdenvertaisuuslain 6§ mukaan "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."
Kuopion kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena yhdenvertaisuuden edistämiseksi asennekasvatus ja tietoisuuden lisääminen molemmin puolin valtaväestön ja vähemmistön kesken. Tavoitetta viedään eteenpäin muokkaamalla ajatusmalleja myönteisemmäksi ja kohtaamalla ihmisiä ihmisinä, ei stereotypioina. (Kuopion kaupunki, 2008).
Kuopion kaupungin osalta arvioitu, että ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstössä on noin 0,3 % kaikista työntekijöistä. (Kuopion kaupunki, 2008).
Lähteet:
1 IFAU -Institute for Labour Market Policy Evaluation; Eriksson, S. & Lagerström, J. 2007 (http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2007/wp07 -19.pdf (http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2007/wp07%20-19.pdf))
2 Helsingin yliopisto, 2012 (raportti: Discrimination in the Finnish Labor Market)
3 Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012 II Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (http://www.tem.fi/index.phtml?109336 m=106488&s=5236 (http://www.tem.fi/index.phtml?109336 %20m=106488&s=5236))
4 Kuopion yhdenvertaisuussuunnitelma 2008 - 2012
(http://www.kuopio.fi/c/document library/get file?uuid=5e7a77ee-6cc5-4af2-af40-e436cOf6355f&groupld=12167 (http://www.kuopio.fi/c/document%20library/get%20file?uuid=5e7a77ee-6cc5-4af2-af40-e436cOf6355f&groupld=12167))
Yhdenvertaisuuslaki 2004/21
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Kuopiossa nimetöntä työnhakua perusteellaan yhdenvertaisuuslailla, vaikka kielitaidottoman vuohipaimenen sivuuttamisessa kyse ei ole syrjinnästä vaan väärästä kielitaidosta ja ammatista. Tämä kuvaa hyvin miten pihalla Kuopionkin valtuusto on. Kokoomus on valtuuston suurin puolue (14) yhdessä kepun kanssa. Olisivat halutessaan voineet torpata aloitteen yhdessä ps:n kanssa. Kokoomus on jälleen tyylilleen uskollisena monikultuurin editämisen eturintamassa.
Quote
Yhdenvertaisuuslain 6§ mukaan "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."
QuoteNIMETÖN TYÖNHAKU -KOKEILU
Taustaa ja vastauksia kysymyksiin
Helsingin kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksessa
Helsingin kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen kokeilla nimetöntä työnhakuprosessia.
Ensimmäinen rekrytointi, jossa nimetöntä työnhakua kokeillaan, on helmikuussa 2013 toteutettava
nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikköhaku.
Projektipäällikkö johtaa nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston ja tietokeskuksen yhteistä Hyvä vapaa-
aika -tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka kaupunginhallitus valitsi yhdeksi nuorten syrjäytymisen
ehkäisemisen kärkihankkeeksi.
Miksi nimetöntä työnhakua kokeillaan?
Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista
monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden toteutumiseksi tarvitaan aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden
puolesta.
Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän
mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa
epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen,
kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
Mistä menetelmässä on kyse?
Nimetön työnhakuprosessi on menetelmä, jolla edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia
rekrytoinnissa. Sen tarkoituksena on edistää mahdollista syrjintää kohtaavien henkilöiden
mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kiinnittämään
huomionsa henkilön tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen.
Miten nimetön työnhaku toteutetaan käytännössä?
Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen
hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan
henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot,
kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat
haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.
Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason,
edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.
Valitsija on etukäteen määrittänyt tehtävään tarvittavan osaamisen ja arvioi hakemuksia siihen peilaten.
Hakemuksia käsitellään haastatteluun kutsuvaiheessa pelkkinä järjestysnumeroina, ja mahdolliset
liitteet tai osiot, joissa on henkilöllisyyden paljastavaa tietoa, säilytetään erikseen.
Valitaanko tehtävään anonyymi henkilö? Mitä nimetön työnhakuprosessi ei ole?
Nimetön työnhakuprosessi ei tarkoita sitä, että työhön valitaan anonyymi henkilö. Nimetön prosessi
ulottuu ainoastaan haastatteluvaiheeseen asti. Haastattelu ja sen jälkeinen rekrytointiprosessi
toteutetaan normaaliin tapaan. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa
työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla.
Kohtaavatko erityisesti Helsingin kaupungilta työtä hakevat syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua?
Asiaa ei ole Helsingin kaupungilla tutkittu, mutta ei ole kuitenkaan olemassa viitteitä siitä, että kaupunki
työnantajana olisi ennakkoluuloisempi tai ennakkoluulottomampi kuin muut työnantajat. Kaupunki
kokeilee nimetöntä työnhakua edistääkseen aktiivisesti yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden
toteutumista.
Missä nimetön työnhaku on käytössä?
Nimetöntä työnhakua on kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa, muun muassa Belgiassa, Iso-
Britanniassa, Saksassa, Hollannissa, Sveitsissä, Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Lainsäädäntö
velvoittaa sen käyttämiseen tiettävästi ainoastaan Belgiassa, missä sitä käytetään sopimussuhteisen
henkilöstön palkkauksessa liittovaltion tasolla sekä Ranskassa, missä se on periaatteessa pakollinen yli
50 työntekijän yrityksille - tosin sen käyttämättä jättämisestä ei ole säädetty seuraamuksia.
Muualla kokeilu tai käyttö on paikallista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Ruotsissa päädyttiin
suosittelemaan nimettömän rekrytointiprosessin käyttöä siksi, että sen todettiin pystyvän alentamaan
merkittävästi epätasapuolisen kohtelun riskiä aiheuttamatta rekrytointiprosessille haittoja.
Onko nimetön työnhaku muualla Suomessa käytössä?
Muualla Suomessa ei tiettävästi tähän mennessä olla kokeiltu tai toteutettu nimetöntä rekrytointia.
Mistä kokeilu lähti liikkeelle?
Kokeilu lähti liikkeelle yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteitä benchmarkkauksesta: muun muassa
henkilöstökeskuksen ja maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan selvitystyöt ja
lausunnot.
Nimetön työnhaku valittiin yhdeksi keinoksi muunkielisten työntekijöiden osuuden kasvattamisen
toimenpideohjelmaan. Asia ei kuitenkaan ole erityisesti maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan
tavoitteena on edistää monimuotoisuuden toteutumista laajemmin.
Lisätietoa nimettömästä työnhausta:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus
nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, nuorisoasiainkeskus
Helsingin kaupunki (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d825b26b-a8a8-43df-bb34-3027c7d2842e/Nimet%C3%B6n+ty%C3%B6nhaku_taustaa+ja+FAQ.pdf?MOD=AJPERES)
Quote from: Helsingin kaupunkiNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän
mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa
epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Tämä ei yleisesti ottaen pidä paikkaansa. Vaikea sanoa, mistä erot johtuvat, mutta joidenkin tutkimuksien mukaan esimerkiksi naisia tai maahanmuuttajia on kutsuttu haastateltaviksi aiempaa
vähemmän. Esimerkiksi Ruotsin kokeilussa taas maahanmuuttajia oli kyllä kutsuttu haastatteluun enemmän, mutta heitä rekrytoitiin silti sama osuus kuin ennenkin.
Quote from: Helsingin kaupunkiNimetöntä työnhakua on kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa, muun muassa Belgiassa, Iso-
Britanniassa, Saksassa, Hollannissa, Sveitsissä, Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Lainsäädäntö
velvoittaa sen käyttämiseen tiettävästi ainoastaan Belgiassa, missä sitä käytetään sopimussuhteisen
henkilöstön palkkauksessa liittovaltion tasolla sekä Ranskassa, missä se on periaatteessa pakollinen yli
50 työntekijän yrityksille - tosin sen käyttämättä jättämisestä ei ole säädetty seuraamuksia.
Muualla kokeilu tai käyttö on paikallista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Ruotsissa päädyttiin
suosittelemaan nimettömän rekrytointiprosessin käyttöä siksi, että sen todettiin pystyvän alentamaan
merkittävästi epätasapuolisen kohtelun riskiä aiheuttamatta rekrytointiprosessille haittoja.
On kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa tarkoittaa, että ei ole käytetty kokeilun
jälkeen juuri missään.
Vielä räikeämmin Tulensalo ja Laitio valehtelevat Ruotsista. Ruotsissa ei tosiaankaan päädytty suosittelemaan nimetöntä rekrytointiprosessia, vaan julkisen sektorin kokeilun (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=96&artikel=2401908) jälkeen hanke kuopattiin, koska nimetön työnhaku ei sittenkään vaikuttanut merkittävästi valittuihin ja koska nimetön työnhaku teki rekrytointiprosessista kalliin ja kankean.
Nältä veijareilta lienee turha odottaa objektiivista raporttia suomalaisen kokeilun tuloksista, kun eivät malta pysyä totuudessa alunperinkään.
Quote
Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.
Ammatti: vuohipaimen
Tutkinto: vuohi-insinööri, 2010 Mogadishun vuohiopisto
Työsuhteet: Mogadishun kaupunki, 2000-päisen vuohilauman paimentaminen 2010-2012
QuoteHelsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista
monimuotoisuutta.
Uskallanko edes kysyä mitä Helsingin mokuttavat virkamiehet hakevat tuolla sana-ripuloinnilla? Mahdollisimman paljon varsinaisia
TM mamuja kaupungin pakasteviroissa ja pottunokkien määrä supistetaan minimiin?
Saakohan haastattelutilanteessa kysyä syytä "epätyypilliseen työuraan", joka alkuvaiheessa halutaan häivyttää, vai pidetäänkö sitä samanlaisena kysymyksenä kuin "oletko raskaana tai suunnitteletko perheenlisäystä" ?
Quote from: Roope on 09.04.2013, 21:31:32
QuoteAlain Minguet: Valtuustoaloite nimettömästä työnhakuprosessin käyttöönottamisesta (http://alainminguet.wordpress.com/)
Kuitenkin voidaan poiketa menetelmästä hallintokunnan- ja alankohtaisesti, mikäli siellä tietty väestönryhmä tai sukupuoli on aliedustettu. Silloin voitaisiin harkita em. menetelmän jälkeen ko. ryhmien jäsenten lisääminen haastateltavien joukkoon, jota Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 9§:n 4. alakohdan sekä Yhdenvertaisuuslain 7§:n toteutuminen olisi mahdollista.
Haluaisinpa nähdä aloitetta vetävien ilmeet, kun tätä lakia aletaan kuntatasolla toteuttaa tasa-arvon nimissä: "Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Lähes neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia."
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx
Jokaisen miehen pitää alkaa vedota näihin pykäliin nimettömän työnhaun kunnissa, jos työpaikkaa ei irtoa. Katsotaan, miten kauan systeemi pysyy voimassa. Takaporttina aloitteissa on tietysti, että pykäliä sovelletaan vain, jos aliedustettuna on joku muu kuin VHM.
Quote from: Tulituki on 13.02.2013, 09:49:00
Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.
Tuossa olisi suurestikin ideaa. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin voi saada pysyvän oleskeluluvan (green card) voittamalla valtion järjestämissä arpajaisissa (ns. DV Lottery). Voittajat saavat green cardin käteensä mikäli täyttävät ennalta asetetut perusvaatimukset (mm. suoritettuna lukio tai 2 vuotta työkokemusta, tietyin osin hyvä terveydentila josta lääkärinlausunto USA:n sellaisen antamiseen hyväksymältä lääkäriltä). Useat juoksevat julkishallinnon virat voitaisiin arpoa vastaavalla tavalla ja Suomen työtarpeisiin soveltuvilla kriteereillä. Jos jollekin työlle on kerran asetettu tietty perusvaatimus niin ihan hyvin voidaan valita kuka tahansa jolla tämä vaatimus täyttyy, siitä riippumatta kuinka paljon meriittejä henkilöllä on ylitse perusvaatimuksen.
Quote from: jobsy on 12.04.2013, 00:54:18
Quote from: Tulituki on 13.02.2013, 09:49:00
Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.
Tuossa olisi suurestikin ideaa. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin voi saada pysyvän oleskeluluvan (green card) voittamalla valtion järjestämissä arpajaisissa (ns. DV Lottery). Voittajat saavat green cardin käteensä mikäli täyttävät ennalta asetetut perusvaatimukset (mm. suoritettuna lukio tai 2 vuotta työkokemusta, tietyin osin hyvä terveydentila josta lääkärinlausunto USA:n sellaisen antamiseen hyväksymältä lääkäriltä). Useat juoksevat julkishallinnon virat voitaisiin arpoa vastaavalla tavalla ja Suomen työtarpeisiin soveltuvilla kriteereillä. Jos jollekin työlle on kerran asetettu tietty perusvaatimus niin ihan hyvin voidaan valita kuka tahansa jolla tämä vaatimus täyttyy, siitä riippumatta kuinka paljon meriittejä henkilöllä on ylitse perusvaatimuksen.
Eipä kyllä menisi varmasti huonommaksi jos virat arvottaisiin. Miksi ei?
Tuosta Green Cardista hieman enempi:
Quote
United States Permanent Resident Card, tunnetaan myös nimellä Green Card (johtuen sen edellisten versioiden väristä), on henkilökortti, jolla osoitetaan ulkomaalaisen pysyvä oleskelulupa Yhdysvalloissa ja se oikeuttaa myös työskentelemään laillisesti.
Ennen Green Cardin antoi Maahanmuutto- ja kansalaisoikeuksien virasto, mutta uudelleen organisoinnin aikana se muuttui Kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virastoksi, osaksi Kotimaan turvallisuuden osastoa. Hieman uudelleen organisoinnin jälkeen Kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virasto nimettiin Yhdysvaltojen kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virastoksi, millä on edelleen vastuu Green Cardin antamisesta.
Ulkomaalainen, jolla on Green Cardin hakemus, voi saada kaksi tärkeää lupaa, kun luvan haku on tietyssä vaiheessa. Ensimmäinen, työlupa-asiakirja, sallii ulkomaalaisen hakea väliaikaista työpaikkaa Yhdysvalloista. Toinen on väliaikainen matka-asiakirja, mikä sallii ulkomaalaisen palata Yhdysvaltoihin. Molempien lupien antamat edut ovat riippumattomia ulkomaalaisen asemasta. Esimerkiksi ulkomaalaisella saattaisi olla lupa työskennellä Yhdysvalloissa H-1B -viisumilla.
Rikollisuus: Green Card -lotto huijaukset
Vilpillisten Green Card -lottojen määrä on kasvanut, joissa huijarit ottavat hakijoilta rahaa, maksu vaihdellen 50 ja 250 Yhdysvaltojen dollarin välillä. Osa toimistoista ei työskentele jakelupalvelun alla. Jotkut vakuuttavat voivansa lisätä voiton mahdollisuutta lotossa, mikä ei ole totta - itse asiassa, he saattavat lähettää hakemukset myöhässä tai eivät mahdollisesti lähetä niitä ollenkaan. Samoin jotkut vakuuttavat tarjoavansa ilmaiset lentoliput tai muita etuja, kuten käteistä. Hakijoita neuvotaan käyttämään vain Yhdysvaltojen hallituksen sivuja, joiden osoite päättyy GOViin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Green_Card
Tohtori Keijo Korhonen kertoi minulle aivan henkilökohtaisesti että on paljon helpompaa muuttaa USA:aan työn kautta. Joko ensin turistina ja etsii paikanpäällä työpaikan minkä pomo hankkii työluvan tai ensin työpaikka ja työlupa ennen muuttoa. Green Card lottorya hän luonnehti että sama kuin muissakin arvonnoissa "se on kuin lottovoitto" eli mahdollisuus saada voitto on katoavan pieni.
Suomessa yleensäkin työpaikan saanti on lottovoitto poislukien sosiaali- ja terveysala ja poliisi. No, jälkimmäiseen on enempi tunkua kuin paikkoja.
QuoteKatarina Baer: Hurraa, Thomas sai työpaikan
Saksalaislehdissä kerrottiin viime viikolla, kuinka muuan Edathiparambilien sukuun kuuluva sai työpaikan. Intialaissuvun jäsen pääsi pomoportaaseen koristeelliseen pikkukaupunkiin Celleen: hänestä tuli kaupungin vesilaitoksen johtaja.
Saksa on suuri siirtolaismaa. Joka viidennellä on ulkomaalaiset juuret, mutta siitä huolimatta tätä väestönosaa syrjitään työmarkkinoilla.
[...]
Konstanzin yliopiston tutkijat selvittivät pari vuotta sitten, että kahdesta yhtä pätevästä työnhakijasta se, jolla on saksalainen nimi, saa työpaikan 14 prosenttia helpommin kuin se, jonka nimi on turkkilainen. Turkkilaiset ovat Saksan näkyvin siirtolaisryhmä.
Müllereillä ja möllereillä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä jopa neljänneksen paremmat työnsaantimahdollisuudet kuin yilmazeilla ja biyikliogluilla.
Ehkä Edathiparambilkaan ei olisi tullut valituksi, jos Cellen päättäjät olisivat tienneet hänen nimensä.
Celle pani paikan avoimeksi anonyymissä haussa. Se tarkoittaa, että hakijat eivät saaneet kertoa nimeään, ikäänsä, sukupuoltaan eivätkä syntyperäänsä. Valokuvaakaan ei saanut liittää.
Anonyymin haun tarkoitus on varmistaa, että valituksi tulee pätevin eikä saksalaisimmalta vaikuttava.
Vesilaitoksen uusi johtaja valikoitui 47 hakijan joukosta. Oikealta nimeltään hän on Thomas Edathy.
Hänen isänsä on lähtöisin Intiasta, äiti on syntyperäinen saksalainen. Perhe muutti nimensä Edathyksi, luultavasti siksi, että nimi oli vaikea isän uudessa kotimaassa.
[...]
Tapauksesta herää kysymys: kuka on saksalainen nykyisenä siirtolaisvirtojen aikakautena? Tai suomalainen?
Voisiko Edathyä pitää saksalaisena, jos hänen molemmat vanhempansa olisivat Intiasta? Jos hän olisi tullut Saksaan "vasta" teininä? Jos hänen etunimensäkin olisi intialainen ja hän puhuisi kökköä saksaa?
Rajanveto on häilyvä. Niin kauan kuin epämääräinen kansallisuuden perusteella lokerointi on voimassa työmarkkinoilla, anonyymin työnhaun soisi yleistyvän.
Niin kauan voi myös käydä niin, että hyvää tarkoittava hanke juhlii voittona saksalaisen Thomasin valintaa.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hurraa+Thomas+sai+ty%C3%B6paikan/a1365958875732) 15.4.2013
Pane toimittaja asialle, mene itse perässä.
Ensinnäkään tuossa Konstanzin yliopiston tutkimuksessa (http://ftp.iza.org/dp4741.pdf) ei yritettykään selvittää sitä, vaikuttiko hakijan nimi työpaikan saamiseen vaan sitä, otettiinko hakijaan myöhemmin yhteyttä. Hyvin paljon eri asia, etenkin kun esimerkiksi Ruotsissa järjestetyssä nimettömän työnhaun kokeilussa maahanmuuttajien haastattelukutsujen lisääntyminen ei johtanut rekrytointien lisääntymiseen. Lisäksi tutkimuksessa oli kyse taloustieteen opiskelijoiden muutaman kuukauden harjoittelupaikoista, ei mistään johtajan paikoista, joiden kohdalla valintaprosessiin suhtaudutaan huomattavasti vakavammin, eikä vähiten hävinneiden kandidaattien syrjintäsyytteiden varalta.
Quote from: Katarina BaerEhkä Edathiparambilkaan ei olisi tullut valituksi, jos Cellen päättäjät olisivat tienneet hänen nimensä.
Toimittajalla on liioiteltu käsitys nimettömän työnhaun mahdollisuuksista. Cellen päättäjät valitsivat Thomas Edathyn siitä huolimatta, että tiesivät hänen nimensä haastatteluvaiheessa. Tai voi olla, että ehkä osittain juuri sen takia. Thomasin veli on nimittäin muuan Sebastian Edathy (http://de.wikipedia.org/wiki/Sebastian_Edathy), joka toimii saksalaisten syrjimisestä huolimatta SPD:n kansanedustajana Saksan liittopäivillä ja johtaa kymmenen ihmisen murhasta syytetyn NSU-uusnatsisolun tutkintakomiteaa.
No nyt nimetön työnhaku tuottaa tuloksia, vai kuinkas tässä kävikään?
QuoteNimetön työnhaku toi uusia hakijoita nuorisotoimeen
Paikalliset 16.4.2013 16:00, Päivitetty: 16.4.2013 14:37 1 kommentti
Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana. Nyt ensimmäinen rekrytointi on tehty ja nuorisoasiainkeskus on saanut uuden projektipäällikön.
–?Olemme tyytyväisiä hakuun. Sen perusteella löytyi pätevä ihminen, jota emme tunteneet ennalta, kertoo nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.
Nimettömällä haulla etsittiin projektipäällikköä vetämään nelivuotista tutkimusta, jolla selvitetään vapaa-ajan harrastusten vaikutusta nuorten hyvinvointiin.
Valituksi tuli parhaillaankin toisaalla projektipäällikkönä toimiva kasvatustieteen maisteri Eeva Aukee, 32.
Laition mukaan hakijoiden ikähaitari oli tavanomaista leveämpi.
–?Jotkut sanoivat hakeneensa tehtävään juuri siksi, että kyseessä oli nimetön haku.
Hakemuksia tehtävään tuli 69. Erityissuunnittelija Harri Taposen mukaan hakijajoukko oli monipuolinen.
–?Siellä oli nuoria vastavalmistuneita, joilla oli vähän työkokemusta, mutta myös pitkäänkin työssä olleita.
Ikähaitarin Taponen arvioi olleen 25:stä jopa 55 vuoteen.
Haastatteluunkin asti valikoitui kaksi varsin pitkän työuran tehnyttä henkilöä.
–?Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.
Yksi loppuvaiheeseen päässeistä kuitenkin haki paikkaa Suomen ulkopuolelta.
...
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232793-nimeton-tyonhaku-toi-uusia-hakijoita-nuorisotoimeen (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232793-nimeton-tyonhaku-toi-uusia-hakijoita-nuorisotoimeen)
Quote– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.
Kohta ylempi korkeakoulututkinto valintakriteerinä on varmaankin rasismia. :facepalm:
Vai "monikulttuurisia hakijoita". Miksi ei voi suoraan sanoa, että kehitysmaista tulleita köyhyysmaahanmuuttajia, koska heistähän tässäkin on kyse.
Quote from: AuggieWren on 17.04.2013, 11:11:38
Quote– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.
Kohta ylempi korkeakoulututkinto valintakriteerinä on varmaankin rasismia. :facepalm:
Ilman muuta on. Kyllä (unohtuneet) koneinsinöörin paperit pitäisivät riittää virkaan kuin virkaan.
Quote from: gloaming on 17.04.2013, 11:29:55
Vai "monikulttuurisia hakijoita". Miksi ei voi suoraan sanoa, että kehitysmaista tulleita köyhyysmaahanmuuttajia, koska heistähän tässäkin on kyse.
Niin, ne ovat juuri niitä "näkyviä maahanmuuttajia" aka varsinaisia
TM. Afrikan-ja lähi-idän ihmeille pitää löytää ne työpaikat vaikka väkisin. Ja jos työpaikkaa ei työnantaja kultamunalle suo, niin sitten voi heilutella sitä rasismikorttia täysin estoitta. Win-win tilanne mocu-skenelle.
Quote from: AuggieWren on 17.04.2013, 11:11:38
Quote– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.
Tuota, siis virkaan (tai siihen rinnastettavaan toimeen) vaaditun tutkinnon tai tutkintotason puuttuminen karsintaperusteena, vaikka tuntuukin äkkipäätä normaalilta, herättää hiukan kysymyksiä hakijoiden lukutaidosta.
Niin no onhan tässä ainakin Biaudet, joka esimerkillään osoitti, että viroille asetetut pätevyysvaatimukset ovat, jos eivät ihan silkka vitsi, niin kovin viitteellisiä.
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nimettömän työnhaun kokeilu on osoittautunut uskomattomaksi menestykseksi jo ensimmäisen rekrytoinnin perusteella:
QuoteHelsingin nuorisoasiainkeskus kokeili nimetöntä työnhakua. Se oli positiivinen kokemus, vaikka veikin aikaa.
[...]
Haastattelija sai siis ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijan ammatin, tutkintonimikkeen ja työkokemuksen.
"Peittämiseen meni aikaa noin päivä", Attias muistelee.
[...]
"En ehkä tavallaan ole se lopputulos, jota tällä prosessilla haettiin, koska kuulun valtaväestöön. Ja vaikka olen nuori, lapseton nainen, en ole kokenut työnhakusyrjintää."
HS: Nuorisoasiainkeskus käytti ensimmäisenä Suomessa anonyymia työnhakua (http://www.hs.fi/paivanlehti/21042013/tyoelama/Nuorisoasiainkeskus+k%C3%A4ytti+ensimm%C3%A4isen%C3%A4+Suomessa+anonyymia+ty%C3%B6nhakua/a1366431708807) 21.4.2013
Quote from: HS 21.4.2013ANONYYMIA TYÖNHAKUA on kokeiltu useissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Espanjassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Se on tutkimusten mukaan vähentänyt ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.
Oikeasti tällaisesta ei tosin ole mitään näyttöä. Päinvastoin. Mutta mitäpä faktoista, kun tarina on mieluisa.
QuoteViikon kysymys
Miksi Helsinki kokeilee nimetöntä työhakemusta?
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukseen rekrytoitiin projektipäällikkö käyttämällä nimetöntä työnhakua.
[...]
Toteutuiko kokeilussa tasa-arvo, Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen?
– Rekrytoinnin näkökulmasta vaikutti siltä, että kokeilu sai rekrytoijat miettimään omaa suhtautumistaan hakuprosessiin aiempaa enemmän.
Vakiintuuko nimetön työnhaku pysyväksi?
– Aiomme jatkaa kokeilua muutamalla tehtävällä. Tässä vaiheessa ei ole tehty linjauksia muuttaa kokeilu pysyväksi käytännöksi.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2986018/miksi-helsinki-kokeilee-nimetonta-tyohakemusta) 24.4.2013
Mikä vitsi. Nimettömän työnhaun kokeilun jatkosta Helsingin kaupungilla aiotaan päättää
muutaman rekrytoinnin perusteella. Odotettavissa ei siis ole ainakaan mitään kvantitatiivista tutkimusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvantitatiivinen_tutkimus), vaan luultavasti haastatteluihin perustuvaa kivaa fiilistelyä, jossa velat muuttuvat saataviksi.
Päätös jatkosta lienee tehty pomoportaassa jo kauan sitten etukäteen, eikä ikävien faktojen anneta haitata lopullista päätöksentekoa ja hienoja visioita (http://hommaforum.org/index.php/topic,19588.msg273908.html#msg273908), kun ne on tähänkin asti torjuttu päättäväisesti (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg1290182.html#msg1290182).
Quote from: Ulkopuolinen on 24.04.2013, 15:10:23Nimettömästä työnhausta seuraava vaihe olisi varmaan CV:tön työnhaku.
Tässä varmaan pyritään siihen että lopulta työpaikat jaettaisiin arvalla.
Quote from: possu on 24.04.2013, 15:27:16
Quote from: Ulkopuolinen on 24.04.2013, 15:10:23Nimettömästä työnhausta seuraava vaihe olisi varmaan CV:tön työnhaku.
Tässä varmaan pyritään siihen että lopulta työpaikat jaettaisiin arvalla.
Ei onnistu. Satunnaisuuskin olisi rasismia. :flowerhat:
(Siis arpomallahan ei saataisi riittävää mamuedustusta kautta linjan)
Quote from: AuggieWren on 24.04.2013, 15:30:05
Ei onnistu. Satunnaisuuskin olisi rasismia. :flowerhat:
(Siis arpomallahan ei saataisi riittävää mamuedustusta kautta linjan)
Ei saada. Tuskin saataisiin, vaikka aukeaviin tehtäviin valittaessa suosittaisiin yhdenvertaisuuslain vastaisesti maahanmuuttajia, sillä maahanmuuttajien määrä ja osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla niin nopeasti. Kyseenalaista saataisiinko sittenkään, vaikka tämän lisäksi pätevyysvaatimuksia laskettaisiin maahanmuuttajien suosimiseksi.
Tästä huolimatta puhe "aliedustuksesta" ja tavoite sen "korjaamisesta" perustuvat ajatukselle rekrytoinnissa tapahtuvasta syrjinnästä. Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee. Liikkeelle on lähdetty tasa-arvon nimissä teoreettisesta lopputuloksen tasa-arvosta, joka oikeuttaa myös nimettömän työnhaun kaltaiset höpötykset, jotka eivät vaikuta maahanmuuttajien työllistymiseen, mutta kylläkin työllistävät byrokratiaa.
Quote from: Roope on 24.04.2013, 15:56:31Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee.
Tämä on huomio, jota tulisi korostaa enemmän. Syrjintä työhönotossa on lainvastaista ja vaikka se itsessään ei vielä täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, tulee rikoslain soveltaminen eteen, mikäli lainvastaista toimintaa harjoittaa virkamies viranhoidossaan. Missä ovat kaikki syrjintäoikeudenkäynnit ja -syytteet, kun kerran nimettömän työnhaun käyttöön oton taustaoletuksena on säännönmukaisen (lainvastaisen) syrjinnän harjoittaminen työhönotossa? Kuinka moni viranhaltija on saanut kenkää rekrytoinnissa harjoittamansa syrjinnän johdosta? Edes varoituksen?
Haastattelussahan se viimeistään selviää minkälainen immeinen sitä on -> Ei haastattelua
Työpaikalla sitten tyypin näkee ja tulee rasisteilta potkut -> Etätyöskentelyä
Työtä ei voi tehdä etätyöskentelynä -> Rasismia
QuoteEspoon vihreät vaativat nimetöntä työnhakua
Espoon vihreiden mielestä kaupungin on työntekijöitä etsiessään kokeiltava nimetöntä työnhakua.
Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus.
Henkilötietojen piilottamisesta vastaisivat eri henkilöt kuin haastatteluun kutsuttavista ja valituista henkilöistä päättävät.
Valitsijat saisivat ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.
Menettelyllä taattaisiin valtuustoaloitteen mukaan hakijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.
Länsiväylä (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/235196-espoon-vihreat-vaativat-nimetonta-tyonhakua) 30.4.2013
QuoteEspoon Vihreät vaativat nimettömän työnhaun kokeilemista
Espoon Vihreät vaativat Espoota kokeilemaan nimetöntä työnhakua. Valtuuston kokouksessa 29.4. tullaan asiasta jättämään Inka Hopsun ja Mari Nevalaisen johdolla valtuustoaloite.
"Tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat tärkeitä tavoitteita kaupungin rekrytoinnissa. Työn saamisen pitää perustua työntekijän pätevyyteen ja osaamiseen. Työnhakijan ikä, sukupuoli, etninen tausta, perhesuhteet ym. työhön liittymättömät seikat eivät saa rajata ulos työhaastatteluihin kutsuttavia ihmisiä", vaatii Inka Hopsu.
Anonyymissa työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Henkilötietojen piilottamisesta vastaavat eri henkilöt kuin haastatteluun kutsuttavista ja valituista henkilöistä päättävät. Valitsijat saavat ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.
Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kiinnittämään huomionsa henkilön tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen. Päätös haastatteluun kutsuttavista tehdään puhtaasti henkilön osaamiseen liittyvän tiedon pohjalta.
"Espoo korostaa olevansa edelläkävijä ja pyrkivänsä kokeilemaan uusia käytäntöjä. Kaupungin tulee arvojensa mukaisesti pyrkiä aktiivisesti edistämään henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Anonyymin työnhakuprosessin kokeilu lisäisi osallisuutta ja olisi rohkeaa uudenlaisten käytäntöjen kokeilua. Mikäli kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, sitä voi pikkuhiljaa laajentaa koskemaan kaikkia rekrytointiprosesseja", päättää Mari Nevalainen.
Espoon Vihreät (http://www.espoonvihreat.fi/espoon-vihreat-vaativat-nimettoman-tyonhaun-kokeilemista-3/) 29.4.2013
Nyt on edetty sille asteelle, että nimettömän työnhaun ei enää suoraan väitetä vaikuttavan itse rekrytointeihin. Nyt vain annetaan ymmärtää, että nimellinen rekrytointiprosessi jotenkin estää Espoon kaupungilla pätevyyteen ja osaamiseen perustuvan palkkaamisen. Tällaisesta aloitteen tehneillä vihreillä ei ole kuitenkaan esittää minkäänlaista näyttöä, ei edes yhtä esimerkkiä.
Näköjään Viljasen esikuntaan haetaan tiukoilla erilaiset moniosaajat karsivalla kriteeristöllä...
"Kelpoisuusehto: Kaupunginsihteerin viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon tai kokemus vaativista valmistelu- tai asiantuntijatehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito."
Eikä ilmeisesti edes nimettömästi...
https://www.erekryhelsinki.fi/JobsDescription.asp?AD_ID=37735&SUMMER=&PRACTICE=&AD_LANGUAGE=1&FI=1&SV=0&L=1&IE=2&Z=H&AD_LOCATION=&AD_DURATION_ID=&AD_PART_REASON=&AD_TYPE_ID=&AD_JOBKEY=&AD_LAN_ID=&FREE_TEXT=
Johan on kumma jos toveri Viljanenkin lipsuu nimettömyyden linjasta !!
Kuten hyvin tiedämme, nimettömyys on hieno asia, paitsi jos kyse on nimettömästä nettikirjoittelusta, jolloin se on itse Saatanasta.
Quote from: AuggieWren on 24.04.2013, 16:02:28
Quote from: Roope on 24.04.2013, 15:56:31Helsingin kaupungilla ei tietääkseni ole ollut minkäänlaista yritystä selvittää tutkimuksin ja luvuin, miten ja missä määrin tällaista syrjintää rekrytointiprosessissa ilmenee.
Tämä on huomio, jota tulisi korostaa enemmän. Syrjintä työhönotossa on lainvastaista ja vaikka se itsessään ei vielä täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, tulee rikoslain soveltaminen eteen, mikäli lainvastaista toimintaa harjoittaa virkamies viranhoidossaan. Missä ovat kaikki syrjintäoikeudenkäynnit ja -syytteet, kun kerran nimettömän työnhaun käyttöön oton taustaoletuksena on säännönmukaisen (lainvastaisen) syrjinnän harjoittaminen työhönotossa? Kuinka moni viranhaltija on saanut kenkää rekrytoinnissa harjoittamansa syrjinnän johdosta? Edes varoituksen?
Sama koskee myös positiivistä syrjintää jota kaupungilla harrastetaan toisessa muodossa ("jos samaa paikkaa hakee kaksi yhtä pätevää, valitse mamu"). Herää kysymys, että jos positiivinen syrjintä on välttämätöntä rasismin voittamiseksi niin miksei sille rasismille tehdä jotain? Miksei rasistisia työhönottajia varoiteta ja kielletä olemasta rasistisia?
Itse luulin että tämä nimetön haku toimisi käytännössä niin että tuo kuntien oma työnhakujärjestelmä, joka ilmeisesti on tai ainakin pitäisi olla ainoa hakuvaihtoehto, lähettää rekrytoijalle hakemuksen josta on karsittu tietyt kentät kuten nimi, ikä, äidinkieli jne. Jokaisella hakijalla on oma ID ja saman tunnuksen hän laittaa itse CV:hen, jossa ei muuta tietoja ole.
Mutta ei tosiaan, virkamies tekee homman manuaalisesti. Voi luoja... :facepalm: Varmaan "helpompaa maahanmuuttajille jotka eivät ole tottuneet...."
Jos ei osaa edes hakea oikein, turha hakea töitä korkeakoulututkinnon vaativaa työtä...
Quote from: Roope on 24.04.2013, 13:07:51
Mikä vitsi. Nimettömän työnhaun kokeilun jatkosta Helsingin kaupungilla aiotaan päättää muutaman rekrytoinnin perusteella. Odotettavissa ei siis ole ainakaan mitään kvantitatiivista tutkimusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvantitatiivinen_tutkimus), vaan luultavasti haastatteluihin perustuvaa kivaa fiilistelyä, jossa velat muuttuvat saataviksi.
Päätös jatkosta lienee tehty pomoportaassa jo kauan sitten etukäteen, eikä ikävien faktojen anneta haitata lopullista päätöksentekoa ja hienoja visioita (http://hommaforum.org/index.php/topic,19588.msg273908.html#msg273908), kun ne on tähänkin asti torjuttu päättäväisesti (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg1290182.html#msg1290182).
QuoteNimettömänä töitä hakemaan
Videorekrytoinnin vastakohtana toimii Helsingin kaupungin keväällä kokeilema nimetön työnhaku. Kyseisessä pilotissa haettiin nuorisoasiainkeskukseen projektipäällikköä. Nimettömässä työnhaussa hakemuksia käsittelevät henkilöt eivät näe työnhakijan taustatietoja, kuten nimeä, ikää, osoitetta tai äidinkieltä. Näin huomio keskittyy työnhakijan koulutustaustaan, työkokemukseen ja osaamiseen. Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen näkeekin nimettömän työnhaun vahvuutena keskittymisen oleelliseen. Tavoitteena nimettömässä työnhaussa on taata hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintää rekrytoinnissa, ja tällä tavoin edistää kaupungin työntekijöiden monimuotoisuutta. Työhaastattelusta eteenpäin prosessi sujui rekrytoinnissa normaaliin tapaan. Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja huomiota muissa kaupungeissa ja mediassa. Nimettömän työnhaun tulevaisuus Helsingissä on vielä auki, eikä Elisa koe tarpeellisena nimettömän työnhaun käyttämistä kaikissa rekrytoinneissa. Nimetön työnhaku voi olla jatkossa yksi mahdollinen työkalu, mutta se saattaa myös osoittautua tarpeettomaksi, mikäli muutoinkin pystytään keskittymään työnhakijoiden oleellisiin tietoihin. Elisa uskookin, että pilotin suurin hyöty on ollut siinä, että sen myötä rekrytoijat ovat alkaneet miettiä omia tapojaan ja tottumuksiaan työhönottoprosessissa. Kokeilun avulla on pystytty herättämään rekrytoijia ja rekrytoinnista vastaavia miettimään rekrytointiprosessien kehittämistä ja rekrytointitapojen tulevaisuutta. Rekrytointitavat eivät ole pysyviä ja näitä tapoja on syytä kehittää koko ajan. Nimettömän työnhaun saama positiivinen huomio onkin Elisan mielestä hyvä kokemus, joka innostaa jatkamaan rekrytointimenetelmien kehittämistä.
Seure: Työnhaun tulevaisuus on sähköinen (https://seure.fi/Etusivu/Uutiset/Tyonhaun-tulevaisuus-on-sahkoinen/) 27.5.2013
Näyttää siis siltä, että kokeiluvaihe jäi Helsingissä tuohon
yhteen rekrytointiin, jonka perusteella jatkosta päätetään. Espoossa kokeillaan myös, ja jatkosta päätetään
kahden rekrytointikerran perusteella:
QuoteEspoon kaupungin rekrytointipalvelut kokeilee nimetöntä työnhakua kahdessa työntekijähaussa ensi vuoden kevääseen mennessä.
Kokeilussa selvitetään, millaisia lisäkustannuksia ja työtä anonyymin haun järjestäminen aiheuttaa. Kokeilun jälkeen arvioidaan, voidaanko mallia käyttää laajemminkin.
Länsiväylä: Espoo kokeilee nimetöntä työnhakua (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/240489-espoo-kokeilee-nimetonta-tyonhakua) 3.6.2013
Oletin naiivisti, että henkilöstöjohtajat edes teeskentelisivät arvioivansa nimettömän työnhaun tuloksellisuutta kokeiluissaan. Olin väärässä, he eivät edes yritä. Tällainen kokeilujen toteutus ja arviointi ei ole edes maalitolppien siirtämistä vaan niiden poistamista kokonaan. Ihan fiksua siinä mielessä, että tulokset olisivat yhtä masentavat kuin ne ovat olleet ulkomaillakin. Nimettömällä työnhaulla kun ei ole havaittu olevan olennaista vaikutusta rekrytointivalintoihin. On helpompaa väittää, että kokeiltu on (yhdellä tai kahdella hakijalla), ja oikein hyvin toimii, tähän lisää resursseja.
Ja hullutus leviää, kun Helsingin kokeilusta on jo muka "positiiviset tulokset":
QuoteNimetön työnhaku kokeiluun Rovaniemellä
ALOITTEEN SISÄLTÖ:
Esitin valtuustoaloitteessa, että Rovaniemen kaupunki käynnistäisi kokeilun "nimettömästä työnhausta" rekrytoinneissaan.
Nimetöntä työnhakua voidaan aluksi kokeilla tietyissä rajatuissa rekrytoinneissa. Saadun kokemuksen perusteella nimetöntä työnhakua voidaan laajentaa koskemaan koko rekrytointia, tai rajata se koskemaan vain tietynlaisia rekrytointeja.
ALOITTEEN PERUSTELUT:
Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Menettely lisää hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Samalla se korostaa hakijan osaamisen merkitystä henkilön taustan sijaan.
Suomessa Helsingin kaupunki kokeili ensimmäisenä nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikön valinnassa. Kokeilun tulokset olivat "positiiviset". Vastaavia aloitteita on jätetty ainakin Tampereella, Kuopiossa ja Espoossa.
Nimetöntä työnhakua on vapaaehtoisuuden pohjalta kokeiltu useissa Euroopan maissa. Niissä sen on todettu vähentäneen syrjintää työnhaussa. Lailla anonyymi työnhaku on säädetty velvoittavaksi tietyissä työnhauissa mm. Ranskassa ja Belgiassa.
Valtuuston kokouksessa 6.5.2013
Jaakko Portti, Rovaniemi, Vasemmistoliitto (http://jaakkoportti.blogspot.fi/)
Hbl: Fler vill testa anonym rekrytering (http://hbl.fi/nyheter/2013-07-10/472406/fler-vill-testa-anonym-rekrytering) 10.7.2013
Quote from: HblRaportti viittaa tutkimukseen, jossa hakijat, joilla oli venäjänkielinen nimi, joutuivat hakemaan töitä kaksi kertaa enemmän kuin suomenkieliset, vaikka meriitit olivat samat.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet katsoo, että suurin ongelma on syrjintä, eivät erot koulutuksessa tai kielitaidossa.
- Pääongelma ei ole, että tietyillä ryhmillä olisi heikommat edellytykset. Syrjinnässä ei ole kyse vähemmistöstä vaan enemmistön asenteista. (käännös)
Tutkimusten mukaan vähemmistövaltuutettu Biaudet on mutuilussaan totaalisen väärässä. Siinäkin ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin työnhakijan nimen vaikutusta haastattelupyynnön saamiseen, laskettiin, että mahdollinen syrjintä pystyi enimmilläänkin selittämään vain kuudesosan maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyysasteen erosta. Viisi kuudesosaa jäi muiden tekijöiden eli juuri hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien (koulutus, työkokemus, kielitaito, kontaktiverkostot jne.) selitettäväksi.
Quote from: HblBiaudet'n mukaan syrjintä on harvoin tahallista. Useimmissa tapauksissa vähemmistövaltuutetun otettua yhteyttä yrityksiin, ne ovat olleet innokkaita oppimaan lisää ja kehittämään itseään.
Siksi hän uskoo, että nimetön työnhaku, eli hakijan nimen, kansallisuuden, iän ja sukupuolen salaaminen, voi olla hyvä tapa saada esiin eri taustaisia ihmisiä työelämään.
- Se tekee rekrytoijat tietoisiksi omista ennakkoluuloistaan ja uskomuksistaan. Jokainen, joka on ollut rekrytointitilanteessa tietää, että on helppo arvostaa henkilöitä, joilla on samanlainen tausta kuin itsellä.
Espoo testaa nimettömyyttä
Helsingin kaupunki on ehtinyt viedä läpi nimettömän työnhaun pilottiprojektin, joka alkoi viime keväänä. Suomalaistaustainen nainen valittiin projektipäälliköksi kaupungin nuorisokeskukseen ja on epäselvää, pääsikö kukaan ulkomaalaistaustainen haastatteluun asti.
Rekrytoijien mielestä nimettömyys oli silti positiivista ja antoi heidän keskittyä olennaiseen, sanoo Miriam Attias, Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston suunnittelija.
Nuorisoasiainkeskus jatkaa projektia ja myös sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut kiinnostusta nimetöntä työnhakua kohtaan.
Helsinki on innoittanut Espoon kaupunkia, joka aikoo kokeilla nimetöntä työnhakua syksyllä.
- Luulen, että olemme Suomessa vähän jäljessä. Muun muassa Belgiassa käytetään paljon nimetöntä työnhakua. En kuitenkaan usko, että se leviää kaikkiin tehtäviin, sanoo johtava rekrytoinnin asiantuntija Jyrki Rinne Espoon kaupungilta.
Menetelmään kuuluu myös ylimääräistä käsityötä, kun hakemusten tiedot piilotetaan. (käännös)
Niin mitäs maita jäljessä Suomi tässä asiassa olikaan, ja millaisia tuloksia nimettömästä työnhausta on muualta (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=96&artikel=2401908) saatu? Belgiassa ei tiettävästi "käytetä paljon nimetöntä työnhakua", vaan siellä on tehty vasta muutamia pienimuotoisia kokeiluja. Mistä nämä kaikki nimetöntä työnhakua hehkuttavat "asiantuntijat" keksivätkin väitteensä?
QuoteSmall-scale applications of anonymous job applications can also be found in other countries such as Switzerland and Belgium. However, these applications have in common that no rigorous empirical evaluations are available (yet).
IZA Journal of European Labor Studies 2012: Anonymous job applications in Europe (http://www.izajoels.com/content/1/1/5)
Positiivista kokeilun tuloksissa on kovin vaikea näyttää toteen. Positiivinen HIV-testi tuskin on se, mitä ehkä tavoiteltiin.
Suhtaudun asiaan henkilökohtaisestikin närkästyneenä: Minulle on annettu sen verran valtaa, että saan palkata asiantuntijatehtäviin parhaaksi katsomani hakijat. Pitäisin lähinnä epäluottamuslauseena, epäsuorana syrjintäsyytöksenä ja suoranaisena työni haittaamisena, jos sihteeri poistaisi tietoja sähköisestä rekry-järjestelmästä tai että en edes itse saisi sitä järjestelmää käyttää. Saisin Blanco-lakalla sutattuja papereita päätöksentekoni tueksi. Moderni tietoyhteiskunta :facepalm:
Useasti hakijoilla on suosittelijoita, joille soittelen sovitusti. Jos anonyymipelleilyyn mentäisiin, niin jäisi hakijoilta pois tämäkin mahdollisuus tuoda osaamistaan esille. Nimetöntä kun ei oikein passaa suositella. Ja ketäpä palvelisi työnantajan, työntekijän ja entisen työnantajan edustajan välisen kommunikoinnin estäminen? Ei se ainakaan avointa ja rehtiä työelämämeininkiä edistä eikä siitä kerro.
