Homman oma sote-uudistus, miten se pitäisi tehdä?

[siviilitarkkailija]

aivan ensimmäiseksi lopettaisin rahan jakamisen ja siirtyisin kunnan palveluksien jakamiseen. Köyhälle asunto jonka ei tarvi olla luksusta eikä kaupunkikeskustassa. Kaukolämpö tai juokseva vesi eivät ole perusoikeuksia.

Elintarvikkeiden kauppalahjoittaminen seis. Kunnan lounassetelit moniongelmaisille jotka eivät osaa tehdä ruokaa tai kunnan määräämä ravintola jossa ateriapalvelu. Lapsiperheille kauppiaan valitsemat ostoskorit edullisimman hintatason mukaan.

Linja-autoliput pois keväisin, kesäisin ja syksyisin ja tilalle polkupyörät. Eduista kieltäytyminen on kansalaisoikeus eikä yhteiskunnalla ole mitään tarvetta tarjota ongelmaisille muuta kuin ruoan ja asunnon tai pakkohoitopaikan jossa henkilö vapaaehtoisesti ylöspitoa ja lääkkeitä vastaan luopuu kaikista kansalaisoikeuksistaan. Erityisesti äänioikeudestaan etteivät poliittiset äänestyksiä vääristelevät virkailijat voi  käyttää näitä ihmisiä hyväkseen.

Sosiaaliturvalla elävien lapsiperheiden erityistukien myöntäminen kunnanvaltuustojen päätettäväksi siten että sosiaalitukea saava perhe esittää asiansa kunnanvaltuustolle tai sen edustajille jotka päättävät maksetaanko ja mitä ja mihin.

[Miniluv]

Kaukolämpö tai juokseva vesi eivät ole perusoikeuksia.

Jaetaanko mallissasi pyykkilautoja vai hakataanko mallissasi vaatteita joenrannan kiviin niin kauan että lika irtoaa?

[siviilitarkkailija]

Suomessa on n+1 kpl kunnantaloja joissa on kellari tms jonne voidaan hankkia kunnanpesukone sosiaalihuollon asiakkaiden pyykkejä varten. Nykyisen infran mukaan monissa taloissa on jo pyykkituvat jotka riittävät on myös pesulapalveluja tuottavia yrityksiä. Moniongelmaisten elämässä pyykki on murheista pienimpiä eikä se onnistu vaikka kunta ostaisi hopeisen pyykkikoneen ja siihen kultaiset hanat. Itseasiassa voisimme rakentaa pesulayrittämisestä syrjäytymisuhan alla oleville tai pitkäaikaistyöttömille erinomaisia työllistämismahdollisuuksia.

Se että kaukolämpö tai juokseva vesi eivät ole perusoikeuksia ei tarkoita olemassaolevien pyykinpesumahdollisuuksien loppumista tai pakottavaa tarvetta nyrkkipyykin pesemiseen. Moisen väitteen esittäminen on pahantahtoista vääristelyä. Olennaista on ymmärtää että vastuu ja asioiden hoitamisvelvoite ei ole kunnalla vaan kuntalaisella. Vastuu pesumahdollisuuksien järjestämiseen ei ole eikä sen pidä olla kunnalla vaan kuntalaisella.

[Miniluv]

Ihmettelen kyllä sitä, että puutut juoksevan veden kaltaiseen yksityiskohtaan. Juokseva vesi asunnossa auttaa sen pyykkikoneenkin käyttämistä (ihan itse).

Suonet anteeksi tarkentavat kysymykseni, mutta kirjoitit köyhistä, joille ei luksusta, esim. juoksevaa vettä. Nyt onkin siis jo kyse moniongelmaisista?

[AuggieWren]

Kaukolämpö tai juokseva vesi eivät ole perusoikeuksia.

Jaetaanko mallissasi pyykkilautoja vai hakataanko mallissasi vaatteita joenrannan kiviin niin kauan että lika irtoaa?

Olisiko tämä sellainen "alussa oli suo, kuokka ja sossu" -malli?

[siviilitarkkailija]

Jos kunta päättää tarjota asuntoja joissa on juokseva vesi, niin se on ihan kiva lisä. Sosiaalihuollon käsiä ei kuitenkaan tarvitse sitoa juoksevaa vettä sisältävään asuntokantaan. Jos nimittäin kunta päättää tarjota asunnon jossa ei ole moista, se pitää ottaa vastaan tai sitten valittaja voi järjestellä asuntopalvelunsa omalla rahallaan niin että hän saa asunnon jossa on juokseva vesi. Kylmää kuin nyrkkipyykki jäisessä jokivedessä. Minään tukiaseumisen perusehtona sitä ei pidä pitää.

Kun ihminen asuu asunnossa jossa ei ole juoksevaa vettä, syntyy melko pian halu tehdä työtä että saa asunnon jossa moinen luksus on osana asuinkokonaisuutta. Ehkä jopa halu ottaa itseään niskaata kiinni ettei menetä moista etuutta.

[Teaparty]

Mielestäni pitäisi ensin pureutua rahoituspohjaan.

Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi muuttaa vakuutusrahoitteiseksi.
Vakuutukset yksityisille vakuutusyhtiöille
Vakuutusehdot päättää eduskunnan alainen elin.
Vakuutusyhtiöt hinnoittelevat vakuutukset ja kilpailevat hinnalla ja lisävakuutuksilla.

Jos Suomen kansalaisella ei todistettavasti ole varaa vakuutukseen, kunta maksaa suoraan vakuutusyhtiölle minimivakuutuksen.

Mitä tällä voittaa?
1. KELA ja kuntien sosiaalitoimet voidaan lakkauttaa
2. Tilalle syntyy yksityisiä vakuutusyhtiöitä, joiden intressissä on pitää kulut kurissa ja huolehtia että sääntöjä noudatetaan pilkulleen.
3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto on mahdollista yksityistää pienyrittäjille. Mitään SoTe-uudistusta ei tarvita, sillä sinne, missä on kysyntää, syntyy tarjontaa, ja yksiköiden koot mukautuvat tarpeen mukaan.

[Rubiikinkuutio]

Miten olisi Sveitsin malli? Siten kun olen sen joskus ymmärtänyt (ainakin vähän sinnepäin):

Vakuutuspohjainen. Halvin vakuutus on pakollinen ja vakuutusyhtiöt määrätään tarjoamaan se tekemättä voittoa. Kilpaily ja tulos syntyy lisävakuutuksista, joita vakuutusyhtiöt eivät saa tarjota jos eivät tarjoa perusvakuutusta.

Jos henkilön tulot ovat pienet, niin valtio maksaa ensin vakuutuksesta osan ja tulottomilta kokonaan. Tämä olisi silti paljon halvempaa kuin nykymallimme.

[siviilitarkkailija]

Yhteiskunta tarjoaa pakkohoitopaikan jossa luopuu vapaaehtoisesti kansalaisoikeuksistaan?

Alotuksessa oli mielestäni muutenkin monta kuperkeikkaa.

eliminoidaan sosialistipuoluetta edustavien ns äänestysavustajien vanhainkodeissa sekä hoitolaitoksissa masinoimat pakkoäänestämiset kun henkilö ei itse enää kykene äänestämään. Nykyisessä poliittisessa järjestelmässä äänestysavustaja kirjoittaa lappuun sdp:n edustajan numeron(kepulikunnassa kepuliedustajan numeron) mikäli henkilö ei itse kykene äänestämään eli kirjoittamaan numeroa. Kun sosiaalihoitolaitoksessa oleva henkilö ei kykene tekemään äänestyapäätöstä itse, niin sitten ei kukaan muukaan sitä tee. Tällöin peli on kaikille reilua ja yhtäläistä kun peruspalvelua vastaan luovutaan kansalaisoikeuksista. Nykymenolla luovutaan sekä peruspalveluista että kansalaisoikeuksista.

[Mangustin]

Jos kunta päättää tarjota asuntoja joissa on juokseva vesi, niin se on ihan kiva lisä. Sosiaalihuollon käsiä ei kuitenkaan tarvitse sitoa juoksevaa vettä sisältävään asuntokantaan. Jos nimittäin kunta päättää tarjota asunnon jossa ei ole moista, se pitää ottaa vastaan tai sitten valittaja voi järjestellä asuntopalvelunsa omalla rahallaan niin että hän saa asunnon jossa on juokseva vesi. Kylmää kuin nyrkkipyykki jäisessä jokivedessä. Minään tukiaseumisen perusehtona sitä ei pidä pitää.

Kun ihminen asuu asunnossa jossa ei ole juoksevaa vettä, syntyy melko pian halu tehdä työtä että saa asunnon jossa moinen luksus on osana asuinkokonaisuutta. Ehkä jopa halu ottaa itseään niskaata kiinni ettei menetä moista etuutta.

No voihan noille syrjäytyneille alkkiksille järkätä jotain kierrätetyistä konteista tehtyjä asumisratkaisuja keskelle mehtää, mutta vesi ja viemäröinti ei tosiaan ole jokaisen oma asia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolera

Tällainen kämppäoloissa eläminen onnistuu, jos on kykyä ja halua hakea vettä lähteestä, keittää se asiallisesti rakennetulla tulisijalla ja asioida huussissa, joka tietysti tyhjennetään asianmukaiseen kompostimonttuun. Lolz. Ei ne välitä.

Kaukolämpö ei tietenkään sun mallissa kuulu palveluun, ja seurauksena on paleltumisvammoja, amputaatioita, omia nuotiovirityksiä ja niiden seurauksena häkämyrkytyksiä ja metsäpalovahinkoja naapureille. Käytännössä denat pitäis laittaa jonnekin ulkosaaristoon.

Mieti nyt vielä vähän tätä loistavaa sote-uudistusta. Täs on aika hyvä malli:http://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore#Terveydenhuolto

Hippokampuksensa paskaksi juoneet spurgut on oma ongelmansa, mutta suurin osa syrjäytyneistä ja/tai sosiaaliturvan tarvitsijoista ei ole mitään päihteiden ongelmakäyttäjiä. Osa heistä pystyy pienellä tuella ihan hyvin integroitumaan oravanpyörään yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi, mutta toisille joku tämmönen http://www.beingsomewhere.net/ sopisi paremmin. Takasin luontoon, niinku.

