Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Lasse]

Esko Seppänen kirjelmöi suorasanaisesti Alexander Stubbille
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=6204

Kovaa puhetta.

[Lalli IsoTalo]

Esko Seppänen kirjelmöi suorasanaisesti Alexander Stubbille
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=6204

Kovaa puhetta.

"... muut maat maksattavat maataloutensa tukiaiset EU:n kassasta, mutta Suomi maksaa ne pääosin itse."

Isänmaallinen kommunisti ja maanpetturi kokoomuslainen.

Maailmankirjat ovat sekaisin.

[Tykkimies Pönni]

Esko Seppänen kirjelmöi suorasanaisesti Alexander Stubbille
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=6204

Kovaa puhetta.

"... muut maat maksattavat maataloutensa tukiaiset EU:n kassasta, mutta Suomi maksaa ne pääosin itse."

Isänmaallinen kommunisti ja maanpetturi kokoomuslainen.

Maailmankirjat ovat sekaisin.

Ei vaadi mitään muuta kuin lipun värin vaihtamisen punaisesta siniseen ja kaikki täsmää jälleen! Sinisen lipun alla marssivat tyypit nykyään on yhtä pihalla kuin punaisen lipun porukka 100 vuotta sitten.

[Jaska Pankkaaja]

Isänmaallinen kommunisti ja maanpetturi kokoomuslainen.

Maailmankirjat ovat sekaisin.

Lisään vielä että pienyrittäjyyttä kunnioittava ja markkinataloutta jossain määrin ymmärtävä kommunisti kontra kokoomuksen korporaatiokommunisti. Siis selkeä korporaatioKOMMUNISTI. Ei mageet releet ja itsensä hypetys muuta harjoitettua politiikkaa miksikään muuksi.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/12/28/eurotuhon-ennustajat-sivalsivat-ohi/201244528/12

Eurokriisi
Eurotuhon ennustajat sivalsivat ohi

Osa eurotuhon ennustajista on loppuvuonna myöntänyt, että euron hajoamisen povaaminen oli ennenaikaista. Kreikka on yhä eurossa, ja syksyn mittaan markkinoiden pessimismi Euroopasta on jopa hieman lientynyt.

Talousnobelisti Paul Krugman myönsi aiemmin joulukuussa blogikirjoituksessaan, että hänen ennustuksensa olettamukset olivat turhan rajuja.

– Eurooppa on yllättänyt minut poliittisella sinnikkyydellään, Krugman kirjoitti.

Vielä toukokuussa hän ennusti, että Kreikka jättää euron ja Italiaan ja Espanjaan iskee pääomapako vain kuukausien kuluessa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/05/14/talousnobelisti-eurohamara-on-alkanut/201229330/12
Kuitenkin jo lokakuussa ulkomaiset sijoittajat panivat enemmän rahaa Espanjaan kuin ottivat sieltä pois. Kreikka puolestaan sai lainoihinsa helpotuksia marraskuun lopussa ja kuuluu yhä yhteisvaluuttaan.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/27/euroryhma-sopuun-kreikalle-tukea-ja-helpommat-ehdot/201242755/12
Krugmanin lisäksi myös suursijoittaja George Soros ja Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter ennustivat Kreikan lähtevän tänä vuonna. Citigroup on sittemmin leikannut heinäkuun erittäin vahvaa ennustettaan maltillisemmaksi: Kreikan eron mahdollisuus laskettiin lokakuussa 60 prosenttiin seuraavien 18 kuukauden aikana.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/07/26/citigroup-kreikan-euroeron-todennakoisyys-90-/201234306/12
Onko euron tilanne parantunut? Lyhyellä aikavälillä siltä näyttää. Euro on vahvistunut suhteessa dollariin ja kriisimaiden korot ovat laskeneet maltillisesti.

Pidemmällä aikavälillä Euroopan velkaongelma on kuitenkin yhtä polttava kuin aiemminkin. Kriisimaissa tiukka vyönkiristys on vetänyt talouskasvun pakkaselle, eikä Kreikan ja Espanjan suurtyöttömyydestä voi tulla pysyvää olotilaa.