Hyi helevetti, miten ritvaviljastyperyys voikin saada valtaa! Melko epäluuloinen ja synkkä käsitys meistä rekrytoijista näkyy noilla tampioilla olevan, jotka anonyymiyttä vaativat. Luulevat ehkä meidän olevan yhtä epärehellisiä ja valheellisia kuin he itse ovat? Ja syvä ymmärtämättömyys vallitsee siitä, miten vaikeata ja vaivalloista on löytää se sopivin, osaavin ja riittävän pysyvä tekijä. Ja miten järjetöntä olisi valita tahallaan se huonompi hakija jostakin etnisestä tai ihonvärisyystä. Itselleenhän siinä vaikeuksia kerjäisi. Vaikka näkökulmani on asiantuntijatehtävistä, niin uskon muihinkin tehtäviin headhunttaavien haluavan mieluummin onnistua hommissaan kuin päätyvän syrjintäsyytösten takia istumaaan käräjäoikeuden istuntoihin tai kirjoitttelemaan loputtomia kirjallisia selvityksiä & vastineita.
Keinotekoinen järjestelmä jolla voidaan valita kuka tahansa etukäteen sovittu tyyppi mihin
tahansa virkaan. Ja pestä kädet jos valinnasta aiheutuu kohua.
"Täytti muodollisesti pätevyyden" ja "nimetön haku", haluaako joku
oikeasti uskoa noin toimittavan käytännössä ?
:flowerhat:
Quote from: Titus on 19.07.2013, 10:23:43
"Täytti muodollisesti pätevyyden" ja "nimetön haku", haluaako joku
oikeasti uskoa noin toimittavan käytännössä ?
:flowerhat:
Hyväksi havaittua systeemiä kannattaisi kehitellä pidemmälle: iätön haku, koulutukseon haku, työhistoriaton haku, haastatteluton haku. Työarpajaiset. Säästäisi voimavaroja, loppputulos sama tai ehkä jopa parempi. Nimim. Loistava mutta toistaiseksi rekrytoimaton raketti-insinööri (en osaa laskea kovin hyvin, mutta se varmasti järjestyy tehokkaassa perehdytyksessä).
Iltalehti: Espoo kokeilee uudenlaista työnhakua (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013092617534640_uu.shtml) 26.9.2013
Hbl: Esbo testar anonym rekrytering (http://hbl.fi/lokalt/2013-09-26/504561/esbo-testar-anonym-rekrytering) 26.9.2013
QuoteEspoon kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua syksyllä 2013
Espoon kaupungin ensimmäinen rekrytointi, jossa nimetöntä työnhakua kokeillaan, on kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen aluejohtajan haku. Tehtävän hakuaika on 25.9.-14.10.2013.
Espoon kaupunki on valtuustoaloitteen perusteella tehnyt päätöksen kokeilla nimetöntä työnhakuprosessia. Kokeiluprojekti toteutetaan välillä syyskuu-joulukuu 2013.
Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekrytointijärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta (nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli).
Valitseva esimies saa ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Nimetön työnhakuprosessi auttaa esimiestä kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen, kun henkilökohtaiset tiedot ja niiden herättämät mielikuvat puuttuvat.
Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä sekä vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.
Kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakuprosessia haastaakseen rekrytointiprosesseissa mahdollisesti vaikuttavaa tiedostamatonta/tahatonta syrjintää. Nimetön työnhaku ei ole vain maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan nostaa keskusteluun myös muihin ihmisen ominaisuuksiin, kuten ikään ja sukupuoleen, liittyviä olettamuksia ja edistää monimuotoisuutta laajasti ymmärrettynä.
Espoon kaupungin tiedote (http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki_kokeilee_nimetonta_tyonh%2838329%29) 26.9.2013
Mikä vitsi. Tämähän on vielä Helsinkiäkin naurettavampaa pelleilyä. Alalla toimivat johtajan tehtävään hakijat kyllä tunnistetaan nykyisestä ammatista, koulutuksesta ja työkokemuksesta ilman henkilötietojakin.
Quote from: Espoon kaupunkiNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä sekä vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.
Missä ja millä tavalla on todettu? Tällaista yksiselitteistä näyttöä ei kerta kaikkiaan ole olemassa, vaikka sellaiseen näissä tiedotteissa ja uutisissa jatkuvasti viitataan.
Koska uskoisisn, että pääkaupunkiseudulla ainakin kaupungin päättäjäeilimet!viranomaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin paljon mokuttajia, tämä voi siinä mielessä todellakin hyödyttää kantaväestöön kuuluvia hakijoita. Vieraamman etnisyyden näkuminen työnhaussa varmasti lisää kaupungin työnantajassa suvaitsemispaineita, joka ilman muuta suosii muita kuin kantaväestöön kuuluvia.
Vai onko todella niin, että Helsingin ja Espoon kaupungin työnanatajat ovat niin ennakkoluuloisia ja rasistisia, että tarvitsevat tällaisia menetelmiä niiden neutraloimiseksi. Tätä taisi Halla-ahokin pohtia jossakin kirjoituksessaan.
ei tällaista "nimetöntä" hakua ole olemassakaan. Jos joku hakee nimettömänä ja kertoo työkokemuksekseen että on työkokemusta viidestä eri damaskoslaisesta virastosta mutta työtodistukset paloivat sisällissodassa, niin mitä nimetöntä tällaisessa hakemuksessa on?
Nimetön haku poliittisiin suojatyöpaikkoihin - vaadin. Ja jos nimettömyys ei auta on hakuun sensuroitava myös yhdistys- ja luottamusmiestoiminta. No, sekään ei varmaan auttaisi vaan hidastaisi koska hyvä-veli toiminta.
Quote from: SimoMäkelä on 26.09.2013, 11:19:16
Koska uskoisisn, että pääkaupunkiseudulla ainakin kaupungin päättäjäeilimet!viranomaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin paljon mokuttajia, tämä voi siinä mielessä todellakin hyödyttää kantaväestöön kuuluvia hakijoita. Vieraamman etnisyyden näkuminen työnhaussa varmasti lisää kaupungin työnantajassa suvaitsemispaineita, joka ilman muuta suosii muita kuin kantaväestöön kuuluvia.
Vai onko todella niin, että Helsingin ja Espoon kaupungin työnanatajat ovat niin ennakkoluuloisia ja rasistisia, että tarvitsevat tällaisia menetelmiä niiden neutraloimiseksi. Tätä taisi Halla-ahokin pohtia jossakin kirjoituksessaan.
Tostahan tehtiin jo varauma tyyliin: Jos nimetön prosessi johtaa väärään päätökseen, se on aina purettavissa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.
Olisi paljon rehellisempää antaa tarvittavalle määrälle suomalaisia kenkää jotta keenerit pääsevät töihin.
Termi positiivinen syrjintä saisi samalla kaiken ansaitsemansa huomion. Se kun ei näytä olevan ajatuksena eikä käytännössä minkäänlaista syrjintää laisinkaan.
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
[/quote]
Aivan ääliömäistä rahan tuhlausta kahdesta syystä! Siksi, että maailmalla on kokemusta tästä asiasta ja on huomattu, että "nimettömällä työnhaulla" ei ole vaikutusta rekrytoinnin lopputulokseen. Ja toisekseen kohtaan yksi liittyen tällaisen toteuttaminen on mahdotonta. Hommaa ei voi viedä asiallisesti loppuun asti "nimettömänä".
Mutta kyllä tämä ehdotus toki puhtoisen änkyräidealismin vaatimukset täyttää. Ja rahastahan kaupungilla ei ole puutetta kun on kyse maahanmuuttajista, silloin on piikki auki katkeraan loppuun asti...
Quote from: sense on 26.09.2013, 12:54:41
Mutta kyllä tämä ehdotus toki puhtoisen änkyräidealismin vaatimukset täyttää. Ja rahastahan kaupungilla ei ole puutetta kun on kyse maahanmuuttajista, silloin on piikki auki katkeraan loppuun asti...
Jopa nimetöntä työnhakua omista ideologisista syistään muuten kannattavat tunnustavat, että järjestelmä ei sovi johtajien valintaan, koska pienissä piireissä hakemusten takana olevat ihmiset tunnistetaan joka tapauksessa muista vihjeistä, eikä johtajaominaisuuksia saa muutenkaan seulottua nimettömän työnhaun monivalintakaavakkeilla. Siitä huolimatta Espoo valitsee nimettömän työnhaun pilottikohteeksi juuri johtajahaun. Joko päätöksen Espoossa tehneet ovat aivan erityisen tyhmiä ja epäpäteviä tai sitten taustalla on vain halu piruilla nimetöntä työnhakua kritisoiville, näyttää heille, että meillä on valta tehdä mitä meitä huvittaa, ettekä te voi sille yhtikäs mitään. Voin jo arvata, että kokeilu tulee olemaan "menestys", kävi miten kävi.
QuoteTilaisuuden päätteeksi Korhonen tarkensi, että anonyymit hakemukset sopisivat moneen työhön johon haetaan tekijöitä suuremmasta massasta. Johtotehtäviin haettaessa anonyymi käytäntö hänen mielestään ei ole järkevä.
-Ihmisen johtajaominaisuuksien arvosteleminen olisi vaikeaa vain joidenkin kaavakkeiden avulla. Ylipäätään toimitusjohtajaksi nimettömänä hakeminen menisi temppuiluksi, kun henkilöllisyys selviäisi kuitenkin henkilön työhistoriasta.
Uusi Suomi: "Enhän minä ole rasisti, mutta..." (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/41509-enhan-mina-ole-rasisti-mutta) 18.11.2008
Quote from: Roope on 21.04.2013, 19:26:22
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nimettömän työnhaun kokeilu on osoittautunut uskomattomaksi menestykseksi jo ensimmäisen rekrytoinnin perusteella:
Eihän tuo nyt ole mitään. Suomihan on jo ajat sitten kokeillut nimetöntä turvapaikan hakua. Se vasta onkin ollut uskomaton menestys. On saatu haalittua tänne kansanmurhaajia, raiskaajia, terrorismin rahoittajia. kerjäläisiä ja muita katukuvaan väriä ja värinää tuovaa porukkaa.
Vaadin, että johtajien virkoihin on voitava hakea anonyymillä ammattitaidolla !!1!
Ainakin apulaiskaupunginjohtajan virkaan Zadiin !
Näkyy pääkaupunkiseudulla olevan varaa typerehtää vakavalla asialla.
Valitseva esimies (esim. allekirjoittanut) siis saisi eteensä ennen haastattelua karsitut hakemustiedot. Mikä hyöty tuosta olisi? Jos haluaisin päästä syrjimään, kyllä se onnistuu karsittujenkin tietojen pohjalta ja viimeistään haastattelussa.
Moni hakija soittaa etukäteen ennen hakemuksen tekemistä. Se on tietysti hakijalle plussaa. Puhelinkeskustelussa voi tarkentaa sitä, mitä esimerkiksi ilmoittelussa ei käy ilmi. Pitäisikö tässäkin olla anonymiteetti? Itse en kerro firman työtehtävistä, palkkajärjestelmästämme tai työsuhteen muista ehdoista kenellekään, joka ei osaa käyttäytyä puhelimessa sen vertaa, että esittelisi itsensä.
Miten sattuikaan, että juuri Espoossa, halutaan kirjastopalveluihin joku epätyypillinen toiseus. Heti tuli mieleen Uudenmaan uutiset viime viikon torstailta (linkki (http://areena.yle.fi/tv/2037473)), jossa oli juttua Espoon ihanan toisenlaisista kirjastoista. Juttu alkaa kohdassa 6:37, 7:20 Espoon kaupunginkirjaston pälvelupäällikkö Päivi Lepoluoto paljastaa, ketkä kirjaston pääkohderyhmät ovat. (Spoiler: mamut mainittu ekana, kuvituksissa hulmuaa jihad-mekon helmat)
Ei sillä, että että uskoisin tuolla nimettömällä työnhaulla saavutettavan suvakkien haluamaa tulosta. Maskottietnon sijaan palkataan kuitenkin joku pätevä kantis ja suvakit varmaan alkavat seuraavaksi askarrella työnhakua, jossa pätevyys, työkokemus tai luku-ja kirjoitustaito eivät saa vaikuttaa rekryprosessiin.
QuoteKaupunki kokeilee nimetöntä työnhakuprosessia haastaakseen rekrytointiprosesseissa mahdollisesti vaikuttavaa tiedostamatonta/tahatonta syrjintää. Nimetön työnhaku ei ole vain maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan nostaa keskusteluun myös muihin ihmisen ominaisuuksiin, kuten ikään ja sukupuoleen, liittyviä olettamuksia ja edistää monimuotoisuutta laajasti ymmärrettynä.
Yeah, right. :roll:
QuoteNimetön haku lisää työelämän tasa-arvoa
Piilosyrjinnän havaitsee usein vasta sitten, kun on olemassa vertailukohta. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat halunneet kokeilla, kuinka tasapuolisia ne ovat rekrytoijina. Kokeilu on toteutettu käyttämällä nimetöntä työnhakua.
Helsingissä nuorisoasiankeskus sovelsi nimetöntä työnhakua keväällä projektipäällikön valinnassa. Espoossa kokeilu koskee kirjastopalvelujen aluepäällikön paikkaa.
Nimettömässä haussa haastateltavia valittaessa papereista poistetaan nimen lisäksi esimerkiksi ikään, sukupuoleen ja siviilisäätyyn liittyvät tiedot.
Kokemukset maailmalta kertovat, että karsinnan tulos muuttuu, jos koulutusta ja työkokemuksta katsotaan sellaisinaan. Hakutavasta hyötyvät esimerkiksi nuoret naiset ja yli 50-vuotiaat sekä maahanmuuttajiin tai vähemmistökulttuureihin kuuluvat.
Jos menettelyllä lisätään tietoisuutta työelämän piilosyrjinnästä, koko yhteiskunta hyötyy. Parhaat kyvyt saadaan oikeille paikoille.
Työhaluisia ihmisiä ei ole Suomessa varaa pitää tyhjäkäynnillä. Liian paljon koulutusta ja kokemusta jätetään hyödyntämättä työnantajien tiedostamattomien ennakkoluulojen takia.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus (http://www.hs.fi/paivanlehti/27092013/paakirjoitukset/Nimet%C3%B6n+haku+lis%C3%A4%C3%A4+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tasa-arvoa/a1380169141477) 27.9.2013
Quote from: HS 27.9.2013Piilosyrjinnän havaitsee usein vasta sitten, kun on olemassa vertailukohta. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat halunneet kokeilla, kuinka tasapuolisia ne ovat rekrytoijina.
Kuinka tämä oletettu piilosyrjintä voisi periaatteessakaan tulla näkyväksi yhden (Helsinki) tai kahden (Espoo) ihmisen nimettömässä rekrytointiprosessissa? Mikä on se kokeilulla saatava vertailukohta konkreettisesti, jotain mitattavaako?
Quote from: HS 27.9.2013Kokemukset maailmalta kertovat, että karsinnan tulos muuttuu, jos koulutusta ja työkokemuksesta katsotaan sellaisinaan. Hakutavasta hyötyvät esimerkiksi nuoret naiset ja yli 50-vuotiaat sekä maahanmuuttajiin tai vähemmistökulttuureihin kuuluvat.
Kokemukset maailmalta kertovat, että nimetön työnhaku ei vaikuta
rekrytoitujen koostumukseen, vaikka haastatteluihin päätyvien koostumus hieman muuttuisikin. Eräiden maiden tulosten mukaan prosessi karsii joukosta nimenomaan naisia ja maahanmuuttajia, mikä taas vihjaa niissä aiemmin salaa harjoitetusta positiivisesta syrjinnästä. Sen sijaan on maalaisjärjelläkin selvää, että kaavamainen tiedon karsiminen rekrytointiprosessista ei ainakaan paranna rekrytoinnin tuloksia.
Quote from: HS 27.9.2013Jos menettelyllä lisätään tietoisuutta työelämän piilosyrjinnästä, koko yhteiskunta hyötyy. Parhaat kyvyt saadaan oikeille paikoille.
Työhaluisia ihmisiä ei ole Suomessa varaa pitää tyhjäkäynnillä. Liian paljon koulutusta ja kokemusta jätetään hyödyntämättä työnantajien tiedostamattomien ennakkoluulojen takia.
Mitä kautta nimetön työnhaku tuo mukanaan jotain uutta positiivista, kun sen ei ole havaittu vaikuttavan itse rekrytointeihin? Sen käyttöhän vain antaa ymmärtää, että rekrytoijat ovat lähtökohtaisesti syrjiviä, joten heidän ulottuviltaan on poistettava tiedot, joista voisi tehdä syrjiviä johtopäätöksiä. Jos rekrytoijat syrjivät, he voivat syrjiä yhtä lailla haastattelun jälkeenkin. Tästä taas on luontevaa tehdä johtopäätös, että on luotava sellaisia mekanismeja, joilla rekrytoijat voidaan ohittaa tai pakottaa valitsemaan ihmisiä halutusta ryhmästä (kiintiöt).
Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Oikea lähestymistapa olisi tarkastella jo tehtyjä rekrytointipäätöksiä ja tutkia, löytyykö niistä päätöksiä, jotka eivät ole perusteltavissa. Jos ei löydy, kyseessä tuskin on syrjintä. Tällaisilla yhden tai kahden rekrytoinnin kokeiluilla ei mitenkään voi hankkia uutta tietoa piilosyrjinnästä, eikä kokeiluilla selvästikään edes pyritä uskottavaan tieteelliseen näyttöön mistään.
Quote from: Roope on 27.09.2013, 05:30:20
Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Oikea lähestymistapa olisi tarkastella jo tehtyjä rekrytointipäätöksiä ja tutkia, löytyykö niistä päätöksiä, jotka eivät ole perusteltavissa. Jos ei löydy, kyseessä tuskin on syrjintä. Tällaisilla yhden tai kahden rekrytoinnin kokeiluilla ei mitenkään voi hankkia uutta tietoa piilosyrjinnästä, eikä kokeiluilla selvästikään edes pyritä uskottavaan tieteelliseen näyttöön mistään.
Juuri näin! Käytännön rekrytoijana esitän itselleni joka valintapäätöksen jälkeen kysymyksen: miten voin perustella henkilövalintani sille hakijalle, joka ei tullut valituksi? Tämä on ns. sisäistä laadunvalvontaa. Ehkä toistan itseäni, mutta omasta näkökulmastani on pakko kysyä, onko piilosyrjintäolettama nyt nostettu faktaksi ja pidetäänkö meitä henkilövalintoja tekeviä lähtökohtaisesti syrjivinä?
QuoteNuorisoasiainkeskus jatkaa nimetöntä työnhakua
Helsinki jatkaa nimetöntä työnhakua. Nuorisoasiainkeskus aikoo vuoden sisällä järjestää 20 nimetöntä työnhakua, joilla haetaan nuoriso-ohjaajia ja viraston asiantuntijoita.
– Meillä on vuodessa noin 40 rekrytointia. Sovellamme nimetöntä työnhakua puoleen niistä, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo.
– Nimetön työnhaku on työnantajalle sen verran työteliäs, että siksi emme käytä sitä kaikissa rekrytoinneissa.
Nimettömässä haussa papereista peitetään haastateltavan nimi, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja äidinkieli. Työhaastattelun tekevät eri henkilöt kuin paperin käsittelijät.
Muihin kaupungin virastoihin nimetön työnhaku ei ole vielä edennyt.
– Tiedän, että siitä on kyllä keskusteltu muuallakin, Laitio kertoo.
Nuorisoasiainkeskus palkkasi keväällä ensimmäisen työntekijänsä nimettömän työnhaun kautta. Kokemus oli Laition mukaan hyvä, mutta lisää kokemusta tarvitaan vielä, jotta käytäntö voisi yleistyä.
Helsinki etsii keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, ja se kokeileekin nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana.
Nimettömän työnhaun on muualla todettu paitsi hyödyttävän etnisiä vähemmistöjä, myös vähentävän esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/256355-nuorisoasiainkeskus-jatkaa-nimetonta-tyonhakua
Quote from: Saippuakupla on 27.09.2013, 21:48:27
Nuorisoasiainkeskus palkkasi keväällä ensimmäisen työntekijänsä nimettömän työnhaun kautta. Kokemus oli Laition mukaan hyvä, mutta lisää
kokemusta tarvitaan vielä, jotta käytäntö voisi yleistyä.
Mistään ei ole selvinnyt, mikä Helsingin "kokemuksessa" oli "hyvää". Rekrytoitiin
yksi ihminen, eikä lopputulos esitetyn perusteella poikennut millään lailla muista rekrytoinneista.
QuoteHelsinki etsii keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, ja se kokeileekin nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana.
Nimettömän työnhaun on muualla todettu paitsi hyödyttävän etnisiä vähemmistöjä, myös vähentävän esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua.
Kuinka kokeilu "edisti henkilöstön yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta"? Ei mitenkään. Ainoa näkyvä ero normaaliin prosessiin oli suurempi vaiva ja suuremmat kustannukset.
Nimettömän työnhaun puolustaminen "epätasapuolisen kohtelun vähentämisellä" on ironista, koska ulkomaisissa kokeiluissa se ei ole "hyödyttänyt etnisiä vähemmistöjä", vaan päinvastoin nimettömän työnhaun on huomattu johtavan maahanmuuttajataustaisten aikaisempaan karsiintumiseen, koska heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa on heikompaa kuin muilla. Kuka tästä valehtelusta oikein hyötyy?
Quote from: Roope on 28.09.2013, 09:36:04Nimettömän työnhaun puolustaminen "epätasapuolisen kohtelun vähentämisellä" on ironista, koska ulkomaisissa kokeiluissa se ei ole "hyödyttänyt etnisiä vähemmistöjä", vaan päinvastoin nimettömän työnhaun on huomattu johtavan maahanmuuttajataustaisten aikaisempaan karsiintumiseen, koska heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa on heikompaa kuin muilla. Kuka tästä valehtelusta oikein hyötyy?
No tietenkin rekrytointipolitiikan vastaavat, jotka saavat työnkuvansa täyttymisen, eli ihmisten palkkaamisen sijasta pyöritellä enenevissä määrin paperia, kahvitauotella ja palaveroida.
Quote from: Veli Karimies on 28.09.2013, 10:21:25
Quote from: Roope on 28.09.2013, 09:36:04Nimettömän työnhaun puolustaminen "epätasapuolisen kohtelun vähentämisellä" on ironista, koska ulkomaisissa kokeiluissa se ei ole "hyödyttänyt etnisiä vähemmistöjä", vaan päinvastoin nimettömän työnhaun on huomattu johtavan maahanmuuttajataustaisten aikaisempaan karsiintumiseen, koska heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa on heikompaa kuin muilla. Kuka tästä valehtelusta oikein hyötyy?
No tietenkin rekrytointipolitiikan vastaavat, jotka saavat työnkuvansa täyttymisen, eli ihmisten palkkaamisen sijasta pyöritellä enenevissä määrin paperia, kahvitauotella ja palaveroida.
Tuohan osoittaa, että nimetön haku toimii niin kuin pitääkin. Etninen tausta ei vaikuta paikan saamiseen vaan kokemus ym. oleelliset seikat. Homma toimii lähes kokonaan sähköisesti, joten papereita ei juuri pyöritellä. Minä en ainakaan näe juuri mitään syytä miksi ohjelman pitäisi näyttää henkilön nimi ainakaan aivan valinnan ensivaiheessa. Toki on tietyissä tilanteissa esimerkiksi sukupuolen tietäminen voi olla naiselle eduksi. Aukot työsuhteessa voivat olla naiselle hyväksyttävämpiä kuin miehelle. Minusta hyvä olisi, jos esikarsinta tehtäisiin nimettömänä. Sen jälkeen sitten olisi hyvä tietää enemmän, jotta voisi panna asiat perspektiiviin.
Quote from: Mursu on 28.09.2013, 11:18:14
Minä en ainakaan näe juuri mitään syytä miksi ohjelman pitäisi näyttää henkilön nimi ainakaan aivan valinnan ensivaiheessa. Toki on tietyissä tilanteissa esimerkiksi sukupuolen tietäminen voi olla naiselle eduksi. Aukot työsuhteessa voivat olla naiselle hyväksyttävämpiä kuin miehelle. Minusta hyvä olisi, jos esikarsinta tehtäisiin nimettömänä. Sen jälkeen sitten olisi hyvä tietää enemmän, jotta voisi panna asiat perspektiiviin.
Et ilmeisestikään ole käsitellyt työhakemuksia. Ne ovat yksilöllisiä ja kertovat paljon tekijöistään. Ihmisen persoonan supistaminen pelkkään koulutustasoon ja työkokemukseen ei tosiaankaan helpota rekrytointia. Hakemusten seulontaan ja rekrytoitavien haastatteluun käytetty esimiesten aika on kallista, pois tuottavasta työstä, eikä sitä ole järkeä käyttää haihatteluun.
Quote from: Roope on 28.09.2013, 12:31:00
Quote from: Mursu on 28.09.2013, 11:18:14
Minä en ainakaan näe juuri mitään syytä miksi ohjelman pitäisi näyttää henkilön nimi ainakaan aivan valinnan ensivaiheessa. Toki on tietyissä tilanteissa esimerkiksi sukupuolen tietäminen voi olla naiselle eduksi. Aukot työsuhteessa voivat olla naiselle hyväksyttävämpiä kuin miehelle. Minusta hyvä olisi, jos esikarsinta tehtäisiin nimettömänä. Sen jälkeen sitten olisi hyvä tietää enemmän, jotta voisi panna asiat perspektiiviin.
Et ilmeisestikään ole käsitellyt työhakemuksia. Ne ovat yksilöllisiä ja kertovat paljon tekijöistään. Ihmisen persoonan supistaminen pelkkään koulutustasoon ja työkokemukseen ei tosiaankaan helpota rekrytointia. Hakemusten seulontaan ja rekrytoitavien haastatteluun käytetty esimiesten aika on kallista, pois tuottavasta työstä, eikä sitä ole järkeä käyttää haihatteluun.
Niin, jos todella idea on vallita etnisen taustan perusteella, niin se hankaloituu tuossa. Minä en ymmärrä mitä se nimen poistaminen hankaloittaa asiassa. Haastatteluihin ei tässä kuluisi yhtään enempää aikaa.
Quote from: Mursu on 28.09.2013, 13:57:02
Quote from: Roope on 28.09.2013, 12:31:00
Quote from: Mursu on 28.09.2013, 11:18:14
Minä en ainakaan näe juuri mitään syytä miksi ohjelman pitäisi näyttää henkilön nimi ainakaan aivan valinnan ensivaiheessa. Toki on tietyissä tilanteissa esimerkiksi sukupuolen tietäminen voi olla naiselle eduksi. Aukot työsuhteessa voivat olla naiselle hyväksyttävämpiä kuin miehelle. Minusta hyvä olisi, jos esikarsinta tehtäisiin nimettömänä. Sen jälkeen sitten olisi hyvä tietää enemmän, jotta voisi panna asiat perspektiiviin.
Et ilmeisestikään ole käsitellyt työhakemuksia. Ne ovat yksilöllisiä ja kertovat paljon tekijöistään. Ihmisen persoonan supistaminen pelkkään koulutustasoon ja työkokemukseen ei tosiaankaan helpota rekrytointia. Hakemusten seulontaan ja rekrytoitavien haastatteluun käytetty esimiesten aika on kallista, pois tuottavasta työstä, eikä sitä ole järkeä käyttää haihatteluun.
Niin, jos todella idea on vallita etnisen taustan perusteella, niin se hankaloituu tuossa. Minä en ymmärrä mitä se nimen poistaminen hankaloittaa asiassa. Haastatteluihin ei tässä kuluisi yhtään enempää aikaa.
Nimettömässä työnhaussa ei ole kyse pelkästä nimen poistamisesta. Rekrytoinnissa idea on valita tehtävän kannalta paras ihminen. Se hankaloituu, jos henkilökohtaisesta hakemuksesta karsitaan tietokonelomakkeeseen tunkemalla sellaisia asioita, jotka luonnehtivat tehtävää hakevaa ihmistä. Jo persoonallisesti muotoiltu hakemuspaperi tai -sähköposti kertoo hakijasta paljon sellaista, joka ei välity ns. nimettömän työnhaun anonymisointiprosessin jälkeen.
Haastatteluihin kuluva aika on vain osa koko rekrytointiprosessiin käytettävästä työajasta, mutta sekin on syytä käyttää mahdollisimman tehokkaasti keskittyen parhaisiin mahdollisiin kandidaatteihin.
Joillakin on ihan liikaa luppoaikaa töissä kun täytyy tällaisten projektien kanssa leikkiä.
Tämä nimetön työhaku sopii helsingille hyvin, koska siellä on vuosia kokeiltu aivotonta johtamista, rahatonta rikkautta ja mieletöntä menestymättömyyttä maahanmuuttajien hyysäämisessä.
"Espoo myöntää syrjineensä suomalaista työnhaussa"
Nyt on maailmankirjat aivan sekaisin, kun Espoo myöntää syrjineensä kantaväestöön kuuluvaa?????.
Juttu Länsiväylässä: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/261412-espoo-myontaa-syrjineensa-suomalaista-tyonhaussa
Työt joita tällä täytetään on sellaisia, että homma paljastuu heti jos kouluja on käyty muualla kuin suomessa. No ne suomessa syntyneet "syrjityn väriset" pärjäävät koulussa keskimäärin "syrjivän värisiä" huonommin, joten he tippuvat taas pois, vaikka syrjivällä rekrytoijalla ei olekkaan tietoja hakijan mahdollisesta väristä. Ainoa tapa tehdä positiivista syrjintää, olettaen että rekrytoija syrjii väärän värisiä, on kiintiöt.
Quote from: ekto on 24.10.2013, 18:57:44
[...] Ainoa tapa tehdä positiivista syrjintää, olettaen että rekrytoija syrjii väärän värisiä, on kiintiöt.
Ja ainoa tapa täyttää positiivisen syrjinnän kiintiö on nimelliset ja kuvalliset hakemukset.
Suo siellä, vetelä täällä...
Hilpeää seurata, että miten solmuun nämä hymistelijät itsensä saattelevat.
Pakottaako niitten päätä koskaan?
Nimetön työnhaku.
Työtön työpaikka.
Rahaton palkka.
Alkoholiton kossu.
SDP:n valtuustoaloite (http://mari-elina.fi/2013/10/28/aloite-kokeilun-kaynnistamiseksi-anonyymista-tyonhausta-turussa/) Turussa:
Quote28.10. Valtuustoaloitteet (Päivitetty: 28.10.2013 18:54)
Kokeilu anonyymista työnhausta Turussa
Useat Suomen kaupungit ovat käynnistäneet tai käynnistämässä kokeilua nimettömästä eli anonyymista työnhausta. Esimerkiksi Helsinki kokeili nimetöntä työnhakua viime keväänä, ja Espoo käynnistää vastaavan kokeilun syksyllä 2013.
Anonyymissa työnhaussa tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekrytointijärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta eli nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli.
Ennen työhaastattelua saadaan siis tietoon vain hakijan ammatti, tutkinto ja tutkintotaso, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamisen.
Anonyymissa työnhaussa korostuu osaaminen ja olennainen työkokemus, kun henkilökohtaiset tiedot ja niiden herättämät mielikuvat puuttuvat. Esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajat, joilla on kielitaito ja koulutus, mutta jotka kärsivät nimen aiheuttamista ennakkoluuloista, hyötyvät anonyymista työnhausta. Lisäksi tietyt ikäryhmät ja etnisistä taustoista tulevat kokevat usein työnhaussa syrjintää, joka on usein tiedostamatonta.
Anonyymin työnhaun tavoitteena onkin vähentää työnsaantiin mahdollisesti vaikuttavaa tiedostamatonta tai tahatonta syrjintää.
Anonyymia työnhakua on kokeiltu useissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Belgiassa lainsäädäntö velvoittaa nimettömään työnhakuun. Tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku on vähentänyt ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.
Me valtuutetut esitämmekin, että Turun kaupunki käynnistää kokeilu anonyymista työnhausta.
Aloite julkaistiin lähes sellaisenaan Aamuset-lehdessä (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/uutiset/demarien-valtuustoryhma-haluaa-nimetonta-tyonhakua), jolloin jäi epäselväksi, mikä osuus oli toimittajan kommentointia ja mikä peräisin aloitteen tekstistä.
Aloitteessa - kuten niissä aiemmissakin aloitteissa ja lausunnoissa - viitataan ylimalkaisesti muiden maiden kokemuksiin ja tutkimuksiin, joita ei kuitenkaan koskaan sen tarkemmin eritellä. Esimerkiksi Ruotsin julkisen sektorin kokeilussa tultiin siihen tulokseen, että nimetön työnhaku ei toimi, mutta se tulee silti kalliiksi, joten kokeilua ei jatkettu.
Suomessa kokeiluja arvioidaan
yhden tai
kahden rekrytoinnin perusteella, joten kokeiluilla ei ole tarkoituskaan saada objektiivista tietoa nimettömän työnhaun toimivuudesta. Tarkoitus on saada käytännöt vaivihkaa voimaan mahdollisimman vähällä poliittisella keskustelulla, koska niiden puolesta ei puhu kuin positiivisen syrjinnän vallankäytön ideologia.
Tarkoitus on valita aina mamu kantaväestön edellä. Mutta kun sitä ei kehdata suoraan sanoa, pitää keksiä näitä ihme venkoiluja. Paljon helpommalla päästäisiin asia suoraan sanomalla. Tosin persujen kannatus saattaisi tuplaantua.
Quote– Tässä yksittäisessä tapauksessa kaupunki toimi eettisesti väärin. Jotta jatkossa tällaista ei pääse tapahtumaan, olemme tarkentaneet käytäntöjä, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski myöntää.
– Ei ole oikein jättää hakijan tausta kysymättä, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena.
Jatkossa yhtä pätevät kesätyön hakijat ovat, ainakin periaatteessa, samalla viivalla ihonväristä huolimatta.
Espoo sentään myöntää asian, kun on pakko, mutta jatkossa värinäehtoa ei tule mainita suullisestikaan.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/261412-espoo-myontaa-syrjineensa-suomalaista-tyonhaussa (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/261412-espoo-myontaa-syrjineensa-suomalaista-tyonhaussa)
Kannatan sellaista mallia että jokaista irtisanottavaa 10 (100?) taikinanaamaista tuolinlämmittäjää kohden otetaan yksi Kiintiö Neekeri :flowerhat: ja että niitä verokortteja jaetaan aivan vitusti julkishallintoon. Mitä enemmän valittavan neekerin pesue saa sosiaaliapuja niin sen korkeampi palli tarjotaan. Ei edes maksaisi mitään mutta ehkä suomisossunkin pää alkaisi toimia menoa katsoessaan.
QuoteKuopion Kaupunginhallituksen kokouspäätöksiä 25.11.2013
Valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Sanna Husso ja 6 muuta valtuutettua esittävät, että Kuopion kaupunki ottaa kokeiluun nimettömän työnhaun rekrytoinneissaan. Nimetöntä työnhakua voitaisiin aluksi kokeilla esimerkiksi kaupungin kesätyöpaikkoja täytettäessä ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muussa rekrytoinnissa. Tarkoituksena on estää syrjintä työn haussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella.
Vastauksena valtuustoaloitteeseen työnantajapalvelu toteaa seuraavaa: Kaupungin rekrytointikäytäntöjen tavoitteena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintä työnhaussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella. Yhtenä tekijänä voidaan jatkossa käyttää myös nimetöntä työnhakua. Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että saatu selvitys merkitään tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Kuopio (http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/uutisarkisto?p_p_id=101_INSTANCE_vuS3&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_101_INSTANCE_vuS3_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_vuS3_assetEntryId=2976784&_101_INSTANCE_vuS3_type=content&_101_INSTANCE_vuS3_groupId=12173&_101_INSTANCE_vuS3_urlTitle=kaupunginhallituksen-kokouspaatoksia-25-11-2013&_101_INSTANCE_vuS3_redirect=%2Fweb%2Fajankohtaista%2Fuutiset)
QuoteValtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Valtuustoaloite 25.2.2013
Sanna Husso ja 6 muuta valtuutettua
Me allekirjoittaneet Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme, että Kuopion kaupunki ottaa kokeiluun nimettömän työnhaun rekrytoinneissaan. Nimetöntä työnhakua voitaisiin aluksi kokeilla esim. kaupungin kesätyöpaikkoja täytettäessä ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muussa rekrytoinnissa.
Anonyymi eli nimetön työn haku tarkoittaa työhakemusten käsittelyä ilman henkilöiden nimiä ja tietoa hakijan sukupuolesta. Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus. Hakijan henkilöllisyys paljastuu vasta haastatteluvaiheessa. Tarkoituksena on estää syrjintä työn haussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella.
Joidenkin tutkimusten1 mukaan etninen nimi voi vähentää todennäköisyyttä tulla valituksi työhaastatteluun. Helsingin yliopiston tutkimusraportin2 mukaan työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. lisäksi tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita. Työministeri Lauri Ihalainen on muistuttanut3, että yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä.
Kuopion kaupungin yhdenvertaisuusohjelmassa kerrotaan velvoitteesta yhdenvertaisuuden edistämiseen. lisäksi vuonna 2006 hyväksytyssä tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. syrjinnän kiellon sukupuolen perusteella työhönotossa, valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin tai koulutukseen, työolosuhteissa, työehdoissa, palkkauksessa ja muissa työhön liittyvissä etuuksissa taikka irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä.
Yhdenvertaisuuslain 6§ mukaan /Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)./1
Kuopion kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa4 on yhtenä tavoitteena yhdenvertaisuuden edistämiseksi asennekasvatus ja tietoisuuden lisääminen molemmin puolin valtaväestön ja vähemmistön kesken. Tavoitetta viedään eteenpäin muokkaamalla ajatusmalleja myönteisemmäksi ja kohtaamalla ihmisiä ihmisinä, ei stereotypioina. (Kuopion kaupunki, 2008).
Kuopion kaupungin osalta arvioitu, että ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstössä on noin 0,3 % kaikista työntekijöistä. (Kuopion kaupunki, 2008).
Lausunto 14.11.2013
henkilöstöjohtaja Markku Mattila
Vastauksena otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen työnantajapalvelu viittaa rekrytointipäällikön selvitykseen (liite) sekä kaupunginvaltuuston hyväksymään viranhaltijoiden ja työntekijöiden valintaohjeeseen (liite) ja toteaa seuraavaa:
Kaupungin rekrytointikäytäntöjen tavoitteena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintä työnhaussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella. Yhtenä tekijänä voidaan jatkossa käyttää myös nimetöntä työnhakua.
http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2013247819-11.HTM
QuoteLähteet:
1 IFAU -Institute for Labour Market Policy Evaluation; Eriksson, S. & Lagerström, J. 2007 (http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2007/wp07-19.pdf)
2 Helsingin yliopisto, 2012 (raportti: Discrimination in the Finnish Labor Market) "
3 Työ_ ja elinkeinomieisteriö, 2012 II Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys" (http://www.tem.fi/index.phtml?109336m=106488&s=5236)
4 Kuopion yhdenvertaisuussuunnitelma 2008 - 2012
(http://www.kuopio.fi/c/document library/get file?uuid=5e7a77ee-6cc5-4af2-af40-e436cOf6355f&groupld=12167)
Yhdenvertaisuuslaki 2004/21
http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2013219902-11.HTM
Aloitteen tekijät eivät selvittäneet nimettömän työnhaun käyttöönoton oletettuja vaikutuksia syrjintään ja yhdenvertaisuuteen. Ei vahingossakaan yhtään viitettä aiempien kokeilujen tuloksiin, mutta kylläkin tutkimuksiin vieraskielisten syrjinnästä.
Rekrytointipäällikön selvitys (http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2013247819-11-1.PDF) (pdf):
QuoteValtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Kuopion kaupungin rekrytoinneissa edetään sovitun toimintamallin mukaisesti. Kaikista yli puoli vuotta
kestävistä rekrytoinneista vaaditaan palvelualueen johtoryhmän ja kaupunginjohtajan johtoryhmän hy-
väksymä täyttölupaesitys. Sisäinen liikkuvuus on aina ensimmäinen tapa täyttää avoimeksi tullut tehtä-
vä. Kaikki tehtävät ovat ensin 7 päivää sisäisessä haussa sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi. Rekrytoin-
neissa noudatetaan yhdenvertaisuusperiaatetta läpi prosessin; työpaikkailmoitukset ja valintakriteerit
ovat sukupuolineutraaleja, palkkaus kerrotaan jo hakuilmoituksessa, haastatteluissa käytetään samaa
haastattelurunkoa kaikille haastateltaville ja haastatteluista tehdään kirjallinen yhteenveto. Rekrytoin-
neissa noudatetaan Kuopion kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden kirjallista valintaohjetta. Tasa-
arvoasiat huomioidaan mm. uudelleenorganisointien ja henkilöstöjärjestelyjen yhteydessä. Henkilöstö-
suunnittelussa ja rekrytoinnissa huomioidaan myös se henkilöstö, joka on perhepoliittisten vapaiden
käytön vuoksi tilapäisesti pois työelämästä. Erityisesti viestintään ja tiedottamiseen rekrytointiprosessin
osallisille kiinnitetään huomiota. Työnhakijoille viestitään sähköisen järjestelmän avulla prosessin ete-
nemisestä. Työpaikkailmoituksen teksteissä on pyritty ohjaamaan rekrytoivia esimiehiä kertomaan
mahdollisimman kattavasti ne kriteerit, joilla valinta tullaan tekemään ja jos mahdollista rekrytointi ai-
kataulu. Esimerkiksi kielivaatimus riippuu tehtävän sisällöstä ja siksipä sitä on käytetty vain yksittäisis-
sä tapauksissa tähän mennessä. Hakijoille varataan mahdollisuus kysyä avoimesta tehtävästä hakuaika-
na. Kaikkien avoimien tehtävien/virkojen julkaisukanavina käytetään vähintään sisäistä intranetiä, kun-
tarekry.fi, Kuopiorekry.fi ja Mol.fi-sivustoja. Lisäksi avoimien virkojen osalta rekrytointipalvelu huolehtii
ilmoituksen kaupungin viralliselle ilmoitustaululle. Lehti-ilmoituksissa käytetään kaupungin markki-
noinnin ja viestinnän linjaamia ilmoituspohjia.
Rekrytoinneissa (sekä kohdennetuissa että sijaisrekrytoinneissa) käytetään kattavasti sähköistä Kunta-
rekry-järjestelmää. Työnhakijoilla on mahdollisuus jättää myös avoin hakemus. Kaikille avoimen hake-
muksen Kuopion kaupungille jättäneille pyritään vastaamaan. Järjestelmä lähettää automaattisen vasta-
uksen, kun hakemus on onnistuneesti kirjautunut järjestelmään. Kuopion kaupungin palveluksessa ole-
va henkilöstö voi halutessaan ilmoittautua henkilöstöpankkiin. Heille viestitään rekrytointipalvelun tie-
toon tulleista heille sopivista työpaikoista erikseen. Lisäksi palvelualueiden esimiehet voivat kysyä poten-
tiaalisia ilmoittautuneita rekrytointipalvelusta.
Kohdennetuissa rekrytoinneissa rekrytointipalvelussa tehdään alustava muodollisen kelpoisuuden tar-
kistus työpaikkailmoituksen tietojen perusteella. Näin hakemukset käsittelevät eri henkilöt kuin haastat-
teluun kutsuvat ja valinnan tekijät. Asianosaisille esimiehille annetaan tiettyyn rekrytointiin rajatut tun-
nukset järjestelmään, jolloin he pääsevät lukemaan hakijoiden hakemuksia oman aikataulunsa mukai-
sesti koko prosessin ajan. Järjestelmästä saadaan luotettava, henkilön itsensä ilmoittamien tietoihin
pohjautuva, ansiovertailu. Näin estetään mm. kopiointivirheiden mahdollisuus, joka aikaisemmin manu-
aalisessa rekrytoinnissa oli varteenotettava riski. Esimies valitsee haastatteluun kutsuttavat, mutta rekry-
tointipalvelusta soitetaan haastateltaville ja sovitaan haastatteluajat. Joissakin yksittäisissä rekrytoin-
neissa esimies on halunnut hoitaa prosessin haastattelukutsuista eteenpäin itse. Haastatteluissa on aina
vähintään kaksi haastattelijaa. Useissa rekrytoinneissa palvelualueet ovat hyödyntäneet rekrytointipääl-
likköä apuna rekrytoinnissa. Tästä mahdollisuudesta on palvelualueita informoitu, mutta velvoitetta
näin toimia, ei ole. Sähköinen Kuntarekry-järjestelmä mahdollistaa kätevästi nimettömän rekrytoinnin
käytön. Esimerkiksi kun esimies tekee valintoja haastatteluun kutsuttavista, on mahdollista ajaa raport-
ti, jossa hakijan perustiedot puuttuvat kokonaan.
Kuopion kaupungilla kesätyöllistämiseen on varattuna määrärahat perusturvan palvelualueen työllistä-
misen yksikössä. Tällä toimintamallilla on varmistettu, että kaupungin palvelualueet työllistävät nuoria
koululaisia ja opiskelijoita, jotta he saavat työkokemusta ja työelämän kokemusta työskentelystä kun-
tasektorilla. Tänä vuonna työnantajatiimi linjasi, että koululaisten osalta kesätyöntekijät valitaan keski-
tetysti rekrytointipalvelussa. Rekrytoinnit tehtiin nimettömänä. Hakukriteerinä olivat kuopiolaisuus ja
syntymävuosi 1997 tai sitä vanhempi ja koululainen/lukiolainen/muu ei ammattiin opiskeleva nuori.
Kokonaisuutena voidaan sanoa, että nimetön rekrytointi onnistui hyvin. Niiden tehtävien osalta, joihin
oli satoja hakijoita, arvottiin valitut. Prosessissa pidettiin huoli, että arvonnan suorittivat sellaiset rekry-
tointipalvelun työntekijät, jotka olivat jäävittömiä. Yksi poikkeus tehtiin: Nuorisopalveluiden osalta haki-
jalista oli ensin tarkistettavana asianosaisilla esimiehillä, jotta varmasti valituksi tulisi sellaisia hakijoita,
jotka soveltuvat nuorten kanssa työskentelyyn. Näin pyrittiin varmistamaan prosessin toimivuus.
Tänä vuonna rekrytointipalvelusta on koordinoitu aktiivisemmin myös opiskelijoiden kesätyörekrytoin-
teja kuin aikaisempina vuosina. Kertyneiden kokemusten pohjalta näen erittäin potentiaalisena vaihto-
ehtona nimettömän rekrytoinnin varsinkin kesätyörekrytoinneissa. Se edesauttaisi osaltaan, että kesä-
työpaikat täytettäisiin yhdenvertaisten valintakriteereiden pohjalta.
Tarja Savolainen
rekrytointipäällikkö
Kuopion kaupunki
Eli nimettömän työnhaun keinot ovat jo osittain käytössä nuorten kesätyöläisten valinnassa, jossa muutenkin joudutaan turvautumaan muun muassa arvontoihin suurten hakijamäärien vuoksi. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, onko nimetön työnhaku teknisesti mahdollista, vaan tuoko se oikeasti valintaprosessiin sellaista lisäarvoa lopputuloksen kannalta, että sen käyttöönotto on perusteltua aikuisten oikeissa rekrytoinneissa.
Quote
Valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Eikö vääräleukaisuus ole enää työntekijän tärkein valintakriteeri Kuopiossa? Miten vääräleukaisuudesta voi muka varmistua ilman, että tiedetään kandidaatin sukunimi? Perinteisesti nen-päätteinen sukunimi on ollut varma tae hakijan savolaisuudesta.