[siviilitarkkailija]

Joku palelee, joku oppii elämään ja tuottaa viel iloa metsäkämpällä. Mutta se että asunnossa ei ole juoksevaa vettä ja kaukolämpöä, ei ole osoitus siitä että asunto on metsäkämppä. Asunto voi olla myös ihan haja-asutusalue asunto vailla moderneja mukavuuksia. Voidaan toki arvioida milloin henkilön X valmiudet elää ovat sellaiset että edellämainittuja mukavuuksia on pakko saada, jolloin henkilön täytyy jonottaa kunnan palveluasuntoa muiden kuntalaisten tapaan.

Ihmisten asumistarpeen määrittelyssä sosiaalisektori keksii yleisesti ihmisillä olevia asioita joita se ryhtyy paisuneiden bujettitarpeidensa tyydyttämiseksi jakamaan niille joilla ei ole siihen varaa. Jokainen voi päätellä miten suuret kunnat ja suuret kuntakokonaisuudet muuttuvat etujen jakelijoiksi joissa etujen määrää ja saajien tarvetta ei mittaa kärki eikä järki määrää. Esimerkiksi kuntien asuntorakentaminen on mielipuolista tuhlailua jossa rakenteet on tehty aivan eri mittaluokan maksukykyisiä silmälläpitäen kuin mitä asuntoihin tulee asukkaita.

Jos ja kun sosiaalisektorista tehdään yritystoimintaan ja yrittämiseen ohjaavaa jossa työnteko kannattaa ja yrittäneet voivat olla varmoja siitä että kaikissa oloissa perustarpeet tulevat tyydytetyiksi eikä kenenkään tarvitse kuvitella että sosiaalisektorin tuotteet olisivat rahaa käteen, niin sektorin rahankäyttö, kustannustehokkuus ja veromaksajan rasite muuttuisivat kertaheitolla siedettäväksi. Suurissa kaupungeissa soteuudistus johtaa tukien väärinkäyttöön ja tuhlailuun.

[Sour-One]

aivan ensimmäiseksi lopettaisin rahan jakamisen ja siirtyisin kunnan palveluksien jakamiseen. Köyhälle asunto jonka ei tarvi olla luksusta eikä kaupunkikeskustassa. Kaukolämpö tai juokseva vesi eivät ole perusoikeuksia.

Elintarvikkeiden kauppalahjoittaminen seis. Kunnan lounassetelit moniongelmaisille jotka eivät osaa tehdä ruokaa tai kunnan määräämä ravintola jossa ateriapalvelu. Lapsiperheille kauppiaan valitsemat ostoskorit edullisimman hintatason mukaan.

Linja-autoliput pois keväisin, kesäisin ja syksyisin ja tilalle polkupyörät. Eduista kieltäytyminen on kansalaisoikeus eikä yhteiskunnalla ole mitään tarvetta tarjota ongelmaisille muuta kuin ruoan ja asunnon tai pakkohoitopaikan jossa henkilö vapaaehtoisesti ylöspitoa ja lääkkeitä vastaan luopuu kaikista kansalaisoikeuksistaan. Erityisesti äänioikeudestaan etteivät poliittiset äänestyksiä vääristelevät virkailijat voi  käyttää näitä ihmisiä hyväkseen.

Sosiaaliturvalla elävien lapsiperheiden erityistukien myöntäminen kunnanvaltuustojen päätettäväksi siten että sosiaalitukea saava perhe esittää asiansa kunnanvaltuustolle tai sen edustajille jotka päättävät maksetaanko ja mitä ja mihin.

Olisko Peräkammarin alapuolella jotain osastoa minne tän vois heivata?

[qwerty]

Myönnetään että systeemi on särki. Systeemi joka rakennettin aikana kun porukka kuopattiin keskimäärin 70-vuotiaina, ei ole toimiva aikana jolloin porukka kuopataan keskimäärin 80-vuotiaina. Sama pätee eläkesysteemiin. Ei vain toimi!

Pyramidileikkiä voi jatkaa vain tietyn aikaa. Parempi tunnustaa tosiasiat ja rakentaa tulevaisuudessa toimiva systeemi. Joka tulee olemaan erittäin paljon heikompi kuin nykyinen.

Katainen tiesi tämän jo vuosia sitten. Sanoessaan "Tarvitsemme 2 miljoonaa työtä tekevää mamua, jotta tämä pysyisi pystyssä". Hän ei halunnut 2 miljoonaa mamua (!), totesi vain että systeemi on savijaloilla.

Katainen oli oikeassa. Kysymys onkin että kuka haluaa 2 miljoonaa työikäistä mamua, jotta nykyinen systeemi pysyisi edes niillä savijaloilla?

Niin ja mikä oikeus meillä on varastaa muiden maiden koulutetut ihmiset omaan käyttöön? Häh?!