Useat asiantuntijat ovat luonnehtineet europäättäjien sorvaamia velkakirjavaihtoja, pankkitukia ja velkaleikkauksia ensisijaisesti lisäajan ostamiseksi. Samaa mieltä on moni europessimisti – esimerkiksi talousprofessori Nouriel Roubini ei ole kääntänyt takkiaan. Hän uskoo, että ensi vuonna europäättäjät "rämpivät läpi" vaikeuksien ja katastrofi vältetään. Euroopan tilinteon päivä silti vain siirtyy.

– Siinä voi yksinkertaisesti mennä kauemmin, sanoo euroeroa tälle vuodelle ennustaneen Capital Economicsin Euroopan ekonomisti Jennifer McKeown.

[desperaato]

Poliittisella sinnikkyydellä!

– Eurooppa on yllättänyt minut poliittisella sinnikkyydellään, Krugman kirjoitti.

[ikuturso]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/12/28/eurotuhon-ennustajat-sivalsivat-ohi/201244528/12

Eurokriisi
Eurotuhon ennustajat sivalsivat ohi

Osa eurotuhon ennustajista on loppuvuonna myöntänyt, että euron hajoamisen povaaminen oli ennenaikaista. Kreikka on yhä eurossa, ja syksyn mittaan markkinoiden pessimismi Euroopasta on jopa hieman lientynyt.

Vaikka HI-virus saadaan lääkkeellä kuriin ja vuosien taistelulla voidaan estää AIDS:in puhkeaminen, niin en silti pitäisi tavoitteena HI-viruksen hankkimista.

Vaikka poliittisella sinnikkyydellä eurotartunnan saanut eurostoliitto saadaan kitumaan hengissä, olisin silti tällä hetkellä onnellisempi ilman eurotartuntaa.

Tosin, kun katsoo miten poliitikkomme hoitavat Suomen taloutta ja telakkapisneksiä, niin olisin kyllä onnellisempi myös ilman Suomen nykyistä hallitusta ja virkamieslaumaa. Jos suomalaiset kansanäänestäisivät Suomen irti eurosta, niin veikkaan että nykyinen poliittinen johto ajaisi tahallaan Suomen konkurssiin alta aikayksikön vain näyttääkseen väärin äänestäneelle kansalle miten väärin nämä äänestivät.

-i-

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/28/vain-kreikassa-suku-kiersi-veroja-ministeri-pimitti/201244529/12?rss=4
Lisää veronkiertoa Kreikassa:

Vain Kreikassa: Suku kiersi veroja – ministeri pimitti
AFP
Kreikkaa ravistelleen "Lagarden listan" ympärille on syntynyt jälleen uusi kohu. Nyt entistä valtiovarainministeriä syytetään listalla esiintyneiden sukulaistensa suojelemisesta.

Verojen kiertämisestä epäiltyjä Kreikan kansalaisia sisältäneen listan sisältöä sensuroitiin takavuosina maan entisen valtiovarainministerin sukulaisten suojelemiseksi. Näin kertoivat kreikkalaiset tuomioistuinlähteet uutistoimisto Reutersille.

Kreikan ensimmäistä hätälainapakettia neuvotellut entinen valtiovarainministeri George Papakonstantinou kiisti perjantaina peukaloineensa listaa saatuaan sen ranskalaisilta viranomaisilta. Papakonstantinoun mukaan hän ei ollut tietoinen siitä, että listalla olisi ollut hänen sukulaisiaan.

– Jos listalla on ollut kaukaisempia sukulaisiani, en ollut heistä tietoinen kuin vasta tänään... Minusta ei tehdä syntipukkia tähän, Papakonstantinou sanoi.

Lista päätyi kreikkalaisille vuonna 2010, kun Ranskan tuolloinen valtiovarainministeri Christine Lagarde luovutti sen Kreikalle. Lista pulpahti pinnalle taas tänä syksynä, kun kreikkalainen Hot Doc -lehti julkisti listan nimineen.