Joko moku-Helsingin nimetön työnhaku on johtanut nimellisiin työpaikkoihin?
QuoteKaupunginvaltuuston kokouspäätöksiä 16.12.2013
Valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin
Sanna Husso ja 6 muuta valtuutettua esittävät, että Kuopion kaupunki ottaa kokeiluun nimettömän työnhaun rekrytoinneissaan. Nimetön työn haku tarkoittaa työhakemusten käsittelyä ilman henkilöiden nimiä ja tietoa hakijan sukupuolesta. Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus. Hakijan henkilöllisyys paljastuu vasta haastatteluvaiheessa. Nimetöntä työnhakua voitaisiin aluksi kokeilla esimerkiksi kaupungin kesätyöpaikkoja täytettäessä ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muussa rekrytoinnissa.
Vastauksena valtuustoaloitteeseen työnantajapalvelu toteaa seuraavaa: Kaupungin rekrytointikäytäntöjen tavoitteena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja estää syrjintä työnhaussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella. Yhtenä tekijänä voidaan jatkossa käyttää myös nimetöntä työnhakua.
Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi saadun selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Kuopio (http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/uutisarkisto?p_p_id=101_INSTANCE_vuS3&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=2&p_p_col_count=8&_101_INSTANCE_vuS3_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_vuS3_assetEntryId=3061009&_101_INSTANCE_vuS3_type=content&_101_INSTANCE_vuS3_groupId=12173&_101_INSTANCE_vuS3_urlTitle=kaupunginvaltuuston-kokouspaatoksia-16-12-2013&_101_INSTANCE_vuS3_redirect=%2F)
Tuli tuosta aloitteesta mieleen; onhan tuossa se hyvä, että esim. kesätyöpaikkoja täytettäessä ei pitäisi tulla sellaista tilannetta, että kaikki kaupungilla työskentelevien lapset pääsevät hommiin ja muut, joilla ei ole suhteita, jäävät rannalle ruikuttamaan. Mutta toimiiko sitten käytännössä näin, en tiedä.
Quote from: J.M on 17.12.2013, 19:04:18
Tuli tuosta aloitteesta mieleen; onhan tuossa se hyvä, että esim. kesätyöpaikkoja täytettäessä ei pitäisi tulla sellaista tilannetta, että kaikki kaupungilla työskentelevien lapset pääsevät hommiin ja muut, joilla ei ole suhteita, jäävät rannalle ruikuttamaan. Mutta toimiiko sitten käytännössä näin, en tiedä.
Ei toimi. Aina nimimiesten lapset pääsee kesätöihin.
"Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus."
Some (no pun intended) hakemus.....
Quote from: Oho on 18.12.2013, 10:42:36
"Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus."
Some (no pun intended) hakemus.....
Eli kun laittaa osaamiseen mukaan zwahilin tai somalin kielen taidon, niin ohittaa fanfaarit soiden muut. Eivät perkeleet arvaa, että pottunokkakin voi osata rikkaampia kieliä.
Quote from: acc on 19.12.2013, 00:05:25
Quote from: Oho on 18.12.2013, 10:42:36
"Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus."
Some (no pun intended) hakemus.....
Eli kun laittaa osaamiseen mukaan zwahilin tai somalin kielen taidon, niin ohittaa fanfaarit soiden muut. Eivät perkeleet arvaa, että pottunokkakin voi osata rikkaampia kieliä.
Tämä on muuten merkittävä oivallus; piankos sitä somalinkielen senverran auttavasti lukaisee että voi rehvastella kielitaito-osiossa somalin kielen osaamisella. Hieman kielioppia ja keskeistä sanastoa, niin siinä sitä solkkaa kuin muitakin kieliä kun ei niin kovasti kielioppivirheistä pidä lukua.
Ja työpaikan saa kielitaitoisena heti, ja myöhemmin on sitten myöhäistä työhönottajan enää katua vaikka sukunimi paljastuu Virtaseksi... mitäs hakevat nimettömästi ;D
Quote from: Emo on 19.12.2013, 00:14:51
Tämä on muuten merkittävä oivallus; piankos sitä somalinkielen senverran auttavasti lukaisee että voi rehvastella kielitaito-osiossa somalin kielen osaamisella. Hieman kielioppia ja keskeistä sanastoa, niin siinä sitä solkkaa kuin muitakin kieliä kun ei niin kovasti kielioppivirheistä pidä lukua.
Ja työpaikan saa kielitaitoisena heti, ja myöhemmin on sitten myöhäistä työhönottajan enää katua vaikka sukunimi paljastuu Virtaseksi... mitäs hakevat nimettömästi ;D
Waxaan ahay injineer Soomaali ;)
^ Somalialainen insinööri? :D
Niitä tarvitaan, pyyhkimään pyllyjä.
Lopettakaa somaleiden alinomainen pilkkaaminen. Erittäin harvat heistä osaa lukea ja kirjoittaa koska he eivät ole käyneet mitään luokkaa mitään koulua millään kielellä missään maassa. Heillä on ollut vain kuokka ja bataattipelto ja 10 huutavaa nälkäistä suuta. Nyt heillä on tilaisuus opiskella Suomessa suomeksi mutta he ovat missanneet tilaisuuden toisensa jälkeen koska yhteisöllisyys. He pälättävät somaliaa ääneen joka päivä - Hei nää ihmiset elää tälleen, joka päivä!
Tähän pakollinen pehmennys: Jotkin heistä ovat oppineet puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan ja olemaan juroina hiljaa kuten pottunokat. Heitä on nyt peruskoulussa ja joululomalla.
Quote from: Ari-Lee on 19.12.2013, 00:32:10
Lopettakaa somaleiden alinomainen pilkkaaminen. Erittäin harvat heistä osaa lukea ja kirjoittaa koska he eivät ole käyneet mitään luokkaa mitään koulua millään kielellä missään maassa. Heillä on ollut vain kuokka ja bataattipelto ja 10 huutavaa nälkäistä suuta. Nyt heillä on tilaisuus opiskella Suomessa suomeksi mutta he ovat missanneet tilaisuuden toisensa jälkeen koska yhteisöllisyys. He pälättävät somaliaa ääneen joka päivä - Hei nää ihmiset elää tälleen, joka päivä!
Tähän pakollinen pehmennys: Jotkin heistä ovat oppineet puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan ja olemaan juroina hiljaa kuten pottunokat. Heitä on nyt peruskoulussa ja joululomalla.
Totta puhut, mutta läppä onkin enemmän niille Soile Syrjäsille jotka ovat tehneet somaleista toteemipaaluja sekä muutamasta Wali Walista ja heidän kriminaaleista maanmiehistään.
Kuten toteat olisi parempi jos he eivät viettäisi
yhteisöllistä elämää, vaan avoimin mielin alkaisivat harrastamaan "
sisäistä kilvoittelua", eli elättämään itse itsensä ja perheensä, tai edes tekemään parhaansa siinä.
^Soile Syrjäset saa puolestani suksia vaikka Sudaniin. Siis niillä soile-syrjäsillä ketkä ovat mokuttaneet Suomen sarkasmoituneeksi työvoimapilaksi ei tulisi olla mitään asiaa millekään työmarkkinoille missään maassa enää koskaan. He ovat korttinsa pelanneet ja sillä selvä.
QuoteAnonyymi rekrytointi – tasa-arvoa työnhakuun
Maailmalla on yleistymässä anonyymi työnhaku, jossa valitsija ei saa etukäteen tietää hakijoiden henkilöllisyyttä. Menetelmän on todettu helpottavan esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajien työllistymistä sekä vähentävän ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa. Uranus tarjoaa sujuvan ratkaisun nimettömään työnhakuun.
Helsingin nuorisoasiainkeskus kokeili anonyymia rekrytointia hakiessaan projektipäällikköä keväällä 2013. Rekrytointikokemus oli positiivinen, mutta se vei aikaa, koska kaupungin rekrytointijärjestelmä ei taipunut nimettömään työnhakuun. Rekrytointi piti toteuttaa niin, että kakista hakemuksista mustattiin tussilla ne kohdat, joista henkilön tausta olisi paljastunut. Ilmoitus oli myös laadittava tavallista huolellisemmin, jotta hakijat kertoisivat vain tärkeimpiin vaatimuksiin ja osaamiseen liittyvät asiat. Kaiken kaikkiaan anonyymi rekrytointi vei tuplasti aikaa normaaliin rekrytointiin verrattuna.
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tapauksessa anonyymia rekrytointia kokeiltiin tavallisen rekrytoinnin yhteydessä. Toinen tyypillinen tarve voi olla kesätyöhakujen yhteydessä esim. pienillä paikkakunnilla. Hakija voi helposti leimautua jo nimen perusteella. "Tämähän on varmaan sen ja sen poika/tyttö....!" Useimmat rekrytoijat haluaisivat välttää tilanteet, joissa hakijasta syntyy virheellinen mielikuva täysin epäoleellisten tekijöiden perusteella.
LAURA-rekrytointijärjestelmä helpottaa monimutkaista prosessia
Anonyymin rekrytoinnin voi tehdä myös helposti ja sujuvasti. Uranus on kehittänyt LAURA™ -rekrytointijärjestelmäänsä version, joka on kehitetty varta vasten tätä tarkoitusta varten. Rekrytoinnin läpiviennistä vastaava näkee kaikki hakemukset kokonaan, mutta varsinaista valintaa tekevät näkevät vain hakemuksia, joissa kaikki sukupuoleen, ikään, nimeen, osoitteeseen, siviilisäätyyn, syntymäpaikkaan tai esimerkiksi kansalaisuuteen, opiskelupaikkaan ja äidinkieleen liittyvät tiedot on poistettu automaattisesti järjestelmän avulla. Näin haastatteluun kutsuttavien valinnasta päättävät henkilöt arvioivat hakijoita vain osaamisen, ammatin, tutkinnon ja työkokemuksen perusteella.
Kiinnostako anonyymin rekrytoinnin kokeilu?
Tarjoamme teille seuraavan ratkaisun:
- Yhteydenotto Uranukseen, jolloin saatte käyttöönne LAURA -rekrytointijärjestelmän version, joka sisältää hakulomakkeen, missä kysytään kaikki normaalit työhakemuksen tiedot. Tiedot näkyvät rekrytointia läpivievälle henkilölle sellaisenaan, mutta henkilöille, jotka karsivat jatkoon pääseviä näkyy vain hakemus, josta kaikki henkilöllisyyden paljastavat seikat on automaattisesti poistettu.
- Kun haastatteluun pääsevät hakijat on anonyymisti ja tunnistamattomina valittu, niin hakemukset vastaanottanut henkilö voi lähettää heille haastattelukutsut helposti järjestelmän avulla. Samoin hän voi lähettää kaikille hylätyille hakijoille viestin "Kiitos hakemuksesta! Olemme valinneet nyt jatkoon pääsijät ja valittavasti tällä kertaa et päässyt haastateltavien joukkoon".
- Haastattelijoille hakijan persoona on täysin tunnistamaton siihen hetkeen saakka, kunnes haastateltava astuu haastattelutilaan sisään.
- Prosessi on helppo, varma ja säästää merkittävästi rekrytoijan aikaa. Edustajamme opastavat tarvittaessa kaikki rekrytoinnin läpiviennin vaiheet rekrytoijan tarpeen mukaisesti.Anonyymin rekrytoinnin toteutus on edullista: kokonaishinta 980 eur+alv sisältää sekä em. ominaisuudet sisältävän rekrytointityökalun että ilmoituksen Uranus.fi -palvelussa.
- Mikäli ilmoitus halutaan esille myös muihin rekrytointimedioihin, niin Uranus voi tehdä sen puolestanne ja välittää ilmoituksen eteenpäin. Tästä työstä Uranus laskuttaa valitsemienne medioiden ilmoittelukulut ja 96 euron.
Uranus Oy (http://rekrytointi.uranus.fi/anonyymi-rekrytointi/)
Ai niin, tällähän voi tienatakin.
Nimettömän työnhaun
ei ole "todettu helpottavan esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajien työllistymistä tai vähentävän ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa".
Kaikki tutkimukset todistavat sen puolesta, että menetelmän vaikutus rekrytoitavien koostumukseen on täysin mitätön. Ennen kaikkea nimettömän työnhaun ei ole osoitettu johtavan
parempiin rekrytointeihin, mutta kylläkin rekrytoinnin monimutkaistumiseen. Nimetön työnhaku ei tuo rekrytointiprosessiin mitattavaa lisäarvoa, vaan ainoastaan lisää sen kankeutta ja kustannuksia. Byrokraatin unelma.
Quote- Prosessi on helppo, varma ja säästää merkittävästi rekrytoijan aikaa. Edustajamme opastavat tarvittaessa kaikki rekrytoinnin läpiviennin vaiheet rekrytoijan tarpeen mukaisesti.Anonyymin rekrytoinnin toteutus on edullista: kokonaishinta 980 eur+alv sisältää sekä em. ominaisuudet sisältävän rekrytointityökalun että ilmoituksen Uranus.fi -palvelussa.
Nimetöntä työnhakupalvelua toisen polven maahanmuuttajille anus.fi-palvelusta. Voimavarat hyötykäyttöön.
Siis oikeasti, tämä on täyttä komediaa :facepalm:
Quote from: Blanc73 on 20.12.2013, 12:03:32
Nimetöntä työnhakupalvelua toisen polven maahanmuuttajille anus.fi-palvelusta. Voimavarat hyötykäyttöön.
Siis oikeasti, tämä on täyttä komediaa :facepalm:
Tommosen huonon huumorin takia planeetta pitäisi uudestaan nimetä Urectumiksi.
QuoteNimetön työnhaku syö liikaa resursseja
Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.
Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.
– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.
Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.
MTV3/STT (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nimeton-tyonhaku-syo-liikaa-resursseja/2476412) 2.1.2014
Nimettömän työnhaun kokeilun epäonnistuminen ei ollut mikään uutinen, mutta se oli, että kokeilua ei siitä huolimatta julistettu menestykseksi.
Lisätietoa Talouselämän jutussa:
QuoteHakemuksia tehtävään saapui yksitoista. Hakijoiden joukossa ei ollut muunkielisiä hakijoita. (..) Haastatteluun pyydettiin seitsemän hakijaa.
Talouselämä: Työnhaku toteutettiin nimettömänä - näin siinä kävi (http://www.talouselama.fi/uutiset/tyonhaku+toteutettiin+nimettomana++nain+siina+kavi/a2223830) 2.1.2014
Kymmenkertainen määrä työtä, että pystyttiin vähemmillä tiedoilla valikoimaan ne neljä, joita
ei kutsuttu haastatteluun. Jutuissa ei viitsitty edes mainita, oliko nimettömyydellä vaikutusta rekrytointivalintaan. Ei tietenkään ollut.
Quote from: Roope on 02.01.2014, 15:53:43
Nimettömän työnhaun kokeilun epäonnistuminen ei ollut mikään uutinen, mutta se oli, että kokeilua ei siitä huolimatta julistettu menestykseksi.
No ei, kyllä Yle julisti sen tälläkin kertaa onnistuneeksi, vaikka toteaa, että "nimetön työnhaku on täynnä haasteita".
QuoteVisst hittade Esbo stad en lämplig kandidat till tjänsten som distriktschef för bibliotekstjänster, trots att elva arbetssökande förblev anonyma ända fram till anställningsintervjun. Utifrån en motion i fullmäktige, testade Esbo stad anonym rekrytering under hösten 2013.
[...]
Trots utmaningarna, ger Esbo stad den anonyma rekryteringen ytterligare en chans under våren 2014. Utgående från hur det kommande pilotprojektet lyckas, fattar staden beslut om rekryteringen ska ändras i framtiden.
- Vi prövar en gång till, vi ser hur det fungerar och vad vi får för feedback och ser om det finns risker. Det är den här vårens omgång som får avgöra hur vi ska gå vidare, säger Dahl.
Svenska Yle: Anonym rekrytering i Esbo lyckades (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/02/anonym-rekrytering-i-esbo-lyckades) 2.1.2014
QuoteEspoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.
Eli varsinaistaustaisia kun on tarkoitus suosia, sieltäkö löytyy ne parhaat aasintuntijat? ???
Sinänsä on hassua, että positiivisen
rasismin syrjinnän nimessä laadittu systeemi jopa vaikeuttaa mamujen suosimista. :P
Ensin:
Quote from: Roope on 20.12.2013, 11:46:13
QuoteAnonyymi rekrytointi – tasa-arvoa työnhakuun
(...)
- Prosessi on helppo, varma ja säästää merkittävästi rekrytoijan aikaa.
(...)
Noin kaksi viikkoa myöhemmin:
Quote from: Roope on 02.01.2014, 15:53:43
QuoteNimetön työnhaku syö liikaa resursseja
Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.
Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.
– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
Tarvitseeko sanoa mitään?
Quote from: J.M on 02.01.2014, 17:14:50
Tarvitseeko sanoa mitään?
Moninkertaisen manuaalisen työn tarve pienenee, kun otetaan käyttöön tuo mainostettu tietokoneisiin ja määrämuotoisiin kaavakkeisiin perustuva järjestelmä ja sitä tukeva uusi prosessi nimetöntä työnhakua varten. Prosessi on silti työläämpi kuin normaalisti. Eli luodaan keinotekoinen ongelma (järjetön määrä lopputuloksen kannalta täysin turhaa työtä) ja "ratkaistaan" se (entistä pienempi määrä lopputuloksen kannalta täysin turhaa työtä) ottamalla käyttöön järjestelmä, jonka käyttöönoton järkevyyttä kokeilussa piti arvioida.
Katse pitäisi pitää pallossa eli siinä, johtaako uusi prosessi parempiin rekrytointeihin vai ei. Jos johtaa, niin vasta sitten voidaan punnita, onko uudenlaisen prosessin vaatima ylimääräinen työ lopputuloksen kannalta perusteltua. Nimettömän työnhaun prosessilla ei kuitenkaan ole havaittu olevan mitään vaikutusta rekrytoitavien ominaisuuksiin.
Tietokonehaussa voidaan ehkä suosia niitä, joiden hakemus on täyttä paskaa. Ei tartte tietää mitään hakijasta, mutta kun se ei osaa suomea tai mitään muutakaan ymmärrettävää kieltä (Espoossa ei taida VIELÄ olla somalinkieleisiä palkkaajia) niin otetaan heti haastatteluun.
Karjalaista aksenttia kirjoittava; painu vi..uun jne.
Ei mitään rasismusta.
Kuinkahan kauan menee ennen kuin joku tiedostava saa ahaa-elämyksen ja keksii vaatia että nimetön työnhaku ja paperiton "Siirtolainen" on yhdistettävä jotta ei koe itseään syrjityksi ja saa pahoja takaumia ihmisarvonsa loukkaamisesta?
Eli jos vaikka haetaan kaupungin kamreerin duuniin työntekijää niin hakemuksena ja valintaperusteena voisi olla vaikkapa vain prepaid-liittymän numero?
Jos prepaid on liian kallis ja onhan se joillekkin niin jotta ei syrjittäisi, voisi hakemuksena myös toimia vaikkapa tupakkiaskin kansi tms., mitä nyt käteen sattuu kadulta löytymään.
Kamreeria valittaessa pöydälle sitten asettaisiin esim. pari puhelinnumeroa, rutistettu tupakkiaski, pitsalaatikko, tyhjä pullo ja koiran läjä.
Näistä sitten arvottaisiin taikka silmät sidottuina käsikopelolla valittaisiin pätevin, haistelemallakin tiedostava pystyisi valitsemaan oikein, ketään syrjimättä.
^Ei saa olla noin rajoittunut. Pois turhat arvonnat. Jos työministeri Toddt sanoo "Sä meet ja teet tuota duunia niin sä silloin myös meet ja teet! Alles klar?!" Tai jos sisäministeri Berija määrää sut jonnekin puutarhoille niin sä myös meet ja pysyt siellä.
Tuleekohan sekin päivä vielä nähtyä kun Hallitus rp. alkaa määräämään joka jampalle työpisteen parilla eurolla/h. Ainakin siltä tämä näyttää pahasti.
QuoteEspoon kaupunki kokeili ensimmäisen kerran nimetöntä työnhakua kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa, jonka hakuaika päättyi 14.10.
Kyseessä oli vakituinen virka ja esimiestehtävä. Hakemuksia tehtävään saapui yksitoista. Kaikki hakijat olivat suomenkielisiä.
Espoon kaupungin mukaan kokeilu osoitti, että nimetön työnhaku edisti varsinkin sisäisten ja ulkoisten hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia rekrytoinnissa.
Metro: Espoo kokeili nimetöntä työnhakua (http://metro.fi/espoo/uutiset/espoo_kokeili_nimetonta_tyonhakua/) 2.1.2014
Kaikki hakijat olivat suomenkielisiä. Haastatteluun valittiin yhdestätoista hakijasta seitsemän. Kiinnostaisi tietää, kuinka "kokeilu osoitti, että nimetön työnhaku edisti varsinkin sisäisten ja ulkoisten hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia", kun kaiken järjen mukaan sillä ei ole ollut vaikutusta edes haastattelukierrokseen saati sitten itse valintaan. Ainakin kaikki sisäiset hakijat kun olivat jo pelkän työkokemuksen perusteella tunnistettavia, ja kirjastoalan pienten piirien vuoksi myös ulkoiset hakijat olivat luultavasti tunnettuja. Kuinka tulos olisi muuttunut, jos rekrytointi olisi suoritettu normaalissa järjestyksessä?
Milloinkas se apartheid julistettiinkaan YK:ssa pannaan? Rikkooko Suomi nyt kansainvälisiä sopimuksia? AAAPUUUVA! Mitä ne meistä nyt ajattelee?
Toivottavasti höblä olisi nyt hiljaa, niin Tukholmassa löhöilevät suurlähettiläät eivät huomaisi tätä rasismin huippua.
Loput linkin kautta.
QuoteNäin toimii nimetön rekrytointi
Sekä Helsingin että Espoon kaupungit ovat kokeilleet nimetöntä rekrytointia. Molemmilla on samat kokemukset: haku auttaa esimiehiä kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen, synnyttää hyvää keskustelua ja saattaa paljastaa tiedostamattomia asenteita. Nimettömän haun tavoitteenahan on edistää erilaisten hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Tämäkin on yhteinen kokemus: rekrytoivalle esimiehelle nimetön haku ei tuota lisätyötä, mutta hr:lle kyllä, koska rekrytointijärjestelmät eivät tue nimetöntä hakua. Jonkun on poistettava käsin tunnistetiedot hakemuksesta: nimen lisäksi osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, kansallisuus, äidinkieli. Jäljelle jää ammatti, koulutus ja työkokemus eli puhdas osaamiseen liittyvä tieto.
Haku etenee nimettömänä haastatteluvaiheeseen saakka, sen jälkeen se toimii kuten normaali rekrytointi.
Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua viime syksynä kirjastopalveluiden aluejohtajan rekrytoinnissa.
"Rekrytoinnissa oli ainakin kymmenkertainen työmäärä, koska tietoja oli poistettava käsin. Kun hakijoita oli yksitoista, se oli vielä suhteellisen helppoa", sanoo Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
[...]
http://www.talouselama.fi/tyoelama/nain+toimii+nimeton+rekrytointi/a2229143
Hyvin toimii.
Quote from: Talouselämä 29.1.2014
"Haastateltavia oli myös tavallista enemmän, koska halusimme varmistaa, ettei ketään jäänyt vahingossa pois", Tyrni sanoo.
[...]
Haastattelija ei tiennyt etukäteen, keitä oli tulossa haastatteluun. Vai arvasiko?
"Arvasin Anni Kääriäisen henkilöllisyyden, koska kyse oli sisäisestä hakijasta. Lisäksi Annin perustutkinto diplomi-insinööri on kirjastoalalla sen verran harvinainen, että arvelin tietäväni, kenestä on kyse", Tyrni kertoo.
Anni Kääriäinen tuli valituksi.
[...]
Entä tuleeko nimettömän haun avulla valituksi erilainen ihminen kuin tavallisella haulla?
Ei tule, vastaavat sekä Helsingin että Espoon haastateltavat. Paras tuli valituksi.
Alan kannattaa nimetöntä rekrytointia. Jos poliittisesta aktiivisuudesta perussuomalaisten tai muutoksen riveissä löytyy googlaamalla todisteita, niin moni työpaikka on sitten tervemenoa.
Quote from: Maailmanmies on 29.01.2014, 19:57:20
Alan kannattaa nimetöntä rekrytointia. Jos poliittisesta aktiivisuudesta perussuomalaisten tai muutoksen riveissä löytyy googlaamalla todisteita, niin moni työpaikka on sitten tervemenoa.
Kuten tuossa Talouselämän jutussakin myönnetään, nimettömän työnhaun prosessi on vain pelkkää näytöstä, eikä sillä ole mitään vaikutusta itse rekrytointipäätökseen. Jos perussuomalaisten ja muutoslaisten väistämätön karsinta tapahtuu jo hakemuksia tutkittaessa, niin sehän on molempien osapuolten etu.
Tätähän voisi laajentaa esimerkiksi esimerkiksi kunnallis -ja eduskuntavaaleihin. Vain puoluekanta ilmoitetaan ehdokkaasta, eikä muuta.
Puoluekurin vuoksihan se on ihan sama kuka on painamassa nappia äänestyksissä...
Miten tästä voi aiheutua niin paljon töitä valinnassa? Hakija tekee hakemuksen ja erillisen henkilötiedot sisältävän liitteen ja lähettää ne yhdessä. Sihteeri tms. sutasee koodit kummankin paperin nurkkaan ja antaa hakemuksen rekryporukalle, joka sitten pyytää henkilötiedot niistä jotka kutsutaan.
Jos hakemus on laadittu väärin (henkilötietoja hakemusosassa), se hylätään. Yksinkertaista ja nopeaa?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sujunut-helsingissa-hyvin---nimeton-tyonhaku-kiinnostaa-muuallakin/2821252
Quote
Sujunut Helsingissä hyvin - nimetön työnhaku kiinnostaa muuallakin
Kotimaa Julkaistu 24.02.2014 03:11
Helsingin kaupunki on kokeillut nimetöntä työnhakua joihinkin virkoihinsa noin vuoden ajan.
Menetelmän toivotaan vähentävän rekrytointisyrjintää, tiedostamatontakin.
Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että työnhakijat täyttävät normaalisti sähköisen hakemuksen kaupungille. Hakemuksesta kuitenkin poistetaan muun muassa hakijan nimi, ikä, sukupuoli ja syntymäpaikka. Hakemuksia käsittelevät eri henkilöt kuin ne, jotka valitsevat haastatteluun kutsuttavat henkilöt.
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo, että nimettömän työnhaun kautta on täytetty jo muutamia työtehtäviä. Tavoitteena on loppuvuoteen mennessä saada haun kautta kokemuksia yhteensä 20 rekrytoinnista. Laition mielestä menetelmä vähentää syrjinnän mahdollisuuksia, kunhan nimetön työnhaku on laajaa ja systemaattista.
– Nimetön työnhaku pakottaa miettimään huolellisesti etukäteen, mitkä tiedot ja pätevyydet ovat todella tärkeitä työtehtävän kannalta. On myös tärkeää tehdä etukäteen asteikko, jolla hakemuksia arvioidaan.
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli on kysellyt maahanmuuttajilta heidän kokemuksiaan asiasta. Projektityöntekijä Melis Ari-Gürhanli sanoo, että nimetön työnhaku auttaa lähinnä toisen polven maahanmuuttajia tai Suomeen jo lapsena saapuneita.
– Vaikka hakemus tehtäisiin nimettömänä, käy ansioluettelosta lopulta ilmi, mistä maista työkokemusta ja koulutusta on hankittu.
Nimetöntä työnhakua on kokeiltu myös Espoossa. Lisäksi sen puolesta on tehty valtuustoaloitteita myös esimerkiksi Tampereella, Kuopiossa ja Tuusulassa.
Nimetön työnhaku "on sujunut hyvin" kun nuorisotoimenjohtaja kertto sen kautta "muutamia työtehtäviä täytetyn"?
Ei olisi ensimmäiseksi tullut mieleen, että se kaupungin organisaation haara, joka mm sponsoroi "sosiaalikeskus" Satamaa, olisi kärsinyt tiedostomattomasta piilorasismista, jota tällä tavoin pitäisi vastustaa.
Kun työnantaja haluaa valita työntekijän tietämättä tämän kaikkia taustoja aletaan olla absurdiuden ytimessä. Vertaisin asiaa siihen että yrittäisi ajaa autoa siristäen silmiään ja sitten kun alkaa kuulua pientareen ropinaa saa silmät taas avata.
Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus valita omat ystävänsä ja työnantajalla työntekijänsä. Ravintolalla asiakkaansa. Nk. ennakkoluulot perustuvat aina jo aiemmin tunnettuihin tosiasioihin.
Erilaiset maahanmuuttajaryhmät ovat itse luoneet omat maineensa. Toiset maahanmuuttajaryhmät tunnetaan normaaleina, kunnon työntekijöinä, toisiin ei luoteta, sillä he eivät ole luotettavia. Ei voi edellyttää, että työntekijä ottaisi palkkalistoilleen esim. sellaisen ryhmän jäsenen, jotka tunnetaan lähinnä varkaina. Valitukset tulee esittää itse imagonsa luoneelle ryhmälle, eikä tuhlata työnantajien aikaa turhan jauhamiseen.
Quote from: RP on 24.02.2014, 04:34:38
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sujunut-helsingissa-hyvin---nimeton-tyonhaku-kiinnostaa-muuallakin/2821252
Quote
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo, että nimettömän työnhaun kautta on täytetty jo muutamia työtehtäviä. Tavoitteena on loppuvuoteen mennessä saada haun kautta kokemuksia yhteensä 20 rekrytoinnista. Laition mielestä menetelmä vähentää syrjinnän mahdollisuuksia, kunhan nimetön työnhaku on laajaa ja systemaattista.
Mikäli Helsingin kaupungin rekrytoinneissa on ilmennyt syrjintää, Laition pitäisi tietenkin puuttua suoraan tällaisiin tapauksiin, sillä nimetön työnhaku ei niitä maagisesti poista. Jos rekrytoija syrjii, nimetön työnhaku mahdollistaa sen jatkossakin aivan entiseen malliin. Tilanne olisi oikeastaan tällaisissa tapauksissa entistäkin huonompi, kun nimetön työnhaku antaa vaikutelman syrjimättömyydestä.
Quote from: MTV3– Nimetön työnhaku pakottaa miettimään huolellisesti etukäteen, mitkä tiedot ja pätevyydet ovat todella tärkeitä työtehtävän kannalta. On myös tärkeää tehdä etukäteen asteikko, jolla hakemuksia arvioidaan.
Tällainen arviointiko ei ole luonnistunut Helsingin kaupungilla aiemmin? Helpompi ja halvempi tapa on ohjeistaa rekrytointikäytännöt paremmin.
Quote from: MTV3Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli on kysellyt maahanmuuttajilta heidän kokemuksiaan asiasta. Projektityöntekijä Melis Ari-Gürhanli sanoo, että nimetön työnhaku auttaa lähinnä toisen polven maahanmuuttajia tai Suomeen jo lapsena saapuneita.
Käytännössä nimettömän työnhaun ei ole havaittu vaikuttavan missään maassa lopputulokseen eli suoritettuihin rekrytointeihin. Tämä on tunnustettu tähän asti tehdyissä kokeiluissa myös Suomessa.
Quote from: MTV3– Vaikka hakemus tehtäisiin nimettömänä, käy ansioluettelosta lopulta ilmi, mistä maista työkokemusta ja koulutusta on hankittu.
Mitä koulutetummista ihmisistä on kyse, sitä tarkemmin rekrytoitavat tunnistetaan taustansa perusteella etukäteen henkilötietojen karsimisesta huolimatta.
Miten ihmeessä nimetön työnhaku voisi olla edes tarpeen jossain julkisorganisaatiossa jonne moneen paikkaan nimenomaan halutaan palkata maahanmuuttaja. Muutenkin julkisorganisaatioiden rekrytointi-intoa ihmettelen, eikös julkista puolta pikemminkin pitäisi supistaa.
Joskus olen käynyt läpi ulkomaalaisten hakemuksia ihan tuikitavallisiin insinööritehtäviin. Hakemuksista ei vain välittynyt se mitä suomalainen työnantaja niistä haluaa lukea. Jopa meille perunanenille järjestetään jopa kursseja miten CV ja hakemus kirjoitetaan. Onko sitten ihme jos jotakuta täysin pihalla hakemisesta olevaa ei valitakaan?
Työpaikoilla on omat pääosin kirjoittamattomat sääntönsä. Niiden olemassaolon huomaa vasta sitten jos työyhteisöön tulee sellainen joka ei niitä tiedä. Esim. ulkomaalainen.
Eräs, kirjoittamaton suomalainen periaate on, että sauna on puhdas ja siisti paikka.
Taloyhtiömme tiloja siivoavat lähi-itäiset miehet. Tämän johdosta on saunan eteisen lattian roskat lakaistu muhimaan maton alle, pesupenkit ovat likaisen harmaat ja saunanlauteilta voi löytyä pinttyneitä, mustia kengänpohjanjälkiä.
Saunavuorolle mennessä, me, jotka siivoojille maksamme, saatamme ensimmäiseksi alkaa siivota saunaa.
QuoteMenetelmää on kokeiltu myös Espoon kaupungilla. Espoo kertoi alkuvuodesta, että nimettömään hakuun kului enemmän työaikaa ja työvoimaa kuin normaalisti. Toisaalta kokeilu edisti yhdenvertaisia mahdollisuuksia varsinkin sisäisten ja ulkoisten hakijoiden välillä. Työnhakuprosessi jatkuu hakemuksen jättämisen jälkeen normaalisti.
Aamulehti/STT: Nimettömänä tehty työnhaku tuonut hyviä kokemuksia – Tampereellakin tehty aloite (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194878490367/artikkeli/nimettomana+tehty+tyonhaku+tuonut+hyvia+kokemuksia+tampereellakin+tehty+aloite.html) 24.2.2014
Jutusta on unohtunut pois se kohta, jossa selitettäisiin, mitä nämä "hyvät kokemukset" ovat olleet. Jos ne ovat olleet vain kokeilusta vastanneiden omia hyvä fiiliksiä, niin näille fiiliksille tuli kohtuuttoman kallis hintalappu, eikä sellaisesta pidä maksaa.
Erityisen hupaisaa on viittaaminen yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistymiseen sisäisten ja ulkoisten hakijoiden välillä Espoon nimettömän työnhaun kokeilussa. Espoossa kokeiltiin nimetöntä prosessia yhdessä ainoassa rekrytoinnissa. Silloin yhdestätoista hakijasta peräti seitsemän otettiin haastateltavaksi, ja rekrytoija myönsi tunnistaneensa nimettömästä hakemuksesta jo ennen haastatteluja sisäisen hakijan Anni Kääriäisen, joka sitten valittiinkin kirjastojohtajan virkaan.
Järjetön homma, jos noin paljon joudutaan poistamaan erilaisia henkilötietoja hakemuksista. Ja työhaastatteluun tullaan kohta säkkiin pukeutuneena ja kysymyksiin vastataan kirjallisesti avustajan vällityksellä?
Quote from: Marija on 24.02.2014, 09:59:41
Eräs, kirjoittamaton suomalainen periaate on, että sauna on puhdas ja siisti paikka.
Taloyhtiömme tiloja siivoavat lähi-itäiset miehet. Tämän johdosta on saunan eteisen lattian roskat lakaistu muhimaan maton alle, pesupenkit ovat likaisen harmaat ja saunanlauteilta voi löytyä pinttyneitä, mustia kengänpohjanjälkiä.
Saunavuorolle mennessä, me, jotka siivoojille maksamme, saatamme ensimmäiseksi alkaa siivota saunaa.
Minkälaista sotkusakkia siinä taloyhtiössä mahtaa asua? Sottaatte ja roskaatte oman saunanne. Hyi. Kannattaisi varmaan jo teetättää remontti. Noita pinttyneitä paskoja ei pese minkään maalainen siivooja.
Hyvä työhakemus jos poistetaan ikä, sukupuoli, nimi, koulutus ja työhistoria.
Miten se voi olla nimetön työnhaku, jos siellä kerran on joku joka käsittelee niitä hakemuksia? Se henkilöhän näkee ne kaikki tiedot ja voi siinä välissä vetää haluamaansa suuntaan ja poistaa siitä hakemuspinosta mielestään ei-toivottuja hakemuksia.
Quote from: Muuttohaukka on 24.02.2014, 11:14:51
Minkälaista sotkusakkia siinä taloyhtiössä mahtaa asua? Sottaatte ja roskaatte oman saunanne. Hyi. Kannattaisi varmaan jo teetättää remontti. Noita pinttyneitä paskoja ei pese minkään maalainen siivooja.
Pointti oli kai siinä, että siivous on ostettu joltain kiinteistönhuoltoyhtiöltä, joka on pitkään laiminlyönyt tehtävänsä. Palvelu ei siis vastaa luvattua laatua. Se, miksi As oy. ei ole reklamoinut asiasta tai on reklamoinut illman tulosta mutta silti ei ole vaihtanut palvelun tuottajaa, ihmetyttää.
Jos tätä nimetöntä työnhakua oikein ajattelee, niin eihän se voi tuottaa mitenkään enempää mamu-työllistyjiä, siis ilman heidän suosimistaan. Joka duuniin on kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa hakijoista ihan kotoisia kalpeanaamoja, joten kaiken järjen mukaan työllistymisen pitäisi olla kutakuinkin samassa suhteessa kuin hakijatkin ovat.
Quote from: JoKaGO on 24.02.2014, 12:05:43
Pointti oli kai siinä, että siivous on ostettu joltain kiinteistönhuoltoyhtiöltä, joka on pitkään laiminlyönyt tehtävänsä. Palvelu ei siis vastaa luvattua laatua. Se, miksi As oy. ei ole reklamoinut asiasta tai on reklamoinut illman tulosta mutta silti ei ole vaihtanut palvelun tuottajaa, ihmetyttää.
Yleensä noissa taloissa asuu vittumaisia vanhoja akkoja, jotka valittavat joka asiasta. Kumma, että ei ole valitettu, vaikka liat ovat pinttyneet noinkin pahoin.
Olen asunut Hesassa monessakin taloyhtiössä ja saunonut vielä useammassa. Kyllä ne ovat olleet ihan kunnossa- yhtenä syynä voisivat olla juuri nuo naapurikyttääjät.
Taisi siivojakin olla jossain paikassa bangladeshilainen. Ei moitittavaa.
Quote from: JoKaGO on 24.02.2014, 12:05:43
Pointti oli kai siinä, että siivous on ostettu joltain kiinteistönhuoltoyhtiöltä, joka on pitkään laiminlyönyt tehtävänsä. Palvelu ei siis vastaa luvattua laatua. Se, miksi As oy. ei ole reklamoinut asiasta tai on reklamoinut illman tulosta mutta silti ei ole vaihtanut palvelun tuottajaa, ihmetyttää.
Kun kaikista kiinteistöhuoltoyhtiöistä saa markkinahinnalla suunnilleen yhtä huonoa palvelua, palveluntuottajan vaihtaminen ei paljon auta. Hyviäkin firmoja on, mutta aika harvassa asuntoyhtiössä on niin fiksu hallitus, että se on valmis myös maksamaan laadukkaammasta palvelusta.
Quote from: JoKaGO on 24.02.2014, 12:05:43
Pointti oli kai siinä, että siivous on ostettu joltain kiinteistönhuoltoyhtiöltä, joka on pitkään laiminlyönyt tehtävänsä. Palvelu ei siis vastaa luvattua laatua. Se, miksi As oy. ei ole reklamoinut asiasta tai on reklamoinut illman tulosta mutta silti ei ole vaihtanut palvelun tuottajaa, ihmetyttää.
Juuri noin. Taloyhtiön kokouksissa on näitä asioita puitu, mutta kuten tiedetään, yhdet luottavat työhön, toiset mittaavat kustannuksia, sitten on isännöintifirman ja hallituksen puheenjohtajan kanssa kiistaa ja loukkaannutaan, että taas joku valittaa jostakin. Kun on erilaisten ihmisten raha-asiat ja omat tarpeet kyseessä, saa kulkea varovaisesti, ettei synny sisäisiä riitoja.
Jollei nimetön työnhaku tuota toivottuja tuloksia seuraava toimenpide on kai väärällä nimellä työnhaku?
Mutta jos totta puhutaan, nythän on jo niin, että tavallinen Matti Virtanen maksaa Abdin ja Mohammedin toimeentulon, miksi siis edes hakea työtä?
Quote from: Marija on 24.02.2014, 14:33:53
Juuri noin. Taloyhtiön kokouksissa on näitä asioita puitu, mutta kuten tiedetään, yhdet luottavat työhön, toiset mittaavat kustannuksia, sitten on isännöintifirman ja hallituksen puheenjohtajan kanssa kiistaa ja loukkaannutaan, että taas joku valittaa jostakin. Kun on erilaisten ihmisten raha-asiat ja omat tarpeet kyseessä, saa kulkea varovaisesti, ettei synny sisäisiä riitoja.
Kyllä omistusasuntojen edustajat pitävät kokouksissa taloyhtiön puolta, vaikka se maksaisikin enemmän. Siisteys ja yhteisten tilojen viihtyvyys on jokaiselle tärkeää. Näissä taloyhtiöissä ihan jokainen piti huolen ympäristön siisteydestä. Ei ollut roskia lakaistavan mattojen alle. Näin oli aikanaan sekä Oulunkylän että Malmin taloissa asian laita.
Vuokrapohjaisissa asuntoyhtiöissä käy juurikin noin, että yleishyödyllinen yhtiö ei halua panostaa ja niin ne tilat sitten vain ajan kuluessa sottaantuvat sekä käyttäjien huolettomuuden että heikon kiinteistöhuollon takia.
Asuimme myös Itä-Pasilan opiskelija-asunnossa isossa talossa ja siellä oli hyvinkin siistiä porukkaa ja yhteiset sauna- ja muut tilat olivat kaikkien asukkaiden jäljiltä moitteettomassa kunnossa. Riippuu asukkaista itsestäänkin, miten maataan ja sotketaan.
Tämä nimetön työnhaku on hyvä esimerkki siitä että väkisin tehdään jotain, joka kuulostaa ja tuntuu hyvältä ja kivalta ja tuloksetkin tuntuu kivalta ja hyvältä. Ja ah, niin me käymme taistoon rasismia vastaan!
Viis todellisista tuloksista ja hyödyistä sekä -hyi olkoon- tilastoista ja luvuista.
Ihan mielenkiintoista olisi lukea mitkä ovat prosentit työllistyneistä julkisen elättiparven ja yksityisen maksajan välillä. Siis erityisesti näiden kultamunien.
Se että abdi nostaa soskurahaa tai on erityistarkastaja tai ylijohtaja jossain vähemmistövaltuutetun toimistossa ei meinaa kuin kulujen nelinkertaistumista ilman mainittavaa hyötyä.
Quote from: Elemosina on 24.02.2014, 14:52:07
Tämä nimetön työnhaku on hyvä esimerkki siitä että väkisin tehdään jotain, joka kuulostaa ja tuntuu hyvältä ja kivalta ja tuloksetkin tuntuu kivalta ja hyvältä. Ja ah, niin me käymme taistoon rasismia vastaan!
Viis todellisista tuloksista ja hyödyistä sekä -hyi olkoon- tilastoista ja luvuista.
Mihin kaikkeen tätä nimetöntä hakua voidaan soveltaa?
Ei kai se väärällä nimellä työn hakeminen olisi yhtään sen hullumpaa kuin nimettömänä? Markku Möttönen hakee Talvivaaran kaivokselle koneinsinöörin hommiin, Afrikassa saadun raskaan kaluston huolto- ja korjauspäälikön hommista, vahvan cv:n perusteella.
Ekana työpäivänä kultamuna kuoriutuu ja se olikin: Abdii Mohammuud! ;D
Nimetöntä työnhakua kokeillaan kaiketi siksi, että esimerkiksi kehitysmaalainen saattaa suomalaista helpommin jäädä palkkaamatta. En tiedä, onko näin, mutta pohdinnan vuoksi uskokaamme väite.
Jos siis asianlaita on tämä, monikultturistit unohtavat erään seikan: nihkeyteen palkata kehitysmaalainen on jokin syy. Eikä se syy poistu sillä, että salataan jonkun olevan kehitysmaalainen ja ikäänkuin saranapuolelta yritetään salaa hänet uittaa rekrytoiduksi.
Vaikka kehitysmaalaisten keskuudessa on varmasti paljon hyviä, rehtejä ja ahkeria työntekijöitä, heitä saatetaan palkkaustilanteessa kuitenkin vältellä, koska työnantajille on kokemuksen kautta muodostunut käsitys, että keskimääräisesti kehitysmaalainen on riskialttiimpi sijoitus kuin suomalainen. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että kehitysmaalaisten kielitaito ja ammattitaito on heikompi kuin suomalaisten. Lisäksi kehitysmaalaisella saattaa olla uskontoon liittyviä erityisvaatimuksia, toinen aikakäsitys ja erilainen työkulttuuri.
Toisinsanoen ongelma ei ole työnantajien asenteissa, vaan ehkäpä juuri kehitysmaalaisten markkina-arvossa syistä, jotka johtuvat heistä itsestään. On siis paitsi lapsellista ja moraalitonta, myös epäloogista yrittää puuttua "ongelmaan" siellä, missä ongelman syy ei ole ja jättää puuttumatta siellä, missä syy on. Ei siis ole oikeutettua syyllistää työnantajia, sillä ongelma ei ole heidän aiheuttamansa: he vain reagoivat ongelmaan, jonka syyt ovat ensisijaisesti Suomen hallitsemattomassa ja järjettömässä maahanmuuttopolitiikassa ja toissijaisesti maahanmuuttajissa itsessään.
Quote from: Faidros. on 24.02.2014, 16:44:20
Ei kai se väärällä nimellä työn hakeminen olisi yhtään sen hullumpaa kuin nimettömänä? Markku Möttönen hakee Talvivaaran kaivokselle koneinsinöörin hommiin, Afrikassa saadun raskaan kaluston huolto- ja korjauspäälikön hommista, vahvan cv:n perusteella.
Ekana työpäivänä kultamuna kuoriutuu ja se olikin: Abdii Mohammuud! ;D
;D ;D
Pitääkö koneinsinöörin peittää myös paikka, josta se suuri pätevyys on hankittu? Entä, jos kultamuna hakee terveyskeskuslääkärin virkaa. Pakkohan siihen on liittää tutkintotodistukset vai peitetäänkö suorituspaikka- tässä tapauksessa Mogadishun kansanopisto- ja Abdii kuoriutuu vasta takkia sovittaessaan.
HS: Demarit haluavat nimettömän työnhaun valtiolle ja kuntiin (http://www.hs.fi/politiikka/Demarit+haluavat+nimett%C3%B6m%C3%A4n+ty%C3%B6nhaun+valtiolle+ja+kuntiin/a1393814564739?ref=hs-art-new-3)
QuoteSdp:ssä on haluja siirtyä kunnissa ja valtiolla nimettömään työnhakuun.
Kansainvälinen sos.dem. yhdistys ja Turun sosialidemokraattinen naisyhdistys sekä Kallion sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen ovat ehdottaneet asiaa toukokuussa kokoontuvalle Sdp:n puoluekokouksella kahdessa erillisessä aloitteessa.
