Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[tyhmyri]

Italian lainahuutokaupassa oli melkoisen ikävä korkotaso. Uutinen löytyy täältä.

Italialla ei ilman korkomenoja olisi mitenkään kamala tilanne. Italian valtion primary suprplus/deficit on yhä yllättävän hyvällä tolalla, kuten liitteestä näkyy. Jos vanhaa velkaa ei olisi niin mielettömästi, niin Italialla ei olisi mitään syytä huolestua. Italia tosiaan tarvitsisi aika huomattavan NGDP-kasvun.

[RTT]

Nyt tuleekin mielenkiintoinen pohdinnan paikka, että jos liittovaltio perustettaisiin vain näiden hyvin käyttäytyvien maiden kesken, olisiko liittovaltiolla Saksa, Ranska, Suomi, Hollanti + muutama muu elinkelpoista tulevaisuutta? Vai onko tällaisen pohtiminen epäisänmaallista?

Sas nähdä minkäläisen suunnitelman Saksa ja Ranska julkaisevat joulukuussa, mutta mitään hyvää se ei ole. EU-komission omista suunnitelmista voinee ottaa osviittaa. Hallitus laatii budjetit "asiantuntijaneuvostojen" pohjalta, EU-komissio tekee niihin omat muokkauksensa Brysselissä, ja kansallisen parlamentin tehtäväksi jää kumileimaisimena toimiminen. Ongelmissa olevan valtion tulee raportoida säännöllisesti Brysseliin, joka voi lähettää omia valvojiaan mihin tahansa EU-maahan, tai ehdottaa julkisesti tukipaketin ottamista (joka markkinareaktion takia käytännössä pakottaa ottamaan tukipaketin). Ensi vuoden alusta komissio voi sakottaa alijäämästä kärsivä maita.

AAA-maiden tavoitteena on ottaa kaikki finanssivalta pois vaaleilla valitulilta tahoilta, kuten esimerkkilausunnot Saksasta, Hollannista ja Suomesta kertovat. Aivan kuin Stubbin lausunnosta voi päätellä, tavoitteena on palata kultaiselle 1600-luvulle, jolloin feodalismi sekä monarkia olivat voimissaan ja kansan tehtävänä oli maksaa veronsa ja totella.

[Rauski]

Jos eivät painokoneet lähde Euroopassa liikkeelle, tavalla tai toisella, niin saadaan 30-luvun luokkaa oleva deflaatio-lama maailmaan. Näin yksinkertaista se on. Tähän ovat valinnat supistuneet - varmasti ehkä vielä puoli vuotta tai vuosi sitten olisi ollut muitakin mahdollisuuksia (pankkisektorin suora, vastikkeellinen pääomittaminen ja laajat ongelmamaiden velkajärjestelyt), mutta enää ei ole. Painokoneet tai finanssisektorin harmageddon, jolla olisi valtava vaikutus myös reaalitalouteen. Nyt vaikka helikopterista niitä euroja sirottelemaan, ja vinkiää.

Suuri sarvikuono huoneessa kroonisesti ylivelkaantuneet länsimaat. Deflaatio ja siitä seuraava lama on väistämätön seuraus liian alhaisten korkojen tuomasta velkakuplasta. Velkojen pitää antaa tuhoutua kestävälle tasolle. Keskuspankit eivät voi tehdä ihmeitä. Voidaan harrastaa QE:tä, mutta jos ja kun pankit eivät halua antolainata sitä eteenpäin niin seuraukset voi katsoa Japanista. Yksityinen sektori ei halua ottaa lisää velkaa.

Siis painokoneet tarvitaan nyt estämään 30-luvun alun tyyppinen harmageddon finanssi-markkinoilla. Sinänsä se ei ole mikään ihmeratkaisu, mutta turvaisi kuitenkin euroalueen, jonka hallitsematon hajoaminen aloittaisi hyvin todennäköisesti ketjureaktion maailmantaloudessa. Setelirahoitus ei automaattisesti johda inflaatioon, kuten tiedämme (vaikka kuinka paljon siitä puhkuisi ja vinkuisi niin tälläistä automaatiota ei ole), mutta maltillinen inflaatio olisi paras mahdollinen ratkaisu tässä tilanteessa. Saa nyt nähdä kuinka käy, tilanne on oikeasti hyvin, hyvin pelottava.

Ongelman ainut ratkaisu on 30-luvun tyylisessä lamassa. Lama on välttämätön seuraus löysästä rahapolitiikasta ja kuplista. Euroopan velkakriisi syntynyt itsestään, se on 3.  suuri kupla pitkässä ketjussa. Ensimmäinen oli IT-kupla 2000-luvun taitteessa, joka saatiin peitettyä yhä suuremmalla kuplalla asunnoissa ympäri länsimaita ja sen osittain puhjettua viimeisin kupla on länsimaiden velkakirjoissa, joka nyt meinaa puhjeta. Ongelmaa ei olisi jos laman olisi annettu tapahtua IT-kuplan aikoihin, mutta ei.

