2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[nollatoleranssi]

Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:

Rapatin omalla S2-tunnilla hänen optimisminsa vaikuttaa hieman erikoiselta.

Luokan takarivi on vajoamassa täydelliseen anarkiaan. Viiden pojan rinki pelaa korttia eikä ota kuuleviin korviinsa opettajan määräyksiä.

"Ne kortit pois nyt, tämä alkaa olla jo törkeää", Rapatin ääni kohoaa aavistuksen verran.

Kukaan ei reagoi.

Rapatti arvelee, että luokassa ollaan kapinamielellä, koska osa oppilaista on tyytymättömiä saamiinsa arvosanoihin.

"Arvosanat eivät ole lahjoja tai rangaistuksia, vaan arviointia. En voi antaa noin vain kahdeksaa, se antaa väärän signaalin jatko-opintojen suhteen", hän selittää, ja luokka kuuntelee hetken aikaa hiljaisena. Sitten venäläis-latvialais-serbialainen korttirinki pyörähtää uudestaan käyntiin.
Opettaja valitsee nyt taktiikakseen välinpitämättömyyden, hän ei puutu kortinpeluuseen, kunhan  muu luokka saa työrauhan. Luokassa on toki niitäkin, joita opiskelu kiinnostaa.

"Mitä tärkeää tapahtui vuonna 1802? Kyllä, Elias Lönnrot syntyi. Ja miksi hän oli tärkeä? Kyllä, hän kehitti Kalevalan. Mikä on Kalevala?"

Vanha kertomus, jossa on paljon runoja, oppilaat ehdottavat.

Opettaja kirjoittaa tauluun malliksi yhden säkeen. Ei ollut sitä urosta / eikä miestä rohkeata. Mitä se tarkoittaa? Eturivin kenialainen tyttö ehkä tietäisi, mutta ei halua kertoa, koska takarivissä naureskellaan vastauksille.

"Ketä vittu kiinnostaa, jos venäläiset nauraa", hänen vieressään istuva afgaanityttö Nigin sähähtää.

Pojat keskeyttävät korttipelin ja alkavat viskoa paperipalloja tyttöjen päähän. Opettaja käskee lopettamaan.

"I don't give a fuck. Voiksmä mennä röökille?" Daniel-niminen poika kysyy ja roikottaa tupakkaa alahuulessaan

Jos jollekin tulee mieleen pieninkin myötätunnon tapainen opettaja Katriina Rapattia kohtaan, niin ei kannata, hukkaan menisi empatiat:

Näiden havaintojen jälkeen voisi kuvitella, että kansankynttilät suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajaväestön määrän kasvattamiseen. Mutta mitä vielä: Rapatin ja Sissosen mielestä maahanmuuttajat ovat rikkaus, heitä on ajateltava voimavarana, suomalainen "yksi kieli ja yksi kansa" -ajattelutapa ei ole terve ja monikulttuurisuus tuo tuulahduksia maailmalta

Edit: korjasin näppäilyvirheen.

Tuo kertomus ei koske pelkästään mamu-taustaisia kouluja, vaan voisi yhtä hyvin olla kertomus tavallisesta suomalaisesta koulusta. Se kertoo hyvin siitäkin, että minkä tason koulukuri Suomessa vallitsee ja miten siihen puututaan: Ei mitenkään.

Syy siihen, että miksi Suomessa sitten oppilaat pärjäävät Euroopan parhaiten johtuu varmaan muista tekijöistä eli kansan keskimääräistä paremmasta kouluttautumisesta ja tiedon janosta (esim. itse olen laittanut merkille, miten Suomessa suosiota saavat erilaiset tiede yms. aiheet, jotka jossakin muualla eivät saattaisi edes kiinnostaa kansaa tai miten suosittuja vaikkapa kirjastot yms. ovat). Muut tekijät voivat johtua mm. opettajien korkeasta koulutustasosta yhdistettynä koulujen tasa-arvoiseen asemaan.

[nollatoleranssi]

Kun noita eri maiden tuloksia katselen, niin ihmetyttää, ovatko omat käsitykset eri maiden koulutusjärjestelmien tasoeroista olleet tosiaan näin pahasti pielessä vai ovatko PISA-testit yksinkertaisesti mittareina yliarvostettuja. Jotainhan ne mittaavat, mutta eivät välttämättä sitä, mitä luullaan. En tiedä.

No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.