Aloitteilla on menestymisen mahdollisuuksia, sillä Jutta Urpilaisen johtama puoluehallitus on asettunut puoltamaan niitä.
Nimettömässä työnhaussa työhakemuksesta peitetään hakijan nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, kansalaisuus ja äidinkieli.
Aloitteen tavoite on edistää tasapuolista ja syrjimätöntä työnhakua.
...
Quote from: HS 3.3.2014Sdp:ssä on haluja siirtyä kunnissa ja valtiolla nimettömään työnhakuun.
...
Aloitteilla on menestymisen mahdollisuuksia, sillä Jutta Urpilaisen johtama puoluehallitus on asettunut puoltamaan niitä.
...
Kärkkäinen vetoaa työ- ja elinkeinoministeriön Helsingin yliopistolta tilaaman tutkimukseen, jonka mukaan työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa haastatteluun pääsyä. Ja joillakin aloilla näytetään suosivan rekrytoinnissa toista sukupuolta. Ihmiset kokevat myös ikäsyrjintää.
Voisiko joku toimittaja viimeinkin haastaa nämä höpötykset nimettömästä työnhausta ja sen vaikutuksesta syrjintään? Pelkkä syrjinnän olemassaolon osoittaminen ei ole minkäänlainen todiste nimettömän työnhaun tarpeellisuudesta tai hyödyllisyydestä. Nimetöntä työnhakua pitää tarkastella vain sillä saavutettujen mitattavien tulosten perusteella.
Nimetöntä työnhakua on kokeiltu ja tutkittu eri puolilla maailmaa. Prosessin monimutkaistamisen on todettu johtavan vain lisääntyvään byrokratiaan ja suurempiin kustannuksiin, eikä sillä ole osoitettu olevan konkreettista vaikutusta prosessin lopputulokseen. Jos rekrytointiprosessissa on syrjintää, nimettömän työnhaun ymppääminen samaan rekrytointiprosessiin ei lopputuloksen perusteella vaikuta tuohon syrjintään millään lailla.
Yhtä hyvin voitaisiin vaatia vaikka kaikkien syrjityiksi epäiltyihin ryhmiin kuuluvien hakemusten lähettäjien kutsumista aina automaattisesti työpaikkahaastatteluihin, jotta heille tulisi hyvä mieli. Silläkään ei olisi vaikutusta itse rekrytointeihin.
Tuo anonyymi työnhaku on aivan /c:stä, sillä jos joitain ei haluta, niin viimeistään työhaastattelussa tulee pakit.
Esimerkiksi jos joku/jotkut työnantajat eivät halua suomalaisia, vaikka sen takia, että suomalaisten hankaluuden takia on jouduttu alalla vaikeuksiin/oikeuteen, niin viimeistään silloin kun tausta käy vääjäämättömästi ilmi, eli haastattelussa, ilmestyy papereihin se punainen rasti.
Eikä asiasta voi valittaa.
Julkishallinto on ainoa paikka jossa syrjintää voidaan harjoittaa, nimittäin enemmistön syrjintää, yksityisillä aloilla taloudelliset lainalaisuudet määräävät tahdin.
QuoteLahti seuraa mielenkiinnolla Helsingin kokemuksia nimettömästä työnhausta
Lahdessa ei valmistella nimettömän työnhaun käyttöönottoa, kertoo kaupungin henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi. Asiasta ei ole edes keskusteltu.
Nimettömässä työnhaussa sähköisistä työhakemuksista poistetaan esimerkiksi työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ja muita henkilötietoja. Helsingissä menettely on käytössä nuorisoasiainkeskuksessa sekä sosiaali- ja terveysvirastossa. Nimettömästä työnhausta on tehty valtuustoaloitteita ainakin Tampereella, Kuopiossa ja Tuusulassa.
Käytännöllä pyritään vähentämään riskiä, että työnhakija tulee syrjityksi esimerkiksi siksi, että hänellä on vierasperäinen nimi.
Anne-Maj Salmen mukaan Lahti seuraa Helsingin kokemuksia mielenkiinnolla.
- Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden volyymi on paljon suurempi kuin Lahdessa, joten nimettömälle työnhaulle voi olla eri tavalla tilausta.
Hän uskoo, että sähköisten järjestelmien käyttöönotto ylipäätään on vähentänyt syrjinnän mahdollisuutta työnhaussa.
- Näin faktat korostuvat. Vanhassa maailmassa verbaalisilla taidoilla oli isompi merkitys kuin tänä päivänä.
Etelä-Suomen Sanomat (http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/03/05/lahti-seuraa-mielenkiinnolla-helsingin-kokemuksia-nimettomasta-tyonhausta)
Nimettömän työnhakun voisi laajentaa poliittisiin palkkiovirkoihin. Hakemuksesta poistettaisiin nimen lisäksi puoluejäsenyys. Kuka ehdottaa eduskunnassa? Tai valtuustossa? Esim. Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajia valittaessa.
Quote from: Dharma on 06.03.2014, 17:09:28
Nimettömän työnhakun voisi laajentaa poliittisiin palkkiovirkoihin. Hakemuksesta poistettaisiin nimen lisäksi puoluejäsenyys. Kuka ehdottaa eduskunnassa? Tai valtuustossa? Esim. Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajia valittaessa.
Tai puolueettomat ja nimettömät vaalit. Ehdokkaat kertoisivat kantansa samalla tavalla rehellisesti kuin nytkin, valitsijoille ei kerrota onko kyseessä mies/nainen, minkäikäinen ja minkä puolueen ehdokas. Valinta tehtäisiin puhtaasti ehdokkaiden vaalikoneeseen (fiksut kysymykset ajankohtaisista asioista) antamien vastausten perusteella. Sitten vaan numeroa äänestämään äänestyskoppiin.
Tulisipa varsinaista jännitystä vaali-iltaan ;D
Nyt fiksuimmat ihmiset muuttaa nimensä äbädis käbädikseksi.
Miksi?
Koska kukaan ei uskalla jättää vierasnimistä ottamatta haastatteluun.
Quote from: Elemosina on 06.03.2014, 17:13:00
Tai puolueettomat ja nimettömät vaalit. Ehdokkaat kertoisivat kantansa samalla tavalla rehellisesti kuin nytkin, valitsijoille ei kerrota onko kyseessä mies/nainen, minkäikäinen ja minkä puolueen ehdokas. Valinta tehtäisiin puhtaasti ehdokkaiden vaalikoneeseen (fiksut kysymykset ajankohtaisista asioista) antamien vastausten perusteella. Sitten vaan numeroa äänestämään äänestyskoppiin.
Tulisipa varsinaista jännitystä vaali-iltaan ;D
QFT! Tämä olisi meinaan hauskempaa kuin Putouksen seuraaminen.
Quote from: Fincum on 03.03.2014, 11:47:20
HS: Demarit haluavat nimettömän työnhaun valtiolle ja kuntiin (http://www.hs.fi/politiikka/Demarit+haluavat+nimett%C3%B6m%C3%A4n+ty%C3%B6nhaun+valtiolle+ja+kuntiin/a1393814564739?ref=hs-art-new-3)
QuoteSdp:ssä on haluja siirtyä kunnissa ja valtiolla nimettömään työnhakuun.
Kansainvälinen sos.dem. yhdistys ja Turun sosialidemokraattinen naisyhdistys sekä Kallion sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen ovat ehdottaneet asiaa toukokuussa kokoontuvalle Sdp:n puoluekokouksella kahdessa erillisessä aloitteessa.
Aloitteilla on menestymisen mahdollisuuksia, sillä Jutta Urpilaisen johtama puoluehallitus on asettunut puoltamaan niitä.
Nimettömässä työnhaussa työhakemuksesta peitetään hakijan nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, kansalaisuus ja äidinkieli.
Aloitteen tavoite on edistää tasapuolista ja syrjimätöntä työnhakua.
...
Demareiden nimittömässä työnhaussa kysytään vain ihon väri ja puoluekirja
Quote from: aivotiehye on 07.03.2014, 17:06:42
Demareiden nimittömässä työnhaussa kysytään vain ihon väri ja puoluekirja
Puolueissa nimetöntä työnhakua vastaavat pitkät listat (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3132915/listavaalissa-olisi-jarkea). Ne kun kuulemma nostavat ihan tavalliset palkansaajat (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Halla-aho+ker%C3%A4si+enn%C3%A4tyssumman+vaalirahaa/1135265315894) nykysysteemiä paremmin parlamenttiin. Ja aivan kuten nimettömän työnhaun tapauksessa, jos ei sentään käytännössä, niin ainakin teoriassa.
Ihmetytttää miksi hakemusprosessi on niin monimutkainen. Oikeasti pitäisi mennä niin että hakija itse tekee hakemukseen sen nimettömän osan ja henkilötiedot sisältävän osan. Näissä on luonnollisesti sama tunniste-/hakijanumero jotta tiedot löytyvät, niiltä jotka kutsutaan haastatteluun.
Nythän haetaan normaalisti ja virkamiehet käsittelevät nämä hakemukset nimettömän työnhaun kriteerit täyttäviksi ensin... :facepalm:
Quote
Anonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Torstaina alkavassa haussa etsitään nuorisopalveluihin nuorisonohjaajaa ja johtavaa nuorisonohjaajaa.
Nimettömässä työnhaussa esimies tekee haastattelupäätökset tietämättä esimerkiksi hakijoiden nimiä, sukupuolta ja syntymäpaikkaa. Anonyymiyden on todettu hyödyttävän muun muassa etnisiä vähemmistöjä.
Espoossa on koettu kuitenkin, että anonyymi työnhaku tuotti runsaasti ylimääräistä työtä sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tuli paljon hakemuksia.
Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua ensimmäisen kerran toissa syksynä kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen aluejohtajan haussa.
Anonyymiä työnhakua on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä, jossa haettiin viime keväänä nimettömänä nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikköä.
Monessa kaupungissa on tehty valtuustoaloitteita nimettömään työnhakuun siirtymisestä. Käytäntöä on toivottu esimerkiksi Tuusulaan, Tampereelle ja Kuopioon.
YLE: Anonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan (http://yle.fi/uutiset/anonyymista_tyonhausta_hyvia_kokemuksia__espoo_kokeilee_uudestaan/7195088?origin=rss)
Jos anonyymiudella halutaan parantaa etnisten vähemmistöjen työnsaantimahdollisuuksia, niin eipä nuo tähänastiset anonyymisti haetut työpaikat vaikuta siltä, että etniset vähemmistöt niitä olisivat kovasti hakeneet: kirjastopalvelujen aluejohtaja ja nuorisisoasiainkeskuksen projektipäällikkö.
Veikkaan, että Espoolle tulee melkoinen määrä hakemuksia tuohon nuoriso-ohjaajan paikkaan, siellä voi joukossa olla etnisiäkin hakemuksia.
QuoteAnonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Torstaina alkavassa haussa etsitään nuorisopalveluihin nuorisonohjaajaa ja johtavaa nuorisonohjaajaa.
Nimettömässä työnhaussa esimies tekee haastattelupäätökset tietämättä esimerkiksi hakijoiden nimiä, sukupuolta ja syntymäpaikkaa. Anonyymiyden on todettu hyödyttävän muun muassa etnisiä vähemmistöjä.
Espoossa on koettu kuitenkin, että anonyymi työnhaku tuotti runsaasti ylimääräistä työtä sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tuli paljon hakemuksia.
Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua ensimmäisen kerran toissa syksynä kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen aluejohtajan haussa.
Anonyymiä työnhakua on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä, jossa haettiin viime keväänä nimettömänä nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikköä.
Monessa kaupungissa on tehty valtuustoaloitteita nimettömään työnhakuun siirtymisestä. Käytäntöä on toivottu esimerkiksi Tuusulaan, Tampereelle ja Kuopioon.
Yle (http://yle.fi/uutiset/anonyymista_tyonhausta_hyvia_kokemuksia__espoo_kokeilee_uudestaan/7195088) 17.4.2014
Edelleenkään Espoon ja Helsingin kokeilujen "hyvistä tuloksista" ei ole muita todisteita kuin huhupuheet, eikä tietysti
yhden rekrytoinnin perusteella voi ollakaan. Toisin kuin toimittaja Tuomas Keränen heittää, anonyymiyden ei ole todettu hyödyttävän esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä. Eri puolilla maailmaa suoritettujen kokeilujen perusteella nimettömän työnhaun ei ole havaittu vaikuttavan rekrytointien lopputulokseen.
Espoon kirjastojohtajan nimettömän rekrytoinnin prosessissa valittiin talon sisältä juuri se "nimettömyydestä" huolimatta jo pelkästä hakemuksesta tunnistettu henkilö, jonka ulkopuolinenkin arvasi ennakkosuosikiksi. Lopputulos oli prosessista huolimatta sama, kun taas työmäärä oli rekrytoijan mukaan kymmenkertainen (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg1522251.html#msg1522251), joten missä olivat ne kokeilun jatkamiseen kannustavat "hyvät kokemukset", jotka oikeuttavat ylimääräiset kustannukset?
Quote from: Roope on 17.04.2014, 10:12:05
Espoon kirjastojohtajan nimettömän rekrytoinnin prosessissa valittiin talon sisältä juuri se "nimettömyydestä" huolimatta jo pelkästä hakemuksesta tunnistettu henkilö, jonka ulkopuolinenkin arvasi ennakkosuosikiksi. Lopputulos oli prosessista huolimatta sama, kun taas työmäärä oli rekrytoijan mukaan kymmenkertainen (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg1522251.html#msg1522251), joten missä olivat ne kokeilun jatkamiseen kannustavat "hyvät kokemukset", jotka oikeuttavat ylimääräiset kustannukset?
Mistä tuo kymmenkertainen työmäärä oikein aiheutuu? Jos hakemuksesta poistaa nimen ja iän, niin eihän sen
pitäisi vaikuttaa rekryprosessiin millään lailla? Esim. jos pelätään, että kielitaito paljastaa ulkomaalaisen niin pyydetään laittamaan mukaan vain suomen, ruotsin (ja ehkä englannin) taito ja jätäämään muu pois.
Quote from: Muuttohaukka on 24.02.2014, 14:53:36
Mihin kaikkeen tätä nimetöntä hakua voidaan soveltaa?
Lieksa voisi kokeilla nimetöntä toimeentulotuen hakua.
Quote from: Kni on 17.04.2014, 10:30:25
Quote from: Muuttohaukka on 24.02.2014, 14:53:36
Mihin kaikkeen tätä nimetöntä hakua voidaan soveltaa?
Lieksa voisi kokeilla nimetöntä toimeentulotuen hakua.
Vuoden paras one-liner kommentti. *ojentaa pokaalin* ;D
Quote from: Roope on 17.04.2014, 10:12:05
QuoteAnonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.
Edelleenkään Espoon ja Helsingin kokeilujen "hyvistä tuloksista" ei ole muita todisteita kuin huhupuheet, eikä tietysti yhden rekrytoinnin perusteella voi ollakaan.
Ehkä lausunnon antajalla tai toimittajalla on tieteellinen koulutus? Silloin negatiivistakin tulosta voi sanoa hyväksi, kasvattaahan se tietoa.
"Kokeilussa havaittiin, että koe-ajan tulee olla huomattavan pitkä kattavien tulosten kerryttämiseksi. Käytetyn menetelmän osoitettiin lisäävän työmäärän kymmenkertaiseksi. Koe-ajan puitteissa menetelmällä ei havaitu olevan vaikutusta prosessin lopputulokseen."
:)
Quote from: Kemolitor on 17.04.2014, 09:56:52
Quote
Anonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.
Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Torstaina alkavassa haussa etsitään nuorisopalveluihin nuorisonohjaajaa ja johtavaa nuorisonohjaajaa.
Nimettömässä työnhaussa esimies tekee haastattelupäätökset tietämättä esimerkiksi hakijoiden nimiä, sukupuolta ja syntymäpaikkaa. Anonyymiyden on todettu hyödyttävän muun muassa etnisiä vähemmistöjä.
Espoossa on koettu kuitenkin, että anonyymi työnhaku tuotti runsaasti ylimääräistä työtä sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tuli paljon hakemuksia.
Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua ensimmäisen kerran toissa syksynä kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen aluejohtajan haussa.
Anonyymiä työnhakua on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä, jossa haettiin viime keväänä nimettömänä nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikköä.
Monessa kaupungissa on tehty valtuustoaloitteita nimettömään työnhakuun siirtymisestä. Käytäntöä on toivottu esimerkiksi Tuusulaan, Tampereelle ja Kuopioon.
YLE: Anonyymista työnhausta hyviä kokemuksia – Espoo kokeilee uudestaan (http://yle.fi/uutiset/anonyymista_tyonhausta_hyvia_kokemuksia__espoo_kokeilee_uudestaan/7195088?origin=rss)
Jos anonyymiudella halutaan parantaa etnisten vähemmistöjen työnsaantimahdollisuuksia, niin eipä nuo tähänastiset anonyymisti haetut työpaikat vaikuta siltä, että etniset vähemmistöt niitä olisivat kovasti hakeneet: kirjastopalvelujen aluejohtaja ja nuorisisoasiainkeskuksen projektipäällikkö.
Veikkaan, että Espoolle tulee melkoinen määrä hakemuksia tuohon nuoriso-ohjaajan paikkaan, siellä voi joukossa olla etnisiäkin hakemuksia.
Ja kirjaston joka sitten muuttuu paikallisten mamujen kokoontumispaikaksi jos sinne parikin tyyppia palkataan ..:D
Nyt olisi viekkaalla kantiksella paikka !!1!
Hakemus täyteen "hellyyttäviä" kielioppi & sanavihreitä.
Kun ennakko-ajatuksena on helpottaa ulkomaalisten(!) työnhakua, niin ennakkopaineet tietenkin ovat saada siihen duuniin ulkomaalinen.
Joten huono hakemus on nyt hyvä hakemus !!
Quote from: CaptainNuiva on 03.01.2014, 00:06:01
Kuinkahan kauan menee ennen kuin joku tiedostava saa ahaa-elämyksen ja keksii vaatia että nimetön työnhaku ja paperiton "Siirtolainen" on yhdistettävä jotta ei koe itseään syrjityksi ja saa pahoja takaumia ihmisarvonsa loukkaamisesta?
Nimetön ja paperiton työnhakulotto, ilman henkilöllisyys- ja työtodistuksia, on seuraava looginen askel:
"arvotaan seuraava palkattava".
Käsitettä nimetön ja paperiton työntekijä voidaan laajentaa myös siten, työpaikka on työläisetön. Sinne ei siis tarvitse fyysisesti mennä, mutta palkka juoksee.
No, mutta, niinhän se jo notmien ja vutkelmien kohdalla onkin. Hupsis.
Quote from: Lalli IsoTalo on 17.04.2014, 11:31:49
Quote from: CaptainNuiva on 03.01.2014, 00:06:01
Kuinkahan kauan menee ennen kuin joku tiedostava saa ahaa-elämyksen ja keksii vaatia että nimetön työnhaku ja paperiton "Siirtolainen" on yhdistettävä jotta ei koe itseään syrjityksi ja saa pahoja takaumia ihmisarvonsa loukkaamisesta?
Nimetön ja paperiton työnhakulotto, ilman henkilöllisyys- ja työtodistuksia, on seuraava looginen askel: "arvotaan seuraava palkattava".
Painotettuna ihonvärillä ja etnisyydellä kuitenkin arvokkaampien henkilöiden suuntaan. Sitähän tässä tosiasiassa kuitenkin yritetään hakea.
Jatkossa saadaan palkata ihan vapaasti kuka vaan hakeneista homoneekereistä.
Quote from: Alkuasukas on 17.04.2014, 11:52:09
Jatkossa saadaan palkata ihan vapaasti kuka vaan hakeneista homoneekereistä.
HUOMHUOM! Ei ihan ketä vaan, koska sen pitää olla myös muslimi.
Heh, palkkasin juuri kokopäiväiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen henkilön, jolla on nimi. Vieläpä oikea ja suomalainen. Toistaiseksi kukaan ei ole tullut neuvomaan, millä tavalla ja mistä nämä asiantuntija-ammattiin tulevat pitää värvätä. Jos tulee, minä lähden. Sitä vittuilun määrää, jos joku värväys ei mene kohdilleen, ei voi terve mies sietää. Enkä minäkään. Prosessi on jo riittävän vaativa ilman mitään piiloleikkejä.
Kun en ole muuta keinoa keksinyt, minä keskustelen jokaisen kanssa nokikkain ennen valintaa. Työsuhdeasiat sovitaan siinä. Sitä ennen on nimi, tausta ja meriitit oltava näkyvissä.
QuoteNimettömät työpaikka-ilmoitukset lisääntyneet
Suuret hakijamäärät ajavat yrityksiä käyttämään nimettömiä työpaikkailmoituksia. Rekrytointi- ja henkilöstövuokrausfirmojen kautta kulkee viikottain anonyymejä työpaikkailmoituksia, joissa työnantajayrityksen nimeä ei kerrota lainkaan.
Taustalla on kehno työllisyystilanne, joka on johtanut siihen, että hakemusmäärät yhtä työpaikkaa kohden ovat kasvaneet, kertoo rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Vanhala-Harmasen mukaan tietynlaiseen tehtävään saattoi olla jokunen vuosi sitten vain kourallinen hakijoita, kun tänä päivänä vastaavaa paikkaa saattaa hakea kymmeniä tai jopa satoja hakijoita.
Kun työpaikka antaa toimeksiannon rekrytoinnista henkilöstövälitysfirmalle, se ei todennäköisesti halua yhteydenottoja suoraan työnhakijoilta.
– Tänä päivänä yhteen työpaikkaan saattaa olla tuhansia hakijoita. Voi vain kuvitella, millainen puhelutulva yrityksessä on, jos yrityksen tiedot näkyvät hakemuksessa, Vanhala-Harmanen toteaa.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/655532/Nimettomat+tyopaikkailmoitukset+lisaantyneet) 23.7.2014
^ Ei sitten mennyt tämäkään kukkisprojekti ihan ns. putkeen. :D
Nimettömät työnhakijat voivat hakea nimettömiä työpaikkoja???
Tätä ideaa voisi laajentaa ja nimettömät työnhakijat lähtevät aamuisin (tai herättyään) anonyymeina hakemaan töitä nimeämättömästä työpaikasta. Paikka voi olla vaikka kauppakeskus tai muu verkostoitumiseen sopiva ja ansainta- tai työmahdollisuuksia tarjoava paikka. Koska kaikki eivät heti löydä töitä, heille kuitenkin maksetaan korvausta siitä että he ovat näin nimettöminä nimeämättömien työpaikkojen käytettävissä julkisessa tilassa.
Lopputuloksena meillä olisi valtava työvoimareservi notkumassa asemilla ja kauppakeskuksissa, joka vain odottaa että heille tullaan tarjoamaan töitä.
Eikö olekin loistava idea?
Ai miten niin on jo olemassa? Häh?
QuoteNimetön työnhakukokeilu
Muunkielisten osuuden kasvattaminen -toimenpideohjelmaan (MOK) on sisällytetty virastoille vapaaehtoinen nimettömän työnhaun kokeilu. Nuorisoasiainkeskus valitsi keväällä projektipäällikön nimetöntä työnhakumenetelmää käyttäen. Kokeilu oli valtakunnallisesti ensimmäinen kuntatason kokeilu.
Kokeilun onnistumisen avaintekijöiksi tunnistettiin selkeä prosessi, vastuunjako sekä toimiva tiedotus. Työpaikkailmoituksessa kerrottiin, että kyseessä on nimetön työnhakuprosessi. Työnhakijat laativat hakemuksensa kuten normaalissa työnhakuprosessissa. Kokeilun esivalintavaiheessa työhakemuksesta poistettiin nimi sekä muut tiedot, jotka viittasivat hakijan henkilöllisyyteen, sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan. Varsinaisille valitsijoille hakemuksesta kävi ilmi vain hakijan koulutus, työkokemus ja osaaminen. Osa haastatteluun päässeistä arvioi, etteivät todennäköisesti olisi tulleet kutsutuiksi haastatteluun ilman esivalinnan anonyymiyttä. Henkilökohtaisten tietojen puuttuminen auttoi muun muassa työttömyysjaksoja läpikäyneitä hakijoita etenemään haastatteluun paremmin nimettömässä haussa kuin normaalihaussa.
Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013 (http://www.hel.fi/static/kanslia/Hera/Henkrapsu2013.pdf)
Helsingin kaupungin MOK-toimenpideohjelmaa ("Muunkielisten osuuden kasvattaminen") ei pidä sekoittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen MOK-hankkeeseen (https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo/mok#.VAgu8bsSxnM) ("Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön").
Muuta hauskaa samasta raportista:
Quote from: Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013
Strategiakaudella 2013-2016 virastojen osaamista muunkielisen kohtaamisessa vahvistetaan. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota muunkielisten työntekijöiden urakehitysmahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että muunkielisten määrä kaupungin henkilöstössä lähenee heidän osuuttaan väestöstä. Tavoitteena on lisäksi, että muunkielisten osuus kasvaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
Henkilöstöjohtaja ja -asiantuntijat kokoontuivat raportoimaan johtajistossa hyväksytyn "Meillä työn jälki ratkaisee. Toimenpiteitä muunkielisten työntekijöiden osuuden kasvattamiseksi Helsingin kaupungilla" -toimenpideohjelman (MOK) ja sen erillisen toimintasuunnitelman toteutumisesta virastoissa ja liikelaitoksissa.
Kumpi se nyt oikein on? Työn jälki eli
osaaminen ratkaisee vai äidinkieli eli
etninen tausta ratkaisee?
Quote from: Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013
Vuoden aikana kerätyn palautteen perusteella arvioitiin, että työyhteisösovittelu sopii hyvin monimuotoisten työyhteisöjen erilaisista tulkinnoista johtuvien konfliktien käsittelyyn esimiestä ja työyhteisöä hyödyttävien oppimisvaikutusten vuoksi. (..) Työyhteisösovittelusta ja monimuotoisuuden johtamisesta järjestettiin esimieskoulutuksia. Henkilöstölle ja esimiehille räätälöitiin sovitteluun ja monimuotoisuuden ymmärtämiseen perustuvia työpajoja ja työyhteisön kehittämispäiviä. Lisäksi annettiin erillistä konsultointia monimuotoisuuteen liittyvissä ristiriitatilanteissa.
Quote from: Roope on 04.09.2014, 12:26:13
Quote from: Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013
Vuoden aikana kerätyn palautteen perusteella arvioitiin, että työyhteisösovittelu sopii hyvin monimuotoisten työyhteisöjen erilaisista tulkinnoista johtuvien konfliktien käsittelyyn esimiestä ja työyhteisöä hyödyttävien oppimisvaikutusten vuoksi. (..) Työyhteisösovittelusta ja monimuotoisuuden johtamisesta järjestettiin esimieskoulutuksia. Henkilöstölle ja esimiehille räätälöitiin sovitteluun ja monimuotoisuuden ymmärtämiseen perustuvia työpajoja ja työyhteisön kehittämispäiviä. Lisäksi annettiin erillistä konsultointia monimuotoisuuteen liittyvissä ristiriitatilanteissa.
!!Henkeäsalpaavaa!!
Tyhmä voisi kuvitella olevan kaikin tavoin helpompaa, edullisempaa ja järkevämpää maassa, jossa ei edes ole työtä tarjolla, rajoittaa työyhteisöjen "monimuotoisuus" ihan minimiin. Olen tälläinen tyhmä.
Oulukin on liittymässä joukkoon tummaan: http://issuu.com/forum24/docs/f24_20140902 (Forum24-lehden nettiversio, sivu 5).
Sama jargon kaikuu läpi suomenmaan, kunhan vain nimetönnä voi tointa anella.
Quote from: Archaeopteryx on 04.09.2014, 12:53:24
Oulukin on liittymässä joukkoon tummaan: http://issuu.com/forum24/docs/f24_20140902 (Forum24-lehden nettiversio, sivu 5).
Quote from: Forum24: Oulu kokeilee nimetöntä hakua
- Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen edistävät rekrytoijaa kiinnittämään huomion tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen.
Helpompaa ja halvempaa on ohjeistaa rekrytoija kiinnittämään huomio olennaiseen tai sen epäonnistuessa delegoida rekrytointi pätevämmälle.
On hölmö ajatus, että prosessissa päästäisiin parempaan lopputulokseen
karsimalla tietoa. Jos nimettömällä työnhaulla saataisiin oikeasti parempia tuloksia, niin se olisi jo käytössä kaikkialla yksityisellä sektorilla.
Quote from: Rosa MeriläinenMinä jaksan melskata meidän naisten oikeuksista, vaikka kulttuurikodin kasvattina olen elänyt kuin trampoliinilla. Aina on joku heittämässä ylöspäin. Yhdenkään väheksytyn ihmisryhmän asiaa ei auta kurjuuskilpailu vaan tutkimukseen perustuva tieto syrjinnästä ja toiminta syrjinnän poistamiseksi.
Yksi hyvä keino on anonyymi rekrytointi, jota monessa kunnassa jo käytetäänkin menestyksekkäästi.
Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun valitaan hakijoiden joukosta haastateltavia, valitsijat eivät vielä tässä vaiheessa näe hakijoiden nimeä ja ikää. Näin ennakkoasenteet eivät pääse turhaan tyssäyttämään hyvän hakijan tietä jo lähtötelineissä.
Helsingin Sanomat: Romanien vainolla on Suomessa "kunniakkaat" juuret (http://www.hs.fi/ilta/02032015/a1305933501354) 2.3.2015
Hyvä keino syrjinnän poistamiseksi on varmaankin sellainen, joka on osoittautunut tehokkaaksi syrjinnän poistamisessa. Anonyymi rekrytointi ei ole vaikuttanut rekrytointituloksiin sen enempää Suomen tähänastisissa noin kolmessa tapauksessa kuin muissa maissa suoritetuissa kokeiluissakaan.
Mikäli rekrytointiprosessi on syrjivä, nimettömyys ei tätä syrjintää poista. Se vain lisää rekrytoinnin kustannuksia ja antaa tekosyyn väittää, että jotain on muka tehty syrjinnän poistamiseksi. Tehotonta ja kallista puuhastelua.
Rosa Meriläiselle:
Quote from: Roope on 02.01.2014, 15:53:43
QuoteNimetön työnhaku syö liikaa resursseja
Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.
Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.
– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.
Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.
Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.
Vai onko suunnitteilla lakikokonaisuus, joka takaa työhönhakijalle automaattisen työpaikan, kunhan vain pääsee haastatteluun asti? Siinä menisi razzeille jauhot suuhun kertalinttuulla. Tai sitten rekrytoija ei uuden lain mukaan saisi koskaan selville, kuka loppujen lopuksi on hakenut ja päässyt töihin. Haastattelu hoidettaisiin puhelimen välityksellä, ja puhumisen hoitaisi kantasuomalainen välikäsi, jotta hakijan alkuperästä ei saisi selvyyttä puheen perusteella. Työpaikalla taas olisi vältettävä kaikkia kontakteja työntekijöiden kanssa, ettei pinnan alla kytevä rassismi pääsisi pintaan -taustaisten työntekijöiden läsnäolosta.
Pointtini tällä vuodatuksella oli siis se, että eiköhän työnhakijan taustat paljastu joka tapauksessa, vaikka haastatteluun asti kaikki tiedot pysyisivät piilossa. Joten, miksi rekrytointiprosessi pitäisi hoitaa läpi kalliin suvaitsevaisuusmankelin, kun lopputulos on riippumaton tuosta mankeloinnista? Tokihan siinä työllistetään muutama verorahoja nauttiva virkamies lisää, ja tämä lienee perimmäinen tarkoitus koko tuossa hömpötyksessä. Mamut ja vähemmistöt toimivat (jälleen) vain ponnahduslautana verorahojen kuppaamiselle ja moraalikilven kiillotukselle.
Poistettu ylimääräinen läpi
Quote from: Roope on 02.01.2014, 15:53:43
Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.
Vai onko suunnitteilla lakikokonaisuus, joka takaa työhönhakijalle automaattisen työpaikan, kunhan vain pääsee haastatteluun asti?
Noin se varmaan useimmissa tapauksissa tulee olemaan. Jos haastatteluun pääsee paperivalinnan perusteella mamuja, lopullinen valinta tapahtuu todennäköisimmin näiden joukosta. Muuhan olisi rasismia. Pelleilyähän tällainen on joka tapauksessa. Hyvin usein hakijan tausta paljastuu jo hakupapereista, vaikkei sitä erikseen mainittaisikaan.
Jos nimettömän työnhaun kokeilun tuloksena olisi, että haastatteluun valitut olisivat vain tai pääosin pottunokkia, olisiko tulos hyvä vai huono. Jos se arvotetaan huonoksi, niin mikä nimettömässä hakumenettelyssä mättää? Vähän jää arvoitukselliseksii, mitä kokeilussa arvioidaan hyväksi ja mikä huonoksi.
Quote from: YleEspoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.
http://yle.fi/uutiset/anonyymista_tyonhausta_hyvia_kokemuksia__espoo_kokeilee_uudestaan/7195088Helsinkissä? Pitäisiköhän Ylen painottaa suomen kielen taitoa nykyistä enemmän rekrytoinnissaan?
Quote from: Roope on 04.09.2014, 13:47:02
Helpompaa ja halvempaa on ohjeistaa rekrytoija kiinnittämään huomio olennaiseen tai sen epäonnistuessa delegoida rekrytointi pätevämmälle.
On hölmö ajatus, että prosessissa päästäisiin parempaan lopputulokseen karsimalla tietoa. Jos nimettömällä työnhaulla saataisiin oikeasti parempia tuloksia, niin se olisi jo käytössä kaikkialla yksityisellä sektorilla.
Ylipäänsä: tarvitaan täydellinen julkissektori- tai politiikkakalkkuna kuvittelemaan, että kilpailluilla työmarkkinoilla kaikki työnantajat vuosikymmenestä toiseen syrjivät kansanryhmiä palkkauksessa syistä, jotka eivät liity mitenkään työntekijöiden tehokkuuteen, suorittaman työn laatuun tai muuhun luotettavuuteen. Yritykset jotka tällaisia käytänteitä palkkauksessaan harjoittavat kärsisivät tehottomuudesta, ja jos yksikin yritys keksisi kokeilla innovatiivisesti toisenlaista palkkausta, se saavuttaisi etua markkinoilla suhteessa muihin toimijoihin, ja hyvin pian olisi enemmän tai vähemmän pakko muidenkin korjata palkkauskäytäntöjään. Oikeastaan vain valtiovalta voisi heitä
estää siirtymästä tällaiseen tehokkaampaan palkkaukseen.
Vihervasemmistolaiset kuitenkin kuvittelevat, että työnantajat ovat sokaistuneet joko typeryydestään ja pahantahtoisuudestaan, ja jonkinlaisessa joukkopsykoosissa välttelevät ottamasta käyttöönsä rahanarvoista etua. Nyt herää väkisinkin seuraava kysymys: kummillakohan on parempi asiantuntemus palkkauksesta ja siihen liittyvistä riskeistä - yrittäjillä ja työnantajilla yleensä vai kenties vihervasemmistolaisilla teoreetikoilla?
Olen suhteellisen vakuuttunut, että työmarkkinat ovat työnantajien näkökulmasta lähes optimaalitilassa - lukuunottamatta valtiovallan
negatiivista vääristävää vaikutusta niihin. Taitavat, ahkerat ja luotettavat maahanmuuttajat joilla on osaamista tarpeelliselta alalta löytävät kyllä Suomesta työpaikan. Jotenkin epäilen, että vihervasemmiston airuet ovat oikeastaan huolissaan niiden hyväpalkkaisuudettomuudesta jotka eivät työnantajan leivissä työnantajalle voittoa tuottaisikaan. Ja se on kuitenkin pystyssä pysymään pyrkivälle yritykselle pidemmän päälle aika keskeinen tavoite, sanoivat yliopiston kasvatit metafyysisistä ulottuvuuksista mitä tahansa.
Quote from: foobar on 03.03.2015, 17:22:31
Ylipäänsä: tarvitaan täydellinen julkissektori- tai politiikkakalkkuna kuvittelemaan, että kilpailluilla työmarkkinoilla kaikki työnantajat vuosikymmenestä toiseen syrjivät kansanryhmiä palkkauksessa syistä, jotka eivät liity mitenkään työntekijöiden tehokkuuteen, suorittaman työn laatuun tai muuhun luotettavuuteen. Yritykset jotka tällaisia käytänteitä palkkauksessaan harjoittavat kärsisivät tehottomuudesta, ja jos yksikin yritys keksisi kokeilla innovatiivisesti toisenlaista palkkausta, se saavuttaisi etua markkinoilla suhteessa muihin toimijoihin, ja hyvin pian olisi enemmän tai vähemmän pakko muidenkin korjata palkkauskäytäntöjään.
Paitsi jos asiakas on valmis (korkeampien hintojen muodossa) maksamaan syrjinnästä. Esimerkkinä ravintoloiden harrastama "vain valkoisille" politiikka 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Jos ketään ei olisi haitannut mustien olo samassa ravintolassa, ravintolanpitäjä olisi varmasti sallinut sen.
Mitään näin räikeää ei tietenkään ilmene nykyään. Kuitenkin väittäisin, että melkein jokaisessa ilmenee jonkinverran ennakkoluuloja esimerkiksi juuri niitä mustia vastaan. Tällöin firman tulos voi kärsiä kun palkattu musta alentaa kuvaa firmasta asiakkaiden mielissä (suurimmaksi osaksi toki alitajuisesti). Tässä tapauksessa tosin on järjetöntä syyllistää firmaa asiasta: sen tehtävä on tuottaa voittoa.
Summa summarum: syrjintä on asiakkaiden asenteista kiinni.
Quote from: J.M on 03.03.2015, 14:26:12
Rosa Meriläiselle:
Quote from: Roope on 02.01.2014, 15:53:43
QuoteNimetön työnhaku syö liikaa resursseja
Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.
Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.
– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.
Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.
Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.
Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.
Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.
Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.
Quote from: Mursu on 03.03.2015, 18:22:45
Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.
Onhan tästä tutkimuksia. Nimettömän työnhaun prosessi lisää hieman satunnaisuutta haastattelukutsuihin, mutta ei vaikuta itse rekrytointeihin. Oli valinta syrjivä tai ei, ainakaan nimetön työnhaku ei siihen vaikuta, koska lopputulos ei näytä muuttuvan.
Quote from: Mursu on 03.03.2015, 18:22:45
Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.
En ymmärrä, miksi jonkun pitäisi määritellä minun puolestani, mikä on minulle oleellista tai epäoleellista tietoa.
Quote from: Mursu on 03.03.2015, 18:22:45
Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.
Nyt mennään juuri siihen osastolle, että silloin ei enää voisi perääntyä, kun näkee, että haastatteluun on tullut joku -taustainen. Peli olisi työnantajan puolelta tuossa vaiheessa menetetty, palkkaa tai olet rasisti.
Ei sillä käytännössä ole väliä, näkyvätkö ne nimet vai eivät kun valitaan haastateltavia, vaan paras palkataan. Muutenhan firma tekee itselleen hallaa. Täällä on jo mainittukin, että mikäli nimetön työnhaku olisi niin menestyksekästä, sitä luultavasti käytettäisiin yksityisellä sektorilla ahkerasti. Nyt niin ei tapahdu.
Minäkään en tiedä tarkkaa syytä, miksi nimien piilottelu tekee rekrytointiprosessista raskaamman, mutta sen tiedän, että rekryprosessia on tyhmää vaikeuttaa kyseisenlaisella näpertelyllä, joka ei vaikuta lopputulokseen millään lailla.
Medialla näyttää olevan [tässäkin] käytössä menetemä, jonka mukaan väite muuttuu todeksi kun vaan tarpeeksi monta kertaa toistaa.
Ja lähdettä tutkimatta median mukavaan sanomaan luottavat henkilöt [joiden omaan agendaan sanoma myös sopii] toistavat samaa väitettä totena.
Näin asia on totta, vaikka mikään tutkimustulos ei sitä tue.
Samalla myös paperittomille oma työnhaku :flowerhat:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082020207210_uu.shtml
Iltalehden tietojen mukaan väärinkäytösepäilyt kohdistuvat kahteen Staran työntekijään, joiden epäillään käyttäneen esimiesasemaansa oman taloudellisen etunsa tavoitteluun. Iltalehden tietojen mukaan epäillyt olivat painostaneet alaisiaan merkitsemään tekaistuja ylityötunteja ja luovuttamaan saadun hyödyn heille.
Pidetään silmällä. Haiskahtaa jonkun muun kuin pottunokan tekosilta.
Quote from: Suomitalon renki on 03.03.2015, 21:03:21
Samalla myös paperittomille oma työnhaku :flowerhat:
Jep, ja työhaastatteluun tulijat ohjataan suoraan koppiautoon jolla ne heivataan vaikka... ruotsiin.
Quote from: Maailmanmies on 20.08.2015, 08:51:26
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082020207210_uu.shtml
Iltalehden tietojen mukaan väärinkäytösepäilyt kohdistuvat kahteen Staran työntekijään, joiden epäillään käyttäneen esimiesasemaansa oman taloudellisen etunsa tavoitteluun. Iltalehden tietojen mukaan epäillyt olivat painostaneet alaisiaan merkitsemään tekaistuja ylityötunteja ja luovuttamaan saadun hyödyn heille.
Pidetään silmällä. Haiskahtaa jonkun muun kuin pottunokan tekosilta.
Taitaa olla ihan pottunokkaisia kuitenkin?.Eikös ns erotettu rakennusvirastosta(eu säädöksien mukaan ne kunnan toiminnot piti yksityistää jotka kilpailevat yksityisten kanssa tms) jossa on ollut samanlaisia juttuja aikaisemminkin.
/edit
Ton täysin älyttömän "nimetön työnhaku" systeemin taisi keksiä joku vatipää jostain vihervasuri sektorilta jotka sitten runnoivat sen läpi noissa valtuustoissa.
Quote from: Mursu on 03.03.2015, 18:22:45
Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.
Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.
On se hyvä että harjoitan liiketoimintaa maassa jossa vihervasemmisto ei sekaannu sen pyörittämiseen. Kuten Roope tuossa alla totesi ei ole kenenkään muun asia päättää mitä tietoja työnantaja haluaa nähdä kuin työnantajan itse. Tällainen nimetön työnhaku on yksi järjettömimmistä ajatuksista mitä tuo suomen byrokratia on suoltanut ulos. Minä en ainakaan valitse ketään pelkkien papereiden perusteella eikä tee myöskään headhunter firmat. Ei edes tuotantolinjalle.
Helsingin virkamiesten, ja monen muunkin, pitäisi katsoa ensin peiliin ja kertoa sille peilikuvalle miten positiivinen syrjintä ei ole syrjintää...
Lisäys:
http://www.halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86820-helsinki-antaa-maahanmuuttajille-%E2%80%9Dpositiivista-erityiskohtelua%E2%80%9D
Katsotaanpas. Duunarit 1 ja 2. 1 on kantis omilla kasvoillaan, nimellään ja osaamistasollaan. Toinen on nimetön jonka hakemuksen kirjoitukseen on valjastettu virkamieslegioona joka tekee näitä työkseen. Ja jos työnantajana menet palkkaamaan henkilön 1 niin heti on ammattiloukkaantujat rummuttamassa rasismia. Tai erehdyt palkkaamaan henkilön 2 niin mikään työaika, työn tekeminen jne ei kunniakansalaista kosketa. Vaan varo jos mainitsetkaan näitä koska rasismi. Poispotkiminen onkin sitten jo oikeusjuttu jossa sinun tulee aukottomasti todistaa ettei jonkun virkaloisen määritelmää rasismista ole tapahtunut. Esim rasistista katsetta tai katsomatta jättämistä.
QuoteSDP:n kansanedustaja, Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen esittää anonyymiä työnhakua, josta on saatu hyviä kokemuksia Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.
http://demokraatti.fi/ika-sukupuoli-tai-etninen-tausta-ei-saa-rajata-ulos-demariedustajan-ehdotus-anonyymi-tyonhaku/ (http://demokraatti.fi/ika-sukupuoli-tai-etninen-tausta-ei-saa-rajata-ulos-demariedustajan-ehdotus-anonyymi-tyonhaku/)
Täältä on jäänyt mieleen että nimettömästä työnhausta ei ole saatu hyviä kokemuksia eikä se ole vakiintunut Ruotsissakaan.
QuoteNimettömästi tehtävässä rekrytoinnissa työtehtävää hakevan henkilötiedot ja tausta peitetään. Päätös haastatteluun kutsuttavista tehdään siten vain henkilön osaamiseen liittyvän tiedon perusteella.
Räsäsen mukaan nimetön rekrytointi lisäisi tasa-arvoa työnhakijoiden välillä ja tilkitsisi asenteellisen syrjinnän mahdollisuuksia.
– Työn saamisen pitää perustua työntekijän pätevyyteen ja osaamiseen. Työnhakijan ikä, sukupuoli tai etninen tausta ei saa rajata ulos haastatteluun kutsuttavia ihmisiä. Anonyymilla työnhaulla pystytään puuttumaan työnhakuun liittyvään syrjintään, mikä kohdistuu erityisesti maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin
Räsäsen mukaan myös Ruotsissa käytäntö on jo vakiintunut. Suomessa jo kokeilluista toimenpiteistä esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa otettava oppia, ja mallia kehitettävä edelleen.
Quote from: Noottikriisi on 08.10.2015, 10:08:52
QuoteSDP:n kansanedustaja, Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen esittää anonyymiä työnhakua, josta on saatu hyviä kokemuksia Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.
...
Räsäsen mukaan myös Ruotsissa käytäntö on jo vakiintunut. Suomessa jo kokeilluista toimenpiteistä esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa otettava oppia, ja mallia kehitettävä edelleen.
Mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Miksi valehtelu?
Ketjun alusta:
Quote from: Roope on 12.02.2013, 13:11:42
Quote from: -gentilhommehki- on 12.02.2013, 12:56:33
http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kokeilee-nimetonta-maanhakua
QuoteNimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.
Ei muuten ole todettu. Haastan Helsingin kaupungin esittämään tällaisia tutkimuksia. Muun muassa Ruotsissa ja Hollannissa on tutkimusnäyttöä päinvastaisesta. Ruotsin julkisen sektorin muutaman vuoden takaisen kokeilun mukaan nimettömällä työnhaulla ei ollut vaikutusta maahanmuuttajien mahdollisuuksiin tulla rekrytoiduksi, mutta sen sijaan nimettömyys aiheutti paljon byrokratiaa ja kustannuksia. Kokeilua luonnehdittiin "fiaskoksi".
Sveriges Radio: Fiasko för försök med anonyma ansökningshandlingar (http://www.sr.se/cgi-bin/malmo/nyheter/artikel.asp?artikel=2401908) 27.10.2008
Publikt: Anonym jobbansökan ingen succé (http://www.publikt.se/artikel/anonym-jobbansokan-ingen-succe-35095) 22.10.2008
QuoteSeven government agencies that tested out anonymous job applications have ditched the method. It was hoped that by making sure all job-seekers were anonymous any possible sexism or racism would be taken out of the equation.
But the agencies say that they saw no real difference in the types of people that ended up coming in for interviews compared to more traditional methods. They also say the new system was more complicated and also more expensive.
