Kuntaliitokset (yhdistetty)

[törö]

SDP ja Kokoomus kannattaisi yhdistää Suomen kokoomusdemokraattiseksi kansallispuolueeksi, jonka päämäärä olisi alistaa muut suomalaiset porvarijäseniään palveleviksi kommunisteiksi. Näin päällekkäisiä toimintoja saataisiin karsittua ja yhteinen puolueohjelma muuttuisi selkeämmiksi.

[Eugen235]

jokainen normaaliälyinen helsinkiläinen veronmaksaja kannattaa pääkaupunkiseudun sulauttamista.

Jokainen ei-helsinkiläinen normaaliälyinen (ehkä vantaata lukuunottamatta) vastustaa.

[Pliers]

Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.

Tämä on julkisella puolella varsin yleistä. Yksikön kasvaessa byrokratian määrä kasvaa samassa suhteessa. Kuntaliitokset vähentävät julkista kulutusta ainoastaan, jos uusille kunnilla saadaan selkeä menokatto, joka pikemmin laskee kuin nousee. Kuntaliitokset ovat nyanssi, joka vie focuksen pois pääasiasta, eli julkisen kulutuksen pöhöttyneisyydestä. On kohtuullisen sama montako niitä kuntia on kunhan menoja saadaan alas rajusti.

jokainen normaaliälyinen helsinkiläinen veronmaksaja kannattaa pääkaupunkiseudun sulauttamista.

Jokainen ei-helsinkiläinen normaaliälyinen (ehkä vantaata lukuunottamatta) vastustaa.

Tämä täysin totta.

[sunimh]

Lakeskelin tuossa vähän EU-maiden LAU2-alueiden, eli Suomen kuntia osapuilleen vastaavien hallintoalueiden kokoja. Käsittääkseni Suomessa pitäisi kuntia pillkkoa eikä suikaan yhdistellä, kun vertaa muihin maihin joista muuten ei OECD ole lainkaan huolissaan. Ainoastaan Ruotsissa ja islannissa ovat kuntien keskimääräiset pinta-alat suuremmat ja Norja pääsee lähes tasoihin Suomen kanssa, muissa maissa ne ovat huomattavasti pienemmät.

Eihän pinta-alaperusteisessa jaottelussa ole järjen hiventäkään, koska niitä kunnan palveluita järjestetään siellä asuville ihmisille, eikä neliökilometreille. Vertailut muihin maihin pitäisi myös tehdä kuntien asukasmäärään perustuen. Itsehän olen tietenkin sitä mieltä, että terveydenhuolto pitäisi kokonaisuudessaan asettaa valtion tehtäväksi ja budjetoitavaksi, koska se syö leijonanosan kuntien budjetista, eikä sen järjestämisessä ole (eikä pitäisikään olla) mitään erityistä "kilpailtavaa" tai tarvetta paikalliseen hallintoon tai erityispiirteiden huomiointiin. Toisin kuin vaikkapa kaavoitusasioissa, urheilu-, kulttuuri- sun muissa palveluissa.

[hoxpox]

Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.

Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.

Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.

Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

[Siili]

Itsehän olen tietenkin sitä mieltä, että terveydenhuolto pitäisi kokonaisuudessaan asettaa valtion tehtäväksi ja budjetoitavaksi, koska se syö leijonanosan kuntien budjetista, eikä sen järjestämisessä ole (eikä pitäisikään olla) mitään erityistä "kilpailtavaa" tai tarvetta paikalliseen hallintoon tai erityispiirteiden huomiointiin. Toisin kuin vaikkapa kaavoitusasioissa, urheilu-, kulttuuri- sun muissa palveluissa.

Lisäisiin tuohon valtiollisiin velvoitteisiin koulutuksen, joka vie myös melkoisen osan kuntien budjetista.  Muuttoliikkeen vuoksi koulutusta käytetään varsin säännöllisesti muualla kuin siellä, missä se annettiin.

