2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[nollatoleranssi]

Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.

[Skeptikko]

Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.

Oikeastihan peruskoulun matematiikka on todella yksinkertaisia matematiikan alkeita, joita tuskin edes matematiikaksi voi kutsua. Tosin voi hyvinkin olla, että suuri osa lapsista ei tule tarvitsemaan edes kaikkea sitäkään vähää aikuisena. Toisaalta, yleensä on hyvä osata vähen pakollisia tarpeita enemmän asioita, jotta ne helpommatkin asiat tulevat opituksi paremmin ja on edes vähän reserviäkin taidoissa, jos tarvitseekin jossain vaiheessa vähän enemmän taitoja.

[kale vale]

Riittää kun eroittaa + ja - merkkien eron. Kun tiliotteessa numeroiden edessä miinusmerkki, niin on aika käväistä Kelassa.

[Totti]

Ymmärrän hyvin, että 1. sukupolven mamu on koulutuksessa jäljessä. Mutta jos 2. sukupolven mamu myös on jäljessä, on ilmiselvää että kotouttaminen ei toimi alkuunkaan.

Sehän tarkoittaa, että suomessa syntyneet maahanmuuttajat eivät saavuta suomalaista koulutustasoa vaikka heidän olisi pitänyt käydä koulu kokonaisuudessaan läpi suomalaisten lasten tavoin ja heidän pitäisi osata suomen kieli hyvin.

Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.

[Skeptikko]

Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.

Valitettavasti pelkään pahoin, että moni heistä ei tule edes kahta vuotta myöhemmin - tai koskaan - samalle tasolle taidoissaan. Heiltäkin päättyy koulu aikanaan ja tuskinpa sen jälkeen useimmilla heistä matematiikan taidot paljoa karttuvat omatoimisen harrastuneisuuden kautta.

[Siili]

Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.

Eivät he useinkaan samalta viivalta lähde.  Millaista tukea kykenee luku- ja kirjoitustaidoton ex-paskastanialainen antamaan lapsensa koulunkäyntiin tietoyhteiskunnassa?

Sivistyksellinen segregaatio johtaa segreagaation vaurauden ja asuinseutujen suhteen. Segregaation seurauksena yhteen hiileen puhaltamisen into yhteiskunnassa vähenee ja poliittinen toiminta muuttuu yhä enemmän oman viiteryhmän edunvalvonnaksi ja elämä kenties yleisesti stressaavammaksi. 

Yksi hyvä puoli yleisen solidaarisuuden vähenemisessä on: onnea on vähemmän ongittavaksi, jolloin elintasopakolaisuudenkin voi olettaa vähenevän.   

[JPN75]

Tatu Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.

Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten heikko menestys Pisa-testissä johtuu siis siitä, että he eivät ole niin älykkäitä kuin kantasuomalaiset. Tätä ei kuitenkaan tulla kertomaan Pisa-testien loppuraportissa syyksi. Kyllä siihen raporttiin keksitään jokin muu selitys. Totuus on liian ikävä julkaistavaksi...

[Miniluv]

Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.

Meinaatko, että he kirivät omalla ajallaan kouluvuosien jälkeen kiinni sen vaikeimman matematiikan osan, joka ei mennyt perille?



Ostareilla näkee mamunuorten kokoontumisia. Ehkä siellä päntätään derivaattoja ja laskusääntöjä...

[Micke90]

Ilmeisesti mamuille pitäisi perustaa omia kulttuurikouluja, joissa asiat käsitellään hitaammin? 

[Miniluv]

Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.

Täällä simppeli vertailu Vanhanen-Lynn-luvuista ja Pisatuloksista.

Heikoin sijoitus kolminumeroisella VL-luvulla oli Ruotsilla. Veikkaisin syyksi sitä, että VL-luvut ovat vanhoja, ja Pisaluvut uusia, nuorisosta mitattuja...

[huhha]

Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti Varsinaiset^TM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.

Kai kyse on keskimääräisestä osaamisvajeesta kaikkien tulokkaiden yli. Kun nyt otetaan huomioon että virolaiset ja venäläiset (suurimmat ryhmät) eivät ole täysin avuttomia matematiikassa...

[Isäntä ja loinen]

Matematiikan opiskelussa on vain pintapuolisesti kyse numeroiden pyörittelystä.

Ennen kaikkea matematiikan opiskelussa on kyse pitkäjänteisyyden, ongelmanratkaisutaitojen, loogisen ajattelun, päättelykyvyn, kurinalaisuuden, järjestelmällisyyden ynnä muiden ihailtavien ominaisuuksien kehittämisestä.