Maa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi  526  14,3
Bulgaria  405  56,7  (EU-maa)
Montenegro  406  56,8
Kolumbia  400  61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat  376  54,8  (mamu-taustaiset 444 pistettä)

Mikäs noissa lukemissa sitten ihmetyttää? Kyseiset maat nyt eivät taida muutenkaan olla opetustason kärjessä... Yhteiskunnan panostus julkisiin kouluihin voi lisäksi olla huono, joka on varsinkin yksi merkittävä ongelmatekijä joissakin maissa.

Enemmänkin voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset, kuten Ruotsin. Tuo aihe on kiitettävästi sivuutettu Suomen mediassa kokonaan (eihän Ruotsista saa pahaa sanaa sanoa).

Arabiemiirikuntien heikko tulos on oikeastaan suurimman ihmetyksen aihe. Varsinkin kun maa on "täynnä rikkaita". Onko tuo sitten johtanut tilanteeseen, ettei opiskelut paljon kiinnosta, kun rahaa tulee ilmankin? Lisäksi maan heikosta koulutustasosta oli aikaisemminkin juttua (luin mm. Suomen Kuvalehdestä että miten Suomesta oli tehty muistaakseni koulutusvientiä kyseiseen maahan).

Suurimmat ongelmat näissä maissa voivatkin olla koulutustason rakenteelliset ongelmat mm. opettajien koulutustaso ja opetusmetodien taso jne.

[nollatoleranssi]

Mites muissa maissa? Onko sellaisia joissa olisi tuotu pätevämpää väkeä kuin kantikset?

Onhan noita.

Maa, kantaväestö, kaikki mamut
Australia  524  531
Unkari  459  479
Israel  452  474
Slovakia  485  512
Turkki  455  466
Macao  538  543
Montenegro  406  425
Serbia  474  478
Singapore  561  575
Yhdistyneet arabiemiirikunnat  376  444

Mainittakoon myös:
Kanada  532  520

Eivätpä nuo maat taida yllättää. Arabiemiirikunnissa toisaalta on paljon köyhiä vierastyöläisiä (heille koulutus voi olla tosin yksi tärkeimmistä asioista), mutta samalla toki rikkaita ulkomaalaisia (joilla koulutustaso on ennestään korkea).

Kanadan osuutta voisi ehkäpä mitään merkittävimpänä tilastollisesti. Kanada kun on ollut tunnettu "valikoivasta maahanmuuttopoliitikastaan". Sama juttu Australian kanssa.

[nollatoleranssi]

En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle kantaväestön (sekä tyttöjen että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?

Todennäköisesti tyttöjen tuloksista puhuttaessa tarkoitus on saada keskustelu pysymään poissa mamujen keskimääräistä heikommista tuloksista verrattuna muihin OECD-maihin.

Tyttöjen parempiin tuloksiin näkisin silti monia syitä, jotka johtuvat ennen kaikkea suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Omien kokemusten mukaan tytöt häiriköivät paljon vähemmän kouluissa ja häiriöt kohdistuvat harvemmin tyttöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he pystyvät paremmin osallistumaan opetukseen ja se on mielekkäämpää heille.

Poikien kohdalla "yksi terroriryhmä" riittää lopettamaan koko luokan opiskeluinnon, mutta ennen kaikkea ongelmat kohdistuvat poikiin. Samalla kun opettaja ei puutu häiriköintiin mitenkään ja tytöt keskittyvät opetukseen, niin osa pojista taistelee toistensa kanssa vieressä.

[RP]

Hesarin motiiveista en tiedä, mutta minusta sinänsä ihan hyvä, että näissä tasa-arvoasioissa, joskus huomioidaan myös Y-kromosomillisten ongelmat.

[Alkuasukas]

Edelleenkään ei ilmeisesti tiedetä miten kantispojat ja -tytöt suoriutuivat? Jos poikien pistemäärää pudottaa tulokaslajit, niin eipä juuri kiinnosta.

[Onnikka]

Miksi ihmeessä opettaja tarvitsisi kulttuurillista koulutusta, jos hän haluaa vain opettaa pikku-Abdille, että 1+1=2? 

Miksi joka helvetin asiaan pitää nykyään vetää mukaan KULTTUURI- ihan tarpeeksi ongelmaa on siinä, että kaikki lapset eivät voi syödä samaa ruokaa koulussa, ja että suomalaiseen tasa-arvokäsitykseen kasvatettavat kantismukulat joutuvat todistamaan omassa koulussaan, miten helposti naapuriluokan Zahralta viedään oikeus laittaa hiuksensa nätisti ja potkia liikunnassa palloa. Suomalaismuksun pää sanoo "epäreilua", mutta sitä ei saa sanoa ääneen ettei tule vainotuksi Zahran veljien Abdin ja Muhiksen taholta, tai ettei joudu taas yhteen moku-keskusteluun opettajan kanssa.

