Sini Väisänen: Nuivien Suomi (gradu)

[tyhmyri]

Sosiologian gradusta ei kuitenkaan ole mitään konkreettista hyötyä millekään taholle (paitsi opiskelijalle, joka saa sillä lunastettua maisterin tittelin), joten sosiologian graduja ei mikään firma "sponsoroi", eikä gradulla näin ollen ole firmasta nimettyä valvojaa.

Olen aikaisemmissa työpaikoissani "sponsoroinut" muutamaakin sosiologian ja pari kertaa jopa kulttuurintutkimuksen gradua. Kaikki tosin eivät Suomessa vaan markkina-alueilla. Olivat erittäin hyödyllisiä ja rahan arvoisia. Myös ne suomalaiset gradut.

Parit väitöskirjatkin on tullut sponssattua. Tosin tutkimusprojekteihin osallistumisen kautta. Hyödyt monta kertaa panoksen edestä. Aihealueena jokin tekniikka on helppoa kun värkki joko toimii tai ei toimi, mutta ne vaikeat aiheet kuten ihmiset ja kulttuurilliset jutut ovat vailla kovaa perustyötä ja myös niitä graduja.

[IDA]

No ei nyt sentään. Muusikoiden sormiharjoituksissa on aina järkeä

Tunnen monta ammattimuusikkoa, enimmäkseen pianisteja.

Useimmat heistä ovat sitä mieltä, että on tylsää hinkata rutosti koristavia asteikoita. Mieluummin he pimputtaisivat baarissa mukavaa jatsia.

Silti on järkeä painaa duunia vaan.

[sunimh]

Saanen toimia kronikoitsijanasi JM-K

The Saaga so far:

Puhtaasti mielenkiinnosta: missä korkeakoulussa olet pätevöitynyt kritisoimaan eri tieteenaloja?

Veikkaan useimpien kriitikkojen koulutukseksi jotain sähköputkimieslinjaa Kälviän kotitalouskoulussa joskus hämärällä 60- ja 70-luvulla.

... kasvatustieteeseen, jota olen lukenut pääaineena ...

Tätä tässä olen yrittänyt avata useammankin kerran näille kotisohva-akateemikoille, huonolla menestyksellä.

Todennäköisesti - tai ainakin toivottavasti - enemmistöllä Homman lukijoista on edes alkeellisimmat tiedot gradun tekemisestä ja edes jollain lailla peruskäsitteet halussa.

Minähän se tässä olen käytännössä ainoa, joka yrittää pitää tätä lötinää aiheessa eli gradussa.

Kyllä ei mikään ole niin huvittavaa, kuin nämä kaiken maailman höpötieteiden normimaisterit, jotka (mikäli nyt edes ovat valmistuneet) laittavat ihan CV:tään myöten nähtäville miten on luettu sivuaineena sitä ja sitä ja lisäksi myös tätä ja tuota ja ollaan ihan hel-vetin tieteellisiä ja sivistyneitä kavereita, vaikka oikeasti se sisältö nyt on useimmiten vähän mitä on. Itse en kyllä edes kehtaisi.

News flash: ketään ei kiinnosta.

[Miniluv]

Siivosin. Ja kunnolla.

Avaan ketjun, mutta älkää palatko vanhoihin kiistoihin.

[Anti-Utopisti]

Maahanmuuttokriittisyys ei ole terminä täysin ongelmaton, sillä kriittisyyden tulisi ainakin tieteellisessä merkityksessä olla asioita monipuolisesti ja tarkasti tutkiva.

Vaikuttaa siltä, että tässä tekstikohdassa maahanmuutto(politiikka)kritiikin perusluonne on ymmärretty täysin väärin. Selitän seuraavaksi, miksi epäilen näin olevan.

Lähdetään liikkeelle siitä, että tieteen ja akateemisen maailman tarkoitus (ainakin niiden oman virallisen totuuden mukaan) lienee tuottaa yhteiskuntakoneiston käyttöön tämän pyörimistä edesauttavia teoreettisia malleja ja eettisiä ohjenuoria. Sekä ehkäpä myös iskostaa tätä yhteiskuntakoneistoa ohjaaviin eliittipiireihin tiettyjä yhteiskuntakoneiston pyörimistä edistäviä uskomuksia. Oleellista on joka tapauksessa se, että tieteen yhteydessä on aina kyse potentiaalisesti laajasta vaikutuksesta miljoonien ihmisten elämään, jotka ovat siis yhteiskuntatieteen luontainen kohderyhmä. Eli vaikka maan vaikutusvaltaisimmat henkilöt vaihtuisivat, niin yhteiskuntatiede lähtee siitä piilo-oletuksesta, että sen ohjeistamat samat massamittaiset yhteiskuntahankkeet toteutettaisiin joka tapauksessa.

Suomessa äskettäin ilmaantuneen maahanmuutto(politiikka)kritiikin tarkoituksena taas on käsittääkseni painostaa helposti nimettävää pientä joukkoa Suomen eliittipiirien tämänhetkisiä päätöksentekijöitä tekemään välttämättömiä rajoituksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Tällöin on kyse ehkäpä korkeintaan kymmenistä ihmisistä maahanmuuttokritiikin luontaisena kohderyhmänä. Eli kysymys ei ole sen pohtimisesta, mitä näiden päätöksentekijöiden kannattaisi tehdä pitkällä tähtäimellä, vaan siitä, mitä heidän ehdottomasti ei kannata aloittaa.

Eli tällainen maahanmuuttokritiikki kuulunee alatyyppinä tiedon tyyppiin intelligence (siis samassa merkityksessä kuin competitive intelligence), joka on tarkoitettu tietylle nimetylle asiakkaalle kertaluonteiseksi ohjeeksi. Sen sijaan esimerkiksi ministeriöissä käytetyt yhteiskuntatieteiden tulokset kuuluvat alatyyppinä tieteellisten tutkimustulosten tyyppiin. Näiden kahden tiedon tyypin yhteiskunnallisen vaikutuksen kertaluokka ja aikajänne sekä edelleen näistä seikoista johdettavat tiedon luotettavuudelle asetettavat vaatimukset ja tiedon muodostamistapa ovat perin pohjin erilaisia. Olisi esimerkiksi mieletöntä ruveta asettamaan muutamiin kymmeniin päättäjiin suunnatulle maahanmuutto(politiikka)kritiikille yhtä tiukkoja tiedon luotettavuuden vaatimuksia kuin tieteellisesti laaditulle yhteiskuntakritiikille, joka tulee vaikuttamaan yhteiskuntahankkeiden muodossa miljooniin ihmisiin.

