QuoteLauantai 8.3.2014 klo 04.37
Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2-3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.
Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.
- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.
STT
Sopivasti tuli tämä uutinen luettuani äskettäin tämän pätkän toisesta hommaketjusta:
Quote from: victoria on 01.02.2014, 08:26:41
Ystäväni opiskelee eräässä kristillispainotteisessa hoiva-ja sosiaalialan oppilaitoksessa oulussa, tässä opinahjossa kantaväestön kurssisuoritukset, tentit, näytöt ym. pitävät olla takitilleen. Muille kuin kantasuomalaisille tarjotaan jossain määrin "sopimisia", "neuvotteluja", "jos nyt teet tämän... -ratkaisuja", eli valmistumiseen on kahdet eri standardit.
Työtoverini vaimo on eräässä pohjoispohjanmaalaisella sosiaalialanoppilaitoksella tehtävässä jossa hänen eräs toimenkuvansa on ottaa lopputöitä ja muita näyttöjä vastaan, tapa ellei käsky, on se että ei suomalaisille ei saa arvostelussa olla niin tiukka.
Ystäväni opiskeli eräässä arvostetussa ravitsemusalan oppilaitoksessa näytön, kurssin kaksi huonointa välimerellistä eivät tyytyneet arvosanaan 4 (asteikko 1-5), kiristämällä, uhkailemalla ja huutamalla saivat arvosanoiksi 5 kumpainenkin. Kiristyksen muoto oli ollut valheellisten tietojen levittäminen kurssin vetäjän seksuaalisuudesta ellei herrat saa "oikeita" arvosanoja.
Ihmekös tuo etteivät opi jos mitään kummempaa ei heiltä odoteta ja etnisen taustan perusteella vaatimukset on huomattavasti kantislapsilta vaadittua tasoa alhaisemmat.
Oikeat olivat siis Victorian havainnot. Näin toimii tasa-arvoinen koulujärjestelmä Suomessa. Tai siis nimenomaan ei toimi. Sama vaatimustaso pitäisi olla kaikille. Tietenkin. Ehdottomasti. Mamuille sitten tukiopetusta tuutin täydeltä jos eivät muuten pysy opetuksessa mukana. Näin oli kyllä omanakin kouluaikana. Ensimmäiset Somaliasta tulleet saivat arvosanansa ala-asteella lähinnä kannustukseksi siitä että olivat koulussa oppimassa suomea. Toivottavasti heiltä edes yläasteella alettiin vaatia ihan niiden opetettujen asioiden oppimistakin. Eestiläisten luokkakaverien koevastaukset ja äidinkielen aineet olivat täynnä kirjoitusvirheitä vielä 10+ vuoden Suomessa asumisen jälkeenkin. Puhe oli kyllä opittu täydellisesti, mutta kirjoitustaito oli jäänyt vähemmälle. Kai opettajat pelkäsivät lannistavansa tai nolaavansa nämä oppilaat jos jokaisen kirjoitusvirheen punakynällä olisivat erikseen oikaisseet. Oma ystäväni näitä virheitään ainakin kovasti häpesi, pyysi minua joskus aineitaan tarkistamaan ennen palautusta. Tästä voi arvata että ei tätä ongelmaa sormien läpi katsomalla ainakaan korjata. Mitenhän ystäväni ja ne muut nuoret tänä päivänä työpaikoillaan kirjoittavat? Olisi se kai ollut mukavampi koulussa (tai viimeistään lukiossa) oppia kirjoittamaan oikein kuin joutua sitten työelämässä naurunalaiseksi.
Muokkaus: lisäsin ruutukaappauksen artikkelista
QuoteMaahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.
Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.
– Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.
Mitäköhän tämä "kultturisen osaamisen lisäkoulutus" pitää sisällään? Anna Ahmedille helpommin pisteitä? Tässähän myönnetään muutenkin jo muista maista tuttu ilmiö, että mamulapsilta ei vaadita yhtä paljon kuin muilta, koska rasismi jos vaatii. Juuri näin, jatkakaa samaan malliin. Tuhotaan yhdessä yhteiskuntaa. Jos lapselle annetaan pienestä asti eri säännöt kun muille, se tulee elämään koko elämänsä siten että vaatii erityiskohtelua. Jos kotoutus halutaan onnistuttaa, pitää kaikille olla täysin samat säännöt. En ymmärrä miten tämä ei mene kaaliin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288662960274.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030818106583_uu.shtml
Ollaanpa me suomalaiset fiksua kansaa kun muualta maailmasta tänne tulevat lapsetkin kulkevat pari vuotta meidän lapsia jäljessä. Onko tässä nyt hämäyksen vuoksi niputettu kaikki maahanmuuttajat yhteen ettei eri maahanmuuttajaryhmien erot tulisi niin räikeästi esiin.
Pitää suunnata lisäresursseja opettajien diversiteettisensitiivisyyskoulutukseen, vuorovaikutusseminaareihin ja kohtaamiskurssitukseen. Näitä hankkeita koordinoimaan pitää tietenkin palkata komppanian verran monikulttuurisuusasiantuntijoita sekä maahanmuuttosuunnittelijoita. Siellä sitten kympin tytöt keskenään kahvittelevat ja vertailevat kokemuksiaan. Toki on syytä satsata entistä enemmän myös mamuoppilaiden tukipalveluihin. Jokaiseen kouluun sitova mitoitus eli 0,7 opinto-ohjaajaa jokaista mamuoppilasta kohden. Sitten vaan odotellaan, että nämä satsaukset maksavat itsensä takaisin korkojen kera. Ihanaa, väistämätöntä ja ennen kaikkea tuottoisaa!
Mielenkiinnolla jään odottamaan uutisoiko yle.fi/uutiset tätä ollenkaan. Vielä ei ainakaan löytynyt hakutoiminnolla eikä tuoreimpien listaa selaamalla. Heidän yleistä linjaansa ajatellen voisi kuvitella että on juuri sen tyypin uutinen mitä eivät halua ihmisille tiedottaa.
Quote from: Laikka on 08.03.2014, 07:30:16
Mielenkiinnolla jään odottamaan uutisoiko yle.fi/uutiset tätä ollenkaan. Vielä ei ainakaan löytynyt hakutoiminnolla eikä tuoreimpien listaa selaamalla. Heidän yleistä linjaansa ajatellen voisi kuvitella että on juuri sen tyypin uutinen mitä eivät halua ihmisille tiedottaa.
Onhan tämä melkoinen yllätys että ylipäätään on tutkittu ja vielä iltalehteen tehty juttu. Edistyksen makua ilmassa vai menikö tässä vain resurssien huutaminen vähän överiksi?
QuoteLauantai 8.3.2014 klo 04.37
- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.STT
Tietysti pitää nyt kiireesti uutisoida asia niin, että vika on opettajien kulttuurisessa osaamattomuudessa. Tämän jälkeen on työlästä kääntää asiaa niin, että vika onkin maahanmuuttajien kulttuureissa tai osaamattomuudessa. >:(
Suomalainen koulu on edistynyt länsimainen laitos, johon ei noin vaan astella kielitaidottomana oppimaan. Maahanmuuttajilla on usein alkeellinen käsitys koulusta ja oppimisesta, eikä kodilta tule tukea koulun toimintaan. Suomalaisen koulun pitää taantua kehitysmaatasolle, niin sitten kulttuurit kohtaavat ja kaikki oppivat lukemaan ja laskemaan.
Varmaan rasisti olen, kun sanon, että todennäköisesti aasialaistaustaisilla kulkee vähän paremmin. Sehän on jenkeissäkin todettu, että pärjäävät siellä kantiksia paremmin. Kantiksia heikommin pärjäsi käytännössä kaikki muut, en kylläkään muista miten länsimaista tulleet pärjäsivät vai eriteltiinkö näitä jenkeistä mitenkään.
Itse väittäisin suurimman tekijän eroihin olevan kulttuuritausta, eikä ihminen itse sinällään. Ihminen on pitkälti kultturinsa tuotos ja toiset kulttuurivat sopivat yhteen paremmin kuin toiset. Tuntuisi järkevältä priorisoida yhteensopivia kulttuureja, mikä todennäköisesti olisi positiivista sekä yhteiskunnalle että maahanmuuttajille itselleen. Lienee kuitenkin liian näkymätöntä katukuvassa niille, jotka sitä jengiä tänne haluavat roudata.
Tuo liian helpommalla päästäminen koulussa lienee kuitenkin se eniten vahinkoa maahanmuttajien kouluosaamiselle tehnyt asia. Jos pääsee liian helpolla ei tunneilla jaksa keskittyä ja vaivan näkeminen opiskelun eteen pitää opetella siinä vaiheessa, kun ns. perseilemällä ei enää pärjää haluamallaan tasolla. Itse taisin aikoinaan pyytää siirtoa ylemmälle luokalle, koska tunnilla idlaaminen ei napannut niin ollenkaan, mutta sitä ei sitten myönnetty. Yläasteen alussa matematiikan opettaja kylläkin antoi haastavia tehtäviä, mutta teki hyvää ns. statukselle, että laskeskelet lukion matikkaa samalla, kun muut opiskelee piin merkitystä. Kaikkein kivointa oli kuitenkin se, kun opettaja pyysi opettamaan muita, joilla oli vaikeuksia. Kieltäytyä ei voi ja vittuilua saa myöhemmin kuulla, koska helppo ei tilanne opetettavallekaan ollut.
Ps. Niin tai näin, paljon pahemmin ei olisi voinut integroimista yhteiskuntaan perseillä, vaikka olisi yrittänyt.
Oletetaan, että luokalla on 30-50% vuoden-pari jäljessä olevaa oppilasta. Ovatko kukkikset tosissaan, että kantisvanhempien (siis muiden kuin heidän itsensä) pitäisi solidaarisena pitää pilttinsä näillä luokilla, jotta vettä riittäisi mamujen kieli- ja kulttuurikylpyyn?
Mielestäni on varsin ikävää kehitystä, jos kolulushoppailusta tulee pakollista sellaisille vanhemmille, jotka haluavat lapsiensa koulutien olevan vastaavantasoinen kuin heidän omansa. Mutta miksi Suomen tie olisi erilainen kuin Ruotsin?
QuoteMoni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Mikä kirkuva vääryys nyt - taas. :facepalm:
"Mä koen..." "Mä oon yksilö, ja mä koen..."
Mikä tai kuka estää "maahanmuuttajaperheen koululaista" osoittamasta todellisia kykyjään?
Mikä tai kuka estää "maahanmuuttajaperheen koululaista" opiskelemasta ominpäin?
Tuskin ainakaan
suomalainen sanonta kuuseen kurkottamisesta ja katajaan kapsahtamisesta.
Eikä tasan varmasti mikään tai kukaan estä "maahanmuuttajaperheen koululaista" vaatimasta opetukselta enemmän, koska vaatiminenhan niillä on verenperintöä.
Quote from: timouti on 08.03.2014, 07:59:33
Maahanmuuttajilla on usein alkeellinen käsitys koulusta ja oppimisesta, eikä kodilta tule tukea koulun toimintaan.
Luulenpa, että suomalaiseen (kantis)kulttuuriin aikojen saatossa pesiintynyt hyvin koulutusmyönteinen asenne on tekijä, joka on mahdollistanut kaiken positiivisen kehityksen koulusalalla maassamme.
Asenteen ja kulttuurin merkityksen huomaa vertaamalla kantiksia esimerkiksi kotiromaneihin, joiden kodeissa ei koulua paljoa arvosteta. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, ettei romanien alisuoritusta ainakaan aikaisempina vuosina pistetty rasismin tai opettajien kulttuurisen epäsensitiivisyyden piikkiin, vaan siihen suhtauduttiin melko väistämättömänä tosiasiana, johon pyrittiin vaikuttamaan lähinnä yleisen romaneihin kohdistuvan aikuisvalistuksen myötä.
Toivottavasti mamujenkaan kohdalla syytä ei kasata yhteiskunnan tai opettajien niskoille, vaan lähdetään siitä, että pirstaloituneella monikulttuurisuudella on seurauksensa, joihin ei ole mitään taikarohtoja. Ilman turhaa syyllistämistä saadaan opettajatkin paremmin pysymään yhä "haastavammassa" (lue: vittumaisemmassa) työssään. Myös kukkisten pitää hyväksyä väistämättömänä tosiasiana, että "varsinaisista" syrjäytyy paljon suurempi osa kuin kantiksista. Kehitykseen voidaan vaikuttaa huomattavasti tehokkaammin maahanmuutto- kuin koulutuspolitiikalla.
QuoteMoni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Huvittava kulttuuriero: minä olisin vilpittömästi tyytyväinen jos opettaja toimisi noin mun kakaroiden kohdalla. Tämä on tullut jo toteennäytetyksi ns. arviointikeskusteluissa jossa isän rooli näyttää olevan kriittisen palautteen antaminen ja opettajan asioiden parhain päin selittely.
Kokoomukset ja vasuripaskat ovat ehdollistaneet neekerit ja muslimit ulkoistamaan sen vähäisenkin vastuun omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään joten meillä onkin todellinen kusipää - supulvi odottamassa kuoriutumistaan. Onelmaa ei poista se että mukana hengailee joukoittain -han kusipäitä ja vätyksiä.
Vessa tulisi vetää, kiireesti.
Panin merkille tässä uutisoinnissa sen, että jälleen syyllistetään kantaväestöä, eli tällä kertaa opettajia. Näinhän se on aina näissä maahanmuuttajien ongelmia käsittelevissä uutisissa, mutta voisin kuvitella monikulttuurisessa luokassa parhaansa tekevää opettajaa ketuttavan aika lailla lukiessaan moista soopaa.
Pidemmin täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/03/jalkeenjaaneet-maahanmuuttajalapset.html (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/03/jalkeenjaaneet-maahanmuuttajalapset.html)
Quote from: Professori on 08.03.2014, 09:16:47
Panin merkille tässä uutisoinnissa sen, että jälleen syyllistetään kantaväestöä, eli tällä kertaa opettajia. Näinhän se on aina näissä maahanmuuttajien ongelmia käsittelevissä uutisissa, mutta voisin kuvitella monikulttuurisessa luokassa parhaansa tekevää opettajaa ketuttavan aika lailla lukiessaan moista soopaa.
Pidemmin täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/03/jalkeenjaaneet-maahanmuuttajalapset.html (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/03/jalkeenjaaneet-maahanmuuttajalapset.html)
Siitä lähtien kun ne eka kertaa pisatuloksia julkisti, on suomalaisten menestyminen ollut ikävä asia vallassa olijoille.
Ei kannata olettaa että hyvää tahtoisivat he. Vallassa olijoitten into pakkoruotsiin ja muuhun suomalaisten alistamiseen on selkeä merkki siitä että tahto ei ole hyvä, monasti ihminen on peruspositiivinen ja olettaa että koska itse tahtoo vain hyvää muille, myös muut niin tekisivät. Näin ei ole.
QuoteVoi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta
Riittävästi lisäkoulutusta niin saavat sopivasti valikoitumaan opettajiksi kouluttautuvia, saadaan turhat menestymiset pois kun päästään siitä että puolet luokkaa osaa opettajaa paremmin, siihen että kaikki osaa.
QuoteMaahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2-3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.
Hölmömpi voisi kuvitella että tuo tarkoittaa ko oppilaiden olevan 2-3 luokkatasoa liian korkealla. Ja sen jälkeen ihmetellä mitä edellytyksiä ko oppilailla on oppia juuri mitään 2-3 liian korkealla luokkatasolla.
Mutta en ryhdy epäilemään etteikö tämäkin positiivinen arvostelusyrjintä kääntyisi jollain logiikalla kaikkien eduksi ja riemuksi, koska muuten rasismi.
Tarvitaan mamuille omat alueet ja tasokurssit.
On muuten kaksi ketjua ihan samasta nyt.
Ihmettelen suuresti, onko tämä nyt jokin uutinen?
On täysin itsestään selvää ja luonnollista, että maahanmuuttajalapset ovat eri tasolla kuin suomalaiset lapset, koska olisi täysin mahdoton sattuma, että evoluutio olisi kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tullut sokeasti rakentaneeksi kaikkiin etnisiin ryhmiin juuri täsmälleen samat kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet - usko sellaiseen on yksinkertaisesti naiivia ja epätieteellistä.
Jos osaaminen otsikon mukaisesti laahaa jäljessä, sehän tarkoittaa että mamulastenkin osaaminen kehittyy, se vaan tulee sen pari vuotta jäljessä.
Tämähän on huikea pedagoginen innovaatio. Ottakaamme esimerkiksi mamulapsi, jonka osaaminen on 4. luokan aloitustasolla, mutta hänet onkin pantu 7. luokalle. Luokkien 4-6 osaaminen puuttuu. Nythän tässä annetaan ymmärtää, että kun mamulapsi käy 7. ja 8. luokan, joiden asioista hän ei mitään ymmärrä koska pohjatiedotkin puuttuvat, niin samalla maagisesti hänen osaamisensa laahaa jäljessä eli jollain ilveellä hän oppii tuona aikana 4. ja 5. luokan asiat, kun koulussa opetetaan jotain ihan muuta! Fantastista!
Todellisuus ei taida olla ihan niin ruusuinen. Ehkäpä, jos osaaminen on siellä 4. luokan tasolla, sinne se myös jää.
Toisin kuin jotkut keskustelijat minä lähden siitä että oppimiskyky on mamuilla ja kantiksilla sama. Asenteet, mm. Puhtaan Sielun kuvaamat asennevammat, kotona saatu tai saamatta jäänyt tuki ja mm. lukutaidottomat vanhemmat jotka eivät osaa auttaa läksyissä kuten kantisvanhemmat ja muu vastaava kyllä vaikuttaa sitten hyvinkin paljon. Jos irakilainen ja suomalainen lapsi lähtevät samalta viivalta ja samoin eväin uskon että he tulevat maaliin aikalailla samoihin aikoihin. Tämä siis minun mielipiteeni, erilaisiakin on ja saa olla.
Enkä kiellä etteikö joidenkin mamuoppilaiden ja –vanhempien asenteissa olisi korjattavaa, enkä sitä että mamujen koulunkäyntiin liittyy paljon muitakin ongelmia kuin tämä, ne ovat aiheita ihan erikseen, mutta tässä kysymyksessä minusta opettajilla on selkeä vastuu mamujen alisuoriutumisesta. Jos mamu saa oman koulun opettajilta saman numeron vähemmällä osaamisella kuin saman koulun kantikset niin mihin muuhun se voi johtaa kuin siihen että mamulapset siirtyvät seuraaville luokille vähemmillä tiedoilla kuin kantikset. Jos heiltä odotettaisiin samoja suorituksia niin tuskin suorituksetkaan laahaisivat jäljessä. Ei se lapsi sitä välttämättä tiedä tai hänen vanhempansakaan että Fatimen saama 8+ on huonompi kuin Villen saama 8+. He todennäköisesti luulevat että Fatime on saanut arvosanansa samoin perustein ja osaaminen on siis sama kuin Villen. Ei se heidän vikansa ole jos eivät osaa lukea opettajan ajatuksia säälinumerosta ja osaa päätellä että parantamisen varaa olisi.
Kyllä kantislapsikin oppii enemmän koulussa jossa vaaditaan oppimista kuin huonommissa kouluissa joissa opet ei jaksa enää välittää, näitäkin kouluja on. Olen sellaisessa osan aikaa itse opiskellut.
Yksi selitys osaamisen laahaamiseen on todennäköisesti myös Luotsin ja jmk:n mainitsema seikka että oppilaat yksinkertaisesti ovat liian korkealla luokkatasolla. Nämä aloitusviestissä mainitsemani 90-luvun alussa meidän tuppukylään ensimmäisenä saapuneet somalilapset laitettiin sikin sokin ala-asteellemme noin suurin piirtein joillekin "sopiville" luokille. Ajatus oli että eihän nyt 11 vuotiasta lasta kehtaa ekalle luokalle pikkuisten sekaan pistää kun tulisi paha mieli ja nolostus. Pistetään se siis kolmannelle luokalle vähän niin kuin sopuratkaisuna vaikka a) ei osaa kieltä ja b) ei ole opiskellut 1 ja 2 luokkien asioita. En tiedä toimitaanko vielä näin, että mamulasten tullessa maahan ja aloittaessa koulun ne lykätään luokkiin ikänsä perusteella eikä osaamisensa perusteella.
Syitä löytyy varmasti monia mamujen koulumenestykseen ja -menestyksettömyyteen, mutta suurin ongelma tässä uutisessa minusta on se jos opettajat tietoisesti antavat eri perusteilla arvosanoja mamuille ja muille. Silloin ongelman hoitaminen vaikeutuu jos tilastot ovat perustavanlaatuisesti pielessä, että Fatima ei olekaan kasin oppilas vaan kutosen. Puhumattakaan Victorian mainitsemista ongelmista sen suhteen että sama touhu jatkuu ammatti- ja korkeakoulutuksessa asti ja työnantaja ei voi luottaa todistusten arvosanoihin jos ne mamulle irtoavat huomattavasti höllemmällä kuin kantikselle.
Quote from: Leso on 08.03.2014, 08:25:49
Mikä tai kuka estää "maahanmuuttajaperheen koululaista" osoittamasta todellisia kykyjään?
Mikä tai kuka estää "maahanmuuttajaperheen koululaista" opiskelemasta ominpäin?
Ehkä se, että opettaja tolkuttaa että "hyvin sä vedät" ja oppilas vanhempineen jää luuloon että kaikki on hienosti. Oppilas vanhempineen ei näin saa viestiä siitä että olisi syytä opiskella ominpäin enemmän.
Kimmo Leiska on tässä pulkkislaisittain sanottuna asian ytimessä:
Quote from: Kimmo Leiska on 08.03.2014, 06:33:46
Tässähän myönnetään muutenkin jo muista maista tuttu ilmiö, että mamulapsilta ei vaadita yhtä paljon kuin muilta, koska rasismi jos vaatii. Juuri näin, jatkakaa samaan malliin. Tuhotaan yhdessä yhteiskuntaa. Jos lapselle annetaan pienestä asti eri säännöt kun muille, se tulee elämään koko elämänsä siten että vaatii erityiskohtelua. Jos kotoutus halutaan onnistuttaa, pitää kaikille olla täysin samat säännöt. En ymmärrä miten tämä ei mene kaaliin.
Kulttuureja on monenlaisia. Osassa arvostetaan koulutusta vähintään yhtä paljon kuin Suomessa (ja niissä toisissakin positiiviset poikkeuksensa) Tähän ryhmään kuuluvalle vanhemmalle ei ole välttämättä mitenkään ilahduksen aihe, että heidän tuleva ekaluokkalaisensa on pistetty s2 ryhmään suomen taitoaan parantamaan (ja ryhmän keskimääräistä tasoa nostamaan)
Ketjut on nyt yhdistetty.
Quote from: Laikka on 08.03.2014, 09:55:03
Toisin kuin jotkut keskustelijat minä lähden siitä että oppimiskyky on mamuilla ja kantiksilla sama. Asenteet, kotona saatu tuki ja esim. lukutaidottomat vanhemmat jotka eivät osaa auttaa läksyissä kuten kantisvanhemmat ja muu vastaava kyllä vaikuttaa sitten hyvinkin paljon. Jos irakilainen ja suomalainen lapsi lähtevät samalta viivalta ja samoin eväin uskon että he tulevat maaliin aikalailla samoihin aikoihin. Tämä siis minun mielipiteeni, erilaisiakin on ja saa olla.
Olen muuten aivan samaa mieltä. Älykkyydessä on varmasti eroja, onhan niitä saman kylän väelläkin, mutta mielestäni mitään luotettavaa keinoa ei ole vertailua nykyisessä maailmassa tehdä. En myöskään usko, että mitään oleellisia eroja erilaisten perintötekijöiden välillä olisi. Kultturiset ja muut ulkoiset tekijät ovat paljon suuremmassa roolissa.
Sanoisin todella monella olevan kosketuspintaa siihen, mikä on tehokkain tapa kehittyä jossain asiassa. Urheilussa on itsestään selvää, että kovemmin omat rajansa haastavat myös kehittyvät paremmin, monesti jopa selkeästi nopeammin. Sama pätee tiettyyn pisteeseen koulumaailmassa, jos ei haasteta niin ei kehitytä. Se turvallinen kasi, jolla ei pilkata hyvästä tai huonosta koulumenestyksestä riittää todella suurelle osalle oppilaista, eikä paremmin pärjääminen kiinnosta paljoakaan. Jos sinne pääsee perseilemällä ei voi olla kenellekään asiasta tietävälle yllätys, että tasoa ei perseilyä pidemmälle ole.
Oppilas, joka ei ymmärrä opetusta tylsistyy ja aiheuttaa häiriötä tunnilla käytöksellään. Sama voi myös tapahtua oppilaalle, joka on selkeästi opetuksen tason yläpuolella. Tämä vetää koko luokan tasoa alaspäin, koska asiassa ns. kärryillä pysyneet menettää mahdollisuuden opiskella. Omia kokemuksia ja tarinoita kuunnellessa käy selväksi, että enevissä määrin sitä riehumista tunneilla esiintyy. Pelkkiä mamuja on turha syyttää vaan populaation vuoksi suurin osa riehujista on kantiksia, joille ei kouluissa voida mitään yhteiskunnan hyysätessä. Ei varmasti kenellekään kouluissa työskentelevälle PISA tulosten romahtaminen mikään yllätys ole.
Luokkakoot ovat liian suuria ja selkeästi pitäisi paremmin tasottaa lapsia, koska tasoerot ja niistäkin seuraava riehuminen estää kaikkia opiskelemasta. Rahaahan se vaatisi ja paljon, mutta koulutuksesta säästäminen on saanut koko järjestelmän romahtamispisteeseen. Jos ei muuta niin vartijoita kouluihin ja oikeuksia näille häiriköiden poistamiseen. Vartijat keinona kuitenkin selkeästi ratkaisu, joka auttaa vain seurausten kurissa pitämiseen, ei itse ongelman syntyyn, minkä korjaaminen maksaisi paljon enemmän.
Mutta karkasi vähän asian viereen. Ongelma ei mielestäni ole missään opettajien monikulttuurin ymmärtämättömyydessä vaan jossain aivan muualla. Tämä pelleily ei palvele yhtään ketään muuta kuin niitä pellejä, jotka tästä rahaa saavat erinäisin keinoin. Esimerkkinä jutussa mainittu tutkija, joka tätä asiaa on tutkinut, mutta mitään realistista ratkaisua ei ole antamassa. Tai kaipa tuokin ratkaisu on, mutta todennäköisesti johtaa opetuksen tason laskemiseen, kun räätälöidään opetusta erinäisten uskontojen mukaiseksi.
