Hommaforum Testi

Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Toivoisin saavani haastatella maahanmuuttokriitikoita ja kuulla heidän näkemyksiään maahanmuutosta Suomessa. Olen kiinnostunut mm. seuraavista asioista:

- Mitä maahanmuutto tarkoittaa?

- Mitä vaikutuksia sillä on Suomessa?

- Mitkä ovat kritiikin syyt?

Haastattelut on tarkoitus suorittaa kasvokkain ja sen vuoksi toivoisin löytäväni haastateltavia Turun seudulta. Kaikki haastattelumateriaali käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettömästi.

Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä minuun yksityisviestillä.

Sini Väisänen


Lisään gradulinkin tähän: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Toivottavasti turkulaiset tarttuvat tähän tilaisuuteen, sillä tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta, kun kukaan on osoittanut kiinnostusta selvittää näitä asioita...

Miksi kasvotusten - onko tiedossa kvalitatiivinen tutkimus? Ketä sellainen kiinnostaa? Lehdissähän on jo analysoitu kriittiset halki ja poikki, end of story.

Sähköpostihaastattelulla saisit vastaukset valmiiksi kirjoitetussa muodossa, jäsenneltyinä ja ilman kiljunhajuista hengitystä.

Hyvä aihe silti. Kunhan kysyn.

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05
Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Pelkäänpä, ettet voi tulla kuin yhdenlaisiin johtopäätöksiin. Sinun ei anneta, vaikka tutkimusmateriaali muuta osoittaisi. Ja kun Hommassa porukka on voittopuolisesti hyvin leipiintynyttä juuri sellaisiin tutkimuksiin, niin täältä ei saata olla niin helppoa värvätä haastateltavia kuin kuvitella voisi.

Etenkin sosiologiassa on useasti perusasia pielessä eli edustava otanta.
Tutkimuksella ei ole mitään tieteellistä merkitystä jos tämä asia ei ole kunnossa.
Tietenkin jos tutkimustulos tiedetään jo etukäteen niin silloinhan väärä otanta on vain etu. Tähän vielä lisään tavallinen tutkimuksen tunteistaminen niin tulokseksi saadaan ihan mitä tahansa halutaan.

Useasti sosilogian piiriin valikoituu hyvin idealistisia ihmisiä joilta täysin unohtuu todellisuuden rajoitukset. Koskee sekä opiskelijoita ja opettajia.

Arvostamani sosiologi Charles Murray kertoi lähteneensä sosiologian opintojen jälkeen opiskelemaan MITI:ssä menetelmällisyyttä ja matematiikkaa huomatessaan heikkoudet sosiologian menetelmissä. Häneltä muuten on tulossa uusi kirja, josta on esimakua Washington Postin kirjoituksessa: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/10/22/AR2010102202873.html.

Joskus aikaa sitten eräs sosiologian opiskelija juuri kyseisestä Turun Yliopistossa kertoi opintosuuntien rankkauksesta. Sen muistan että yläpäässä oli fyysikot ja juristi. Alimmaisimpana löytyi sosiologit.

Mikset suoraan lähde tutkimaan Hommafoorumia? Koko maahanmuuttokriittinen porukkaa kertoo täällä hyvin avoimesti omista käsityksistään. Se kuitenkin vaati menetelmällisyyttä joita hyvin harvat hallitsevat ja tietenkin paljon työtä.

Useasti kuulee sanottavan ettei ei tämä ole mitään matematiikka vaan ......
Tosiasia on kuitenkin että monissa ilmiöiden kuvauksissa ja tarkasteluissa pitää käyttää menetelmää jonka olennaisena osana on matematiikka.
Tälläkin foorumilla on tullut useasti esiin nykytutkimisen menetelmä: Yksityiskohdat jaetaan niiden hyväksytttävyyden mukaan yleistettäviin ja ei yleistettäviin. Siinä mielessä hyvä metelmä että tuloksesta saadan vaivattomasti juuri se minkä sen haluttiinkin olevan.

Kyselypyynnön yksinkertaisuudesta voisi päätellä että aika vähällä työllä pyritään saamaan tutkimus aikaan. Kaikkea tekemistä pitäisi rohkaista. Kuitenkin tieteeseen kuluu erittäin olennaisena osana kritiikki.

Quote from: Sanglier on 15.11.2010, 16:39:44
Miksi kasvotusten - onko tiedossa kvalitatiivinen tutkimus? Ketä sellainen kiinnostaa? Lehdissähän on jo analysoitu kriittiset halki ja poikki, end of story.

Sähköpostihaastattelulla saisit vastaukset valmiiksi kirjoitetussa muodossa, jäsenneltyinä ja ilman kiljunhajuista hengitystä.

Minäkin voisin olla valmis vastaamaan kirjallisesti, mutten naamatusten. Vaikken kiljulle haisekaan.

Pysytään tässäkin ketjussa ketjun aiheessa. Sosiologian kritiikille voi perustaa oman ketjun.

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05

Toivoisin saavani haastatella maahanmuuttokriitikoita ja kuulla heidän näkemyksiään maahanmuutosta Suomessa. Olen kiinnostunut mm. seuraavista asioista:

- Mitä maahanmuutto tarkoittaa?

- Mitä vaikutuksia sillä on Suomessa?

- Mitkä ovat kritiikin syyt?

Kaikkiin näihin kysymyksiin ja moneen muuhun saa vastauksen parhaiten tutkimalla Homma-foorumia. En osallistu tutkimukseen muulla tavoin, koska en pidä sosiologiaa tieteenä vaan kokoelmana mielipidekirjoituksia.

Mä en ole turusta, mutta voisin osallistua. kuis kiireinen aikataulu olis? Olen naantalin tulossa lähiviikkoina.

Quote from: Pohjolan puolesta on 15.11.2010, 19:49:52
Etenkin sosiologiassa on useasti perusasia pielessä eli edustava otanta.
Tutkimuksella ei ole mitään tieteellistä merkitystä jos tämä asia ei ole kunnossa.
Tietenkin jos tutkimustulos tiedetään jo etukäteen niin silloinhan väärä otanta on vain etu.

Tuota noin... mikäli tutkimuksen tarkoitus ei ole yleistää haastateltavien mielipiteitä (kaikkiin maahanmuuttokriittisiin tai edes Homma-forumin kirjoittelijoihin), otannan edustavuus ei ole tieteellisen pätevyyden edellytys varsinkaan kun kyse on gradusta. Jos tarkoitus on esimerkiksi selvittää, millä perusteilla (jotkut) maahanmuuttokriitikot kritisoivat maahanmuuttoa, kaikki yleisimmät perustelut saattavat tulla esille jo parissa ensimmäisessä haastattelussa. Tutkija ei tietenkään voi tietää tätä etukäteen, joten hän voi ei voi olla koskaan täysin varma, että kaikki perustelut ovat tulleet mainituiksi. Valitettavasti varsinkin lehdistöllä on taipumus yleistää jopa tapaustutkimusten tuloksia, vaikka tutkija kuinka yrittäisi laittaa vastaan.

Aiemmat kommentoijat ovat toisaalta jo tuoneet esille, että vastaukset näihin tutkimuskysymyksiin(?) olisi mahdollista saada jo siitä aineistosta, jonka tämä keskustelupalsta muodostaa. Täällä on esimerkiksi säie, jossa nimenomaan keskustellaan tästä aiheesta, "Miten nuivistuit" tjsp.

Mulla ei ole varsinaisia esteitä osallistua. Turussakin tulee ajoittain pyörähdettyä.

Tosin, varoituksen sana: maahanmuuttokriittiset eivät todellakaan ole joukkona homogeeninen. Pelkästään tällä forumilla jakaudumme pelkästään puoluekentällä ihan oikealta ihan vasempaan. Kun lisätään muita ulottuvuuksia (suhtautuminen eläinten oikeuksiin, maataloustukiin, liikenteeseen, verotukseen, valtion velkaan, seksualisuuteen, uskontoon...) eroja tulee valtavasti lisää.

Näin ollen, kvalitatiivisen tutkimuksen lopputulos voi olla aivan mitä vain. Se todennäköisesti kertoo vain haastateltavien preferensseistä, eikä niinkään maahanmuuttokriittisten preferensseistä.

Kvantitatiivisessakin tutkimuksessa on omat ongelmansa. Määrittele nyt vaikka ensin maahanmuuttokriitikko. Se on ihan yhtä helppoa kuin määritellä vasemmistolainen (vrt. Sirpa Pietikäinen (kok)). Jos haluat haastatella ihmisiä, jotka suhtautuvat maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti, niin mars Turun torille. Joku muistaa tarkan prosentin, mutta yli joka toinen vastaasi kävelevä ihminen on etsimäsi henkilö.

Rehellisesti sanoen sinuna rajaisin tutkimuksesi huomattavasti pienempään ja homogeenisempään ryhmään (rasistit, skinit, Joensuun skinit, tms.), jolloin kvalitatiivinen tutkimus voisi olla järkevää.

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05
Toivoisin saavani haastatella maahanmuuttokriitikoita ja kuulla heidän näkemyksiään maahanmuutosta Suomessa. Olen kiinnostunut mm. seuraavista asioista:

- Mitä maahanmuutto tarkoittaa?

- Mitä vaikutuksia sillä on Suomessa?

- Mitkä ovat kritiikin syyt?

Mitäs mieltä olet jos yleisö alkaa keskustelemaan tässä säikeessä?

Henkilökohtaisesti en ole niinkään maahanmuuttokriitikko, vaan lähinnä pidän hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa onnettomana ja haluaisin pitää ääntä monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuspuheen epä-älyllisistä suuntauksista.

Esimerkkejä tästä puheesta ja sen analyysiä löytyy runsain mitoin muun muassa Jussi Halla-ahon blogista.

Pidän siis monista maahanmuuttajista ja olen myös sitä mieltä, että suvaitsevaisuus on tärkeää. Pidän tärkeänä myös, että tänne muuttavat tulijat suvaitsevat minun kulttuuriani. Odotan myös, että maahanmuuttajat noudattavat lakia ja hyviä tapoja riittävässä määrin.

Lisätietoa maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta löytyy edellämainitusta blogista, mitäpä sitä tässä toistamaan.

QuoteMitäs mieltä olet jos yleisö alkaa keskustelemaan tässä säikeessä?

Tai jos haluat esim. julkaista kiinteät kysymykset ja ottaa vastauksia yksityisviesteillä, nostamme ketjua mahdollisuuksien mukaan esille.

Ehdotan opiskelijalle että tekee Pro Gradun Hommaforumin maahanmuuttopoliitiikan-ja monikulttuurikritiikistä. Materiaalia lienee riittämiin. Jos ei riitä niin laajentaa voi. Aihetta käsitteleviä henkilökohtaisia blogeja löytyy. http://www.uutisvirta.blogspot.com -linkistä on hyvä aloittaa.

Evääksi: Tästä aiheesta on tehty riittävästi tarkoitushakuisia nollatutkimuksia ja kirjoja!

Sinille:

Hienointa tietysti olisi, jos löydät haastateltavasi, mutta jos et löydä, ylläpito voi perustaa sinulle tänne haastatteluketjun. Voit valintasi mukaan haastatella joko vain omalla nimellään kirjoittavia jäseniä, vakiintuneita nimimerkkejä joiden henkilöllisyyden ylläpito voi heidän suostumuksellaan varmistaa tai ketä tahansa.

Itse tietysti päätät mitä tahdot tehdä, mutta tämäkin vaihtoehto on olemassa. Olet myös tervetullut jäämään keskustelemaan, jos aihepiiri kiinnostaa suuntaan tai toiseen.

Ainakin yksi varma haastattelu on jo.  :)

Meinasin jo aiemmin kommentoida Sinin tutkimusta. Mutta sitten ajattelin, että mikä minä olen jakamaan neuvoja ja antamaan ohjeita. Jos nyt kuitenkin sanoisin jotain.

Hommafoorumin viestejä tutkimalla ja tyypittelemällä voisi muodostaa alustavan kuvan maahanmuuttokritiikin sisällöstä. Sen jälkeen voisi pohtia jatkotoimenpiteitä ja keskittyä esimerkiksi vain yhteen maahanmuuttokritiikin osa-alueeseen.

Tällä foorumilla on mielipiteitä ja esittäjiä, joiden kanssa en ole alkuunkaan samaa mieltä. Epäilemättä tältä foorumilta löytyy myös niitä henkilöitä, joiden mielestä minua voisi luonnehtia maahanmuuttohysteerikoksi, kuten Husein Muhammed asian ilmaisi.

Jos lähtee hakemaan suoraan haastateltavia ilman, että on muodostanut asiasta eli maahanmuuttokritiikistä kokonaiskuvaa, pitää olla ainakin valmis tunnustamaan, ettei yksittäisten haastateltavien näkemysten perusteella välttämättä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Nämä tulivat ensimmäisinä mieleen.

Quote from: Phantasticum on 17.11.2010, 15:47:31
Meinasin jo aiemmin kommentoida Sinin tutkimusta. Mutta sitten ajattelin, että mikä minä olen jakamaan neuvoja ja antamaan ohjeita. Jos nyt kuitenkin sanoisin jotain.

Kannattaako ressata noi paljoo?  ;D

Quote from: M. on 15.11.2010, 16:35:13
Toivottavasti turkulaiset tarttuvat tähän tilaisuuteen, sillä tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta, kun kukaan on osoittanut kiinnostusta selvittää näitä asioita...

Ainakaan Turun yliopistossa ei muistaakseni ole vastaavia projekteja aiemmin ollut. Asun Turussa ja ilmoitin juuri äsken yksityisviestillä Sinille, että olen käytettävissä graduhaastattelua ajatellen. Sattumoisin olen myös ollut Turun yliopiston sosiologian laitoksella kesätöissä kahtena eri vuotena  :P

Ensimmäinen mokutuspiinapenkissä käynyt ilmoittautuu takaisin vahvuuteen. Tilanteessa tein parhaani, ja pyrin panemaan vastaan ja levittämään rasistista propagandaa.

Not.  ;)

Quote from: Ulkopuolinen on 19.11.2010, 16:53:21Jos moisia ilmaantuu useampia niin sitten voidaan ilmoittaa tarkoitushakuisesta aineistonkeruusta gradun valvojalle.

Laadullinen tutkimus ei välttämättä sulje pois tarkoitushakuista aineistonkeruuta: http://en.wikipedia.org/wiki/Theoretical_sampling. Kaikkihan riippuu siitä, mitä tutkimuksella tavoitellaan.

Quote from: antero on 01.12.2010, 15:24:33
Ensimmäinen mokutuspiinapenkissä käynyt ilmoittautuu takaisin vahvuuteen. Tilanteessa tein parhaani, ja pyrin panemaan vastaan ja levittämään rasistista propagandaa.

Not.  ;)

Täällä ilmoittautuu toinen. Suosittelen muillekin.

Minäkin suosittelen. Haastattelija oli ammattitaitoinen eikä painostanut haastattelutilanteessa minnekään suuntaan.

Kerrankin tilaisuus esittää mielipiteitään ja ajatuksiaan maahanmuutosta henkilölle, joka on niistä aidosti kiinnostunut. Ja täällä vingutaan, että varmaan ohjaillaan sanomisia ja vähintään lopputuotteessa eli valmiissa gradussa kaikki on väänetty moku-muottiin  ???

Minäkin uskaltauduin haastateltavaksi. Ei purtu, ei lyöty, ei painostettu. Mukava haastattelija ja sana vapaa.

Quote from: Lepakko on 19.01.2011, 10:21:04
Kerrankin tilaisuus esittää mielipiteitään ja ajatuksiaan maahanmuutosta henkilölle, joka on niistä aidosti kiinnostunut. Ja täällä vingutaan, että varmaan ohjaillaan sanomisia ja vähintään lopputuotteessa eli valmiissa gradussa kaikki on väänetty moku-muottiin  ???

Hommaforumilla 4-5000 jäsentä, moniko vinkui?

Olin tänään haastateltavana. Kokemus oli positiivinen. Kerrankin joku viitsi kuunnella poliittista jaaritteluani.

Haastattelu puikoissa. Asiallinen meininki ja hyviä kysymyksiä.

Quote from: Kelpo Hääppönen on 15.11.2010, 19:43:05

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05
Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Pelkäänpä, ettet voi tulla kuin yhdenlaisiin johtopäätöksiin. Sinun ei anneta, vaikka tutkimusmateriaali muuta osoittaisi. Ja kun Hommassa porukka on voittopuolisesti hyvin leipiintynyttä juuri sellaisiin tutkimuksiin, niin täältä ei saata olla niin helppoa värvätä haastateltavia kuin kuvitella voisi.

Heh, saattaapi Sinille käydä kuten kaverilleni 1980-luvulla, joka halusi tehdä yhteiskuntatieteen gradunsa Suomen romaniväestön jakautumisesta työssäoleviin, työttömiin, yrittäjiin ja eläkkeellä oleviin.

Graduaihetta ei hyväksytty.

Hei,

en enää etsi haastateltavia. Suurkiitos kaikille osallistuneille!

Sini Väisänen

Quote from: Sini on 02.02.2011, 13:20:25
Hei,

en enää etsi haastateltavia. Suurkiitos kaikille osallistuneille!

Sini Väisänen

Toivottavasti sitten aikanaan jaat tuloksia ja aikaansannoksiasi tännekin nähtäväksi!

Quote from: Arglebargle on 29.01.2011, 13:32:18

Quote from: Kelpo Hääppönen on 15.11.2010, 19:43:05

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05
Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Pelkäänpä, ettet voi tulla kuin yhdenlaisiin johtopäätöksiin. Sinun ei anneta, vaikka tutkimusmateriaali muuta osoittaisi. Ja kun Hommassa porukka on voittopuolisesti hyvin leipiintynyttä juuri sellaisiin tutkimuksiin, niin täältä ei saata olla niin helppoa värvätä haastateltavia kuin kuvitella voisi.

Heh, saattaapi Sinille käydä kuten kaverilleni 1980-luvulla, joka halusi tehdä yhteiskuntatieteen gradunsa Suomen romaniväestön jakautumisesta työssäoleviin, työttömiin, yrittäjiin ja eläkkeellä oleviin.

Graduaihetta ei hyväksytty.

Aivan oikein. Ei kannata ruveta penkomaan että kuinka Suomen romanit oikeasti voivat/elävät.

Asia on kiveen hakattu. He ovat tavallisia Suomen kasalaisia. Työssä käyviä, ahkeria, kunnollisia. Turha väittää että he keskellä työpäivää suurin joukoin rauhalliseen tahtiin, täysin kiireettä stressivapaina liikkuvat ryhmissä esim. Itäkeskuksen käytävillä somalien lailla, tms.

Jokainen on nähnyt, minä ainakin, romaneja ihmeellisissä puvuissaan pankkivirkailijoina, bussikuskeina, kaupan myyjinä, vartijoina, poliiseina, siivoojina, lääkäreinä, lakimiehinä, lentokapteenina, linssiinviilareina, silmäänsahajina, matkaoppaina, huoltomiehinä, ratikan ja metron kuljettajina, atomivoimaloiden suunnitteluinsinööreinä, mustalaishameiden ompelijana, pankinjohtajina, vahtimestareina, teurastajina, maanviljelijöinä, maatalouslomittajina, rajavartijoina, tullimiehinä, opettajina, vanginvartijoina, hevoskauppiaina, jne jne.

----
Maahanmuuttokriittisyyttä käsittelevä Pro Gradu -tutkielma:
"NUIVIEN SUOMI
Maahanmuuttokriitikoiden käsityksiä maahanmuutosta ja suomalaisuudesta"
on nyt hyväksytty. Se on luettavissa Turun yliopiston kirjastossa.
---


Ja minun erittäin karrikoitudut ja kärjistetyt kommentit ko gradusta:

Se kuinka pihalla gradun tekijä on, paljastuu heti ensimmäisessä kappaleessa:
"Maahanmuuttokriitikot ovat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kielteisesti suhtautuvia, jotka vaativat maahanmuuton rajoittamista."

Ja sitten taasen syy siihen löytyy toiselta sivulta:
"...henkilökohtaiset näkemykseni eroavat... ...tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta..."

Itse gradu sisältää kaikki moneen kertaan alas ammutut kliseet.

Gradu sisältää erittäin paljon viitteitä punaviherfasistien tekemiin teoksiin, jotka esittelevät kliseitä faktoina ja joihin gradu tukeutuu. Ja näitä punaviherfasistien mielipiteitä ja propagandaa esitellään myös siten, kuin että ne kuvaisivat maahanmuuttokriitikoita ja realiteetteja.

Useita asiayhteyksiä solmitaan hyvin hyvin hyvin löyhin perustein, jopa ilman mitään ilman perusteita/ useita asioita tulkitaan aivan irrationaaliseti.

Gradu sisältää myöskin aivan helvetisti asiavirheitä. Tosin se ei ole mikään ihme, koska gradu perustuu lähinnä gradun tekijän punaviherfasistiseen irrationaaliseen maailmankuvaan. Ja maahanmuuttokriitikot hän näkee "pahoina ihmisinä" (vaikka kyllä kovasti sanoo yrittävänsä ettei siihen sortuisi), joten mikään mitä maahanmuuttokriitikot sanoo tai tekee ei voi olla "oikein".

Myös eri asiat, tavat, toimitamallit, ilmaisut, jne ovat joko "hyviä" tai "pahoja", perustuen gradun tekijän omaan maailmankatsomukseen.

Vähän väliä esille putkahtaa myöskin selkeä asenne, jossa gradun tekijä jatkuvasti olettaa että haastateltavat kaunistelevat asioita ja jättävät "äärimielipiteet" sanomatta, koska ovathan he rasisteja ja muutoinkin suvaitsemattomia, eli pahoja ihmisiä.
Joten gradun tekijä kaivaa rivien välistä jatkuvasti jotain mitä sinne ei ole piilotettu. Eli toisin sanoen keksii omasta päästänsä kaikkea mahdollista.

Gradun tekijä myöskin teilaa monia maahanmuuttokriitikoiden esittämiä realiteettejä ilman mitään perusteluja tai viitteitä.

Muutamista/ monista sanavalinnoista ja lauserakenteista tulee mieleen esim Ilta-Lehden, Ilta-Sanomien, Hesarin, jne mokutus"toimittajat".

Johtöpäätoksissään gradun tekijä toteaa:
"Aineiston perusteella voidaan tulkita"
ja toistaa koko ajan:
Maahanmuuttokriitikot sanovat x, mutta todellisuudessa he tarkoittavat y.

Kaiken kaikkiaan gradusta paistaa läpi gradun tekijän rasistinen, suvaitsematon, punaviherfasistinen asenne, joka on ollut lähtökohta koko gradulle. Ja myöskin gradun lopputulos on ollut sen mukainen. Eli oikein tyypillinen nolla-tutkimus.

Kliseiden viljely jatkuu myöskin gradun pohdinnoissa:
"Kohtaamiset voivat nimittäin vaikuttaa ihmisten asenteiden muodostumiseen."
...
"Myös meidän on kannettava osa vastuusta."

Eli 98 sivua kevyttä sontaa. Ei voi sanoa täyttä paskaa, koska mokutusaste oli kuitenkin aika heiveröinen.

No, tulipahan osallistuttua/ luettua.  ;D

Quote from: antero on 21.06.2011, 14:49:25
Gradu on saatavilla myöskin sähköisessä muodossa, mutta yliopiston yleinen julkistuspolitiikka vissiin estää sähköisen julkisen julkaisun?

Kyllä yliopiston yleinen suositus on julkaista kaikki tutkielmat myös sähköisessä muodossa (http://www.doria.fi/handle/10024/5788). Pakottaa ei voi.

Quote from: Roope on 21.06.2011, 15:52:21

Quote from: antero on 21.06.2011, 14:49:25
Gradu on saatavilla myöskin sähköisessä muodossa, mutta yliopiston yleinen julkistuspolitiikka vissiin estää sähköisen julkisen julkaisun?

Kyllä yliopiston yleinen suositus on julkaista kaikki tutkielmat myös sähköisessä muodossa (http://www.doria.fi/handle/10024/5788). Pakottaa ei voi.

Jaha, no mikäköhän mahtaa sitten olla syynä "julkaisemattomuuteen"?
Ehkä gradun tekijä voi itse vastata, jos sattuu lukemaan tuon kysymyksen.

Quote from: Bonaventura on 21.06.2011, 16:29:07
Mikähän oli arvosana, tulitko antero katsoneeksi? Jos et, voisin soitella tuonne huomenna ja kysyä. Julkista tietoa nimittäin.

Mä sain tosta sähkösen kopion ("haastattelupalkkiona" varmaankin), ja siin ei ollut mainintaa ko asiasta.

Quote from: Bonaventura on 21.06.2011, 16:29:07
En ole nähnyt mitään virallista suositusta, mutta Helsingissä on vaikuttanut siltä, että vain eximian (tai laudaturin, aina kerran vuosisadassa) saaneet julkistetaan.

QuoteTurun yliopiston rehtori on tehnyt yliopiston julkaisuarkistoa ja yliopiston sähköistä julkaisemista koskevan päätöksen 23.4.2007. Päätöksen mukaan yliopisto ottaa käyttöön sähköisen julkaisuarkiston 1.9.2007 lähtien. Samalla yliopisto suosittaa, että kaikki yliopiston tutkielmat (väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja pro gradut) julkaistaan 1.9.2007 lähtien sähköisessä muodossa ja julkaistaan yliopiston julkaisuarkistossa.

Turun yliopisto - Kirjasto (http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/index.html)

Quote from: Pliers on 15.11.2010, 20:56:28
Näin ollen, kvalitatiivisen tutkimuksen lopputulos voi olla aivan mitä vain. Se todennäköisesti kertoo vain haastateltavien preferensseistä, eikä niinkään maahanmuuttokriittisten preferensseistä.

...

Rehellisesti sanoen sinuna rajaisin tutkimuksesi huomattavasti pienempään ja homogeenisempään ryhmään (rasistit, skinit, Joensuun skinit, tms.), jolloin kvalitatiivinen tutkimus voisi olla järkevää.

Joopa joo...

Näköjään olin naivi. Miksi kuvittelinkaan, että aiheesta tehtäisiin oikea tutkimus. Tutkimus ei siis kerro haastateltavien, vaan haastattelijan preferensseistä.

Rajaus sentään näyttää tapahtuneen ehdotetusti.  ;D

Quote from: Pliers on 21.06.2011, 17:13:32
Joopa joo...

Näköjään olin naivi. Miksi kuvittelinkaan, että aiheesta tehtäisiin oikea tutkimus. Tutkimus ei siis kerro haastateltavien, vaan haastattelijan preferensseistä.

Rajaus sentään näyttää tapahtuneen ehdotetusti.  ;D

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että kyseessä on vain minun "erittäin karrikoidut ja kärjistetyt kommentit" ko gradusta.

Ett kannattaa itse lukea se, kunhan se tulee tonne sähköseen julkasuun, ja vasta sit heittää kirves kaivoon.

Quote from: Bonaventura on 21.06.2011, 18:12:40
Yritin tuossa hetken torkahtaa, ja alkoi omatunto soimata. Mietin, että onko  poloista (ja viatonta?) graduntekijää tarpeen repiä kappaleiksi. Itse saisin henkisen halvauksen, jos graduani reposteltaisiin netissä. Onneksi olen täydellinen nobody ja kirjoitin gradun aiheesta, joka ei takuuvarmasti kiinnosta ketään.

Gradua näkemättä totean, että jos anteron havainnot vastaavat todellisuutta, niin kappaleiksi repiminen on ansaittua. Todennäköisesti Sinillä ei edes ole mitään sitä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin, lienee niissä piireissä jonkunlainen meriitti tulla teilatuksi hommassa. Omien silmissä maine ei mene, koska juoksuhauta on jo niin syvä, että sinne ei asti järjenvalo heijastele.

Quote from: Bonaventura on 21.06.2011, 18:12:40Mietin, että onko  poloista (ja viatonta?) graduntekijää tarpeen repiä kappaleiksi.

Eipä noissa mun kommenteissa ole mitään kappaleiksi repimistä, vaan pelkkiä yrityksiä löytää selityksiä sille, miksi lopputuloksena on ollut 98 lapiollista kevyttä sontaa, vaikka aihe on ollut ihan asiallinen.

Mua lähinnä säälittää se, siis oikeasti käy ihan sääliksi, että ~aikuinen ihminen käyttää puol vuotta(?) elämästään (toki ei tietenkään 24/7) gradun kirjoittamiseen, ja lopputuloksena on mitä on.

Joku käyttäytymistieteilijähän tms voisi puolestaan tuosta säälittävästä ihmisryhmästä tehdä gradun/väikkärin? Eli tutkia sitä mikä saa nuo ihmiset henkilökohtaisella tasollaan näkemään ympäröivän todellisuuden niin helvetin vääristyneesti.

Quote from: Kaapo on 21.06.2011, 20:44:28
Olisikohan tämä lukaistavissa jossain?

Jossain vaiheessa tuolta: http://www.doria.fi/handle/10024/5788
kunhan gradun tekijä saa sen sinne toimitettua.

Rauhotutaas nyt taas vähän ja palautetaan mieleen pari keskeistä juttua:
1. Kyseessä ei ole tutkimus vaan tutkielma.
2. Pro Gradu -tutkielman tarkoitus ei ole väittää tai olla väittämättä sen kummemmin mitään, vaan osoittaa opiskelijan yliopistolle ja muille akateemisille nörteille, että opiskelija kykenee tekemään tutkimusta. Kyse on siis vain ja ainoastaan opinnäytetyöstä.

Ja vielä bonarina - kuten gradun tekijä itsekin toteaa - näyte on harkinnanvarainen ja varsin pieni, joten siitä ei pidä, tule eikä saa tehdä mitään yleistyksiä.

Minun mielestäni kaikin puolin ihan mallikas suoritus.

Kannattaa nyt pitää mielessä, että avainsana on sosiologia. Se on yliopistollinen "tieteen"ala, kuten esimerkiksi naistutkimus. Tieteen teon kanssahan näillä hanttapuli"tieteillä" ei ole mitään yhteistä. Kyse on kokoelmista mielipidekirjoituksia pikemminkin, joita yhteiskunta jostain perverssistä syystä pitää tieteenä ja rahoittaa laitosten ja professuurien muodossa aivan kuin tieteitäkin.

Selvimmät indikaattorit pseudotieteistä on mm. tukeutuminen alan guruihin ja kaiken todellisuuden filtteröiminen näiden aikaansaamien tuotosten läpi, autoeroottisluonteinen jargonin ylikorostus, ns. jargonpuuro, ts. hemmetin fiksunoloiseksi tarkoitetut, todellisuudessa naurettavat lauserakenteet, ja illuusio todellisuudesta.

Selvyyden vuoksi sanottuna puhuin yllä yleisessä muodossa, en tästä nimenomaisesta tutkielmasta.

Quote from: herra 4x on 22.06.2011, 00:43:51
Kannattaa nyt pitää mielessä, että avainsana on sosiologia. Se on yliopistollinen "tieteen"ala, kuten esimerkiksi naistutkimus. Tieteen teon kanssahan näillä hanttapuli"tieteillä" ei ole mitään yhteistä. Kyse on kokelmista mielipidekirjoituksia pikemminkin, joita yhteiskunta jostain perverssistä syystä pitää tieteenä ja rahoittaa laitosten ja professuurien muodossa aivan kuin tieteitäkin.

Mahdollisuus osua oikeaan on ehkä "hieman" suurempi kuin korteista luettaessa.
Tämäkin siksi koska olemme sosialistivaltio.

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 00:19:32
2. Pro Gradu -tutkielman tarkoitus ei ole väittää tai olla väittämättä sen kummemmin mitään, vaan osoittaa opiskelijan yliopistolle ja muille akateemisille nörteille, että opiskelija kykenee tekemään tutkimusta.

Minun mielestäni kaikin puolin ihan mallikas suoritus.

ÖÖh, tuota, mikä osuus tuosta gradusta/ sen tekemisestä oli tutkimusta...?  ;D

Quote from: Huhhai! on 21.06.2011, 23:52:25
Niin kliseistä, niin kliseistä...
Tulin totaalisen väärinymmärretyksi useaan otteeseen ja litterointi ei tehnyt oikeutta kohdallani...

No tuota, noi lainaukset tohon graduun ois voinu vetästä vaikka Seiskasta, koska ei haastateltavilla tai heidän sanomisillaan ollut mitään merkitystä. Niillä lainauksilla vain täytettiin aukkoja joita oli gradun paperissa.
Vähän niin kuin lapsi olisi nuijinut neliskulmasia palikoita pyöreisiin reikiin, pitkään ja hartaasti.  ;D

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 00:19:32
Minun mielestäni kaikin puolin ihan mallikas suoritus.

Olet siis lukenut gradun, kun tuolla tavalla arvion esität?

Jos gradu on hyväksytty, se täytti jotkin kriteerit. Oppilaitoksen hyväksymisperusteiden analysoiminen on aika työlästä, joten totean vain lukematta että paskaa.

Mutta onhan seinään tussilla piirretty vitunkuvakin taidetta, miksei tuo gradu sitten olisi tiedettä.

Quote from: AuggieWren on 22.06.2011, 11:05:21

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 00:19:32
Minun mielestäni kaikin puolin ihan mallikas suoritus.

Olet siis lukenut gradun, kun tuolla tavalla arvion esität?

Juu. Tossa se on pöydällä.

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 11:16:07
Mutta onhan seinään tussilla piirretty vitunkuvakin taidetta, miksei tuo gradu sitten olisi tiedettä.

Taisin ylempänä selittää hieman liian epäselvästi: gradu EI OLE tieteellinen tutkimus, vaan opinnäytetyö.

Siis o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-y-ö. Jokohan nyt?

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 12:31:18

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 11:16:07
Mutta onhan seinään tussilla piirretty vitunkuvakin taidetta, miksei tuo gradu sitten olisi tiedettä.

Taisin ylempänä selittää hieman liian epäselvästi: gradu EI OLE tieteellinen tutkimus, vaan opinnäytetyö.

Siis o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-y-ö. Jokohan nyt?

Hyväksytty opinnäytetyö on osoitus siitä että opiskelija ymmärtää oman alansa tieteellisistä metodeista jotain. Gradu ei ole tutkimus, mutta se on t-i-e-d-e-t-t-ä. Muuten se olisi hylätty.

Ymmärsitkö? Vai vastasitko vahingossa väärään viestiin?

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 13:21:57

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 12:31:18

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 11:16:07
Mutta onhan seinään tussilla piirretty vitunkuvakin taidetta, miksei tuo gradu sitten olisi tiedettä.

Taisin ylempänä selittää hieman liian epäselvästi: gradu EI OLE tieteellinen tutkimus, vaan opinnäytetyö.

Siis o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-y-ö. Jokohan nyt?

Hyväksytty opinnäytetyö on osoitus siitä että opiskelija ymmärtää oman alansa tieteellisistä metodeista jotain. Gradu ei ole tutkimus, mutta se on t-i-e-d-e-t-t-ä. Muuten se olisi hylätty.

Ymmärsitkö? Vai vastasitko vahingossa väärään viestiin?

Miksi meillä tehdään jotain o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-ö-i-t-ä , joilla ei ole mitään tutkimuksellista arvoa. Kuulostaa hukkaan heitetyltä rahalta. Vieläpä sosiologia kun on kyseessä yökköreaktio on vastustamaton ja tässä haisee taas iloiset homppelit ja äidin pikku-Liisat.

Kommeli ja kumppanit: Jos perustiedot yliopistokoulutuksesta ovat jotenkin teillä hukassa, asiasta ei kannata täällä huudella - ellei sitten halua kerätä itselleen nolouskarmaa.

Jos taas opinnäytetyö on mielestänne huono, se on asia erikseen. Mutta teidän kritiikissänne menevät puurot ja vellit sillä tavalla sekaisin, että suosoittelen muutaman päivän taukoa - vitutuskin yleensä katoaa tai ainakin vähenee tuossa ajassa.

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 00:19:32

2. Pro Gradu -tutkielman tarkoitus ei ole väittää tai olla väittämättä sen kummemmin mitään, vaan osoittaa opiskelijan yliopistolle ja muille akateemisille nörteille, että opiskelija kykenee tekemään tutkimusta. Kyse on siis vain ja ainoastaan opinnäytetyöstä.

En ole lukenut gradua, mutta kirjoitan tämän Anteron viestin perusteella.

Jos opiskelija ei gradua tehdessään pysty tarkastelemaan edes jossainmäärin objektiivisesti haastateltavien ajatuksia, vaan antaa oman ideologiansa ja maailmankatsomuksensa värittää näitä, mielestäni se osoittaa, että hän ei ole kykenevä tekemään tutkimusta.

Hän on kykenevä kirjoittamaan mielipidekirjoituksia.

Quote from: Haima on 22.06.2011, 13:39:53
Kommeli ja kumppanit: Jos perustiedot yliopistokoulutuksesta ovat jotenkin teillä hukassa, asiasta ei kannata täällä huudella - ellei sitten halua kerätä itselleen nolouskarmaa.

Jos taas opinnäytetyö on mielestänne huono, se on asia erikseen. Mutta teidän kritiikissänne menevät puurot ja vellit sillä tavalla sekaisin, että suosoittelen muutaman päivän taukoa - vitutuskin yleensä katoaa tai ainakin vähenee tuossa ajassa.

Olisi toivottavaa, että vasta-argumentoija esittää pätevät perustelut väitteelleen. Nyt näyttää lähinnä siltä, että sinä puolustelet omaa tilannettasi vetoamalla jonkin epämääräiseen, kuten omaan ylivertaiseen älykkyyteen. Kehoitan sinua etsimään kesätöitä.

Pientähän tällainen on verrattuna esimerkiksi siihen, että Kokoomuksen valitsemana ulkomaankauppaministerinä on ollut huijari nimeltä Jari Vilen, joka kopioi yli puolet gradunsa tekstiosuudesta muista lähteistä väittäen itseään niiden kirjoittajaksi.

Quote from: Kommeli on 22.06.2011, 13:27:14

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 13:21:57

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 12:31:18

Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 11:16:07
Mutta onhan seinään tussilla piirretty vitunkuvakin taidetta, miksei tuo gradu sitten olisi tiedettä.

Taisin ylempänä selittää hieman liian epäselvästi: gradu EI OLE tieteellinen tutkimus, vaan opinnäytetyö.

Siis o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-y-ö. Jokohan nyt?

Hyväksytty opinnäytetyö on osoitus siitä että opiskelija ymmärtää oman alansa tieteellisistä metodeista jotain. Gradu ei ole tutkimus, mutta se on t-i-e-d-e-t-t-ä. Muuten se olisi hylätty.

Ymmärsitkö? Vai vastasitko vahingossa väärään viestiin?

Miksi meillä tehdään jotain o-p-i-n-n-ä-y-t-e-t-ö-i-t-ä , joilla ei ole mitään tutkimuksellista arvoa. Kuulostaa hukkaan heitetyltä rahalta. Vieläpä sosiologia kun on kyseessä yökköreaktio on vastustamaton ja tässä haisee taas iloiset homppelit ja äidin pikku-Liisat.

Toivottavasti et kirjoittanut tuota kommenttiasi tosissasi vaan ihan vaan viihdyttääksesi itseäsi?

Jos nyt kuitenkin kirjoitit tuon ihan tosissasi, niin setä vähän valaisee: lähestulkoon jokaiseen tutkintoon kuuluu nykyisin opinnäytetyö. Millään niillä ei ole juurikaan tutkimuksellista arvoa. Vai onko esimerkiksi puusepäksi tai merkonomiksi opiskelevien opinnäytetöillä jotain tutkimuksellista arvoa?

Mitä tulee akateemisiin opintoihin, niin kannattaisi varmaan vähän googlettaa tai kysyä naapurin Jampalta, kun et kerran näemmä niistä mitään ymmärrä. Turha täällä koko kansalle huudella tietämättömyyttään.

Tuossa sinulle vähän iltaluettavaa ja vähemmän kiihottavasta aihepiiristä (tai mistä minä tiedän, vaikka kuinka kiihottuisit): http://www.helsinki.fi/maantiede/Pro_gradu_ohje.pdf

Sosiologiasta tieteenä vikisiöiden jutuista sen verran, että ottaisitte selvää, mistä sosiologiassa on kyse, ennen kuin munaatte itsenne. Sosiologia on varsin käyttökelpoinen ja usein myös hyvin eksakti tiede.

Quote from: Paratiisin sahakieli on 22.06.2011, 14:29:30

Quote from: JM-K on 22.06.2011, 00:19:32

2. Pro Gradu -tutkielman tarkoitus ei ole väittää tai olla väittämättä sen kummemmin mitään, vaan osoittaa opiskelijan yliopistolle ja muille akateemisille nörteille, että opiskelija kykenee tekemään tutkimusta. Kyse on siis vain ja ainoastaan opinnäytetyöstä.

En ole lukenut gradua, mutta kirjoitan tämän Anteron viestin perusteella.

Jos opiskelija ei gradua tehdessään pysty tarkastelemaan edes jossainmäärin objektiivisesti haastateltavien ajatuksia, vaan antaa oman ideologiansa ja maailmankatsomuksensa värittää näitä, mielestäni se osoittaa, että hän ei ole kykenevä tekemään tutkimusta.

Hän on kykenevä kirjoittamaan mielipidekirjoituksia.

Kyseisessä tutkielmassa aihepiirin tarkastelu samoin kuin sitaattien käyttö on varsin objektiivista. Tutkimuksen luotettavuutta on käsitelty asianmukaisesti ja gradun ollessa kyseessä aivan riittävästi. Se, jos omat fantasiat eivät nyt jostain syystä pääseet mukaan sellaisena kuin joku pienessä mielessään niitä on pyöritellyt, on tietenkin sitten ihan oma juttunsa. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta (Hugo P).

On ihan mahdollista, jopa todennäköistä ettei jokainen hommaaja oikein ymmärrä korkeakouluopiskelun ja tieteen tekemisen päälle. Sellaista se on. Ei kannata kuitenkaan jättää voimaan käsitystä että tiedettä, sen tekijöitä ja akateemisen maailman asioita yleensä jotenkin väheksyttäisiin yleisesti. Tällainen lokaaminen ei palvele kenenkään etua (no ehkä erään, ;))

Näkemättä ja lukematta gradua sen sisällöstä ei voi sanoa yhtään mitään. Arvauksilla on vain arvauksen painoarvo. Jos korkeakoulutettu Homman jäsen sanoo sen lukeneensa ja vakuuttaa sen olevan graduksi riittävän tasokas, ei asiaa ole mitään syytä epäillä. Gradun taso tieteellisenä työnä on todellakin matala. Magnalla hyväksytty gradu on vain ja ainoastaan arvosanan myöntäneen laitoksen normien mukainen, metodeiltaan riittävän tieteellinen ja sisällöltään riittävän objektiivinen mennäkseen läpi. Toisin sanoen, se täyttää arvosanan myöntäneen laitoksen kriteerit laitoksen oman alan tieteelliseksi tekstiksi, vaikka onkin pelkkä harjoitelma. Jos teksti ei olisi riittävän tieteellistä, gradua ei olisi hyväksytty. Näin pitää olettaa, kun ei ole olemassa päinvastaista tietoa (kuten esim että tuo laitos päästäisi yleensä ja tunnetusti läpi kaiken maailman kukkisangstauksia).

Tämä ei ollut uuden erän alkulämmittelyä vaan viimeinen sanani kunnes gradu on luettavissa. Sitten voidaan arvioida sen sisältöä ja metodologiaa, ja sitä kuinka paljon kirjoittajan omat ennakkoluulot ovat vaikuttaneet gradun johtopäätöksiin. Se että gradutasolla vedetään mutkat suoriksi ja oma teoria täysin hatusta kuuluu asiaan.

Onhan toki täysin mahdollista että haastattelun ovat osuneet kaikki Turun alueen rasistiset, rodullistavat jne hommaajat.  :P

Eniten odotan nyt milloin Internetin vihreä rintama alkaa julistaa Sinin gradutekstin ikuista tieteellistä totuutta ja lopullisuutta, koska Homma = kaksoisplusepähyvä.  :D Sekkarit käyntiin!

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 12:13:41
Jopa osaksi turkkilaissyntyinen naispuolinen kaverini pitää tuota tutkielmaa perin  mustavalkoisena.

OT, mutta miten voi olla osaksi turkkilaissyntyinen? ;D

QuoteNaisen  isoisä aito turkkilainen muslimi ja hän arvostaa juuriaan.

Eli osaksi turkkilaistaustainen.

Onko kellään tuota gradua esim. pdf-tiedostona, jonka voisi toimittaa sähköpostitse liitetiedostona?

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 12:13:41
Maahanmuutokriitikot ovat kapeakatseisia sovinistisia rasisteja toisin kuin puhtaan tiukkaoppisen Islamin harjoittajat ...

Hyvä meuhkausta, Huhhai!  ;D ;D ;D

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 13:07:31
Mietin vain, että onko laillista levitellä toisen gradua netissä? Tietääkö kukaan?

Ei ainakaan tässä tapauksessa, mikäli saamassasi sähköpostissa luki, että "... lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: falökjfölakfjdölakjfalök. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön".

Quote from: JM-K on 23.06.2011, 14:43:51

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 13:07:31
Mietin vain, että onko laillista levitellä toisen gradua netissä? Tietääkö kukaan?

Ei ainakaan tässä tapauksessa, mikäli saamassasi sähköpostissa luki, että "... lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: falökjfölakfjdölakjfalök. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön".

Miksi tyypit poistelevat viestejään jälkeenpäin, ja ne jäävät kuitenkin elämään lainausten muodossa?

Lyhyesti sanottuna: se, mitä henkilö itse väittää, ei välttämättä merkitse yhtään mitään. Tekijän oma julistus "tämä on luottamuksellista tietoa, pidä salasana salassa" pikemminkin luo kuvaa tekijän asiantuntemattomuudesta.

Ihan oikeasti pro gradu on tekijänoikeudellisessa mielessä teos siinä missä muutkin teokset. Sen kirjoittaneella opiskelijalla on teokseensa tekijänoikeus. Toisaalta yliopistollisena opinnäytteenä pro gradu on myös julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle. Graduntekijän on paha väittää esimerkiksi sitä vastaan, että teos on kaikkien luettavissa yliopiston kirjastossa.

