2012-02-13 IS: Wallin Moskovaan: Venäjä haluaa puhua sotilasyhteistyöstä

[Nuivanlinna]

Ainoa looginen syy olisi Puolustusvoimiemme alasajo. Kunhan puolustuksemme on uskottavaa kaikkiin suuntiin, Venäjä ei Suomeen asevoimin tuppaannu.
NATOon pitää liittyä aseistuksen takia. Jäsenyyteen pykälä, että NATO ei voi käyttää Suomen Puolustusvoimia kuin silloin, kun Suomen välitön turvallisuus sitä edellyttää, ja että NATO-joukot voivat tulla Suomen valtion alueelle vain samasta syystä.

Mitä Nato saisi tuossa tapauksessa Suomelta? Täytyyhän kummankin sopimusosapuolen jotain saada?

No nyt tullaan asiaan. Mitä ihmettä varten elätellään jotain NATO-optiota, jota ei ole edes olemassa? Vai uskooko joku, että NATO saisi jotain Suomen jäsenyydestä?
Suomi saisi rahalla NATO-aseet, jos olisimme jäseniä. Tuo raha lienee ainoa, minkä voimme antaa, sillä suomalaisista sotilaista ei liene apua NATO-operaatioihin, ei määrällisesti eikä laadullisesti. Eikä rahaakaan ole kuin juuri ja juuri oman armeijamme aseistamiseen.
Asevelvollisarmeijamme NATOn aseilla olisi riittävä puolustusvoima pitämään vihollisen poissa.

Katsohan tuota Suomi-Nato neuvottelua Naton neuvottelijan silmin. Itse en Naton neuvottelijana hyväksyisi "ehtojasi". Et ole tarjonnut yhtään mitään, pikemminkin tarjoat nyt lisärasitetta Natolle.

[Tuomas3]

Eivät virolaiset ketään uhraa. Jokainen Afganistanissa oleva virolainen on siellä omasta halustaan.

Virolaiset ovat tehneet kaikkensa jenkkien nuoleskelemiseksi. Kriisin tullen käy kuten Irakille, "liittolainen" ei auta tai puukottaa jopa selkään.

USA pitää ryhdin.

Ha ha! USA pitää ryhdin. Yksi patrioottinen jenkkifilmi tainnut tulla liikaa katsottua. Se on varmimpia selkään puukottajia. Usein vaihtuva hallitus ja korporatismi takaavat sen. Tämä on nähty mm. Suezin kriisissä, Vietnamin sodassa, Somaliassa, Irakin ja Iranin sodassa, Persianlahden sodassa... Aseet myydään ensin liittolaiselle ja sitten viholliselle. Parhaimmillaan hyökätään liittolaisen kimppuun, kuten Irakin suhteen tehtiin Saudi-Arabian lyödessä rahapotin kouraan.

NATOsta sen verran, ettei se meitä hyvää hyvyyttään ota. Sillä on vaatimuksia, joista maksaisimme kovan hinnan, jos Baltiassa alkaa kriisinpoika. Lisäksi NATO vaatii korkeampaa puolustusbudjettia.

[cassius ali]

Walliin kutsui Venäjän puolustusministerin  Suomeen vastavierailulle selvittämään Venäjän tarkoitusperiä, kun  suunnittelevat sotavoimiensa uudistamista 200 mrd eurolla seuraavien 20 v. aikana.

Olipa hyvä, nyt rupiaa asiat selkeneen:

Että ei niitä pyssyjä Suomea varten ole tarkoitus hankkia, eihän koko Suomi edes ole Venäjälle tuon summan arvoinen, varsinkaan sodan jälkeen.

Paljon arvokkaampi Venäjälle on luotettava, rauhaarakastava (mitä nyt kännipäissään joskus vähän räyhää), ystävällismielinen (mitä nyt joskus pikkusen nyrkkiä taskussa heristelee ryssälle kun Karjalankin veivät), teknisesti huipputason arktista osaamista edustava naapuri ja työmies, joille on tosissaan tarvetta, kun Jäämeren ja Siperian luonnonvaroja oikeen kunnolla aletaan hyödyntään.

Eikä tietenkään passaa unohtaa sitä erinomaisen maksukykyistä asiakaskuntaa, jota tarvitaan ostaan niitä raaka-aineita Venäjältä.

Sitä asiakaskuntaa sanotaan EU:ksi ja Suomi on siinä jäsenenä mukana. 

Eehei, ei siellä tyhmiä olla vaikka hulluilta joskus näyttävätkin. Ei siellä kovin kevein perustein lähdetä riskeeraaman hyviä kauppasuhteita ja sotkeman hyviä naapurivälejä. Joka puolella muualla Venäjällä on paljon suuremmat riskit ja uhkakuvat.

[Phantasticum]

Ja muutenkin, kuka tietää Euroopan tulevaisuudesta. Ei se onnela löydy välttämättä sieltä, vaikka tällä hetkellä siltä tuntuisikin.

En voi olla lainaamatta itseäni. On se vaan jännä, että vaikka puhun ja varmaan joidenkin mielestä lähes tulkoon julistan iänikuisen Suomen ja Venäjän välisen vastakkainasettelun vähentämistä, en näköjään pääse edes itse eroon Eurooppaan uskomisesta.

Avainsana on tällä hetkellä. Uskooko joku tällä hetkellä todellakin Eurooppaan ja Euroopan Unioniin? Eurooppa on varmaan yhdessä viime vuosien suurimmassa kriisissä taloussotkujensa kanssa, eikä loppua ole toistaiseksi näkyvissä. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä Euroopan "monikulttuuriset" tulevaisuuden näkymät, niin hyvin menee. Siellä se onni on, Euroopassa, maksoi mitä maksoi ja hinnalla millä hyvänsä!

[Kristiina]

Niin, Suomi on ruton ja koleran välissä, liittovaltioksi syvenevän EUn ja Venäjän välissä. Rehellisesti täytyy todeta, että viime aikoina Venäjäkin on alkanut näyttää jotenkin inhimillisemmältä. Parasta olisi pysyä liittoutumattomana ja että Venäjä ei haluaisi meiltä mitään. Tarvittaisiin taitavia poliitikkoja, Kataisen kukkopoikajoukko, Katainen, Wallin ja Stubb ei sitä ole. Sauli Niinistö voi ollakin.

