Sini Väisänen: Nuivien Suomi (gradu)

[Malla]

Mitä Sini Väisänen mahtaa tarkoittaa paretooptimilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pareto-tehokkuus

Miksi ihmeessä hän kirjoittaa sen gradussaan väärin? Ei olisi mennyt läpi minun aikanani.

No olisikohan kirjoittanut sen väärin sen takia, että näkyy olevan suora sitaatti haastateltavan H9 lausumasta? Jos et sattumalta ole kuullut, niin usein haastattelut litteroidaan sanasta sanaan ja julkaistaan sellaisenaan.

Litteroinnissakin voi olla virheitä.
Jok tap: jos haastateltava on todella puhunut "paretooptimista", haastattelijan olisi ehkä ollut syytä kysyä tarkennusta. "Mitä tarkoitat, voitko hiukan avata käsitettä?"

[IDA]

Litteroinnissakin voi olla virheitä.
Jok tap: jos haastateltava on todella puhunut "paretooptimista", haastattelijan olisi ehkä ollut syytä kysyä tarkennusta. "Mitä tarkoitat, voitko hiukan avata käsitettä?"

No kyllähän todelliset tiede- ja tekijämiehet erottavat puhuuko haastateltava pareto-optimista vai paretooptimista. Se taito tulee siitä, että on käynyt kouluja

[Homma Admin]

Päätellen haastatteluun osallistuneiden kommenteista täällä, Väisäselle varmasti selitettiin, millä tavoin muslimit eivät sopeudu.

Miten niin muka eivät sopeudu?

Asuessani Tampereen Armonkalliolla..

Mutta jatketaan vaan niitä ennakkoluulojen esittämistä ja yleistämistä.

Sinun näkemykselläsi muslimien sopeutumisesta Armonkalliolla on tässä ketjussa merkitystä vain jos sinä olit yksi Sinin haastateltavista.

Pare-tooptimi saavutetaan nyt sillä, että lopetat sen trollaamisen saman tien. Muuten kaivetaan esiin parehohtimet.

[M.]

Islaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

[Iloveallpeople]

No olisikohan kirjoittanut sen väärin sen takia, että näkyy olevan suora sitaatti haastateltavan H9 lausumasta? Jos et sattumalta ole kuullut, niin usein haastattelut litteroidaan sanasta sanaan ja julkaistaan sellaisenaan. Eli tuo on HAASTATELTAVAN mielipide, EI Sinin mielipide.

Missäs koulussa sinä oletkaan opiskellut? Sillä vaan kysyin, kun itse mainitsit, että ei olisi mennyt läpi sinun aikanasi.

Moro, trolli. Sini Väisänen siis kuuli haastateltavan lausuvan paretooptimi, eikä pareto-optimi?

Ainakin nettiversiossa on, että hän kuuli haastateltavan sanovat "pareton optimi". Itse hän kirjoittaa "pareto-optimi", eli ihan kieliopillisesti oikein väliviivalla.

[Mika]

Islaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

On täysin luonnollista, että muslimeja tarkastellaan heidän uskonnollisen taustansa kautta, koska lähes poikkeuksetta muslimit korostavat itse olevansa ensisijaisesti muslimeja, ja vasta toissijaisesti esim. jonkun maan kansalaisia. Koraanin opetusten pohjalta näin tietysti pitää ollakin.

[gloaming]

Moro, trolli. Sini Väisänen siis kuuli haastateltavan lausuvan paretooptimi, eikä pareto-optimi?

Ofc. Aivan vastaavasti, kuin Väisänen aisti haastateltavan haluavan mitata kalloja, marssia hanhea ja kuunnella Wagneria, vaikka tämä ei niin sanonutkaan, korkeakoulutetut taloustieteen sähköputkimiehet sanovat tietenkin paretooptimi.

[mikkoellila]

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika.    Olen monessa yhteydessä valittanut, että on paljon hauskempaa puuhata tekniikan kanssa koska silloin epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus eivät ole koko ajan häiritsemässä kuten ne ovat taloustieteissä. Keskustelu esimerkiksi Chicagon koulukunnan talousajattelun (uus)keynesiläisten välillä on enemmän ideologista ja ajattelutapaan liittyvää kuin tieteellistä.

