2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[RP]

Eivät Ruotsin kouluongelmat pelkästään maahanmuutosta johdu. Kyllä Ruotsi on osannut ryssiä koulupolitiikkansa päin Venäjää ilman mamujen myötävaikutustakin. Esim. opettajakoulutukseen on Ruotsissa jo vuosikymmeniä päässyt sisään rimaa hipoen, mikä näkyy opettajien ja sitä myötä opetuksen tasossa ruotsalaisissa kouluissa.

http://yle.fi/uutiset/svt_suurin_osa_ruotsalaisista_opettajaopiskelijoista_ei_osaa_kirjoittaa_oikein/7176598

SVT Agendan mukaan opettajankoulutukseen on hyväksytty opiskelijoita, jotka ovat saaneet korkeakoulukokeesta 0,05 pistettä. Siitä voi saada korkeintaan kaksi pistettä. Vain kaksi promillea kaikista kokeen kirjoittajista saa niin huonon tuloksen.

Yliopistolehtori Hanna Enefalk Uppsalan yliopistosta sanoo, että monet opettajaopiskelijoista eivät selviä kurssikirjallisuuden lukemisesta.

    Tilanne ei ole hyvä, kun opiskelijoiden vähemmistö osaa oikeinkirjoituksen

– Sitä on liikaa, tai se on liian vaikeaa. He yrittävät parhaansa mukaan opetella ulkoa, mitä olemme kertoneet suullisesti. Mutta silloinkin he ymmärtävät asioita väärin, koska olemme ilmeisesti käyttäneet liian vaikeita sanoja, Hanna Enefalk sanoo SVT:ssä

[Roope]

Suomen tuloksissa silmään pistää erityisesti poikien selvästi tyttöjä huo­nompi menestys. Se on ikävä viesti, koska tällä vertailulla haluttiin enna­koida nuorten selviämistä tulevista vuosikymmenistä. Pojat ovat poikia -selitys on liian helppo tapa ummistaa silmät, sillä poikien suhteellinen menestys oli OECD-maiden heikoimpia.

Suomalaisella koulujärjestelmällä voisi vaihteeksi olla opittavaa myös muilta.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 2.4.2014

Siis mitä ihmettä? Tyttöjen ja poikien tuloksissa oli Suomessa eroa kuusi pistettä tyttöjen hyväksi, ja Hesarin pääkirjoituksen mukaan tämä on hälyttävää, koska se oli raportin OECD-maista suurin ero tyttöjen hyväksi (mikäli oikein ymmärsin "suhteellisen menestyksen" heikkouden). OECD-maiden keskimääräinen ero oli seitsemän pistettä poikien hyväksi. Tanskassa ero oli 10 pistettä ja Slovakiassa peräti 22 pistettä. Suomalaisten poikien edellä olivat raportissa suomalaisten tyttöjen lisäksi vain australialaiset, kanadalaiset, japanilaiset ja korealaiset tytöt ja pojat.

En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle kantaväestön (sekä tyttöjen että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?

Miksi tätä väärää tietoa oikein levitetään? Onko kyseessä vain väärinkäsitys vai ideologian vaatima epärehellisyys? Samaa tuoreille PISA-tuloksille vastakkaista huuhaata toistaa myös Tarja Halonen Demarin kolumnissaan:

Tytöt pärjäävät sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin koulussa ja nyt yhä enemmän myös jatkokoulutuksessa. Poikiemme kehitystrendi ei näytä yhtä hyvältä. Aivan valtaosa koulupudokkaista on poikia. Viimeisin Pisa-tutkimus ongelmaratkaisukyvystä - ei siis ulkoaoppimisesta - jatkoi samaa linjaa. Suomalaiset tytöt ovat parhaita eurooppalaisista ja kärkipäätä globaalistikin. Pojat pärjäävät eurooppalaisestikin vertaillen varsin vaatimattomasti.

***

Vanha selitys naisopettajista ja koulun sopimisesta paremmin tytöille ei enää oikein mene kaupaksi. Kansainvälisesti näyttää olevan muutenkin niin, että jos tytöille ja pojille annetaan samat mahdollisuudet niin tytöt pärjäävät eri koulutusasteilla poikia paremmin. Vanhaan aikaan poikien koulumenestyksen ollessa parempi heidän epäiltiin vaan yksinkertaisesti olevan tyttöjä älykkäämpiä. Samoin epäiltiin eroja olevan eri kansakuntien tai rotujen välillä. Nykyisin haetaan syitä pikemminkin ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta. Koulun tapa opettaa on siis tärkeä niin tyttöjen kuin poikien kohdalla.

Demari: Tarja Halonen: Oppia ikä kaikki 24.4.2014

Toisin kuin Halonen väittää, suomalaiset pojat olivat näissä PISA-tuloksissa tyttöjen lailla parhaita eurooppalaisista ja kärkipäätä globaalistikin.