Kärjistäen voisi sanoa, että intelligence-tyyppiselle tiedolle riittää usein luotettavuuden vaatimukseksi, että se ohjaa päätöksentekoa paremmin kuin lantin heittäminen ohjaisi. Mikäli intelligence report ei jollain kerralla vastaakaan todellisuutta, niin tästä ei ole yleensä kohtuutonta haittaa, koska sen pohjalta tehtävän päätöksen seurausten aikajänne on yleensä varsin lyhyt. Sen sijaan ministeriöissä käynnistettyjen yhteiskuntahankkeiden seuraukset alkavat näkyä usein vasta pidemmällä aikajänteellä ja syövät niin paljon resursseja, että luotettavuuden täytyy olla niiden pohjapiirrustuksissa (kuten yhteiskuntatieteellisissä tutkimustuloksissa) pääsääntöisesti oleellisesti korkeampi kuin intelligence-tyyppisen tiedon tapauksessa.

Toisaalta intelligence-tyyppisen tiedon tuottamisessa ei kannata lepsuilla liiaksi, koska joissain yllättävissä skenaarioissa varautumattomuus uhkiin voi johtaa massiivisiin tappioihin lyhyessä ajassa. Mutta näissäkin tapauksissa pätee se, että intelligence-tyyppinen tieto on suunnattu pienelle päättäjien joukolle lyhyellä tähtäimellä eikä laajojen yhteiskuntahankkeiden pohjapiirrustuksiksi.

Haastateltavat käyttivät vastauksissaan tieteellisiä termejä, kuten esimerkiksi paretooptimi edellisessä lainauksessa. Maahanmuuttokriittisessä puhetyylissä pyritäänkin luomaan auktoriteettiasemaa perustelemalla näkemyksiä tieteellisin käsittein.

Lienee intelligence-tyyppisen tiedon tuottamisessa hyvin yleistä käyttää tieteestä lainattua välineistöä apuna analyysien laatimisessa, koska tälle tiedontuottamistavalle ominainen pragmaattisuus johtaa kaikkiruokaisuuteen: sekä tieteestä, arkiajattelusta että monilta muiltakin aloilta löytyy sopivia analyyttisiä apukeinoja, joita voi käyttää mielin määrin, kunhan vain analyysin lopputulos on toimiva.

Yleensäkin se, että joku tekee omista syistään käsin ratkaisun käyttää jotain tiettyä ilmausta, ei todista, että kyseessä olisi ilmentymä tämän ilmauksen yleisimmästä käyttötavasta (kuten vaikkapa auktoriteettiaseman hankkimisesta).

Maahanmuuttokriitikoiden mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löysää ja siksi maahanmuuttosäädöksiä tulisi kiristää. Suomessa oli aiemmin yksi Euroopan tiukimmista maahanmuuttolaista, kun taas muualla Euroopassa oli paljon löysempää.

Maahanmuuttosäädösten kiristäminen on luullakseni täysin riittämätön ratkaisukeino nykyisessä tilanteessa, kun kultakuumeen logiikkaa noudattava massamaahanmuutto on saanut taakseen aivan liikaa liikevoimaa.

Maahanmuuttokriitikoiden täytyy siksi mielestäni ehdottomasti pyrkiä järjestämään itsensä Suomen maahanmuuttopolitiikasta päättäville paikoille ja sieltä käsin systemaattisesti tuhota mahdollisimman suuri osa massamaahanmuuttoa ylläpitävästä yhteiskuntakoneiston infrastruktuurista. Tämä ratkaisukeino ei vahingoita ketään yksittäistä ihmistä eikä edes hänen kansalais- ja ihmisoikeuksiaan, koska kyseinen ratkaisukeino kohdistuu systeemiin eikä yksilöihin.

Käsittääkseni maahanmuuttokriitikoilla on katastrofin ehkäisemiseksi korkeintaan yksi yrityskerta äärimmäisen lyhyen aikaikkunan sisällä (olettaen, että pääsy Suomen hallitukseen on ylipäätään mahdollinen). Silloin täytyy pystyä saamaan kerralla aikaan riittävät vaikutukset maahanmuuton rajoittamiseksi useaksi kymmeneksi vuodeksi. Pipertäminen vanhanmallisten maahanmuuttosäädösten parissa tuskin saa aikaan tarvittavaa vaikutusta.

Eli B-suunnitelman pitäisi mielestäni olla hallitusvastuusta käsin kerta kaikkiaan murjoa Suomen maahanmuuttoinfrastruktuuri maan tasalle, jolloin laajamittainen maahanmuutto Suomeen olisi yksinkertaisesti mahdotonta riippumatta siitä, mitä myöhemmät hallitukset haluaisivat päättää maahanmuuttovolyymin suhteen. Ajatelkaa nyt hieman, miten toimisitte, jos olisitte Titanicilla konemestarina ja tietäisitte etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Eihän siinä auttaisi mikään muu kuin pistää muiden silmän välttäessä mahdollisimman monet laitteet rikki. Muuten olisi vain ajan kysymys, milloin laivan kapteeni päättää ohjata laivan ja matkustajat jäävuorireitille. Tämän ratkaisukeinon logiikka on siis seuraava: ei laitteita -> ei laivamatkaa -> ei jäävuorireittiä. Ja vastaavasti: ei toimivaa maahanmuuttoinfrastruktuuria -> ei massamaahanmuuttoa.

