2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[Arvoton]

Hähää. Nyt meikkis voi pistää kuntosalin lisäksi harrastuksia cv:heni, kuten kotimaan matkailu, lumityöt ja pilkkiminen. Ku mamutkin niitä harrastavat. Ne ei arvaa, et mä oonkin kantis!

[Impivaaranilves]

Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:

Lähetin tuon viestisi kokonaisuudessaan Gröhnille. En ole ihan varma, mitä hän vastasi:

Hej!

Jag svarar på svenska så du kan öva dig.

Jag behöver nog inte rätta några antaganden som jag för fram i min kolumn. Exempelvis är det nog under all värdighet att kalla invandrare för "löst folk", oberoende av vilken slags statistik man väljer att kasta fram. Och att kallt påstå att det nog finns jobb för dem som vill jobba är också i grövsta laget då flera invandrare samtidigt vittnar om svårigheterna med att få jobb. Exempelvis visar statistik att arbetslösheten bland invandrare har ökat: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors

Hälsningar,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871

Voiko joku kääntää suomeksi?

fobba-translatella:

I do not think right some assumptions that I presented in my column. For example, it is enough for all dignity to call immigrants "random people", regardless of the kind of statistics you choose to throw up. And the cold say that there are enough jobs for those who want to work are also the worst team when several immigrants also testifies to the difficulties in getting a job. For example, statistics show that unemployment among immigrants has increased: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors

Mistäpä näistä apartheidhörhöistä tietäisi. Ehkäpä Vihtavuoren ruutitehtaaseenkin saadaan vastaanottokeskus jotta työllisyys lisääntyy ja laiskat suomalaiset pääsee sinne minne kuuluukin, eli hirttoköyden ääreen osa ja loput kotio istumaan oottamaan työpaikkaa, lähettelemällä satoja hakemuksia.
Täällä olevan ketjun mukaan sen olisi yksityisyrittäjä tahtonut ostaa, mutta ei sopinut koska valtio ei tahonut siivota vastuullaan olevia maita.
Pieni kunta, työttömyys Oulun luokkaa, sen ketjun mukaan siis. Kivasti lisää ne muutama sata uutta työtöntä sitä. Toki tarvitaan siltoja pohjanmaalle ja julmettuja tukia ahvenanmaalle.

[Roope]

Hbl: Anonym ansökan övertygar inte alla 18.3.2013

Nimetön työnhaku ei vakuuta kaikkia

Suomessa Helsingin kaupunki kokeilee menetelmää. Naapurikunnat odottavat jännityksellä tuloksia, valmiina seuraamaan jalanjäljissä. Yritysmaailmassa, jossa verkostoituminen ja maine ovat perustavanlaatuisia, menetelmään suhtaudutaan skeptisesti.

Naapurikuntien ja muidenkaan ei tarvitse jännittää tuloksia. Monissa Euroopan maissa on tehty vastaavia, mutta huomattavasti laajempia ja tieteellisempiä kokeiluja. Esimerkiksi Ruotsin muutaman vuoden takainen julkisen sektorin kokeilu johti menetelmän hylkäämiseen epäonnistuneena. Lähinnä jännittää se, millaisella tarinalla suomalaisen kokeilun epäonnistuminen peitetään.

- Kaupunki on asettanut tavoitteeksi lisätä maahanmuuttajien määrää valituista vastaamaan paremmin heidän osuuttaan väestöstä. Tällä kokeilulla testaamme, tuleeko hakijoiden käsittelystä näin tasa-arvoisempaa, sanoo Miriam Attas, Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston suunnittelija.

Tutkimukset sekä Suomesta että ulkomailta osoittavat, että sellaiset tekijät kuin henkilön nimi, puheen aksentti tai kansallisuus vaikuttavat hakemustilanteissa.

Niin osoittavat, mutta vastaavasti tutkimukset osoittavat, että nimetön työnhaku ei poista vaikutusta valintatilanteessa.

Kaikki ei kuitenkaan ole vain ruusuista. Menetelmä vaatii työnantajalta lisätyötä.

- On vaikea arvioida, kun tämä on ensimmäinen kerta. Tämä on hieman monimutkaisempi prosessi, kun mukana on useampia tahoja, jotka eivät saa kommunikoida keskenään, informaatiota poistetaan ja niin edelleen, sanoo Vesa Keskinen.

Tutkimukset viittaavat paitsi siihen, että prosessia pidetään liian työläänä, myös siihen, että vaikutuksia ei aina ole lopulta havaittavissa. Useammat maahanmuuttajataustaiset ja useammat naiset saavat haastattelukutsun nimettömän työnhaun avulla, mutta maahanmuuttajataustaisilla tämä ei automaattisesti johtanut useampiin valintoihin. Syrjintään johtavat ennakkoluulot ovat edelleen olemassa. Mutta Attiasin mielestä tämä ei ole ongelma.

- Me ajattelemme niin, että on iso asia, jos nimetön työnhaku voi parantaa mahdollisuutta päästä haastatteluun, sanoo Attias.

Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun näen nimetöntä työnhakua käsittelevässä jutussa viitattavan muiden maiden tutkimustuloksiin, joissa käytäntö todetaan tehottomaksi. Välittömästi Helsingin kaupungin suunnittelija Miriam Attias siirtää maalitolppia. Nyt tärkeää ei enää olekaan rekrytointiprosessin lopputulos, vaan on jo "iso asia", että useammat pääsevät mahdollisesti edes haastatteluun. Tällainen on pelkkää fiilistelyä ja kallista sellaista.

Helsingin kaupunki on tehnyt tietoisesti töitä syrjinnän vähentämiseksi, mutta ei aio ottaa käyttöön kiintiöitä.

