2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[Vertigo]

Ja kuinka ollakaan meikäläisen kaikki vasurimyönteiset tuttavat/kaverit/ystävykset rummuttelevat tällä, täysin järjettömällä ajatuksella omilla Facebook-seinillään. Huonoa suomea puhuvat/kirjoittavat ja työkokemusta/koulutusta vaillaolevat karsiutuvat siis aivan ensimäisenä.

Jos työpaikan valintakriteereinä olisi sitten se vitivalkoinen, hyvin suomea puhuva heteromies, niin viimeistään työhaastatteluissa tipahtaisi kaikki näihin kriteereihin sopimattomat henkilöt, vai hoidetaanko haastattelukin joku kokovartalosäkki päällä, johon on asennettuna äänenmuunnin tms?

Ei nyt taas.     

[hyperbeli]

Minusta tämä taas kuulostaa paljon paremmalta kuin ne positiivisen syrjinnän puheet, joita Helsingin kaupunki on aikaisemmin viljellyt. Nytpä valkoihoisetkin voivat hakea työpaikkoja tasaväkisesti muunväristen kanssa. Sitä paitsi milläpä kansanryhmällä luulette olevan keskimäärin parhaat CV:t?

[Vertigo]

Minusta tämä taas kuulostaa paljon paremmalta kuin ne positiivisen syrjinnän puheet, joita Helsingin kaupunki on aikaisemmin viljellyt. Nytpä valkoihoisetkin voivat hakea työpaikkoja tasaväkisesti muunväristen kanssa. Sitä paitsi milläpä kansanryhmällä luulette olevan keskimäärin parhaat CV:t?

Joo eihän tässä sinällään mitään vikaa ole, mutta ihmetyttää miten typeräksi tätä tohkeissaan rummuttavat ihmiset itsensä tekevät.

Joko tämä oli Helsingin kaupungilta (syrjintälautakunnalta) todella ajattelematon tempaus tai suoranainen aivopieru.

[Jack]

Nythän minulla voisi olla mahiksia. Vaatimattoman CV:n perusteella luulevat, että ulkomaalainen, kun eivät näe nimeäni. Työkokemusten tosin pitäisi olla ulkomailta... joten eipä taidakaan ollakaan hyvä idea.

[Roope]

Helsingin kaupunki kokeilee rekrytoinnissaan nimetöntä työnhakua. Sen tavoitteena on, että rekrytoinnissa huomio kiinnitetään erityisesti juuri hakijan osaamiseen ja työkokemukseen. Nimetöntä työnhakua pilotoidaan nuorisoasiainkeskuksessa.

Ahaa, eli tämä lienee ollut uuden, Ritva Viljasen valitseman nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition startti uudistuksilleen. Sillä lailla. Jotain tällaista saattoi odottaakin.

edit:

Lisätietoa nimettömästä työnhausta yleensä:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, [email protected], puh. 09 310 37xxx, henkilöstökeskus
nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, [email protected], puh. 09 310 89xxx, nuorisoasiainkeskus

- Meillä pitäisi olla muunkielistä väkeä myös 11 prosenttia henkilöstössä. Olemme tällä hetkellä vasta noin puolivälissä sitä tavoitetta, sanoo Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.
...
- Pyrimme mataloittamaan näitä kynnyksiä, eli pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia, voidaksemme palkata heitä tehtäviin, joissa suomenkielen taito ei ole niin tärkeä, Hannu Tulensalo sanoo.

SVT: Helsinki lisää maahanmuuttajien rekrytoimista 9.8.2012

Tässä sitä sitten mennään, kun päästettiin Viljasen, Laition ja Tulensalon kaltaisia tyyppejä puikkoihin.

[kekkeruusi]

Nythän minulla voisi olla mahiksia. Vaatimattoman CV:n perusteella luulevat, että ulkomaalainen, kun eivät näe nimeäni. Työkokemusten tosin pitäisi olla ulkomailta... joten eipä taidakaan ollakaan hyvä idea.