Ainakaan tämän testin tulokset eivät myöskään osoita, että tytöt menestyvät poikia paremmin, jos heille "annetaan samat mahdollisuudet". Paremminkin päinvastoin, sillä kuten Halonen totesi, nyt ei ollut kyseessä ulkoaoppiminen, ja arvioin poikien pärjänneen testissä suhteellisesti paljon paremmin pelkkiin kouluarvosanoihin verrattuna.

Toki voidaan määritellä niin, että "samoja mahdollisuuksia" ei ole tarjolla tytöille muualla kuin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Sloveniassa, mutta ei esimerkiksi Tanskassa tai Hollannissa. Ensin mainitut neljä maata kun olivat ainoat, joissa tytöt pärjäsivät keskimäärin poikia paremmin. Jos tarkastellaan terävintä kärkeä, ylintä desiiliä, niin pojat päihittivät tytöt kaikkialla maailmassa koulujärjestelmästä riippumatta.

[Timo Rainela]

Keskustelu PISA-tuloksista jatkuu Saksassa.

Raporttia paikan päältä lähettää Pertti Rönkkö:

"Pisa-jättiläinen murenee", otsikoi tänään berliiniläinen Tagesspiegel-lehti laajan artikkelinsa Suomen kouluoloista. Artikkelissa kiinnitetään huomiota monien myönteisten asioiden ohella myös siihen, että monet suomalaiset vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia. Jutussa viitataan Helsingin yliopiston professoriin Fred Derwiniin, jonka mukaan suomalaisten mielellään toistama väite, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset koulutus- ja menestymisen mahdollisuudet, on todellisuudessa pelkkä myytti. Derwin syyttää jutussa suomalaista koululaitosta myös piilorasismista.

EDIT fontin kokeilua kirjoituksen näkyvyyden parantamiseksi

[nollatoleranssi]

^
Missä tuo uutinen on julkaistu?

[Sitruunamelissa]

^
Missä tuo uutinen on julkaistu?

Tagesspiegel, artikkelin sivu 1

Tagesspiegel, artikkelin sivu 2

[Eino P. Keravalta]

Ihmettelen suuresti, onko tämä nyt jokin uutinen?

On täysin itsestään selvää ja luonnollista, että maahanmuuttajalapset ovat eri tasolla kuin suomalaiset lapset, koska olisi täysin mahdoton sattuma, että evoluutio olisi kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tullut sokeasti rakentaneeksi kaikkiin etnisiin ryhmiin juuri täsmälleen samat kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet - usko sellaiseen on yksinkertaisesti naiivia ja epätieteellistä.

Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti. Eikä se ilmiö ole naiivia ja epätieteellistä.

Luulenpa, ettei kyse ole pelkästään samasta ilmiöstä.

Tokihan on niin, että täysin erilaiseen kulttuuriin muuttaminen saattaa olla haasteellista, mutta kyse on myös perinnöllisistä, älykkyyteen ja oppimiskykyyn vaikuttavista tekijöistä.

[foobar]

Odotan mielenkiinnolla koulujen päättymistä ja sitä, kuinka kovalla puskulla Hesari ja Yle rummuttavat nostamalla haastateltaviksi somaleja ja lähi-idän väkivaltajengimaiden uusia ylioppilaita. On lähes vääjäämätöntä, että kumpikin keskittää mielenkiintonsa vähintään yhteen tällaiseen.

Olisi tietenkin lottovoitto, jos näiden joukossa olisi N laudaturin oppilaita, mutta todennäköisemmin pitäisi luopua tärkeimmästä kriteeristä: varsinaisuudesta. Esimerkiksi itäaasialaistaustaiset eivät kelpaa, koska heidän otsikoihin nostamisensa saisi miettimään miksi vastaavia somaleja ei löytynyt.

[RP]

Olisi tietenkin lottovoitto, jos näiden joukossa olisi N laudaturin oppilaita, mutta todennäköisemmin pitäisi luopua tärkeimmästä kriteeristä: varsinaisuudesta. Esimerkiksi itäaasialaistaustaiset eivät kelpaa, koska heidän otsikoihin nostamisensa saisi miettimään miksi vastaavia somaleja ei löytynyt.

Varmaan sellainen kuitenkin saataisiin sanomaan jotain negatiivista perussuomaisista/maahanmuuttokriitikousta - tai ainakin vastaamaan 'kyllä' sopivasti rakennettuun johdattelevaan kysymykseen.

[nollatoleranssi]

Aamulehdessäkin oli tälläinen "erikoinen" uutinen julkaistu. Hieman huvittaakin (julkaistu ennen tuota Tarja Halosen kannanottoa)...