[jupeli]

Niin, Suomi on ruton ja koleran välissä, liittovaltioksi syvenevän EUn ja Venäjän välissä. Rehellisesti täytyy todeta, että viime aikoina Venäjäkin on alkanut näyttää jotenkin inhimillisemmältä. Parasta olisi pysyä liittoutumattomana ja että Venäjä ei haluaisi meiltä mitään. Tarvittaisiin taitavia poliitikkoja, Kataisen kukkopoikajoukko, Katainen, Wallin ja Stubb ei sitä ole. Sauli Niinistö voi ollakin.

Aivan. Mitä olisikaan tulossa jos päättömien kanojen lailla riehuva kukkopoikajoukkue Katainen, Wallin ja Stubb olisivat saaneet Ahtisaaren ryhmässä toimineen maailman seksuaalisia vähemmistöjä ylikansallisesti hampaat irvessä puolustavan kansanedustajan johtotähdekseen eli presidentiksi?

Jos ei tässä Suomen tulevaisuuden kannalta kaoottisessa tilassa olevan kansan viimeinen maamme turvallisuuspolitiikan tervejärkinen ankkuri ole maatamme pelastamsaa rehvastelijoitten hullutuksilta, niin kyllä se on suomalaisuus sen jälkeen ulkosuomalaisten käsissä.

[J.S.]

Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? Mitä se Kotkalla tekisi? Tai edes Helsingillä? Meillä ei ole öljyä, maakaasua, kultaa, geopoliittisesti tärkeää asemaa tai yhtään mitään venäläisiä kiinnostavaa.

En minäkään usko, että Venäjä on nykyisessä tilanteessa hyökkäämässä Suomeen. Mielestäni on kuitenkin perusteltua pitää mielessä Venäjän olevan suurvalta, mutta sikäläisessä ajattelussa Venäjä ei ole niin vahva ja suuri suurvalta kuin haluaisivat. 290-miljoonaisen venäjäjohtoisen neuvostoimperiumin mureneminen oli Venäjälle suuri takaisku. Suoraan Moskovan komennossa olleiden alueiden väkimäärä puolittui, satelliittivaltiot yli satamiljoonaisen väestöpohjansa kanssa kääntyivät länteen ja rajat siirtyivät tuhansia kilometrejä lähemmäs Moskovaa. Nyt Venäjän talous kasvaa mukavasti ja samaan aikaan Euroopassa vajotaan erittäin hitaan talouskasvun tai jopa laskusuhdanteen aikaan. Nyt on Venäjän hetki vahvistaa asemaansa.
Olen myös eri mieltä Suomen geopolittisen aseman tärkeydestä. Suomenlahden eteläosa on Nato-maan hallussa, mutta pohjoisosa on vielä puolueeton alue. Pietarin turvallisuus on Venäjälle erittäin iso asia. Siksi Suomella on aina geopoliittisesti tärkeä asema.

[Jukka Wallin]

Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? Mitä se Kotkalla tekisi? Tai edes Helsingillä? Meillä ei ole öljyä, maakaasua, kultaa, geopoliittisesti tärkeää asemaa tai yhtään mitään venäläisiä kiinnostavaa. Emme edes nykyisellään ole millään tavalla uhka Venäjälle, kun raja ei enää ole tykinkantaman päässä Pietarista. Nato-jäsenyys tietty muuttaisi sen uhkaavuuden.

En keksi mitään loogista tai järkevää syytä miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen. Suomen valtaaminen ei ole yhdenkään kaatuneen venäläisen arvoinen, päinvastoin. Kähinät pohjolassa tarkoittaisivat venäläisille rahakkaan energiakaupan loppumista.

Minua ei niinkään huolestuta se, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Ei ainakaan nykyisen geopoliittisen tilanteen vallitessa. Ne toki saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, kuten 30-luvulla nähtiin. Kuten Suomi sai myös silloin todeta, armeijan vahvistaminen nopeasti on hyvin vaikeaa. Silti, näköpiirissä ei ole juuri nyt mitään, mikä muuttaisi tilannetta niin paljon, että hyökkäysuhasta tulisi realistinen.

Suomen ja Venäjän välinen geopoliittinen tilanne ei oikeastaan muuttunut mihinkään 30-luvulla. Maailman kylläkin. Suomen ja Venäjän välinen geopoliittinen ongelma valettiin jo Tarton rauhassa, kun raja tuli liian lähelle Pietaria. Jo Suomen sisällissodan päätyttyä oli selvää, että rauha on vain välirauha ja 'ottelu' Neuvostoliiton kanssa tulee väistämättä eteen joskus. Suomessa ei oikein koskaan osattu katsoa asiaa venäläisten ja Neuvostoliiton perspektiivistä. Heille valkoinen Suomi oli vihamielinen maa (ja mehän vihasimme Neuvostoliittoa ja ryssiä, turha sitä on kiistää). Vihamielinen maa tykinkantaman päässä suurvallan toiseksi suurimmasta kaupungista ja teollisuuskeskuksesta. Ei ehkä yksinään uhka, mutta Suomen takaa nousi uhkia, joihin Suomi mielellään turvautui ja liittyi.

Historia todisti venäläisille että he olivat oikeassa. Me hyökkäsimme Venäjälle. Me olimme mukana hyökkäyksessä, jonka tavoite oli tuhota Neuvostoliitto ja Venäjä. Toki me suomalaiset sanomme, että ilman Talvisotaa emme olisi lähteneet Saksan mukaan. Mutta onko se varma? Millä sen todistamme (edes itsellemme, saati venäläisille)?

Suomalaiset kouluttivat tai Suomessa oli saksalaisten sukellusvenekoulutusta(kuten myös Neuvostoliitossakin toimi jopa useita eri saksalaisia sotilasyksiköitä http://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Rapallo_%281922%29 ) ennen talvisotaa. Stalinilla ja Molotovilla oli todellinen huoli silloisen Leningradin alueen turvallisuudesta.

[Mindy]

Ennen ja nyt:

1929: Musta tiistai romahduttaa pörssikurssit ja alkaa maailmanlaajuinen suuri lamakausi. Tosin romahduksen jälkeen talousihmiset ovat optimistisia ja kurssit nousevat jo 1930 vuoden 1929 alun tasolle, tosin vieläkin 30% pörssihuippua alemmas. Maailmantalous jatkaa kuitenkin heikkoja näkymiään, huolimatta alhaisista koroista, sillä talouden odotetaan joutuvan deflaatioon eikä kukaan halua lainata rahaa. Investoinnit ja kotitalouksien kulutus ovat taantuneet ja vuonna 1931 ollaan jo deflaatiossa. Maailmankauppa jatkaa taantumistaan vuoteen 1933 asti.
2009: Lehman Brothersista alkava pankkikriisi johtaa maailmanlaajuiseen taantumaan, joka romahduttaa pörssikurssit, aiheuttaa luottolaman ja paljastaa PIIGS-valtioiden ylivelkaantumisen. Taloudellisella tekohengityksellä saadaan lievää nousua aikaan, kunnes vuoden 2011 lopulla alkaa olla selvää, että uusi taantuma on tulossa ja talouskäyrät ovat W:n muotoiset. Ihmisillä riittää vielä uskoa omaan selviämiseensä rikkaammissa maissa, mutta kuluttajien luottamus talousnäkymiin on jo lamaantunut. 

