Kuntaliitokset (yhdistetty)

[ukkometso]

Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.

Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €

Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €

Kait terveydenhoitopuolellkin ole kaiken maailman hallinnollisia vakansseja joita saisi karsia ja saada resursseja sinne suorittavalle portaalle.  Juuri niitä hallintohimmeleitä jota Kepu halusi rakentaa, kuten esim katastrofaalinen Kainuun malli. Jossa palvelut meni,mutta kustannukset nousi.

Ja esimerkiksi pitääko jokaisella kunnalla olla oma palkantanlaskentansa yms. Niitä keskittämällä tulisi säästöjä  jo helposti saati atk-systeemien koordinoinnilla, ettei jokaisessa  kunnassa ole oma uniikki systeeminsä jotka eivät kommunikoi keskenään ja tarvitaan lisää byrokratiaa.

Kunnanjohtaja oli vain yksi esimerkki koko karsittavasta hallintosysteemistä, on niitä kaiken maailman varakaupunginjohtajia ja kunnansihteerejä niin paljon että tuskin kaikki edes itse tietävät mistä vastaavat.
 
Ja aina se 130 000 euroakin on kotiinpäin, ei säästöt kerry yhdestä joesta vaan se koostuu pienistä puroista.

[ikuturso]

Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.

Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...

Sehän olisi kiva idea, mutta haluaako se rikas sitä sitten oikesti.  Sama kuin haluaisinko perustaa "yhteistalouden" naapurin alkoholisoituneen tyhjätaskun kanssa. Ehkä naapuri suostuisi heti; itse ehkä en suostuisi kuin väkipakolla, jos joutuisin maksamaan sen juoksevat kulut   Sitä inhimillistä itsekkyyttä löytyy niin ihmisistä kuin kunnistakin.

Hymiöt takataskuun. Tuota "seuraa_tilannetta":n skenaariotahan tässä juuri toteutetaan. Pannaan velkaiset kunnat pakolla kiinni tuottavampiin. Varainsiirtokikkailua tämä on, jotta saataisiin keskimääräiset taseet hetkeksi hymyilemään. Se lämmittää tosin lahkeessa vain hetken, kun niitä todellisia kustannuksia ei kuitenkaan liitoksilla karsita. Nuo "Maalaisjuntittaren" listaamat pisimmät numerot kun tulisi valtion piikkiin, ja tuloveroa raakasti rukaten niin, että niihin on varaa.

Tätä menoa suuret ikäluokat kuolevat kauhusta ja stressistä, kun katsovat mihin suuntaan Kokoomus on veivaamassa tätä maata. Siis ajatelkaa. Vajaa vuosi vasta pääministeripuolueena ja valtakuntaan väännetään täysin mutupohjalta uutta maailmanjärjestystä. Kotimaassa pakka sekaisin, jotta meillä riittää raha maksaa Jorgosten sukellusveneet ja huvijahdit. Hautakivet kaatuu kun vainajat pyörivät haudoissaan kuin paperikoneiden telat ennen sixpackia ja edellistä kepu-kokkari tuhohallitusta. Tavallisen kansalaisen kunnioituksesta ei ole hitustakaan jäljellä. Herrat Helsingin sen kun rellestää.

-i-

[Maatiaisjuntitar]

Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.

Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €

Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €

Kait terveydenhoitopuolellkin ole kaiken maailman hallinnollisia vakansseja joita saisi karsia ja saada resursseja sinne suorittavalle portaalle.  Juuri niitä hallintohimmeleitä jota Kepu halusi rakentaa, kuten esim katastrofaalinen Kainuun malli. Jossa palvelut meni,mutta kustannukset nousi.

Ja esimerkiksi pitääko jokaisella kunnalla olla oma palkantanlaskentansa yms. Niitä keskittämällä tulisi säästöjä  jo helposti saati atk-systeemien koordinoinnilla, ettei jokaisessa  kunnassa ole oma uniikki systeeminsä jotka eivät kommunikoi keskenään ja tarvitaan lisää byrokratiaa.

