Kuntaliitokset (yhdistetty)

[Eino P. Keravalta]

Kysymys: Miksi kuntaliitoksia ajetaan?

Vakiintunut vastaus: Jotta kunnissa voidaan taata palvelut.

Vastaus on väärä. Tässä kerron, miksi näin on.

On nimittäin sillä tavalla, että kuntaliitoksilla ei ole mitään tekemistä palvelujen tuottamisen tai takaamisen kanssa. Kömpelö, mutta havainnollinen esimerkki valaissee asiaa:

On perhe Tuppurainen ja perhe Tappurainen. Heillä molemmilla olisi tarvetta iltaisin lapsenhoitajalle, mutta ei varaa tai halua maksaa siitä. He ratkaisevat ongelmansa tekemällä yhteistyötä: vuoroviikoin Tuppurainen hoitaa Tappuraisen lapsia ja vuoroviikoin päinvastoin. Tuppuraisen ja Tappuraisen ei tarvitse muuttaa yhteen taloon. Heidän ei myöskään tarvitse yhdistää talouksiaan - riittää, että he yhdistävät voimansa ja järjestävät asiansa molempien hyödyksi.

Hieman samalla tavalla kunnat voivat keskenään järjestää asioitaan, mikäli se palvelee yhteistä etua: ne voivat yhdessä järjestää, luoda ja hankkia palveluita, joita molemmat voivat käyttää. Tähän ei tarvita kuntaliitoksia, miksi tarvittaisi? Lisäksi tällainen järjestely on helppo purkaa, mikäli se ei enää palvele molempien etuja ja vaikka luoda uusi ja parempi. Mutta kuntaliitoksia ei joka vuosi pureta ja luoda, jos ollenkaan. Sen kanssa on elettävä, luultavasti sukupolvia, ellei sitten ikuisesti. Kuntaliitokset eivät ole eivätkä voi olla joustavia, mutta itsenäisten kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta luomat yhteistyöhankkeet ovat vapaasti muovattavissa kulloiseenkin tarpeeseen.

Ja mitä tulee nk. "päällekkäisiin" toimintoihin, on aivan selvää, että byrokratiaa on karsittava joka tapauksessa itsenäisistäkin kunnista rankalla kädellä. Sitä edellyttää paitsi talous, myös kevyen organisaation ja hallinnon tuoma sujuvuus, nopeus, ihmisläheisyys ja demokraattisuus. Kumileima-akkojen ja -ukkojen välttämätön karsinta ei sekään ole hyöty, joka mahdollistuisi vasta kuntaliitoksien avulla - usein asia on jopa päinvastoin, koska suurten yksiköiden hallintaan ja organisointiin tarvitaan enemmän byrokratiaa kuin kohtuukokoisten.

Mutta miksi sitten kuntauudistusta todellisuudessa ajetaan? Syyt ovat lähinnä seuraavat:

- Demokratia halutaan ajaa alas: mitä pienempi yksikkö on, sitä demokraattisempi se on ja sitä vaikeammin eliitin hallittavissa

- Kasvukunnat pääsevät rohmuamaan muiden kuntien maaresursseja sekä hyödyntämään niitä esim. "hyvä veli-bisneksien" kohteena ja kauppatavarana

- Suomesta halutaan maahanmuuton myötä luoda Pikku-Afrikka ja siinä auttaa suuresti kuntarajojen minimoiminen kun maksumiehet eivät enää pääse pakoon ja toisaalta kehitysmaalaiset pääsevät vapaammin liikkumaan haluamiinsa paikkoihin

Kuntaliitosehdotus on siis avoin ja vaarallinen hyökkäys demokratiaa vastaan ja sen perusteet ovat valheelliset. Kyseessä on eräs Suomen kohtalonkysymyksistä. Nyt on oltava hereillä ja noustava puolustamaan ihmisoikeuksia!

[andrus]

On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.

[nonoo]

Eipäs mitään..

[Viimeinen suomalainen]

On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.

YLE syrjii persuja järjestelmällisesti, joka välissä Tästä paskasta pitää vielä kohta maksaa veroa!!!

[perunanena]

Kysymys: Miksi kuntaliitoksia ajetaan?