Näin me opetamme lapsillemme, miten on ok hiljentää toimiva ajattelu ja katsoa vierestä tasa-arvoa loukkaavaa käytöstä omassa maassamme.

Kovin on koulu muuttunut entisestä.  Tai no nyt tuli väärä merkki tämä  merkki, kun lasten tulevaisuutta tuhotaan entistäkin innokkaammin. Ihan muistui mieleen Pink Floyd. Suuri helpotus aikoinaan oli muutto toiselle paikkakunnalle kun ei enää tarvinnut sitä kuunnella. (Pilvihörhöt eli kaverit sitä kuunteli joka hemmetin viikonloppu ja pienikokoisena en onnistunut vaihtamaan levyä vaikka yritinkin. )
http://www.youtube.com/watch?v=YR5ApYxkU-U
We Don't Need No.
Keles aivopesu toimi, pidän siitä nykyään vaikka pilvi onkin yhä maistelemati.

Sen takia on melkein ihmeellistäkin, miten Suomi on aina siellä kärkijoukossa. Mamujen häiriökäyttäytymisestä kouluissa on aikaisemmin puhuttu (mm. opettajalehden kysely aiheesta jne.).

Ei ole ihmeellistä.
Ovat menestyneet huolimatta kehnosta koulusta.

voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset

Juttelepa sikäläisten kanssa niin ei ihmetytä enää. Ei ne ole kovin välkkyjä.

Hesarin motiiveista en tiedä, mutta minusta sinänsä ihan hyvä, että näissä tasa-arvoasioissa, joskus huomioidaan myös Y-kromosomillisten ongelmat.

Syitä eivät pohtineet.
Aikoinaan mitä koulussa itse olin, pojilta tahdottiin hyviä tuloksia lähinnä jalkapallossa. Muuten oli tarkoitus poikien olla poikia, ei sopinut opiskella heitin. Nykykoulusta sitten ei tietoa mutta jos samana on pysynyt eli poikien tarkoitus on olla kehnoja, niin se on juuri sitä tasa-arvoa. Tytöthän on luonnostaan alistuvaisia, opettelevat vaikka pakkoruotsin jos ja kun väkivaltainen valloittaja niin käskee (ei tosin niissä kouluissa missä itse olin sentäs niin paljoa alistuneet hekään) ja uskonnon ulkoa, heistä ei ole vaaraa hallinnolle. Pojat jos menestyvät, voisivat alkaa vaikka mitä tekemään. Ottavat varman päälle vaikka puolueilla onkin hyvät järjestelmät ottaa ainoastaan tottelevaisia ehdokkaikseen.

[Miniluv]

Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:

Opettaja antoi luokkansa muuttua lämmitetyksi tilaksi venäläiselle sököringille. Tee työtä, jolla on tarkoitus.

[Roope]

Tutustukaapa noihin PISA:n ongelmanratkaisukykytestin pulmiin. Tietokoneella mallinnetun mp3-soittimen, ilmastointilaitteen ja junalippuautomaatin käyttöliittymien kanssa pelaamisessa ollaan edetty jo aika kauas sellaisesta osaamisesta, jonka voisi linkittää suoraan/pelkästään kouluopetukseen. Jotain tämäkin mittaa, mutta ei minusta sittenkään nimenomaan kouluopetuksen tasoa, kuten kaikki tuloksia tiedotusvälineissä kommentoineet ovat antaneet ymmärtää.

Edelleenkään ei ilmeisesti tiedetä miten kantispojat ja -tytöt suoriutuivat? Jos poikien pistemäärää pudottaa tulokaslajit, niin eipä juuri kiinnosta.

Jos maahanmuuttajataustaiset pudottavat kokonaispistemäärää vain kolmella pisteellä, niin heillä tuskin on lukumääränsä vuoksi vielä Suomessa kovin suurta vaikutusta myöskään poikien ja tyttöjen väliseen eroon. Kuusi pistettä tai todennäköisesti vieläkin vähemmän, kantaväestön tyttöjen ja poikien ero on joka tapauksessa tällaisessa vertailussa pieni, alle kymmenesosa yhdestä ns. suoritustasosta (kuusi erillistä suoritustasoa 65 pisteen välein). Sen sijaan Suomen kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten välillä on noin puolentoista suoritustason ero.

Kantisten piste-erot sukupuolten välillä eivät olekaan niin mielenkiintoisia kuin eri maahanmuuttajaryhmien väliset erot, jotka julkistetaan myöhemmin keväällä. Koska tiettyjen maahanmuuttajaryhmien tiedetään menestyvän koulussa kantaväestön veroisesti, täytyy joidenkin muiden ryhmien tulosten olla todella huonoja.