Puheenaihe: Miksi tyttö pärjää Pisa-tutkimuksissa? (16.4.2014)

Huoleen poikien huonommasta menestymisestä on ollut aihetta jo paljon aiemmin. Monet muutkin tutkimukset ovat osoittaneet tyttöjen viihtyvän ja menestyvän koulussa poikia paremmin.
Maahanmuuttajanuoret menestyivät kantaväestöön kuuluvia heikommin kaikissa osallistujamaissa.  Tämäkin on tasa-arvokysymys.

Tarjotaanko maahanmuuttajaperheiden lapsille riittävästi tukea esimerkiksi kieliopinnoissa ja atk-taidoissa, jotta he saisivat kouluopetuksesta saman opin kuin kantaväestöön kuuluvat. Saavatko he riittävästi tukea suomalaiseen kulttuuriin kasvamiseen?


Kaikissa muissa Pisa-tutkimuksen maissa pojat menestyivät ongelmanratkaisutehtävissä keskimäärin tyttöjä paremmin. On hienoa, että suomalaiset tytöt pärjäsivät. Silti on kysyttävä, miksi?

Ehkä selitys löytyy jo lapsuudesta ja koulun ulkopuolisesta elämästä. Suomalaisten nuorten vapaa-ajan viettoa koskeva tutkimus osoitti, että pojat kokivat arkensa hieman raskaammaksi kuin tytöt. He kokivat myös tyttöjä yleisimmin, ettei heillä ole sanavaltaa.

Tytöt viettivät vapaa-aikaa enemmän kotona ja pojat kotien ulkopuolella. Tytöt pitivät poikia tiiviimmin ja säännöllisemmin yhteyttä sukulaisiin. Onko tyttöjen ongelmien ratkaisutaidot opittu jo kotikasvatuksessa sidottuna sukupuoleen, vai ovatko ne sosiaalista perimää suoraan äidiltä tyttärelle?
---

Sosiaaliset mediat ja niin sanottu virtuaalimaailma näyttävät luovan uudenlaista demokratiaa ja tasa-arvoa eri sukupolvien, sukupuolten ja etnisten ryhmien välille. Sinnikkäät ja uusille ratkaisuille avoimet tyttömme pärjäävät yhtä hyvin koulussa kuin arkielämän uudenlaisten ongelmien ratkaisuissa.

Onko taustalla Kalevalan mytologian Pohjan akka? Vahvistavatko epäviralliset oppimisympäristöt tyttöjen ratkaisukykyjä paremmin kuin poikien?

Kirjoittaja Helena Halve on emerita nuorisotutkimuksen professori Tampereen yliopistossa

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194893531587/artikkeli/puheenaihe+miksi+tytto+parjaa+pisa-tutkimuksissa+.html?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen

Aikamoista tuubaa(!). Jos Suomessa tilanne on täysin päinvastainen verrattuna muihin maihin(!!!), niin sen perusteella tämä "emeritusprofessori" vetää täysin omat johtopäätöksensä Suomen tilanteesta, että miksi tytöt pärjäsivät testeissä paremmin kuin pojat. Se paremmuus taas selitetään joillakin silmänkääntötempuilla viitaten kotiympäristöön, sukupuolella tai sukulaisuussuhteilla. Miksi nuo samat tekijät eivät sitten toimikkaan muissa maissa? Vai ovatko siellä pojat aivan erilaisempia kuin Suomessa?

Mitä tulee tuohon väitteeseen, että pojat viettävät aikaa enemmän kodin ulkopuolella, niin tuonhan luulisi toimivan juuri päinvastoin eli pojat joutuvat enemmän kohtaamaan ongelmia ja sitä kautta enemmän tilanteita, joissa niitä ongelmanratkaisutaitoja tarvittaisiin.
---

Minkäänlaista painoarvoa "proffa" ei tunnu antavan sille, että eroaako suomalainen koulu jollakin tavalla muiden maiden kouluista ja millä tavalla? Ovatko tulokset myös muuttuneet aikaisemmista?

---

Kyse taisikin olla hieman samasta tarkoitushakuisesta huomion siirtämisestä toiseen aiheeseen kuin mistä on aikaisemminkin ollut  juttua. Varsinkin "Roopen" lainaus Tarja Halosen huolestumisesta on omassa absurdiuessaan omaa luokkaansa.

[nollatoleranssi]

Pitää tähän "tyttöjen ja poikien" koulutuasiaan vielä sen verran ottaa kantaa, että itse uskon sen vahvasti johtuvan ennen kaikkea suomalaisesta heikosta koulukurista. Siinä mielessä tuo selitys "kodin kasvatuksesta" voi pitää paikkaansa.