1930-luku: työttömyys kasvoi kaikkialla. Saksassa työttömyys nousi pahimmillaan 30% ja oli pahinta suurissa kaupungeissa. Tyytymättömyys, levottomuudet ja politiikan ääri-ilmiöt saavat valtaa.
2010-luku: työttömyys kasvaa kaikkialla. Monissa Euroopan maissa nuorisotyöttömyys on jo yli 25%, jopa 45%. Lontoo palaa, Kreikassa mellakoidaan. Maailmanlaajuisesti ihmiset osoittavat mieltään Occupy Wall Street-mielenosoituksissa. Amerikkalaisnuoret alkavat uskoa, ettei sosialismi nyt niin kovin paha olekaan ja olisi hyvä siirtyä kapitalismista sosialismiin (äärimmäinen poliittisen ilmaston muutos Amerikan oloissa). Euroopassa poliittinen eliitti vahvistaa diktatoriaalisia otteitaan ja vie radikaalisti ja opportunistisesti politiikan suuntaa liittovaltiota kohti. Demokratiaa ja kansallisvaltioiden kunnianpalautusta vaativat puolueet kasvattavat kansansuosiotaan huolimatta niille annetusta äärioikeistoleimasta.

1930-luku: laman iskiessä lähes kaikki maailman maat ovat kultakannassa. Kultavarannot esim. USA:ssa kattavat vain 40% liikkeellä olevista setelirahoista. Nopeimmin lamasta selviävät maat, jotka irrottautuvat nopeimmin kultakannasta. Portugali saavuttaa Salazarin diktatuurin alla jo vuonna 1929 budjettitasapainon ja kärsii vain vähän laman vaikutuksista. Budjettikuri ja omavaraistalous saavat aikaan sosiaalista tyytymättömyyttä, mutta johtavat toisaalta vakauteen ja hämmästyttävään talouskasvuun.
2010-luku: kriisin iskiessä suurin osa läntisen Euroopan maista on yhteisvaluutta eurossa ja paria poikkeusta lukuunottamatta (Norja, Sveitsi) loputkin ovat EU:ssa ja sitä kautta sidoksissa kriisiin. Euroopan keskuspankin taseessa on uskottua enemmän pahimpien kriisimaiden valtionlainoja ja sijoittajien epäilyt sijoitusten takaisinmaksuasteesta sen kuin kasvavat. Islanti vetäytyy finanssimarkkinoilla omavaraistalouteen ja saavuttaa ällistyttävän toipumisen pankkikriisistään. Irlanti tiukentaa talouskuriaan ja pysyy pystyssä, tosin osittain katuen rankasti sitä, että tuli uunotetuksi tukemaan pankkejaan EU:n ja EKP:n salaillessa todellista kuvaa Euroopan talouskriisin vakavuudesta. Asiantuntijat neuvovat Kreikkaa irrottautumaan eurosta, mutta sitä pidetään väkisin eurossa. Kreikan valtion velan odotetaan laskevan 120% BKT:stä (taso, jolla se oli kriisin alkaessa) aikaisintaan vuonna 2015, jos tiukka kuri puree, EU:n johtajien unohtaessa autuaasti, ettei Kreikka kurikuurilla pysty luomaan sellaista talouskasvua, jota tarvitaan kriisin alkupisteeseen pääsyyn saati sitten aitoon tervehtymiseen.

1930-luku: Neuvostoliitossa on laajennushaluinen ja häikäilemätön Stalin maan johdossa. Kommunistipuolue on ainoa puolue ja puolueen sisäiset oppositiot nujerretaan kovalla kädellä. Saksassa on laajennushaluinen ja häikäilemätön Hitler johdossa ja alkuperäisen monipuoluejärjestelmän syrjäyttää natsipuolueen yksinvalta palatsivallankaappauksella.
2010-luku: Venäjällä on laajennushaluinen (Euraasian unioni, venäläisvähemmistöjen puolustus lähiulkomaissa jne.) ja häikäilemätön Putin kaverinsa Medvedevin kanssa maan johdossa. Huolimatta näennäisestä monipuoluejärjestelmästä Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä on käytännössä ainoa sallittu hallituspuolue, sillä sen menestyksestä pidetään huolta median täydellisellä hallinnalla, poliittisilla murhilla ja tarvittaessa vaalivilpillä. EU:n johdossa ovat laajennushaluinen ja häikäilemätön Merkozy. Saksan Merkel pitää kynsin ja hampain kiinni Saksan eduista ja suuremman maksajajoukon löytämisestä ja ylläpitämisestä Saksan pankkien töppäilyille. Sarkozy Ranskassa on tunkenut päänsä syvemmälle Merkelin takalistoon kuin marsalkka Pétain aikoinaan Aatun peräpeiliin. Mies, jolta itse en ostaisi käytettyä autoa, kamppailee presidenttiydestään kieroin konstein ja laajentaa Ranskan talousongelmia muiden ongelmiksi. Vaikka Merkozy itse vaihdettaisiinkin toisiin henkilöihin, poliittiset rakenteet ovat jo luoneet de facto EU-mielisten yksipuoluehallinnot lähes koko EU.n alueelle, jotka pyrkivät opposition (kansallismielisten) demonisointiin ja kaiken vastarinnan nujertamiseen. Kuten George Orwell kirjoitti, Puolue hämää ihmisiä näkemästä, että yläluokka hallitsee vieläkin eikä tasa-arvoa ole olemassa sillä tempulla, että valta ei periydy henkilöltä seuraavalle sukupolvelle syntyperän mukaan vaan valta on sementoitu rakenteisiin ja puolueiden ja rakenteiden pysyvyys on päämäärä, ei yksittäisten ihmisten asema vallan huipulla. Suomen politiikassa vuoden 2011 jytkyn jälkeen rakenteiden pysyvyyden puolustus johtaa six-pack hallituksen epäpyhään allianssiin.   