Käsityksesi on väärä. Tuo löpinä Chicagon koulukunnan (a.k.a. monetarismi) ja keynesiläisyyden vastakkainasettelusta on 1970-80-lukujen läppää. On amatööreille tyypillinen harhaluulo, että tuo olisi nykyajan taloustieteellistä keskustelua.

Kummallakin on käsittääkseni näyttöjä sekä kohtuullisista onnistumisista että todella kamalista epäonnistumisista.

Ei. Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Chicagon "koulukunta" eli ns. uusklassinen taloustiede on käytännössä yhtä kuin taloustiede. Yliopistoissa ei opeteta muuta kuin uusklassista taloustiedettä. Se ei käytännössä ole mikään koulukunta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan paradigma.

Tämän paradigman ulkopuolella on itävaltalainen taloustiede, jota itse kannatan. Uusklassisessa taloustieteessä on omat vikansa. Sillä ei kuitenkaan ole näyttöjä "todella kamalista epäonnistumisista", vaan lähinnä virheellisistä tulkinnoista tai utopistisista analyyseista.

Lisäksi sama temppu toimii maassa A mutta epäonnistuu maassa B aiheuttaen suurta kärsimystä, jolloin kulttuurierot saattavat yllättäen vaikuttaa enemmän kuin taloudellisen ajattelun puhdasoppisuus.

Ei pidä paikkaansa. Taloustiede on universaali yhteiskuntatiede. Sinun teoriasi on ns. historiallisen koulukunnan eli institutionaalisen koulukunnan näkemys, joka virheellisesti kiistää talouden matemaattiset/loogiset väistämättömyydet.

[M.]

Islaminuskoisia myös uskonnollistetaan eli heitä tarkastellaan vain heidän uskonnollisen taustansa kautta eikä esimerkiksi sosiaalisen asemansa tai koulutuksensa kautta (Martikainen 2008, 66-67). Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä.

Onhan se nyt ihmeellistä, että uskonnon kautta määriteltyä ihmisryhmää "uskonnollistetaan". Mitä pitäisi tehdä? Sosiaaliasemallistaa ja koulutuksellistaa, jotta uskonto saataisiin piilotettua?

On täysin luonnollista, että muslimeja tarkastellaan heidän uskonnollisen taustansa kautta, koska lähes poikkeuksetta muslimit korostavat itse olevansa ensisijaisesti muslimeja, ja vasta toissijaisesti esim. jonkun maan kansalaisia. Koraanin opetusten pohjalta näin tietysti pitää ollakin.

Se, että muslimeita ei saisi tarkastella uskonnollisena ryhmänä, pitää sisällään vain sen olettamuksen, että uskonnolla ei ole mitään yhteiskunnallisesti oleellista merkitystä muslimien käyttäymisen selittämiseksi. Kuitenkin sosiaalinen asema ja koulutus ovat nimenomaisesti osoittautuneet huonoksi selitykseksi esimerkiksi terrorismille: muslimiterroristit ovat tyypillisesti varakkaita ja korkeasti koulutettuja. (Ei nyt edes lähdetä siihen missä määrin sosiaalinen asema ja varakkuus voivat olla uskonnollisen vakaumuksen seurauksia, jolloin ne eivät tietenkään kelpaa vaihtoehtoisiksi selityksiksi uskonnolle antisosiaalisen käyttäytymisen selittämiseksi.)

[gloaming]

Se, että muslimeita ei saisi tarkastella uskonnollisena ryhmänä, pitää sisällään vain sen olettamuksen, että uskonnolla ei ole mitään yhteiskunnallisesti oleellista merkitystä muslimien käyttäymisen selittämiseksi.

Ainoa sallittu yhteiskunnallisten ilmiöiden selittäjä uhrihierarkiassa korkealle sijoittuvaa ryhmää tai yksilöä käsiteltäessä on sorto. Muu on rasismia.