Kunnanjohtaja oli vain yksi esimerkki koko karsittavasta hallintosysteemistä, on niitä kaiken maailman varakaupunginjohtajia ja kunnansihteerejä niin paljon että tuskin kaikki edes itse tietävät mistä vastaavat.
 
Ja aina se 130 000 euroakin on kotiinpäin, ei säästöt kerry yhdestä joesta vaan se koostuu pienistä puroista.

Viime vuonna eräskin normaalisti lievästi positiiviseen tulokseen pääsevä kunta meni yli miljoonan miinukselle, koska erikoissairaanhoidon menot olivat niin paljon suurempia kuin normaalisti.

Palkanlaskentaa voidaan keskittää, mutta ne keskitetyt palkanlaskijat yleensä vain tallentavat jo valmiiksi annetut luvut. Eli jonkun siellä kunnassa (yleensä esimiehen) pitää ne tuntilistat katsoa ja laskea ylityöt yms. Ja heillähän siihen ei ole välttämättä aikaa & rahaa. Pienten kuntien palkanlaskijat tekevät paljon laajemmin töitä...

Suurin osa kuntien työntekijöistä on sote-puolella ja nimenomaan siellä suorittavissa töissä.

Joskus laskin, että vaikka omassa kunnassani lakkautettaisiin kaikki muu paitsi sote ja koulut & päiväkodit, plussalle ei päästäisi sittenkään.

[Maatiaisjuntitar]

Vielä sen verran, että niin moni näyttää menneen siihen Kataisen vipuun, että hallinnosta voitaisiin säästää hirvittävästi.

Eikös ne laskelmat olleet, että hallinnon menot kunnissa olisi jotain 30 - 40 milj. €. Sillä ei Suomea pelasteta...

[Nuivanlinna]

Yksi esimerkki on pöhöttyneestä hallinnosta sellainen kun monta höttövirkamiestä kokoustaa ja koordinoi jotain asiaa mikä vielä 80-luvulla oli päivänselvä. Sitten kun nämä höttöryhmät aikansa istuvat ja pukamat alkaa punoittamaan, kutsutaankin kaverien höpöfirmasta ulkopuolinen selvitysryhmä veivaamaan asiaa vielä kalliimaksi. Lopputuloksena on että veivauksen kohteesta muutetaan siivoojan toimi puolipäiväiseksi.

[guest3656]

Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan. Kunnallinen itsehallinto on suurin este kokoomuksen ajamalle EU:n suunnitelmataloudelle. Suurkunnissa tavoitteena on kaupungistumisen lisääminen ja muutosvastarinnan vähentäminen poliittisten voimasuhteiden muuttuessa cityliberaalien eduksi.

Kunnallinen itsehallinto vaikeuttaa nykyisin hallituksen toimintaa monin tavoin. Esim. periferiakunnat voivat kieltäytyä mm. turvapaikkakeskuksista ja maahanmuuttajien asuttamisesta. Vantaalla ja Espoossa taas kunnallinen maankäytön suunnittelumonopoli estää Helsinkiä suunnittelemasta suuria maahanmuuttalähiöitä rakennettavien junaratojen varteen. Tämän johdosta maahanmuuttajia joudutaan asuttamaan Helsingin parhaille paikoille merenrannalle.

Suomen hallintomalli on sekaisin. Kuntia on liikaa mutta kansalaisten näkökulmasta kuntien alasajo on kunnallisdemokratian alasajoa. Kunnat eivät ole yksinomaan palveluntuottajia, vaan kysymys on paljon muustakin. Kuntien asemoiminen pelkästään väestöpohjaltaan "optimaalisiin" yksiköihin on kokoomuksen taholta tietoista harhautusta, jonka avulla itse perusasia pyritään pitämään piilossa.