"En nyt viitsi edes mainita lempiaihettani: mamuoppilaiden suhteettoman suurta määrää eritiysopetuksessa, oli sitten syynä neurologinen tai kehityshäiriö tai vain huono käytös. Huono käytös johtuu usein vanhempien asenteesta Suomea ja suomalaisia kohtaan. "
Juttelin kerran erään naispsykologin kanssa ja keskustelu karkasi tähän aiheeseen hänen itsensä toimesta. Hänen mukaansa syy suhteettoman suureen määrään erilaisia kehityshäiriöitä varsinaisten mamujen keskuudessa on varsin selvä ja ilmeinen: sukulaisvioliitojen yleisyys eli sukurutsa.
Tämä on toki aihe, mistä on mm. Suomessa täysin vaiettu ja syykin on ymmärrettävä. Monikulttuurisuuden ihanuutta on perusteltu mm. suomalaisten sisäsiittoisuudella ja kapealla geenipohjalla. Ja nyt osoittautuukin että nämä "rikastajat" itse vasta ovatkin sisäsiittoisia jopa siihen saakka, että se näkyy henkisenä jälkeenjääneisyytenä ja sitä kautta myös esim. Suomen PISA-tuloksissa..
Merkillistä muuten, että kaikenlainen ihmisten rodunjalostus ja siitä puhuminenkin on äärimmäisen tuomittavaa PAITSI silloin, kun puhutaan (täysin perusteettomasti) meidän suomalaisten geenipohjan parantamisesta. Ajatelkaa mikä rasismiporu nousisi, jos joku ehdottaisi samaa vaikkapa näille oikeasti ongelmaksi saakka sisäsiittoisille muslimeille!
Melkoisen turhaa syytellä opettajia jostain motivoinnin puutteesta. Oma peruskouluni meni lähinnä niin, että kavereiden kanssa supatettiin vaivihkaa takarivissä 30 oppilaan luokassa ja opetusta seurattiin puolella korvalla ja tehtäviä tehtiin sitten itsenäisesti, pohdittiin vierustoverin kanssa vaikeampia juttuja ja luettiin tarvittaessa kirjasta. Ei opettajalla ollut aikaa jokaista oppilasta cheerleadata siinä vieressä ja kertoa miten niin kauhiasti hänellä on luottamusta itse kunkin pärjäämiseen, eikä kyllä kellekään tullut mieleen tällaista kaivatakaan. Ja kyllähän siinä sitten oppi, että jos perseilit oppitunnit sait myöhemmin itse prepata kokeita varten. Ei tullut tunnetta että opettaja olisi vähemmän minulta vaatinut kuin muiltakaan, eihän hän yleensä muuta vaatinut kuin työrauhaa oppitunneilla. Vastuun oppilaan oppimisessa pitäisi sentään mennä oppilas-vanhempi-opettaja-järjestyksessä, ei opettaja-vanhempi-oppilas.
sense:
QuoteMerkillistä muuten, että kaikenlainen ihmisten rodunjalostus ja siitä puhuminenkin on äärimmäisen tuomittavaa PAITSI silloin, kun puhutaan (täysin perusteettomasti) meidän suomalaisten geenipohjan parantamisesta. Ajatelkaa mikä rasismiporu nousisi, jos joku ehdottaisi samaa vaikkapa näille oikeasti ongelmaksi saakka sisäsiittoisille muslimeille!
Minua kiinnostaa neurologiset asiat. En ole saanut niistä tietoa mamujen osalta, paitsi "Kati-Liinan" antama tieto, että afroilla hermosolut kehittyvät nopeammin valmiiksi ja tämä mahdollistaa lyhyenmatkan kilpajuoksun onnistumisen.
Jos ihminen on synnynnäisesti hermosairas, hän jää koukkuun siihen, mikä auttaa. Se voi olla päihde tai jopa ristisanat. Lääkäri auttaa antamalla lääkkeitä, ettei tarvi tyytyä päihteisiin tai ristisanoihin.
Onko tutkittu mikä saa somalit jäämään koukkuun khattiin? Miksi pitää saada kemiallinen rauhoite tai piriste? Suomalainen hoitaa hermojaan samoilemalla metsissä tai istumalla tuntikausia pilkillä yksin. Onko kukaan nähnyt mustaa miestä pilkillä?
Päihdekäyttö kotona ei kohenna lasten arvosanoja. Lukutaidoton ei voi ohjata toista lukutaidotonta. Sokeri on mamuille mieleistä, nyt sitä saa, ja sitten ollaan sokerihumalassa.
Miksi on niin vaikea myöntää, että lyhytjänteisyys on elimellinen osa joitain kulttuureja?
Suomalainen koulu on suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen tuotos. Ei sinne solahdeta mistä päin maailmaa tahansa menestymään. Jos vaikka suomen kielen taidot ovat puutteelliset niin kusessa ovat pian oppilaat ja opettajat. Kielitaito on avain pärjäämiseen. Eikä sekään kaikilla riitä menestykseen.
Quote from: ElinaElina on 08.03.2014, 11:53:15
Onko kukaan nähnyt mustaa miestä pilkillä?
Johan nyt toki, 17-vuotias nuoriherra Musa ainakin on ollut: http://hommaforum.org/index.php/topic,80112.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,80112.0.html)
Quote from: Leso on 08.03.2014, 08:25:49
Mikä kirkuva vääryys nyt - taas. :facepalm:
"Mä koen..." "Mä oon yksilö, ja mä koen..."
Ja sitten vielä joku Jani Toivola kiertää kouluissa esitelmöimässä kokemisen, tuntemisen, aistimisen ynnä muun tuottamattoman hömpän tärkeydestä. Kaiken kaikkiaan tämä on yhtä helvetin sirkusta.
QuoteMuuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?
Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030818106970_uu.shtml) 8.3.2013
Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat
keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.
Quote from: Durrur on 08.03.2014, 10:33:35
Luokkakoot ovat liian suuria ja selkeästi pitäisi paremmin tasottaa lapsia, koska tasoerot ja niistäkin seuraava riehuminen estää kaikkia opiskelemasta. Rahaahan se vaatisi ja paljon, mutta koulutuksesta säästäminen on saanut koko järjestelmän romahtamispisteeseen. Jos ei muuta niin vartijoita kouluihin ja oikeuksia näille häiriköiden poistamiseen. Vartijat keinona kuitenkin selkeästi ratkaisu, joka auttaa vain seurausten kurissa pitämiseen, ei itse ongelman syntyyn, minkä korjaaminen maksaisi paljon enemmän.
Montako niissä luokissa sitten on? Ei kai sitä nyt jokaista erikseen pidä kädestä pitää?
Quote from: Roope on 08.03.2014, 14:44:00
QuoteMuuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?
Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030818106970_uu.shtml) 8.3.2013
Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.
Toihan on kätevä systeemi sitten nykyisin. Kutosen oppilas.
+1 siitä että on tyttö
+1 siitä että on hiljainen luokassa
+1 siitä että vanhemmat juttelee vanhempainillassa
+1 siitä että on mamu
;D Kymppihän se pamahtaa.
Tämä vaatiminen jäi vähäsen hämärän peittoon.
Millä tapaa sen opettajan pitäisi jotain vaatia? Miten ne suomalaisilta vaatii?
Nykyisin taitaa ryhmät olla puolta pienempiä kuin ennen kun oli neljäkymmentäkin luokassa, paitsi oliko kielissä ja matikassa pienet ryhmät. Eli jos vaikka parikymmentä olisi luokassa, millä tapaa erityisesti pitäisi sitten vaatia? Karttakepillä käsille ja parrua takamuksiin vai miten ne vaatimukset tehdään ???
Heikoimman tahtiahan ne varmaankin yhä kulkee?
Vaikuttaa oikein tekemällä tekaistulta ongelmalta jota käytetään lisärahan vaatimiseen ties mihinkä projektiin jossa voidaan käydä tutustumassa lämpöisissä maissa kuinka koulua käydään tms. eli istumassa baarissa kuukauden verran.
Quote from: IL- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.
Kulttuurisen osaamisen tavoitteenahan on se, että opettajat ymmärtävät mamujen kulttuuria, jonka jälkeen mamu-lapsilta osataan paremmin vaatia samaa kuin suomalaisskideiltä, mutta sillä tavalla muotoiltuna, että vaatimustaso saavutetaan todennäköisemmin. Haistan tuossa Harju-L:n sanomassa kuitenkin jonkinnäköistä vastaantuloa mamu-lapsille. En arvosta.
QuoteLauantai 8.3.2014 klo 04.37
Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Kun me täällä arvostelemme positiivista syrjintää niin meidät leimataan muukalaisvihamielisiksi rasisteiksi. Kaipa se on myös meidän syy kun moni maahanmuuttajaperheen koululainen kokee samaisen positiivisen syrjinnän kiusallisena.
Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lukemisen_erityisvaikeus). Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.
Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Quote..ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta..
Mikähän tuokin aivopieru nyt oikein on? Pitäisikö mamu-kakaroita opettaa eri tavalla kuin pottunokka-pilttejä? Ihminen oppii, jos on kiinnostusta ja motivaatiota. Hyysärit ja kukkahatut, lopettakaa jo tuo naurettava moku-lässytys.
Quote from: Blanc73 on 08.03.2014, 15:46:46
Quote..ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta..
Mikähän tuokin aivopieru nyt oikein on? Pitäisikö mamu-kakaroita opettaa eri tavlla kuin pottunokka-pilttejä? Ihminen oppii jos on kiinnostusta ja motivaatiota. Hyysärit ja kukkahatut, lopettakaa jo tuo naurettava moku-lässytys.
Ehkäpä se tarkoittaa sitä, että opettajan pitää osata nähdä epäsosiaalinen ja vastenmielinen käyttäytyminen osana oppilaan kotona oppimaa kulttuuria. Näin ollen siihen ei pidä yrittää puuttua samalla tavalla kuin traditionaaliseen epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, vaan muuttaa luokan käytäntöjä niin, että tämä uusi käyttäytymisnormi mahtuu niiden joukkoon.
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lukemisen_erityisvaikeus). Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.
Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Olisiko tullut sukuja joilla se on, isompi määrä.
Aika kalliiksi tulee opettaa heitä lukemaan, veikkaan. Ilmeisesti syytä olisi joka penikalle tehdä testit ettei semmosta satu olemaan, ettei opettaja totea heillä olevan jokin adhd tms. ja määrää lääkärille pillereitä hakemaan ja sitä myötä menettämään muunkin oppimiskyvyn.
Suomessahan taitaa vähäsen olla opettajilla noussut päähän ne pisatestit, lapset kun on osanneet huolimatta kehnosta tai olemattomasta opetuksesta. Nyt sitten kun tuleekin muualta lapsia joihin se hieno opetus ei toimikaan, niin ihmettely ja syyttely alkaa.
Onko nämä opetettavat aikuisia? Etteivät vaan harrasta kulttuurisidonnaista piristeen käyttöä ja siksi mene loggaamiset miten sattuu?
Leena Sharman juttu Suomen Kuvalehdestä vuodelta 2009, tuskin menettänyt ajankohtaisuuttaan:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pystyyko-koulu-kotouttamaan-maahanmuuttajat/
Keskustelua jutusta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,2360.0.html
Vielä enemmän asiaa löytyy jutusta Minun kouluni on nyt heidän (pdf) (http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/026_035SK0809L.pdf)
Yllämainitusta ketjusta löytyy lainauksia tuosta jutusta, kannattaa kyllä lukea kokonaan, karua tarinaa monikulttuurisen koulun arjesta.
Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:
Quote
Rapatin omalla S2-tunnilla hänen optimisminsa vaikuttaa hieman erikoiselta.
Luokan takarivi on vajoamassa täydelliseen anarkiaan. Viiden pojan rinki pelaa korttia eikä ota kuuleviin korviinsa opettajan määräyksiä.
"Ne kortit pois nyt, tämä alkaa olla jo törkeää", Rapatin ääni kohoaa aavistuksen verran.
Kukaan ei reagoi.
Rapatti arvelee, että luokassa ollaan kapinamielellä, koska osa oppilaista on tyytymättömiä saamiinsa arvosanoihin.
"Arvosanat eivät ole lahjoja tai rangaistuksia, vaan arviointia. En voi antaa noin vain kahdeksaa, se antaa väärän signaalin jatko-opintojen suhteen", hän selittää, ja luokka kuuntelee hetken aikaa hiljaisena. Sitten venäläis-latvialais-serbialainen korttirinki pyörähtää uudestaan käyntiin.
Opettaja valitsee nyt taktiikakseen välinpitämättömyyden, hän ei puutu kortinpeluuseen, kunhan muu luokka saa työrauhan. Luokassa on toki niitäkin, joita opiskelu kiinnostaa.
"Mitä tärkeää tapahtui vuonna 1802? Kyllä, Elias Lönnrot syntyi. Ja miksi hän oli tärkeä? Kyllä, hän kehitti Kalevalan. Mikä on Kalevala?"
Vanha kertomus, jossa on paljon runoja, oppilaat ehdottavat.
Opettaja kirjoittaa tauluun malliksi yhden säkeen. Ei ollut sitä urosta / eikä miestä rohkeata. Mitä se tarkoittaa? Eturivin kenialainen tyttö ehkä tietäisi, mutta ei halua kertoa, koska takarivissä naureskellaan vastauksille.
"Ketä vittu kiinnostaa, jos venäläiset nauraa", hänen vieressään istuva afgaanityttö Nigin sähähtää.
Pojat keskeyttävät korttipelin ja alkavat viskoa paperipalloja tyttöjen päähän. Opettaja käskee lopettamaan.
"I don't give a fuck. Voiksmä mennä röökille?" Daniel-niminen poika kysyy ja roikottaa tupakkaa alahuulessaan
Jos jollekin tulee mieleen pieninkin myötätunnon tapainen opettaja Katriina Rapattia kohtaan, niin ei kannata, hukkaan menisi empatiat:
Quote
Näiden havaintojen jälkeen voisi kuvitella, että kansankynttilät suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajaväestön määrän kasvattamiseen. Mutta mitä vielä: Rapatin ja Sissosen mielestä maahanmuuttajat ovat rikkaus, heitä on ajateltava voimavarana, suomalainen "yksi kieli ja yksi kansa" -ajattelutapa ei ole terve ja monikulttuurisuus tuo tuulahduksia maailmalta
Edit: korjasin näppäilyvirheen.
Quote from: Onnikka on 08.03.2014, 16:10:37
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
[...]
Olisiko tullut sukuja joilla se on, isompi määrä.
[...]
Onko nämä opetettavat aikuisia? Etteivät vaan harrasta kulttuurisidonnaista piristeen käyttöä ja siksi mene loggaamiset miten sattuu?
Siis Mohammedin ja sen johdannaisia sukuja. Tilastot puuttuvat siltä osin kuinka moni heistä on serkusliittojen hedelmiä.
Aikuisia he kaikki ovat koska se ei ole koulu. Kyse on myös siitä että kaikki ovat työharjoittelussa siinä samassa paikassa ja opetus tapahtuu heidän työajallaan. En ole havainnut piristeiden käyttöä. Kallista on tämä lähi-itäläisten ja afrikkalaisten kotoutus Suomeen.
kun suomalaisperheiden lapsetKIN aikoinaan menivät ummikkoina ruotsalaiseen kouluun he eivät saaneet ilmeisesti erityiskohtelua. kuinka kävi laahasiko oppiminen, olivatko he häirikköjä. onko tietoa?
enostani, joka lapsena muutti ruotsiin tuli matematiikan opettaja, tosin hän oli muistaakseni kuusivuotias ja ehkä ehti sopeutua ennen kouluun menoa
QuoteLauantai 8.3.2014 klo 04.37
Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Tatu Vanhanen varmaan osaisi kertoa miksi näin on.
Quote from: Onnikka on 08.03.2014, 14:58:02
Quote from: Durrur on 08.03.2014, 10:33:35
Luokkakoot ovat liian suuria ja selkeästi pitäisi paremmin tasottaa lapsia, koska tasoerot ja niistäkin seuraava riehuminen estää kaikkia opiskelemasta. Rahaahan se vaatisi ja paljon, mutta koulutuksesta säästäminen on saanut koko järjestelmän romahtamispisteeseen. Jos ei muuta niin vartijoita kouluihin ja oikeuksia näille häiriköiden poistamiseen. Vartijat keinona kuitenkin selkeästi ratkaisu, joka auttaa vain seurausten kurissa pitämiseen, ei itse ongelman syntyyn, minkä korjaaminen maksaisi paljon enemmän.
Montako niissä luokissa sitten on? Ei kai sitä nyt jokaista erikseen pidä kädestä pitää?
Mitähän muistaisin omista ajoistani. Ala-asteen puolella oli siinä kahdenkymmenen pinnassa oppilaita/luokka. Yläasteella nousi lähemmäs kolmeakymmentä. Lukiossa vaihtelee kurssin suosiosta riippuen ja täälläpäin maksimiksi lyöty 32 oppilasta, mutta hyvin opettajalle puhuessa saattaa pari ylimääräistä päästä. Lukiota ei välttämättä tarvitsisi tuohon lisätä vaan siellä voisi olettaa käytöksen huomioivan muut. Tosin muistan liian hyvin sen, että joitain ei sielläkään opiskelu nappaa ja harvassa on ne opettajat, jotka oikeasti heittää jengin luokasta pihalle, vaikka sillä uhkailevatkin. 32 oppilasta pitkän matikan kurssilla on myös ajatuksena jonkin verran kyseenalainen, koska millään ei opettaja tuollaisessa ryhmässä kykene kaikkia ohjausta tarvitsevia auttamaan, vaikka häiriöitä ei tunnilla olisikaan.
Ne 1-4 luokkaa olin erittäin pienessä koulussa, oppilaita luokassa se 6, kunnes yhdistettiin vuotta vanhempien kanssa ja olisiko määrä noussut vajaaseen 15:sta. Niin tai näin, isompaan kouluun vaihtaessa paljon muuta tunneilla ensimmäisenä vuotena huvittanut tehdä kuin idlailla, koska lähes kaikki opetettavat asiat oli jo aiemmassa koulussa käytynä. En kyseisen pienemmän koulun metodeja arvosta paljoakaan, mutta omalla kohdallani huomasin sen eron, jota luokkakoosta voi seurata.
QuoteMaahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Mikä ihme tuo nyt on? Suomen koulujärjestelmä on hiottu suomalaisten tarpeisiin hyvin pitkän aikaa. Muutaman luokan käytyään, lasten osaaminen on jo eurooppalaista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Varsinaiset maahanmuuttajalapset saapuvat kesken kaiken ja tuloksena on jo keskimääräistä suurempi kuilu kantislapsiin, kuin missään muualla Euroopassa.
Ja koska järjestelmä on jo opettanut kantislapsille hyvin paljon ja aikaisin, ei välin umpeen kurominen tapahdu usein koskaan.
edit. lisäsin puuttuvan sanan
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lukemisen_erityisvaikeus). Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.
Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Tätä geneettistä taustaa pitäisi tutkia. Dysleksian suomalainen nimi lukihäiriö on onneton, häiriö mielletään ohimeneväksi. Dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta, vaikka mikään ei poista sitä. Dysleksiassa aivot ovat ylinopeita kun lukee, ja arvaavat sanan väärin (tai oikein) ja arvaus jää päälle, vaikka lukeminen jatkuu.
Olen hyvin läheltä seurannut ja nähnyt että periytyi isältä pojalle, kumpikin epäonnistuivat koulussa, mutta pärjäsivät käden taitojensa avulla työelämässä.
Prinsessa Victorialla myös.
Tämä voisi selittää, miksi Somalian lukutaitoprosentti on alhainen.
Quote from: rölli2 on 08.03.2014, 16:47:26
kun suomalaisperheiden lapsetKIN aikoinaan menivät ummikkoina ruotsalaiseen kouluun he eivät saaneet ilmeisesti erityiskohtelua. kuinka kävi laahasiko oppiminen, olivatko he häirikköjä. onko tietoa?
enostani, joka lapsena muutti ruotsiin tuli matematiikan opettaja, tosin hän oli muistaakseni kuusivuotias ja ehkä ehti sopeutua ennen kouluun menoa
Monesti, ainakin voimakkaimman siirtolaisuuden aikaan ja niillä paikkakunnilla johon siirtolaisuutta tuli paljon, suomalaislapset opiskelivat omissa luokissansa ekat vuodet ennen kuin heidät voitiin kielitaidon karttuessa integroida ruotsalaisluokkiin. Suomalaisia opettajia rekryttiin myös ruotsiin opettamaan kielitadottomia suomalaislapsia.
Ja juu, laahasivat ja olivat häirikköjä...
Vuodelta 1965, koulusta ja kielenoppimisesta suomalaisessa enklaavissa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaiselamaa_goteborgissa_51967.html#media=51972
Vuodelta 1969, suomalainen opettaja Raimo Rönnholm lähtee ruotsiin opettamaan:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/finne_-_ruotsinsuomalaiset_52174.html#media=52190
Vuodelta 1972, käsittelee myös koulunkäyntiä, n. puolet suomalaislapsista alemmalla luokkatasolla kun mitä heidän ikänsä edellyttäissi, suuri osa apuluokilla:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/svea-mamman_ottolapset_559.html#media=623
Quote from: Roope on 08.03.2014, 14:44:00
QuoteMuuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?
Iltalehti: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030818106970_uu.shtml) 8.3.2013
Kyllä muuttaa, mutta sehän perustuu opettajien ohjeistukseen. Maahanmuuttajilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron korkeammat kuin heidän antamansa näyttö. Kaikin mokomin tällaiset oppilaiden ja oppilasryhmien vertailua vinouttavat käytännöt saisi lopettaa.
Tuosta samasta Iltalehden jutusta yksi lainaus ja sen kaveriksi sitten teksti, jota kyllä taisin juuri pari päivää sitten lainata, mutta tuon sitaatin arvon moninkertaistaa se, että se on lähtöisin somalilta, jolloin ei voi (kai?) kansanryhmää vastaan kiihottumisesta epäillä:
Quote
Farah myöntää, että kaikki maahanmuuttajaperheet eivät pidä koulunkäyntiä ja ammattikoulutusta ensiarvoisina. Hänen mielestään tämä kuitenkin yleistetään koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030818106970_uu.shtml)
Quote
Siirtolaisuusjärjestö IOM:n projektikoordinaattori, 1990-luvun alussa Suomeen muuttanut somali Saed Guled puhuu Maahanmuuttajien matka suomalaiseen yhteiskuntaan -kirjassa näinkin avoimesti: "Ymmärtämättömyys suomalaisesta koulutus- ja työllisyyspoliittisesta järjestelmästä sekä tulevaisuuden suunnittelun taitojen puute vaikeuttavat somalien työllistymistä. Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta ja pohtia sitä, mitä heistä tulee tai mitä he voisivat opiskella. Tästä syystä voi johtua se, että monet heistä eivät menesty koulussa, sillä opetussuunnitelma ei sovi yhteen heidän todellisuuskäsitystensä kanssa. Lisäksi oppilailta jää osa koulusta käymättä heidän perheidensä muuttaessa maasta toiseen paremman elämän toivossa tai lapsia sopeutettaessa omaksumaan somalialaisen ja muslimikulttuurin tapoja."
Suomen Kuvalehti (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/matka-perus-suomeen/?shared=32931-b2004ff4-500)
Tässä Heidi Harju-Luukkaisen tutkimuksessa on tarkoitus selvittää etnisen taustan merkitystä, odotan suurella mielenkiinnolla, mitä sieltä oikeastaan paljastuukaan, jos maahanmuuttajia uskalletaan olla käsittelemättä yhtenä klönttinä, jaetaan vielä tulokset kansallisuuksittain.
Quote
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta. Tutkija Heidi Harju-Luukkainen on selvittänyt Jyväskylän yliopistossa toimivan tutkijaryhmän kanssa, miksi.
Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä.
Aamulehti (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194882349540/artikkeli/maahanmuuttaja+kokee+ettei+opettaja+vaadi+tarpeeksi.html)
Quote from: Onnikka on 08.03.2014, 14:58:02
Tämä vaatiminen jäi vähäsen hämärän peittoon.
Millä tapaa sen opettajan pitäisi jotain vaatia? Miten ne suomalaisilta vaatii?
Oppilaita pyydetään biologian kokeessa tunnistamaan kuvan eläin. Ensimmäinen arvaa "tali tinti", ja toinen tietää eläimen olevan "punatulkku, pyrrhula pyrrhula".
Ensimmäinen saa kehut siitä, että tunnisti ainakin että kuvassa on lintu, edistystä edellisestä kerrasta kun hän luuli saukon olevan matelija. Toinen oppilas saa pisteet siitä, että tunnisti punatulkun, mutta menetti osan kun ei hoksannut kyseessä olevan nuoren koiraan eikä aikuisen naaraslinnun.
Lopputuloksena molempien biologian numero on sama. Toiselta vaaditaan vain vähän enemmän samaan numeroon.
Quote from: Kemolitor on 09.03.2014, 11:13:28
Tässä Heidi Harju-Luukkaisen tutkimuksessa on tarkoitus selvittää etnisen taustan merkitystä, odotan suurella mielenkiinnolla, mitä sieltä oikeastaan paljastuukaan, jos maahanmuuttajia uskalletaan olla käsittelemättä yhtenä klönttinä, jaetaan vielä tulokset kansallisuuksittain.
Muutaman vuoden takaista suomalaistutkimusta (http://nikopol2008.blogspot.fi/2008/12/nuo-taitavat-koulumynteiset.html) lainattiin aluksi tiedotusvälineissä niin, että "maahanmuuttajilla on myönteinen asenne koulunkäyntiin". Sitäkin hehkutettiin, että osa maahanmuuttajista pärjäsi koulussa jopa paremmin kuin suomalaiset. Keskimäärin maahanmuuttajat pärjäsivät huonommin, ja ne huonosti pärjäävät ryhmät olivat muista vuosia jäljessä.
2008-12-12 Opettaja-lehti 50: Liian moni putoaa (maahanmuuttajien koulumenestys) (http://hommaforum.org/index.php/topic,727.msg9949.html#msg9949)
Kirjoitin vuosi sitten toiseen ketjuun, mutta sopii tähän yhteyteen.
Quote from: Fincum on 14.03.2013, 11:52:43
Salolainen ilmaisjakelulehti Salonjokilaakso 14.3.2013. Juttu salolaisesta monikulttuurisesta koulusta
QuoteKoulunkäyntiavustaja, 25 vuotta Suomessa asunut, Ukrainalaistaustainen Viktoria Heimo:
" Välillä joudun myös tarkentamaan oppilaille, että rasistista käytöstä ei ole se, että opettaja käskee tekemään läksyt
lisätäänkö nyt sitten kotoutusmäärärahoja, jos se vaikka parantaisi koulumenestystä
Quote from: timouti on 08.03.2014, 07:59:33
QuoteLauantai 8.3.2014 klo 04.37
- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.STT
Tähän minäkin kiinnitin huomioni, kun luin jutun Hämeen Sanomista.
