Homman oma sote-uudistus, miten se pitäisi tehdä?

[Kraken]

"Sveitsin malli" on siis sairasvakuutus. Suomessa on sama systeemi olemassa. Järjestävä taho on vain Kela yksityisen vakuutusyhtiön sijaan.

Eivät vakuutusyhtiöt mitään järjestä.

Vakuutusyhtiöt organisoivat rahoituksen Kelan tapaan.

Sveitsin malli on ollennaisilta osin sama järjestelmä kun Suomessa.[1] Lähinnä vain sairasvakuutuksen rahoitusjärjestelyt on tehty eri lailla (vakuutusyhtiö vs. Kela). Muutoin heillä on käytössä mm. sekä julkinen, että yksityinen terveydenhuolto kuten Suomessakin.

Suomen terveydenhuollon primäärinen ongelma ei ole rahan puute yleisesti, vaan se, että paikallinen rahoituspoja on liian pieni suhteessa velvollisuuksiin. Meillä on varaa ylläpitää nykyinen terveydenhuoltoverkosto, mutta jos rahat terveyskeskukselle pitää ottaa paikallisesti muutamalta kunnan eläkeläiseltä, rahoitus romuttuu.
Tämä paikallisen rahoituksen ongelmaa yritetään hallituksen SOTE-uudistuksessa ratkaista kasvattamalla kuntien kokoa ja sen ohessa kaikkea muutakin kuntabyrokratiaa.


[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Healthcare_in_Switzerland

[Rubiikinkuutio]

Sveitsin malli on ollennaisilta osin sama järjestelmä kun Suomessa.

Minusta esim. Sairaaan vapaa valitseminen on melkoisen olennainen asia siinä järjestelmässä. Se asettaisi julkisen järjestelmän kilpailulle sen yksityisen järjestelmän kanssa ja sitämyötä suunnitelmatalous vähenisi molemmissa.

Täällä julkinen järjestelmä pyörii tyonantajien pakko "vakuutuksella", kun taas sveitsissä kaikki ovat pakotettuja vakuutukseen ja saavat sitämyötä kilpailuttaa alaa vapaasti.

Lähinnä vain sairasvakuutuksen rahoitusjärjestelyt on tehty eri lailla (vakuutusyhtiö vs. Kela). Muutoin heillä on käytössä mm. sekä julkinen, että yksityinen terveydenhuolto kuten Suomessakin.

Meillä on varaa ylläpitää nykyinen terveydenhuoltoverkosto

Varaa on niin kauan kun velkaa voi ottaa lisää. Sitten tietenkin jostain on leikattava jossain välissä ja se on pitkälti poliittinen päätös mistä:

"Valtiontalouden alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon"
"Kuntien alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 2,1 miljardiin euroon."

http://velkakello.fi/

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/03/01/julkisen-talouden-alijaama-nousi-19-prosenttiin/20133283/12

[Teaparty]

Yritän vielä kerran.

Miksi kaikki meuhkaavat täällä millainen helvetillinen suunnitelmataloudelinen organisaatiokokonaisuus tähän asiaan vaaditaan? Eikö oikeasti ole opittu että se kommunismi ja suunnitelmatalous ei välttämättä ole tehokkain tapa hoitaa asioita.

Mitä vikaa siinä Sveitsin mallissa on? Se, että se tulisi ennenäkemättömän edulliseksi ja olisi tehokkaampi kuin tämä nykyinen?

Omiin kokemuksiini nojaten totean että Sveitsin malli on erittäin hyvä. Euroopan lyhimmät jonot lääkäreille, ja kaikki saavat hoitoa.

Käytännössä systeemi vaatii hieman vaivannäköä, sillä lääkärikäynnistä tulee yleensä lasku kotiin. Laskua vastaan haetaan vakuutusyhtiöltä korvaukset. Osa lääkäreistä ja erikoissairaanhoito laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä. Korvattavien hoitojen ja lääkkeiden kirjo on huomattavan laaja.

Sairausvakuutus maksaa 200-400 euroa kuussa rippuen siitä, mitä lisäoptioita ruksii mukaan. Jos on Sveitsin kansalainen eikä pysty maksamaan sairausvakuutustaan (työttömyyden/työkyvyttömyyden tai pienten tulojen takia), kotikantoni maksaa halvimman sairausvakuutuksen. Summa tuntuu äkkiseltään suurelta, mutta toisaalta tuloveroihin ja työnantajan sosiaalimaksuihin ei ole piilotettu terveydenhuoltokuluja, joten nettopalkat ovat verrannollisesti korkeat. Työterveyshuoltoa ei myöskään pääsääntöisesti ole (koska sitä ei tarvita).