Helsingin kaupunki ei ole ottanut käyttöön suoria maahanmuuttajakiintiöitä siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaiset olisivat laittomia. Toiseksi ne nostattaisivat helsinkiläisten vastarinnan. Muut positiivisen syrjinnän keinot eivät herätä niin paljon huomiota. Nimetön työnhaku ei periaatteessa ole varsinainen positiivisen syrjinnän menetelmä, mutta se on juuri sellaista kivaa puuhastelua tärkeän asian nimissä, johon byrokraatit ovat taipuvaisia.

Yksityisellä puolella ei olla vakuuttuneita nimettömästä työnhausta. Yritysmaailmassa tehdään paljon rekrytoinnista sosiaalisten kontaktien avulla ja verkostoitumalla. (..) Koska nimen merkitys on niin suuri, ei [rekrytointikonsultti] Goop pidä nimetöntä työnhakua realistisena yritysmaailmassa.

- Tämä on pieni maa, jossa on paljon ennakkoluuloja ja valitsemme varman epävarman sijasta. Haluamme tietää, kenet rekrytoimme.

Myös kielitaito ratkaisee, kenet valitaan. Goopin mukaan juuri se tiputtaa usein maahanmuuttajataustaiset rekrytointitilanteessa.

- Vaikka englanti on yrityksen virallinen kieli ja esimerkiksi sähköpostit lähetetään englanniksi, ovat suomen ja ruotsin kielet edelleen tärkeitä.

Hankenin tutkija Mats Ehrnroothin mukaan nimetön työnhaku on loogisesti tarkasteluna objektiivisempaa.

- Onko se tehokkain tapa, on sitten eri asia. Mutta ei sen ehkä tarvitse ollakaan, sillä mikä on oikeudenmukaisuuden hinta?

Tutun valitseminen on helppo ratkaisu.

- Se on nopeampi tapa muodostaa käsitys hakijasta, mutta se ei tarkoita, että löydetään paras ehdokas tai että prosessi olisi oikeudenmukainen, sanoo Ehrnrooth.

Yksi ehdokkaan tärkeä ominaisuus on häneen liittyvät riskit. Yritysmaailmassa on usein tarkoituksenmukaista valita tuttu ehdokas, johon luotetaan ja jonka osaaminen tunnetaan tarkkaan, eikä lyhyesti tavattua ehdokasta, joka tosin vaikuttaa paperilla pätevämmältä. Julkisella sektorilla ei tarvitsekaan päteä yrityselämän käytännöt sellaisinaan, mutta pelkkään oikeudenmukaisuuteen vetoamalla ei sielläkään oikeuteta positiivista syrjintää nimettömästä työnhausta puhumattakaan.

[Mika]

Ilmeisesti Höblän ja svenskylen toimittajat ovat unohtaneet, että nimettömällä työnhaulla ei heidän lellikkinsä Eva Bidee olisi ikinä päätynyt vähemmistövaltuutetuksi, vaan paikan olisi mahdollisesti saanut jopa vähemmistön edustaja.

Valintoja voidaan aina manipuloida mielin määrin, olisi sitten kysymyksessä tavallinen tai nimetön työnhaku. Nyt kun tällainen älytön järjestelmä on otettu käyttöön, sitä ajaneilla poliitikoilla ja virkamiehillä on varmaan paineita osoittaa, että se oikeasti parantaa mamujen mahdollisuuksia.  On siis helppo ennustaa, että mamujen osuus haastatteluun kutsutuissa tulee nousemaan.

Monissa tapauksissa mamutaustaa saatetaan pitää julkisen sektorin höpöviroissa jopa toivottavana asiana. Tällöin hakemukseen kannattaa pistää harrastukseksi esim. koraanin opiskelu tai somalian matkailu, niin siitä on helppo päätellä, että hakija on kultamuna, joka kannattaa kutsua ainakin haastatteluun.

[TeroT]

Esitän että apulaiskaupunginjotaja Ritva Viljasen avustajiksi ja sihteereiksi järjestetään välittömästi nimetön haku. Ritva voi osoittaa ennakkoluulottomuuttaan ja edistää maahanmuuttajien työllistymistä valitsemalla avustajikseen mahdollisimman eksoottisia ja kielitaidoltaan puutteellisia henkilöitä.

[mekkuli]

Kun maahanmuuttajat ovat aliedustettuina Helsingin kaupungin työvoimassa iskee paniikki. Entäs kun huomataan, että miehiä on 25% ja naisia 75%. Sauri kertoo, että tämä on "Amazing".

[Oho]

Esitän että apulaiskaupunginjotaja Ritva Viljasen avustajiksi...

No ei, se haku pitäisi järjestää Ritva Viljasen paikasta, muutenhan noi nimettömät ja erityiskohteluhaut ovat lähinnä tinkimistä muiden eduista itse kipua tuntematta. Anekaupassa aikanaan sentään ane maksettiin ja moraalisäteily ostettiin omilla rahoilla.

[caamora]

Mistäpä näistä apartheidhörhöistä tietäisi. Ehkäpä Vihtavuoren ruutitehtaaseenkin saadaan vastaanottokeskus jotta työllisyys lisääntyy ja laiskat suomalaiset pääsee sinne minne kuuluukin, eli hirttoköyden ääreen osa ja loput kotio istumaan oottamaan työpaikkaa, lähettelemällä satoja hakemuksia.
Täällä olevan ketjun mukaan sen olisi yksityisyrittäjä tahtonut ostaa, mutta ei sopinut koska valtio ei tahonut siivota vastuullaan olevia maita.
Pieni kunta, työttömyys Oulun luokkaa, sen ketjun mukaan siis. Kivasti lisää ne muutama sata uutta työtöntä sitä. Toki tarvitaan siltoja pohjanmaalle ja julmettuja tukia ahvenanmaalle.

Ei ole kilttiä pelotella toisia Vihtavuoren vokilla.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Ylen toimittaja Christoffer Gröhn ottaa kierroksia:

Lähetin tuon viestisi kokonaisuudessaan Gröhnille. En ole ihan varma, mitä hän vastasi:

Hej!