Jos mamuilla on vaikeuksia matematiikan kanssa, niin todennäköisesti heillä on myös vaikeuksia mainittujen ominaisuuksien ja taitojen kanssa. Tämä uutinen vahvistaa käsitystä mamuista impulsiivisina, sekavina ja lyhytpinnaisina.

[Siili]

Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.

Moni Lynniä ja Vanhasta referoiva olettaa melko suoraviivaisesti, että valtioiden keskimääräiset ÄO-erot johtuisivat geeneistä.  Jotkut jopa näkevät, että alhainen keskimääräinen ÄO olisi jonkinlainen este todelliselle intellektuelliselle kehitykselle, koska geeneillehän ei kukaan mitään voi.

Taitaa kuitenkin olla niin, että ÄO:ssa on merkittävä ei-geneettinen komponentti, minkä vuoksi länsimaissa ÄO-testien absoluuttiset tulokset ovat parantuneet vuosien varrella:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

Minusta Lynniä ja Vanhasta ei pidä dissata siksi, että heidän havaintonsa on poliittisesti epäkorrekti.  Mutta ehkäpä tuo keskimääräinen älykkyysosamäärä kuvaa enemmän yhteiskunnan sen hetkisen henkisen kapasiteetin hyväksikäyttöä kuin potentiaalista maksimikapasiteettia?

[ilkka75]

Löysin koko julkaisun:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf

Lisäksi Victoriamedian laajempi juttu, josta STT:kin teki lyhennelmänsä:

http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/

[Jaska Pankkaaja]

Ilmeisesti mamuille pitäisi perustaa omia kulttuurikouluja, joissa asiat käsitellään hitaammin? 

Olen tainnut mainita aiemminkin: meillä oli jo toimiva systeemi niille jotka eivät pärjää normaalissa koulussa eli APUKOULU! Apinointi ja heikko edistyminen pitäisi johtaa automaattisesti apukouluun ja etenkin isommissa kaupungeissa se olisi halvin ja tehokkain tapa järjestää opetus.

Niissä nyt sentään oppisi lukemaan ja laskemaankin päin vastoin kuin integroituina häirikköinä normaaliälyisten joukossa.

[Miniluv]

Ymmärrän hyvin, että 1. sukupolven mamu on koulutuksessa jäljessä. Mutta jos 2. sukupolven mamu myös on jäljessä, on ilmiselvää että kotouttaminen ei toimi alkuunkaan.

Määritelmistä:

Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisesta nuoresta käytetään OECD:n
määritelmää. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat sellaisia,
joiden molemmat vanhemmat ja nuori itse ovat syntyneet ulkomailla. Toisen
sukupolven maahanmuuttajataustaiset ovat puolestaan sellaisia nuoria, jotka
ovat syntyneet Suomessa mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf

[Miniluv]

Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti Varsinaiset^TM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.

Kai kyse on keskimääräisestä osaamisvajeesta kaikkien tulokkaiden yli. Kun nyt otetaan huomioon että virolaiset ja venäläiset (suurimmat ryhmät) eivät ole täysin avuttomia matematiikassa...

Liitekuvassa lähialueiden tulijat vs. muut.

[Nuivake]

"Rotuja ei ole ja jos vaikka olisikin, ei heidän välillään ole mitään eroja älykkyydessä."

[Onnikka]

Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.

Siitä päätellen että pikavippiyhtiöt menestyy, ei sitä matikkaa ihan kaikki ole tarpeeksi oppineet.
Sitten kun sellaisia joilla se oppi jäänyt vähäiseksi, pääsee valtiovarainministereiksi asti, menee talous heiltäkin jotka hyvin sitä hoitaneet.

Matematiikan opiskelussa on vain pintapuolisesti kyse numeroiden pyörittelystä.

Ennen kaikkea matematiikan opiskelussa on kyse pitkäjänteisyyden, ongelmanratkaisutaitojen, loogisen ajattelun, päättelykyvyn, kurinalaisuuden, järjestelmällisyyden ynnä muiden ihailtavien ominaisuuksien kehittämisestä.

Jos mamuilla on vaikeuksia matematiikan kanssa, niin todennäköisesti heillä on myös vaikeuksia mainittujen ominaisuuksien ja taitojen kanssa. Tämä uutinen vahvistaa käsitystä mamuista impulsiivisina, sekavina ja lyhytpinnaisina.