Lagarden luovuttama lista sisälsi kolme henkilöä, jotka kuuluvat Papakonstantinoun perheeseen. Kreikkalaiset viranomaiset kuitenkin poistivat nimet listasta, tuomioistuinlähde kertoi uutistoimistolle. Reuters perustaa uutisensa kahteen lähteeseen, jotka sanovat Kreikan viranomaisten peukaloineen listan sisältöä.

– Listaa peukaloitiin Kreikassa, lähde kertoi.

Papakonstantinou toimi sosialistisen Pasok-puolueen ministerinä vuosina 2009–2011. Pasok irtisanoutui perjantaina entisen ministerinsä toimista täydellisesti.

– On selvää, ettei Papakonstantinou kuulu enää Pasokiin, puolue sanoi lausunnossaan.

[Siili]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/12/28/eurotuhon-ennustajat-sivalsivat-ohi/201244528/12

Eurokriisi
Eurotuhon ennustajat sivalsivat ohi

Osa eurotuhon ennustajista on loppuvuonna myöntänyt, että euron hajoamisen povaaminen oli ennenaikaista. Kreikka on yhä eurossa, ja syksyn mittaan markkinoiden pessimismi Euroopasta on jopa hieman lientynyt.

Vaikka HI-virus saadaan lääkkeellä kuriin ja vuosien taistelulla voidaan estää AIDS:in puhkeaminen, niin en silti pitäisi tavoitteena HI-viruksen hankkimista.

Aika hyvä vertaus.  HIV-tartunnan pitäminen aisoissa vaatii tosi kallista hoitoa, jonka pääsääntöisesti maksaa joku muu kuin itse potilas.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://areena.yle.fi/tv/1742349

Touhu on tolkuttomampaa mitä kukaan osaa edes kuvitella. Ei ihmekkään että maassa ei oikein ole mitään tuottavaa työtä.
Tämän kannattaa jokaisen katsoa, ja ihmetellä että miksi syydämme rahaa tuonne. Todellisuus lienee dokumenttiakin karumpi sillä maasta löytyy kuplia ja epäkohtia joita tässä ei mainita.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/12/30/liittovaltiokehitys-imee-suomeakin-velkasyoveriin/201244494/170

Velkakriisi ja kriisitoimet ovat lisänneet euromaiden yhteisvastuuta velkaisimpien jäsenmaiden veloista. Jos tämä meno jatkuu ja syntyy liittovaltio kaikkien velkojen yhteisvastuineen, tietäisi se Suomelle vanhoista euromaista ylivoimaisesti suurinta uuden velkataakan määrää – ja ajautumista velkasyöveriin.

Päättyvää vuotta leimasivat lukuisat toinen toistaan myöhäisemmille tunneille venyneet kriisikokoukset, joissa euroalueen talouspäättäjät yrittivät turhaan saada velkakriisiä talttumaan.

Kriisi ei ole talttunut saati ohi, vaikka kriisimaiden korot ovat tuntuvasti laskeneet. Korot eivät kerro kriisin päättymisestä vaan siitä, että muut euromaat ja niiden yhteinen keskuspankki EKP ovat eri tavoin ottaneet ja luvanneet ottaa kriisimaiden velkoja vastatakseen.

Meneillään on ollut ja on edelleen historiallisen mittakaavan velkavastuiden uusjako, joka ei ole pienentänyt ongelmallisten velkojen määrää euronkaan vertaa vaan ainoastaan jakanut sitä taakankantajien kesken uudella tavalla.

Kriisitoimien kuluessa ja niiden takia kaikkien eurovaltioiden suorat ja epäsuorat velkavastuut ovat roimasti kasvaneet. Samaa tahtia on lisääntynyt velkoja koskeva yhteisvastuu.

Jos euromaat jatkavat keskinäisen yhteisvastuun lisäämistä ja lopulta päättyvät liittovaltioon tai sen kaltaiseen järjestelyyn velkojen täysine yhteisvastuineen, tietäisi se erityisesti Suomen kaltaiselle muita vähemmän velkaiselle maalle rutkasti lisää velkavastuuta.