Jag svarar på svenska så du kan öva dig.

Jag behöver nog inte rätta några antaganden som jag för fram i min kolumn. Exempelvis är det nog under all värdighet att kalla invandrare för "löst folk", oberoende av vilken slags statistik man väljer att kasta fram. Och att kallt påstå att det nog finns jobb för dem som vill jobba är också i grövsta laget då flera invandrare samtidigt vittnar om svårigheterna med att få jobb. Exempelvis visar statistik att arbetslösheten bland invandrare har ökat: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors

Hälsningar,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871

Voiko joku kääntää suomeksi?

fobba-translatella:

I do not think right some assumptions that I presented in my column. For example, it is enough for all dignity to call immigrants "random people", regardless of the kind of statistics you choose to throw up. And the cold say that there are enough jobs for those who want to work are also the worst team when several immigrants also testifies to the difficulties in getting a job. For example, statistics show that unemployment among immigrants has increased: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors

****** mitä ylimielistä p*****-asenetta tuolta toimittajalta. Alla oma käännökseni, joka tuo toimittajan paskantärkeän, ylimielisen "minä tiedän paremmin ja puhun pårempåå kieltä"- asenteen esiin.

"Vastaan ruotsiksi, jotta saat harjoitusta.

Minulla ei ole mitään tarvetta korjata oletuksia, joita toin esiin kolumnissani. Esimerkiksi on täysin (ihmis)arvon vastaista kutsua maahanmuuttajia "irtolaisiksi", riippumatta siitä, minkälaisia tilastoja heittää kehiin. On todella karkeaa kylmiltään väittää, että kyllä niitä töitä halukkaille riittää kun samaan aikaan monet ulkomaalaiset kertovat hankaluuksista löytää töitä. Esimerkiksi tämä tilasto näyttää, että maahanmuuttajien työttömyys on lisääntynyt:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/18/fler-arbetslosa-utlanningar-i-helsingfors "

Terveisin,
Christoffer Gröhn
Yle Huvudstadsregionen
050 592 1871

[Roope]

Joensuussa otettiin oppia ja vedettiin vielä paremmaksi:

Alain Minguet: Valtuustoaloite nimettömästä työnhakuprosessin käyttöönottamisesta

25.02.2013 klo 18.56 · Kategoria(t): Yhteiskunta   

Tänään valtuustokokouksen yteydessä jätin ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteen, jossa esitettään nimettömän työnhakuprosessin käyttöönottaminen. Vastaava on kokeiluvaiheessa Helsingissä. Tarkoitus on estää syrjintää työhönottoprosessissa ja myös tarkistaa hallintokunnittain ja ammattiryhmittäin, onko väestöryhmiä aliedustettuna, tiedostaa miksi ja tuoda esiin käytäntöjä, joilla voidaan korjata tilanteen, kuten positiivinen diskriminaatio.

Joensuun kokoisessa konsernissa ei ole helppoa löydä käytäntö, joka korjaa kaikki mahdolliset ongelmat. Tietysti pitää olla harkintavaraa soveltaa malli eri olosuhteiden mukaan. Olisi myös erittäin kiinnostavaa, että kaupunki pohdittaisi yhdenvertaisuutta. Viime vuonna hyväksytyssä yhdenvertaisuussuunnitelmassa ei oteta kantaa työhönottoon ja ylipäätään kaikkiin työntekijöihin liittyviin asioihin, vaan tarkistetaan asiakkaan asiat. Ymmärrän yhdenvertaisuuslaki niin, että kaupungin suunnitelma jäi torsoksi.

Toivottavasti tästä on hyötyä. Jatketaan työ yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta!

Ja tässä niille, jotka jaksavat lukea, aloite kokonaisuudessaan. Kaikki Vihreiden valtuutetut ovat allekirjoittaneet sen, samoin vasemmistoryhmä ja lukuisia demareita. Muistakin puolueista on ollut allekirjoittajia.

VALTUUSTOALOITE
Nimettömän työnhakuprosessin käyttöönottaminen

[...]

Esitämme, että Joensuun kaupunki, sen liikelaitokset ja sen tytäryhtiöt ottavat käyttöön rekrytointimenetelmän kaikissa avoimissa työhauissa, jossa hakijan nimi, sukupuoli, ikä, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus ja äidinkieli, perhetiedot ja siviilisääty tulevat työhönotosta vastaavalle tiedoksi vasta siinä vaiheessa, kun parhaat hakijat ovat valittu työhaastatteluun.

Kuitenkin voidaan poiketa menetelmästä hallintokunnan- ja alankohtaisesti, mikäli siellä tietty väestönryhmä tai sukupuoli on aliedustettu. Silloin voitaisiin harkita em. menetelmän jälkeen ko. ryhmien jäsenten lisääminen haastateltavien joukkoon, jota Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 9§:n 4. alakohdan sekä Yhdenvertaisuuslain 7§:n toteutuminen olisi mahdollista.

"Tiettyjen aliedustettujen väestöryhmien" tietoinen ja heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa liittymätön suosiminen rekrytointiprosessissa on käsittääkseni aivan yhtä laitonta kuin lopullisessa valinnassakin. Suosiminen aliedustettuun ryhmään kuulumisen perusteella on sallittua vain sellaisissa suhteellisen harvinaisissa tapauksissa, joissa hakijoita ei saada paremmuusjärjestykseen rekrytointikriteerien suhteen, mutta Joensuun punavihreiden aloite on jo vastoin lakia.

[Roope]

Kuopion aloite:

Kokouksessa jätetty valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion kaupungin työpaikkoihin

Sanna Husso jätti itsensä ja 6 muun valtuutetun 25.2.2013 päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen:

Me allekirjoittaneet Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme, että Kuopion kaupunki ottaa kokeiluun nimettömän työnhaun rekrytoinneissaan. Nimetöntä työnhakua voitaisiin aluksi kokeilla esim. kaupungin kesätyöpaikkoja täytettäessä ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muussa rekrytoinnissa.