Sanot, että työtodistukset jäi Mogadishuun. Ja insinöörin paperit.

[Arvoton]

Joissakin työpaikoissa on kokemusta kymmenistäkin jonkun etnisen ryhmän edustajista, joista järjestään on enemmän tai vähemmän huonoja kokemuksia. Mutta johtopäätökset heistä ovat kiellettyjä ja rasismia.

Jo kauan sitten on tuotu esille eri ihmisryhmistä on kokemuspohjaista tietoa, joka ei muutu historian saatossa ja joka osoittaa, että tiettyjen ihmisryhmien olisi heille itselleenkin parempi opetella kotiseuduillaan tehokkaan työnteon ja organisaation toimivat tavat, ennen kuin alkaisi siirtyä tehokkaamman tuotannon maihin.

Mamujen työnsaannin vaikeudet ovat höystävä sivuongelma pääongelman ohessa. Pääongelma Suomessa on, ettei tänne saada tarpeeksi maahanmuuttajia.

[Ernst]

Niin, sinä et näe! Tuli selväksi. Minun on nähtävä, jotta voin tarkistaa, onko hakijalla viranomaisen toteama pätevyys ja oikeus tehdä hakemaansa tehtävää.  Arvaapas paljon maksaa kutsua raakattava henkilö turhaan haastatteluun, kun saman raakkauksen voi tehdä hiiren klikkauksella ilman, että kenenkään oikeusturva kärsii? Ja tasapuolisuuden nimissä ne kaikki raakattavat pitäisi kutsua käymään, vai?

Jos kyse on jostain oikeuksien tarkastuksesta, joka voidaan tehdä netissä, voidaan se prosessi täysin automatisoida tai sen voi tehdä ihminen, jonka tehtävä on vain tarkastaa se eikä muuta. Tässä kyse on Helsingin Kaupungista, ei jostain pienyrityksestä, jossa tietenkään ei tällaisia voi tehdä.

Toki haastatteluvaiheessa nimi tulee selville. Kyse on siitä, ettei liian aikaisin raakata väärännimisiä pois. Mihin sinä sitä tietoa nimestä tarvitse päättäessäsi kutsutaanko henkilö haastatteluun?

Olen se, jonka nimi on valintapäätöksen viimeisellä rivillä ja näen nyt koko sähköisen prosessin kerralla. Jos sortotoimi, allekirjoittanut istuu oikeudessa sillä ikävällä pallilla. On vaikeaa, lähes mahdotonta, nähdä, mikä olisi se lisäarvo, joka nimettömyydestä kertyisi ja ketä se lopulta hyödyttäisi?

Kertokaa jos tiedätte.

Se nimenomaan estää syrjinnän. Ihmistä ei summittaisesti heitetä syrjään nimen takia. sano nyt mitä sinä sillä nimellä teet? Vaikuttaako päätökseesi onko nimi Mikko vai Mahmud? Jos vaikuttaa niin miten?

Pesunkestävää rasistia tietenkään tämä ei estä. Hän aina voi raakata haastattelun jälkeenkin. Sen sijaan sellainen, jolla mieli on avoin voi ennakkoluuloistaan huolimatta huomata, että hei sehän on ihan hyvä tyyppi ja osaa hommat.

USA:ssa näitä on ihan tutkittu. On lähetetty identtisiä hakemuksia mustien ja valkoisten nimillä ja mustien nimillä on tullut paljon vähemmän haastattelukutsuja. Onko tämä mielestäsi oikein?

Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.

Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.

[Vertigo]

Sanoo vielä, että työtodistuksen lisäksi Mogandishuun jäivät myös vaimo ja lapset sodan keskelle, niin ei tarvitse vaivautua laittamaan ensimmäistäkään työhakemusta Helsingin kaupungille kun vastikkeeton raha suorastaan tulvisi pankkiautomaatista ulos.

Anteeksi.

[Sunt Lacrimae]

Arvotaan työlle tekijät summittaisesti suoraan väestörekisteristä. Silloin ei ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan senkään suhteen, oliko heillä työhaluja ja aikomusta edes hakea itselleen töitä.