Suomen kaltainen harvaanasuttu maa tarvitsee kaksitasoisen hallintomallin, jossa osa kuntien tehtävistä tulee siirtää ylemmälle tasolle aivan kuten monet kunnat jo nyt tekevät. Tällaisia tehtäviä, jotka eivät edellytä kunnallishallinnon virkamiesten kontrollia ovat mm. palo-ja pelastuslaitokset, poliisi, koulutus, erikoissairaanhoito, maankäytön suunnittelu ym. Sensijaan päätökset kansalaisten arkielämän kannalta merkittävistä asioista kuten esim. turvapaikkakeskuksen sijoittamisesta tulee edelleen tehdä kuntatasolla.

Hyvin suunniteltu kaksitasoinen hallintomalli vähentäisi merkittävästi kunnallista byrokratiaa, mahdollistaisi suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palvelutehtävien sekä alueiden kehittämisen suunnittelun ja toteutuksen tehokkaasti ilman kunnallispoliittista kädenvääntöä. Paikallistasolla edellytykset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi kasvaisivat kunnallishallinnon keventyessä ja yksinkertaistuessa arkielämän kannalta olleellisten asioiden hoitoon.

[Mika.H]

Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.

Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.

Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.

[Kuvio]

Yksi esimerkki on pöhöttyneestä hallinnosta sellainen kun monta höttövirkamiestä kokoustaa ja koordinoi jotain asiaa mikä vielä 80-luvulla oli päivänselvä. Sitten kun nämä höttöryhmät aikansa istuvat ja pukamat alkaa punoittamaan, kutsutaankin kaverien höpöfirmasta ulkopuolinen selvitysryhmä veivaamaan asiaa vielä kalliimaksi. Lopputuloksena on että veivauksen kohteesta muutetaan siivoojan toimi puolipäiväiseksi.

Varmuuden vuoksi vielä kokoukset pidetään vähintään Tallinnassa tai jos isommasta asiasta kyse on, sitäkin kauempana.
Jos kansanäänestyksiä olisi, ehdottaisin ettei verorahoilla matkusteta sataa kilometriä kauemmaksi kunnasta.

[Kosa]

...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.

[Octavius]

Lainaus hoxpox:

Oletko muuten sitä mieltä että Helsinki kannattaisi jakaa 20 000 asukkaan kunniksi? Jostain syystä isot kaupungit näyttävät vetävän asukkaita, vaikka sinäkin kakkosasuntokuntasi palveluja hehkutat.

Itse asiassa Kokoomuksen Eero Lehti ehdotti juuri tuota.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kokoomusedustaja-mollaa-omiensa-kuntauudistuksen/art-1288417239925.html?ref=rss

Vastauksena kysymykseesi: en ehdota, mutta väitän, että rajojen keinotekoisella siirtelyllä saavutetaan kaikkien kannalta vain negatiivisia tuloksia. (No, ehkä joidenkin mielestä positiivia, koska neuvostokommunismi etenee.)

Itse näkisin koko rakenneuudistuksen lähtevän palveluista ja niiden kustannustehokkuudesta mieluummin kuin kommunismista. Perustelin väitettäni a. tutkimustuloksiin perustuvilla faktoilla b. markkinataloudella.

Nopeasti heitettynä esim:
- Erikoissairaanhoito ja osa perusterveydenhuollosta tulisi keskittää ja siirtää valtiolle.
- Perusperusterveydenhuolto tulisi organisoida paikallisesti (omalääkäri, kuntalääkäri).
- Perussivistystoimi tulisi organisoida paikallisesti / yksityistää.
- Erikoissivistystoimi tulisi keskittää / yksityistää.
- Jne.

Lisäksi valtion ja kuntien tehtävien väliset ristikkäiset/päällekkäiset rakenteet ja organisointitavat tulisi koordinoida hallinnon ja esim. verotuksen kanssa samaan suuntaan. Esim. asuntolainojen verovähennys ja asuntotulo molemmat pois heti, väliinjäävät hoitoon alenevalla keskitetysti organisoidulla toimeentulotuella, jne.

Nyt tuo esitys on vain kommunistista tehottomuuteen johtavaa puuhastelua.