Asiaa on pohdiskeltu muun muassa täällä: http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/luennot/tekijanoikeusesimerkkeja.html

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 20:21:50
Ihan oikeasti pro gradu on tekijänoikeudellisessa mielessä teos siinä missä muutkin teokset. Sen kirjoittaneella opiskelijalla on teokseensa tekijänoikeus. Toisaalta yliopistollisena opinnäytteenä pro gradu on myös julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle. Graduntekijän on paha väittää esimerkiksi sitä vastaan, että teos on kaikkien luettavissa yliopiston kirjastossa.

Asiaa on pohdiskeltu muun muassa täällä: http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/luennot/tekijanoikeusesimerkkeja.html

Noinhan tuo menee ja tuolla Turun yliopiston kirjastossahan tuo näyttää möllöttävän (1 kpl), joten helpommalla pääsisi kun saisi sen luettavaksi pdf- tai word-tiedostona joltain haastatellulta (joille kaikille se pitäisi olla toimitettu).

Tosin hieman ihmetyttää sellainen seikka, että miksi tuota ei ole julkaistu Turun yliopiston elektronisessa julkaisuarkistossa? Onko se niin heikkolaatuinen vai mikä on syynä?

Quote from: Toofast24 on 23.06.2011, 20:35:23
Tosin hieman ihmetyttää sellainen seikka, että miksi tuota ei ole julkaistu Turun yliopiston elektronisessa julkaisuarkistossa? Onko se niin heikkolaatuinen vai mikä on syynä?

Aiemmin tässä ketjussa:

Quote from: Bonaventura on 22.06.2011, 10:58:14
Ei kannata henkeä pidättää, kun odottelee tuota sähköiseen muotoon. Toimistotädin mukaan he eivät ole saanet laitettua graduja sinne, ovat kuulemma jälkijunassa ja "pitäisikin saattaa se ajantasalle".

Odotellessa voi lueskella vaikkapa molempien Halla-ahojen väitöskirjoja Helsingin yliopiston ethesis (http://ethesis.helsinki.fi/)-palvelusta.

Quote from: Bonaventura on 22.06.2011, 10:58:14
Ei kannata henkeä pidättää, kun odottelee tuota sähköiseen muotoon. Toimistotädin mukaan he eivät ole saanet laitettua graduja sinne, ovat kuulemma jälkijunassa ja "pitäisikin saattaa se ajantasalle".

Hieman outoa, koska ovat siirtyneet elektronisen julkaisuarkiston käyttöön "jo" vuonna 2007!

Bonaventura, tein aiempaa viestiäni kirjoittaessani saman kokeilun ja huomasin, että näin on. En kuitenkaan kenttäolosuhteissa jaksanut ryhtyä tuota svenska ankdammenin gradua lukemaan. Toivottavasti sinä tai joku muu selvittää Halla-aho-relevanssin.

QuoteKyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering?

Johtunee siitä, että Halla-aho mainittiin gradussa seitsemän kertaa ja halla-aholaiset yhden kerran. Gradun avainsanoissa Halla-ahoa ei mainittu.

Quote from: pelle12 on 23.06.2011, 21:59:42

Quote from: Bonaventura on 23.06.2011, 21:52:20


Kyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering? (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26626/frdig%20graduabstrakt.pdf?sequence=2)

Tuosta ruotsinkielisestä gradusta tiedeyhteisö kostuu varmaankin iäksi. Toisaalta kun joskus paskapaperista tulee kenties pulaa, voi moni metsuri ja putkimies käyttää ko. gradua ns. parempaan tarkoitukseen. Ja luulenpa, että JMK:n gradu ja mahdollisesti tri väitöskirjakin löytää parempaa käyttöä tulevaisuudessa.

Itse puolestani veikkaan, että meikän gradu ei löydä mitään käyttöä koskaan, sillä käsitykseni mukaan sitä on tulostettuna kokonainen yksi kappale jossain Joensuun yliopiston arkistossa. Itselläni se lienee jossain sähköisenä tallenteena. En ole ihan varma, kun en ole sen koommin sitä tarvinnut. Eikä kukaan muukaan.

Väitöskirja sen sijaan varmaan kiinnostaa suurempaakin yleisöä, jahka / jos sen nyt joskus valmiiksi saan. Ei oikein jassa puuhastella sen kanssa.

Huhhai, etkö ole sisäistänyt suvislogian metodologiaa?

Pitää kuunnella kaikkien mielipiteitä.
Eri mieltä olevat ovat rasisteja.
Rasisteja ei tarvitse kuunnella.
Repeat.

Quote from: Bonaventura on 23.06.2011, 21:52:20

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 20:43:05
Odotellessa voi lueskella vaikkapa molempien Halla-ahojen väitöskirjoja Helsingin yliopiston ethesis (http://ethesis.helsinki.fi/)-palvelusta.

Heh. Innostuin menemään e-thesikseen kurkkimaan. Laitoin e-thesiksen etusivun hakukenttään "Halla-aho". Tuloksia oli kolme: odotetusti kummankin Halliksen sekä lisäksi Henrik Vieraankiven maahanmuutto-aiheinen (ruotsinkielinen) pro gradu. Vieraankiven gradun esittelytekstissä ei ole sanaa Halla-aho. Tarkoittaako tämä sitä, että hakujärjestelmässä Halla-aho ja maahanmuutto on jotenkin koplattu yhteen vai onko tuossa mukana piilotettuja hakusanoja? Toki Halla-aho löytyy itse gradutekstistä.

Kyseessä on ihan uusi gradu, nimeltään Medieberättelser om den politiska retoriken om invandring - Hur konstrueras vår bild av invandring genom nyhetsrapportering? (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26626/frdig%20graduabstrakt.pdf?sequence=2)

Veikkaanpa, että kyseessä on nimenomaan piilotettu asiasana.

Tarkoitus on siis se, että kun hakee hakusanalla "maahanmuutto", niin päätyy Halla-ahoon ja ainakin äkkivilkaisulla saa luettavakseen sitä samaa asenteellista p*skaa kuin mitä tuosta tuutista on tähänkin asti tullut.

Mainiona kuriositeettina pisti silmään, että maahanmuuttokriittiset ja halla-aholaiset ovat gradun kirjoittajan mukaan yksi ja sama asia. Olisi sekin viitsinyt edes vähän googlettaa. Huoks.

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 23:21:02
Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Tuo on hyvä gradunaihe. Sosiologiassa esimerkiksi. Haastatellaan ihmisiä ja sitten tutkija kertoo mikä niillä on ero. Kielitieteessä tehtynä tulisi vaan turhan tarkkaa ja kyllästyttävää faktajutskaa, joka ei olisi silleen ollenkaan suvaitsevaista ja tiedostavaa.

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 22:58:56
Jostain syystä ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ei löytynyt kunnon lähdettä ja pian jo todettiin, että suomalaiset raiskaa lukumääräisesti enemmän kuin ulkomaalaistaustaiset (tietenkin, koska suomalaisia vielä selvä enemmistö; tilastotieteen peruskurssi olisi tutkijalle tarpeen. Mutta enta raiskaukset ja ryöstöt per capita?

"Rikostyypeistä Suomessa asuvat ulkomaalaiset olivat suhteellisesti useimmin epäiltyinä ryöstöistä
(27 %) ja raiskauksista (21 %) vuonna 2005. Ulkomaalaisten tekemiin ryöstöihin
epäillyistä lähes 40 % oli somaleja."

http://www.optula.om.fi/uploads/nul786y.pdf

"Vanhaa" tietoa, liekkö asianlaita parantunut nykypäivinä...

Quote from: Huhhai! on 23.06.2011, 22:58:56
Lähteeseen viitaten Sini väittää, että gettoutumista ei ole Suomessa tapahtunut. Entä somalien Itäkeskus Helsingissä ja arabien Varissuo Turussa. Tavoitteena ovat varmaankin Ruotsin ja Tanskan valtavat getot?

Nyt löytyy ainakin Helsinkiin liittyen (http://hommaforum.org/index.php/topic,51991.0.html), kts. esim Meri-Rastilan prosentit.

Ulkomaalaisten rikollisuudesta on saatavilla päivitettyä tietoa ja lähteitä. Nämä suorat lainaukset US:n mokutusblogin kommenteista hieman ennen vaaleja! Päälähteenä on käytetty vuonna 2010 julkaistua Rikollisuustilanne 2009 -tutkimusta ja alkuvuonna 2011 julkaistua Henkirikoskatsaus 2010 -verkkokatsausta.

Itse pintapuolisesti tarkastelin tuolloin näitä kommentissa kirjoitettuja lukuja ja kyllä ne oikealta vaikuttivat!

Gradun tekijä olisi voinut halutessaan (tai tietäessään näistä) hyödyntää näitä tietoja.

QuoteLisää suomalaisten rikollisuudesta kuin myös Suomessa asuvien/oleskelevien ulkomaalaisten rikollisuudesta (sivut 271-282) voi lukea esim. Rikollisuustilanne 2009 -tutkimuksesta. Keikautetaanpa samalla tämä kakku, koska mitään ei pidä tarkastella yksipuolisesti. Kyllä niitä rikoksia tekevät täällä Suomessa myös muut kuin suomalaiset. Tutkimus kun ei anna mitenkään kaunista tai kaunisteltua kuvaa Suomessa asuvista/oleskelevista ulkomaalaisista, jotka ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöistä. Ulkomaan kansalaisten osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli 6 % vuonna 2009. Ulkomaalaiset ovat myös väestöosuuteensa nähden useammin rikoksesta epäiltynä kuin suomalaiset.

Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä vuonna 2009:

Liikennerikos 4,4 %
Varkaus 12,8 %
Pahoinpitelyt 8,9 %
Liikennejuopumus 8,2 %
Petokset 6,6 %
Huumausainerikos 5,5 %
Alkoholirikos 2,6 %
Luvaton käyttö 8,3 %
Ryöstö 11,5 %
Muut seksuaalirikokset 13,1 %
Raiskaus 27,5 %
Henkirikokset 0,8 %

Tilastojen valossa "virtaus ja vitsaus muualta maailmasta" ei näytäkään niin lauhkealle kuin voisi kuvitella! Yksilöt ovat toki yksilöitä ja tämän perusteella ei toki pidä tuomita kaikkia. Rikollisuustilanteen kehitys erityisesti raiskauksiin liittyen on kuitenkin enemmän kuin huolestuttavaa, koska vastaava luku oli vuonna 2008 "vain" 15,6 %. Muihin seksuaalirikoksiin liittyen vastaava luku oli vuonna 2008 7,4 %, ryöstöihin liittyen 11,5 % ja esim. henkirikoksiin liittyen 1,9 %.

"Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä rikoksista heidän väestöosuuteensa nähden noin 1,3–1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Täsmällisempi kuva heidän tilastoidusta rikollisuudestaan verrattuna suomalaisiin saataisiin vasta, kun epäiltyjä ja väestöryhmiä tarkasteltaisiin ikäryhmittäin ja asuinpaikan mukaan. Rikoksista suhteellisesti suurin osa on nimittäin nuorten ja nuorten aikuisten suurissa asutuskeskuksissa tekemiä rikoksia."

Tämä vasta onkin huolestuttavaa, koska nämä nuorukaiset pitäisi saada opiskelemaan ja pikaisesti!

Hyvin huolestuttavaa on myös se, että maahanmuuttajaväestöön kohdistuu enemmän väkivaltarikollisuutta kuin suomalaisiin! Väkivaltaahan ei tule missään muodossa hyväksyä kohdentuen maahanmuuttaväestöön tai suomalaisiin!

Tammikuussa julkaistiin myös Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009. Vuosikirjasta selviää, että ulkomaalaisten vankien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut vajaaseen 11 prosenttiin. Vuonna 2009 ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli 370, mikä oli 14 prosenttia edellisvuotta (2008) enemmän. Vankirakennekartoituksen 1.5.2009 mukaan ulkomaalaisista vangeista noin 46 prosenttia oli virolaisia tai venäläisiä. Pohjoismaalaisia oli noin kuusi prosenttia. Kansalaisuudet löytyvät eriteltynä taulukosta 20.

Tämäkin kehitys on varsin huolestuttavaa ja yhteiskunnalle kallista!

Verkkokatsauksia 17/2011 / Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=Verkko17_Lehti_2011.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1295264552549&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf)

Rikollisuustilanne 2009 (Julkaistu 10/2010) / Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa (http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;filename=250_Rikollisuustilanne_2009kehitys.pdf&SSURIsscontext=SatelliteServer&blobwhere=1284991870603&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf)

Rikollisuustilanne 2009 / Tiedote (http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;filename=TIEDOTE_250_rikollisuustilanne.pdf&SSURIsscontext=SatelliteServer&blobwhere=1284991870570&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf)

Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 1/2011. Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 – Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat. 1.2.2011. Sivut 10-11 + taulukko 20. (http://www.rikosseuraamus.fi/uploads/v1ut6y0tvdc4u.pdf)

QuoteNäin on, tuo tieto löytyy toki tuosta Optulan tutkimuksestakin (http://www.optula.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;filename=250_Rikollisuustilanne_2009kehitys.pdf&SSURIsscontext=SatelliteServer&blobwhere=1284991870603&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf) sivulta 274. Sen sijaan epäiltyjen lukumäärä suhteutettuna 1000 kyseisen kansalaisuuden omaavaa henkilöä kohti antaa hieman erilaisen näkökulman asiaan (kts. 274): 1. Turkki, 2. Iran, 3. Somalia, 4. Irak, 5. Ruotsi, 6. Venäjä ja 7. Viro...

"Suurimman rikoksista epäiltyjen ulkomaalaisryhmän muodostivat virolaiset (22 %), sitten venäläiset (16 %) ja ruotsalaiset (7 %) vuonna 2009. Niihin kuuluu vuosittain lähes puolet kaikista ulkomaalaisepäillyistä. Näistä rikoksesta epäiltyjen virolaisten määrä on Viron EU:hun liittymisen jälkeen kasvanut selvästi.

Väestömäärään suhteutettu syylliseksi epäiltyjen osuus Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuonna 2009 korkeampi kuin edellä mainituilla kansalaisuusryhmillä esimerkiksi turkkilaisilla (35 %), iranilaisilla (34 %), irakilaisilla (27 %). Venäläisillä ja virolaisilla tämä osuus on 14 %, mikä on lähes sama kuin suomalaisilla (14 %). Rikoksista epäillyille Romanian kansalaisille oli taas tyypillistä se, ettei heillä ollut pysyvää asuinpaikkaa Suomessa. Ulkomaalaisista romanialaiset syyllistyivät varkausrikoksiin toiseksi eniten virolaisten jälkeen.

On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle rikosaktiiville joukolle nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan tilastossa rikoksista epäiltynä. Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä Suomessa. Samalla on kuitenkin myös todettava, että eri kansalaisuusryhmien rikosten määrää osoittava suhdeluku ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina. Romanialaisten rikollisuus on kuitenkin ollut viime vuosina selvästi kasvussa."

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 23:21:02
Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Itse sanoisin, että pseudotiede on valheellista epätiedettä, joka esiintyy tieteenä. Kvasitieteellä on taas joitain tieteen piirteitä muttei kaikkia tarvittavia. Onko tällaisessa erottelussa sitten juurikaan mieltä onkin sitten oma asiansa.

En tiedä tästä gradusta, mutta käsittääkseni laadullisen tutkimuksen ei sinänsä tarvitse edes ottaa kantaa mihinkään "tosiasioihin". Eli voidaan esimerkiksi ottaa joku olemassa oleva teoreettinen perusta ja sitten tukia miten oma aineisto suhtautuu tuohon teoreettiseen perustaan. Jotenkin noin siis.

Quote from: IDA on 24.06.2011, 00:10:51
En tiedä tästä gradusta, mutta käsittääkseni laadullisen tutkimuksen ei sinänsä tarvitse edes ottaa kantaa mihinkään "tosiasioihin". Eli voidaan esimerkiksi ottaa joku olemassa oleva teoreettinen perusta ja sitten tukia miten oma aineisto suhtautuu tuohon teoreettiseen perustaan. Jotenkin noin siis.

Mutta eikö silloin(kin) olisi vähintäänkin reilua kertoa haastateltavilleen, että aion muuten vääntää gradussani sinusta rasistin joka tapauksessa?

Kommentoin siis edelleen lukematta tuota kyseessä olevaa opinnäytetyötä.

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 23:21:02
Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä? Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Quote from: M. on 24.06.2011, 00:01:10
Itse sanoisin, että pseudotiede on valheellista epätiedettä, joka esiintyy tieteenä. Kvasitieteellä on taas joitain tieteen piirteitä muttei kaikkia tarvittavia. Onko tällaisessa erottelussa sitten juurikaan mieltä onkin sitten oma asiansa.

Totta kai siinä on mieltä, jos on semanttinen pilkunviilaaja! Nyt kun päästiin spekulointiin primääreillä argumenteilla, niin hiihtäisin jäsen M:n avaamaa latua. Pseudon käyttäjä pyrkinee kohteen tarkoitukselliseen loukkaamiseen ja/tai mustamaalaamiseen monikulttuuristamiseen. Kvasin käyttäjä sen sijaan jättänee ainakin näennäisen mahdollisuuden sille, että kohde ei ole typerä, vaan laiska tai ja/tai huolimaton.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatk.html#kvasi

Quotekvasi- näennäis-; liki-, lähes ¶ Johtuu latinan sanasta "quasi" 'ikään kuin; lähes'. Merkitys on kuitenkin hämärtynyt, ja usein kvasi-etuliitettä käytetään paheksuvassa merkityksessä. Vrt. pseudo-.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatp.html#pseudo-:

Quotepseudo- vale-, väärä-; näennäis- ¶ Johtuu valehtelemista tarkoittavasta kreikan sanasta. Tarkoittaa kuitenkin nykyisin usein vain jonkinlaista näennäisyyttä tai kaltaisuutta. Esim. "pseudosatunnaisluvut" ovat lukuja, jotka eivät ole aidosti satunnaisia mutta joita voidaan yleensä pitää riittävän satunnaisina. Vrt. kvasi-.

Selailin nyt lämpimikseni tuota puheena ollutta ruotsinkielistä gradua (Henrik Vieraankivi).

Aikamoista mokutusta ja asenteellista kakkaa. Tätä tasoa (lainaus sivulta 56, lihavointi minun):

Den s.k. invandrarkritiken har också tagit mer plats i de traditionella medierna, i.o.m. sannfinländarnas och dess rasistiska medlemmars som Jussi Halla-ahos valframgång i kommunalvalet 2008.

Tuossahan suoraan nimitetään Halla-ahoa ja joitakin muita viime kunnallisvaaleissa pärjänneitä perussuomalaisia rasisteiksi.

Quote from: Topi Junkkari on 25.06.2011, 10:07:45
Tuossahan suoraan nimitetään Halla-ahoa ja joitakin muita viime kunnallisvaaleissa pärjänneitä perussuomalaisia rasisteiksi.

Juopa syvenee...

Haastattelun yhteydessä korostin Väisäselle, että on harhaanjohtavaa puhua maahanmuuttajista yhtenä homogeenisenä joukkona; esim. kysymyksen "Oletko maahanmuuttovastainen?" järkevyys on yhtä tyhjän kanssa, koska tuollainen kysymyksenasettelu ei tee eroa työperäisen ja humanitäärisen tai vaikkapa länsimaista ja muualta tänne suuntautuvan maahanmuuton välille. Gradussaan Väisänen kuitenkin sortuu täsmälleen tähän virheeseen ja kirjoittaa surkeilematta "maahanmuuttovastaisuudesta" jättäen monissa kohdissa epäselväksi, mitä termillä tarkoitetaan. Muutenkin Väisänen käyttää tekstissään yksinkertaistuksia ja yleistyksiä ja samanaikaisesti syyttää nuivia näistä paheista.

Koko gradun luonnetta kuvaa erittäin hyvin tämä katkelma: "Heidän [haastateltujen] mukaansa yleinen turvallisuus on muuttunut niin, ettei naisten ole enää turvallista kävellä yöllä yksin baarista kotiin. Tällaisella väittämällä pyritään tekemään merkityksettömäksi se tosiasia, että myös suomalaiset miehet syyllistyvät raiskauksiin ja suurin osa Suomessa tapahtuneista raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä." Juuri ennen tuota kohtaa on samalla sivulla eräästä haastattelusta poimittu sitaatti, jossa haastateltu toteaa, että väkimäärään suhteutetusti tietyt maahanmuuttajaryhmät korostuvat tiettyjen rikosnimikkeiden osalta oikeustilastoissa.

Ikävä kyllä tämä gradu ei ole lukemisen arvoinen. Merkittävin uusi tieto minulle teosta lukiessani oli se, miten hirvittävästi käytin täytesanoja ja puhekieltä haastattelussa. (Onneksi Turun Sanomien mukaan olen sittemmin ottanut opikseni (http://tuomastahti.wordpress.com/2011/06/18/eu-kriittisyys-ja-suomen-etu-innostavat/) ja annan nykyään haastattelut selkeällä kirjakielellä.)

Quote from: Tuomas Tähti on 25.06.2011, 13:35:01
Haastattelun yhteydessä korostin Väisäselle, että on harhaanjohtavaa puhua maahanmuuttajista yhtenä homogeenisenä joukkona; esim. kysymyksen "Oletko maahanmuuttovastainen?" järkevyys on yhtä tyhjän kanssa, koska tuollainen kysymyksenasettelu ei tee eroa työperäisen ja humanitäärisen tai vaikkapa länsimaista ja muualta tänne suuntautuvan maahanmuuton välille. Gradussaan Väisänen kuitenkin sortuu täsmälleen tähän virheeseen ja kirjoittaa surkeilematta "maahanmuuttovastaisuudesta" jättäen monissa kohdissa epäselväksi, mitä termillä tarkoitetaan.

Mikäli sinä tai joku toinen haastateltava suoraan selitti haastatteluissa, miksi ei ole mielekästä kysyä tuolla tavalla maahanmuuttovastaisuudesta, mutta tutkija on kieltäytynyt ottamasta kuulemaansa huomioon, kyse ei ole enää mistään muusta kuin räikeästä puoskaroinnista, jota ei ole mahdollista puolustaa sillä, että kyseessä on opinnäyte. Haastattelujen koko idea aineistonkeruumenetelmänä on se, että haastateltavien tapa käsittää tutkittavana oleva ilmiö otetaan huomioon eikä sitä piiloteta tutkijan ennakko-odotusten alle. Näinhän helposti käy kyselytutkimuksissa, joita ei ole pohjustettu esimerkiksi laadullisella tutkimuksella - siis annetaan vastausvaihtoehdot, jotka eivät ole tutkittaville mielekkäitä.

Quote from: M. on 25.06.2011, 14:53:06Mikäli sinä tai joku toinen haastateltava suoraan selitti haastatteluissa, miksi ei ole mielekästä kysyä tuolla tavalla maahanmuuttovastaisuudesta, mutta tutkija on kieltäytynyt ottamasta kuulemaansa huomioon, kyse ei ole enää mistään muusta kuin räikeästä puoskaroinnista, jota ei ole mahdollista puolustaa sillä, että kyseessä on opinnäyte.

Eiköhän humaniteettien piirissä progressoidien tekemissä ihan oikeissakin tutkimuksissa tulos ole tavallisesti päätetty jo etukäteen. Ainoaksi tehtäväksi jää aineiston sovittaminen haluttuun tulokseen, mihin tarvitaaen erilaisia "piilo-" ja "kätketty" ilmiöitä, koska ilman tällaista oletusta päättelyssä ei olisi sitä vähääkään järkeä. Tärkeintä ei ole tieteellinen metodi, saati pyrkimys eksaktiuteen, vaan "hyvän puolella pahaa vastaan", politiikka.

Tällaisen roskan (en nyt viittaa tähän opinnäytetyöhön) julkinen rahoittaminen ei ole milläänlailla perusteltua. Näemmä pitää odottaa vielä seuraavat eduskuntavaalit, kunnes kunnon leikkuri saadaan yliopistomaailmaankin ja tällaisestä hyödyttömästä puuhastelusta päästään eroon (= tekijät kilometritehtaalle ja putiikkiin lappu luukulle lopullisesti).

Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2011, 23:21:02
Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Kysyy nimim. Tietämätön, opiskelija, Nykykielten laitos, HY.

Kvasi-, pseudo-, virtuaali-, vale-. Kaikki periaatteessa samaa mielestäni. Vain yhdyssanan jälkiosa erottaa ne toisistaan.

Mitä eroa on pseudo- ja kvasitieteellä?

Itse tulkitsisin pseudon, ohjelmoinnissa, tarkoituksella "väärän koodin" syöttämiseksi, eri ohjelmien/ohjelmoitikielien rajapinnoilla tapahtuvien syntaksi erojen löytämiseksi.

Kvasitieteen hahmotteli Bonaventura, "rutaalisti", mutta erittäin hyvin.

Quote from: gloaming on 25.06.2011, 15:28:08
Eiköhän humaniteettien piirissä progressoidien tekemissä ihan oikeissakin tutkimuksissa tulos ole tavallisesti päätetty jo etukäteen.

Jeps.

QuoteAinoaksi tehtäväksi jää aineiston sovittaminen haluttuun tulokseen, mihin tarvitaaen erilaisia "piilo-" ja "kätketty" ilmiöitä, koska ilman tällaista oletusta päättelyssä ei olisi sitä vähääkään järkeä.

Jeps.

QuoteTärkeintä ei ole tieteellinen metodi, saati pyrkimys eksaktiuteen, vaan "hyvän puolella pahaa vastaan", politiikka.

Taustaa ilmiölle: kun internationalistinen maailmanvallankumous ei onnistunut valloittamaan Länsi-Eurooppaa, Frankfurt Schoolin neomarxistit yhdistivät I maailmansodan jälkeen marxismiin muita tutkimusaloja, kuten psykoanalyysin (Freud) ja antipositivismin.

QuoteAntipositivism ... is the view in social science that academics must necessarily reject empiricism and the scientific method in the conduct of social theory and research.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Antipositivism

Antipositivismi vastustaa tieteellistä menetelmää, johon kuuluvat ilmiön systemaattinen havainnointi ja mittaaminen, koejärjestelyt, sekä hypoteesin muotoilu, testaus ja muokkaus.

QuoteScientific researchers propose hypotheses as explanations of phenomena, and design experimental studies to test these hypotheses via predictions which can be derived from them. These steps must be repeatable, to guard against mistake or confusion in any particular experimenter.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

Nykyinen poliittisesti korrekti postmoderni sosiaalinen yliopistotutkimus siis näyttää monilta osin tukevan kritiikittömästi epätieteellistä marxkulttia ja sosialismin toista aaltoa (Marx+Freud), jota ei voisi vähempää kiinnostaa VHM:n rationalismi ja logiikka.

Quote from: Bonaventura on 24.06.2011, 14:12:09
Kvasi -sanalla on ihan kunniallinenkin käyttötarkoitus. Oikeastaan kaikki insinööritiede on kvasia. Eli tieteellisiä menetelmiä soveltamalla, tieteellisyyden vaatimuksista tarkoituksenmukaisesti tinkimällä pyritään tutkimaan, voisiko esimerkiksi jollain uudella kehitellyllä prosessilla tai materiaalilla olla taloudellista merkitystä.

"Quick & dirty". Kunniallinen menetelmä, totta. Ja kustannustehokas.

Kvasi-sanan merkityksen opin opiskellessani elektroniikkaa ja tietoliikennettä(kvasikomplementaariaste). Samaten muut vastaavat sanat: pseudostereo, virtuaalitodellisuus.

Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Quote from: Iloveallpeople on 06.07.2011, 13:19:52
Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Kiitos tiedosta!

Olen lukenut puolet tästä "gradusta" ja voi kylläpä on vastenmielistä tekstiä. Teksti on lähinnä maahanmuuttokriitikoiden vastausten alas ampumista standardiargumentein, perstuntumalta ja kirjoittajan omiin ideologisiin mielipiteisiinsä yhteneviin "tutkijoihin" tukeutumalla. Maahanmuuttajat yhdistetään yhdeksi massaksi ja erotellaan etnisiksi ryhmiksi silloin, kun se kirjoittajalle parhaiten sopii. Tilastojen edessä kiemurrellaan ja yritetään selittää ongelmaryhmien sopeutumisongelmat parhain päin (todistetusti rasismia, rakenteellista syrjintää, toiseuttamista, rodullistamista!), mutta Vesa Puuroseen ja Anna Rastaaseen luotetaan sokeasti. Täydellistä itsekritiikittömyyttä.

Lukisi nyt jumalauta edes ne Halla-ahon perustekstit ennenkuin vääntää näitä standardiargumentteja ja -olkiukkoja jotka on tuhottu miljoona kertaa. Tosin kirjoittaja jo heti tekstin alussa ilmoittaa "kannattavansa suvaitsevaisuutta" (mikä tarkoittaa hänelle ilmeisesti maahanmuuttokriittisyyden vastakohtaa), joten se siitä puolueettamasta tieteenteosta. Mutta kyllä tällä pedataan varmaan ihan hyvin tie monikultturistin uralle.

Eikö "suvaitsevaisuuden kannattaminen" ole jo lähtökohtaisesti suvaitsemattomien "toiseuttamista"?

QuoteToisella puolella oli sitoumus haastateltaville ja toisella sitoumus omille näkemyksille. Päätin ratkaista tämän ongelman lähestymällä maahanmuuttokriittisyyttä nationalismin ja suomalaisuuden kautta.

Luin yhdeksän sivua ja siinähän se olikin. Luultavasti huonoin gradu josta olen lukenut yhdeksän sivua, toisaalta myös neljänneksi hauskin gradu, jonka lukemisen olen edes aloittanut.

Quote from: Iloveallpeople on 06.07.2011, 13:19:52
Nythän tuo näyttää tulleen nettiin.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

En ole kyllä huonompaa "tutkimusotetta" koskaan nähnyt. Tyyppi oli haastattelevinaan, mutta ei suostunut etsimään, kuulemaan, näkemään tai löytämään mitään, mitä ei ollut jo ennalta päättänyt löytää. Epämääräisistä ja valikoiduista löydöksistä, suurimman osan aineistoaan sivuuttaen, hän sitten kapeiden aasinsiltojen varassa teki valmiin ideologiansa mukaisia yleistyksiä, jotka ikään kuin todistivat hänen lähtö-ideologiansa oikeaksi. Kyse ei ollut edes suoranaisesti kehäpäätelmästä, koska kehäpäätelmätkin liikkuvat sillä kehällään. Kyse oli paikoilleen jumittuneista, fiksoituneista ajatuskaavoista, jotka eivät liikkuneet yhtään mihinkään, eivätkä hakeneet perusteluja mistään. Kyse oli kuoreensa vetäytyneistä, ideologisen fanatismin nosteessa irti maasta kelluvista ajatuskuplista, joihin hän vain pumppasi lisää tyhjää.

Yhtä hyvin hän olisi voinut jättää haastattelut tekemättä tai sepittää ne, ja päätyä silti samaan ennakkoluuloiseen vihakirjoitelmaansa. Sitä tuo teksti nimenomaan on, vihakirjoitus, ennakkoluuloinen saarna aatteen vihollisia vastaan. Se jättää tarkoituksella "tutkimuskohteensa" mahdollisimman pelkistetyksi, yksioikoiseksi viholliskuvaksi, jota se ei yritäkään ymmärtää, ei edes "tunne vihollisesi"-periaatteella. Oman ideologian mukaisten leimojen liimaaminen tuntemattoman päälle, teki sen sitten miten hienostuneesti tahansa, ei millään tavalla edistä aiheen ymmärtämistä, eikä tuota siitä lisää tietoa.

Gradu itsessään tarjoaa meille akateemisille rasisminvastustajille tutkittavaksemme aidon vihakirjoituksen ja rasismin tuotoksen.

Aloitin vähän aikaa sitten Sinin gradun lukemisen ja yritän poimia sieltä mielenkiintoisia kohtia.

Sivu 8:

Quote
Maahanmuuttokriittisyys ei ole terminä täysin ongelmaton, sillä kriittisyyden tulisi ainakin tieteellisessä merkityksessä olla asioita monipuolisesti ja tarkasti tutkiva. Kuitenkin keskustelu esimerkiksi maahanmuuttokriittisillä foorumeilla keskittyy lähinnä ongelmiin, joita maahanmuutosta koetaan aiheutuvan.

Maahanmuuttokriitikot väittävät myös olevansa keskustelun avaajia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ongelmista, vaikka näistä ongelmista on keskusteltu ennenkin. Tämän lisäksi heidän näkemyksensä kriittisyydestä ovat usein uhkakuvia luovia ja yksinkertaisten syy- ja seuraussuhteiden esittämistä eikä niinkään ilmiöiden monimutkaisuuden hahmottamista. (Keskinen, Rastas & Tuori 2009, 10-14.)

Sivu 9:

QuoteMaahanmuuttovastaiset uskovat maahanmuuton, joka ilmiönä liittyy globalisaatioon, uhkaavan järjestystä ja turvallisuutta. Globalisaatiolla on kuitenkin paljon uhkaavampia vaikutuksia kuten terrorismi, kansainvälinen huumekauppa tai vakavien tautien nopea maailmanlaajuinen leviäminen. Siitä huolimatta länsimaat ovat erityisen kiinnostuneita kitkemään pois laitonta maahanmuuttoa. Juuri se nähdään ongelmaksi, johon kannattaa puuttua ensimmäisenä, vaikka vakavampiakin olisi. (mt. 2003, 1-3.)

Sivu 14:

QuoteAina juridisen kansalaisuuden saaminen ei kuitenkaan takaa sitä, että maahanmuuttaja mielletäisiin suomalaiseksi. Jos suomalaisuus käsitetään vain suomalaiseksi etnisyydeksi, se on suljettu piiri, johon voi päästä vain periytyvien ominaisuuksien kanssa. Jos etnisyyden sijaan suomalaisuus käsitettäisiin yhteiskunnalliseksi yhteenkuuluvuudeksi, Suomessa vakinaisesti elävien ja toimivien joukoksi, suomalaisuuden määrittely ei olisi enää niin hankalaa. Sen piiriin voisivat kuulua niin maahanmuuttajat kuin maassa syntyneetkin.

Lisätietoa alkaen gradun sivulta 79:

QuoteKapean suomalaisuuskäsityksen mukaan vain syntyperäiset, etnisesti yhteneväiset suomalaiset eli niin sanotut kantasuomalaiset ovat oikeita suomalaisia. Tällainen näkemys ei sulje ulkopuolelleen vain maahanmuuttajia vaan myös Suomen perinteiset vähemmistöt kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset, tataarit ja romanit.

...eikä ainakaan tummaihoisesta, voi koskaan tulla suomalaista. (http://hommaforum.org/index.php/topic,21504.msg424193.html#msg424193)
Suomen etniset ryhmät (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_etniset_ryhm%C3%A4t)

Sivu 16:

QuoteStereotyyppisten kuvien avulla markkinoidaan usein kaupallisia tuotteita. Esimerkkeinä toimivat vuoteen 2008 asti markkinoilla ollut Laku-Pekka lakritsi, jonka kääreessä oli afrikkalainen musta mies, jolla oli kihara tukka ja paksut huulet, sekä Elovena-tyttö, joka edustaa suomalaista vaaleaa naista. Stereotyyppistäminen tarkoittaa moninaisuuden pelkistämistä muutamiksi piirteiksi, jotka sitten esitetään luonnollisina ja muuttumattomina. Näiden stereotyyppien avulla ihmiset luokitellaan eri ryhmiin. (Hall 1997, 245-249.) Tällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi. Populaarikulttuurin yksinkertaistukset voivat vaikuttaa viattomilta, mutta ne vahvistavat huomaamattomasti näiden rodullistettujen kuvien elinvoimaisuutta.

Sivu 21:

Quote
Vaikka kansallistunne on ollut ja edelleenkin on arkiajattelussa kyseenalaistamaton ja luonnollinen asia, on tähän asiaan tullut muutos, jonka globalisaatio on saanut aikaan.

Sen myötä alueiden ja paikallisuuden merkitys kansallisuuden muotoutumiselle on hämärtynyt, ja näin ollen kansallistunnetta on alettu kyseenalaistaa kasvavassa määrin. (Lehtonen 2004, 11.) Globalisaatiolla voi olla erilaisia vaikutuksia ihmisten identiteettikäsityksiin. Hall jakaa nämä mahdolliset kehityskulut kolmeen erilaiseen tendenssiin.

Ensinnäkin on mahdollista, että kansalliset identiteetit rapautuvat globaalin homogeenisen kulttuurin levitessä kaikkialle. Toiseksi kansallisten identiteettien rapautuessa niiden tilalle voivat tulla uudet, useammista lähteistä yhdistetyt hybridit identiteetit. Toisaalta taas voi olla, että tämän globaalin kulttuurillisen homogenisoitumisen tai hybridisyyden vastareaktiona paikalliset ja kansalliset identiteetit vain vahvistuvat entisestään. (Hall 2005, 58.)

Nykyään erityisesti Euroopassa, on tapana korostaa nationalismin läheisyyttä rasismin kanssa ja sen toiseuden pelkoon ja vihaan paikantuvia juuria. Nationalismi on kuitenkin ollut tuottamassa myös paljon hyvää. Kansallistunteet ovat synnyttäneet syvää ja jopa uhrautuvaa rakkautta. Sen lisäksi nationalismi aatteena on tuottanut hienoja kulttuurituotteita, kuten runoutta, proosaa, musiikkia ja muuta taidetta.

Nationalismiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne kansakunnassa muodostuu helposti yhteisen kielen kautta, vaikka vähemmistökieliä on tietysti aina olemassa. Tämä yhteenkuuluvuuden tunne kansakunnassa voi tuottaa solidaarisuutta ja yhteisen edun puolesta uhrautumista. Siihen myös perustuu ajatus sosiaalidemokratiasta ja tulojen tasauksesta yhden valtion sisällä eli se, että huolehditaan kaikkien kansalaisten eduista.

Sivu 24:

Quote
Olen ottanut tarkasteltavaksi myös sukupuolen merkityksen kansallisuuden tuottamisessa. Tämä on tutkielmani kannalta merkityksellistä kahdesta syystä.

Ensimmäinen on se, että vaikka Hommaforumilla on myös paljon naisjäseniä, kaikki haastateltavani olivat miehiä. Naisten vähäinen edustus maahanmuuttokriittisten mielipiteiden esittäjinä voi johtua siitä, että naisten oletetaan olevan sovittelevaisempia ja maahanmuuttomyönteisempiä. Miehillä on myös yleisesti ollut suurempi merkitys kansallisen kuvan ja kansalaisuuden mallin muodostamisessa.

Toinen syy tarkastella sukupuolen merkitystä on se, että maahanmuuttokriittisessä keskustelussa on usein esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomessa vallitseva naisten ja miesten välinen tasa-arvo saattaa kärsiä kasvavan maahanmuuton ja maahanmuuttajien mukana tulevien kulttuurivaikutusten takia.

Lisätietoa gradun sivulla 38.

Male and female migration rates (http://hommaforum.org/index.php/topic,52418.msg717267.html#msg717267)
Miksi "suvaitsevaisto" tahtoo avata Suomen rajat? (http://hommaforum.org/index.php/topic,48812.msg683922.html#msg683922)
Marko Hamilo: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista (http://hommaforum.org/index.php/topic,52657)
Uusnatsismin synty selvitetty (http://hommaforum.org/index.php/topic,52003.msg708992.html#msg708992)
Kaiken pahan alku ja juuri (http://takkirauta.blogspot.com/2011/07/kaiken-pahan-alku-ja-juuri.html)

Sivu 30:

QuoteRasismin tunnistamista vaikeuttaa myös se, että yhä useammin nationalistisessa dialogissa aiemmin rotuun liitetyt biologiset käsitykset on korvattu kulttuurisilla määrityksillä. Kun termi rotu korvataan etnisyydellä, eronteot liitetään kulttuurisiin ja uskonnollisiin piirteisiin biologisten sijaan. (Hall 2003, 254-255.) Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku esimerkiksi esittää halventavia kommentteja muslimeista, tätä ei nähdä rasismina, sillä hän ei kritisoi tiettyä ryhmää biologisesti eroavana vaan islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Kuitenkin myös kulttuuriset eronteot voivat olla rasismia.

QuoteRasismi käsitteeseen liittyy ajatus ihmislajista, joka jakaantuu eri rotuihin. Rodun käsite syntyi Euroopassa 1700-luvun loppupuolella tieteellisenä käsitteenä, joka myöhemmin on todistettu täysin epätieteelliseksi. Rotuopilla ihmisryhmien tai ’rotujen’ väliset erot selitettiin biologisiksi ja luonnollisiksi. Tämä käsite auttoi eurooppalaisia toiseuden representaatiossa.

QuoteVaikka rotu biologisena käsitteenä on todistettu epätieteelliseksi, on sen merkitys jäänyt elämään ja se on edelleen hyvin vahva. Siksi rodusta ei voida käsitteenä luopua.

Somalit eivät ole neekereitä (http://hommaforum.org/index.php/topic,52649.msg723087.html#msg723087)

Sivu 36:

QuoteHuomionarvoista on, että kun tavoitin haastateltavani tältä maahanmuuttokriittiseltä foorumilta, tutkimusaineistoni muodostui eräänlaisesta ääriaineksesta. Hommaforumin aktiivit ovat kuitenkin juuri niitä, joiden ääni on kuuluvin ja jotka muokkaavat kyseisen joukon julkikuvaa.

Sivu 40:

QuoteHommaforumilla viettämäni ajan ja haastattelujen myötä huomasin, että maahanmuuttokriittinen puhetapa sisältää paljon termejä, joihin en ollut aiemmin törmännyt. Heille on kehittynyt oma puhetapa. Tällainen oma puhetapa on keino luoda yhtenäisyyttä ryhmän kesken ja sulkea muut sen ulkopuolelle. Oli hämmästyttävää kuulla, kuinka kaikki haastateltavat käyttivät samanlaisia ilmauksia ja esimerkkitapauksia uutisista, jotka eivät muuten olleet erityisen tunnettuja. Termejä, joita he käyttivät olivat muun muassa ”suvaitsevaisto”, ”kukahattutäti” ja ”ammattiloukkaantuja”, joilla kuvattiin suomalaisia, jotka eivät jaa heidän näkemyksiään.

Sivu 48:

QuoteH3: Yleensä tällanen niin sanottu työperänen maahanmuutto ei aiheuta minkäänlaista keskustelua, eikä se aiheuta niinko, sitä ei oikeestaan niinko vastusta kukaan,

Lisätietoa gradun sivulla 76.

Siltä näyttää. Perkele (http://hommaforum.org/index.php/topic,52687)

Sivu 49:

QuoteKaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että maahanmuuttokriittisyys ei ole kritiikkiä itse maahanmuuttajia kohtaan, vaan kyse on vain maahanmuuttopolitiikan kritiikistä. Siitä huolimatta suuri osa kritiikistä liittyi suoraan maahanmuuttajiin ja heidän kulttuurisiin taustoihinsa...

Sivu 50:

QuoteAsennetutkimusten mukaan journalistien suhtautuminen maahanmuuttoon onkin ollut myönteisempää kuin yleinen mielipide (Raittila 2009, 69). Tämä ei kuitenkaan vielä suoraan vaikuta siihen, että maahanmuuttajiin liittyvä uutisointi olisi jotenkin ideologisesti sävytettyä. Vuosilta 1999-2002 tehdyn laajan tilastollisen mediaseurantatutkimuksen mukaan maahanmuuttajiin liittyvässä uutisoinnissa rikollisuus oli yksi keskeinen aihealue (Raittila 2002, 32-38).

Sivu 59:

QuoteHaastateltavat uskoivat, että maahanmuuttajat kasvattavat Suomen rikostilastoja. Syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosprosenttiin epäiltiin yhteiskuntaan sopeutumattomuutta. Suomessa ei kuitenkaan tilastoida rikoksista tuomittuja etnisyyden perusteella, joten maahanmuuttajataustaisten, mutta Suomen kansalaisuuden saaneiden rikoksiin syyllistymistä on hyvin vaikea selvittää (http://www.stat.fi.).

Vain ulkomaan kansalaisten tuomioita on tilastoitu ja Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 kaikista rikoksiin tuomituista 9,1 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään maahanmuuttajista, sillä lukuun sisältyvät myös Suomessa vain käymässä olevat ulkomaalaiset. (http://www.stat.fi.)

Ulkomaalaisten rikollisuudesta on saatavilla päivitettyä tietoa ja lähteitä. (http://hommaforum.org/index.php/topic,37265.msg713368.html#msg713368)
Lakimuutos voi jopa kaksinkertaistaa kansalaisuushakemusten määrän (http://hommaforum.org/index.php/topic,52688)
HS Kuukausiliite 10.2008 (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Rikos)

Sivu 60:

Quote
Haastateltavat uskoivat rikollisuuden, erityisesti seksuaalirikosten, lisääntyvän maahanmuuton myötä. Erityisen ongelmallisena he pitivät naisten turvallisuuden heikentymistä. Heidän mukaansa yleinen turvallisuus on muuttunut niin, ettei naisten ole enää turvallista kävellä yöllä yksin baarista kotiin.

Tällaisella väittämällä pyritään tekemään merkityksettömäksi se tosiasia, että myös suomalaiset miehet syyllistyvät raiskauksiin ja suurin osa Suomessa tapahtuneista raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä.

Tässä diskurssissa naiset näyttäytyvät viattomina objekteina, jotka eivät pysty itse huolehtiman itsestään. Tällaisessa puhetavassa nainen on toimijana marginalisoitu, jolloin häntä täytyy suojella, sillä hän ei pysty sitä itse tekemään (Gordon, Komulainen & Lempiäinen 2002, 14).

Seksuaalirikosten korostaminen johtuu myös siitä, että naisten on ajateltu representoivan kansakunnan puhtautta ja jatkuvuutta. On siis ajateltu, että naisia tulisi suojella vieraan uhan edessä. Tällaiset representaatiot eivät kuitenkaan esitä naisia yksilöinä vaan kuvaavat heitä yhtenä ryhmänä (Gordon 2002, 40-41).

Poliisin raiskaustutkimus nostatti kovan metelin (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Seksuaalirikollisuus)

Sivu 62:

QuoteH3: Joskus tietysti tulee tämmösiä kuvia, ku Afrikasta tullu ihminen raiskaa...

Sini: Rodullistamista esiintyy edellisessä lainauksessa maininnassa seksuaalirikoksesta, joka on liitetty afrikkalaiseen mieheen. Kyseessä on hyvin tyypillinen rasistinen ja stereotyyppinen kuva yliseksuaalisesta, mustasta miehestä (Hall 2005, 147-149).