Koska ammattien väliset arvostuserot myöskin lisäävät epätasa-arvoa tulisi tämä itse asiassa hoitaa niin, että jokaiselle arvottaisiin joka viikko tasa-arvon nimessä uusi ammatti. Kuukauden sisällä betoniraudoittaja, lukion kieltenope, taksikuski ja insinööri, näin puramme sosiaaliset raja-aidat!

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän  mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Mikä on epätyypillinen työura, ja eikö työuraan liittyvän historian nimenomaan tulisi olla täysin hyväksyttävä valintaperuste?

[Roope]

Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.

Ihan noin en todennut. Nimetön työnhaku saattaa olla jossain pitkäaikaisessakin käytössä, mutta en tiedä tällaisia paikkoja, enkä ole tietoinen ainoastakaan tutkimuksesta, jossa siitä olisi todistettu olevan mitattua hyötyä. Kuten sanottu, jotkut työnantajat joissain hankalammissa poliittisen korrektiuden maissa saattavat olla kiinnostuneista nimettömän työnhaun kaltaisesta stiiknafuulasta ihan vain suojautuakseen syrjintäsyytteiltä, ei siksi, että uskoisivat sen oikeasti toimivan.

Ruotsissa nimetön työnhaku kuitenkin haudattiin epäonnistuneen kokeilun jälkeen, eikä varmasti ollut kiinni siitä, etteikö Ruotsissa olisi ollut tahtoa laajentaa hanketta koko julkiselle sektorille ja tarvittaessa tulkita tutkimustuloksia myötämielisesti.

[coscarnorth]

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän  mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Miten tämä on yhteensovitettavissa Ritva Viljasen tuoreen - etnisiä vähemmistöjä suosivan - työrekrytointiohjeistuksen kanssa? Siis suoritetaanko työnhaku ensin nimettömänä, ja sitten vielä haastatteluissa otetaan erikseen etniset vähemmistöt huomioon? Miten helvetissä tällainen tunarointi on edes mahdollista?

[Soromnoo]

Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Mitenkäs nämä vammaisuus tai seksuaalinen suuntaus?  Nämäkö käyvät ilmi kaupungin normaali haussa 

[Ernst]

Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.

Ihan noin en todennut.

Olin epätarkka sinun kirjoitukseen viitatessani. Pahoittelen.

[Impivaaranilves]

Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän  mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Miten tämä on yhteensovitettavissa Ritva Viljasen tuoreen - etnisiä vähemmistöjä suosivan - työrekrytointiohjeistuksen kanssa? Siis suoritetaanko työnhaku ensin nimettömänä, ja sitten vielä haastatteluissa otetaan erikseen etniset vähemmistöt huomioon? Miten helvetissä tällainen tunarointi on edes mahdollista?

Tuskin siinä mitään ongelmia tulee. Tekevät asian vain jo siinä vaiheessa selväksi kun ilmoittavat työpaikasta että ei sitten suomalaisia.
Esim. kielitaitovaatimukset
somali tai kurdi tai..

[Haplotaxida]

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.

Aika ikävää että Helsingin kaupungin rekrytoinnissa syrjitään ihmisiä uskonnon, syntymäpaikan, sukupuolen ja äidinkielen vuoksi noin paljon että kyseiset tiedot on poistettava kokonaan hakemukselta.

Se on ollut ilmeisesti ongelma Helsingin kaupungilla.

Helsingin kaupunki on näemmä sähköistänyt työnhakemisen kokonaan, joten työntekijän oman jäljen näkyminen hakemuksessa lienee selvästi vähentynyt. Onkos kukaan hakenut Helsinkirekryn kautta töihin? Kiinnostaisi tietää, että kuinka yksilöllisen hakemuksen tuo nykyisellään mahdollistaa eli onko vapaamuotoisia kenttiä ja kuinka paljon. Itse en viitsi antaa omia henkilötietojani testausmielessä, enkä niitä viitsi myöskään keksiä.