Sen sijaan A-suunnitelma on sellainen, että maahanmuuttokriitikot neuvoisivat seuraavien parin vuosikymmenen ajan Suomen maahanmuuttopolitiikan kulloisiakin päättäjiä tekemään vapaaehtoisesti tarpeelliset rajoitukset kultakuumeen välttämiseksi.


[email protected]

[JaniAlander]

Henkilökohtaisesti pidän kaikkea sellaista touhua tyhjänpäiväisenä voodoo puuhasteluna, jos tieteenteosta puhutaan jolla:
a. Ei ole luotettaviin havaintoihin perustuvaa pohjaa.
b. Ei ole empiirisesti todistettavaa pohjaa.
c. Ei ole matemaattista todistusta.

Suurin osa näistä humanistisista aloista käytännössä tuottaa noilla kriteerein viime kädessä lähinnä mielipide kirjoituksia. Juu voidaanhan näitä mielipiteitä peitellä auktoriteettilainauksin, ja tyhjänpäiväisellä mitään tarkoittamattomalla sivistyssanasoopalla, mutta ei se niistä mitään oikeaa tiedettä tee.

Luonnontieteissä päästiin pitkälti auktoriteettiuskosta eroon 1600-luvulla. Väite on pätevä vain mikäli se on kokeellisesti todistettavissa, sopii havaintoihin, tai puhtaan matematiikan alalla on matemaattisesti todistettavissa. Humanistiset alat vaikuttavat pitkälti edelleen olevan lähinnä keskiaikaisella auktoriteetteihin uskomisen tasolla, jokin juttu pätee koska jokin suuri guru väittää sen pätevän, ilman viime kädessä kummempaa todistusta kuin suuren gurun mielipiteet. Ilmankos monet alan tutkimukset ovat lähinnä viittauksista koostuvaa keskinäistä vemputusrinkiä. Ts. nais/rasismi/jne höpöhöpötutkija a, siteeraa tutkijaa b, joka siteeraa tutkijaa c, joka mahd. siteeraa tutkijoita a ja b, jne. ad infinitum.

Ja alalla ei tietenkään menesty, jollei mukaudu alan konsensukseen. Jos potkii tutkainta vastaan ja on eri mieltä kuin auktoriteetit on ilman muuta kerettiläinen ja väärässä.

[IDA]

Oli miten oli, niin esitin yllä toisten Hommafoorumilaisten hyödyksi omia tulkintojani maahanmuuttokritiikin todellisesta luonteesta niiltä osin, kuin mielestäni ymmärrettiin väärin tässä gradussa.

Kiitoksia siitä. Esitys sisälsi monia hyviä huomioita.

[Sanglier]

En olisi muistanut oliko gradulla valvoja vai ohjaaja vai tuottaja-puvustaja, mutta nyt muistan. Omasta G:stä on niin kauan eikä ole tarvinnut noita kuvioita miettiä sen jälkeen. Onko niin kauhean tarkkaa, kun itse olen aloittanut kandidaatinopinnot mutta valmistunut maisteriksi, suorittanut arvosanoja jotka muuttuivat opintokokonaisuuksiksi, ja nykyään kuulemma opintoviikotkin ovat opintopisteitä tjsp.

Kyllä lähes kaikki tietävät (viimeistään nyt) mikä gradu on ja muutakin asiaan liittyvää. Mutta päteköön jokainen sillä millä huvittaa, vaikka sitten korkeakouluopiskeluun liittyvällä terminologialla. Olen sitä mieltä että arkikielessä (kuten foorumipuheessa) voi käyttää yleiskieltä, jopa ihan arkiajattelupohjalta. Sanat tutkimus ja tutkia saavat ihan turhaan karvat pystyyn. Gradun tekijä ei tee tutkimusta, mutta hän kuitenkin tutkii jotakin.

Meille sähköputki-uimamaistereille tämä on riittävä tarkkuus.

Pointti oli kuitenkin että oli sosiologia tiedettä tahi ei, Sini on nyt sellaisen tieteen harrastaja, ja hänen tekosensa puhuvat puolestaan. Caveat emptor, sapienti sat ja e pluribus unum.

Tutkimukseen osallistuneille nuiville: mitä luulitte saavanne?  

[Ernst]

Oli miten oli, niin esitin yllä toisten Hommafoorumilaisten hyödyksi omia tulkintojani maahanmuuttokritiikin todellisesta luonteesta niiltä osin, kuin mielestäni ymmärrettiin väärin tässä gradussa.

Kiitoksia siitä. Esitys sisälsi monia hyviä huomioita.

Pidin erityisesti Titanicin konemestarin vertauksesta eli siitä, miten maahanmuuttoa voi oikeasti säädellä rikkomalla maahanmuuttoa ylläpitävä infra. Nykyinen hallitus ei ikinä puutu siihen infraan. Meidän tarvitsee tehdä se.

[Jepulis]

Olen sosiologian opiskelija Turun yliopistosta ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa maahanmuuttokriittisyydestä.

Sini Väisänen


Lisään gradulinkin tähän: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69923/gradu2011vaisanen.pdf?sequence=1

Tutkielma oli tilattu kuin myös sen todistelemiseksi, että maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat on rasisteja ja vähän tyhmiä, joiden mielipiteitä ei pidä huomioida.

Tutkija on johtopäätelmiään varten asettanut todeksi kiistanalaisia käsitteitä, joilla sattuu olemaan joidenkin ääripään rajojen poistamista ajavien ryhmien todistus takanaan. Yksi olennaisimmistä väitteen kantavista voimista on ns. uusrasismin määritelmä. Tutkija on siis sisällyttänyt rasismiin kaiken muun paitsi sen, että suhtautuu sosiaaliseen maahanmuutton äärimyönteisesti. Koska kaikki sen ulkopuolella on rasisteja, niin kaikki ns. maahanmuuttokriittiset ovat rasisteja.