Mutta miksi sitten kuntauudistusta todellisuudessa ajetaan? Syyt ovat lähinnä seuraavat:

- Demokratia halutaan ajaa alas: mitä pienempi yksikkö on, sitä demokraattisempi se on ja sitä vaikeammin eliitin hallittavissa

- Kasvukunnat pääsevät rohmuamaan muiden kuntien maaresursseja sekä hyödyntämään niitä esim. "hyvä veli-bisneksien" kohteena ja kauppatavarana

Luultavasti tuo paikallisen aidon demokratian alas ajaminen on tärkein syy. Pikkukunnissahan edes puolueisiin kuuluvat valtuutetut ja muut luottamusmiehet eivät  ole puolueidensa ohjattavissa, vaan ennen kaikkea sitoutuneita paikkakunnan etuun. Toisin olisi varmasti suurkunnissa, jossa paikallispoliitikot ovat kaukana äänestäjistä ja valtuustoon pääseminenkin vaatii enemmän rahaa.

[Wilho]

Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.

Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.

Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.

Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?

Perinteinen puhdas typeryys? Eihän tämä edes lisää tätä ajavien puolueiden kannatusta.

[Kuvio]

Luultavasti tuo paikallisen aidon demokratian alas ajaminen on tärkein syy. Pikkukunnissahan edes puolueisiin kuuluvat valtuutetut ja muut luottamusmiehet eivät  ole puolueidensa ohjattavissa, vaan ennen kaikkea sitoutuneita paikkakunnan etuun.

Jos jossain niin onkin, ei tilanne ole sama kuitenkaan kaikkialla. Valtuutetut taitavat jokseenkin kaikki kuulua puolueisiin ja pienimmissä kunnissa usein yksi puolue päättää.

[Octavius]

Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.

Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa.

Jäsen Octaviuksen linkkaaman tutkimuksen perusteella toiminta on nimenomaan tehottomampaa suurissa kunissa. Se, että suuressa kunnassa on enemmän tuloja, ei vaikuta menopuolen suhteelliseen kalleuteen mitenkään.

Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.

VATT:n selvityksestä vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.

Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.

No kun ei ole.

Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html

Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.

Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.

(Otetaan subjektiivinen toinen esimerkki. Maalla käytämme terveyskeskuspalveluita ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Siellä on jokainen kerta päässyt sisään käytännössä jonottamatta tai kauppareissun yhteydessä ja homma hoitunut upeasti. Helsingissä meneminen terkkariin ei käy edes mielessä.)

________

Maahanmuuttajista olet harvinaisen oikeassa. Siinä taas palvelun laadussa ei ole juurikaan eroja. Taikaseinästä ihmeellisesti ilmestyvä raha haisee samalle ja on ainakin toistaiseksi valuutassa euroja kunnassa kuin kunnassa.

[Mika.H]

Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.

Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.

Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.

Kunnissa puuhastellaan ja byrokratia rehottaa, tämä on totta. Pointtini on se, että suurempaa väestöpohjaa edellyttävät tehtävät ja toiminnot tulee kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaasti kuntaa suuremmissa yksiköissä. Kansalaisten näkökulmasta kuntakoon kasvattaminen ei ratkaise mitään, päinvastoin. Kunnissa tulee keskittyä vain ja ainoastaan arkielämän kannalta oleellisiin asioihin. Kunnallinen itsehallinto on demokratian kannalta arvo, jota ei tule luovuttaa pois.

olen täysin samaa mieltä.

kuntien(valtion) on tehtävä yhteistyötä isoissa asioissa. pienet ja ne jotka pääsääntöisesti ihmisille näkyvät, on jätettävä lähialuepäätöksien taakse.

varmaa ainoastaan on se, että jotain on tehtävä. nykymalli ei toimi. en tiedä mikä olisi paras tapa muuttaa toiminnat järkeviksi, mutta eiköhän tuolla kuntaliitoskartalla ainakin saada nyt keskustelu kunnolla käyntiin.

[Nuivanlinna]

Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?

Kaavoitus. Siis kaupunkikohtaisen kaavoitus+gryndausjengin intressit tässä ovat kyseessä.
Nykyään muotia oleva "ekologinen tiivis yhdyskuntarakentaminenhan" on sattumoisin Vapaavuoren jengin ja Vihreiden hellimä totuus.
Kuinkakos monta kämppää se Sinnemäki Helsingissä omistaakaan?

[Emo]

Kymppi-Uutisissa puhuttiin manner-Suomesta!
Eli siis Ahvenanmaalla ei kuntia yhdistellä?