[Miniluv]

Jos ja kun sosiaalisektorista tehdään yritystoimintaan ja yrittämiseen ohjaavaa jossa työnteko kannattaa ja yrittäneet voivat olla varmoja siitä että kaikissa oloissa perustarpeet tulevat tyydytetyiksi eikä kenenkään tarvitse kuvitella että sosiaalisektorin tuotteet olisivat rahaa käteen, niin sektorin rahankäyttö, kustannustehokkuus ja veromaksajan rasite muuttuisivat kertaheitolla siedettäväksi. Suurissa kaupungeissa soteuudistus johtaa tukien väärinkäyttöön ja tuhlailuun.

Voiko olla kohtuullista, että ihminen, joka ei ole toimittanut munuaistaan elinmarkkinoille, yrittää nostaa sosiaalitukea? Yhdellä munuaisella tulee aivan hyvin toimeen ja tämä pieni leikkaus saattaa myös kannustaa terveempiin elämäntapoihin.

Myös kivesten siirron mahdollisuudet pitäisi kartoittaa. Yhdelläkin tulee toimeen ja työttömyyden pitkittyessä lisäbonuksena sosiaalihuollettavien lasten syntyminen vähenisi.

Näillä vaatimattomilla ehdotuksilla halusin täydentää siviilitarkkailijan aloittamaa uudistustyötä.

Edit: linkki

[siviilitarkkailija]

Ihan vain huomiona todettava että suomalaisten sosiaalitapausten kännikulttuurin johdosta  maksat, munuaiset tai muut sisäelimet eivät ole luovutus, vaan hävitystavaraa. On houkuttelevaa ajatella että suomalainen sosiaalitapaus luovuttaisi elimen tarvitsevalle, mutta kun se tarvitseva ei ehkä tarvitse vielä huonommassa kunnossa olevaa elintä. Sori.

Kysymys ei ole siitä saammeko 2 miljoonaa mamua vaan siitä saammeko 20 000 mamua jotka pystyvät repimään elantonsa vaikka metsäkämpältä ja samalla elättämään 200 000 paskaksi itsensä juonutta suomalaista.

[jopelius]

Jotta saisimme tasapuolisesti kansalaisia palvelevan sote-organisaation koko maahan, suurin piirtein samantasoisella verorasituksella/kunta, tarvitaan vähintään n. 50000-100000 henkilön suuruisia hallintokokonaisuuksia. Toki juuri tällä hetkellä löytyy pienempiäkin yksiköitä joissa talous on ns. kunnossa ja palvelut pelaa. Mutta voidaan kysyä olisiko asiat niidenkin osalta vielä paremmin jos rakenneuudistus olisi tehty jo 20 vuotta sitten.

Nykyisen kaltaisissa pikkukunnissa palvelutasot eroavat  huomattavasti, samalla kun verorasitus vaihtelee erittäin paljon. Ilman muutoksia eriarvoisuus vain kasvaa. Millään maakuntaratkaisuilla ei kyetä vähentämään päällekkäistä byrokratiaa.

Mutta mitäpä tästä. Voidaan toki elää jatkossa kuten ennenkin. Onneksi kunnallisvero on tasavero ja yleensä isommat selviävät pienemmällä äyrillä. Katsotaan mitä tapahtuu kun heikoimmassa kunnissa verotetaan 30 äyrillä ja samalla jossain Kauniaisissa tai Eurajoella (ydinvoimalan tuella) pärjätään reilusti alle 20 %:illa. Samalla kun tavan pikkukuntiin ei saada lääkäriä kuin palveluyrityksistä.

[Rubiikinkuutio]

Jotta saisimme tasapuolisesti kansalaisia palvelevan sote-organisaation koko maahan, suurin piirtein samantasoisella verorasituksella/kunta, tarvitaan vähintään n. 50000-100000 henkilön suuruisia hallintokokonaisuuksia.

Mitä jos ei tarvita? Mitä jos siirrytään Sveitsin malliin?

[John]

Soini oli kyllä tossa Hjalliksen kanssa -ohjelmassa ihan kujalla sotesta. Kyllä huomasi, että sutkautuksia löytyy, mutta kun Hjallis pisti oikein tiukoille, niin mitään kunnon vaihtoehtoa ei Soini kertonut.

[Kraken]

Kunnilla on velvollisuus toimittaa perusterveydenhuollon palveluja. Syy miksi sosiaali- ja terveydenhuolto on rahoituskriisissä, on juuri hajauttaminen kuntien kesken.

Suomen 320 kuntaa järjestävät terveydenhuollon 320 eri tavalla. Miellä on kunnissa 320 eri organisaatiota järjestämässä terveydenhuoltoa!
Yhteinäistä tässä toiminnassa on vain lakisääteiset toimintatavat. Loput päätetään paikallisesti, jonka seurauksena terveydenhuolto on sillisalaatti missä tuhannet kuntapäättäjät sekoilevat omalla sarallaan.
Valtavan raskaan byrokratian lisäksi, kustannusten noustessa, kunnilla ei enää ole eväitä täyttää kaikkia valtion säätämiä velvoitteita. Synergiaeduista kuntien kesken ei ole tietoakaan.