Mikäli vapaamuotoisuutta ei juurikaan ole ja systeemi on siten jo ennestäänkin vähän hampaaton, niin siinä tapauksessa tuollainen nimettömyys voisi jossain tilanteissa toimia, mutta jopa päinvastaiseen suuntaan kuin mitä on toivottu. Riippuen tietysti siitä, että millaisia valitsijat ovat olleet tähän asti.   

[Mursu]

Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.

Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.

Niin ja minä sanoin miksi ei ole tarpeen, että haastattelusta päättäjä tietää nimen. Tarkastuksen voi tehdä jku toinen. Kenelle se on tarpeeton? Miten se on haitallinen? Estää syrjinnän?

[Ari-Lee]

Suomalaiset, tulkaa nyt jo äkkiä pois sieltä Helsingistä, ei siellä ole teille tulevaisuutta. Suomessa alkaa olla tarve uudelle suomalaisten pääkaupungille.

Tätä minä kannatan! Helsinki on jo jokatapauksessa menetetty. Kyse on vain ajasta. Turkua ei sitten myöskään lasketa suomalaiseksi kaupungiksi.

[caprifolium]

Olen jo käytännössä nähtävästi saanut kokea tämän työnhaun hedelmiä Kontulan kirjastossa. Siellä minua auttoi kirjan etsimisessä muslimihuiviin sonnustautunut hoono soomi-kirjastovirkailija, joka ei osannut kirjoittaa erittäin suositun suomalaisen kirjailijan nimeä, ei etu- eikä sukunimeä. Päätin sitten olla kysymättä häneltä sitä toistakaan asiaa, jonka takia olin kirjastoon tullut.

Noloa, kun aikuinen ihminen menettää kasvonsa kaiken väen nähden. Säälin häntä ja matkustin pari pysäkkiä Stoan kirjastoon, jossa kyttäsin suomalaisen näköistä virkailijaa, joka osasi auttaa.

Kaikki sivistys ei siis olekaan kadonnut Suomen kirjastolaitoksesta, vaikka usein siltä näyttää.

Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta. Asiakaspalveluunhan heidät tietenkinkin laitettiin, koska kyseessä on Hgin kaupunginkirjaston näyte omasta, upeasta monikulttuurisuudesta, siitä, kuinka hienosti tämä Hgin kaupungin suosituin virasto toimii palkatessaan selkeästi erottuvia, tietyn maahanmuuttajaryhmän edustajia.
Todellisuudessa he ovat vain kirjaston suvaitsevuusmannekiineja, heidän työnsä ja opetuksensa työhön hoitavat suomalaiset ja muut alalle oikeasti pätevöityneet ammattilaiset, eli työtaakka oli välillä kolminkertainen ja täysin kohtuuton.
Oli tosi ikävää ja kurjaa näitä mamu-työkaveria kohtaan, että heidät laitetaan tekemään sellaista työtä joita he eivät kerta kaikkiaan hallinneet, koska suomen kielen osaaminen ja aivan kaikki muukin osaaminen oli vielä alkutekijöissä.
Hävetti työnantajani puolesta. Asiakkaatkin olivat usein samaa mieltä. Eli, kritiikki kohdistui ja kohdistuu edelleen kaupunginkirjaston henkilöstöjohtoon, ei mamu-työntekijöihin. Kirjastoissahan on muutenkin näyttävästi esillä nämä isot, siniset, pyöreät "Syrjintävapaa alue" kyltit.

Sitten asiaan: Miten anonyymin työhakijan työ-ja koulutushistoria voidaan tarkistaa, koska hakijan niemä ei näy missään? Eikö mm. erään maan koneinsinööreilläkin ole paperit usein hukassa? Saamme hakuvaiheeseen takuuvarmasti useita valetyöntekijöitä, etnisestä ja muusta taustasta riippumatta.

[Malla]

Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta.

Minua ärsytttää turkasesti tuo "kirjasto kaatopaikkana" -asenne. Parhaat virkailijat tekevät todella hyvää työtä (esim. tiedonhakua), johon heillä on erinomainen koulutus. Kielitaitokin on monipuolinen.