[Everyman]

Kymppi-Uutisissa puhuttiin manner-Suomesta!
Eli siis Ahvenanmaalla ei kuntia yhdistellä?

Ei niitä mantereellakaan yhdistellä. Tämä nyt on tätä "julkista keskustelua". Ensin pelotellaan ja sitten pakitellaan ja saadaan se, mitä oikeasti haettiin...

Mutta vielä: Ahvenanmaan kuntien tehtävät eivät ole yhtä raskaita kuin mantereen kuntien, koska maakuntahallinto hoitaa asioita suoraan. Kai ne kunnat päättää siellä lähinnä jostain juhannussalkojen koristelusta tms. Kaikki oikeat jutut kuten terveydenhuolto hoidetaan jo koko maakunnan tasolla.

[Mika.H]

"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

[hoxpox]

Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.

VATT:n selvityksestä vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.

Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.

No kun ei ole.

Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html

Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.

Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.

Palvelujen laatua on vaikea mitata, eikä koulujen ryhmäkoko välttämättä ole paras mittari. Itse olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa kouluissa oli selvästi vähemmän valinnaisaineita kun mitä Uudellamaalla, kustannussyistä.

Tämä ylenpalttinen kuluttainen onkin yksi suuren kunnan erityispiirre. Kauniainen ei koskaan ehdottaisi 170 miljoonan Guggenheimin rakentamista vaikka sillä todellisuudessa olisi siihen paremmin varaa kun Helsingillä. Syy on se, että pienempänä taloutena tällainen projekti olisi suhteettoman suuri Kauniaisille. Sensijaan korviaan myöten veloissa rypevän Helsingin talouteen suhteutettuna Guggenheim ei ole megahanke. Helsingin budjettihan lasketan miljardeissa vaikka velkakin pian lasketaan miljardeissa.

Guggenheimistä olen samaa mieltä, mutta Kauniaisissa olisi tuskin lähdetty myöskään tiivistämään asutusta ja rakentamaan tiivistä asumismuotoa tukevaa metroa, raitioteitä sekä muita suuria investointeja vaativia liikenneratkaisuja.

Mielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.

[Kuvitteellinen hahmo]

Sattuipa sopivasti:

Ahvenanmaalla suunnitellaan myös kuntauudistusta

Ahvenanmaalla seurataan kiinnostuneena kuntauudistuksen etenemistä.

Ahvenanmaan 16 kuntaa eivät kuulu kuntauudistuksen piiriin, mutta siellä käydään läpi samankaltaista prosessia.

- Argumentit uudistuksen puolesta ja vastaan ovat samat, ja meillä on sama tavoite. Kyse on siitä, että on luotava kuntia, jotka ovat riittävän vahvoja selvitäkseen muun muassa taloudellisesta taakasta, jota ikääntyvien palvelut tuottavat, sanoo sosiaalidemokraatteja edustava maaneuvos Camilla Gunell.

Ahvenanmaalla kuntarakennetta on pohdittu palvelujen lähtökohdasta. Työryhmän on määrä saada pohdintansa päätökseen huhtikuussa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815181799_uu.shtml

Ahvenanmaalla se tekeekin poikaa, alle 30 000 asukasta 16 kunnalle. Sinnehän maksetaan tukia enemmän suhteessa kuin muihin maakuntiin, joten sietääkin yhdistää kuntia. Mutta varmaan muutosvastarintaa tulee noissa 100 asukkaan kunnissa silti.

Olen ennen lukenut että Ahvenanmaalla on vastustettu kuntaliitoksia, ainoastaan Ahvenanmaan sd. on suhtautunut niihin positiivisesti.

[l'uomo normale]

Guggenheimistä olen samaa mieltä, mutta Kauniaisissa olisi tuskin lähdetty myöskään tiivistämään asutusta ja rakentamaan tiivistä asumismuotoa tukevaa metroa, raitioteitä sekä muita suuria investointeja vaativia liikenneratkaisuja.

Junat pysähtyvät Kauniaisissa ja bussit kulkevat. Tuskiny hteiskunta suuresti hyötyisi siitä, että villat jyrättäisiin ja rakennettaisiin betonislummi tilalle. Metsää ja joutomaata siellä ei enää paljon ole rakennettavaksi umpeen.