Tytöt noudattavat sääntöjä paremmin kuin pojat ja häiriköivät vähemmän. Suomalainen koulujärjestelmä sallii oppituntien ja toisten oppilaiden häiriköimisen.

Yleensä vain suomalainen häiriköintikin on sukupuoliriippuvaista. Tytöt kiusaavat toisia tyttöjä ja pojat toisia poikia.

Tuo johtaakin siihen, että pojat ovat tästä ongelmasta eniten kärsivänä osapuolena.

[Leso]

Itse luin Halveen hutkimustuloksen niin, että sillä perustellaan tyttöjen pitämistä kotona.

Ekstremeä mokutusta ja asiain parhain päin selittelyä.

[Roope]

Aamulehdessäkin oli tälläinen "erikoinen" uutinen julkaistu. Hieman huvittaakin (julkaistu ennen tuota Tarja Halosen kannanottoa)...

Maahanmuuttajanuoret menestyivät kantaväestöön kuuluvia heikommin kaikissa osallistujamaissa.  Tämäkin on tasa-arvokysymys.

Tarjotaanko maahanmuuttajaperheiden lapsille riittävästi tukea esimerkiksi kieliopinnoissa ja atk-taidoissa, jotta he saisivat kouluopetuksesta saman opin kuin kantaväestöön kuuluvat. Saavatko he riittävästi tukea suomalaiseen kulttuuriin kasvamiseen?

Ei ole tasa-arvokysymys vaan johtuu hyvin pitkälle maahanmuuttajien omista ominaisuuksista. Niitä ei voi kokonaan tasata opetuksella kuten ei voi tasata kantaväestönkään tuloksia. Osa maahanmuuttajistahan pärjää oikein hyvin.

Kaikissa muissa Pisa-tutkimuksen maissa pojat menestyivät ongelmanratkaisutehtävissä keskimäärin tyttöjä paremmin. On hienoa, että suomalaiset tytöt pärjäsivät. Silti on kysyttävä, miksi?

Oli muutamia muitakin maita, joissa tytöt pärjäsivät poikia paremmin. Erot olivat kuitenkin kaikissa näissä maissa hyvin pieniä, kun taas monissa maissa ero oli huomattavan suuri poikien hyväksi.

[nollatoleranssi]

Oli muutamia muitakin maita, joissa tytöt pärjäsivät poikia paremmin. Erot olivat kuitenkin kaikissa näissä maissa hyvin pieniä, kun taas monissa maissa ero oli huomattavan suuri poikien hyväksi.

Tuotakaan aihetta ei erikoisemmin käsitelty suomalaisessa valtamediassa. Toisaalta valtamediassa ei haluttu hirveästi kai käsitellä aihetta senkään takia, että Ruotsi sai siitä heikot pisteet. Suomessa taas otetaan mallia Ruotsista lähes kaikissa asioissa ja olisi ollut samaan aikaan vaikeaa tuputtaa Ruotsin ihannuutta ja kysyä kysymyksiä siitä, että "Miksi Ruotsi ei pärjää Pisa-testeissä?".

Ainakin YLE:n mukaan Ruotsissa käytiin kovaakin keskustelu aiheesta, mutta varsinkin suomalaiset päämediat jättivät kaikki johtopäätökset tekemättä. Yhdeltäkään toimittajalta ei tuntunut löytyvän minkäänlaista ymmärrystä Ruotsin syille ja ongelmille, vaikka yleensä Ruotsia osataan Suomessa kehua maasta taivaisiin tiettyjen toimittajien taholta. Negatiivista asioista ja ilmiöistä vaietaan tai ei niitä ei haluta käsitellä julkisesti.

Suomessa koko keskustelu käytiin tosiaan tuolla tasolla eli tytöt vs pojat sekä itäsuomalaiset vs länsisuomalaiset. Vaikka tilastoissa saattoi nähdä itäsuomalaisten tyttöjen olevan Suomen parhaimmistoa, niin siitä huolimatta suurin huomio keskittyi "Itäsuomalaisten poikien huonoihin tuloksiin (jolloin tulos oli verrannollisesti selvästi isoin maassa)" ja sitten myöhemmin tähän "Tyttöjen saamaan parempaan pistearvoon verrattuna poikiin koko Suomessa".

Tuolloin huomautin asiasta eräässä kommentissa iltapäivälehden keskustelussa, että kannattaa katsoa niitä pylväsdiagrammeja. Yksi kommentoija vastasikin, että "Nyt vasta huomasin". Valtamedian tekemistä jutuista ne pylväsdiagrammien tulokset eivät käyneet ilmi, vaikka siinä täysin edessähän ne olivat.

---

Joissakin maissa erot tyttöjen välillä taisivat olla jopa "ylisuuren huonot" verrattuna poikiin. Itse uskon että lukemien pitäisi olla melko tasan "normaali tilanteessa".