Lainaus tutkielmasta

Uusrasismiksi on rasismia, jossa ihmisten
kulttuuriset piirteet pyritään esittämään luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä
faktoina (Puuronen 2011, 57). Nämä ovat rodullistavia käytäntöjä. On siis rasistista
esittää etnisistä ryhmistä ennakkoluuloisia näkemyksiä tai käyttää loukkaavia
ilmauksia vähemmistöistä (Puuronen 2011, 60). Tällaisia ilmauksia esiintyi
haastateltavien vastauksissa, joten voidaan sanoa, että rasismi on osa
maahanmuuttokriittisyyttä.

Edellä viitattu Puuronen on kaikkea muuta kuin sopiva tai puolueeton näin olennaisen termin määrittelyssä. Edes pitäisi todeta, että termi on tutkimuksessa tältä osin sitten maahanmuuttokriittisiä tahallisesti leimaava, koska en muista yhdenkään maahanmuuttokriittisen pitäneen termiä rasismi arvoltaan positiivisena. Se on yhtä kiva yleistys, kun huutelee vastaantulevalle mustaihoiselle halveksivaan sävyyn n-sanaa, hekään eivät varmasti keskimäärin pidä. Sana toimii tässä siten, että se poistaa maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivalta oikeuden tehdä sitä humaanista syistä. Minä puolestani uskon tekeväni tätä keskustelua humaanista lähtökohdista. Sen mahdollisuuden eliminointi lienee sanan rasismi ja määritelmän uus- pahantahtoinen tarkoituskin.

Tutkija itse on kyllä määrittelemässä tutkimuksessaan itsensä lähes täydelliseksi mokuttajaksi, vaikka missaakin itse mokutuksen määritelmän pointin. Mokutus on monikulttuurisuuden aiheetonta ylistämistä ja se johtaa kulttuurin laimenemiseen ei lisääntymiseen. Tutkielma tukee juuri tätä kehitystä ja ylläpitää väitettä siitä, ettei mitään suomalaista kulttuuria olisi olemassa, ainakaan sitä ei voisi eikä saisi suojata miltään eikä mitenkään. Päinvastoin tutkimukseen on kaivettu kivikautisia ihmismassojen liikkeitä todistelemaan jokainen suomalainen häpeälliseksi kolonialistiksi. Kun sanaa kolonialisti tai kolonialistinen käytetään juuri tässä yhteydessä, niin minä ainakin jäin ihmettelemään, että kuinkas monta Suomalaista tänne sitten aikoinaan kulkeutuikaan kerralla? Ettei vain olisi niin, että silloin joskus 1000 - 2000 vuotta sitten kulkeutui muutamia perheitä kymmenien vuosien välein joihinkin paikkoihin, missä nämä perheet saivat elannon ja melko rauhanomaisesti vielä ylipäänsä. Kuitenkin niin, että ne perheet on tulleet osin tai kokonaan elantoa tekemään ja maatansa muokkaamaan tai metsälle. Kertaheitolla tehty muuttomatka jalan on ollut ehkä muutama sata kilometri alkujaankin, jos ehkä useimmin vain toiseen pitäjään. Sensijaan nyt tullaan lentokoneilla tuhansien ihmisten kerta-annoksina per vuosi eri puolelta planeettaa. Missä ihmeessä on näiden tutkielmatasoinen verrattavuus? Ja miksi juuri suomalaissyntyisten mahdollisesta heikosti todennetusta "koloniasaatiosta" on silloin käytettävä termiä koloniasaatio, miksei vaikkapa somalien maahantulosta?

Lisäksi tutkielmassa esiintyy samat nollaväitteet tai kehäpäätelminä pidettävät argumentit kuin monissa aiemmissa vastaavissa väitepapereissa, joiden ainoa tarkoitus on viimekädessä todistaa vapaan tai tietynlaisen sosiaalisen maahanmuuton väistämättömyyttä. Sen uskon levityksen motivointia voi vain ihmetellä, oli sanojana femakko tai suvaitsevaiston jäsen.

Emme siis voi olla osana globaalia järjestelmää ja
poimia siitä vain parhaat palat jättäen sivutuotteet muiden vastuulle.

Tutkielma viittaa yksinkertaistamiseen samalla itse tutkijan sortuessa näin vakaviin yksinkertaistuksiin massiivisissa perusasioissa. Ehkä emme voi olla osana globaalia järjestelmää ilman erilaisia kohtaamisia mutta tarkoittaako tämä vaikkapa valikoimatonta maahanmuuttoa ilman mahdollisuutta todeta puutteita vallitsevassa järjestelmässä, vai tarkoittaako se samantapaista järjestelmää kuin Japanissa vai mahdollisesti jotain siltä väliltä? Tutkija ei suostu näkemään maahanmuuttopolitiikan kriittisten puhujien tärkeää perusviestiä, eli sitä, että maahanmuutosta ja maahanmuuton seurauksista pitää kommunikoida muutenkin kuin propagandistisesti positiiviseen sävyyn. Ongelmat on nähtävä ja on oltava mahdollista määritellä kuten joku muu ongelma/asia nykysuomalaisten kannalta. Emmehän puhu Kreikan lainastakin vain yleisenä rahoitusopillisena ongelmana, vaan ongelmana missä me suomalaiset maksamme ja saksalaiset pankit saavat. Nyt tutkielma ei lupaa lainkaan valoa tältä näkökannalta, vaan lähinnä puoltaa kukkahattuisinta mahdollista "hoitavaa" monikultturisointia uskonnon-omaisesti.

En voi käsittää miksi nämä henkilöt ei näe mitään hyvää siinä, että maahanmuutonkin suhteen valikoidaan tai edistetään kannaltamme edullisten valikointiolosuhteiden syntymistä. Jos Saksa saa paljon suomalaisia insinöörejä mutta Suomi saa paljon somaliasta kotoisin olevia huollettavia, huoltosuhteemme heikkenee, Saksan paranee. Pitäiskö tätä kehitystä päinvastoin edistää, sitäkö tutkija siis tarkoittaa?

[M.]