Radio Sweden: Anonymous Job Applications Dumped (http://www.sr.se/cgi-bin/international/nyhetssidor/artikel.asp?nyheter=1&programid=2054&Artikel=2405601) 27.10.2008
Hollannissa vastaavat tulokset:
QuoteIn the Netherlands a trial with anonymous job applications was completed by the employment agency Manpower in 2007. The outcome of the test was in fact that there was no significant difference between the chances for job applicants whose name was known and those whose name had been left out of the CV, whereas at the beginning of the test, Manpower had expected there to be a difference. The company decided not include this strategy in its recruitment and selection policy.
Tiedoista päätellen Helsingin kaupungin hanke on kopioitu suoraan Ruotsin kokeilusta. Miksi, kun tulokset ovat jo tiedossa?
^Kiitos Roope!
Helsinkin suunnittelee koko yhteiskunnan alasajoa, palkataan nimettömiä, osaamattomia, kouluttamattomia, lukutaidottomia ja asiakaspalveluhaluttomia työntekijöitä kansalaisten iloksi ja turvaksi.
Nimetön työnhaku ei ole koskaan elänyt, mutta ei myöskään tunnu millään kuolevan.
QuoteHelsinki monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden mallikaupungiksi
Minulla on unelma Helsingistä, Suomesta ja maailmasta joka on syrjinnästä ja syrjivistä rakenteista vapaa. Olen itse monella tapaa etuoikeutettu ja hyvässä asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja minun ja muiden etuoikeutettujen tehtävänä on tehdä työtä sen eteen, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet taustasta riippumatta.
Olen viimeaikoina miettinyt niitä ihmisiä, joista mediakin oli uutisoinut, jotka törmäävät jatkuvasti syrjintään työmarkkinoilla heidän taustansa takia. Olen tavannut suomalaisia jotka pelkäävät heidän lastensa tulevaisuuden puolesta ja jopa harkitsevat millaiset nimet he haluavat antaa jotta eivät nimensä takia tulisi syrjityksi. Olen myös tavannut ihmisiä jotka pelkäävät työllisyytensä puolesta, koska ovat yli 50-vuotiaita. Nämä kaikki saivat minut tekemään aloitteen, joka mahdollisesti poistaa näitä ongelmia Helsingissä toteutuessaan ja toivon että tämä olisi myös malli koko Suomelle. Jätin valtuustoaloitteen ke 30.5.2018 Helsingin valtuustoon. Olen iloinen ja kiitollinen kaikille yli 38 valtuustokollegalle, jotka allekirjoittivat aloitteen.
Valtuustoaloite: Anonyymi työnhaku
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöön anonyymin rekrytoinnin ja toimii Suomessa edelläkävijänä yhdenvertaisuuden edistämisessä työmarkkinoilla.
Helsingissä on jo tehty anonyymin rekrytoinnin kokeilu, jonka tulokset olivat hyviä.
Nuorisoasiainkeskuksen lyhyestä kokeilusta tehdyn raportin mukaan kokeilun ei voida katsoa lisänneen vähemmistötaustaisten haastateltujen määrää. Kokemus oli silti myönteinen, koska malli poisti hakemuksista iän ja sukupuolen kaltaisia tietoja, jotka ohjaavat ajattelua mutta joiden ei tulisi vaikuttaa työnhaussa. "Osa haastatteluun päässeistä arvioi, etteivät todennäköisemmin olisi tulleet kutsutuksi ilman esivalinnan anonyymiyttä" näin selviää Helsingin kaupungin vuoden 2013 henkilöstöraportista.
Anonyymi rekrytointi on tehokas keino syrjinnän poistamiseen. Anonyymissä rekrytoinnissa sähköisistä työhakemuksista poistetaan esimerkiksi työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ym. työhön liittymättömiä seikkoja. Tällä estetään rekrytoijan ennakkoasenteiden vaikuttaminen valintoihin työhakemusten läpikäynnin aikana. Ja näin varmistetaan kaikkien ihmisten mahdollisuus tulla kutsutuksi työhaastatteluun ja rekrytoiduksi.
Maahanmuuttajien syrjintää tapahtuu työelämässä laajasti. Tämä ei kuitenkaan koske vain maahanmuuttajia tai ole vain heitä varten, vaan syrjintää kohtaavat myös yli 50-vuotiaat kantasuomalaiset sekä Suomen romanit. Anonyymi rekrytointi edistäisi Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita syrjimättömyydestä ja kaikkien kaupunkilaisten yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.
Suldaan Said Ahmed (http://suldaan.fi/helsinki-monimuotoisuuden-ja-yhdenvertaisuuden-mallikaupungiksi/)
QuoteSaid Ahmed Suldaan (1 + 37)
Valtuustoaloite, anonyymi työnhaku, Said Ahmed Suldaan 30.05.2018 (https://www.hel.fi/static/public/apk/ahmedsul/E71A0DC8-6BF7-4C1A-97F1-F7FDDA1CDA31/Liite.pdf) (pdf)
Quote from: Suldaan Said AhmedHelsingissä on jo tehty anonyymin rekrytoinnin kokeilu, jonka tulokset olivat hyviä.
Nuorisoasiainkeskuksen lyhyestä kokeilusta tehdyn raportin mukaan kokeilun ei voida katsoa lisänneen vähemmistötaustaisten haastateltujen määrää.
Raportin mukaan anonyymi rekrytointi ei vaikuttanut edes
haastateltujen osuuksiin. Se tarkoittaa, että tulokset olivat aivan erityisen surkeita, sillä joissain ulkomaisissa kokeiluissa sentään haastatteluun kutsuttujen koostumus on muuttunut, vaikka rekrytoitavien koostumus ei yhdessäkään.
Eli anonyymi rekrytointi on ollut myös Nuorisoasiainkeskuksen kokeilun tulosten perusteella jälleen kerran täysi floppi.
Quote from: Suldaan Said AhmedKokemus oli silti myönteinen, koska malli poisti hakemuksista iän ja sukupuolen kaltaisia tietoja, jotka ohjaavat ajattelua mutta joiden ei tulisi vaikuttaa työnhaussa. "Osa haastatteluun päässeistä arvioi, etteivät todennäköisemmin olisi tulleet kutsutuksi ilman esivalinnan anonyymiyttä" näin selviää Helsingin kaupungin vuoden 2013 henkilöstöraportista.
Haastatteluihin valittujen
tuntemuksilla ei ole merkitystä. Heidän ei tarvitse tietää mitään heille läpinäkymättömästä prosessista, joka siis ei ole vaikuttanut lopputulokseen millään havaittavalla tavalla. Sen sijaan ylimääräinen prosessi on lisännyt turhaa työtä ja siten kustannuksia.
Quote from: Suldaan Said AhmedAnonyymi rekrytointi on tehokas keino syrjinnän poistamiseen. Anonyymissä rekrytoinnissa sähköisistä työhakemuksista poistetaan esimerkiksi työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ym. työhön liittymättömiä seikkoja. Tällä estetään rekrytoijan ennakkoasenteiden vaikuttaminen valintoihin työhakemusten läpikäynnin aikana. Ja näin varmistetaan kaikkien ihmisten mahdollisuus tulla kutsutuksi työhaastatteluun ja rekrytoiduksi.
Argh. Tässäkin kokeilussa vahvistettiin ties kuinka monetta kertaa, että anonyymi rekrytointi
ei vaikuta oletettuun syrjintään. Tai jos se poistaisi syrjintää, niin siinähän tapauksessa Helsingin kokeilun tulokset osoittaisivat korkeintaan sen, ettei prosessi ollut syrjivä alunperinkään!
Quote from: Suldaan Said AhmedMaahanmuuttajien syrjintää tapahtuu työelämässä laajasti. Tämä ei kuitenkaan koske vain maahanmuuttajia tai ole vain heitä varten, vaan syrjintää kohtaavat myös yli 50-vuotiaat kantasuomalaiset sekä Suomen romanit. Anonyymi rekrytointi edistäisi Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita syrjimättömyydestä ja kaikkien kaupunkilaisten yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.
Helsingin kaupunki ei tietääkseni ole tehnyt ensimmäistäkään selvitystä maahanmuuttajien syrjinnästä kaupungin töissä. Jotta laajaksi väitettyyn syrjintään voisi puuttua, pitäisi ensin selvittää, miten ja missä sitä ilmenee. Aivan erityisesti Helsingin kaupunki ei ole osoittanut, että nimenomaan kaupungin rekrytointiprosessi olisi syrjivä. Yritetään siis poistaa jotain, jota ei pystytä tunnistamaan, eikä edes tiedetä, onko prosessissa oikeasti vikaa vai ei.
Silti Suldaan ja 37 muuta valtuutettua vaativat kaatamaan tulosten kannalta täysin turhaksi osoitettuun ylimääräiseen säätämiseen vieläkin enemmän rahaa. Ei edes siinä toivossa, että jatkossa kävisi jotenkin toisin, vaan täysin tietoisina siitä, että kustannuksia kasvattavan lisäbyrokratian tulokset ovat jatkossakin sama pyöreä nolla.
QuoteNuorisoasiainkeskuksen lyhyestä kokeilusta tehdyn raportin mukaan kokeilun (nimetön työnhaku) ei voida katsoa lisänneen vähemmistötaustaisten haastateltujen määrää.
Niinpä niin. Eipä se nimetön työnhaku mitään auta, jos vähemmistöjen gulddyyriin ei työnteko yksinkertaisesti kuulu. Ja onko tuo nyt ihme: kuka ahkera ja työteliäs matkustaisi tuhansia kilometrejä ylimääräistä päästäkseen maahan, jossa sosiaalietuudet ovat huippuluokkaa, mutta työtulo verotettu rankimman päälle? Ahkerat ja työteliäät pyrkivät ensisijaisesti maihin, joissa sosiaalietuudet ovat heikommat, mutta työtä tekemällä jää käteen muutakin kuin kuitti maksetuista veroista ja työn tekemisen ilo..
Noh, ei silti anneta ikävien tosiasioiden pilata Sulddaanin ja muiden vastaavien Unelmaa
TM. Koska nimetön työnhaku selvästikin floppasi, kohta laitettaneen lisää pökköä pesään: seuraavaksi lienee pakko luopua myös haastatteluista, koska vähemmistöläisten tie kohti unelmavirkaa saattaa tökätä myös haastatteluun. Jonkun monikulttuurisuuskoordinaattorin kirjoittama työhakemuskaan ei välttämättä pelasta, jos/kun haastatteluun tullaan tulkin kanssa tai kansallishameessa. Näin se menee. Seuraava looginen askel on siis karsia haastattelut, ja jakaa työpaikkoja (tai siis "työpaikkoja") suoraan hakemusten perusteella. Vähemmistötyöntekijän monikulttuuriset ominaisuudet paljastuvat kuitenkin väistämättä viimeistään työn alkaessa, joten myös työpaikalle saapumisen velvoite on syytä poistaa.
Oh wait, sehän on jo noissa julkishommissa todellisuutta nytkin.
Siinä se vähemmistötyöpaikkojen nykyisyys ja tulevaisuus on: keksittyjä virkoja, ei haastattelua, ei läsnäolopakkoa, palkka juoksee. Vai luuleeko joku, että esmes Sulddaani paljon kellokorttia leimailee?
e:typo
Quote from: MiljonääriPlayboy on 22.07.2018, 07:49:52
QuoteNuorisoasiainkeskuksen lyhyestä kokeilusta tehdyn raportin mukaan kokeilun (nimetön työnhaku) ei voida katsoa lisänneen vähemmistötaustaisten haastateltujen määrää.
Niinpä niin. Eipä se nimetön työnhaku mitään auta, jos vähemmistöjen gulddyyriin ei työnteko yksinkertaisesti kuulu. Ja onko tuo nyt ihme: kuka ahkera ja työteliäs matkustaisi tuhansia kilometrejä ylimääräistä päästäkseen maahan, jossa sosiaalietuudet ovat huippuluokkaa, mutta työtulo verotettu rankimman päälle? Ahkerat ja työteliäät pyrkivät ensisijaisesti maihin, joissa sosiaalietuudet ovat heikommat, mutta työtä tekemällä jää käteen muutakin kuin kuitti maksetuista veroista ja työn tekemisen ilo..
Noh, ei silti anneta ikävien tosiasioiden pilata Sulddaanin ja muiden vastaavien UnelmaaTM. Koska nimetön työnhaku selvästikin floppasi, kohta laitettaneen lisää pökköä pesään: seuraavaksi lienee pakko luopua myös haastatteluista, koska vähemmistöläisten tie kohti unelmavirkaa saattaa tökätä myös haastatteluun. Jonkun monikulttuurisuuskoordinaattorin kirjoittama työhakemuskaan ei välttämättä pelasta, jos/kun haastatteluun tullaan tulkin kanssa tai kansallishameessa. Näin se menee. Seuraava looginen askel on siis karsia haastattelut, ja jakaa työpaikkoja (tai siis "työpaikkoja") suoraan hakemusten perusteella. Vähemmistötyöntekijän monikulttuuriset ominaisuudet paljastuvat kuitenkin väistämättä viimeistään työn alkaessa, joten myös työpaikalle saapumisen velvoite on syytä poistaa.
Oh wait, sehän on jo noissa julkishommissa todellisuutta jo nytkin.
Siinä se vähemmistötyöpaikkojen nykyisyys ja tulevaisuus on: keksittyjä virkoja, ei haastattelua, ei läsnäolopakkoa, palkka juoksee. Vai luuleeko joku, että esmes Sulddaani paljon kellokorttia leimailee?
e:typo
Tämä pistää sellaiset ajatukset pyörimään päässä että lähitulevaisuudessa yritysten on pakko työllistää vähemmistökiintiö riippuen yrityksen koosta. Tämä voisi olla esim. suhteessa 1-5:10 riippuen hallituksen mädännäisyysasteesta.
Jos yritys ei tähän suostu niin tulee sakkoa ja mätkäistään "Suldaan Said Ahmed vero" esim. 2-10% liikevoitosta.
Samalla tavalla siis kuin suunnitellaan palleroiden pakkosiirtoja EU:n sisällä.
Pelottaa kun tuo ajatus ei edes enään tunnu hullulta....
Edit: veron nimitys
Quote from: migri on 22.07.2018, 08:06:02
Tämä pistää sellaiset ajatukset pyörimään päässä että lähitulevaisuudessa yritysten on pakko työllistää vähemmistökiintiö riippuen yrityksen koosta. Tämä voisi olla esim. suhteessa 1-5:10 riippuen hallituksen mädännäisyysasteesta.
Jos yritys ei tähän suostu niin tulee sakkoa ja mätkäistään "Suldaan Said Ahmed vero" esim. 2-10% liikevoitosta.
Samalla tavalla siis kuin suunnitellaan palleroiden pakkosiirtoja EU:n sisällä.
Pelottaa kun tuo ajatus ei edes enään tunnu hullulta....
Öljyrikkaissa arabimaissahan tällaiset järjestelmät ovat varsin tyypillisiä. Olen nähnyt arabiemiraateissa valtion virastoja joiden kaikki virastotyöntekijät näyttävät olevan intialaisia, mutta ovimiehenä tekee "töitä" - siis lähinnä on läsnä - aito kansalainen, jolle expattien kertoman mukaan virastoa pyörittävien ulkomaalaisten pitää maksaa muihin verrattuna moninkertaista palkkaa pelkästä läsnäolosta. Olen kuullut samassa maassa ulkomaalaisten yritysten kiintiötyöpaikkojen täyttämisessä esiin tulleista peloista. Kun on pitänyt palkata kansalainen, ja vaikka tulija onkin periaatteessa asiallisesti korkeakoulutettu, on pelätty että täydellisen käytännön kokemuksen puutteen seurauksena henkilö aiheuttaa vielä labrassa räjähdyksen. Silti on pitänyt palkata ja antaa virka jossa on mahdollisuuksia saada se räjähdys aikaan.
Olen kuullut myös Saudeissa ulkomaalaisyritysten pyörittämien tehtaiden kansalaiskiintiöistä joita varten tehtaalla on teehuoneet joihin paikalliset saapuvat päiväksi juomaan teetä ja turisemaan keskenään palkan juostessa. Ihan siksi että valtio on tyytyväinen ja tehdas pyörii, koska paikalliset antaisivat keskimäärin vain negatiivisen kontribuution hommaan.
Suomessakin omaksuttaneen sama systeemi. Systeemi poikkeaa vain siten että täällä tullaan niissä teehuoneissa istumaan pääasiassa sen arabiuden, ei kansalaisuuden ansiosta.
Miten ihmeessä voidaan toteutaa "positiivista diskriminaatiota" jos siirrytään anonyymiin rekrytointiin ja työhaastattelutkin poistetaan ?
Quote from: repsikka on 22.07.2018, 09:15:45
Miten ihmeessä voidaan toteutaa "positiivista diskriminaatiota" jos siirrytään anonyymiin rekrytointiin ja työhaastattelutkin poistetaan ?
Ainahan työpaikkailmoitukset voidaan tehdä vain esim. arabiaksi ja somaliksi, tai vaatia hakemusten kirjoittamista työtehtävän luonteen vuoksi tällaisella kielellä. Ai että pitäisi suomeksi ja ruotsiksi tehdä myös niitä ilmoituksia? Ehkä laki on rasistinen, sovitaan että sitä ei tarvitse noudattaa. Tai laitetaan työpaikkailmoitukset vain kaupungin pahimpien vuokratalojen ilmoitustauluille, vedoten siihen että nyt suoritetaan kohdennettua syrjäytymisen ehkäisyä monikulttuurikoordinaattorien virkojen haulla siellä missä hätä on kovin.
Niin ja työnantajan täytyy haastatelluille kielteisissä tapauksissa perustella, miksi ko. henkilö ei tällä kertaa tullut valituksi. (vrt. vuokrasopimuksen tekeminen)
PS
Mitenköhän Suomen pelastajiksi mainitut vientitykit, joilta edellytetään perinpohjaista kohdemaan kulttuurin, kielen ja tapojen tuntemusta, parhaiten valittaisiin ?
normi haastattelU:
"miten tää kamelikuskin homma sun mielestä sopii tähän lumiauranajohommaan?"
"sä näytät 30v:ltä, mutta tän mukaan sä olisit saanut paperit peruskoulusta viime keväänä?"
"haastattelun piti olla eilen?"
no joo, mutta sä nyt saat tän paikan, siihen oli yli 60 hakijaa että onneksi olkoon.
:flowerhat:
Quote from: Suldaan SA
Anonyymi rekrytointi on tehokas keino syrjinnän poistamiseen. Anonyymissä rekrytoinnissa sähköisistä työhakemuksista poistetaan esimerkiksi työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ym. työhön liittymättömiä seikkoja. Tällä estetään rekrytoijan ennakkoasenteiden vaikuttaminen valintoihin työhakemusten läpikäynnin aikana. Ja näin varmistetaan kaikkien ihmisten mahdollisuus tulla kutsutuksi työhaastatteluun ja rekrytoiduksi.
Palkkasin vastikään pysyvään työsuhteeseen äidinkielenään englantia puhuvan ja kahdessa muussa maassa asuneen niiden maiden & maailman valtakieliä puhuvan henkilön asiantuntijatehtävään, jonka alan tutkinnon hän oli suorittanut maassa x yliopistossa y. En olisi voinut käsitellä hänen hakemustaan ilman tietoja hänen tehtävässään vaadituista opinnoista ja tutkintojen vastaavuudesta ym. Ne kun eivät ole "työhön liittymättömiä" asioita. Päinvastoin!
Rekrytointia työkseen tekevää loukkaa tuon sulttaanin jankutus rekrytoijan ennakkoasenteista. Minusta sultaanilla ja hengenheimolaisillaan on enemmän ennakkoluuloa rekryihmisiä kohtaan kuin rekryihmisillä hakijoita kohtaan.
Jotenkin minusta tuntuu ettei tätä nimetöntä työnhakua sovelleta silloin kun haetaan työkavereita korkean tason virkamiehille työkavereiksi. Matalammalle tasolle taas voidaan kun kyseessä on perustallaajan työpaikka. Saadaan sitten ottaa yhteiskuvia kuinka on monikulttuurinen työpaikka. Joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että on suomalainen, suomenruotsalainen ja joku irak, afgaani, somali tai muu vastaava. Monikulttuurisuus on kyllä kovin kolmivärinen tässä tapauksessa. Missä on kaikki kiinalaiset, filippiiniläiset, thaimaalaiset, saksalaiset, italiaiset tai muut. Monikulttuurisuus tarkoittaa miltei väistämättä sitä että maailmanhalaajat haluavat tänne juurikin muslimimaista porukkaa.
QuoteHelsinki monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden mallikaupungiksi
Eli punavihreä teemapuisto kaikilla herkuilla. Lisämausteina raju mamurikollisuus ja kantisten pako lähiöistä.
Onneksi olen itse sen verran turvassa että on yhdentekevää kokeileeko hel.fi tai hell.fi nimetöntä työnhakua. Helsinki ansaitsee kaiken sen paskan mikä sille on tulossa. Lisää vaan matuja ja paperittomia!
Helsinkiläisiä asunnonomistajia neuvoisin: mitä aiemmin realisoitte asuntonne, sen varmempi on pakoon pääsynne.
Jos työhakemuksessa ei ole nimeä, mutta kielitaidoksi mainitaan joku nippu "kehitysmaakieliä" niin siitä jo jokainen arvaa, mistä on kyse. Lisäksi jos äidinkieli ei ole arabia, mutta osaa sitä kuitenkin hyvin tai erinomaisesti, niin se viittaa voimakkaaseen uskonnollisuuteen, mikä sekään ei ole hyvä juttu.
Quote from: Outo olio on 24.07.2018, 08:52:01
Jos työhakemuksessa ei ole nimeä, mutta kielitaidoksi mainitaan joku nippu "kehitysmaakieliä" niin siitä jo jokainen arvaa, mistä on kyse. Lisäksi jos äidinkieli ei ole arabia, mutta osaa sitä kuitenkin hyvin tai erinomaisesti, niin se viittaa voimakkaaseen uskonnollisuuteen, mikä sekään ei ole hyvä juttu.
Itse veikkaan että Helsinki alkaa enenevässä määrin avaamaan positioita joissa arabian tai somalin osaaminen nostaa pisteitä niin paljon, ettei yksikään niitä osaamaton voi pärjätä kilpailussa. Toki näitä positioita avataan korkeammille tasoille vain kun tiedetään ennakkoon kuka Vihreiden tai Vasemmistoliiton suosikeista aiotaan palkata, mutta esimerkiksi puistokesätyöntekijöille tuollainen vaatimus varmaan on kohta erittäin keskeinen jotta voidaan osoittaa ettei vähemmistöjä olla syrjitty. Monikulttuuritulkkien kohdalla kielitaitovaatimus on toki itsestäänselvyys, luku- ja kirjoitustaitovaatimus tuskin niinkään.
Kamelinajokortti vahvasti plusssaa.
Nimim. Sitä minä en siedä, sodan ja kansakoulun käynyt mies.
Quote from: foobar on 24.07.2018, 09:04:25
Itse veikkaan että Helsinki alkaa enenevässä määrin avaamaan positioita joissa arabian tai somalin osaaminen nostaa pisteitä niin paljon, ettei yksikään niitä osaamaton voi pärjätä kilpailussa.
Epäilen myös, että Helsinki alkaa vaatia yhteistyökumppaneiltaan mokuhenkilöstön kiintiöitä, esim. 10% noin aluksi, ja johdolle naiskiintiöitä, esim. 40%.
QuoteTyöhönottotilanteet paljastavat syrjintää suomalaisessa työelämässä – sukupuoli, ikä, terveydentila ja ulkomaalainen tausta vaikuttavat
Suomalaisessa työelämässä esiintyy syrjintää monin tavoin. Esimerkiksi hakijan ikä, sukupuoli tai ulkomaalainen tausta voivat vaikuttaa palkkauspäätökseen, kertovat Ylen Aamu-tv:ssä vierailleet Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Päivi Laakso ja STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto.
[...]
Laakso kehottaakin työnantajia miettimään yhdenvertaisuutta edistäviä konkreettisia tekoja.
– Jos rekrytoinnissa ei rekrytoidu juurikaan ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, voi rekrytointikäytäntöjä miettiä. Mediassakin on ollut hyviä esimerkkejä, kuten nimetön rekrytointi, jossa rekrytoiva esimies ei saa hakijoiden sukunimiä tietoonsa, eikä syrjintää pääse vahingossakaan syntymään.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10344364) 9.8.2018
Mediassa esillä olleiden suomalaisten esimerkkien (kaikki tässä ketjussa) ja muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan
nimetön työnhaku ei johda millään lailla toisenlaiseen lopputulokseen kuin nimellinen.
Toisin sanoen joko rekrytointikäytännöissä ei ole syrjintää tai sitten nimetön työnhaku ei vaikuta syrjintään millään tavalla. Kumpi vain, mutta nimetön työnhaku on todistetusti pelkkää puuhastelua ja resurssien tuhlausta.
Quote from: Roope on 09.08.2018, 11:49:13
QuoteMediassakin on ollut hyviä esimerkkejä, kuten nimetön rekrytointi, jossa rekrytoiva esimies ei saa hakijoiden sukunimiä tietoonsa, eikä syrjintää pääse vahingossakaan syntymään.[/b]
LOL, sukunimet sensuroidaan. Eli Mohammed häviää edelleen Pekalle 100-0. Seuraavaksi etunimi pois, sitten kielitaito, sitten koulutuspaikka ja sitten koulutus.
Eli CV:n yläkulmaan jää päiväys ja sen mukaan palkataan.
Eikö positiivisen erityiskohtelun nimissä olisi helpompaa yksinkertaisesti lopettaa kantasuomalaisten palkkaaminen kaikkiin tehtäviin?
Ainakin julkinen sektori voisi näin tehokkaasti edistää tasa-arvon toteutumista ja puolustaa ihmisoikeuksia.
QuoteTyöhönottotilanteet paljastavat syrjintää suomalaisessa työelämässä – sukupuoli, ikä, terveydentila ja ulkomaalainen tausta vaikuttavat
Tavoiteltu hakemusinfo:
QuoteQuoteOlen ihminen. Tai toisinaan en.
Todellisuus:
QuoteOlen 57 -vuotias mies, 180 -kiloinen astmaatikko-tupakoitsija-kuuromykkä-dialyysipotilas ja lisäsairauksina on reuma sekä kivulloinen pehmytkudostulehdus.
Lisäksi AY -aktiivi, entinen pääluottamusmies. Vasemmistoliiton valtuustojäsen. Vihaan kaikkia yrittäjiä ja rikkaita ja kannatan Antifaa.
Quote from: Eisernes Kreuz on 09.08.2018, 13:19:26
Eikö positiivisen erityiskohtelun nimissä olisi helpompaa yksinkertaisesti lopettaa kantasuomalaisten palkkaaminen kaikkiin tehtäviin?
Ainakin julkinen sektori voisi näin tehokkaasti edistää tasa-arvon toteutumista ja puolustaa ihmisoikeuksia.
Samalla voitaisiin kokeilla ammattitaidotonta ja tehtävään sopimatonta työnhakua, se tulisi tuohon kuin luonnostaan.
Quote from: Dangr on 09.08.2018, 11:57:28
LOL, sukunimet sensuroidaan. Eli Mohammed häviää edelleen Pekalle 100-0. Seuraavaksi etunimi pois, sitten kielitaito, sitten koulutuspaikka ja sitten koulutus.
Eli CV:n yläkulmaan jää päiväys ja sen mukaan palkataan.
Voisihan sinne jättää syntymäpäivän ilman syntymävuotta !!1!
01.01.xxxx ja työpaikka on varma !!
Quote from: Eisernes Kreuz on 09.08.2018, 13:19:26
Eikö positiivisen erityiskohtelun nimissä olisi helpompaa yksinkertaisesti lopettaa kantasuomalaisten palkkaaminen kaikkiin tehtäviin?
Ainakin julkinen sektori voisi näin tehokkaasti edistää tasa-arvon toteutumista ja puolustaa ihmisoikeuksia.
Ja kun asioiden hoito ei etnopositiivisesti valituilta henkilöitä onnistu, otetaan suomalaisia orjia tekemään vars. työt 9€/pvä.
Quote from: ämpee on 09.08.2018, 15:05:19
Samalla voitaisiin kokeilla ammattitaidotonta ja tehtävään sopimatonta työnhakua, se tulisi tuohon kuin luonnostaan.
Mutta miten kebabin leikkaajat tai porttikäytävässä puukottajat kertovat ammattitaidostaan, kun aivokirurgin vakanssia täytetään?
Quote from: Roope2 on 09.08.2018, 16:04:43
Quote from: ämpee on 09.08.2018, 15:05:19
Samalla voitaisiin kokeilla ammattitaidotonta ja tehtävään sopimatonta työnhakua, se tulisi tuohon kuin luonnostaan.
Mutta miten kebabin leikkaajat tai porttikäytävässä puukottajat kertovat ammattitaidostaan, kun aivokirurgin vakanssia täytettään?
"Työnhakijan motiivien epäileminen on rassissmia".
Arvelen tulosten tulevan puhumaan puolestaan, sillä taatusti löytyy vajakki joka lähtee kokeilemaan.
Vai työnhaussa syrjitään sukupuolen perusteella?
Sitähän sukupuolikiintiöt tai pyrkimykset 'tasa-arvoon' nimenomaan tarkoittavat ja edellyttävät:
Jos jossakin työpaikassa on jo valmiiksi 2/3 toista sukupuolta ja suhteet halutaan tasata, silloin työnhaussa on pakko syrjiä toista sukupuolta.
Tai jos hakijoissa on selvästi enemmän toista sukupuolta, silloin 'tasa-arvon' nimissä toista sukupuolta pitää syrjiä.
Eli mitä ne oikein haluavat?
Maailma on hullu paikka. Tai oikeastaan maailma voisi olla ihan mukava paikka, mutta kulttuurimarksilaiset ja muut kommarit pilaavat kaiken, mihin koskevat eivätkä edes tajua toimiensa ristiriitaisuutta.
On ristiriitaista, että maahanmuuttajat samaan aikaan paikkaavat työvoimapulan ja korjaavat huoltosuhteen, mutta tarvitsevat nimetöntä työnhakua ja matalampia kielitaitovaatimuksia.
Valitettavasti tähän uskotaan myös kaupungin johdossa.
Quote from: Skeptikko on 13.04.2018, 03:12:39
"Hyi, maahanmuuttaja!" sanoi vanhempi rouva Tawab Qaderzadalle – Helsinki toivoo kasvavansa maahanmuuttajien varassa, mutta syrjintä vaikeuttaa heidän työllistymistään
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005639705.html
Quote
...
Razmyarin mukaan osasyy maahanmuuttajataustaisten työttömyyteen ovat kuitenkin ennakkoluulot: maahanmuuttajataustaisia syrjitään työelämässä.
Helsingissä näkyy siis sama kuin koko Suomessa. EU:n perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista.
Se ei ole hyvä asia, kun maahan yritetään houkutella kansainvälisiä osaajia.
...
"EN halua sanoa, että maahanmuuttajat eivät työllisty", Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkönä toimiva Ilkka Haahtela sanoo.
Haahtela sanoo, että etenkin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Helsingissä kipeästi. Väestö vanhenee, syntyvyys laskee, huoltosuhde heikkenee ja niin edelleen. Viime viikolla teknologiayrittäjä Timo Ahopelto kirjoitti Evan blogissaan, että koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi.
Ongelmia maahanmuuttajien työllistymisessä silti on, sitä Haahtela ei kiellä. Osalla on kielitaidon puutetta, osalla osaamispuutetta, osaa hidastaa byrokratia, ja osa kohtaa rasismia.
...
Viime vuonna avattu International House Helsinki pyrkii tarjoamaan samasta toimipisteestä kaikki palvelut työtä etsivälle maahanmuuttajalle ja työvoimaa etsivälle yrittäjälle. Tarkoituksena on, että ihmiset, joilla on jo asiantuntijuutta, pääsisivät lupa- ja byrokratiaviidakon läpi töihin.
Stadin osaamiskeskus taas yhdistää kieliopinnot, ammatillisen koulutuksen ja työpalvelut samaan tilaan. Sen palvelut on tarkoitettu kaikille yli 17-vuotiaille, jotka tähtäävät toisen asteen koulutusta vastaavaan työpaikkaan. Toisin kuin tavallisissa ammattikouluissa, kielitaidottomuus ei ole este etenemiselle.
Lisäksi pyritään helpottamaan ulkomailla tehtyjen tutkintojen pätevöittämistä Suomen standardeja vastaaviksi ja aloittamaan esimerkiksi ulkomaalaisille suunnattuja harjoitteluohjelmia Helsingin kaupungin palveluksessa.
Myös Haahtela pitää nimettömän rekrytoinnin tutkimista tarpeellisena. Vaikutuksiltaan vielä laajempi teko olisi kuitenkin löyhentää kaupungin rekrytoinnissaan käyttämiä kielitaitovaatimuksia.
Quote from: kivimies on 09.08.2018, 17:31:36
On ristiriitaista, että maahanmuuttajat samaan aikaan paikkaavat työvoimapulan ja korjaavat huoltosuhteen, mutta tarvitsevat nimetöntä työnhakua ja matalampia kielitaitovaatimuksia.
Valitettavasti tähän uskotaan myös kaupungin johdossa.
Eihän tässä touhussa ole koskaan mitään mieltä ollutkaan. Ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti osaavat jotakin ja ovat kysyttyjä työmarkkinoilla, eivät tarvitse positiivista erityiskohtelua. Siitä toisesta porukasta, jota Suomeen on urakalla haalittu jo kohta 30 vuotta, ei puolestaan koskaan ole minkään kestävyysvajeen korjaajaksi, koska he todellisuudessa vain pahentavat sitä.
Mikään argumentti ei silti näytä hidastavan mokukoneiston rattaiden pyörimistä. Vain pelottavan harva pystyy näkemään, ettei keisarilla ole vaatteita.
Vantaa jatkaa anonyymin rekrytoinnin kokeilemista – Esimerkiksi hakijan nimi ja etninen tausta poistetaan hakupapereista
Vantaan kansainvälisyyden pitäisi kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan näkyä myös virkamieskunnassa.
Vantaan kaupunginhallitus päätti eilen jatkaa nimettömän rekrytoinnin kokeilua, vaikka edellisessä kokeilussa hakemusten anonymisointi koettiin liian työläänä.
Lisäksi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen muutti esitystään kokouksessa: alkuperäisen esityslistan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Viljanen esitti kokeilun merkitsemistä tiedoksi eli käytännössä kokeilun lopettamista.
Kaupunki kokeili nimetöntä rekrytointia kahdessa työnhaussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimialoilla viime keväänä.
Kokeilussa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä tieto siitä, onko hakija Vantaan palveluksessa ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten nimet. Hakemuksesta kävi ilmi ainoastaan tehtävän kannalta oleellinen osaaminen ja koulutus. Tiedot häivytettiin käsin.
– Se oli hyvin aikaa vievä rekrytointitapa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.
Viljasen mukaan suunnitelmissa on kuitenkin helpottaa tilannetta tekniikan avulla.
– Yritämme korjata sähköistä rekrytointijärjestelmäämme niin, että se [tietojen anonymisointi] voitaisiin tehdä sähköisesti. Eli jos tiettyyn tehtävään tulee paljon hakijoita, tietyt kentät voidaan poistaa automaattisesti.
– Meidän täytyy myös katsoa, missä tehtävissä nimetön rekrytointi auttaa parhaiten. Kaikkiin rekrytointeihin tämä ei ehkä sovi, mutta löydämme varmasti tehtävänalueita joihin tämä sopisi hyvin. Voisin kuvitella, että esimerkiksi nuorisotyöhön liittyy tällaisia tehtäviä, Viljanen jatkaa.
Haastatteluun voi päästä hyvän maineen avulla
Nimettömän rekrytoinnin tuloksena kaupunki palkkasi kolme vakituista lähihoitajaa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä yhden vakituisen lastenhoitajan varhaiskasvatukseen.
Kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaikissa kolmessa tapauksessa olisi todennäköisesti valittu samat henkilöt normaalissakin rekrytoinnissa, sillä valittujen ihmisten osaaminen sekä työ -ja koulutustausta vastasivat haettavaa työtehtävää.
– Kun esimiehiltä kysyttiin mielipidettä anonyymistä rekrytoinnista, he totesivat, että hakemuksen merkitys, että se oli tehty hyvin ja että se välitti positiivista asennoitumista ja ihmiskuvaa, oli todella tärkeää. Hakemuksen sisältöön kiinnitettiin ehkä vielä enemmän huomiota kuin aikaisemmin.
Anonyymi, huonosti tehty hakemus voi siis myös torpata jonkun pätevän henkilön pääsyn haastatteluun. "Tunnettuus" voi auttaa pääsemään haastatteluun.
– Jos tiedetään, että henkilö on erittäin hyvä tehtävässään, niin hän pääsee varmaan helpommin haastatteluun, Viljanen toteaa.
Yhdenvertaisuuden takaamiseksi on Viljasen mukaan myös muita keinoja, kuten esimiesten koulutus ja rekrytointituki nuorille hakijoille.
– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin. Kaupungille on asetettu tavoitteita, että pitäisi monimuotoistaa meidän virkamieskuntaa. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja se pitäisi näkyä meillä myös virkamieskunnassa.
Viljanen pohtii myös nimettömän rekrytoinnin haasteita yhdenvertaisuuteen liittyen.
– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10349866
Ritva Viljanen vaan jaksaa toteuttaa unelmaansa. Nyt Vantaalla.
Quote from: Roope2 on 14.08.2018, 08:45:02
Nimettömän rekrytoinnin tuloksena kaupunki palkkasi kolme vakituista lähihoitajaa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä yhden vakituisen lastenhoitajan varhaiskasvatukseen.
Palkattiin alimman tehtävätason työntekijöitä. Koska pomoluokkaa? Olisiko pelkoa että hyväsiskojärjestelmä ei toimisi enää ja tehtävään voisi valikoitua taantumuksellinen?
Quote from: Roope2 on 14.08.2018, 08:45:02
– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin.
50 hakijaa, jotka osaavat tehdä ansioluettelon.
Yksi, joka ei.
BINGO !
Nuo kaupunginjohtajien paikat voisi ainakin ihan arpoa ilman hakemuksiakin ja lopputulos olisi varmasti parempi.
Quote from: rätkä on 14.08.2018, 10:06:41
Nuo kaupunginjohtajien paikat voisi ainakin ihan arpoa ilman hakemuksiakin ja lopputulos olisi varmasti parempi.
Nykyäänhän ne ovat apulaispormestareita. Kaksi vihreää, demari ja kokkari, joten taidat olla ihan oikeassa. Arpomalla sinne ei varmaan olisi osunut kahta vihreää joukkoon.
Vielä kun saavat Vapaavuoren kammettua pois tuosta virasta ja tilalle jonkun vihreän/demari-naisen, niin sittenhän Helsingin pormestareiden joukossa on tasa-arvo toteutunut 100-prosenttisesti. Sitten voidaankin pikkuhiljaa hankkiutua eroon myös suomalaisista, Nasima voi jäädä mutta muiden tilalle pitäisi kyllä saada vaikka joku ruskeista tytöistä.
Yksi irakilainen ja somali pitää vielä myös saada, sitten ollaan jo askel lähempänä sitä ihanaa monikulttuurista Helsinkiä...
Quote from: Roope2 on 14.08.2018, 08:45:02
Ritva Viljanen vaan jaksaa toteuttaa unelmaansa. Nyt Vantaalla.
Vantaalla ei ole käynyt nytkään kummoinen herralykky.
Matun ansioluettelo:
Haluan 2000 euroa
Haluan 2500 euroa
Haluan 3000 euroa
Quote from: Roope2 on 14.08.2018, 08:45:02
Vantaa jatkaa anonyymin rekrytoinnin kokeilemista – Esimerkiksi hakijan nimi ja etninen tausta poistetaan hakupapereista
...
– Se oli hyvin aikaa vievä rekrytointitapa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.
...
– Meidän täytyy myös katsoa, missä tehtävissä nimetön rekrytointi auttaa parhaiten. Kaikkiin rekrytointeihin tämä ei ehkä sovi, mutta löydämme varmasti tehtävänalueita joihin tämä sopisi hyvin. Voisin kuvitella, että esimerkiksi nuorisotyöhön liittyy tällaisia tehtäviä, Viljanen jatkaa.
...
Kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaikissa kolmessa tapauksessa olisi todennäköisesti valittu samat henkilöt normaalissakin rekrytoinnissa, sillä valittujen ihmisten osaaminen sekä työ -ja koulutustausta vastasivat haettavaa työtehtävää.
Toisin sanoen "kokeilua" jatketaan, vaikka kaupunginjohtaja Viljanenkaan ei usko "aikaa vievän rekrytointitavan" vaikuttavan rekrytoinnin lopputulokseen.
QuoteYhdenvertaisuuden takaamiseksi on Viljasen mukaan myös muita keinoja, kuten esimiesten koulutus ja rekrytointituki nuorille hakijoille.
– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin. Kaupungille on asetettu tavoitteita, että pitäisi monimuotoistaa meidän virkamieskuntaa. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja se pitäisi näkyä meillä myös virkamieskunnassa.
Viljanen pohtii myös nimettömän rekrytoinnin haasteita yhdenvertaisuuteen liittyen.
– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.
Nimetön työnhaku ei takaa yhdenvertaisuutta. Nimettömälllä työnhaulla ei ole todettu olevan mitään vaikutusta rekrytoinnin lopputulokseen.
Vähemmistöjen suosiminen ei tarkoita yhdenvertaisuutta. Joidenkin ryhmien suosiminen on päinvastoin yhdenvertaisuuden vastakohta. Tavoitteeksi esitetty "virkamieskunnan monimuotoistaminen" viittaa laittomaan syrjintään kehottamiseen, sillä hakijat eivät ole käytännössä koskaan "yhtä hyvät".
Nimettömässä työnhaussa kävisi ironisesti niin, että valittujen mamujen osuus laskisi. Kaupungin rekrytoijatantta ei voisi enää harjoittaa etnistä ja sukupuolita suosintaa. Humanitääristen henkilöiden keskimääräisen koulutus- ja osaamistason tietäen he ovat altavastaaja-asemassa, mikäli puhtaasti cv:tä katsotaan.
QuoteVähemmistöjen suosiminen ei tarkoita yhdenvertaisuutta. Joidenkin ryhmien suosiminen on päinvastoin yhdenvertaisuuden vastakohta. Tavoitteeksi esitetty "virkamieskunnan monimuotoistaminen" viittaa laittomaan syrjintään kehottamiseen, sillä hakijat eivät ole käytännössä koskaan "yhtä hyvät".
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on rakenteellinen rasistoija, sieltä pahimmasta päästä.
Quote from: sancai on 15.08.2018, 02:17:43
Nimettömässä työnhaussa kävisi ironisesti niin, että valittujen mamujen osuus laskisi. Kaupungin rekrytoijatantta ei voisi enää harjoittaa etnistä ja sukupuolita suosintaa. Humanitääristen henkilöiden keskimääräisen koulutus- ja osaamistason tietäen he ovat altavastaaja-asemassa, mikäli puhtaasti cv:tä katsotaan.
Äläs nyt, Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. :)
Quote from: jahve on 15.08.2018, 09:22:22
Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. :)
Tämä fraasi on aina yhtä hauska. En tiedä yhdenkään suvakin esittäneen kokeita jolla voitaisiin "koneinsinöörien" pätevyys testata.
Esikarsinta olisi ainakin helppo, jokin yksinkertainen mitoitustehtävä tai vaikka lämpölaajenemisen laskenta.
Toinen vaihe olisi sitten vaativampi. Taitaisi toisessa vaiheessa olla hiljaista.
Quote from: YLE uutisetKokeilussa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä tieto siitä, onko hakija Vantaan palveluksessa ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten nimet. Hakemuksesta kävi ilmi ainoastaan tehtävän kannalta oleellinen osaaminen ja koulutus. Tiedot häivytettiin käsin.
Eli ei se laatu, vaan se määrä, niinkö? Eihän tuollainen tietenkään voi toimia mitenkään, ainakaan yksityisellä puolella. Uskon, että työnantajaa kiinnostaa esim. sellaiset seikat, että onko varastoalan työkokemus hankittu jostain isosta yrityksestä, joissa tod.näk. on tullut käytettyä eri varastointijärjestelmiä ja työkoneita, vai onko työkokemus Muhammed-sedän Basran autiomaan laitamilla pitämän pikkukaupan takahuoneesta. Tai onko myynnillinen työkokemus tullut B2B-myynnistä isoille yrityksille vai khatin myynnistä Mogadishun torilla.
Ajokokemuskin on ajokokemusta Viljasen mukaan, oli se sitten hankittu täällä Suomessa täysperän ratissa tai aavikolla kamelin selässä. Myöskin työnantajaa ehkä kiinnostaa sellaisissa tapauksissa joissa työkokemusta on kertynyt vain vähän, että onko hakija juuri koulusta valmistunut parikymppinen vai 20v. Kelalla "töissä" ollut "ammattimies".
Quote from: Viljasen Ritu– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.
Kuinkakohan usein toteutuu tuo tasavertaisuus, niin ettei sieltä löytyisi jotain eroa? Tuolla mallilla, jossa hakemuksessa ei näy edellisten työnantajien tai oppilaitosten nimiä, pyritään juuri siihen tasavertaistamiseen, mutta ihan väärällä tavalla. Sillä koululla nyt vaan on eroa, samoin työkokemuksissa on eroa riippuen siitä missä on ollut töissä.
Mitenkäs tämä muuten toimii sitten sen nimettömän hakemuksen jälkeen, jos kutsu tulee haastatteluun? Voinko toimittaa haastatteluun sensuroidut versiot työtodistuksistani ja koulutodistuksistani? Helpottaa huomattavasti tuota työnhakua, kun voi vain lainata kavereilta tarvittavat koulu/työtodistukset, ottaa niistä kopiot ja sutata nimet. Aina löytyy tarvittava pätevyys ja työkokemus vaadittuun kaupungin työtehtävään/virkaan. Miksi sen tasavertaisuuden pitäisi ilmetä vain siinä hakemuksen jättövaiheessa. Kyllähän se pitää jatkua kautta linjan.
Quote from: jahve on 15.08.2018, 09:22:22
Äläs nyt, Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. :)
Korjataan nyt taas kerran tämä internetissä vellova väärinkäsitys: Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ei ole noin sanonut. Alkuperäisessä lehtijutussa lukee näin:
Quote
Sen Syrjäläinenkin on huomannut, että Lieksankin pakolaisten joukossa on runsaasti pitkälle koulutettuja ihmisiä. Samaa todistaa kielten opettajana Somaliassa työskennellyt Muqtar Nuur.
- Yhteisössämme on monia enemmän koulutettuja ihmisiä kuin minä, muun muassa koneinsinöörejä. Heidän todistuksensa vain jävivät Somaliaan.
Karjalainen 28.10.2011
Lausunnon antaja on siis Muqtar Nuur, ei Soile Syrjäläinen.
S-Ryhmä seuraavana vuorossa:
QuoteS-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45
Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.
S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.
- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Tempaus on osa Elinkeinoelämän keskusliiton Työ ei syrji -kampanjaa. Kokeilun tarkoituksena on testata, ohjaavatko taustatiedot tiedostamattomasti henkilövalintoja
--
LIISA KAUPPINEN
[email protected]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml)
Quote from: Outo olio on 20.08.2018, 16:49:11
S-Ryhmä seuraavana vuorossa:
QuoteS-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45
Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.
