2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[ikuturso]

Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:

Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" 14.1.2025

Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.

"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.

-i-

En ole ihan varma tuosta. Tiedän, että olet joutunut lukemaan äärivasemmistolaista propagandaa yliopisto-opintoina, mutta käsittääkseni uusintaa on sittenkin sosiologinen perustermi - vaikka toki sosiologia lähtökohtaisesti on vasemmalle kallellaan. Myös yhteiskuntaa uusinnetaan, siis sillä että siihen syntyy lapsia joita kasvatetaan ja koulutetaan toimimaan yhteiskunnassa, eikä tähän sisälly arvottavaa konnotaatiota ainakaan lähtökohtaisesti.

Juu. Väittäisin vaan, että juuri sosiologiaan se on tullut tuolta marxilaisesta ideologiasta.
ChatGPT:

On täysin mahdollista, että termi "uusintaa" on saanut lisämerkityksiä ja yleistynyt osittain Karl Marxin ja marxilaisen teorian vaikutuksesta, erityisesti sosiologian ja yhteiskuntatieteiden diskurssissa. Marxin teoriassa keskeinen käsite on "tuotannon uusintaminen" (Reproduktion der Produktion), jolla tarkoitetaan sitä, miten taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet jatkuvasti toistavat itseään ja varmistavat kapitalistisen järjestelmän jatkuvuuden.

Myöhemmin ranskalainen marxilainen filosofi Louis Althusser laajensi tätä käsitettä erityisesti kirjoituksessaan "Ideologiset valtiokoneistot". Althusserin mukaan ideologiset instituutiot, kuten koulutusjärjestelmä, perhe ja media, ovat keskeisiä kapitalistisen yhteiskunnan ideologisen uusintamisen kannalta. Tämä tarkoittaa, että näiden instituutioiden kautta toistetaan ja vahvistetaan yhteiskunnallisia rakenteita, arvoja ja valtasuhteita.

Suomen kielessä verbi "uusintaa" on voinut saada tarkan, sosiologisesti värittyneen merkityksen juuri näiden teorioiden kautta. On kuitenkin tärkeää huomata, että sana "uusintaa" oli olemassa suomen kielessä jo ennen marxilaista teoretisointia, mutta sen käyttö on todennäköisesti laajentunut ja tarkentunut erityisesti yhteiskuntatieteellisessä kielessä Marxin ja hänen seuraajiensa vaikutuksesta.

-i-

[Emo]

Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.

Ei auta matujen karkoitus.

Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.

No varmasti auttaa kun tyhmin aines ajetaan pois.

Ei auta. Edelleenkään kännykkäaddikti lukukirjoitustaidoton kantasuomalainen nikotiinipussinimijä ei osaa mitään, vaikka neekerit ja muslimit kengitettäisiinkin helvettiin täältä.

[Lalli IsoTalo]

GROKkini huutelee vielä varmuuden vuoksi täältä takapulpetista, että uusintaminen tarkoittaa lähinnä vanhan toistamista, uudistaminen muutosta.

Mitä eroa on uudistamisella ja uusintamisella?
Suomessa termit "uudistaminen" ja "uusintaminen" viitataan eri asioihin:

    Uudistaminen tarkoittaa yleensä muutosta tai parannusta johonkin olemassa olevaan. Se voi viitata esimerkiksi lain, järjestelmän tai prosessin muuttamiseen tai parantamiseen. Uudistaminen pyrkii usein tekemään asioista tehokkaampia, parempia tai ajanmukaisempia. Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistaminen voisi tarkoittaa sen rakenteen tai toimintatapojen muuttamista vastaamaan nykypäivän tarpeita.

    Uusintaminen taas viittaa yleensä jonkun asian tekemiseen uudelleen, usein koska alkuperäinen yritys ei onnistunut tai sen tulos ei ollut tyydyttävä. Se ei välttämättä sisällä muutosta tai parannusta, vaan on enemmänkin toiston luonteinen toiminta. Esimerkiksi tentin uusiminen tarkoittaa, että opiskelija tekee tentin uudestaan, koska ei läpäissyt sitä ensimmäisellä kerralla.

Näin ollen keskeinen ero näiden kahden välillä on se, että uudistaminen liittyy muutokseen ja parantamiseen, kun taas uusintaminen liittyy toistamiseen ilman välttämätöntä parannuspyrkimystä.