Uusrasismiksi on rasismia, jossa ihmisten
kulttuuriset piirteet pyritään esittämään luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä
faktoina (Puuronen 2011, 57). Nämä ovat rodullistavia käytäntöjä. On siis rasistista
esittää etnisistä ryhmistä ennakkoluuloisia näkemyksiä tai käyttää loukkaavia
ilmauksia vähemmistöistä (Puuronen 2011, 60).

Onhan se aina yhtä hellyyttävää, kun ilmeinen pseudotieteilijä yrittää tehdä itsestään auktoriteettia määrittelemällä muille käsitteitä omasta ennakkoluuloihin perustuvasta positiostaan sen sijaan, että edes yrittäisi tutustua muiden ajatteluun. Maahanmuuttokeskusteluun ei tyypillisesti osallistuta tarkoituksellisesti tai edes tarkoittamatta esittämällä kulttuurisia piirteitä "luonnollisen kaltaisina, ihmisiä määrittävinä faktoina". Paljon yleisempi on se joskus suoraan mutta yleensä epäsuorasti esitetty käsitys, että erilaisilla ihmisryhmillä on tietynlaisia toisistaan eroavia tapoja siinä mielessä, että nämä tavat ovat yleisempiä yhden ryhmän sisällä kuin toisen ryhmän sisällä. Näin ollen tietyn kulttuurisen ryhmän tavat eivät määrää tähän ryhmään kuuluvien yksilöiden arvoja, mielipiteitä tai käyttäytymistä deterministisesti vaan ainoastaan ennustavat sitä tietyllä todennäköisyydellä. Tässä ei ole enää mitään "rodullistavaa". Tätä päättelyä ei tyypillisesti eksplikoida, koska luonnollisessa kielessä pyritään mahdollisimman suoraviivaiseen ja yksinkertaiseen ilmaisuun ja toisaalta myös siksi etteivät kaikki edes osaa ilmaista käsityksiään riittävän tarkasti.

Maahanmuuttokritiikin kannalta on toisarvoista selittää sitä miksi joillakin maahanmuuttajaryhmillä on tietynlaisia, suomalaisten vastenmielisinä pitämiä tapoja. Oleellisempaa on se, että opittujenkin tapojen poisoppiminen on hyvin vaikeaa, kuten käytäntö on jo osoittanut - sikäli kuin tällaista poisoppimista on edes vaadittu. Kotouttamispolitiikan kannalta tämänkaltainen selittäminen on toisaalta ensiarvoisen tärkeää.

[Phantasticum]

Yksi olennaisimmistä väitteen kantavista voimista on ns. uusrasismin määritelmä. Tutkija on siis sisällyttänyt rasismiin kaiken muun paitsi sen, että suhtautuu sosiaaliseen maahanmuutton äärimyönteisesti. Koska kaikki sen ulkopuolella on rasisteja, niin kaikki ns. maahanmuuttokriittiset ovat rasisteja.

Lisäksi tutkielmassa esiintyy samat nollaväitteet tai kehäpäätelminä pidettävät argumentit kuin monissa aiemmissa vastaavissa väitepapereissa, joiden ainoa tarkoitus on viimekädessä todistaa vapaan tai tietynlaisen sosiaalisen maahanmuuton väistämättömyyttä.

Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen. Jos kyseessä on tieteellinen teoria, silloin se täytyy myös ampua alas tieteellisesti. Onko asiaa teorisoinnut joku muukin kuin Vesa Puuronen? Sama juttu pätee globaaliin liikkuvuuteen. Onko kyseessä tieteellinen teoria vai onko tämä(kin) pelkkä ideologia, jota julistetaan tieteen nimissä.

[M.]

Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen.

Kyseessä ei taida olla mitään muuta kuin väite, että maahanmuuton arvostelijat pitäisivät maahanmuuttajien kulttuurisia piirteitä muuttumattomina ja väistämättömästi kaikkien yksittäisten maahanmuuttajien käyttäytymistä ohjaavina.

[IDA]

Minuakin kiinnostaa tämä kulttuurinen uusrasismi, joka on ilmeisesti saanut tieteellisen teorian suojakuvun päälleen. Jos kyseessä on tieteellinen teoria, silloin se täytyy myös ampua alas tieteellisesti. Onko asiaa teorisoinnut joku muukin kuin Vesa Puuronen?

Käsittääkseni on teorisoinut. Asiahan pohjimmiltaan liittyy siihen jo unohdetuksi luulemaani höttöön, että ihminen tapoineen ja tottumuksineen olisi vain sosiaalinen konstruktio. Ehkä nämä virtaukset vasta rantautuvat Suomeen nyt, kun Missisippi on vihdoin saatu palamaan täälläkin? Racialized Identities tai joku vastaava varmaan vie virvoittaville lähteille

Sinänsähän tämän gradun tekijällä on täysi oikeus - ja oikeastaan se on opiskelijalle järkevääkin - viitata tohtoritason tutkijoiden töihin. Ei hänen tarvitse välittää siitä, että ne työt ovat puhdasta huuhaata ellei tiedeyhteisö ole niitä sellaisiksi todennut. Ja ei kaiketi ole.

Huonoa tuossa oli se, että haastattelut eivät istu siihen mitä ilmeisesti tavoitellaan. Tai ainakaan laadullista eroa haastateltujen todellisten sanomisten ja sen mitä teoria olettaisi heidän sanovan välillä ei tuoda tarpeeksi selkeästi esiin.

[Lasisti]

Tutkielma oli tilattu kuin myös sen todistelemiseksi, että maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivat on rasisteja ja vähän tyhmiä, joiden mielipiteitä ei pidä huomioida.

Jos tahtoo pyöriä tietyissä piireissä, ja saada apurahoja ja virkoja, niin lienee parempi pysyä yleisesti hyväksytyissä näkemyksissä ja agendassa, eikä heittäytyä kovinkaan rohkeaan itsenäiseen ajatteluun. Tässäpä olikin lähes sata sivua tuollaista oikeauskoista vanhaa liturgiaa..