[hoxpox]

Itse olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa kouluissa oli selvästi vähemmän valinnaisaineita kun mitä Uudellamaalla, kustannussyistä.

Valinnanvaraisuus taas ei kuvasta laatua lainkaan. Opetushan voi olla kuinka surkeaa tahansa vaikka olisi monta ainetta valittavanaan. Valinanvaraisuus kyllä lisää kustannuksia paljon enkä ole lainkaan vakuuttunut, että valinnanvara olisi millään lailla olennainen tarve oppilaille. Se on lähinnä kiva olla olemassa (oppilaille) mutta ei se tuo mitään lisää opetukseen (peruskoulussa). Valinnanvaraisuutta olisi syytä vähentää turhana kuluissa, jos se voidaan todeta merkittäväksi lisäkustannukseksi.

Omalla kohdallani valinnanvapauden vähyys johti siihen että kolmantena kielenä täytyi opiskella saksaa, kun mitään muuta ei ollut mahdollista lukea. Ja kyseistä taitoa en ole oikeastaan koskaan tarvinnut, sillä saksalaiset puhuvat aika hyvin englantia (toisin kuin espanjalaiset ja venäläiset).

Mielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.

Pitäisikö tämä tulkita niin, että oletat ihmiten vaurastuvan muuttaessan kaupunkiin? Siis pelkkä muutto rikastuttaa?

Tiesithän, että suur-Helsingin alueella on olemassa ns. Helsinki-lisä palkoissa? Tämä on ihan työehtosopimuksiin kirjattu palkan korotus. Korotus on perusteltu sillä, että etelässä on kalliimpaa. Tämä korotettu palkkaerä tietysti nostaa suur-Helsingin alueen keskimääräisiä palkkoja muuhun maahan verrattuna. Tästä voi helposti syntyä mielikuva, että kaupukiasuminen itsessään jotenkin maagisesti korottaa tulot vaikka kyseessä on kalliiden hintojen kompensoiminen. Tämä erityinen palkankorotus tietysti näkyy myös sikäläisten kuntien menoissa ja tuloissa.

Jos palkat ovat korkeammat, on työn tuottavuuskin yleensä korkeampi. Helsingissä käy esim. ruokakaupoissa enemmän asiakkaita kuin maaseudulla, joten myyjäkohtainen myynti on korkeampi. On luonnollista että palkkakin on tällöin suurempi.

Sekin puoltaa kuntakoon kasvattamista, että ihmiset muuttavat jatkuvasti maaseudulta suuriin kaupunkeihin.

[Porilainen munalla]

Mielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.

Voi olla,
mutta usein myös huonompi elämänlaatu.
Kiire,stressi,ahtaat asuinolot, suuret (asunto)velat jne.

Ihminen on siitä hassu eläin että sille voi opettaa mielihaluja.
Huonon aluepolitiikan seurauksena on se, että moni aidosti luulee haluavansa asua siinä
200 -300 kiloeuron velkaisessa betonihelvetissä kahta duunia tehden, koska sellainen on päättäjiemme halu.

Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.

[Nuivanlinna]

Mestarikin Aamulehden mukaan kuntaliitosten kannalla:

http://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194721438077/artikkeli/ylanurkka+suomelle+riittaa+70+kuntaa.html
Kuntauudistus menee aikanaan eduskunnan hallintovaliokunnan pohdittavaksi. Sen perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuntaremontin kannattaja. Hänkään ei asiasta juuri huutele. Se on ymmärrettävää, sillä maakuntien perussuomalaiset ovat ahkerasti vastustaneet tähänastisiakin liitoksia.

Pitääkö paikkansa?

[guest7001]

Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.

Pk-seudun vauraimmat asuinalueet eivät nimenomaan ole betonihelvettejä. Viihtyisiä ok- ja rivitalojen, lähes täysin monokulttuurisia asuinalueita löytyy kaikista pk-seudun kunnista vaikka kuinka paljon. Hinnat vain ovat korkeampia, mutta ihmiset ovat olleet valmiita sen maksamaan päästäkseen pois lähiöhelvetistä.

Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.

Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi. Kukaan ei halua maksaa asunnostaan 7K€ neliöltä, jos naapuriin muuttaa Kontulan Piri-Arska tai Bonventure Djonkep 20-lapsisine perheineen.

[Porilainen munalla]

Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.