??? :facepalm:

Onko väärin sanoa "neekeri"? (http://hommaforum.org/index.php/topic,10618.msg269011.html#msg269011)

Sivu 64:

Quote
Vaikka haastateltavat kielsivät olevansa rasisteja, silti vastauksissa esiintyy rasistisia ilmauksia. Edellä olevassa lainauksessa haastateltava sanoo, että alaikäisiä turvapaikanhakijoita kutsutaan jopa ”karva-ankkureiksi”. Sillä ilmaistaan oletus turvapaikanhakijan tietynlaisesta ulkonäöstä. Näin ollen turvapaikanhakijoiden ulkoisia piirteitä pyritään rodullistamaan ja sen myötä määrittyy hänen yhteiskunnallinen asemansa (Puuronen 2011, 20). Tässä tapauksessa hänet määritellään kehitysmaasta paenneeksi, joka valehtelun avulla yrittää hyötyä länsimaisesta rikkaudesta. Esimerkistä voidaan huomata myös se, että maahanmuuttokriittisessä diskurssissa kiistetään turvapaikanhakijoiden todellinen tarve humanitaariseen suojeluun.

Sivu 68:

Quote
Haastateltavat käyttivät vastauksissaan tieteellisiä termejä, kuten esimerkiksi paretooptimi edellisessä lainauksessa. Maahanmuuttokriittisessä puhetyylissä pyritäänkin luomaan auktoriteettiasemaa perustelemalla näkemyksiä tieteellisin käsittein.

Sivu 70:

Quote
Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä. Johtuuko tämä siitä, etteivät he yleensä juo olutta eivätkä syö makkaraa? Toisin sanoen eivät toteuta suomalaisuutta sen arkisuudessaan. Myös Englannissa esiintyy väitteitä siitä, että muslimit eivät sopeudu yhteiskuntaan (Grillo 2007, 982). Vaikka muslimit kävisivät töissä ja maksaisivat veroa, heitä ei siltikään nähdä yhteiskuntaan sopeutuneena.

1990-luvulla menin useita kertoja hätiin, kun muslimimiehet... (http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=594:homman-haastattelussa-ari-paulow&catid=9:kannanottoja&Itemid=25)

Sivu 71:

Quote
Haastateltavien mukaan Suomeen on siis helppo päästä, sillä täällä ei ole samalla tavalla kiristetty maahanmuuton kriteereitä kuin muualla. Tämä on kuva jota maahanmuuttokriitikot pitävät yllä aktiivisesti, vaikka todellisuudessa maahanmuuttoa rajoitetaan hyvinkin tarkasti.

Sivu 75:

Quote
Maahanmuuttokriitikoiden mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löysää ja siksi maahanmuuttosäädöksiä tulisi kiristää. Suomessa oli aiemmin yksi Euroopan tiukimmista maahanmuuttolaista, kun taas muualla Euroopassa oli paljon löysempää.

Tämä johtui siitä, että läntisessä Euroopassa tarvittiin työvoimaa aloille, joihin ei riittänyt työntekijöitä omien maiden kansalaisista (Doty 2003, 14). Viimeisten kymmenen vuoden aikana muualla Euroopassa ihmisten näkemykset ovat muuttuneet ja maahanmuuttajat onkin alettu nähdä yhteiskuntaa kuormittavana väestönosana.

Läntisessä Euroopassa suuntaus on ollut se, että maahanmuuttosäädöksiä on kiristetty. (Doty 2003, 15-17.) Haastateltavien mukaan Suomessa rajoituksia on löysennetty samaan aikaa, kun kehitys Euroopassa on ollut päinvastaista.

Sen sijaan, että oppisimme näiden maiden kohtaamista ongelmista, olemme kriitikoiden mukaan päättäneet uusia ne.

Sivu 77:

Quote
Toisin kuin maahanmuuttokriitikot, suvaitsevainen kansanosa eli ”suvaitsevaisto” oli haastateltavien mielestä erityisen valmis suvaitsemaan islaminuskoa ja siihen liittyviä traditioita. Haastateltavien mielestä islam on kuitenkin suvaitsematon uskonto, mikä ei suvaitse esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, jota taas pidettiin perustavana arvona suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä islamiin liitetään stereotyyppinen kuva naisia alistavana uskontona. Yksinkertaistukset ovat yleisiä puheessa, kun aihe on puhujalle vieras.

Sivu 99:

Quote
Entä suomalaisuus, mille maahanmuuttokriitikot näkivät kansallisen identiteetin perustuvan? Aineiston mukaan, näkemyksistä muodostui kapea suomalaisuuskäsitys. Se perustuu uskomukseen Suomen kansan homogeenisyydestä. Kuva suomalaisten homogeenisyydestä on kuitenkin rakennettu, sillä Suomi ei ole koskaan ollut yksikulttuurinen (Löytty 2005, 22). Meillä on aina ollut kulttuuri- ja kielivähemmistöjä.

Sivu 100:

Quote
Maahanmuuttokritiikissä tuli esille myös tarve suojella naisia lisääntyviltä seksuaalirikoksilta. Naisten suojelu liittyy kansalliseen representaatioon, jossa naiset edustavat kansakunnan puhtautta (Gordon 2002, 52-53). Maahanmuuttokritiikkiä perusteltiin tasa-arvolla, vaikka suojeluargumentissa naiset näyttäytyvät passiivisina objekteina, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään. Lisäksi maahanmuuttokriittisessä diskurssissa esiintyy naisia halventavia ilmauksia kuten ”femakot” tai ”kukkahattutädit”. Miehistä ei juuri käytetä tällaisia ilmauksia.

Pitääpä minunkin vihdoinkin avautua. Ilmoittauduin mukaan Sinin tutkimukseen sillä ehdolla, että saan vastata kysymyksiin kirjallisesti. Ja vastasinkin. Tosin vastaukset ovat edelleen täällä koneellani, koska niistä puuttuu linkit joihinkin Homman kirjoituksiini, joihin olin ajatellut viitata.

Sen verran tyrmäävä on Sinin gradun vastaanotto ollut, että omat tuntemukseni ovat lähinnä ristiriitaiset. Toisaalta nolottaa, etten saanut vastauksiani lähetettyä ajoissa ja toisaalta taas olen huokaissut helpotuksesta. Miksi kertoa omista ajatuksistaan niinkin henkilökohtaisesti kuin tein, jos toinen ei ole edes halukas vastaanottamaan erilaisia näkemyksiä.

Luultavasti olisi ollut erittäin turhauttavaa jälkeenpäin huomata, miten omia sanomisiani väännetään gradun tekijän omaan agendaan sopiviksi ilman, että minulla on mitään mahdollisuutta puolustautua. Ehkä koneen piiputtaminen ja pääsiäisloma osuivatkin juuri oikeaan aikaan. En tiedä.

Todettakoon nyt kuitenkin se, etten ole itse graduun vielä tutustunut. Ehkä jotain kertoo se, ettei gradun tekijä ole millään lailla kommentoinut saamaansa palautetta.

Jopas on tutunoloista tekstiä. Itsekin on tullut opiskeltua kulttuurintutkimusta ja yhteiskuntatieteitä yliopistossa ja tollasia ne tekstit on. Olen näin jälkeenpäin kriittisemmällä otteella tarkastellut alan teoreetikkoja ja todennut, että kaikki mitä täällä suomalaisessa tutkimuksessa käytetään teoreettisessa viitekehyksessä on sosialisteja. Ton tutkielman teoriaosuudesta bongasin randomilla nimen, joka oli tuttu omistakin tenteistä (Stuart Hall) ja totesin googletuksen perusteella, että oikein kunnon marxisti. Jotenkin kuvaavaa mun mielestä on se, että täällä ei käydä edes minkäänlaista kriittistä keskustelua siitä, että tutkimuksen ja tutkielmien teoreettisina taustoina on sosialisteja. Ymmärtääkseni Yhdysvalloissa on olemassa ei-sosialistinen tutkimustraditio kulttuuri-, ja yhteiskuntatieteiden piirissä. Jostain syystä se ei kauheasti heijastele suomalaiseen tutkimukseen. Neuvostoliitto kaatu 20 vuotta sitten ja tuskin kukaan enää uskoo mihinkään kansainvälisen sosialismin nousuun, mut nää vaan jaksaa ja jatkaa.

Voisin olettaa, että näemme Väisäsen vielä avautumassa aiheesta jossain laatulehdessä, jonka toimittajalla on pakonomainen tarve todistaa maahanmuuttokritiikki rasismiksi.

QuoteTällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi

Luin kohdan monta kertaa mutten ymmärtänyt. Onko stereotypioiden luominen rasismia? Jos ei, niin miten eroaa stereotypioiden luomisesta tuo lakupekan laittaminen karkkipaperiin?

QuoteRasismin tunnistamista vaikeuttaa myös se, että yhä useammin nationalistisessa dialogissa aiemmin rotuun liitetyt biologiset käsitykset on korvattu kulttuurisilla määrityksillä. Kun termi rotu korvataan etnisyydellä, eronteot liitetään kulttuurisiin ja uskonnollisiin piirteisiin biologisten sijaan. (Hall 2003, 254-255.) Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku esimerkiksi esittää halventavia kommentteja muslimeista, tätä ei nähdä rasismina, sillä hän ei kritisoi tiettyä ryhmää biologisesti eroavana vaan islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Kuitenkin myös kulttuuriset eronteot voivat olla rasismia.

Tässä on kyllä viihdyttävää kehäilyä parhaimmillaan graduilijalta. Miksi ihmeessä jokin, mikä ei ole rasismia sanan varsinaisessa tai ei oikeastaan missään merkityksessä, pitäisi voida välttämättä nähdä rasismina?

Jos joku kirjoittaa muslimeista arabien sijaan, hänellä lienee hyvä syy kohdistaa kirjoituksensa juuri muslimeihin uskonnon perusteella. Graduilija on ehkä kuitenkin tainnut ymmärtää Stuart Hallin väärin. Jos rotu eli biologinen perimä vain korvataan jossain argumentissa uskonnolla, puhumalla muslimeista kun kuitenkin kirjoitetaan käytännössä arabeista, tietysti kyseessä edelleenkin rasistinen "eronteko". Mikäli kritisoidaan "islamilaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä" näin ei tietenkään tehdä, vaan tässä tapauksessa muslimit nähdään nimenomaan uskonnollisena ryhmänä, jolloin kyse ei tietenkään ole rasismista.

Quote from: Kaapo on 08.07.2011, 21:47:52

Quote from: Rapsakka Rapu on 08.07.2011, 21:22:32

QuoteTällaiset kuvat eivät ole vain stereotyyppisiä, vaan myös rasistisia, sillä yksinkertaistamisella ne rodullistavat tietynlaiset piirteet yhdeksi roduksi

Luin kohdan monta kertaa mutten ymmärtänyt. Onko stereotypioiden luominen rasismia? Jos ei, niin miten eroaa stereotypioiden luomisesta tuo lakupekan laittaminen karkkipaperiin?

Olet asian ytimessä. Nimittäin suuri ja mahtawa neuvostoliittoVesa Puuronen on kaikessa mahtavuudessaan sanonut, että rasismia, tarkemmin "uusrasismia", on rodullistettujen identiteettien luominen... Niinpä mieti sitä.

Pohjimmiltaan tuo tietysti tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole omaa identiteettiä, vaan he ovat muovailtavaa, juuretonta massaa, jolle Itäsuomen yliopisto voi sopivaa maksua vastaan luoda sopivia identiteettejä.

Tiivistelmästä:

QuoteMaahanmuuttokriitikoiden käsitykset maahanmuutosta ovat tutkimuksen tulosten
mukaan yksinkertaistavia.

On täysin mahdollista että kaikista nuivista tutkimukseen osallistui 10 yksinkertaistajaa.

Johdanto:

QuoteTämä yllätti minut, sillä kyseinen järjestö
rahoittaa mikrolainoja kehitysmaissa, enkä ollut ajatellut maahanmuuttokriitikoiden
olevan huolissaan kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnista.

Kirjoittaja myöntää ennakkoluulonsa.

Luku 2:

QuoteTällaiset rajanvedot ovat nationalismin
rakennusosia, joilla usein perustellaan maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä.

Usein näiden kymmenen keskuudessa vai usein yleensä? Huolimatonta.

QuoteMaahanmuuttokriittisissä piireissä on korostettu suomalaisuuden erityisyyttä
ja sitä kuinka se poikkeaa oleellisesti muista kansallisuuksista.

Mitä nämä piirit ovat, missä niihin voi tutustua ja millä perusteella kirjoittaja väittää piireissä korostettavan jotain? Frekvenssin perusteella? Todisteet? Huolimatonta, yleistävää, hatusta vedettyä.

Omaan perustelemattomaan perstuntumaheittoonsa nojaten samassa luvussa myöhemmin:

QuoteKuten jo aiemmin mainitsin, maahanmuuttokriittisyyteen liittyy olennaisesti vahva
käsitys suomalaisista yhtenäisenä kansakuntana ja maahanmuuttajista suomalaisista
etnisesti tai kulttuurisesti poikkeavana, Suomeen myöhemmin saapuneena joukkona.

Minun mielestäni käsitys suomalaisista yhtenäisenä kansakuntana ja maahanmuuttajista suomalaisista etnisesti tai kulttuurisesti poikkeavana, Suomeen myöhemmin saapuneena joukkona kuuluu kenen tahanssa sellaisen ajatteluun jolla on silmät, korvat ja edes puolikas aivoja. Ihan perustavan laatuinen empiirinen havainto on siis maahanmuuttokritiikkiä... right...

Entäs kun suvis toteaa mamujen olevan kulttuuriltaan niiiiiiiin erilaisia ja poikkeavia? Olla maahanmuuttokritiikkiä?

Haluaako joku kiistää suomalaisten olleen täällä ennen maahanmuuttajia?

Vähän kehujakin:

QuoteMaahanmuuttajista puhutaan maahanmuuttajina, vaikka he olisivat asuneet useita
kymmeniä vuosia Suomessa, puhuisivat suomea ja omaisivat Suomen kansalaisuuden.
Myös maahanmuuttajien lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa ja näin ollen ovat
juridisesti täysivaltaisia suomalaisia, kutsutaan yleisesti toisen polven
maahanmuuttajiksi. He ovat siis edelleen maahanmuuttajia, vaikka eivät välttämättä
ole koskaan muuttaneet yhtään minnekään. Tämä johtuu kapeasta
suomalaisuuskäsityksestä ja näin ollen he ovat kantaväestön ulkopuolelle suljettuja,
toisia.

Tämähän on tuskallisen totta, mutta syy tähän löytyy suviksesta. Vain ylläpitämällä mamutaustaisen toiseutta, maahanmuuttajuutta, voidaan perustella toiseudelle polvesta toiseen suotavat helpotukset, kiintiöt, tasoitukset, erityiskohtelu yms. Kirjoittajalla oikea oivallus, mutta kokonaisuus ei ole hallussa.

Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

Kyllä nyt alkaa naurattaa. Haastattelemassa-luvussa kirjoittaja selostaa jännittävää matkaansa nuivuuden lähteille kuin Viisikko syö eväitä luolassa-tyyppistä seikkailua. Tyyli muuttuu laakista ainekirjoitukseksi.

Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

 Tyypillisen mielipidemaisterin opinnäyte. Ei tarvitse itkeä, ei nauraa, ainoastaan :facepalm:

Quote from: Sanglier on 08.07.2011, 22:21:09
Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

Graduohjaajalla, seminaariryhmän jäsenillä (n. 8-12 kpl) ja gradun (oletettavasti) kahdella tarkastajalla on varmasti ollut tilaisuus antaa palautetta tai ottaa huomioon tuollaiset ja muunkinlaiset asiat.

Quote from: Sanglier on 08.07.2011, 22:14:55
Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

Gradujen, väikkärien yms lukeminen kannattaa aloittaa lopusta. Katsoa mihin lopputulokseen kirjoittaja päätyy, ja sitten seurata tämän ajatuksenjuoksua kohti lopputulemaa. Jotkut tekstit myös kirjoitetaan näin.

Quote from: M. on 08.07.2011, 22:28:56

Quote from: Sanglier on 08.07.2011, 22:21:09
Eikö gradun valvojalla ollut mitään sanottavaa otteen lipsahtamiseen? Vaikka aika hellyttävä pätkähän tuo on.

Graduohjaajalla, seminaariryhmän jäsenillä (n. 8-12 kpl) ja gradun (oletettavasti) kahdella tarkastajalla on varmasti ollut tilaisuus antaa palautetta tai ottaa huomioon tuollaiset ja muunkinlaiset asiat.

Gradun, diplomityön tai myyn puuhanäytteen eli opinnäytetyön tarkoitus on ensisijaisesti osoittaa riittävä perehtyneisyys johonkin aineeseen sekä kohtuullinen taito kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä. Meillä on töissä pari kaveria, joiden opinnäytetyö on aivan hanurista. Hemmot osaavat silti työnsä. Mutta suurin päämäärä graduntekijällä on saada gradu tehtyä ja tutkinto pihalle. Jos ohjaaja pitää vaikkapa valaanrasvasta, niin dippatyön tekijä voitelee tekstinsä sillä. Toisin sanoen tekijää on ihan turha syyttää jos työ ei ole tiedettä. Eivät dippatyöt tai gradut moista lähtökohtaisesti ole.

Quote from: Rapsakka Rapu on 08.07.2011, 22:31:32

Quote from: Sanglier on 08.07.2011, 22:14:55
Neljäsosa gradua on jo takana, ja vieläkin ruoditaan kirjallisuutta ja teoriaa. Aika etupainoinen ote. Leikkaamalla ja liimaamalla saa kyllä helposti 114 sivua kasaan, vaikkei asiaa olisikaan... En tiedä jaksanko lukea kunnes pihvi tulee vastaan.

Gradujen, väikkärien yms lukeminen kannattaa aloittaa lopusta. Katsoa mihin lopputulokseen kirjoittaja päätyy, ja sitten seurata tämän ajatuksenjuoksua kohti lopputulemaa. Jotkut tekstit myös kirjoitetaan näin.

Kylläkyllä. Luen kuitenkin järjestyksessä. On aika helppo arvata mitä lopussa päätellään. Nythän kirjoittaja etsii haastatteluista jotain mikä sopii teoriaan ja - ylläri pylläri - vahvistaa omat ennakkoluulot.

Kyllä tuon ruotiminen on ajanhukkaa. "Tulokset" ja "johtopäätökset" voi ihan tyynesti sivuuttaa höpöhöpönä. Valitettavasti ne(kin) tullaan nostamaan suvaitsevaisuuden nimissä Totuudeksi. Ja Sini voi mennä telkkariin itkemään nuivavainoa kun työtä ei arvosteta.

Oi voi, tähänkö kaikki tiivistyy. Itken.  :facepalm: :facepalm:

Pohdinta, sivu 98
"...Ihmisten epävarmuutta ja niitä ristiriitaisia tunteita, joita syntyy, kun
kasvavan työttömyyden aikaan maahanmuuttoa perustellaan työvoimapulalla, on
helppo ymmärtää. Lisääntyvä työttömyys ei kuitenkaan johdu maahanmuuttajista,
vaan muista asioista kuten epävakaasta markkinatalousjärjestelmästä..."

Näin äkkiseltään selaillessani en tekisi tuollaista päätelmää aineistonkaan perusteella (puhumattakaan täällä pyörineenä... tai ajattelevana ihmisenä...). Mielestäni hän puhuu paljonkin hommalaisten esittämistä oikeista syistä (kuten sananvapaus) ja päätyy kuitenkin tähän...

En tiedä ketä haastatteli, mutta eikös perus hommalaiset ole työssäkäyvää kansaa ja tarkoitan työpaikkoja, joissa eivät esim. somalialaiset ole kilpailemassa ylennyksestä.

Lisäänpä vielä, että somalit, jotka vievät mun työpaikan - tervetuloa, Suomi tarvitsee teitä :)

Kaikki johtuu epävakaasta markkinatalousjärjelmästä (http://www.youtube.com/watch?v=o2KsIdD2Z_A). :)

Quote from: Pöllämystynyt on 08.07.2011, 19:47:55
En ole kyllä huonompaa "tutkimusotetta" koskaan nähnyt. Tyyppi oli haastattelevinaan, mutta ei suostunut etsimään, kuulemaan, näkemään tai löytämään mitään, mitä ei ollut jo ennalta päättänyt löytää.

Sääli. Yksi nollatutkimus sitten taas lisää.

Pannaan kello käyntiin ja odotellaan, koska joku lehtineekeri perustelee juttujansa tuon "tutkimuksen" perusteella.

ps. eipäs harmita yhtään, etten haastateltavaksi mennyt, vaikka hieman jo sellaista lupailinkin.

Loppukaneetti on hieno ja proosallinen. "Meidän on siedettävä erilaisuutta, sillä
kukaan meistä ei ole samanlainen, jos uskomme yksilöllisyyteen. Yksilöllisyys taas
on yksi länsimaisen ja kapitalistisen maailmankuvan perustavista lähtökohdista, joten
sietäminen näyttää olevan välttämättömyys."

Kun tälle linjalle lähdetään, väittäisin myös, että ahneus on samanlainen hyve kapitalistisessa yhteiskunnassa, ja esim. omaisuus... Näiden valossa en ymmärrä (muun kuin työperäisen) maahanmuuton kannattamista sitä vähääkään.

Kunhan vaan taivastelen, miten tämä ontuu kuin karhun raiskaama.

Tieteentekijänä toivoisin, että ette lähtisi nyt arvostelemaan tätä graduntekijää tuotoksensa perusteella, varsinkaan henkilöön menevällä arvostelulla. Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta. Jos itse graduntekijä tätä lukee ni toivotan työllistymistä ja onnea valmistumisen johdosta.

Täällä on aiheellisesti paljon kritisoitu Sinin gradua, mutta ei se mielestäni ekalla lukukerralla tarkemmin tekstiin syventymättä kuitenkaan täysin huonolta näyttänyt vaan oli enimmäkseen hyvä. En tiedä millainen edes on hyvä gradu, mutta ainakaan minulta ei luonnistu yli sadan sivun verran tekstin vääntäminen, joka oli pitkälti mielenkiintoista luettavaa osittain Vesa Puurosen omituisilla höpinöillä höystettynä. Korkeakoulutetuilla hommalaisilla näytti olevan paljon hyviä mielipiteitä vaikka en niitä kaikkia lukenut, koska keskityin Sinin kirjoituksiin.

OT: Onko mokutus lisännyt tieteellisen heimokulttuurin pakkososiaalistamista ja syrjäyttänyt tieteellistä menetelmää?  

Tieteen pitäisi olla objektiivista (henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää). Ylijoen väitöskirjan mukaan tieteen tekijän on kuitenkin sitouduttava oppiaineensa heimokulttuuriin, eli siis ymmärrettävä ja noudatettava yhteisön normeja, arvoja ja tapoja.

Tähän liittyen, onko

a) opiskelijan sosiaalistaminen oppiainekulttuuriinsa ja
b) tieteellisen menetelmän syrjäyttäminen

lisääntynyt mokutuksen myötä, vai ovatko jotkin alat olleet koko ajan tieteellisempiä, ja toiset enemmän, eh,  kulttuurisidonnaisia?

QuoteTieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.

-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Quote from: Panopticon on 08.07.2011, 23:55:39
Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta.

Tämä on sen verran mielenkiintoinen linkki, että laitan väitöskirjan tiivistelmän tähän kokonaisuudessaan.

QuoteYhteiskuntatieteiden lisensiaatti Oili-Helena Ylijoen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio

TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opetusta ja -opiskelua heimo- ja tarinametaforien kautta.

Oppiaineita hahmotetaan akateemisina heimoina, joilla on omat tavoitteensa, traditionsa, arvonsa, uskomuksensa, ongelmansa ja toimintatapansa.

Kukin oppiainekulttuuri kiteytyy alan keskuudessa vallitsevassa moraalijärjestyksessä, perustavanlaatuisessa hyveiden ja paheiden erottelussa.

Opiskelijat ovat tieteenalansa noviiseja, joiden on opintojensa kuluessa sosiaalistuttava oppiainekulttuuriinsa saavuttaakseen tunnustetun aseman alansa edustajina.

Opiskelussa ei siten ole kyse pelkästään tieteenalan kognitiivisen perustan omaksumisesta vaan myös opiskelijan identiteettiprojektista. Siinä opiskelija rakentaa yhtäältä sosiaalista identiteettiä sitoutumalla alansa moraalijärjestystä ylläpitävään ja välittävään kollektiiviseen mallitarinaan; toisaalta hän luo persoonallista identiteettiä muokkaamalla sisäistä tarinaansa, omaa erityistä kiinnittymisen tapaansa alan keskeisiin hyveisiin. Perimmältään tutkimuksen kysymyksenasettelu koskee sosiaalipsykologian erästä peruskysymystä, kulttuurisen ja yksilöllisen suhdetta.

Tutkimuksen empiirisenä pohjana on Tampereen yliopiston neljän ainelaitoksen opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa kerätty laadullinen aineisto. Tapaustutkimukset tuovat esiin yliopisto-opetuksen ja -opiskelun moni-ilmeisyyden sekä eri oppiainekulttuurien toisistaan poikkeavat näkemykset hyvästä ja oikeasta opetuksesta ja opiskelusta. Selkeimmin oppiainekulttuureja erottaa toisistaan se, onko koulutus ammattisuuntautunutta vai ei. Oppiaineiden eroja voi tehdä ymmärrettäväksi sen perusteella, miten koulutusalat sijoittuvat kova-pehmeä ja puhdas-soveltava -ulottuvuuksilla.

Tutkimus osoittaa, että yliopisto-opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon yliopiston sisäinen eriytyminen ja oppiaineiden omaleimaisuus. Samalla tutkimus nostaa keskeiseksi haasteeksi yliopistoyhteisön jäsenten oman toiminnan ja sen perussitoumusten kriittisen reflektoinnin. Tiedekulttuurien tutkimuksen tehtävänä on tarjota välineitä oppiaineiden itseymmärryksen ja sisäisen hyvän voimistamiseen, joka puolestaan voi edesauttaa toiminnan kehittämistä ja parantaa niin yliopistoyhteisön sisällä kuin yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa käytävää dialogia.

Eikös tieteellisen julkaisemisen/ylipäätään julkaisun idea ole nimenomaisesti, että asiat saatetaan julkiseen keskusteluun ja arvosteluun. Henkilökohtaisia ominaisuuksia ei tietysti saa arvioida.

Ongelmahan tässä on se, että osan täällä kirjoittavien mielestä hän on tullut vääriin johtopäätöksiin. Siihen voi olla seuraavia syitä: kaikki alan teoriat (gradun tekemiseen niitä pitäisi käsitellä laajasti!) ovat väärässä tai me eri mieltä olevat olemme väärässä tai esim. käsitteiden tulkinnassa (esim. mikä on rasisti ja uuskulttuurirasisti) joku ontuu tai loppuanalyysissä(kyse kuitenkin laadullisesta tutkimuksesta - paljon tulkintaa).

Itse kritisoisin esim. sitä, että lähteitä (vaikka luettelosta löytyykin riittävä määrä) ei ole käytetty tarpeeksi analysointeja tehdessä. Muistelen, että meillä velvoitettiin vetoamaan ainakin muutamaan tunnettuun kirjottajaan ja muistaakseni vielä jokaisen kappaleen/esitetyn faktan yhteydessä. Tässä tukeudutaan vahvasti muutamaan teokseen, joiden luotettavuudesta ja kiistanalaisuudesta en sosiologiassa tiedä.

Edellen sosiologiaa tuntematta, voisin arvioida, että haastattelujen tulkinnassa on myös joku ontunut, kts.

"Maahanmuuttokriitikot halusivat korostaa sitä, että maahanmuuttokriittisyydessä ei
ole kyse maahanmuuttajien kritisoimisesta yksilöinä vaan maahanmuuttopolitiikan
kritiikistä. Heidän kritiikkinsä kuitenkin kohdistui käytännössä lähinnä
maahanmuuttajiin ja niihin ongelmiin, joita he uskoivat maahanmuutosta aiheutuvan." (Väisänen; 2011, 92)

Lähtökohtaisesti - millä tavalla voi kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa tuomatta esille sitä, mitä ongelmia maahanmuutosta aiheutuu?

Miksi he halusivat korostaa, mikäli kyse oli kuitenkin siitä, että tänne ei haluta
maahanmuuttajia? Eikö se, että haastatellut haluavat korostaa asiaa, tarkoita, että niin on - tai niin pitäisi olettaa olevan. Tai sitten tässä pitäisi perustella hyvin, miksi haastateltavilla on jonkinlainen piilomerkitys.

Tässäkin yhteydessä viitataan vain yhteen lähteeseen.

**Huom. oma disclaimerini, en ole tämän alan asiantuntija, enkä tehnyt toistaiseksi kuin kaksi opinnäytettä eri alalta.

Vähemmän tieteellisesti nostan myös tämän kommentin, joka mielestäni kuvaa maahanmuuttokeskustelun tilaa laajemminkin:
"Maahanmuuttajilta vaadittiin sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan." Tästä päästään (edelleen yhtä lähdettä siteeraten) rotuhygieniaan ja kulttuurilliseen uusrasismiin.(Väisänen; 2011, 93)

Onko nyt todistetusti niin, että ei saa esittää, että haluaa maahanmuuttajien sopeutuvatn suomalaiseen yhteiskuntaan ilman, että on rotuhygienisti (tai kulttuurinen uusrasisti)?

Quote from: Panopticon on 08.07.2011, 23:55:39
Tieteentekijänä toivoisin, että ette lähtisi nyt arvostelemaan tätä graduntekijää tuotoksensa perusteella, varsinkaan henkilöön menevällä arvostelulla. Tieteen tekeminen on usein valitettavasti yhtä objektiivista kuin journalismi. Aina joutuu mukailemaan sisältöä erilaisten ulkoisten tekijöiden perusteella. Tieteessä voimakkain tekijä on ns. heimokulttuurit http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1998/4898.html Tieteen noviisit sosiaalistetaan tiettyyn arvomaailmaan ja se opiskeluaika on liian lyhyt kyseenalaistamaan tieteenalan oman hegemonian ja muodostamaan omia mielipiteitä. Tällä kaikella on oma tarkoituksensa tieteellisen tiedon mudostuksessa ja akateemisen tradition kannalta. Jos itse graduntekijä tätä lukee ni toivotan työllistymistä ja onnea valmistumisen johdosta.

edit:typoja

Minun mielesätni tässä oli aika yksipuolisesti lainattu lähteitä. Voi tietysti olla, että nämä olivat sosiologian keskeiset (ja kohtalaisen kiistämättömät) teoreetikot, mutta muistelen vaan omista kokemuksistani, että lähteitä pitäisi käyttää laajemmin. TUolta löytyy esim. kokonaisia sivuja, joissa lainataan pelkkää Puurosta.

En siis tiedä sosiologiasta, mutta meillä taloustieteessä ei saanut lainata edes Porteria kuin muistaakseni yhden lyhyen kappaleen verran ja samassa yhteydessä tuettava toisilla kirjoittajilla.

Summarum - päätyisin joko vaihtoehtoon a tai b.

Quote from: Lalli IsoTalo on 09.07.2011, 04:22:52
OT: Onko mokutus lisännyt tieteellisen heimokulttuurin pakkososiaalistamista ja syrjäyttänyt tieteellistä menetelmää?  

Tieteen pitäisi olla objektiivista (henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää). Ylijoen väitöskirjan mukaan tieteen tekijän on kuitenkin sitouduttava oppiaineensa heimokulttuuriin, eli siis ymmärrettävä ja noudatettava yhteisön normeja, arvoja ja tapoja.

Tähän liittyen, onko

a) opiskelijan sosiaalistaminen oppiainekulttuuriinsa ja
b) tieteellisen menetelmän syrjäyttäminen

lisääntynyt mokutuksen myötä, vai ovatko jotkin alat olleet koko ajan tieteellisempiä, ja toiset enemmän, eh,  kulttuurisidonnaisia?

QuoteTieteellinen menetelmä tarjoaa objektiivisen menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin tieteen ja tekniikan eri aloilla.

Quote from: matriarkka on 09.07.2011, 08:58:01
Ongelmahan tässä on se, että osan täällä kirjoittavien mielestä hän on tullut vääriin johtopäätöksiin. Siihen voi olla seuraavia syitä: kaikki alan teoriat (gradun tekemiseen niitä pitäisi käsitellä laajasti!) ovat väärässä tai me eri mieltä olevat olemme väärässä tai esim. käsitteiden tulkinnassa (esim. mikä on rasisti ja uuskulttuurirasisti) joku ontuu tai loppuanalyysissä(kyse kuitenkin laadullisesta tutkimuksesta - paljon tulkintaa).

Vähemmän tieteellisesti nostan myös tämän kommentin, joka mielestäni kuvaa maahanmuuttokeskustelun tilaa laajemminkin:
"Maahanmuuttajilta vaadittiin sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan." Tästä päästään (edelleen yhtä lähdettä siteeraten) rotuhygieniaan ja kulttuurilliseen uusrasismiin.(Väisänen; 2011, 93)

Onko nyt todistetusti niin, että ei saa esittää, että haluaa maahanmuuttajien sopeutuvatn suomalaiseen yhteiskuntaan ilman, että on rotuhygienisti (tai kulttuurinen uusrasisti)?

Niin. Kulttuurinen uusrasismi on kaikesta päätellen tieteellinen teoria, johon voi ja on lupa viitata. Olen itsekin tunnustanut olevani sekä kulttuurirasisti (https://hommaforum.org/index.php/topic,37183.msg505676.html#msg505676) että uusrasisti. (https://hommaforum.org/index.php/topic,21681.msg297616.html#msg297616) Hävettääkö? No ei hävetä yhtään. Minusta omien ja länsimaisten arvojen puolustamisessa ei ole mitään noloa.

Ihan yhtä hyvin minä voisin esittää oman tieteellisen teoriani siitä, miten sellainen yhteiskunta, joka suvaitsee itseään suvaitsemattomampaa kulttuuria, regressoituu lopulta yhtä suvaitsemattomaksi kuin se kulttuuri, jota suvaitsevainen kulttuuri alkujaan suvaitsi.

Quote from: Phantasticum on 08.07.2011, 20:20:42
Ehkä jotain kertoo se, ettei gradun tekijä ole millään lailla kommentoinut saamaansa palautetta.

Lähetin itse hänelle sähköpostitse tällaista palautetta:

Quote
2011/6/21 "Sini Väisänen" <[email protected]>:
> Hei,
>
> Maahanmuuttokriittisyyttä käsittelevä Pro Gradu -tutkielmani on nyt hyväksytty. Se on luettavissa Turun yliopiston kirjastossa ja verkossa kuukauden ajan. Verkkojulkaisun osoite on: http://users.utu.fi/juanvu/s_vaisanen.pdf
> Sen lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: X"Qx5KT41OFiKOi. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön.



Kiitos viestistä. Hyvä, että kovalevysi rikkoutumisesta huolimatta
pystyit käyttämään joitakin osia haastattelustani. Tunnistin itseni
siteerauksista; ilmeisesti olin haastateltava nro 5.

En viitsinyt vastata sähköpostitse lähettämääsi ylimääräiseen
kyselyyn. En halunnut kirjoittaa uudestaan samoja asioita, joita olin
juuri käsitellyt pitkään suullisesti.

Loppupäätelmissä osoittamasi asenne on mielestäni suoraan sanottuna
idioottimainen. Yrität perustella maahanmuuttoa sillä argumentilla,
että Suomi osallistuu globaaliin markkinatalouteen. Todellisuudessa
sillä, että Suomeen tulee esim. somaleita, ei ole mitään yhteyttä
siihen, että Suomi käy kauppaa esim. muiden Euroopan maiden tai
Amerikan tai Aasian kanssa. Edes Suomen kaupankäynti Afrikan kanssa ei
mitenkään riipu siitä, että Suomeen otetaan afrikkalaisia
maahanmuuttajia. Kuvittelemasi yhteys maahanmuuton ja globaalin
kaupankäynnin välillä on puhdas fiktio, jolle ei ole mitään
perusteita. Se ei liity tutkimuksesi aiheeseen millään tavalla. Sinun
piti tutkia suomalaista maahanmuuttokriittistä keskustelua eikä
postuloida jotain täysin imaginaarisia omia teorioitasi maahanmuuton
yhteydestä globaaliin markkinatalouteen. Tämä sinun fiktiosi ei siis
millään tavalla liity tutkimuksesi aiheeseen.

Muilta osin tutkimuksesi oli mielestäni asiallinen ja kohtalaisen
hyvin tehty. Paikoitellen kuitenkin oma asenteesi paistoi liikaa
lävitse haastattelujen tulkinnoista. Väitit mm. sanaa kukkahattutäti
maahanmuuttokriitikkojen keksimäksi slangisanaksi, vaikka kyseessä on
jo 1980-luvulta asti yleisesti käytetty sana. Lisäksi puhut
tyypilliseen pseudointellektuaaliseen tyyliin maahanmuuttokriitikkojen
harrastamasta maahanmuuttajien "rodullistamisesta" ikään kuin ihmisten
välisiä geneettisiä eroja ei olisi lainkaan olemassa. Tällainen
luonnontieteellisten tosiasioiden, kuten ihmisten välisten DNA-erojen,
olemassaolon kiistäminen on pseudointellektuaalisten humanistien
helmasynti, kuten mm. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan
professori Jeja-Pekka Roos on todennut.

Ks. esim. http://blogs.helsinki.fi/jproos/2007/08/23/post-41/

"On kuitenkin olemassa sekä teorioita että empiiristä tutkimusta
siitä, että kansallistunteella olisi myös evolutiivinen alkuperä.
Väestöt jotka ovat eläneet suhteellisen pitkään samassa paikassa, ovat
yleensä myös geneettisesti lähisukulaisia. Suomalaisten on todettu
olevan kaikkien peräisin suurin piirtein yhdestä suuresta suvusta.
Toisaalta geenit ja kulttuuri kehittyvät yhdessä, joten kansalliset
kulttuurit ovat muodostuneet tämän prosessin kautta."

"Tämän periaatteen mukaan sellainen kanta joka yhdistää nationalismin
uskontona ja ikiaikaisena todellisuutena on todennäköisesti lähinnä
totuutta, kun taas postmoderni näkemys kansallistunteesta
konstruktiona on hiekalle rakennettu korttitalo."

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos//Inequality.htm

"But the most interesting thing here is that PISA is being actively
discussed and is thought as being of very great interest, whereas the
IQ measurements and their comparisons between countries (Lynn and
Vanhanen 2002) are considered as taboo, racism and worse. Again the
problem is the same as above: PISA is supposed to show the effect of
the school system (which it probably does not do exclusively do),
whereas IQ is bad because it is normally not something you can teach
or change at will. At first glance, it seems that the PISA
measurements vary much more than IQ, but as you can see from the
indicative index values, the difference is actually very slight.

I think this is something sociologists should think very seriously
about. Why is it so difficult to accept social givens, which we cannot
always change at will?  I e why do many of us prefer social
constructionism to simple "naïve" realism? Why is it more difficult to
think that we should try to create situations in which these social
givens are least harmful, if we cannot change them? I.e., it if is
true that the heritability of intelligence is somewhere between 60 and
70 per cent and that we cannot change a person's IQ very much even
with the best of schools, shouldn't we rather do our best so soften
the impact of this, make it sure that even the most stupid are
guaranteed such education that they do OK in a modern society?"

Sini Väisänen "vastasi" näin:

Quote
Hei,

Kiitos palautteesta!

Terveisin, Sini

Vähän anglofiilistä kirjallisuustriviaa, joka sopii tähän kuin rasvattu seiväs Valakian ruhtinaan turkkilaisten vihollisten hanuriin...

C.S. Lewis, ateistina aloittanut mutta katoliseksi paukahtanut, kirjaili Narnia-teoksessaan "The Last Battle" kääpiöistä jotka istuivat tallin nurkassa pimeydessä syömässä homeista leipää, suostumatta näkemään ihanaa "paratiisia" jonka Kristus/Aslan oli heille(kin) luonut.

Ateistina pysynyt Philip Pullman kirjoitti His Dark Materials-sarjansa viimeisessä kirjassa The Amber Spyglass ankeassa "tuonelassa" kituvista munkeista/papeista jotka yrittivät estää muita lähtemästä, uskoen itse että paikka oli paratiisi.

Miten liittyy? Siten että Tosi Uskovalle on turha hakata päähän järkeä. Sini-poloinen on tutkimuksensa tehnyt, ja uskoo omiin löydöksiinsä. Antaa hänen pitää homeinen leipänsä ja sosiologian laitoksen neonputkien lämmin valo. Kosketus todellisuuteen rikkoisi hänet.

Quote from: mikkoellila on 10.07.2011, 17:38:56

Lähetin itse hänelle sähköpostitse tällaista palautetta:

Quote
> Sen lukemiseen tarvitset salasanan, joka on: X"Qx5KT41OFiKOi. Salasana on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön.

Joudut suuriin ongelmiin rasistisen salasanan levittämisestä ;D

Olen vasta sivulla 27, ja törmään klassiseen virheeseen "Vaikka Hall käyttää esimerkkinä Iso-Britanniaa". Eivätkö nämä sosiaalitantat osaa taivuttaa. Graduthan pitäisi oikolukea. Sama virhe löytyy järjestään Biaudetin tiedotteista ym. vihervasemmistolaisten anarkistien kirjoituksista. Kuten Yleisradiolla ja muissa Hesarinkaltaisissa muka-lehdissä.

Ei saatana mitä roskaa tuottavat noissa laitoksissa, raivostuttavaa.


Edit: Sinin mielestä käytämme termiä "kukahattutäti", s. 40

^ Olen viime aikoina viettänyt jonkin verran aikaa Pirkanmaan vaalipiirissä, myös Tampereella. Olen pannut ilolla merkille, että tamperelaisessa puheenparressa paikannimet taipuvat luontevasti. Siellä on esimerkiksi paikka nimeltä Mustalahti, jonka inessiivi on Mustassalahdessa.

Jostakin syystä sama sääntö ei kuitenkaan ulotu kaikkiin paikannimiin. Minun logiikallani pitäisi sanoa myös Aitolahti - Aidossalahdessa. (Olen joskus nuorena käynyt siellä sijaitsevassa vuoressa, jonka osalta sisäpaikallissijan käyttö on erittäin olennaista.)

Pari perusasiaa kannattaa pitää mielessä. Sosiologia, tarot, ufotutkimus, naistutkimus, väriterapia jne. muodostavat klusterin, joka sisäisesti komponenteittain eroaa merkittävästi vain siinä, että osa on saanut yliopistollisen statuksen tieteenä ja sitä kautta valtion rahoituksen. Jostain perverssistä syystä näin on päässyt käymään.

Se, että Mäki-Ketelä todisti täällä sosiologian eksaktisuudesta tieteenä, ei todista muuta kuin että kasvatus"tiede" on samaa klusteria, joten ollaan taas lähtöruudussa.

Pseudotiede voidaan empiirisesti määritellä tyypillisesti pääosaan nousevasta autoeroottisesta viittausmaneerista alan puolijumaliin, ja siitä että tutkimuksen lopputulos on lyöty lukkoon ennen yhtäkään kenttäkoetta, rahoituksen hankintaa, taikka tutkimusryhmän kokoonpanoa.

On omattava joko dementtinen mielenlaatu taikka varsin kehittynyt huumorintaju että pystyy lukemaan pseudotieteitten tuotoksia ja olemaan kihtymättä siitä että ne rahoitetaan veronmaksajien selkänahasta.

Lainaus tästä sosiologian tieteenalan gradusta: "Olen ottanut tarkasteltavaksi myös sukupuolen merkityksen kansallisuuden tuottamisessa." Nämä "tuottamiset", "diskurssit" ja "representaatiot" jne. ovat välineenä "tuottamassa" sisältöä siihen, missä sisältöä muuten ei ole. Kovin on tuttua sanaseppoilua mm. naistutkimuksesta. Niinpä ei ole yllättävää että viitataan (ja adoptoidaan jargon) naistutkija Suvi Keskiseen, ja myös Tuoriin ja Rastaaseen.

Lainaus viitatun tutkijan, YTT Keskisen sivulta Sosiaalitutkimuksen laitokselta (http://www.uta.fi/laitokset/sostut/hlokunta/keskinen/keskinen.php): "Olen yhtäältä kiinnostunut väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten identiteettineuvotteluista, toimijuuden tiloista ja kansalaisuudesta. Toinen osa tutkimustani kohdistuu mediarepresentaatioihin, ohjelmateksteihin ja professionaalisiin käytäntöihin, joiden kautta kuvaa maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta väkivallasta rakennetaan ja joilla siihen pyritään puuttumaan. Analysoin sukupuolen, 'rodun', etnisyyden ja kansallisuuden tuottamista näissä määrittelyissä".

MOT.

Tämä keskustelu alkaa muistuttaa niitä keskusteluita, joissa asiakas neuvoo lääkäriä, kun on asiakkaallakin lääkärikirja kotona. Ainoa mitä lääkärin pitää tehdä, on määrätä magneettikuvaus, vaikka se ei edes ole paras metodi asiakkaan kuvaaman vaivan diagnosointiin. Mutta koska valelääkärit ja myrkyttäjähoitajat...on parempi ite tehdä omat diagnoosinsa ja hakea lekurilta vainhyväksyntä asialle.

Kritisoida saa. Mutta muutaman gradun lukeminen ei anna minkäänlaista kokonaiskuvaa tieteenalasta; siksi olisi välistä joskus kiva tietää tosiaan kritisoijienkin taustasta jotakin. JP Roosin mainitsemat puutteet ovat kyllä tosia.

Quote from: Haima on 10.07.2011, 21:09:23
Tämä keskustelu alkaa muistuttaa niitä keskusteluita, joissa asiakas neuvoo lääkäriä, kun on asiakkaallakin lääkärikirja kotona. Ainoa mitä lääkärin pitää tehdä, on määrätä magneettikuvaus, vaikka se ei edes ole paras metodi asiakkaan kuvaaman vaivan diagnosointiin. Mutta koska valelääkärit ja myrkyttäjähoitajat...on parempi ite tehdä omat diagnoosinsa ja hakea lekurilta vainhyväksyntä asialle.

Kritisoida saa. Mutta muutaman gradun lukeminen ei anna minkäänlaista kokonaiskuvaa tieteenalasta; siksi olisi välistä joskus kiva tietää tosiaan kritisoijienkin taustasta jotakin. JP Roosin mainitsemat puutteet ovat kyllä tosia.