Verotuksen siirtäminen enemmän valtion tuloveron puolelle muuttaisi myös verotuksen rakennetta, eli lisäisi sen progressiivisuutta.

[Tykkimies Pönni]

Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.

Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.

Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.

Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?

En ole aiheeseen perehtynyt ollenkaan mutta jos vallitsevana ideana on suuri koko ja samalla heitetään tärkeimmillä taloudellisilla faktoilla vesilintua, siis faktoilla joiden pitäisi maalaisjärjellä ajateltuna ohjata koko prosessia, niin se kyllä herättää tiettyjä ajatuksia. Siis, jos näinä aikoina runnotaan läpi työläitä uudistuksia mitkä heikentävät kuntien ja valtion taloudellista tilannetta entisestään, täytyy siihen olla kristallinkirkas syy. Minä vetäisen hatustani yhden. Vähemmin päättäjiä on vähemmin manipuloitavia. Tarkemmin, kun tulevaisuudessa kaikki varallisuus siirretään parempiin käsiin, niin homma on helpompi toteuttaa mitä vähemmin on kunnanvaltuustoja ja kunnallisvirkamiehiä sitä prosessia hidastamassa. 

[andrus]

Kokoomus yleisesti ottaen perustaa paljon toimintaansa yrityksiä tukevaksi. Uusia innovaatioita Suomi todella kaipaakin. Mutta meillä on jo ennestään(ei tarvi keksiä sitä toiseen kertaan) toimiva julkinen kuntapalveluverkosto jota ollaan nyt rappeuttamassa perustamalla jos jonkin sorttista yksityisyritystä hoitamaan palvelut kustannustehokkaammin. Ei ymmärrä. Käytetään kansalaisia hyväksi oman taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Keksikää niitä uuden alan yrityksiä ja jättäkää ihmiset rauhaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ei kuulu tehdä voittoa/tuottoa vaan hyvinvointia kansalaisille nollatasolla. Moni kunta on tämän hoitanutkin kiitettävästi. Nyt tällä kuntauudistuksella halutaan tuhota loputkin hyvin asiansa hoitaneet kaupunginjohtajat kuntineen päivineen suohon.

[Mika.H]

Voisiko joku ystävällisesti kertoa, että mihin nykyistä määrää kuntia tarvitaan? Mitä menetetään, jos kuntien määrä pienenee?

ei mihinkään.

menetetään paikallisopilitikointi ja tuhansia byrokraatteja.

[Octavius]

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Olen pahoillani. Rumana ja tyhmänä en pysy logiikassasi perässä.

Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.

Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.

[Whomanoid]

Byrokratian eli suunnittelu-, hallinnointi-, koordinointi- ym. paperinpyöritysportaan virtaviivaistaminen on varmasti kunnissa paikallaan. Mutta kuntien rajojen siirtely johtaa  myös helposti palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja mikä pelottavinta, lähidemokratian totaaliseen näivettymiseen. Miksi kuntia ei voi maakunnittain pakottaa yhteiseen tärkeimpien palvelujen tuottamiseen/hankkimiseen (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutoimi sekä palo- ja pelastustoimi) ja hallinnoinnin tiivistämiseen ja tehostamiseen sen osalta? Suurkuntamalliin jos mennään, niin demokratia on turvattava vähäväkisemmilläkin alueilla jollakin veto-oikeudella tai suhteellisesti painotetulla edustuksellisuudella.

[Maatiaisjuntitar]

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Olen pahoillani. Rumana ja tyhmänä en pysy logiikassasi perässä.

Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.

Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.

Lisäksi kunnan tulos (alijäämä/ ylijäämä) ei välttämättä kerro palveluista ja asukkaiden tyytyväisyydestä mitään. Joku hyvin pärjäävä, ylijäämäinen kunta saattaa tarjota vain niukasti palveluja (vain ihan peruspalvelut) ja taas toisaalta alijäämäinen kunta paljon ja hyviä palveluja.