[caprifolium]

Tuo niin tuttua, niin turkasen tuttua. Olin kaupunginkirjaston palveluksessa kymmenisen vuotta. Meille alkoi tulvia muutamia vuosia sitten noita mainitsemasi tyylisiä "kirjastovirkailijoita", huom. ilman virallista tai muutakaan kirjastovirkailijan koulutusta.

Minua ärsytttää turkasesti tuo "kirjasto kaatopaikkana" -asenne. Parhaat virkailijat tekevät todella hyvää työtä (esim. tiedonhakua), johon heillä on erinomainen koulutus. Kielitaitokin on monipuolinen.

Jos minun asennettani tarkoitat, niin asenteeni ja mielipiteeni on täysin sama kuin sinun mielipiteesi, olenhan itse ollut kirjastossa töissä yli kymmenen vuotta (tosin olen viralliselta nimekkeltäni kirjastonhoitaja, mutta en ole koskaan väheksynyt virkailijoiden työtä ja tein itsekin samoja töitä, virkanimekkeestä riippumatta, samoin virkailijat tekevät kirjastonhoitajan töitä.)
Tarkoitin kommentillani sitä, että on todella surullista laittaa asiakaspalveluun, mikä on kirjaston ydinosaamisalue ja tärkein työtehtävä kirjastoissa, sellainen henkilö, jolla ei ole edellytyksiä työhön. Asiakas olettaa ilman muuta, että tiskin takana oleva henkilö on kirjastotyön ammattilainen (huom, riippumatta virkanimekkestä), mutta joskus toisin käy, kuten yllä Puhdas Sielu kirjoitti.
Aiemmassa kirjoituksessani laiton kirjastovirkailija-sana lainausmerkkeihin, koska ei kaikilla kirjastojen tiskin takana olevilla todellakaan ole kirjastovirkailijan tai -hoitajan tai informaatikon etc. koulutusta, mutta sitähän asiakkaat eivät voi tietää.

[Malla]

Jos minun asennettani tarkoitat, niin asenteeni ja mielipiteeni on täysin sama kuin sinun mielipiteesi olenhan itse ollut kirjastossa töissä yli kymmenen vuotta (tosin olen viralliselta nimekkeltäni kirjastonhoitaja, mutta en ole koskaan väheksynyt virkailijoiden työtä ja tein itsekin samoja töitä, virkanimekkeestä riippumatta, samoin virkailijat tekevät kirjastonhoitajan töitä.)

Nina, en tarkoittanut sinun asennettasi vaan suvaitsevaisuusmannekiinien palkkaajien asennetta. On todella rasittavaa asioida kirjastossa, jos paikalla ei ole päteviä ihmisiä. Lainausautomaatitkin voivat tehdä tenän, eikä vastaukseksi oikein riitä, olankohautuksen kera: "Ei toimi, ei laina."

[caprifolium]

Nina, en tarkoittanut sinun asennettasi vaan suvaitsevaisuusmannekiinien palkkaajien asennetta. On todella rasittavaa asioida kirjastossa, jos paikalla ei ole päteviä ihmisiä. Lainausautomaatitkin voivat tehdä tenän, eikä vastaukseksi oikein riitä, olankohautuksen kera: "Ei toimi, ei laina."

Juu, nyt ymmäsinkin kirjoituksesi paremmin, aamukahvi alkaa vaikuttaa

Ja, olen niin täysin samaa mieltä kanssasi. Hgin kaupunginkirjaston henkilöstöpolitiikka on muutenkin aika kummallista ja epäoikeudenmukaista, mm. nepotismi on ko. virastossa todella suurta.

[nevahood]

Muutamia ongelmia tässä onkin jo huomattu. Olen hieman huolissani Helsingin strategian onnistumisesta. Täytynee tehdä ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi.