[Histon]

Sosiologian alalla on varmasti haastavaa tehdä puolueetonta tutkimusta.

Minua tässä tutkimuksessa kummastutti muutama asia:

[...]

2. Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu. 

[...]

Tämä itseänikin ihmetytti. Eihän mistään elollisesta tai elottomasta joukosta (johon siis kuuluu enemmän kuin yksi jäsen) voi puhua tekemättä yleistyksiä. Siitä miten hyvin nämä yleistykset kuvaavat kyseistä joukkoa voi aina keskustella, ja keskustelussa verrattomana apuna toimii esimerkiksi tilastotiede.

[gloaming]

2. Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu.

Tämä "mutta moneus, selittäminen on yksinkertaistamista" on jälkimodernin ajattelun tuottama puhdas pseudoargumentti.

Keskustelussa tavallisesti pyydän tällaisen kannan esittäjää näyttämään, miten ja kuinka paljon esittämäni malli vääristää todellisuutta. Vastaus on yleensä täysi kuriositeetti tyyliin "muistakaa Barbados" a'la Jussi Jalonen, jonka jälkeen totean mallini ennustavan oikein 95% ilmiöstä ja vasta-argumentin loput 5% ja kysyn, kumpi argumentti on vahvempi.

[Mika]

Nuivia kritisoitiin myös siitä, että heidän diskurssinsa yksinkertaistaa maahanmuuttajien moninaisuutta. Minkälaista on sellainen teksti, joka ei yksinkertaista yhtään todellisuutta? Kaikki abstraktiot vuotavat, ts. jos yrität kuvailla jotakin asiaa objektiivisesti, jotain tietoa hukkuu.

Maahanmuuton niputtaminen yleiskeskustelussa yhteen pakettiin on luonnollista niin kauan kuin maahanmuutto on laadultaan sellaista, kuin se on viimeiset 20 vuotta ollut.

Kun julkisuudessa puhutaan maahanmuuton lisäämisestä, tarkoitetaan nimenomaan sellaista maahanmuuttoa, johon Suomi itse pystyy vaikuttamaan.  Suomi ei pysty paljonkaan vaikuttamaan siihen, kuinka moni saksalainen lääkäri muuttaa Suomeen, mutta siihen voidaan vaikuttaa hyvinkin tehokkaasti, kuinka moni luku- ja kirjoitustaidoton afrikkalainen päästetään tänne.

[M.]

Keskustelussa tavallisesti pyydän tällaisen kannan esittäjää näyttämään, miten ja kuinka paljon esittämäni malli vääristää todellisuutta. Vastaus on yleensä täysi kuriositeetti tyyliin "muistakaa Barbados" a'la Jussi Jalonen, jonka jälkeen totean mallini ennustavan oikein 95% ilmiöstä ja vasta-argumentin loput 5% ja kysyn, kumpi argumentti on vahvempi.

Tyypillisestihän sosiologisessa tutkimuksessa esitetään, että jokin muuttuja selittää tietyn määrän (sanotaanko 25 %) jostain ilmiöstä ja n-kappaletta muita muuttujia, joita kaikkia ei välttämättä edes tunnisteta (saati voida kontrolloida), selittää sitten loput. Tätä tarkoitetaan sillä, että sosiaalinen todellisuus on monimutkainen.

[Mika]

Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Ei teoria ole väärä. Keynesiläisyyden perusajatushan on looginen ja selkeä: hyvinä aikoina säästetään pahan päivän varalle. Teoriaa voidaan kuitenkin soveltaa monella eri tavalla. Monet keynesiläisyyden nimissä tehdyt toimenpiteet on ajoitettu ja/tai mitoitettu väärin. Tällaisilla toimenpiteillä saattaa olla toivottuun nähden täysin päinvastainen vaikutus.

[mikkoellila]

Keynesiläinen teoria on väärä. Se ei ole "onnistunut" koskaan missään.

Ei teoria ole väärä. Keynesiläisyyden perusajatushan on looginen ja selkeä: hyvinä aikoina säästetään pahan päivän varalle.

Keynesiläisyys on nimenomaan jo teoriana virheellinen.