1930-luku: Cajander ei usko Suomen ja Neuvostoliiton voivan joutua sotaan ja säästää rajusti puolustusbudjetista. Sosialidemokraatit hurraavat rahan siirtoa kansantaloustieteen termein ilmaistuna tykeistä voihin. Suomen armeijalla ei ole varaa hankkia univormuja ja aseita koko sodanaikaiselle miesvahvuudelle ja modernit sotakoneet ovat harvoja jämiä historian hämäristä.
2010-luku: Suomi liittyy opposition ja suuren kansanosan vastustuksesta huolimatta Ottawan miinakieltosopimukseen ja sitoutuu hävittämään kaikki jalkaväkimiinat myös varastoistaan. Mahdollisen sodan syttyessä Suomella ei ole kuin improvisoituja miinoitteita, mitä kiireessä ehditään kasaamaan. Katainen ja Wallin eivät usko Suomen voivan enää joutua sotaan, ainakaan sellaiseen jossa tarvitaan maavoimia. Käyttökelpoisia aseita määrätään hävitettäviksi, mutta hankintamäärärahojen supistuksen ja "modernin aseteknologian" kalleuden vuoksi niitä ei pystytä korvaamaan uudella aseistuksella ainakaan täysimääräisesti. Jos syttyisi sota, ei kaikille reserviläisille riittäisi rynkkyjä ja muuta aseistusta. Suomen Kuvalehti saa selville, että itärajalle Suomi on luvannut Venäjälle kuunteluvapaan vyöhykkeen, joka ulottuu 100 km Suomen itärajan länsipuolelle. Suomi ei saa siis omalla maaperällään kuunnella tai häiritä venäläisiä radio-/kännykkätaajuuksia. Tälle vyöhykkeelle osuvat kaikki Itä-Suomen suurimmat kaupungit: Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Joensuu. Varuskuntia lakkautetaan erityisesti itärajan suunnalta. Vihreät hurraavat varuskuntien lakkautuksille ja puolustusbudjetin supistuksille.

1938: eräs maailmanhistorian surullisenkuuluisimmista virhearvioista: Neville Chamberlain: "My good friends, this is the second time in our history that there has come back from Germany to Downing Street peace with honour. I believe it is peace for our time."
2009-2012: monia Suomen taloushistorian surullisenkuuluisimmista virhearvioista/kusetuksista: Jyrki Katainen: "Otamme niskalenkin markkinavoimista. Kreikka on Suomelle hyvä sijoitus. Suomen vastuut eivät tule ylittämään 1,9 miljardia."

Miksi poliitikot ottavat oppia historiasta vain siinä, miten he kaikkein todennäköisimmin sotkevat asiat kaikista kolossaalisimmilla tavoilla?

[Pöllämystynyt]

Eivät virolaiset ketään uhraa. Jokainen Afganistanissa oleva virolainen on siellä omasta halustaan.

Haastattelemalla solttuja voi huomata sen vapaan tahdon olevan toissijainen seikka. Useat ovat siellä säilyttääkseen oman niukan elintasonsa. Lähtemällä pois työt loppuvat ja ainakin tulot putoavat. Vapaaehtoista se on vasta, kun siihen ei ole taloudellista pakkoa.

Virolaiset ovat tehneet kaikkensa jenkkien nuoleskelemiseksi. Kriisin tullen käy kuten Irakille, "liittolainen" ei auta tai puukottaa jopa selkään.

Meniköhän lainaukset oikein? No, ei sen väliä.

Sotilaan ammatti on kautta historian ollut sotia. Siihen kuuluu oleellisena osana mahdollisuus kaatua tai haavottua, ja se asia pitää hyväksyä, vaikka sotilaan ammattiin ryhtyisikin miespolvia edellisten sotien jälkeen. Jos kohtalon arpa heittää sota-ajat juuri silloin, kun joku on sotilaana, tämän tulee sotia. Se, että Viron armeija on mukana Afganistanissa, ei kuulu meille mitenkään, mutta virolaisille palkkasotilaille ei ole olemassa vaihtoehtoa; ammatinvalinnan haittapuolia.

Onko niin, että jos joku menee viron puolustusvoimiin puolustaakseen Viroa, niin hänen täytyy mennä myös käskettäessä Naton hyökkäyssotiin kaukaisille maille? Jos näin on, niin mitä se (Viron puolustuksen kiinnittäminen Naton ryöstöretkiin) tekee virolaisten tahdolle osallistua maataan puolustavaan toimintaan? Ihan vain asiasta tietämättömänä militarismin kammoksujana kyselen.

[Pöllämystynyt]

Historia todisti venäläisille että he olivat oikeassa. Me hyökkäsimme Venäjälle. Me olimme mukana hyökkäyksessä, jonka tavoite oli tuhota Neuvostoliitto ja Venäjä. Toki me suomalaiset sanomme, että ilman Talvisotaa emme olisi lähteneet Saksan mukaan. Mutta onko se varma? Millä sen todistamme (edes itsellemme, saati venäläisille)?

Miksi järkevään Venäjän-pelon vastustukseen täytyy niin usein liittää tuollaista kylmän sodan propagandaa? Olen joutunut ihmettelemään vastaavaa (en sinulta tietenkään) niin kauan, kuin olen hyvin nuoresta asti militarismia vastustanut ja rauhanpuolustajien ja "rauhanpuolustajien" joukoissa liikkunut.  Eivätkö argumenttisi toimi ilman tuollaista? Minusta ne toimisivat ihan täysin. Onko natsikortti oikeasti paras tapa vakuuttaa ihmiset? Minusta ei tässä tilanteessa ainakaan, vaan se voi jopa heikentää asiasi perillemenoa.

[Kristiina]

Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? Mitä se Kotkalla tekisi? Tai edes Helsingillä? Meillä ei ole öljyä, maakaasua, kultaa, geopoliittisesti tärkeää asemaa tai yhtään mitään venäläisiä kiinnostavaa.

En minäkään usko, että Venäjä on nykyisessä tilanteessa hyökkäämässä Suomeen. Mielestäni on kuitenkin perusteltua pitää mielessä Venäjän olevan suurvalta, mutta sikäläisessä ajattelussa Venäjä ei ole niin vahva ja suuri suurvalta kuin haluaisivat. 290-miljoonaisen venäjäjohtoisen neuvostoimperiumin mureneminen oli Venäjälle suuri takaisku. Suoraan Moskovan komennossa olleiden alueiden väkimäärä puolittui, satelliittivaltiot yli satamiljoonaisen väestöpohjansa kanssa kääntyivät länteen ja rajat siirtyivät tuhansia kilometrejä lähemmäs Moskovaa. Nyt Venäjän talous kasvaa mukavasti ja samaan aikaan Euroopassa vajotaan erittäin hitaan talouskasvun tai jopa laskusuhdanteen aikaan. Nyt on Venäjän hetki vahvistaa asemaansa.
Olen myös eri mieltä Suomen geopolittisen aseman tärkeydestä. Suomenlahden eteläosa on Nato-maan hallussa, mutta pohjoisosa on vielä puolueeton alue. Pietarin turvallisuus on Venäjälle erittäin iso asia. Siksi Suomella on aina geopoliittisesti tärkeä asema.