Pääsanoma on siis, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohdellaan eri tavalla kuin kantisoppilaita, ja tämä on ongelma. Kuitenkin ratkaisuksi ehdotetaan kulttuurikoulutusta. Eikö ratkaisu olisi, että kohdellaan oppilaita samalla tavalla taustoista riippumatta? Mihin siinä kulttuuriosaamista tarvitaan?? Toimitaa vain samalla tavalla, kuin kaikkien muidenkin kohdalla.
Quote from: ElinaElina on 08.03.2014, 18:41:22
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
Työpaikallani opetetaan suomen kieltä ja tietokoneen käyttötaitoja. Olemme huomanneet että huomattavan suurella osalla somaleista ja osalla afgaaneista on pahanlaatuinen dysleksia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lukemisen_erityisvaikeus). Havainnon teki ammattilainen kielenopettaja, maisteri. Havaintoon ei toki tarvitse maisteria vaan aivan kuka tahansa kelpaa. Annan paperilla muutaman sanan jotka pitää kopioida. Kirjaimet vaihtavat dysleksiaa sairastavalla paikkaa poikkeuksetta vaikka kuinka jankutan oikeinkirjoituksesta.
Dysleksiaa sairastavat eivät pääse kovinkaan hyvin käyttämään esimerkiksi sähköpostiaan koska he eivät kirjoita kirjautumisnimeään eivätkä varsinkaan salasanaa korrektisti. Tähän vaivaan minulla ei ole ollut lääkkeitä eikä edes huonoja neuvoja. Olen lopettanut dysleksiaa sairastavien opettamisen tyystin.
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Tätä geneettistä taustaa pitäisi tutkia. Dysleksian suomalainen nimi lukihäiriö on onneton, häiriö mielletään ohimeneväksi. Dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta, vaikka mikään ei poista sitä. Dysleksiassa aivot ovat ylinopeita kun lukee, ja arvaavat sanan väärin (tai oikein) ja arvaus jää päälle, vaikka lukeminen jatkuu.
Olen hyvin läheltä seurannut ja nähnyt että periytyi isältä pojalle, kumpikin epäonnistuivat koulussa, mutta pärjäsivät käden taitojensa avulla työelämässä.
Prinsessa Victorialla myös.
Tämä voisi selittää, miksi Somalian lukutaitoprosentti on alhainen.
Nämä dysleksikot tarvitsisivat erityisopetusta siellä mistä ovat lähteneetkin. He tulivat tänne kaikkine ongelmineen mitä heillä on kotimaassaankin. Erityisopetus ei poista yhtäkään heidän ongelmistaan - ei ensimmäistäkään.
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Ei pidä paikkaansa. Lähipiirissä on muutama hyvä esimerkki. Toinen, nuorempi, jäi "seulaan" heti koulun alussa, sai lukiopetusta ja kirjoitti varsin kelvolliset yo-pahvit. Toinen, vanhempi, meni aluksi yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan käytännön alaa mutta jatkoi sitten yliopistoon ja on nyt proffa, väitteli englanniksi. Molemmat tietävät heikot kohtansa ja osaavat tarkistaa tekstinsä sen mukaan -- ovat jopa huolellisempia kuin vaivattomat. Iän myötä vaiva on myös huomattavasti lieventynyt.
Quote from: Malla on 10.03.2014, 08:32:25
Quote from: Ari-Lee on 08.03.2014, 15:11:56
En ihmettele jos kouluosaaminen laahaa. Se tulee laahaamaankin läpi elämän.
Ei pidä paikkaansa. Lähipiirissä on muutama hyvä esimerkki. Toinen, nuorempi, jäi "seulaan" heti koulun alussa, sai lukiopetusta ja kirjoitti varsin kelvolliset yo-pahvit. Toinen, vanhempi, meni aluksi yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan käytännön alaa mutta jatkoi sitten yliopistoon ja on nyt proffa, väitteli englanniksi. Molemmat tietävät heikot kohtansa ja osaavat tarkistaa tekstinsä sen mukaan -- ovat jopa huolellisempia kuin vaivattomat. Iän myötä vaiva on myös huomattavasti lieventynyt.
Tunnen itsekin erään dysleksikko maisterin. Tarkkana hän on saanut olla vaikka onkin lievimmästä päästä. Avun saanti mahdollisimman nuorena on avain menestykseen.
Esimerkkinä omalta kohdaltani voin kertoa jos aikuinen ihminen ei onnistu viiteen minuuttiin kirjoittamaan kopioiden valkokankaalta "yle.fi" korrektisti ohjauksessani niin että jopa osoitan näppäimistöltä mitä painellaan niin voin todeta puuhasteluni olevan turhaa. Potilas siinä vain tuskastuu paitsi itsekin. Havaintonani pahimmassa dysleksiassa kaikkein vaikeimpina sanoina ovat kaikki sanat joissa on kaksi vokaalia peräkkäin. Toisinsanoen melkein kaikki sanat. Saman havainnon teki siis mainitsemani kielen opettaja. Kyse on tuontiongelmista. Tämä on aivan kauheaa, hei oikeesti.
Tähänkö tulkin tarve perustuu osittain? Silloin hommat pitäisi hoidella vammaispalvelulain puitteissa tms eikä kotouttamispuuhana.
QuoteSuomen oppilaat Euroopan parhaita PISA 2012 - tutkimuksen ongelmanratkaisussa
Suomi menestyi hyvin PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä. Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen pisteiden keskiarvo oli yhdeksänneksi korkein. Ongelmanratkaisu on PISAssa tässä muodossa uusi sisältöalue ja vertailukohtaa aiempaan tulokseen ei siten ole. Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
[...]
Pojat menestyivät tyttöjä paremmin ongelmanratkaisutaidoissa osallistujamaissa keskimäärin. Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
[...]
Maahanmuuttajat menestyivät heikosti kantaväestöön verrattuna
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa. Suomessa kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 526 pistettä, kun toisen polven maahanmuuttaja-taustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät Suomessa lähes yhtä hyvin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/04/Pisa_ongelmanratkaisu.html?lang=fi) 1.4.2014
QuoteSuomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
Olipa merkittävästi korkeampi. :roll: No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.
Quote from: koli on 01.04.2014, 14:00:14
QuoteSuomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
Olipa merkittävästi korkeampi. :roll: No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.
Ei, koska ero on noin päin. Se vain osoittaa tyttöjen luontaista paremmuutta. Toisinpäin kyse olisi siitä, että tyttöjä sorretaan. Tuossa luultavasti tarkoitetaan tilastollista merkitsevyyttä, eli sitä, että 95 % todennäköisyydellä ero ei johdu sattumasta.
Quote from: Kemolitor on 09.03.2014, 11:13:28
Quote
Siirtolaisuusjärjestö IOM:n projektikoordinaattori, 1990-luvun alussa Suomeen muuttanut somali Saed Guled puhuu Maahanmuuttajien matka suomalaiseen yhteiskuntaan -kirjassa näinkin avoimesti: "Ymmärtämättömyys suomalaisesta koulutus- ja työllisyyspoliittisesta järjestelmästä sekä tulevaisuuden suunnittelun taitojen puute vaikeuttavat somalien työllistymistä. Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta ja pohtia sitä, mitä heistä tulee tai mitä he voisivat opiskella. Tästä syystä voi johtua se, että monet heistä eivät menesty koulussa, sillä opetussuunnitelma ei sovi yhteen heidän todellisuuskäsitystensä kanssa. Lisäksi oppilailta jää osa koulusta käymättä heidän perheidensä muuttaessa maasta toiseen paremman elämän toivossa tai lapsia sopeutettaessa omaksumaan somalialaisen ja muslimikulttuurin tapoja."
Suomen Kuvalehti (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/matka-perus-suomeen/?shared=32931-b2004ff4-500)
Tätä toki voi mieltää vain kulttuurisena, mutta kyllä tulevaisuuteen katsominen nimenomaan on älykkyyden merkki. Tällainen puute on monessa ongelma. Se saattaa johtaa esimerkiksi rikollisuuteen. Ehkä tällainen asenne on syy Somalian ja yleisemminkin Afrikan ongelmiin eikä vain mukauma ko. maan olosuhteisiin.
Pelottaa, että aasialaiset vievät suomalaisten insinöörihommat tulevaisuudessa, jos Suomessa tyydytään olemaan "Euroopan parhaita".
Pointti oli siinä, että
kuuden pisteen ero tyttöjen ja polkien välillä oli "merkittävä", kun taas
65 pisteen ero Suomen kantaväestön ja
toisen polven maahanmuuttajien välillä kuitattiin sillä, että "erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa".
Tiedotteessa jätettiin kertomatta, että ero suomalaisten ja kaikkien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä (84 pistettä) oli ylivoimaisesti raportissa listattujen OECD-maiden suurin. (edit: OECD-maiden keskiarvo 36 pistettä)
Quote from: OKM 1.4.2014Suoritustason 2 alapuolelle jääneiden oppilaiden osuus oli Suomessa 14 prosenttia ja OECD:ssä 21 prosenttia. Tätä tasoa voidaan pitää vähimmäistasona, joka mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan.
Suoritustaso 2:n rajana oli
423 pistettä, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaiden tulosten
keskiarvo oli Suomessa vain
426 pistettä. Myöhemmin keväällä pääsemme tarkastelemaan tuloksia tarkemmin eri maahanmuuttajaryhmien mukaan.
Quote from: koli on 01.04.2014, 14:00:14
QuoteSuomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
Olipa merkittävästi korkeampi. :roll: No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.
Säästän rahat:
Nostetaan vaatimustasoa.
Quote from: Mursu on 01.04.2014, 14:18:45
Ei, koska ero on noin päin. Se vain osoittaa tyttöjen luontaista paremmuutta. Toisinpäin kyse olisi siitä, että tyttöjä sorretaan. Tuossa luultavasti tarkoitetaan tilastollista merkitsevyyttä, eli sitä, että 95 % todennäköisyydellä ero ei johdu sattumasta.
Nyt varmastikin tehdään johtopäätös että ulkomaisia sorretaan.
Ulkomaisten osalta voisi vaihtaa ne ketkä heitä maahan hakee, mikäli välttämätöntä on käydä isolla rahalla hakemassa. Voisi tarttua erilaista porukkaa haaviin.
Nykyisellään tarkoituksena kun vaikuttaa olevan rodunjalostus, haetaan kansanmurhan tehneestä sotapäälliköstä alkaen.
Kiitettävästi ovat kummiskin onnistuneet kouluja kehnontamaan ihan muutamassa vuodessa siitä kun nämä tutkimukset alkoi, alaspäin on vahva suunta. Ikävä homma suomalaisille että alkoivat niitä tekeen.
Quote from: koli on 01.04.2014, 14:00:14
QuoteSuomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
Olipa merkittävästi korkeampi. :roll: No kait se on pakko tämänkin suuren ongelman ratkaisemista varten perustaa muutama työryhmä ja työllistää kasapäin byrokraatteja.
Kantaväestön keskiarvo oli kuitenkin 526 pistettä, jokin ei nyt täsmää. Onko jossain erikseen kantispoikien ja kantistyttöjen pisteet?
Quote from: Alkuasukas on 01.04.2014, 14:54:34
Kantaväestön keskiarvo oli kuitenkin 526 pistettä, jokin ei nyt täsmää.
Miksei täsmäisi, kun maahanmuuttajat laskevat hieman keskiarvoa?
Quote from: Alkuasukas on 01.04.2014, 14:54:34
Onko jossain erikseen kantispoikien ja kantistyttöjen pisteet?
En huomannut olevan, mutta tarkista itse:
Creative Problem Solving: Students' skills in tackling real-life problems (Volume V) (http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-volume-v.htm)
Quote from: Roope on 01.04.2014, 13:40:00
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa. Suomessa kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 526 pistettä, kun toisen polven maahanmuuttaja-taustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät Suomessa lähes yhtä hyvin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/04/Pisa_ongelmanratkaisu.html?lang=fi) 1.4.2014
Pitäisikö mamunaperoille (tai jopa aikuisille) palkata positiivisen syrjinnän hengessä ongelmanratkaisuavustajia?
Quote from: Siili on 01.04.2014, 15:28:12
Pitäisikö mamunaperoille (tai jopa aikuisille) palkata positiivisen syrjinnän hengessä ongelmanratkaisuavustajia?
Samalla ottaa tehtävissä huomioon avustajan hyvä käytös, vanhemmat yms. tärkeät asiat. Siinä vaiheessa kun arvostellaan.
Mites muissa maissa? Onko sellaisia joissa olisi tuotu pätevämpää väkeä kuin kantikset? Täällähän tahallaan tuodaan kehnoa, mutta kaikkialla ei taida sama järjestelmä olla käytössä (vaikka tällä foorumilla vaikuttaakin olevan vallalla kuvitelma, että muuallakin olisi ongelmat ja väet samoja.)
Avustajia taisi jossain lukea että voi olla kaksikin jo opettajan lisäksi samassa luokassa. Siinä niitä säästöjä on. Jokaiselle oma ongelmanratkaisija vielä tehtävää sun muuta tekemään niin johan on tasa-arvoa.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 15:05:20
Quote from: Alkuasukas on 01.04.2014, 14:54:34
Kantaväestön keskiarvo oli kuitenkin 526 pistettä, jokin ei nyt täsmää.
Miksei täsmäisi, kun maahanmuuttajat laskevat hieman keskiarvoa?
Jos tyttöjen keskiarvo on 526 ja poikien 520 niin eikö kaikkien keskiarvon pitäisi olla 523?
Ihmeellinen väite tosiaan että tyttöjen keskiarvo olisi merkittävästi korkeampi kun eroa poikiin on vain kuusi pistettä. Kunka paljon oli suomenkielisten ja ruotsinkielisten välinen ei-merkittävä ero? Viisi pistettä?
Quote from: Noottikriisi on 01.04.2014, 15:54:57
Jos tyttöjen keskiarvo on 526 ja poikien 520 niin eikö kaikkien keskiarvon pitäisi olla 523?
Niinhän tiedotteessa (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/04/Pisa_ongelmanratkaisu.html?lang=fi) sanotaankin. 526 on
kantaväestön (non-immigrant students) keskiarvo. Tyttöjen ja poikien luvut ovat
kaikkien oppilaiden keskiarvoja.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 16:08:26
Quote from: Noottikriisi on 01.04.2014, 15:54:57
Jos tyttöjen keskiarvo on 526 ja poikien 520 niin eikö kaikkien keskiarvon pitäisi olla 523?
Niinhän tiedotteessa (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/04/Pisa_ongelmanratkaisu.html?lang=fi) sanotaankin. 526 on kantaväestön (non-immigrant students) keskiarvo. Tyttöjen ja poikien luvut ovat kaikkien oppilaiden keskiarvoja.
Juu tiedostin tämän. Oli vain hauskaa huomata uutisesta että mitä jätettiin kertomatta. Nyt on mahdotonta sanoa että onko Ilmari ja Jalmari huonompia kuin Liisa ja Lotta kun siellä on Abdi ja sen satatoista sisarusta sekoittamassa.
Uskaltaako kukaan veikata korjaavia toimenpiteitä?
Itse uskallan veikata opetuksen tason tiputtamista mamutasolle, jolloin mamujen PISA-menestys tulee pysymään ennallaan, ellei peräti hiukan paranekin, ja kantaväestön menestys epäilemättä heikkenee.
Kokonaismenestys seuraavassa PISA-vertailussa toki romahtaa, mutta onhan mamujen ja kantaväestön menestyseron kapeneminen todellinen monikulttuurinen riemuvoitto!
Voi kuinka toivon olevani väärässä, mutta pelkään pahoin tarvitsevani tätä viestiä tuekseni sanoessani muutaman vuoden kuluttua : Mitä minä sanoin!
QuoteEtnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.
- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.
Ei meillä ole maahanmuuttajista johtuvia ongelmia, kysykää vaikka
uhkaavanoloisen kirjoituskilpailun kirj......siis korjaan Heidi Harju-Luukkaiselta,
sillä:
-"Maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin" (>> LISÄÄ RAHAA)
-"Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta.." (>> LISÄÄ RAHAA JA LISÄÄ ERIVAPAUKSIA)
Kun noita eri maiden tuloksia katselen, niin ihmetyttää, ovatko omat käsitykset eri maiden koulutusjärjestelmien tasoeroista olleet tosiaan näin pahasti pielessä vai ovatko PISA-testit yksinkertaisesti mittareina yliarvostettuja. Jotainhan ne mittaavat, mutta eivät välttämättä sitä, mitä luullaan. En tiedä.
No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.
Maa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi 526 14,3
Bulgaria 405 56,7 (EU-maa)
Montenegro 406 56,8
Kolumbia 400 61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 54,8 (mamu-taustaiset 444 pistettä)
Kun katselee noita mamujen tuloksia Suomen osalta ja vertaa niitä muihin OECD-maihin, niin huomaa, että Suomen mamut ovat joka ainoassa tilastossa eniten jäljessä kantaväestöä. Tämäkin havainto tukee sitä, että maahanmuutto on Suomelle haitallista ainakin kokonaisuutta tarkastellessa.
QuoteSuoritustasot olivat samat kuin vuoden 2003 PISAtutkimuksessa,
ja pistemäärärajat olivat seuraavat:
Suoritustaso 6: huippuosaaminen (yli 669 pistettä)
Suoritustaso 5: erinomainen osaaminen (608–669 p.)
Suoritustaso 4: hyvä osaaminen (546–607 p.)
Suoritustaso 3: tyydyttävä osaaminen (483–545 p.)
Suoritustaso 2: välttävä osaaminen (421–482 p.)
Suoritustaso 1: heikko osaaminen (358–420 p.)
Suomi, matematiikka:
<1: 3%
1: 9%
2: 21%
3: 29%
4: 23%
5: 12%
6: 3%
Toisen sukupolven maahanmuuttajien keskiarvo on 453, mikä on noin välttävän puolivälissä.
Jos nyt älysin tämän oikein, niin 3 + 9 + 21/2 prosenttiyksikköä = 22% koko Suomen oppilaista jäi samalle tai heikommalle kuin toisen polven maahanmuuttajien keskiarvo.
Quote from: Alkuasukas on 01.04.2014, 14:54:34
Kantaväestön keskiarvo oli kuitenkin 526 pistettä, jokin ei nyt täsmää. Onko jossain erikseen kantispoikien ja kantistyttöjen pisteet?
Koska kantaväestöstä tutkimukseen osallistuvia poikia ja tyttöjä taitaa olla suunnilleen yhtä paljon, poikia jopa himpun enemmän niin jokin todella mättää. Ensiksi tulee mieleen että laskelman tekijä saattaa olla suoritustasoa 2 tai sen alapuolella. Tai voihan olla niinkin että tutkimukseen on osallistunut hen-sukupuolta olevia.
Quote from: Miniluv on 01.04.2014, 17:18:26
QuoteSuoritustasot olivat samat kuin vuoden 2003 PISAtutkimuksessa,
ja pistemäärärajat olivat seuraavat:
Suoritustaso 6: huippuosaaminen (yli 669 pistettä)
Suoritustaso 5: erinomainen osaaminen (608–669 p.)
Suoritustaso 4: hyvä osaaminen (546–607 p.)
Suoritustaso 3: tyydyttävä osaaminen (483–545 p.)
Suoritustaso 2: välttävä osaaminen (421–482 p.)
Suoritustaso 1: heikko osaaminen (358–420 p.)
Suomi, matematiikka:
<1: 3%
1: 9%
2: 21%
3: 29%
4: 23%
5: 12%
6: 3%
Toisen sukupolven maahanmuuttajien keskiarvo on 453, mikä on noin välttävän puolivälissä.
Jos nyt älysin tämän oikein, niin 3 + 9 + 21/2 prosenttiyksikköä = 22% koko Suomen oppilaista jäi samalle tai heikommalle kuin toisen polven maahanmuuttajien keskiarvo.
riippuu noista ensimmäisistä luvuista. Jos ne ovat koko väestön lukuja, niin sitten siellä on paljon mukana mamuja.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 01.04.2014, 16:50:35
Kun katselee noita mamujen tuloksia Suomen osalta ja vertaa niitä muihin OECD-maihin, niin huomaa, että Suomen mamut ovat joka ainoassa tilastossa eniten jäljessä kantaväestöä. Tämäkin havainto tukee sitä, että maahanmuutto on Suomelle haitallista ainakin kokonaisuutta tarkastellessa.
Se tukee sitä teoriaa, että maahanmuutto kaikista Euroopan maista juuri Suomeen on mamulle huonoin mahdollinen vaihtoehto. Syynä voi olla Euroopan vaikein kieli, Euroopan erilaisin kulttuuri, Euroopan erilaisin ilmasto, Euroopan suurimmat kaksoisstandardit, Euroopan paapovin Isosisko, tai jokin muu syy.
Oli syy mikä tahansa, maahanmuuttajan houkuttelu Suomeen on julma ja epätavanomainen rangaistus.
PISAn kalteva torni kallistuu yhä enemmän maahanmuuttajalasten ansiosta kunnes romahtaa ja sitten ihmetellään, että mites tässä näin kävi.
Quote from: Onnikka on 01.04.2014, 15:33:00
Mites muissa maissa? Onko sellaisia joissa olisi tuotu pätevämpää väkeä kuin kantikset?
Etelä-Afrikka ja Zimbabwe saattaisivat olla sellaisia.
Quote from: Fincum on 09.03.2014, 12:21:21
Kirjoitin vuosi sitten toiseen ketjuun, mutta sopii tähän yhteyteen.
Quote from: Fincum on 14.03.2013, 11:52:43
Salolainen ilmaisjakelulehti Salonjokilaakso 14.3.2013. Juttu salolaisesta monikulttuurisesta koulusta
QuoteKoulunkäyntiavustaja, 25 vuotta Suomessa asunut, Ukrainalaistaustainen Viktoria Heimo:
" Välillä joudun myös tarkentamaan oppilaille, että rasistista käytöstä ei ole se, että opettaja käskee tekemään läksyt
Mutta nythän se on tutkimuksin todistettu, että se on suomalaisten kulttuuriosaamattomien opettajien vika, elleivät mamut opi. :flowerhat:
Rakenteellisen rasismuksen määrä on maassamme sellainen, ettei nyt auta muu kuin myöntää tiettyjen ryhmien edustajille
1) Tuet hakemuksetta
2) Todistus suorituksitta
P.S.
Eurovaaleissa tavataan.
Quote from: Onnikka on 01.04.2014, 15:33:00
Mites muissa maissa? Onko sellaisia joissa olisi tuotu pätevämpää väkeä kuin kantikset?
Onhan noita.
Maa, kantaväestö, kaikki mamutAustralia 524 531
Unkari 459 479
Israel 452 474
Slovakia 485 512
Turkki 455 466
Macao 538 543
Montenegro 406 425
Serbia 474 478
Singapore 561 575
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 444
Mainittakoon myös:
Kanada 532 520
Maailmankirjat ovat totaalisen sekaisin:
YLEn klo 18 uutisissa juuri sanottiin viimeisimmistä PISA-tuloksista: "suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti, kantaväestöön verrattuna"
:o
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 18:15:00
Maailmankirjat ovat totaalisen sekaisin:
YLEn klo 18 uutisissa juuri sanottiin viimeisimmistä PISA-tuloksista: "suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti, kantaväestöön verrattuna"
:o
Tuossa varmaan todistellaan, että nyt sitten on hyvä syy saada lisää tuohta mamuiluun.
Quote from: ketale on 01.04.2014, 18:24:38
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 18:15:00
Maailmankirjat ovat totaalisen sekaisin:
YLEn klo 18 uutisissa juuri sanottiin viimeisimmistä PISA-tuloksista: "suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti, kantaväestöön verrattuna"
:o
Tuossa varmaan todistellaan, että nyt sitten on hyvä syy saada lisää tuohta mamuiluun.
Niin vikahan ei voi olla aineksessa, vaan jotenkin tuokin on esimerkiksi juuri sun vika, en tiedä millä logiikalla, mutta sä oot niinku syyllinen. :P ???
Quote
Suoritustaso 6: huippuosaaminen (yli 669 pistettä)
Suoritustaso 5: erinomainen osaaminen (608–669 p.)
Suoritustaso 4: hyvä osaaminen (546–607 p.)
Suoritustaso 3: tyydyttävä osaaminen (483–545 p.)
Suoritustaso 2: välttävä osaaminen (421–482 p.)
Suoritustaso 1: heikko osaaminen (358–420 p.)
Voiko olla huippuosaaja vaikka ei ylläkkään suoritustasolle 6 vai onko sittenkin kyseessä kunniahuippuosaaja samoin kuin on tohtoreita ja kunniatohtoreita.
Quote from: normi on 01.04.2014, 18:26:53
Quote from: ketale on 01.04.2014, 18:24:38
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 18:15:00
YLEn klo 18 uutisissa juuri sanottiin viimeisimmistä PISA-tuloksista: "suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti, kantaväestöön verrattuna"
Tuossa varmaan todistellaan, että nyt sitten on hyvä syy saada lisää tuohta mamuiluun.
Niin vikahan ei voi olla aineksessa, vaan jotenkin tuokin on esimerkiksi juuri sun vika, en tiedä millä logiikalla, mutta sä oot niinku syyllinen.
Rasismistahan se taas johtuu. Opettajat on rasisteja, muut oppilaat on rasisteja, kaikki suomalaiset on rasisteja. Jos rasismi saadaan kitkettyä Suomesta, maahanmuuttajat alkavat menestyä.
Joku voisi kehitellä sellaisen teorian, että PISA-testeissä menestyneen maan koulu on vaativa paikka. Ei riitä, että on kielitaitoa. Pitää olla myös muita opiskeluvalmiuksia. Niitä kertyy kotoa ja päiväkodista niin paljon, että lapsi on valmis oppimaan uusia asioita, kun kouluikä alkaa.
Maahanmuuttajilla valmiuksia ei ole, koska vanhemmilla ei ole koulutusta tai käsitys koulusta on erilainen. Joskus lapset laitetaan kouluun liian nuorena, koska omassa maassa se on koulunaloittamisikä. Tukitoimista kieltäydytään, koska niitä pidetään omissa piireissä häpeänä. Aina lapset eivät ole päiväkodissa eikä edes esikoulussa, mutta koulussa opettajan pitää saada suoraan mamukulttuurista tulleen lapsen kanssa ihmeitä aikaan.
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 18:15:00
Maailmankirjat ovat totaalisen sekaisin:
YLEn klo 18 uutisissa juuri sanottiin viimeisimmistä PISA-tuloksista: "suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät testeissä heikosti, kantaväestöön verrattuna"
:o
Hei, nyt on Aprillipäivä ja lupa juksata, Ylelläkin. Huomenna tulee sitten korjaus.