Suomelle päätyminen tällaisen velkaunionin jäseneksi olisi yhtä kuin suistuminen velkasyöveriin.

Kriisitoimet yhtä kuin yhteisvastuu

Euromaat ovat tänä vuonna lisänneet keskinäistä velkojen ja muiden rahoitusvastuiden yhteisvastuutaan usein eri tavoin ja keinoin, joista kenties tärkeimpiä ovat olleet:

1) Euromaiden yhteisen keskuspankin EKP:n kriisitoimet, kuten kriisimaiden pankkien rajoittamattomat rahoitustoimet mahdollisesti kyseenalaisia vakuuksia vastaan ja lupaus tarvittaessa ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja ennalta rajoittamattomin tukiostoin, sekä

2) pysyvän EVM-vakausmekanismin perustaminen ja varustaminen erittäin laajoilla ja itsenäisillä valtuuksilla kriisivaltioiden rahoittamiseksi tarvittaessa vaikka pysyvästi ja muilta euromailta pääomaa vaatien.

Nämä niin kuin muutkin kriisitoimet ovat häthätäisten kriisikokousten viime hetken toimenpiteitä välittömien kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.

Sen lisäksi, että toimet eivät ole ratkaisseet kriisiä, ne venyttävät, kiertävät tai jopa rikkovat useita EU:n keskeisiä perusperiaatteita ja sopimuksia.

Nämä kriisitoimet muun muassa jakavat velkaisimpien eurovaltioiden velkoja muiden jäsenvaltioiden taakaksi, vaikka juuri näin ei pitänyt Euroopan unionissa (EU) tai varsinkaan euromaiden rahaliitossa milloinkaan tai missään olosuhteissa käydä.

Suomikin on jonkinlaisena ajopuuna saanut kriisitoimista niskaansa miljarditolkulla muiden toilailuista ja virheistä johtuvia velkoja, vaikka kaikkien jäsenmaiden piti itse vastata omista veloistaan ja riskeistään.

Liittovaltiossa tämä velkojen uusjako todennäköisesti vain voimistuisi, muutenhan moisessa järjestäytymisessä tuskin olisi senkään vertaa itua.

Kriisipiikissä jo tuhat kertaa risteilijävippi

Suomen valtio on kriisin kuluessa velkaantunut omien alijäämiensä kattamisesta. Näin valtion piikkiin on muutamassa vuodessa kertynyt parikymmentä miljardia euroa uutta velkaa.

Tämän lisäksi valtion vastuulle on eri kriisitoimista kertynyt Suomelle "kuuluva" noin parin prosentin osuus kaikista kriisitoimien toteuttamiseksi otetuista uusista veloista tai yhteisellä riskillä olevista epävarmoista saatavista.

Laskutavasta riippuen Suomen valtion piikissä on 30–40 miljardia euroa sellaisia kriisitoimista johtuvia velka- ja takausvastuita tai riskipitoisia saatavia, jotka eivät näy valtion omissa velkaluvuissa mutta ovat silti valtion vastuulla tai riskillä.

Jos kriisivastuita arvioidaan jo toteutettujen toimien asemesta kaikkien laina-, pääoma- ja takaussitoumusten enimmäismäärin, nousee valtion kriisivastuiden enimmäismäärä pitkälle yli 50 miljardiin euroon. EKP voi toki milloin tahansa paisuttaa lukeman ennalta rajoittamattoman suureksi.

Mutta ilman euronkaan uusia tukilupauksia tai kriisitoimia Suomi on jo nyt luvannut maksaa muiden velkoja enimmillään tuhat kertaa suuremmalla summalla kuin olisi tarvittu Turun telakan risteilijäurakan varmistamiseksi.

Suomea tarvitaan laskun maksajaksi

Liian suurten velkavastuiden järjesteleminen uudelleen eurovaltioiden kesken keventäisi kaikkein velkaisimpien velkataakkaa mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaismäärä kevenee vain maksamalla tai tappioita kärsimällä.