EKP:n painokonetta käyttämällä tulee mieleen 3 vaihtoehtoista skenaariota:

1. EKP ostaa pankkien taseista pois euromaiden velkoja massiivisella QE ohjelmalla. Joku voisi tässä huomauttaa, että EKP on ostanut jo satoja miljardeja kriisimaiden velkoja, eikä ongelma ole ratkennut.

2. EKP ryhtyy lender of last resortiksi  valtioille. Saattaisi hetkellisesti tiputtaa korkoja, mutta samalla asettaisi kysymyksen, että kuinka uskottavaa valtioiden leikkauksista tulisi kun mitään pakkoa ei enään olisi. Euron uskottavuus valuuttana olisi mennyttä ja se saisi aikaan varmasti euron arvon selvän tippumisen muita valuuttoja vastaan ja nostaisi tuontihinnat kattoon, aiheuttaisi valuuttapaon pois heikkenevästä eurosta. Globaalissa maailmassa AY-liike ei pysty neuvottelemaan palkoista samalla tapaa kuin 70-luvulla, joten seurauksena on varmasti lakkoja riittävän pitkällä vietynä euroalueen kysynnän romahtaminen.

3. Kursailematon seteleiden painaminen valtion menojen rahoittamiseksi. Zimbabwe-skenaario, ei liene tarvitse sanoa enempää.

[Jaakko Sivonen]

Sijoitusyritys Navi Groupin hallituksen puheenjohtaja Janne Saarikko on ällistynyt EU:n sisämarkkinakomissaari Michel Barnierin vaatimuksista.
Ranskalainen Barnier esitti toissaviikolla, että kriisiin ajautuvien maiden luottoluokitukset kiellettäisiin kokonaan väliaikaisesti ja luottoluokitusyritysten toimintaa rajoitettaisiin muutenkin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/118227-eu-komissaarin-vaatimus-allistyttaa-%E2%80%9Dtodellisuus-halutaan-salata%E2%80%9D

Mitenköhän Barnier on ajatellut estää amerikkalaisia luottoluokitusyhtiöitä käyttämästä sananvapauttaan? EU:n komissaarit alkavat muistuttaa yhä enemmän Neuvostoliiton komissaareja.

[tyhmyri]

Ongelman ainut ratkaisu on 30-luvun tyylisessä lamassa. Lama on välttämätön seuraus löysästä rahapolitiikasta ja kuplista.

Jännittävä väite ja mielenkiinnolla odotan selitystä tuolle mielipiteelle. 

Looginen seuraus mielipiteestäsi on, että myös 1930-luvun lama oli sekin mielestäsi seurausta löysästä rahapolitiikasta?  Perusteluja, kiitos. Yksinkertaisuuden vuoksi voit perusteluissasi tarkastella pelkästään USA:n tilannetta 1930-luvun laman alla, sillä sieltä on saatavilla parempia tilastoja kuin tuon ajan Euroopasta.

[Vörå]

Ongelman ainut ratkaisu on 30-luvun tyylisessä lamassa. Lama on välttämätön seuraus löysästä rahapolitiikasta ja kuplista. Euroopan velkakriisi syntynyt itsestään, se on 3.  suuri kupla pitkässä ketjussa. Ensimmäinen oli IT-kupla 2000-luvun taitteessa, joka saatiin peitettyä yhä suuremmalla kuplalla asunnoissa ympäri länsimaita ja sen osittain puhjettua viimeisin kupla on länsimaiden velkakirjoissa, joka nyt meinaa puhjeta. Ongelmaa ei olisi jos laman olisi annettu tapahtua IT-kuplan aikoihin, mutta ei.

Viimeksi kun kokeiltiin 30-luvun tyyppiä lamaa niin kapitalismi meinasi lakata. En myöskään ymmärrä, miksi "lender of last resort" -rooli johtaisi mihinkään massiiviseen paniikkiin - lähinnähän tilanne on päinvastainen. En sisäistä sitäkään, miksi maltillisesti inflatorinen politiikka jonkinlaisen talouskasvun kontekstissa olisi huonompi konteksti yksityisen ja julkisen sektorin velkavuorien hallituksi purkamiseksi kuin massiivinen deflaatio-kierre ja mahdollisesti rakoileva yhteiskuntarauha  sekä valtava taloudellisen kapasiteetin alikäyttö. En tiedä ketä hyödyttäisi sellainen tilanne, tuskin kauheasti niitäkään joilla näitä pääomia on ollut. En tuossa myöskään nähnyt mitään pyrkimystä osallistuttaa itse finanssisektori talkoisiin - sen ylikuumentuminen on olennainen syy nykyisiin ongelmiin, ja sitä on ruvettava valvomaan tarkemmin ja verottamaan enemmän.