Maa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi  526  14,3
Bulgaria  405  56,7  (EU-maa)
Montenegro  406  56,8
Kolumbia  400  61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat  376  54,8  (mamu-taustaiset 444 pistettä)

Mikäs noissa lukemissa sitten ihmetyttää? Kyseiset maat nyt eivät taida muutenkaan olla opetustason kärjessä... Yhteiskunnan panostus julkisiin kouluihin voi lisäksi olla huono, joka on varsinkin yksi merkittävä ongelmatekijä joissakin maissa.

Enemmänkin voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset, kuten Ruotsin. Tuo aihe on kiitettävästi sivuutettu Suomen mediassa kokonaan (eihän Ruotsista saa pahaa sanaa sanoa).

Ilmaisin itseni epäselvästi. Ihmettelyni liittyi juuri joidenkin länsimaiden yllättävän heikkoihin tuloksiin. Listasin noiden muutaman muun maan tulokset vain vertailun vuoksi, kun alimmaksi nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen rajaksi oli raportissa määritelty 423 pistettä.

[Roope]

Vielä pari havaintoa noista eilen julkistetuista PISA:n ongelmanratkaisutestien tuloksista.

Vaikka suomalaisten poikien keskiarvo oli tyttöjä heikompi, pojat olivat tyttöjä parempia ylimmässä desiilissä. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä suuremmaksi sukupuolien ero kasvaa. Tämä on tuttu havainto myös älykkyystesteistä. Tyttöjen/naisten tulokset kasautuvat lähemmäs keskivertoa, kun taas pojat/miehet hallitsevat ääripäitä.

Muihin maihin verrattuna sekä suomalaiset tytöt että pojat pärjäsivät hyvin, mutta lähinnä pohjoismainen erikoisuus (Suomi 6, Ruotsi ja Slovenia 4, Norja 3 pistettä) oli ylipäätään ero tyttöjen hyväksi, kun yleisesti OECD-maissa ero oli vielä suurempi poikien hyväksi. Silmiinpistävästi ero poikien hyväksi oli aivan erityisen suuri Koreassa ja Japanissa, jotka tästä huolimatta olivat listan ykkösinä ja kakkosina sekä pojissa että tytöissä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen koulujärjestelmä tukee aivan erityisellä tavalla tyttöjä poikiin verrattuna.

Tästä päästäänkin Suomen ja toisaalta Korean ja Japanin tulosten eroihin. Suomen koulujärjestelmää kun on kehuttu siitä, että vaikka emme testien mukaan ihan terävintä kärkeä olekaan, niin ainakaan meillä ei heikoimpia jätetä, vaan opetus on mahdollisimman tasalaatuista ja laadukasta kaikille. Tulokset kyseenalaistavat tämän hokeman. Korean ja Japanin tulokset kun olivat ylivoimaisia paitsi parhaiten menestyneiden mutta vieläkin selvemmin juuri heikoimmin menestyneiden osalta. Raportin määrittelemän vähimmäistason alle jää Suomessa noin 14 prosenttia oppilaista, mikä on kyllä paras tulos Euroopassa, mutta Koreassa ja Japanissa tämä "low achiever"-osuus on vain noin 7 prosenttia.

edit: Sellainen disclaimer, että en väitä, että nämä pulmatestit mittasivat koulujärjestelmien paremmuutta tai tehokkuutta, kuten lehdissä nyt kerrotaan. Lähden kuitenkin keskustelun vuoksi liikkeelle oletuksesta, että asioilla on selvä yhteys.

[kriittinen_ajattelija]

Luin tuossa hiljattain että koulutukseen eniten satsaavissa mustan Afrikan maissa koulu kestää saman 8-9 vuotta kuin täälläkin. Noin 1/3 ei tosin osaa lukea koulut käytyään. Syynä ilmeisesti suomalaisten Rasissmi jne.

Emiraattien heikko sijoitus hieman yllätti. Rahaahan maassa on eikä äräbien ÄO ole kuin ehkä 10 pistettä alle normaalin. Ilmeisesti motivaatio puuttuu yltäkylläisyyden keskellä.

Arabit tosin taitaa olla lähes vähemmistö noissa maissa kun suurin osa asukkaista on muualta tulleita orj.... halpatyövoimaa ja niitten perheitä.