[guest7001]

Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. 

Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.

Ketkä sen maksavat, kaikki Suomen veronmaksajatko?

Ahvenanmaa on suurin nettosaaja:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu+el%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+suuren+osan+Suomea/1135242814280

RKP:tä ja Vihreitä ei saa mitenkään hallituksesta, paitsi PS:ää äänestämällä. Ne menevät ihan mihin tahansa vanhojen valtapuolueiden kombinaatioon... ja onnistuvat ansiokkaasti terrorisoimaan suomalaisia veronmaksajia.

[guest3656]

Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.

Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.

Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.

Kunnissa puuhastellaan ja byrokratia rehottaa, tämä on totta. Pointtini on se, että suurempaa väestöpohjaa edellyttävät tehtävät ja toiminnot tulee kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaasti kuntaa suuremmissa yksiköissä. Kansalaisten näkökulmasta kuntakoon kasvattaminen ei ratkaise mitään, päinvastoin. Kunnissa tulee keskittyä vain ja ainoastaan arkielämän kannalta oleellisiin asioihin. Kunnallinen itsehallinto on demokratian kannalta arvo, jota ei tule luovuttaa pois.

[JR]

Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.

[guest3656]

Tulkitsenko väärin, jos näen näissä lauseissa jonkunlaista kateutta periferiakuntien (rikastamatonta) asemaa kohtaan?

En ole kateellinen, päinvastoin olen tyytyväinen. Pelkään kuitenkin pahinta tulevaisuutta silmälläpitäen. EU tulee painostamaan Suomea massiivisiin väestösiirtoihin; kokoomus haluaa tunkea ongelmajätteen myös maakuntiin.

Jos päätettävissä olevat asiat vähenevät, parantaako se kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia? Tämähän nimenomaan ajaa kohti harvainvaltaa.

Pointti on se mistä päätetään. Ei tarvita paikallista kunnallispolitiikkoa estämään esim. kuntien yhteisen palo- ja pelastustoimen toteutusta mutta kylläkin estämään turvapaikkakeskuksen tulo paikkakunnalle.

[Kuvio]

Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.

Sen ohittamisessa ei ole ennenkään ollut ongelmia.

[Franklin]

Espoo ja Vantaa ovat käytännössä vain ja ainoastaan Helsingin lähiöitä, joten ainakin näiden yhteenliittäminen tuntuu minusta ihan perustellulta ja järkevältä.

[hoxpox]

...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.

Jos terveyskeskuksen optimaalinen väestöpohja on 20 000, niin mikäänhän ei estä tätä isompaa kuntaa perustamasta useita terveyskeskuksia joilla kullakin on optimaalisen suuruinen väestöpohja.

[Octavius]

...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.

Jos terveyskeskuksen optimaalinen väestöpohja on 20 000, niin mikäänhän ei estä tätä isompaa kuntaa perustamasta useita terveyskeskuksia joilla kullakin on optimaalisen suuruinen väestöpohja.

Esim. Helsingissä on 26 terveysasemaa. Ei se muuta faktoja minnekään suuntaan.

[ukkometso]

Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.

Asia hoidetaan rahalla, ajetaan valtionosuusjärjestelmä alas että kuntien on pakko luovuttaa kun rahat loppuu. Silloin voidaan sanoa että kunnat liittyvät vapaaehtoisesti kun eivät pysy omin avuin itsenäisinä. Euro on ollut paras konsultti ennenkin.     

[andrus]

Itsenäisyyspuolueen Pesonen on järkimies. Persuihin mars.

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97007-kuntien-teurastuksella-pyrit%C3%A4%C3%A4n-palvelujen-yksityist%C3%A4miseen

[törö]

Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.

Perustuslakivaliokunta näyttää kylmästi keskisormea oikeustieteen professoreille, joilta se on porsaanreikien toivossa pyytänyt lausunnot, ja ilmoittaa että asia on ok, ihan niin kuin edellisenkin hallituksen aikaan.