Suomi on ylivelkaisten euromaiden joukossa keskimääräistä vähemmän velkainen, joten Suomelle yhteisvastuu tietäisi osuutta vielä velkaisempien veloista. Suomea tarvitaan toisin sanoen ainakin muiden velkoja maksamaan.

Sattumoisin Suomi ei ole vain keskivertoa vähävelkaisempi vaan se on kaikista edes Suomen kokoisista 11 vanhasta eurovaltiosta ylivoimaisesti vähävelkaisin. Siksi velkojen tasajako kasvattaisikin juuri Suomen velkataakkaa ylivoimaisesti eniten.

Eurovaltioiden kaikkien velkojen yhteisvastuullinen jako sälyttäisi Suomelle uutta velkaa tähänastisia kriisivastuita ronskimmin ja melkein saman verran kuin valtiolla on ennestään omaa velkaa.

Puheena olevat summat ovat liian suuria maksettaviksi ja suoraan sanottuna hervottomia. Sen on kriisi jo muutaman viime vuoden kuluessa tehnyt selväksi.

Vanhoilla eurovaltioilla on ensi vuoden lopussa velkaa yhteensä vähän päälle 9 100 miljardia euroa. Tämän EU-komission ennusteen mukaan velkaa on vuoden kuluttua jokseenkin tuhat miljardia euroa runsaammin kuin sitä oli vuosi sitten.

Tätä tahtia eurovaltiot uppoavat velkasyöveriin – Suomi muiden mukana.

Suomen velkataakka paukahtaisi tuplaksi

Tähän mennessä euromaat ovat jakaneet kriisitoimien taakkaa pääosin sen mukaan, mikä on kunkin maan kansallisen keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.

Kriisimaiden saamat vapautukset kriisitoimien taakanjaosta ovat vastaavasti kasvattaneet taakkaa jakamaan jääneiden maiden, kuten Suomen, osuuksia rahoitus- ja takausvastuista.

Suomen osuus on eri kriisitoimissa vaihdellut kahden prosentin hujakoilla. Samaan osuuteen päästään, vaikka velkavastuita jaettaisiin kunkin euromaan osuudella yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).

Komissio ennustaa, että Suomen valtion velka on ensi vuoden lopussa 109 miljardia euroa.

Jos Suomen vastuulle tulisi kaksi prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista, paukahtaisi valtion omien velkojen päälle yli 80 miljardia euroa muiden velkoja ja valtion velkavastuut humahtaisivat yhteensä 190 miljardiin euroon.

Tähän mennessä kertyneet ja luvatut kriisivastuut päälle, niin valtion piikissä onkin jo 240 miljardia euroa ja kokonaisvelkaisuuden suhdeluku 120 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.

Muutos nykyisestä olisi melkoinen, sillä omin voimin Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku ei nouse komission mukaan ensi vuonnakaan kuin 55 prosenttiin – ja pysyy ainoana EU:n määräämän 60 prosentin kattorajan alapuolella.

Liittovaltiokehitys taas pinnan alle

Euromaat tuskin kovin nopeasti ryhmittyvät minkäänlaiseksi liittovaltioksi, sillä viimeksi joulukuussa pidetyssä huippukokouksessaan talouspäättäjät hyllyttivät innokkaimmat esitykset unionin "syventämisestä".

Kouriintuntuvien ja näkyvien uudistusten hyllyttäminen ei kuitenkaan tarkoita yhtä kuin liittovaltiokehityksen pysäyttäminen. Se tarkoittaa ainoastaan muutosten viipymistä ja mahdollisesti myös muutosten painottumista teknisluontoisiin ja vaivihkaisiin askeliin.

Suuria muutoksia minkäänlaisen liittovaltiokehityksen suuntaan tuskin nähdään ennen ensi syksyä. Silloin on Saksan parlamenttivaalit, joita Saksan nykyinen johto tuskin haluaa vaarantaa esittämällä omalle maalleen uutta vastuuta muiden veloista.