[Bona]

Opin sanan uusintaa sosiologian peruskurssilla vuonna 1997. Silloin ei vielä ollut intersektionaalisuutta, eikä se minusta ihan niin värittynyt sana ollut kuin äärivasemmiston käytössä nykyisin, hehän tarkoittavat sanalla aina jotain negatiivista, jotain mikä vaatisi uudistamista tai rikkomista. Heidän mielestään rasistisia ja kolonialistisia ja patriarkaalisia rakenteita uusinnetaan. Mutta mielestäni voisi sanoa, ja pitäisi sanoa yhtä hyvin, että emme pysty enää uusintamaan suomalaista yhteiskuntaa. Ei synny tarpeeksi pellavapäitä. Voimme yrittää vielä siirtää tai välittää kristillisiä arvoja nuorille, tai kasvattaa heitä kristinuskoon, tai kouluttaa heitä peruskoulussa ja rippikoulussa, mutta emme pysty uusintamaan suomalaista yhteiskuntaa sellaisena kuin sen itse 80-luvulta muistamme. Tuontiväestö tuottaa vaihtuneen väestön, ei uusinna suomalaista yhteiskuntaa.

[Lalli IsoTalo]

Onko tyhmentäminen tarkoituksellista?

Iso H @IsoHenkka

Suomen Pisa-tulokset kääntyivät laskuun, kun Henna Virkkunen (Kok) oli opetusministerinä.

Sen jälkeen mm. intersektionaalista ilmastoahdistusta ja inkluusiota ovat olleet puskemassa:

Jukka Gustafsson (Sdp)
Krista Kiuru (Sdp)
Sanni Grahn-Laaksonen (Kok)
Li Andersson (Vas)
Jussi Saramo (Vas)
Anna-Maja Henriksson (Rkp)
Anders Adlercreutz (Rkp)

Mikä on todennäköisyys sille, että näin moni ministeri näin monesta eri puolueesta olisi vuosi toisensa jälkeen vain 'mokannut' ?

Aikamoinen sattumateoria.

Ei. Tuho on tarkoituksellista

Iso H @IsoHenkka

Suomen kansanedustajiin, puolueisiin, ministereihin ja ministeriöiden virkamiehiin vaikutetaan usealta suunnalta ja useista lobbarijärjestöistä.

Kun tarpeeksi monen vaikutusvaltaisen tahon edut kohtaavat, suunta on yleensä sitten se, sanoo demokratia mitä tahansa.

Sini Orha🇫🇮🇨🇦🇺🇸🇪🇪🇸🇪🇺🇦 @orha_sini

Moni on unohtunut että juuri Grahn Laasosen aloitteesta lähti lopullisesti järki ministeriöstä. Avoimia tiloja/ ei luokkia, itseohjautuvaa oppimista. Hohhoijaa.

Ari Okkonen @AriOkkonen

Kun aikanani kuulin opettajatuttuni innokkaana puhuvan "inkluusiosta" totesin mielessäni, että hulluiksi ovat tulleet. Nyt ymmärrän, että taustalla on tavoitteellinen ohjelma kaiken osaamisen hävittämiseksi.

Risto Louhenperä 🇫🇮 🇫🇮 🇫🇮 @louhenpera

Missä wef, siellä opetuksen tuho.

Joski @Joski91579282

Kansa on haluttu tietoisesti tyhmentää. Tyhmää kansaa on helppo johtaa.

[tweet]1884240289096950202[/tweet]

[Emo]

^

Tyhmentäminen on tarkoituksellista.
Ei mikään kansa vahingossa luovu kirjoittamisen opiskelusta ja kirjoista, ja korvaa näitä sähköisillä laitteilla, joilla oppilaat katsovat tunnilla Netflixiä tai pornoa tai TikTokia.

[Niobium]

Pyöritteli tätä kellonajan tajuamista päässäni ja päädyin kahteen erilaiseen näkökulmaan.

Jos remonttimies kertoo tulevansa tunnin varoitusajalla ja tekevänsä homman alusta loppuun saakka samalla istumalla, niin voin hyväksyä. Hyvä työntekijä ei vilkuilee kelloa, voi vaikka käydä leimaamassa itsensä ulos ja palata tekemään hommansa valmiiksi ja siivoamaan jälkensä. Ei tule sanomista palkkakonttorin kanssa ja jättää hyvän asiakaskokemuksen jälkeensä.

Toinen tyyppi leimaa itsensä minuutilleen sisään ja samoin minuutilleen ulos, riippumatta siitä, missä vaiheessa tehtävä on. P@skat jäävät siivoamatta ja työkalut siinä asiakkaan riemuksi pariksi viikoksi. Aikataulu pukkaa päälle toisella työmaalla.

Tämä maailma elää minuutin tarkkuudella, bussi on minuutin etuajassa tai myöhässä, maailma kaatuu sillä sekunnilla.