[nollatoleranssi]

Muihin maihin verrattuna sekä suomalaiset tytöt että pojat pärjäsivät hyvin, mutta lähinnä pohjoismainen erikoisuus (Suomi 6, Ruotsi ja Slovenia 4, Norja 3 pistettä) oli ylipäätään ero tyttöjen hyväksi, kun yleisesti OECD-maissa ero oli vielä suurempi poikien hyväksi. Silmiinpistävästi ero poikien hyväksi oli aivan erityisen suuri Koreassa ja Japanissa, jotka tästä huolimatta olivat listan ykkösinä ja kakkosina sekä pojissa että tytöissä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen koulujärjestelmä tukee aivan erityisellä tavalla tyttöjä poikiin verrattuna.

Kulttuurierot ovat todella suuret. Oma veikkaukseni on, että Japanissa ja Koreassa koulukuri on aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Sen lisäksi näissä maissa odotetaan enemmän pojilta ja pojat panostavat enemmän mm. koulutukseen. Sen lisäksi yhdistettynä ns. kasvojen menettämiseen eli jos ei koulutus suju toivotunlaisesti niin se on todella paha juttu henkilön itsensä kannalta.

Toinen uutinenhan kertoi siitäkin, miten japanilaiset miehet(?) elävät suunnilleen selibaatissa.

Vaikka E-Korea ja Japani ovatkin yhdistettävissä länsimaihin, niin näkisin mututuntumaltakin löytyvän monta selittävää tekijää koulueroihin.

Tästä päästäänkin Suomen ja toisaalta Korean ja Japanin tulosten eroihin. Suomen koulujärjestelmää kun on kehuttu siitä, että vaikka emme testien mukaan ihan terävintä kärkeä olekaan, niin ainakaan meillä ei heikoimpia jätetä, vaan opetus on mahdollisimman tasalaatuista ja laadukasta kaikille. Tulokset kyseenalaistavat tämän hokeman. Korean ja Japanin tulokset kun olivat ylivoimaisia paitsi parhaiten menestyneiden mutta vieläkin selvemmin juuri heikoimmin menestyneiden osalta. Raportin määrittelemän vähimmäistason alle jää Suomessa noin 14 prosenttia oppilaista, mikä on kyllä paras tulos Euroopassa, mutta Koreassa ja Japanissa tämä "low achiever"-osuus on vain noin 7 prosenttia.

Suomea pitäisi enemmän verrata muihin eurooppalaisiin maihin, ei aasialaisiin maihin. Asenteen merkitys koska koulutuslukemissa on valtava ja se näkyy ennen kaikkea aasialaisten maiden tuloksissa.

Edelleenkin nostaisin silti yhden asian eli mainitun koulukurin. Tässäkin keskustelussa oli hyvin kuvattu yksittäinen tilanne, jossa opettaja ei tehnyt mitään "luokassa olevalle korttipelaajaryhmälle". Veikkaampa että jossakin Japanissa tuollainen porukka olisi erotettu koulusta ja vanhemmat olisivat viime kädessä joutuneet kantamaan vastuun siitä.

Samalla tämä korttipelaajaporukka haittasi muitakin oppilaita, kun he eivät uskaltaneet/halunneet osallistua opetukseen.

Tuo on vain yksi esimerkki, mutta kuvaa todella hyvin laajaa ongelmaa, johon ei Suomessa puututa mitenkään.

Ei ole sen takia kovin vaikeaa arvata, että miksi Suomessakin heikompia tuloksiakin löytyy. Eli vaikka tiettyjä oppilaita ei opetus kiinnostaisi ollenkaan, niin heitä yritetään väkisin pitää tunneilla ja halutaan saada ainakin annettua se heikoin numero todistukseen. Toki samalla ei oteta vaikutuksia siitä huomioon, että mitä ongelmia tuo oppilasryhmä aiheuttaa muille oppilaille.

[Roope]

Suomea pitäisi enemmän verrata muihin eurooppalaisiin maihin, ei aasialaisiin maihin. Asenteen merkitys koska koulutuslukemissa on valtava ja se näkyy ennen kaikkea aasialaisten maiden tuloksissa.

Suomen vertaamisessa muihin eurooppalaisiin maihin korostuu tuo tyttöjen kuuden pisteen paremmuus. Se ei ole erona suuri, mutta silti poikkeuksellista. Vaikka Suomi oli lisäksi eurooppalaisten maiden ykkönen, ei tyttöjen paremmuus näyttäisi muuten ainakaan merkittävästi korreloivan paremman testimenestyksen kanssa. Muista tällaisista maista Norja oli tuloksissa hieman OECD-maiden keskiarvoa ylempänä, Ruotsi hieman sitä alempana ja Slovenia jo selvästi alempana. Tanskan tuloksissa (OECD-maiden keskitasoa) olikin jo 10 kymmenen pisteen ero poikien hyväksi.