Henkilökohtaisesti en oikein usko siihen että nämä ominaisuudet olisi kovin rotukeskeisiä, mistä joissain viesteissä puhutaan, ainakaan tässä asiassa.
Matikkaahan oppii lahjatonkin jos vain itsekuria löytyy istua ja harjoitella.
Tekisi mieli lisätä että toisin kuin kieliä. Mutta ehkä niitäkin oppii riittävällä motivaatiolla.
Jollei vanhemmat opeta itsekuria, ei taida koulu paljoa voida auttaa.

[Perttu Ahonen]

2+2= 4 = kaavoihin kangistunut pottunokkainen pölhöpopulisti.

2+2= 3 = hyvinvointivaltion ja ikääntyvien pottunokkien tulevaisuuden turvaava matemaattista luovuutta ja joustavuutta soveltava nuoriso.

[huhha]

Liitekuvassa lähialueiden tulijat vs. muut.

Eli kaukoalueiden tulijoiden piste-ero kantaväestöön on suurinpiirtein yli 50% suurempi kuin lähialueilta tulleilla. Miten se sitten kääntyykin kouluvuosiksi.

http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/:

Suomessa kaikkien oppilasryhmien matematiikan osaamistasoa selittivät matematiikan minäkäsitys, matematiikan suoritusluottamus ja matematiikka-ahdistuneisuus. Maahanmuuttajien joukossa näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut niin suurta merkitystä kuin muilla oppilailla. Näyttäisi siis siltä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen taustalla on muuta väestöä enemmän tekijöitä, jotka eivät ole tiedossa tai joita ei ole mitattu PISA -tutkimuksessa.

Näyttäisi siis siltä, että huoneessa on jotain joka rouskuttaa jukkapalmuja ja päästelee trumpettimaisia ääniä. (Mikähän tekijä vaihtelee enemmän maahanmuuttajien (eri ryhmiä) kuin suomalaisten välillä? Tietenkään ei ole mikään ihme jos osoittautuu, että "minäkäsityksellä" ja "suoritusluottamuksella" on päinvastainen korrelaatio maahanmuuttajaryhmien kuin suomalaisten välillä. Nimittäin jos katsotaan niitä ryhmiä joilla on eniten sitä minä-luottamusta...)


Kaiken kaikkiaan ei ollut kovin mehevä tutkimus. Tarkempi erittely ryhmittäin jäi uupumaan.

[ilkka75]

Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?

[Mehud]

Eli, maahanmuuttajalapset ovat saavuttaneet huikeasti länsimaalaista kulttuuria. Heidän lähtömaansa kulttuuri on 1000 vuotta jäljessä suomea, mutta piltit enää kaksi vuotta matematiikassa. Kohta ne painaa meistä ohi ja katselevat meitä taustapeilistä.

[Boon Choo]

Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?

Maantieteellinen tyhmyysnapa?

[ilkka75]

Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?

Maantieteellinen tyhmyysnapa?

En näe muutakaan selitystä. Kaukoitäiset pärjäävät loistavasti, lähi-itäiset huonommin. Afrikkalaisilla tuntuu menevän ihan kaikki päin peetä. Eurooppaa suojaa Välimeri(=tulee pitkä matka maitse), josta Pohjois-Eurooppa onnistuu parhaiten (paitsi Ruotsi, kas kummaa) ja Kanadassa on kaikki hyvin. Ausseillakaan ei mene huonosti. Kyllä tuosta jonkin tilastollisen korrelaation aikaiseksi saisi. 

[Malla]

Yksi pulma voi olla siinä, että peruskoulun opettajisto on naisvaltainen erityisesti alakoulussa. Ei, en tarkoita, että naiset olisivat huonompia opettajia kuin miehet, mutta tietyissä kulttuureissa (tarkoitan luonnollisesti virolaisia  ) poikalapset oppivat varhain, että naisia ei tarvitse kunnioittaa eikä siis naisopettajiakaan totella. Kotosalla koltiaiset saattavat totella äitiä, koska hänellä on käytössään kasvatuskeinoja, joita opettajilla ei lain mukaan ole. Tyttölasten oppimistuloksia saattaa heikentää se, että heidän opiskeluaan ei pidetä tietyissä kulttuureissa tärkeänä vaan kenties suorastaan haitallisena.