Nimetön haku toimii vain osittain. Syntymämaa saattaa kuitenkin paljastua, mikäli ansioluettelossa on viittauksia maakohtaiseen työhistoriaan tai opiskeluun (vrt. Suomen Akatemian nimeämä huippututkimusyksikkö vs. Mogadishun yliopiston anonyymi huippuosaamisyksikkö). Nämä tiedot on siis poistettava. Samoin työn kannalta epäolennaiset, mutta taustan paljastavat, asiat. Esimerkkinä vaikkapa ylempää korkeakoulututkintoa edellyttämätön työ, joissa kahdella pätevällä kuitenkin on ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto (esim. PhD in Qur'an & Usul al-din, Islamic University of al-Madinah al-Munawarah vs.  tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto). Molempien koulutukseksi täytynee merkitä pelkkä tohtori.

Tästä päästään seuraavaan ongelmaan. Mikäli kielitaidolla ei ole juuri merkitystä, ja jotta strategian mukainen tavoite saavutettaisi, rasismille ei pidä antaa pikkusormea edes haastattelutilanteessa. Haastattelut täytyy siis suorittaa tulkin kautta. Kysymykset tehdään kirjallisina ja luotettava taho kirjaa ja tulkkaa molempien vastaukset.

Viimeiseksi ongelmaksi jää muut vähemmistöt. Seksuaalista suuntausta ym. ei saa kysyä, mutta heitä pitää kuitenkin suosia. Edelleen asia kääntyy tämän luotettavan tahon puoleen. Perussuomalaiset ovat kaikessa rasistisuudessaan ehdottaneet, että maahanmuuttajat voidaan pisteyttää. Miksipä ei siis työnhaussakin? Työn kannalta olennaisista ansioista annetaan tietyt pisteet. Lisäpisteet tasapuolisesti epäolennaisista asioista, kuten koneinsinöörin papereista. Taustakartoitusta ei anneta valitsijoiden tietoon, vaan heille toimitetaan näiden perusteella lasketut pistemäärät. Luotettava taho (salassapitovelvollinen vähemmistövaltuutetun hyväksymä tulkki-kirjuri) kirjaa lisäksi lisäpisteet etnisen taustan perusteella. Lopulta vähemmistön edustaja voi itse mainita halutessaan muista vähemmistöpisteistä, kuten seksuaalisesta suuntauksestaan, vasenkätisyydestään jne.

Ainakin tällä tavalla saadaan ketään syrjimätön, mutta positiivisesti suosiva, rekrytointi.

[possu]

Ainakin tällä tavalla saadaan ketään syrjimätön, mutta positiivisesti suosiva, rekrytointi.

Jos se suosii niin sitten se myös syrjii. Ei voi mitään.

[Tulituki]

"Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän  mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi."

Miten epätyypillisen työuran perusteella tapahtuva syrjintä voisi vähetä, kun työhistoriaa ei poisteta hakijan tiedoista? Syrjitään positiivisesti epätyypillisiä työuria?

Yksinkertaisinta ja tasa-arvoisinta olisi arpoa työntekijät. Eihän noita yliopistotutkintoja kukaan työnantaja muutenkaan kysele.

[nevahood]

Jos se suosii niin sitten se myös syrjii. Ei voi mitään.

Ei ole. Tämän on kuule niin moni oikeaoppinenkin jo todennut. Niin ja valtaväestöähän ei voi syrjiä muutenkaan.

Helsingin yliopiston valtiosäännön professori Tuomas Ojanen:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että erilaisessa asemassa olevien ihmisten samanlainen kohtelu voi loukata syrjintäkieltoa, jos kohtelulle ei ole esitettävissä hyväksyttäviä perusteita.
...
Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosintaa, joka asettaa ihmisen tai ryhmän muita parempaan asemaan. Tietyissä tilanteissa positiivinen erityiskohtelu on julkisen vallan velvollisuus: perustuslain 22. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Eli itseasiassa samanlainen kohtelu voi loukata syrjintäkieltoa. Tämä lienee loogista Hyville Ihmisille. Jos et ymmärrä, olet paha ja ennenkaikkea rasisti.