[ikuturso]

--Lasse

Tosi kiva että kerrot joka kerta että kuka kirjoittaa.

Tosi kiva, että asia kiinnosti Sinua. Kyseessä on (hassu) tapa, ajalta kivi&keppi, saattaa olla jopa ennen WWW:tä. Heh, Lasse Nortunenkin laittaa/laittoi loppuun -Lasse- , eli Lasseissa on eroja. Kyllähän tuollainen tapa joillain muillakin varmaan on. Tietysti, jos olisin nickikseni valinnut vaikka "Isomela":n, en sitä loppuun tunkisi.

--Lasse, palautteesta kiittäen

OT: Meitä Usenet-newssikaudella ja tekstipohjaisten viestinten ei-graafisten lainausten aikana internetkommunikoinnin aloittaneita on täällä muitakin. Silloin oli kohteliasta signeerata viestinsä. Jossain vaiheessa nyyssilukijoihin tuli tämä siguominaisuus, johon tyypillisesti laitettiin aluksi kirjoittajan tiedot - myöhemmin tuo kenttä muodostui erilaisten sitaattien sijoituspaikaksi. Tämä viestivälinekin tukee siguja, mutta harvalla siellä on omaa tai nickin nimeä tai mitään siihen viittaavaa.

Itsellä ainakin on vaistomainen tapa signeerata tekstinsä, vaikkakin täällä elän nimimerkkielämää ja allekirjoituksen arvo anonyymillä on kyseenalainen. Jopa tekstiviestit signeeraan, jos on pienikin epäilys, että oma numero ei löydy vastaanottajan osoitekirjasta.

Jatkot varmaan jonnekin foorumin kehitys- ja itkuosastoon. Täällä muuten on nykyään kai plonkkaustoimintokin, jos signeeraukset häiritsevät.

-i-

[citizen]

En sisäistä sitäkään, miksi maltillisesti inflatorinen politiikka jonkinlaisen talouskasvun kontekstissa olisi huonompi konteksti yksityisen ja julkisen sektorin velkavuorien hallituksi purkamiseksi kuin massiivinen deflaatio-kierre

Siinäkö ne vaihtoehdot ovat? Ihanko totta. Minusta se on toisin päin. Vaihtoehtoina on nyt vastuullinen euroaluetta purkava deflatorinen politiikka tai sitten täysi integraatio korruptioineen ja inflaatiokierteineen. Eikö olisi aika jo tunnustaa tosiasiat ja rajata vahinkoja erottamalla ainakin Kreikka eurosta heti? Lisävelan painaminen on ongelmien lakaisemista maton alle ja aiheuttaa eksponentiaalista tarvetta painaa aina vain lisää velkaa.

[Rauski]

Ongelman ainut ratkaisu on 30-luvun tyylisessä lamassa. Lama on välttämätön seuraus löysästä rahapolitiikasta ja kuplista. Euroopan velkakriisi syntynyt itsestään, se on 3.  suuri kupla pitkässä ketjussa. Ensimmäinen oli IT-kupla 2000-luvun taitteessa, joka saatiin peitettyä yhä suuremmalla kuplalla asunnoissa ympäri länsimaita ja sen osittain puhjettua viimeisin kupla on länsimaiden velkakirjoissa, joka nyt meinaa puhjeta. Ongelmaa ei olisi jos laman olisi annettu tapahtua IT-kuplan aikoihin, mutta ei.

Viimeksi kun kokeiltiin 30-luvun tyyppiä lamaa niin kapitalismi meinasi lakata. En myöskään ymmärrä, miksi "lender of last resort" -rooli johtaisi mihinkään massiiviseen paniikkiin - lähinnähän tilanne on päinvastainen. En sisäistä sitäkään, miksi maltillisesti inflatorinen politiikka jonkinlaisen talouskasvun kontekstissa olisi huonompi konteksti yksityisen ja julkisen sektorin velkavuorien hallituksi purkamiseksi kuin massiivinen deflaatio-kierre ja mahdollisesti rakoileva yhteiskuntarauha  sekä valtava taloudellisen kapasiteetin alikäyttö. En tiedä ketä hyödyttäisi sellainen tilanne, tuskin kauheasti niitäkään joilla näitä pääomia on ollut. En tuossa myöskään nähnyt mitään pyrkimystä osallistuttaa itse finanssisektori talkoisiin - sen ylikuumentuminen on olennainen syy nykyisiin ongelmiin, ja sitä on ruvettava valvomaan tarkemmin ja verottamaan enemmän.