[Golimar]

Ei ne mamut näköjään pärjää edes Norjan kouluissa.

http://www.dagbladet.no/2014/08/05/nyheter/utdanning/politikk/skoler/arbeidsliv/34633904/

[Mehud]

Ei ne mamut näköjään pärjää edes Norjan kouluissa.

http://www.dagbladet.no/2014/08/05/nyheter/utdanning/politikk/skoler/arbeidsliv/34633904/

Somalian kouluissa somalit ovat ylivertaisia muihin kansallisuuksiin verrattuna.

[JPN75]

Iltasanomien eilinen uutinen aiheesta on vailla kommentointimahdollisuutta. Miksiköhän? Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun kommetointimahdollisuutta ei ole monikulttuuria sivuavissa uutisissa.

[Roope]

Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa

Sosioekonomisen taustan ja kulttuurisen pääoman yhteys oppimistuloksiin on
Suomessa OECD-maiden pienimpiä. Suomen PISA-aineistossa ESCS-indeksi selit-
ti 9 prosenttia oppilaiden matematiikan tulosten vaihtelusta, kun keskimääräinen
selitysosuus OECD-maissa oli 15 prosenttia. (..) Ero maahanmuuttajataustaisten
ja muiden oppilaiden välillä oli Suomessa vähäinen: maahanmuuttajataustaisilla
oppilailla ESCS selitti 10 prosenttia välisestä vaihtelusta matematiikan osaamisessa,
kun muilla nuorilla vastaava selitysosuus oli 8 prosenttia.

Perheen koulutukselliset resurssit sisältyvät myös perheen sosioekonomiseen
asemaan. PISA 2012 -tutkimuksessa mitattiin kotien koulutuksellisia resursseja
useilla oppilaille suunnatuilla kysymyksillä. Näitä olivat muun muassa kysymyk-
set, onko oppilaalla kirjoituspöytää opiskelua varten, rauhallinen paikka opiskelua varten,
tietokone, opetusohjelmia tietokoneelle, kirjoja avuksi koulutyöskentelyyn, tekniikan alan
hakuteoksia ja sanakirja. Näiden resurssien osalta oppilasryhmät eivät eronneet toi-
sistaan merkittävästi. Kaikissa ryhmissä 94–97 prosentilla oli käytössään oma kir-
joituspöytä opiskelua varten, 92–95 prosentilla rauhallinen paikka opiskelua var-
ten ja 97–99 prosentilla tietokone.

Heikoimmassa neljänneksessä kirjojen määräl-
lä ja maahanmuuttajataustalla oli selvä yhteys. 57 prosenttia tähän ryhmään kuu-
luneista toisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ja peräti 65 prosenttia en-
simmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ilmoitti, että heillä on kotonaan
vain 0–25 kirjaa. Sama osuus muiden nuorten ryhmässä oli 37 prosenttia. Etenkin
heikosti menestyvillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla näyttäisi siis usein ole-
van kotonaan vain vähän kirjoja käytössään. Sen sijaan hyvin matematiikassa me-
nestyneillä oppilailla ei vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa.

OECD-maiden matematiikan keskiarvo oli vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 494
pistettä ja keskihajonta 92 pistettä. Koko Suomen nuoret saavuttivat matematii-
kassa pistemäärien keskiarvon 519, joka antoi Suomelle kahdennentoista sijan
kansainvälisessä vertailussa. Suomen keskihajonta oli 85 pistettä eli jonkin verran
OECD:n keskihajontaa pienempi, mikä kertoo kansainvälisesti keskimääräistä vä-
häisemmästä osaamisen vaihtelusta.

Suomen aineistossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuo-
ret saavuttivat matematiikassa keskimäärin 425 pistettä (keskihajonta 91) ja toisen
sukupolven maahanmuuttajanuoret puolestaan 449 pistettä (keskihajonta 84) (ku-
vio 5). Molemmat tulokset olivat merkitsevästi heikompia kuin OECD-maiden pis-
temäärien keskiarvo (494), mutta tämän lisäksi ne olivat merkitsevästi heikompia
kuin vastaavat OECD-maiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvot:
OECD-maissa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien keskiarvo oli 454 pis-
tettä ja toisen sukupolven 469 pistettä. OECD-maiden joukossa Suomen maahan-
muuttajataustaisten nuorten matematiikan tulokset olivat heikoimpien joukossa.
Eurooppalaisissa OECD-maissa heikommat tulokset saivat vain Kreikan ja Ruotsin
maahanmuuttajataustaiset nuoret, ja Ranskan tulokset olivat samalla tasolla Suo-
men kanssa (OECD 2013a, 236). Suomessa muiden kuin maahanmuuttajataus-
taisten oppilaiden keskiarvo matematiikassa oli 522 pistettä ja keskihajonta 84 pis-
tettä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten ja muiden kuin maa-
hanmuuttajataustaisten nuorten ero matematiikan pistemäärässä oli siis 97 pistet-
tä. Tämä ero oli OECD-maiden suurin. Vastaava luku OECD-maissa keskimäärin
oli 46 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten ero muihin
kuin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin on kapeampi, 73 pistettä. Myös tämä ero
oli OECD-maiden suurin; vastaava luku OECD-maissa keskimäärin oli 31 pistettä.