Putinin Venäjällä on viime vuosina kovasti kasvattanut suosiota tällainen Euraasialiitto-ajattelu, uusi supervalta, jonka syntyä Johan Bäckmanin mukaan "Putin on kaavaillut jo tälle vuodelle ja aktiivista rakentamista ensi vuodelle." Putinin Venäjällä nähdään Suomi luontevana osana tätä Euraasialiittoa.

[Teaparty]

Eivät virolaiset ketään uhraa. Jokainen Afganistanissa oleva virolainen on siellä omasta halustaan.

Haastattelemalla solttuja voi huomata sen vapaan tahdon olevan toissijainen seikka. Useat ovat siellä säilyttääkseen oman niukan elintasonsa. Lähtemällä pois työt loppuvat ja ainakin tulot putoavat. Vapaaehtoista se on vasta, kun siihen ei ole taloudellista pakkoa.

Virolaiset ovat tehneet kaikkensa jenkkien nuoleskelemiseksi. Kriisin tullen käy kuten Irakille, "liittolainen" ei auta tai puukottaa jopa selkään.

Meniköhän lainaukset oikein? No, ei sen väliä.

Sotilaan ammatti on kautta historian ollut sotia. Siihen kuuluu oleellisena osana mahdollisuus kaatua tai haavottua, ja se asia pitää hyväksyä, vaikka sotilaan ammattiin ryhtyisikin miespolvia edellisten sotien jälkeen. Jos kohtalon arpa heittää sota-ajat juuri silloin, kun joku on sotilaana, tämän tulee sotia. Se, että Viron armeija on mukana Afganistanissa, ei kuulu meille mitenkään, mutta virolaisille palkkasotilaille ei ole olemassa vaihtoehtoa; ammatinvalinnan haittapuolia.

Onko niin, että jos joku menee viron puolustusvoimiin puolustaakseen Viroa, niin hänen täytyy mennä myös käskettäessä Naton hyökkäyssotiin kaukaisille maille? Jos näin on, niin mitä se (Viron puolustuksen kiinnittäminen Naton ryöstöretkiin) tekee virolaisten tahdolle osallistua maataan puolustavaan toimintaan? Ihan vain asiasta tietämättömänä militarismin kammoksujana kyselen.

Nykydoktriinissa NATO on puolustusliitto, ja vieraille maille hyökätään USA:n vetämänä NATOsta erillisenä koalitiona. Ammattisotilaammehan ovat pitäneet US-yhteensopivuutta ohjenuoranaan ainakin 911:n jälkeisen "Coalition of the Willing" -teeman ilmaannuttua. Todellisesta valmiustasosta en tiedä, mutta Suomi on de facto USA:n liittolainen valitettavan yksipuolisesti. Yksipuolisuus on seurausta suurelta osin 30-vuotisesta sosialistipresidenttien valta-ajasta. NATO-jäsenyys antaisi liittolaisuudelle poliittisen tukijalan ja ainakin jonkinlaiset turvatakuut Venäjää vastaan. Ryssä nimittäin hyökkää hyvin suurella todennäköisyydella tällä vuosisadalla ja silloin on hyvä olla sellaisiakin liittolaisia, jotka lähettävät ruokapakettien lisäksi reilusti rautaa rajalle.

Suomi voisi tarjota NATO:lle erinomaista maaperää tutka-asemille ja ohjuksille, mikä varmasti nostaisi Venäjän hyökkäyskynnystä. On nimittäin paria mittaluokkaa isompi operaatio aloittaa maailmansota kuin miehittää lähes asumaton Siperian luoteisnurkka.

[Kimmo Pirkkala]

Millä ihmeellä voit todistaa, että ilman Talvisotaakin olisi lähdetty ryssää vastaan?

En tietenkään ole todistelemassa mitään sellaista mitä ei tapahtunut. Asiaa ei voi todistaa mitenkään suuntaan eikä toiseen. Jäljelle jää vain se mitä tapahtui: Suomi oli liittolaisena (tai kanssasotijana whatever, ei tartuta sanoihin) Saksan kanssa, jonka tavoite, yksiselitteinen tavoite oli Neuvostoliiton tuhoaminen. Ehkä jopa venäläisten tuhoaminen kansakuntana.

Voidaan perustellusti argumentoida, että Suomen sotilaallinen tavoite (yhdessä Saksan kanssa) oli Neuvostoliiton tuhoaminen, mutta Neuvostoliitolle riitti vähempikin kuin Suomen tuhoaminen. Eikö siinä ole selvä ero?

Ja nyt siis korostan sitä, että näissä argumenteissani katson asiaa venäläisten näkökulmasta. Välttämättä en itse ajattele juuri näin, mutta venäläisillä on hyvät perusteet muodostaa näkemys, jota olen esittänyt. Ja venäläisten näkemyksen ei pitäisi olla meille merkityksetön, vaan sitä on syytä ymmärtää. Suomalaisena tietenkin tällaisessa keskustelussa korostaisin muutamia yksityiskohtia, jotka meille todistavat, ettemme tavoitelleen Neuvostoliiton tuhoamista. Näitä seikkoja ovat ainakin poliittisen johtomme haluttomuus hyökätä Leningradiin tai Murmanskin radalle ja pysähtyminen Syvärille.

Historia todisti venäläisille että he olivat oikeassa. Me hyökkäsimme Venäjälle. Me olimme mukana hyökkäyksessä, jonka tavoite oli tuhota Neuvostoliitto ja Venäjä. Toki me suomalaiset sanomme, että ilman Talvisotaa emme olisi lähteneet Saksan mukaan. Mutta onko se varma? Millä sen todistamme (edes itsellemme, saati venäläisille)?

Miksi järkevään Venäjän-pelon vastustukseen täytyy niin usein liittää tuollaista kylmän sodan propagandaa?

Mikä tuossa oli propagandaa tai natsikorttia? Minähän vain kerroin mitä tapahtui. Emmekö me hyökänneetkään Venäjälle?