[Pakkoanonyymi]

Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. 

Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.

[törö]

Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.

[perunanena]

Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.

Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.

[Maatiaisjuntitar]

Byrokratian eli suunnittelu-, hallinnointi-, koordinointi- ym. paperinpyöritysportaan virtaviivaistaminen on varmasti kunnissa paikallaan. Mutta kuntien rajojen siirtely johtaa  myös helposti palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja mikä pelottavinta, lähidemokratian totaaliseen näivettymiseen. Miksi kuntia ei voi maakunnittain pakottaa yhteiseen tärkeimpien palvelujen tuottamiseen/hankkimiseen (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutoimi sekä palo- ja pelastustoimi) ja hallinnoinnin tiivistämiseen ja tehostamiseen sen osalta? Suurkuntamalliin jos mennään, niin demokratia on turvattava vähäväkisemmilläkin alueilla jollakin veto-oikeudella tai suhteellisesti painotetulla edustuksellisuudella.

Ainakin meidän alueella sosiaali- ja terveystoimi sekä palo- ja pelastustoimi hoidetaan jo laajemmalla alueella yhteisesti.
Peruskunta hoitaa enää koulutoimen, päivähoidon, liikunta- ja kulttuuripuolen sekä tekniset palvelut (lukuunottamatta jäte- ja vesiyhtiöitä).
Kuntamme ei enää pysty päättämään suoraan noista yhteisesti hoidetuista asioista, jotka muodostavat yli puolet kunnan talousarviosta. Tuossa kunnan omassa hoidossa ja päätettävissä olevasta enää voisi hieman kohentaa koulutoimen menoja, mutta päättäjät eivät kykene tekemään minkäänlaisia järkeistämistoimia.
Kuitenkin tappion meidän kunnalle aiheuttaa nimenomaan sosiaali- ja terveystoimi ja siellä erityisesti erikoissairaanhoito.

[Maatiaisjuntitar]

Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. 

Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.

Ketkä sen maksavat, kaikki Suomen veronmaksajatko?

[törö]

Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.

Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.

Kokoomuksellakin saisi olla aihetta murehtia laskevaa kannatusta ja tällä hurjastelulla kai pian onkin.

[l'uomo normale]

Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?

Mahtaa olla pippeliä nostattava elämys katsella karttaa, mielessään listien pikkukuntia ja laatien hallintoyksikköjä, jotka ovat suurempia kuin jotkut Keski-Euroopan valtiot.

[ikuturso]

Jos tsekeillä on varaa 6249 kuntaan

Näinköhän oikeasti on ? Oletkohan ymmärtänyt/osannut tshekin kieltä riittävän hyvin vai tulkinnut ihan väärin ? Mikähän siellä on tuollaisen "kunnan" todellinen funktio vai onko peräti lähinnä symbolinen ?

En tiedä tsekeistä, mutta kaikki epätasainen rahanjako (erityissairaanhoito, sossu etc) tulisi siirtää suoraan yhden kunnan malliin, eli valtion piikkiin. Kuntia saisi olla vaikka 30000 kun niille annettaisiin hyvin rajalliset tehtävät liittyen vaikkapa kunnan omaisuuden hoitoon, ja päivähoitoon sekä koulunkäyntiin.

Miksi pitää lähteä nykyisestä byrokratiasta, ja ruveta pohtimaan kuinka suuri yksikkö tarvitaan, että se pystyy maksamaan nykyisen kaltaisen byrokratian. Miksei voida vain laittaa koko tehtäväkenttä uusiksi, ja määritellä "Kunta" sellaisella tavalla ja sellaisella tehtäväkentällä, että hieman vinoutuneellakin ikäpyramidilla peruspalvelut pystytään hanskaamaan. Kohtahan kaikki sairaanhoidosta vanhustenhoitoon on ulkoistettu, joten niitäkään fasiliteettejä ei kohta tarvi enää ylläpitää. Vanhusten eläkerahat ohjataan suoraan ulkomaisten terveystalo- ja hoitokotifirmojen tileille ja valtio maksaa loput.