[mishrak]

Lukaisin tuon gradun läpi. Sosiologiaakin opiskelleena ei tuo niin pahalta vaikuttanut kuin mitä täällä on karjuttu. Kyseessä on tosiaankin vain tutkielma, ei tutkimus. Hall teoreettikkona ei ole minulle tuttu, mutta vastaavia ajatuksia toiseudesta on esittäneet monet muutkin (useampiin olisi voinut viitata).

Puuronen taas on mitä on. Uusrasismin käsite ei silti ole täysin turha. Käsittääkseni sillä tarkoitetaan vain sitä, että kulttuureja pidetään muuttumattomina; ts. maahanmuuttaja ei pysty sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja luopumaan omista kulttuurisista tavoistaan (mitä sitten suomalaisuudella ikinä tarkoitetaankaan). Maahanmuuttokriitikot eivät omasta mielestäni tällaiseen ajatteluun usein sorru vaan tämä on nähdäkseni lähinnä juuri "monikultturistien" ongelma.

Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista. Puuronen, Hall ja Benedict Andersson nyt vaan ovat tällä hetkellä yhteiskuntatieteissä IN. Deal with it. 

Muutamat kohdat ja ilmaukset särähtivät teksissä korvaan, pääosin omat johtopäätökset ja mielipiteet oltiin kuitenkin asiaankuuluvasti jätetty lopun pohdintaosioon. Kannattaa myös pitää mielessä se, että tämä tutkielman tarkoitus oli kuvata maahanmuuttokriitikoiden näkemyksiä maahanmuutosta - ei maahanmuuttoon liittyviä tosiasiota. Ne teidän linkittämät rikos- ja työttömyystilastot nyt vain eivät kuulu tämän tutkielman aiheeseen.

Siitä toki voi olla montaa mieltä, että pitäisikö yhteiskuntatieteissä tutkia nykyistä enemmän olemassa olevia asioita liittyen asiaan X vai ihmisten kokemuksia/näkemyksiä asiasta X.

[IDA]

ja Benedict Andersson nyt vaan ovat tällä hetkellä yhteiskuntatieteissä IN. Deal with it. 

Positiivistahan tuossa oli se, että nykyään ilmeisesti jo opiskelijoille opetetaan, että kuviteltu yhteisö ei tarkoita sitä, että yhteisö olisi jotenkin keinotekoinen, epäaito ja tietoisesti rakennettu.

Ainakin johonkin aikaan törmäsi tuskastuttavan usein siihen, kuinka Benedict Andersonkin kuulemma todistaa, että kansat ovat pelkkä kuvitelmaan eikä niitä oikeasti olekaan

[matriarkka]

Olen samaa mieltä. Myös kyseenalaistamista en löydä lainkaan. Nimenomaan nämä teoriaan sopimattomat asiat pitäisi kertoa pohdinnassa. Lisäksi, kuten aiemminkin totesin, yhden kirjan lainaamista sivun mittaisesti ei olisi meillä hyvällä katsottu.

Ehkä enemmän surettaakin, miten tämä kertoo opinnäytteiden laaduttomuudesta. Olen kuullut, että suomalaiset yliopistot eivät olisi kovin korkeatasoisia maailmanlaajuisesti mitattuna. Ilmeisesti, koska ne ovat ilmaisia - asia, mitä täällä ei myöskään ääneen saa sanoa. Jotenkin tämä nyt haiskahtaa siltä kuitenkin...

...
Huonoa tuossa oli se, että haastattelut eivät istu siihen mitä ilmeisesti tavoitellaan. Tai ainakaan laadullista eroa haastateltujen todellisten sanomisten ja sen mitä teoria olettaisi heidän sanovan välillä ei tuoda tarpeeksi selkeästi esiin.

[tyhmyri]

Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista.

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika.    Olen monessa yhteydessä valittanut, että on paljon hauskempaa puuhata tekniikan kanssa koska silloin epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus eivät ole koko ajan häiritsemässä kuten ne ovat taloustieteissä. Keskustelu esimerkiksi Chicagon koulukunnan talousajattelun (uus)keynesiläisten välillä on enemmän ideologista ja ajattelutapaan liittyvää kuin tieteellistä. Kummallakin on käsittääkseni näyttöjä sekä kohtuullisista onnistumisista että todella kamalista epäonnistumisista. Lisäksi sama temppu toimii maassa A mutta epäonnistuu maassa B aiheuttaen suurta kärsimystä, jolloin kulttuurierot saattavat yllättäen vaikuttaa enemmän kuin taloudellisen ajattelun puhdasoppisuus.

[Sakuro]

Vaikka monikulttuurisuuteen suhtauduttiin maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa pääasiassa vastahakoisesti, esille nousi myös näkemyksiä, joiden mukaan maahanmuuttajista voitaisiin oppia. Tällaisiksi asioiksi mainittiin muun muassa koulutuksen arvostaminen. Haastateltavien mukaan aasialaiset arvostavat koulutusta huomattavasti enemmän kuin suomalaiset ja siihen Suomessa pitäisikin panostaa enemmän erityisesti korkeakoulutasolla. Myös perheen ja vanhusten kunnioittamista muslimikulttuurissa arvostettiin. Aasialaiset miellettiin hyvin koulutetuiksi ja muslimit taas perhekeskeisiksi.

Ai, jotain hyvääkin siis löyt-

Näin maahanmuuttokriitikot muokkaavat puheillaan hyvin yksiulotteisia ja jopa rodullistavia kuvia maahanmuuttajista.

Niinpä tietysti. Yhtäältä vihataan ja pelätään, toisaalta taas arvostetaan, mutta yksiulotteisia ollaan joka tapauksessa. Pakko silti myöntää että on tasapuolista laskea "rodullistamiseen" myös positiiviset ennakkoluulot. Ei sentään kuitenkaan ryhtynyt todistamaan että eivät ne kaikki aasialaiset ole fiksuja ja muslimit perhekeskeisiä, vaikka hommalaiset niin luulevatkin.

Vastaako tamperelainen rokkari puhelimeen "Mustallajärvellä Pate puhelimessa" ?

Paikannimillä ja sukunimillä on erilaiset taivutussäännöt.