Ja vaikka se olisikin meidän silmissä propagandaa, niin sillä ei ole loppujen lopuksi väliä. Haluan korostaa sitä, että jos haluamme ymmärtää venäläisiä, ei olennaista ole se mikä on oikea näkemys, olennaista on se mikä on venäläisten näkemys.

[P]

No jokos Wallin tuli ulos tapaamisesta vaatimuslista kourassaan?

-Tukikohta?

-Yhteiset harjoitukset?

-Uusi YYA?

[J.S.]

Putinin Venäjällä on viime vuosina kovasti kasvattanut suosiota tällainen Euraasialiitto-ajattelu, uusi supervalta, jonka syntyä Johan Bäckmanin mukaan "Putin on kaavaillut jo tälle vuodelle ja aktiivista rakentamista ensi vuodelle." Putinin Venäjällä nähdään Suomi luontevana osana tätä Euraasialiittoa.

Näyttäisi siltä, että tämän vuoden ensimmäisenä päivänä on toteutunut Valko-Venäjän, Venäjän sekä Kazakstanin yhteinäisen talousalueen hanke. http://finnish.ruvr.ru/2011/12/26/62922495.html

En nyt ihan tältä istumalta sysäisi Suomea tuohon liittoon. 

[Kristiina]

Putinin Venäjällä on viime vuosina kovasti kasvattanut suosiota tällainen Euraasialiitto-ajattelu, uusi supervalta, jonka syntyä Johan Bäckmanin mukaan "Putin on kaavaillut jo tälle vuodelle ja aktiivista rakentamista ensi vuodelle." Putinin Venäjällä nähdään Suomi luontevana osana tätä Euraasialiittoa.

Näyttäisi siltä, että tämän vuoden ensimmäisenä päivänä on toteutunut Valko-Venäjän, Venäjän sekä Kazakstanin yhteinäisen talousalueen hanke. http://finnish.ruvr.ru/2011/12/26/62922495.html

En nyt ihan tältä istumalta sysäisi Suomea tuohon liittoon.

Kuka nyt sysäisikään  Mutta Venäjällä Bäckmanin puheista päätellen toivottaisiin kovasti Suomen osallistumista tällaiseen "liittoon". Monet sanoo, että Venäjän ei ole järkeä hyökätä Suomeen, mutta jos Venäjä joskus hyökkäisi Suomeen niin mistään rationaalisesta toimenpiteestä siinä ei olisikaan kyse vaan taustalla olisi jonkinlainen suuruudenhullu ideologia Euraasiasta.

Duginilla on läheiset suhteet Kremliin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Dugin

[JoKaGO]

Katsohan tuota Suomi-Nato neuvottelua Naton neuvottelijan silmin. Itse en Naton neuvottelijana hyväksyisi "ehtojasi". Et ole tarjonnut yhtään mitään, pikemminkin tarjoat nyt lisärasitetta Natolle.

No sitähän olen useassa viestissäni yrittänyt vääntääkin, tosin en tässä ketjussa. Mutta olen juuri tuota mieltä; Suomella ei ole mitään sellaista, mitä NATO tarvitsisi, joten höpinä NATOon liittymisestä ja NATO-optiosta on lähinnä akateemista saivartelua tai poliittista mediapeliä.

[JoKaGO]

Ha ha! USA pitää ryhdin. Yksi patrioottinen jenkkifilmi tainnut tulla liikaa katsottua. Se on varmimpia selkään puukottajia.

Perustan väitteeni muutaman tsekin ja puolalaisen kanssa käymiini keskusteluihin. He ovat hieman karheita briteille ja ranskalaisille, mutta jenkkien aseet ja NATO-jäsenyyden he ottivat riemulla vastaan. Voihan olla, että jos Monroe-oppia olisi noudatettu eikä USA olisi tullut Eurooppaan sotimaan, toinen rintama Saksaa vastaan olisi jäänyt syntymättä, ja mitenköhän silloin olisi käynyt?

[JoKaGO]

Walliin kutsui Venäjän puolustusministerin  Suomeen vastavierailulle selvittämään Venäjän tarkoitusperiä, kun  suunnittelevat sotavoimiensa uudistamista 200 mrd eurolla seuraavien 20 v. aikana.

Siis 500 mrd euroa ja vuoteen 2020 mennessä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115939-sotilaallinen-isku-suomeen-%E2%80%9Dmeilla-ei-olisi-ketaan-joka-vastaisi-tuleen%E2%80%9D

[JoKaGO]

Onko niin, että jos joku menee viron puolustusvoimiin puolustaakseen Viroa, niin hänen täytyy mennä myös käskettäessä Naton hyökkäyssotiin kaukaisille maille? Jos näin on, niin mitä se (Viron puolustuksen kiinnittäminen Naton ryöstöretkiin) tekee virolaisten tahdolle osallistua maataan puolustavaan toimintaan? Ihan vain asiasta tietämättömänä militarismin kammoksujana kyselen.

En tiedä, onko näin, mutta eiköhän Viro suvereenina valtiona päätä ihan itse näistä asioista, ja kanna vastuunsa päätöksistään. Myös siitä, mikä vaikutus asialla olisi maanpuolustustahtoon.
Mutta sanonpa vielä sen, että minkään maan asevalvollisjoukot eivät joudu eli pääse NATO-operaatioihin mukaan. NATO-joukot eivät ole amatöörijengi.

[JoKaGO]

En tietenkään ole todistelemassa mitään sellaista mitä ei tapahtunut. Asiaa ei voi todistaa mitenkään suuntaan eikä toiseen. Jäljelle jää vain se mitä tapahtui: Suomi oli liittolaisena (tai kanssasotijana whatever, ei tartuta sanoihin) Saksan kanssa, jonka tavoite, yksiselitteinen tavoite oli Neuvostoliiton tuhoaminen. Ehkä jopa venäläisten tuhoaminen kansakuntana.

Voidaan perustellusti argumentoida, että Suomen sotilaallinen tavoite (yhdessä Saksan kanssa) oli Neuvostoliiton tuhoaminen, mutta Neuvostoliitolle riitti vähempikin kuin Suomen tuhoaminen. Eikö siinä ole selvä ero?

Ja nyt siis korostan sitä, että näissä argumenteissani katson asiaa venäläisten näkökulmasta. Välttämättä en itse ajattele juuri näin, mutta venäläisillä on hyvät perusteet muodostaa näkemys, jota olen esittänyt. Ja venäläisten näkemyksen ei pitäisi olla meille merkityksetön, vaan sitä on syytä ymmärtää. Suomalaisena tietenkin tällaisessa keskustelussa korostaisin muutamia yksityiskohtia, jotka meille todistavat, ettemme tavoitelleen Neuvostoliiton tuhoamista. Näitä seikkoja ovat ainakin poliittisen johtomme haluttomuus hyökätä Leningradiin tai Murmanskin radalle ja pysähtyminen Syvärille.