Kulttuurierot voivatkin olla yksi selittävä tekijä. Suomessa pojilta ei odoteta niin hyvää käytöstä kuin tytöiltä. Tuo sama tilanne voi joissakin maissa olla täysin päinvastoin.

Kyllä tulosten perusteellakin joitakin johtopäätöksiä voi tehdä, mutta Suomessa ne on jätetty täysin tekemättä.

[Arde]

Selittääkö kansan äly Pisa-tuloksia?

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä professori Tatu Vanhanen veti esiin ÄO-kortin, tilastotieteilijä Seppo Laaksonen kritisoi

Koululaisten Pisa-testien tulosten selityksistä on unohdettu tärkein eli kansakunnan älykkyysosamäärä, kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen perjantaina ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen arvioi tuoreeltaan samassa lehdessä, että Vanhasen makrotason tarkastelu on liian suoraviivainen eikä kovin hedelmällinen.

Laaksonen pitää kuitenkin maiden erojen pohtimista mielenkiintoisena eikä tyrmää täysin Vanhasen näkemyksiä, kuten jotkut professorit ovat aiemmin tehneet.


Vanhanen on pettynyt viime vuoden lopulla julkistetun, vuonna 2012 tehdyn Pisa-vertailun uutisointiin ja selityksiin siitä, miksi Suomen sijoitus laski kymmenen parhaan alapuolelle.

Selityksistä sai hänen mukaansa vaikutelman, että koulujärjestelmä opettajineen on ainoa maiden välisiä eroja selittävä merkittävä tekijä.

Vanhasen mukaan kansallinen älykkyysosamäärä selittää lähes 90 prosenttia Pisa-testien maaeroista.

Etenkin tuoreimman Pisa-testin "pääaineessa" eli matematiikassa korrelaatio oli Vanhasen mukaan erittäin voimakas.

Yksittäisten maiden kohdalla on eroja siinä, kuinka paljon pistemäärät poikkeavat kansan ÄO:n perusteella ennakoiduista.

Vanhasen mukaan tuoreimmassa testissä Suomi sijoittui odotetusti, mutta aiemmissa jopa odotuksia paremmin.

Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen lähtee kritiikissään siitä, ettei edes älykkyysosamäärän tuottaminen maille ole kiistaton asia. Kaikissa maissa ei ole tehty otospohjaisia älykkyyden mittauksia.

Kansakunnan älykkyysosamäärän mittareina on käytetty myös aiempia koulusaavutustestejä, jolloin selittäjä on osin sama kuin selitettävä, Laaksonen huomauttaa.

Laaksosen mukaan makro- eli maatason aineistosta ei ylipäätään voi tehdä kunnollisia mikro- eli yksilötason johtopäätöksiä.

Laaksonen käy läpi joukon esimerkiksi oppilaita koskevia selityksiä. Esimerkiksi vanhempien koulutustaso on entuudestaan tuttu tuloksiin vaikuttava tekijä. Tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa myös maahanmuuttajataustaisten lasten heikompi osaaminen näkyi selvästi.
http://www.hs.fi/kotimaa/Selitt%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+kansan+%C3%A4ly+Pisa-tuloksia/a1402542481192

[Roope]

Tuoreet Pisa‐tutkimukset osoittavat huolestuttavia merkkejä. Vaikka olemme edelleen maailman kärkeä, ovat erot suomalaisten koululaisten välillä kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Erityisesti pojat, Itä‐ ja Pohjois‐Suomi sekä maahanmuuttajat uhkaavat pudota kyydistä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Poliittinen katsaus 14.6.2014

Suomalaisten poikien ja tyttöjen tulosten välillä on merkittävä ja oikeasti huolestuttava ero ainoastaan lukutaito-osiossa (62 pistettä vs. OECD-maiden keskiarvo 38 pistettä). Poikien ja tyttöjen ero on kasvanut kaikissa osioissa jonkin verran kymmenessä vuodessa, mutta vastaavasti myös tyttöjen tulokset ovat heikentyneet. Molempien sukupuolien tulosten heikentyminen ja keskihajonnan kasvu ovat merkittävämpiä trendejä kuin sukupuolten erojen kasvu.

Tulosten perusteella suuri osa maahanmuuttajista on pudonnut kyydistä jo aikaa sitten. Tarkempia tuloksia ei ole vieläkään julkaistu, mutta heikosti pärjäävien maahanmuuttajaryhmien tulosten täytyy olla järkyttävän huonoja viedäkseen maahanmuuttajien tulosten keskiarvot niin alas.

[nollatoleranssi]

Laaksosen mukaan makro- eli maatason aineistosta ei ylipäätään voi tehdä kunnollisia mikro- eli yksilötason johtopäätöksiä.