Anonyymi eli nimetön työn haku tarkoittaa työhakemusten käsittelyä ilman henkilöiden nimiä ja tietoa hakijan sukupuolesta. Hakemuksissa näkyvät vain valinnan kannalta oleelliset asiat kuten osaaminen, kokemus ja koulutus. Hakijan henkilöllisyys paljastuu vasta haastatteluvaiheessa. Tarkoituksena on estää syrjintä työn haussa nimen, sukupuolen tai muun valinnan kannalta epäolennaisen seikan perusteella.

Joidenkin tutkimusten [1] mukaan etninen nimi voi vähentää todennäköisyyttä tulla valituksi työhaastatteluun. Helsingin yliopiston tutkimusraportin [2] mukaan työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Lisäksi tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita.  Työministeri Lauri Ihalainen on muistuttanut [3], että yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä.

Kuopion kaupungin yhdenvertaisuusohjelmassa kerrotaan velvoitteesta yhdenvertaisuuden edistämiseen. Lisäksi vuonna 2006 hyväksytyssä tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. syrjinnän kiellon sukupuolen perusteella työhönotossa, valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin tai koulutukseen, työolosuhteissa, työehdoissa, palkkauksessa ja muissa työhön liittyvissä etuuksissa taikka irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä.

Yhdenvertaisuuslain 6§ mukaan "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

Kuopion kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena yhdenvertaisuuden edistämiseksi asennekasvatus ja tietoisuuden lisääminen molemmin puolin valtaväestön ja vähemmistön kesken. Tavoitetta viedään eteenpäin muokkaamalla ajatusmalleja myönteisemmäksi ja kohtaamalla ihmisiä ihmisinä, ei stereotypioina. (Kuopion kaupunki, 2008).

Kuopion kaupungin osalta arvioitu, että ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstössä on noin 0,3 % kaikista työntekijöistä. (Kuopion kaupunki, 2008).
Lähteet:
1 IFAU -Institute for Labour Market Policy Evaluation; Eriksson, S. & Lagerström, J. 2007 (http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2007/wp07 -19.pdf)
2 Helsingin yliopisto, 2012 (raportti: Discrimination in the Finnish Labor Market)
3 Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012 II Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (http://www.tem.fi/index.phtml?109336  m=106488&s=5236)
4 Kuopion yhdenvertaisuussuunnitelma 2008 - 2012
(http://www.kuopio.fi/c/document library/get file?uuid=5e7a77ee-6cc5-4af2-af40-e436cOf6355f&groupld=12167)
Yhdenvertaisuuslaki 2004/21

Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

[guest3656]

Kuopiossa nimetöntä työnhakua perusteellaan yhdenvertaisuuslailla, vaikka kielitaidottoman vuohipaimenen sivuuttamisessa kyse ei ole syrjinnästä vaan väärästä kielitaidosta ja ammatista. Tämä kuvaa hyvin miten pihalla Kuopionkin valtuusto on. Kokoomus on valtuuston suurin puolue (14) yhdessä kepun kanssa. Olisivat halutessaan voineet torpata aloitteen yhdessä ps:n kanssa. Kokoomus on jälleen tyylilleen uskollisena monikultuurin editämisen eturintamassa.

Yhdenvertaisuuslain 6§ mukaan "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

[Roope]

NIMETÖN TYÖNHAKU -KOKEILU
Taustaa ja vastauksia kysymyksiin

Helsingin kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksessa

Helsingin kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen kokeilla nimetöntä työnhakuprosessia.
Ensimmäinen rekrytointi, jossa nimetöntä työnhakua kokeillaan, on helmikuussa 2013 toteutettava
nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikköhaku.

Projektipäällikkö johtaa nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston ja tietokeskuksen yhteistä Hyvä vapaa-
aika -tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka kaupunginhallitus valitsi yhdeksi nuorten syrjäytymisen
ehkäisemisen kärkihankkeeksi.

Miksi nimetöntä työnhakua kokeillaan?

Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista
monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden toteutumiseksi tarvitaan aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden
puolesta.

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän
mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa
epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen,
kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Mistä menetelmässä on kyse?

Nimetön työnhakuprosessi on menetelmä, jolla edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia
rekrytoinnissa. Sen tarkoituksena on edistää mahdollista syrjintää kohtaavien henkilöiden
mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kiinnittämään
huomionsa henkilön tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen.

Miten nimetön työnhaku toteutetaan käytännössä?

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen
hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan
henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot,
kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat
haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.

Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason,
edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.

Valitsija on etukäteen määrittänyt tehtävään tarvittavan osaamisen ja arvioi hakemuksia siihen peilaten.
Hakemuksia käsitellään haastatteluun kutsuvaiheessa pelkkinä järjestysnumeroina, ja mahdolliset
liitteet tai osiot, joissa on henkilöllisyyden paljastavaa tietoa, säilytetään erikseen.

Valitaanko tehtävään anonyymi henkilö? Mitä nimetön työnhakuprosessi ei ole?

Nimetön työnhakuprosessi ei tarkoita sitä, että työhön valitaan anonyymi henkilö. Nimetön prosessi
ulottuu ainoastaan haastatteluvaiheeseen asti. Haastattelu ja sen jälkeinen rekrytointiprosessi
toteutetaan normaaliin tapaan. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa
työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla.

Kohtaavatko erityisesti Helsingin kaupungilta työtä hakevat syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua?

Asiaa ei ole Helsingin kaupungilla tutkittu, mutta ei ole kuitenkaan olemassa viitteitä siitä, että kaupunki
työnantajana olisi ennakkoluuloisempi tai ennakkoluulottomampi kuin muut työnantajat. Kaupunki
kokeilee nimetöntä työnhakua edistääkseen aktiivisesti yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden
toteutumista.