Niinpä niin.

Parin gradun (=aloittelijatason opinnäytetyö) pohjalta ei välttämättä kannattaisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta toisaalta, onhan näillä kritisoijilla hyvät perusteet kritiikilleen: ne on sitä mieltä, että tieteenala X nyt vaan on paskaa, koska tieteenalan X on pakko olla paskaa, koska se ei kaikin osin tue kritisoijan omaa vinksahtanutta maailmankuvaa. Eli paskaa on.

Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 21:48:45

Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

Älä kuule unohda mun apukoulutaustaani. Vaikka jäinkin joka vuosi luokalleni, siellä kun oli niin hirmu vaikeeta.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 21:48:45

Niinpä niin.

Parin gradun (=aloittelijatason opinnäytetyö) pohjalta ei välttämättä kannattaisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta toisaalta, onhan näillä kritisoijilla hyvät perusteet kritiikilleen: ne on sitä mieltä, että tieteenala X nyt vaan on paskaa, koska tieteenalan X on pakko olla paskaa, koska se ei kaikin osin tue kritisoijan omaa vinksahtanutta maailmankuvaa. Eli paskaa on.

Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

Tuo gradu nyt on täynnä kirjoitusvirheitä, ja sisältö on täyttä roskaa. Saman luet Helsingin Sanomista tai Iltasanomista. Tieteenala voi olla hyvinkin hieno, mutta sen harjoittajat, ainakin Suomessa, ovat täysin pihalla asiasta kuin asiasta. Pari yksittäistapausta saattaa löytyä.

En ole sähköputkimies, mutta ovatko he mielestäsi alempiarvoisia ihmisiä kuin gradun kirjoittajat? Mielestäni tekevät oikein hienoa työtä ja meillä Suomessa on tämä ala maailman huippua, kuten monessa muussakin asiassa. Ulkomaalaiset sähköputkimiehet tuottavat lähinnä sähkövaaran ja vesiongelmia, vuotavia hanoja ja vessoja.


Omasta koulutustasostani kerron vain sen verran, että se on korkeampi kuin E. Biaudet'n.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 21:48:45
Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

JM-K:n pisteet tippuu entisestään, koska moiset yleistykset ovat vielä typerämpiä kuin aiempi tivaaminen!

Tieteenalasta en osaa sanoa mitään tyhjentävää arviota. Alan tasosta maassamme kertoo kuitenkin parhaiten se että Sini on tuolla pökäleellä pätevöitynyt alan tuntijaksi ja tutkijaksi. Ilmeisesti siis ko alan ko laitoksella objektiivisuus ei kuulu vaatimuksiin.

Caveat: en viittaa itse haastattelujen analyysiin vaan kirjoittajan totaalisen vinoon maailman- ja yhteiskuntakäsitykseen, johon hän gradun valvojan mielestä ilmeisesti voi perustaa tutkimuksensa.

Jos maantieteen laitoksella voisi perustaa ajattelunsa maan litteyteen, maantiede tieteenä saisi hyvinkin paljon kritiikkiä. Ei-luonnontieteissä hypoteesinsa voikin perustaa ihan mihin lystää. Valitse teoriasi, havainnoista on vain riesaa.

Quote from: Sanglier on 10.07.2011, 22:31:07
Caveat: en viittaa itse haastattelujen analyysiin vaan kirjoittajan totaalisen vinoon maailman- ja yhteiskuntakäsitykseen, johon hän gradun valvojan mielestä ilmeisesti voi perustaa tutkimuksensa.

No hän tosiaan perustaa sen alan tutkimukseen selkein viittein ja piiiitkin sitaatein. Joten ei siinä mitään. Varmasti aivan arvosanansa arvoinen työ.

Mikko Ellilän kritiikki on mielestäni aika hyvä, eikä siihen ole juuri lisättävää.

Quote from: Sanglier on 10.07.2011, 22:31:07
Alan tasosta maassamme kertoo kuitenkin parhaiten se että Sini on tuolla pökäleellä pätevöitynyt alan tuntijaksi ja tutkijaksi.

Tutkijaksi varsinaisesti pätevöidytään väitöskirjalla. Akateemisen perustutkinnon päättötyöt ovat luonteeltaan ensisijaisesti opinnäytetöitä, tutustumista tieteelliseen kirjoittamiseen.

Ei sikäli, ettäkö monen kvalitatiivisia menetelmiä käyttävän väitöstutkimuksen taso olisi juuri yo. gradua kummempi tieteellisen metodin ja päättelyn logiikan ja näytön asteen kannalta. Käsitteellistämisosuus on toki kyseisissä töissä ekstensiivisempää ja kieleltään teoreettisempaa.

Quote from: Sanglier on 10.07.2011, 22:31:07
(...) en viittaa itse haastattelujen analyysiin vaan kirjoittajan totaalisen vinoon maailman- ja yhteiskuntakäsitykseen, johon hän gradun valvojan mielestä ilmeisesti voi perustaa tutkimuksensa.

Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:11:44
Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Olin siinä käsityksessä, että gradunkirjoittajalla olisi ohjaaja, eikä itse gradulla. Ei kai tenttiä kukaan valvo, vaan tenttitilaisuutta  ???

Quote from: IDA on 10.07.2011, 23:12:31

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:10:03
Tätä tässä olen yrittänyt avata useammankin kerran näille kotisohva-akateemikoille, huonolla menestyksellä.

Useimmille se kyllä varmasti on ihan itsestäänselvyys.

Todennäköisesti näin, sillä aika harvallahan tässä ketjussa on loppujen lopuksi jäänyt levy päälle: sosiologia...kriiks...paskaa...kraaks...minun mielipidettäni ei siteerattu sanasta sanaan...kraaks...paskaa...sosiologia...kriiks...mokuttaja...krääks...jahnunjahnun.

Todennäköisesti - tai ainakin toivottavasti - enemmistöllä Homman lukijoista on edes alkeellisimmat tiedot gradun tekemisestä ja edes jollain lailla peruskäsitteet halussa.

Quote from: nuiv-or on 10.07.2011, 23:15:24

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:11:44
Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Olin siinä käsityksessä, että gradunkirjoittajalla olisi ohjaaja, eikä itse gradulla. Ei kai tenttiä kukaan valvo, vaan tenttitilaisuutta  ???

Nyt olet käsittänyt jotain pahasti väärin.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:16:53

Quote from: nuiv-or on 10.07.2011, 23:15:24

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:11:44
Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Olin siinä käsityksessä, että gradunkirjoittajalla olisi ohjaaja, eikä itse gradulla. Ei kai tenttiä kukaan valvo, vaan tenttitilaisuutta  ???

Nyt olet käsittänyt jotain pahasti väärin.

Ohjaaja ohjaa siis kirjoitusta, eikä sen tekijää?

Quote from: nuiv-or on 10.07.2011, 23:21:28

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:16:53

Quote from: nuiv-or on 10.07.2011, 23:15:24

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:11:44
Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Olin siinä käsityksessä, että gradunkirjoittajalla olisi ohjaaja, eikä itse gradulla. Ei kai tenttiä kukaan valvo, vaan tenttitilaisuutta  ???

Nyt olet käsittänyt jotain pahasti väärin.

Ohjaaja ohjaa siis kirjoitusta, eikä sen tekijää?

Juuri näin.

http://www.leffatykki.com/elokuva/sahkoputkimies

Ohjaaja ohjaa gradutyötä. Gradujen totuudellisuudesta ei kannata suuremmin kiistellä. Ne ovat muusikoiden sormiharjoituksiin verrattava asia.

Oman gradunsa hyvin arvosanoin aikanaan harjoitellut M

Quote from: M on 10.07.2011, 23:23:18
Ohjaaja ohjaa gradutyötä. Gradujen totuudellisuudesta ei kannata suuremmin kiistellä. Ne ovat muusikoiden sormiharjoituksiin verrattava asia.

No ei nyt sentään. Muusikoiden sormiharjoituksissa on aina järkeä ;)

Nyt vähän Prana-hengitystä ettei mene virtaukset sekaisin.  8)

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:16:53
sosiologia on paskaa. Sähköputkioppi sen sijaan on rakettitiedettä

Näin se vaan on. ;D Mutta ikuinen teekkarit vs. humanistit ketju tästä saadaan jos tähän aiheeseen sorrutaan.

ah, kun sen sijaan voisit raottaa meille pimeydessä tallustaville sähköputkijunteille tuota älyllisen valaistuksen sisintä ydintä jota Sosiologian tieteenhaara kaikissa  exakteissa metodeissaan pystyy tarjoamaan - olisin pelkkänä kuuloelimenä.  :-*

Quote from: IDA on 10.07.2011, 23:25:00
No ei nyt sentään. Muusikoiden sormiharjoituksissa on aina järkeä ;)

Tunnen monta ammattimuusikkoa, enimmäkseen pianisteja.

Useimmat heistä ovat sitä mieltä, että on tylsää hinkata rutosti koristavia asteikoita. Mieluummin he pimputtaisivat baarissa mukavaa jatsia.

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:22:52

Juuri näin.

http://www.leffatykki.com/elokuva/sahkoputkimies

En tiennyt kyseisen elokuvan suomenkielistä nimeä. Meinasin sanoa, että nyt tajuan mitä ajat takaa, mutta en ole aivan varma. Jos vihjaat, että olen käynyt ammattikorkeassa, ja sen takia pidät minua ali-ihmisenä, olet väärässä, koska näin ei ole. En ole myöskään teekkari.

Palatakseeni aiheeseen, onko kirjoitusvaiheessa oleva gradu gradu, ja jos on, miten sitä ohjataan? Mielestäni on täysin selvä asia, että ohjaaja ohjaa opiskelijaa, joka on päättänyt aloittaa pro gradu -tutkielman kirjoittamisen.

Kyllä, graduntekijöillä on ohjaaja, joskus kaksikin. Samoin (lisurien ja) väikkärien tekijöillä, plus töiden esitarkastajat. Ongelma tuppaa kuulemma olemaan nykyään se, että graduja ja väikkäreitä on miltei pakko tuottamalla tuottaa, muuten laitoksen määrärahat vähenevät. Opinnäytteiden taso on kuulemma laskenut.

Quote from: herra 4x on 10.07.2011, 23:38:05

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:10:03

Quote from: gloaming on 10.07.2011, 23:06:25
Akateemisen perustutkinnon päättötyöt ovat luonteeltaan ensisijaisesti opinnäytetöitä, tutustumista tieteelliseen kirjoittamiseen.

Tätä tässä olen yrittänyt avata useammankin kerran näille kotisohva-akateemikoille, huonolla menestyksellä.

Selväksi sen sijaan on käynyt, että sosiologia on paskaa. Sähköputkioppi sen sijaan on rakettitiedettä.

Tiedätkö sanan analyysi? Olet kuullut? Ookkei. Paas joskus luppoaikanasi analysoiden vaikkapa tuota postaustasi.

Tajuatko, että kategorisointisi sanoilla "kotisohva-akateemikot", "sähköputkioppi" taikka "rakettitiede" on vain autoeroottista viittausta omiin kuvitelmiisi opponenteistasi ja maailmasta ja lapsellisissa ylilyönneissään samaan aikaan sekä säälittävää että vituttavaa, kun kuitenkin periaatteessa vielä kuvitellaan keskusteltavan jollakin älyllisellä tasolla?

No nyt en tajunnut kyllä sanaakaan. Tai tajusin noi sanat yksittäisinä ilmiöinä, mutta mielestäni ne eivät muodosta minkäänlaista järjellistä kokonaisuutta. Hukkaan meni akateemiset opinnot meikän osalta. Ai niin, mutta nehän olivatkin sitä kasvatustiedettä. Roger.

Quote from: nuiv-or on 10.07.2011, 23:15:24

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:11:44
Ohjaaja. Graduilla on ohjaaja. Tenteillä on valvoja. Ihan näin taustatiedoksi.

Olin siinä käsityksessä, että gradunkirjoittajalla olisi ohjaaja, eikä itse gradulla. Ei kai tenttiä kukaan valvo, vaan tenttitilaisuutta  ???

Itse asiassa gradulla tai kirjoittajalla voi olla molemmat, tekniikan puolella kun tehdään graduja teollisuuteen on usein ko firmasta joku nimetty gradun valvojaksi ja yliopistolta sitten joku proffa on ohjaaja. Nykyään ohjaajia/gradun tarkastajia on aina kaksi.

On tullut vuosien varrella kymmenkunta gradua ohjattua, omasta mielestäni kaikki ovat olleet tosi hyviä, ehkä mulle on sattunut lahjakkaat oppilaat, yksi jonka gradua ohjasin on jo väitellytkin, tosin ei mun ohjauksessa, kun vaihdoin yliopistoa. Yksi ongelmaoppilas mullekin kyllä osui mutta se jäi onneksi samalla muiden vaivoiksi kun lähdin, en tiedä onko koskaan saanut graduaan valmiiksi.

Quote from: Topi Junkkari on 10.07.2011, 18:38:19
^ Olen viime aikoina viettänyt jonkin verran aikaa Pirkanmaan vaalipiirissä, myös Tampereella. Olen pannut ilolla merkille, että tamperelaisessa puheenparressa paikannimet taipuvat luontevasti. Siellä on esimerkiksi paikka nimeltä Mustalahti, jonka inessiivi on Mustassalahdessa.

Jostakin syystä sama sääntö ei kuitenkaan ulotu kaikkiin paikannimiin. Minun logiikallani pitäisi sanoa myös Aitolahti - Aidossalahdessa. (Olen joskus nuorena käynyt siellä sijaitsevassa vuoressa, jonka osalta sisäpaikallissijan käyttö on erittäin olennaista.)

Nyt olet kyllä mielestäni metsässä. Vastaako tamperelainen rokkari puhelimeen "Mustallajärvellä Pate puhelimessa" ? Kukaan valkeakoskelaisista tai Vaasan tienoon mustasaarelaisistakaan tuskin taivuttaa paikannimeä noin.

Quote from: KTM on 10.07.2011, 23:47:36
Itse asiassa gradulla tai kirjoittajalla voi olla molemmat, tekniikan puolella kun tehdään graduja teollisuuteen on usein ko firmasta joku nimetty gradun valvojaksi ja yliopistolta sitten joku proffa on ohjaaja.

Niinpä. Sosiologian gradusta ei kuitenkaan ole mitään konkreettista hyötyä millekään taholle (paitsi opiskelijalle, joka saa sillä lunastettua maisterin tittelin), joten sosiologian graduja ei mikään firma "sponsoroi", eikä gradulla näin ollen ole firmasta nimettyä valvojaa.

Quote from: Topi Junkkari on 10.07.2011, 23:57:14
Sosiologian gradusta ei kuitenkaan ole mitään konkreettista hyötyä millekään taholle (paitsi opiskelijalle, joka saa sillä lunastettua maisterin tittelin), joten sosiologian graduja ei mikään firma "sponsoroi", eikä gradulla näin ollen ole firmasta nimettyä valvojaa.

Olen aikaisemmissa työpaikoissani "sponsoroinut" muutamaakin sosiologian ja pari kertaa jopa kulttuurintutkimuksen gradua. Kaikki tosin eivät Suomessa vaan markkina-alueilla. Olivat erittäin hyödyllisiä ja rahan arvoisia. Myös ne suomalaiset gradut.

Parit väitöskirjatkin on tullut sponssattua. Tosin tutkimusprojekteihin osallistumisen kautta. Hyödyt monta kertaa panoksen edestä. Aihealueena jokin tekniikka on helppoa kun värkki joko toimii tai ei toimi, mutta ne vaikeat aiheet kuten ihmiset ja kulttuurilliset jutut ovat vailla kovaa perustyötä ja myös niitä graduja.

Quote from: Topi Junkkari on 10.07.2011, 23:30:57

Quote from: IDA on 10.07.2011, 23:25:00
No ei nyt sentään. Muusikoiden sormiharjoituksissa on aina järkeä ;)

Tunnen monta ammattimuusikkoa, enimmäkseen pianisteja.

Useimmat heistä ovat sitä mieltä, että on tylsää hinkata rutosti koristavia asteikoita. Mieluummin he pimputtaisivat baarissa mukavaa jatsia.

Silti on järkeä painaa duunia vaan.

Quote from: Possumi on 11.07.2011, 00:06:55
Saanen toimia kronikoitsijanasi JM-K

The Saaga so far:

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:49:15
Puhtaasti mielenkiinnosta: missä korkeakoulussa olet pätevöitynyt kritisoimaan eri tieteenaloja?

Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

... kasvatustieteeseen, jota olen lukenut pääaineena ...

Tätä tässä olen yrittänyt avata useammankin kerran näille kotisohva-akateemikoille, huonolla menestyksellä.

Todennäköisesti - tai ainakin toivottavasti - enemmistöllä Homman lukijoista on edes alkeellisimmat tiedot gradun tekemisestä ja edes jollain lailla peruskäsitteet halussa.

Minähän se tässä olen käytännössä ainoa, joka yrittää pitää tätä lötinää aiheessa eli gradussa.

Kyllä ei mikään ole niin huvittavaa, kuin nämä kaiken maailman höpötieteiden normimaisterit, jotka (mikäli nyt edes ovat valmistuneet) laittavat ihan CV:tään myöten nähtäville miten on luettu sivuaineena sitä ja sitä ja lisäksi myös tätä ja tuota ja ollaan ihan hel-vetin tieteellisiä ja sivistyneitä kavereita, vaikka oikeasti se sisältö nyt on useimmiten vähän mitä on. Itse en kyllä edes kehtaisi.

News flash: ketään ei kiinnosta.

Siivosin. Ja kunnolla.

Avaan ketjun, mutta älkää palatko vanhoihin kiistoihin.

QuoteMaahanmuuttokriittisyys ei ole terminä täysin ongelmaton, sillä kriittisyyden tulisi ainakin tieteellisessä merkityksessä olla asioita monipuolisesti ja tarkasti tutkiva.

Vaikuttaa siltä, että tässä tekstikohdassa maahanmuutto(politiikka)kritiikin perusluonne on ymmärretty täysin väärin. Selitän seuraavaksi, miksi epäilen näin olevan.

Lähdetään liikkeelle siitä, että tieteen ja akateemisen maailman tarkoitus (ainakin niiden oman virallisen totuuden mukaan) lienee tuottaa yhteiskuntakoneiston käyttöön tämän pyörimistä edesauttavia teoreettisia malleja ja eettisiä ohjenuoria. Sekä ehkäpä myös iskostaa tätä yhteiskuntakoneistoa ohjaaviin eliittipiireihin tiettyjä yhteiskuntakoneiston pyörimistä edistäviä uskomuksia. Oleellista on joka tapauksessa se, että tieteen yhteydessä on aina kyse potentiaalisesti laajasta vaikutuksesta miljoonien ihmisten elämään, jotka ovat siis yhteiskuntatieteen luontainen kohderyhmä. Eli vaikka maan vaikutusvaltaisimmat henkilöt vaihtuisivat, niin yhteiskuntatiede lähtee siitä piilo-oletuksesta, että sen ohjeistamat samat massamittaiset yhteiskuntahankkeet toteutettaisiin joka tapauksessa.

Suomessa äskettäin ilmaantuneen maahanmuutto(politiikka)kritiikin tarkoituksena taas on käsittääkseni painostaa helposti nimettävää pientä joukkoa Suomen eliittipiirien tämänhetkisiä päätöksentekijöitä tekemään välttämättömiä rajoituksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Tällöin on kyse ehkäpä korkeintaan kymmenistä ihmisistä maahanmuuttokritiikin luontaisena kohderyhmänä. Eli kysymys ei ole sen pohtimisesta, mitä näiden päätöksentekijöiden kannattaisi tehdä pitkällä tähtäimellä, vaan siitä, mitä heidän ehdottomasti ei kannata aloittaa.

Eli tällainen maahanmuuttokritiikki kuulunee alatyyppinä tiedon tyyppiin intelligence (siis samassa merkityksessä kuin competitive intelligence), joka on tarkoitettu tietylle nimetylle asiakkaalle kertaluonteiseksi ohjeeksi. Sen sijaan esimerkiksi ministeriöissä käytetyt yhteiskuntatieteiden tulokset kuuluvat alatyyppinä tieteellisten tutkimustulosten tyyppiin. Näiden kahden tiedon tyypin yhteiskunnallisen vaikutuksen kertaluokka ja aikajänne sekä edelleen näistä seikoista johdettavat tiedon luotettavuudelle asetettavat vaatimukset ja tiedon muodostamistapa ovat perin pohjin erilaisia. Olisi esimerkiksi mieletöntä ruveta asettamaan muutamiin kymmeniin päättäjiin suunnatulle maahanmuutto(politiikka)kritiikille yhtä tiukkoja tiedon luotettavuuden vaatimuksia kuin tieteellisesti laaditulle yhteiskuntakritiikille, joka tulee vaikuttamaan yhteiskuntahankkeiden muodossa miljooniin ihmisiin.

Kärjistäen voisi sanoa, että intelligence-tyyppiselle tiedolle riittää usein luotettavuuden vaatimukseksi, että se ohjaa päätöksentekoa paremmin kuin lantin heittäminen ohjaisi. Mikäli intelligence report ei jollain kerralla vastaakaan todellisuutta, niin tästä ei ole yleensä kohtuutonta haittaa, koska sen pohjalta tehtävän päätöksen seurausten aikajänne on yleensä varsin lyhyt. Sen sijaan ministeriöissä käynnistettyjen yhteiskuntahankkeiden seuraukset alkavat näkyä usein vasta pidemmällä aikajänteellä ja syövät niin paljon resursseja, että luotettavuuden täytyy olla niiden pohjapiirrustuksissa (kuten yhteiskuntatieteellisissä tutkimustuloksissa) pääsääntöisesti oleellisesti korkeampi kuin intelligence-tyyppisen tiedon tapauksessa.

Toisaalta intelligence-tyyppisen tiedon tuottamisessa ei kannata lepsuilla liiaksi, koska joissain yllättävissä skenaarioissa varautumattomuus uhkiin voi johtaa massiivisiin tappioihin lyhyessä ajassa. Mutta näissäkin tapauksissa pätee se, että intelligence-tyyppinen tieto on suunnattu pienelle päättäjien joukolle lyhyellä tähtäimellä eikä laajojen yhteiskuntahankkeiden pohjapiirrustuksiksi.

QuoteHaastateltavat käyttivät vastauksissaan tieteellisiä termejä, kuten esimerkiksi paretooptimi edellisessä lainauksessa. Maahanmuuttokriittisessä puhetyylissä pyritäänkin luomaan auktoriteettiasemaa perustelemalla näkemyksiä tieteellisin käsittein.

Lienee intelligence-tyyppisen tiedon tuottamisessa hyvin yleistä käyttää tieteestä lainattua välineistöä apuna analyysien laatimisessa, koska tälle tiedontuottamistavalle ominainen pragmaattisuus johtaa kaikkiruokaisuuteen: sekä tieteestä, arkiajattelusta että monilta muiltakin aloilta löytyy sopivia analyyttisiä apukeinoja, joita voi käyttää mielin määrin, kunhan vain analyysin lopputulos on toimiva.

Yleensäkin se, että joku tekee omista syistään käsin ratkaisun käyttää jotain tiettyä ilmausta, ei todista, että kyseessä olisi ilmentymä tämän ilmauksen yleisimmästä käyttötavasta (kuten vaikkapa auktoriteettiaseman hankkimisesta).

QuoteMaahanmuuttokriitikoiden mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löysää ja siksi maahanmuuttosäädöksiä tulisi kiristää. Suomessa oli aiemmin yksi Euroopan tiukimmista maahanmuuttolaista, kun taas muualla Euroopassa oli paljon löysempää.

Maahanmuuttosäädösten kiristäminen on luullakseni täysin riittämätön ratkaisukeino nykyisessä tilanteessa, kun kultakuumeen logiikkaa noudattava massamaahanmuutto on saanut taakseen aivan liikaa liikevoimaa.

Maahanmuuttokriitikoiden täytyy siksi mielestäni ehdottomasti pyrkiä järjestämään itsensä Suomen maahanmuuttopolitiikasta päättäville paikoille ja sieltä käsin systemaattisesti tuhota mahdollisimman suuri osa massamaahanmuuttoa ylläpitävästä yhteiskuntakoneiston infrastruktuurista. Tämä ratkaisukeino ei vahingoita ketään yksittäistä ihmistä eikä edes hänen kansalais- ja ihmisoikeuksiaan, koska kyseinen ratkaisukeino kohdistuu systeemiin eikä yksilöihin.

Käsittääkseni maahanmuuttokriitikoilla on katastrofin ehkäisemiseksi korkeintaan yksi yrityskerta äärimmäisen lyhyen aikaikkunan sisällä (olettaen, että pääsy Suomen hallitukseen on ylipäätään mahdollinen). Silloin täytyy pystyä saamaan kerralla aikaan riittävät vaikutukset maahanmuuton rajoittamiseksi useaksi kymmeneksi vuodeksi. Pipertäminen vanhanmallisten maahanmuuttosäädösten parissa tuskin saa aikaan tarvittavaa vaikutusta.

Eli B-suunnitelman pitäisi mielestäni olla hallitusvastuusta käsin kerta kaikkiaan murjoa Suomen maahanmuuttoinfrastruktuuri maan tasalle, jolloin laajamittainen maahanmuutto Suomeen olisi yksinkertaisesti mahdotonta riippumatta siitä, mitä myöhemmät hallitukset haluaisivat päättää maahanmuuttovolyymin suhteen. Ajatelkaa nyt hieman, miten toimisitte, jos olisitte Titanicilla konemestarina ja tietäisitte etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Eihän siinä auttaisi mikään muu kuin pistää muiden silmän välttäessä mahdollisimman monet laitteet rikki. Muuten olisi vain ajan kysymys, milloin laivan kapteeni päättää ohjata laivan ja matkustajat jäävuorireitille. Tämän ratkaisukeinon logiikka on siis seuraava: ei laitteita -> ei laivamatkaa -> ei jäävuorireittiä. Ja vastaavasti: ei toimivaa maahanmuuttoinfrastruktuuria -> ei massamaahanmuuttoa.

Sen sijaan A-suunnitelma on sellainen, että maahanmuuttokriitikot neuvoisivat seuraavien parin vuosikymmenen ajan Suomen maahanmuuttopolitiikan kulloisiakin päättäjiä tekemään vapaaehtoisesti tarpeelliset rajoitukset kultakuumeen välttämiseksi.


[email protected]

Henkilökohtaisesti pidän kaikkea sellaista touhua tyhjänpäiväisenä voodoo puuhasteluna, jos tieteenteosta puhutaan jolla:
a. Ei ole luotettaviin havaintoihin perustuvaa pohjaa.
b. Ei ole empiirisesti todistettavaa pohjaa.
c. Ei ole matemaattista todistusta.

Suurin osa näistä humanistisista aloista käytännössä tuottaa noilla kriteerein viime kädessä lähinnä mielipide kirjoituksia. Juu voidaanhan näitä mielipiteitä peitellä auktoriteettilainauksin, ja tyhjänpäiväisellä mitään tarkoittamattomalla sivistyssanasoopalla, mutta ei se niistä mitään oikeaa tiedettä tee.

Luonnontieteissä päästiin pitkälti auktoriteettiuskosta eroon 1600-luvulla. Väite on pätevä vain mikäli se on kokeellisesti todistettavissa, sopii havaintoihin, tai puhtaan matematiikan alalla on matemaattisesti todistettavissa. Humanistiset alat vaikuttavat pitkälti edelleen olevan lähinnä keskiaikaisella auktoriteetteihin uskomisen tasolla, jokin juttu pätee koska jokin suuri guru väittää sen pätevän, ilman viime kädessä kummempaa todistusta kuin suuren gurun mielipiteet. Ilmankos monet alan tutkimukset ovat lähinnä viittauksista koostuvaa keskinäistä vemputusrinkiä. Ts. nais/rasismi/jne höpöhöpötutkija a, siteeraa tutkijaa b, joka siteeraa tutkijaa c, joka mahd. siteeraa tutkijoita a ja b, jne. ad infinitum.

Ja alalla ei tietenkään menesty, jollei mukaudu alan konsensukseen. Jos potkii tutkainta vastaan ja on eri mieltä kuin auktoriteetit on ilman muuta kerettiläinen ja väärässä.

Quote from: Anti-Utopisti on 11.07.2011, 16:21:40
Oli miten oli, niin esitin yllä toisten Hommafoorumilaisten hyödyksi omia tulkintojani maahanmuuttokritiikin todellisesta luonteesta niiltä osin, kuin mielestäni ymmärrettiin väärin tässä gradussa.

Kiitoksia siitä. Esitys sisälsi monia hyviä huomioita.

En olisi muistanut oliko gradulla valvoja vai ohjaaja vai tuottaja-puvustaja, mutta nyt muistan. Omasta G:stä on niin kauan eikä ole tarvinnut noita kuvioita miettiä sen jälkeen. Onko niin kauhean tarkkaa, kun itse olen aloittanut kandidaatinopinnot mutta valmistunut maisteriksi, suorittanut arvosanoja jotka muuttuivat opintokokonaisuuksiksi, ja nykyään kuulemma opintoviikotkin ovat opintopisteitä tjsp.

Kyllä lähes kaikki tietävät (viimeistään nyt) mikä gradu on ja muutakin asiaan liittyvää. Mutta päteköön jokainen sillä millä huvittaa, vaikka sitten korkeakouluopiskeluun liittyvällä terminologialla. Olen sitä mieltä että arkikielessä (kuten foorumipuheessa) voi käyttää yleiskieltä, jopa ihan arkiajattelupohjalta. Sanat tutkimus ja tutkia saavat ihan turhaan karvat pystyyn. Gradun tekijä ei tee tutkimusta, mutta hän kuitenkin tutkii jotakin.

Meille sähköputki-uimamaistereille tämä on riittävä tarkkuus.

Pointti oli kuitenkin että oli sosiologia tiedettä tahi ei, Sini on nyt sellaisen tieteen harrastaja, ja hänen tekosensa puhuvat puolestaan. Caveat emptor, sapienti sat ja e pluribus unum.

Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  :D

Quote from: IDA on 11.07.2011, 17:30:09

Quote from: Anti-Utopisti on 11.07.2011, 16:21:40
Oli miten oli, niin esitin yllä toisten Hommafoorumilaisten hyödyksi omia tulkintojani maahanmuuttokritiikin todellisesta luonteesta niiltä osin, kuin mielestäni ymmärrettiin väärin tässä gradussa.

Kiitoksia siitä. Esitys sisälsi monia hyviä huomioita.

Pidin erityisesti Titanicin konemestarin vertauksesta eli siitä, miten maahanmuuttoa voi oikeasti säädellä rikkomalla maahanmuuttoa ylläpitävä infra. Nykyinen hallitus ei ikinä puutu siihen infraan. Meidän tarvitsee tehdä se.

Quote from: Sini on 15.11.2010, 16:27:05
Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Sini Väisänen


Lisään gradulinkin tähän: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Tutkielma oli tilattu kuin myös sen todistelemiseksi, että maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat on rasisteja ja vähän tyhmiä, joiden mielipiteitä ei pidä huomioida.

Tutkija on johtopäätelmiään varten asettanut todeksi kiistanalaisia käsitteitä, joilla sattuu olemaan joidenkin ääripään rajojen poistamista ajavien ryhmien todistus takanaan. Yksi olennaisimmistä väitteen kantavista voimista on ns. uusrasismin määritelmä. Tutkija on siis sisällyttänyt rasismiin kaiken muun paitsi sen, että suhtautuu sosiaaliseen maahanmuutton äärimyönteisesti. Koska kaikki sen ulkopuolella on rasisteja, niin kaikki ns. maahanmuuttokriittiset ovat rasisteja.

Lainaus tutkielmasta

QuoteUusrasismiksi on rasismia, jossa ihmisten
kulttuuriset piirteet pyritään esittämään luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä
faktoina (Puuronen 2011, 57). Nämä ovat rodullistavia käytäntöjä. On siis rasistista
esittää etnisistä ryhmistä ennakkoluuloisia näkemyksiä tai käyttää loukkaavia
ilmauksia vähemmistöistä (Puuronen 2011, 60). Tällaisia ilmauksia esiintyi
haastateltavien vastauksissa, joten voidaan sanoa, että rasismi on osa
maahanmuuttokriittisyyttä.

Edellä viitattu Puuronen on kaikkea muuta kuin sopiva tai puolueeton näin olennaisen termin määrittelyssä. Edes pitäisi todeta, että termi on tutkimuksessa tältä osin sitten maahanmuuttokriittisiä tahallisesti leimaava, koska en muista yhdenkään maahanmuuttokriittisen pitäneen termiä rasismi arvoltaan positiivisena. Se on yhtä kiva yleistys, kun huutelee vastaantulevalle mustaihoiselle halveksivaan sävyyn n-sanaa, hekään eivät varmasti keskimäärin pidä. Sana toimii tässä siten, että se poistaa maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivalta oikeuden tehdä sitä humaanista syistä. Minä puolestani uskon tekeväni tätä keskustelua humaanista lähtökohdista. Sen mahdollisuuden eliminointi lienee sanan rasismi ja määritelmän uus- pahantahtoinen tarkoituskin.

Tutkija itse on kyllä määrittelemässä tutkimuksessaan itsensä lähes täydelliseksi mokuttajaksi, vaikka missaakin itse mokutuksen määritelmän pointin. Mokutus on monikulttuurisuuden aiheetonta ylistämistä ja se johtaa kulttuurin laimenemiseen ei lisääntymiseen. Tutkielma tukee juuri tätä kehitystä ja ylläpitää väitettä siitä, ettei mitään suomalaista kulttuuria olisi olemassa, ainakaan sitä ei voisi eikä saisi suojata miltään eikä mitenkään. Päinvastoin tutkimukseen on kaivettu kivikautisia ihmismassojen liikkeitä todistelemaan jokainen suomalainen häpeälliseksi kolonialistiksi. Kun sanaa kolonialisti tai kolonialistinen käytetään juuri tässä yhteydessä, niin minä ainakin jäin ihmettelemään, että kuinkas monta Suomalaista tänne sitten aikoinaan kulkeutuikaan kerralla? Ettei vain olisi niin, että silloin joskus 1000 - 2000 vuotta sitten kulkeutui muutamia perheitä kymmenien vuosien välein joihinkin paikkoihin, missä nämä perheet saivat elannon ja melko rauhanomaisesti vielä ylipäänsä. Kuitenkin niin, että ne perheet on tulleet osin tai kokonaan elantoa tekemään ja maatansa muokkaamaan tai metsälle. Kertaheitolla tehty muuttomatka jalan on ollut ehkä muutama sata kilometri alkujaankin, jos ehkä useimmin vain toiseen pitäjään. Sensijaan nyt tullaan lentokoneilla tuhansien ihmisten kerta-annoksina per vuosi eri puolelta planeettaa. Missä ihmeessä on näiden tutkielmatasoinen verrattavuus? Ja miksi juuri suomalaissyntyisten mahdollisesta heikosti todennetusta "koloniasaatiosta" on silloin käytettävä termiä koloniasaatio, miksei vaikkapa somalien maahantulosta?

Lisäksi tutkielmassa esiintyy samat nollaväitteet tai kehäpäätelminä pidettävät argumentit kuin monissa aiemmissa vastaavissa väitepapereissa, joiden ainoa tarkoitus on viimekädessä todistaa vapaan tai tietynlaisen sosiaalisen maahanmuuton väistämättömyyttä. Sen uskon levityksen motivointia voi vain ihmetellä, oli sanojana femakko tai suvaitsevaiston jäsen.

QuoteEmme siis voi olla osana globaalia järjestelmää ja
poimia siitä vain parhaat palat jättäen sivutuotteet muiden vastuulle.

Tutkielma viittaa yksinkertaistamiseen samalla itse tutkijan sortuessa näin vakaviin yksinkertaistuksiin massiivisissa perusasioissa. Ehkä emme voi olla osana globaalia järjestelmää ilman erilaisia kohtaamisia mutta tarkoittaako tämä vaikkapa valikoimatonta maahanmuuttoa ilman mahdollisuutta todeta puutteita vallitsevassa järjestelmässä, vai tarkoittaako se samantapaista järjestelmää kuin Japanissa vai mahdollisesti jotain siltä väliltä? Tutkija ei suostu näkemään maahanmuuttopolitiikan kriittisten puhujien tärkeää perusviestiä, eli sitä, että maahanmuutosta ja maahanmuuton seurauksista pitää kommunikoida muutenkin kuin propagandistisesti positiiviseen sävyyn. Ongelmat on nähtävä ja on oltava mahdollista määritellä kuten joku muu ongelma/asia nykysuomalaisten kannalta. Emmehän puhu Kreikan lainastakin vain yleisenä rahoitusopillisena ongelmana, vaan ongelmana missä me suomalaiset maksamme ja saksalaiset pankit saavat. Nyt tutkielma ei lupaa lainkaan valoa tältä näkökannalta, vaan lähinnä puoltaa kukkahattuisinta mahdollista "hoitavaa" monikultturisointia uskonnon-omaisesti.

En voi käsittää miksi nämä henkilöt ei näe mitään hyvää siinä, että maahanmuutonkin suhteen valikoidaan tai edistetään kannaltamme edullisten valikointiolosuhteiden syntymistä. Jos Saksa saa paljon suomalaisia insinöörejä mutta Suomi saa paljon somaliasta kotoisin olevia huollettavia, huoltosuhteemme heikkenee, Saksan paranee. Pitäiskö tätä kehitystä päinvastoin edistää, sitäkö tutkija siis tarkoittaa?

QuoteUusrasismiksi on rasismia, jossa ihmisten
kulttuuriset piirteet pyritään esittämään luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä
faktoina (Puuronen 2011, 57). Nämä ovat rodullistavia käytäntöjä. On siis rasistista
esittää etnisistä ryhmistä ennakkoluuloisia näkemyksiä tai käyttää loukkaavia
ilmauksia vähemmistöistä (Puuronen 2011, 60).

Onhan se aina yhtä hellyyttävää, kun ilmeinen pseudotieteilijä yrittää tehdä itsestään auktoriteettia määrittelemällä muille käsitteitä omasta ennakkoluuloihin perustuvasta positiostaan sen sijaan, että edes yrittäisi tutustua muiden ajatteluun. Maahanmuuttokeskusteluun ei tyypillisesti osallistuta tarkoituksellisesti tai edes tarkoittamatta esittämällä kulttuurisia piirteitä "luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä faktoina". Paljon yleisempi on se joskus suoraan mutta yleensä epäsuorasti esitetty käsitys, että erilaisilla ihmisryhmillä on tietynlaisia toisistaan eroavia tapoja siinä mielessä, että nämä tavat ovat yleisempiä yhden ryhmän sisällä kuin toisen ryhmän sisällä. Näin ollen tietyn kulttuurisen ryhmän tavat eivät määrää tähän ryhmään kuuluvien yksilöiden arvoja, mielipiteitä tai käyttäytymistä deterministisesti vaan ainoastaan ennustavat sitä tietyllä todennäköisyydellä. Tässä ei ole enää mitään "rodullistavaa". Tätä päättelyä ei tyypillisesti eksplikoida, koska luonnollisessa kielessä pyritään mahdollisimman suoraviivaiseen ja yksinkertaiseen ilmaisuun ja toisaalta myös siksi etteivät kaikki edes osaa ilmaista käsityksiään riittävän tarkasti.

Maahanmuuttokritiikin kannalta on toisarvoista selittää sitä miksi joillakin maahanmuuttajaryhmillä on tietynlaisia, suomalaisten vastenmielisinä pitämiä tapoja. Oleellisempaa on se, että opittujenkin tapojen poisoppiminen on hyvin vaikeaa, kuten käytäntö on jo osoittanut - sikäli kuin tällaista poisoppimista on edes vaadittu. Kotouttamispolitiikan kannalta tämänkaltainen selittäminen on toisaalta ensiarvoisen tärkeää.

Quote from: Jepulis on 11.07.2011, 19:07:32
Yksi olennaisimmistä väitteen kantavista voimista on ns. uusrasismin määritelmä. Tutkija on siis sisällyttänyt rasismiin kaiken muun paitsi sen, että suhtautuu sosiaaliseen maahanmuutton äärimyönteisesti. Koska kaikki sen ulkopuolella on rasisteja, niin kaikki ns. maahanmuuttokriittiset ovat rasisteja.

Lisäksi tutkielmassa esiintyy samat nollaväitteet tai kehäpäätelminä pidettävät argumentit kuin monissa aiemmissa vastaavissa väitepapereissa, joiden ainoa tarkoitus on viimekädessä todistaa vapaan tai tietynlaisen sosiaalisen maahanmuuton väistämättömyyttä.

Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen. Jos kyseessä on tieteellinen teoria, silloin se täytyy myös ampua alas tieteellisesti. Onko asiaa teorisoinnut joku muukin kuin Vesa Puuronen? Sama juttu pätee globaaliin liikkuvuuteen. Onko kyseessä tieteellinen teoria vai onko tämä(kin) pelkkä ideologia, jota julistetaan tieteen nimissä.

Quote from: Phantasticum on 11.07.2011, 20:07:31
Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen.

Kyseessä ei taida olla mitään muuta kuin väite, että maahanmuuton arvostelijat pitäisivät maahanmuuttajien kulttuurisia piirteitä muuttumattomina ja väistämättömästi kaikkien yksittäisten maahanmuuttajien käyttäytymistä ohjaavina.

Quote from: Phantasticum on 11.07.2011, 20:07:31
Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen. Jos kyseessä on tieteellinen teoria, silloin se täytyy myös ampua alas tieteellisesti. Onko asiaa teorisoinnut joku muukin kuin Vesa Puuronen?

Käsittääkseni on teorisoinut. Asiahan pohjimmiltaan liittyy siihen jo unohdetuksi luulemaani höttöön, että ihminen tapoineen ja tottumuksineen olisi vain sosiaalinen konstruktio. Ehkä nämä virtaukset vasta rantautuvat Suomeen nyt, kun Missisippi on vihdoin saatu palamaan täälläkin? Racialized Identities tai joku vastaava varmaan vie virvoittaville lähteille :)

Sinänsähän tämän gradun tekijällä on täysi oikeus - ja oikeastaan se on opiskelijalle järkevääkin - viitata tohtoritason tutkijoiden töihin. Ei hänen tarvitse välittää siitä, että ne työt ovat puhdasta huuhaata ellei tiedeyhteisö ole niitä sellaisiksi todennut. Ja ei kaiketi ole.

Huonoa tuossa oli se, että haastattelut eivät istu siihen mitä ilmeisesti tavoitellaan. Tai ainakaan laadullista eroa haastateltujen todellisten sanomisten ja sen mitä teoria olettaisi heidän sanovan välillä ei tuoda tarpeeksi selkeästi esiin.

Quote from: Jepulis on 11.07.2011, 19:07:32
Tutkielma oli tilattu kuin myös sen todistelemiseksi, että maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat on rasisteja ja vähän tyhmiä, joiden mielipiteitä ei pidä huomioida.

Jos tahtoo pyöriä tietyissä piireissä, ja saada apurahoja ja virkoja, niin lienee parempi pysyä yleisesti hyväksytyissä näkemyksissä ja agendassa, eikä heittäytyä kovinkaan rohkeaan itsenäiseen ajatteluun. Tässäpä olikin lähes sata sivua tuollaista oikeauskoista vanhaa liturgiaa..

Lukaisin tuon gradun läpi. Sosiologiaakin opiskelleena ei tuo niin pahalta vaikuttanut kuin mitä täällä on karjuttu. Kyseessä on tosiaankin vain tutkielma, ei tutkimus. Hall teoreettikkona ei ole minulle tuttu, mutta vastaavia ajatuksia toiseudesta on esittäneet monet muutkin (useampiin olisi voinut viitata).

Puuronen taas on mitä on. Uusrasismin käsite ei silti ole täysin turha. Käsittääkseni sillä tarkoitetaan vain sitä, että kulttuureja pidetään muuttumattomina; ts. maahanmuuttaja ei pysty sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja luopumaan omista kulttuurisista tavoistaan (mitä sitten suomalaisuudella ikinä tarkoitetaankaan). Maahanmuuttokriitikot eivät omasta mielestäni tällaiseen ajatteluun usein sorru vaan tämä on nähdäkseni lähinnä juuri "monikultturistien" ongelma.

Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista. Puuronen, Hall ja Benedict Andersson nyt vaan ovat tällä hetkellä yhteiskuntatieteissä IN. Deal with it.  ;)

Muutamat kohdat ja ilmaukset särähtivät teksissä korvaan, pääosin omat johtopäätökset ja mielipiteet oltiin kuitenkin asiaankuuluvasti jätetty lopun pohdintaosioon. Kannattaa myös pitää mielessä se, että tämä tutkielman tarkoitus oli kuvata maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä maahanmuutosta - ei maahanmuuttoon liittyviä tosiasiota. Ne teidän linkittämät rikos- ja työttömyystilastot nyt vain eivät kuulu tämän tutkielman aiheeseen.

Siitä toki voi olla montaa mieltä, että pitäisikö yhteiskuntatieteissä tutkia nykyistä enemmän olemassa olevia asioita liittyen asiaan X vai ihmisten kokemuksia/näkemyksiä asiasta X.

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 20:35:26
ja Benedict Andersson nyt vaan ovat tällä hetkellä yhteiskuntatieteissä IN. Deal with it.  ;)

Positiivistahan tuossa oli se, että nykyään ilmeisesti jo opiskelijoille opetetaan, että kuviteltu yhteisö ei tarkoita sitä, että yhteisö olisi jotenkin keinotekoinen, epäaito ja tietoisesti rakennettu.

Ainakin johonkin aikaan törmäsi tuskastuttavan usein siihen, kuinka Benedict Andersonkin kuulemma todistaa, että kansat ovat pelkkä kuvitelmaan eikä niitä oikeasti olekaan ;)

Olen samaa mieltä. Myös kyseenalaistamista en löydä lainkaan. Nimenomaan nämä teoriaan sopimattomat asiat pitäisi kertoa pohdinnassa. Lisäksi, kuten aiemminkin totesin, yhden kirjan lainaamista sivun mittaisesti ei olisi meillä hyvällä katsottu.

Ehkä enemmän surettaakin, miten tämä kertoo opinnäytteiden laaduttomuudesta. Olen kuullut, että suomalaiset yliopistot eivät olisi kovin korkeatasoisia maailmanlaajuisesti mitattuna. Ilmeisesti, koska ne ovat ilmaisia - asia, mitä täällä ei myöskään ääneen saa sanoa. Jotenkin tämä nyt haiskahtaa siltä kuitenkin...