Varsinkin nuoriso on oppinut siihen, että vain ja ainoastaan numerot merkitsevät jotain. 10 €/h x 8 h/vrk = 80 €, siitä verot pois, sekin on laskettu prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Se on vain paljon helpompaa totella numeroita, silloin tulevaisuus on ennustettavissa.

Kun hukataan se visuaalinen hahmottaminen ympäristöstä, niin kokonaiskuva kärsii. Kesällä voi tehdä hommia niin kauan, kuin päivänvaloa riittää ja sitten kotiin. Talvella tehokas työaika ulkosalla on jotain muuta.

Sinänsä uin vähän vastavirtaan tämän foorumin suhteen, että kunnioitan luonnonkansojen suhtautumista aikaan. Jos kerran aamulla vituttaa niin hemmetisti, puoliso vittuilee ja vähän krapulaa pukkaa, niin mitä ihmeen hyötyä minusta olisi siinä vaiheessa työpaikalla notkumassa? Tunnit täyteen ja kotiin vittuuntumaan lisää.

Nyt eletään digimaailmassa, minuutti myöhässä niin jonkun maailma kaatuu. Missään ei ole pelivaraa. Siihen on helppo tuudittautua, että numerot ilmoittautumiseen sähköpostissa ja omassa älykellossa täsmäävät.

Jos herään klo 20.31 ja tiedän että kaljanmyynti päättyy klo 21.00, niin helppoa laskea, että kilometrivauhtini ollessa noin 6 km/h, niin ehdin paikalle juuri ja juuri tekemään ensin kaljaostokset, siirtämään ne kassan ulkopuolelle ja tekemään ne loput ostokset.

Toinen minä havahtuu siihen, että alkaa hämärtää. Viisarit ovat suurinpiirtein tuossa, joten ostohousut jalkaan ja tielle.

Pelkkiin numeroihin tuijottaminen ei helpota ketään, päinvastoin. Se tekee meistä robotteja vailla mitään luovuutta. Siksi tämä nuorison suhtautuminen viisarikelloihin harmittaa. Toivottavasti edellä esitetty video ei ole todellisuutta.

[ikuturso]

Varsinkin nuoriso on oppinut siihen, että vain ja ainoastaan numerot merkitsevät jotain. 10 €/h x 8 h/vrk = 80 €, siitä verot pois, sekin on laskettu prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Se on vain paljon helpompaa totella numeroita, silloin tulevaisuus on ennustettavissa.

Muuten hyvä esimerkki, mutta oletko varma, että kaikki osaavat laskea 10x8, etenkin jos ympärillä on noin paljon merkkejä? Tai jos jätät kertomerkin pois ja kysyt päivätaksaa jos tuntitaksa on 10€/h ja työpäivä on 8h/vrk.

Olin juuri eräässä esittelytilaisuudessa, jossa eräältä tekniseltä johtohenkilöltä kysyttiin hallin lämmitettäviä kuutioita. "600m2 x 8m korkeutta on 3600 kuutiota", vastasi hän. Yleisö lukitsi tyytyväisenä jo vastauksen, kunnes allekirjoittanut kröhäisi ja sanoi, että se on kyllä 4800 kuutiota.

Kuntapäättäjiä olivat nämä, joille olisi hyvin kelvannut 6x8=36.

-i-

[JoKaGO]

Tuolla ylempänä mainitaan inkluusio.

Saksassa, jossa on nyt hommelit vähän ruvella, on sentään koululaitos kunnossa. Siellä jo 10-vuotiaat jaetaan tasoryhmiin: Yliopistopolulle menevät, opistotasolle menevät, ja amikseen ohjaava koulutus.
Ei mitään inkluusiota. Tiedossani ei ole, miten noiden "tasoryhmien" välillä voi/pakotetaan myöhemmin liikkumaan, mutta eiköhän sekin perustu ihan koulumenestykseen.

[Niobium]

^^ No ei tod. Mikä tahansa menee läpi sukkana kun esittelijänä on tarpeeksi vaikuttava tyyppi.

Yhdessä paikassa sain oikein Åbo Akademin käyneeltä kemistiltä homman laskea luvut kuntoon. Täydestä meni 127% rikkihappo.

Ruotsista soitti sitten yksi tyyppi perään. Tajusi laskut ja nauroi katketakseen päälle. Siihen ei tarvittu kuin yksi pilkunsiirto, sellainen menee helposti tahattoman näppäilyvirheen piikkiin. Ei ollut ihan tahaton juttu.

Aina pitäisi tajuta mitä lasketaan. Se on yksi perusongelma matematiikassa, voidaan laskea vaikka mitä tajuamatta asiaa.