Kirjoitat jälleen täyttä asiaa! Myönnän.

[Kimmo Pirkkala]

^Kiitos, JoKaGo

[sivullinen.]

Voidaan perustellusti argumentoida, että Suomen sotilaallinen tavoite (yhdessä Saksan kanssa) oli Neuvostoliiton tuhoaminen, mutta Neuvostoliitolle riitti vähempikin kuin Suomen tuhoaminen. Eikö siinä ole selvä ero?

Ja nyt siis korostan sitä, että näissä argumenteissani katson asiaa venäläisten näkökulmasta. Välttämättä en itse ajattele juuri näin, mutta venäläisillä on hyvät perusteet muodostaa näkemys, jota olen esittänyt. Ja venäläisten näkemyksen ei pitäisi olla meille merkityksetön, vaan sitä on syytä ymmärtää. Suomalaisena tietenkin tällaisessa keskustelussa korostaisin muutamia yksityiskohtia, jotka meille todistavat, ettemme tavoitelleen Neuvostoliiton tuhoamista. Näitä seikkoja ovat ainakin poliittisen johtomme haluttomuus hyökätä Leningradiin tai Murmanskin radalle ja pysähtyminen Syvärille.

Oikein hyvää pohdintaa wekkulilta. Jos Venäjän toimintaa haluaa ymmärtää, sitä pitää miettiä Venäjän näkökulmasta eikä Suomen. Se on selvä. Kun on esiin tuotu vanhat tarinat miten Suomi ja Saksa avasivat rintaman juuri Suomen ja Neuvostoliiton rajalle, ei liene epäselvää naapurille että niin voi tapahtua jatkossakin. Mutta on tärkeää huomata että Venäjä ei varmasti pidä liittoutumatonta Suomea minkäänlaisena uhkana - ei sitten minkäänlaisena. Vasta jos otamme ulkopuolista asetukea alamme uhata Venäjää.

Mutta sitten se kriittinen tekijä. Enää ei sotaa ennen anneta vihollisen valmistautua vaan hyökätään ennen kuin valmistautuminen tapahtuu. Amerikan hyökkäys Irakiin oli ennalta ehkäisevä: Haluttiin estää Irakia saamasta ydinasetta. Samoin uhkailu Irania kohtaan tähtää samaan: Ei haluta antaa Iranille ydinasetta. Tämä on sodan luonne nykyään. Jos vihollinen ehtii valmistautua "täystuhosotaan", ei sotaa kannata käydä. Venäjän kannalta Natoon liittyminen vastaa - näin uskoisin - samaa kuin ydinaseenvalmistus amerikalle. Venäjä ei voi enää antaa lähialueidensa liittyä Natoon. Sen on pakko vaikka hyökätä ennemmin. Jos Suomi olisi Natossa, ja jos Suomessa olisi valmiina Naton kalustot ja joukot, se toisi meille tietynlaista turvaa - aivan samoin kuin ydinpommi Iranille. Mutta Natoon valmistautuminen on kuin riidan haastamista ilman että on valmiina tappeluun.

Sitten historiaa. Kolmesta viimeisestä Venäjän valtausretkestä kaksi on tullut Suomen läpi - ja kaikki lännestä.
1700-1721 Pohjansota (Ruotsi vastaan Venäjä)
1800-1815 Napoleonin sodat (Ranska vastaan Venäjä)
1939-1945 Toinen Maailmansota (Saksa vastaan Venäjä)

Joka kerta Venäjä on joutunut turvautumaan poltetuun maan taktiikkaan ja pakenemaan, mutta lopulta (talvi on) murskannut vihollisen joukot täydellisesti ja aiheuttanut hyökkääjän valtakunnan romahduksen. En silti usko heidän pitäneen saavutettuja voittoja voittamisen arvoisina - poltetun maan taktiikka on vain "puolustusvoitto".

[Rekku]

No jokos Wallin tuli ulos tapaamisesta vaatimuslista kourassaan?

-Tukikohta?

-Yhteiset harjoitukset?

-Uusi YYA?

Kun ei nyt vaan alkaisi sielläkin räyhäämään, etteivät nakkaa poloista kuumakallea siperiaan.
Tai no..toisaalta..

[Kuvio]

No jokos Wallin tuli ulos tapaamisesta vaatimuslista kourassaan?

-Tukikohta?

-Yhteiset harjoitukset?

-Uusi YYA?

Kun ei nyt vaan alkaisi sielläkin räyhäämään, etteivät nakkaa poloista kuumakallea siperiaan.
Tai no..toisaalta..

Olisiko kyseessä sitä mallia että räyhää alemmilleen ja tottelee nöyrästi ylempiään? Kana taikka vastaava, nokkimisjärjestys se olla pitää.

[P]

En tietenkään ole todistelemassa mitään sellaista mitä ei tapahtunut. Asiaa ei voi todistaa mitenkään suuntaan eikä toiseen. Jäljelle jää vain se mitä tapahtui: Suomi oli liittolaisena (tai kanssasotijana whatever, ei tartuta sanoihin) Saksan kanssa, jonka tavoite, yksiselitteinen tavoite oli Neuvostoliiton tuhoaminen. Ehkä jopa venäläisten tuhoaminen kansakuntana.

Voidaan perustellusti argumentoida, että Suomen sotilaallinen tavoite (yhdessä Saksan kanssa) oli Neuvostoliiton tuhoaminen, mutta Neuvostoliitolle riitti vähempikin kuin Suomen tuhoaminen. Eikö siinä ole selvä ero?

Unohdat Talvisodan. Sen aloitti yksipuolisesti NL saatuaan moiseen vapaat kädet Saksdalta. NL:n tavoite oli historiallisten lähteiden - siis perestroikan jälkeen paljastettujen politbyroon asiakirjojen valossa tuhota Suomi itsenäisenä valtiona ja liittää se N-liittoon. Vain sodan etenemisen hyytyminen suunnitellusta ja pelko UK:n ja Ranskan sekaantumisesta sotaan jogtivat Rauhan´solmimiseen.

Eikä se muuttunut Jatkosodassakaan, kuin vasta 1944 suurhyökkäyksen hyydyttyä, jolloin Berliini oli Stalinille se tärkeämpi tavoite - ennättää ennen Jenkkejä. Ja taas rauha voitiin solmia.