Quote from: IDA on 11.07.2011, 20:24:55
...
Huonoa tuossa oli se, että haastattelut eivät istu siihen mitä ilmeisesti tavoitellaan. Tai ainakaan laadullista eroa haastateltujen todellisten sanomisten ja sen mitä teoria olettaisi heidän sanovan välillä ei tuoda tarpeeksi selkeästi esiin.

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 20:35:26
Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista.

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika.  ;D  Olen monessa yhteydessä valittanut, että on paljon hauskempaa puuhata tekniikan kanssa koska silloin epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus eivät ole koko ajan häiritsemässä kuten ne ovat taloustieteissä. Keskustelu esimerkiksi Chicagon koulukunnan talousajattelun (uus)keynesiläisten välillä on enemmän ideologista ja ajattelutapaan liittyvää kuin tieteellistä. Kummallakin on käsittääkseni näyttöjä sekä kohtuullisista onnistumisista että todella kamalista epäonnistumisista. Lisäksi sama temppu toimii maassa A mutta epäonnistuu maassa B aiheuttaen suurta kärsimystä, jolloin kulttuurierot saattavat yllättäen vaikuttaa enemmän kuin taloudellisen ajattelun puhdasoppisuus.

QuoteVaikka monikulttuurisuuteen suhtauduttiin maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa pääasiassa vastahakoisesti, esille nousi myös näkemyksiä, joiden mukaan maahanmuuttajista voitaisiin oppia. Tällaisiksi asioiksi mainittiin muun muassa koulutuksen arvostaminen. Haastateltavien mukaan aasialaiset arvostavat koulutusta huomattavasti enemmän kuin suomalaiset ja siihen Suomessa pitäisikin panostaa enemmän erityisesti korkeakoulutasolla. Myös perheen ja vanhusten kunnioittamista muslimikulttuurissa arvostettiin. Aasialaiset miellettiin hyvin koulutetuiksi ja muslimit taas perhekeskeisiksi.

Ai, jotain hyvääkin siis löyt-

QuoteNäin maahanmuuttokriitikot muokkaavat puheillaan hyvin yksiulotteisia ja jopa rodullistavia kuvia maahanmuuttajista.

Niinpä tietysti. Yhtäältä vihataan ja pelätään, toisaalta taas arvostetaan, mutta yksiulotteisia ollaan joka tapauksessa. Pakko silti myöntää että on tasapuolista laskea "rodullistamiseen" myös positiiviset ennakkoluulot. Ei sentään kuitenkaan ryhtynyt todistamaan että eivät ne kaikki aasialaiset ole fiksuja ja muslimit perhekeskeisiä, vaikka hommalaiset niin luulevatkin.

Quote from: wekkuli on 10.07.2011, 23:50:51
Vastaako tamperelainen rokkari puhelimeen "Mustallajärvellä Pate puhelimessa" ?

Paikannimillä ja sukunimillä on erilaiset taivutussäännöt.

Quote from: Bonaventura on 11.07.2011, 20:57:15
Kaikki keskustelijat ymmärtävät tämän eivätkä oleta, että Väisäsen olisi pitänyt omistaa luku tilastojen käsittelylle. Sen sijaan se, että maahanmuuttokriitikot perustavat näkemyksensä tunteiden tai luulojen sijaan mm. tilastotiedolle, olisi totta vieköön kuulunut tutkimuksen aihepiiriin.

Jos haastateltavat (siis useampi haastateltava) ovat tuoneet tilastotietoa esiin ja perustelleet mielipiteitään tilastoilla, niin hyvässä gradussa esitetyt tilastotiedot olisi tarkistettu. Hyvässä gradussa olisi myös mainittu, että maahanmuuttokriitikot perustelevat näkökulmiaan tilastotiedoilla, jotka osoittavat heidän mielestä asioita x.

Quote from: Toofast24 on 11.07.2011, 21:10:47

Quote from: Bonaventura on 11.07.2011, 20:57:15
Kaikki keskustelijat ymmärtävät tämän eivätkä oleta, että Väisäsen olisi pitänyt omistaa luku tilastojen käsittelylle. Sen sijaan se, että maahanmuuttokriitikot perustavat näkemyksensä tunteiden tai luulojen sijaan mm. tilastotiedolle, olisi totta vieköön kuulunut tutkimuksen aihepiiriin.

Jos haastateltavat (siis useampi haastateltava) ovat tuoneet tilastotietoa esiin ja perustelleet mielipiteitään tilastoilla, niin hyvässä gradussa esitetyt tilastotiedot olisi tarkistettu. Hyvässä gradussa olisi myös mainittu, että maahanmuuttokriitikot perustelevat näkökulmiaan tilastotiedoilla, jotka osoittavat heidän mielestä asioita x.

Totta.

Mainitaan tuolla kuitenkin:

"Myös tilastot olivat tärkeitä perusteltaessa näkökulmia. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyykin oleellisesti pyrkimys rationaalisuuteena ja usko tilastollisen tiedon objektiivisuuteen." s. 97

Quote from: tyhmyri on 11.07.2011, 20:54:43

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 20:35:26
Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista.

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika. ;D

Mutta eikö ainakin liiketaloustiedettä pidetä hyvänä ja oikeana tieteenä verrattuna vaikkapa naistutkimukseen, sosiologiaan tai muihin humanistisiin haihatteluihin? ;)

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 21:25:52
Mainitaan tuolla kuitenkin:
"Myös tilastot olivat tärkeitä perusteltaessa näkökulmia. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyykin oleellisesti pyrkimys rationaalisuuteen ja usko tilastollisen tiedon objektiivisuuteen." s. 97

Tosiaan, tuo lyhyt maininta työssä on. Kun asia kerran on tekijänkin mielestä tärkeä tai tarkemmin oleellinen, niin asiaa olisi pitänyt käsitellä tarkemmin tai ainakin tuoda esiin, että millä tilastoilla perusteltiin mitäkin. Tuolloinhan tekijä olisi tosin joutunut nielemään omat "henkilökohtaiset ja suvaitsevaiset näkemyksensä", koska tilastojen kumoaminen esim. raiskaustilastojen huomattavan yliedustuksen osalta on mahdotonta.

Edit: Tämän verran tilastojen esittämistä oli avattu, sivu 55:

QuoteHaastateltavat uskoivat, että maahanmuuttajat kasvattavat Suomen rikostilastoja. Syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosprosenttiin epäiltiin yhteiskuntaan sopeutumattomuutta. Suomessa ei kuitenkaan tilastoida rikoksista tuomittuja etnisyyden perusteella, joten maahanmuuttajataustaisten, mutta Suomen kansalaisuuden saaneiden rikoksiin syyllistymistä on hyvin vaikea selvittää (http://www.stat.fi.). Vain ulkomaan kansalaisten tuomioita on tilastoitu ja Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 kaikista rikoksiin tuomituista 9,1 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään maahanmuuttajista, sillä lukuun sisältyvät myös Suomessa vain käymässä olevat ulkomaalaiset. (http://www.stat.fi.)

Edit 2: Tekijä mahdollisesti ajatteli, että em. lainauksessa esitetyllä perustelulla voidaan kumota kaikki tilastotiedot, joita yhdistetään maahanmuuttajiin.

Jos taloustieteilijät tietävät oikeasti aiheestaan jotain siis sellaisella tasolla, että on kyse tieteestä, eikä pelkästään sen kaapuun naamioidusta ideologiasta niin miksi heistä sangen harva on todella rikas?

Tai miksi jokaisella taloustieteen koulukunnalla (poislukien ehkä marxismi) on esittää osin onnistumisia ja osin katastrofaalisia epäonnistumisia (Marxismilla on vaan noita jälkimmäisiä).

Ehkäpä on pääteltävä, että yksikään nykyisistä käytössä olevista teorioista ei ole pätevä. Ei ainakaan siinä mielessä että niillä kykenisi mielekkäästi ja yleispätevästi mallintamaan asioita.

QuoteKohderyhmälläni on tutkimusaiheesta hyvin vahvat
näkemykset, joista henkilökohtaiset näkemykseni eroavat. Jouduin pohtimaan tätä
eroa haastateltavien ja omien näkemysteni välillä. Halusin tuoda haastateltavien oman äänen kuuluviin. Toisaalta taas tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta. Tutkielmassa oli siis jo alusta lähtien eräänlainen sitoumusten ristiriita. Toisella puolella oli sitoumus haastateltaville ja toisella sitoumus omille näkemyksille.

Tarkoittaaku tuo tuossa alussa jo sitä, että tavoite ei ollutkaan tehdä tutkimusta mamukriittisten mielipiteistä vaan edistää suvaitsevaisuutta tulkitsemalla niitä em. mielipiteitä (väärin) niin, että suvaitsevaisuuden edistäminen onnistuisi?

Ja tätäkö kutsutaan tieteeksi?

Ihan objektiivista ja asenteetonta tieteentekoa -bizarrouniversumissa.

Quote from: JaniAlander on 11.07.2011, 21:43:58
Jos taloustieteilijät tietävät oikeasti aiheestaan jotain siis sellaisella tasolla, että on kyse tieteestä, eikä pelkästään sen kaapuun naamioidusta ideologiasta niin miksi heistä sangen harva on todella rikas?

Ehkäpä on pääteltävä, että yksikään nykyisistä käytössä olevista teorioista ei ole pätevä. Ei ainakaan siinä mielessä että niillä kykenisi mielekkäästi ja yleispätevästi mallintamaan asioita.

Näitä asioita on silloin tällöin pohtinut. Voi olla niin että jos joku keksisi sen varman tavan rikastua niin hänellä olisi kohta sata tai tuhat matkijaa. Eli jos joku keksisi sen keinon millä rikastua se kannattaisi pitää visusti omana tietonaan tai kohta ko. keinolla ei enää voisi rikastua, koska moinen keino ylikuumentaisi homman kun jokainen yrittäisi samaa. Tälläiset keinot varmasti estettäisiin hyvin äkkiä.

Talous myös muuttuu koko ajan ja on aika kaoottista. Mikä sitten osittain poistaa sen tieteellisyyden. Toki päteviä teorioita siitä miten maailmantalous toimii tai pitäisi toimia voidaan kehittää, mutta harvemmin näiden teorioiden keksiminen ja tietäminen auttaa rikastumaan. Pörssikurssien ennustaminen on likipitäen mahdotonta koska niihin vaikuttaa niin monet asiat.

Lisäksi tiedeporukka on luonteenlaadultaan yleensä varsin varovaisia, harva proffa alkaa riskisijoittajaksi vaikka olisikin joku guru taloustieteessä, ehkä he tuntevat riskitkin muita paremmin ja proffan palkka riittää heille.

Siis magnanko tämä gradu oli saanut arvioinnissa?

Quote from: Topi Junkkari on 10.07.2011, 23:27:33

Quote from: JM-K on 10.07.2011, 23:07:27
1. Mikä on tuo mainitsemasi "meikäläinen" ideologia? Kyse lienee sinun ideologiastasi, sillä minulla ei mitään ideologiaa koskaan ole ollutkaan. Eikä tulekaan.
2. Mikä on tuo mainitsemasi "täysin vastakkainen ideologia".

Sinä - tai joku samaa nimimerkkiä käyttänyt - olit aiemmin yksi maahanmuuttokriittisen liikkeen kärkihahmoja. Järjestit valitsijayhdistyksen Jussi Halla-ahon taakse ja perustit poliittisen puolueen. Tuolloin kannatit suomalaisuutta, vastustit hallitsematonta maahanmuuttoa etkä ollut erityisesti minkään uskonnon miehiä.

(...)

Puuttumatta siihen mitä JM-K:n mielessä mahtoi liikkua, niin periaatteessa kuvaamasi asennoituminen ja toiminta ei edellytä ideologiaa. Minäkin koen esimerkiksi "nationalismin" täysin vieraaksi ja turhaksi, ja mamu/moku-kritiikkini onnistuu täysin ilmankin sitä. Nykyisen moku/mamu-politiikan voi käsittää läpimädäksi, rikolliseksi, vaaralliseksi ja katastrofin siementen kylvämiseksi aivan ilman mitään ideologiaa tai aatteellista oppirakennelmaa. Vähän sama tilanne kuin scifi-tarinoissa maata lähestyvän tuomiopäivän meteorin torjujilla. Ei heidänkään tarvitse omaksua mitään antimeteoriittista aatemaailmaa symboleineen ja iskulauseineen ryhtyäkseen kiireesti ja asian vaatimalla kiinnostuksella ja äärimmäisellä vakavuudella suojelemaan maailmaa kyseiseltä uhalta.

Tulevaisuudesta, hyvinvoinnista, ympäristöstä, turvallisuudesta, monimuotoisuudesta jne, voi olla aivan hyvin kiinnostunut luonnollisen spontaanisti, jolloin myös niihin kohdistuva hyökkäystä tai uhkaa aletaan torjua täysin luonnostaan, ilman että tätä puolustusreaktiota mikään ideologia masinoisi. Suurin osa monikultturismin vastustuksesta on juuri tällaista luontaista, ei-ideologista, yleis-inhimillistä toimintaa.

Myös etnisyyteensä voi olla kasvanut ja identifioitunut aivan luonnostaan, kuten suurin osa maailman ihmisistä on aina ollut. Suurin osa ihmisistä ei tarvitse minkäänlaista ideologiaa kokeakseen tarvetta puolustaa ja suojella etnisyyttään, mikäli siihen kohdistuu uhkia.

Nimenomaan ideologiat ovat opettaneet ihmiset taistelemaan tervettä järkeä ja yleis-inhimillistä moraalitajua vastaan. Mokutus on niin räikeästi rehellisen järjen, terveen moraalin ja ihmisluonnon vastaista, että se on täysin riippuvainen ideologiastaan. Mokutusta dualistisena oppina ei voisi myöskään olla olemassa ilman paholaismaisiksi leimattuja aatteen vihollisia, kuviteltuja tai todellisia vasta-ideologioita. Mokutus siis edellyttää vähintään kahden eri ideologian olemassaoloa: mokutuksen itsensä sekä vihollis-ideologioiden, joita ei kuulukaan ymmärtää kovin hyvin mutta vihata senkin edestä.

Miksi kenenkään pitäisi esiintyä mokuttajille elintärkeiden vasta-ideologioiden mallinukkeina kuten "oikeistolaisina", "konservatiiveina" tai "nationalisteina"? Jätetään ideologiat mokuttajille, ja keskitytään pelastamaan, vaalimaan ja kehittämään maailmaa.

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 20:35:26
Muutamat kohdat ja ilmaukset särähtivät teksissä korvaan, pääosin omat johtopäätökset ja mielipiteet oltiin kuitenkin asiaankuuluvasti jätetty lopun pohdintaosioon. Kannattaa myös pitää mielessä se, että tämä tutkielman tarkoitus oli kuvata maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä maahanmuutosta - ei maahanmuuttoon liittyviä tosiasiota. Ne teidän linkittämät rikos- ja työttömyystilastot nyt vain eivät kuulu tämän tutkielman aiheeseen.

Pahimmin karahti kiville niissä kohdissa, joissa kirjoittaja kiirehti esittämään haastateltujen lausumille vastakkaisia käsityksiään Suomen maahanmuuttopolitiikasta, globalisaation ongelmista ja monista muista asioista faktoina ilman minkäänlaisia lähteitä tai joissa hän tulkitsi haastateltujen salattuja motiiveja. Nämä olisi kannattanut karsia pois.

Puurosen ja suomalaisten rasismitutkijoiden asettamisen minkäänlaisen auktoriteetin asemaan voi ottaa leikin kannalta. Tämä on sentään kuitenkin vain gradu.

Quote from: JaniAlander on 11.07.2011, 21:43:58
Jos taloustieteilijät tietävät oikeasti aiheestaan jotain siis sellaisella tasolla, että on kyse tieteestä, eikä pelkästään sen kaapuun naamioidusta ideologiasta niin miksi heistä sangen harva on todella rikas?

Harva tekniikan tohtori keksii sellaista patentoitavaa, että maailma oikeasti parantuu siltä osin. Tai että keksijä rikastuisi. Tiede on käsittääkseni enemmän ymmärtämistä kuin sovelluskohteiden etsintää. Itse olen huomannut monen tekniikan tohtorin olevan tosi hyvän kehittäjän, mutta jostain syystä se markkinalähtöisyys puuttuu. Ehkäpä talouspuolen ihmisillä on samaa ongelmaa: halutaan ymmärtää miten maailma toimii. Siinä rahan tekemisen vietti jää vähäisemmäksi. Mutta kun yhdistää tuohon ymmärrykseen ahneen pyrkyrin rahanhimon, niin johan alkaa tapahtua...

Quote"H3: Joskus tietysti tulee tämmösiä kuvia, ku Afrikasta tullu ihminen raiskaa, nii
sitte siinä netissä tietysti hetken aikaa kuohutaan ja sitä sun tätä, mutta ennen
pitkää se sitten menee siihen, että ruvetaan kritisoimaan sitä järjestelmää, että
miksi tämmöstä ihmistä ei niinku karkoteta, että ei se niinko loppupeleissä sitte
enää kohdistukaan siihen ihmiseen tai ihmisryhmään, vaan tähän niinko suht
poliittiseen järjestelmään."

Rodullistamista esiintyy edellisessä lainauksessa maininnassa seksuaalirikoksesta,
joka on liitetty afrikkalaiseen mieheen. Kyseessä on hyvin tyypillinen rasistinen ja
stereotyyppinen kuva yliseksuaalisesta, mustasta miehestä (Hall 2005, 147-149).

Siis täh? Eihän tuossa lausunnossa sanottu mitään, että Afrikasta tullut ihminen raiskaisi koska on afrikkalainen ja siten yliseksuaalinen, tai että vain afrikkalaiset raiskaisivat. Afrikkalainen mies mainitaan esimerkkitapauksena, joka nostattaa kuohuntaa netissä, kuitenkin niin että lopulta huomio kääntyy järjestelmään ja suurempaan kuvaan. Afrikkalaisuus liittyy lainauksessa netissä syntyvään ärtymykseen, ei raiskaamiseen. Miten Sini on lukenut tuon tyylillä "Afrikkalainen kuumasieluinen raiskausgeeninkantaja ko raiskaa kuin afrikkalaisena vain osaa, nii sitte siinä netissä tietysti hetken aikaa kuohutaan ja--".

Mitä tarkemmin luen tätä opinnäytettä, niin sitä heikkolaatuisemmaksi se muuttuu!

QuoteSuomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksikäyttöyrityksiksi listattiin myös alaikäisiksi tekeytyvät turvapaikanhakijat. Maahanmuuttokriitikot uskovat, että teeskentelemällä olevansa alaikäisiä, turvapaikanhakijat voivat saman tien saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan myöntämisen jälkeen he voivat haastateltavien mukaan tuoda perheenyhdistämisen kautta useita perheenjäseniään Suomeen.

Alaikäisiä turvapaikanhakijoita maahanmuuttokriitikot kutsuvat "ankkurilapsiksi". Termi kuvaa maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä siitä, että alaikäisillä turvapaikanhakijoilla ei uskota olevan todellista tarvetta humanitaariseen suojeluun, vaan Suomeen saapumisen syyksi nähdään suvun tahto päästä asumaan johonkin länsimaahan. Tällöin alaikäinen turvapaikanhakija toimisi ikään kuin Suomeen laskettuna ankkurina, jonka myötä koko suku saadaan tuotua tänne. Tällainen yksipuolistava näkemys alaikäisistä turvapaikanhakijoista jättää huomiotta sen, että suurin osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee maista, joissa yhteiskunnalliset olosuhteet ovat täysin kaoottiset ja missä vallitsee kansainväliseen suojeluun oikeuttava sotatila (Muhammed 2009, 138). Tällaisia näkemyksiä ala-ikäisistä turvapaikanhakijoista esiintyi:

H8: Et tuota noin, toi et, sanotaan et ja samoin esimerkiks, niin kun nää ankkurilapsiks kutsutut, tota noin tai rumemmin jopa karva-ankkureiks kutsutut niin kun sillai, tota noin niin sanotut alaikäset turvapaikanhakijat, joiden kohdalla sitten niin kun erilaiset ikätestit sun muut on usein osottanu, et se alaikäsyys on lähinnä vitsi, että..

SV: Mm-m.

H8: ..voi olla joku kolkytäseittemän-vuotias joka väittää olevansa seittemäntoista-vuotias ja tota noin, toi nää, nää niin sanotut alaikäset turvapaikanhakijat niiden kohdalla mä en usko että edes prosentti on niinku aidosti hätää, et niillon, et edes prosentilla on niinku aidosti hätä tai tarve saada turvapaikka.

Vaikka haastateltavat kielsivät olevansa rasisteja, silti vastauksissa esiintyy rasistisia ilmauksia. Edellä olevassa lainauksessa haastateltava sanoo, että alaikäisiä turvapaikanhakijoita kutsutaan jopa "karva-ankkureiksi". Sillä ilmaistaan oletus turvapaikanhakijan tietynlaisesta ulkonäöstä. Näin ollen turvapaikanhakijoiden ulkoisia piirteitä pyritään rodullistamaan ja sen myötä määrittyy hänen yhteiskunnallinen asemansa (Puuronen 2011, 20). Tässä tapauksessa hänet määritellään kehitysmaasta paenneeksi, joka valehtelun avulla yrittää hyötyä länsimaisesta rikkaudesta. Esimerkistä voidaan huomata myös se, että maahanmuuttokriittisessä diskurssissa kiistetään turvapaikanhakijoiden todellinen tarve humanitaariseen suojeluun.

Sinille hieman asiaan liittyvää uutisointia, joka olisi löytynyt helposti googlettamalla. Tuolloin gradussa olisi voinut tuoda esiin, että maahanmuuttokriittisessä diskurssissa on ihan hyvät ja perustellut syyt kritisoida ns. alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Quote2010-01-05 YLE: Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tulva tyrehtyi (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/alaikaisten_turvapaikanhakijoiden_tulva_tyrehtyi_1342895.html)

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä laski viime vuonna selvästi edellisvuodesta. Yhtenä syynä hakijamäärän putoamiseen on tiukentunut ikätestaus.

[...]

Iänmäärityksiä on tehty tiiviisti runsaan vuoden ajan. Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkinnanjohtajan Arvo Mäntykentän mukaan 63 testatusta 42 eli 65 prosenttia on osoittautunut yli 18-vuotiaiksi.

- Yleensä alaikäisinä esiintyvät ovat 19-20 -vuotiaita. Osa on kuitenkin selkeästi vanhempia. Esimerkiksi meidän selvityksissämme yksi 16-vuotiaana esiintynyt paljastui lopulta 29-vuotiaaksi, Arvo Mäntykenttä kertoo.

[...]

Täysi-ikäisiksi todetut hakijat ohjataan alaikäisten vastaanottokeskuksista tavallisiin keskuksiin. Heidän kohtelunsa turvapaikka-asioissa poikkeaa alaikäisten saamasta kohtelusta. Lasten turvapaikkahakemukset muun muassa käsitellään nopeammin kuin aikuisten.

[...]

Quote from: Toofast24 on 12.07.2011, 02:48:36
Mitä tarkemmin luen tätä opinnäytettä, niin sitä heikkolaatuisemmaksi se muuttuu!

Totta. Mutta, kun kyseessä on jo lähtökohtaisesti laadullinen tutkimus, niin pitää suhteuttaa asioita. Ei ole gradun tekijän vika, jos esitetään yleisesti hyväksyttyjä teorioita, jotka ovat syvältä. Hierarkiassa vähän korkeampien vastuulla se on. Eli gradun arvostelijan on suhtauduttava siihen niin, että gradu ei esitä mielipiteitä vaan suhtautautuu jotenkin sopivasti alan "tieteelliseen" tutkimukseen. Noin se vain kai on.

Itse melkein väittäisin, että voisin vääntää viikossa aiheesta totuudellisemman jutun, mutta tuskin saisin siitä yhtään mitään arvosanaa sitten.  8)

"Gradu" on täynnä kirjoitusvirheitä, ilmeisesti erityisen heikko graduohjaaja ollut asialla.
Sanojen toistoa ja jonninjoutavaa jaarittelua koko tekele.

Kuitenkin onnistunut litteroimaan haastattelut täydellisesti "tota noin että tiätsä" -- ilmiselvänä tarkoituksena on ollut esittää rasistiset toisinajattelevat kriitikot juntteina. Voi noita yksinkertaisia naiiveja idiootteja. No, töitähän ne vain tekevät, kuten 30-luvun Saksassa.

Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

Quote from: Roope on 11.07.2011, 22:36:14
Puurosen ja suomalaisten rasismitutkijoiden asettamisen minkäänlaisen auktoriteetin asemaan voi ottaa leikin kannalta. Tämä on sentään kuitenkin vain gradu.

http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaiden-neuvosto-haluaa-pysaeyttaeae-supikoiran-leviaemisen

Quote from: M on 12.07.2011, 07:25:51
Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pareto-tehokkuus

Heh, juuri tätä taivastelin itse eilen. Juttu jatkui sitten tällä, joka ei ole yhtään parempaa analyysiä:

"H6: Eikä sit taas ehkä, mä en ainakaan itse, että tehään, niitähän on niin vähän,
että jos nyt muutama huijaa niin huijatkoon, koska yksikin on sit tietysti liikaa
aina, vaikka millään ei pysty kitkemään pois ja sitte, jos vedotaan aina siihen,
että huijaahan suomalaisetki sosiaalitukia ja muuta niin, sille taas vielä
vähemmän mahtaa, koska omia syntyperäisiä kansalaisia ei oikein voi
mihinkään karkottaa.

Lainauksessa kuvastuu se, miten rajanvetoja vedetään syntyperäisten suomalaisten ja
muiden välillä. Esimerkin mukaisesti täysivaltainen, yhteisöön hyväksytty
suomalainen voisi olla vain täällä syntynyt henkilö. Rajanvedot muodostuvat siinä,
miten oikeuksien nähtiin kuuluvan vain syntyperäisille kansalaisille."

Tämähän on ihan täysin irroitettu kontekstista! Ne kohdat gradussa, joissa suoraan kysyttiin, kuka on suomalainen, vastaukset olivat ihan erilaisia. Tässä haastateltava ei vastaa siihen kysymykseen 'kuka on suomalainen' vaan kertoo nimenomaisesti asiasta, joka koskee tänne tullutta pakolaista/tmv, jolloin raja muodostuu itsestään. Tätä asiaa ei voisi edes pohtia, tekemättä tuota 'rajanvetoa'. Argh.

Quote from: Kerpo on 12.07.2011, 02:20:19

Quote"H3: Joskus tietysti tulee tämmösiä kuvia, ku Afrikasta tullu ihminen raiskaa, nii
sitte siinä netissä tietysti hetken aikaa kuohutaan ja sitä sun tätä, mutta ennen
pitkää se sitten menee siihen, että ruvetaan kritisoimaan sitä järjestelmää, että
miksi tämmöstä ihmistä ei niinku karkoteta, että ei se niinko loppupeleissä sitte
enää kohdistukaan siihen ihmiseen tai ihmisryhmään, vaan tähän niinko suht
poliittiseen järjestelmään."

Rodullistamista esiintyy edellisessä lainauksessa maininnassa seksuaalirikoksesta,
joka on liitetty afrikkalaiseen mieheen. Kyseessä on hyvin tyypillinen rasistinen ja
stereotyyppinen kuva yliseksuaalisesta, mustasta miehestä (Hall 2005, 147-149).

Siis täh? Eihän tuossa lausunnossa sanottu mitään, että Afrikasta tullut ihminen raiskaisi koska on afrikkalainen ja siten yliseksuaalinen, tai että vain afrikkalaiset raiskaisivat. Afrikkalainen mies mainitaan esimerkkitapauksena, joka nostattaa kuohuntaa netissä, kuitenkin niin että lopulta huomio kääntyy järjestelmään ja suurempaan kuvaan. Afrikkalaisuus liittyy lainauksessa netissä syntyvään ärtymykseen, ei raiskaamiseen. Miten Sini on lukenut tuon tyylillä "Afrikkalainen kuumasieluinen raiskausgeeninkantaja ko raiskaa kuin afrikkalaisena vain osaa, nii sitte siinä netissä tietysti hetken aikaa kuohutaan ja--".

Mahtava gradu olisi jonkun nuivan tekemä gradu näistä mokutusgraduista.  ;)

Tähän vielä kommentoisin, että 'mielipiteet jätetty loppuun',kts s.66:
"Islaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä. Johtuuko tämä siitä, etteivät he yleensä juo olutta eivätkä syö makkaraa? Toisin sanoen eivät toteuta suomalaisuutta sen arkisuudessaan. Myös Englannissa esiintyy väitteitä siitä, että muslimit eivät sopeudu yhteiskuntaan (Grillo 2007, 982)."

Joko tuossa on lainaukset pielessä tai Sini kertoo tuossa mielipiteensä yllättävän kärkevästi keskellä aineiston analyysiä, ts. 'haastateltavien mielestä muslimit eivät sopeudu, koska eivät juo olutta ja syö makkaraa'. Puhumattakaan, että halventavaan sävyyn puhuminen makkarasta ja oluesta ärsyttää jo sinällään :)

Googlailin myös vähän tuota Puurosta ja hänellä on selvästi joku tolkku niissä jutuissa ja ajatellen, että teoriat perustuvat Joensuun skinien haastatteluihin, voin jopa uskoa niitä. Mutta Sini lainaa näitä teorioita mielestäni väärin.. Puuronen sanoi jossain haastattelussaan maaliskuulta, että uusrasismin määritelmässä tärkeää on se, että jotain ryhmää kohdellaan negatiivisesti piirteidensä vuoksi. Tämä taas Sinin tekstistä:  

s. 91
"Myös perheen ja vanhusten kunnioittamista
muslimikulttuurissa arvostettiin. Aasialaiset miellettiin hyvin koulutetuiksi ja
muslimit taas perhekeskeisiksi. Näin maahanmuuttokriitikot muokkaavat puheillaan
hyvin yksiulotteisia ja jopa rodullistavia kuvia maahanmuuttajista."

Mokuttajalle ei kelpaa sitten mikään :/

Quote from: mishrak on 11.07.2011, 20:35:26
Lukaisin tuon gradun läpi. Sosiologiaakin opiskelleena ei tuo niin pahalta vaikuttanut kuin mitä täällä on karjuttu. Kyseessä on tosiaankin vain tutkielma, ei tutkimus. Hall teoreettikkona ei ole minulle tuttu, mutta vastaavia ajatuksia toiseudesta on esittäneet monet muutkin (useampiin olisi voinut viitata).

Puuronen taas on mitä on. Uusrasismin käsite ei silti ole täysin turha. Käsittääkseni sillä tarkoitetaan vain sitä, että kulttuureja pidetään muuttumattomina; ts. maahanmuuttaja ei pysty sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja luopumaan omista kulttuurisista tavoistaan (mitä sitten suomalaisuudella ikinä tarkoitetaankaan). Maahanmuuttokriitikot eivät omasta mielestäni tällaiseen ajatteluun usein sorru vaan tämä on nähdäkseni lähinnä juuri "monikultturistien" ongelma.

Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista. Puuronen, Hall ja Benedict Andersson nyt vaan ovat tällä hetkellä yhteiskuntatieteissä IN. Deal with it.  ;)

Muutamat kohdat ja ilmaukset särähtivät teksissä korvaan, pääosin omat johtopäätökset ja mielipiteet oltiin kuitenkin asiaankuuluvasti jätetty lopun pohdintaosioon. Kannattaa myös pitää mielessä se, että tämä tutkielman tarkoitus oli kuvata maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä maahanmuutosta - ei maahanmuuttoon liittyviä tosiasiota. Ne teidän linkittämät rikos- ja työttömyystilastot nyt vain eivät kuulu tämän tutkielman aiheeseen.

Siitä toki voi olla montaa mieltä, että pitäisikö yhteiskuntatieteissä tutkia nykyistä enemmän olemassa olevia asioita liittyen asiaan X vai ihmisten kokemuksia/näkemyksiä asiasta X.

Olin yksi haastatelluista. Kuvittelin, että tämä olisi ollut suurin piirtein objektiivinen tutkielma, mutta ei. Etenkin lopun yhteenvedon ja pohdinnan etusormi pystyssä saarnaaminen oli ihan aitoa kukkismokua: Ei voi valikoida vain hyviä maahanmuuttajia vaan on PAKKO ottaa myös rikollisia, systeemin hyväksikäyttäjiä jne.
Joku kysyisi että miksi? No kun on vain PAKKO, ei voi poimia rusinoita pullasta!
Miksi ei?, Eikö tällainen asia ole juuri sellainen, missä voi, pitää ja on mahdollisuus ajatella oman maan ja sen kansalaisten etua? Ei näköjään ole, anteeksi että kuvittelin edes niin...

T: Islamofobinen, kulttuurirasistinen, äärioikeistolainen rodullistaja

Mites, ihan mielenkiinnosta, olivatko ne kysymykset jo värittyneitä vai osasiko kysyä täysin neutraalisti.

Mitenköhän muuten näin arvolatautuneen aiheen kanssa pitäisi varmistaa se, ettei tule arvovärittyneitä analyysejä...

Quote from: Lepakko on 12.07.2011, 10:33:48
Olin yksi haastatelluista. Kuvittelin, että tämä olisi ollut suurin piirtein objektiivinen tutkielma, mutta ei. Etenkin lopun yhteenvedon ja pohdinnan etusormi pystyssä saarnaaminen oli ihan aitoa kukkismokua: Ei voi valikoida vain hyviä maahanmuuttajia vaan on PAKKO ottaa myös rikollisia, systeemin hyväksikäyttäjiä jne.
Joku kysyisi että miksi? No kun on vain PAKKO, ei voi poimia rusinoita pullasta!
Miksi ei?, Eikö tällainen asia ole juuri sellainen, missä voi, pitää ja on mahdollisuus ajatella oman maan ja sen kansalaisten etua? Ei näköjään ole, anteeksi että kuvittelin edes niin...

T: Islamofobinen, kulttuurirasistinen, äärioikeistolainen rodullistaja

Quote from: normi on 12.07.2011, 08:44:05
Mahtava gradu olisi jonkun nuivan tekemä gradu näistä mokutusgraduista.  ;)

Tarvittaisiin laaja mokutus- ja mamutustutkimus. Väitöskirjatasoinen.

Quote from: matriarkka on 12.07.2011, 10:51:13
Mites, ihan mielenkiinnosta, olivatko ne kysymykset jo värittyneitä vai osasiko kysyä täysin neutraalisti.

Kyllä mulle jäi haastattelusta oikein hyvä tunnelma mieleen. Haastattelija kuunteli, antoi puhua, ei ohjaillut ja oli kaikin puolin asiallinen. Lopputuloksen luettuani totean, että haastatteluni oli täysin turha. Olisihan tuollaisen voinut kirjoittaa ihan omana mielipiteenään, siihen mitään haastatteluja olisi tarvittu. Otsikkona olisi voinut olla vaikka "Omat ennakkoluuloni eli vankka tietoni maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvista rasistijunttipaskiaisista ja todistukseni omasta hyvyydestäni ja suvaitsevaisuudestani sekä globaalin tason asiain täydellisestä ymmärryksestäni".

Eihän meikäläisen kaltaiset mielipiteet ole millään tapaa todellisuuteen pohjaavaa, vaan ennakkoluuloista, toiseudenpelkoista, irrationaalista, kulttuuri- ja tavallis-rasistista (myös uus- ja vanharasistista), rodullistavaa, yleistävää ja leimavaa. Vievät meidän naiset ja syövät meidän makkarat, eiku...

Eikä ronkita rusinoita pullasta!

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 10:41:42
Minusta tuntuu/koen/aistin, että näissä mielipidetieteissä ei ole yhtä ainutta absoluuttista totuutta tai objekstiivista faktaa, siksi en ymmärräkään miksi niitä tieteiksi nimitetään ja kalliilla rahalla joka ainoassa provinssiyliopistossakin opetetaan.

Siltä se voi tuntua. Yliopistoissa opiskellaan myös filosofiaa, joka on mielestäni myös pitkälti mielipidetekstejä. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä on paljon muutakin kuin lukuja ja laskemista - ehkä jopa kaikkea muuta. Usein jopa tieteen ja taiteen raja on häilyvä. Semmoista se nyt vaan on.

Ja itsekin naureskelin noilla kaljanjuontijutuille.  :D
Ne olisi voinut jättää kokonaan pois. Siksi sanoinkin, että pääosin omat mielipiteet olivat niille kuuluvassa paikassa.

Quote from: Hannu Niemi on 12.07.2011, 08:29:58

Quote from: M on 12.07.2011, 07:25:51
Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pareto-tehokkuus

Miksi ihmeessä hän kirjoittaa sen gradussaan väärin? Ei olisi mennyt läpi minun aikanani.

QuoteMaahanmuutosta puhuttaessa maahanmuuttajat pitäisi jakaa
työperäisiin ja humanitaarisiin maahanmuuttajiin sekä avioliiton tai rakkauden takia
Suomeen muuttaneisiin. Ongelmallisimmaksi ryhmäksi haastateltavat kokivat
humanitaariset maahanmuuttajat, sillä he tulevat yleensä kehitysmaista. Kriitikoiden
mukaan humanitaarisilla maahanmuuttajilla on liian suuri kulttuurillinen ja
taloudellinen ero verrattuna suomalaisiin, joten sopeutuminen tänne on erittäin
vaikeaa.

Humanitäärisillä mamuilla on liian suuri kulttuurillinen ja koulutuksellinen ero paremminkin. Gradun vahvan asenteellisuuden huomioon ottaen, luulen tämän olevan haastattelijan tahallinen väärin tulkinta, jossa yritetään viestittää: "Homma-rasistit eivät halua tänne köyhiä, tai ylipäätään ketään muita kuin valkoisia arjalaisia."

Sanojensa mukaan Väisänen yritti tasapainoilla gradua tehdessään omien arvojensa ja suvaitsevaisuuden edistämisen sekä maahanmuuttokriitikoiden mielipiteiden esilletuomisen välillä. Miksi mitään arvoa tai ideologiaa pitäisi pyrkiä edistämään tieteellisessä tutkielmassa? Eikö tieteellisen tutkielman pitäisi pyrkiä olemaan asioita mahdollisimman objektiivisesti ja mahdollisimman monesta eri näkökulmasta neutraalisti erittelevä? Kysymykseen "Mikä on maahanmuuttokriittinen liike ja sen ydinajatukset, ja mitkä yleisimmät näihin ajatuksiin esitetyt vasta-argumentit?" pystyisi kyllä pureutumaan myös tieteellisesti.

Minunkaan mielestäni ei tieteellisessä työssä pitäisi "taiteilla" ideologisten juttujen parissa vaan perustaa se pelkästään kylmiin faktoihin. Vähän niinkuin hyönteistutkija ei puutu muurahaispesän elämään. Kuuluisa hyönteistutkija sovelsi menetelmiään rapakon takana suuressa seksitutkimuksessaan. Selvitti monia tabuja ja uskomuksia mm.homoseksuaalisuudesta.

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 13:29:00
Kyllä se vaa niin on, että kukkahatuilla on pelko perseessä. Ne pelkää, että Suomesta ei tulekaan etnisesti puhdistettua ongelmalandiaa...

Minä kun olen ymmärtänyt niin, että kukkahatut eivät halua suomesta etnisesti puhdistettua landiaa, vaan persut sitä haluavat ettei kohta ole tossa minareetti ja sieltä ukko huutaa öööööööööööö...

Vai mitä? :flowerhat:

Quote from: Jouko on 12.07.2011, 10:56:14

Quote from: normi on 12.07.2011, 08:44:05
Mahtava gradu olisi jonkun nuivan tekemä gradu näistä mokutusgraduista.  ;)

Tarvittaisiin laaja mokutus- ja mamutustutkimus. Väitöskirjatasoinen.

Umpinuivan ja täysmokun tekemät tieteelliset tutkielmat ovat identtisiä, jos ne ovat tieteellisesti tehtyjä. Tekijän henkilökohtaiset arvot eivät näy tai varsinkaan ohjaa tieteellistä työtä.

QuoteSuomessa on yleisesti hyväksytty näkemys, jonka mukaan
Suomella ei ole koskaan ollut alusmaita, vaan Suomi on itse ollut vieraan vallan  
alainen (Vuorela 2009, 21). Täten Suomella ei olisi velvollisuutta auttaa
konfliktitilanteissa, jotka voivat olla vielä jäänteitä siirtomaa-aikana tehdyistä
poliittisista virheistä. Suomella on kuitenkin oma kolonialistinen historiansa.
Suomalaiset ovat harjoittaneet sisäistä kolonisaatiota esimerkiksi muuttamalla
saamelaisten laidunmaat valtion metsiksi. Tämän lisäksi Suomi on myös osallistunut
laajemminkin kolonialismin historiaan toistamalla sen ajan maailmankuvaa. (Vuorela
2009, 21-25.)

Nyt se kolonialistinen historia selvisi. Eli Suomen on tehtävä kaikki Länsi-Euroopan virheet maahanmuutossa, jotta hyvitämme vääryyden saamelaisille. Kiitos tästä Sini, laudatur.

QuoteEmme siis voi olla osana globaalia järjestelmää ja
poimia siitä vain parhaat palat jättäen sivutuotteet muiden vastuulle. Myös meidän on
kannettava osa vastuusta. Siispä toivoisinkin suvaitsevaisuutta sekä eri kulttuurien
sisällä että välillä, tarkoittipa kulttuuri sitten niin sanottuja laajoja kulttuuripiirejä tai
pienempiä alakulttuureja. Suvaitsevaisuus mainittiin yhdessä haastattelussa
sietämiseksi. Elämä on useimmiten sellaista, että erilaisia asioita on siedettävä

Miten Tanska, USA ja Sveitsi voivatkaan olla osa globaalia järjestelmää? Kiitos jo toistamiseen, Sini. Laudatur.

Sosiologian alalla on varmasti haastavaa tehdä puolueetonta tutkimusta.

Minua tässä tutkimuksessa kummastutti muutama asia:

1. Maahanmuuttokriittisten ominaispiirteeksi ilmaistiin, että kaikki maahanmuuttajat klöntitetään samaksi homogeeniseksi massaksi. Tuliko tämä ilmi selkeästi haastatteluissa? Tutkielman tekijä käytti sanoja maahanmuuttaja ja maahanmuutto järjestelmällisesti koko työn ajan ja näin klöntitti kaikki maahanmuuttajat samaksi massaksi. Myös loppukaneetissa perusteltiin sosiaalisten maahanmuuttajien tarvetta työperäisistä syistä (markkinatalous).

Heräsi kysymys: Voiko olla niin, että tutkielman tekijä puhuu eri asiasta? Nuivat yleensä kritisoivat suvaitsevaisia siitä, että humanistinen ja työperäinen maahanmuutto sekoitetaan tarkoituksella/tahallaan(aivan kuten kävi tutkielman tekijällekin) ja tutkielman tekijä ajattelee, että klöntittäminen on sitä, että sanottaessa "Somalien työllisyys on huonompaa kuin kantaväestön", joku voi vetää väärän johtopäätöksen, että sillä klöntitetään kaikki somalit työttömiksi. Eli onko kyseessä vain väärinymmärrys?  ???

2. Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu. 

3. Johtopäätökset erosivat haastatteluista esille tulleista asioista. Olivatko johtopäätökset tehty kirjallisuusmateriaalin/ennakkoluulojen perusteella?

4. Haastattelurungossa kysyttiin ensin maahanmuuttajista ja sitten kritiikistä. Tämän jälkeen kritisoitiin sitä, että kritiikki painottui suuresti maahanmuuttajien ongelmiin. Haastattelurungolla on varmasti suuri vaikutus tähän ja jos kysymykset muotoillaan eri tavalla, tulisi varmasti paremmin esiin juuri maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä.

Kysymysrungosta:

Maahanmuuttajat
? Keitä he ovat?
? Mistä he tulevat?
? Miksi he tulevat?
Kritiikki – miksi?
? Pakolaiset > todellinen hätä? > auttaako Suomeen tulo?
? Kustannukset > koulutus, työllistyminen, sosiaaliturva
? Sopeutuminen yhteiskuntaan > kulttuuri, uskonto
? Ongelmat > positiivinen erityiskohtelu, vievät työpaikat, rikollisuus
? Suomen maahanmuuttopolitiikka > vertaa muut maat

5. Nuivien erityispiirteeksi nostettiin suomalaisuuden korostaminen. Voisiko nuivien diskurssiin vaikuttaa yhtään se, että tästä asiasta pyydettiin puhumaan suomalaisuudesta? Harvemmin täällä puhutaan, että Suvivirsi tai Tuntematon sotilas ovat aivan verrattomia ulkomaalaisiin vastineisiinsa verrattuna.

Kansallinen identiteetti ei ole koskaan mikään häpeä. Se ei ollut sitä Ruotsin vallan Venäjän vallan tahi neuvostomielisyyden aikana eikä ole sitä nykyisenä euromokutusaikanakaan.

Quote from: M on 12.07.2011, 12:26:01

Quote from: Hannu Niemi on 12.07.2011, 08:29:58

Quote from: M on 12.07.2011, 07:25:51
Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pareto-tehokkuus

Miksi ihmeessä hän kirjoittaa sen gradussaan väärin? Ei olisi mennyt läpi minun aikanani.

Koska hän ei osaa kirjoittaa ja graduohjaajana ilmeisesti positiivisesti syrjitty uusgraduohjaaja, tai sitten on jätetty oikolukematta, koska sisältö on niin kelvotonta.

Pdf-tiedosto on täynnä esim. tällaisia virheitä:

Quote"suvaitsevaisuusjournalismia", joka ovat kirjoitettu

Quotesomalit ja muslimit kuvataan ryhmänä, joka ei sopeudu Suomeen

Voisi vaikka kerätä listan näistä, jos jaksaisi kiinnostaa. tod.orgissa näemmä vittuilevat minun kommentille, koska kirjoitin Biaudetin eikä Biaudet'n. Ovatpa helvetin fiksua jengiä tuolla.

Tuli luettua  :facepalm:

Sini Väisänen valmistautui todella huonosti ellei se sitten ollut pelkästään tarkoitusperäistä. Ehkäpä hän ei halunnut ottaa riskiä objektiivitasolla vaan hän ajelehti valtavirran mukana. Magnasta en lähde teitenkään syyttämään Siniä vaan koko laitosta erittäin huonosta, näköalattomasta ja ämätöörimäisestä suhtautumisesta "toisinajatteleviin" ihmisiin.