Sveitsin mallin kustannukset tunnetaan tarkasti. Suomen systeemi on Euroopan epämääräisin rahoituslähteidensä osalta. Suomessa terveydenhuoltoa rahoittavat kunnat, valtio, KELA, yksityiset vakuutusyhtiöt, potilasmaksut ja työnantajat. Todellisia kustannuksia ei tiedä kukaan. Kaikessa toiminnan parantamisessa on tärkein asia tuntea ensin nykytila, jotta voi määritellä tavoitetilan. Nyt pyöritellään olettamuksia 'vahvoista peruskunnista' ja hokemia suurten palveluntuotantoyksiköiden tehokkuudesta ilman tutkimusdataa.

[jopelius]

Voisitko hieman kertoa siitä Sveitsin mallista?  Vai onko jäänyt jotain lukematta?

http://hommaforum.org/index.php/topic,81979.msg1317109.html#msg1317109

Kiitos.

Kyllä tuosta Sveitsin mallista (ja vähän Ruotsinkin) olisi poimittavaa Suomeen. Erityisesti se että kansalainen voi itse vapaaehtoisesti kasvattaa omaa osuuttaan. Siinä kertyvillä pääomilla voi sitten aikanaan hankkia itselleen hieman paremmantasoista sosiaaliturvaa. Tällainen oli aiemmin käytössä meilläkin mutta valtio laittoi siihen veroja sekä ikärajoituksia jonka jälkeen se ei ole kannattava tapa säästää itselle lisäeläkettä.

Nykyään pitää hankkia kaikenlaista omaisuutta jota (tai sen tuottoja)  voi muutaman vuosikymmenen päästä realisoida, toivottavasti huomattavasti paremmalla hinnalla kuin hankkiessaan.  Mutta voihan olla että verottaja iskee kiinni näihinkin. Siksi saattaa olla kannattavaa perustaa hallinnointiyhtiö ulkomaille.  Sitten joskus tulevaisuudessa voi itsekin muuttaa etelän lämpöön ainakin talvikausiksi. Ulkomaalaisomistuksella voi tarvittaessa vaikuttaa myös omaisuuden perintöjärjestelyihin.

[Rubiikinkuutio]

Käytännössä systeemi vaatii hieman vaivannäköä, sillä lääkärikäynnistä tulee yleensä lasku kotiin. Laskua vastaan haetaan vakuutusyhtiöltä korvaukset. Osa lääkäreistä ja erikoissairaanhoito laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä.

Tämäkin on vain tekninen juttu että miten tuo saataisiin toimimaan suoraan. Vakuutusyhtiö joka kehittää järjestelmät jolla se onnituu ja sairaala joka pystyy niitä käyttämään saa kilpailuetua.

kotikantoni maksaa halvimman sairausvakuutuksen. Summa tuntuu äkkiseltään suurelta, mutta toisaalta tuloveroihin ja työnantajan sosiaalimaksuihin ei ole piilotettu terveydenhuoltokuluja, joten nettopalkat ovat verrannollisesti korkeat.

Nimenomaan. Verovaroista ne nytkin kaikki maksetaan suomesta. Sekä kunnallisveroista, työnantajan piilokuluina palkasta (työterveys suomessa) ja tuloveroista yms..

Työterveyshuoltoa ei myöskään pääsääntöisesti ole (koska sitä ei tarvita).

Se on turha, koska työnantaja pystyy kustantamaan kenelle tahansa työntekijälle sellaisen vakuutuksen kuin tahtoo. Jos yritys pitää jotain työntekijää arvokkaana, niin hän voi kustantaa työsuhdeetuna korkeamman tason vakuutuksen.

Suomessa terveydenhuoltoa rahoittavat kunnat, valtio, KELA, yksityiset vakuutusyhtiöt, potilasmaksut ja työnantajat. Todellisia kustannuksia ei tiedä kukaan.

Ja tiedettiin kustannukset tai ei, niin järjestelmään syntyy tehottomuutta kun kenenkään ei kannata optimoida kuluja kuin omalta osaltaan ja potilaita sysäillään toisen kontoille tai säästetään omasta päästä niin että toinen instassi sitten maksaa lopulta enemmän, kun asiaa ei hoidettu.