Missä nimetön työnhaku on käytössä?

Nimetöntä työnhakua on kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa, muun muassa Belgiassa, Iso-
Britanniassa, Saksassa, Hollannissa, Sveitsissä, Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Lainsäädäntö
velvoittaa sen käyttämiseen tiettävästi ainoastaan Belgiassa, missä sitä käytetään sopimussuhteisen
henkilöstön palkkauksessa liittovaltion tasolla sekä Ranskassa, missä se on periaatteessa pakollinen yli
50 työntekijän yrityksille - tosin sen käyttämättä jättämisestä ei ole säädetty seuraamuksia.

Muualla kokeilu tai käyttö on paikallista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Ruotsissa päädyttiin
suosittelemaan nimettömän rekrytointiprosessin käyttöä siksi, että sen todettiin pystyvän alentamaan
merkittävästi epätasapuolisen kohtelun riskiä aiheuttamatta rekrytointiprosessille haittoja.

Onko nimetön työnhaku muualla Suomessa käytössä?

Muualla Suomessa ei tiettävästi tähän mennessä olla kokeiltu tai toteutettu nimetöntä rekrytointia.

Mistä kokeilu lähti liikkeelle?

Kokeilu lähti liikkeelle yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteitä benchmarkkauksesta: muun muassa
henkilöstökeskuksen ja maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan selvitystyöt ja
lausunnot.

Nimetön työnhaku valittiin yhdeksi keinoksi muunkielisten työntekijöiden osuuden kasvattamisen
toimenpideohjelmaan. Asia ei kuitenkaan ole erityisesti maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan
tavoitteena on edistää monimuotoisuuden toteutumista laajemmin.

Lisätietoa nimettömästä työnhausta:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus
nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, nuorisoasiainkeskus

Helsingin kaupunki

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän
mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa
epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Tämä ei yleisesti ottaen pidä paikkaansa. Vaikea sanoa, mistä erot johtuvat, mutta joidenkin tutkimuksien mukaan esimerkiksi naisia tai maahanmuuttajia on kutsuttu haastateltaviksi aiempaa vähemmän. Esimerkiksi Ruotsin kokeilussa taas maahanmuuttajia oli kyllä kutsuttu haastatteluun enemmän, mutta heitä rekrytoitiin silti sama osuus kuin ennenkin.

Nimetöntä työnhakua on kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa, muun muassa Belgiassa, Iso-
Britanniassa, Saksassa, Hollannissa, Sveitsissä, Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Lainsäädäntö
velvoittaa sen käyttämiseen tiettävästi ainoastaan Belgiassa, missä sitä käytetään sopimussuhteisen
henkilöstön palkkauksessa liittovaltion tasolla sekä Ranskassa, missä se on periaatteessa pakollinen yli
50 työntekijän yrityksille - tosin sen käyttämättä jättämisestä ei ole säädetty seuraamuksia.

Muualla kokeilu tai käyttö on paikallista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Ruotsissa päädyttiin
suosittelemaan nimettömän rekrytointiprosessin käyttöä siksi, että sen todettiin pystyvän alentamaan
merkittävästi epätasapuolisen kohtelun riskiä aiheuttamatta rekrytointiprosessille haittoja.

On kokeiltu ja käytetty useissa Euroopan maissa tarkoittaa, että ei ole käytetty kokeilun jälkeen juuri missään.

Vielä räikeämmin Tulensalo ja Laitio valehtelevat Ruotsista. Ruotsissa ei tosiaankaan päädytty suosittelemaan nimetöntä rekrytointiprosessia, vaan julkisen sektorin kokeilun jälkeen hanke kuopattiin, koska nimetön työnhaku ei sittenkään vaikuttanut merkittävästi valittuihin ja koska nimetön työnhaku teki rekrytointiprosessista kalliin ja kankean.

Nältä veijareilta lienee turha odottaa objektiivista raporttia suomalaisen kokeilun tuloksista, kun eivät malta pysyä totuudessa alunperinkään.

[guest3656]

Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen.

Ammatti:      vuohipaimen
Tutkinto:       vuohi-insinööri, 2010 Mogadishun vuohiopisto
Työsuhteet:  Mogadishun kaupunki, 2000-päisen vuohilauman paimentaminen 2010-2012

[Blanc73]

Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista
monimuotoisuutta.

Uskallanko edes kysyä mitä Helsingin mokuttavat virkamiehet hakevat tuolla sana-ripuloinnilla? Mahdollisimman paljon varsinaisia^TM mamuja kaupungin pakasteviroissa ja pottunokkien määrä supistetaan minimiin?

[Roope2]

Saakohan haastattelutilanteessa kysyä syytä "epätyypilliseen  työuraan", joka alkuvaiheessa halutaan häivyttää, vai pidetäänkö sitä samanlaisena kysymyksenä kuin "oletko raskaana tai suunnitteletko perheenlisäystä" ?

[Archaeopteryx]

Alain Minguet: Valtuustoaloite nimettömästä työnhakuprosessin käyttöönottamisesta

Kuitenkin voidaan poiketa menetelmästä hallintokunnan- ja alankohtaisesti, mikäli siellä tietty väestönryhmä tai sukupuoli on aliedustettu. Silloin voitaisiin harkita em. menetelmän jälkeen ko. ryhmien jäsenten lisääminen haastateltavien joukkoon, jota Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 9§:n 4. alakohdan sekä Yhdenvertaisuuslain 7§:n toteutuminen olisi mahdollista.

Haluaisinpa nähdä aloitetta vetävien ilmeet, kun tätä lakia aletaan kuntatasolla toteuttaa tasa-arvon nimissä: "Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Lähes neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia."