SOTE-uudistus, jota hallitus pyrkii saaman koottua, tukeutuu edelleen kuntien velvoittamiseen terveydenhuollon hoitamiseksi. Ratkaisuksi ehdotetaan suurempia rahoitusyksiköitä eli kuntia.
Yhtälö on mahdoton koska se edellyttää valtavan kokoisia kuntia, joista taas seuraa yhtä valtava byrokratia kaikissa muissakin toimissa terveyden huollon lisäksi.

Ehdotan SOTE-uudistukseksi yksinkertaisen mallin: valtio järjestää ja kustantaa kaikki terveydenhuollon palvelut. Tästä seuraisi lukuisa etuja:

1. Kun ohjaavia tahoja on vain yksi, parhaimmat toimintatavat voidaan laajentaa maanlaajuisiksi. Samalla saadaan yhteneväinen palveluverkosto, missä palvelut ovat samat kaikilla paikkakunnilla.
2. Yhteishankinnoilla on mahdollista säästää terveydenhuollon menoissa.
3. Tekniset järjestelmät voidaan standardisoida muutamaan malliin kymmenien kuntakohtaisten ratkaisujen sijaan.
4. Kun valtio toimii rahoittajana ja toteuttajana, se ei voi keksiä loputtomiin palveluja, joille ei ole rahoitusta.
5. Rahoitus olisi aina riittävä koska valtiolla on kuntia suurimat muskelit hankkia tarvittavat varat. Kohdan 4. itsesääntely estäisi ylilyönnit.
6. Kunnile jää ohut palveluverkosto, joka on helppo hallinnoida ja rahoittaa paikallisesti. Kuntien tuhannet terveydenhuollon virkamiehet voidaan erottaa, kaikkia ei tarvitse siirtää valtiolle synergiaetujen takia.
7. Kuntien pakkoliitoksille ei ole tarvetta kun merkittävä menoerä poistuu.
8. Kuntien valtionosuudet voitaisin ehkä kokonaan lakauttaa kun kuntien suurin menoerä loppuu.
9. Kun terveydenhuollon kuntarajat poistuvat, valtio voi sijoittaa palveluyksiköt (terveyskeskukset/sairaalat) demografisesti prahaimmalla tavalla. Paikallistason neuvottelulta ja politikoinnilta vältytään.
10. Kansalaiset voisivat käyttää terveyspalveluja tasapuolisesti missä tahansa koko maassa ilman kuntien välistä terveydenhuollon byrokratiaa ja hoitokulujen laskuttamista ristin rastin.

Tämä uudistus olisi periatteessa helppo toteuttaa koska se edellyttää minimäärän uusia hallintohimmeleitä ja byrokratiaa:

1. Kuntien terveydenhuollon henkilökunta siirretään valtion leipiin.
2. Valtio ostaa tai vuokraa nykyiset terveyskeskukset kunnilta.
3. Kuntaverotus uudistetaan niin, että sen osuus tuloveroista laskee samassa suhteessa kun sen terveydenhuollon kulut laskevat.

Tämä olisi helpoin, tehokkain ja ennen kaikkea kestävä tapa pistää terveydenhuollon rahoitus kuntoon.

[jopelius]

Kunnilla on velvollisuus toimittaa perusterveydenhuollon palveluja. Syy miksi sosiaali- ja terveydenhuolto on rahoituskriisissä, on juuri hajauttaminen kuntien kesken.

Suomen 320 kuntaa järjestävät terveydenhuollon 320 eri tavalla. Miellä on kunnissa 320 eri organisaatiota järjestämässä terveydenhuoltoa!
Yhteinäistä tässä toiminnassa on vain lakisääteiset toimintatavat. Loput päätetään paikallisesti, jonka seurauksena terveydenhuolto on sillisalaatti missä tuhannet kuntapäättäjät sekoilevat omalla sarallaan.
Valtavan raskaan byrokratian lisäksi, kustannusten noustessa, kunnilla ei enää ole eväitä täyttää kaikkia valtion säätämiä velvoitteita. Synergiaeduista kuntien kesken ei ole tietoakaan.

SOTE-uudistus, jota hallitus pyrkii saaman koottua, tukeutuu edelleen kuntien velvoittamiseen terveydenhuollon hoitamiseksi. Ratkaisuksi ehdotetaan suurempia rahoitusyksiköitä eli kuntia.
Yhtälö on mahdoton koska se edellyttää valtavan kokoisia kuntia, joista taas seuraa yhtä valtava byrokratia kaikissa muissakin toimissa terveyden huollon lisäksi.

Ehdotan SOTE-uudistukseksi yksinkertaisen mallin: valtio järjestää ja kustantaa kaikki terveydenhuollon palvelut. Tästä seuraisi lukuisa etuja:

1. Kun ohjaavia tahoja on vain yksi, parhaimmat toimintatavat voidaan laajentaa maanlaajuisiksi. Samalla saadaan yhteneväinen palveluverkosto, missä palvelut ovat samat kaikilla paikkakunnilla.