S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.
- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti...
Pitkäaikaistyöttömiä humkandeja syrjitään siis edelleen, vaikkei se makkarapaketti välitä, laittoi sen hyllyyn vaikka tohtori.
Kaupan kassasta tulee pääkaupunkiseudulla kohtapuolin lähinnä jonkun muun kuin valkoihoisen duuni. Kiva suvaitsevaistolle, kun saavat itselleen mustien palvelijoiden luokan niinkuin valkoiset apartheidin Etelä-Afrikassa.
Quote from: ilta-toimittelijaMarraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.
Ei nämä toimittelijat osaa edes sitä alansa helpointa osa-aluetta, oikeinkirjoitusta. Ja näihin törmää nykyisin huolestuttavan usein. Vai onko mulla taas aivot jumissa?
Onneksi voivat sitten haastattelussa kuitenkin nähdä itse mikä se hakija on.
Quote from: Outo olio on 20.08.2018, 16:49:11
S-Ryhmä seuraavana vuorossa:
QuoteS-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45
Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.
S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.
- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Tempaus on osa Elinkeinoelämän keskusliiton Työ ei syrji -kampanjaa. Kokeilun tarkoituksena on testata, ohjaavatko taustatiedot tiedostamattomasti henkilövalintoja
--
LIISA KAUPPINEN
[email protected]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml)
Voi ristumandeera sentään tätä hyvyyden säteilyä. Kilpaa juostaan sille maalille, että kuka tai mikä on kaikkein hyväksyväisi. Se on ihan yksi ja sama, minkä värinen työntekijä on, kunhan tekee työnsä.
Tuo tekopyhyys, mikä loistaa linnunradan ulkopuolelle ällöttää. Totta ihmeessä työnantaja laskee hyötysuhteen, millä hinnalla saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Pätee ihan kehen tahansa työnhakijaan.
Nyt kun kiillotetaan omaa kilpeä julistamalla ja hemmetin isoin kirjaimin alleviivaamalla omaa suvaitsevaisuutta, niin eihän se ole mitään muuta kuin markkinointia. Joka ihmeen mainoksessa pitää olla nykyään tummaihoinen, se tarkoitus paistaa läpi kuin miljoona wattia. Se nyt vaan on muotia olla suvaitsevainen, käänteistä rotuoppia jota Himmler aikoinaan varsin suurella menestyksellä viljeli. Sairas sälli oli hän, mutta kun käännetään Himmlerin suuri suunnitelma ympäri, niin päästään nykytilanteeseen. Ja minkä vuoksi? Raha, raha ja vielä kerran raha. Halpaa työvoimaa jonka yhteiskunta maksaa, hyötysuhde on se avainsana. Ei inhimillisyys.
Ällöttää. Tämä yhteiskunta ottaa markkinoinnin kautta hyötyä niiden kustannuksella, jotka oikeasti tarvitsisivat apua.
Quote from: Outo olio on 20.08.2018, 16:49:11
- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Jos ensimmäisellä naishakijalla on kahden vuoden relevantti työkokemus ja toisella naishakijalla on kolmenkymmenen vuoden relevantti työkokemus, ovat ensimmäisen naishakijalla tissit todennäköisesti relevantimmat asiakaspalvelutilanteissa miesasiakkaiden kanssa; ja haastattelukutsun lähettämisessä tai lähettämättä jättämisessä voidaan, sitä julki tuomatta, painottaa tätä oletettavissa olevaa ulkoista relevanssia, muiden työkokemuksen määrän kautta ilmenevien relevanssien ohella. Eli tuskin mikään oikeasti muuttuu kun ei ole tarkoituskaan mitään muuttaa.
Tällaisella "haulla" on helppo karsia persvakokokemussetämiehet töitä kyselemästä. Ja mainitut +5v työkokemusta omaavat muutkin.
Kaikenkaikkiaan helpottaa sähköisesti tehtävää karsintaa jossa esim
kokemus / koulutus parempi kuin itse rekryhenkilöllä (tulevaisuuden yleneminen pienemmissä yrityksissä) -> ei jatkoon
+30v -> ei jatkoon
palkkapyyntö kehdattu laittaa hakemukseen -> ei jatkoon
jne
Oikeusministeriön viestintäyksikössä ei ollut muutakaan tekemistä, joten päättivät kokeilla anonyymiä rekrytointia ja tussata hakemuksista pois epätasa-arvoiset tiedot eli nimen, iän ja sukupuolen.
QuoteKati Pärnänen: Kokeilimme anonyymia rekrytointia, mitä opimme?
Oikeusministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena monimuotoisuuden lisääminen henkilöstöpolitiikalla. Osana tätä kokeilimme viestintäyksikön rekrytoinnissa niin sanottua anonyymin rekrytoinnin mallia. Halusimme testata toimintamallia ja katsoa, paljastuuko samalla tiedostamattomia asenteita.
Olen itse lukenut, että Suomessa anonyymia rekrytointia olisivat testanneet Espoon ja Helsingin kaupungit. Ministeriöiden osalta minulla ei ole tietoa anonyymin rekrytoinnin kokeiluista.
Viestintäyksikössä oli haettavana vakituinen viestintäasiantuntijan tehtävä. Koska viestinnän tehtäviin hakeudutaan hyvin erilaisilla koulutuksilla ja taustoilla, arvoimme tämän tehtävän sopivan erityisen hyvin anonyymin rekrytoinnin testaamiseen. Lisäksi arvioimme, että hakemuksia tulee vähintään kymmeniä. Kerroimme hakuilmoituksessa anonymisoinnista.
Anonymisointi tehtiin käsin ja vei aikaa
Oikeassa olimme: saimme 107 hakemusta. Anonyymin rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä ja sukupuolitiedot. Tämä vaihe tehtiin käsin, mikä vei runsaasti aikaa.
Anonymisointi vietiin sille tasolle, että jos itse hakemustekstissä esimerkiksi olisi lukenut: Olen 38-vuotias viestinnän ammattilainen, poistettiin tekstistä sana 38-vuotias. Samoin poistettiin hakijoiden kuvat ja sosiaalisen median profiilitiedot. Hakemukset myös numeroitiin. Kaikki hakemukset jouduttiin siis lukemaan ainakin kursorisesti läpi. Tämän työlään vaiheen suorittivat muut kuin minä, joka olin yksikkööni henkilöä palkkaamassa.
Anonyymista hakemuksesta nousi esiin kokemus
Sen jälkeen alkoi oma työni, mustattujen hakemusten lukeminen. Ensimmäisten hakemusten kohdalla en voinut välttää ajatusta, että kukahan tämä henkilö on, mies vai nainen? Mutta sitten kävi päässä naks. En miettinyt, keitä henkilöt olivat, vaan katsoin vain kokemusta, osaamista ja hakemustekstiä. Jäljellä oli vain ihminen, joka osasi jotain, ei maija tai matti. Itse asiassa hakemusten lukeminen nopeutui, kun hyppäsin henkilötiedon yli suoraan henkilön osaamiseen.
Kaikkia tietoja ei voi täysin anonymisoida. Tällä tarkoita sitä, että kun joukossa oli joistakin minulle tutuista organisaatioista henkilöitä, pystyin tunnistamaan heidät kokemuksen perusteella. Samoin oli iän suhteen, jos henkilöllä oli yli 20 vuotta kokemusta, voi päätellä, ettei kyse ole ihan juniorista.
Valitsimme kuusi numeroa haastatteluun, jonka jälkeen meille selvisi, keitä he olivat. Kaikki hakijat olivat hyviä ja koska niitä hyviä oli niin paljon, koin, että pystyin hyvin puolueettomasti valitsemaan haastateltavat, kun en tiennyt, keitä he olivat. Vain kokemuksella, osaamisella ja hakemuksella oli merkitystä. Kahden haastattelukierroksen perusteella saimme sitten valittua parhaimman hakijan meille töihin. Valituksi tuli tällä kertaa nainen. En muuten edelleenkään tiedä, keitä loput 101 olivat, sillä en pitänyt tarpeellisena selvittää asiaa.
Itse koin, että tästä hakuprosessista oli minulle hyötyä. Pystyin keskittymään siihen, mitä paperissa luki. Sillä on tunnustettava: kuten romaania lukiessaan jokainen lukija kuvittelee romaanissa kuvatun maiseman omanlaisekseen, tekee päässään myös työnhakijoista eräänlaisen kuvan hakemuksen perusteella. Nyt tuo kuva muodostui vain osaamisesta. En muuten myöskään saanut yhtään vinkkiä, että tämä hakija kannattaisi huomioida. Kas, kun se oli mahdotonta, en olisi voinut erottaa suositeltua hakijaa anonyymeistä.
Mitä sitten opimme prosessista?
– Anonyymi rekrytointi sopii tilanteisiin, joissa hakijoita on jonkin verran ja heidän osaamisensa erilaista. Jos haetaan tekijää hyvin syvän erityisosaamisen tehtävään ja hakijoita arvioidaan olevan vain muutamia, ei anonymisoinnista ole merkittävää hyötyä.
– Anonyymissa rekrytoinnissa olisi tullut ohjeistaa hakijoita tarkemmin eli kertoa, ettei hakemukseen kannata laittaa kuvia tai sosiaalisen median linkkejä, joista hakijan sukupuoli tai ikä on pääteltävissä. Nyt nämä tiedot jouduttiin poistamaan hakemuksista.
– Anonymisointi korosti hakijan hakemusta, osaamisen esille tuomista ja kokemusta. Hyvät hakijat siis erottuivat erityisen hyvin.
Voin itse suositella anonyymia rekrytointia kokeiltavaksi. Prosessi oli mielenkiintoinen ja voisin rekrytoida tällä mallilla uudestaan.
_____________________________
Kirjoittaja on oikeusministeriön viestintäjohtaja.
Oikeusministeriön Oikeusblogi (https://oikeusministerio.fi/blogi/-/asset_publisher/sT2AXfpZ5m0k/blog/kati-parnanen-kokeilimme-anonyymia-rekrytointia-mita-opimme-) 10.10.2018
Kun ministeriö päättää kokeilla anonyymiä rekrytointia (https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/oikeusministerio-viestintaasiantuntijan-virka-helsinki-svsal-5315934) siitä huolimatta, että
yhdestäkään tähänastisesta kokeilusta Suomessa ja maailmalla ei ole osoitettu olleen hyötyä, sille pitäisi olla sekä etukäteen että jälkikäteen erittäin hyvät perustelut. Sellaisia ei ole. Aikaa ja rahaa haaskaavaan kokeiluun ryhdyttiin huvin vuoksi, eikä kokeilusta (jälleen kerran) osoitettu olleen mitään hyötyä rekrytointiin liittyvän oletetun syrjinnän vähentämisessä. Rekrytoinnin tehnyt johtaja ei yrittänytkään selvittää, kuinka syrjimättömyys toteutui hänen valinnoissaan (107>6>1), vaan oli prosessissa tyytyväinen
itseensä, kun oli ollut
omasta mielestään puolueeton.
Nettisivujen muutoksista päätellen viestintäjohtaja Kati Pärnänen valitsi viestintäyksikkönsä uudeksi viestintäasiantuntijaksi Johanna Askolin-af Ursinin. Vaikka viestintäjohtaja ei sitä blogikirjoituksessaan suoraan sano, on aika selvää, että Pärnänen tunnisti oikeusministeriön kanssa yhteistyötä huhtikuussa tehneen (https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/hairinnastavapaa-seminaarista_hyvia_kaytantoja_seksuaalisen_hairinnan_kitkemiseen.12040.news) Asianajajaliiton viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursinin jo pelkän CV:n perusteella. Ja ties kuinka monta muuta. Toisin sanoen prosessi oli jo lähtökohtaisesti kaikkea muuta kuin anonyymi.
Lisäksi, kun anonyymiä rekrytointia on toivottu väitetyn epätasa-arvon (lopputuloksen tasa-arvo) tasaajaksi, viestintäjohtajan valinta kohdistui naiseen ("Valituksi tuli
tällä kertaa nainen.") yksikössä, jossa oli nettisivujen mukaan ennestäänkin pelkkiä naisia.
Jutusta ei selviä, kenelle nimetöntä työnhakua tasa-arvoratkaisuna tyrkyttävä Ekvalita-firman konsultti (http://www.ekvalita.fi/we-are-ekvalita/),
tasa-arvo- ja moninaisuusasiantuntija Malin Gustavsson myy palvelujaan, mutta toivottavasti ei ainakaan Helsingin kaupungille.
Svenska Yle: Namn, kön, etnicitet och ålder ska inte spela roll då Helsingfors rekryterar: "Större chans att bli kallad till intervju" (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/11/14/namn-kon-etnicitet-och-alder-ska-inte-spela-roll-da-helsingfors-rekryterar-storre) 14.11.2018
Quote from: Svenska YleVi behöver utmana våra egna fördomar och helt omprogrammera oss – och därför behövs anonym rekrytering. Det säger likabehandlingskonsult Malin Gustavsson.
Helsingfors stadsstyrelse behandlar en motion om att införa anonym rekrytering när ny personal rekryteras till stadens förvaltning. Staden har för ett par år sedan testat anonym rekrytering inom den tidigare Ungdomscentralen.
Anonym rekrytering innebär att man i en arbetsansökan döljer sådana uppgifter om den sökande som kan påverka rekryteraren, till exempel namn, kön, hemadress och modersmål.
- Med anonym rekrytering kommer vi bort från maggropskänslan, vi förstår kanske inte alltid hur mycket den styr. När rekryteringen är anonym så får vi tillgång till den pool av människor som faktiskt finns där utan att det blir hinder på vägen, säger Gustavsson.
Trots att anonymiteten tar slut vid intervjutillfället så menar Gustavsson att den anonyma rekryteringen räcker för att hindra förutfattade meningar från att påverka rekryteringen.
- Det räcker på så sätt att människor som vanligtvis inte skulle få en chans att komma till en arbetsintervju nu får möjlighet att faktiskt visa sin kompetens.
Tutkimusten mukaan nimetön työnhaku ei vaikuta havaittavasti rekrytointipäätöksiin. On lopputuloksen kannalta epäolennaista, vaikuttaako se haastatteluihin valikoituviin, joita ei valita.
Quote from: Svenska YleBara anonym rekrytering fixar förstås inte problem med en ojämlik rekrytering – det krävs mer arbete än bara anonymisering.
Niinkin voi sanoa, sillä nimettömän työnhaun ei ole osoitettu vaikuttavan väitettyyn rekrytoinnin epätasa-arvoisuuteen. Tietääkseni yhdessäkään suomalaisessa kokeilussa ei ole edes yritetty selvittää rekrytointiprosessin syrjinnän määrää tai nimettömän työnhaun vaikutusta siihen.
Quote from: Svenska YleDen anonyma rekryteringen kan också gå åt fel håll, säger Gustavsson – ibland kan det vara relevant att veta till exempel kön när det rekryteras till en arbetsplats som är homogen i den aspekten.
- Men: vi ska ju rekrytera på basen av kompetens, inte på basen av kön. Också då det inte finns en enda kvinna på en arbetsplats så ska man inte få jobbet för att man är kvinna. Den anonyma rekryteringen handlar om att inte sortera bort kompetens på grund av fördomar.
Nimetöntä työnhakua on puolustettu antamalla ymmärtää, että se automaattisesti korjaisi työpaikkojen sukupuoli- ja etnisyysvinoumat, kun vähemmistöt pääsevät helpommin haastatteluihin. Hyvä että myöntävät, että tämäkään ei pidä paikkaansa.
Quote from: Svenska YleHur vanligt det är att rekrytering påverkas av förutfattade meningar och fördomar är omöjligt att säga exakt – de fall vi känner till är de som kommit till diskriminerings- eller jämställdhetsombudsmannen, och de är bara en liten del av allt som sker, säger Malin Gustavsson.
- Det sker säkert hela tiden. Vi behöver utbildning för att komma åt det, titta igenom vår organisation, vad är det som saknas och hur kan vi jobba med det.
Aivan mainiota. Konsultti ei osaa sanoa, miten yleistä syrjintä on rekrytoinnissa, mutta on varma, että "sitä tapahtuu kaiken aikaa". Siksi ihmisiä pitää kouluttaa ja organisaatioiden ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka väitettyä syrjintää ei kyetä mittaamaan tai havaitsemaan sen enempää kuin sen poissaoloa ja toimenpiteiden tehoakaan.
Quote from: Svenska YleGustavsson tror i dagsläget inte på en framtid där anonym rekrytering blir onödig. Men metoden behöver utvecklas.
- I dag kan det vara ganska arbetsdrygt eftersom det måste göras manuellt. Det behövs bra mjukvara, jag tänker till exempel AI. Om vi är medvetna så kan vi bygga jättebra grejer som kan hjälpa oss att komma förbi det här.
- Att komma bort från detta kommer ta enorm tid, vi måste lära om oss. När samhället förändras så förändras vi. Men vi kan inte förändras imorgon på basen av hur samhället ser ut i dag.
Nimetön työnhaku vertautuu tehottomiin uskomushoitoihin, paitsi että kyse on veronmaksajien rahoista, jotka menevät tasa-arvokonsulteille ja totaalisen turhaan byrokratiaan.
Näinhän siinä sitten kävi:
QuoteAnonyymia rekrytointia alettaisiin lisätä asteittain ensi kesän jälkeen. Helsingin kaupunginhallitus päätti asiasta yksimielisesti.
Yle: Helsinki suunnittelee suurta mullistusta: Työhakemuksessa ei näkyisi enää nimeä eikä sukupuolta – "Todella tärkeä askel" (https://yle.fi/uutiset/3-10526925) 26.11.2018
Pitkässä artikkelissa ei esitetä ainuttakaan perustelua anonyymin rekrytoinnin käyttöönotolle. Mitäs me sellaisista. Siinä vain viitataan äskeiseen romanien nimillä tehdyn feikkiselvityksen virheelliseen uutisointiin, joka oli todistavinaan romanien rekrytoinnissa kokemasta syrjinnästä.
Kaikki kokeilut kuitenkin osoittavat, että anonyymillä rekrytoinnilla ei vaikuteta rekrytoinnin lopputulokseen. Anonymisointi vain lisää täysin turhaa ja typerää byrokratiaa ja kustannuksia:
Quote from: Yle 26.11.2018Hellman arvelee, että nimetön työnhaku tulee lisäämään henkilöstöhallinnon työtä jollakin tapaa. Varsinkin "kerro itsestäsi" -osion käsittely saattaa lisätä työmäärää.
– Tämäntyyppisessä tiedossa joudutaan analysoimaan tekstin sisältöä. Se vaatii tulkintaa ja ihan niiden tekstien läpikäymistä, ja se tekee siitä työläämmän. Työnjakoa esimiehen ja HR:n välillä joudutaan varmaankin katsomaan uusiksi.
Mitenkähän tämä nyt sitten suhtautuu kaupungin harjoittamaan positiiviseen syrjintään? Siitäkö nyt luovuttiin samalla?
Ei vaan kun tarkoitus on palkata pelkkiä vähemmistöjen edustajia, tällä tavalla se yritetään saada näyttämään sattumalta ja johtuvan vain matujen, mannejen ym. suuresta pätevyydestä.
Nimettömässä työnhaussa on omat vaaransa. Kuinka osataan päästää suosittavat hakijat ohituskaistalle, jos nimet ja muut taustan paljastavat asiat eivät ole tiedossa.
Quote from: Uuno Nuivanen on 26.11.2018, 22:01:11
Ei vaan kun tarkoitus on palkata pelkkiä vähemmistöjen edustajia, tällä tavalla se yritetään saada näyttämään sattumalta ja johtuvan vain matujen, mannejen ym. suuresta pätevyydestä.
Juu, eiköhän siinä pieni ero ole kotimaisen akakoomikon ja somalialaisen yhteisöpedagogin papereissa. Valinnasta tulee vieläkin helpompaa.
Nimettömällä haulla pääsee haastatteluun, jossa valitaan haastattelijoiden mielestä sopivin. Ja arvatkaapa valitsevatko suomalaisen näköisen hakijan, jos tarjolla on moniosaaja. Loppupeleissä rekrytointi tapahtuu tunteella.
Suvaitsevaisilta ihmisiltä tuntuu jäävän yksi olennainen asia huomioimatta.
Nimittäin se, että monasti rekrytoiva henkilö on myös rekrytoitavan henkilön esimies/-nainen (käytettäköön jatkossa yksinkertaisuuden vuoksi vakiintunutta termiä esimies, vaikka onkin jäänne patriarkaalisesta sorron yöstä). Toisin sanoen, rekrytoiva esimies on palkkaamassa itselleen resurssia, jonka myötä hänen oman organisaationsa toiminnan oletetaan paranevan, helpottuvan, tehostuvan, you name it....mutta samalla hän on käytännössä henkilökohtaisesti vastuussa rekrytoinnin onnistumisesta, toisin sanoen siitä että palkataan tekijä eikä tunari.
Monelle on tärkeämpää välttää rekrytoinnissa riskejä, ja näinollen mennä tutun ja turvallisen kaavan mukaan:
- Maija Meikäläinen, sopiva koulutus, 15 vuoden työkokemus vastaavissa hommissa, ujohkon mutta täyspäisen oloinen perussuomalainen (no pun intended),
vai
- (kärjistetysti: ) Amir Malik, tullut Suomeen 15-vuotiaana, lukio suoritettu 23-vuotiaana, takelteleva suomenkieli mutta itsevarma esiintyminen, työharjoittelua parissa eri kunnallisessa ja yksityisessä organisaatiossa.
Monikulttuurisuus olisi mukavaa ja hienoa, ja kaikki varmasti oppisivat Amir Malikilta yhteisöllisyyttä, mutta onko varmuutta tai aiempia näyttöjä siitä että hoitaa hommansa? On, mutta Maija Meikäläisellä. Sen asenteen ja työkulttuurin toimia on Maijalle opettanut suomalainen yhteiskunta. Arabi- ja somalikulttuureissa ei arvosteta työntekoa, eikä työnteolla menestymistä. Snabba cash kyllä, mutta ei omien kainaloiden hiellä.
Kuten varmasti moni muukin täällä hommalla, olen minäkin rekrytoinut ihmisiä. Olen palkannut asiantuntijatason tehtäviin myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia, CV:nsä nähtyään jopa ilahtunut hakijoiden korkeasta tasosta. Monikulttuurisuutta ei valitettavasti näiden rekrytoijien mukana tullut, sillä ovat korkeastikoulutettuja sekä hyvän työkokemuksen omaavia länsieurooppalaisia osaajia, eikä minua arveluttanut yhtään heidän palkkaamisensa. Myönnän avoimesti ennakkoluuloisuuteni monikulttuurisia työnhakijoita kohtaan. En kavahda japanilaista, kiinalaista, intialaista tai vaikkapa etelä-amerikkalaista hakijaa. Mutta valitettavasti selkeästi romani, somali, arabi tms. jäisi valitsematta edes haastatteluun, jos minusta kiinni. Olenko rasisti, ennakkoluuloinen, vai ennakkoluuloinen aiheesta? En tiedä, mutta minä olen rekrytoinnista ja sen onnistumisesta vastuussa...
Quote from: Roope on 10.10.2018, 21:29:48
Oikeusministeriön viestintäyksikössä ei ollut muutakaan tekemistä, joten päättivät kokeilla anonyymiä rekrytointia ja tussata hakemuksista pois epätasa-arvoiset tiedot eli nimen, iän ja sukupuolen.
QuoteKati Pärnänen: Kokeilimme anonyymia rekrytointia, mitä opimme?
...
Oikeusministeriön Oikeusblogi (https://oikeusministerio.fi/blogi/-/asset_publisher/sT2AXfpZ5m0k/blog/kati-parnanen-kokeilimme-anonyymia-rekrytointia-mita-opimme-) 10.10.2018
Kun ministeriö päättää kokeilla anonyymiä rekrytointia (https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/oikeusministerio-viestintaasiantuntijan-virka-helsinki-svsal-5315934) siitä huolimatta, että yhdestäkään tähänastisesta kokeilusta Suomessa ja maailmalla ei ole osoitettu olleen hyötyä, sille pitäisi olla sekä etukäteen että jälkikäteen erittäin hyvät perustelut. Sellaisia ei ole. Aikaa ja rahaa haaskaavaan kokeiluun ryhdyttiin huvin vuoksi, eikä kokeilusta (jälleen kerran) osoitettu olleen mitään hyötyä rekrytointiin liittyvän oletetun syrjinnän vähentämisessä. Rekrytoinnin tehnyt johtaja ei yrittänytkään selvittää, kuinka syrjimättömyys toteutui hänen valinnoissaan (107>6>1), vaan oli prosessissa tyytyväinen itseensä, kun oli ollut omasta mielestään puolueeton.
Nettisivujen muutoksista päätellen viestintäjohtaja Kati Pärnänen valitsi viestintäyksikkönsä uudeksi viestintäasiantuntijaksi Johanna Askolin-af Ursinin. Vaikka viestintäjohtaja ei sitä blogikirjoituksessaan suoraan sano, on aika selvää, että Pärnänen tunnisti oikeusministeriön kanssa yhteistyötä huhtikuussa tehneen (https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/hairinnastavapaa-seminaarista_hyvia_kaytantoja_seksuaalisen_hairinnan_kitkemiseen.12040.news) Asianajajaliiton viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursinin jo pelkän CV:n perusteella. Ja ties kuinka monta muuta. Toisin sanoen prosessi oli jo lähtökohtaisesti kaikkea muuta kuin anonyymi.
Lisäksi, kun anonyymiä rekrytointia on toivottu väitetyn epätasa-arvon (lopputuloksen tasa-arvo) tasaajaksi, viestintäjohtajan valinta kohdistui naiseen ("Valituksi tuli tällä kertaa nainen.") yksikössä, jossa oli nettisivujen mukaan ennestäänkin pelkkiä naisia.
Nyt tuo surkuhupaisa tapaus, jossa rekrytoija tälläkin kertaa todennäköisesti tunnisti ennestään tutun rekrytoitavan, esitetään Hesarissa ilman mitään kritiikkiä näytteeksi nimettömän työnhaun onnistumisesta.
QuoteOikeusministeriö palkkasi viestintäasiantuntijan "sokkorekrytoinnilla" – Tuntui, että hakijoille annettiin samat mahdollisuudet, kertoo työhön valittu
Oikeusministeriön viestintään palkattiin uusi työntekijä niin, ettei hänen sukupuoltaan, ikäänsä ja nimeään tiedetty ennen haastattelukierrosta. Rekrytoija ja valittu työntekijä kertovat, miten prosessi sujui.
Viime keväänä oikeusministeriön viestintäjohtaja Kati Pärnänen sai idean.
Hän halusi testata itseään uutta työntekijää palkatessa.
Miten suhtautuisin, jos en tietäisi työnhakijan sukupuolta, ikää eikä nimeä? Näin Pärnänen asiaa pohti.
OIKEUSMINISTERIÖN viestintätiimin virkamies oli jäämässä sopivasti eläkkeelle ja hänen tilalleen alettiin hakea uutta työntekijää. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena oli monimuotoisuuden lisääminen. Yhtenä keinona oli nostettu esiin anonyymi rekrytointi.
Anonyymin rekrytoinnin idea on, ettei työntekijän nimellä, sukupuolella tai iällä ei olisi mitään roolia siinä, kutsutaanko hänet haastatteluun vai ei. Ainoastaan pätevyys painaisi.
Pärnänen halusi tietää kaiken muun lisäksi, kuinka paljon hänellä itsellään olisi tiedostamattomia ennakkoasenteita.
"Mietin, havainnoinko jotain eri tavoin, jos en tiedä esimerkiksi hakijan sukupuolta ja ikää", Pärnänen kertoo.
[...]
Hakurumba toteutettiin niin, että ministeriön henkilöstöhallinnossa kaikki reilut sata hakemusta käsiteltiin sillä tavalla, etteivät Pärnänen ja hänen valintaan osallistunut kollegansa tienneet, ketkä kuusi he kutsuivat haastatteluun.
"Nimi- ynnä muut tiedot peitettiin käsin, joten se vei jonkin verran aikaa", Pärnänen sanoo.
ANONYYMIA REKRYTOINTIA on Suomessa käytetty vähän. Helsingin kaupungilla on tehty joitakin vastaavanlaisia sokkohakuja ja Espoon kaupungilla on myös ollut samantapainen kokeilu. Tapauksia on kuitenkin niin vähän, ettei tutkimuksia aiheesta oikein ole.
Kuuluisimpia sokkorekrytointeja maailmalta sinfoniaorkesterin uusien soittajien valintatilanne, joka toteutettiin niin, ettei valitsija nähnyt pyrkijää vaan kuuli vain soiton verhon takaa. Sen todettiin lisäävän ainakin naissoittajien määrää sinfoniaorkestereissa.
[...]
Yksi tuore esimerkki epätasa-arvosta on Työnimi-kampanja, jossa tunnetut suomalaiset hakivat työtä romaninimillä ja omilla ansioluetteloilla heikoin tuloksin. HS:kin kirjoitti kampanjasta lokakuussa. Tarkoitus oli herättää keskustelua siitä, miten kaikki eivät ole työnhakutilanteessa samalla viivalla.
Auttaako sokkorekrytointi lisäämään tasa-arvoa työnhaussa?
"Varmasti se ratkaisee joitain ongelmia, mutta ei toimi ihan kaikissa tehtävissä", Koivunen sanoo.
[...]
OIKEUSMINISTERIÖN sokkohaussa tehtävään valittiin syyskuussa aloittanut viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursin.
"Tasapuolisuus on nykypäivää ja fiksua", Askolin-af Ursin sanoo.
Hän kertoo täyttäneensä tehtävää hakiessaan täsmälleen saman sähköisen hakulomakkeen kuin aiemmin valtiolle hakiessaan.
Silti se, ettei valinnasta päättänyt tiennyt hakijan nimeä, ikää ja sukupuolta ennen haastattelukierrosta, kertoo Askolin-af Ursinin mielestä työnantajan arvoista. Kaikille hakijoille annettiin yhdenvertaiset mahdollisuudet.
ASKOLIN-AF URSIN työskenteli aiemmin Asianajajaliitossa ja hänet valittiin nykyiseen tehtäväänsä muun muassa siksi, että hän oli työskennellyt juristien kanssa ja osasi selventää lakitekstien kiemuroita suomeksi.
"Olen 43-vuotias nainen, jolla ei ole erilaiseen taustaan viittaavaa nimeä, joten minun kohdallani ainoa syrjimisen syy työnhaussa voisi ehkä olla kaksi pientä lasta", Askolin-af Ursin sanoo.
Silti hänestä tuntuu hyvältä, että valinta tehtävään on tehty yksinomaan ammatillisin perustein.
VALINNAN TEHNYT Kati Pärnänen oli haastatteluun tulevien nimien paljastuessa yllättynyt, ettei joukossa ollut yhtään miestä. Sukupuolta hän lakkasi hyvin pian ajattelemasta, vaikka myöntää että aluksi mietti sitäkin hakemuksia lukiessa.
[...]
TÄMÄ rekrytointiprosessi herätti Kati Pärnäsen viimeistään huomaamaan, ettei sukupuolella ja iällä todellakaan ole merkitystä työntekijän osaamisen kannalta. Seuraavaan kertaan jäi kuitenkin opittavaa.
Työnhakijoita voisi Pärnäsen mielestä hakuilmoituksessa jo ohjata tarkemmin siihen, etteivät he lähetä kuviaan tai sosiaalisen median yhteystietoja anonyymeihin rekrytointihakuihin.
Työelämän tasa-arvo ei kuitenkaan sokkorekrytoinnilla ratkea. Paljon muutakin tarvitaan. Kaikissa hakuprosesseissa anonyymiys ei toimikaan. Oikeusministeriössä on myös kokeiltu muun muassa tuetun työn mallia ja palkattu kehitysvammainen työntekijä.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/ura/art-2000005916703.html) 30.11.2018
Quote from: HS 30.11.OIKEUSMINISTERIÖN viestintätiimin virkamies oli jäämässä sopivasti eläkkeelle ja hänen tilalleen alettiin hakea uutta työntekijää. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena oli monimuotoisuuden lisääminen. Yhtenä keinona oli nostettu esiin anonyymi rekrytointi.
Nimetöntä rekrytointia perusteltiin ministeriössä sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla, jossa tavoitteeksi on mainittu monimuotoisuuden lisääminen.
Quote from: HS 30.11.VALINNAN TEHNYT Kati Pärnänen oli haastatteluun tulevien nimien paljastuessa yllättynyt, ettei joukossa ollut yhtään miestä.
Tuloksena oli, että pelkästään naisista koostuvaan yksikköön palkattiin taas yksi nainen, eikä haastatteluunkaan kutsuttu yli sadan hakijan joukosta muita kuin naisia (6 kpl). Kokeilu oli siis pannukakku sen omillakin kriteereillä.
Quote from: HS 30.11.ANONYYMIA REKRYTOINTIA on Suomessa käytetty vähän. Helsingin kaupungilla on tehty joitakin vastaavanlaisia sokkohakuja ja Espoon kaupungilla on myös ollut samantapainen kokeilu. Tapauksia on kuitenkin niin vähän, ettei tutkimuksia aiheesta oikein ole.
Ulkomaisia tutkimuksia aiheesta on paljon. Ne kaikki ovat osoittaneet, että nimetön rekrytointi ei vaikuta mainittavasti rekrytoitavien monimuotoisuuteen, jolla sitä yleensä perustellaan.
Samoin suomalaisista kokeiluista voi arvioida julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että ne ovat olleet suuritöistä puuhastelua, jolla ei ole vaikutettu rekrytointien lopputulokseen. Etenkin johtajia rekrytoitaessa rekrytoija tyypillisesti tunnistaa pienten piirien tuttuja hakijoita jo pelkän CV:n perusteella.
Quote from: HS 30.11.
Auttaako sokkorekrytointi lisäämään tasa-arvoa työnhaussa?
"Varmasti se ratkaisee joitain ongelmia, mutta ei toimi ihan kaikissa tehtävissä", Koivunen sanoo.
Sokkorekrytointi ei ratkaise mitään ongelmia. Se ei lisää työpaikan monimuotoisuutta tai vähennä syrjintää, vaikka niin annetaan ymmärtää.
QuoteHelsinki poistaa tasa-arvosyistä työhakemuksista nimen, iän ja syntymäpaikan. Se on askel oikeaan suuntaan, kirjoittaa HS:n Kimmo Oksanen.
Helsingin Sanomat: Kansanedustaja Ozan Yanar haki parikymppisenä asuntoa nimellä "Janarin Osku" – Kun ihminen joutuu esittämään toista, häviävät kaikki (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005934544.html) 17.12.2018
Quote from: Kimmo Oksanen, HSHelsinki oli ajoittanut varsin osuvasti valtuutettu Suldaan Said Ahmedin (vas) aloitteen käsittelyn viime keskiviikkoon, kahden vuorokauden päähän ihmisoikeusjulistuksen syntymäpäivästä: "Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöön anonyymin rekrytoinnin ja toimii Suomessa edelläkävijänä yhdenvertaisuuden edistämisessä työmarkkinoilla."
Aloite tarkoittaisi toteutuessaan, että Helsingin kaupungin rekrytoidessa työntekijöitä haun alkuvaiheessa sähköisistä hakemuksista poistettaisiin työnhakijan nimi, sukupuoli, syntymäpaikka ja muut tiedot, jotka eivät liity millään tavalla edellytyksiin onnistua työssä.
EI nimettömänä, sukupuolettomana tai iättömänä hakeminenkaan tietenkään takaa työpaikan saantia, mutta se saattaa avata tien päästä edes näyttäytymään ja haastateltavaksi. On viitteitä siitä, että työnhakuun myös Helsingin kaupungille voivat vaikuttaa työhön liittymättömät seikat.
Jos on viitteitä syrjinnästä, niin kannattaa puuttua syrjintään. Nimetön työnhaku ei siihen vaikuta.
Quote from: Kimmo Oksanen, HS"Helsingin kaupungilla on tavoitteena, että vieraskielisten osuus henkilöstöstä tulisi vastata väestöosuutta. Tällä hetkellä vieraskielisiä henkilöstöstä on noin kuusi prosenttia ja väestöstä 16 prosenttia", toteaa afgaanisyntyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari Nasima Razmyar (sd).
Lopputuloksen tasa-arvoa korostava politiikka on lähtökohtaisesti väärässä.
Vieraskielisten väestöosuutta vastaava määrä henkilöstöä on tavoitteena kelvoton, koska objektiivisilla rekrytointikriteereillä vieraskieliset jäävät keskimäärin jälkeen kantaväestöstä. Siksi tällainen tavoite on itsessään syrjivä, vaikka ei suoraan yksittäisissä rekrytointipäätöksissä mihinkään velvoitakaan, ja siksi kaikki tällaiset ryhmään kuulumiseen perustuvat tavoitteet ja niihin perustuvat politiikat olisi karsittava.
Quote from: Kimmo Oksanen, HS"Tarvitaan rekrytointiin osallistuvan henkilöstön koulutusta tai kielitaitovaatimusten tarkastelua. Työpaikkailmoituksissa täytyy huomioida tavoittavuus ja kannustaa eri ryhmiä hakemaan työpaikkoja. Kaupungille tarvittaisiin 'työpaikkaluotseja', jotka kiertäisivät eri työyhteisössä kouluttamassa ja ohjaamassa yhteisöjä ymmärtämään moninaisuutta ja eritaustaisia työntekijöitä", Razmyar kirjoitti valtuuston kokouksen jälkeen HS:lle.
Jos tarvitaan työntekijöitä kouluttamaan toisia työntekijöitä "ymmärtämään moninaisuutta ja eritaustaisia työntekijöitä", on jo menty jossain harhaan. Pitää rekrytoida sellaisia työntekijöitä, jotka pärjäävät työssään ilman, että muut on koulutettava ymmärtämään heitä.
"Kielitaitovaatimusten tarkastelu" on kiertoilmaus kielitaitovaatimusten madaltamiselle. Sellaiseen ei ole syytä, vaan maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ja heidän yhä huonompi motivaationsa oppia suomea on päinvastoin perustelu edellyttää työntekijöiltä hyvää kielitaitoa etenkin päiväkodeissa ja kouluissa.
Quote from: Kimmo Oksanen, HSVALTUUSTOSSA painotettiin, ettei aloitteessa ole kyse niin kutsutusta positiivisesta diskriminaatiosta eli siitä, että henkilö saisi esimerkiksi työpaikan vain siksi, että kuuluu vähemmistöön. Loppupelissä vain tiedot, taidot, kyvyt ja muut soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät ratkaisisivat työnsaannin.
Nimettömässä työnhaussa ei tosiaan tarkalleen ottaen ole kysymys positiivisesta diskriminaatiosta, koska se ei vaikuta rekrytoinnin lopputulokseen suuntaan tai toiseen, mutta sillä halutaan signaloida samaa ajattelua. Sekin on symbolipolitiikkaa, jossa järki ja logiikka haudaten annetaan ymmärtää, että tehdään jotain yhteiseksi hyväksi, vaikka ei tehdä muuta kuin tuhlataan yhteisiä rahoja.
Miltähän muista mamuryhmistä oikein tuntuu, kun muslimit röyhkeydessään edustavat kaikkia mamuja tässäkin jupakassa?
Rekrytoinnissa työnantaja valitsee omasta mielestään sen parhaimman duunarin itselleen. Työnantaja voi myös olla valitsematta mamua, jos niin päättää. Mikä tässä on niin vaikeata?
Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät, jopa yhdessä enemmistön muodostamiseen asti ovat olleet pitkään virolaisia ja venäläisiä. Jos julkisvarojen käyttöapparaatilta kysytään, maahanmuuttajat koostuvat kuitenkin muslimeista, mustista afrikkalaisista ja Itä-Euroopan mustalaisklaaneista. Varsinkin niistä jotka eivät ole tulleet tänne töihin, ja joilla on aivan omat lait. Luulisi että vituttaa...
Voisikohan esim. kaupungin asuntoja hakea samalla tavalla nimettömästi? No ei, koska silloin voisi pottunokkakin vahingossa saada sellaisen.
Anonyymi rekrytointi on oikein hyvä idea, koska se vähentää haitallista diversiteettiä. Nykyään työnhaussa myös tietoisesti suositaan ulkomaalaisia nimiä. Esim. lähes kukaan Suomen somali ei saisi töitä anonyymissä haussa, koska heidän koulutustasonsa ja kielitaitonsa on äärimmäisen, äärimmäisen matala.
Helsingin Sanomien esimerkissä kaikki valitut olivat naisia ja aatelisnainen sai paikan. Aika diverseä ja progressiivista ;)
Quote from: sancai on 27.12.2018, 02:58:37
Anonyymi rekrytointi on oikein hyvä idea, koska se vähentää haitallista diversiteettiä. Nykyään työnhaussa myös tietoisesti suositaan ulkomaalaisia nimiä. Esim. lähes kukaan Suomen somali ei saisi töitä anonyymissä haussa, koska heidän koulutustasonsa ja kielitaitonsa on äärimmäisen, äärimmäisen matala.
Helsingin Sanomien esimerkissä kaikki valitut olivat naisia ja aatelisnainen sai paikan. Aika diverseä ja progressiivista ;)
Tiedä sitten miten tuota koulutustasoa (moniosaamista) ilmaistaan hakupapereissa. Tämän jälkeen kaikki onkin sitten pelkkää rasismia.
Myöntävät jo itsekin, että anonyymin työnhaun prosessi ei vaikuta rekrytointeihin, mutta
silti vaativat sitä käyttöön.
QuoteMiksi Mervi Rantanen saa kutsun työhaastatteluun, mutta yhtä pätevä Merve Caglayan ei – Valtuustoaloite pyrkii ehkäisemään työnhaussa tapahtuvaa syrjintää
Varavaltuutettu Merve Caglayan (vihr.) on laatinut yhdessä kaupunginvaltuutettu Minna Minkkisen (vas.) kanssa valtuustoaloitteen anonyymin rekrytoinnin käyttöönotosta Tampereella. Aloite jätettiin valtuustoon 17. joulukuuta 2018.
Anonyymissä rekrytoinnissa hakijan nimi, ikä, sukupuoli ja muut työhön liittymättömät seikat pidettäisiin työnantajalta työhakemusvaiheessa piilossa. Tavoitteena on osaavimman mahdollisen työntekijän palkkaaminen.
– Pääpointti on se, että kaikilla olisi edes mahdollisuus tulla kutsutuksi haastatteluun. Hakemusvaiheen jälkeen rekrytointiprosessi jatkuisi normaalisti, selittää Caglayan.
[...]
– Helsingin päässä tehtiin kokeilu, jossa ei otettu varsinaisesti kantaa siihen, oliko kokeilulla vaikutusta vähemmistöjen rekrytointiin, mutta siellä oli huomattu sen vaikuttaneen rekrytoivan henkilön käsitykseen omista stereotypioistaan, sanoo Caglayan.
Tamperelainen (https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/737387-miksi-mervi-rantanen-saa-kutsun-tyohaastatteluun-mutta-yhta-pateva-merve-caglayan) 18.1.2019
QuoteAnonyymistä rekrytoinnista voi tulla itsestäänselvyys myös Suomessa
Löytyvätkö parhaat tekijät entistä paremmin anonyymin rekrytoinnin avulla? Tänä vuonna sitä kokeilevat esimerkiksi Espoo, Helsinki ja Vantaa.
Hakemuksia on 107. Se kertoo, että oikeusministeriön viestintäasiantuntijan paikka kiinnostaa monia. Mutta ketä, sitä viestintäjohtaja Kati Pärnänen ei tiedä. Hakijoiden nimet, iät, someprofiilit ja sukupuoli on mustattu papereista. Samoin kaikki muu, josta henkilöllisyys tulisi ilmi. Ministeriö kokeilee anonyymiä rekrytointia.
[...]
Oikeusministeriö kokeili anonyymiä rekrytointiaan ensimmäisen kerran viime vuonna. Työläin vaihe oli mustata tussilla hakemusten henkilökohtaiset tiedot, ennen kuin Pärnänen sai paperit luettavakseen.
"Ensin jäin väkisinkin pohtimaan, kuka hakija on ja onko hän mies vai nainen. Sitten ajatukset naksahtivat kohdilleen ja opin katsomaan vain kokemusta ja hakemusta. Jäljellä oli ihminen, joka osasi jotain tai ei. Käsittelykin nopeutui, kun pääsi suoraan asiaan", hän kertoo.
Loppusuoralle valikoitui kuusi hakijaa, ja nimet paljastuivat vasta tuossa vaiheessa.
"Jatkossa olivat parhaat osaajat. Teimme valinnan kahden haastattelukierroksen jälkeen, enkä vieläkään tiedä, keitä loput 101 olivat."
Ihan kaikkea piilottaminenkaan ei peitä. Pärnänen tunnisti osan hakijoista tutuista taloista esimerkiksi kerrotun kokemuksen perusteella.
"Mielestäni pystyin silti valitsemaan haastateltavat hyvin puolueettomasti", hän vakuuttaa.
Harjoitus sujui niin hyvin, että Pärnänen on valmis siihen uudestaan. Toistaiseksi sellaista ei ole tiedossa.
[...]
Hän korostaa, että prosessit ovat jo kunnossa: kymmenen viime vuoden aikana tietoon ei ole tullut ainuttakaan tapausta, jossa olisi syrjitty hakijoita. Lindbergin mielestä anonyymiteetti soveltunee parhaiten tehtäviin, joissa esimerkiksi laajalla kielitaidolla tai etnisellä taustalla ei ole merkitystä.
Espoolla on noin 14 000 työntekijää, vajaat tuhat rekrytoivaa esimiestä ja vuosittain noin 3 500 avointa tehtävää.
Monissa muissa maissa, kuten Belgiassa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa nimetön työnhaku on ollut arkipäivää jo pitkään yksityiselläkin sektorilla. Ranskassa siihen velvoittaa myös laki, jos yrityksessä on yli 50 työntekijää.
Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/anonyymista-rekrytoinnista-voi-tulla-itsestaanselvyys-myos-suomessa/2e489e4e-89f4-4cb9-8f6d-b3a3377b51fe) 3.2.2019
Esimerkiksi valittu oikeusministeriön viestintäasiantuntijan rekrytointi (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg2949409.html#msg2949409). Kauppalehden jutun mukaan viestintäjohtaja Kati Pärnänen ei muka tiennyt haastateltavaksi valittuja, vaikka aivan varmasti tunnisti ainakin lopulta valitun oikeusministeriön kanssa yhteistyössä toimineen Asianajajaliiton viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursinin jo hakemuksesta. Silti Pärnänen väittää pystyneensä valitsemaan haastateltavat "hyvin puolueettomasti".
Quote from: KauppalehtiMonissa muissa maissa, kuten Belgiassa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa nimetön työnhaku on ollut arkipäivää jo pitkään yksityiselläkin sektorilla. Ranskassa siihen velvoittaa myös laki, jos yrityksessä on yli 50 työntekijää.
Ei ole missään nimessä Ranskaa lukuun ottamatta missään maassa "arkipäivää", vaikka saattaa olla käytössä yksittäisissä yrityksissä.
Kaikki anonyymin työnhaun kokeilut ovat epäonnistuneet väitetyn syrjinnän poistamisessa. Joissain yrityksissä tästä ei vain välitetä, koska anonyymillä työnhaulla on symboliarvonsa muka syrjintään puuttumisena.