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx

Jokaisen miehen pitää alkaa vedota näihin pykäliin nimettömän työnhaun kunnissa, jos työpaikkaa ei irtoa. Katsotaan, miten kauan systeemi pysyy voimassa. Takaporttina aloitteissa on tietysti, että pykäliä sovelletaan vain, jos aliedustettuna on joku muu kuin VHM.

[jobsy]

Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.

Tuossa olisi suurestikin ideaa. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin voi saada pysyvän oleskeluluvan (green card) voittamalla valtion järjestämissä arpajaisissa (ns. DV Lottery). Voittajat saavat green cardin käteensä mikäli täyttävät ennalta asetetut perusvaatimukset (mm. suoritettuna lukio tai 2 vuotta työkokemusta, tietyin osin hyvä terveydentila josta lääkärinlausunto USA:n sellaisen antamiseen hyväksymältä lääkäriltä). Useat juoksevat julkishallinnon virat voitaisiin arpoa vastaavalla tavalla ja Suomen työtarpeisiin soveltuvilla kriteereillä. Jos jollekin työlle on kerran asetettu tietty perusvaatimus niin ihan hyvin voidaan valita kuka tahansa jolla tämä vaatimus täyttyy, siitä riippumatta kuinka paljon meriittejä henkilöllä on ylitse perusvaatimuksen.

[Ari-Lee]

Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.

Tuossa olisi suurestikin ideaa. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin voi saada pysyvän oleskeluluvan (green card) voittamalla valtion järjestämissä arpajaisissa (ns. DV Lottery). Voittajat saavat green cardin käteensä mikäli täyttävät ennalta asetetut perusvaatimukset (mm. suoritettuna lukio tai 2 vuotta työkokemusta, tietyin osin hyvä terveydentila josta lääkärinlausunto USA:n sellaisen antamiseen hyväksymältä lääkäriltä). Useat juoksevat julkishallinnon virat voitaisiin arpoa vastaavalla tavalla ja Suomen työtarpeisiin soveltuvilla kriteereillä. Jos jollekin työlle on kerran asetettu tietty perusvaatimus niin ihan hyvin voidaan valita kuka tahansa jolla tämä vaatimus täyttyy, siitä riippumatta kuinka paljon meriittejä henkilöllä on ylitse perusvaatimuksen.

Eipä kyllä menisi varmasti huonommaksi jos virat arvottaisiin. Miksi ei?

Tuosta Green Cardista hieman enempi:

United States Permanent Resident Card, tunnetaan myös nimellä Green Card (johtuen sen edellisten versioiden väristä), on henkilökortti, jolla osoitetaan ulkomaalaisen pysyvä oleskelulupa Yhdysvalloissa ja se oikeuttaa myös työskentelemään laillisesti.

Ennen Green Cardin antoi Maahanmuutto- ja kansalaisoikeuksien virasto, mutta uudelleen organisoinnin aikana se muuttui Kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virastoksi, osaksi Kotimaan turvallisuuden osastoa. Hieman uudelleen organisoinnin jälkeen Kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virasto nimettiin Yhdysvaltojen kansalaisoikeuksien ja maahanmuuton virastoksi, millä on edelleen vastuu Green Cardin antamisesta.

Ulkomaalainen, jolla on Green Cardin hakemus, voi saada kaksi tärkeää lupaa, kun luvan haku on tietyssä vaiheessa. Ensimmäinen, työlupa-asiakirja, sallii ulkomaalaisen hakea väliaikaista työpaikkaa Yhdysvalloista. Toinen on väliaikainen matka-asiakirja, mikä sallii ulkomaalaisen palata Yhdysvaltoihin. Molempien lupien antamat edut ovat riippumattomia ulkomaalaisen asemasta. Esimerkiksi ulkomaalaisella saattaisi olla lupa työskennellä Yhdysvalloissa H-1B -viisumilla.

Rikollisuus: Green Card -lotto huijaukset

Vilpillisten Green Card -lottojen määrä on kasvanut, joissa huijarit ottavat hakijoilta rahaa, maksu vaihdellen 50 ja 250 Yhdysvaltojen dollarin välillä. Osa toimistoista ei työskentele jakelupalvelun alla. Jotkut vakuuttavat voivansa lisätä voiton mahdollisuutta lotossa, mikä ei ole totta - itse asiassa, he saattavat lähettää hakemukset myöhässä tai eivät mahdollisesti lähetä niitä ollenkaan. Samoin jotkut vakuuttavat tarjoavansa ilmaiset lentoliput tai muita etuja, kuten käteistä. Hakijoita neuvotaan käyttämään vain Yhdysvaltojen hallituksen sivuja, joiden osoite päättyy GOViin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Green_Card

Tohtori Keijo Korhonen kertoi minulle aivan henkilökohtaisesti että on paljon helpompaa muuttaa USA:aan työn kautta. Joko ensin turistina ja etsii paikanpäällä työpaikan minkä pomo hankkii työluvan tai ensin työpaikka ja työlupa ennen muuttoa. Green Card lottorya hän luonnehti että sama kuin muissakin arvonnoissa "se on kuin lottovoitto" eli mahdollisuus saada voitto on katoavan pieni.

Suomessa yleensäkin työpaikan saanti on lottovoitto poislukien sosiaali- ja terveysala ja poliisi. No, jälkimmäiseen on enempi tunkua kuin paikkoja.

[Roope]

Katarina Baer: Hurraa, Thomas sai työpaikan

Saksalaislehdissä kerrottiin viime viikolla, kuinka muuan Edathiparam­bilien sukuun kuuluva sai työpaikan. Intialaissuvun jäsen pääsi pomo­portaaseen koristeelliseen pikkukaupunkiin Celleen: hänestä tuli kau­pungin vesilaitoksen johtaja.

Saksa on suuri siirtolaismaa. Joka viidennellä on ulkomaalaiset juuret, mutta siitä huolimatta tätä väestönosaa syrjitään työmarkkinoilla.