[F1nka]

^Luulen myöskin, että ongelmana ei välttämättä ole täysi kertolaskukyvyttömyys vaan mielen laiskuus. Kahneman kirjassaan Thinking, Fast and slow jaotteli ihmisten ajattelun kahteen eri moodiin: hitaaseen ja nopeaan. Suurimman osan aikaa ihmiset menevät automaatiolla, tästä esimerkkinä kokeneen ihmisen autonajo. (Ja on hauskaa, kun yhtäkkiä erehtyy ajattelemaan mitä tekee, eikä löydä enää kytkintä  ) Koska yleisöltä ei erityisesti vaadittu tilavuuden laskemista, he energiaa säästäen jättivät ajattelematta ja vain nyökyttelivät. Matematiikka taitaa siitä syystä olla monille tympeää, kun se pakottaa ajattelemaan vaihe vaiheelta. Ihmisaivot ovat varsin kyvykkäitä käsittelemään laajojakin kokonaisuuksia, mutta se vaatii pinnistelyä ja harjoittelua.

[Lalli IsoTalo]

^^ No ei tod. Mikä tahansa menee läpi sukkana kun esittelijänä on tarpeeksi vaikuttava tyyppi.

Jeps. Lievästi asiaan liittyen.

Kerran simulaatioluennolla käsiteltiin tylsää oppikirjaa, jota proffa luki rutiinilla, ja opiskelijat rutiinilla ignoorisivat saman asian omista valokopiopapereistaan.

Jostain ihme syystä sillä kertaa, hyvin ei-tyypillisesti, seurasin asiaa tarkasti, ja huomautin sitten jostain oppikirjassa olleessa pienestä lasku/logiikka-virheestä, jota kirjoittaja ja proffa eivät olleet olleet huomanneet.

Parasta asiassa oli se, että proffa oli kiitollinen havainnoistani.  Ihan samanlaista kiitollisuutta virheiden havaitsemisesta työelämässä ei pomoilta ole ollut yhtä helppoa saada.

[Lalli IsoTalo]

Ennen kaikki oli paremmin, koska ennen kaikki oli paremmin.

Pauli Vahtera @PauliVahtera

Suomi tyhmentää itsensä

Hyvinvointivaltion suuri ongelma on, että siellä voi elää huolettomasti mitään tekemättä koko ikänsä. Tällainen valtio kerää loisia ulkomailta ja muuttaa omatkin kansalaisensa loisiksi. Kun vaatimustasoja alennetaan, voi pian tohtoriksi tulla osaamatta lukea saatikka kirjoittaa.

Kuka sellaisessa yhteiskunnassa tekee työt, jos puolet ikäpolvesta on maistereita tai tohtoreita ja jossa loisten elämä mahdollistetaan? Osa kansasta ei enää osaa tehdä mitään, ei edes elämisen perusasioita, mutta heille järjestetään omat erityispalvelunsa.

Savonlinnassa opettaja hakee osan oppilaista kouluun omalla autollaan. Hiiden kylässä kouluun tultiin umpihangessa hiihtäen alle 5 kilometrin koulumatkat. Kaikki lapset tulivat kouluun ja kaikki osasivat lukea ja laskea. Töihin mentiin heti kansakoulun päätyttyä 14-vuotiaana, jos ei voitu mennä oppikouluun.

"Ylivieskassa kansanopistoon on palkattu hanketyöntekijä, joka käy herättämässä koululaiset aamulla tunnille." (Siteeraus YLEn uutisesta). Hiiden kylässä koulun kesälomalla heräsimme lapsina kello 6 harventamaan sokerijuurikkaita rahaa saadaksemme.

Samalla tuhoamme sekä yhteiskunnan että näiden ihmisten elämän. Kun kaiken saa mitään tekemättä, ei millään ole mitään arvoa ja vaatimukset yhteiskuntaa kohti vain kasvavat. Ihmisen elämä tulee arvottomaksi, jos hän elää koko elämänsä toisten siivellä.

Sodan jälkeisten sukupolvien kaikista lapsista tuli yhteiskuntaan kansalaisia, jotka elättivät itsensä ja perheensä omalla työllään. Sillä hyvään elämään kuuluvat vaikeudet – ylä- ja alamäet. Nuorista tuli ylpeitä siitä, että tämän olen hankkinut omalla työlläni.

Hanketyöntekijöiden sijasta tarvitsemme persiille potkijoita. Kummasti nuori oppii heräämään aamulla kun sosiaalityöntekijä ei ole paapomassa eikä sossusta saa vastikkeetonta rahaa.

Mielenterveysongelmat katoavat kun täytyy ottaa vastuu omasta elämästä.

12:25 PM · Feb 13, 2025