Keynesiläisyyden perusajatus ei myöskään ole pahan päivän varalle säästäminen, vaan väite nimellispalkkojen ja nimelliskorkojen joustamattomuudesta ja inflaation hyödyllisyydestä reaalipalkkojen ja reaalikorkojen alentamiseksi laman aikana.

[Miniluv]

Jatkoille Keynesin kanssa jossain muussa ketjussa.

http://www.youtube.com/watch?v=d0nERTFo-Sk

[pelle12]

siksi en ymmärräkään miksi niitä tieteiksi nimitetään

Tarvitsisimme erilliset sanat koville tieteille ja pehmotieteille.

Pehmotieteitäkin voi tehdä laadukkaasti (kriteerinä esim. systemaattisuus) ja vähemmän laadukkaasti. Omasta kokemuksestani sanoisin, että teologinen tiedekunta tuottaa varsin laadukasta kamaa, kun taas kasvatustiede on aivan käsittämätöntä ideologista puppaa. (Teologia ei tosin rinnastu muutenkaan näihin mielipidetieteisiin, esim. systemaattinen teologia on enemmän filosofian tyyppistä ja eksegetiikka voi olla hyvinkin kielitieteellistä, tai sitten arkeologian tyyppistä.)

Näin on. Teologiassa on täysin tieteellistiä osa-alueita kuten esim. mainitsemasi eksegetiikka tai vaikkapa kirkkohistoria. Lisäksi teologia on yleissivistävää, päinvastoin kuin esim. sosiologia, sosiaalipsykologia tai kasvatustiede.

[pelle12]

 Huihai! Näille propagandisteille saat sönköttää ihan mitä haluat, eivät he kuuntele, heillä on agenda. Tuon takia pitäisikin ufologia, parapsykologia, sosiologia ja sosiaalipsykologia keskittää shittologian instituuttiin, ja tuo instituutti voisikin sitten hankkia rahoituksen vapailta markkinoilta, ei veronmaksajien kukkarosta.

[mikkoellila]

Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

[pelle12]

Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Tietenkin olisi mahdollista opetaa esim. eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa erillisinä oppiaineina, ja pappiskoulutus keskittää seminaariin. Oli niin tai näin, tänä päivänä teologiksi opiskeleva Suomessa altistuu paljon tieteellisemmälle opetukselle kuin esim. sosiaalipsykologi.

[Ernst]

Ongelmaryhmien kokoa ei kannata paisuttaa ennen kuin ongelmien syyt on selvitetty.

Oletatko, että ongelmien syyt ovat epäselvät? Älä nyt naurata!

[antero]

Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  

Minä osallistuin lähinnä sen takia, että pääsisi näkemään mitä syntyy siitä haastattelusta jossa on itse ollut. Jolloin ei tarvitse arvailla mitä haastateltava on todellisuudessa sanonut ja missä asiayhteydessä.

Itse gradun suhteen odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta siltikin garadu pääsi totaalisesti ylllättämään järjettömyydellään.
Niin kuin tuolla aiemmon sanoin:
"Mua lähinnä säälittää se, siis oikeasti käy ihan sääliksi, että ~aikuinen ihminen käyttää puol vuotta(?) elämästään (toki ei tietenkään 24/7) gradun kirjoittamiseen, ja lopputuloksena on mitä on."

[Mika]

Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  

Minä osallistuin lähinnä sen takia, että pääsisi näkemään mitä syntyy siitä haastattelusta jossa on itse ollut. Jolloin ei tarvitse arvailla mitä haastateltava on todellisuudessa sanonut ja missä asiayhteydessä.

Itse gradun suhteen odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta siltikin garadu pääsi totaalisesti ylllättämään järjettömyydellään.

Jos viiteteoksina käytetään Vesa Puurosen ym. suurten ajattelijoiden julkaisuja, niin lopputuloksena ei voi olla muuta kuin vasemmistopropagandaa. Suomalaisen sosiologisen tutkimuksen arvovapaus on yleensäkin huono vitsi.