Kirjoitusvirheet mainittu. Voitaisiinko siirtyä eteenpäin?

Quote from: Bonaventura on 12.07.2011, 09:31:24
Päätellen haastatteluun osallistuneiden kommenteista täällä, Väisäselle varmasti selitettiin, millä tavoin muslimit eivät sopeudu.

Miten niin muka eivät sopeudu?

Asuessani Tampereen Armonkalliolla, asui seinänaapurinani noin 20 vuoden aikana näin äkkiä laskien toistakymmentä muslimiperhettä. Mitään valittamista ei ollut koskaan sen paremmin minulla naapurina kuin taloyhtiölläkään. Tiedän sen siitä, kun olen toiminut sekä taloyhtiön hallituksen jäsenenä että puheenjohtajana.

Tänä keväänä taloyhtiössä asui ainakin kolme muslimiperhettä. Häiriö ja sopeutumattomuus nolla.

Myöskään talossa asuneista virolaisista ja puolalaisista rakennusjätkistä ei ollut minkäänlaista haittaa. Päinvastoin, pojat tekivät esim. lumitöitä talvella, kun huoltoyhtiö ei muistanut.

Sen sijaan kantasuomalaisista elämäntapajuopoista ja muusta joutoväestä oli (ja varmaan edelleen on) harmia lähes päivittäin. Poliisiauto ja ambulanssi alkoi olla viikottainen näky pihassa. Arkea olivat mm. rikotut pullot pihassa, pihaan heitetyt roskat ja tupakantumpit, jatkuva huutoöyhötys parvekkeella, öinen biletys ja todella paskan musiikin huudatus, tupakointi rappukäytävässä ja hississä, murtoyritykset asukkaiden varastotiloihin, pesuhuoneen tuhoaminen kännipäissään jne.

Muslimeilla on vielä paljon opittavaa, että tuohon pääsevät.

Mutta jatketaan vaan niitä ennakkoluulojen esittämistä ja yleistämistä.

Quote from: JM-K on 12.07.2011, 15:43:33
:facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm:

No olisikohan kirjoittanut sen väärin sen takia, että näkyy olevan suora sitaatti haastateltavan H9 lausumasta? Jos et sattumalta ole kuullut, niin usein haastattelut litteroidaan sanasta sanaan ja julkaistaan sellaisenaan. Eli tuo on HAASTATELTAVAN mielipide, EI Sinin mielipide.

Missäs koulussa sinä oletkaan opiskellut? Sillä vaan kysyin, kun itse mainitsit, että ei olisi mennyt läpi sinun aikanasi.

Moro, trolli. Sini Väisänen siis kuuli haastateltavan lausuvan paretooptimi, eikä pareto-optimi?

Quote from: JM-K on 12.07.2011, 15:43:33

Quote from: M on 12.07.2011, 12:26:01

Quote from: Hannu Niemi on 12.07.2011, 08:29:58

Quote from: M on 12.07.2011, 07:25:51
Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pareto-tehokkuus

Miksi ihmeessä hän kirjoittaa sen gradussaan väärin? Ei olisi mennyt läpi minun aikanani.

:facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm:

No olisikohan kirjoittanut sen väärin sen takia, että näkyy olevan suora sitaatti haastateltavan H9 lausumasta? Jos et sattumalta ole kuullut, niin usein haastattelut litteroidaan sanasta sanaan ja julkaistaan sellaisenaan.

Litteroinnissakin voi olla virheitä.
Jok tap: jos haastateltava on todella puhunut "paretooptimista", haastattelijan olisi ehkä ollut syytä kysyä tarkennusta. "Mitä tarkoitat, voitko hiukan avata käsitettä?"

Quote from: Malla on 12.07.2011, 15:58:56
Litteroinnissakin voi olla virheitä.
Jok tap: jos haastateltava on todella puhunut "paretooptimista", haastattelijan olisi ehkä ollut syytä kysyä tarkennusta. "Mitä tarkoitat, voitko hiukan avata käsitettä?"

No kyllähän todelliset tiede- ja tekijämiehet erottavat puhuuko haastateltava pareto-optimista vai paretooptimista. Se taito tulee siitä, että on käynyt kouluja ;)

Quote from: JM-K on 12.07.2011, 15:50:45

Quote from: Bonaventura on 12.07.2011, 09:31:24
Päätellen haastatteluun osallistuneiden kommenteista täällä, Väisäselle varmasti selitettiin, millä tavoin muslimit eivät sopeudu.

Miten niin muka eivät sopeudu?

Asuessani Tampereen Armonkalliolla..

Mutta jatketaan vaan niitä ennakkoluulojen esittämistä ja yleistämistä.

Sinun näkemykselläsi muslimien sopeutumisesta Armonkalliolla on tässä ketjussa merkitystä vain jos sinä olit yksi Sinin haastateltavista.

Pare-tooptimi saavutetaan nyt sillä, että lopetat sen trollaamisen saman tien. Muuten kaivetaan esiin parehohtimet.

QuoteIslaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

Quote from: nuiv-or on 12.07.2011, 15:58:27

Quote from: JM-K on 12.07.2011, 15:43:33
:facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm:

No olisikohan kirjoittanut sen väärin sen takia, että näkyy olevan suora sitaatti haastateltavan H9 lausumasta? Jos et sattumalta ole kuullut, niin usein haastattelut litteroidaan sanasta sanaan ja julkaistaan sellaisenaan. Eli tuo on HAASTATELTAVAN mielipide, EI Sinin mielipide.

Missäs koulussa sinä oletkaan opiskellut? Sillä vaan kysyin, kun itse mainitsit, että ei olisi mennyt läpi sinun aikanasi.

Moro, trolli. Sini Väisänen siis kuuli haastateltavan lausuvan paretooptimi, eikä pareto-optimi?

Ainakin nettiversiossa on, että hän kuuli haastateltavan sanovat "pareton optimi". Itse hän kirjoittaa "pareto-optimi", eli ihan kieliopillisesti oikein väliviivalla.

Quote from: M. on 12.07.2011, 16:14:29

QuoteIslaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

On täysin luonnollista, että muslimeja tarkastellaan heidän uskonnollisen taustansa kautta, koska lähes poikkeuksetta muslimit korostavat itse olevansa ensisijaisesti muslimeja, ja vasta toissijaisesti esim. jonkun maan kansalaisia. Koraanin opetusten pohjalta näin tietysti pitää ollakin.

Quote from: nuiv-or on 12.07.2011, 15:58:27
Moro, trolli. Sini Väisänen siis kuuli haastateltavan lausuvan paretooptimi, eikä pareto-optimi?

Ofc. Aivan vastaavasti, kuin Väisänen aisti haastateltavan haluavan mitata kalloja, marssia hanhea ja kuunnella Wagneria, vaikka tämä ei niin sanonutkaan, korkeakoulutetut taloustieteen sähköputkimiehet sanovat tietenkin paretooptimi.

Quote from: tyhmyri on 11.07.2011, 20:54:43
Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika.  ;D  Olen monessa yhteydessä valittanut, että on paljon hauskempaa puuhata tekniikan kanssa koska silloin epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus eivät ole koko ajan häiritsemässä kuten ne ovat taloustieteissä. Keskustelu esimerkiksi Chicagon koulukunnan talousajattelun (uus)keynesiläisten välillä on enemmän ideologista ja ajattelutapaan liittyvää kuin tieteellistä.

Käsityksesi on väärä. Tuo löpinä Chicagon koulukunnan (a.k.a. monetarismi) ja keynesiläisyyden vastakkainasettelusta on 1970-80-lukujen läppää. On amatööreille tyypillinen harhaluulo, että tuo olisi nykyajan taloustieteellistä keskustelua.

Quote from: tyhmyri on 11.07.2011, 20:54:43
Kummallakin on käsittääkseni näyttöjä sekä kohtuullisista onnistumisista että todella kamalista epäonnistumisista.

Ei. Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Chicagon "koulukunta" eli ns. uusklassinen taloustiede on käytännössä yhtä kuin taloustiede. Yliopistoissa ei opeteta muuta kuin uusklassista taloustiedettä. Se ei käytännössä ole mikään koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan paradigma.

Tämän paradigman ulkopuolella on itävaltalainen taloustiede, jota itse kannatan. Uusklassisessa taloustieteessä on omat vikansa. Sillä ei kuitenkaan ole näyttöjä "todella kamalista epäonnistumisista", vaan lähinnä virheellisistä tulkinnoista tai utopistisista analyyseista.

Quote from: tyhmyri on 11.07.2011, 20:54:43
Lisäksi sama temppu toimii maassa A mutta epäonnistuu maassa B aiheuttaen suurta kärsimystä, jolloin kulttuurierot saattavat yllättäen vaikuttaa enemmän kuin taloudellisen ajattelun puhdasoppisuus.

Ei pidä paikkaansa. Taloustiede on universaali yhteiskuntatiede. Sinun teoriasi on ns. historiallisen koulukunnan eli institutionaalisen koulukunnan näkemys, joka virheellisesti kiistää talouden matemaattiset/loogiset väistämättömyydet.

Quote from: Mika on 12.07.2011, 16:25:32

Quote from: M. on 12.07.2011, 16:14:29

QuoteIslaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

On täysin luonnollista, että muslimeja tarkastellaan heidän uskonnollisen taustansa kautta, koska lähes poikkeuksetta muslimit korostavat itse olevansa ensisijaisesti muslimeja, ja vasta toissijaisesti esim. jonkun maan kansalaisia. Koraanin opetusten pohjalta näin tietysti pitää ollakin.

Se, että muslimeita ei saisi tarkastella uskonnollisena ryhmänä, pitää sisällään vain sen olettamuksen, että uskonnolla ei ole mitään yhteiskunnallisesti oleellista merkitystä muslimien käyttäymisen selittämiseksi. Kuitenkin sosiaalinen asema ja koulutus ovat nimenomaisesti osoittautuneet huonoksi selitykseksi esimerkiksi terrorismille: muslimiterroristit ovat tyypillisesti varakkaita ja korkeasti koulutettuja. (Ei nyt edes lähdetä siihen missä määrin sosiaalinen asema ja varakkuus voivat olla uskonnollisen vakaumuksen seurauksia, jolloin ne eivät tietenkään kelpaa vaihtoehtoisiksi selityksiksi uskonnolle antisosiaalisen käyttäytymisen selittämiseksi.)

Quote from: M. on 12.07.2011, 16:49:01
Se, että muslimeita ei saisi tarkastella uskonnollisena ryhmänä, pitää sisällään vain sen olettamuksen, että uskonnolla ei ole mitään yhteiskunnallisesti oleellista merkitystä muslimien käyttäymisen selittämiseksi.

Ainoa sallittu yhteiskunnallisten ilmiöiden selittäjä uhrihierarkiassa korkealle sijoittuvaa ryhmää tai yksilöä käsiteltäessä on sorto. Muu on rasismia.

Quote from: Parto on 12.07.2011, 14:10:05
Sosiologian alalla on varmasti haastavaa tehdä puolueetonta tutkimusta.

Minua tässä tutkimuksessa kummastutti muutama asia:

[...]

2. Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu. 

[...]

Tämä itseänikin ihmetytti. Eihän mistään elollisesta tai elottomasta joukosta (johon siis kuuluu enemmän kuin yksi jäsen) voi puhua tekemättä yleistyksiä. Siitä miten hyvin nämä yleistykset kuvaavat kyseistä joukkoa voi aina keskustella, ja keskustelussa verrattomana apuna toimii esimerkiksi tilastotiede.

Quote from: Parto on 12.07.2011, 14:10:05
2. Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu.

Tämä "mutta moneus, selittäminen on yksinkertaistamista" on jälkimodernin ajattelun tuottama puhdas pseudoargumentti.

Keskustelussa tavallisesti pyydän tällaisen kannan esittäjää näyttämään, miten ja kuinka paljon esittämäni malli vääristää todellisuutta. Vastaus on yleensä täysi kuriositeetti tyyliin "muistakaa Barbados" a'la Jussi Jalonen, jonka jälkeen totean mallini ennustavan oikein 95% ilmiöstä ja vasta-argumentin loput 5% ja kysyn, kumpi argumentti on vahvempi.

Quote from: Parto on 12.07.2011, 14:10:05
Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu.

Maahanmuuton niputtaminen yleiskeskustelussa yhteen pakettiin on luonnollista niin kauan kuin maahanmuutto on laadultaan sellaista, kuin se on viimeiset 20 vuotta ollut.

Kun julkisuudessa puhutaan maahanmuuton lisäämisestä, tarkoitetaan nimenomaan sellaista maahanmuuttoa, johon Suomi itse pystyy vaikuttamaan.  Suomi ei pysty paljonkaan vaikuttamaan siihen, kuinka moni saksalainen lääkäri muuttaa Suomeen, mutta siihen voidaan vaikuttaa hyvinkin tehokkaasti, kuinka moni luku- ja kirjoitustaidoton afrikkalainen päästetään tänne.

Quote from: gloaming on 12.07.2011, 17:05:22
Keskustelussa tavallisesti pyydän tällaisen kannan esittäjää näyttämään, miten ja kuinka paljon esittämäni malli vääristää todellisuutta. Vastaus on yleensä täysi kuriositeetti tyyliin "muistakaa Barbados" a'la Jussi Jalonen, jonka jälkeen totean mallini ennustavan oikein 95% ilmiöstä ja vasta-argumentin loput 5% ja kysyn, kumpi argumentti on vahvempi.

Tyypillisestihän sosiologisessa tutkimuksessa esitetään, että jokin muuttuja selittää tietyn määrän (sanotaanko 25 %) jostain ilmiöstä ja n-kappaletta muita muuttujia, joita kaikkia ei välttämättä edes tunnisteta (saati voida kontrolloida), selittää sitten loput. Tätä tarkoitetaan sillä, että sosiaalinen todellisuus on monimutkainen.

Quote from: mikkoellila on 12.07.2011, 16:47:39

Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Ei teoria ole väärä. Keynesiläisyyden perusajatushan on looginen ja selkeä: hyvinä aikoina säästetään pahan päivän varalle. Teoriaa voidaan kuitenkin soveltaa monella eri tavalla. Monet keynesiläisyyden nimissä tehdyt toimenpiteet on ajoitettu ja/tai mitoitettu väärin. Tällaisilla toimenpiteillä saattaa olla toivottuun nähden täysin päinvastainen vaikutus.

Quote from: Mika on 12.07.2011, 17:26:29

Quote from: mikkoellila on 12.07.2011, 16:47:39

Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Ei teoria ole väärä. Keynesiläisyyden perusajatushan on looginen ja selkeä: hyvinä aikoina säästetään pahan päivän varalle.

Keynesiläisyys on nimenomaan jo teoriana virheellinen.

Keynesiläisyyden perusajatus ei myöskään ole pahan päivän varalle säästäminen, vaan väite nimellispalkkojen ja nimelliskorkojen joustamattomuudesta ja inflaation hyödyllisyydestä reaalipalkkojen ja reaalikorkojen alentamiseksi laman aikana.

Jatkoille Keynesin kanssa jossain muussa ketjussa.

http://www.youtube.com/watch?v=d0nERTFo-Sk

Quote from: Bonaventura on 12.07.2011, 10:59:11

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 10:41:42
siksi en ymmärräkään miksi niitä tieteiksi nimitetään

Tarvitsisimme erilliset sanat koville tieteille ja pehmotieteille.

Pehmotieteitäkin voi tehdä laadukkaasti (kriteerinä esim. systemaattisuus) ja vähemmän laadukkaasti. Omasta kokemuksestani sanoisin, että teologinen tiedekunta tuottaa varsin laadukasta kamaa, kun taas kasvatustiede on aivan käsittämätöntä ideologista puppaa. (Teologia ei tosin rinnastu muutenkaan näihin mielipidetieteisiin, esim. systemaattinen teologia on enemmän filosofian tyyppistä ja eksegetiikka voi olla hyvinkin kielitieteellistä, tai sitten arkeologian tyyppistä.)

Näin on. Teologiassa on täysin tieteellistiä osa-alueita kuten esim. mainitsemasi eksegetiikka tai vaikkapa kirkkohistoria. Lisäksi teologia on yleissivistävää, päinvastoin kuin esim. sosiologia, sosiaalipsykologia tai kasvatustiede.

 Huihai! Näille propagandisteille saat sönköttää ihan mitä haluat, eivät he kuuntele, heillä on agenda. Tuon takia pitäisikin ufologia, parapsykologia, sosiologia ja sosiaalipsykologia keskittää shittologian instituuttiin, ja tuo instituutti voisikin sitten hankkia rahoituksen vapailta markkinoilta, ei veronmaksajien kukkarosta.

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 17:44:21
Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Quote from: mikkoellila on 12.07.2011, 18:03:19

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 17:44:21
Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Tietenkin olisi mahdollista opetaa esim. eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa erillisinä oppiaineina, ja pappiskoulutus keskittää seminaariin. Oli niin tai näin, tänä päivänä teologiksi opiskeleva Suomessa altistuu paljon tieteellisemmälle opetukselle kuin esim. sosiaalipsykologi.

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Ongelmaryhmien kokoa ei kannata paisuttaa ennen kuin ongelmien syyt on selvitetty.

Oletatko, että ongelmien syyt ovat epäselvät? Älä nyt naurata!

Quote from: Sanglier on 11.07.2011, 17:40:14
Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  :D

Minä osallistuin lähinnä sen takia, että pääsisi näkemään mitä syntyy siitä haastattelusta jossa on itse ollut. Jolloin ei tarvitse arvailla mitä haastateltava on todellisuudessa sanonut ja missä asiayhteydessä.

Itse gradun suhteen odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta siltikin garadu pääsi totaalisesti ylllättämään järjettömyydellään.
Niin kuin tuolla aiemmon sanoin:
"Mua lähinnä säälittää se, siis oikeasti käy ihan sääliksi, että ~aikuinen ihminen käyttää puol vuotta(?) elämästään (toki ei tietenkään 24/7) gradun kirjoittamiseen, ja lopputuloksena on mitä on."

Quote from: antero on 12.07.2011, 19:06:34

Quote from: Sanglier on 11.07.2011, 17:40:14
Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  :D

Minä osallistuin lähinnä sen takia, että pääsisi näkemään mitä syntyy siitä haastattelusta jossa on itse ollut. Jolloin ei tarvitse arvailla mitä haastateltava on todellisuudessa sanonut ja missä asiayhteydessä.

Itse gradun suhteen odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta siltikin garadu pääsi totaalisesti ylllättämään järjettömyydellään.

Jos viiteteoksina käytetään Vesa Puurosen ym. suurten ajattelijoiden julkaisuja, niin lopputuloksena ei voi olla muuta kuin vasemmistopropagandaa. Suomalaisen sosiologisen tutkimuksen arvovapaus on yleensäkin huono vitsi.

Keynesiläisyys ei tosiaan kuulu tähän ketjuun, mutta toteaisin kuitenkin vielä Ellilälle, että alkuperäisen keynesiläisyyden perusajatus oli nimenomaan suhdannevaihteluiden tasaaaminen aktiivisen finanssipolitiikan keinoin.  Lopetan keskustelun aiheesta omalta osaltani tähän.

Quote from: mikkoellila on 12.07.2011, 18:03:19

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 17:44:21
Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Sen enempää kiistelemättä totean, että olet väärässä. Jos nyt jotain muuta kuin luonnontieteitä voi pitää tieteinä, niin teologiassa on osa-alueita, jotka ovat täysin tieteellisiä.

Ottaako joku maalaisjärkinen tuollaisen "gradun" todesta? Mulle se näytti lukiolaisen pitkältä kehnolta aineelta. Yliopistolle ja muille akateemisille juopoille ko. "työ" on ehkä kuumaa hottia, koska se ei ole tiedettä, vaan ainoaa sallittua ideologiaa. Tosin, ei ole yllätys, että kirjoittaja on kohta YLE:n lausuntoautomaatti ja ensi vuoden tohtori.

Toisti YLE esim. viime viikolla vakavaa uutista siitä, että rasismi kasvaa ja asenteet kovenevat Suomessa. Joku "tutkija" vain sanoi niin ja todistaja oli syntyperäinen suomalainen nuorukainen, josta kuulema on ikävää, että perään huudellaan - ja ei siis toiset nuoret vaan vanhemmat aikuiset, tms.

Ainii, jos olisin opponentti, joka sanoisi suoraan, että sä joriset tyhjää paskaa, joutuisin syytteeseen, koska kirjoittaja on nainen.

Yksikin kaverini teki gradun, jota silmäillessäni tuli selväksi, etten tod.näk. yllä koskaan sen tasolle. Se oli filosofiasta ja 90-luvun puolivälissä.

No, tiede on tänä päivänä ideologiaa ja kuten suomalaiset ihmiset, kuten neuvostoliitossa. Aika vinkeetä huomata, että homo sovieticus kasvoikin lännessä ja etenkin Suomessa, eikä siellä, jossa sen piti. Lännessä piti olla ajattelun vapaus.

Quote from: Arvoton on 12.07.2011, 19:38:36
Ottaako joku maalaisjärkinen tuollaisen "gradun" todesta? Mulle se näytti lukiolaisen pitkältä kehnolta aineelta. Yliopistolle ja muille akateemisille juopoille ko. "työ" on ehkä kuumaa hottia, koska se ei ole tiedettä, vaan ainoaa sallittua ideologiaa. Tosin, ei ole yllätys, että kirjoittaja on kohta YLE:n lausuntoautomaatti ja ensi vuoden tohtori.

Juuri näin. Sieltä täältä lukemalla ja suoraan loppuun pomppaamalla ei voi päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen. Sini-tytöllä on edessään loistava tulevaisuus päivystävänä dosenttina, kun on uskaltanut ihan rasisteja haastatella.

Minullekin on kaikki nyt selvää: en halua tänne muslimeita sen takia, että niiden kanssa ei voi syödä makkaraa ja juoda olutta  :facepalm:

Quote from: Lepakko on 12.07.2011, 11:12:42

Quote from: matriarkka on 12.07.2011, 10:51:13
Mites, ihan mielenkiinnosta, olivatko ne kysymykset jo värittyneitä vai osasiko kysyä täysin neutraalisti.

Kyllä mulle jäi haastattelusta oikein hyvä tunnelma mieleen. Haastattelija kuunteli, antoi puhua, ei ohjaillut ja oli kaikin puolin asiallinen. Lopputuloksen luettuani totean, että haastatteluni oli täysin turha. Olisihan tuollaisen voinut kirjoittaa ihan omana mielipiteenään, siihen mitään haastatteluja olisi tarvittu. Otsikkona olisi voinut olla vaikka "Omat ennakkoluuloni eli vankka tietoni maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvista rasistijunttipaskiaisista ja todistukseni omasta hyvyydestäni ja suvaitsevaisuudestani sekä globaalin tason asiain täydellisestä ymmärryksestäni".

Eihän meikäläisen kaltaiset mielipiteet ole millään tapaa todellisuuteen pohjaavaa, vaan ennakkoluuloista, toiseudenpelkoista, irrationaalista, kulttuuri- ja tavallis-rasistista (myös uus- ja vanharasistista), rodullistavaa, yleistävää ja leimavaa. Vievät meidän naiset ja syövät meidän makkarat, eiku...

Eikä ronkita rusinoita pullasta!

Tuolla "olut ja makkara" -heitolla viitattiin mahdollisesti joko Suomi toisin sanoen -teokseen tai sitten henkilön H7 haastatteluun. Kärjistettyä heittoa on vain vaikea rinnastaa niihin, koska heitto on täysin irtonainen.

QuoteSivu 24:
Kun pohditaan suomalaisuutta ja sen toteutumista, voidaan huomata, että yleensä se toteutuu ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asioita, joita liitetään suomalaisuuteen, ovat hyvin arkisia toimintoja kuten saunominen, makkaran syönti ja luonnossa liikkuminen. Nämä ovat asioita, jotka opitaan sosialisaation myötä. Se, että ne ovat niin arkisia tekee niistä niin luonnollisen kaltaisia (Löytty 2004, 53).

Sivu 66:
Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä. Johtuuko tämä siitä, etteivät he yleensä juo olutta eivätkä syö makkaraa? Toisin sanoen eivät toteuta suomalaisuutta sen arkisuudessaan.

Sivu 77:
Suomalaisuuteen liitettiin myös arkisia, jokapäiväisiä asioita. Arkiset käytännöt muodostavat sen ytimen, missä kansallinen identiteetti toteutuu ja mikä jatkuvasti muistuttaa meitä siitä, että elämme kansallisvaltiossa (Billig 2002, 8 ).
H7: Kun suomalainen vaikkapa tuota käy saunassa ja sen jälkeen juo olutta ja syö makkaraa, niin ei hän todellakaan tiedosta, että hän siinä toteuttaa suomalaista kulttuuriperinnettä, mut siitä on kyse.

----

Löytty, Olli (2004) Erikoisen tavallinen suomalaisuus. Teoksessa Lehtonen, Mikko; Löytty, Olli & Ruuska, Petri (toim.) Suomi toisin sanoen. Vastapaino, Tampere. s. 31-54.

Lehtonen Mikko, Löytty Olli, Ruuska Petri

Suomi toisin sanoen

Muukalainen on nähty kirkonmäellä. Onko tuhansien järvien maasta tulossa tuhansien kulttuurien maa? Suomi toisin sanoen on kolmen tutkijan kansalaispuheenvuoro suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta. Kirjoittajien mukaan voimme antaa toiselle arvon vain jos arvaamme oman tilamme.

Kirjassa kartoitetaan suomalaisuuden arkista tuottamista tavallisuuden, luonnollisuuden, juurten ja rituaalien kautta. Totutut käsitykset suomalaisuudesta asetetaan vuoropuheluun erilaisuuden kohtaamisen kanssa. Onko maahanmuuttajien kotouttaminen vain sitä, että heidän on muututtava samalla kun Suomi pysyy ennallaan? On vieraan pelkoa ja vieraan ihannointia, mutta mitä olisi vierasta koskeva viisaus?

Teos kokoaa keskustelua suomalaisuudesta ja kansallisesta identiteetistä, ja se on kirjoitettu kaikille niille, joita Suomi maailmassa ja maailma Suomessa askarruttavat.

Mikko Lehtonen on mediakulttuurin professori, Olli Löytty kirjallisuudentutkija ja Petri Ruuska sosiologian yliassistentti.  

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Voi taivas, kun osaa olla rasittavan asennoitunutta tekstiä. Ei tässä oikein muuta osaa sanoa ja kuten jo aikoja sitten on todettu, oli tämänkin "tutkimuksen" lopputulos kaikkine johtopäätöksineen mitä ilmeisimmin laadittu jo ennen prosessin alkua. Yksi Väisäsen merkille pantava aspekti on mielestäni tuo "kapea suomalaisuuskäsitys."

Kaikkein eniten minua ottaa päähän jo valmiiksi se, että nyt kun aiheesta on maisteristason ihmisen kirjoittamaa mustaa valkoisella, voivat mokuttajat vastaisuudessa tukeutua argumentteineen siihen. Näen sieluni silmin, kuinka nuivien argumentteja toisin sanoen kumotaan jatkossa käyttäen lähteenä muuan Väisäsen gradua. Eläköön auktoriteettiuskoisuus ja akateemisuuden yliarvostus. Höpöhöpötutkimuksia nämä, pthyi.

Edit: ai niin, pelkäsin pahanpäiväisesti, että pläjäyksessä olisi käytetty lähdeteoksena sitä "Mitä Halla-aho tarkoittaa?" -opusta. Onneksi se pelko oli kuitenkin aiheeton, joskaan ei täysin poissuljettu.

Quote from: matriarkka on 12.07.2011, 22:08:50
Minullekin on kaikki nyt selvää: en halua tänne muslimeita sen takia, että niiden kanssa ei voi syödä makkaraa ja juoda olutta  :facepalm:

Toisaalta mikä tahansa syy riittää syyksi, jokainen ihminen voi itse päättää onko pääsyy nimenomaan kossunjuonti. Sekin on ihan hyvä ja relevantti peruste. Jos et pidä vaikkapa punaisesta seinän värinä, niin ei sinun tarvitse eikä kuulukaan selittää, että miksi et halua seinällesi punaista väriä. Se on tyystin sinun asiasi, että miksi ei. Jos et halua muslimeja maahan, niin sitä ei edes tarvitse perustella. En tykkää on iha riittävä peruste. Ymmärrättekö? Jos et pidä tangosta, niin ei sitä tarvitse sen kummemin perustella, en vaan tykkää...

Ihmisellä on oikeus olla pitämättä jostain ja ihmisellä on oikeus vastustaa sellaista mistä ei pidä, perusteluja ei itseasiassa tarvita. Seikkoja jotka muuttavat yhteiskuntaa suuntaan josta ei pidä on oikeus vastustaa oli sitten kyse ihmisisitä, uskonnosta, kultturista tai mistä tahansa.

Rasismipaasauksella pyritään aiheuttamaan ihmisille olotila, että en pidä, mutta kait mun täytyisi, koska kaikki muutkin ja kuuluisi kait pitää... HEI! ei kuulkaa täydy pitää yhtään mistään, mistä ei oikeasti pidä! Pitäkää omat mielipiteenne, älkääkä antako ns. yleisen mielipiteen jyrätä todellisia mielipiteitänne ja pitämiänne asioita.

Quote from: Chimera on 13.07.2011, 01:43:59


Kaikkein eniten minua ottaa päähän jo valmiiksi se, että nyt kun aiheesta on maisteristason ihmisen kirjoittamaa mustaa valkoisella, voivat mokuttajat vastaisuudessa tukeutua argumentteineen siihen. Näen sieluni silmin, kuinka nuivien argumentteja toisin sanoen kumotaan jatkossa käyttäen lähteenä muuan Väisäsen gradua.

Toit esiin aivan oleellisen pointin, joka pätee yleisesti. Se, mitä auktoriteettia YLE taikka MTV3 uutisissaan haastattelee, niin sillä on väliä ja vaikutusta. On sietämätöntä se bias, millä monia yhteiskunnallisia asioita, vaikkapa maahanmuuttoa taikka "rasismia" pääsee tutkijan statuksella ja yliopistollisella arvovallalla kommentoimaan ja määrittämään joka jumalan yhteydessä erilaisten mielipidetieteitten edustajat. Esimerkkinä vaikkapa se kuinka naistutkimuksessa kannuksensa hankkinut tutkija on sulavasti myös "rasismin" ja monikulttuurisuuden asiantuntija.

Luoja pelkästään Hommafoorumilla on ihmisiä joilla on realistisempi käsitys maailmasta kuin virallisilla äänitorvilla.

Sosiologia "tieteenä" on kumuloituva tunkio.

Quote from: IDA on 12.07.2011, 19:26:51

Quote from: mikkoellila on 12.07.2011, 18:03:19

Quote from: pelle12 on 12.07.2011, 17:44:21
Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Sen enempää kiistelemättä totean, että olet väärässä. Jos nyt jotain muuta kuin luonnontieteitä voi pitää tieteinä, niin teologiassa on osa-alueita, jotka ovat täysin tieteellisiä.

Kyllä. Syy, miksi (länsimaisessa) teologiassa, toisin kuin sosiologiassa taikka sen kaltaisissa mielipidetieteissä, on säilynyt tieteellisyyden komponentti, on yksinkertaisesti mediaseksittömyys. Sossulogiat sun muut naistutkimukset ovat liikaa media-ajan hermolla kyetäkseen tieteentekoon ideologisen julistuksen sijasta.

Quote from: wekkuli on 12.07.2011, 23:37:07

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Ei ole. Suomalaisuus on etnisyys. Ts. esim. kuvitteellinen somalilääkäri ei voi olla suomalainen muussa mielessä kuin maan asukkaana, mutta ei samassa mielessä kuin vaikka puliukko Virtasen Pera.

Quote from: JaniAlander on 13.07.2011, 02:31:29

Quote from: wekkuli on 12.07.2011, 23:37:07

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Ei ole. Suomalaisuus on etnisyys. Ts. esim. kuvitteellinen somalilääkäri ei voi olla suomalainen muussa mielessä kuin maan asukkaana, mutta ei samassa mielessä kuin vaikka puliukko Virtasen Pera.

Niin vaikka somalilääkäri olisi kuinka sopeutunut, niin defacto puliveivari virtanen on 100% suomalainen ja tumma lääkäri korkeintaan suomalaistunut... Näin käytännössä se ihmisten mielissä menee vaikka kuinka puhuttaisiin uussuomalaisista... jos se että joudutaan puhumaan uussuomalaisista, todistaa sen, että tosiasiallisesti he eivät ole suomalaisia.

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 02:51:48
Entäs viidennen polven ruotsalaisten, saksalaisten tai venäläisten valkoisten ihmisten jälkeläiset? Eivätkö ole suomalaisia? Entäs missä polvessa somalista tulee suomalainen? Vai pitääkö aina laskea kuinka monennes osa somali/suomalainen on? Kyllä tämä kapea suomalaisuus käsitys on minusta ihan hyvä oivallus. Näyttää myös osuvan joidenkin kohdalle oikeaan. Tosin teillä on täysi oikeus miettiä mikä on suomalainen ja mikä ei. Ei ole minulta pois. Veikkaanpa vaan, että ilman mielivaltaisuuksia kukaan ei ole suomalainen.

Tuohon hiuksien halontaan joka on tyypillinen kansakunnan olemassaolon kieltäjien taktiikka en lähde.

Minulla on tosiaankin kapea katsanto siitä kuka voi olla etninen suomalainen ja kuka ei. Lähden siitä näkökannasta liikkeelle että henkilön esivanhemmista suurimman osan täytyy olla sitä väkeä joka on kuulunut tämän maan väestöön jo useamman tuhatta vuotta. Ts. suurin osa esivanhemmista etnisiä suomalaisia.

Siitä kuka sitten voi olla Suomen kansalainen ei ole kiistanaihetta, sen määrää voimassaoleva laki, joka tosin kaipaisi rajua tiukennusta.

Joko Sini on saanut suojatyöpaikan? Ainakin Oikeamielisyys on kohdallaan.

Jos nyt oikein hiuksia halutaan halkoa, niin selvä: Minun määritelmäni on viimekädessä puhtaan rasistinen. Edellytän että suomalaiseksi laskettava henkilö on valkoiseen rotuun kuuluva. Kelpaako. Vai aletaanko hiuksienhalonta seuraavaksi siitä kuka on valkoinen? Joka tapauksessa kaikilla eurooppalaisilla valkoiseen rotuun kuuluvilla kansoilla on yhteiset esivanhemmat jossain muutaman kymmentuhannen vuoden päässä menneisyydessä, riippumatta siitä mihin kieliperheeseen sattuvat kuulumaan.

Siihen vedän rajan.

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 02:51:48
Entäs viidennen polven ruotsalaisten, saksalaisten tai venäläisten valkoisten ihmisten jälkeläiset? Eivätkö ole suomalaisia? Entäs missä polvessa somalista tulee suomalainen? Vai pitääkö aina laskea kuinka monennes osa somali/suomalainen on? Kyllä tämä kapea suomalaisuus käsitys on minusta ihan hyvä oivallus. Näyttää myös osuvan joidenkin kohdalle oikeaan. Tosin teillä on täysi oikeus miettiä mikä on suomalainen ja mikä ei. Ei ole minulta pois. Veikkaanpa vaan, että ilman mielivaltaisuuksia kukaan ei ole suomalainen.

Mielestäni suomalainen on se, jonka vähintään toinen vanhemmista on suomalainen, tunnustaa olevansa suomalainen ja puhuu suomea. Nimenomaan suomea, eikä ruotsia. Esimerkiksi Jani Toivola on tällä määritelmällä suomalainen. Vihreä, mutta suomalainen kuitenkin. Jos hän olisi hetero, niin lapsensakin olisivat, vaikka vaimo olisi Indo-Kiinasta, mikäli puhuvat suomea eivätkä höpise mistään maahanmuuttajuudesta. Maassa syntynyt ulkomaalainen tai ulkomailta adoptoitu lapsi ei ole suomalainen.

Jos viidennen polven ruotsalaisen vanhemmat ja isovanhemmat ovat täällä asuessaan joka polvessa valinneet ruotsalaisen tai muun ei-suomalaisen parin, niin sitten hän on ruotsalainen tai muun maan kansalainen. Sopeutumisesta ja kielitaidosta huolimatta. Ei ole suuri taakka eikä häpeä elää ulkomaalaisena Suomessa. Oleskeluluvat kuntoon ja se on siinä. Ei välttämättä pääse äänestämään, mutta henkilö voi äänestää oman maansa ehdokkaita.

Ajatus kansalaisuuden hakemisesta on mielestäni järjetön.

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 02:51:48

Quote from: normi on 13.07.2011, 02:40:10

Quote from: JaniAlander on 13.07.2011, 02:31:29

Quote from: wekkuli on 12.07.2011, 23:37:07

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Ei ole. Suomalaisuus on etnisyys. Ts. esim. kuvitteellinen somalilääkäri ei voi olla suomalainen muussa mielessä kuin maan asukkaana, mutta ei samassa mielessä kuin vaikka puliukko Virtasen Pera.

Niin vaikka somalilääkäri olisi kuinka sopeutunut, niin defacto puliveivari virtanen on 100% suomalainen ja tumma lääkäri korkeintaan suomalaistunut... Näin käytännössä se ihmisten mielissä menee vaikka kuinka puhuttaisiin uussuomalaisista... jos se että joudutaan puhumaan uussuomalaisista, todistaa sen, että tosiasiallisesti he eivät ole suomalaisia.

Entäs viidennen polven ruotsalaisten, saksalaisten tai venäläisten valkoisten ihmisten jälkeläiset? Eivätkö ole suomalaisia? Entäs missä polvessa somalista tulee suomalainen? Vai pitääkö aina laskea kuinka monennes osa somali/suomalainen on? Kyllä tämä kapea suomalaisuus käsitys on minusta ihan hyvä oivallus. Näyttää myös osuvan joidenkin kohdalle oikeaan. Tosin teillä on täysi oikeus miettiä mikä on suomalainen ja mikä ei. Ei ole minulta pois. Veikkaanpa vaan, että ilman mielivaltaisuuksia kukaan ei ole suomalainen.

Kuten veli normi väkevästi todistaa, meillä kaikilla on mielipiteemme ja on erinomaista että pidämme niistä kiinni ja uskallamme tuoda sen mielipiteen julki. Minulle pelkän syntyperän perusteella suomalaisuuden määrittely tökkii jonkun verran. Suomesta löytyy valtavat määrät ihmisiä, jotka hyväksyn suomalaisiksi, vaikka syntyperä ei sitä edellytä. Kirka Babitzin, Ben Zyskowicz, Freddy van Wonterghem, Larry Pounds ja C.G.E. Mannerheim vain muutamia mainitakseni. Plus Fazerit ja Finlaysonit. Jos on halua sopeutua ja tulla yhteiskuntamme kelpo jäseneksi, niin hyväksyn sen.

Minulle jonkun kutsuminen uussuomalaiseksi ei ole todiste epäsuomalaisuudesta. Aivan semanttisen loogisesti uussuomalainen on suomalainen siinä missä uusi auto on auto.

Quote from: JaniAlander on 13.07.2011, 02:31:29

Quote from: wekkuli on 12.07.2011, 23:37:07

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Ei ole. Suomalaisuus on etnisyys. Ts. esim. kuvitteellinen somalilääkäri ei voi olla suomalainen muussa mielessä kuin maan asukkaana, mutta ei samassa mielessä kuin vaikka puliukko Virtasen Pera.

Niin no, Suomi voidaan nähdä etnisenä kansakuntana, jossa on ainakin yksi kunniasuomalaisten ryhmä, ruotsinkieliset (no, ei kaikille) tai sitten voidaan nähdä että Suomi tarkoittaa liberaalidemokraattista Suomen tasavaltaa, jonka suhteen tärkein kriteeri on kansalaisuus. Oma patriotismini kohdistuu tähän jälkimmäiseen, Tietenkään ero ei ole ihan mustavalkoinen, suomalaisella (suomen- ja ruotsinkielisellä) kansakunnalla on keskeinen historiallinen rooli tasavallan perustamisessa - mutta fasistista tai stalinistista Suomea kohtaan en sen etnisestä rakentumisesta huolimatta tuntisi mitään lojaalisuutta.

Gradussa heijastuu jonkin verran tälle keskustelulle tyypillinen ongelma, eli maahanmuuttokriittisten oletetut salaiset motiivit. Jos - ja kun - "mokuttaja", toimittaja, vähemmistöviranomainen, sosiologi tai rasismitutkija tietää, että oikeasti haluamme marssia hanhea ja mitata kalloja niin se on sitten niin ihan sama mitä sanotte.

Jos esität olevasi huolestunut rikollisuudesta, tarkoitatkin oikeasti pitäväsi ihan kaikkia maahanmuuttajia venäläisistä liikemiehistä argentiinalaisiin insinööreihin rikollisina muslimeina (mielellään somalitaustaisina) ja siten yleistät ja niputat maahanmuuttajat yhtään erottelematta. Jos mainitset afrikkalaisen seksuaalirikollisen tekemän yksittäissattumuksen esimerkkinä siitä mikä voi aiheuttaa kiivasta keskustelua ja pahaa mieltä, oikeasti kyseessä onkin se että rodullistat kaikki mustat väkivaltaisiksi ja yliseksuaalisiksi ja kenties haluat ajaa heidät mereen. Jos esität mitään muita kuin välittömän positiivisia näkemyksiä maahanmuutosta ilmiönä, etenkin jos viitataan siihen että sitä saa ja pitää voida rajoittaa Suomen edun mukaisesti, haluat oikeasti eristää Suomen kaksi kilometria korkealla muurilla, katkaista tietoliikenneyhteydet, ampua alas vieraiden valtojen lentokoneet ja palata 70-luvulle sekä impivaara.

Juuri siksi koska tietyissä julkista ja pseudo-tieteellistä yhteiskunnallista keskustelua käyvissä piireissä asiat ovat olleet aina ja ovat vieläkin näin helvetin mustavalkoisia, se kuuluisa moniääninen asiallinen (tai edes asiaton) maahanmuuttokeskustelu on ollut vähän vaikeaa.

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 07:02:55

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 02:51:48

Quote from: normi on 13.07.2011, 02:40:10

Quote from: JaniAlander on 13.07.2011, 02:31:29

Quote from: wekkuli on 12.07.2011, 23:37:07

Quote from: Huhhai! on 12.07.2011, 17:58:23
Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.

Ei ole. Suomalaisuus on etnisyys. Ts. esim. kuvitteellinen somalilääkäri ei voi olla suomalainen muussa mielessä kuin maan asukkaana, mutta ei samassa mielessä kuin vaikka puliukko Virtasen Pera.

Niin vaikka somalilääkäri olisi kuinka sopeutunut, niin defacto puliveivari virtanen on 100% suomalainen ja tumma lääkäri korkeintaan suomalaistunut... Näin käytännössä se ihmisten mielissä menee vaikka kuinka puhuttaisiin uussuomalaisista... jos se että joudutaan puhumaan uussuomalaisista, todistaa sen, että tosiasiallisesti he eivät ole suomalaisia.

Entäs viidennen polven ruotsalaisten, saksalaisten tai venäläisten valkoisten ihmisten jälkeläiset? Eivätkö ole suomalaisia? Entäs missä polvessa somalista tulee suomalainen? Vai pitääkö aina laskea kuinka monennes osa somali/suomalainen on? Kyllä tämä kapea suomalaisuus käsitys on minusta ihan hyvä oivallus. Näyttää myös osuvan joidenkin kohdalle oikeaan. Tosin teillä on täysi oikeus miettiä mikä on suomalainen ja mikä ei. Ei ole minulta pois. Veikkaanpa vaan, että ilman mielivaltaisuuksia kukaan ei ole suomalainen.

Kuten veli normi väkevästi todistaa, meillä kaikilla on mielipiteemme ja on erinomaista että pidämme niistä kiinni ja uskallamme tuoda sen mielipiteen julki. Minulle pelkän syntyperän perusteella suomalaisuuden määrittely tökkii jonkun verran. Suomesta löytyy valtavat määrät ihmisiä, jotka hyväksyn suomalaisiksi, vaikka syntyperä ei sitä edellytä. Kirka Babitzin, Ben Zyskowicz, Freddy van Wonterghem, Larry Pounds ja C.G.E. Mannerheim vain muutamia mainitakseni. Plus Fazerit ja Finlaysonit. Jos on halua sopeutua ja tulla yhteiskuntamme kelpo jäseneksi, niin hyväksyn sen.

Minulle jonkun kutsuminen uussuomalaiseksi ei ole todiste epäsuomalaisuudesta. Aivan semanttisen loogisesti uussuomalainen on suomalainen siinä missä uusi auto on auto.

Joo hyväksyn suomalaisiksi benin ja zyssen ja sen hypoteettisen somalilääkärinkin, mutta eivät he koskaan ole niin suomalaisia, kuin esimerkiksi minä. eivät he mitään perussuomalaisia etnisesti ole. Kyllähän zyssekin on suomen juutalainen ja freddy suomenflaamibelgi. Mitä kauemmin porukka suomessa asuu ja jos omaksuvat suomalaiset tavat ja ajatusmaailman, niin sitä suomalaisempia heistä ja etenkin jälkeläisistä tulee. suomenruotsalaiset ovat edelleen suomenruotsalaisia eivätkä vain suomalaisia... tajuatteko. Tietty ero on olemassa. Perussuomalaisissakin on eroja kuten savolaiset ja hämäläiset, mutta he kaikki mahtuvat etnisen suomalaisen alle. Janitoivolakin on suomalainen, mutta ei aivan, vaan vähän erilainen kuin perussuomalainen. Se, että sanon jonkun olevan ei suomalainen ei välttämättä tarkoita mitään negatiivista. ;) ei minusta suomenruotsalaisuus ole negatiivinen asia, mutta eivät he suomensuomalaisia ole.

Jos eroja ihmisryhmillä ei olisi, niin olisimme kaikki ihan oikeasti vain suomalaisia, mutta sitten ei olisi monikulttuurisuuttakaan. ;) Joten jos suvismokut vativat ihmisten erottelun lopettamista he vaativat myös monikulttuurisuuden lopettamista, vaikka eiväthän he logiikkasta välitä...