Pk-seudun vauraimmat asuinalueet eivät nimenomaan ole betonihelvettejä. Viihtyisiä ok- ja rivitalojen, lähes täysin monokulttuurisia asuinalueita löytyy kaikista pk-seudun kunnista vaikka kuinka paljon. Hinnat vain ovat korkeampia, mutta ihmiset ovat olleet valmiita sen maksamaan päästäkseen pois lähiöhelvetistä.

Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.

Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi. Kukaan ei halua maksaa asunnostaan 7K€ neliöltä, jos naapuriin muuttaa Kontulan Piri-Arska tai Bonventure Djonkep 20-lapsisine perheineen.

Tarkoitamme juuri samaa asiaa.

[John]

Mestarikin Aamulehden mukaan kuntaliitosten kannalla:

http://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194721438077/artikkeli/ylanurkka+suomelle+riittaa+70+kuntaa.html
Kuntauudistus menee aikanaan eduskunnan hallintovaliokunnan pohdittavaksi. Sen perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuntaremontin kannattaja. Hänkään ei asiasta juuri huutele. Se on ymmärrettävää, sillä maakuntien perussuomalaiset ovat ahkerasti vastustaneet tähänastisiakin liitoksia.

Pitääkö paikkansa?

Ainakaan HS:n vaalikoneen (kys. 28 ja 29) mukaan Halla-aho ei kannata kuntien lukumäärän vähentämistä. Itse en ainakaan Jussilta muita kannanottoja asiaan ole kuullut. En usko, että Halla-aho olisi antanut aiheesta mitään kantaa Aamulehdelle, vaan kyseessä on joku toimittajan oma oivallus. Toki saatan olla väärässäkin.

[guest7001]

Terhi Koulumies tuntuu olevan Kokoomuslaiseksi suht. järjissään.

http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97005-kuntien-v%C3%A4linen-kilpailu-hyv%C3%A4-vai-paha-asia

Itse en ymmärrä, miksi nimenomaan Kokoomus kuvittelee, että esimerkiksi kuntia yhdistämällä "voitaisiin tehokkaasti torjua segregaatiota ja alueiden eriarvoisuuden lisääntymistä", varsinkin kun Kokoomuksen kannatuksesta pk-seudulla tulee leijonanosa juuri näiltä "eriarvoisimmilta" alueilta.

Ja miten voidaan ajatella, että valtio keskusjohtoisesti pyrkisi ohjaamaan, minkälaisessa ympäristössa ihmisten pitäisi asua. Jos monikulttuurisuus ja sossupummit eivät miellytä ja on varaa muuttaa omilla rahoillaan Paloheinään tai Espooseen omakotitaloon, niin mitä pahaa tässä on... siis nimenomaan markkinatalouden ja oikeistolaisen, vapaan yhteiskunnan kannalta?

Todella erikoista, että juuri Kokoomus puhuu alueiden eriarvoistumisesta. Minusta se kuulostaa aivan tyypilliseltä vihervasemmiston kateelliselta ja katkeralta horinalta.

[B52]

Liitehän joissain maissa myös ihmisiä.

Väkisin.

Olette suppeita.

[Epämiellyttävä Totuus]

Pikkukunnissa saadaan lähidemokratiaa ehkä jossain optimitapauksessa, mutta harvoin oikeasti.  Pikkukuntien kunnanvaltuustot ja sun muut luottamuspaikat ovat täynnä pyrkyreitä ja päätökset tehdään pienessä piirissä.  Ja varsinkaan paikkakunnan etuun ei kyllä olla sitoutuneita: Ollaan sitoutuneita omaan ja oman piirin etuun. 

Kuntien vararikko johtuu siitä että meillä ei yksinkertaisesti riitä osaavia talousihmisiä jokaiseen kääpiökuntaan.  Sitten siellä tehdään päätöksiä osaamatta laskea seurauksia.  Rakennetaan hiihtoputkia ja monitoimihalleja ja motocrossratoja ja sitten kun huomataan että rahat eivät riitä lokakuuta pidemmälle niin mietitään että mikä meni pieleen...

Ainoastaan vihreiden ja kokoomusnuorten nuorisopolitiikka on likaisempaa kuin kuntapolitiikka.  Ei mitään rajoja ahneudella ja sisäpiiripäätöksillä.  Hauskaa että jollain on siitä positiivisiakin kokemuksia, mutta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa kuntapolitiikasta.