Ensin syyttivät rasismista, nyt vielä sarkasmista.

[Ernst]

Johan minä sen nimen tarpeen kerroin! Tarvitsee tarkistaa, onko henkilöllä asianmukainen lupa tehdä töitä. Tarkistusta ei voi tehdä ilman nimeä. Nimi ei vaikuta muuten. Samoilla kriteereillä arvioidaan ja pätevin valitaan.

Kuten Roope totesi, siellä missä anonyymihakua on käytetty, siitä on luovuttu tarpeettomana tai haitallisena. Pidän sitä itsekin tarpeettomana, kalliina ja haitallisena.

Niin ja minä sanoin miksi ei ole tarpeen, että haastattelusta päättäjä tietää nimen. Tarkastuksen voi tehdä jku toinen. Kenelle se on tarpeeton? Miten se on haitallinen? Estää syrjinnän?

Rekrytointi on jo nyt kallista, paljon työtä vaativaa puuhaa, joka epäonnistuessaan tuottaa paljon haittaa monelle. Veronmaksajana en haluaisi ainakaan julkisen sektorin tekevän rekrytoimista vielä kalliimmaksi. Se on tarpeeton työnantajalle, haitallinen kustannusten kannalta työnantajalle, turhien haastattelujen ja pitkittyvän rekrytoinnin takia haitallinen myös työnhakijalle. Mitä tahansa uutta kuviota harkitessa pitää laskea, mitä uusi kuvio tuottaa ja mitä se maksaa.  Nimettömän hakemisen kohdalla perusheikkous on siinä, että oletetaan kunnolla selvittämättä, että juuri nimi tuottaa syrjintää. Eikä ole selvitetty kunnolla sitäkään, tapahtuuko työhönotossa oikeasti syrjintää. Se, että Abdirgadir ei saa työtä, ei ainajohdu syrjinnästä vaan siitä, että Riittaleena olikin parempi hakija.

[Emperor]

Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys (sekä sen muualta lainaamat palat) ja suomalainen kulttuuri, tietoteokset ja kevyemmät tekstit, ihmiskunnan osaamisen summa kirjoissa ja kansissa jokaisen lukutaitoisen tutkittavissa. Tai siis oli silloin joskus ennen kuin kirjastot muutettiin Espoossakin äbäläwäbälä-keenerien pleikkarisaleiksi, joissa on rukoilunurkat ja jotka muistuttavat nykyään enemmän moskeijaa kuin mitään sivistykseen viittaavaa.

Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".

[JoKaGO]

Kirjastohan on länsimaisen maallistuneen ihmisen "temppeli" siinä missä kirkko hartaille kristityille tai moskeija muslimeille. Siellä on länsimainen sivistys (sekä sen muualta lainaamat palat) ja suomalainen kulttuuri, tietoteokset ja kevyemmät tekstit, ihmiskunnan osaamisen summa kirjoissa ja kansissa jokaisen lukutaitoisen tutkittavissa. Tai siis oli silloin joskus ennen kuin kirjastot muutettiin Espoossakin äbäläwäbälä-keenerien pleikkarisaleiksi, joissa on rukoilunurkat ja jotka muistuttavat nykyään enemmän moskeijaa kuin mitään sivistykseen viittaavaa.

Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kerrottiin, että Turun pääkirjastossa lanseerattiin "Hiljainen tiistai", siis päivä jolloin ylimääräistä melua ja mekkalaa tulisi välttää. Hiljaisuus ja rauha olivat ennen oletusarvoja kirjastossa, nyt niille pitää pyhittää erikseen tietty päivä viikosta. Huvittavinta jutussa ehkä oli, että kirjastotäti perusteli asiaa sillä, että "kaikilla on myös erilainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa hiljaisuus". Jutussa mainittiin myös, että "tänä päivänä kirjaston tehtävä on välittää kulttuuria kaikin keinoin".

Mun kulttuuriini kuuluu möykkääminen julkisilla paikoilla, kirjastoissakin, juuri tiistaisin.