Tämä olisi helpoin, tehokkain ja ennen kaikkea kestävä tapa pistää terveydenhuollon rahoitus kuntoon.

Joku tämän kaltainen uudistus olisi asiallinen.
Mutta mihin pienessä maassa tarvitaan satoja kuntia ja moninkertaisesti päällekkäistä hallintoa? 

[Kraken]

Mutta mihin pienessä maassa tarvitaan satoja kuntia ja moninkertaisesti päällekkäistä hallintoa?

Kunnilla on roolinsa. Paikalliset asiat kannatta hoitaa paikallisin voimin koska kuntalaiset tuntevat parhaiten oman lähiympäristönsä.

Mutta, terveydenhuolto on tässä poikkeus koska se on palvelumuodoltaan paikallinen vain toteutuspisteen osalta. Kaikki muu on periatteessa maanlaajuista: jalkoja kipsataan vain yhdellä tavalla ja hampaita korjataan samalla lailla riipumatta hammaslääkärituolin sijainnista.
Koska terveyspalvelu pitäisi olla kaikkialla samanlaista, ei ole mitään syytä luoda siihen paikallisorganisaatio, joka yrittää keksiä omia ratkaisuja. Etenkään kun pyrkimys olisi siihen, että kansalainen voi hakea terveyspalveluja mistä terveyskeskuksesta tahansa, missä milloin sattuu asumaan ja olemaan. Kuntarajat muodostavat tähän hallinnollisen esteen.

Paikallistasolle, eli alueelliselle hallinnolle eli kunnille, kannatta siten jättää sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät paikallisosaamista. Tämä käytäntö on voimassa lähes kaikissa maissa koska se on todettu toimivaksi.


Olen myös sitä mieltä, että kuntien sosiaalitoimi tulisi lakkauttaa ja siirtää sen palvelut ja rahoitus Kelan piiriin. Kahden luukun periaate on turha ja kallis ylläpitää. Kela pystyy keskitetysti hoitamaan kansalaisen sosiaaliavustusten tarpeen ja myös ylläpitämään tarvittava avustushistoria yhdessä paikassa.

Hallituksen kannattaisi lopettaa nykynen Sote-sekoilu valtavine kertamuutoksineen ja edetä pienin askelin. Ensin kunnalinen sosiaalitoimi Kelalle. Kun se on käyty läpi ja sulatettu, aletaan siirtämään terveydenhuolto valtiolle kunta kunnalta.

Hallituksen kaavailema suuri kertamuutos tulee aiheuttamaan valtavan hallinnollisen kaaoksen ja miljardien eurojen lisämenoja kun ongelmia korjataan kiireellä ja luodaan hätäratkaisuja pitämään kaatuva järjestelmä pystyssä. Kuntia pitäisi yhdistää samalla kun lukuisat terveydenhuollon organisaatiot ja järjestelyt uudistetaan. Siitä ei tule yhtään mitään.

[jopelius]

Mutta mihin pienessä maassa tarvitaan satoja kuntia ja moninkertaisesti päällekkäistä hallintoa?

Kunnilla on roolinsa. Paikalliset asiat kannatta hoitaa paikallisin voimin koska kuntalaiset tuntevat parhaiten oman ....

Hallituksen kaavailema suuri kertamuutos tulee aiheuttamaan valtavan hallinnollisen kaaoksen ja miljardien eurojen lisämenoja kun ongelmia korjataan kiireellä ja luodaan hätäratkaisuja pitämään kaatuva järjestelmä pystyssä. Kuntia pitäisi yhdistää samalla kun lukuisat terveydenhuollon organisaatiot ja järjestelyt uudistetaan. Siitä ei tule yhtään mitään.

Eikö muutkin asiat ole samanlaisia kaikkialla? Koulutus, päiväkodit, hallinnon rutiinit jne. Eikö ole järjetöntä ylläpitää hallintoresursseja jokaisessa pikkukunnassa?
Sitten vielä erikseen valtuustot muutaman viranhaltijan vartijoita.

Pahinta on se että kuntien talous perustuu liian pieneen väestöpohjaan. Samalla työssäkäyntialueella voi  ympäröivien kuntien veroäyrit vaihdella pahimmillaan 15-20 %:ia. Näin on esimerkiksi oman asuinkuntani kohdalla. Alueen keskuskunnassa verotetaan 18 äyrillä ja ympäristökunnissa reilulla 20:lla.

Nykyaikaan voisi hyvin edellyttää hallinnollisesti järkevää kuntakokoa ja suurin piirtein saman suuruista kunnallisverorasitusta asuinpaikasta riippumatta. Jokainen voi miettiä kohdaltaan kuinka monta kertaa on joutunut asioimaan kunnantalolla ja miettiä olisiko kohtuullista jos se sijaitsisi vaikka puolen tunnin ajomatkan päästä?  Tästä kotoani pääsen ainakin 20 kunnan keskukseen vajaassa tunnissa.