[Jaska Pankkaaja]

"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

Onhan noita laskelmia esim. palvelujen tuottamisen tehokkuudesta. Ei yllättävästi ne "suuret" kaupungit eivät ole kärjessä, pikkukuntien välillä on myös suuria eroja. Täytyykin etsiä ne näin hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Meillä on ainakin selvää se että oma kuntani tuottaa palvelut selvästi halvemmalla kuin viereinen "suuri" kaupunki jonka kokoomuslaiset ovat jo omat gugenheiminsa laittaneet alulle.

Lähin oikeasti suuri kaupunki on kyllä Pietari eikä MegaMetroBolis l. Helsinki + Sipoo + Kauniainen..

[Mika.H]

"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

Onhan noita laskelmia esim. palvelujen tuottamisen tehokkuudesta. Ei yllättävästi ne "suuret" kaupungit eivät ole kärjessä, pikkukuntien välillä on myös suuria eroja. Täytyykin etsiä ne näin hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Meillä on ainakin selvää se että oma kuntani tuottaa palvelut selvästi halvemmalla kuin viereinen "suuri" kaupunki jonka kokoomuslaiset ovat jo omat gugenheiminsa laittaneet alulle.

Lähin oikeasti suuri kaupunki on kyllä Pietari eikä MegaMetroBolis l. Helsinki + Sipoo + Kauniainen..

Ajattelin nyt silleen, että se, joka tuollaista liitosta ehdottaa, osaisi myös näyttää siitä laskelmat.

Ja juu, kuntien välillä on kustannuseroja. Hemmetin isoja. Koosta riippumatta. Laskelmia on kuntaliiton sivut täynnä. JOS osaa niitä etsiä.

Erikoista on se, että konkreettisessa kuntaliitosprosessissa ei yksityiskohtaisiin laskelmiin puututa. Fiiliksellä vedetään, sekä puolesta ja vastaan.

[Kuvio]

Pikkukunnissa saadaan lähidemokratiaa ehkä jossain optimitapauksessa, mutta harvoin oikeasti.  Pikkukuntien kunnanvaltuustot ja sun muut luottamuspaikat ovat täynnä pyrkyreitä ja päätökset tehdään pienessä piirissä.  Ja varsinkaan paikkakunnan etuun ei kyllä olla sitoutuneita: Ollaan sitoutuneita omaan ja oman piirin etuun. 

Kuntien vararikko johtuu siitä että meillä ei yksinkertaisesti riitä osaavia talousihmisiä jokaiseen kääpiökuntaan.  Sitten siellä tehdään päätöksiä osaamatta laskea seurauksia.  Rakennetaan hiihtoputkia ja monitoimihalleja ja motocrossratoja ja sitten kun huomataan että rahat eivät riitä lokakuuta pidemmälle niin mietitään että mikä meni pieleen...

Ainoastaan vihreiden ja kokoomusnuorten nuorisopolitiikka on likaisempaa kuin kuntapolitiikka.  Ei mitään rajoja ahneudella ja sisäpiiripäätöksillä.  Hauskaa että jollain on siitä positiivisiakin kokemuksia, mutta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa kuntapolitiikasta.

Aika pitkälti noin se menee.
Erityisesti ovat taitavia kunnan kokoon nähden suhteettomia "investointeja" tekemään jotkut. Kun ovat muuttaneet johonkin kaupungin läheiseen kuntaan kaupungista ja pitää sitten mukamas houkutella "investoinnilla." Jota kaupungissa olisivat pitäneet liian kalliina.
Samalla kunnan vanhat asukkaat ovat heille yksi hailee.

[seuraa_tilannetta]

"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide,

Minulla ei ole! Vielä.

[IDA]

Vaatii kyllä äärimmäiset poikkeusolot, jotta tulisin koskaan äänestämään yhtään hallituspuoluetta, jos tämän uudistustyöryhmän mukaan mennään: Virolahti, Miehikkälä, Hamina, Kotka ja Pyhtää yhdistettäisiin ja mielipuolisuuden korostamiseksi kunnasta tulisi vielä kaksikielinen. Rupean varmaan itse opiskelemaan venäjää ja ranskaa, koska on täysin selvää, että Venäjän tsaari ymmärsi, tunsi ja arvosti Kymiä enemmän kuin kansallinen kokoomus.