Miksi ihmeessä opettaja tarvitsisi kulttuurillista koulutusta, jos hän haluaa vain opettaa pikku-Abdille, että 1+1=2? :facepalm:
Miksi joka helvetin asiaan pitää nykyään vetää mukaan KULTTUURI- ihan tarpeeksi ongelmaa on siinä, että kaikki lapset eivät voi syödä samaa ruokaa koulussa, ja että suomalaiseen tasa-arvokäsitykseen kasvatettavat kantismukulat joutuvat todistamaan omassa koulussaan, miten helposti naapuriluokan Zahralta viedään oikeus laittaa hiuksensa nätisti ja potkia liikunnassa palloa. Suomalaismuksun pää sanoo "epäreilua", mutta sitä ei saa sanoa ääneen ettei tule vainotuksi Zahran veljien Abdin ja Muhiksen taholta, tai ettei joudu taas yhteen moku-keskusteluun opettajan kanssa.
Näin me opetamme lapsillemme, miten on ok hiljentää toimiva ajattelu ja katsoa vierestä tasa-arvoa loukkaavaa käytöstä omassa maassamme.
Tuolle mamulasten huonolle menestykselle on löydettävä selitys jostain muualta kuin, tyhmyydestä, kulttuurista tai uskonnosta. Se löytyy varmaankin meidän koulujärjestelmästä, yhteiskunnasta ja asennoitumisesta maahanmuuttajiin.
Koska tiedämme varmasti että maahanmuuttaja+koulu=koulumenestys. Ehkä heitä on opetettu väärin. Opettajat laativat vääriä kysymyksiä heidän vastauksiinsa.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 16:40:07
Kun noita eri maiden tuloksia katselen, niin ihmetyttää, ovatko omat käsitykset eri maiden koulutusjärjestelmien tasoeroista olleet tosiaan näin pahasti pielessä vai ovatko PISA-testit yksinkertaisesti mittareina yliarvostettuja. Jotainhan ne mittaavat, mutta eivät välttämättä sitä, mitä luullaan. En tiedä.
No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.
Maa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi 526 14,3
Bulgaria 405 56,7 (EU-maa)
Montenegro 406 56,8
Kolumbia 400 61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 54,8 (mamu-taustaiset 444 pistettä)
'
Siis onko pointtisi kritisoida testiä vai tuoda ilmi, että noissa maissa on on ongelmia ja niistä ei juuri kannattaisi siirtää väestöä tänne?
QuoteKun Suomi sijoittui tuloksissa yhdeksänneksi, Ruotsi löytyi luettelosta sijalta 25. Tutkimuksessa oli mukana 44 maata ja aluetta.
Opetusministeri Jan Björklund sanoi joidenkin arvioineen, että ruotsalaiset korvaisivat kirjatiedon puutteet luovuudella ja ongelmanratkaisulla.
- Nyt on mustaa valkoisella, että näin ei ole. Tiedot ja ongelmanratkaisu kuuluvat yhteen, ministeri sanoi.
Opettajaliiton puheenjohtaja Eva-Lis Sirén puolestaan painotti, että kaikkien täytyy olla täysin tietoisia siitä, että Ruotsin koululaitoksella on kova työ edessään.
- Lisäksi meidän täytyy uudistaa opettajan ammatti, jos haluamme Ruotsin olevan kilpailukykyinen, Sirén lisäsi.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014040118174976_ul.shtml
Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.
Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.
Toivon, toivon hartaasti, että kyseessä on ns. aprilli juttukepponen. ;D
Todennäköisesti kultamunille ei ole järjestetty riittävää tukiverkkoa tutkimuskisailun suoritukseen ymmärtämiseen. On siis evätty kulduurikonsulenttien, dulkkien ja :flowerhat: tuki pärjätä kisassa. Epäreilua, suvaitsevat tahot voisivat lausua mantran väärin tutkittu!
Mielenkiinnolla odotan kuinka tämä selitetään viralliselta taholta. :P
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 19:48:33
Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.
Testattavat valitaan satunnaisesti. Testin idea on mitata koko väestön taso.
Turhaa ruotsalaiset pelkäävät kilpailukykynsä puolesta, kuuluuhan esim. autonpolttoon monien ongelmien ratkomista. Mitä käytät sytykkeenä? Mistä kohtaan tuikkaat tulen alkuun? Leviääkö sytytetystä autosta palo varmasti mahdollisemman moneen muuhun autoon? Onko riittävästi kavereita kivittämässä palokuntaa, jotta tuho ei jäisi vaillinaiseksi?
Kaikkia näitä joutuu ensin miettimään ja keksimään ratkaisut.
Jospa vanha kunnon pänttääminen toimisi heillä paremmin. Tyyliin "gaselli on kavioeläin, gaselli on kavioeläin, gaselli on kavioeläin, jne, jne". Haukea he tuskin tietävät tai tuntevat kalaksi, joten sitä on turha käyttää opetusmetodina.
Pänttäämällähän he oppivat koraaninkin ulkoa, miksei siis kouluaineita.
Tai sitten koulumenestyksen varmistamiseksi maahanmuuttajalapsilta ei kokeissa saisi kysyä mitään muuta kuin omaa nimeä.
Somalit muistavat aina kertoa, miten vanhemmat kannustavat lapsiaan lääkäreiksi ja insinööreiksi. Ehkä pallo pitääkin heittää vanhemmille; tiesittekö, ettei lapsistanne tule edes lähihoitajia, jos nykymeno jatkuu?
Quote from: Tragedian synty on 01.04.2014, 19:53:33
Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.
Eivät Ruotsin kouluongelmat pelkästään maahanmuutosta johdu. Kyllä Ruotsi on osannut ryssiä koulupolitiikkansa päin Venäjää ilman mamujen myötävaikutustakin. Esim. opettajakoulutukseen on Ruotsissa jo vuosikymmeniä päässyt sisään rimaa hipoen, mikä näkyy opettajien ja sitä myötä opetuksen tasossa ruotsalaisissa kouluissa. Lisäksi Ruotsi tunnetaan maailmalla kaikenlaisista hulluista ihmiskokeista, joihin kuuluu mm. sukupuolineutraali kasvatus kouluissa ja päiväkodeissa, erilaiset poliittisesti motivoidut suvaitsevaisuuskampanjat jne. Kaikkein hulluinta Ruotsissa on se, että siellä oppilaille annetaan arvosanat ensimmäisen kerran vasta päättötodistuksen yhteydessä eli oppilailla ei ole mitään käsitystä osaamisestaan ennen kuin vasta 9. luokalla. Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.
Kyllä Ruotsin kouluongelmien pääasialliset syyt ovat ihan muussa kuin maahanmuutossa.
Quote from: Blanc73 on 08.03.2014, 15:46:46
Quote..ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta..
Mikähän tuokin aivopieru nyt oikein on? Pitäisikö mamu-kakaroita opettaa eri tavalla kuin pottunokka-pilttejä? Ihminen oppii, jos on kiinnostusta ja motivaatiota. Hyysärit ja kukkahatut, lopettakaa jo tuo naurettava moku-lässytys.
Eiköhän tuossa ole tarkoituksena tehdä sama kuin länsinaapurissa, eli romuttaa myös kantisten oppimistulokset keskittymällä oppimiskelvottomien mamujen hyysäämiseen ja samalla jättää kantislapset heitteille...
Sen jälkeen mamujen kelvottomat tulokset eivät hypi niin ikävästi silmille.
QuoteRuotsi löytyi luettelosta sijalta 25. Tutkimuksessa oli mukana 44 maata ja aluetta.
Ruotsi tarvitsee aivan selvästi lisää maahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä. Sija 44 on vielä saavutettavissa. Tsemppiä Ruotsi.
Juuri tänään Hesarissa kerrottiin ihan toimituspäällikön voimin, miten Ruotsissa perheillä menee paremmin kuin Suomessa.
Suomen koululaitostahan on aina yritetty rakentaa täysin Ruotsin mallin mukaisesti. Siitä, että Suomi pärjää paremmin noissa testeissä, kuin Ruotsi, voimme kiittää vain muutosvastarintaa, joka yleensä onkin ainoa järkevä asenne.
Quote from: Myrkkymies on 01.04.2014, 20:02:49
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 19:48:33
Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.
Testattavat valitaan satunnaisesti. Testin idea on mitata koko väestön taso.
Sarkasmi on tosiaankin taitolaji.
Quote from: Nuivatar on 01.04.2014, 21:00:04
Juuri tänään Hesarissa kerrottiin ihan toimituspäällikön voimin, miten Ruotsissa perheillä menee paremmin kuin Suomessa.
Mamuperheillä...
Quote from: Myrkkymies on 01.04.2014, 20:02:49
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 19:48:33
Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.
Testattavat valitaan satunnaisesti. Testin idea on mitata koko väestön taso.
Niin, vai valitaanko satunnaisesti?
Tässä esimerkki Suomesta:
Quote....
Mutta ennen täydelliseen epätoivoon vaipumista kannattaa selvittää, olisiko heikenneiden Pisa-tulosten taustalla myös näytteen valintatavan muutos. Sain sähköpostiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiasta tilastotieteilijänä ja huomautettiin siitä, että tämänkertainen näyte on valittu eri tavalla kuin edellinen. Näytteen, koska vaikka sen yhteydessä puhutaan otoksesta, tätä ei oikein voi kutsua otokseksi.
Näytteeseen nimittäin valittiin kaikki koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajaa ja näiden koulujen oppilaista valittiin kaikki maahanmuuttajat. Tämä ilmeisesti siksi, että haluttiin tutkia erityisesti sitä, miten maahanmuuttajat ovat kouluissaan menestyneet. Tätä tietoa todella tarvitaan ja siksi maahanmuuttajien tarkempi tutkiminen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maahanmuuttajat menestyvät suhteessa kantaväestöön ja suhteessa muiden maiden maahanmuuttajiin.
Tämä takia maahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputuloksen on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan. Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole. Sähköpostiviestin lähettäjä kysyi aivan oikein, onko näyte syntyperäisten suomalaisten kohdalla tasapainossa.
....
LÄHDE:
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/
Quote from: Mehud on 01.04.2014, 17:43:13
PISAn kalteva torni kallistuu yhä enemmän maahanmuuttajalasten ansiosta kunnes romahtaa ja sitten ihmetellään, että mites tässä näin kävi.
Romahti jo.
http://www.youtube.com/watch?v=bI09SnVodGw (http://www.youtube.com/watch?v=bI09SnVodGw)
Quote from: Micke90 on 01.04.2014, 20:41:05
Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.
Olen kyllä mm. tällä foorumilla lukenut, kuinka tietyissä ruotsalaisissa "eliittikouluissa" huomattavan suuri osa oppilaista on jäänyt ilman paikallista "lukio"kelpoisuutta (= kelpoisuutta keskiasteen opintoihin). Eli miten se nyt oikein menikään?
Quote from: Mursu on 01.04.2014, 19:42:57
Siis onko pointtisi kritisoida testiä vai tuoda ilmi, että noissa maissa on on ongelmia ja niistä ei juuri kannattaisi siirtää väestöä tänne?
Ihmettelin aluksi yleisesti eri maiden tulosten eroja verrattuna mielikuviini. En juurikaan kykene kritisoimaan itse testiä, mutta suhtaudun siihen varauksella. Sen sijaan erilaisia tulosten tulkintoja on jo helpompi kritisoida.
Noissa listaamissani erityisen kehnosti menestyneissä maissa (esim. UAE, jossa mamut pärjänneet testissä huomattavasti kantaväestöä paremmin) on sitten oma kiinnostavuutensa, kun niissä suurin osa kantaväestöstäkään ei testin kriteerien mukaan kykene
osallistumaan täysipainoisesti nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan. Bulgaria on tästä huolimatta Suomen kanssa EU:ssa.
Erot varsinaisiin kehitysmaihin ja suurimpiin turvapaikanhakijamaihin (Irak, Somalia, Afganistan jne.) olisivat vielä huomattavasti paljon suuremmat, joten kyllä, tänne ei mielestäni pidä siirtää väestöä kuin tarkkaan valikoiden.
Quote from: Mehud on 01.04.2014, 20:13:18
Pänttäämällähän he oppivat koraaninkin ulkoa, miksei siis kouluaineita.
Toisaalta kotimaan koraani(kierto)kouluissa taitaa olla pänttäysmotivaatiota lisäämässä
a) parrakkaampaa eli auktoriteettista sukupuolta edustava opettaja ja
b) opettajan kädessä keppi
Quote from: RP on 01.04.2014, 21:53:08
Olen kyllä mm. tällä foorumilla lukenut, kuinka tietyissä ruotsalaisissa "eliittikouluissa" huomattavan suuri osa oppilaista on jäänyt ilman paikallista "lukio"kelpoisuutta (= kelpoisuutta keskiasteen opintoihin). Eli miten se nyt oikein menikään?
No, niinhän juuri sanoin.
Lainauksia:
"Suomen edellä olivat Etelä-Korea, Japani ja Kanada"
"Singapore ja kaikki Kiinan osallistuneet alueet Macao, Hongkong ja Shanghai sekä Taiwan menestyivät Suomea paremmin"
Havainnot täsmäävät aika hyvin Vanhasen ja Lynnin pahamaineisten älykkyysvertailujen kanssa.
Koulumenestys ja älykkyys kulkevat enemmän tai vähemmän käsi kädessä, ja jos luvut ovat hyviä, maalla on runsaasti "human capitalia", jonka avulla se varmistaa paikkansa kansakuntien joukossa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tietysti satunnaiset tekijätkin vaikuttavat, mutta yleisesti ottaen tilanne on tämä. Mitä suuremman osan tulevaisuuden suomalaisista matalan älykkyystason maista tulleet maahanmuuttajat muodostavat, sitä alhaisemmaksi laskee suomalaisten keskimääräinen älykkyystaso. Ja tämä tulee johtamaan siihen, että "human capitalia" sulaa pois, ja maa vajoaa kohti kehitysmaatasoa. Tämä ei tietenkään tapahdu tänä vuonna eikä ensi vuonnakaan, mutta pitkän aikavälin kehityskulku on joka tapauksessa tämä.
Näin ei tietenkään käy, jos uskoo siihen, että ei ole olemassa mitään populaatioiden välisiä älykkyyseroja, ja jos onkin, niin Flynn efekti poistaa ne parin sukupolven kuluessa.
Ruotsi alkaa olla aika lähellä ns. Turkki/arabi tasoa noissa pisatuloksissa, sitten kun Turkki menee ohi niin voidaan virallisesti sanoa: "well done Ruotsi"
Vuonna 2012 Ruotsi on sijalla 38 ja Turkki sijalla 43. United Arab Emirates sijalla 44.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 14:51:11
Pointti oli siinä, että kuuden pisteen ero tyttöjen ja polkien välillä oli "merkittävä", kun taas 65 pisteen ero Suomen kantaväestön ja toisen polven maahanmuuttajien välillä kuitattiin sillä, että "erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa".
Tiedotteessa jätettiin kertomatta, että ero suomalaisten ja kaikkien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä (84 pistettä) oli ylivoimaisesti raportissa listattujen OECD-maiden suurin. (OECD-maiden keskiarvo 36 pistettä)
QuoteSuomen tuloksissa silmään pistää erityisesti poikien selvästi tyttöjä huonompi menestys. Se on ikävä viesti, koska tällä vertailulla haluttiin ennakoida nuorten selviämistä tulevista vuosikymmenistä. Pojat ovat poikia -selitys on liian helppo tapa ummistaa silmät, sillä poikien suhteellinen menestys oli OECD-maiden heikoimpia.
Suomalaisella koulujärjestelmällä voisi vaihteeksi olla opittavaa myös muilta.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus (http://www.hs.fi/paivanlehti/02042014/paakirjoitukset/Voi+pojat+uutta+Pisa-tulosta/a1396323649301) 2.4.2014
Siis mitä ihmettä? Tyttöjen ja poikien tuloksissa oli Suomessa eroa
kuusi pistettä tyttöjen hyväksi, ja Hesarin pääkirjoituksen mukaan tämä on hälyttävää, koska se oli raportin OECD-maista suurin ero
tyttöjen hyväksi (mikäli oikein ymmärsin "suhteellisen menestyksen" heikkouden). OECD-maiden
keskimääräinen ero oli
seitsemän pistettä poikien hyväksi. Tanskassa ero oli 10 pistettä ja Slovakiassa peräti
22 pistettä. Suomalaisten poikien edellä olivat raportissa suomalaisten tyttöjen lisäksi vain australialaiset, kanadalaiset, japanilaiset ja korealaiset tytöt
ja pojat.
En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle
kantaväestön (
sekä tyttöjen
että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli
OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?
Quote from: Roope on 02.04.2014, 03:49:03,,,,,,,
En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle kantaväestön (sekä tyttöjen että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?
Jälleen kerran kunnioittava kiitos Roopelle analyysistä ja oleellisuuksien esiin nostamisesta.
Hyysärillä on tuollaisissa jutuissa - oikeastaan jo melkein kaikissa jutuissa - Pravdalainen Dilemma, jolla on vain kaksi mahdollista ratkaisua; joko jättää vain muina miehinä julkaisematta, tai sitten julkaista, selittää, vinouttaa ja johdattaa epäoleellisuuksiin. Nyt Hyysäri jostain kummallisesta syystä päätti julkaista, jolloin sitten jouduttiinkin selittelemään ja sumuttamaan.
Syvällisen analyysin sijaan pääkirjoitukseen - herraijjjumala, pääkirjoitukseen! - tikulla tonkien valikoitiin epäoleellisia kohtia, joilla yritettiin peittää tärkeät asiat ja johdattaa keskustelu kummallisille, joskohta Hyysärissä rutiininomaisille poluille, pois asiasta, ettei siitä vain puhuttaisi.
Tuollaisella faktavalikoinnilla saadaan paskalehtiin raflaavia lööppejä ja myyntitelineisiin myyvät streamerit, mutta Hyysärin täydellistä journalistista alennustilaa todistaa, että tuollaiset halvat myyntikikat ovat lehden pääkirjoituksen oleellisinta sisältöä.
Hyi saatana, sylkäisisin Hyysärin ja sen toimituksen päälle, mutta en halua sylkeni saastuvan.
Quote from: Micke90 on 02.04.2014, 02:13:44
Quote from: RP on 01.04.2014, 21:53:08
Olen kyllä mm. tällä foorumilla lukenut, kuinka tietyissä ruotsalaisissa "eliittikouluissa" huomattavan suuri osa oppilaista on jäänyt ilman paikallista "lukio"kelpoisuutta (= kelpoisuutta keskiasteen opintoihin). Eli miten se nyt oikein menikään?
No, niinhän juuri sanoin.
Sanoit
QuoteLisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.
Siis oliko se taattu vai ei?
Quote from: RP on 02.04.2014, 06:08:55
Siis oliko se taattu vai ei?
Kyllä on. Ruotsissa on mahdollista saada peruskoulun päättötodistus niin, että osa aineista on hylättyjä. Periaatteessa kaikille on silti taattu koulupaikka toisella asteella, joten arvosanoilla ei ole Ruotsissa mitään merkitystä. Ja 20 vuotta täyttäneille on taattu paikka kunnallisessa aikuiskoulutuksessa.
Luin tuossa hiljattain että koulutukseen eniten satsaavissa mustan Afrikan maissa koulu kestää saman 8-9 vuotta kuin täälläkin. Noin 1/3 ei tosin osaa lukea koulut käytyään. Syynä ilmeisesti suomalaisten Rasissmi jne.
Emiraattien heikko sijoitus hieman yllätti. Rahaahan maassa on eikä äräbien ÄO ole kuin ehkä 10 pistettä alle normaalin. Ilmeisesti motivaatio puuttuu yltäkylläisyyden keskellä.
Quote from: Kimmo Leiska on 08.03.2014, 06:33:46
QuoteMaahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Tässä yhteydessä huomioisin suomalaisten keskimääräistä paremmat tulokset. Suomessa mamutkin ovat ainakin aikaisemmin pärjänneet paljon paremmin kuin muissa maissa. Siinä mielessä, vaikka ero on suurin, niin muissa maissa kantaväestön huonous pitää eroja matalalla.
Yksi ongelma voi johtua myös suomen vaikeasta kielestä ja mamujen keskimääräistä heikommasta koulutustaustausta.
Suomen kouluissa on vielä se vika, että koulukuri puuttuu lähes täysin. Sen takia on melkein ihmeellistäkin, miten Suomi on aina siellä kärkijoukossa. Mamujen häiriökäyttäytymisestä kouluissa on aikaisemmin puhuttu (mm. opettajalehden kysely aiheesta jne.).
Quote from: Kemolitor on 08.03.2014, 16:19:40
Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:
Quote
Rapatin omalla S2-tunnilla hänen optimisminsa vaikuttaa hieman erikoiselta.
Luokan takarivi on vajoamassa täydelliseen anarkiaan. Viiden pojan rinki pelaa korttia eikä ota kuuleviin korviinsa opettajan määräyksiä.
"Ne kortit pois nyt, tämä alkaa olla jo törkeää", Rapatin ääni kohoaa aavistuksen verran.
Kukaan ei reagoi.
Rapatti arvelee, että luokassa ollaan kapinamielellä, koska osa oppilaista on tyytymättömiä saamiinsa arvosanoihin.
"Arvosanat eivät ole lahjoja tai rangaistuksia, vaan arviointia. En voi antaa noin vain kahdeksaa, se antaa väärän signaalin jatko-opintojen suhteen", hän selittää, ja luokka kuuntelee hetken aikaa hiljaisena. Sitten venäläis-latvialais-serbialainen korttirinki pyörähtää uudestaan käyntiin.
Opettaja valitsee nyt taktiikakseen välinpitämättömyyden, hän ei puutu kortinpeluuseen, kunhan muu luokka saa työrauhan. Luokassa on toki niitäkin, joita opiskelu kiinnostaa.
"Mitä tärkeää tapahtui vuonna 1802? Kyllä, Elias Lönnrot syntyi. Ja miksi hän oli tärkeä? Kyllä, hän kehitti Kalevalan. Mikä on Kalevala?"
Vanha kertomus, jossa on paljon runoja, oppilaat ehdottavat.
Opettaja kirjoittaa tauluun malliksi yhden säkeen. Ei ollut sitä urosta / eikä miestä rohkeata. Mitä se tarkoittaa? Eturivin kenialainen tyttö ehkä tietäisi, mutta ei halua kertoa, koska takarivissä naureskellaan vastauksille.
"Ketä vittu kiinnostaa, jos venäläiset nauraa", hänen vieressään istuva afgaanityttö Nigin sähähtää.
Pojat keskeyttävät korttipelin ja alkavat viskoa paperipalloja tyttöjen päähän. Opettaja käskee lopettamaan.
"I don't give a fuck. Voiksmä mennä röökille?" Daniel-niminen poika kysyy ja roikottaa tupakkaa alahuulessaan
Jos jollekin tulee mieleen pieninkin myötätunnon tapainen opettaja Katriina Rapattia kohtaan, niin ei kannata, hukkaan menisi empatiat:
Quote
Näiden havaintojen jälkeen voisi kuvitella, että kansankynttilät suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajaväestön määrän kasvattamiseen. Mutta mitä vielä: Rapatin ja Sissosen mielestä maahanmuuttajat ovat rikkaus, heitä on ajateltava voimavarana, suomalainen "yksi kieli ja yksi kansa" -ajattelutapa ei ole terve ja monikulttuurisuus tuo tuulahduksia maailmalta
Edit: korjasin näppäilyvirheen.
Tuo kertomus ei koske pelkästään mamu-taustaisia kouluja, vaan voisi yhtä hyvin olla kertomus tavallisesta suomalaisesta koulusta. Se kertoo hyvin siitäkin, että minkä tason koulukuri Suomessa vallitsee ja miten siihen puututaan:
Ei mitenkään.
Syy siihen, että miksi Suomessa sitten oppilaat pärjäävät Euroopan parhaiten johtuu varmaan muista tekijöistä eli kansan keskimääräistä paremmasta kouluttautumisesta ja tiedon janosta (esim. itse olen laittanut merkille, miten Suomessa suosiota saavat erilaiset tiede yms. aiheet, jotka jossakin muualla eivät saattaisi edes kiinnostaa kansaa tai miten suosittuja vaikkapa kirjastot yms. ovat). Muut tekijät voivat johtua mm. opettajien korkeasta koulutustasosta yhdistettynä koulujen tasa-arvoiseen asemaan.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 16:40:07
Kun noita eri maiden tuloksia katselen, niin ihmetyttää, ovatko omat käsitykset eri maiden koulutusjärjestelmien tasoeroista olleet tosiaan näin pahasti pielessä vai ovatko PISA-testit yksinkertaisesti mittareina yliarvostettuja. Jotainhan ne mittaavat, mutta eivät välttämättä sitä, mitä luullaan. En tiedä.
No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.
Maa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi 526 14,3
Bulgaria 405 56,7 (EU-maa)
Montenegro 406 56,8
Kolumbia 400 61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 54,8 (mamu-taustaiset 444 pistettä)
Mikäs noissa lukemissa sitten ihmetyttää? Kyseiset maat nyt eivät taida muutenkaan olla opetustason kärjessä... Yhteiskunnan panostus julkisiin kouluihin voi lisäksi olla huono, joka on varsinkin yksi merkittävä ongelmatekijä joissakin maissa.
Enemmänkin voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset, kuten Ruotsin. Tuo aihe on kiitettävästi sivuutettu Suomen mediassa kokonaan (eihän Ruotsista saa pahaa sanaa sanoa).
Arabiemiirikuntien heikko tulos on oikeastaan suurimman ihmetyksen aihe. Varsinkin kun maa on "täynnä rikkaita". Onko tuo sitten johtanut tilanteeseen, ettei opiskelut paljon kiinnosta, kun rahaa tulee ilmankin? Lisäksi maan heikosta koulutustasosta oli aikaisemminkin juttua (luin mm. Suomen Kuvalehdestä että miten Suomesta oli tehty muistaakseni koulutusvientiä kyseiseen maahan).
Suurimmat ongelmat näissä maissa voivatkin olla koulutustason rakenteelliset ongelmat mm. opettajien koulutustaso ja opetusmetodien taso jne.
Quote from: Roope on 01.04.2014, 18:07:37
Quote from: Onnikka on 01.04.2014, 15:33:00
Mites muissa maissa? Onko sellaisia joissa olisi tuotu pätevämpää väkeä kuin kantikset?
Onhan noita.
Maa, kantaväestö, kaikki mamut
Australia 524 531
Unkari 459 479
Israel 452 474
Slovakia 485 512
Turkki 455 466
Macao 538 543
Montenegro 406 425
Serbia 474 478
Singapore 561 575
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 444
Mainittakoon myös:
Kanada 532 520
Eivätpä nuo maat taida yllättää. Arabiemiirikunnissa toisaalta on paljon köyhiä vierastyöläisiä (heille koulutus voi olla tosin yksi tärkeimmistä asioista), mutta samalla toki rikkaita ulkomaalaisia (joilla koulutustaso on ennestään korkea).
Kanadan osuutta voisi ehkäpä mitään merkittävimpänä tilastollisesti. Kanada kun on ollut tunnettu "valikoivasta maahanmuuttopoliitikastaan". Sama juttu Australian kanssa.
Quote from: Roope on 02.04.2014, 03:49:03
En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle kantaväestön (sekä tyttöjen että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?