[Teaparty]

Työryhmän tänään esitelty kuntallitosehdotus on hyvä alku. Kuntien määrän olisi voinut jopa tiputtaa kolmeenkymmeneen. Kun kunnista tulee suuria yksiköitä, kylä- ja korttelikohtaista päätöksentekoa kunnan sisällä olisi syytä lisätä mahdollisimman paljon, esimerkiksi kaavoituksen osalta. Kaikki ely-keskukset sun muut turhakkeet on syytä tämän uudistuksen yhteydessä lakkauttaa.

[andrus]

Ehdotan valtiolle lisätuloja myymällä tyhjää maa-aluetta mikä syntyy ihmismassojen paetessa palvelujen perässä ydinkeskustoihin. Kiinalaiset ja intialaiset ostaisivat mielellään viljelysmaata. Johan he Afrikassa ovat harjoitelleet. Suomesta on tulossa tätä vauhtia kehitysmaa. 

edit. hkanime kiteyttää alla aika hyvin.

[Kuvio]

Itsenäisyyspuolueen Pesonen on järkimies. Persuihin mars.

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97007-kuntien-teurastuksella-pyrit%C3%A4%C3%A4n-palvelujen-yksityist%C3%A4miseen

Yksityistäminen ja kuntien hallinnan vaihto puolueelta toiselle. Sillähän ne taisi maakunnatkin perustaa ja entiset läänit lakkauttaa jotta saivat valtaa vaihdettua.

[Jaakko Sivonen]

Mitä menetetään, jos kuntien määrä pienenee?

Paikallisdemokratia?

menetetään paikallisopilitikointi ja tuhansia byrokraatteja.

Eivät ne byrokraatit katoa mihinkään ainakaan viiteen vuoteen. Heillä on irtisanomissuoja.

[L.N]

No mäkin haluan sanoa jotain, kun kerran kaikki muutkin.

Lainaan tähän itseäni ja poimintoja ryhmäpuheenvuorostani joulukuun valtuustosta.

Vuosi 2011 on ja oli itseasiassa historiallinen. Se oli viimeinen vuosi, jolloin säästimme, leikkasimme ja karsimme. Se on loppu nyt. Enää ei yksinkertaisesti ole mitään mistä nipistää.

Päätimme yhdessä, että terveyskeskuksen ovet tulevat olemaan säpissä lauantaisin. Asuinpaikasta riippuen, matkaa päivystykseen kertyy viikonloppuisin 30-80 kilometriä. Matka on täysin kohtuuton niin korvakipuiselle lapselle autossa, kuin taksin kyytin turvautuvalle vanhuksellekin. Tällainen reissaaminen iskee myös etenkin pienituoloisen lompakkoon rumasti. Leikkaammeko lääkäripalveluista seuraavaksi pari arkipäivää?
Kouluissa on jo viikottainen puuropäivä. Tarjoilemmeko jatkossa puuroa ja velliä vuoropäivin? Kunnan henkilöstörakennetta muokattiin yt-neuvotteluilla rajusti, vieläkö meillä on varaa leikata? Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kulut ylittyivät taas. Lakisääteisistä palveluista kun ei voi leikata, niin mistä me jatkossa säästetään? Odotan mielenkiinnolla vasta-argumentteja, mikäli jollain on sellaisia esittää. Mielestäni on erittäin todennäköistä, että joudumme pohtimaan näitä kysymyksiä lähiaikoina, kun meille esitellään taas uusia lukuja ja numeroita.

Mikäli emme halua enää leikata, niin silloinhan meidän on taas korotettava jotain. Nostimme juuri kunnallis- ja kiinteistöveroa sekä korotimme vesimaksuja. Nostetaanko lisää? Ei kiitos. Otammeko syömävelkaa? Ei kiitos, myös tälle vaihtoehdolle.