[nollatoleranssi]

Luin tuossa hiljattain että koulutukseen eniten satsaavissa mustan Afrikan maissa koulu kestää saman 8-9 vuotta kuin täälläkin. Noin 1/3 ei tosin osaa lukea koulut käytyään. Syynä ilmeisesti suomalaisten Rasissmi jne.

Emiraattien heikko sijoitus hieman yllätti. Rahaahan maassa on eikä äräbien ÄO ole kuin ehkä 10 pistettä alle normaalin. Ilmeisesti motivaatio puuttuu yltäkylläisyyden keskellä.

Arabit tosin taitaa olla lähes vähemmistö noissa maissa kun suurin osa asukkaista on muualta tulleita orj.... halpatyövoimaa ja niitten perheitä.

Toisaalta halpatyövoima lasketaan kai "mamuiksi"? Heidän tuloksensa on paljon parempi... Tosin eihän näistä tiedä, että miten lasketaan. Mutta kokonaistulos on niin huonoa tasoa, että kertoo kyllä jotakin maan sisäisistä koulutusongelmista.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat  376  444

[nollatoleranssi]

Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.

Eivät Ruotsin kouluongelmat pelkästään maahanmuutosta johdu. Kyllä Ruotsi on osannut ryssiä koulupolitiikkansa päin Venäjää ilman mamujen myötävaikutustakin. Esim. opettajakoulutukseen on Ruotsissa jo vuosikymmeniä päässyt sisään rimaa hipoen, mikä näkyy opettajien ja sitä myötä opetuksen tasossa ruotsalaisissa kouluissa. Lisäksi Ruotsi tunnetaan maailmalla kaikenlaisista hulluista ihmiskokeista, joihin kuuluu mm. sukupuolineutraali kasvatus kouluissa ja päiväkodeissa, erilaiset poliittisesti motivoidut suvaitsevaisuuskampanjat jne. Kaikkein hulluinta Ruotsissa on se, että siellä oppilaille annetaan arvosanat ensimmäisen kerran vasta päättötodistuksen yhteydessä eli oppilailla ei ole mitään käsitystä osaamisestaan ennen kuin vasta 9. luokalla. Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.

Kyllä Ruotsin kouluongelmien pääasialliset syyt ovat ihan muussa kuin maahanmuutossa.

Olen ihmetellyt Ruotsin ongelmia ja heikkoja PISA-tuloksia, mutta viestisi avaa hyvin tätä ongelmaa.

Toivoisin silti, että Suomen lehdistökin (& media) uskaltaisi käsitellä aihetta enemmän kuin yksi uutisotsikko aiheesta. Varsinkin kun "samaan aikaan" (tai normaalisti) Suomessa uutisoidaan lähes koko ajan tehdään sellaisia uutisia ja kolumneja, että "Suomen pitäisi ottaa oppia Ruotsista" tai mikä "Ruotsissa on huippua".

[FatFrank]

Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.

Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.

Kyllä Ruotsin kouluongelmien pääasialliset syyt ovat ihan muussa kuin maahanmuutossa.

Kaikille ei taata opiskelupaikkaa toisella asteella, ei edes ruotsissa.

Maahanmuutto on suurin ongelma peruskouluissa. Koska monikulttuuri....Maahanmuuttajakoulut ovat kyllä harvinaisen huonosti pärjääviä

[FatFrank]

Huonoin koulu

1 muslimska friskolan (16,7%) oppilaista sai päättötodistuksen

2 Hjulsta (27,6%)

Paras koulu

Musikskolan Lilla Akademien (96,9%)

[Rusinapulla]

Muslimska koulussa ei varmaankaan tarvitse osata kuin koraani ulkoa. Kaikki muuHAN on turhaa.