Saksan lisäksi velkojen uusjako yhteisvastuun periaatteella tietäisi rutkasti uutta taakkaa myös Hollannille ja Itävallalle. Tosin ei likimainkaan yhtä rutkasti kuin Suomelle.
Näin yhteisvastuu jakaisi velkataakkaa uudestaan
Vanhojen eurovaltioiden velka 2013 lopussa (komission ennuste) sekä laskuesimerkki velkojen uusjaosta kunkin maan bkt-osuuden mukaisella yhteisvastuulla.
     Oma velka, mrd.eur    Oma velka-osuus, %    Osuus yhteis-velasta, mrd.eur    Osuus yhteis-velasta, %    Muutos, mrd.eur    Muutos, %
Suomi    109    1,2    192    2,1    83    75,8
Hollanti    430    4,7    584    6,4    154    35,8
Itävalta    241    2,6    301    3,3    60    25,0
Saksa    2184 23,9    2556 28    372    17,0
Ranska    1921 21    1962 21,5    41    2,2
Espanja    978    10,7    995    10,9    17    1,7
Belgia    390    4,3    365    4    -25    -6,4
Irlanti    204    2,2    155    1,7    -49    -23,9
Portugali    206    2,3    155    1,7    -51    -24,7
Italia            2019 22,1    1497 16,4    -522    -25,9
Kreikka    348    3,8    173    1,9    -175    -50,2
Euro-11    9127    100    9127    100         
Lähde: EU-komissio, Nomura, Taloussanoma

[Tykkimies Pönni]

Anglo Irish Bankin sisäpiiriläisten pelastaminen tapahtui niin, että valtiovarainministeri (jota Rehn kutsuu välillä pääministeriksi) Brian Lenihan antoi kyseiselle pankille omissa nimissään mutta ilman hallituksen hyväksyntää 31 miljardin arvoisen maksusitoumuksen IOU:n ("I owe you), jonka realisoimiseksi Euroopan keskuspankin haarakonttori Irlannin keskuspankki pyysi pääkonttorilta luvan setelirahoitukseen eli Irlannin omien eurojen tuottamiseen tyhjästä. Luvan jälkeen rahat ohjattiin Anglo Irish Bankille, joka hoiteli niillä pankin sisäpiiriläisten etujen turvaamisen.

Sillä tavalla pankin omistajien ja asiakkaiden kiinteistökeinottelu pantiin maksuun Irlannin kansalle, ja valtiovalta joutuu lähettämään Euroopan keskuspankille panttivelkakirjojen lunastukseen kymmenen vuoden ajan joka vuosi yli 3 miljardia veroeuroa. Mitä pääkonttori omasta puolestaan tekee niille rahoille? Se hävittää ne ja siis tuhoaa irlantilaisten selkänahasta revityt eurot.

Esko Seppäsellä tuntuu olevan aikaa ja päätä perehtyä EU-juttuihin

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6245

[hattiwatti]

^^ Seppänen on erinomainen.

Mutta itse toivoisin vain, että persuillakin olisi jotain vastaavaa Soinin metaforien ja sutkautusten lisäksi. Rahalla saisi, mutta...

[pavor nocturnus]

"Ei sieltä mitään koskaan takaisin saada. Kreikalle annetut rahat menevät Kankkulan kaivoon."

Tällaisia hokemia on saatu kuulla jo pitkään. Erityisen aktiivisesti pessimismiä ovat viljelleet perussuomalaiset. Pessimistiset hokijat ovat väärässä. Suomen Pankkiin on virrannut kreikkalaisia euroja säkkikaupalla.

Suomen Pankki tuloutti valtiolle viime vuodelta 227 miljoonaa euroa. Se on yli 40 miljoonaa enemmän kuin 2011.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/11758-veronmaksajien-rahoja-ei-mene-euroakaan-kreikkaan-suomi-saakin-ison-potin

Laughing all the way to the bank... vai miten se meni?

[Tabula Rasa]

Jee. Maksetaan 20 miljardia, saadaan 200 miljoonaa ja hehkutetaan kuinka saatiin paljon rahaa.

[tuomaankukko]

Suomeen on saatu uusi puhuva pää. Jaakko Kiander.
Tämä mies tietää vastauksen työttömyyden poistoon ja viimeiseen sanaan talouskriisissä.