[Saippuakupla]

Kaikki keskustelijat ymmärtävät tämän eivätkä oleta, että Väisäsen olisi pitänyt omistaa luku tilastojen käsittelylle. Sen sijaan se, että maahanmuuttokriitikot perustavat näkemyksensä tunteiden tai luulojen sijaan mm. tilastotiedolle, olisi totta vieköön kuulunut tutkimuksen aihepiiriin.

Jos haastateltavat (siis useampi haastateltava) ovat tuoneet tilastotietoa esiin ja perustelleet mielipiteitään tilastoilla, niin hyvässä gradussa esitetyt tilastotiedot olisi tarkistettu. Hyvässä gradussa olisi myös mainittu, että maahanmuuttokriitikot perustelevat näkökulmiaan tilastotiedoilla, jotka osoittavat heidän mielestä asioita x.

[mishrak]

Kaikki keskustelijat ymmärtävät tämän eivätkä oleta, että Väisäsen olisi pitänyt omistaa luku tilastojen käsittelylle. Sen sijaan se, että maahanmuuttokriitikot perustavat näkemyksensä tunteiden tai luulojen sijaan mm. tilastotiedolle, olisi totta vieköön kuulunut tutkimuksen aihepiiriin.

Jos haastateltavat (siis useampi haastateltava) ovat tuoneet tilastotietoa esiin ja perustelleet mielipiteitään tilastoilla, niin hyvässä gradussa esitetyt tilastotiedot olisi tarkistettu. Hyvässä gradussa olisi myös mainittu, että maahanmuuttokriitikot perustelevat näkökulmiaan tilastotiedoilla, jotka osoittavat heidän mielestä asioita x.

Totta.

Mainitaan tuolla kuitenkin:

"Myös tilastot olivat tärkeitä perusteltaessa näkökulmia. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyykin oleellisesti pyrkimys rationaalisuuteena ja usko tilastollisen tiedon objektiivisuuteen." s. 97

[mishrak]

Sosiologia (kuten monet muutkin yhteiskuntatieteet) eivät ole ainoastaan absoluuttisia totuuksia tai objektiivisia faktoja - toisin kuin ainoastaan lukujen ja keskiarvojen päälle ymmärtävät fyysikot ja taloustieteilijät kuvittelevat - vaan kyse on erilaisista ajattelutavoista ja ideoista.

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että taloustiede olisi eksaktia kuten fysiikka tai matematiikka? Hyvänen aika. 

Mutta eikö ainakin liiketaloustiedettä pidetä hyvänä ja oikeana tieteenä verrattuna vaikkapa naistutkimukseen, sosiologiaan tai muihin humanistisiin haihatteluihin?

[Saippuakupla]

Mainitaan tuolla kuitenkin:
"Myös tilastot olivat tärkeitä perusteltaessa näkökulmia. Maahanmuuttokriittisyyteen liittyykin oleellisesti pyrkimys rationaalisuuteen ja usko tilastollisen tiedon objektiivisuuteen." s. 97

Tosiaan, tuo lyhyt maininta työssä on. Kun asia kerran on tekijänkin mielestä tärkeä tai tarkemmin oleellinen, niin asiaa olisi pitänyt käsitellä tarkemmin tai ainakin tuoda esiin, että millä tilastoilla perusteltiin mitäkin. Tuolloinhan tekijä olisi tosin joutunut nielemään omat "henkilökohtaiset ja suvaitsevaiset näkemyksensä", koska tilastojen kumoaminen esim. raiskaustilastojen huomattavan yliedustuksen osalta on mahdotonta.

Edit: Tämän verran tilastojen esittämistä oli avattu, sivu 55:

Haastateltavat uskoivat, että maahanmuuttajat kasvattavat Suomen rikostilastoja. Syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosprosenttiin epäiltiin yhteiskuntaan sopeutumattomuutta. Suomessa ei kuitenkaan tilastoida rikoksista tuomittuja etnisyyden perusteella, joten maahanmuuttajataustaisten, mutta Suomen kansalaisuuden saaneiden rikoksiin syyllistymistä on hyvin vaikea selvittää (http://www.stat.fi.). Vain ulkomaan kansalaisten tuomioita on tilastoitu ja Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 kaikista rikoksiin tuomituista 9,1 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään maahanmuuttajista, sillä lukuun sisältyvät myös Suomessa vain käymässä olevat ulkomaalaiset. (http://www.stat.fi.)

Edit 2: Tekijä mahdollisesti ajatteli, että em. lainauksessa esitetyllä perustelulla voidaan kumota kaikki tilastotiedot, joita yhdistetään maahanmuuttajiin.

[JaniAlander]

Jos taloustieteilijät tietävät oikeasti aiheestaan jotain siis sellaisella tasolla, että on kyse tieteestä, eikä pelkästään sen kaapuun naamioidusta ideologiasta niin miksi heistä sangen harva on todella rikas?

Tai miksi jokaisella taloustieteen koulukunnalla (poislukien ehkä marxismi) on esittää osin onnistumisia ja osin katastrofaalisia epäonnistumisia (Marxismilla on vaan noita jälkimmäisiä).

Ehkäpä on pääteltävä, että yksikään nykyisistä käytössä olevista teorioista ei ole pätevä. Ei ainakaan siinä mielessä että niillä kykenisi mielekkäästi ja yleispätevästi mallintamaan asioita.

[myötäjuoksija]

Kohderyhmälläni on tutkimusaiheesta hyvin vahvat
näkemykset, joista henkilökohtaiset näkemykseni eroavat. Jouduin pohtimaan tätä
eroa haastateltavien ja omien näkemysteni välillä. Halusin tuoda haastateltavien oman äänen kuuluviin. Toisaalta taas tavoitteeni on yrittää edistää suvaitsevaisuutta. Tutkielmassa oli siis jo alusta lähtien eräänlainen sitoumusten ristiriita. Toisella puolella oli sitoumus haastateltaville ja toisella sitoumus omille näkemyksille.