Todennäköisesti tyttöjen tuloksista puhuttaessa tarkoitus on saada keskustelu pysymään poissa mamujen keskimääräistä heikommista tuloksista verrattuna muihin OECD-maihin.
Tyttöjen parempiin tuloksiin näkisin silti monia syitä, jotka johtuvat ennen kaikkea suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Omien kokemusten mukaan tytöt häiriköivät paljon vähemmän kouluissa ja häiriöt kohdistuvat harvemmin tyttöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he pystyvät paremmin osallistumaan opetukseen ja se on mielekkäämpää heille.
Poikien kohdalla "yksi terroriryhmä" riittää lopettamaan koko luokan opiskeluinnon, mutta ennen kaikkea ongelmat kohdistuvat poikiin. Samalla kun opettaja ei puutu häiriköintiin mitenkään ja tytöt keskittyvät opetukseen, niin osa pojista taistelee toistensa kanssa vieressä.
Hesarin motiiveista en tiedä, mutta minusta sinänsä ihan hyvä, että näissä tasa-arvoasioissa, joskus huomioidaan myös Y-kromosomillisten ongelmat.
Edelleenkään ei ilmeisesti tiedetä miten kantispojat ja -tytöt suoriutuivat? Jos poikien pistemäärää pudottaa tulokaslajit, niin eipä juuri kiinnosta.
Quote from: Nuivatar on 01.04.2014, 19:21:52
Miksi ihmeessä opettaja tarvitsisi kulttuurillista koulutusta, jos hän haluaa vain opettaa pikku-Abdille, että 1+1=2? :facepalm:
Miksi joka helvetin asiaan pitää nykyään vetää mukaan KULTTUURI- ihan tarpeeksi ongelmaa on siinä, että kaikki lapset eivät voi syödä samaa ruokaa koulussa, ja että suomalaiseen tasa-arvokäsitykseen kasvatettavat kantismukulat joutuvat todistamaan omassa koulussaan, miten helposti naapuriluokan Zahralta viedään oikeus laittaa hiuksensa nätisti ja potkia liikunnassa palloa. Suomalaismuksun pää sanoo "epäreilua", mutta sitä ei saa sanoa ääneen ettei tule vainotuksi Zahran veljien Abdin ja Muhiksen taholta, tai ettei joudu taas yhteen moku-keskusteluun opettajan kanssa.
Näin me opetamme lapsillemme, miten on ok hiljentää toimiva ajattelu ja katsoa vierestä tasa-arvoa loukkaavaa käytöstä omassa maassamme.
Kovin on koulu muuttunut entisestä. ;D Tai no nyt tuli väärä merkki tämä ;D merkki, kun lasten tulevaisuutta tuhotaan entistäkin innokkaammin. Ihan muistui mieleen Pink Floyd. Suuri helpotus aikoinaan oli muutto toiselle paikkakunnalle kun ei enää tarvinnut sitä kuunnella. (Pilvihörhöt eli kaverit sitä kuunteli joka hemmetin viikonloppu ja pienikokoisena en onnistunut vaihtamaan levyä vaikka yritinkin. :P )
http://www.youtube.com/watch?v=YR5ApYxkU-U
We Don't Need No.
Keles aivopesu toimi, pidän siitä nykyään vaikka pilvi onkin yhä maistelemati.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 06:37:45
Sen takia on melkein ihmeellistäkin, miten Suomi on aina siellä kärkijoukossa. Mamujen häiriökäyttäytymisestä kouluissa on aikaisemmin puhuttu (mm. opettajalehden kysely aiheesta jne.).
Ei ole ihmeellistä.
Ovat menestyneet huolimatta kehnosta koulusta.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 06:56:45
voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset
Juttelepa sikäläisten kanssa niin ei ihmetytä enää. Ei ne ole kovin välkkyjä.
Quote from: RP on 02.04.2014, 08:05:34
Hesarin motiiveista en tiedä, mutta minusta sinänsä ihan hyvä, että näissä tasa-arvoasioissa, joskus huomioidaan myös Y-kromosomillisten ongelmat.
Syitä eivät pohtineet.
Aikoinaan mitä koulussa itse olin, pojilta tahdottiin hyviä tuloksia lähinnä jalkapallossa. Muuten oli tarkoitus poikien olla poikia, ei sopinut opiskella heitin. Nykykoulusta sitten ei tietoa mutta jos samana on pysynyt eli poikien tarkoitus on olla kehnoja, niin se on juuri sitä tasa-arvoa. Tytöthän on luonnostaan alistuvaisia, opettelevat vaikka pakkoruotsin jos ja kun väkivaltainen valloittaja niin käskee (ei tosin niissä kouluissa missä itse olin sentäs niin paljoa alistuneet hekään) ja uskonnon ulkoa, heistä ei ole vaaraa hallinnolle. Pojat jos menestyvät, voisivat alkaa vaikka mitä tekemään. Ottavat varman päälle vaikka puolueilla onkin hyvät järjestelmät ottaa ainoastaan tottelevaisia ehdokkaikseen.
Quote from: Kemolitor on 08.03.2014, 16:19:40
Tässä hauska pikkukertomus kielen opiskelusta S2-tunnilla:
Opettaja antoi luokkansa muuttua lämmitetyksi tilaksi venäläiselle sököringille. Tee työtä, jolla on tarkoitus.
Tutustukaapa noihin PISA:n ongelmanratkaisukykytestin pulmiin. Tietokoneella mallinnetun mp3-soittimen, ilmastointilaitteen ja junalippuautomaatin käyttöliittymien kanssa pelaamisessa ollaan edetty jo aika kauas sellaisesta osaamisesta, jonka voisi linkittää suoraan/pelkästään kouluopetukseen. Jotain tämäkin mittaa, mutta ei minusta sittenkään nimenomaan kouluopetuksen tasoa, kuten kaikki tuloksia tiedotusvälineissä kommentoineet ovat antaneet ymmärtää.
Quote from: Alkuasukas on 02.04.2014, 08:12:52
Edelleenkään ei ilmeisesti tiedetä miten kantispojat ja -tytöt suoriutuivat? Jos poikien pistemäärää pudottaa tulokaslajit, niin eipä juuri kiinnosta.
Jos maahanmuuttajataustaiset pudottavat kokonaispistemäärää vain kolmella pisteellä, niin heillä tuskin on lukumääränsä vuoksi vielä Suomessa kovin suurta vaikutusta myöskään poikien ja tyttöjen väliseen eroon. Kuusi pistettä tai todennäköisesti vieläkin vähemmän, kantaväestön tyttöjen ja poikien ero on joka tapauksessa tällaisessa vertailussa pieni, alle kymmenesosa yhdestä ns. suoritustasosta (kuusi erillistä suoritustasoa 65 pisteen välein). Sen sijaan Suomen kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten välillä on noin
puolentoista suoritustason ero.
Kantisten piste-erot sukupuolten välillä eivät olekaan niin mielenkiintoisia kuin eri maahanmuuttajaryhmien väliset erot, jotka julkistetaan myöhemmin keväällä. Koska tiettyjen maahanmuuttajaryhmien tiedetään menestyvän koulussa kantaväestön veroisesti, täytyy joidenkin muiden ryhmien tulosten olla todella huonoja.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 06:56:45
QuoteMaa, kantaväestön pisteiden keskiarvo, vähimmäistason alittajat kaikista oppilaista (%)
Suomi 526 14,3
Bulgaria 405 56,7 (EU-maa)
Montenegro 406 56,8
Kolumbia 400 61,5
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 54,8 (mamu-taustaiset 444 pistettä)
Mikäs noissa lukemissa sitten ihmetyttää? Kyseiset maat nyt eivät taida muutenkaan olla opetustason kärjessä... Yhteiskunnan panostus julkisiin kouluihin voi lisäksi olla huono, joka on varsinkin yksi merkittävä ongelmatekijä joissakin maissa.
Enemmänkin voi ihmetyttää ns. länsimaiden surkeat tulokset, kuten Ruotsin. Tuo aihe on kiitettävästi sivuutettu Suomen mediassa kokonaan (eihän Ruotsista saa pahaa sanaa sanoa).
Ilmaisin itseni epäselvästi. Ihmettelyni liittyi juuri joidenkin länsimaiden yllättävän heikkoihin tuloksiin. Listasin noiden muutaman muun maan tulokset vain vertailun vuoksi, kun alimmaksi nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen rajaksi oli raportissa määritelty 423 pistettä.
Vielä pari havaintoa noista eilen julkistetuista PISA:n ongelmanratkaisutestien tuloksista.
Vaikka suomalaisten poikien keskiarvo oli tyttöjä heikompi, pojat olivat tyttöjä parempia ylimmässä desiilissä. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä suuremmaksi sukupuolien ero kasvaa. Tämä on tuttu havainto myös älykkyystesteistä. Tyttöjen/naisten tulokset kasautuvat lähemmäs keskivertoa, kun taas pojat/miehet hallitsevat ääripäitä.
Muihin maihin verrattuna sekä suomalaiset tytöt että pojat pärjäsivät hyvin, mutta lähinnä pohjoismainen erikoisuus (Suomi 6, Ruotsi ja Slovenia 4, Norja 3 pistettä) oli ylipäätään ero tyttöjen hyväksi, kun yleisesti OECD-maissa ero oli vielä suurempi poikien hyväksi. Silmiinpistävästi ero poikien hyväksi oli aivan erityisen suuri Koreassa ja Japanissa, jotka tästä huolimatta olivat listan ykkösinä ja kakkosina sekä pojissa että tytöissä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen koulujärjestelmä tukee aivan erityisellä tavalla tyttöjä poikiin verrattuna.
Tästä päästäänkin Suomen ja toisaalta Korean ja Japanin tulosten eroihin. Suomen koulujärjestelmää kun on kehuttu siitä, että vaikka emme testien mukaan ihan terävintä kärkeä olekaan, niin ainakaan meillä ei heikoimpia jätetä, vaan opetus on mahdollisimman tasalaatuista ja laadukasta kaikille. Tulokset kyseenalaistavat tämän hokeman. Korean ja Japanin tulokset kun olivat ylivoimaisia paitsi parhaiten menestyneiden mutta vieläkin selvemmin juuri heikoimmin menestyneiden osalta. Raportin määrittelemän vähimmäistason alle jää Suomessa noin 14 prosenttia oppilaista, mikä on kyllä paras tulos Euroopassa, mutta Koreassa ja Japanissa tämä "low achiever"-osuus on vain noin 7 prosenttia.
edit: Sellainen disclaimer, että en väitä, että nämä pulmatestit mittasivat koulujärjestelmien paremmuutta tai tehokkuutta, kuten lehdissä nyt kerrotaan. Lähden kuitenkin keskustelun vuoksi liikkeelle oletuksesta, että asioilla on selvä yhteys.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 02.04.2014, 06:27:33
Luin tuossa hiljattain että koulutukseen eniten satsaavissa mustan Afrikan maissa koulu kestää saman 8-9 vuotta kuin täälläkin. Noin 1/3 ei tosin osaa lukea koulut käytyään. Syynä ilmeisesti suomalaisten Rasissmi jne.
Emiraattien heikko sijoitus hieman yllätti. Rahaahan maassa on eikä äräbien ÄO ole kuin ehkä 10 pistettä alle normaalin. Ilmeisesti motivaatio puuttuu yltäkylläisyyden keskellä.
Arabit tosin taitaa olla lähes vähemmistö noissa maissa kun suurin osa asukkaista on muualta tulleita orj.... halpatyövoimaa ja niitten perheitä.
Quote from: Roope on 02.04.2014, 13:25:18
Muihin maihin verrattuna sekä suomalaiset tytöt että pojat pärjäsivät hyvin, mutta lähinnä pohjoismainen erikoisuus (Suomi 6, Ruotsi ja Slovenia 4, Norja 3 pistettä) oli ylipäätään ero tyttöjen hyväksi, kun yleisesti OECD-maissa ero oli vielä suurempi poikien hyväksi. Silmiinpistävästi ero poikien hyväksi oli aivan erityisen suuri Koreassa ja Japanissa, jotka tästä huolimatta olivat listan ykkösinä ja kakkosina sekä pojissa että tytöissä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen koulujärjestelmä tukee aivan erityisellä tavalla tyttöjä poikiin verrattuna.
Kulttuurierot ovat todella suuret. Oma veikkaukseni on, että Japanissa ja Koreassa koulukuri on aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Sen lisäksi näissä maissa odotetaan enemmän pojilta ja pojat panostavat enemmän mm. koulutukseen. Sen lisäksi yhdistettynä ns. kasvojen menettämiseen eli jos ei koulutus suju toivotunlaisesti niin se on todella paha juttu henkilön itsensä kannalta.
Toinen uutinenhan kertoi siitäkin, miten japanilaiset miehet(?) elävät suunnilleen selibaatissa.
Vaikka E-Korea ja Japani ovatkin yhdistettävissä länsimaihin, niin näkisin mututuntumaltakin löytyvän monta selittävää tekijää koulueroihin.
Quote from: Roope on 02.04.2014, 13:25:18
Tästä päästäänkin Suomen ja toisaalta Korean ja Japanin tulosten eroihin. Suomen koulujärjestelmää kun on kehuttu siitä, että vaikka emme testien mukaan ihan terävintä kärkeä olekaan, niin ainakaan meillä ei heikoimpia jätetä, vaan opetus on mahdollisimman tasalaatuista ja laadukasta kaikille. Tulokset kyseenalaistavat tämän hokeman. Korean ja Japanin tulokset kun olivat ylivoimaisia paitsi parhaiten menestyneiden mutta vieläkin selvemmin juuri heikoimmin menestyneiden osalta. Raportin määrittelemän vähimmäistason alle jää Suomessa noin 14 prosenttia oppilaista, mikä on kyllä paras tulos Euroopassa, mutta Koreassa ja Japanissa tämä "low achiever"-osuus on vain noin 7 prosenttia.
Suomea pitäisi enemmän verrata muihin eurooppalaisiin maihin, ei aasialaisiin maihin. Asenteen merkitys koska koulutuslukemissa on valtava ja se näkyy ennen kaikkea aasialaisten maiden tuloksissa.
Edelleenkin nostaisin silti yhden asian eli mainitun koulukurin. Tässäkin keskustelussa oli hyvin kuvattu yksittäinen tilanne, jossa opettaja ei tehnyt mitään "luokassa olevalle korttipelaajaryhmälle". Veikkaampa että jossakin Japanissa tuollainen porukka olisi erotettu koulusta ja vanhemmat olisivat viime kädessä joutuneet kantamaan vastuun siitä.
Samalla tämä korttipelaajaporukka haittasi muitakin oppilaita, kun he eivät uskaltaneet/halunneet osallistua opetukseen.
Tuo on vain yksi esimerkki, mutta kuvaa todella hyvin laajaa ongelmaa, johon ei Suomessa puututa mitenkään.
Ei ole sen takia kovin vaikeaa arvata, että miksi Suomessakin heikompia tuloksiakin löytyy. Eli vaikka tiettyjä oppilaita ei opetus kiinnostaisi ollenkaan, niin heitä yritetään väkisin pitää tunneilla ja halutaan saada ainakin annettua se heikoin numero todistukseen. Toki samalla ei oteta vaikutuksia siitä huomioon, että mitä ongelmia tuo oppilasryhmä aiheuttaa muille oppilaille.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 21:16:41
Suomea pitäisi enemmän verrata muihin eurooppalaisiin maihin, ei aasialaisiin maihin. Asenteen merkitys koska koulutuslukemissa on valtava ja se näkyy ennen kaikkea aasialaisten maiden tuloksissa.
Suomen vertaamisessa muihin eurooppalaisiin maihin korostuu tuo tyttöjen kuuden pisteen paremmuus. Se ei ole erona suuri, mutta silti poikkeuksellista. Vaikka Suomi oli lisäksi eurooppalaisten maiden ykkönen, ei tyttöjen paremmuus näyttäisi muuten ainakaan merkittävästi korreloivan paremman testimenestyksen kanssa. Muista tällaisista maista Norja oli tuloksissa hieman OECD-maiden keskiarvoa ylempänä, Ruotsi hieman sitä alempana ja Slovenia jo selvästi alempana. Tanskan tuloksissa (OECD-maiden keskitasoa) olikin jo 10 kymmenen pisteen ero poikien hyväksi.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 02.04.2014, 13:43:29
Quote from: Jaska Pankkaaja on 02.04.2014, 06:27:33
Luin tuossa hiljattain että koulutukseen eniten satsaavissa mustan Afrikan maissa koulu kestää saman 8-9 vuotta kuin täälläkin. Noin 1/3 ei tosin osaa lukea koulut käytyään. Syynä ilmeisesti suomalaisten Rasissmi jne.
Emiraattien heikko sijoitus hieman yllätti. Rahaahan maassa on eikä äräbien ÄO ole kuin ehkä 10 pistettä alle normaalin. Ilmeisesti motivaatio puuttuu yltäkylläisyyden keskellä.
Arabit tosin taitaa olla lähes vähemmistö noissa maissa kun suurin osa asukkaista on muualta tulleita orj.... halpatyövoimaa ja niitten perheitä.
Toisaalta halpatyövoima lasketaan kai "mamuiksi"? Heidän tuloksensa on paljon parempi... Tosin eihän näistä tiedä, että miten lasketaan. Mutta kokonaistulos on niin huonoa tasoa, että kertoo kyllä jotakin maan sisäisistä koulutusongelmista.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 376 444
Quote from: Micke90 on 01.04.2014, 20:41:05
Quote from: Tragedian synty on 01.04.2014, 19:53:33
Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.
Eivät Ruotsin kouluongelmat pelkästään maahanmuutosta johdu. Kyllä Ruotsi on osannut ryssiä koulupolitiikkansa päin Venäjää ilman mamujen myötävaikutustakin. Esim. opettajakoulutukseen on Ruotsissa jo vuosikymmeniä päässyt sisään rimaa hipoen, mikä näkyy opettajien ja sitä myötä opetuksen tasossa ruotsalaisissa kouluissa. Lisäksi Ruotsi tunnetaan maailmalla kaikenlaisista hulluista ihmiskokeista, joihin kuuluu mm. sukupuolineutraali kasvatus kouluissa ja päiväkodeissa, erilaiset poliittisesti motivoidut suvaitsevaisuuskampanjat jne. Kaikkein hulluinta Ruotsissa on se, että siellä oppilaille annetaan arvosanat ensimmäisen kerran vasta päättötodistuksen yhteydessä eli oppilailla ei ole mitään käsitystä osaamisestaan ennen kuin vasta 9. luokalla. Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.
Kyllä Ruotsin kouluongelmien pääasialliset syyt ovat ihan muussa kuin maahanmuutossa.
Olen ihmetellyt Ruotsin ongelmia ja heikkoja PISA-tuloksia, mutta viestisi avaa hyvin tätä ongelmaa.
Toivoisin silti, että Suomen lehdistökin (& media) uskaltaisi käsitellä aihetta enemmän kuin yksi uutisotsikko aiheesta. Varsinkin kun "samaan aikaan" (tai normaalisti) Suomessa uutisoidaan lähes koko ajan tehdään sellaisia uutisia ja kolumneja, että "Suomen pitäisi ottaa oppia Ruotsista" tai mikä "Ruotsissa on huippua".
Quote from: Micke90 on 01.04.2014, 20:41:05
Quote from: Tragedian synty on 01.04.2014, 19:53:33
Tyypillistä kyvyttömyyttä kantaa vastuuta järjettömän maahanmuuttopolitiikan väistämättömistä seurauksista. Jos afrikkalaisten maahanmuutto sallitaan, kaikki älykkyyttä vaativat tehtävät käyvät populaatiolle keskimääräistä vaikeammiksi.
Lisäksi kaikille on Ruotsissa taattu paikka toisella asteella eli mikään ei motivoi oppilaita myöskään tavoittelemaan hyviä arvosanoja.
Kyllä Ruotsin kouluongelmien pääasialliset syyt ovat ihan muussa kuin maahanmuutossa.
Kaikille ei taata opiskelupaikkaa toisella asteella, ei edes ruotsissa.
Maahanmuutto on suurin ongelma peruskouluissa. Koska monikulttuuri....Maahanmuuttajakoulut ovat kyllä harvinaisen huonosti pärjääviä
Huonoin koulu
1 muslimska friskolan (16,7%) oppilaista sai päättötodistuksen
2 Hjulsta (27,6%)
Paras koulu
Musikskolan Lilla Akademien (96,9%)
Muslimska koulussa ei varmaankaan tarvitse osata kuin koraani ulkoa. Kaikki muuHAN on turhaa.
Shanghai (Kiina) ?
Singapore 104
Hongkong (Kiina) 107
Taiwan 104
Korea 106
Macao (Kiina) ?
Japani 105
Liechtenstein ?
Sveitsi 101
Alankomaat 102
Viro ?
Suomi 97
Kanada 97
Puola 99
Belgia 100
Saksa 102
Vietnam ?
Itävalta 102
Australia 98
Irlanti 93
Slovenia 95
Tanska 98
Uusi-Seelanti 100
Tšekki 97
Ranska 98
OECD-maat --
Iso-Britannia 100
Islanti ?
Latvia ?
Luxemburg ?
Norja 98
Portugali 95
Italia 102
Espanja 99
Venäjä 96
Slovakia 96
Yhdysvallat 98
Liettua ?
Ruotsi 101
Unkari 99
Kroatia ?
Israel 94
Kreikka 92
Serbia ?
Turkki 90
Romania 94
Kypros ?
Bulgaria 93
Yhd. Arabiemiraatit ?
Kazakstan ?
Thaimaa 91
Chile ?
Malesia 92
Meksiko 87
Montenegro ?
Uruguay 96
Costa Rica ?
Albania ?
Brasilia 87
Argentiina 96
Tunisia ?
Jordania ?
Kolumbia 88
Qatar 80
Indonesia 89
Peru 90Maat ovat matematiikan PISA-tutkimustuloksien mukaisessa järjestyksessä. Vieressä on Vanhanen-Lynnin kirjan antama ÄO-lukema:
http://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
Quote from: Roope on 01.04.2014, 16:40:07
No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.
Chilen pistemäärä on tasan 423, ja boldasin sen ja sitä heikommat PISA-maat.
Quote from: ihminen on 01.04.2014, 21:05:28
Tässä esimerkki Suomesta:
Quote....
Mutta ennen täydelliseen epätoivoon vaipumista kannattaa selvittää, olisiko heikenneiden Pisa-tulosten taustalla myös näytteen valintatavan muutos. Sain sähköpostiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiasta tilastotieteilijänä ja huomautettiin siitä, että tämänkertainen näyte on valittu eri tavalla kuin edellinen. Näytteen, koska vaikka sen yhteydessä puhutaan otoksesta, tätä ei oikein voi kutsua otokseksi.
Näytteeseen nimittäin valittiin kaikki koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajaa ja näiden koulujen oppilaista valittiin kaikki maahanmuuttajat. Tämä ilmeisesti siksi, että haluttiin tutkia erityisesti sitä, miten maahanmuuttajat ovat kouluissaan menestyneet. Tätä tietoa todella tarvitaan ja siksi maahanmuuttajien tarkempi tutkiminen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maahanmuuttajat menestyvät suhteessa kantaväestöön ja suhteessa muiden maiden maahanmuuttajiin.
Tämä takia maahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputuloksen on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan. Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole. Sähköpostiviestin lähettäjä kysyi aivan oikein, onko näyte syntyperäisten suomalaisten kohdalla tasapainossa.
....
LÄHDE:
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/
Soinivaara on rasisti? ( :'( :flowerhat:)
Quote from: Miniluv on 03.04.2014, 16:58:10
Maat ovat PISA-tutkimustuloksien mukaisessa järjestyksessä. Vieressä on Vanhanen-Lynnin kirjan antama ÄO-lukema:
Kumpiko oisi luotettavampi, älykkyystestiähän ei kaikki ole tehneet ja koulututkimus tehdään sopivasti valituissa kouluissa.
Tämä jälkimmäisin testi kouluissa kylläkin vaikutti selkeästi älykkyystestiltä.
Kirjan osalta sen verta, että ei sovi suomalaisen loistaa joten toki laitetaan alakanttiin. Tämä toinen, miten sitten onkaan toteutettu, en tiedä yhtään siitäkään.
Ao. blogissa on linkkejä Ruotsin viranomaisten suorittamaan tarkastukseen islamilaisessa opinahjossa. Pikaisen silmäilyn perusteella en laittaisi lastani ko. kouluun. Esim. ruotsin kieli olisi aika olennainen taito opettaa/oppia, jos Ruotsissa oleskellaan.
"2014-03-31
Skolinspektionens kvalitetsgranskning av Islamic Center"
http://muslimskafriskolan.blogspot.fi/
QuoteEsim. ruotsin kieli olisi aika olennainen taito opettaa/oppia, jos Ruotsissa oleskellaan
Miksi ihmeessä? Eiköhän ruåtsin Kelakin palvele somaliksi, arabiaksi, urduksi jne...
QuoteAlmost one in two immigrant students in Sweden (48%) performs below the baseline level in mathematics, compared with 22% of non-immigrant students. This performance gap is only partly due to differences in the socio-economic status of the students.
48% maahanmuuttajaoppilaista ja 22% kantaväestön oppilaista tasolla heikko tai sen alla.
http://hommaforum.org/index.php/topic,92215.msg1594680.html#msg1594680
QuoteThe performance gap between immigrant and non-immigrant students varies among countries, partly because of variations in the composition of the immigrant populations and partly because of differences in the efficacy of social and education policies. The performance gap between immigrant and non-immigrant students in Sweden is 58 points on the PISA scale. This is not statistically significantly different from the performance gaps observed in Denmark, Iceland and Norway. In Finland the performance gap is 85 score points, significantly higher than in the other Nordic countries; however, the share of immigrant students in Finland is relatively low, at 3%.
Ruotsissa kantis-mamu-ero 58 pistettä, Suomessa 85.
http://www.regeringen.se/content/1/c6/23/42/93/11ed5f6d.pdf
Eikö se ollutkaan niin, että maahanmuuttajanuoret ovat erityisen motivoituneita ja koulumenestykseltään jopa suomalaisia ikätovereitaan parempia??? Tällaistahan on myös uutisoitu silloin tällöin.
Nyt taidetaan taas tarvita lisää fyrkkaa mamujen tietokoneisiin ja muihin opetuksen apuvälineisiin...
Quote from: Miniluv on 03.04.2014, 16:58:10
Quote from: Roope on 01.04.2014, 16:40:07
No, joka tapauksessa raportissa määritettiin siis vähimmäistasoksi, joka "mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan" 423 pistettä.
Chilen pistemäärä on tasan 423, ja boldasin sen ja sitä heikommat PISA-maat.
Tuo 423 pistettä on ongelmanratkaisukykytestin vähimmäistaso. En tiedä, vaihteleeko pistetaso testeittäin tai onko tällaista nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen tasoa edes määritelty muiden testien yhteydessä.