QuoteEspoo aikoo etsiä osaajia nimettömällä työnhaulla
Espoo aikoo syksystä lähtien hakea väkeä osaan avoimista työpaikoistaan anonyymilla rekrytoinnilla eli nimettömällä työnhaulla.
Anonyymissa rekrytoinnissa työhakemuksista poistetaan nimen lisäksi esimerkiksi hakijan ikä ja sukupuoli. Tarkoituksena on, että vaikkapa ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyvät ennakkoasenteet eivät vaikuttaisi siihen, kenet rekrytoija kutsuu työhaastatteluun. Vain pätevyydellä olisi merkitystä.
Anonyymi työnhaku jatkuu haastatteluvaiheeseen asti. Haastattelu ja sen jälkeinen rekrytointi toteutetaan tavalliseen tapaan.
[...]
Uusi työnhakujärjestelmä ei kuitenkaan itsessään takaa mahdollisuutta täysin anonyymiin työnhakuun. Tämä johtuu siitä, että mikään mahdollisista uusista järjestelmistä ei pysty automaattisesti poistamaan henkilötunnistetietoja hakijan vapaasti kirjoittamista osioista.
– Jos halutaan täysin anonyymi rekrytointi, jossa käydään myös oma esittely -osio läpi, niin se joudutaan tekemään käsityönä mustaamalla tai poistamalla tietoja, kertoo rekrytointipäällikkö Noora Lindberg Espoon kaupungilta.
[...]
Kun uusi työnhakujärjestelmä on käytössä, tarkoitus on kokeilla anonyymia hakua esimerkiksi asiantuntijoiden rekrytoinnissa.
Asiantuntijatehtäviä saattavat Sarekosken mukaan joskus jättää hakematta sellaiset henkilöt, jotka voisivat soveltua tarjolla olevaan työhön, mutta eivät rohkene hakea paikkaa.
– Anonyymilla rekrytoinnilla voi houkutella sellaisia hakijoita, jotka eivät muuten hakisi paikkaa, Sarekoski sanoo.
Hän uskoo, että anonyymi työnhaku monipuolistaa kaupungin henkilöstöä pitkällä aikavälillä.
– Toivottavasti ne ihmiset, jotka tällä hetkellä jäävät hakujen ulkopuolelle, osallistuisivat niihin, Sarekoski toteaa.
Länsiväylä (https://www.lansivayla.fi/artikkeli/737562-espoo-aikoo-etsia-osaajia-nimettomalla-tyonhaulla) 21.1.2019
Anonyymiä työnhakua perustellaan usein henkilökunnan monipuolistumisella, mutta paradoksaalisesti kokeiluissa on hieman maasta riippuen huomattu, että haastatteluihin valikoituu entistä
vähemmän esimerkiksi naisia tai maahanmuuttajia. Toisin sanoen anonyymin työnhaun prosessi on kuin onkin paljastanut
miehiin ja kantaväestöön kohdistuvaa syrjintää. Ei kuitenkaan ole poistanut sitäkään, sillä itse rekrytointipäätöksiin anonyymillä työnhaulla ei ole mainittavaa vaikutusta.
Quote from: Roope on 02.12.2018, 14:10:20
Quote from: Roope on 10.10.2018, 21:29:48
Oikeusministeriön viestintäyksikössä ei ollut muutakaan tekemistä, joten päättivät kokeilla anonyymiä rekrytointia ja tussata hakemuksista pois epätasa-arvoiset tiedot eli nimen, iän ja sukupuolen.
Rikkaitten muksuilla paremmat mahdollisuudet hyvään koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan. Parempaan tasa-arvoon vaadin pois hakemuksesta myös koulutus- ja työpaikkatietoja.!!1! :flowerhat:
Nimetöntä työnhakua lienee ajateltu ratkaisuksi, jonka ansiosta tähän asti syrjityt avaruusaivokirurgit pääsevät töihin meriittiensä perusteella. Mutta... mutta... tässä on vaaransa. Jos kaikkia hakijoita kohdellaan värisokeasti, niin valituiksi voikin tulla valkoisia, itäaasialaisia ja juutalaisia.
Mutta edellä kuvailemaani värisokeaa skenaariota ei rikastuttajien tarvitse pelätä. Viimeistään haastatteluvaiheessa ainakin julkishallinnossa voidaan saada poliittisesti hyväksyttävä rekrytoitujen taustaisuusjakauma. Siellähän jo nyt suositaan hakijoita sukupuolen perusteella, jotta saavutettaisiin toivottu jakauma. No... mikäs siinä. Tunteella ja tuurillahan tässä mennään.
Hallitusohjelmasta:
QuoteEhkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.
Missä määrin "rekrytointisyrjintä" vaikuttaa jollain mielekkäällä mittarilla rekrytointeihin?
Nimettömästä työnhausta on tehty ulkomailla vaikka kuinka paljon selvityksiä. Tietääkseni yhdessäkään ei ole havaittu nimettömän työnhaun poistavan rekrytointiprosessista oletettua syrjintää, koska vaikutukset rekrytointipäätöksiin ovat käytännössä olemattomia. Nimetön työnhaku vain kasvattaa kustannuksia tuomatta prosessiin mitään todellista lisäarvoa.
Quote from: Roope on 03.06.2019, 19:54:02
Hallitusohjelmasta:
QuoteEhkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.
Missä määrin "rekrytointisyrjintä" vaikuttaa jollain mielekkäällä mittarilla rekrytointeihin?
Nimettömästä työnhausta on tehty ulkomailla vaikka kuinka paljon selvityksiä. Tietääkseni yhdessäkään ei ole havaittu nimettömän työnhaun poistavan rekrytointiprosessista oletettua syrjintää, koska vaikutukset rekrytointipäätöksiin ovat käytännössä olemattomia. Nimetön työnhaku vain kasvattaa kustannuksia tuomatta prosessiin mitään todellista lisäarvoa.
Olen aivan samaa mieltä!
Ainoa keino mikä saattaisi hiukan muuttaa tilanetta olisi työpaikkahakemuksista poistaa kaikki tiedot oppilaitoksista joissa ko. hakija on tutkintonsa opiskellut. Ei rekrytoijan mikään kirurgi-astronautti tarvitse olla hoksatakseen, että ehkäpä ne tietyt todistukset osaavat olla hiukan erilaisin perustein saatuja kun näkee oppilaitoksen nimen tai sijainnin.
Quote from: Roope on 03.06.2019, 19:54:02
Hallitusohjelmasta:
QuoteEhkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.
Quote from: Kymmenen uutiset 19.6.2019
Toimittaja
Keskusteluissa [hallituksen työllisyysseminaarissa] nousi myös esille ulkomaalaisten kohtaamat epäluulot työmarkkinoilla.
Työministeri Timo Harakka
Toinen tärkeä juttu sitten myöskin Suomessa jo olevien ulkomaalaisten kannalta on tämä hallitusohjelmassakin mainittu anonyymi työnhaku. Koska sekin on tosiasia, että jotkut työnantajat arastelevat sitä, että on eksoottinen nimi, ja sen tähden moni kokee, että ei pääse edes haastatteluun.
Nimetön työnhaku ei muuta tältä osin mitään oleellista. Jos työnantaja tosiaan arastelee eksoottista nimeä, niin jättää varmaan eksoottiset palkkaamatta joka tapauksessa.
Kun hallitusohjelmassa on muutenkin sitouduttu vain taas yhden uuden hyödyttömän selvityksen (tutkittua tietoa nimettömän työnhaun hyödyttömyydestä on ulkomailta vaikka kuinka paljon) tuottamiseen, ei Harakan "tärkeä juttu" vaikuta mitenkään mihinkään.
Mitäköhän tämä todellisuudessa muuttaa kun kuntapuolelle palkataan muutenkin suositeltuja tuttuja, sukulaisia ja määräaikaisuuksia tehneitä. Haku voi olla avoin mutta palkattava on usein selvillä jo ennen paikan aukeamistakin.
Moraalisäteilyä koko nimetön haku paitsi silloin kun esimies on tollo idealisti joka ei toimi ym. tavalla ja silloin hän saakin alaisekseen eksoottisen mahd. kielitaidottoman matun jolla on joko A; Kirjoitettuna todellista parempi todistus koulutuksesta koska kouluttaja ei ole missään nimessä rasisti(mitä henkilön työnjälkeä arvostelevat kaikki ovat). Ja on tällöin taakaksi koko työyhteisölle Tai B; Häntä suositellaan vahvasti joltain toiselta osastolta jotta hänestä päästään eroon jotta hän lakkaisi olemasta taakka työyhteisölle. Ja tällöin katso edellinen kohta.
Eli näin saadaan kuntapuolelle ikuiseen palkkasuhteeseen henkilö jonka taidot eivät ole tehtävien tasalla ja josta ei pääse eroon koska rasismi. Tämä siis duunaritasolla.
^no just tänään vilahti uutisissa nimi Ville Sinkkonen. Teemu on on jo tuttu, mutta montako Sinkkosta mahtuu asiantuntijatehtäviin? Ei muistaakseni ole ainut parivaljakko, joka Sinkkosen nimellä ratsastaa.
Pitäisikö tällaistakin jo tonkia, aika monta yhteensattumaa.
Elina, Ville, Teemu.
Mitä jos sovellettaisiin Lex-Sinkkosta rekryihin? Kaikkien oikea nimi korvattaisiin Sinkkos-nimellä?
Aito nimetön haku voidaan toteuttaa siten, että määritetään minimiosaamistaso. Hakijat kävisivät suorittamassa kokeen, jolla osoittavat osaamistasonsa, jonka pitää ylittää jokin minimitaso.
Kokeen järjestäjä olisi tarkoitusta varten perustettu valtion virasto. Se lähettäisi hakijan puolesta hakemuksen organisaatioon, jossa työpaikka on tarjolla. Hakemuksessa mainittaisiin haettava työpaikka ja liitteenä olisi kopio todistuksesta, jossa olisi todistuksen tunnuskoodi. Voitaisiin kertoa myös työkokemus vuosina yksilöimättä työpaikkoja. Samoin voitaisiin kertoa, kuinka monta vuotta on käynyt kouluja ja opiskellut. Mutta ei kerrottaisi missä. Työnantajalle ei kerrottaisi tietenkään hakijan ikää, sukupuolta eikä etnistä taustaa. Saisi valita osaavimman tai ottaa kenet tahansa hakijoista.
Nimettömän haun "heikkoutena" on, että valituksi tuleekin valkoinen osaava suomalainen. Nythän ilmeisesti on kuviteltu, että nimetön haku mahdollistaisi useammin mamujen valituksi tulemisen. Nimetön haku poistaa mahdollisuuden poimia töihin ruskeita ihmisiä, koska tällainen ominaisuus ei käy hakemuksesta ilmi.
^hassua, etteivät nimetöntä hakua suosivat ole ymmärtäneet sen mitätöivän, tai vähintään vaikeuttavan, mahdollisuuden positiiviseen syrjintään.
Ehkä hetken päästä lamppu syttyy.
Quote from: Elemosina on 25.06.2019, 09:44:11
^hassua, etteivät nimetöntä hakua suosivat ole ymmärtäneet sen mitätöivän, tai vähintään vaikeuttavan, mahdollisuuden positiiviseen syrjintään.
Ehkä hetken päästä lamppu syttyy.
Hys,hys! Näinhän tämän pitääkin mennä. Rekrytoijat ovat itsekin tajunneet, että saadakseen luotettavaa ja pätevää työvoimaa, on parempi kun ei enää tarvitse antaa plussapisteitä ns. monimuotoisuudesta. Paremmat paikat menevät paremmille ja matalapalkka-alat jäävät enenevässä määrin monimuotoisuuden edustajille.
Jos päättäjät haluavat tällaisella tavalla esiintyä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäjinä, niin suotakoon se ilo heille.
Hyvät Sanoman toimittajat,
Älkää please ottako näistä viime kommenteista mitään juttuideaa!
Ei auta asiaanne.
QuoteKokkola liittyy nimetöntä työnhakua kokeilevien kuntien joukkoon: Hakijoista häivytetään nimi, ikä ja sukupuoli
[...]
Kokkola perustelee menettelyä sillä, että se on nykypäivää.
– Vaikka hakuprosessit vedetään eettisesti ja korkealla moraalilla läpi, tällä halutaan vahvistaa käsitystä, että toiminta on avointa ja tasavertaista. Eikä valinnassa painotu kenenkään sukulaisuus- tai tuttavuussuhteet.
Nimetön työnhaku on pikku hiljaa tehnyt tuloaan kuntiin, esimerkiksi pari vuotta sitten Vaasa kokeili sitä palkkauksesta. Suuremmat kaupungit, kuten Helsinki ja Espoo ovat kokeilleet sitä vaihtelevasti jo vuosia.
Varsinkin Vaasan kokemuksista Kokkola imee nyt oppia omaan rekrytointiin valmistautuessaan.
Riskejäkin hakutavasta toki löytyy.
– Tässä pitää osata toimia oikein. Siksi tarvitaan huolellinen pohjustaminen. Tätä kokeilleita kuntia haastatellaan ja heidän kokemuksia aiotaan hyödyntää, kertoo Pienimäki.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11224566) 25.2.2020
Kokemukset kaikkialta ovat, että anonyymi rekrytointi on vain ylimääräinen kustannuksia aiheuttava riesa, joka ei vaikuta rekrytoinnin lopputulokseen.
Quote from: Yle– Vaikka hakuprosessit vedetään eettisesti ja korkealla moraalilla läpi, tällä halutaan vahvistaa käsitystä, että toiminta on avointa ja tasavertaista. Eikä valinnassa painotu kenenkään sukulaisuus- tai tuttavuussuhteet.
Tosiasiassa anonyymi rekrytointi päinvastoin antaa tekosyyn valita tuttavia, kun voidaan teeskennellä, että prosessi muka jotenkin ehkäisee sen. Tästä on paljastavat esimerkit oikeusministeriön viestintäyksiköstä (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg2949409.html#msg2949409) ja Espoon kirjastopalveluista (http://hommaforum.org/index.php/topic,79676.msg1542531.html#msg1542531).
Helsingin Sanomat: Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta (https://www.hs.fi/talous/art-2000006672997.html) 17.10.2020
QuoteTYÖTERVEYSLAITOKSEN tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista henkilöstöalan ammattilaisista 12 prosenttia kertoi, että anonyymia rekrytointia on joissain muodossa käytetty tai kokeiltu omalla työpaikalla.
Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan kyselyyn tulleiden vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta anonyymiin rekrytointiin, vaikka sitä kokeilleiden osuus on edelleen pieni.
Anonyymiin rekrytointiin on kasvavaa kiinnostusta, koska sen käyttäminen antaa puuhakkaan vaikutelman.
Quote"Anonyymi rekrytointi tasoittaa erilaisten ryhmien pääsyä työhaastatteluun, mutta ei vielä takaa eri ryhmien tasavertaista valituksi tulemista. Ennakkoluulot, stereotypiat ja itseään muistuttavien näkeminen muita myönteisemmässä valossa esimerkiksi haastattelutilanteessa voivat vaikuttaa paljon enemmän kuin rekrytoivat henkilöt tiedostavat", Bergbom toteaa Työterveyslaitoksen tiedotteessa.
Anonyymin rekrytoinnin ei ole lukuisissa kokeiluissa todettu vaikuttavan rekrytoinnin lopputulokseen millään lailla, ja joissain kokeiluissa se on ennakko-odotusten vastaisesti maasta riippuen
vähentänyt oletetusti syrjittyjen (naiset, maahanmuuttajat jne.) osuutta haastatteluun päässeissä.
QuoteTYÖTERVEYSLAITOKSEN Monimuotoisuusbarometri -nimisessä kyselyssä selvisi myös, että organisaatioissa on halua lisätä työntekijöiden monimuotoisuutta.
52 prosenttia vastaajista kertoi, että oman työpaikan viestinnässä on pyritty tuomaan esiin henkilöstön monimuotoisuutta.
Miksi?
Työterveyslaitos: Monimuotoisuusbarometri 2020: Anonyymi rekrytointi on haaste, joka herättää kiinnostusta organisaatioissa (https://www.ttl.fi/monimuotoisuusbarometri-2020-anonyymirekrytointi-on-haaste-joka-herattaa-kiinnostusta-organisaatioissa/) 14.10.2020
Linkki Monimuotoisuusbarometri 2020 -raporttiin (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140584/TTL-978-952-261-947-1.pdf?sequence=2&isAllowed=y)
"Haaste" eli oikeammin
ongelma ennen tuon sievistelevän ilmauksen yleistymistä. Miksi organisaatiot haluavat haalia itselleen ongelmia?
QuoteVastaajista 31 % ilmoitti, että omassa organisaatioissa on kehitetty syrjimättömiä rekrytointikäytäntöjä. Anonyymin rekrytoinnin lisäksi muita kehitteillä tai käytössä olevia syrjimättömiä rekrytointikäytäntöjä olivat mm. rekrytointeja tekevien koulutus ja rekrytointiin liittyvän ohjeistuksen ja linjausten selkiyttäminen.
Jos ongelmana on havaittu syrjintä, niin kannattaa varmaan puuttua siihen syrjintään, sillä anonyymi rekrytointi ei korjaa tai muutenkaan vaikuta siihen millään lailla.
Silloin tosin pitäisi osata tunnistaa ja mitata, miten suuri ongelma on. Epäilen että anonyymi rekrytointi otetaan käyttöön juuri sellaisissa organisaatioissa, joilla ei ole aikomustakaan määritellä väitetyn ongelman suuruutta vaan painella eteenpäin fiilispohjalta.
QuoteAnonyymi rekrytointi on eräs keino vähentää syrjintää tai epätasapuolista kohtelua rekrytoinnissa.
Yhtä hyvin anonyymin rekrytoinnin voisi mainita erääksi keinoksi karkottaa hyttysiä. Ei ole todettu toimivan siinäkään.
QuotePitkällä tähtäimellä rekrytointijärjestelmien kehittäminen anonyymin rekrytoinnin mahdollistamiseksi lienee kustannustehokkainta, mikäli organisaatioissa tehdään paljon rekrytointeja.
Kustannustehokkainta on olla käyttämättä anonyymiä rekrytointia, joka vain lisää kustannuksia antamatta mitään vastineeksi.
QuoteErilaisia kiintiöitä on esitetty ratkaisuiksi parantamaan vähemmistöjen tai heikommassa asemassa olevien henkilöiden asemaa ja osallisuutta työelämässä. Henkilöstöalan ammattilaisista enemmistö (61 %) suhtautui sukupuolikiintiöihin kielteisesti (kuvio 24). Pääkaupunkiseudulla kiintiöihin suhtauduttiin myönteisemmin kuin muualla Suomessa (kyllä-vastaukset: pääkaupunkiseutu 24 %, muu Suomi 12 %).
Kuvastaa asenteita. Kiintiöt kun ovat laittomia.
QuoteJotkut vastaajat näkivät kiintiöistä olevan jopa suoranaista haittaa, esimerkiksi tehtävään pätevin voi jäädä kiintiöiden vuoksi valitsematta. Lisäksi ne nähtiin syrjivinä ja eriarvoisuutta lisäävinä.
On selvää, että kiintiöt johtavat syrjintään ja siihen, että pätevämpiä jää rekrytoimatta. Juuri se on kiintiöiden idea.
QuoteVastaajilta kysyttiin myös mitä mieltä he ovat mahdollisista muista kiintiöistä, kuten maahanmuuttajakiintiöistä. Kuten sukupuolikiintiöiden osalta, valtaosa vastaajista suhtautui kielteisesti tai vähintään suurella varauksella muihin kiintiöihin, joskin avovastausten perusteella suhtautuminen maahanmuuttaja- tai etnisiin kiintiöihin vaikuttaa jonkin verran myönteisemmältä kuin sukupuoleen perustuviin kiintiöihin.
QuoteKuten sukupuolikiintiöiden kohdalla, osa vastaajista näki muilla kiintiöillä, kuten etniseen taustaan liittyvillä kiintiöillä, voivan olla myönteinen vaikutus organisaatioiden monimuotoisuuden lisäämisen, erityisesti monimuotoistumisen alkuvaiheessa.
Jännä juttu, että tätä kovasti haluttua etnistä monimuotoisuutta ei pystytä kytkemään rekrytointikriteereihin esimerkiksi työpaikalla tarvittuna kielitaitona.
Quote"Periaatteessa olen samaa mieltä kuin yllä [kielteinen suhtautuminen sukupuolikiintiöihin], mutta toisaalta maahanmuuttajien osalta olemme vielä niin lapsen kengissä, että jonkinlainen kiintiö saattaisi olla tarpeen asenteiden muuttamiseksi."
"Väestön monimuotoistuessa, voisi olla aiheellista miettiä tätäkin jossain vaiheessa."
"Pääsääntöisesti emme tarvitse kiintiöitä mutta ulkomaalaisuuskiintiölle voisi olla käyttöä."
"Mielestäni kiintiöt on vain yksi työkalu, jolla pyritään vaikuttamaan ennakkoluulojen purkamiseen. Jos asenne on kohdillaan, niitä ei tarvita. Jos taas ei ole, niistä voi olla hyötyä."
"Samaa mieltä kuin sukupuolikiintiöistä: toisaalta pakottavat ottamaan huomioon ja valitsemaan vähemmistön edustajan (ensimmäiset avaavat latua seuraaville), mutta toisaalta saattaa aiheuttaa erilaista kohtelua "kiintiöedustajana" valittua kohtaan."
"Alasta riippuen voisi olla hyvä. Omalla alalla ei tarvetta, koska rekrytoiminen paljon ulkomailta."
"Voisi olla hyvä ratkaisu paitsi kotouttamisen kannalta myös luovuuden ja innovatiivisuuden kannalta. Uudet näkökulmat ovat aina tervetulleita. Se veisi myös pohjan pois abstraktilta ja niputtavalta käsitteeltä maahanmuuttaja - huomattaisiin, että kysymys on työkaverista siinä missä muutkin."
"Jonkinlainen kiintiö voisi olla käytössä myös esim. vammaisten ja maahanmuuttajien kohdalla. Tärkeä on, että kiintiö ei tarkoita, että henkilö olisi huono/osaamaton vaan tietysti edelleen rekrytoidaan pätevä tekijä."
"Näitäkin tarvitaan, esim päiväkoteihin ja kouluihin."
"Oikein toteutettuna erittäin kannatettava asia edelliseen vastaukseen viitaten."
"Oikein tervetullut. Asiantuntija-aloilla tämä toki tarkoittaa myös muita toimia esim. maahantulon sujuvuuden edistämisessä."
"Mielestäni lain tasolla on sanoitettava, että kunnissa/kaupungeissa asukkaiden ja työntekijöiden monimuotoisuus pitää olla sama!"
"Poikkeustilanteissa lyhyen aikaa voivat olla perusteltuja, pääasiassa ei. Lisäksi, jos jollekin ryhmälle kiintiö, eikö silloin "kaikille": naisille, maahanmuuttajille, vammaisille, homoille, transsukupuolisille, kullekin eri etniselle taustalle, jne. jne."
Näin siis suhtautuminen etniseen taustaan perustuviin laittomiin kiintiöihin.
QuoteVaikka suhtautuminen kiintiöihin, erityisesti sukupuolikiintiöihin, oli pääosin kielteinen, voidaan kuitenkin todeta, että vastaajien näkemyksistä löytyi yllättävän myönteistäkin asennoitumista kiintiöitä kohtaan, ainakin väliaikaisina työkaluina. Muutama vastaaja reflektoi myös positiivisen erityiskohtelun nykyistä laajempaa käyttöä.
Niinpä niin. Rekrytointisyrjinnän tutkiminen ja poistaminen pitäisi aloittaa näistä vastaajista.
QuoteHR-ammattilaiset katsoivat tarpeelliseksi kiinnittää huomiota monimuotoisuuden ulottuvuuksista erityisesti ikään, osatyökykyisyyteen, perhetilanteeseen ja kielitaustaan. Sen sijaan uskonto ja seksuaalinen suuntautuminen nähtiin varsin yleisesti työntekijöiden henkilökohtaiselle alueelle huomioita ainoastaan silloin, kun työntekijää taustansa perusteella kohdellaan syrjivästi tai ennakkoluuloisesti. Tästä näkökulmasta onkin kiinnostavaa, että Suomea monikulttuurisemmissa maissa uskonto on yksi neljästä yleisimmistä syistä työn muokkaukseen (ILO 2016). Tulevaisuudessa väestömme monimuotoistuessa kulttuurisetnisesti, työntekijöiden uskontoon tarvinnee kiinnittää työpaikoilla nykyistä enemmän huomiota.
e: HS-linkki
Edes Helsingin kaupungin tasoiset hullujenhuoneet eivät taida olla niin kajahtaneita että lähtisivät oikeasti antaumuksella toteuttamaan tätä agendaansa. Tehokkaimminhan se onnistuisi palkkaamalla rekry/HR-puolelle vaikkapa tusina somalia Suomessa tärkeimmistä klaaneista. Sen jälkeen nähtäisiin miten sellainen korkeakulttuureja syrjimätön rekrytointi toimii oikeasti.
Helsingin Sanomat: Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta (//http://)
Quote
..."Mielestäni kiintiöt on vain yksi työkalu, jolla pyritään vaikuttamaan ennakkoluulojen purkamiseen. Jos asenne on kohdillaan, niitä ei tarvita. Jos taas ei ole, niistä voi olla hyötyä."
...
Eikö kannattaisi tehdä ensin
tutkimus siitä, mistä ennakkoluulot johtuvat ja vasta sen pohjalta tehdään loogisia johtopäätöksiä ja esityksiä? Ennenkuin edes ehdotellaan mitään monikultturi kiintiöitä, jotka pikemminkin lisäävät ennakkoluuloja, kuin vähentävät tai poistavat niitä. Ja sitäpaitsi eikö ne Hyvät Ihmiset ja muut mokutus firmat voi itse palkata niitä hädänalaisia jotka eivät itse pääse töihin? Minä olen aina ihmetellyt sitä, Hyvien Ihmisten logiikkaa, jossa ensin vaaditaan, että muiden on tehtävä jotain rasismin ja ennakkoluulojen poistamiseksi. Mutta ne Hyvät Ihmiset vapautetaan vaatimuksista.
Mitä tulee Roopen postaamaan artikkeliin "Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta" (HS, 17.10.2020), niin eiköhän tämäkin idea jätetä muiden velvollisuudeksi ja poliittiset suojatyöpaikat määräytyvät jatkossakin hyväveli/hyväsisar -periaatteella. Eli "monimuotoisuutta" lisää, hinnalla ei väliä.
Käsittämättömäksi on mennyt on tämä tasa-arvoisuuden idea; siitä itsessään on tullut jo kultti. Ei riitä, että kaikilla on samat lähtökohdat, kun lopputuloksenkin pitäisi olla kaikille sama.
Quote from: Kallan on 18.10.2020, 09:40:21
Mitä tulee Roopen postaamaan artikkeliin "Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta" (HS, 17.10.2020), niin eiköhän tämäkin idea jätetä muiden velvollisuudeksi ja poliittiset suojatyöpaikat määräytyvät jatkossakin hyväveli/hyväsisar -periaatteella. Eli "monimuotoisuutta" lisää, hinnalla ei väliä.
Käsittämättömäksi on mennyt on tämä tasa-arvoisuuden idea; siitä itsessään on tullut jo kultti. Ei riitä, että kaikilla on samat lähtökohdat, kun lopputuloksenkin pitäisi olla kaikille sama.
Oikeastaan alkaa vaikuttaa siltä että jos lopputulosten tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jopa lähtökohtien tasa-arvo pitää rikkoa. Mielestäni ensimmäinen näistä on tavoitteena älytön ja toinen välttämätön, mutta niin vain yhä laserfokusoituneemmin "hyvissä piireissä" vain lopputulosten tasa-arvolla (toki oma perse suojaten) vaikuttaa olevan merkitystä, aina vain enemmän mitä ongelmallisemmaksi nämä positiivisesti syrjittävät vähemmistöt käytökseltään muuttuvat.
Itse muuten veikkaan että BLM:n ja muun silakoinnin ansiosta tullaan ennen ensi vuoden kesälomia näkemään kouluissa aitoja jihadryhmien joukolla tekemiä murhia. Silloin nämä lopputulosten tasa-arvon kultistit todennäköisesti laittavat vain isompaa vaihdetta sisään, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole enää jäljellä.
Quote from: foobar on 18.10.2020, 09:55:32
Quote from: Kallan on 18.10.2020, 09:40:21
Mitä tulee Roopen postaamaan artikkeliin "Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta" (HS, 17.10.2020), niin eiköhän tämäkin idea jätetä muiden velvollisuudeksi ja poliittiset suojatyöpaikat määräytyvät jatkossakin hyväveli/hyväsisar -periaatteella. Eli "monimuotoisuutta" lisää, hinnalla ei väliä.
Käsittämättömäksi on mennyt on tämä tasa-arvoisuuden idea; siitä itsessään on tullut jo kultti. Ei riitä, että kaikilla on samat lähtökohdat, kun lopputuloksenkin pitäisi olla kaikille sama.
Oikeastaan alkaa vaikuttaa siltä että jos lopputulosten tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jopa lähtökohtien tasa-arvo pitää rikkoa. Mielestäni ensimmäinen näistä on tavoitteena älytön ja toinen välttämätön, mutta niin vain yhä laserfokusoituneemmin "hyvissä piireissä" vain lopputulosten tasa-arvolla (toki oma perse suojaten) vaikuttaa olevan merkitystä, aina vain enemmän mitä ongelmallisemmaksi nämä positiivisesti syrjittävät vähemmistöt käytökseltään muuttuvat. -snip-
Olet oikeassa tässä asiassa. Tasa-arvo sanana kuulostaa kuulostaa äkkiseltään sellaiselta harmittomalta asialta, mutta kun sitä tarkemmin tutkiskelee, paljastuu sen alta mielettömyys ja peräti hulluus. Kenties oikeasti sitä tarkoituksena ei olekaan saavuttaa, vaan se toimii hajoita-ja-hallitse -metodina. Ja tällöin astuu esiin "tasa-arvon" näennäinen vihollinen ja todellisuudesas hyvä ystävä "syrjintä", jolla ongelmia saadaan "luotua" ja siten varmistettua taas suojatyöpaikkojen tarpeellisuus seuraavissa budjettineuvotteluissa - oli kyseessä sitten valtiotason virka tai kaupungin/kunnan virka tai työpaikka.
Quote from: Kallan on 18.10.2020, 09:40:21
Käsittämättömäksi on mennyt on tämä tasa-arvoisuuden idea; siitä itsessään on tullut jo kultti. Ei riitä, että kaikilla on samat lähtökohdat, kun lopputuloksenkin pitäisi olla kaikille sama.
Kommunismi on tullut tännekin, vaikka wanhat jermut olivat noin 80 vuotta sitten rintamalla. Vielä muutama vuosikymmen, niin kaikki WWII:n aikaiset kommunismin vastaiset uhraukset ovat menneet täysin hukkaan.
Uusneuvostokommunismi tulee muodossa tai toisessa koskemaan myös Suomea.
QuoteMonimuotoisuusbarometrilla kartoitetaan henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuuden tilasta suomalaisissa työorganisaatioissa. Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta mm. iän, sukupuolen, etnisen taustan, kansallisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, kielen, uskonnon ja vakaumuksen sekä (osa)työkykyisyyden osalta.
https://www.ttl.fi/monimuotoisuusbarometri-2020-anonyymirekrytointi-on-haaste-joka-herattaa-kiinnostusta-organisaatioissa/ (https://www.ttl.fi/monimuotoisuusbarometri-2020-anonyymirekrytointi-on-haaste-joka-herattaa-kiinnostusta-organisaatioissa/)
Hankkeissa tavoiteltu monimuotoisuus on pitkälti ulkonäkökeskeistä ja siinäkin rajoittunutta. MAGA-lippis taitaa olla este valitsemiselle, mutta sirppi-ja-vasara monessa paikassa plussaa. Jos joku eri tavalla ajatteleva onkin erehdyksessä aiemmin valittu, heistä yritetään aktiivisesti päästä eroon. Esimerkkinä vaikkapa Professori Puolimatkan ja Jyväskylän yliopiston välinen tapaus: https://yle.fi/uutiset/3-10356231 (https://yle.fi/uutiset/3-10356231)
Monimuotoisuus on ihan jees, kunhan ei herran jestas kuvittele voivansa ilmaista erilaista mielipidettä.
Luulenpa että täysjärkiset firmat siirtyvät pois käyttämästä näitä kulttuurimarxistisia rekryfirmoja ja alkavat ilmoitella suoria hakuja .On pieni sijoitus siitä ETTÄ TIETÄVÄT MITÄ SIELTÄ ON TULOSSA .
On kyllä tietyt asiat nykyään aivan päälaellaan. Ei voi muuta sanoa.
Quote from: Kallan on 18.10.2020, 10:19:02
(...)
Olet oikeassa tässä asiassa. Tasa-arvo sanana kuulostaa kuulostaa äkkiseltään sellaiselta harmittomalta asialta, mutta kun sitä tarkemmin tutkiskelee, paljastuu sen alta mielettömyys ja peräti hulluus. Kenties oikeasti sitä tarkoituksena ei olekaan saavuttaa, vaan se toimii hajoita-ja-hallitse -metodina. Ja tällöin astuu esiin "tasa-arvon" näennäinen vihollinen ja todellisuudesas hyvä ystävä "syrjintä", jolla ongelmia saadaan "luotua" ja siten varmistettua taas suojatyöpaikkojen tarpeellisuus seuraavissa budjettineuvotteluissa - oli kyseessä sitten valtiotason virka tai kaupungin/kunnan virka tai työpaikka.
Thomas Sowell positiivisesta syrjinnästä vuonna 2004:
https://www.hoover.org/research/affirmative-action-around-world (https://www.hoover.org/research/affirmative-action-around-world)
Quote(...)
Summary and Implications
The skewed pattern of beneficiaries of affirmative action programs should not only give pause as to the actual consequences of such programs, it should also call into question the very assumption on which affirmative action is based. That assumption is that an uneven distribution of income and of desirable jobs indicates discriminatory intentions toward the less fortunate, which must be counteracted by preferential policies on their behalf. But when those well-intentioned policies show the very same skewed pattern as the presumed ill intentions they are supposed to counteract, then it is hard to avoid the conclusion that something other than intentions must be involved. Nor can behavioral and other differences among the various populations themselves be arbitrarily banished from discussion by such pat phrases as "stereotypes" or "blaming the victim." Causation is not blame and whether they are victims or not is precisely the question.
Are the Malay majority "victims" of the Chinese minority in Malaysia, the northern Nigerian majority victims of the Ibo minority, the Sinhalese majority victims of the Tamil minority in Sri Lanka, and numerous local majorities victims of the Chettiar or Marwari minorities in various parts of India? Are the white majorities in Canada and the United States victims of Japanese minorities? Or do these minorities simply perform more successfully in the competition of the marketplace and educational institutions? The dogma that statistical disparities demonstrate discrimination assumes an equality of performance that is virtually impossible to find in the real world.
Indeed, some of the same groups that are said to be discriminated against, on the basis of statistical disparities, show the same patterns of statistical dominance over the majority population in such fields as sports and entertainment—fields in which individual talents and efforts can produce success without the kind of cultural prerequisites, such as higher education, required in many other fields. Yet no one seriously believes that Maoris can keep white New Zealanders off that country's sports teams, except by outperforming them on the field. Nor can black baseball players in the United States keep white players from hitting home runs, even though four of the top five totals of career home runs were hit by black players. Statistical disparities prove nothing about discrimination because they are common even in situations where those who are statistically dominant have no way to discriminate.
The very modest benefits of affirmative action, concentrated on those already more fortunate, with little or no benefits to those who are truly disadvantaged, have often been blamed on insufficient zeal, or even bad faith, on the part of those administering affirmative action programs. Thus the failures or inadequacies of such programs can be taken as reasons for reforms, rather than as symptoms of more fundamental misconceptions that could be reasons for ending the programs. While this argument might seem plausible to some when discussing whites administering programs for blacks in the United States, it loses even the appearance of plausibility when Malays are administering preferential programs for Malays in Malaysia or when Sinhalese have administered such programs for Sinhalese in Sri Lanka. Even in the United States, the particular officials heading civil rights agencies such as the Equal Employment Opportunity Commission have almost all been black, as have many or most administrators of affirmative action programs in private industry and in the academic world.
Despite a tendency to think of group preferences and quotas as transfers of benefits—a zero-sum process—there are in fact many ways in which these transfers can be negative-sum processes, in which what is lost by one group exceeds what is gained by another, making the society as a whole worse off. For example, when a group in which 80 percent of the students admitted to college succeed in graduating loses admissions to a group in which only 40 percent of the students graduate, then the first group must lose 800 graduates in order for the second group to gain 400 graduates. Moreover, it has been common in various countries around the world for groups whose students have lower qualifications to specialize in easier and less remunerative fields, as well as performing less well academically. Therefore the first group may lose 800 graduates, largely concentrated in mathematics, science, and engineering, while the second group gains 400 graduates largely concentrated in sociology, education, and ethnic studies.
This does not even take into account the intergroup polarization which group preferences and quotas provoke, and which can take many forms, including lethal riots, as in India, or outright civil war, as in Sri Lanka. By contrast, the gains made by less fortunate groups as a result of becoming better educated and better equipped with skills can be not only a net benefit to society as a whole, but also a source of greater respect for the group by others who see them as becoming more productive contributing members of society. In the case of blacks in the United States, much of their advancement has been of this sort, but the existence of affirmative action, and of particular horror stories growing out of it, has meant that blacks' actual achievements have often been underestimated or disregarded. Affirmative action has meant almost a moratorium on recognition of the achievements of those designated as its beneficiaries, however few tangible benefits these groups may in fact have received.
Another way in which affirmative action can be a negative-sum process is by a withdrawal of members of non-preferred groups and the loss of their contributions to the society at large. A study of preferential policies in Malaysia reports the "emigration of non-Bumiputera professionals and the outflow of Chinese capital." In post-apartheid South Africa, with affirmative action for blacks, many white government workers have taken early retirement and thousands of whites have emigrated annually. Those on the wrong side of preferential policies have likewise emigrated from Fiji, from Soviet Central Asia, from East Africa, and from other places where the skills and experience of these emigrants were sorely needed.
The empirical consequences of affirmative action preferences and quotas have been paid remarkably little attention—with hard data being sparse to nonexistent in some countries—while controversies surrounding these policies have been discussed in terms of the vision and the rationale behind them and the counter-vision and counter-rationales of critics. Vague, emotional, confused, and dishonest words, which are incidental aspects of many controversial issues, are central to discussions of affirmative action in countries around the world. Few such programs could stand on the basis of their actual empirical consequences. Nor are their moral bases any more solid.
(...)
Innumerable principles, theories, assumptions, and assertions have been used to justify affirmative action programs—some common around the world and some peculiar to particular countries or communities. What is remarkable is how seldom these notions have been tested empirically, or have even been defined clearly or examined logically, much less weighed against the large and often painful costs they entail. Despite sweeping claims made for affirmative action programs, an examination of their actual consequences makes it hard to support those claims, or even to say that these programs have been beneficial on net balance—unless one is prepared to say that any amount of social redress, however small, is worth any amount of costs and dangers, however large.
Edit. Pistetään tähän vielä yksi lainaus viimeaikaisesta kirjoituksesta Quillettella.
QuoteThe revival of racial identity to tackle social injustice reawakens an ancient beast. One may think that one can ride the beast to victory, but more likely the beast breaks free, and unleashes the rages of the ancient world upon the modern.
https://quillette.com/2020/10/17/not-all-identities-are-created-equal/ (https://quillette.com/2020/10/17/not-all-identities-are-created-equal/)
Quote from: Lucce on 19.10.2020, 11:54:05
Luulenpa että täysjärkiset firmat siirtyvät pois käyttämästä näitä kulttuurimarxistisia rekryfirmoja ja alkavat ilmoitella suoria hakuja .On pieni sijoitus siitä ETTÄ TIETÄVÄT MITÄ SIELTÄ ON TULOSSA .
On kyllä tietyt asiat nykyään aivan päälaellaan. Ei voi muuta sanoa.
Eivät toki. Tuolta on helppo saada se yksi pakollinen kulttuurimannekiini listoille, kun oikeat työntekijät haetaan Linkedinistä tms muualta, mistä ei mannekiinejä löydy vahingossa joukkoon. Lopputuloksena toki se, että noista 'tasa-arvoisista' eivät kantikset tule työllistymään.
Kun tällainen nimettömän työnhaun pelleily on olemassa, niin milloinkahan tulee sukupuoleton, iätön, koulutukseton ja työkokemukseton työhaku?
Eikö ole eriarvoistavaa kysellä koulutuksen ja työkokemuksen perään? Mitä ne työnantajalle kuuluvat?
Quote from: foobar on 18.10.2020, 09:55:32
Oikeastaan alkaa vaikuttaa siltä että jos lopputulosten tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jopa lähtökohtien tasa-arvo pitää rikkoa. Mielestäni ensimmäinen näistä on tavoitteena älytön ja toinen välttämätön ...
Tarkennan hiukkasen asiaa siten kuin sen itse näen.
Mielestäni lopputulosten ("sosiaalista") tasa-arvoa ei mitenkään, ikinä, missään, voida saavuttaa, mikäli lähtökohtien ("juridista") tasa-arvoa ei osittain tai kokonaan tuhota. Eikä se sittenkään onnistu, koska
Eläinten vallankumous. Toiset ovat aina tasa-arvoisempia systeemistä riippumatta, koska evoluutio.
^^^
Jos kaikki omaisuus, kaikki valta, kaikki oikeushyvä - ja kaikki muu mitä ikinä voitaisiinkaan ajatella - jaettaisiin nyt tasan kaikkien kanssa, niin tietyn ajan päästä oltaisiin saman kaltaisessa tilanteessa kuin nyt, koska luonto ei ole tasa-arvoinen. Toisille on aikojen kuluessa kehittynyt enemmän tiettyjä ominaisuuksia kuin toisille, eikä ihmisen suorittaman keinotekoinen "pelikentän tasaaminen" tähän vaikuta mitenkään, etenkään pitkällä tähtäimellä.
^^^
Sosiaalinen ja juridinen tasa-arvo ovat toisensa arkkivihollisia. Ensin mainittu yrittää tuhota jälkimmäisen, vetoamalla tasa-arvoon, jota se yrittää tuhota.
^^^
Sosialismin mastermindien tosiasiallinen sotahuuto, slogan, motto, missio ja elämäntehtävä, siten kuin sen ymmärrän, on viimeiset vuosisadat ollut tämä:
Pelastetaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo ...
tuhoamalla ne!
Quote from: Jorma M. on 19.10.2020, 14:24:57
Kun tällainen nimettömän työnhaun pelleily on olemassa, niin milloinkahan tulee sukupuoleton, iätön, koulutukseton ja työkokemukseton työhaku?
Lisäksi palkaton. Kuten esim. työharjoittelu/kokeilu. Tämä on jo nykyisellään tässä asennossa osalle kansasta.
Quote
Eikö olen eriarvoistavaa kysellä koulutuksen ja työkokemuksen perään? Mitä ne työnantajalle kuuluvat?
Viimeisimmässä haastattelussani oli juuri näin. Äänessä olin minä n. tunnin ajan. Haastattelijoita oli 3kpl. Minulle esitettiin vain yksi kysymys koskien isäni ammattia ennen eläkettä. En ole kuullut siitä työstä sen koommin mitään.
Mitenkäs nämä videotyöhaastattelut tehdään naamattomasti?
Quote from: foobar on 18.10.2020, 09:55:32
Oikeastaan alkaa vaikuttaa siltä että jos lopputulosten tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jopa lähtökohtien tasa-arvo pitää rikkoa. Mielestäni ensimmäinen näistä on tavoitteena älytön ja toinen välttämätön, mutta niin vain yhä laserfokusoituneemmin "hyvissä piireissä" vain lopputulosten tasa-arvolla (toki oma perse suojaten) vaikuttaa olevan merkitystä, aina vain enemmän mitä ongelmallisemmaksi nämä positiivisesti syrjittävät vähemmistöt käytökseltään muuttuvat.
Lopputulosten tasa-arvohan on vasemmistolaisuuden koko idea ja tarkoitus. Ja tietenkin keinoja kaihtamatta, niinhän se on aina ollut.
Neuvostoliitossa aika hyvin tuo tasa-arvo saavutettiinkin: gulagissa olivat "kulakit" keskenään tasa-arvoisia.
Quote from: ervatsalo on 19.10.2020, 16:18:24
Lopputulosten tasa-arvohan on vasemmistolaisuuden koko idea ja tarkoitus. Ja tietenkin keinoja kaihtamatta, niinhän se on aina ollut.
Neuvostoliitossa aika hyvin tuo tasa-arvo saavutettiinkin: gulagissa olivat "kulakit" keskenään tasa-arvoisia.
Laillisessa yhteiskunnassa elävän silmin se näyttää siltä. Mutta kulakitkin muodostivat oman laillisen yhteiskunnan ulkopuolella elävän yhteisönsä, missä oli tiukka arvojärjestys. Ylimpänä olivat raaimmat ja julmimmat väkivaltarikolliset. Alimpana yhteiskunnan viholliset "fasistit". Viimeksi mainittujen henki ei maksanut edes kaalinlehden puolikasta.
Quote"Hyvät tyypit" eivät enää pärjää – Anonyymissa rekrytoinnissa ei työnantaja tiedä hakijan nimeä, ikää tai sukupuolta
Helsingin anonyymin rekrytoinnin kokeilu onnistui ja saa ensi vuonna jatkoa.
Helsingin kaupunki aloitti tämän vuoden keväällä anonyymien rekrytointien pilotin. Nimettömiä palkkaamisia kokeiltiin kahdellatoista eri alalla ja niitä tehtiin yhteensä 41.
Suurin osa oli kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta pilotissa oli mukana muitakin toimialoja, kuten sosiaali ja terveystoimiala sekä HKL.
Ensi viikolla kaupunginhallitus saa kokeilusta raportin.
Kokeilun tarkoitus on ollut lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ihmisten palkkaamisessa.
Tämän vuoden loppuun saakka kestävää pilottia seuraa jatko, koska kokemukset ovat hyviä.
[...]
Mediakylpylään palkattu Emilia Mäkinen sanoo, että anonyymista rekrytoinnista jäi hyvä kokemus.
– Tuntui, että tässä syntyi fiilis, että oikeasti yritetään välttää sitä, että sukupuolen tai iän perusteella tapahtuisi syrjintää, Mäkinen sanoo.
[...]
Anonyymia rekrytointia on toistaiseksi käytetty tai kokeiltu useimmiten iän ja tai sukupuolen osalta, harvemmin vielä muiden monimuotoisuuden ulottuvuuksien kohdalta.
Näin kertoo Minna Toivanen Työterveyslaitoksen monimuotoisuusbarometrin yhteydessä.
Monimuotoisuusbarometrissa 12 prosenttia henkilöstöalan ammattilaisista ilmoitti, että anonyymia rekrytointia on jossain muodossa käytetty tai kokeiltu omalla työpaikalla.
Henkilöstöalan ammattilaisista 11 prosenttia kertoi havainneensa rekrytoinnissa tapahtunutta syrjintää omassa organisaatiossaan. Havaittu syrjintä perustui useimmiten etniseen tai kansalliseen taustaan ja sukupuoleen.