Tarkoittaaku tuo tuossa alussa jo sitä, että tavoite ei ollutkaan tehdä tutkimusta mamukriittisten mielipiteistä vaan edistää suvaitsevaisuutta tulkitsemalla niitä em. mielipiteitä (väärin) niin, että suvaitsevaisuuden edistäminen onnistuisi?

Ja tätäkö kutsutaan tieteeksi?

[JaniAlander]

Ihan objektiivista ja asenteetonta tieteentekoa -bizarrouniversumissa.

[KTM]

Jos taloustieteilijät tietävät oikeasti aiheestaan jotain siis sellaisella tasolla, että on kyse tieteestä, eikä pelkästään sen kaapuun naamioidusta ideologiasta niin miksi heistä sangen harva on todella rikas?

Ehkäpä on pääteltävä, että yksikään nykyisistä käytössä olevista teorioista ei ole pätevä. Ei ainakaan siinä mielessä että niillä kykenisi mielekkäästi ja yleispätevästi mallintamaan asioita.

Näitä asioita on silloin tällöin pohtinut. Voi olla niin että jos joku keksisi sen varman tavan rikastua niin hänellä olisi kohta sata tai tuhat matkijaa. Eli jos joku keksisi sen keinon millä rikastua se kannattaisi pitää visusti omana tietonaan tai kohta ko. keinolla ei enää voisi rikastua, koska moinen keino ylikuumentaisi homman kun jokainen yrittäisi samaa. Tälläiset keinot varmasti estettäisiin hyvin äkkiä.

Talous myös muuttuu koko ajan ja on aika kaoottista. Mikä sitten osittain poistaa sen tieteellisyyden. Toki päteviä teorioita siitä miten maailmantalous toimii tai pitäisi toimia voidaan kehittää, mutta harvemmin näiden teorioiden keksiminen ja tietäminen auttaa rikastumaan. Pörssikurssien ennustaminen on likipitäen mahdotonta koska niihin vaikuttaa niin monet asiat.

Lisäksi tiedeporukka on luonteenlaadultaan yleensä varsin varovaisia, harva proffa alkaa riskisijoittajaksi vaikka olisikin joku guru taloustieteessä, ehkä he tuntevat riskitkin muita paremmin ja proffan palkka riittää heille.

[Haima]

Siis magnanko tämä gradu oli saanut arvioinnissa?

[Pöllämystynyt]

1. Mikä on tuo mainitsemasi "meikäläinen" ideologia? Kyse lienee sinun ideologiastasi, sillä minulla ei mitään ideologiaa koskaan ole ollutkaan. Eikä tulekaan.
2. Mikä on tuo mainitsemasi "täysin vastakkainen ideologia".

Sinä - tai joku samaa nimimerkkiä käyttänyt - olit aiemmin yksi maahanmuuttokriittisen liikkeen kärkihahmoja. Järjestit valitsijayhdistyksen Jussi Halla-ahon taakse ja perustit poliittisen puolueen. Tuolloin kannatit suomalaisuutta, vastustit hallitsematonta maahanmuuttoa etkä ollut erityisesti minkään uskonnon miehiä.

(...)

Puuttumatta siihen mitä JM-K:n mielessä mahtoi liikkua, niin periaatteessa kuvaamasi asennoituminen ja toiminta ei edellytä ideologiaa. Minäkin koen esimerkiksi "nationalismin" täysin vieraaksi ja turhaksi, ja mamu/moku-kritiikkini onnistuu täysin ilmankin sitä. Nykyisen moku/mamu-politiikan voi käsittää läpimädäksi, rikolliseksi, vaaralliseksi ja katastrofin siementen kylvämiseksi aivan ilman mitään ideologiaa tai aatteellista oppirakennelmaa. Vähän sama tilanne kuin scifi-tarinoissa maata lähestyvän tuomiopäivän meteorin torjujilla. Ei heidänkään tarvitse omaksua mitään antimeteoriittista aatemaailmaa symboleineen ja iskulauseineen ryhtyäkseen kiireesti ja asian vaatimalla kiinnostuksella ja äärimmäisellä vakavuudella suojelemaan maailmaa kyseiseltä uhalta.

Tulevaisuudesta, hyvinvoinnista, ympäristöstä, turvallisuudesta, monimuotoisuudesta jne, voi olla aivan hyvin kiinnostunut luonnollisen spontaanisti, jolloin myös niihin kohdistuva hyökkäystä tai uhkaa aletaan torjua täysin luonnostaan, ilman että tätä puolustusreaktiota mikään ideologia masinoisi. Suurin osa monikultturismin vastustuksesta on juuri tällaista luontaista, ei-ideologista, yleis-inhimillistä toimintaa.

Myös etnisyyteensä voi olla kasvanut ja identifioitunut aivan luonnostaan, kuten suurin osa maailman ihmisistä on aina ollut. Suurin osa ihmisistä ei tarvitse minkäänlaista ideologiaa kokeakseen tarvetta puolustaa ja suojella etnisyyttään, mikäli siihen kohdistuu uhkia.

Nimenomaan ideologiat ovat opettaneet ihmiset taistelemaan tervettä järkeä ja yleis-inhimillistä moraalitajua vastaan. Mokutus on niin räikeästi rehellisen järjen, terveen moraalin ja ihmisluonnon vastaista, että se on täysin riippuvainen ideologiastaan. Mokutusta dualistisena oppina ei voisi myöskään olla olemassa ilman paholaismaisiksi leimattuja aatteen vihollisia, kuviteltuja tai todellisia vasta-ideologioita. Mokutus siis edellyttää vähintään kahden eri ideologian olemassaoloa: mokutuksen itsensä sekä vihollis-ideologioiden, joita ei kuulukaan ymmärtää kovin hyvin mutta vihata senkin edestä.

Miksi kenenkään pitäisi esiintyä mokuttajille elintärkeiden vasta-ideologioiden mallinukkeina kuten "oikeistolaisina", "konservatiiveina" tai "nationalisteina"? Jätetään ideologiat mokuttajille, ja keskitytään pelastamaan, vaalimaan ja kehittämään maailmaa.