Mielestäni tulisi erottaa toisistaan käsitteet suomalaisuus ja Suomen kansalaisuus. Itseasiassa koko "kansalainen"-käsite tulisi muuttaa muotoon "asukas", koska se vastaisi paremmin todellisuutta. Hieman samaan tyyliin kuin esim. entisen Neuvostoliiton aikaan, joissa ihmisillä oli erikseen Neuvostoliiton kansalaisuus (asukkuus) ja etnisperäinen nationaliteetti (esim. armenialainen).

Suomalainen-käsite on monen asian summa, helpompi on melkein lähteä rajaamaan sitä sitä kautta, mikä ei ole suomalaista.

Tumma ihonväri, pikimusta tukka, vinot silmät yms. heti silmällä erotettavat asiat nyt eivät ainakaan ole suomalaisuuteen kuuluvia ja täten esim. Jani Toivola tai Pete Parkkonen eivät ole suomalaisia, puhun itse heidän kaltaisistaan puolisuomalaisina. Suomalainen nimi auttaa tässä paljon asiaa ja täten esim. Chike Onahwe on mielestäni ennen kaikkea nigerialainen (vai mistä sitten isänsä olikaan), koska sikäläinen (vierasperäinen) nimi.

Esim. Pete Parkkosen mahdollisia tulevia jälkeläisiä alan pitää suomalaisina vasta sitten, kun heidän perimästään on täysin kadonnut afrikkaan viittaava ulkonäkö, edellyttäen tietenkin että on pysytty Suomessa, naitu suomalaiseen sukuun ja pidetty suomalaiset nimet.

Olisi hyvä, jos suomessakin olisi käytössä kahdenlaista passia, (etnisille) suomalaisille oma ja muille kansalaisille ns. alien-passport, minkälainen on käytössä ex-neukkumaissa. Eli Virossa ikänsä asuneella venäläisellä ei ole etnisestä venäläisyydestä johtuen Viron kansalaisuutta, mutta on kuitenkin Viron myöntämä alien passport.

Kyllä nationaliteettia pitää pystyä arvioimaan ilman sen suurempia tunteita, siinä kuin esim. ruokaa. On helppo sanoa, että esim. Chicken Tikka ei ole suomalaista ruokaa, vaikka sitä syödään täällä paljon ja karjalanpaisti taas on, vaikkei sitä juuri kukaan syökään muuta kuin häissä ja hautajaisissa.

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 07:02:55
Jos on halua sopeutua ja tulla yhteiskuntamme kelpo jäseneksi, niin hyväksyn sen.

Samoilla linjoilla. Suomalaisuus on pitkälti asennekysymys.

QuoteAivan semanttisen loogisesti uussuomalainen on suomalainen siinä missä uusi auto on auto.

Ei se nyt ihan niinkään ole. "Uus" -etuliitteellä korostetaan nimenomaan sitä, ettei olla ollenkaan sitä samaa kuin se vanha. Uussuomalainen ei ole sen enempää suomalainen kuin uushopea on hopeaa tai uusrasisti on rasisti.

Adjektiivi "uusi" on ihan eri asia kuit etuliite "uus". Uusi auto on tehtaasta tullut ja uusia suomalaisia putkahtelee mm. Naistenklinikalla.    

QuoteKoska sitä on parikin tyyppiä jo tuossa ehtinyt kyselemään, niin kyllä, olen haastateltava H9 Sinin gradussa.

Ketale ilmoittautui. Tämä täytyy muistaa, kunhan luen tuon kokonaan.

http://todellisuus.org/index.php?topic=1283.msg30409#msg30409

Ketelällä oli jossain Todorgissa liitetiedostona capture kiitosviestistä, jossa oli se ei-julkinen salasana. Nyt en vaan pienellä vaivalla löytänyt sitä ketjua.

Harmittaa.
Oletin jotenkin, että tuo tutkimus olisi ollut tasapuolinen, asiaa sekä mokuttajien että maahanmuuttokriitikoiden silmin tarkasteltuna.

Mutta EI, taas kerran yksi tutkimus, jonka mukaan maahanmuuttokritiikki ponnistaa epävarmuudesta, lamasta, liian vähäisistä hyvistä kokemuksista ja ennakkoluuloista.

V****jen kevät. ARGH.  :facepalm:

Ne ketkä kokevat sini väisäsen käyttäneen tutkimukseen osallistuneita hyväkseen, huijanneen heitä, vääristelleen, tulkinneen tarkoituksellisesti tms. voisivat koota yhteisen vastalauseen ja oikaisuvaatimuksen tms. tänne hommaan ja kun aineisto on koossa, niin sen voisi toimittaa kyseiseen opinahjoon, väisäselle ja tietysti medialle. ;)

Quote from: Hagbard on 13.07.2011, 09:05:25

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 07:02:55
Jos on halua sopeutua ja tulla yhteiskuntamme kelpo jäseneksi, niin hyväksyn sen.

Samoilla linjoilla. Suomalaisuus on pitkälti asennekysymys.

Periaatteessa näin, mutta en hyväksy tätä määritelmää kuitenkaan täysin. Tämä tyylihän on luonteenomaista "uuden maailman" maahanmuuttomaille, kuten USA, Kanada, ja Australia, jotka eivät ole minkään sortin kansallisvaltioita, vaan joissa esim. amerikkalaisuus perustuu pelkästään jaetuille perusarvoille (ja "asenteelle"). Kansallisvaltioiden ja kansojen / etnisten ryhmien kohdalla tilanne on toinen. Yhteinen kieli on edelleen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joka määrittää yhteisen etnisyyden. Tämän vuoksi esimerkiksi suomea (lähes) äidinkielentasoisesti ymmärtävät suomenruotsalaiset voivat olla suomalaisia (ks. määritelmä alla), mutta ummikkoruotsinkieliset mielestäni eivät. Toinen yksinkertainen esimerkki on verrata pohjoismaita keskenään; amerikkalaisittain katsottuna suomalaisessa, ruotsalaisessa ja norjalaisessa ei ole käytännössä mitään eroa, koska kaikilla on hyvin pitkälti samanalaiset perusarvot ja toisaalta vallitsevat lait sekä käsitykset, joista ne on johdettu ovat samoja. Kuitenkin jopa puhdas monikultturisti osaa tehdä eron näiden välille. Ei lienekään sattumaa, että monikulttuurisuusaate on lähtöisin juuri Kanadasta.

Lopuksi on sanottava, että inhoan erityisesti tätä nykyajalle ominaista pelleilyä ja näsäviisasta hiustenhalkomista, missä kaikelle on oltava universaali määritelmä. Kuka on suomalainen, ja miten se määritellään, blaa blaa blaa. Ja entäs jos isoisänäiti olikin ruotsalainen. Annan tässä nyt kuitenkin matemaattisesti täydellisen suomalaisuuden määritelmän, niin on tämäkin keskustelu valmis:

Suomalainen on henkilö, joka 1) ymmärtää suomen kieltä, 2) pitää itseään suomalaisena ja 3) jota valtaosa muista itseään suomalaisena pitävistä henkilöistä pitää suomalaisena.

Quote from: Bonaventura on 13.07.2011, 10:01:26
Nythän haastatellut ovat toki suurelta osin korkeasti koulutettuja, mutta eivät kai kuitenkaan sosiologeja. Riski julkiseen höykytykseen on verraten suuri. Sataprosenttisen varmasti laitos puolustaa graduntekijäänsä, kun on kerran jo magnalla palkinnut.

Gradua lukematta kommentoisin sen verran, että organisaation kehittämiseen liittyvissä projekteissa on tullut vastaan tilanteita, joissa aineistoa voidaan perustellusti tulkita kahdella lähes vastakkaisella tavalla. Pari kertaa on käynyt niin, että en ole omaa yksikköäni tulkinnasta tunnistanut vaan se on vaikuttanut melkoiselta Helvetin esikartanolta. Närästi. Mutta kun tulkintaa ja päättelyä käytiin läpi, niin se oli johdonmukainen eikä oikeastaan pahemmin vääristellyt. Oli ottanut tietyn näkökulman.

Vastaavalla tavalla lienee tuossa gradussa käynyt. Päättely voi olla sinänsä aivan validia vaikka jonkun toisen tutkijan tai tekijän itsensä olisi ollut mahdollista päätyä aika lailla erilaisiin päätelmiin. Siksi kritiikki pitääkin kohdistaa työn validisuuspuoleen, sillä siinä olevat ongelmat helpommin kaatavat paketin jos kaatavat.

Yhdellä opinnäytetyöllä ja sen johtopäätöksillä ei ole vaikutusta yhtään mihinkään. Muuta arvoa tuolla gradulla ei ole kuin se, että Sini saa sen avulla paperit ulos yliopistosta, ja pääsee hakemaan pikkumokuttajan paikkoja julkiselta sektorilta. Niitäkin on nykyään vähän tarjolla, joten jos Sinillä ei ole suhteita, hän saattaa päätyä tekemään osa-aikatöitä jonnekin Siwan kassalle. Ja se gradu päätyy pölyttymään laitoksen hyllyyn muutaman sadan muun gradun jatkeeksi...

Quote from: KalleK on 13.07.2011, 09:02:01
Olisi hyvä, jos suomessakin olisi käytössä kahdenlaista passia, (etnisille) suomalaisille oma ja muille kansalaisille ns. alien-passport, minkälainen on käytössä ex-neukkumaissa. Eli Virossa ikänsä asuneella venäläisellä ei ole etnisestä venäläisyydestä johtuen Viron kansalaisuutta, mutta on kuitenkin Viron myöntämä alien passport.

Korjaan sen verran, että alien passport annetaan ihmisille joilla ei ole mitään kansalaisuutta ja luulin, että tämä olisi käytössä nyös Suomessa.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli jonkinlainen aikaraja(vuosi?), jonka puitteissa Venäjän kansalaisuutta haluavien tuli se hakea. Sen sai käsittääkseni ilmoitusmenettelyllä, eli kaikki haluavat sen myös saivat. Toinen porukka on ikänsä Virossa asuneet venäläiset, jotka ovat hakeneet Viron kansalaisuutta ja läpäisseet testit. Heille on toki Viron kansalaisuus myönnetty.

Quote from: Mao on 13.07.2011, 10:52:01
Korjaan sen verran, että alien passport annetaan ihmisille joilla ei ole mitään kansalaisuutta ja luulin, että tämä olisi käytössä nyös Suomessa.

Se on suomeksi muukalaispassi (on tosi coolia ripotella suomenkieliseen tekstiin englannin sanoja, eikös olekin), ja Suomen muukalaispassikäytännöstä kerrotaan lyhyesti täällä: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2539

Quote from: Miniluv on 13.07.2011, 09:16:59
Juha: Koska sitä on parikin tyyppiä jo tuossa ehtinyt kyselemään, niin kyllä, olen haastateltava H9 Sinin gradussa.

Au tööle (http://pilt.delfi.ee/tag/au%20t%C3%B6%C3%B6le/) Juhalla (http://hommaforum.org/index.php/topic,46875.msg632910.html#msg632910) oli ihan hyviä näkemyksiä vaikka voisi änkyränä olettaa opettajan osaavan keskustella kirjakielen mukaan, että ei noista voi sanoa Juhaa ainakaan hyysäriksi. Tod.org:in suvaitsevat pojat varmaan mielellään vetäisivät Juhaa turpiin tuollaisista näkemyksistä.

Ainakin yhdessä asiassa olen osittain eri mieltä liittyen näkemykseen, että maahanmuutolla yritetään peitellä muita suurempia ongelmia. Tietysti on maahanmuuttoa suurempia ongelmia, eikä niitä tule unohtaa, mutta maahanmuutto on kuitenkin sellainen asia, jolla tulee olemaan suuret yhteiskunnalliset vaikutukset ellei siihen nyt puututa.

Vaikka jokin ongelma olisikin tällä hetkellä pieni on kuitenkin järkevää puuttua siihen ennaltaehkäisevästi nyt eikä vasta sitten kun meillä tod.orggilaiset ripulit housussa.

EDIT: Tässä muuten kannattaa kiinnittää huomiota siihen... (http://todellisuus.org/index.php?topic=1283.msg30433#msg30433)
Julmurin höpinöitä (http://todellisuus.org/index.php?topic=1283.msg30441#msg30441)

Kommentoijat kritisoivat aika rankasti Siniä. Nopeasti silmäiltynä kuitenkin vaikuttaisi, että Sini on poiminut ison osan tekstistään muista lähteistä, niin kuin opiskelijan pitääkin. Lyhyellä kokemuksella kannattaa ennemmin koota tietoa monesta luetettavasta lähteestä, kuin ruveta itse soveltamaan. Yliopiston tarkoitus olisi tosin kehittää analyyttistä ajattelua.

e. Veikkaisin, että Sinille ovat vastanneet vain Hommailijat, joita maahanmuutto huolestuttaa eniten. Tästä voi johtua päätelmien mustavalkoisuus, tavalliset ihmiset jäivät kuulematta.

Quote from: Miniluv on 13.07.2011, 09:16:59

QuoteKoska sitä on parikin tyyppiä jo tuossa ehtinyt kyselemään, niin kyllä, olen haastateltava H9 Sinin gradussa.

Ketale ilmoittautui. Tämä täytyy muistaa, kunhan luen tuon kokonaan.

Kukahan kertoisi Sini-rievulle että 10% hänen hommalaisista maahanmuuttokriittisistä haastateltavistaan on hommavihamielisiä ei-maahanmuuttokriittisiä.

Quote from: Viinankylväjä on 13.07.2011, 11:05:32
Kommentoijat kritisoivat aika rankasti Siniä. Nopeasti silmäiltynä kuitenkin vaikuttaisi, että Sini on poiminut ison osan tekstistään muista lähteistä, niin kuin opiskelijan pitääkin. Lyhyellä kokemuksella kannattaa ennemmin koota tietoa monesta luetettavasta lähteestä, kuin ruveta itse soveltamaan.

Tässähän se ongelman ydin onkin.  Kun lähde-/viitekirjallisuus koostuu pääosin vasemmistolaisesti värittyneistä "tutkimuksista" ja näiden johtopäätöksistä, lopputuloksena ei voi olla muuta kuin saman sonnan toistoa vähän eri paketissa.

Sinin vika ei tietenkään ole se, ettei objektiivista sosiologista kirjallisuutta tai tutkimusta kovin paljon ole. Suurin osa sosiologeista on enemmän tai vähemmän kallellaan vasemmalle.   

Quote from: Sanglier on 13.07.2011, 11:15:00
ei-maahanmuuttokriittisiä.

Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista? Kyllä noi mielipiteet mielestäni olivat kriittisiä. Tiedän, että monille maahanmuuttokriittisyys tarkoittaa ainoastaan uusnatsien rasismia ja tästä syystä kiistetään olevan maahanmuuttokriittinen vaikka kaikki järkevät ihmiset ovat jossain määrin maahanmuuttokriittisiä. Tod.orgista voi tietenkin löytyä hullu, jonka mielestä maahanmuutosta tulee tehdä täysin vapaata ja lakkauttaa maahanmuuttovirasto.

MTV3 18.2.2010:
"Kohukaunottarena tunnetuksi tullut Jasmin Mäntylä tiukentaisi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Hänen mielestään ensin pitäisi hoitaa suomalaisten omat asiat kuntoon, ennen kuin toivotetaan muunmaalaiset tervetulleiksi. – En ole maahanmuuttokriittinen, mutta mielestäni maahanmuuttajia ei pitäisi ottaa Suomeen niin avosylin kuin nykyisin. Kun taloustilanne on huono, pitäisi ensin katsoa että meillä Suomessa on kaikki ok, hän kommentoi. – Tietenkin hyvinvointivaltioiden kuuluu auttaa niitä, joilla on hätä. Mutta täytyy muistaa, että kaikenlaisia keplottelijoita löytyy, kuten nämä perheet, jotka lähettävät ankkurilapsia, hän tuumaa."

Klamydian Vesku Jokinen ja isänmaallisuus (http://hommaforum.org/index.php/topic,52320.0.html)
Rasisminvastaisuuden ei pidä keskittyä vain yksittäistapa (http://hommaforum.org/index.php/topic,51305)
Moilasen manifesti 16. Pakolaisnaisten puolesta (http://hommaforum.org/index.php?topic=5870.5)
Kirjaesittely: "En ole rasisti, mutta..." - (toim. A. Rastas ym.) (http://hommaforum.org/index.php?topic=13790.0)

Quote from: Hagbard on 13.07.2011, 09:05:25

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 07:02:55
Jos on halua sopeutua ja tulla yhteiskuntamme kelpo jäseneksi, niin hyväksyn sen.

Samoilla linjoilla. Suomalaisuus on pitkälti asennekysymys.

olen eri mieltä, kelpo jäseneksi voi tulla ainakin periaatteessa ihan kuka tahansa väristä riippumatta, se ei kuitenkaan tarkoita suomalaisuutta sanan täydessä merkityksessä. Edes suomalaismielisyys ja erittäin suomalainen asenne ei tee kenestäkään suomalaista, vaikka tekisikin maan parhaan kansalaisen jopa suomalaisuuden kannalta. Esimerkiksi Freddy on parempi kansalainen kuin moni muu etnisesti täysin suomalainen mokuttaja, joka toimii suomalaisen elämänmuodon vastaisesti. Ehkä tarkoitamme suomalaisella vähän eri asioita, mutta minulle suomalaisuus on ensisijaisesti etninen (RODULLINEN) ja toiseksi kielellinen ja kolmanneksi kulttuurillinen ja neljänneksi asenne (suomalaismielisyys) ja viidentenä tulee maassa asuminen. Mitä enempi kaikki kriteerit täyttyvät, niin sitä suomalaisempi ihminen on.

Quote from: normi on 13.07.2011, 11:36:49
minulle suomalaisuus on ensisijaisesti etninen (RODULLINEN)

Tässä rotu asiassa tulee käymään samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, että aletaan jaottelemaan enemmässä määrin suomalaisia myös rodun perusteella afrosuomalaisiin ja aasialaissuomalaisiin tai miksi niitä haluaa kutsua. Tällä viittaan esimerkiksi etnisesti suomalaisiin perheisiin adoptoituihin toisten rotujen lapsiin, joista ei koskaan tule "aitoa" suomalaista, koska varsinkin ulkonäkö on erilainen. Näistä lapsista tulee pitkälti etnisesti suomalaisia, mutta suurin ero on vain rotu ja etninen tausta.

Tällaisella ulkonäköön perustuvalla jaottelulla en tarkoita, että nämä eri rotuiset suomalaiset olisivat alempiarvoisia tai vähemmän suomalaisia vaan se on nykyaikaan kuuluva asia, että etnisesti suomalainen voi myös olla Elovena perunanenän sijasta neekeriukko.

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:34:46

Quote from: Sanglier on 13.07.2011, 11:15:00
ei-maahanmuuttokriittisiä.

Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista? Kyllä noi mielipiteet mielestäni olivat kriittisiä.

Juhasta puhuttaessa, kuka tietää. Ostaisitko käytetyn auton, puolueen tai mielipiteen ko henkilöltä?

edit: Tai vakuuttavan lausunnon puolesta tai vastaan?

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:49:27
Tällä viittaan esimerkiksi etnisesti suomalaisiin perheisiin adoptoituihin toisten rotujen lapsiin, joista ei koskaan tule "aitoa" suomalaista, koska varsinkin ulkonäkö on erilainen.

Niin, tässähän se perusasia piileekin... ihmisen perusluontoon kuuluu että kuulumme meihin ja he kuuluvat heihin. Tuskin kukaan vastaa kun kysytään, että kuka olet, että ihmislajin edustaja ja olen maapallolainen. vaan vastataan, että suomalainen mies/nainen ja ehkäpä tarkennetaan vielä paikkakuntakin...

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:34:46
Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista?

On. Omilla kotisivuillaan.
http://juhamakiketela.info/tiedotteita/olenmaahanmuuttoskeptikko.html

Quote from: Malla on 13.07.2011, 12:19:01

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:34:46
Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista?

On. Omilla kotisivuillaan.
http://juhamakiketela.info/tiedotteita/olenmaahanmuuttoskeptikko.html

Trollattu gradu  :o

Quote
Toivoisin saavani haastatella maahanmuuttokriitikoita ja kuulla heidän näkemyksiään maahanmuutosta Suomessa.

Quote from: IDA on 13.07.2011, 12:40:45

Quote from: Malla on 13.07.2011, 12:19:01

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:34:46
Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista?

On. Omilla kotisivuillaan.
http://juhamakiketela.info/tiedotteita/olenmaahanmuuttoskeptikko.html

Trollattu gradu  :o

Ei välttämättä. Mahdollisesti haastattelu gradua varten tehtiin ennen julkilausumaa. Mielipiteitään voi toki muuttaa vaikka kerran tunnissa, mutta: huomion laatu on näemmä todellakin sivuseikka. ;D

Juha Mäki-Ketelä ei ole ketjun aihe eikä pääsisi vastaamaan esitettyihin väitteisiin.

Ajattelin valmistella sosiologista haastattelututkimusta Homman ääneenlausumattomasta uuspiilorasismista foorumilaisten omin sanoin. Pirjo, kmruuska, laittakaa privaa.

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 13:22:11
Minusta suomalainen on sellainen ihminen, jolla on Suomen kansalaisuus ja on sitä mieltä, että on itse suomalainen. Minusta kukaan muu ei sitä pysty määrittelemään kuin henkilö itse. Voitte toki jaotella ja hakea tikkurilasta värikartat, joilla määrittelette muiden suomalaisuuksia, mutta minusta se tuntuu siltä kuuluisalta hiusten halonnalta.

Tätä ei varmaan case Freddy W:n jälkeen pitäisi sanoa, mutta jos jotakin hyvää tästä gradusta haluaa etsiä niin ainakin nyt tiedän, että mitä on kapea suomalaisuus käsitys. Se tuntuu myös olevan faktisesti olemassa.

No tietenkin, jos ihmisellä on suomen kansalaisuus ja hän mieltää itsensä suomalaiseksi hän myös on suomalainen. Toisaalta ei se, että pidetään syntyperäisyyttä kansallisuuden ehtona ole oikeastaan sen kapeampi käsitys, koska silloin taas jonkun muun maan kansalainen voidaan mieltää suomalaiseksi. Nämä ovat vain kaksi eri käsitystä ( kansalaisuus ja kansallisuus ), jotka pääosin menevät päällekkäin.

Freddy W tietenkin on flaami, belgialainen ja suomalainen. Tosin en tiedä onko hän luopunut Belgian kansalaisuudesta. Varmaankin on. Belgialaisuus on kai jo itsessään kansalaisuutta, joka koostuu pääosin kolmesta eri kansallisuudesta.

Voi olla hiustenhalontaa, mutta tuollainenhan maailma aika lailla on.

Quote from: IDA on 13.07.2011, 13:40:37

Quote from: Kaapo on 13.07.2011, 13:22:11
Minusta suomalainen on sellainen ihminen, jolla on Suomen kansalaisuus ja on sitä mieltä, että on itse suomalainen. Minusta kukaan muu ei sitä pysty määrittelemään kuin henkilö itse. Voitte toki jaotella ja hakea tikkurilasta värikartat, joilla määrittelette muiden suomalaisuuksia, mutta minusta se tuntuu siltä kuuluisalta hiusten halonnalta.

No tietenkin, jos ihmisellä on suomen kansalaisuus ja hän mieltää itsensä suomalaiseksi hän myös on suomalainen. Toisaalta ei se, että pidetään syntyperäisyyttä kansallisuuden ehtona ole oikeastaan sen kapeampi käsitys, koska silloin taas jonkun muun maan kansalainen voidaan mieltää suomalaiseksi. Nämä ovat vain kaksi eri käsitystä ( kansalaisuus ja kansallisuus ), jotka pääosin menevät päällekkäin.

Tämä nyt on juuri tällaista amerikkalaistyylistä suomalaisuutta, että "kuka tahansa voi olla suomalainen" jos vain haluaa. USAssa se saattaisikin toimia näin, mutta siinä juuri on etnisyyden/kansallisuuden (suomalaisuus) ja kansalaisuuden ero. Ei minustakaan tule somalia vaikka muutttaisin somaliaan, saisin kansalaisuuden, puhuisin somalin kieltä ja olisin omasta mielestäni somali, jos edellä esittämäni ehto 3 ei täyty. Lisäksi maailmassa on iso joukko suomalaisia, jotka ovat luopuneet suomen kansalaisuudesta; kansalaisuus ei siis voi olla minkäänlainen kansallisuuden kriteeri, vaan pelkkä lakitekninen asia. Puhumattakaan siitä, että ihan mahdollisessa tulevaisuudessa Suomen kansalaisuus käsitteenä poistuu kokonaan, ja on vain EU-kansalaisia (tai Venäjän kansalaisia jne...). Silti suomalaiset kansakuntana ei katoa mihinkään, ainakaan yhtä nopeasti. Värikartoista taas en ainakaan minä ole puhunut mitään, esimerkiksi Jani Toivola tai Lola Odusoga on ihan yhtä suomalainen kuin kuka tahansa.

Useimmiten tietenkin tapauksessa "jos ihmisellä on suomen kansalaisuus ja hän mieltää itsensä suomalaiseksi" myös ehdot 1 ja 3 täyttyvät, mutta ei välttämättä aina. Tässä esimerkiksi oletetaan että suomen kansalaisuuden saanut ymmärtää suomea, onhan meillä kielitaitovaatimukset ym. Mutta onko asia todella aina näin? Kyllä minä ainakin vedän aika selvän rajan kielitaidon kohdalle suomalaisuuden kriteerinä. Ilman lähes äidinkielentasoista suomen kielen ymmärrystä (ja mikään kansalaisuuskoe ei tällaista vaadi) ei mielestäni voida puhua suomalaisista.

Quote from: Topi Junkkari on 13.07.2011, 11:02:56
Se on suomeksi muukalaispassi (on tosi coolia ripotella suomenkieliseen tekstiin englannin sanoja, eikös olekin), ja Suomen muukalaispassikäytännöstä kerrotaan lyhyesti täällä: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2539

Joo, tai ei, se ei ole coolia, se on viileetä :P

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:49:27

Quote from: normi on 13.07.2011, 11:36:49
minulle suomalaisuus on ensisijaisesti etninen (RODULLINEN)

Tässä rotu asiassa tulee käymään samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, että aletaan jaottelemaan enemmässä määrin suomalaisia myös rodun perusteella afrosuomalaisiin ja aasialaissuomalaisiin tai miksi niitä haluaa kutsua. Tällä viittaan esimerkiksi etnisesti suomalaisiin perheisiin adoptoituihin toisten rotujen lapsiin, joista ei koskaan tule "aitoa" suomalaista, koska varsinkin ulkonäkö on erilainen. Näistä lapsista tulee pitkälti etnisesti suomalaisia, mutta suurin ero on vain rotu ja etninen tausta.

Tällaisella ulkonäköön perustuvalla jaottelulla en tarkoita, että nämä eri rotuiset suomalaiset olisivat alempiarvoisia tai vähemmän suomalaisia vaan se on nykyaikaan kuuluva asia, että etnisesti suomalainen voi myös olla Elovena perunanenän sijasta neekeriukko.

Etninen tausta viittaa NIMENOMAAN perimään. Kulttuurisesti suomalainen on sitten toinen juttu.

Terveisiä Satakunnasta.

Quote from: gloaming on 12.07.2011, 17:05:22Keskustelussa tavallisesti pyydän tällaisen kannan esittäjää näyttämään, miten ja kuinka paljon esittämäni malli vääristää todellisuutta. Vastaus on yleensä täysi kuriositeetti tyyliin "muistakaa Barbados" a'la Jussi Jalonen, jonka jälkeen totean mallini ennustavan oikein 95% ilmiöstä ja vasta-argumentin loput 5% ja kysyn, kumpi argumentti on vahvempi.

Ei nyt niin, että kommentointi tällä forumilla sanottavammin minua kiinnostaisi - tai enää tätä nykyä kovin montaa muutakaan tolkun ihmistä - mutta koska nimimerkki "gloaming" on suvainnut persoonani mainita, niin ehkäpä viitsin näin ohimennen kirjoitella muutaman sanan. Otaksun muuten mainitun nimimerkin joskus muinoin esiintyneen eräällä toisella palstalla nimimerkillä "hommanoidi n:o 451".

Tarkennukseksi, että keskustelu Barbadoksesta sivusi erään tällä palstalla hyvin suositun ja nyttemmin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi nousseen helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun huomioita "negridisen rodun pyörittämistä selvitystilassa olevista valtioista". Moiset arviothan ovat tietysti absoluuttisen olennaisia asioita Suomen maahanmuuttopolitiikan kannalta, mutta jätetään väitteen relevanssin tuuminta tällä haavaa sikseen. Yhtä kaikki, mainittu filologi oli siteerannut kyseisessä vuodatuksessaan esimerkkinään Haitin tasavaltaa.

Tällöin on aivan asiaankuuluvaa ottaa vastaesimerkeiksi inhimillisen kehityksen indeksissä hyvin menestyneet Barbados ja Bahama-saaret. Tapauksiahan oli toki siis muitakin kuin yksi, vaikka kiiluvainen nimimerkkimme sen nyt unohtaakin. Erityisen asiankuuluvaa vastaesimerkkien mainitseminen on, jos kyseinen huomattava kielitieteilijä-älykkö on puhunut "Haitista ja Karibianmeren kumppaneista" nimenomaan "Amerikan surkeimpina tapauksina". Sopii kysyä, onko se jakauma tosiaan 95-5, vai onko kimaltelevalle kirjoittelijallemme kysymys siis ennemminkin uskonasiasta?

Nimimerkki "gloamingin" tarjoilemista malleista ja niiden mahdollisesta todellisuuden vääristämisestä tai oletetusta 95-prosenttisesta luotettavuudesta en kuitenkaan ole valitettavasti kiinnostunut. Käsittääkseni kyseinen nimimerkki ei istuskele sellaisessa luottamustoimessa, missä hänen maailmankuvastaan saattaisi aiheutua haittavaikutuksia. Sikäli hän saa puolestani pitää mieltymyksensä.

Mutta kuitenkin, koska "gloaming" on näemmä aiemminkin (http://hommaforum.org/index.php?topic=29396.50;imode) tuntenut tietynlaista fiksaatiota persoonaani kohtaan, niin suosittelen soittelemaan joskus mikäli Tampereella poikkeat. Yhteystietoni ovat julkiset ja ne voi tarkistaa vaikkapa Tampereen yliopiston SoleCris-tietokannasta. Toisaalta olen myös tulossa Helsinkiin elokuun ensimmäisenä päivänä ja viivyn ehkä kauemminkin, joten ilmoita jos tapaaminen sopii. Ehkäpä tuo asennoitumisesi hieman helpottaisi tapaamisen jälkeen. Palstanne valvojiin kuuluva ja tässäkin ketjussa esiintyvä, mielestäni varsin reiluksi hepuksi laskettava "Zngr" on meikäläisen niin ikään tavannut, joten hän voinee antaa osviittaa mikäli kammoa tunnet.

Quote from: gloaming on 12.07.2011, 17:05:22Tämä "mutta moneus, selittäminen on yksinkertaistamista" on jälkimodernin ajattelun tuottama puhdas pseudoargumentti.

Onpas hienoja sanoja! Mitäköhän se "jälkimoderni ajattelu" muuten oikein on? Minulle se ei ole koskaan selvinnyt. Muistaakseni joskus seminaariopintojen yhteydessä joku proffa taisi ohimennen sanoa sellaisen olleen hetkellisesti muotia jossain Turussa päin.

Mutta niin, koska Miniluv näemmä iskikin Päällikölle jo porttikiellon viideksikymmeneksi päiväksi ja yöksi, niin enpä nyt viitsi täällä enempiä itsekään aikaani viettää. Treffikutsu tietysti jää voimaan, ja naapuriforumiltahan allekirjoittaneen löytää tarvittaessa myös. Hauskaa päivänjatkoa!



Best,

J. J.

Edit admin: Juha Mäki-Ketelän porttikiellon antoi Miniluv. Pientä tarkkuutta siihen nillittämiseen. Ja terveisiä Satakuntaan!

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 14:21:40
Ilman lähes äidinkielentasoista suomen kielen ymmärrystä (ja mikään kansalaisuuskoe ei tällaista vaadi) ei mielestäni voida puhua suomalaisista.

Mites toi Mannerheim sitten? Ei todellakaan ollut äidinkielentasoista suomea, eikä miehellä tainnut olla juurikaan rehellistä ugri-verta suonissaan. Piti varmasti itseään suomenmaalaisena kyllä.

Quote from: Mao on 13.07.2011, 14:27:19

Quote from: Topi Junkkari on 13.07.2011, 11:02:56
Se on suomeksi muukalaispassi (on tosi coolia ripotella suomenkieliseen tekstiin englannin sanoja, eikös olekin), ja Suomen muukalaispassikäytännöstä kerrotaan lyhyesti täällä: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2539

Joo, tai ei, se ei ole coolia, se on viileetä :P

Käytin sanaparia "alien passport" ihan tietoisesti ja siitä syystä että juuri niin on sattunut lukemaan kaikissa omin silmin näkemissäni ko. matkustusasiakirjoissa ex-neukkumaissa matkustellessani. Ei siis esimerkiksi Viron, Latvian, Liettuan tai Georgian kielellä sama asia, vaan ihan enklanniksi.

Suomen muukalaispasseja ei ole koskaan silmiini osunut, mutta ei kyse kuitenkaan ole ollenkaan samasta asiasta kuin esim. mainitsemissani ex-neukkulan tapauksissa.

Plus että luulenpa että sen leijonakantisen läpyskän saa varsinainen huomattavasti helpommin nimiinsä kuin esim. Viron passin.

Ne alien passportin kanssa kulkeneet, etnisesti venäläiset keitä olen tavannut, kokevat itsensä ihan yhtä venäläiseksi kuin nekin joilla se virallinen kansalaisuus on. Huolimatta siitä, etteivät ole kuuna päivänä asuneet Äiti Venäjän puolella. Koska (äidin)kieli, sukujuuret ja kulttuuri.

Paperi on vain paperia ja niissä voi lukea ihan mitä tahansa. Todellisuutta niillä ei muuteta miksikään, eikä kenenkään kansallisuutta.

Quote from: Vöyri on 13.07.2011, 16:43:57

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 14:21:40
Ilman lähes äidinkielentasoista suomen kielen ymmärrystä (ja mikään kansalaisuuskoe ei tällaista vaadi) ei mielestäni voida puhua suomalaisista.

Mites toi Mannerheim sitten? Ei todellakaan ollut äidinkielentasoista suomea, eikä miehellä tainnut olla juurikaan rehellistä ugri-verta suonissaan. Piti varmasti itseään suomenmaalaisena kyllä.

Niin, onko tällainen henkilö etnisesti tai kansallisuudeltaan suomalainen? Enpä tiedä. Ehkä Suomessa pitkän historian vuoksi myös ruotsinkielisiä voidaan pitää kansallisuudeltaan suomalaisina, mutta toisaalta mitä varten meillä sitten on käsite suomenruotsalainen? Olettaisin että Mannerheimkin kuuluu lähinnä jälkimmäiseen kategoriaan.

Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhm%C3%A4) asia määritellään lähes täsmälleen samoin kuin itse sen tein:

"Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, jotka muiden mielestä muodostavat erillisen ryhmän kielen, uskonnon, alkuperämaan tai kulttuurin perusteella, jotka itse katsovat muodostavansa erillisen ryhmän ja jotka osallistuvat yhteiseen kulttuuriin tai alkuperään perustuviin toimintoihin"

Muodostavatko suomenruotsalaiset suomalaisista erillisen (etnisen) ryhmän? Varmaan käyttäjä Aldaron osaa tähänkin vastata.

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 17:10:54
Muodostavatko suomenruotsalaiset suomalaisista erillisen (etnisen) ryhmän? Varmaan käyttäjä Aldaron osaa tähänkin vastata.

Asiasta löytyy tutkimustietoa (koskien suomenruotsalaisten käsitystä omasta identiteetistään jne). Laitan linkin kunhan jaksan. Suurin osa suomenruotsalaisista on sitä mieltä etteivät muodosta, mutta on olemassa vähemmistö jonka mielestä muodostavat. Itse lukeudun ensin mainittuun ryhmään. Suomenruotsalaiset ovat geneettisesti lähempänä suomenkielisiä länsisuomalaisia kuin riikinruotsalaisia (tästäkin löytyy tutkimustietoa). Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että suomenkieliset länsisuomalaiset ovat geneettisesti lähempänä suomenruotsalaisia kuin itäsuomalaisia. Suomenruotsalaiset ja suomenkieliset länsisuomalaiset siis muodostavat keskenään geneettisen klusterin eli ovat etniseltä alkuperältään samaa väkeä: germaanisten ja itämerensuomalaisten heimojen jälkeläisten sekoitus.

Relevantimpaa olisikin siis kysyä, missä määrin länsi- ja itäsuomalaiset kuuluvat samaan etniseen ryhmään.   

Quote from: Aldaron on 13.07.2011, 17:25:22
Relevantimpaa olisikin siis kysyä, missä määrin länsi- ja itäsuomalaiset kuuluvat samaan etniseen ryhmään.   

Sikäli jos hyväksymme nimenomaan biologisen perimän määrittämään etnisyyden. Itse en pidä sitä ainoana tekijänä.

Olemme jossain määrin offtopicissa. Siksipä perustin uuden äänestyksen: "Mitä on suomalaisuus?"
http://hommaforum.org/index.php/topic,52905.0.html

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 17:10:54
"Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, jotka muiden mielestä muodostavat erillisen ryhmän kielen, uskonnon, alkuperämaan tai kulttuurin perusteella, jotka itse katsovat muodostavansa erillisen ryhmän ja jotka osallistuvat yhteiseen kulttuuriin tai alkuperään perustuviin toimintoihin"

Onhan noita monenlaisia määritelmiä ja on makuasia, minkä kukin kokee oikeaksi. Selvää kuitenkin on, että mitä enemmän tänne tulevan henkilön oma kulttuuri eroaa suomalaisesta kulttuurista, sitä hankalampi tällaisen henkilön on sopeutua ja tulla hyväksytyksi suomalaisena muiden suomalaisten silmissä.

Länsimaalaisten kohdalla koko keskustelu on oikeastaan tarpeetonta, koska "suomalaistumisen" kautta mikään ei varsinaisesti muutu: tavat, moraalikäsitykset ym. ovat muutenkin niin yhteensopivia, etteivät niissä olevat pienet erot aiheuta minkäänlaista kitkaa kantaväestön kanssa.

Ehkäpä joskus v. 2025 palkitaan vuoden parhaimpana väitöskirjana valt. toht. Anders Thorsin "Antinuivuuden diskurssi ja kommunistinen manifesti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa 2010-luvulla. Harhaisten teorioiden ja todellisuuden kohtaaminen".

No kas, Jussi O. kävi täällä.

Rekisteröitymisesi on mennyt minulta ohitse.

Quote from: J. O. Jalonen on 13.07.2011, 15:39:49
Terveisiä Satakunnasta.

Kiitokset, tulemme sinne huomenna jazz-festivaaleille.

QuoteEi nyt niin, että kommentointi tällä forumilla sanottavammin minua kiinnostaisi

Välttämätön disclaimer. Älä huoli, kyllä me uskomme, että sinä olet vakavastiotettava ihminen.

QuoteTarkennukseksi, että keskustelu Barbadoksesta sivusi erään tällä palstalla hyvin suositun ja nyttemmin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi nousseen helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun huomioita "negridisen rodun pyörittämistä selvitystilassa olevista valtioista". Moiset arviothan ovat tietysti absoluuttisen olennaisia asioita Suomen maahanmuuttopolitiikan kannalta, mutta jätetään väitteen relevanssin tuuminta tällä haavaa sikseen. Yhtä kaikki, mainittu filologi oli siteerannut kyseisessä vuodatuksessaan esimerkkinään Haitin tasavaltaa.

Tällöin on aivan asiaankuuluvaa ottaa vastaesimerkeiksi inhimillisen kehityksen indeksissä hyvin menestyneet Barbados ja Bahama-saaret. Tapauksiahan oli toki siis muitakin kuin yksi, vaikka kiiluvainen nimimerkkimme sen nyt unohtaakin. Erityisen asiankuuluvaa vastaesimerkkien mainitseminen on, jos kyseinen huomattava kielitieteilijä-älykkö on puhunut "Haitista ja Karibianmeren kumppaneista" nimenomaan "Amerikan surkeimpina tapauksina". Sopii kysyä, onko se jakauma tosiaan 95-5, vai onko kimaltelevalle kirjoittelijallemme kysymys siis ennemminkin uskonasiasta?

Tietenkin, kyse on Halla-ahon bloggauksesta, jossa hän kommentoi erästä Ellilän pahamaineista bloggausta. Tekstissä ei puhuta mistään "Karibianmeren kumppaneista" sanaakaan, vaan perusjoukko on selvästi kaikki maailman valtiot. Jos otetaan vastemuuttujaksi HDI, ja miksipä ei otettaisi (PPP-korjattu bkt per capita käy aivan yhtä hyvin), on aivan sama, otetaanko suuruuden kriteeriksi väkiluku, pinta-ala tai vaikka vain maiden lukumäärä, Halla-aho peittoaa sinut suuremmalla marginaalilla kuin 95% vs. 5%.

Kuriositeettina, olen käynyt Bahamalla ja Barbadoksella. Freeportissa maahantulomuodollisuudet luistivat huomattavasti paremmin kuin Fort Lauderdalessa.

QuoteKäsittääkseni kyseinen nimimerkki ei istuskele sellaisessa luottamustoimessa, missä hänen maailmankuvastaan saattaisi aiheutua haittavaikutuksia.

On totta, että minulla ei ole suoraa poliittista valtaa. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tuskin tällaista tulen myöskään tavoittelemaan. On olemassa muunlaista valtaa.

QuoteMutta kuitenkin, koska "gloaming" on näemmä aiemminkin (http://hommaforum.org/index.php?topic=29396.50;imode) tuntenut tietynlaista fiksaatiota persoonaani kohtaan, niin suosittelen soittelemaan joskus mikäli Tampereella poikkeat. Yhteystietoni ovat julkiset ja ne voi tarkistaa vaikkapa Tampereen yliopiston SoleCris-tietokannasta. Toisaalta olen myös tulossa Helsinkiin elokuun ensimmäisenä päivänä ja viivyn ehkä kauemminkin, joten ilmoita jos tapaaminen sopii. Ehkäpä tuo asennoitumisesi hieman helpottaisi tapaamisen jälkeen.

Jussi, joudun nyt tuottamaan pettymyksen siinä mielessä, että en ole kiinnostunut sinusta henkilönä. Selitys on tietenkin se tylsempi, mutta ilmeisempi. Koska minulla ei ole nauhuria(tm),

1) nimelliset kirjoittajat jäävät mieleen siinä, missä alati vaihtuvat nimimerkit eivät jää ja

2) hyvät kirjoittajat jäävät mieleen siinä, missä huonot kirjoittajat eivät jää.

Olen pahoillani, mutta Sinusta ei ole minun professori Moriartykseni. Et kirjoita sitä kieltä, jota siihen asemaan pääsemiseen/joutumiseen vaaditaan (ja tämä oli siis kohteliaisuus). Lisäksi kyseinen paikka on jo varattu.

QuoteMitäköhän se "jälkimoderni ajattelu" muuten oikein on? Minulle se ei ole koskaan selvinnyt.

Mikä ei ole estänyt sinua käyttämästä ko. käsitettä, sanoo Google(tm). Älä nyt viitsi leikkiä tyhmää.

Joka tapauksessa, mikäli kyseessä oli kutsu väitöksesi iltajuhlaosuuteen, otan kutsun vastaan. Muussa tapauksessa ehdoton ehkä.

Yst. terv.

P.S. En ole partisiipin preesens, vaan substantiivi.

P.P.S. Mäki-Ketelä näyttää saaneen bannit Miniluvilta myöhemmin illalla.

Itselläni on henkilökohtaista kokemusta Bahaman taloudesta, kun olen saanut erittäin kovaa palkkaa useammaltakin bahamalaiselta yhtiöltä. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, mutta se on kokonaan toinen juttu. Joka tapauksessa sekä Suomen valtio, että EU ovat osoittaneet merkkejä halusta tukahduttaa Bahaman tervettä taloutta erilaisilla toimilla - jotka lähinnä ovat vain puheita - joilla veroparatiisit pitäisi laittaa kuriin.

Se miksi esimerkiksi Haiti tai Jamaika eivät ole veroparatiiseja lienee tiedemiesten kotitehtävä.

Quote from: gloaming on 13.07.2011, 23:52:14
No kas, Jussi O. kävi täällä.

Rekisteröitymisesi on mennyt minulta ohitse.

Sööttiä. Hankkikaa huone.

Mielellään planeetta Todorgilta.

Edit: Jalonen ei siis kirjoittele tänne pieneen hetkeen.

Quote from: J. O. Jalonen on 13.07.2011, 15:39:49
Ei nyt niin, että kommentointi tällä forumilla sanottavammin minua kiinnostaisi - tai enää tätä nykyä kovin montaa muutakaan tolkun ihmistä

Ehkä alentuva ja homeisen haukotuttava tyylisi sopiikin paremmin oppineisiin piireihin, jossa oleellista ei ole sisältö vaan se miltä sen sanoja kuulostaa toisen samanmoisen homekorvaan. Junttiälymystön edustajana toivotan, että heippa!

Quote from: J. O. Jalonen on 13.07.2011, 15:39:49
Ei nyt niin, että kommentointi tällä forumilla sanottavammin minua kiinnostaisi - tai enää tätä nykyä kovin montaa muutakaan tolkun ihmistä -

Myöskään Juha Mäki-Ketelää "ei ole koskaan lainkaan kiinnostanut" kirjoittelu tällä rasistijunttien paskafoorumilla, mutta jostain syystä hän on kuitenkin kirjoittanut tänne tuhansia viestejä.

Itse tutkimukseen ja sen jälkikommentteihin liittyen toteaisin että eiköhän ensi kerralla jätetä osallistumatta näiden punaviherkukkahattujen tutkimuksiin. Kenenkään itseään kunnioittavan poliittisen toimijan ei pitäisi alentua heidän tasolleen. He käyttävät maahanmuuttokriitikkoja hyväkseen vääristelläkseen mielipiteitä ja tehdäkseen sitten sen johtopäätöksen, että maahanmuuttokriitikot ovat typeriä rasisteja.