Quote from: Miniluv on 03.04.2014, 19:54:56
48% maahanmuuttajaoppilaista ja 22% kantaväestön oppilaista tasolla heikko tai sen alla.
http://hommaforum.org/index.php/topic,92215.msg1594680.html#msg1594680
Asiallisesti ottaen kysyin että kumpiakohan opetustilanteessa opettajat palvelevat enemmän, oppimisvaikeuksissa olevaa mamua vai kantista. Kaikenkaikkiaan ollaankohan nyt tyytyväisiä kun kaikki ahdetaan samaan luokkaan ettei kukaan leimautuisi.
Tekee mieli tehdä hieman provokatiivinen kysymys: missä määrin mamujen alisuoriutuminen johtuu uhriutumisesta?
Kun kantis ei pärjää koulussa, syytä huonoon menestykseen etsitään ensimmäiseksi oppilaan omista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Yleensä oppilaskin tajuaa, että omalla toiminnallaan hän voi vaikuttaa oppimismenestykseensä. Vaikkei hän saisikaan opintomenestystään kohennettua, hän harvemmin syyttää maailmaa saamattomuudestaan.
Kun mamu ei pärjää koulussa, syytä etsitään ensimmäiseksi vaikeaksi koetusta ympäristöstä. Mamuoppilas asettuu odottamaan ympäristön paranemista, eikä mieti, miten hän voisi itse, tässä epätäydellisessä maailmassa, parantaa omaa osaansa. Moinen asenne voi olla kulttuuripohjaista, kuten Nikolai Sennels arvelee:
QuoteThe locus of control is central to our understanding of problems and their solutions. If we are raised in a culture where we learn that "...I am the master of my fate: I am the captain of my soul," as William Ernest Henley wrote in his famous poem Invictus in 1875; we will, in case of personal problems, look at ourselves and ask: "...What did I do wrong?" and "...What can I do to change the situation?" People who have been taught throughout their entire lives that outer rules and traditions are more important than individual freedom and self reflection, will ask: "Who did this to me?" and "Who has to do something for me?"
http://www.newenglishreview.org/Nicolai_Sennels/Muslims_and_Westerners%3A__The_Psychological_Differences/
Vaikka tällainen kulttuuripohjainen muiden syyllistäminen (uhriutuminen) olisikin taustalla, tilannetta tuskin parantaa se, että kukkikset nyökyttelevät mukana ja toteavat mamun pärjäämättömyyden olevan yhteiskunnan vika. Kyllähän tilannetta surkuteltaessa käy helposti niin, että mamu katsoo henkilökohtaisen yrittämisen paskamaisessa yhteiskunnassa olevan turhaa ja lyö läskiksi. Kyllähän taikaseinä elättää siinäkin tapauksessa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.03.2014, 09:44:09
Ihmettelen suuresti, onko tämä nyt jokin uutinen?
On täysin itsestään selvää ja luonnollista, että maahanmuuttajalapset ovat eri tasolla kuin suomalaiset lapset, koska olisi täysin mahdoton sattuma, että evoluutio olisi kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tullut sokeasti rakentaneeksi kaikkiin etnisiin ryhmiin juuri täsmälleen samat kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet - usko sellaiseen on yksinkertaisesti naiivia ja epätieteellistä.
Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti. Eikä se ilmiö ole naiivia ja epätieteellistä.
Quote from: Takinravistaja on 04.04.2014, 21:07:05
Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti.
Jotain viitetät väitteellesi - vieläpä sellaista, joka koskisi Rutosissa syntyneitäkin suomalaisperäisiä?
Quote from: Micke90 on 01.04.2014, 20:41:05
Eivät Ruotsin kouluongelmat pelkästään maahanmuutosta johdu. Kyllä Ruotsi on osannut ryssiä koulupolitiikkansa päin Venäjää ilman mamujen myötävaikutustakin. Esim. opettajakoulutukseen on Ruotsissa jo vuosikymmeniä päässyt sisään rimaa hipoen, mikä näkyy opettajien ja sitä myötä opetuksen tasossa ruotsalaisissa kouluissa.
http://yle.fi/uutiset/svt_suurin_osa_ruotsalaisista_opettajaopiskelijoista_ei_osaa_kirjoittaa_oikein/7176598
QuoteSVT Agendan mukaan opettajankoulutukseen on hyväksytty opiskelijoita, jotka ovat saaneet korkeakoulukokeesta 0,05 pistettä. Siitä voi saada korkeintaan kaksi pistettä. Vain kaksi promillea kaikista kokeen kirjoittajista saa niin huonon tuloksen.
Yliopistolehtori Hanna Enefalk Uppsalan yliopistosta sanoo, että monet opettajaopiskelijoista eivät selviä kurssikirjallisuuden lukemisesta.
Tilanne ei ole hyvä, kun opiskelijoiden vähemmistö osaa oikeinkirjoituksen
– Sitä on liikaa, tai se on liian vaikeaa. He yrittävät parhaansa mukaan opetella ulkoa, mitä olemme kertoneet suullisesti. Mutta silloinkin he ymmärtävät asioita väärin, koska olemme ilmeisesti käyttäneet liian vaikeita sanoja, Hanna Enefalk sanoo SVT:ssä
Quote from: Roope on 02.04.2014, 03:49:03
QuoteSuomen tuloksissa silmään pistää erityisesti poikien selvästi tyttöjä huonompi menestys. Se on ikävä viesti, koska tällä vertailulla haluttiin ennakoida nuorten selviämistä tulevista vuosikymmenistä. Pojat ovat poikia -selitys on liian helppo tapa ummistaa silmät, sillä poikien suhteellinen menestys oli OECD-maiden heikoimpia.
Suomalaisella koulujärjestelmällä voisi vaihteeksi olla opittavaa myös muilta.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus (http://www.hs.fi/paivanlehti/02042014/paakirjoitukset/Voi+pojat+uutta+Pisa-tulosta/a1396323649301) 2.4.2014
Siis mitä ihmettä? Tyttöjen ja poikien tuloksissa oli Suomessa eroa kuusi pistettä tyttöjen hyväksi, ja Hesarin pääkirjoituksen mukaan tämä on hälyttävää, koska se oli raportin OECD-maista suurin ero tyttöjen hyväksi (mikäli oikein ymmärsin "suhteellisen menestyksen" heikkouden). OECD-maiden keskimääräinen ero oli seitsemän pistettä poikien hyväksi. Tanskassa ero oli 10 pistettä ja Slovakiassa peräti 22 pistettä. Suomalaisten poikien edellä olivat raportissa suomalaisten tyttöjen lisäksi vain australialaiset, kanadalaiset, japanilaiset ja korealaiset tytöt ja pojat.
En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä oli olevinaan erityinen ongelma. Ovatko Hesarin toimittajat ihan oikeasti näin ammattitaidottomia? Vai halutaanko vain ohjata keskustelu muualle kantaväestön (sekä tyttöjen että poikien) erinomaisten tulosten lisäksi ainoasta suomalaisesta erikoisuudesta eli OECD-maiden suurimmasta erosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten tulosten välillä?
Miksi tätä väärää tietoa oikein levitetään? Onko kyseessä vain väärinkäsitys vai ideologian vaatima epärehellisyys? Samaa tuoreille PISA-tuloksille vastakkaista huuhaata toistaa myös Tarja Halonen Demarin kolumnissaan:
Quote from: Tarja Halonen
Tytöt pärjäävät sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin koulussa ja nyt yhä enemmän myös jatkokoulutuksessa. Poikiemme kehitystrendi ei näytä yhtä hyvältä. Aivan valtaosa koulupudokkaista on poikia. Viimeisin Pisa-tutkimus ongelmaratkaisukyvystä - ei siis ulkoaoppimisesta - jatkoi samaa linjaa. Suomalaiset tytöt ovat parhaita eurooppalaisista ja kärkipäätä globaalistikin. Pojat pärjäävät eurooppalaisestikin vertaillen varsin vaatimattomasti.
***
Vanha selitys naisopettajista ja koulun sopimisesta paremmin tytöille ei enää oikein mene kaupaksi. Kansainvälisesti näyttää olevan muutenkin niin, että jos tytöille ja pojille annetaan samat mahdollisuudet niin tytöt pärjäävät eri koulutusasteilla poikia paremmin. Vanhaan aikaan poikien koulumenestyksen ollessa parempi heidän epäiltiin vaan yksinkertaisesti olevan tyttöjä älykkäämpiä. Samoin epäiltiin eroja olevan eri kansakuntien tai rotujen välillä. Nykyisin haetaan syitä pikemminkin ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta. Koulun tapa opettaa on siis tärkeä niin tyttöjen kuin poikien kohdalla.
Demari: Tarja Halonen: Oppia ikä kaikki (http://www.demari.fi/politiikka/kolumnit/20760-tarja-halonen-oppia-ika-kaikki) 24.4.2014
Toisin kuin Halonen väittää, suomalaiset pojat olivat näissä PISA-tuloksissa tyttöjen lailla
parhaita eurooppalaisista ja kärkipäätä globaalistikin.
Ainakaan tämän testin tulokset eivät myöskään osoita, että tytöt menestyvät poikia paremmin, jos heille "annetaan samat mahdollisuudet". Paremminkin päinvastoin, sillä kuten Halonen totesi, nyt ei ollut kyseessä ulkoaoppiminen, ja arvioin poikien pärjänneen testissä suhteellisesti paljon paremmin pelkkiin kouluarvosanoihin verrattuna.
Toki voidaan määritellä niin, että "samoja mahdollisuuksia" ei ole tarjolla tytöille muualla kuin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Sloveniassa, mutta ei esimerkiksi Tanskassa tai Hollannissa. Ensin mainitut neljä maata kun olivat ainoat, joissa tytöt pärjäsivät keskimäärin poikia paremmin. Jos tarkastellaan terävintä kärkeä, ylintä desiiliä, niin pojat päihittivät tytöt kaikkialla maailmassa koulujärjestelmästä riippumatta.
Keskustelu PISA-tuloksista jatkuu Saksassa.
Raporttia paikan päältä lähettää
Pertti Rönkkö:
Quote"Pisa-jättiläinen murenee", otsikoi tänään berliiniläinen Tagesspiegel-lehti laajan artikkelinsa Suomen kouluoloista. Artikkelissa kiinnitetään huomiota monien myönteisten asioiden ohella myös siihen, että monet suomalaiset vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia. Jutussa viitataan Helsingin yliopiston professoriin Fred Derwiniin, jonka mukaan suomalaisten mielellään toistama väite, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset koulutus- ja menestymisen mahdollisuudet, on todellisuudessa pelkkä myytti. Derwin syyttää jutussa suomalaista koululaitosta myös piilorasismista.
EDIT fontin kokeilua kirjoituksen näkyvyyden parantamiseksi
^
Missä tuo uutinen on julkaistu?
Quote from: nollatoleranssi on 30.04.2014, 13:13:55
^
Missä tuo uutinen on julkaistu?
Tagesspiegel, artikkelin sivu 1 (http://www.tagesspiegel.de/wissen/finnische-schulen-in-not-der-pisa-riese-strauchelt/9822492.html)
Tagesspiegel, artikkelin sivu 2 (http://www.tagesspiegel.de/wissen/finnische-schulen-in-not-die-schulpflicht-soll-jetzt-um-ein-jahr-verlaengert-werden/9822492-2.html)
Quote from: Takinravistaja on 04.04.2014, 21:07:05
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.03.2014, 09:44:09
Ihmettelen suuresti, onko tämä nyt jokin uutinen?
On täysin itsestään selvää ja luonnollista, että maahanmuuttajalapset ovat eri tasolla kuin suomalaiset lapset, koska olisi täysin mahdoton sattuma, että evoluutio olisi kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tullut sokeasti rakentaneeksi kaikkiin etnisiin ryhmiin juuri täsmälleen samat kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet - usko sellaiseen on yksinkertaisesti naiivia ja epätieteellistä.
Sama ilmiö nähtiin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lasten koulumenestyksessä suurissa muuttoaalloisssa 70-luvulla. Heidän koulumenetyksensä oli selvästi huonompi kuin kantiksien. Voidaan siis sanoa, että maahanmuutto tyhmentää koululaisia evolutiivisesti. Eikä se ilmiö ole naiivia ja epätieteellistä.
Luulenpa, ettei kyse ole pelkästään samasta ilmiöstä.
Tokihan on niin, että täysin erilaiseen kulttuuriin muuttaminen saattaa olla haasteellista, mutta kyse on myös perinnöllisistä, älykkyyteen ja oppimiskykyyn vaikuttavista tekijöistä.
Odotan mielenkiinnolla koulujen päättymistä ja sitä, kuinka kovalla puskulla Hesari ja Yle rummuttavat nostamalla haastateltaviksi somaleja ja lähi-idän väkivaltajengimaiden uusia ylioppilaita. On lähes vääjäämätöntä, että kumpikin keskittää mielenkiintonsa vähintään yhteen tällaiseen.
Olisi tietenkin lottovoitto, jos näiden joukossa olisi N laudaturin oppilaita, mutta todennäköisemmin pitäisi luopua tärkeimmästä kriteeristä: varsinaisuudesta. Esimerkiksi itäaasialaistaustaiset eivät kelpaa, koska heidän otsikoihin nostamisensa saisi miettimään miksi vastaavia somaleja ei löytynyt.
Quote from: foobar on 02.05.2014, 09:24:42
Olisi tietenkin lottovoitto, jos näiden joukossa olisi N laudaturin oppilaita, mutta todennäköisemmin pitäisi luopua tärkeimmästä kriteeristä: varsinaisuudesta. Esimerkiksi itäaasialaistaustaiset eivät kelpaa, koska heidän otsikoihin nostamisensa saisi miettimään miksi vastaavia somaleja ei löytynyt.
Varmaan sellainen kuitenkin saataisiin sanomaan jotain negatiivista perussuomaisista/maahanmuuttokriitikousta - tai ainakin vastaamaan 'kyllä' sopivasti rakennettuun johdattelevaan kysymykseen.
Aamulehdessäkin oli tälläinen "erikoinen" uutinen julkaistu. Hieman huvittaakin (julkaistu ennen tuota Tarja Halosen kannanottoa)...
Quote
Puheenaihe: Miksi tyttö pärjää Pisa-tutkimuksissa? (16.4.2014)
Huoleen poikien huonommasta menestymisestä on ollut aihetta jo paljon aiemmin. Monet muutkin tutkimukset ovat osoittaneet tyttöjen viihtyvän ja menestyvän koulussa poikia paremmin.
Maahanmuuttajanuoret menestyivät kantaväestöön kuuluvia heikommin kaikissa osallistujamaissa. Tämäkin on tasa-arvokysymys.
Tarjotaanko maahanmuuttajaperheiden lapsille riittävästi tukea esimerkiksi kieliopinnoissa ja atk-taidoissa, jotta he saisivat kouluopetuksesta saman opin kuin kantaväestöön kuuluvat. Saavatko he riittävästi tukea suomalaiseen kulttuuriin kasvamiseen?
Kaikissa muissa Pisa-tutkimuksen maissa pojat menestyivät ongelmanratkaisutehtävissä keskimäärin tyttöjä paremmin. On hienoa, että suomalaiset tytöt pärjäsivät. Silti on kysyttävä, miksi?
Ehkä selitys löytyy jo lapsuudesta ja koulun ulkopuolisesta elämästä. Suomalaisten nuorten vapaa-ajan viettoa koskeva tutkimus osoitti, että pojat kokivat arkensa hieman raskaammaksi kuin tytöt. He kokivat myös tyttöjä yleisimmin, ettei heillä ole sanavaltaa.
Tytöt viettivät vapaa-aikaa enemmän kotona ja pojat kotien ulkopuolella. Tytöt pitivät poikia tiiviimmin ja säännöllisemmin yhteyttä sukulaisiin. Onko tyttöjen ongelmien ratkaisutaidot opittu jo kotikasvatuksessa sidottuna sukupuoleen, vai ovatko ne sosiaalista perimää suoraan äidiltä tyttärelle?
---
Sosiaaliset mediat ja niin sanottu virtuaalimaailma näyttävät luovan uudenlaista demokratiaa ja tasa-arvoa eri sukupolvien, sukupuolten ja etnisten ryhmien välille. Sinnikkäät ja uusille ratkaisuille avoimet tyttömme pärjäävät yhtä hyvin koulussa kuin arkielämän uudenlaisten ongelmien ratkaisuissa.
Onko taustalla Kalevalan mytologian Pohjan akka? Vahvistavatko epäviralliset oppimisympäristöt tyttöjen ratkaisukykyjä paremmin kuin poikien?
Kirjoittaja Helena Halve on emerita nuorisotutkimuksen professori Tampereen yliopistossa
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194893531587/artikkeli/puheenaihe+miksi+tytto+parjaa+pisa-tutkimuksissa+.html?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
Aikamoista tuubaa(!). Jos Suomessa tilanne on täysin päinvastainen verrattuna muihin maihin(!!!), niin sen perusteella tämä "emeritusprofessori" vetää täysin omat johtopäätöksensä Suomen tilanteesta, että miksi tytöt pärjäsivät testeissä paremmin kuin pojat. Se paremmuus taas selitetään joillakin silmänkääntötempuilla viitaten kotiympäristöön, sukupuolella tai sukulaisuussuhteilla. Miksi nuo samat tekijät eivät sitten toimikkaan muissa maissa? Vai ovatko siellä pojat aivan erilaisempia kuin Suomessa?
Mitä tulee tuohon väitteeseen, että pojat viettävät aikaa enemmän kodin ulkopuolella, niin tuonhan luulisi toimivan juuri päinvastoin eli pojat joutuvat enemmän kohtaamaan ongelmia ja sitä kautta enemmän tilanteita, joissa niitä ongelmanratkaisutaitoja tarvittaisiin.
---
Minkäänlaista painoarvoa "proffa" ei tunnu antavan sille, että eroaako suomalainen koulu jollakin tavalla muiden maiden kouluista ja millä tavalla? Ovatko tulokset myös muuttuneet aikaisemmista?
---
Kyse taisikin olla hieman samasta tarkoitushakuisesta huomion siirtämisestä toiseen aiheeseen kuin mistä on aikaisemminkin ollut juttua. Varsinkin "Roopen" lainaus Tarja Halosen huolestumisesta on omassa absurdiuessaan omaa luokkaansa.
Pitää tähän "tyttöjen ja poikien" koulutuasiaan vielä sen verran ottaa kantaa, että itse uskon sen vahvasti johtuvan ennen kaikkea suomalaisesta heikosta koulukurista. Siinä mielessä tuo selitys "kodin kasvatuksesta" voi pitää paikkaansa.
Tytöt noudattavat sääntöjä paremmin kuin pojat ja häiriköivät vähemmän. Suomalainen koulujärjestelmä sallii oppituntien ja toisten oppilaiden häiriköimisen.
Yleensä vain suomalainen häiriköintikin on sukupuoliriippuvaista. Tytöt kiusaavat toisia tyttöjä ja pojat toisia poikia.
Tuo johtaakin siihen, että pojat ovat tästä ongelmasta eniten kärsivänä osapuolena.
Itse luin Halveen hutkimustuloksen niin, että sillä perustellaan tyttöjen pitämistä kotona.
Ekstremeä mokutusta ja asiain parhain päin selittelyä.
Quote from: nollatoleranssi on 11.06.2014, 22:02:23
Aamulehdessäkin oli tälläinen "erikoinen" uutinen julkaistu. Hieman huvittaakin (julkaistu ennen tuota Tarja Halosen kannanottoa)...
Quote
Maahanmuuttajanuoret menestyivät kantaväestöön kuuluvia heikommin kaikissa osallistujamaissa. Tämäkin on tasa-arvokysymys.
Tarjotaanko maahanmuuttajaperheiden lapsille riittävästi tukea esimerkiksi kieliopinnoissa ja atk-taidoissa, jotta he saisivat kouluopetuksesta saman opin kuin kantaväestöön kuuluvat. Saavatko he riittävästi tukea suomalaiseen kulttuuriin kasvamiseen?
Ei ole tasa-arvokysymys vaan johtuu hyvin pitkälle maahanmuuttajien omista ominaisuuksista. Niitä ei voi kokonaan tasata opetuksella kuten ei voi tasata kantaväestönkään tuloksia. Osa maahanmuuttajistahan pärjää oikein hyvin.
QuoteKaikissa muissa Pisa-tutkimuksen maissa pojat menestyivät ongelmanratkaisutehtävissä keskimäärin tyttöjä paremmin. On hienoa, että suomalaiset tytöt pärjäsivät. Silti on kysyttävä, miksi?
Oli muutamia muitakin maita, joissa tytöt pärjäsivät poikia paremmin. Erot olivat kuitenkin kaikissa näissä maissa hyvin pieniä, kun taas monissa maissa ero oli huomattavan suuri poikien hyväksi.
Quote from: Roope on 12.06.2014, 00:23:54
Oli muutamia muitakin maita, joissa tytöt pärjäsivät poikia paremmin. Erot olivat kuitenkin kaikissa näissä maissa hyvin pieniä, kun taas monissa maissa ero oli huomattavan suuri poikien hyväksi.
Tuotakaan aihetta ei erikoisemmin käsitelty suomalaisessa valtamediassa. Toisaalta valtamediassa ei haluttu hirveästi kai käsitellä aihetta senkään takia, että Ruotsi sai siitä heikot pisteet. Suomessa taas otetaan mallia Ruotsista lähes kaikissa asioissa ja olisi ollut samaan aikaan vaikeaa tuputtaa Ruotsin ihannuutta ja kysyä kysymyksiä siitä, että "Miksi Ruotsi ei pärjää Pisa-testeissä?".
Ainakin YLE:n mukaan Ruotsissa käytiin kovaakin keskustelu aiheesta, mutta varsinkin suomalaiset päämediat jättivät kaikki johtopäätökset tekemättä. Yhdeltäkään toimittajalta ei tuntunut löytyvän minkäänlaista ymmärrystä Ruotsin syille ja ongelmille, vaikka yleensä Ruotsia osataan Suomessa kehua maasta taivaisiin tiettyjen toimittajien taholta. Negatiivista asioista ja ilmiöistä vaietaan tai ei niitä ei haluta käsitellä julkisesti.
Suomessa koko keskustelu käytiin tosiaan tuolla tasolla eli tytöt vs pojat sekä itäsuomalaiset vs länsisuomalaiset. Vaikka tilastoissa saattoi nähdä itäsuomalaisten tyttöjen olevan Suomen parhaimmistoa, niin siitä huolimatta suurin huomio keskittyi "Itäsuomalaisten poikien huonoihin tuloksiin (jolloin tulos oli verrannollisesti selvästi isoin maassa)" ja sitten myöhemmin tähän "Tyttöjen saamaan parempaan pistearvoon verrattuna poikiin koko Suomessa".
Tuolloin huomautin asiasta eräässä kommentissa iltapäivälehden keskustelussa, että kannattaa katsoa niitä pylväsdiagrammeja. Yksi kommentoija vastasikin, että "Nyt vasta huomasin". Valtamedian tekemistä jutuista ne pylväsdiagrammien tulokset eivät käyneet ilmi, vaikka siinä täysin edessähän ne olivat.
---
Joissakin maissa erot tyttöjen välillä taisivat olla jopa "ylisuuren huonot" verrattuna poikiin. Itse uskon että lukemien pitäisi olla melko tasan "normaali tilanteessa".
Kulttuurierot voivatkin olla yksi selittävä tekijä. Suomessa pojilta ei odoteta niin hyvää käytöstä kuin tytöiltä. Tuo sama tilanne voi joissakin maissa olla täysin päinvastoin.
Kyllä tulosten perusteellakin joitakin johtopäätöksiä voi tehdä, mutta Suomessa ne on jätetty täysin tekemättä.
QuoteSelittääkö kansan äly Pisa-tuloksia?
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä professori Tatu Vanhanen veti esiin ÄO-kortin, tilastotieteilijä Seppo Laaksonen kritisoi
Koululaisten Pisa-testien tulosten selityksistä on unohdettu tärkein eli kansakunnan älykkyysosamäärä, kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen perjantaina ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen arvioi tuoreeltaan samassa lehdessä, että Vanhasen makrotason tarkastelu on liian suoraviivainen eikä kovin hedelmällinen.
Laaksonen pitää kuitenkin maiden erojen pohtimista mielenkiintoisena eikä tyrmää täysin Vanhasen näkemyksiä, kuten jotkut professorit ovat aiemmin tehneet.
Vanhanen on pettynyt viime vuoden lopulla julkistetun, vuonna 2012 tehdyn Pisa-vertailun uutisointiin ja selityksiin siitä, miksi Suomen sijoitus laski kymmenen parhaan alapuolelle.
Selityksistä sai hänen mukaansa vaikutelman, että koulujärjestelmä opettajineen on ainoa maiden välisiä eroja selittävä merkittävä tekijä.
Vanhasen mukaan kansallinen älykkyysosamäärä selittää lähes 90 prosenttia Pisa-testien maaeroista.
Etenkin tuoreimman Pisa-testin "pääaineessa" eli matematiikassa korrelaatio oli Vanhasen mukaan erittäin voimakas.
Yksittäisten maiden kohdalla on eroja siinä, kuinka paljon pistemäärät poikkeavat kansan ÄO:n perusteella ennakoiduista.
Vanhasen mukaan tuoreimmassa testissä Suomi sijoittui odotetusti, mutta aiemmissa jopa odotuksia paremmin.
Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen lähtee kritiikissään siitä, ettei edes älykkyysosamäärän tuottaminen maille ole kiistaton asia. Kaikissa maissa ei ole tehty otospohjaisia älykkyyden mittauksia.
Kansakunnan älykkyysosamäärän mittareina on käytetty myös aiempia koulusaavutustestejä, jolloin selittäjä on osin sama kuin selitettävä, Laaksonen huomauttaa.
Laaksosen mukaan makro- eli maatason aineistosta ei ylipäätään voi tehdä kunnollisia mikro- eli yksilötason johtopäätöksiä.
Laaksonen käy läpi joukon esimerkiksi oppilaita koskevia selityksiä. Esimerkiksi vanhempien koulutustaso on entuudestaan tuttu tuloksiin vaikuttava tekijä. Tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa myös maahanmuuttajataustaisten lasten heikompi osaaminen näkyi selvästi.
http://www.hs.fi/kotimaa/Selitt%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+kansan+%C3%A4ly+Pisa-tuloksia/a1402542481192
QuoteTuoreet Pisa‐tutkimukset osoittavat huolestuttavia merkkejä. Vaikka olemme edelleen maailman kärkeä, ovat erot suomalaisten koululaisten välillä kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Erityisesti pojat, Itä‐ ja Pohjois‐Suomi sekä maahanmuuttajat uhkaavat pudota kyydistä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Poliittinen katsaus 14.6.2014 (http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=f749419b-52ca-4921-8fab-b97b112bcf37)
Suomalaisten poikien ja tyttöjen tulosten välillä on merkittävä ja oikeasti huolestuttava ero ainoastaan lukutaito-osiossa (62 pistettä vs. OECD-maiden keskiarvo 38 pistettä). Poikien ja tyttöjen ero on kasvanut kaikissa osioissa jonkin verran kymmenessä vuodessa, mutta vastaavasti myös tyttöjen tulokset ovat heikentyneet. Molempien sukupuolien tulosten heikentyminen ja keskihajonnan kasvu ovat merkittävämpiä trendejä kuin sukupuolten erojen kasvu.