– Barometrin tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta anonyymiin rekrytointiin, vaikka sitä kokeilleiden organisaatioiden osuus ei ole vielä suuri, toteaa johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitokselta.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11686964) 14.12.2020
Tarina ei kerro, mikä oli Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin väitetyn "onnistumisen" kriteeri, mutta se ei ole ollut ainakaan rekrytointisyrjinnän väheneminen. Anonyymin rekrytoinnin kun ei ole ikinä osoitettu vähentävän syrjintää. Ei missään, ei koskaan, eikä tässäkään tapauksessa.
Ilmeisesti mittarina on ollut asianosaisten fiilis, eikä sitten muuta.
Huuhaata oma näkemys tästä.
Miten jätetään ikä huomioimatta tässä, vai eikö työkokemusta saa kertoa?
Koulutuksessakaan ei voi mainita oppilaitosta, ikä tulee ilmi jos on valmistunut ammattikoulusta tai korkeakoulusta, nykyäänhän käydään Keudaa, Tredua, Seudaa ja mitä näitä on.
Quote from: Lalli IsoTalo on 19.10.2020, 15:22:53
Mitenkäs nämä videotyöhaastattelut tehdään naamattomasti?
Chatin välityksellä niin ettei kuva/ääni ole päällä ettei haastateltavan ihonväri tai kielitaito vaan paljastu?.Chatin kielenä kai käytettäisiin englantia ettei suomalaiset saisi etua suomenkielen taidosta.:P
Jos ei ole kielitaitoa eikä mitään osaamista, ei se paljon auta vaikka olis nimetön ja kuvaton työnhaku.
Puhumattakaan työhaluttomuudesta, joka tuntuu kovasti vaivaavan hädänalaisia.
Työksi lasken siis tässä tapauksessa myös kielen opettelemisen, kulttuurin opettelemisen sekä ammatin opettelemisen.
^ Kai ne haastattelut tehdään Masked singer tyylillä naamari päässä ja ääni muutetaan koneellisesti mikkihiireksi
Toi nimetön työnhaku kuullostaa kyllä vähän idiottimaiselta kun ajattelee ettei firma saisi valita tyyppiä sen perusteella ketä katsoo pätevimmäksi siihen työhön vaan pitää kutsua porukkaa ja valkata sen jälkeen ketä ottaa.Ajan ja rahan tuhlausta.
Quote from: Roope on 16.12.2020, 16:37:59Ilmeisesti mittarina on ollut asianosaisten fiilis, eikä sitten muuta.
Äläpäs höpsöttele. Nimetön työnhaku on monikulttuurista eli ihanaa ja voimaannuttavaa, joten se on tuloksista riippumatta onnistunutta.
Sitä minä nyt jäin miettimään, että miten positiivinen syrjintä saadaan toteutettua? Piilotetaanko koulutustaustasta oppilaitosten nimet vai lukeeko sopivalla hakijalla CV:ssä Mogadishun yliopisto?
Quote from: Oto Hascak on 17.12.2020, 10:33:00
Quote from: Roope on 16.12.2020, 16:37:59Ilmeisesti mittarina on ollut asianosaisten fiilis, eikä sitten muuta.
Äläpäs höpsöttele. Nimetön työnhaku on monikulttuurista eli ihanaa ja voimaannuttavaa, joten se on tuloksista riippumatta onnistunutta.
Sitä minä nyt jäin miettimään, että miten positiivinen syrjintä saadaan toteutettua? Piilotetaanko koulutustaustasta oppilaitosten nimet vai lukeeko sopivalla hakijalla CV:ssä Mogadishun yliopisto?
Positiivinen syrjintä saadaan hoidettua näppärästi että en. Masked Singerin kanssa lavalla on myös "Mustakaapu"- niminen esiintyjä tulkkaamassa haastattelussa.
Kaiken kaikkiaan, mikä tässä muka voi mennä pieleen? No yhtään mikään.
Helsingin Sanomat: Anonyymi rekrytointi on onnistunut Helsingissä hyvin – Aiemmissa tutkimuksissa "Abdul Aziz Ali" menestyi samalla kokemuksella "Pekka Koivistoa" huonommin (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007732082.html) 11.1.2021
Otsikko antaa ymmärtää, että Helsingin kaupungin anonyymi rekrytointi olisi tutkitusti vähentänyt rekrytointisyrjintää. Ei ole, eikä tällaista ole todettu muuallakaan. Ikinä.
Tekstistä käykin ilmi, että vaikutusta syrjintään tai edes syrjinnän olemassaoloa ei edes yritetty tutkia, vaan väite onnistumisesta on tehty pelkältä fiilispohjalta.
Quote from: Maija Aalto, HSHELSINGIN kaupunki testasi viime vuonna osittain anonyymia rekrytointia palkatessaan uusia työntekijöitä. Tulokset olivat niin lupaavia, että tätä tapaa halutaan jatkaa ja laajentaa.
...
Yhteensä anonyymeja hakuja lokakuun loppuun mennessä oli 41 työpaikkaan. Päälliköt kokivat pystyneensä keskittymään ihmisten osaamiseen tavallista paremmin. Erilainen rekrytointiprosessi auttoi myös tarkastelemaan omia asenteita.
Hakijat kokivat olevansa selkeämmin samalla viivalla anonyymissa haussa. Pilotin loppuraportissa arvellaan myös, että anonyymi rekrytointi kannustaa kaikenlaisia ihmisiä hakemaan kaupungin työpaikkoja.
Quote from: Maija Aalto, HSHELSINGIN yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nimellä ja etnisellä taustalla on suuri vaikutus siihen, kuka saa työtä normaalissa työnhaussa.
Tutkimuksessa työhakemuksia lähetettiin niin, että hakijoilla oli sama kokemus ja koulutus sekä kaikki osasivat suomea. Abdul Aziz Ali tai Abdirashid Mohamed -nimiset hakijat saivat kuitenkin paljon vähemmän haastattelukutsuja kuin Pekka Koivisto -niminen hakija.
Tutkimuksessa
ei selvitetty, kuka saa töitä vaan ketkä kutsutaan haastatteluun.
Anonyymi rekrytointi voi vaikuttaa haastattelukutsujen saamiseen, mutta sen ei ole osoitettu vaikuttavan siihen, ketkä saavat lopulta töitä.
QuoteSuomeen opintojensa jälkeen työllistynyt Caelum Davies on yksi niistä, joita Suomi tahtoo lisää – Tutkija: Anonyymi rekrytointi auttaisi
[...]
Suomen akatemian tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistoon kuuluvasta Svenska social- och kommunalhögskolanista on tutkinut kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia työllistymisestä Suomessa.
[...]
Alho joutui kuulemaan myös kokemuksia rasismista työnhaussa.
– Ikävä kyllä meillä on Suomessa syrjintää ja rasismia työmarkkinoilla. Joillekin työnantajille on väliä sillä, minkä värinen henkilö on tai mistä maasta hän tulee.
Alho liputtaa anonyymin työnhaun puolesta. Hän uskoo, että siitä olisi hyötyä.
Anonyymistä rekrytoinnista on tuoreita kokemuksia. Helsingin anonyymin rekrytoinnin kokeilu onnistui ja saa ensi vuonna jatkoa. (https://yle.fi/uutiset/3-11686964)
– Tätä pitäisi pohtia mielestäni laajemminkin, että miten anonyymin rekrytointiin voitaisiin eri aloilla siirtyä, Alho sanoo.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11697800) 18.1.2021
Ei pitäisi huudella tutkijatohtorina asioista, joista ei kirjaimellisesti tiedä mitään, koska ei ole viitsinyt niihin perehtyä tai edes googlata:
Quote from: Roope on 11.01.2021, 13:20:03
Helsingin Sanomat: Anonyymi rekrytointi on onnistunut Helsingissä hyvin – Aiemmissa tutkimuksissa "Abdul Aziz Ali" menestyi samalla kokemuksella "Pekka Koivistoa" huonommin (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007732082.html) 11.1.2021
Otsikko antaa ymmärtää, että Helsingin kaupungin anonyymi rekrytointi olisi tutkitusti vähentänyt rekrytointisyrjintää. Ei ole, eikä tällaista ole todettu muuallakaan. Ikinä.
Tekstistä käykin ilmi, että vaikutusta syrjintään tai edes syrjinnän olemassaoloa ei edes yritetty tutkia, vaan väite onnistumisesta on tehty pelkältä fiilispohjalta.
Quote from: Anne Orjala, YleHän [Alho] toivoo, että myös kielitaitovaatimuksia mietittäisiin joustavammin.
– Joskus työnantajat edellyttävät virheetöntä suomen kielen taitoa, vaikka se ei olisi välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta.
On täysin työnantajien asia, millaista kielitaitoa he pitävät
merkityksellisenä työtehtävien hoitamisen kannalta. Yleensä parempi suomen kielen taito tietää Suomessa etulyöntiasemaa muihin hakijoihin nähden ja syystäkin.
Se, että suomalaiset työnantajat vaativat tarpeettomasti
virheetöntä suomen kielen taitoa, on tutkijatohtorin toistama urbaani legenda, josta ei ole tutkimusnäyttöä.
Quote from: YLE on 18.01.2021, 11:34:22
Walesilainen Caelum Davies asuu opiskelija-asuntolassa Helsingin keskustassa. Hän pitää Suomessa muun muassa siitä, että työn ja vapaa-ajan suhde on tasapainossa ja että luontoon pääsee nopeasti.
-----
Walesilainen Caelum Davies, 26, ihastui Suomeen ollessaan Helsingissä vaihto-opiskelijana vuonna 2016. Niinpä hän haki Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan ja palasi maahan.
Davies sai opintonsa päätökseen kesällä 2020, mutta oli aloittanut työnhaun jo alkuvuodesta.
-----
Lopulta tärppäsi. Davies on työskennellyt syyskuusta lähtien isossa pankkikonsernissa talousrikosten torjunnassa. Työ löytyi vastavalmistuneille tarkoitetun ohjelman kautta.
Miten kesällä 2020 valmistunut voi vielä asua opiskelija-asuntolassa? Ja mitä tekemistä sosiaalitieteillä on talousrikostutkinnan kanssa? Ei niin mitään. Taitaa olla keksitty tarina ulkomaalaisten opiskelijoiden verorahoitteisen opiskelun puolustamiseksi.
QuoteKorkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Heitä houkuttelevat Suomeen koulutuksen laatu ja työllistymisen näkymät.
Tuo tuli minullekin yllätyksenä. Maahanmuuttoahan on perinteisesti perusteltu nimen omaan sillä, että Suomessa on vähemmän ulkomaalaisia kuin muissa maissa. Tämäkään ei siis enää pidä paikkaansa.
^ Veikkaan, että heitä houkuttavat tänne enemmän koulutuksen taso versus kustannukset. Maine maana, jossa saa hyvätasoista koulutusta ilmaiseksi ei voi olla mikään muu kuin vetovoimatekijä.
Samaan aikaan korkeakouluopintoja viedään yhä enenevissä määrin englanninkieliseen suuntaan, samoin pyritään hivuttamaan työmarkkinoiden kielivaatimuksia löyhemmiksi. Ainoa poikkeus taitaa olla vielä virkamiesruotsi.
Siinä tuleekin olemaan kunnon vääntö, kun muu opiskelu on hoitunut arabiaksi tai somalin kielellä mutta virkaruotsin suorittaminen on esteenä virkakyöstin uralle. Tässä vaiheessa Abdullah länsinaapurista toiminee sijaistenttijänä, sopivan samannäköinen jantteri ja väri täsmää, niin avot!
Quote from: Niobium on 18.01.2021, 12:45:03
Siinä tuleekin olemaan kunnon vääntö, kun muu opiskelu on hoitunut arabiaksi tai somalin kielellä mutta virkaruotsin suorittaminen on esteenä virkakyöstin uralle. Tässä vaiheessa Abdullah länsinaapurista toiminee sijaistenttijänä, sopivan samannäköinen jantteri ja väri täsmää, niin avot!
Jostain kumman syystä ulkomaalaiset opiskelijat tulevat kuitenkin pääosin Kiinasta ja Venäjältä. Somaleita tai arabeja siellä ei juuri ole. Silti en hyväksy ilmaista opiskelua kenellekään ulkomaalaiselle. Kaikenlainen sosiaaliperäinen maahanmuutto on saatava kuriin.
Kielitaitovaatimuksista sen verran, etten rekrytointitoimessa ollessani kertaakaan törmännyt mihinkään "täydellistä suomea" vaatineeseen asiakkaaseen. Yleensä vaadittiin keskivertoa suomenkielen osaamista ihan vain siitä syystä, ettei asiakkaan esim. vanhemmat amistaustaiset esimiehet ja työntekijät vaikkapa raksa-alalla osanneet englantia, joten ohjeiden jakaminen olisi ollut mahdotonta. Lisäksi kyseessä olisi ollut huomattava työturvariski. Mutta ei kukaan mitään Runebergejä sinne vaatinut vaan riitti että ymmärsi suomen kielellä annetut ohjeet ja osasi sen verran kommunikoida, että hommat luisti. Myöskään millään pikmentillä ei ollut liiemmin väliä. Lienee näitä mustan valkoiseksi selittelemisiä, että siellä jotain tollaista vaaditaan, jotta saadaan taas vierittää syy kaikkialle muualle paitsi "syyllisiin" itseensä.
Englannin kieli riitti niille asiakkaille, joilla esimiehet myös osasivat kunnolla englantia.
Minä sentään olen rekrytoinut myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä pk-seudulla raksa-, varasto- ja kiinteistöhuoltofirmoille, joten luulen tietäväni hieman paremmin kuin professori, kun on sitä konkreettista kokemusta eikä mututuntumaa. Hyvä asenne työntekoon ja se, että edes yrittää kommunikoida suomeksi riittivät lähes aina.
Quote from: Seurailija on 18.01.2021, 12:02:49
Quote from: YLE on 18.01.2021, 11:34:22
Walesilainen Caelum Davies asuu opiskelija-asuntolassa Helsingin keskustassa. Hän pitää Suomessa muun muassa siitä, että työn ja vapaa-ajan suhde on tasapainossa ja että luontoon pääsee nopeasti.
-----
Walesilainen Caelum Davies, 26, ihastui Suomeen ollessaan Helsingissä vaihto-opiskelijana vuonna 2016. Niinpä hän haki Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan ja palasi maahan.
Davies sai opintonsa päätökseen kesällä 2020, mutta oli aloittanut työnhaun jo alkuvuodesta.
-----
Lopulta tärppäsi. Davies on työskennellyt syyskuusta lähtien isossa pankkikonsernissa talousrikosten torjunnassa. Työ löytyi vastavalmistuneille tarkoitetun ohjelman kautta.
Miten kesällä 2020 valmistunut voi vielä asua opiskelija-asuntolassa? Ja mitä tekemistä sosiaalitieteillä on talousrikostutkinnan kanssa? Ei niin mitään. Taitaa olla keksitty tarina ulkomaalaisten opiskelijoiden verorahoitteisen opiskelun puolustamiseksi.
Eniten tässä ihmettelin ylenannon hinkua puffata walesilaista miesoletettua maahantulijaa, kerta yleisesti walesilaiset kait lasketaan valkoisiksi.
No kolmenkymmenen sekunnin vihagoogletus sitten kertoi, miksi.
Ei yllättänyt...
Quote from: Ulvokki on 17.12.2020, 13:10:15
QuoteIf ensembles are to reflect the communities they serve, the audition process should take into account race, gender and other factors.
https://www.nytimes.com/2020/07/16/arts/music/blind-auditions-orchestras-race.html (https://www.nytimes.com/2020/07/16/arts/music/blind-auditions-orchestras-race.html)
Jos siis "orkesterien tulisi muistuttaa yhteisöjä joita ne palvelevat" niin kuinka paljon yleisössä on yleensä niitä "syrjittyjä" kansanryhmiä? Varmasti mustatkin ja latinot myös käyvät konserteissa, joskus, mutta yleisesti varmaan on enemmän valkoisia ja itä-aasialaisia yleisössä.
Laitan tähän ketjuun vaikka kyseessä ei ole nimenomaan Helsingin kaupunkia koskeva tapaus, vaan koskee TEK:iä (Tekniikan Akateemisia), jonka PITÄISI olla diplomi-insinöörien ja arkkitehtien edunvalvoja. Tuntuu vaan olevan nykyisin kaikkea muuta.
Eli ilmeisesti punavihreässä TEK:issä on ihastuttu anonyymiin rekrytointiin ja sitä kautta monikulttuuriin. Eli ideologia on päätetty, lopputulos on päätetty ja nyt vaan enää yritetään epätoivoisesti päästä siihen. Eli diversiteetti on kivaa ja sitä pitää saada, hinnalla millä hyvänsä.
Diversiteetillä on ollut se sivuvaikutus että se nimenomaan diversioi ihmisiä, jolloin yhteenkuuluvuuden tunne vähenee. Tätä ei mokuttajat halua ottaa huomioon, vaan naiivi alaporras yrittää naiiviisti yhdistää sitten näitä osaksi muuta yhteisöä. Tästä seurauksena lähinnä on klusterisoituminen ja normaalisti hyvän asian, kansainvälisyyden, saattaminen todella huonoon valoon - kun otetaan huomioon että Suomi onnistuu houkuttelemaan pääsääntöisesti vaan kehitysmaalaisia tänne. Ei siis mitään huippuasiantuntijoita jenkeistä, palkasta yms. johtuen.
Välillä ihmettelen, että mitä ihmettä TEK:issä oikein ajatellaan ja yritetäänkö siellä edes pitää keskiverto-DI:n ja arkkitehdin puolia vai yritetäänkö työolosuhteita kehnontaa askel askeleelta. TFiF:illä (Teknistka föreningen i Finland) näyttää vallitsevan ainakin toistaiseksi rationaalisempi linja TEK:iin nähden.
(Modet saa siirtää TEK-ketjuun jos kokevat viestini kuuluvan enemmän sinne)
Täydennys: tietyillä aloilla tämä ei toimi Suomessa, koska piirit ovat erityisasiantuntijapuolella niin pienet. Senkin puolesta ihmetyttää, koska CV:stä yms. kävisi väistämättä ilmi (olettaen että rekrytoija on ollut tekemisissä muiden firmojen edustajien kanssa) mikä henkilö on kyseessä. Niinkuin kävi myös Helsingin kaupungin tapauksessa. Se myös ihmetyttää, että tätä promotaan tosiasiallisesti myös yksityiselle puolelle, missä on oikeasti tärkeää että tulosta syntyy tai muuten firma menee nurin. Kyllä omalla puolella on myös ulkomaalaisia* (puhuvat kyllä suomea, koska ovat opetelleet kielen ihan omatoimisesti ilman kotoutuskoneistoa), mutta he osaavatkin asiansa ja eivät ole todellakaan tarvinneet positiivista erityiskohtelua. Eli onko TEK:illä mahdollisesti nyt jokin piiloagenda meneillään? TEK on nykyisin punavihreiden hallinnassa, mikä selittää hyvin tämän ideologisen hölmöilyn alalla, missä rationaalisuus on pääosassa - ilmeisesti ei "ääripunavihreillä", missä ideologia on aina ensisijainen asia ja se pitää sotkea kaikkeen mihin he ryhtyvätkään. Normipunavihreä kun ei hänkään keskimäärin jaksa tuputtaa ajatuksiaan muille, kuten ei normipersukaan.
Näistä omatoimisesti kotoutuvista ulkomaalaisistahan mikään mokukoneisto ei hyödy, koska he selvittävät asiansa itse. Eli siis täydellisiä vastakohtia mokukoneiston tosiasiallisesti toivomille tyhmille ja uusavuttomille mamuille, joka varmistavat varman tulolähteen - ei heitä muuten kiinnosta pätkääkään, miten näille käy. Tosin näiden ulkomaalaisten osalta asiaa helpottaa paljon se, että eivät ole muslimeja eivätkä siis vaadi erityiskohtelua. Oikeastaan eivät pidä älämölöä itsestään vaan haluavat vetää matalalla profiililla, joukkoon mielellään sulautuen.
Tältäkin osin ihmetyttää, miksi TEK promoaa tällaista hölmöilyä. Ei diversiteetti mikään itsetarkoitus ole, eikä minusta mitenkään tavoittelemisen arvoinen asia itsesään. Se on pikemminkin sivuseuraus, jos on ollakseen.
TEK:in Wappusimoista yms. wapputuotteista joita aikanaan tuli nautittua olen toki kiitollinen, kuten myös uudesta 30.9. pidettävästä valtakunnallisesta teekkarilakkipäivästä. Mutta tämä yksi eriskummallisuus tosiaan ihmetyttää.
*Ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, eli ovat enemmänkin ekspatriaatteja mutta maksavat veronsa Suomeen ja elävät kuten muut, pyörähtäen kotimaassansa lomilla jos jaksavat/huvittaa/kiinnostaa. Eli sinänsä homman ideaalimamu-tapauksia.
Nyt kun rasismi on taas tänään tärkeää, niin Ylessä joku nainen kertoi uudesta innovaatiosta anonyymissä rekrytoinnissa: haastattelutkin voidaan tehdä kirjallisesti. Silloinhan päästään parannettuun "Husun haamukirjoittaja" tilanteeeen. Työnantaja ei varmuudella tiedä, kuka on ollut vastaamassa työhönottohaastattelun kysymyksiin.
Quote from: Roope2 on 21.03.2022, 10:44:49
Nyt kun rasismi on taas tänään tärkeää, niin Ylessä joku nainen kertoi uudesta innovaatiosta anonyymissä rekrytoinnissa: haastattelutkin voidaan tehdä kirjallisesti. Silloinhan päästään parannettuun "Husun haamukirjoittaja" tilanteeeen. Työnantaja ei varmuudella tiedä, kuka on ollut vastaamassa työhönottohaastattelun kysymyksiin.
Sitten vaan pitää tehdä selväksi, että työpaikka kuuluu sille, joka kirjoitti vastaukset...
-i-
Jäsen Roope2:n kiteyttää kaiken oleellisen! Työnantajalta riistetään kaikki keinot valita töihin paras työnhakija töihin. Nyt vain valittaisiin työnhakija arpomalla ja odotetaan sen olevan jollain lailla pätevä. :facepalm:
On niin helvetin helppoa saada kaikki pätevyystodistukset lääkäriksi vaikka Venäjältä, kuten eräskin suomalainen valelääkäri sen osoitti. >:(
Tässä tulee mieleen ne tulkit, jotka avustavat täysin lukutaidottomia autokouluissa.
Quote from: Roope2 on 21.03.2022, 10:44:49
Nyt kun rasismi on taas tänään tärkeää, niin Ylessä joku nainen kertoi uudesta innovaatiosta anonyymissä rekrytoinnissa: haastattelutkin voidaan tehdä kirjallisesti. Silloinhan päästään parannettuun "Husun haamukirjoittaja" tilanteeeen. Työnantaja ei varmuudella tiedä, kuka on ollut vastaamassa työhönottohaastattelun kysymyksiin.
Tulevaisuudessa ei kannattane sit ihmetellä jos sillat ja talot alkavat romahtelemaan, jos punavihreiden "väliaikainen kokeilu" muuttuukin pakoksi. Kyllä kehitysmaalaisia riittää niin Aasiasta kuin muista perslävistä tänne tunkemaan. Siitä vaan sit haamukirjoittaja ja arvosanojen osto jostain todistuskaupasta niin avot.
Kiinalaisessa koulukulttuurissa huijaaminen on yleistä; ei kande ihmetellä miksi rakennukset ja siellä välillä romahtelevat. Lisäksi kiinalsinen mentaliteetti kusta kaikki hommat on jotain aivan uskomatonta.
Quote from: ikuturso on 21.03.2022, 10:49:14
Quote from: Roope2 on 21.03.2022, 10:44:49
Nyt kun rasismi on taas tänään tärkeää, niin Ylessä joku nainen kertoi uudesta innovaatiosta anonyymissä rekrytoinnissa: haastattelutkin voidaan tehdä kirjallisesti. Silloinhan päästään parannettuun "Husun haamukirjoittaja" tilanteeeen. Työnantaja ei varmuudella tiedä, kuka on ollut vastaamassa työhönottohaastattelun kysymyksiin.
Sitten vaan pitää tehdä selväksi, että työpaikka kuuluu sille, joka kirjoitti vastaukset...
-i-
Vahva tunnistautuminen käyttöön.
Quote from: Ari-Lee on 21.03.2022, 16:13:26
Quote from: ikuturso on 21.03.2022, 10:49:14
Sitten vaan pitää tehdä selväksi, että työpaikka kuuluu sille, joka kirjoitti vastaukset...
-i-
Vahva tunnistautuminen käyttöön.
Ratkaisuidea: haastattelu tehdään tietokoneella, haastattelutilanne on suljetussa huoneessa TE-keskuksessa tjsp. paikassa, tilassa on valvontakamera, tilaan ei saa viedä kännykkää eikä muita kommunikointivälineitä, ja tilaan menijän henkilöllisyys tarkistetaan. Siis vähän kuin yhden hengen ylioppilaskirjoitukset. Haastattelun tarkistaa sitten henkilö joka ei tiedä haastateltavan henkilöllisyyttä, eikä näinollen pysty syrjimään eikä suosimaan.
Enkä siis tarkoita että tämä olisi mitenkään järkevää syrjinnänvastaista toimintaa, mutta on se mahdollista. Ja tämäkin tulisi johtamaan siihen, että aliedustetut kansanosat pysyvät ihan yhtä aliedustettuina, koska tässäkään mallissa heitä ei voida suosia.
Yle: Työntekijöiden kirjavat taustat hyväksyvä kulttuuri on yritykselle kilpailuetu, sanoo monimuotoisuutta tutkiva Katja Toropainen (https://yle.fi/uutiset/3-12464719) 30.5.2022
Jo määreestä "monimuotoisuutta tutkiva" arvaa, että taas mennään.
QuoteSukupuoli, ikä, etninen tausta, seksuaalisuus, kansalaisuus, uskonto, vammaisuus, koulutus, persoonallisuus, yhteiskuntaluokka, varallisuus, poliittinen näkemys. Ihmiset ovat erilaisia monilla eri tavoilla.
Työelämässä erilaisuutta tarvitaan, sanoo lääkeyhtiö Bayerilla tutkimustiimiä johtava espoolainen Luiz Giorgiani.
– Kun ympäristö on homogeeninen, on todennäköistä, että ihmiset ajattelevat samalla tavalla. Kun tiimi on monipuolinen, joku aina ehdottaa, että miksi ei tehtäisi näin. Se tuo uusia ideoita, uusia näkökulmia ja toimintatapoja, Giorgiani sanoo.
Ei tosiaankaan ole näin helppoa. Heterogeeninen ryhmä voi johtaa konflikteihin ja kommunikaatiovaikeuksiin. Kunniakulttuuritaustaiset aiheuttavat mieluummin tuhoa kuin tulevat kysymään neuvoa.
QuoteMonimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista organisaatiossa kutsutaan usein lyhenteellä DEI. Se tulee englannin kielen sanoista diversity, equity ja inclusion.
DEI-työ organisaatiossa alkaa tietoisuuden lisäämisellä. Se voi olla johdon ja henkilöstön koulusta monimuotoisuuteen liittyvistä asioista.
Ilman tekoja ei kuitenkaan tule muutosta, joten tarvitaan mittareita ja tavoitteita, Katja Toropainen sanoo.
Monimuotoisuuden ei pidä olla itseisarvo, kuten se tässä esitetään. Yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta mitataan tyypillisesti suoraviivaisesti erilaisten vähemmistöjen osuuksilla, mikä on lähtökohtaisesti virheellinen ajatustapa.
QuoteHenkilöstön monimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi anonyymilla rekrytoinnilla eli valitsemalla työhaastatteluun pääsevät hakijat ilman tietoa nimestä, iästä tai sukupuolesta.
Näin rekrytoinnissa voidaan keskittyä osaamiseen ja vähentää tiedostamattomia ennakkoluuloja, Katja Toropainen sanoo.
Ei voida. Anonyymi rekrytointi ei tutkimusten mukaan vaikuta valintoihin.
QuoteDEI-tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi naisten osuuden kasvattamiseen yrityksen johtoryhmässä tai työtehtävien räätälöimiseen osatyökykyisille. Joissakin työpaikoissa on päädytty julkistamaan kaikkien palkat.
Juuri tuollainen tietyn ryhmän osuuden kasvattamisen tavoitteeksi asettaminen on takaperoista ajattelua. Jos rekrytointiprosessi on vinoutunut, se on aina vinoutunut yksilötasolla, eikä yksilötason vinouma korjaannu kiintiötavoitteilla.
QuoteToropaisen vetämän Inklusiivin selvityksen mukaan suurin osa suomalaisista työnantajista on tehnyt jotain monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta esimerkiksi anonyymia rekrytointia on kokeillut noin kolmannes. Vielä harvemmalla on nimetty monimuotoisuudesta vastaava asiantuntija tai johtaja.
Monimuotoisuusasiantuntijat ovat samaa sontaa kuin anonyymi rekrytointi.
Quote– Parin viime vuoden aikana on tapahtunut isoja harppauksia eteenpäin. Koko ajan suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla ymmärretään paremmin, mitä monimuotoisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat.
Keskustelua yhdenvertaisuudesta ovat herättäneet niin seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja kuin rasismia vastustava Black lives matter.
Ja siihen samaan kasaan metoot ja blm:t.
Quote from: Roope on 30.05.2022, 10:55:49
Vielä harvemmalla on nimetty monimuotoisuudesta vastaava asiantuntija tai johtaja
Taitaa monimuotoisuustutkijalta unohtua (vai liekö edes tietoinen), että yritykseen palkatun henkilön tuotos pitää olla aiheuttamaansa kustannusta suurempi.
Quote from: Roope on 30.05.2022, 10:55:49
Yle: Työntekijöiden kirjavat taustat hyväksyvä kulttuuri on yritykselle kilpailuetu, sanoo monimuotoisuutta tutkiva Katja Toropainen (https://yle.fi/uutiset/3-12464719) 30.5.2022
Quote– Parin viime vuoden aikana on tapahtunut isoja harppauksia eteenpäin. Koko ajan suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla ymmärretään paremmin, mitä monimuotoisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat.
Keskustelua yhdenvertaisuudesta ovat herättäneet niin seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja kuin rasismia vastustava Black lives matter.
Ja siihen samaan kasaan metoot ja blm:t.
Sittenhän Toropaisen Katja voikin lopettaa tutkijan uran ja pistää rahoiksi tuolla tiedollaan. Ensisijaisesti monimuotoisuutta ja naisia, sitten idea firmalle ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Luulisi tuon nyt olevan melkoinen menestystarina, kun oikein tutkija noin sanoo.
Otsikko Keskisuomalaisessa (loput maksumuurin takana):
Metsä Groupin kesätöitä Äänekoskella ja Suolahdessa voi hakea myös anonyymisti – suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä
Tuo työnhaku anonyymisti on kusetusta, koska työhaastattelussa nähdään hakija ja pystytään profiloimaan kumminkin.
Toteutuakseen oikeasti pitäisi haastattelu suorittaa ilman kuvaa ja äänen muuntimen avulla. Keskustelussa ei saisi kysyä mitään identifioivaa. Työnantaja näkisi uuden työntekijän vasta kun olisi palkannut tämän.
^ Jos sattuu olemaan suosittelijoita vino pino, niin nekin prujut menisivät kerrasta käyttökieltoon.
Samoin ei saisi mistään tulla ilmi, että missä hakija on ollut aiemmin töissä. Tämä tulee siinä vaiheessa erityisesti vastaan, kun haetaan vähänkään pienemmällä seudulla töitä. Kyllä ne tasan tarkkaan tiedetään, että kuka on ollut siellä ja siellä töissä. Siellä kävelin sisään ja kyselin, että olisiko töitä, koska edellisessä paikassa oli selvää, että toinen joutuu lähtemään ja halusin säästää vanhemman kaverin työpaikan.
Em. seikka tuli silmille, kun muutin pois. Nyt kukaan ei tunne ja tiedä, mitä olen tehnyt millä kokemuksella kasvattanut ammattitaitoa.
Ketään ei kiinnosta täysin randomi tyyppi, mieluummin nyysitään tuttu kaveri naapurifirmasta, kun sen osaaminen tiedetään.
En olisi päässyt työuran alkuun, jollen olisi käynyt koputtamassa naapurin jyväjemmarin ovelle 13-vuotiaana, että olisko jotain peltohommia?
Itselle ei ole oikein avautunut tuo anonyymi työnhaku. Lähtöoletushan lienee että työnantaja palkkaa työhön hakijoista sopivamman. Tuossa anonyymissa työnhaussa kun käy helposti niin että siinä pilataan koko työyhteisön ilmapiiri. Taitaa olla niin että nuo anonyymistä työnhausta vouhottaja on niitä joilla joka paikassa on valittamista eli ovat niitä potentiaalisia työilmapiirin pilaajia.
^ Se, että hakijalla on kriteerit täyttävät prujut, ei takaa mitään. Sen vuoksi avoimiin virkoihin on yleensä määritelty "odotamme ylemmän korkeakoulututkinnon (mikroskooppisen kapealta alueelta) ja xx vuotta työkokemusta alalta sekä sujuvaa yhteistyökykyä ja sujuvaa xx kielentaitoa. Lisäksi hakijan tulee hallita eri ohjelmistojen käyttökokemusta."
Milläs todistat, että osaat sujuvasti tajuta edes jotain? Arvoisa entinen liikenneministeri Berner tai vastaavasti entinen ylitarkastaja Tytti Yli-Viikari varmaan osasivat uida oikeisiin piireihin asettelemalla sanansa oikein. Tunnetuin seurauksin.
Jos palkkaisin kirvesmiehen, niin kyllä hänen pitää osata pitää vasaraa ja naulaa kädessä, vaikka olisi
muuten kuinka ääliö ja haisisi viinalta aamuisin. Kunhan tapahtuu.
Orpo on täysin poliittinen broileri kana laumassa.
Quote from: Roope2 on 07.12.2023, 11:08:27
Otsikko Keskisuomalaisessa (loput maksumuurin takana):
Metsä Groupin kesätöitä Äänekoskella ja Suolahdessa voi hakea myös anonyymisti – suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä
Onko työohjeet ja turvallisuusohjeet kaikki myös esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi? Jos työntekijä ymmärtää kaiken, ei ongelmia ole, mutta jos ei ymmärrä, niin ongelmia voi tullakin.
Paperi(Kartonki/vaneri)tehtaan hinta on kai satoja miljoonia, ja alueella työskentelee satoja. Vakuutusyhtiö ja onnettomuustutkinta saattavat sitten jälkikäteen kritisoida rekryprosessia, jos jotain käy.
^ Fiddu, kun kotimaisetkaan eivät tajua käyttöturvallisuustiedotteita tai työterveyden lukemia veritestien kautta, että se Cr6+ liuos on oikeasti vaarallista.
Kokemusteni mukaan ely-keskus on täysi pellejärjestö. Eivät ole päätösvaltaisia, kuin äärimmäisen pakon edessä. Kaikki työturvallisuus oli päin fiddua, toiminta jatkuu edelleen.
Hesarin webbisivulta otsikko:
Lakimies, merioikeus (nimetön haku)
Väylävirasto
Työn hakemisesta halutaan tehdä anonyymia mutta nettikeskustelusta vain omalla nimellä ja naamalla tapahtuvaa.
Sukupuoli on ilmoitusasia ja sukupuolia on lukematon määrä. Silti samaan aikaan "naisen euro on 80 senttiä". No, jos näin on niin sehän korjautuu sillä, että ilmoittaa työhaastattelussa olevansa mies. Eikö?
Pitääpä hakea uimahallin siistijäksi, jos anonyymi haku osuu kohdalle.
Kattottaan sitten, että natsaako, jos olen vaihtanut sukupuolekseni naisen omalla ilmoituksellani ja etunimekseni Mohammed?
Puhutaanko sitten rakenteellisesta rasismista ja ennen kaikkea, mihin voin valittaa?
QuoteApua voisi löytyä myös anonyymistä rekrytoinnista. Siinä työnantaja näkee hakijan nimen, sukupuolen ja taustan vasta siinä vaiheessa, jos hakija kutsutaan työhaastatteluun.
Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaiset (tai ulkomaalaisen nimiset) saavat syntyperäisiä vähemmän kutsuja haastatteluihin, vaikka eroa kokemuksessa ja koulutuksessa ei ole.
Suomessa Labore ja Vatt tutkivat asiaa Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilussa (https://yle.fi/a/74-20049768).
Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjantekijä ja Laboren tutkija Sanni Kiviholma sanoo, että anonymisoinnin vaikutus ylsi palkkaamiseen asti, eikä ainoastaan haastatteluun pääsemiseen.
– Anonyymissä rekrytoinnissa ulkomaalaisen nimisiä palkattiin jonkin verran enemmän, Kiviholma sanoo.
Yle: 200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa – Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty (https://yle.fi/a/74-20067869) 7.1.2024
Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että anonyymillä rekrytoinnilla
ei ole vaikutusta palkkaamiseen. Helsingin kaupungin kokeilu on tiettävästi ensimmäinen, jossa näin väitetään tapahtuneen.
VATT: Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi (https://vatt.fi/-/anonyymi-rekrytointi-on-mahdollinen-tyokalu-syrjinnan-vahentamiseksi) 12.9.2023
Ohto Kanninen, Tuomo Virkola ja Sanni Kiviholma (2023) Anatomy of an Anonymous Hiring Pilot (https://vatt.fi/documents/2956369/8034733/Anatomy+of+An+Anonymous+Hiring+Pilot.pdf/cb820933-1317-17e7-ba3e-e9bffd350fe4/Anatomy+of+An+Anonymous+Hiring+Pilot.pdf?t=1694511962158) (pdf)
Yle: Kuka saa työpaikan? Tutkimus paljastaa lupaavat tulokset nimettömässä työnhaussa (https://yle.fi/a/74-20049768) 13.9.2023
Quote from: YleSukunimellä on työnhaussa merkitystä.
Työpaikan saaminen on helpointa, jos työpaikkahakemuksessa lukee supisuomalainen nimi.
[...]
Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan anonyymi rekrytointi voi vähentää työsyrjintää. Laboren (Työn ja ja talouden tutkimus) ja VATTin tutkimuksessa käytettiin aineistona Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstötietoja.
Helsingin kaupungin vuonna 2020 tehdyssä kokeilussa ei kysytty esimerkiksi työnhakijan nimeä, ikää tai sukupuolta. Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen pitää tuloksia lupaavina.
– Henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkattiin enemmän. Tässä kokeilussa syrjintä väheni, Kanninen sanoo.
Ei tosiaankaan näin.
Ensin pitäisi selvittää, mitä syrjintä tarkalleen ottaen on ja miten sitä mitataan. Pelkkä palkattujen ulkomaalaisten osuuden kasvu ei todista yksinään yhtään mitään syrjinnän vähenemisestä, etenkin jos muutos perustuu ns. positiiviseen eli suomalaisten syrjintään. Pelkkiä prosenttilukuja tarkastellen kiintiöt poistaisivat rekrytointisyrjinnän, kun oikeasti ne lisäävät hakijoiden välistä syrjintää joka tilanteeseen.
Quote from: YleAnonyymin rekrytoinnin arvioidaan siis lisäävän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kokeilun myötä naishakijoiden osuus hakijoista nousi.
Millähän perusteella anonyymi rekrytointi lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Jutussa ei mainita, mutta Helsingin kokeilussa ulkomaalaistaustaisten osuus hakijoista
laski.
Quote from: YleJossain vaiheessa työnantaja ja työntekijä kuitenkin kohtaavat. Työhaastattelussa selviää heti se, miltä hakija esimerkiksi näyttää. Tutkimuksen mukaan etninen tausta ei kuitenkaan enää haastattelussa noussut palkkaamisen esteeksi.
– Päinvastoin: haastatteluihin tulee enemmän henkilöitä, joilla on ulkomaalainen tausta. Heitä myös rekrytoidaan enemmän, Kanninen sanoo.
Kuten tutkimuksen johdannossa todetaan, ulkomailla maahanmuuttajia on päinvastoin kutsuttu anonyymin rekrytoinnin kokeiluissa haastatteluihin jopa entistä vähemmän, mutta heitä on lopulta palkattu suunnilleen yhtä paljon kuin muutenkin ("
the effects on hiring decisions only
carry over for women but
not for immigrant applicants", "evidence that in some contexts
anonymization can actually be counterproductive to minorities that are the target group of the policy").
Quote from: YleHelsingissä kokeilusta on tehty pysyvä. Kaupungin esihenkilöillä on ollut vuoden 2021 alusta mahdollisuus käyttää anonyymia rekrytointia kaikissa työtehtävissä. Sen käyttö perustuu esihenkilön vapaaehtoisuuteen.
Helsingin kaupungin HR-päällikkö Tarja Näkki arvioi, että anonyymi rekrytointi on lisännyt hakijoiden määrää. Työnhakijat ovat hänen mukaansa kokeneet sen merkitykselliseksi.
– Hakijat kokevat aidosti olevansa samalla viivalla. Esihenkilöiden kokemuksetkin ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, Näkki sanoo.
Esihenkilöt ovat Näkin mukaan myös kertoneet, kuinka omat silmät ovat avautuneet ennakkoluuloille. Työhönottajalla voi olla taipumus suosia tietynikäisiä ja -oloisia hakijoita.
Kun Helsingin kokeilun tulokset poikkeavat ilmeisesti
kaikista ulkomaisista tutkimuksista, tulosten poikkeuksellisuuden selittää luontevasti näiden esihenkilöiden halu mokuttaa, kun kerran oltiin hyvällä asialla syrjintää poistamassa. Kun ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten rekrytointiprosenteissa selitettiin anonyymin rekrytoinnin kokeilussa syrjinnällä ja vain sillä, totta kai se vaikuttaa rekrytointikäyttäytymiseen.
Kokeilu oli muutenkin niin pienimuotoinen (yhteensä 62 palkattua, muutamalla prosentilla hakijoista ulkomaalaiselta kuulostava nimi), että käsittääkseni jo yhden tai kahden (joku tilastomatematiikan hallitseva voisi vilkaista lukuja) ylimääräisen maahanmuuttajataustaisen palkkaaminen kokeilussa selitti erikoiset tulokset.
Quote from: Roope on 08.01.2024, 10:37:18
Kokeilu oli muutenkin niin pienimuotoinen (yhteensä 62 palkattua, muutamalla prosentilla hakijoista ulkomaalaiselta kuulostava nimi), että käsittääkseni jo yhden tai kahden (joku tilastomatematiikan hallitseva voisi vilkaista lukuja) ylimääräisen maahanmuuttajataustaisen palkkaaminen kokeilussa selitti erikoiset tulokset.
OT: Prosenttimäärä ja kasvun ilmoittaminen on paras tapa valehdella tilastoissa.
Jos organisaation koko on 100 henkeä ja siellä on ennestään yksi ulkomaalainen ja palkataan toinen.
-ulkomaalaisten osuus kasvaa yhden prosenttiyksikön
-ulkomaalaisten määrä kasvaa 100 prosenttia. (ennen ulkomaalaisten absoluuttinen määrä oli 1=100% oman viiteryhmänsä edustusta, 1 lisää on 100% kasvu, eli kaksinkertaistuminen)
-ulkomaalaisten määrä oli ennen 50% pienempi. (kun vertailukohtana nykymäärä 2=100% omasta viiteryhmästään, jolloin ennen oli 1=50%)
Jos organisaation koko on 100 henkeä ja siellä on ennestään 0 ulkomaalaista ja palkataan ensimmäinen
-ulkomaalaisten osuus kasvaa yhden prosenttiyksikön
-ulkomaalaisten osuus kasvaa 100% (tämä on virheellinen väittämä, sillä jos viiteryhmän koko, eli 100% on ollut nolla henkeä, nolla kertaa yksi on nolla. Tätä kuitenkin käytetään kasvun mittarina. Yhtä hyvin kasvu nollasta ylöspäin voisi olla triljoona prosenttia.)
-ulkomaalaisten määrä oli ennen 100% pienempi. (tämä on oikeampi ilmaisu, joskaan ei juurikaan käytetty.)
Vastaavia ilmaisuja on "puolet suurempi" tai "kaksi kertaa suurempi", jotka molemmat käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, eli 100% kasvua.
-i-
En muista olenko jo aiemmin ihmetellyt tätä:
Nimetön työnhaku
ei ole naamaton työntaku.
Kyllähän se ruskea tai musta naama sieltä kuitenkin
paljastuu työhaastattelussa.
Joten koko idea on täysin älytön.
Tai noh, tietenkin Muhammed voi mennä samannäköisen sukurutsausserkkunsa Mohammedin puolesta työhaastatteluun (siinä missä ajokorttikokeeseenkin), mutta koeajalla kusetus kuitenkin paljastuisi. Eli siis nimettömyydestä ei ole hyötyä ilman, että kaikki pukeutuvat burkaan ja käyttävät mustia käsineitä, ja äänisyntetisaattori muuttaa äänen.
^^^
Vain lievästi asian vierestä: tämä on vähän - tai oikeastaan aika paljonkin - sama juttu, kun lapsena (alle 10-vuotiaina) leikittiin cowboyta ja intiaania. Ero on vaan se, että nyt tätä leikkiä leikkiävät valtion virkamiehet, ja yliopiston opiskelijät, jotka "identifioituvat" ties miksi - siis leikkivät olevansa muuta kuin olevat. Ja työhönottajat leikkivät, että työnhakijat ovat muuta kuin ovat, kunnes sarjakuvanaamiot riisutaan.
Aikuiset taantuvat leikkimään lasten leikkejä, ja ovat olevinaan vieläpä ylpeitä siitä.
Tämä sekoilu kestää aikansa, kunnes realismin heiluri palauttaa ihmiskunnan raakaan todellisuuteen: luonnossa ei ole tasa-arvoa, on vain luonnon valinta: sopeutuvampi, eli parempi, jatkaa. Ainoa mitä sivilisaatio pystyy tekemään, on laittaa kansalaiset samalle
lähtöviivalle yhdenvertaisten lakien avulla.
^^^
Tälläiset "nimettömät työnhaut" ja kiintiöt ovat alkeellisesti piilotettua ovat rasismia, joiden avulla etnomasokistit ja "handlerinsa" yrittävät - huonommuutta ylistäen - valita heikomman kandidaatin vahvemman tilalle, valkoisen miehen ja naisen tappioksi.
Kun paremman tilalle valitaan huonompi, ihmiskunta - ja koko maapallon tulevaisuus - on lopulta niiden vähän huonompien hallussa.
Nimetön työnhaku on eliitin epäonnistunut yritys suistaa ihmiskunta huonouteen. Koska huonompia on helpompi hallita kuin parempia.
- Aina kun joku elitisti tai etnomasokistinen myötäjuoksijansa tai palkollisensa sanoo "valkoinen ylivalta" hän nykyään* tarkoittaa, että valkoiselle miehelle sopii rotujen rinnakkaiselo, mutta hänelle ei.
* Ennen saattoi olla asiat toisin.
- Aina kun joku elitisti tai etnomasokistinen myötäjuoksijansa tai palkollisensa sanoo "tasa-arvo" hän tarkoittaa sosialismia, jossa - vallankumouksen jälkeen - mulatit äänestävät, valkoiset eivät. Arvatkaa miksi?
EDIT: muutama kerta.