[...]

Konstanzin yliopiston tutkijat selvittivät pari vuotta sitten, että kah­desta yhtä pätevästä työnhakijasta se, jolla on saksalainen nimi, saa työ­paikan 14 prosenttia helpommin kuin se, jonka nimi on turkkilainen. Turkkilaiset ovat Saksan näkyvin siirtolaisryhmä.

Müllereillä ja möllereillä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä jopa nel­jänneksen paremmat työnsaantimahdollisuudet kuin yilmazeilla ja biyik­liogluilla.

Ehkä Edathiparambilkaan ei olisi tullut valituksi, jos Cellen päättäjät oli­sivat tienneet hänen nimensä.

Celle pani paikan avoimeksi anonyymissä haussa. Se tarkoittaa, että ha­kijat eivät saaneet kertoa nimeään, ikäänsä, sukupuoltaan eivätkä synty­peräänsä. Valokuvaakaan ei saanut liittää.

Anonyymin haun tarkoitus on varmistaa, että valituksi tulee pätevin ei­kä saksalaisimmalta vaikuttava.


Vesilaitoksen uusi johtaja valikoitui 47 hakijan joukosta. Oikealta ni­meltään hän on Thomas Edathy.

Hänen isänsä on lähtöisin Intiasta, äiti on syntyperäinen saksalainen. Perhe muutti nimensä Edathyksi, luultavasti siksi, että nimi oli vaikea isän uudessa kotimaassa.

[...]

Tapauksesta herää kysymys: kuka on saksalainen nykyisenä siirtolaisvir­tojen aikakautena? Tai suomalainen?

Voisiko Edathyä pitää saksalaisena, jos hänen molemmat vanhempansa olisivat Intiasta? Jos hän olisi tullut Saksaan "vasta" teininä? Jos hänen etunimensäkin olisi intialainen ja hän puhuisi kökköä saksaa?

Rajanveto on häilyvä. Niin kauan kuin epämääräinen kansallisuuden pe­rusteella lokerointi on voimassa työmarkkinoilla, anonyymin työnhaun soisi yleistyvän.

Niin kauan voi myös käydä niin, että hyvää tarkoittava hanke juhlii voit­tona saksalaisen Thomasin valintaa.

Helsingin Sanomat 15.4.2013

Pane toimittaja asialle, mene itse perässä.

Ensinnäkään tuossa Konstanzin yliopiston tutkimuksessa ei yritettykään selvittää sitä, vaikuttiko hakijan nimi työpaikan saamiseen vaan sitä, otettiinko hakijaan myöhemmin yhteyttä. Hyvin paljon eri asia, etenkin kun esimerkiksi Ruotsissa järjestetyssä nimettömän työnhaun kokeilussa maahanmuuttajien haastattelukutsujen lisääntyminen ei johtanut rekrytointien lisääntymiseen. Lisäksi tutkimuksessa oli kyse taloustieteen opiskelijoiden muutaman kuukauden harjoittelupaikoista, ei mistään johtajan paikoista, joiden kohdalla valintaprosessiin suhtaudutaan huomattavasti vakavammin, eikä vähiten hävinneiden kandidaattien syrjintäsyytteiden varalta.

Ehkä Edathiparambilkaan ei olisi tullut valituksi, jos Cellen päättäjät oli­sivat tienneet hänen nimensä.

Toimittajalla on liioiteltu käsitys nimettömän työnhaun mahdollisuuksista. Cellen päättäjät valitsivat Thomas Edathyn siitä huolimatta, että tiesivät hänen nimensä haastatteluvaiheessa. Tai voi olla, että ehkä osittain juuri sen takia. Thomasin veli on nimittäin muuan Sebastian Edathy, joka toimii saksalaisten syrjimisestä huolimatta SPD:n kansanedustajana Saksan liittopäivillä ja johtaa kymmenen ihmisen murhasta syytetyn NSU-uusnatsisolun tutkintakomiteaa.

[Elemosina]

No nyt nimetön työnhaku tuottaa tuloksia, vai kuinkas tässä kävikään?

Nimetön työnhaku toi uusia hakijoita nuorisotoimeen

Paikalliset 16.4.2013 16:00, Päivitetty: 16.4.2013 14:37 1 kommentti

Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua valtuuston kannustamana. Nyt ensimmäinen rekrytointi on tehty ja nuorisoasiainkeskus on saanut uuden projektipäällikön.

–?Olemme tyytyväisiä hakuun. Sen perusteella löytyi pätevä ihminen, jota emme tunteneet ennalta, kertoo nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.

Nimettömällä haulla etsittiin projektipäällikköä vetämään nelivuotista tutkimusta, jolla selvitetään vapaa-ajan harrastusten vaikutusta nuorten hyvinvointiin.

Valituksi tuli parhaillaankin toisaalla projektipäällikkönä toimiva kasvatustieteen maisteri Eeva Aukee, 32.

Laition mukaan hakijoiden ikähaitari oli tavanomaista leveämpi.

–?Jotkut sanoivat hakeneensa tehtävään juuri siksi, että kyseessä oli nimetön haku.

Hakemuksia tehtävään tuli 69. Erityissuunnittelija Harri Taposen mukaan hakijajoukko oli monipuolinen.

–?Siellä oli nuoria vastavalmistuneita, joilla oli vähän työkokemusta, mutta myös pitkäänkin työssä olleita.

Ikähaitarin Taponen arvioi olleen 25:stä jopa 55 vuoteen.

Haastatteluunkin asti valikoitui kaksi varsin pitkän työuran tehnyttä henkilöä.

–?Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.

Yksi loppuvaiheeseen päässeistä kuitenkin haki paikkaa Suomen ulkopuolelta.
...
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232793-nimeton-tyonhaku-toi-uusia-hakijoita-nuorisotoimeen

[AuggieWren]

– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.