Keynesiläisyys ei tosiaan kuulu tähän ketjuun, mutta toteaisin kuitenkin vielä Ellilälle, että alkuperäisen keynesiläisyyden perusajatus oli nimenomaan suhdannevaihteluiden tasaaaminen aktiivisen finanssipolitiikan keinoin.  Lopetan keskustelun aiheesta omalta osaltani tähän.

[IDA]

Teologiassa on täysin tieteellisiä osa-alueita

Ei. Teologia on tunnustuksellista uskontoa. Teologia on ei siis ole tiedettä.

Sen enempää kiistelemättä totean, että olet väärässä. Jos nyt jotain muuta kuin luonnontieteitä voi pitää tieteinä, niin teologiassa on osa-alueita, jotka ovat täysin tieteellisiä.

[Arvoton]

Ottaako joku maalaisjärkinen tuollaisen "gradun" todesta? Mulle se näytti lukiolaisen pitkältä kehnolta aineelta. Yliopistolle ja muille akateemisille juopoille ko. "työ" on ehkä kuumaa hottia, koska se ei ole tiedettä, vaan ainoaa sallittua ideologiaa. Tosin, ei ole yllätys, että kirjoittaja on kohta YLE:n lausuntoautomaatti ja ensi vuoden tohtori.

Toisti YLE esim. viime viikolla vakavaa uutista siitä, että rasismi kasvaa ja asenteet kovenevat Suomessa. Joku "tutkija" vain sanoi niin ja todistaja oli syntyperäinen suomalainen nuorukainen, josta kuulema on ikävää, että perään huudellaan - ja ei siis toiset nuoret vaan vanhemmat aikuiset, tms.

Ainii, jos olisin opponentti, joka sanoisi suoraan, että sä joriset tyhjää paskaa, joutuisin syytteeseen, koska kirjoittaja on nainen.

Yksikin kaverini teki gradun, jota silmäillessäni tuli selväksi, etten tod.näk. yllä koskaan sen tasolle. Se oli filosofiasta ja 90-luvun puolivälissä.

No, tiede on tänä päivänä ideologiaa ja kuten suomalaiset ihmiset, kuten neuvostoliitossa. Aika vinkeetä huomata, että homo sovieticus kasvoikin lännessä ja etenkin Suomessa, eikä siellä, jossa sen piti. Lännessä piti olla ajattelun vapaus.

[kaivanto]

Ottaako joku maalaisjärkinen tuollaisen "gradun" todesta? Mulle se näytti lukiolaisen pitkältä kehnolta aineelta. Yliopistolle ja muille akateemisille juopoille ko. "työ" on ehkä kuumaa hottia, koska se ei ole tiedettä, vaan ainoaa sallittua ideologiaa. Tosin, ei ole yllätys, että kirjoittaja on kohta YLE:n lausuntoautomaatti ja ensi vuoden tohtori.

Juuri näin. Sieltä täältä lukemalla ja suoraan loppuun pomppaamalla ei voi päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen. Sini-tytöllä on edessään loistava tulevaisuus päivystävänä dosenttina, kun on uskaltanut ihan rasisteja haastatella.

[matriarkka]

Minullekin on kaikki nyt selvää: en halua tänne muslimeita sen takia, että niiden kanssa ei voi syödä makkaraa ja juoda olutta 

Mites, ihan mielenkiinnosta, olivatko ne kysymykset jo värittyneitä vai osasiko kysyä täysin neutraalisti.

Kyllä mulle jäi haastattelusta oikein hyvä tunnelma mieleen. Haastattelija kuunteli, antoi puhua, ei ohjaillut ja oli kaikin puolin asiallinen. Lopputuloksen luettuani totean, että haastatteluni oli täysin turha. Olisihan tuollaisen voinut kirjoittaa ihan omana mielipiteenään, siihen mitään haastatteluja olisi tarvittu. Otsikkona olisi voinut olla vaikka "Omat ennakkoluuloni eli vankka tietoni maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvista rasistijunttipaskiaisista ja todistukseni omasta hyvyydestäni ja suvaitsevaisuudestani sekä globaalin tason asiain täydellisestä ymmärryksestäni".