Pannaan 50% paperinpyörittäjistä kilometritehtaalle. Valtiolle ja kunnille tulee halvemmaksi maksaa näille joku perustulo, ja antaa näiden vaikka tehdä lapsia ja harrastaa sen sijaan että pidetään ihmisiä nuhjuisissa konttoreissa kaiket päivät siirtelemässä papereita pinosta ja valtuutetulta toiselle.

Valtio ja kunnat voisivat poikkeuslailla irtisanoa kaikki virkamiehet ja laittaa vain tarpeellisen määrän virkoja uudelleen hakuun.

OECD ottaa kantaa suomalaisten kuntien määrään ja eläkeikään - yllättäen juuri niihin asioihin, mitkä ovat hallituksen tiettyjen jannujen agendalla - ja yllättäen agendaa puoltavaan sävyyn... Missä kannanotto julkisen sektorin kokoon? Julkisen sektorin "tuottavuudesta" puhutaan jotain.

Ylen uutisesta:

Kaikkien kuntien tahtoa ei kysytä

Kuntauudistusta pohtinut virkamiestyöryhmä luovutti tänään esityksensä kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle. Kokoomusministeri joutuu kovan paikan eteen, sillä työryhmän mukaan jokaisen kunnan mielipidettä ei voida kysyä kuntauudistusta tehtäessä.

Nyt vain kova kovaa vastaan ja Homman perussuomalaiset kansanedustajat laittamaan Henna Virkkunen seinälle lupauksistaan, että kyse on "kannustimista, ei pakkoliitoksista".

---

Oliko tämä linkki jo täällä?
Valtionvarainministeriön karttakuvilla varustettu tiedote slideshow-muodossa

"Kuntien talouden kehittyminen 1997–2024"
Dokumentti/laskelma/selvitystyö, johon paljolti perustuu kuntien "tuomion tien" ennustaminen ja nykyisen taloudellisen ahdingon arviointi.

-i-

[skrabb]

Synkkä päivä
08.02.2012 Kirjoittaja: Susanna Huovinen

Olen juuri kuunnellut Puolustusvoimauudistuksen infoa tyrmistyneenä. Meille keskisuomalaisille uutiset ovat järkytys. Sekä Keuruun Pioneerirykmentti että Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsän Hallissa ovat lakkautettavien listalla.

Näyttää siltä, että uudistus on tehty täysin Puolustusvoimien ehdoilla. Onkohan lainkaan mietitty ratkaisujen alueellisia talous- ja työllisyysvaikutuksia? Keski-Suomen kannalta tilanne on kestämätön: kuudesta lakkautettavasta varuskunnasta listalla on kaksi keskisuomalaista toimijaa!

Puolustusvoimissa tuntuu olleen selkeä käsitys esimerkiksi Keuruun varuskunnasta jo pidemmän aikaa. On tuntunut siltä, että tehty laaja vaikuttamistyö ja perustelut eivät ole tavoittaneet asiaa valmistelleita tahoja. Kritisoin myös asian valmistelun menettelytapoja. Eikö näin isosta yhteiskunnallisesta asiasta olisi pitänyt käydä avointa keskustelua?

Nyt ei irtoa normaalia lopun lisäkysymystä. Kommentteja saa silti laittaa tulemaan.

http://blogit.demari.fi/susannahuovinen/2012/02/08/synkka-paiva/

Huovisen (sdp) puolue on hääräämässä hallituksessa ja akka kitisee ko. hallituksen toimista blogissaan! Eiköhän Jurpilainenkin (sdp) rahaministerinä ole ollut leikkauksia suunnittelemassa?