Keskuspankit eivät osta suoraan valtioiden huutokaupasta, sellaisen tapahtuminen on vahva epäluottamuksen signaali. Markkinoilla ei luottamusta valtioiden velanmaksu kykyyn ja keskuspankin ryhtyminen lainaajaksi ei tee velkakirjamarkkinoita yhtään houkuttevammaksi varsinkin nykyisessä tilanteessa missä euromaiden väestö alkaa vanheta ja valtioiden vastuut tulevat vain kasvamaan. Valtiot eivät pysty huolehtimaan edes nykyisistä veloistaan, kuka idiootti haluaa antaa tällaiselle lainoja? Maksuhäiröriski vaihtuu tulevaisuuden inflaatioriskiksi ja markkinat discounttaavat tulevaisuuden riskit tähän päivään.

Olisin itse kiinnostunut kuuntelemaan, että millaista on tämä "maltillisesti inflatorinen politiikka jonkinlaisen talouskasvun kontekstissa" ? Meillä kuplia paitsi länsimaissa niin myös Aasiassa ja Australiassa jotka odottavat puhkeamista. Jatketaan niiden paisuttamista edelleen? Alkaa käydä vähiin osapuolet, jotka haluavat velkaantua. Vai onko tulevaisuuden talouskasvu julkisen sektorin paisuttamista, joka maksetaan printatulla rahalla kun yksityiset markkinat eivät halua tätä enään rahoittaa?

[Rauski]

Ongelman ainut ratkaisu on 30-luvun tyylisessä lamassa. Lama on välttämätön seuraus löysästä rahapolitiikasta ja kuplista.

Jännittävä väite ja mielenkiinnolla odotan selitystä tuolle mielipiteelle. 

Looginen seuraus mielipiteestäsi on, että myös 1930-luvun lama oli sekin mielestäsi seurausta löysästä rahapolitiikasta?  Perusteluja, kiitos. Yksinkertaisuuden vuoksi voit perusteluissasi tarkastella pelkästään USA:n tilannetta 1930-luvun laman alla, sillä sieltä on saatavilla parempia tilastoja kuin tuon ajan Euroopasta.

Menee offtopiciksi, mutta sanalla sanoen kyllä.

http://theknowledgeproblem.blogspot.com/2010/12/urban-prosperity-rural-chaos-federal.html

The Federal Reserve began to engage in major open market operations in 1922. In other words they increased the money supply by purchasing assets, usually government securities, on the open market. Between July 1921 and December 1922 it purchased $510 million in bills and securities.[13] These open market purchases by the Federal Reserve lowered interest rates as they satiated demand for money. Capital thus flowed into areas of the economy which otherwise would have remained unfunded.  The purchases of 1922 were in part an experiment, but the expectations of Federal Reserve officials were clear; lower interest rates were to help "facilitate business improvement."[14] Pleased with its results, the Federal Reserve followed up with two more major open market purchases: one in 1924 and another in 1927. The Federal Reserve's loose credit policy helped the business sector recover, but that recovery outpaced and even inhibited recovery in the farming sector.

Much of the increased funds from the first two open market purchases flowed into time deposit accounts. Reserve requirements for time deposits were only 3% and therefore held a greater potential to increase the total volume of currency than money placed in demand deposit accounts.[16] Consequently, bank loans increased as both time and demand deposit holdings increased. At first businesses and consumers took out many of these loans, but after 1925 speculators in real estate, stocks, and securities.

(http://2.bp.blogspot.com/_l63OakBMGIc/TPet5C6AU_I/AAAAAAAAAAU/H50rwwvdqhw/s320/Deposits+and+Loans.png)

[Vörå]

Valtiot eivät pysty huolehtimaan edes nykyisistä veloistaan, kuka idiootti haluaa antaa tällaiselle lainoja?

Markkinat. Setelirahoittavien USA:n ja Britannian lainakorot ovat täysin pohjassa, deflatoivan euro-alueen nousussa. Mitähän kummaa voimme tästä päätellä?

[ikuturso]

Krugman jälkiviisaana: http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/11/27/the-euro-curse/
Kiva, että löytyi helppo vastaus. EKP:n syytä koko kriisi

Eipäs vaan perussuomalaisten jytkyn. Krugmanin käyrissä Suomen ja Ruotsin lainankorot lähtevät eroamaan viime huhtikuussa. Eikös joku kommenttiosiossa löydä siihen syyn...

Fridrik Jonsson
Washington DC
November 28th, 2011
3:42 pm
Or perhaps the Finnish parliamentary elections on April 17th had something to do with this as well, with the rise in power of the "True Finns"?

Nimestä päätellen kåmmentåija voisi olla åmaa sukua ruåtsalainen, jåka samaistaa persut aivan gauheisiin svenskademåkraatteihin.

-i-

[Velmu]

Valtiot eivät pysty huolehtimaan edes nykyisistä veloistaan, kuka idiootti haluaa antaa tällaiselle lainoja?

Markkinat. Setelirahoittavien USA:n ja Britannian lainakorot ovat täysin pohjassa, deflatoivan euro-alueen nousussa. Mitähän kummaa voimme tästä päätellä?