PISA-tutkimuksissa määritellään pääarviointialueelle (vuonna 2012 matema-
tiikalle) pistemäärä, joka laskennallisesti vastaa yhden kouluvuoden edistymistä.
Vuoden 2012 tutkimuksessa tämä pistemäärä oli matematiikassa 41 pistettä (OECD
2014a, 46). Siten 15-vuotiaiden ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuor-
ten keskimääräinen matematiikan osaamistaso on yli kaksi kouluvuotta heikompi
ja toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten noin kaksi kouluvuotta heikompi
kuin niiden 15-vuotiaiden nuorten, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa.

Taulukosta voidaan havaita, että ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajataustaisista nuorista vain 48 prosenttia saavutti vähimmäistason 2.
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista tason 2 saavutti 62 pro-
senttia ja muista nuorista 89 prosenttia. Erittäin huolestuttavaa on, että joka neljäs
ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista ei saavuttanut edes tasoa 1.
Siten heidän osaamisensa taso on PISA-kokeen mukaan erittäin heikko.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat yliedustettuja alemmilla suoritustasoil-
la. Vastaavasti he ovat myös aliedustettuina ylemmillä suoritustasoilla. Suoritus-
tasoille 6 ja 5 yltää noin kolme prosenttia sekä ensimmäisen että toisen sukupolven
maahanmuuttajataustaisista nuorista, kun muista oppilaista runsaat 15 prosenttia
saavuttaa vähintään tason 5. Matematiikan huippuosaajien määrä maahanmuutta-
jataustaisilla nuorilla ei siis näyttäisi riippuvan siitä, onko nuori syntynyt Suomessa
vai ei. Erinomaisten ja huippuosaajien osuudet olivat suunnilleen samat ensimmäi-
sen ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, ja hyvää osaamista
edustavan suoritustason 4 osuus oli toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilail-
la vain hieman korkeampi kuin ensimmäisen sukupolven oppilailla. Siten ero en-
simmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräisessä me-
nestyksessä on olennaisilta osin seurausta erosta heikoimpien osaajien määrässä.

Yleensäkin muilla kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, toisin sa-
noen Suomessa syntyneillä oppilailla, kodin sosioekonomiaa kuvaavien muuttu­-
jien selityskyky oli selvästi asennemuuttujia vähäisempi. Ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajilla maininnan arvoisia matematiikassa menestymisen selittäjiä
olivat edellä mainittujen lisäksi oppilaan lähialuetausta (Suomen naapurimais-
ta muuttaneet menestyivät kokonaisuutena paremmin) ja koulusta pinnaaminen
(pinnaamisen runsaus liittyi odotetusti heikkoon menestykseen). Muiden kuin
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ryhmässä tärkeät motivaatiotekijät sen si-
jaan eivät olleet maahanmuuttajaoppilailla tärkeimpien selittäjien joukossa.

Mitä vahvempi nuoren sisäinen motivaatio on, sitä paremmin hän menestyy PISAn
matematiikan kokeessa, ja mitä paremmin hän osaa matematiikkaa, sitä vahvempi
on hänen sisäinen motivaationsa. Positiivinen yhteys on näkyvissä myös toisen su-
kupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, mutta huomattavasti heikompana.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla sisäisen motivaa­
tion ja matematiikan osaamisen välillä taas ei ole juurikaan yhteyttä. Näin ollen
sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan merkitystä matematiikassa menestymiselle
vain muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Heillä sisäinen motivaatio
selittikin 14 prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta. Toisen sukupolven
maahanmuuttajilla selitysaste oli vain 3 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajilla likimain nolla. Selitystä tälle vähäiselle motivaation ja mate-
matiikassa menestymisen yhteydelle on vaikea löytää. Kyse voi olla matematiikan
heikosta lähtötasosta, kotoutumiseen liittyvistä ongelmista tai mahdollisesti siitä,
että koulun kielen taitaminen on jollain tavalla yhteydessä tähän ilmiöön.