Voihan toki olla, että Euroopan taloustilanne lähteekin nousuun ja sitä kauttaa täällä periferiassakin elämä alkaa voittamaan. Saa vaan olla melkoinen optimisti, jos näin uskoo tapahtuvan. Itse en kuulu siihen porukkaan. Myös Kataisen hallituksen kuntien valtionosuusleikkaukset sekä kiinteistöverojen tilitystavan muutokset iskivät kuntaamme, kuin Veera-myrsky toissa syksynä.


Eli kusessa ollaan ja pahasti. Noin puolet kunnan tulopohjasta on valtionosuuksia. Työttömyysprosentti on kova, uusia yrityksiä ei ole pahemmin näkynyt.

On totta, että jotain pitää tehdä, mutta kuntaliitoksiin ja suurkuntiin pakottaminen on perseestä ja syvältä. Pakko on aina pakko. Se särähtää korvaan ja sieluun. Jyväskylällä on velkaa satoja miljoonia, eikä loppua näy. Tämmösen porukan kanssa pitäisi liittoutua ja antaa kaikki päätösvalta kaupanpäälle.

Minulla ei ole osaamista ja älyä niin paljon, että keksisin kuningasidean miten tästä suosta noustaisiin ja mitä pitäisi tehdä. Mutta sen verran ymmärrän, että kokoomuksen kuntauudistus ei ole mikään ratkaisu ja sitä vastaan pitää kamppailla kaikin keinoin.

[Kaptah]

Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.

Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta.

Tämähän on todella tärkeä tieto.

Tuosta näyttäisi käyvän ilmi, että yleishallinnon kulut kyllä laskevat mitä suurempiin kokonaisuuksiin mennään, mutta kokonaiskustannukset eivät. Päinvastoin, noin parin-kolmenkymmenen tuhannen asukkaan jälkeen yleismenot kääntyvät nousuun. Kohtuuttoman pienet kunnat ovat luonnollisesti kalliita, mikä ei yllättäne ketään. Pikkukaupungin kokoinen toimii parhaiten.

Tämä on kohtalaisen oleellinen asia.

[hoxpox]

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jäsen Octaviuksen linkkaaman tutkimuksen perusteella toiminta on nimenomaan tehottomampaa suurissa kunissa. Se, että suuressa kunnassa on enemmän tuloja, ei vaikuta menopuolen suhteelliseen kalleuteen mitenkään.

Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.

VATT:n selvityksestä vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.

[Hob]

Minulla ei ole osaamista ja älyä niin paljon, että keksisin kuningasidean miten tästä suosta noustaisiin ja mitä pitäisi tehdä.

No milläs siitä, jos rahaa ei ole niin sitä ei ole. Tehkää Kreikat: ajakaa koko paska lainavetoisesti täysin suohon. Siinä vaiheessa kun eletään elokuuta ja teidän pitää ilmoittaa kunnan duunareille palkkaturvan osoite jotain tulee varmasti tapahtumaan. Sitä ennen kannattaa ehkä varmistaa oma selustansa.

Yksinkertainen vastaus kysymykseesi on muuten se, että firmoja tarvittaisiin lisää. Kokeilkaa perustaa erikoistalousalue jossa starttaavat firmat saavat rakentaa omat tehtaansa ja toimia 2 vuotta verovapaasti? Se näytti toimivan Kiinassakin.

[guest7001]

Virkkunen toteuttaa käytännössä Jan Vapaavuohen visioita.

Tästähän aloitettiin "vakavampi" keskustelu jo 6-7 vuotta sitten.
http://www.vapaavuori.net/index.php?news&newsYear=2006&nid=110

Kauniainen ja Espoo on myös slummiutettava ja asutettava täyteen moniosaajia.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sitä vastoin arvioi, että kuntaselvitys vaikuttaa erittäin järkevältä.

- Tässä on osattu katsoa pääkaupunkiseudun tarpeita oikein. Keskeisin etu viiden kunnan liitoksessa on se, että se ehkäisee segregaatiota (asuinalueiden jakaantumista hyviin ja huonoihin).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815180399_uu.shtml

Miksiköhän Stadin talous on kuralla... hmm... ?
http://www.hs.fi/kuva/1135249617082