Tästä voidaan päätellä se, että tänne jatkuvasti kilometreittäin kirjoittelevat pikkupojat näyttävät edelleen luulevan, että kyseessä on jonkinlainen Monopolin tapainen jännittävä peli. Ei ole. Nyt on tosi kysymyksessä.

[Vörå]

Valtiot eivät pysty huolehtimaan edes nykyisistä veloistaan, kuka idiootti haluaa antaa tällaiselle lainoja?

Markkinat. Setelirahoittavien USA:n ja Britannian lainakorot ovat täysin pohjassa, deflatoivan euro-alueen nousussa. Mitähän kummaa voimme tästä päätellä?

Tästä voidaan päätellä se, että tänne jatkuvasti kilometreittäin kirjoittelevat pikkupojat näyttävät edelleen luulevan, että kyseessä on jonkinlainen Monopolin tapainen jännittävä peli. Ei ole. Nyt on tosi kysymyksessä.

Olisiko vielä kliseitä? Ai, että ihan tosi kyseessä? No, ei näköjään ole, kun oikein tilaamalla tilataan 30-luvun tapaista lamaa. Taivahan alla.

[ikuturso]

Minusta tämä kuvaa hyvin tilannetta hallituksessa.

http://hs13.snstatic.fi/webkuva/oletus/560/1305550283432?ts=60

Jykällä näkyy olevan tiukassa.

Eikös eurolla tätä menoa ole kohta paskapaperin arvo?

-i-

[tyhmyri]

Rauski:

Ah, itävaltalaisia, ilmeisesti.

Viimeksi kun katsoin, niin FED:n mukaan virallinen rahan määrä 1920 oli 6.909 miljardia US$ ja 1929 vain 6.978 miljardia US$. Käytännössä rahan määrä oli vakio vaikka väkimäärä kasvoi suhteellisen tuntuvasti. Mielenkiintoista on se, että M1 ja M2 -määristä ei ole ollut kovinkaan kauan edes dataa. Liian löysän rahan politiikkaa on vaikea tuossa mielessä ajatella, sillä tuolloin ei kukaan oikein vakavissaan kuvitellut seurattavan mittareita, joita ei käytännössä ollut.

Tuossa lainaamassasi tekstissä on mielenkiintoinen väite asuntojen yms kiinteistöjen hintakuplasta. Jos en täysin väärin muista lukemaani, niin vuonna 1929 ei ollut mitään asuntokuplaa. Väitän lähteesi esittävän outoja väitteitä.

Okei, osakkeiden suhteen oli nousu ja romahdus. Mutta prosentuaalisesti tuo nousu ja romahdus ei ollut yhtään suurempi kuin 1987 tapahtunut. Tuo 1987 romahdus ei tuntunut missään.

Vuonna 1920 voidaan NGDP:n arvioida olleen 95,98 miljardia US$ ja vuonna 1929 noin 100,92 miljardia US$ (Gordon and Balke, en muista tarkempia tietoja). Peräti 0,5% vuosinousu tilanteessa, jossa väkiluku kasvoi. Toisin sanoen NGDP henkeä kohden laski. Vielä enemmän se laski 1930-luvun alkuvuosina, jolloin hinnat, M1, M2, osakkeet ja NGDP putosivat rajusti. Joskus 1933 taisi NGDP olla vain luokkaa 50 miljardia US$.

Sivumennen sanottuna reaalikorot taisivat olla koko 1920-luvun aika korkeita, joten missään nykyisessä mielessä ei voida puhua löysän rahan politiikasta. Ja kullan US$-hinta oli vakio, ymmärrettävistä syistä.

Toisin sanoen halvan rahan aiheuttamaa inflatorista kuplaa, johon ilmeisesti tunnut vetoavan, ei 1920-luvun jenkkilässä ollut. Viimeistään se, että NGDP/capita laski kertoo ajatuksen olevan aika outo.

Koska luet itävaltalaisen koulukunnan edustajien juttuja, niin ehkä kannattaisi muistaa, että Hayek käytännössä kannatti NGDP-tavoitteen mukaista rahapolitiikkaa. Toisin sanoen Hayek tuskin olisi suositellut deflatorista politiikkaa, päin vastoin, hän olisi pyrkinyt vakioimaan ainakin NGDP/henkilö ja ehkäpä suositellut jopa NGDPT-tavoitetta.

Tällä hetkellä mielekkäimmältä tempulta EKP:n kannalta tuntuisikin NGDPT-tavoitteen käyttäminen. Kyllä asiat voitaisiin sotkea silloinkin, mutta olisi edes mahdollisuus ongelmien ratkaisemiseen muutenkin kuin Euroalueen hajoamisen kautta.