[Miniluv]

Shanghai (Kiina)   ?
Singapore      104
Hongkong (Kiina)   107
Taiwan      104
Korea      106
Macao (Kiina)      ?
Japani      105
Liechtenstein      ?
Sveitsi      101
Alankomaat      102
Viro      ?
Suomi      97
Kanada      97
Puola      99
Belgia      100
Saksa      102
Vietnam      ?
Itävalta      102
Australia      98
Irlanti      93
Slovenia      95
Tanska      98
Uusi-Seelanti      100
Tšekki      97
Ranska      98
OECD-maat      --
Iso-Britannia      100
Islanti      ?
Latvia      ?
Luxemburg      ?
Norja      98
Portugali      95
Italia      102
Espanja      99
Venäjä      96
Slovakia      96
Yhdysvallat      98
Liettua      ?
Ruotsi      101
Unkari      99
Kroatia      ?
Israel      94
Kreikka      92
Serbia      ?
Turkki      90
Romania      94
Kypros      ?
Bulgaria      93
Yhd. Arabiemiraatit   ?   
Kazakstan      ?
Thaimaa      91
Chile      ?
Malesia      92
Meksiko      87
Montenegro      ?
Uruguay      96
Costa Rica      ?
Albania      ?
Brasilia      87
Argentiina      96
Tunisia      ?
Jordania      ?
Kolumbia      88
Qatar      80
Indonesia      89
Peru      90

Maat ovat matematiikan PISA-tutkimustuloksien mukaisessa järjestyksessä. Vieressä on Vanhanen-Lynnin kirjan antama ÄO-lukema:

http://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.

Chilen pistemäärä on tasan 423, ja boldasin sen ja sitä heikommat PISA-maat.

[Uimakoulutettava]

Tässä esimerkki Suomesta:

....

Mutta ennen täydelliseen epätoivoon vaipumista kannattaa selvittää, olisiko heikenneiden Pisa-tulosten taustalla myös näytteen valintatavan muutos. Sain sähköpostiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiasta tilastotieteilijänä ja huomautettiin siitä, että tämänkertainen näyte on valittu eri tavalla kuin edellinen. Näytteen, koska vaikka sen yhteydessä puhutaan otoksesta, tätä ei oikein voi kutsua otokseksi.
Näytteeseen nimittäin valittiin kaikki koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajaa ja näiden koulujen oppilaista valittiin kaikki maahanmuuttajat. Tämä ilmeisesti siksi, että haluttiin tutkia erityisesti sitä, miten maahanmuuttajat ovat kouluissaan menestyneet. Tätä tietoa todella tarvitaan ja siksi maahanmuuttajien tarkempi tutkiminen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maahanmuuttajat menestyvät suhteessa kantaväestöön ja suhteessa muiden maiden maahanmuuttajiin.
Tämä takia maahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputuloksen on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan. Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole. Sähköpostiviestin lähettäjä kysyi aivan oikein,  onko näyte syntyperäisten suomalaisten kohdalla tasapainossa.

....

LÄHDE:
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/

Soinivaara on rasisti? ( )

[Onnikka]

Maat ovat PISA-tutkimustuloksien mukaisessa järjestyksessä. Vieressä on Vanhanen-Lynnin kirjan antama ÄO-lukema:

Kumpiko oisi luotettavampi, älykkyystestiähän ei kaikki ole tehneet ja koulututkimus tehdään sopivasti valituissa kouluissa.
Tämä jälkimmäisin testi kouluissa kylläkin vaikutti selkeästi älykkyystestiltä.
Kirjan osalta sen verta, että ei sovi suomalaisen loistaa joten toki laitetaan alakanttiin. Tämä toinen, miten sitten onkaan toteutettu, en tiedä yhtään siitäkään.

[Uimakoulutettava]

Ao. blogissa on linkkejä Ruotsin viranomaisten suorittamaan tarkastukseen islamilaisessa opinahjossa. Pikaisen silmäilyn perusteella en laittaisi lastani ko. kouluun. Esim. ruotsin kieli olisi aika olennainen taito opettaa/oppia, jos Ruotsissa oleskellaan.

"2014-03-31
Skolinspektionens kvalitetsgranskning av Islamic Center"

http://muslimskafriskolan.blogspot.fi/

[Alkuasukas]

Esim. ruotsin kieli olisi aika olennainen taito opettaa/oppia, jos Ruotsissa oleskellaan

Miksi ihmeessä? Eiköhän ruåtsin Kelakin palvele somaliksi, arabiaksi, urduksi jne...

[Miniluv]

Almost one in two immigrant students in Sweden (48%) performs below the baseline level in mathematics, compared with 22% of non-immigrant students. This performance gap is only partly due to differences in the socio-economic status of the students.

48% maahanmuuttajaoppilaista ja 22% kantaväestön oppilaista tasolla heikko tai sen alla.

http://hommaforum.org/index.php/topic,92215.msg1594680.html#msg1594680

The performance gap between immigrant and non-immigrant students varies among countries, partly because of variations in the composition of the immigrant populations and partly because of differences in the efficacy of social and education policies. The performance gap between immigrant and non-immigrant students in Sweden is 58 points on the PISA scale. This is not statistically significantly different from the performance gaps observed in Denmark, Iceland and Norway. In Finland the performance gap is 85 score points, significantly higher than in the other Nordic countries; however, the share of immigrant students in Finland is relatively low, at 3%.