Eikö PISA-testi ole kokonaisuutena täysin verrannollinen? Suomessa tulokset oli vielä tehty vielä alueittain. Suomessakin oli toki isohkoja eroja alueellisesti.

[nollatoleranssi]

Tuoreet Pisa‐tutkimukset osoittavat huolestuttavia merkkejä. Vaikka olemme edelleen maailman kärkeä, ovat erot suomalaisten koululaisten välillä kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Erityisesti pojat, Itä‐ ja Pohjois‐Suomi sekä maahanmuuttajat uhkaavat pudota kyydistä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Poliittinen katsaus 14.6.2014

Se on jännää, miten suomalaisessa mediamaailmassa ja poliitikkojen puheissa valhe menestyy paremmin kuin totuus.

Pitäisi varmaan Sipilälle lähettää alla oleva taulukko, joka on IS:n sivuilta otettu.

Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen tytöt pärjäsivät parhaiten valtakunnallisesti. Tämän takia ero oli niin iso poikiin nähden, vaikka esim. Itä-Suomessa pojat pärjäsivät paremmin kuin Etelä-Suomen pojat ja lähes yhtä hyvin kuin pääkaupunkiseudun pojat.

Median uutisointi oli oikeastaan se suurin syy siihen, miksi Sipiläkin vetää tälläisiä johtopäätöksiä. Toisaalta median uutisointiin vaikuttaa ennen kaikkea se seikka, että toimittajat ovat Etelä-Suomesta ja uutisoivat asioista eteläsuomalaisiin lehtiin. Niitä lehtiä taas luetaan kansallisesti koko Suomessa.

Nämä PISA-testit uutisoitiin kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa olisi olleet suurimmat ongelmat ja samalla ei huomioitu tyttöjen menestystä kummallakin alueella.

Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.

[nollatoleranssi]

Valtamediassa ei myöskään ollenkaan pohdittu sitä seikkaa, että mistä syystä tyttöjen tulokset ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa koko maan parhaimmistoa(!!!). Samalla kun poikien tulokset laahaavat pahasti?

[RP]

Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.

Keskiarvoissa (sukupuolten yli) noissahan ei ole suurtakaan eroa. Miksi jakauma olisi tuo ei tule heti mieleen. Jossainmäärin satunnaisetkinm vaihtelut ehkä alkavat näkyä kun joukkoa pilkotaan pienemmäksi (kuten itäsuomalaiset tytöt ja pojat).

[nollatoleranssi]

Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.

Keskiarvoissa (sukupuolten yli) noissahan ei ole suurtakaan eroa. Miksi jakauma olisi tuo ei tule heti mieleen. Jossainmäärin satunnaisetkinm vaihtelut ehkä alkavat näkyä kun joukkoa pilkotaan pienemmäksi (kuten itäsuomalaiset tytöt ja pojat).

Kysehän oli suomalaisista kouluista ympäri Suomen. Noita tilastoja on myös julkisuudessa pyöritelty ja niiden perusteella on vedetty itäsuomalaisten ja pohjoissuomalaisten poikien "huonot tilastot" esiin, vaikka koko Suomea tarkastellen ne ovat täysin keskitasoa.

Varsinkin poliitikkoja on vedetty kuin pässiä narussa noilla jutuilla ja sitä kautta kai yleisöäkin, kun yksikään taho julkisuudessa ei ole uskaltanut kyseenalaistaa johtopäätöksiä.

[Roope]

Maahanmuutto ja etninen monimuotoisuus

Kaikkialla Euroopassa käy koulua yhä enemmän sellaisia lapsia, jotka ovat syntyneet toisessa maassa. Tämä asettaa suuria vaatimuksia koulun kielenopetukselle, ja monien maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovatkin muita heikompia. EU:n ulkopuolella syntyneet koululaiset keskeyttävät koulunkäynnin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muut. Toisaalta oppilasaineksen monimuotoisuus antaa kouluille mahdollisuuden avartua ja toimia luovemmin ja avoimemmin.

Euroopan komissio 1.7.2014

4. Vaikka hyvin monet maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät hyvin opinnoissaan ja itse asiassa muutamat heistä sijoittautuvat parhaiten suoriutuvien joukkoon, kansalliset indikaattorit ja kansainväliset tutkimukset, esimerkiksi PISA (10), osoittavat selvästi ja yhdenmukaisesti, että useimpien maahanmuuttajaoppilaiden saavutukset koulutuksen alalla ovat huomattavasti alemmalla tasolla kuin heidän ikätovereidensa. Tästä seuraa, että nämä oppilaat keskeyttävät useammin koulunkäyntinsä, heillä on alhaisempi ammattitaito ja heitä on vähemmän korkeakouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tarjotut paremmat onnistumisen mahdollisuudet koulutuksen alalla voivat vähentää syrjäytymistä, ulkopuolelle jäämistä ja vieraantumista.