Joku 50000-100000 hengen väestöpohja alkaisi olla riittävän kokoinen jotta se riittäisi  pohjaksi kestävälle ja taloudellisesti terveelle kuntayhteisölle. Se olisi myös hallinnollisesti (niin virkamiesten  kuin luottamustoimen osalta) järkevän kokoinen. Isommassa kokonaisuudessa tulisi paremmin ja tasapuolisemmin huomioiduksi kaikkien kansalaisten poliittiset näkemykset.

Mutta, kaikkihan me tiedämme ettei kuntahallinnossa ole kysymys siitä mikä olisi yhteiskunnalle parasta. Poliitikot päättävät asioista ja heille on tärkeinpänä tavoiteena henkilökohtainen sekä oman puolueen etu. Siihen on vaikea päästä vaikuttamaan pelkästään äänestämisen myötä.

[Kraken]

Eikö muutkin asiat ole samanlaisia kaikkialla? Koulutus, päiväkodit, hallinnon rutiinit jne.

Koulut ja päiväkodit ovat paikallista toimintaa, missä myös lasten kuljetus ja kunta-perhe -suhteet on osa ketjua. Kokonaisuudessan valtiolla on kuntia vähemmän tietoa siitä, miten koulutus ja päiväkotitoiminta tulisi järjestää käytännössä.

Rajanveto mitkä palvelut tulisi olla kunnalla ja mitkä valtiolla ei noudata mitään tarkkaa logiikkaa. Lähtökohtaisesti kaikki kannattaisi järjestää paikallisesti kunnan toimesta, mutta käytännössä jotkut asiat on pakko siirtä valtiolliselle tasolle koska kuntien rahkeet eivät riitä tai kuntarajoja ylittävistä palveluista tulee sekavia.

Terveydenhuollon erityisasema perustuu myös sen kustannuksiin. SOTE on kuntien ylivoimaisesti suurin menoerä ja sen kustannukset myös kasvavat nopeasti. Sen takia siitä on ajan saatossa tullut ratkaiseva taloudellinen rasite kunnille, toisin kun vaikkapa päiväkoti. Kunnilla ei aina ole ollut rahoituskriisiä terveydenhuollon takia. Se on syntynyt pikku hiljaa kun valtio on lisännyt SOTE:n velvollisuuksia ja kustannukset ovat nousseet.
Sen perusteella olisi järkevä siirtää SOTE:n pyörittäimen sille taholle, joka kasvattaa sen kustannuksia joka vuosi: valtiolle.

Eikö ole järjetöntä ylläpitää hallintoresursseja jokaisessa pikkukunnassa?

Valtio ei voi hallinnoida 5 miljoonan suomalaisen kaikki asiat keskitetysti. Sillä ei ole tarpeellinen paikallinen tietämys.
Päätöksenteko kannattaa sen takia hajauttaa paikallistasolle, missä voidaan ottaa kantaa kuntalaisten huoliin. Kunnissahan käsitellään liuta pikkuseikkoja kuten kukkaistutuksien paikkoja, kadunlakaisua ja lumenluontia, mummot soittavat kunnalle, että haluavat hiekoitusta kotikadulleen jne. Valtio ei voi alkaa valvomaan ja hoitamaan kaikkia näitä asioita.

Pahinta on se että kuntien talous perustuu liian pieneen väestöpohjaan.

Jos SOTE siirretään valtiolle, kuntatalous kohenee kertaheitolla ja veroäyri voitaneen laskea kaikissa kunnissa.

Joku 50000-100000 hengen väestöpohja alkaisi olla riittävän kokoinen jotta se riittäisi  pohjaksi kestävälle ja taloudellisesti terveelle kuntayhteisölle.

Kustannustehokkain kuntakoko on VATT:n tutkimuksen mukaan 10 000 henkilön kunta.

[jopelius]

Pahinta on se että kuntien talous perustuu liian pieneen väestöpohjaan.

Jos SOTE siirretään valtiolle, kuntatalous kohenee kertaheitolla ja veroäyri voitaneen laskea kaikissa kunnissa.

Joku 50000-100000 hengen väestöpohja alkaisi olla riittävän kokoinen jotta se riittäisi  pohjaksi kestävälle ja taloudellisesti terveelle kuntayhteisölle.

Kustannustehokkain kuntakoko on VATT:n tutkimuksen mukaan 10 000 henkilön kunta.

Itse jättäisin valtiolle yliopistot ja yliopistolliset keskussairaalat (sekä tietysti turvallisuusjutut jne.). Kaikki muu voitaisiin hoitaa kunnissa.  Eikä niitä tarvittaisi kuin 40-50 kappaletta. Samalla voisi poistaa maakunnallisen tason välihallinnon kokonaan.

Mutta uudistuksella on jo kiire ja jostain pitää aloittaa niin lienee aivan sama mitä tehdään. Kunhan vain asetetaan asialliset tavoitteet ja koetetaan pikku hiljaa saada muutosta/kehitystä aikaiseksi. Aikatauluksi riittää mainiosti se että uusi hallintokuvio on valmiina joskus 2025-2030 aikoihin.