Tulosten perusteella suuri osa maahanmuuttajista on pudonnut kyydistä jo aikaa sitten. Tarkempia tuloksia ei ole vieläkään julkaistu, mutta heikosti pärjäävien maahanmuuttajaryhmien tulosten täytyy olla järkyttävän huonoja viedäkseen maahanmuuttajien tulosten keskiarvot niin alas.
Quote from: Arde on 14.06.2014, 10:27:25
QuoteLaaksosen mukaan makro- eli maatason aineistosta ei ylipäätään voi tehdä kunnollisia mikro- eli yksilötason johtopäätöksiä.
Eikö PISA-testi ole kokonaisuutena täysin verrannollinen? Suomessa tulokset oli vielä tehty vielä alueittain. Suomessakin oli toki isohkoja eroja alueellisesti.
Quote from: Roope on 15.06.2014, 12:37:29
QuoteTuoreet Pisa‐tutkimukset osoittavat huolestuttavia merkkejä. Vaikka olemme edelleen maailman kärkeä, ovat erot suomalaisten koululaisten välillä kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Erityisesti pojat, Itä‐ ja Pohjois‐Suomi sekä maahanmuuttajat uhkaavat pudota kyydistä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Poliittinen katsaus 14.6.2014 (http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=f749419b-52ca-4921-8fab-b97b112bcf37)
Se on jännää, miten suomalaisessa mediamaailmassa ja poliitikkojen puheissa valhe menestyy paremmin kuin totuus.
Pitäisi varmaan Sipilälle lähettää alla oleva taulukko, joka on IS:n sivuilta otettu.
Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen tytöt pärjäsivät parhaiten valtakunnallisesti. Tämän takia ero oli niin iso poikiin nähden, vaikka esim. Itä-Suomessa pojat pärjäsivät paremmin kuin Etelä-Suomen pojat ja lähes yhtä hyvin kuin pääkaupunkiseudun pojat.
Median uutisointi oli oikeastaan se suurin syy siihen, miksi Sipiläkin vetää tälläisiä johtopäätöksiä. Toisaalta median uutisointiin vaikuttaa ennen kaikkea se seikka, että toimittajat ovat Etelä-Suomesta ja uutisoivat asioista eteläsuomalaisiin lehtiin. Niitä lehtiä taas luetaan kansallisesti koko Suomessa.
Nämä PISA-testit uutisoitiin kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa olisi olleet suurimmat ongelmat ja samalla ei huomioitu tyttöjen menestystä kummallakin alueella.
Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.
Valtamediassa ei myöskään ollenkaan pohdittu sitä seikkaa, että mistä syystä tyttöjen tulokset ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa koko maan parhaimmistoa(!!!). Samalla kun poikien tulokset laahaavat pahasti?
Quote from: nollatoleranssi on 15.06.2014, 20:31:36
Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.
Keskiarvoissa (sukupuolten yli) noissahan ei ole suurtakaan eroa. Miksi jakauma olisi tuo ei tule heti mieleen. Jossainmäärin satunnaisetkinm vaihtelut ehkä alkavat näkyä kun joukkoa pilkotaan pienemmäksi (kuten itäsuomalaiset tytöt ja pojat).
Quote from: RP on 16.06.2014, 08:21:58
Quote from: nollatoleranssi on 15.06.2014, 20:31:36
Tuo on tietysti ymmärrettävää, koska tuolla silmänkääntötempulla saatiin pääkaupunkiseudun todella heikot tulokset "kadotettua" virallisesta keskustelusta.
Keskiarvoissa (sukupuolten yli) noissahan ei ole suurtakaan eroa. Miksi jakauma olisi tuo ei tule heti mieleen. Jossainmäärin satunnaisetkinm vaihtelut ehkä alkavat näkyä kun joukkoa pilkotaan pienemmäksi (kuten itäsuomalaiset tytöt ja pojat).
Kysehän oli suomalaisista kouluista ympäri Suomen. Noita tilastoja on myös julkisuudessa pyöritelty ja niiden perusteella on vedetty itäsuomalaisten ja pohjoissuomalaisten poikien "huonot tilastot" esiin, vaikka koko Suomea tarkastellen ne ovat täysin keskitasoa.
Varsinkin poliitikkoja on vedetty kuin pässiä narussa noilla jutuilla ja sitä kautta kai yleisöäkin, kun yksikään taho julkisuudessa ei ole uskaltanut kyseenalaistaa johtopäätöksiä.
QuoteMaahanmuutto ja etninen monimuotoisuus
Kaikkialla Euroopassa käy koulua yhä enemmän sellaisia lapsia, jotka ovat syntyneet toisessa maassa. Tämä asettaa suuria vaatimuksia koulun kielenopetukselle, ja monien maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovatkin muita heikompia. EU:n ulkopuolella syntyneet koululaiset keskeyttävät koulunkäynnin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muut. Toisaalta oppilasaineksen monimuotoisuus antaa kouluille mahdollisuuden avartua ja toimia luovemmin ja avoimemmin.
Euroopan komissio (http://ec.europa.eu/education/policy/school/migration-ethnic-diversity_fi.htm) 1.7.2014
Quote
4. Vaikka hyvin monet maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät hyvin opinnoissaan ja itse asiassa muutamat heistä sijoittautuvat parhaiten suoriutuvien joukkoon, kansalliset indikaattorit ja kansainväliset tutkimukset, esimerkiksi PISA (10), osoittavat selvästi ja yhdenmukaisesti, että useimpien maahanmuuttajaoppilaiden saavutukset koulutuksen alalla ovat huomattavasti alemmalla tasolla kuin heidän ikätovereidensa. Tästä seuraa, että nämä oppilaat keskeyttävät useammin koulunkäyntinsä, heillä on alhaisempi ammattitaito ja heitä on vähemmän korkeakouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tarjotut paremmat onnistumisen mahdollisuudet koulutuksen alalla voivat vähentää syrjäytymistä, ulkopuolelle jäämistä ja vieraantumista.
5. Erityisen huolestuttava on niiden oppilaiden tilanne, joiden kodin ja koulun välisiin kieli- ja kulttuurieroihin liittyy heikko sosioekonominen tilanne. Tällaisissa tapauksissa alhaiseen sosioekonomiseen asemaan liittyviin vaikeuksiin saattaa yhdistyä sellaisia tekijöitä kuin kielimuuri, alhaiset odotukset, perheen ja yhteisön riittämätön tuki sekä sopivien esikuvien puuttuminen.
6. Tällaiset haittatekijät yhdistettyinä koulujärjestelmien jäykkyyteen ja eri koulujen välisiin laatueroihin voivat johtaa tilanteeseen, jossa maahanmuuttajataustaiset lapset kerääntyvät suurin määrin heikkoja tuloksia tuottaviin kouluihin. Tällaiset suuntaukset muodostavat vakavia haasteita Euroopan unionin koulujärjestelmille, sillä ne vaikeuttavat mahdollisuuksia saavuttaa kaikkien osalta korkeat oppimistulokset ja korkea sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aste.
Quote3. Kulttuurien moninaisuutta yhteiskunnassamme olisi arvostettava elinvoiman ja rikkauden lähteenä. Kulttuurien välisen opetuksen edistäminen Euroopan kouluissa tietojen vaihtamiseksi ja ymmärtämyksen lisäämiseksi toisten kulttuureista sekä keskinäisen kunnioittamisen aikaan saamiseksi ja ennakkoluulojen torjumiseksi tuo kestäviä hyötyjä kaikille, eikä sen tarvitse millään tavoin heikentää ensisijaista keskittymistä asuinmaan identiteetin, keskeisten arvojen ja perusoikeuksien käsittelyyn.
Neuvoston päätelmät 26 päivänä marraskuuta 2009 maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksessa (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52009XG1211%2801%29&from=EN)
QuoteOpetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...
– Selvitysten mukaan juuri valmistuneet nuoret kokevat opettajantyön huomattavasti raskaampana kuin vuosia sitten valmistuneet tai aloittajat joitakin vuosia sitten.
...
Tämä asia sopisi esimerkiksi tulevaan hallitusohjelmaan, kun sitä ensi keväänä rustataan, Olli Luukkainen sanoo.
Yle: OAJ:n puheenjohtaja: Opettajankoulutus on muuttumassa "kirjekursseiksi" (http://yle.fi/uutiset/oajn_puheenjohtaja_opettajankoulutus_on_muuttumassa_kirjekursseiksi/7384006) 30.7.2014
Maahanmuuttajien keskimäärin surkeat PISA-tulokset eivät ole herättäneet kunnollista julkista keskustelua tulosten syistä, eikä OAJ:n puheenjohtaja Luukkainenkaan mainitse testejä, kun vaatii opettajakoulutuksen uudistamista "monikulttuuristen oppilasryhmien" opettamisessa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla laajemminkin Luukkaisen käsityksiä asiasta.
Jännää taas monikulttuurisuus-termin taipuminen tilanteen mukaan tarkoittamaan milloin mitäkin ja tässä tapauksessa jonkinlaista eufemismia. Miksi juuri
monikulttuurisuus edellyttäisi opettajien koulutuksen pikaista muuttamista? Jotkut maahanmuuttajaryhmät pärjäävät koulussa yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin syntyperäiset suomalaiset, joten heidän edustamansa
monikulttuurisuus ei vaikuta vaativan sen kummempia toimenpiteitä. Eli kyse ei ole oikeastaan monikulttuurisuudesta vaan jostain muusta, joka jää tulkittavaksi rivien välistä.
Toivottavasti ihan oikea keskustelu lähtee käyntiin sitten, kun jo kauan pantattu erityisraportti maahanmuuttajien ja suomenruotsalaisten PISA-tuloksista julkaistaan.
Quote from: Roope on 31.07.2014, 12:31:35
QuoteOpetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...
– Selvitysten mukaan juuri valmistuneet nuoret kokevat opettajantyön huomattavasti raskaampana kuin vuosia sitten valmistuneet tai aloittajat joitakin vuosia sitten.
...
Tämä asia sopisi esimerkiksi tulevaan hallitusohjelmaan, kun sitä ensi keväänä rustataan, Olli Luukkainen sanoo.
Ei uusi ympäristö ole automaattinen este pärjäämiselle. Siitä esimerkkinä suomalaiset 4-vuotiaat kaksostytöt, jotka menivät viime vuonna paikalliseen kunnalliseen kouluun Englannissa. Ensimmäisen kouluvuoden aikana he ovat ottaneet kielen hallintaansa, saavuttaneet luokan oppimistavoitteet ja puhuvat nyt sujuvasti kahta kieltä.
Suomalainen koulu tukee monikulttuurista oppimista taatusti paremmin kuin brittiläinen kunnallinen koululaitos, joka on tunnettu heikosta laadustaan. Korkeasta aloituskynnyksestä huolimatta suomi-tytöt pärjäsivät. Miksi sitten joillekin mamuille oppiminen tuottaa niin kovasti vaikeuksia Suomessa? Siitä pitäisi keskustella avoimesti ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.
Yle: OAJ:n puheenjohtaja: Opettajankoulutus on muuttumassa "kirjekursseiksi" (http://yle.fi/uutiset/oajn_puheenjohtaja_opettajankoulutus_on_muuttumassa_kirjekursseiksi/7384006) 30.7.2014
Maahanmuuttajien keskimäärin surkeat PISA-tulokset eivät ole herättäneet kunnollista julkista keskustelua tulosten syistä, eikä OAJ:n puheenjohtaja Luukkainenkaan mainitse testejä, kun vaatii opettajakoulutuksen uudistamista "monikulttuuristen oppilasryhmien" opettamisessa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla laajemminkin Luukkaisen käsityksiä asiasta.
Jännää taas monikulttuurisuus-termin taipuminen tilanteen mukaan tarkoittamaan milloin mitäkin ja tässä tapauksessa jonkinlaista eufemismia. Miksi juuri
monikulttuurisuus edellyttäisi opettajien koulutuksen pikaista muuttamista? Jotkut maahanmuuttajaryhmät pärjäävät koulussa yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin syntyperäiset suomalaiset, joten heidän edustamansa
monikulttuurisuus ei vaikuta vaativan sen kummempia toimenpiteitä. Eli kyse ei ole oikeastaan monikulttuurisuudesta vaan jostain muusta, joka jää tulkittavaksi rivien välistä.
Toivottavasti ihan oikea keskustelu lähtee käyntiin sitten, kun jo kauan pantattu erityisraportti maahanmuuttajien ja suomenruotsalaisten PISA-tuloksista julkaistaan.
[/quote]
Quote from: Roope on 31.07.2014, 12:31:35
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii opettajankoulutuksen konkreettista kehittämistä. Luukkaisen mukaan muun muassa opettajien tietotekniset taidot sekä valmiudet opettaa monikulttuurisia ja erityistä tukea vaativia oppilasryhmiä tulee saattaa ajan tasalle.
...
Opettajia kouluttamalla-han paksupäisten mamujen koulutulokset paranevat... mitenpä muuten.
Käytän kulunutta toteamusta että onpa väsynyttä, siis todella TODELLA väsynyttä! ei meinaa enää oikeasti jaksaa.
Oppimiseen liityvät multikultti juttuja tuli kuultua vanhan koulun jossa itse kävin opettajalta (amis). Hän sanoi että pakko päästää läpi näitä "ressukoita". Syyt paine/häiriköinti ja ohjeet olivat tulleet ylempää vaikka kavereita ei paljoa koulussa näkynyt. Eli palkatkaa näitä ammattilaisia sitten jepjep. Itseä ottaa kaaliin että toiset opiskelevat tunnollisesti, mutta toiset ei tartte kun näyttäytyä siellä ja paperit handussa huh (kuinka vaarallista eri ammateissa tälläinen työmaalla).
Vähän vihapuhetta siitä, miksei koulutus välttämättä auta:
http://www.amren.com/news/2014/01/race-differences-in-intelligence-2/
"Some knowledge just isn't worth having"
QuoteSarkomaa: Budjettiriihestä potkua opettajankoulutuksen kehittämiseen
Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osuu naulan kantaan ehdottaessaan opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa.
...
Edustaja painottaa Luukkaisen tavoin tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.
...
Sari Sarkomaa (http://www.sarisarkomaa.fi/?p=3995)
kasvaako oppilaan älykkyysosamäärä jos opettaja on monikultturintuntija :o
Selvitys: Maahanmuuttajanuoret matematiikassa jopa kaksi vuotta jäljessä http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/661781/Selvitys+Maahanmuuttajanuoret+matematiikassa+jopa+kaksi+vuotta+jaljessa (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/661781/Selvitys+Maahanmuuttajanuoret+matematiikassa+jopa+kaksi+vuotta+jaljessa)
QuoteMaahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistulokset ovat muihin oppilaisiin verrattuna Suomessa huolestuttavia.
Erityisesti menestyminen matematiikassa on muita oppilaita heikompaa, kertoo Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön selvitys.
Selvityksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Tutkija Heidi Harju-Luukkaisen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta matematiikan osaamisen vähimmäistasoa.
Harju-Luukkaisen mukaan oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin mahdollisuuksiin toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.
Että näin. On monimuotoista rikkautta ja dynamiikkaa että mamut eivät laskea muuta kuin alleen. Mielenkiintoinen detalji on se että toisen sukupolven mamut ovat yhtä surkeita kuin ensimmäisenkin polven mamut.
Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti Varsinaiset
TM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.
Quote from: Blanc73 on 08.08.2014, 12:45:34
Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti VarsinaisetTM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.
Karmeinta tässä on se, että jos kyse on eroista supisuomalaisten keskiarvon ja muiden keskiarvon välillä, niin joissain etnisissä ryhmissä tilanne voi olla vielä paljon pahempi. Olettaisin, että esimerkiksi monilla tietyistä Aasian maista tulevilla lapsilla tulokset olisivat parempia kuin jostain perinteisesti heikomman koulumenestyksen maista.
Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.
Quote from: nollatoleranssi on 08.08.2014, 13:01:04
Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.
Oikeastihan peruskoulun matematiikka on todella yksinkertaisia matematiikan alkeita, joita tuskin edes matematiikaksi voi kutsua. Tosin voi hyvinkin olla, että suuri osa lapsista ei tule tarvitsemaan edes kaikkea sitäkään vähää aikuisena. Toisaalta, yleensä on hyvä osata vähen pakollisia tarpeita enemmän asioita, jotta ne helpommatkin asiat tulevat opituksi paremmin ja on edes vähän reserviäkin taidoissa, jos tarvitseekin jossain vaiheessa vähän enemmän taitoja.
Riittää kun eroittaa + ja - merkkien eron. Kun tiliotteessa numeroiden edessä miinusmerkki, niin on aika käväistä Kelassa.
Ymmärrän hyvin, että 1. sukupolven mamu on koulutuksessa jäljessä. Mutta jos 2. sukupolven mamu myös on jäljessä, on ilmiselvää että kotouttaminen ei toimi alkuunkaan.
Sehän tarkoittaa, että suomessa syntyneet maahanmuuttajat eivät saavuta suomalaista koulutustasoa vaikka heidän olisi pitänyt käydä koulu kokonaisuudessaan läpi suomalaisten lasten tavoin ja heidän pitäisi osata suomen kieli hyvin.
Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.
Quote from: Totti on 08.08.2014, 13:16:28
Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.
Valitettavasti pelkään pahoin, että moni heistä ei tule edes kahta vuotta myöhemmin - tai koskaan - samalle tasolle taidoissaan. Heiltäkin päättyy koulu aikanaan ja tuskinpa sen jälkeen useimmilla heistä matematiikan taidot paljoa karttuvat omatoimisen harrastuneisuuden kautta.
Quote from: Totti on 08.08.2014, 13:16:28
Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.
Eivät he useinkaan samalta viivalta lähde. Millaista tukea kykenee luku- ja kirjoitustaidoton ex-paskastanialainen antamaan lapsensa koulunkäyntiin tietoyhteiskunnassa?
Sivistyksellinen segregaatio johtaa segreagaation vaurauden ja asuinseutujen suhteen. Segregaation seurauksena yhteen hiileen puhaltamisen into yhteiskunnassa vähenee ja poliittinen toiminta muuttuu yhä enemmän oman viiteryhmän edunvalvonnaksi ja elämä kenties yleisesti stressaavammaksi.
Yksi hyvä puoli yleisen solidaarisuuden vähenemisessä on: onnea on vähemmän ongittavaksi, jolloin elintasopakolaisuudenkin voi olettaa vähenevän.
Tatu Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.
Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten heikko menestys Pisa-testissä johtuu siis siitä, että he eivät ole niin älykkäitä kuin kantasuomalaiset. Tätä ei kuitenkaan tulla kertomaan Pisa-testien loppuraportissa syyksi. Kyllä siihen raporttiin keksitään jokin muu selitys. Totuus on liian ikävä julkaistavaksi...
Quote from: Totti on 08.08.2014, 13:16:28
Eli vaikka 2. polven mamut lähtevät samalta lähtöviivalta he tulevat silti perille muita myöhemmin.
Meinaatko, että he kirivät omalla ajallaan kouluvuosien jälkeen kiinni sen vaikeimman matematiikan osan, joka ei mennyt perille?
:)
Ostareilla näkee mamunuorten kokoontumisia. Ehkä siellä päntätään derivaattoja ja laskusääntöjä...
Ilmeisesti mamuille pitäisi perustaa omia kulttuurikouluja, joissa asiat käsitellään hitaammin? ???
Quote from: JPN75 on 08.08.2014, 13:52:47
Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.
Täällä (http://hommaforum.org/index.php?topic=92215.msg1596441#msg1596441)simppeli vertailu Vanhanen-Lynn-luvuista ja Pisatuloksista.
Heikoin sijoitus kolminumeroisella VL-luvulla oli Ruotsilla. Veikkaisin syyksi sitä, että VL-luvut ovat vanhoja, ja Pisaluvut uusia, nuorisosta mitattuja...
Quote from: Blanc73 on 08.08.2014, 12:45:34
Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti VarsinaisetTM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.
Kai kyse on keskimääräisestä osaamisvajeesta kaikkien tulokkaiden yli. Kun nyt otetaan huomioon että virolaiset ja venäläiset (suurimmat ryhmät) eivät ole täysin avuttomia matematiikassa...
Matematiikan opiskelussa on vain pintapuolisesti kyse numeroiden pyörittelystä.
Ennen kaikkea matematiikan opiskelussa on kyse pitkäjänteisyyden, ongelmanratkaisutaitojen, loogisen ajattelun, päättelykyvyn, kurinalaisuuden, järjestelmällisyyden ynnä muiden ihailtavien ominaisuuksien kehittämisestä.
Jos mamuilla on vaikeuksia matematiikan kanssa, niin todennäköisesti heillä on myös vaikeuksia mainittujen ominaisuuksien ja taitojen kanssa. Tämä uutinen vahvistaa käsitystä mamuista impulsiivisina, sekavina ja lyhytpinnaisina.
Quote from: JPN75 on 08.08.2014, 13:52:47
Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.
Moni Lynniä ja Vanhasta referoiva olettaa melko suoraviivaisesti, että valtioiden keskimääräiset ÄO-erot johtuisivat geeneistä. Jotkut jopa näkevät, että alhainen keskimääräinen ÄO olisi jonkinlainen este todelliselle intellektuelliselle kehitykselle, koska geeneillehän ei kukaan mitään voi.
Taitaa kuitenkin olla niin, että ÄO:ssa on merkittävä ei-geneettinen komponentti, minkä vuoksi länsimaissa ÄO-testien absoluuttiset tulokset ovat parantuneet vuosien varrella:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6
Minusta Lynniä ja Vanhasta ei pidä dissata siksi, että heidän havaintonsa on poliittisesti epäkorrekti. Mutta ehkäpä tuo keskimääräinen älykkyysosamäärä kuvaa enemmän yhteiskunnan sen hetkisen henkisen kapasiteetin hyväksikäyttöä kuin potentiaalista maksimikapasiteettia?
Löysin koko julkaisun:
https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf (https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf)
Lisäksi Victoriamedian laajempi juttu, josta STT:kin teki lyhennelmänsä:
http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/ (http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/)
Quote from: Micke90 on 08.08.2014, 13:55:48
Ilmeisesti mamuille pitäisi perustaa omia kulttuurikouluja, joissa asiat käsitellään hitaammin? ???
Olen tainnut mainita aiemminkin: meillä oli jo toimiva systeemi niille jotka eivät pärjää normaalissa koulussa eli APUKOULU! Apinointi ja heikko edistyminen pitäisi johtaa automaattisesti apukouluun ja etenkin isommissa kaupungeissa se olisi halvin ja tehokkain tapa järjestää opetus.
Niissä nyt sentään oppisi lukemaan ja laskemaankin päin vastoin kuin integroituina häirikköinä normaaliälyisten joukossa.
Quote from: Totti on 08.08.2014, 13:16:28
Ymmärrän hyvin, että 1. sukupolven mamu on koulutuksessa jäljessä. Mutta jos 2. sukupolven mamu myös on jäljessä, on ilmiselvää että kotouttaminen ei toimi alkuunkaan.
Määritelmistä:
QuoteTässä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisesta nuoresta käytetään OECD:n
määritelmää. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat sellaisia,
joiden molemmat vanhemmat ja nuori itse ovat syntyneet ulkomailla. Toisen
sukupolven maahanmuuttajataustaiset ovat puolestaan sellaisia nuoria, jotka
ovat syntyneet Suomessa mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf
Quote from: huhha on 08.08.2014, 14:02:27
Quote from: Blanc73 on 08.08.2014, 12:45:34
Jälleen jätetään sanomatta ääneen se kaikkien tietämä fakta, kysymyksessä ovat tietysti VarsinaisetTM maahanmuuttajat Afrikasta ja Lähi-idästä.
Kai kyse on keskimääräisestä osaamisvajeesta kaikkien tulokkaiden yli. Kun nyt otetaan huomioon että virolaiset ja venäläiset (suurimmat ryhmät) eivät ole täysin avuttomia matematiikassa...
Liitekuvassa lähialueiden tulijat vs. muut.
"Rotuja ei ole ja jos vaikka olisikin, ei heidän välillään ole mitään eroja älykkyydessä."
Quote from: nollatoleranssi on 08.08.2014, 13:01:04
Jatkokouluttautumisessa tuo eniten voi vaikuttaa, mutta jo perusasteen matematiikka menee varsin korkealle tasolle, joten harva sitä tarvitsee. Toisaalta tulokset muissakaan aineissa eivät taida olla sen parempia.
Siitä päätellen että pikavippiyhtiöt menestyy, ei sitä matikkaa ihan kaikki ole tarpeeksi oppineet.
Sitten kun sellaisia joilla se oppi jäänyt vähäiseksi, pääsee valtiovarainministereiksi asti, menee talous heiltäkin jotka hyvin sitä hoitaneet.
Quote from: Isäntä ja loinen on 08.08.2014, 14:04:27
Matematiikan opiskelussa on vain pintapuolisesti kyse numeroiden pyörittelystä.
Ennen kaikkea matematiikan opiskelussa on kyse pitkäjänteisyyden, ongelmanratkaisutaitojen, loogisen ajattelun, päättelykyvyn, kurinalaisuuden, järjestelmällisyyden ynnä muiden ihailtavien ominaisuuksien kehittämisestä.
Jos mamuilla on vaikeuksia matematiikan kanssa, niin todennäköisesti heillä on myös vaikeuksia mainittujen ominaisuuksien ja taitojen kanssa. Tämä uutinen vahvistaa käsitystä mamuista impulsiivisina, sekavina ja lyhytpinnaisina.
Henkilökohtaisesti en oikein usko siihen että nämä ominaisuudet olisi kovin rotukeskeisiä, mistä joissain viesteissä puhutaan, ainakaan tässä asiassa.
Matikkaahan oppii lahjatonkin jos vain itsekuria löytyy istua ja harjoitella.
Tekisi mieli lisätä että toisin kuin kieliä. Mutta ehkä niitäkin oppii riittävällä motivaatiolla.
Jollei vanhemmat opeta itsekuria, ei taida koulu paljoa voida auttaa.
2+2= 4 = kaavoihin kangistunut pottunokkainen pölhöpopulisti.
2+2= 3 = hyvinvointivaltion ja ikääntyvien pottunokkien tulevaisuuden turvaava matemaattista luovuutta ja joustavuutta soveltava nuoriso.
Quote from: Miniluv on 08.08.2014, 15:13:48
Liitekuvassa lähialueiden tulijat vs. muut.