Minusta "selvä ero on aika selvä" - Suomen suuntaan.

Minusta Stalinin puuhien valkopesu haisee. Siis ihan historiallisten dokumenttien valossa.

[Kimmo Pirkkala]

Unohdat Talvisodan.

Ja tähän venäläinen sanoisi, että unohdat vuosien 1917-1921 tapahtumat. Kaikki mainitut konfliktit ovat olleet jatkumoa punaisen ja valkoisen yhteiskuntajärjestyksen kamppailulle.

Ei voida poispyyhkiä sitäkään historiallista tosiasiaa, että ennen talvisotaakin Suomessa oli vahva antineuvostoliittolainen ja antivenäläinen henki. Neuvostoliiton tuhoutuminen ei olisi ollut meille vastenmielistä, eihän? Emme voi kiistää sitä, että keskimäärin Suomessa pidettiin Neuvostoliiton tuhoutumista ja Venäjän heikkoa tilaa mukavana asiana 90-luvullakin?

Kohdataan tosiasiat: Suomalaisten mielestä heikko Venäjä on positiivinen asia. Ja vahva Venäjä on negatiivinen asia, eikö viimeaikainen keskustelukin (tämäkin) jo todista sen? Entä kuinka venäläinen suhtautuu siihen? Katsotaan asiaa toisinpäin: Miten me suhtautuisimme venäläisten iloitsemiseen Suomen yhteiskuntajärjestyksen romahtamisesta?

Minusta Stalinin puuhien valkopesu haisee. Siis ihan historiallisten dokumenttien valossa.

Niin minustakin. Mutta se ei ole pointti, vaan pointti on se, että venäläiset ovat tehneet sitä ja tulevat tekemään sitä tulevaisuudessa eivätkä pahemmin välitä vaikka se kuinka haisisi meidän nenään. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja ensimmäinen tunnustettava tosiasia on se, että naapurissa on meitä kymmeniä kertoja suurempi suurvalta, joka katsoo asioista omasta perspektiivistään, ei meidän perspektiivistä.

Ja historiallisten dokumenttien valossa viiden miljoonan ihmisen on ehkä syytä kunnioittaa 150 miljoonan ihmisen mielipidettä.

[Nuivanlinna]

Katsohan tuota Suomi-Nato neuvottelua Naton neuvottelijan silmin. Itse en Naton neuvottelijana hyväksyisi "ehtojasi". Et ole tarjonnut yhtään mitään, pikemminkin tarjoat nyt lisärasitetta Natolle.

No sitähän olen useassa viestissäni yrittänyt vääntääkin, tosin en tässä ketjussa. Mutta olen juuri tuota mieltä; Suomella ei ole mitään sellaista, mitä NATO tarvitsisi, joten höpinä NATOon liittymisestä ja NATO-optiosta on lähinnä akateemista saivartelua tai poliittista mediapeliä.

Mutta mitä Suomen pitää tarjota Natolle, että Suomen jäsenyys kannattaisi myös Natoa? Nato on sotilasliitto, ei hyväntekeväisyysjärjestö.

[Pöllämystynyt]

Millä ihmeellä voit todistaa, että ilman Talvisotaakin olisi lähdetty ryssää vastaan?

En tietenkään ole todistelemassa mitään sellaista mitä ei tapahtunut. Asiaa ei voi todistaa mitenkään suuntaan eikä toiseen. Jäljelle jää vain se mitä tapahtui: Suomi oli liittolaisena (tai kanssasotijana whatever, ei tartuta sanoihin) Saksan kanssa, jonka tavoite, yksiselitteinen tavoite oli Neuvostoliiton tuhoaminen. Ehkä jopa venäläisten tuhoaminen kansakuntana.

Voidaan perustellusti argumentoida, että Suomen sotilaallinen tavoite (yhdessä Saksan kanssa) oli Neuvostoliiton tuhoaminen, mutta Neuvostoliitolle riitti vähempikin kuin Suomen tuhoaminen. Eikö siinä ole selvä ero?

Ja nyt siis korostan sitä, että näissä argumenteissani katson asiaa venäläisten näkökulmasta. Välttämättä en itse ajattele juuri näin, mutta venäläisillä on hyvät perusteet muodostaa näkemys, jota olen esittänyt. Ja venäläisten näkemyksen ei pitäisi olla meille merkityksetön, vaan sitä on syytä ymmärtää. Suomalaisena tietenkin tällaisessa keskustelussa korostaisin muutamia yksityiskohtia, jotka meille todistavat, ettemme tavoitelleen Neuvostoliiton tuhoamista. Näitä seikkoja ovat ainakin poliittisen johtomme haluttomuus hyökätä Leningradiin tai Murmanskin radalle ja pysähtyminen Syvärille.

Historia todisti venäläisille että he olivat oikeassa. Me hyökkäsimme Venäjälle. Me olimme mukana hyökkäyksessä, jonka tavoite oli tuhota Neuvostoliitto ja Venäjä. Toki me suomalaiset sanomme, että ilman Talvisotaa emme olisi lähteneet Saksan mukaan. Mutta onko se varma? Millä sen todistamme (edes itsellemme, saati venäläisille)?

Miksi järkevään Venäjän-pelon vastustukseen täytyy niin usein liittää tuollaista kylmän sodan propagandaa?

Mikä tuossa oli propagandaa tai natsikorttia? Minähän vain kerroin mitä tapahtui. Emmekö me hyökänneetkään Venäjälle?

Ja vaikka se olisikin meidän silmissä propagandaa, niin sillä ei ole loppujen lopuksi väliä. Haluan korostaa sitä, että jos haluamme ymmärtää venäläisiä, ei olennaista ole se mikä on oikea näkemys, olennaista on se mikä on venäläisten näkemys.

Onhan se teknisesti totta, että Suomi hyökkäsi, ja sekin on teknisesti totta, että Suomi oli mukana natsien hyökkäyksessä. Samalla tavalla voidaan teknisesti katsoa, että Suomi hyökkäsi talvisodassakin venäläisten kimppuun, ja valtasi aluetta. Onhan vastahyökkäyskin teknisesti hyökkäys ja omansa takaisinvalloitus valloittamista. Teknisesti voidaan katsoa jopa, että Suomi aloitti talvisodan. Eihän siitä mitään sotaa olisi tullut, jos suomalaiset eivät olisi aloittaneet taistelemista (vaan olisivat jääneet kotiin).

Eikö Neuvostoliiton käsitys kannattaisi kertoa neuvostoliiton käsityksenä, eikä fakta-argumenttina?