Eihän meikäläisen kaltaiset mielipiteet ole millään tapaa todellisuuteen pohjaavaa, vaan ennakkoluuloista, toiseudenpelkoista, irrationaalista, kulttuuri- ja tavallis-rasistista (myös uus- ja vanharasistista), rodullistavaa, yleistävää ja leimavaa. Vievät meidän naiset ja syövät meidän makkarat, eiku...

Eikä ronkita rusinoita pullasta!

[Saippuakupla]

Tuolla "olut ja makkara" -heitolla viitattiin mahdollisesti joko Suomi toisin sanoen -teokseen tai sitten henkilön H7 haastatteluun. Kärjistettyä heittoa on vain vaikea rinnastaa niihin, koska heitto on täysin irtonainen.

Sivu 24:
Kun pohditaan suomalaisuutta ja sen toteutumista, voidaan huomata, että yleensä se toteutuu ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asioita, joita liitetään suomalaisuuteen, ovat hyvin arkisia toimintoja kuten saunominen, makkaran syönti ja luonnossa liikkuminen. Nämä ovat asioita, jotka opitaan sosialisaation myötä. Se, että ne ovat niin arkisia tekee niistä niin luonnollisen kaltaisia (Löytty 2004, 53).

Sivu 66:
Muslimit esitettiin siis huonosti sopeutuneena ryhmänä. Johtuuko tämä siitä, etteivät he yleensä juo olutta eivätkä syö makkaraa? Toisin sanoen eivät toteuta suomalaisuutta sen arkisuudessaan.

Sivu 77:
Suomalaisuuteen liitettiin myös arkisia, jokapäiväisiä asioita. Arkiset käytännöt muodostavat sen ytimen, missä kansallinen identiteetti toteutuu ja mikä jatkuvasti muistuttaa meitä siitä, että elämme kansallisvaltiossa (Billig 2002, 8 ).
H7: Kun suomalainen vaikkapa tuota käy saunassa ja sen jälkeen juo olutta ja syö makkaraa, niin ei hän todellakaan tiedosta, että hän siinä toteuttaa suomalaista kulttuuriperinnettä, mut siitä on kyse.

----

Löytty, Olli (2004) Erikoisen tavallinen suomalaisuus. Teoksessa Lehtonen, Mikko; Löytty, Olli & Ruuska, Petri (toim.) Suomi toisin sanoen. Vastapaino, Tampere. s. 31-54.

Lehtonen Mikko, Löytty Olli, Ruuska Petri

Suomi toisin sanoen

Muukalainen on nähty kirkonmäellä. Onko tuhansien järvien maasta tulossa tuhansien kulttuurien maa? Suomi toisin sanoen on kolmen tutkijan kansalaispuheenvuoro suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta. Kirjoittajien mukaan voimme antaa toiselle arvon vain jos arvaamme oman tilamme.

Kirjassa kartoitetaan suomalaisuuden arkista tuottamista tavallisuuden, luonnollisuuden, juurten ja rituaalien kautta. Totutut käsitykset suomalaisuudesta asetetaan vuoropuheluun erilaisuuden kohtaamisen kanssa. Onko maahanmuuttajien kotouttaminen vain sitä, että heidän on muututtava samalla kun Suomi pysyy ennallaan? On vieraan pelkoa ja vieraan ihannointia, mutta mitä olisi vierasta koskeva viisaus?

Teos kokoaa keskustelua suomalaisuudesta ja kansallisesta identiteetistä, ja se on kirjoitettu kaikille niille, joita Suomi maailmassa ja maailma Suomessa askarruttavat.

Mikko Lehtonen on mediakulttuurin professori, Olli Löytty kirjallisuudentutkija ja Petri Ruuska sosiologian yliassistentti.  

[Kimmo Pirkkala]

Suomalaisuus on yhteiskuntaan sopeutuneisuutta rotuun ja uskontoon katsomatta!

Tämäpäs oli erinomaisesti pistetty. Lyhyesti ja ytimekkäästi kiinteytetty ajatus suomalaisuudesta.