Kohta ylempi korkeakoulututkinto valintakriteerinä on varmaankin rasismia.

[gloaming]

Vai "monikulttuurisia hakijoita". Miksi ei voi suoraan sanoa, että kehitysmaista tulleita köyhyysmaahanmuuttajia, koska heistähän tässäkin on kyse.

[Uuno Nuivanen]

– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.

Kohta ylempi korkeakoulututkinto valintakriteerinä on varmaankin rasismia.

Ilman muuta on. Kyllä (unohtuneet) koneinsinöörin paperit pitäisivät riittää virkaan kuin virkaan.

[Blanc73]

Vai "monikulttuurisia hakijoita". Miksi ei voi suoraan sanoa, että kehitysmaista tulleita köyhyysmaahanmuuttajia, koska heistähän tässäkin on kyse.

Niin, ne ovat juuri niitä "näkyviä maahanmuuttajia" aka varsinaisia^TM. Afrikan-ja lähi-idän ihmeille pitää löytää ne työpaikat vaikka väkisin. Ja jos työpaikkaa ei työnantaja kultamunalle suo, niin sitten voi heilutella sitä rasismikorttia täysin estoitta. Win-win tilanne mocu-skenelle.

[Oho]

– Mutta esimerkiksi maahanmuuttajia ei ollut mukana loppuvaiheessa. Ylempi korkeakoulututkinto yhtenä keskeisenä valintakriteerinä karsii usein monikulttuurisia hakijoita, Taponen sanoo.

Tuota, siis virkaan (tai siihen rinnastettavaan toimeen) vaaditun tutkinnon tai tutkintotason puuttuminen karsintaperusteena, vaikka tuntuukin äkkipäätä normaalilta, herättää hiukan kysymyksiä hakijoiden lukutaidosta.

Niin no onhan tässä ainakin Biaudet, joka esimerkillään osoitti, että viroille asetetut pätevyysvaatimukset ovat, jos eivät ihan silkka vitsi, niin kovin viitteellisiä.

[Roope]

Hel­sin­gin nuo­ri­so­asiain­kes­kuksen nimettömän työnhaun kokeilu on osoittautunut uskomattomaksi menestykseksi jo ensimmäisen rekrytoinnin perusteella:

Hel­sin­gin nuo­ri­so­asiain­kes­kus ko­kei­li ni­me­tön­tä työn­ha­kua. Se oli po­si­tii­vi­nen ko­ke­mus, vaik­ka vei­kin ai­kaa.

[...]

Haas­tat­te­li­ja sai siis en­nen työ­haas­tat­te­lua tie­toon­sa vain ha­ki­jan am­ma­tin, tut­kin­to­ni­mik­keen ja työ­ko­ke­muk­sen.
"Peit­tä­mi­seen me­ni ai­kaa noin päi­vä", At­tias muis­te­lee.

[...]

"En eh­kä ta­val­laan ole se lop­pu­tu­los, jo­ta täl­lä pro­ses­sil­la haet­tiin, kos­ka kuu­lun val­ta­väes­töön. Ja vaik­ka olen nuo­ri, lap­se­ton nai­nen, en ole ko­ke­nut työn­ha­ku­syr­jin­tää."

HS: Nuorisoasiainkeskus käytti ensimmäisenä Suomessa anonyymia työnhakua 21.4.2013

ANO­NYY­MIA TYÖN­HA­KUA on ko­keil­tu useis­sa mais­sa, ku­ten Sak­sas­sa, Rans­kas­sa, Sveit­sis­sä, Es­pan­jas­sa, Bri­tan­nias­sa ja Ruot­sis­sa. Se on tut­ki­mus­ten mu­kaan vä­hen­tä­nyt ikä- ja su­ku­puo­li­syr­jin­tää työn­haus­sa.

Oikeasti tällaisesta ei tosin ole mitään näyttöä. Päinvastoin. Mutta mitäpä faktoista, kun tarina on mieluisa.

[Roope]

Viikon kysymys
Miksi Helsinki kokeilee nimetöntä työhakemusta?

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukseen rekrytoitiin projektipäällikkö käyttämällä nimetöntä työnhakua.

[...]

Toteutuiko kokeilussa tasa-arvo, Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen?

– Rekrytoinnin näkökulmasta vaikutti siltä, että kokeilu sai rekrytoijat miettimään omaa suhtautumistaan hakuprosessiin aiempaa enemmän.

Vakiintuuko nimetön työnhaku pysyväksi?

– Aiomme jatkaa kokeilua muutamalla tehtävällä. Tässä vaiheessa ei ole tehty linjauksia muuttaa kokeilu pysyväksi käytännöksi.

Kansan Uutiset 24.4.2013

Mikä vitsi. Nimettömän työnhaun kokeilun jatkosta Helsingin kaupungilla aiotaan päättää muutaman rekrytoinnin perusteella. Odotettavissa ei siis ole ainakaan mitään kvantitatiivista tutkimusta, vaan luultavasti haastatteluihin perustuvaa kivaa fiilistelyä, jossa velat muuttuvat saataviksi.

Päätös jatkosta lienee tehty pomoportaassa jo kauan sitten etukäteen, eikä ikävien faktojen anneta haitata lopullista päätöksentekoa ja hienoja visioita, kun ne on tähänkin asti torjuttu päättäväisesti.

[possu]

Nimettömästä työnhausta seuraava vaihe olisi varmaan CV:tön työnhaku.

Tässä varmaan pyritään siihen että lopulta työpaikat jaettaisiin arvalla.

[AuggieWren]

Nimettömästä työnhausta seuraava vaihe olisi varmaan CV:tön työnhaku.

Tässä varmaan pyritään siihen että lopulta työpaikat jaettaisiin arvalla.

Ei onnistu. Satunnaisuuskin olisi rasismia.

(Siis arpomallahan ei saataisi riittävää mamuedustusta kautta linjan)