Edit: Tätä en muistanutkaan. Velkaantuneisuuden määrä taitaa lisätä haavoittuvuutta erilaisille shokeille, olivat ne rahamarkkinoilla tahi reaalitaloudessa. Sekä kysyntä- että tarjontapuolen shokit ovat aika pahoja jos velkaa on riittävän paljon. Omalta osaltaan tilanne lienee tuon seurausta. Mutta vetoaminen siihen, että 1930-luvun alussa suhteellinen velkaantuneisuus oli korkea on virheellistä, sillä tuolloin GDP ja NGDP olivat pudonneet sen verran, että velasta tuli todellinen ongelma. Samoin on nyt käymässä Euroalueella. Tuosta velkaantuneisuudesta on mielenkiintoinen paperi täällä. Näyttää melko pitävästi osoitetulta, että kotitalouksien ja yritysten ylivelkaantuneisuus tekee niistä erittäin haavoittuvia shokeille. Siinä mielessä ylivelkaantuneisuus on ongelma. Ilmeisesti se on sitä myös valtioille kuten Italia nyt käytännössä näyttää.

[Rauski]

Valtiot eivät pysty huolehtimaan edes nykyisistä veloistaan, kuka idiootti haluaa antaa tällaiselle lainoja?

Markkinat. Setelirahoittavien USA:n ja Britannian lainakorot ovat täysin pohjassa, deflatoivan euro-alueen nousussa. Mitähän kummaa voimme tästä päätellä?

FED ei ole ostanut suoraan primäärimarkkinoilta. Sen sijaan FED on ostanut QE ohjelmiensa puitteissa USA:n velkakirjoja ja tulokset näkee tässä:

(http://market-ticker.denninger.net/uploads/tnx2.png)

Britit taas nauttivat aneemisesta talouskasvusta reilun 5% inflaation kera, todella ihanaa.

[Octavius]

Nopeassa prosessissa joulu-helmikuussa Suomessa hyväksytään menettely, joka on Suomen historian ylivoimaisesti kallein. EKP aloittaa setelirahoituksen, jonka lopputuloksena euromaiden julkinen velka tasaantuu. Suomen veronmaksajille lasku on noin 75 miljardia.

Summa on siis vuoden 2011 rahassa. Epävarmana arviona tuhotatva varallisuus on noin viisi kertaa sen verran mitä WWII:n kolme sotaa ja kuusi sotavuotta tuli suomalaisille maksamaan.

Ja katsokaa millä innolla vinkuen maamme PM:nä ja VM:nä esiintyvät mikkihiiret sen ajavat hyväuskoisten tomppeleiden hurratessa lävitse. Saatte todistaa historiallisia hetkiä.

[sivullinen.]

Eikös eurolla tätä menoa ole kohta paskapaperin arvo?

Loistava kuva ikiturso. Ihmettelen vain miksi pojilla on mikit mukana reissulla. Jyrkiltä emme ole ennen paskapuheita kuulleetkaan. Asiaa.

[Rauski]

Rauski:

Ah, itävaltalaisia, ilmeisesti.

Viimeksi kun katsoin, niin FED:n mukaan virallinen rahan määrä 1920 oli 6.909 miljardia US$ ja 1929 vain 6.978 miljardia US$. Käytännössä rahan määrä oli vakio vaikka väkimäärä kasvoi suhteellisen tuntuvasti. Mielenkiintoista on se, että M1 ja M2 -määristä ei ole ollut kovinkaan kauan edes dataa. Liian löysän rahan politiikkaa on vaikea tuossa mielessä ajatella, sillä tuolloin ei kukaan oikein vakavissaan kuvitellut seurattavan mittareita, joita ei käytännössä ollut.

Tuossa lainaamassasi tekstissä on mielenkiintoinen väite asuntojen yms kiinteistöjen hintakuplasta. Jos en täysin väärin muista lukemaani, niin vuonna 1929 ei ollut mitään asuntokuplaa. Väitän lähteesi esittävän outoja väitteitä.

Okei, osakkeiden suhteen oli nousu ja romahdus. Mutta prosentuaalisesti tuo nousu ja romahdus ei ollut yhtään suurempi kuin 1987 tapahtunut. Tuo 1987 romahdus ei tuntunut missään.

Miten määritellään kupla asuntojen hinnassa? Rahaperustalla ei ole juurikaan tekemistä tämän tai nykyisten inflaatiokuplien kanssa. USA:n rahaperusta määritellään vielä eri tavalla kuin Euroopassa muistaakseni.

Kukas muuten oli FED:n pääjohtaja -87? No sehän oli Greenspan, ei ihmekään ettei tuntunut missään kun kehään tuli Greenspanin putti jota seurasi sarja uusia putteja aina nykypäivään asti. Mukava määrä spekulatiivisia kuplia toisensa perään.

[tyhmyri]

Nopeassa prosessissa joulu-helmikuussa Suomessa hyväksytään menettely, joka on Suomen historian ylivoimaisesti kallein. EKP aloittaa setelirahoituksen, jonka lopputuloksena euromaiden julkinen velka tasaantuu. Suomen veronmaksajille lasku on noin 75 miljardia.