Ruotsissa kantis-mamu-ero 58 pistettä, Suomessa 85.

http://www.regeringen.se/content/1/c6/23/42/93/11ed5f6d.pdf

[Mika]

Eikö se ollutkaan niin, että maahanmuuttajanuoret ovat erityisen motivoituneita ja koulumenestykseltään jopa suomalaisia ikätovereitaan parempia???  Tällaistahan on myös uutisoitu silloin tällöin.

Nyt taidetaan taas tarvita lisää fyrkkaa mamujen tietokoneisiin ja muihin opetuksen apuvälineisiin...

[Roope]

No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.

Chilen pistemäärä on tasan 423, ja boldasin sen ja sitä heikommat PISA-maat.

Tuo 423 pistettä on ongelmanratkaisukykytestin vähimmäistaso. En tiedä, vaihteleeko pistetaso testeittäin tai onko tällaista nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen tasoa edes määritelty muiden testien yhteydessä.

[Lahti-Saloranta]

48% maahanmuuttajaoppilaista ja 22% kantaväestön oppilaista tasolla heikko tai sen alla.
http://hommaforum.org/index.php/topic,92215.msg1594680.html#msg1594680

Asiallisesti ottaen kysyin että kumpiakohan opetustilanteessa opettajat palvelevat enemmän, oppimisvaikeuksissa olevaa mamua vai kantista. Kaikenkaikkiaan ollaankohan nyt tyytyväisiä kun kaikki ahdetaan samaan luokkaan ettei kukaan leimautuisi.

[Siili]

Tekee mieli tehdä hieman provokatiivinen kysymys:  missä määrin mamujen alisuoriutuminen johtuu uhriutumisesta? 

Kun kantis ei pärjää koulussa, syytä huonoon menestykseen etsitään ensimmäiseksi oppilaan omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.  Yleensä oppilaskin tajuaa, että omalla toiminnallaan hän voi vaikuttaa oppimismenestykseensä.  Vaikkei hän saisikaan opintomenestystään kohennettua, hän harvemmin syyttää maailmaa saamattomuudestaan.

Kun mamu ei pärjää koulussa, syytä etsitään ensimmäiseksi vaikeaksi koetusta ympäristöstä. Mamuoppilas asettuu odottamaan ympäristön paranemista, eikä mieti, miten hän voisi itse, tässä epätäydellisessä maailmassa, parantaa omaa osaansa.  Moinen asenne voi olla kulttuuripohjaista, kuten Nikolai Sennels arvelee:

The locus of control is central to our understanding of problems and their solutions. If we are raised in a culture where we learn that "...I am the master of my fate: I am the captain of my soul," as William Ernest Henley wrote in his famous poem Invictus in 1875; we will, in case of personal problems, look at ourselves and ask: "...What did I do wrong?" and "...What can I do to change the situation?" People who have been taught throughout their entire lives that outer rules and traditions are more important than individual freedom and self reflection, will ask: "Who did this to me?" and "Who has to do something for me?"

http://www.newenglishreview.org/Nicolai_Sennels/Muslims_and_Westerners%3A__The_Psychological_Differences/

Vaikka tällainen kulttuuripohjainen muiden syyllistäminen (uhriutuminen) olisikin taustalla, tilannetta tuskin parantaa se, että kukkikset nyökyttelevät mukana ja toteavat mamun pärjäämättömyyden olevan yhteiskunnan vika.  Kyllähän tilannetta surkuteltaessa käy helposti niin, että mamu katsoo henkilökohtaisen yrittämisen paskamaisessa yhteiskunnassa olevan turhaa ja lyö läskiksi.  Kyllähän taikaseinä elättää siinäkin tapauksessa.

[Takinravistaja]

Ihmettelen suuresti, onko tämä nyt jokin uutinen?

On täysin itsestään selvää ja luonnollista, että maahanmuuttajalapset ovat eri tasolla kuin suomalaiset lapset, koska olisi täysin mahdoton sattuma, että evoluutio olisi kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tullut sokeasti rakentaneeksi kaikkiin etnisiin ryhmiin juuri täsmälleen samat kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet - usko sellaiseen on yksinkertaisesti naiivia ja epätieteellistä.

Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti. Eikä se ilmiö ole naiivia ja epätieteellistä.

[RP]

Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti.

Jotain viitetät väitteellesi - vieläpä sellaista, joka koskisi Rutosissa syntyneitäkin suomalaisperäisiä?