5. Erityisen huolestuttava on niiden oppilaiden tilanne, joiden kodin ja koulun välisiin kieli- ja kulttuurieroihin liittyy heikko sosioekonominen tilanne. Tällaisissa tapauksissa alhaiseen sosioekonomiseen asemaan liittyviin vaikeuksiin saattaa yhdistyä sellaisia tekijöitä kuin kielimuuri, alhaiset odotukset, perheen ja yhteisön riittämätön tuki sekä sopivien esikuvien puuttuminen.

6. Tällaiset haittatekijät yhdistettyinä koulujärjestelmien jäykkyyteen ja eri koulujen välisiin laatueroihin voivat johtaa tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaiset lapset kerääntyvät suurin määrin heikkoja tuloksia tuottaviin kouluihin. Tällaiset suuntaukset muodostavat vakavia haasteita Euroopan unionin koulujärjestelmille, sillä ne vaikeuttavat mahdollisuuksia saavuttaa kaikkien osalta korkeat oppimistulokset ja korkea sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aste.

3. Kulttuurien moninaisuutta yhteiskunnassamme olisi arvostettava elinvoiman ja rikkauden lähteenä. Kulttuurien välisen opetuksen edistäminen Euroopan kouluissa tietojen vaihtamiseksi ja ymmärtämyksen lisäämiseksi toisten kulttuureista sekä keskinäisen kunnioittamisen aikaan saamiseksi ja ennakkoluulojen torjumiseksi tuo kestäviä hyötyjä kaikille, eikä sen tarvitse millään tavoin heikentää ensisijaista keskittymistä asuinmaan identiteetin, keskeisten arvojen ja perusoikeuksien käsittelyyn.

Neuvoston päätelmät 26 päivänä marraskuuta 2009 maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksessa

[Roope]

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...
– Selvitysten mukaan juuri valmistuneet nuoret kokevat opettajantyön huomattavasti raskaampana kuin vuosia sitten valmistuneet tai aloittajat joitakin vuosia sitten.
...
Tämä asia sopisi esimerkiksi tulevaan hallitusohjelmaan, kun sitä ensi keväänä rustataan, Olli Luukkainen sanoo.

Yle: OAJ:n puheenjohtaja: Opettajankoulutus on muuttumassa "kirjekursseiksi" 30.7.2014

Maahanmuuttajien keskimäärin surkeat PISA-tulokset eivät ole herättäneet kunnollista julkista keskustelua tulosten syistä, eikä OAJ:n puheenjohtaja Luukkainenkaan mainitse testejä, kun vaatii opettajakoulutuksen uudistamista "monikulttuuristen oppilasryhmien" opettamisessa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla laajemminkin Luukkaisen käsityksiä asiasta.

Jännää taas monikulttuurisuus-termin taipuminen tilanteen mukaan tarkoittamaan milloin mitäkin ja tässä tapauksessa jonkinlaista eufemismia. Miksi juuri monikulttuurisuus edellyttäisi opettajien koulutuksen pikaista muuttamista? Jotkut maahanmuuttajaryhmät pärjäävät koulussa yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin syntyperäiset suomalaiset, joten heidän edustamansa monikulttuurisuus ei vaikuta vaativan sen kummempia toimenpiteitä. Eli kyse ei ole oikeastaan monikulttuurisuudesta vaan jostain muusta, joka jää tulkittavaksi rivien välistä.

Toivottavasti ihan oikea keskustelu lähtee käyntiin sitten, kun jo kauan pantattu erityisraportti maahanmuuttajien ja suomenruotsalaisten PISA-tuloksista julkaistaan.

[mikkojuha]

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...
– Selvitysten mukaan juuri valmistuneet nuoret kokevat opettajantyön huomattavasti raskaampana kuin vuosia sitten valmistuneet tai aloittajat joitakin vuosia sitten.
...
Tämä asia sopisi esimerkiksi tulevaan hallitusohjelmaan, kun sitä ensi keväänä rustataan, Olli Luukkainen sanoo.

Ei uusi ympäristö ole automaattinen este pärjäämiselle. Siitä esimerkkinä suomalaiset 4-vuotiaat kaksostytöt, jotka menivät viime vuonna paikalliseen kunnalliseen kouluun Englannissa. Ensimmäisen kouluvuoden aikana he ovat ottaneet kielen hallintaansa, saavuttaneet luokan oppimistavoitteet ja puhuvat nyt sujuvasti kahta kieltä.