EKP:n rooli ei mennyt ihan kohdilleen, sillä Eurobondage eikunsiis tulee ihan yksityisiltä asiakkailta sijoittajilta jos ohjelman julkisesti esitettyyn rakenteeseen on uskominen. Nuo eurobondaged on siinä mielessä suoraa setelirahoitusta inhottavampia, että kustannus tulee suoraan nominaalisena Suomen niskaan eikä epäsuorasti inflaation kautta. Nominaalinen 75 miljardia euroa tuplaa valtionvelkamme.

Rauski: Kerroppas kuinka määrittelet inflaatiokuplan? Jos ajattelet kuin Hayek, niin kannatat NGDPT-tavoitetta. Jos taas ajattelet kuin Rothbard, niin teet hauskan tempun eli määrittelet joukon tavallisia termejä ihan uudelleen.  Hayek ja Rothbard eivät muuten ajatelleet noista asioista ollenkaan samalla tavalla.

Edit: Ainakaan hintainflaatiota ei jenkkilässä 1920-luvulla ollut. Ja kuten kirjoitin, niin Hayek kyllä kannattaisi rajua NGDPT-tavoitetta.

[Octavius]

Italian lainahuutokaupassa oli melkoisen ikävä korkotaso. Uutinen löytyy täältä.

Italialla ei ilman korkomenoja olisi mitenkään kamala tilanne. Italian valtion primary suprplus/deficit on yhä yllättävän hyvällä tolalla, kuten liitteestä näkyy. Jos vanhaa velkaa ei olisi niin mielettömästi, niin Italialla ei olisi mitään syytä huolestua. Italia tosiaan tarvitsisi aika huomattavan NGDP-kasvun.

Nerokas havainto.

Myös Suomen julkinen talous olisi tasapainossa, jos saisimme jostain 15 mrd vuodessa lisää verotuloja. Mutta kun emme saa. Se on täydellinen mahdottomuus.

Sokeakin näkisi todella tarkasti, jos hänellä olisi terveet silmät.

Näitä nerokkaita vertauksia voisi jatkaa loputtomiin ja se voisi olla aika hauskaakin revitystä, mutta ei liene syytä tuhlata arvokkaita bittejä.

[Rauski]

Nopeassa prosessissa joulu-helmikuussa Suomessa hyväksytään menettely, joka on Suomen historian ylivoimaisesti kallein. EKP aloittaa setelirahoituksen, jonka lopputuloksena euromaiden julkinen velka tasaantuu. Suomen veronmaksajille lasku on noin 75 miljardia.

Rauski: Kerroppas kuinka määrittelet inflaatiokuplan? Jos ajattelet kuin Hayek, niin kannatat NGDPT-tavoitetta. Jos taas ajattelet kuin Rothbard, niin teet hauskan tempun eli määrittelet joukon tavallisia termejä ihan uudelleen.  Hayek ja Rothbard eivät muuten ajatelleet noista asioista ollenkaan samalla tavalla.

Edit: Ainakaan hintainflaatiota ei jenkkilässä 1920-luvulla ollut. Ja kuten kirjoitin, niin Hayek kyllä kannattaisi rajua NGDPT-tavoitetta.

Inflaatiokupla= Rajusta luotonlaajennuksesta johtuva jonkin tai useamman hyödykkeen raju hintojen nousu, joka jossain vaiheessa kääntyy rajuun romahdukseen.

[tyhmyri]

Inflaatiokupla= Rajusta luotonlaajennuksesta johtuva jonkin tai useamman hyödykkeen raju hintojen nousu, joka jossain vaiheessa kääntyy rajuun romahdukseen.

No mutta kun hintainflaatiota ei Jenkkilässä 1920-luvulla ollut. Miten sitten voi olla hyödykkeen hinnasta johtuva kupla?

Sillä tavoin liittyy ketjun aiheeseen, että Euroalueella inflaatiokehitys on ollut aika erilaista. Sama pätee NGDP-kehitykseen, sillä esimerkiksi Saksa on ollut yli trendin ja PIIGS-maat alle. Inhottavat tilanne PIIGS-maiden osalta.

[Sivusta seuraaja]

Uhka-arvio: Suomeen voi iskeä superlama

Asiantuntijat arvioivat, että euroalue kiitää kohti tuhoaan.

Euroalue puskee Titanicin lailla kohti nykyisen rahaliiton tuhoa, arvioi Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

- Molemmissa tapauksissa alus oli upea, ja neitsytmatkalla paahdettiin korskeasti ja kovaa välittämättä riskeistä. Kun jäävuori nähtiin, ei liian kovaa kulkevaa suurta laivaa saatu enää käännettyä, Metsola sanoo Iltalehdelle.