Mutta, jos vielä jatketaan puoluepoliittista kiistelyä pari vaalikautta niin heikoimmat kunnat joutuvat verottamaan asukkaitaan tuplasti enemmän kuin hyvin taloutensa hoitaneet. Samalla kun palvelut karkaavat kokonaan köyhimmiltä paikkakunnilta.

Toisaalta vetkuttelemalla eteenpäin ilman uudistuksia suuret ikäluokat katoavat historiaan 2040 paikkeilla.  Sen jälkeen saattaa ollakin jo helpompaa uudistaa kuntarakenteita.  Monella kylällä on siihen mennessä ehditty äänestämän ns. jaloilla ja  viimeiset kuntalaiset ihmettelevät, suljetun kyläkaupan rappusilla, minne ovat kadonneet koulut ja vanhainkodit!

[Rubiikinkuutio]

Yritän vielä kerran.

Miksi kaikki meuhkaavat täällä millainen helvetillinen suunnitelmataloudelinen organisaatiokokonaisuus tähän asiaan vaaditaan? Eikö oikeasti ole opittu että se kommunismi ja suunnitelmatalous ei välttämättä ole tehokkain tapa hoitaa asioita.

Mitä vikaa siinä Sveitsin mallissa on? Se, että se tulisi ennenäkemättömän edulliseksi ja olisi tehokkaampi kuin tämä nykyinen?

[jopelius]

Yritän vielä kerran.

Miksi kaikki meuhkaavat täällä millainen helvetillinen suunnitelmataloudelinen organisaatiokokonaisuus tähän asiaan vaaditaan? Eikö oikeasti ole opittu että se kommunismi ja suunnitelmatalous ei välttämättä ole tehokkain tapa hoitaa asioita.

Mitä vikaa siinä Sveitsin mallissa on? Se, että se tulisi ennenäkemättömän edulliseksi ja olisi tehokkaampi kuin tämä nykyinen?

Voisitko hieman kertoa siitä Sveitsin mallista?  Vai onko jäänyt jotain lukematta? Kun ei tiedä niin on vaikea sanoa oonko hyvä vai huono.

[Rubiikinkuutio]

Voisitko hieman kertoa siitä Sveitsin mallista?  Vai onko jäänyt jotain lukematta?

http://hommaforum.org/index.php/topic,81979.msg1317109.html#msg1317109

[AIP]

Voisko sosiaalitoimen asiakkaille rakentaa asuntoja, joissa on kävelevä vesi? Tai vaikka valuva? Ihan kuin vesijohdot kiinteistössä olisi joku suuri ihmeellisyys tai merkittävä kuluerä, josta voisi merkittävästi tinkiä. Että aivan juokseva vesi, ajatella! Meillä haetaan vesi vielä kaivosta!

Vesikalusteetkin maksavat koko kiinteistön rakennuskustannuksiin nähden pikku paskan verran. Entäs vanha rakennuskanta, pitäisikö kaikki kalusteet poistaa ja putket tulpata? Sitä paitsi vesi on halpaa. Erinäiset (useasti kunnalliset) vesiyhtiöt vaan ylläpitävät jotain kalleuden illuusiota.

Miksi puolestaan kaukolämmöstä täytyisi luopua? Sehän on kunnalle edullisin tapa lämmittää kiinteistöjä. Vai olisiko jatkossa lupa poltella asunnon lattialla sanomalehtiä, ettei sisälämpötila ole erityisen paljoa pakkasen puolella?

Erehdyin tosin aluksi kuvittelemaan, että kyse on jostain säästöistä, mutta kyse oli halusta rankaista toisia ihmisiä.

Ketjun aloittaja saattaisi jossain määrin hyötyä joutumisesta yhteen tai useampaan onnettomuuteen.

[Kraken]

Voisitko hieman kertoa siitä Sveitsin mallista?  Vai onko jäänyt jotain lukematta?

http://hommaforum.org/index.php/topic,81979.msg1317109.html#msg1317109

"Sveitsin malli" on siis sairasvakuutus. Suomessa on sama systeemi olemassa. Järjestävä taho on vain Kela yksityisen vakuutusyhtiön sijaan. Varat kerätään työntekijäiltä ja työnantajilta. Vapaaehtoisia vakuutuksia voi ottaa pakollisen vakuutuksen lisäksi. Valtio maksaa sairasvakutuksen niiltä, joilla ei ole työsuhdetta. "Sveitsin mali "ei ottanut mitää kantaa terveydenhuollon toteuttamiseen.

Jäi epäselväksi, miltä osin "Sveitsin malli" ratkaisisi Suomen tarveyden huollon ongelmat.

[Rubiikinkuutio]

"Sveitsin malli" on siis sairasvakuutus. Suomessa on sama systeemi olemassa. Järjestävä taho on vain Kela yksityisen vakuutusyhtiön sijaan.

Eivät vakuutusyhtiöt mitään järjestä. Yksityiset toimijat järjestävät. Tässä on se ero suunnitelmatalouden ja kapitalismin välillä.

Valtio maksaa sairasvakutuksen niiltä, joilla ei ole työsuhdetta.

Ei valtio mitään vakuutuksia maksa. Valtio pitää yllä tehotonta suunnitelmataloutta.