Suomalainen koulu tukee monikulttuurista oppimista taatusti paremmin kuin brittiläinen kunnallinen koululaitos, joka on tunnettu heikosta laadustaan. Korkeasta aloituskynnyksestä huolimatta suomi-tytöt pärjäsivät. Miksi sitten joillekin mamuille oppiminen tuottaa niin kovasti vaikeuksia Suomessa? Siitä pitäisi keskustella avoimesti ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.


Yle: OAJ:n puheenjohtaja: Opettajankoulutus on muuttumassa "kirjekursseiksi" 30.7.2014

Maahanmuuttajien keskimäärin surkeat PISA-tulokset eivät ole herättäneet kunnollista julkista keskustelua tulosten syistä, eikä OAJ:n puheenjohtaja Luukkainenkaan mainitse testejä, kun vaatii opettajakoulutuksen uudistamista "monikulttuuristen oppilasryhmien" opettamisessa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla laajemminkin Luukkaisen käsityksiä asiasta.

Jännää taas monikulttuurisuus-termin taipuminen tilanteen mukaan tarkoittamaan milloin mitäkin ja tässä tapauksessa jonkinlaista eufemismia. Miksi juuri monikulttuurisuus edellyttäisi opettajien koulutuksen pikaista muuttamista? Jotkut maahanmuuttajaryhmät pärjäävät koulussa yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin syntyperäiset suomalaiset, joten heidän edustamansa monikulttuurisuus ei vaikuta vaativan sen kummempia toimenpiteitä. Eli kyse ei ole oikeastaan monikulttuurisuudesta vaan jostain muusta, joka jää tulkittavaksi rivien välistä.

Toivottavasti ihan oikea keskustelu lähtee käyntiin sitten, kun jo kauan pantattu erityisraportti maahanmuuttajien ja suomenruotsalaisten PISA-tuloksista julkaistaan.
[/quote]

[Emo]

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...

Opettajia kouluttamalla-han paksupäisten mamujen koulutulokset paranevat... mitenpä muuten.
Käytän kulunutta toteamusta että onpa väsynyttä, siis todella TODELLA väsynyttä! ei meinaa enää oikeasti jaksaa.

[kkatajis]

Oppimiseen liityvät multikultti juttuja tuli kuultua vanhan koulun jossa itse kävin opettajalta (amis). Hän sanoi että pakko päästää läpi näitä "ressukoita". Syyt paine/häiriköinti ja ohjeet olivat tulleet ylempää vaikka kavereita ei paljoa koulussa näkynyt. Eli palkatkaa näitä ammattilaisia sitten jepjep. Itseä ottaa kaaliin että toiset opiskelevat tunnollisesti, mutta toiset ei tartte kun näyttäytyä siellä ja paperit handussa huh (kuinka vaarallista eri ammateissa tälläinen työmaalla).

[C-Nile]

Vähän vihapuhetta siitä, miksei koulutus välttämättä auta:
http://www.amren.com/news/2014/01/race-differences-in-intelligence-2/

"Some knowledge just isn't worth having"

[Iloveallpeople]

Sarkomaa: Budjettiriihestä potkua opettajankoulutuksen kehittämiseen

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osuu naulan kantaan ehdottaessaan opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa.

...
Edustaja painottaa Luukkaisen tavoin tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.
...

Sari Sarkomaa

[rölli2]

kasvaako oppilaan älykkyysosamäärä jos opettaja on monikultturintuntija

[Blanc73]

Selvitys: Maahanmuuttajanuoret matematiikassa jopa kaksi vuotta jäljessä
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/661781/Selvitys+Maahanmuuttajanuoret+matematiikassa+jopa+kaksi+vuotta+jaljessa

Maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistulokset ovat muihin oppilaisiin verrattuna Suomessa huolestuttavia.

Erityisesti menestyminen matematiikassa on muita oppilaita heikompaa, kertoo Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön selvitys.

Selvityksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Tutkija Heidi Harju-Luukkaisen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta matematiikan osaamisen vähimmäistasoa.

Harju-Luukkaisen mukaan oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin mahdollisuuksiin toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.

Että näin. On monimuotoista rikkautta ja dynamiikkaa että mamut eivät laskea muuta kuin alleen. Mielenkiintoinen detalji on se että toisen sukupolven mamut ovat yhtä surkeita kuin ensimmäisenkin polven mamut.

Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti Varsinaiset^TM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.

[Skeptikko]

Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti Varsinaiset^TM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.

Karmeinta tässä on se, että jos kyse on eroista supisuomalaisten keskiarvon ja muiden keskiarvon välillä, niin joissain etnisissä ryhmissä tilanne voi olla vielä paljon pahempi. Olettaisin, että esimerkiksi monilla tietyistä Aasian maista tulevilla lapsilla tulokset olisivat parempia kuin jostain perinteisesti heikomman koulumenestyksen maista.