Kuten Titanic, eurolaivakin väisti täpärästi törmäyksen keula edellä jäävuoreen. Paniikissa tehty väistöliike repi koko aluksen kyljen auki kohtalokkain seurauksin.

- Nyt kylki on auki, ja koko euroryhmä pulassa. Ranska on vaikeuksissa, eivätkä edes Saksa tai Suomi ole immuuneja. Riskit siihen, että koko euroalue uppoaisi ovat selvästi kasvaneet.

http://www.iltalehti.fi/talous/2011112914847617_ta.shtml

[repo]

Inflaatiokupla= Rajusta luotonlaajennuksesta johtuva jonkin tai useamman hyödykkeen raju hintojen nousu, joka jossain vaiheessa kääntyy rajuun romahdukseen.

Eilen tipahti sähköverkkoyhtiön lappu postiluukusta: olette juuri voittaneet 5% korotuksen siirtohinnoitteluun 1.1.2012 lähtien.

Ehdokkaani inflaatiokuplan hyödykkeistä: sähkö, polttoaine ja ruoka.

Edit: höydykkeistä => hyödykkeistä

[Martin]

Inflaatiokupla= Rajusta luotonlaajennuksesta johtuva jonkin tai useamman hyödykkeen raju hintojen nousu, joka jossain vaiheessa kääntyy rajuun romahdukseen.

Eilen tipahti sähköverkkoyhtiön lappu postiluukusta: olette juuri voittaneet 5% korotuksen siirtohinnoitteluun 1.1.2012 lähtien.

Ehdokkaani inflaatiokuplan höydykkeistä: sähkö, polttoaine ja ruoka.

Sama täällä mutta kovennettuna: 8 % siirtohintaan lisää.

Täällä sama ja kaupanpäälle vesimaksuihin 5% lisää sekä perusmaksuun 70% lisää. Vuodenvaihteessa sitten dieselin hintaan se +10c..

[Rauski]

Inflaatiokupla= Rajusta luotonlaajennuksesta johtuva jonkin tai useamman hyödykkeen raju hintojen nousu, joka jossain vaiheessa kääntyy rajuun romahdukseen.

No mutta kun hintainflaatiota ei Jenkkilässä 1920-luvulla ollut. Miten sitten voi olla hyödykkeen hinnasta johtuva kupla?

Sillä tavoin liittyy ketjun aiheeseen, että Euroalueella inflaatiokehitys on ollut aika erilaista. Sama pätee NGDP-kehitykseen, sillä esimerkiksi Saksa on ollut yli trendin ja PIIGS-maat alle. Inhottavat tilanne PIIGS-maiden osalta.

Ei USA:ssa ollut mitään kovin poikkeuksellista inflaatiota 2000-luvulla, siis sitä mitä CPI mittaa. Silti USA:ssa paisui valtavan kokoinen asuntokupla.

[Octavius]

Muistaakseni viimeinen mitattu inflaatiovauhti Suomessa oli niukka neljä prossaa. Tuosta suuri osa on (onneksi) kotimaista alkuperää, eli lähinnä välillisten veroja ja veroluonteisten maksujen korotuksia.

Veikkaisin, että inflaatiosta voi tulla talousuutisten mittarina aika suosittu lähimmän puolen vuoden aikana. EU-tasolla inflaation nousuvauhti taitaa huidella tällä hetkellä kovassa nousukiidossa. Voikohan Unibetillä lyödä vetoa Jürgen Starkin erosta EKP:n johtokunnasta? Millaisenhan kertoimen saisi?

En myös ihmettelisi lainkaan, jos valmisteilla olisi EU:n asetusmuutos, jolla inflaation laskentaperusteita "tarkistetaan". Tai voi kai sen Eurostatin kieltääkin?

Tai mitä väliä jollain EU-asetuksella loppujen lopuksi on? Onhan kaikkia muitakin mahdollisia EU/euro-lakeja ja -sopimuksia jo rikottu ja tullaan rikkomaan koko ajan lisää.

[Octavius]

Mitähän pitäisi tapahtua, että järkeäkin kuunneltaisiin?

Euron kaatuminen olisi Törnqvististä lopulta kohtalokasta vain Etelä-Euroopalle ja euroalueen virkamiehille. Suomessa kulutus pysyisi jotakuinkin ennallaan, ja vapaasti kelluva markka pitäisi korotkin nykytasolla. Suomi tulisi omalla valuutallaan toimeen, koska Ruotsikin tulee, pankin varainhoidon johtaja arvioi.

Eikö Kokoomuksessa ole todellakaan yhtään Miestä, joka masinoisi tämän Kataisen mikkihiirineen helvettiin tuhoamasta tätä maata?

(Törnqvist on siis se paljon julkisuutta saanut Ålandsbankenin varainhoitaja, joka on kauhistuttanut MI15:n ja Soinin tavoin suomalaista eliittiä puhumalla totta.)