Jos joskus tulisikin tilaisuus osallistua tuollaiseen tutkimukseen, selvittäisin tarkasti tutkijan taustan. Jos taustasta käy ilmi että tutkija on vannoutunut monikulttuurisuusihannoija, ei tutkimukseen missään nimessä pidä osallistua. Jos mitään taustaa ei ole, kannattaa tällöinkin suhtautua edelleen erittäin epäilevästi. Jos sen sijaan tutkijan edellisistä töistä käy ilmi, että hän suhtautuu tieteen tekemiseen vakavasti ja objektiivisesti asioita käsitellen, voi siihen osallistuakin.

No johan oli gradu:

koko gradussa ei ole yhtään ainutta taulukkoa, jossa olisi ollut numerotieto-faktaa maahanmuutosta. Ja rikoksista syntyperän mukaan.

Pelkästään jo tämän perusteella, että selkeitä mitattavissa olevia faktoja ei tuotu esiin, gradu olisi pitänyt hylätä.


P.S. Miksi tämä on "Suositeltavaa luettavaa" otsikon alla?
Tällaiseen roskaan ei kannattaisi hukata minuuttiakaan =)

Quote from: eilapsia on 14.07.2011, 23:47:43

P.S. Miksi tämä on "Suositeltavaa luettavaa" otsikon alla?
Tällaiseen roskaan ei kannattaisi hukata minuuttiakaan =)

On olemassa paljon ihmisiä joiden mielestä "punavihreä mokutustutkimus" on urbaanilegendaa. Kyllä tämä on erittäin suositeltavaa luettavaa.

Quote from: eilapsia on 14.07.2011, 23:47:43
koko gradussa ei ole yhtään ainutta taulukkoa, jossa olisi ollut numerotieto-faktaa maahanmuutosta. Ja rikoksista syntyperän mukaan.

Pelkästään jo tämän perusteella, että selkeitä mitattavissa olevia faktoja ei tuotu esiin, gradu olisi pitänyt hylätä.

Miksi olisi, jos gradun tarkoitus oli selvittää nuivien käsityksiä maahanmuutosta? (Se, että gradussa lähdettiin ilmeisesti sivuteille sinänsä raukkamaisella tavalla kumoamaan haastateltavien väitteitä, on toki sinänsä täysin epäammattimaista toimintaa.)

Tutkimuksessa toistettiin naisia yleisesti halventavina ilmauksina femakko ja kukkahattutäti, mitä ne eivät mielestäni ole vaan kuvaavat erästä pientä n.s. tiedostavien sormi soo-soo pystyssä olevien naisten ryhmää.

Kiistettiin että miehistä vastaavia olisi. Mutta mitä ovat peräkammarinpoika, rutiininomainen naistenhakkaaja, kaljaveikko, baarikärpänen, häirikkö, mammanpoika, lähiöspurgu, kyläsonni?

En laita paljon painoa tällaisille nollatutkimuksille.

 Kaikki kukkahattuklisheet kierätetty (saamelaiskortista lähtien). Jo alkusanat paljastavat, että tyttö on agit-prop-asenteella liikenteessä. Taas paljastui millaista porukkaa ko. 'tiede' puoleensa vetää.

Siis noin yleisestikin ottaen, en muita milloin olisi viimeksi selannut läpi gradun, jossa ei ole yhtään taulukkoa tai piirrosta.

Tosin, en ole humanistien graduja ennen selannut. Ehkä numerotietoa tärkeämpi on sanallinen selittely humanistialalla?

Quote from: eilapsia on 15.07.2011, 16:24:59
Siis noin yleisestikin ottaen, en muita milloin olisi viimeksi selannut läpi gradun, jossa ei ole yhtään taulukkoa tai piirrosta.

Tosin, en ole humanistien graduja ennen selannut. Ehkä numerotietoa tärkeämpi on sanallinen selittely humanistialalla?

Tarkoitus on laittaa hommalaiset omaan karsinaansa ilman laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Sen mokan tekivätkin valtapuolueet. Tehkööt vain jatkossakin.

Jotakin heräämistä on kyllä alkanut tapahtua että Netti sittenkin on tärkeä media ja poliittinen vaikuttamiskanava.

Olen nyt lukenut osan Sinin gradusta. Muutama ajatus. Jos Sini käyttää teoreettisena viitekehyksenään Vesa Puurosen kirjoituksia ("teoriaa") kulttuurisesta uusrasismista, niin mihin muihinkaan johtopäätöksiin hän voi päätyä kuin niihin, joihin hän on nyt päätynyt. Kulttuurinen uusrasismi on paraatiesimerkki tämän päivän älyvapaasta rasismikeskustelusta. Hälytyskellojen pitäisi soida jo siinä kohtaa, kun uusrasismiksi määritellään kieli, kuten Annan jutussa (https://hommaforum.org/index.php/topic,52838.msg724899.html#msg724899) (ks. myös Väisänen 2011, 27).

En voi hyvällä tahdollakaan ottaa vakavasti ihmisiä, jotka määrittelevät yhdeksi uusrasismin muodoksi kielen. Siis kielen. Hei haloo te, jotka haluatte edistää suvaitsevaisuutta (ks. Väisänen 2011, 2). Tällaisella ajattelulla saadaan kyllä hyvin häivytettyä julkisesta keskustelusta pois ne ongelmakohdat, joista maahanmuuttokriitikot (minä mukaan lukien) puhuvat, mutta mitään suvaitsevaisuutta ei tällä tyylillä minun käsitykseni mukaan kyllä edistetä.

Niin eri lähtökohdista minä tarkastelen monikulttuurisuutta, sen onnistumisen mahdollisuuksia ja sen mukanaan tuomia epäkohtia yhteiskunnassa, että tilanne on oikeastaan aika toivoton. Tuskin oma panokseni olisi tuonut tutkielmaan mitään lisää, ainoastaan vahvistanut käsitystä nuivuuden perimmäisestä rasistisesta olemuksesta. Joten se siitä. Ehkä voin kierrättää vastaukseni seuraavan tutkielman tekijälle.

Mokutustutkimuksenopinnäytetyön anatomia, kauniin loogisesti puusta tyveen:

1 Valitaan haluttu yhteiskunnallinen vaikutus - tässä tapauksessa "maahanmuuttokriittisten poliittinen uskottavuus ja agenda pitää tahrata."

2 Valitaan keino - "tieteellisin todistein osoitetaan maahanmuuttokriitikoiden olevan kelvottomia yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen, koska rasistien kanssa ei tarvitse keskustella."

3 Valitaan haluttuun lopputulemaan sopiva  tutkimusopinnäytetutkiskelutoiminnan tulos, tässä tapauksessa "Homman maahanmuuttokriitikot yksinkertaistavat, laimaavat ja rodullistavat."

4 Valitaan teoria ja auktoriteetit jotka takaavat aineiston sopivan haluttuun muottiin - Puuronen ja rodullistaminen, siis nyt muumi oikeesti!!11!!

5 Kerätään aineisto, jonka sisällöllä (tulokset päätetty etukäteen aatteellisin ja pragmaattisin perustein), kattavuudella (10 haastattelua) tai edustavuudella (joukossa haastateltava joka avoimesti haukkuu Hommafoorumia ja kiistää olevansa maahanmuuttokriittinen) ei ole mitään, siis yhtään mitään merkitystä. Yhtä hyvin haastattelut olisi voinut tekaista itse, tai kopioida American Boxing-sivuilta Arjen ja Suojeluskuntamiehen repliikkejä.

6 Sitten vähän konekirjoitusta ja profit! (maisterin paperit ja akateemisesti kruunattu rasistintappajan status)

Ainoa ongelma:

Kukaan, jolla on merkitystä, ei ota tätä perustason sormiharjoitelmaa vakavasti. Todiste: katsotaan kuka ja missä mediassa ensimmäisenä vetoaa Sinin johtopäätöksiin. Parhaassa tapauksessa ei kukaan missään, tai korkeintaan joku Tessieri/Gould-sarjan humoristi tai joku Sinin sinikopio Hesarin mielipidesivulla. Huonoimmassa tapauksessa joku nimivihreä telkkarissa, jolloin henki on ns. ulkona pullosta, ja keskustelu tulee aina vain mahdottomammaksi.

Valeiden mattoa kudotaan aina vain paksummaksi ja isommaksi. Tiede nuorten ihmisten akateemiset urat ovat yksittäisiä lankoja loimessa.

Quote from: Ulkopuolinen on 15.07.2011, 16:50:38
Koko ajatus identiteettiteorioiden ottaminen lähtökohdaksi silloin kun haastateltavia haettaessa tutkimuksen aihe, kohde ja sisältö on ilmaistu yksiselitteisen substanssikeskeisesti on räikeää rikkomus kaikkia keskeisiä tutkimuseettisiä lähtökohtia vastaan.

Maahanmuuttokritiikki toimii rakenteena aivan erinomaisesti ilman "suomalaisuus"-käsitettä (Väisäsen, tai oikeammin mitä lähdettä hän nyt käyttääkin mukaan ratkaisevan tärkeä maahanmuuttokritiikille) puhtaasti globaalia tulonjakoa, (kollektiivista) omistusoikeutta ja suvereniteettia koskevissa diskursseissa.

Identiteetin käsitettä ja identiteettipolitiikkaa tarvitaan nimenomaan vähemmistöjen eduista ja erityisasemasta puhuttaessa.

Niin. Maahanmuuttokritiikki ei ole aate tai oppirakennelma. Se ei ole edes mielipide. Se on vain sen ymmärtämistä että on olemassa myös haitallista maahanmuuttoa. On ikävää historiallisen kehityksen seurausta että haitallista maahanmuutoa edustavat enimmäkseen eriväriset, -uskoiset ja -kieliset ulkomaalaiset. Empiria ja aistihavainnot ovat siis rodullistamista, niistä puhuminen uusrasismia.

On aina oireellista kun luodaan teorioita todellisuuden kiistämiseksi. Koko rodullistavan uusrasismiteorian olemassaolo todistaa että se todellinen matotölkki löytyy maahanmuuttokritiikin demonisoijien aivoista. Kuka haastattelisi heitä? Haluaisin ymmärtää miksi heidän mielestään haitallistakin maahanmuuttoa pitää olla.

Quote from: Malla on 13.07.2011, 12:19:01

Quote from: Nauris on 13.07.2011, 11:34:46
Onko Juha mennyt jossain sanomaan, että ei ole maahanmuuttokriittinen tai jotain sellaista?

On. Omilla kotisivuillaan.
http://juhamakiketela.info/tiedotteita/olenmaahanmuuttoskeptikko.html

Eräs maahanmuuttoskeptisyyden peruspilari on reaalimaailmasta peräisin oleva havaintoni, jonka suurin osa suomalaisista jakaa: islam, muslimit tai tietyt etniset ryhmät eivät ole mitenkään erityisesti vaaraksi Suomelle tai suomalaisille. Tuskin niistä kuitenkaan mitään merkittävää iloakaan Suomelle tai suomalaisille tulee olemaan.

JMK ei ole ymmärtänyt Koraanin Islamia. Ns. maltillinen muslimi on vain vieraantunut Koraanin islamin uskosta. Jos herrä Mäki-Ketelä väittää, että fundamentalistinen islam ei ole uhka, niin toivotan herra Mäki-Ketelälle hyvää yötä ja maittavia unosia....

Maallistunut usko ei ole uskoa, vaan se on loitontunutta, sekularisoitunutta (maallistunutta). Jos tuo aines saakin "islamilaisen herätyksen", olemme heidän seurassa varsinaisessa kusessa.

Quote from: Ulkopuolinen on 16.07.2011, 13:59:02

Quote from: Lepakko on 12.07.2011, 11:12:42

Quote from: matriarkka on 12.07.2011, 10:51:13
Mites, ihan mielenkiinnosta, olivatko ne kysymykset jo värittyneitä vai osasiko kysyä täysin neutraalisti.

Kyllä mulle jäi haastattelusta oikein hyvä tunnelma mieleen. Haastattelija kuunteli, antoi puhua, ei ohjaillut ja oli kaikin puolin asiallinen.

Täysin samanlainen kokemus.

Haastattelija oli asiallisen, miellyttävän, rehellisen, uskottavan, puolueettoman, neutraalin jne. tuntuinen. Ei ohjaillut meikäläistä tiettyyn ideologiseen suuntaan. Antoi vaikutelman siitä että paneutuu ajattelemaan niitä syitä ja perusteluja, jotka liittyvät maahanmuuttopolitiikan kritiikkiin.

Olen samaa mieltä. Haastattelutilanne oli asiallinen eikä haastattelija ollut johdatteleva tai asenteellinen. Gradu oli kuitenkin huonompi kuin odotin. Gradussa silmiinpistävä multikultiuskovaisuus yms. ideologinen asenne ei tullut esille haastattelutilanteessa.

Quote from: Sini Väisänen
Olen kiinnostunut mm. seuraavista asioista:
? Mitä maahanmuutto tarkoittaa?

Tämä sana kyllä määrittelee itsensä. Mitä kohtaa sanasta "maahanmuutto" Sini ei ymmärrä?

Quote from: Sini Väisänen

Tutkimusaihetta käsitellään kansallisen identiteetin ja nationalismin teorioiden kautta.
Niiden avulla pyritään selvittämään, miten maahanmuuttokriitikot rakentavat
kansallista identiteettiä sekä kuvaa maahanmuutosta.

...Aion kuvata tutkimusaihetta käyttämällä Stuart Hallin (2005) teoriaa kulttuurisesta ja kansallisesta
identiteetistä...

Ei ole hyvä lähtökohta, jos jo viitekehys perustuu ennakkoluuloisiin ja asenteellisiin teksteihin.

Quote...tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta...

Tavoite on siis tehdä politiikkaa, eikä ennakkoehdotonta, tutkivaa tiedettä? Se "suvaitsemisen" eli sietämisen vaatimus kohdistetaan vain tiettyyn kansanosaan (VHM).

Tuossa aiemmin kirjoittaja Ulkopuolinen lausui viisaita sanoja siitä, ettei kannata tähän graduun tuhlata energiaa sen kummemmin oikaisujen taikka vastineiden muodossa.

Olipahan taas kerran mallicase siitä missä jamassa osa tieteisiin luettavista korttitaloista on.

Opiskelija haastatteli ihmisiä siksi, että sai lopputyön tehdyksi.
Lopputyön luettuani jäin kaipaamaan rohkeutta ja oman näkökulman enemmän esille tuomista.
Kenties näistä graduduunin kommenteista on sitten Sini Väisäselle hyötyä tulevaisuudessa kun alkaa byggaan väitöskirjaa.
Itselläni on kyllä sama aate jalo kuin jollakin edellä kirjoittajista: voi kun joku tekisi tutkimuksen ihmisistä, jotka ovat ulkomaalaisten maahan muuttoon kritiikittömiä.
Olisi hienoa lukea myös ihmisten elämän tilanteesta(tutkimus, hoi !) silloin kun ovat menneet rahasta naimisiin esim. afrikkalaisten kanssa.
Yhden naisen tiedän: 10.000 mk vuonna 2000/ avioliitto.

Aivan! Olisikohan etsinyt vahvistusta omalle käsitykselleen siitä, että 'nuo rasistit ovat myös niitä vaimonhakkaajia'. Itsehän en ainakaan naisena loukkaannu kummastakaan sanasta, kun ei pilkka kolahda omaan nilkkaan, ts. en näe tätä naiseuteen kohdistuvana sinänsä.

Quote from: Jouko on 15.07.2011, 10:55:43
Tutkimuksessa toistettiin naisia yleisesti halventavina ilmauksina femakko ja kukkahattutäti, mitä ne eivät mielestäni ole vaan kuvaavat erästä pientä n.s. tiedostavien sormi soo-soo pystyssä olevien naisten ryhmää.

Kiistettiin että miehistä vastaavia olisi. Mutta mitä ovat peräkammarinpoika, rutiininomainen naistenhakkaaja, kaljaveikko, baarikärpänen, häirikkö, mammanpoika, lähiöspurgu, kyläsonni?

En laita paljon painoa tällaisille nollatutkimuksille.

Sini Väisäsen gradu vaikuttaa erittäin naivistiselta ja yksisilmäiseltä. Se on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä miten yliopistossa opiskelu ei ole mikään tae siitä että omaa avoimen ja toimivan mielen.

Sini myös suoraan myöntää että yksi tavoitteista on juurikin vain omien mielipiteiden pönkittäminen, eikä suinkaan tilanteen selvittäminen: "Toisaalta taas tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta". Se myös näkyy tekstissä.

Olen itse ensi kuussa menossa Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pääaineenani psykologiaa, ja en voi kuin toivoa että kovin suuri osa opiskelijoista ei ole jonkin sortin siniväisäsiä.

Quote from: Pyry Aho on 16.07.2011, 19:31:35
Sini Väisäsen gradu vaikuttaa erittäin naivistiselta ja yksisilmäiseltä. Se on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä miten yliopistossa opiskelu ei ole mikään tae siitä että omaa avoimen ja toimivan mielen.

Sini myös suoraan myöntää että yksi tavoitteista on juurikin vain omien mielipiteiden pönkittäminen, eikä suinkaan tilanteen selvittäminen: "Toisaalta taas tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta". Se myös näkyy tekstissä.

Olen itse ensi kuussa menossa Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pääaineenani psykologiaa, ja en voi kuin toivoa että kovin suuri osa opiskelijoista ei ole jonkin sortin siniväisäsiä.

Suvaitsevaisuutta edistetään yleensä persuja lyömällä ja muunmaalaisia ylistämällä. Mutta parhaiten sitä edistettäisiin muuttamalla radikaalisti ulkomaalaispolitiikkaa pudottamalla heidät pois jalustalta samalle viivalle tavallisen suomalaisen kanssa. Mieluiten vielä kohdistamalla heihin vaatimuksia ja vastuuta omasta itsestään ja lähipiiristään hyysäämisen sijaan. Tätä kohdistetaan myös suomalaisiin kantapeikkoihin enenevässä määrin. Se ei ole väärin eikä liikaa vaadittu.

Quote from: Ulkopuolinen on 16.07.2011, 12:20:01

Quote from: Sanglier on 08.07.2011, 22:14:55
Tiivistelmästä:

QuoteMaahanmuuttokriitikoiden käsitykset maahanmuutosta ovat tutkimuksen tulosten
mukaan yksinkertaistavia.

On täysin mahdollista että kaikista nuivista tutkimukseen osallistui 10 yksinkertaistajaa.

Paremmin asiaa selittää se, että tutkielmaan osallistui yksi yksinkertaistaja eli gradun tekijä.

Yksinkertaistaminen = mikä tahansa menettely, jossa Abdin etu on prioriteeteissa hyvin matala tai olematon. Toiveet, pelot, odotukset, kyynel.

Quote from: Ulkopuolinen on 17.07.2011, 14:33:31
On annettu ymmärtää että tutkitaan poliittisia näkemyksiä ja niiden perusteita yhteiskunnallisesta (=sosiologisesta) näkökulmasta. Sen sijaan onkin tutkittu ryhmäidentiteettejä ja muita persoonallisuuden rakennuspalikoita. Kyse on siis todellisuudessa ollut harhauttamiseen pohjautuvasta sosiaalipsykologisesta kokeesta eikä ilmoitetun kaltaisesta haastattelututkimuksesta. Mielestäni tämä kohta on erittäin tärkeä: Harhautuksen avulla eli ilman tietoon perustuvaa suostumusta Sini Väisänen on muuttanut sosiologisen tutkimuksen sosiaalipsykologiseksi kokeeksi!

"Koe" on tieteellisessä mielessä liian arvokas sana haastattelututkimuksesta käytettäväksi.

Kuten muutama sivu sitten mainitsin, aihepiirin koko "tutkimus"traditio on olennaisesti psykologisointia. Koska ideologisena/eettisenä lähtökohtana on tasajako -> sorto ja uhrius, tasajaon toteutumista estävien tahojen motiivi on oltava (persoonan ominaisuutena) pahuus. Koska nämä tahot eivät kuitenkaan ilmaise tätä oletettua motiiviaan eksplisiittisesti, pitää olla olemassa piilorakenteita ja kätkettyjä agendoja. Näiden piilorakenteiden muka-aukikirjoittaminen on mm. tämän opinnäytetyön tarkoitus. Haastattelumateriaalin sisältö on tässä prosessissa lopulta yhdentekevässä asemassa. Tutkimusmateriaalin sisältö ei ohjaa analyysia, vaan siis aihepiirin "tutkimus"traditio.

Quote from: Pyry Aho on 16.07.2011, 19:31:35
Sini Väisäsen gradu vaikuttaa erittäin naivistiselta ja yksisilmäiseltä. Se on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä miten yliopistossa opiskelu ei ole mikään tae siitä että omaa avoimen ja toimivan mielen.

Sini myös suoraan myöntää että yksi tavoitteista on juurikin vain omien mielipiteiden pönkittäminen, eikä suinkaan tilanteen selvittäminen: "Toisaalta taas tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta". Se myös näkyy tekstissä.

Olen itse ensi kuussa menossa Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan pääaineenani psykologiaa, ja en voi kuin toivoa että kovin suuri osa opiskelijoista ei ole jonkin sortin siniväisäsiä.

Mitä muuta kuin puusilmää oli odotettavissa?

Tapio Laaksosta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja
12.12.2005
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry (ViNO) valitsi syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen Tapio Laakson, 24, Helsingistä. Laakso opiskelee talous- ja sosiaalihistoriaa Helsingin yliopistossa.

Tapio Laakso on toiminut aiemmin ViNOn hallituksen lisäksi muun muassa globalisaatiokriittisessä liikkeessä ja Prekariaatti.orgissa.


Muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Johanna Hautakorpi, Emma Kari, Lotta Kortteinen ja Tommi Ståhlberg Helsingistä, Sami Häkkinen ja Pyry Urhonen Tampereelta, Kimmo Koskiala Espoosta, Mari Kekkonen Turusta, Sini Väisänen ja Sonja Hofslagare Rovaniemeltä, Anni Koskela Oulusta, Tuomas Tuure Riihimäeltä sekä Michael Laakasuo ja Riikka Heikkinen Kuopiosta.

QuoteVihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (...) Muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat (...) Sini Väisänen

Ha! No voihan Weltschmerz ja Gutmensch, rakas Watson.

Tavallaan soisin, ettei tuota gradua liiemmin täällä huomioitaisi, mutta pitäähän asia luonnollisesti halkoa, koska se tätä palstaa käsitteli. Pelkään nimittäin tässä kaiken aikaa sitä, koska gradu ylittää uutiskynnyksen ja Pravda sekä Yle julistavat isoon ääneen, kuinka "Väisäsen mukaan sitä ja tätä", ja auktoriteettiuskovaiseen kansaan yliopistoihmisen vaikutusvallalla kirjoitettu teksti (olipa se kuinka skeidaa hyvänsä) uppoaa kivitauluun hakatun totuuden tavoin. Yhdyn kaivannon muutama päivä sitten esittämään olettamukseen siitä, että Sinillä on edessään ruusuinen tulevaisuus jonkun sortin moku-dosenttina, jolta löytyy mittatilaustyönä tutkimusta tai lausuntoja jokaiseen propagandauutiseen. Väisänen koostaa sosiologikavereistaan ryhmän, joka "tutkii" tai "selvittää" maahanmuuttoasenteita. Selvityksestä ilmeneekin sitten kaikenlaista doktriinia puoltavaa...

Quote from: Chimera on 18.07.2011, 03:05:09
Tavallaan soisin, ettei tuota gradua liiemmin täällä huomioitaisi, mutta pitäähän asia luonnollisesti halkoa, koska se tätä palstaa käsitteli. Pelkään nimittäin tässä kaiken aikaa sitä, koska gradu ylittää uutiskynnyksen ja Pravda sekä Yle julistavat isoon ääneen, kuinka "Väisäsen mukaan sitä ja tätä", ja auktoriteettiuskovaiseen kansaan yliopistoihmisen vaikutusvallalla kirjoitettu teksti (olipa se kuinka skeidaa hyvänsä) uppoaa kivitauluun hakatun totuuden tavoin. Yhdyn kaivannon muutama päivä sitten esittämään olettamukseen siitä, että Sinillä on edessään ruusuinen tulevaisuus jonkun sortin moku-dosenttina, jolta löytyy mittatilaustyönä tutkimusta tai lausuntoja jokaiseen propagandauutiseen. Väisänen koostaa sosiologikavereistaan ryhmän, joka "tutkii" tai "selvittää" maahanmuuttoasenteita. Selvityksestä ilmeneekin sitten kaikenlaista doktriinia puoltavaa...

Vielä: olisi mielenkiintoista tutkiskella tutkimusta, jossa kerrotaan 1990-luvulla tapahtuneista raha-avioliitoista. Ainakin Helsingissä niitä solmittiin 10-15 tuhannen markan vaihtaessa mannerta. En voi ymmärtää miksei tästä asiasta ole puhuttu juurikaan, saatika tutkittu enemmän.
Toivoa sopii, että esim. Kuopion Yliopisto, joka on profiloitunut sosiaali- ja terveysalan tutkimuksiin soisi mahdollisuuden kiinnostuneelle opiskelijalle.
Tai mikseipä vaikka Helsingin Yliopiston psykologian laitos voisi ottaa asiaa työn alle lähitulevaisuudessa(esim. huomenna).

Anna Kontulalla on varmasti tietoa näistä liitoista.

Olipas kyllä melkoinen tekele. Objektiivisuus, lähdekritiikki, kvalitatiivinen analyysi ja tutkijan etiikka näytti kaikki olevan aika hakusessa. Sieltä täältä oli kiskaistu yksittäinen sana ja perään heitetty lähteestä jotain vähän asiaan liittyvää, mutta kovasti omaa agendaa pönkittävää tekstiä. Välillä tulkinnat on viety todella pitkälle keskustellusta aiheesta ja mitään lähteitä ei ole käytetty. Positiivisena puolena voisi kuitenkin mainita, että Väisänen oli forumiin perehtyessään todennut ironian määrän.

Tässäpä muutama helmikukkanen (Pahoittelen, jos nämä on jo täällä käsitelty. Energiani ei tuon tekeleen lukemisen jälkeen riitä myös tämän ketjun läpikäyntiin)

QuoteSyrjäytymisen syyt voivat olla hyvin monenlaisia, mutta syrjäytymistä maahanmuuttajien parissa ei aiheuta niinkään sopeutumattomuus kuin syrjivät käytännöt. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisvaikeuksien on osoitettu johtuvan syrjinnästä ja työnantajien rasistisista asenteista (Forsander 2002, 68).

Itse ihmettelin kovasti, kuinka ovat tuon kykeneet osoittamaan. Käytetyssä lähteessä ei osoiteta mitään, mutta todetaan, että näin uskotaan asian olevan. Lähteessä myös mainitaan, että tuollaisen todentaminen on vaikeaa.

QuoteTällaisella väittämällä pyritään tekemään merkityksettömäksi se tosiasia, että myös suomalaiset miehet syyllistyvät raiskauksiin ja suurin osa Suomessa tapahtuneista raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä.

Tässä ei ollut mitään lähdettä mainittu, eikä myöskään oltu jatkettu haastateltavan linjaa, jossa puhuttiin suhteellisista osuuksista.

QuoteEdellä olevassa lainauksessa haastateltava sanoo, että alaikäisiä turvapaikanhakijoita kutsutaan jopa "karva-ankkureiksi". Sillä ilmaistaan oletus turvapaikanhakijan tietynlaisesta ulkonäöstä. Näin ollen turvapaikanhakijoiden ulkoisia piirteitä pyritään rodullistamaan ja sen myötä määrittyy hänen yhteiskunnallinen asemansa (Puuronen 2011, 20).

Ymmärtääkseni karvoitus viittaa tässä kyllä siihen, että lapsukaisella rehottaa jo karvoitus ts. hän ei ole enää mikä siloposkinen alaikäinen. Väisäseltä meni myös pahasti ohi pointti, että tässä kritisoitiin juurikin noita henkilöitä, jotka eivät oikeasti ole alaikäisiä, mutta teeskentelevät sitä. Ilmeisesti Väisänen liitti sen omassa päässään termiin "karvakäsi", mikä kertonee enemmän analysoijasta kuin haastateltavasta.

QuoteMaahanmuuttokriitikot halusivat korostaa sitä, että maahanmuuttokriittisyydessä ei ole kyse maahanmuuttajien kritisoimisesta yksilöinä vaan maahanmuuttopolitiikan kritiikistä. Heidän kritiikkinsä kuitenkin kohdistui käytännössä lähinnä maahanmuuttajiin ja niihin ongelmiin, joita he uskoivat maahanmuutosta aiheutuvan.

Tajunnanräjäyttävää typeryyttä tässä lauseessa. Jos maahanmuutosta ei koituisi ongelmia, niin miksi kukaan haluaisi kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa? Ympäri gradua nostetaan esille, kuinka kritiikki kohdistuu maahanmuuttajiin, vaikka kritisoitiin heidän mukanaan tuomia ongelia, joita nykyisellä poliittisella suuntauksella ei saada poistettua.

Itse olen tehnyt kvalitatiivista analyysia vuosia työkseni, mutta tällainen propagandatutkimus sai lähinnä niskavillani pystyyn. Miten voi olla, että lopputyössä käytetään teemahaastattelua metodina, jos henkilöllä ei ole siitä mitään kokemusta? Onko sosiologiassa yleensä tapana, että haastatellaan henkilöä jostain aiheesta ja analyysi tehdään enimmäkseen terminologiaa tulkiten, eikä vastauksen sisältöä? Osanottoni tähän 'tutkimukseen' osallistuneille.

Quote from: Ulkopuolinen on 18.07.2011, 15:50:05
Kai meikä on ihan liian sinisilmäinen ja hyväuskoinen kun en osannut odottaa sellaista että joku epärehellinen paskiainen käyttäisi gradun tekemistä tarkoitushakuisen puolue- ja yhteiskuntapolitiikan välineenä näin häikäilemättömästi.

Jos kerran kyse on Vihreiden puolueaktiivista ja gradun aihe, lähestymistapa, lähteet ja "tutkimus"asenne valitaan toteuttamaan Vihreiden julkilausuttua linjaa tavoitteineen niin sitten kyse on kyllä ihan suoraan graduksi naamioidusta poliittisesta pamfletista.

On kyllä aika hyväksikäytetyksi ja huijatuksi tulleen olo.

Älkää Siniä haukkuko. Haukkukaa tutkielman teoreettisia lähtökohtia ja Vesa Puurosen kulttuurisen uusrasismin "teoriaa". On jo nyt selvää, ettei Vesa Puuronen jää historiaan suurena ajattelijana. Kymmenen vuotta tästä eteenpäin ja kulttuurinen uusrasismi on tullut tiensä päähän nuivuuden selitysmallina.

Yhtä lailla historian romukoppaan päätyvät Biaudet'n värikkyysasteikko ja muut suvaitsevaisuutta edistävät toimenpiteet. Jos eläisimme vielä 1800-lukua, nämä samat ihmiset olisivat tuoneet neekereitä sirkukseen koko kansan ihmeteltäviksi. Mutta itsepä ovat tiensä valinneet.

Quote from: Phantasticum on 18.07.2011, 18:48:41
Älkää Siniä haukkuko.

Kyllä opiskelijalla on suurin vastuu omasta tekeleestä! Oma vastuunsa on myös työn ohjaajalla, joka ei ole puuttunut työn selkeisiin epäkohtiin. Tosin on mahdollista, että ohjaajaakin on erehdytetty; miksipä hän puuttuisi sellaisiin asioihin, joista hän ei tiedä, kun työ muuten vaikuttaa selvästi läpi menevältä gradulta?

Quote from: PYO on 18.07.2011, 18:43:39
Miten voi olla, että lopputyössä käytetään teemahaastattelua metodina, jos henkilöllä ei ole siitä mitään kokemusta?

Tokihan teemahaastatteluja voi tehdä vaikka olisi ensikertalainen, mutta analyysi onkin sitten hankalampaa, koska kymmenestä haastattelusta tulee jo aika paljon materiaalia. Ongelma lienee enemmänkin tuo tekijän oman pään sisäinen suvaitseva mandaatti, jolloin koko analyysi heitti häränpyllyä, jotta suvaitsevaisto pysyy tyytyväisenä!

Quote from: Kaapo on 18.07.2011, 19:14:38
No kyllähän Siniäkin on syytä haukkua. Esim tuossa PYO osoitti miten Sini vetelee näitä omia päätelmiään. "Karva-ankkuri tarkoittaa selkeästi, että he ovat karvaisia! RODULLISTAVAA!" Vaikka jokainen tätä foorumia vartin lukenut tajuaa, että karva-ankkuri viittaa juurikin siihen, että alaikäisellä ei ole partaa. Toinen versio karva-ankkurista onkin, ylläripylläri, parta-ankkuri.

Tuossa nimenomaisessa kohdassa Sini tukeutuu auktoriteettiin eli Puuroseen. Keskustelun kannalta tai ihan muuten vaan olisi paljon hedelmällisempää osoittaa kulttuurisen uusrasimin heikot kohdat kuin haukkua pelkästään tekijää. Vieläkin hedelmällisempää olisi kulttuurisen uusrasismin lyttääminen tieteellisin argumentein, koska Puuronen ja kumppanit käyttävät itse hyväkseen tieteen auktoriteettiasemaa oman agendansa ja ideologiansa edistämiseen.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että haastatteluista oli tarkoitus etsiä vain ne kohdat, jotka sopivat ennakko-oletuksiin ja näin osoittaa, että nuivuudessa on pohjimmiltaan kyse rasismista.

Quote from: Phantasticum on 18.07.2011, 20:30:17
Vieläkin hedelmällisempää olisi kulttuurisen uusrasismin lyttääminen tieteellisin argumentein, koska Puuronen ja kumppanit käyttävät itse hyväkseen tieteen auktoriteettiasemaa oman agendansa ja ideologiansa edistämiseen.

Ei siihen tarvita tiedettä, vaan jo natsikortin pelaaminen riittää. Kun Puuronen esittää teoriassaan, että kulttuureja ei saa eriarvottaa, niin siitä seuraa, että myös natsien kulttuuri normeineen ja arvoineen oli samanarvoinen kuin muut kulttuurit, joten natsikulttuurin arvottaminen huonommaksi on teorian mukaan uusrasismia. Tämä looginen ristiriita, jossa äärimmäisen rasismin arvostelu on rasismia, murentaa Puurosen teorian. Kokeilkaapa sanoa tuo mokuttajalle, niin huomaatte, miten toisen aivoissa syntyy ensin oikosulku ja sitten savuaa koko ihminen. Mutta nämä nykypäivän pehmeiden tieteiden tohtorit ja tutkijat ja koko kööri ovat juuri niin pellejä. Toiset pellet hymistelevät aivan käsittämättömiä loogisia ristiriitoja. Koko homma perustuu selkääntaputtelulle, jossa olisi kyllä psykologian opiskelijalle työsarkaa.

Vilkaisin tuota gradua ja huomasin välittömästi, että tuo on suorastaan vihamielinen ja on hankala uskoa tuollaista syntyvän vain silkalla tietämättömyydellä. Tosin itse tieteellisiä tekstejä kirjoittaneena ja yliopiston vaatimukset tuntien tiedän, että aiheen valinta tuottaa jo välittömän ongelman, joka vaikuttaa gradun sisältöön.

Katsokaas, tilanne on niin hassu, että yliopistoissa on hyvin tärkeää lähteiden käyttö. Se kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta käytännössä tarkoittaa, että niiden käyttäminen on itseisarvo. Jos niitä on liian vähän tai paljon, niin siitä tulee huomautusta ja arvosana laskee tai työ ei kelpaa. On siis kaivettava jostain lähteitä, vaikka pystyisi itse ilmaisemaan saman asian jopa paremmin ja perustellummin. Kyse ei ole ollenkaan vain siitä, että siteerataan jotain tutkimusta tai muuta, johon liittyy mittaamista, vaan auktoriteeteista. Auktoriteetit ovat erittäin tärkeitä yliopistoissa tehtävissä töissä. Mitä gurumpi ihminen on sanonut jonkin asian, niin sen uskottavampi ja parempi se on lähteenä, vaikka sanominen olisikin vain mielipide tai uskomus.

Omia ajatuksia pitää esittää, mutta ne pitää tukea jollain lähteellä, joka on siis usein auktoriteetti pehmeissä tieteissä mittareiden puuttuessa, muulloin niitä pidetään perustelemattomana. Looginen ajatus oikeista premisseistä ei ole kovin hyvä, jos se ei liity lähteisiin tai lähteet eivät tue sitä, koska opiskelijalla ei ole auktoriteettia. Lähde antaa ajatukselle vasta perustelun. Nyt kuva yliopistojen tuottamasta tiedoista alkaa jo kirkastua, eikö vain? Itse työprosessi sääntöineen ohjaa kohti tiettyä yksimielisyyttä.

Kun aihe on tällainen, niin mitä auktoriteetteja on muita kuin Puurosen jengi? Ainoa vaihtoehto on turvautua koviin ja mitattaviin lukuihin ja tulkita niitä, mutta jos on valittu kvalitatiivinen lähestymistapa, niin sekään ei onnistu. Jopa minulla olisi luultavasti suuria vaikeuksia, ei tehdä hyvää työtä, vaan tuottaa muodollisesti laitosten linjan mukainen (de facto) työ. Graduissa tarkoituksena ei näet ole tehdä tiedettä, vaan opetella tekemään uskottavan oloisia laajempia raportteja, jotka muodollisesti näyttävät tieteelliselt. Gradun tekeminen on muodollinen työnäyte. Ja kun ajatellaan, mikä on henki monilla laitoksilla (usein aivan hirveä ja kaiken erilaisuuden tukahduttava, joka on hyvin ironista), niin kaikille on selvää, että myös sisällön on oltava määrätyn suuntainen, jos ei väkisin kerjää ongelmia.

Quote from: Huhhai! on 19.07.2011, 00:42:36
Voitaisiinko Sinin gradu mitätöidä jälkikäteen?  Alistettaisiin kyseinen tuotos tiukalle ja puolueettomalle syynille. Onko tälläistä ylempää arvioivaa elintä olemassa? Tarkoitus olisi vain selvittää, että onko kyseessä tieteellistasoinen tuotos? Samalla, jos luoja niin suo saatettaisiin koko kyseinen opinahjo naurunalaiseksi.  ;D

Mitätöidä? Miten niin? Työhän on arvioinnin kannalta hyvä, koska se päätyy yleisesti alan ihmisten hyväksymään lopputulokseen. Se siis tuottaa oikean tuloksen. Jos siinä olisi todettu, että maahanmuuttokritiikki ei ole pääosin rasismia, niin opiskelijan johtopäätös olisi ristiriidassa alan yleisen "tutkimustiedon" (eli auktoriteettien, eihän puurosilla mitään tarkastelun kestävää tietoa ole kerättynä) kanssa ja olisi syytä epäillä, että opiskelija on tehnyt virheitä.

Kyllä. Touhu joissain yliopistoissa tai ainakin niiden laitoksilla on juuri näin naurettavaa. Nyt ehkä ymmärrätte, miksi teekkarit nauravat niin usein humanisteille. Koska me humanistit olemme ihan pilipalitieteilijöitä, jotka eivät pysty osoittamaan mitään millään mittarilla. "Tiedeyhteisön" normit määräävät lähes poikkeuksetta, mitä saadaan tulokseksi. Tämä on harvoin tiedettä. Yleensä on vain egojen taistelua ja omien mielipiteiden pönkitystä ja haluttujen tulosten tuottamista pukemalla asiat sopivaan muotokieleen.

Eihän Puuronenkaan pysty säilyttämään ristiriidattomuutta omissa jutuissaan edes lehtihaastattelun vertaa ja niissä pysytään sentään erittäin yleisellä ja yksinkertaisella tasolla. On erittäin hyvä asia, että viime vuosina suomut ovat pudonneet ihmisten silmiltä, kun yhä useampi on päässyt katsomaan yliopistoon, millaista pelleilyä se usein on. Ennen maisteri tai tohtori ja aikoinaan jo ylioppilas oli jotain jumalasta seuraavaa, joka tiesi kaiken. Onneksi totuus paljastui.

Quote from: Huhhai! on 19.07.2011, 00:42:36
Voitaisiinko Sinin gradu mitätöidä jälkikäteen?  Alistettaisiin kyseinen tuotos tiukalle ja puolueettomalle syynille. Onko tälläistä ylempää arvioivaa elintä olemassa? Tarkoitus olisi vain selvittää, että onko kyseessä tieteellistasoinen tuotos? Samalla, jos luoja niin suo saatettaisiin koko kyseinen opinahjo naurunalaiseksi.  ;D

Gradun ei tarvitse olla tieteellinen tasoltaan, s.o. tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Se on luonteeltaan harjoitustyö ennen varsinaista tutkimusta. Sini Väisäsen ei pidä haaveilla tutkijan urasta. Sen verran huolimattoman työn hän jätti käsistään, kuten koira jättää paskansa. Paskan laadulla ei ole koiralle merkitystä. Sinin gradun laadulla ei ollut hänelle merkitystä. Propagandalla ja Vinon bileissä brassailulla on. Heikko esitys häneltä, alinta kastia.

Tutkimuksen eettisistä puutteista on kirjoitettu sen verran paljon, että uskoisin Sini Väisäsellä olevan edessään työllistymisvaikeuksia muuallakin kuin tieteen (eli totuuslauseiden) parissa. Minä en antaisi haastattelussa haastateltaville asiallista näyttelevälle mutta tekstissään keräättyä materiaalia omiin tarkoituksiinsa vääristelevälle kakkossarjan opiskelijapoliitikolle edes kissaani hoitoon aamupäiväksi.

Epärehellisyys ja valheellisuus ei koskaan tuota mitään hyvää sille epärehelliselle.


Olen puhunut.

Quote from: pelle12 on 19.07.2011, 09:30:51
'Koska muslimit eivät juo olutta ja syö makkaraa'. Minusta tuossa yleistyksessä Sini rodullistaa muslimit. Kuten hyvin tiedämme, jotkut muslimit juovat alkoholia, ja eräät jopa mussuttavat makkaraakin.

Olenko minäkään kunnon suomalainen, kun en juo olutta?

KYYNEL! :'( :'( :'(

Quote from: Miniluv on 19.07.2011, 11:15:01

Quote from: pelle12 on 19.07.2011, 09:30:51
'Koska muslimit eivät juo olutta ja syö makkaraa'. Minusta tuossa yleistyksessä Sini rodullistaa muslimit. Kuten hyvin tiedämme, jotkut muslimit juovat alkoholia, ja eräät jopa mussuttavat makkaraakin.

Olenko minäkään kunnon suomalainen, kun en juo olutta?

KYYNEL! :'( :'( :'(

Minä en ainakaan ole kunnon suomalainen, kun en syö edes makkaraa!  :'(

Quote from: elven archer on 19.07.2011, 04:05:04

Quote from: Huhhai! on 19.07.2011, 00:42:36
Voitaisiinko Sinin gradu mitätöidä jälkikäteen?  Alistettaisiin kyseinen tuotos tiukalle ja puolueettomalle syynille. Onko tälläistä ylempää arvioivaa elintä olemassa? Tarkoitus olisi vain selvittää, että onko kyseessä tieteellistasoinen tuotos? Samalla, jos luoja niin suo saatettaisiin koko kyseinen opinahjo naurunalaiseksi.  ;D

Mitätöidä? Miten niin? Työhän on arvioinnin kannalta hyvä, koska se päätyy yleisesti alan ihmisten hyväksymään lopputulokseen. Se siis tuottaa oikean tuloksen. Jos siinä olisi todettu, että maahanmuuttokritiikki ei ole pääosin rasismia, niin opiskelijan johtopäätös olisi ristiriidassa alan yleisen "tutkimustiedon" (eli auktoriteettien, eihän puurosilla mitään tarkastelun kestävää tietoa ole kerättynä) kanssa ja olisi syytä epäillä, että opiskelija on tehnyt virheitä.

Kyllä. Touhu joissain yliopistoissa tai ainakin niiden laitoksilla on juuri näin naurettavaa. Nyt ehkä ymmärrätte, miksi teekkarit nauravat niin usein humanisteille. Koska me humanistit olemme ihan pilipalitieteilijöitä, jotka eivät pysty osoittamaan mitään millään mittarilla. "Tiedeyhteisön" normit määräävät lähes poikkeuksetta, mitä saadaan tulokseksi. Tämä on harvoin tiedettä. Yleensä on vain egojen taistelua ja omien mielipiteiden pönkitystä ja haluttujen tulosten tuottamista pukemalla asiat sopivaan muotokieleen.

Eihän Puuronenkaan pysty säilyttämään ristiriidattomuutta omissa jutuissaan edes lehtihaastattelun vertaa ja niissä pysytään sentään erittäin yleisellä ja yksinkertaisella tasolla. On erittäin hyvä asia, että viime vuosina suomut ovat pudonneet ihmisten silmiltä, kun yhä useampi on päässyt katsomaan yliopistoon, millaista pelleilyä se usein on. Ennen maisteri tai tohtori ja aikoinaan jo ylioppilas oli jotain jumalasta seuraavaa, joka tiesi kaiken. Onneksi totuus paljastui.

Juu. Ainakin kirjallisuustiedettä (!) pääaineenaan opiskelleet tietävät, että kirjallisuustieteessä kumulatiivinen kehitys on mahdotonta - koska kukaan ei voi olla väärässä, kukaan ei voi olla oikeassa. 

Ja mikä on tarinan opetus?

Jos haluat gradullesi lukijoita ja julkista kommentointia, kerää hommasta haastateltavat ja kusta lorota niitä silmään maksimipaineella koko rakon täydeltä.

Quote from: Miniluv on 19.07.2011, 11:15:01

Quote from: pelle12 on 19.07.2011, 09:30:51
'Koska muslimit eivät juo olutta ja syö makkaraa'. Minusta tuossa yleistyksessä Sini rodullistaa muslimit. Kuten hyvin tiedämme, jotkut muslimit juovat alkoholia, ja eräät jopa mussuttavat makkaraakin.

Olenko minäkään kunnon suomalainen, kun en juo olutta?

KYYNEL! :'( :'( :'(

Ei hätää! Kilju ajaa saman asian.

Osaako kukaan sanoa, paljonko tästä harjoitelmasta on lätkäisty? Olen järkyttynyt, jos lubenteria parempaa.

Quote from: Kalervo on 23.07.2011, 13:54:30
Osaako kukaan sanoa, paljonko tästä harjoitelmasta on lätkäisty? Olen järkyttynyt, jos lubenteria parempaa.

Arvosana löytyy ketjusta.