Toisen
sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla näkyy hyvin heikko positiivinen
yhteys, jossa ulkoinen motivaatio selittää matematiikan osaamisen vaihtelusta vain
2 prosenttia. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ulkoi-
sen motivaation ja matematiikassa menestymisen välillä taas ei ole minkäänlaista
tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Heillä ulkoisen motivaation selitysaste on käy-
tännössä nolla. Näyttääkin siltä, että samalla kun maahanmuuttajataustaiset nuo-
ret ilmoittavat olevansa enemmän sekä ulkoisesti että sisäisesti motivoituneita kuin
muut nuoret, heillä tämä motivaatio ei vaikuta yhtä suoraviivaisesti ja vahvasti ma-
tematiikassa menestymiseen.

Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja muiden oppilaiden vä-
linen ero (85 pistettä) oli suurempi kuin vertailumaissa, ja tämä ero vastaa noin
kahden kouluvuoden edistymistä. Vielä sosioekonomisen statuksen vakioinnin jäl-
keenkin ero oli Suomessa 65 pistettä, joka on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa
ja Norjassa ilman vakiointia saatu keskiarvoero.

Koulusta tai yksittäisiltä oppitunneilta pinnaaminen oli huomattavasti harvi-
naisempaa kuin myöhästely. Pinnaaminen oli yleisempää maahanmuuttajataus-
taisilla oppilailla kuin muilla oppilailla. Peräti 30 prosenttia ensimmäisen polven
maahanmuuttajaoppilaista ilmoitti pinnanneensa kahden viikon aikana ainakin
joltain oppitunnilta ja 27 prosenttia ilmoitti pinnanneensa kokonaisen päivän. Ko-
konaisen koulupäivän pinnanneiden oppilaiden matematiikan pistekeskiarvo oli
Suomessa 47 pistettä matalampi kuin oppilaiden, jotka eivät olleet pinnanneet. Tä-
mä on yli yhden kouluvuoden edistymistä vastaava ero. Ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajaoppilailla ero oli 41 pistettä, toisen sukupolven maahanmuutta-
jaoppilailla 50 pistettä ja muilla oppilailla 43 pistettä. Joiltakin oppitunneilta pin-
nanneiden oppilaiden matematiikan tulos Suomessa oli puolestaan keskimäärin
33 pistettä heikompi kuin niiden, jotka eivät olleet pinnanneet. Ensimmäisen suku-
polven maahanmuuttajaoppilailla ero oli 35 pistettä, toisen sukupolven maahan-
muuttajaoppilailla 21 pistettä ja muilla oppilailla 31 pistettä. OECD-maissa keski-
määräinen ero oli 37 pistettä.

Näistä rajoituksista huolimattakin raportin tulokset antavat huolestuttavan ku-
van maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistuloksista verrattuna muihin op-
pilaisiin Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten menestyminen matema-
tiikassa oli selkeästi muita oppilaita heikompaa. Ensimmäisen sukupolven maa-
hanmuuttajataustaiset nuoret olivat noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven
maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi kouluvuotta muita oppilaita jäljessä.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat heikommin kaikilla matematiikan
prosessi- ja sisältöalueilla. Erityisen huolestuttavaa oli, että suuri osa ensimmäi-
sen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista ei saavuttanut matematiikan
osaamisen vähimmäistasoa. Tulos oli samansuuntainen myös luonnontieteiden
osaamisessa, lukutaidossa ja ongelmanratkaisutaidossa. Tulokset eivät parantuneet
merkittävästi siirryttäessä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista
nuorista toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Muita huolestut-
tavia tuloksia maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta olivat muuta väestöä ylei-
sempi koulusta myöhästely ja poissaolot. Parhaiten matematiikassa menestyivät
sellaiset oppilaat, jotka olivat lähtöisin lähialueilta tai olivat saapuneet Suomeen
ennen kouluikää.

Kun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, heillä on PISA
2012 -tutkimustulosten perusteella muita heikommat valmiudet toimia yhteiskun-
nan täysivaltaisina jäseninä. Oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin
mahdollisuuksiin. On siis merkityksellistä, kuinka oppilas pärjää koulussa ja mil-
laisin valmiuksin hän lähtee sieltä toisen asteen opintoihin tai työelämään.

On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.