PS. tämä juttu olisikin kuulunut varuskuntien lakkautusketjuun, mutta samapa tuo. Kyllä se täälläkin voinee olla. Hallituksen rivit taitavat rakoilla pahanlaisesti.

[Vörå]

Ihan ok ehdotus. Parempi kyllä olisi suoraan siirtyä n. 25 maakuntaan, jotka suorittaisivat peruspalveluiden tuotannon. (Kotiseuturakkaille voisi tässä rakenteessa palauttaa kartalle vaikka kaikki vuoden 1868 pitäjät, joissa voitaisiin suoralla kansalaisdemokratialla päättää tanhukerhojen avustuksista ja puistonpenkkien määristä.) Mutta tämä uudistus on vain pienehkö osa tarvittavista palvelutuotannon rakenneuudistuksista. Kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

[ukkometso]

Tämä lukumäärä edellä tehtävä kuntauudistus ei ole ratkaisu siihen että  palvelut voidaan turvata.

Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään. 

Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.

Jos se kuntamäärä olisi ratkaisu niin saisi lopettaa kaikki kunnat.  Tai sitten  rakentaa kolhoosi johon pakkosijoitetaan maaseudun asukkaat, mieluummin  piikkilanka ympärille etteivät karkaa vaan takaisin 

[seuraa_tilannetta]

Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.

Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...

[hoxpox]

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.

Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.

Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.

En nyt löytänyt tähän hätään uudempaa artikkelia, mutta vuonna 2004 peruspalvelut kattoivat kuntien toimintamenoista  laskentatavasta riippuen 59-71 prosenttia.

Ei-lakisääteisten palvelujen osuus budjetista oli siis 41-29%, eikä sitä voi mielestäni sanoa marginaaliseksi.

Oletko muuten sitä mieltä että Helsinki kannattaisi jakaa 20 000 asukkaan kunniksi? Jostain syystä isot kaupungit näyttävät vetävän asukkaita, vaikka sinäkin kakkosasuntokuntasi palveluja hehkutat.

[Vörå]

Tämä lukumäärä edellä tehtävä kuntauudistus ei ole ratkaisu siihen että  palvelut voidaan turvata.

Ei, ei ole niin, mutta se on yksi tarvittava askel siihen. Monetkin tekijät johtavat siihen, ettei kuntien määrän vähentäminen ole mikään ihmeratkaisu, mutta jatkouudistukset on helpompi hoitaa, jos kuntien määrä on rationaalinen. Toki tämä tarkoittaa sitä, että paikallishallinnon luonne muuttuu, mutta se nyt on ollut alusta alka selvää, että näin tulee tapahtumaan. Parasta olisi toteuttaa maakuntahallinto ja sitten kaikki mahdolliset pikkukunnat takaisin kartalle suoraan kansalaisdemokratiaan perustuen.

[perunanena]

Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.

Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.

Kokoomuksellakin saisi olla aihetta murehtia laskevaa kannatusta ja tällä hurjastelulla kai pian onkin.

Kokkarit eivät moisista huolehdi. Jos kannatus laskee, palkkaavat jonkun muodikkaan mainostoimiston  muokkaamaan mielikuvia puolueesta ja manipuloimaan äänestäjiä

[ukkometso]

Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.

Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...

Sehän olisi kiva idea, mutta haluaako se rikas sitä sitten oikesti.  Sama kuin haluaisinko perustaa "yhteistalouden" naapurin alkoholisoituneen tyhjätaskun kanssa. Ehkä naapuri suostuisi heti; itse ehkä en suostuisi kuin väkipakolla, jos joutuisin maksamaan sen juoksevat kulut   Sitä inhimillistä itsekkyyttä löytyy niin ihmisistä kuin kunnistakin.

[Maatiaisjuntitar]

Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.

Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €

Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €

[Kuvio]

Kai tästä kuntahommasta äänestetään eduskunnassa, vai?

Siellä äänestävät kuten puoluejohdot käskee.