Eli kaukoalueiden tulijoiden piste-ero kantaväestöön on suurinpiirtein yli 50% suurempi kuin lähialueilta tulleilla. Miten se sitten kääntyykin kouluvuosiksi.
http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/ (http://victoriamedia.fi/2014/08/08/koulutuksen-tutkimuslaitos-maahanmuuttajataustaisten-nuorten-matematiikkaosaaminen-selkeasti-muita-oppilaita-heikompaa/):
Quote
Suomessa kaikkien oppilasryhmien matematiikan osaamistasoa selittivät matematiikan minäkäsitys, matematiikan suoritusluottamus ja matematiikka-ahdistuneisuus. Maahanmuuttajien joukossa näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut niin suurta merkitystä kuin muilla oppilailla. Näyttäisi siis siltä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen taustalla on muuta väestöä enemmän tekijöitä, jotka eivät ole tiedossa tai joita ei ole mitattu PISA -tutkimuksessa.
Näyttäisi siis siltä, että huoneessa on jotain joka rouskuttaa jukkapalmuja ja päästelee trumpettimaisia ääniä. (Mikähän tekijä vaihtelee enemmän maahanmuuttajien (eri ryhmiä) kuin suomalaisten välillä? Tietenkään ei ole mikään ihme jos osoittautuu, että "minäkäsityksellä" ja "suoritusluottamuksella" on päinvastainen korrelaatio maahanmuuttajaryhmien kuin suomalaisten välillä. Nimittäin jos katsotaan niitä ryhmiä joilla on eniten sitä minä-luottamusta...)
Kaiken kaikkiaan ei ollut kovin mehevä tutkimus. Tarkempi erittely ryhmittäin jäi uupumaan.
Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?
Eli, maahanmuuttajalapset ovat saavuttaneet huikeasti länsimaalaista kulttuuria. Heidän lähtömaansa kulttuuri on 1000 vuotta jäljessä suomea, mutta piltit enää kaksi vuotta matematiikassa. Kohta ne painaa meistä ohi ja katselevat meitä taustapeilistä.
Quote from: ilkka75 on 08.08.2014, 16:38:14
Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?
Maantieteellinen tyhmyysnapa?
Quote from: Boon Choo on 08.08.2014, 17:08:26
Quote from: ilkka75 on 08.08.2014, 16:38:14
Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?
Maantieteellinen tyhmyysnapa?
En näe muutakaan selitystä. Kaukoitäiset pärjäävät loistavasti, lähi-itäiset huonommin. Afrikkalaisilla tuntuu menevän ihan kaikki päin peetä. Eurooppaa suojaa Välimeri(=tulee pitkä matka maitse), josta Pohjois-Eurooppa onnistuu parhaiten (paitsi Ruotsi, kas kummaa) ja Kanadassa on kaikki hyvin. Ausseillakaan ei mene huonosti. Kyllä tuosta jonkin tilastollisen korrelaation aikaiseksi saisi. ;D
Yksi pulma voi olla siinä, että peruskoulun opettajisto on naisvaltainen erityisesti alakoulussa. Ei, en tarkoita, että naiset olisivat huonompia opettajia kuin miehet, mutta tietyissä kulttuureissa (tarkoitan luonnollisesti virolaisia ;)) poikalapset oppivat varhain, että naisia ei tarvitse kunnioittaa eikä siis naisopettajiakaan totella. Kotosalla koltiaiset saattavat totella äitiä, koska hänellä on käytössään kasvatuskeinoja, joita opettajilla ei lain mukaan ole. Tyttölasten oppimistuloksia saattaa heikentää se, että heidän opiskeluaan ei pidetä tietyissä kulttuureissa tärkeänä vaan kenties suorastaan haitallisena.
Ei ne mamut näköjään pärjää edes Norjan kouluissa.
http://www.dagbladet.no/2014/08/05/nyheter/utdanning/politikk/skoler/arbeidsliv/34633904/
Quote from: Golimar on 08.08.2014, 18:31:32
Ei ne mamut näköjään pärjää edes Norjan kouluissa.
http://www.dagbladet.no/2014/08/05/nyheter/utdanning/politikk/skoler/arbeidsliv/34633904/
Somalian kouluissa somalit ovat ylivertaisia muihin kansallisuuksiin verrattuna.
Iltasanomien eilinen uutinen aiheesta on vailla kommentointimahdollisuutta. Miksiköhän? Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun kommetointimahdollisuutta ei ole monikulttuuria sivuavissa uutisissa.
Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa (https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf)
QuoteSosioekonomisen taustan ja kulttuurisen pääoman yhteys oppimistuloksiin on
Suomessa OECD-maiden pienimpiä. Suomen PISA-aineistossa ESCS-indeksi selit-
ti 9 prosenttia oppilaiden matematiikan tulosten vaihtelusta, kun keskimääräinen
selitysosuus OECD-maissa oli 15 prosenttia. (..) Ero maahanmuuttajataustaisten
ja muiden oppilaiden välillä oli Suomessa vähäinen: maahanmuuttajataustaisilla
oppilailla ESCS selitti 10 prosenttia välisestä vaihtelusta matematiikan osaamisessa,
kun muilla nuorilla vastaava selitysosuus oli 8 prosenttia.
QuotePerheen koulutukselliset resurssit sisältyvät myös perheen sosioekonomiseen
asemaan. PISA 2012 -tutkimuksessa mitattiin kotien koulutuksellisia resursseja
useilla oppilaille suunnatuilla kysymyksillä. Näitä olivat muun muassa kysymyk-
set, onko oppilaalla kirjoituspöytää opiskelua varten, rauhallinen paikka opiskelua varten,
tietokone, opetusohjelmia tietokoneelle, kirjoja avuksi koulutyöskentelyyn, tekniikan alan
hakuteoksia ja sanakirja. Näiden resurssien osalta oppilasryhmät eivät eronneet toi-
sistaan merkittävästi. Kaikissa ryhmissä 94–97 prosentilla oli käytössään oma kir-
joituspöytä opiskelua varten, 92–95 prosentilla rauhallinen paikka opiskelua var-
ten ja 97–99 prosentilla tietokone.
QuoteHeikoimmassa neljänneksessä kirjojen määräl-
lä ja maahanmuuttajataustalla oli selvä yhteys. 57 prosenttia tähän ryhmään kuu-
luneista toisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ja peräti 65 prosenttia en-
simmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ilmoitti, että heillä on kotonaan
vain 0–25 kirjaa. Sama osuus muiden nuorten ryhmässä oli 37 prosenttia. Etenkin
heikosti menestyvillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla näyttäisi siis usein ole-
van kotonaan vain vähän kirjoja käytössään. Sen sijaan hyvin matematiikassa me-
nestyneillä oppilailla ei vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa.
QuoteOECD-maiden matematiikan keskiarvo oli vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 494
pistettä ja keskihajonta 92 pistettä. Koko Suomen nuoret saavuttivat matematii-
kassa pistemäärien keskiarvon 519, joka antoi Suomelle kahdennentoista sijan
kansainvälisessä vertailussa. Suomen keskihajonta oli 85 pistettä eli jonkin verran
OECD:n keskihajontaa pienempi, mikä kertoo kansainvälisesti keskimääräistä vä-
häisemmästä osaamisen vaihtelusta.
QuoteSuomen aineistossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuo-
ret saavuttivat matematiikassa keskimäärin 425 pistettä (keskihajonta 91) ja toisen
sukupolven maahanmuuttajanuoret puolestaan 449 pistettä (keskihajonta 84) (ku-
vio 5). Molemmat tulokset olivat merkitsevästi heikompia kuin OECD-maiden pis-
temäärien keskiarvo (494), mutta tämän lisäksi ne olivat merkitsevästi heikompia
kuin vastaavat OECD-maiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvot:
OECD-maissa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien keskiarvo oli 454 pis-
tettä ja toisen sukupolven 469 pistettä. OECD-maiden joukossa Suomen maahan-
muuttajataustaisten nuorten matematiikan tulokset olivat heikoimpien joukossa.
Eurooppalaisissa OECD-maissa heikommat tulokset saivat vain Kreikan ja Ruotsin
maahanmuuttajataustaiset nuoret, ja Ranskan tulokset olivat samalla tasolla Suo-
men kanssa (OECD 2013a, 236). Suomessa muiden kuin maahanmuuttajataus-
taisten oppilaiden keskiarvo matematiikassa oli 522 pistettä ja keskihajonta 84 pis-
tettä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten ja muiden kuin maa-
hanmuuttajataustaisten nuorten ero matematiikan pistemäärässä oli siis 97 pistet-
tä. Tämä ero oli OECD-maiden suurin. Vastaava luku OECD-maissa keskimäärin
oli 46 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten ero muihin
kuin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin on kapeampi, 73 pistettä. Myös tämä ero
oli OECD-maiden suurin; vastaava luku OECD-maissa keskimäärin oli 31 pistettä.
QuotePISA-tutkimuksissa määritellään pääarviointialueelle (vuonna 2012 matema-
tiikalle) pistemäärä, joka laskennallisesti vastaa yhden kouluvuoden edistymistä.
Vuoden 2012 tutkimuksessa tämä pistemäärä oli matematiikassa 41 pistettä (OECD
2014a, 46). Siten 15-vuotiaiden ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuor-
ten keskimääräinen matematiikan osaamistaso on yli kaksi kouluvuotta heikompi
ja toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten noin kaksi kouluvuotta heikompi
kuin niiden 15-vuotiaiden nuorten, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa.
QuoteTaulukosta voidaan havaita, että ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajataustaisista nuorista vain 48 prosenttia saavutti vähimmäistason 2.
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista tason 2 saavutti 62 pro-
senttia ja muista nuorista 89 prosenttia. Erittäin huolestuttavaa on, että joka neljäs
ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista ei saavuttanut edes tasoa 1.
Siten heidän osaamisensa taso on PISA-kokeen mukaan erittäin heikko.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat yliedustettuja alemmilla suoritustasoil-
la. Vastaavasti he ovat myös aliedustettuina ylemmillä suoritustasoilla. Suoritus-
tasoille 6 ja 5 yltää noin kolme prosenttia sekä ensimmäisen että toisen sukupolven
maahanmuuttajataustaisista nuorista, kun muista oppilaista runsaat 15 prosenttia
saavuttaa vähintään tason 5. Matematiikan huippuosaajien määrä maahanmuutta-
jataustaisilla nuorilla ei siis näyttäisi riippuvan siitä, onko nuori syntynyt Suomessa
vai ei. Erinomaisten ja huippuosaajien osuudet olivat suunnilleen samat ensimmäi-
sen ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, ja hyvää osaamista
edustavan suoritustason 4 osuus oli toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilail-
la vain hieman korkeampi kuin ensimmäisen sukupolven oppilailla. Siten ero en-
simmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräisessä me-
nestyksessä on olennaisilta osin seurausta erosta heikoimpien osaajien määrässä.
QuoteYleensäkin muilla kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, toisin sa-
noen Suomessa syntyneillä oppilailla, kodin sosioekonomiaa kuvaavien muuttu-
jien selityskyky oli selvästi asennemuuttujia vähäisempi. Ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajilla maininnan arvoisia matematiikassa menestymisen selittäjiä
olivat edellä mainittujen lisäksi oppilaan lähialuetausta (Suomen naapurimais-
ta muuttaneet menestyivät kokonaisuutena paremmin) ja koulusta pinnaaminen
(pinnaamisen runsaus liittyi odotetusti heikkoon menestykseen). Muiden kuin
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ryhmässä tärkeät motivaatiotekijät sen si-
jaan eivät olleet maahanmuuttajaoppilailla tärkeimpien selittäjien joukossa.
QuoteMitä vahvempi nuoren sisäinen motivaatio on, sitä paremmin hän menestyy PISAn
matematiikan kokeessa, ja mitä paremmin hän osaa matematiikkaa, sitä vahvempi
on hänen sisäinen motivaationsa. Positiivinen yhteys on näkyvissä myös toisen su-
kupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, mutta huomattavasti heikompana.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla sisäisen motivaa
tion ja matematiikan osaamisen välillä taas ei ole juurikaan yhteyttä. Näin ollen
sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan merkitystä matematiikassa menestymiselle
vain muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Heillä sisäinen motivaatio
selittikin 14 prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta. Toisen sukupolven
maahanmuuttajilla selitysaste oli vain 3 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajilla likimain nolla. Selitystä tälle vähäiselle motivaation ja mate-
matiikassa menestymisen yhteydelle on vaikea löytää. Kyse voi olla matematiikan
heikosta lähtötasosta, kotoutumiseen liittyvistä ongelmista tai mahdollisesti siitä,
että koulun kielen taitaminen on jollain tavalla yhteydessä tähän ilmiöön.
QuoteToisen
sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla näkyy hyvin heikko positiivinen
yhteys, jossa ulkoinen motivaatio selittää matematiikan osaamisen vaihtelusta vain
2 prosenttia. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ulkoi-
sen motivaation ja matematiikassa menestymisen välillä taas ei ole minkäänlaista
tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Heillä ulkoisen motivaation selitysaste on käy-
tännössä nolla. Näyttääkin siltä, että samalla kun maahanmuuttajataustaiset nuo-
ret ilmoittavat olevansa enemmän sekä ulkoisesti että sisäisesti motivoituneita kuin
muut nuoret, heillä tämä motivaatio ei vaikuta yhtä suoraviivaisesti ja vahvasti ma-
tematiikassa menestymiseen.
QuoteSuomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja muiden oppilaiden vä-
linen ero (85 pistettä) oli suurempi kuin vertailumaissa, ja tämä ero vastaa noin
kahden kouluvuoden edistymistä. Vielä sosioekonomisen statuksen vakioinnin jäl-
keenkin ero oli Suomessa 65 pistettä, joka on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa
ja Norjassa ilman vakiointia saatu keskiarvoero.
QuoteKoulusta tai yksittäisiltä oppitunneilta pinnaaminen oli huomattavasti harvi-
naisempaa kuin myöhästely. Pinnaaminen oli yleisempää maahanmuuttajataus-
taisilla oppilailla kuin muilla oppilailla. Peräti 30 prosenttia ensimmäisen polven
maahanmuuttajaoppilaista ilmoitti pinnanneensa kahden viikon aikana ainakin
joltain oppitunnilta ja 27 prosenttia ilmoitti pinnanneensa kokonaisen päivän. Ko-
konaisen koulupäivän pinnanneiden oppilaiden matematiikan pistekeskiarvo oli
Suomessa 47 pistettä matalampi kuin oppilaiden, jotka eivät olleet pinnanneet. Tä-
mä on yli yhden kouluvuoden edistymistä vastaava ero. Ensimmäisen sukupolven
maahanmuuttajaoppilailla ero oli 41 pistettä, toisen sukupolven maahanmuutta-
jaoppilailla 50 pistettä ja muilla oppilailla 43 pistettä. Joiltakin oppitunneilta pin-
nanneiden oppilaiden matematiikan tulos Suomessa oli puolestaan keskimäärin
33 pistettä heikompi kuin niiden, jotka eivät olleet pinnanneet. Ensimmäisen suku-
polven maahanmuuttajaoppilailla ero oli 35 pistettä, toisen sukupolven maahan-
muuttajaoppilailla 21 pistettä ja muilla oppilailla 31 pistettä. OECD-maissa keski-
määräinen ero oli 37 pistettä.
Quote
Näistä rajoituksista huolimattakin raportin tulokset antavat huolestuttavan ku-
van maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistuloksista verrattuna muihin op-
pilaisiin Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten menestyminen matema-
tiikassa oli selkeästi muita oppilaita heikompaa. Ensimmäisen sukupolven maa-
hanmuuttajataustaiset nuoret olivat noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven
maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi kouluvuotta muita oppilaita jäljessä.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat heikommin kaikilla matematiikan
prosessi- ja sisältöalueilla. Erityisen huolestuttavaa oli, että suuri osa ensimmäi-
sen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista ei saavuttanut matematiikan
osaamisen vähimmäistasoa. Tulos oli samansuuntainen myös luonnontieteiden
osaamisessa, lukutaidossa ja ongelmanratkaisutaidossa. Tulokset eivät parantuneet
merkittävästi siirryttäessä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista
nuorista toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Muita huolestut-
tavia tuloksia maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta olivat muuta väestöä ylei-
sempi koulusta myöhästely ja poissaolot. Parhaiten matematiikassa menestyivät
sellaiset oppilaat, jotka olivat lähtöisin lähialueilta tai olivat saapuneet Suomeen
ennen kouluikää.
QuoteKun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, heillä on PISA
2012 -tutkimustulosten perusteella muita heikommat valmiudet toimia yhteiskun-
nan täysivaltaisina jäseninä. Oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin
mahdollisuuksiin. On siis merkityksellistä, kuinka oppilas pärjää koulussa ja mil-
laisin valmiuksin hän lähtee sieltä toisen asteen opintoihin tai työelämään.
On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.
Quote from: ilkka75 on 08.08.2014, 16:38:14
Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?
"Afrikkalaisen saa pois Afrikasta, mutta Afrikkaa ei saa pois afrikkalaisesta"
asian ytimeen ei varmaan koskaan päästä. siis siihen miksi varsinaiset maahanmuuttajat pärjäävät heikommin. siitä ei saa puhua koska kolmas valtakunta ja rotuoppi. tutkia voidaan vaikka maailmaan tappiin ja lapata rahaa erityisopetukseen. asia ei siitä muutu
Quote from: Roope on 09.08.2014, 20:19:09
Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa (https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf)
QuoteKun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, heillä on PISA
2012 -tutkimustulosten perusteella muita heikommat valmiudet toimia yhteiskun-
nan täysivaltaisina jäseninä. Oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin
mahdollisuuksiin. On siis merkityksellistä, kuinka oppilas pärjää koulussa ja mil-
laisin valmiuksin hän lähtee sieltä toisen asteen opintoihin tai työelämään.
On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.
Siis: segregoitumisen kiihtymistä tiedossa. Kantisten kannattaa kiinnittää huomiota individualistisiin ratkaisuihin esimerkiksi asuinpaikkaa ja/tai lasten koulua valittaessa. Pankkikriisi ratkaistiin roskapankeilla, kolutuksen kriisi tullaan kenties ratkaisemaan roskakouluilla.
Quote from: Roope on 09.08.2014, 20:19:09
Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa (https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/D110.pdf)
On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.
Kuten Roope jo totesikin, tylyä tekstiä, kannattaa kahlata läpi. Tuloksia ei kovin paljoa edes yritetä selittää, todetaan vain.
Tässä vielä muutamia lainauksia:
Quote
s. 7: PISA 2012 -tutkimusaineiston keruussa poimittiin yliotos maahanmuuttajataustaisista nuorista ensimmäistä kertaa Suomessa. Näin saatu aineisto on maahanmuuttajataustaisten nuorten suhteen merkittävästi aiempia aineistoja edustavampi ja antaa mahdollisuuden luotettaviin tilastollisiin analyyseihin. Aineistoon sisältyvät kaikkiaan 691 ensimmäisen sukupolven ja 603 toisen sukupolven maahan muuttajataustaisen nuoren oppilaskyselyt ja koesuoritukset. Muita kuin maahanmuuttajataustaisia nuoria tutkimuksen osallistujissa oli kaikkiaan 7 535.
Muutamissa kohdissa on eritelty maahanmuuttajataustaiset lähialueilta ja muilta alueilta lähtöisin oleviin. Ajattelin jo, että tässä olisi uskallettu Optulan rikollisuusraporttien tyyliin jakamaan tutkittavat maanosittain, mutta valitettavasti ei.
Quote
s. 30: Seuraavassa lähialueilta tulleiksi määritellään ne nuoret, joiden taustamaa on Venäjä, Viro tai Ruotsi.
Saksalaiset ja somalit kuuluvat siis samaan kategoriaan tässä jaottelussa.
Miten sitten koulussa vaikuttaa monikulttuurisuuden osuus, kuten kaikki tiedämme, monikulttuurisuus on rikkauden lisäksi fakta:
Quote
s. 32: Kuvion 8 mukaan kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli vähintään 15 prosenttia, keskimääräinen menestyminen matematiikassa oli hieman heikompaa kuin kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia nuoria oli alle 15 prosenttia. Tämä ero näkyi myös muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, mutta se ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä missään oppilasryhmässä.
s. 53: On syytä huomata, että Suomen aineistossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista 20 prosenttia ja toisen sukupolvenkin maahanmuuttajaoppilaista yli 10 prosenttia oli jäänyt joskus luokalle (muista oppilaista luokalle oli joskus jäänyt runsaat 3 prosenttia). Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa maahanmuuttajaoppilaista ei ole vielä käynyt läpi peruskoulun koko matematiikan oppimäärää ja monet käsitteet voivat siten olla heille täysin vieraita.
s. 58: Näin ollen sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan merkitystä matematiikassa menestymiselle vain muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Heillä sisäinen motivaatio selittikin 14 prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla selitysaste oli vain 3 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla likimain nolla. Selitystä tälle vähäiselle motivaation ja matematiikassa menestymisen yhteydelle on vaikea löytää. Kyse voi olla matematiikan heikosta lähtötasosta, kotoutumiseen liittyvistä ongelmista tai mahdollisesti siitä, että koulun kielen taitaminen on jollain tavalla yhteydessä tähän ilmiöön.
Tässä kohtaa selitysyritykset ovat jo aika epätoivoisia. Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat siis syntyneet Suomessa. Miten heillä voisi olla kyse matematiikan heikosta lähtötasosta, jollei tekstin kirjoittaja halua vihjailla meillä jotakin geenien ja perimän merkityksestä. Mutta sellainen vihjailu olisi aika tuhmaa, joten en ymmärrä, mitä kirjoittaja yrittää sanoa. Koulun kielen taitaminenkin on aika karu selitysyritys. Jos Suomessa syntynyt ihminen ei 15-vuotiaanakaan osaa Suomea, niin mitä se kertoo?
Quote
s. 63: Tutkimukseen osallistuneet oppilaat jaettiin myös luonnontieteissä eri suoritustasoille (taulukko 10). Myös tällä arviointialueella huippuosaamista vastaa kuudes suoritustaso ja toinen suoritustaso on välttävän osaamisen vähimmäistaso. Suomessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista lähes 47 prosenttia jäi välttävän tason alapuolelle. Sen sijaan toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista noin 27 prosenttia ja muista nuorista vajaa seitsemän prosenttia suoriutui luonnontieteissä heikosti (alle tason 2). Korkeimmille suoritustasoille 5 ja 6 ylsi maahanmuuttajataustaisista nuorista alle 3 prosenttia, kun taas muista nuorista näille tasoille ylsi noin 18 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia nuoria on siis vähän korkeimmilla, mutta paljon heikoimmilla suoritustasoilla. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden suureen määrään välttävän tason alapuolella tulisi suhtautua erityisellä vakavuudella.
s. 67: Tulokset lukutaidossa noudattavat siis samaa linjaa kuin matematiikan ja luonnontieteiden tulokset: maahanmuuttajataustaisia nuoria on huomattavan paljon heikoimmilla suoritustasoilla ja vain muutama prosentti yltää korkeatasoisiin suorituksiin. Merkittävä havainto on myös se, että toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten tulokset ovat lähempänä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien tuloksia kuin muiden nuorten tuloksia. Tämä havaittiin myös matematiikassa ja luonnontieteissä.
s. 68: Maahanmuuttajataustaisten nuorten lukutaidon taso oli heikoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
s. 72: Maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelmanratkaisutaidon taso oli heikoin osissa Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta.
Lieksa?
Quote
s. 79: Suhteessa eniten maahanmuuttajataustaisia 15-vuotiaita on Ruotsissa, jossa 15 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Tämä on enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Islannissa ja Suomessa maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on vain kolmen prosentin luokkaa. Norjassa ja Tanskassa maahanmuuttajataustaisia 15-vuotiaita nuoria on 9 prosenttia.
s. 81: Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja muiden oppilaiden välinen ero (85 pistettä) oli suurempi kuin vertailumaissa, ja tämä ero vastaa noin kahden kouluvuoden edistymistä. Vielä sosioekonomisen statuksen vakioinnin jälkeenkin ero oli Suomessa 65 pistettä, joka on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ilman vakiointia saatu keskiarvoero.
Mutta toisaalta jos ei välitetä erotuksesta vaan katsotaan pelkästää tuloksiä, niin sivun 81 taulukon mukaan ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien tulokset ovat seuraavat:
Suomi 427 454
Ruotsi 414 445
Norja 442 457
Tanska 430 448
Meidän mamumme pärjäsivät siis paremmin kuin Ruotsin mamut.
Quote
s. 88: Koulusta tai yksittäisiltä oppitunneilta pinnaaminen oli huomattavasti harvinaisempaa kuin myöhästely. Pinnaaminen oli yleisempää maahanmuuttajataustaisilla oppilailla kuin muilla oppilailla. Peräti 30 prosenttia ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaista ilmoitti pinnanneensa kahden viikon aikana ainakin joltain oppitunnilta ja 27 prosenttia ilmoitti pinnanneensa kokonaisen päivän.
s. 97: Eri maissa suhtaudutaan eri tavoin luokan kertaamiseen. Suomessa luokan kertaamista pyritään välttämään, ja ennen luokalle jättämistä pyritään hyödyntämään kaikki muut tukikeinot. Suomen PISA-aineistossa luokan kertaaminen oli yleisintä oppilailla, joilla oli maahanmuuttajatausta. Oppilaista, joilla ei ollut maahanmuuttajataustaa, vain 3 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja alle yksi prosentti peruskoulun yläluokan. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista jopa 18 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja 4 prosenttia peruskoulun yläluokan. Toisen sukupolven polven maahanmuuttajataustaisista nuorista 7 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja 4 prosenttia yläluokan.
Loppukevennykseksi lainaus Laura Kumpuniemen gradusta "Kyllä mä oon tervetullut täällä Lieksassa". Maahanmuuttajanuorten kokemuksia vastaanottavuudesta suomalaisessa maaseutukaupungissa (http://hommaforum.org/index.php?topic=92116.0)
Quote
s. 68: Yksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.
QuoteYksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.
Siis mitä?! :o
Quote from: Blanc73 on 11.08.2014, 14:49:01
QuoteYksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.
Siis mitä?! :o
Tenttii ysiluokan. Nimimerkillä 8 ja 9 luokka 6kk aikana suoritettu 8 keskiarvolla.
Quote from: Blanc73 on 11.08.2014, 14:49:01
QuoteYksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.
Siis mitä?! :o
Ei Suomessa ole koulupakkoa. Sen kun tenttii läpi.
^Eivät ole ristiriidassa, koska oppivelvollisuus on ikäpohjainen. Vanhempi "nuorukainen" voi saada peruskoulun "pätevyyden" ilman oppivelvisuuden (aikanaan) suorittamista. Ja toisaalta minkä maalainen tahansa döllis ei välttämättä saa pätevyyttä, vaikka toteuttaa oppivelvollisuuden suorittamisen.
Sitä en tiedä miten tuollainen tenttiminen suoritettaan, ja tapahtuuko sitä oikeasti paljoa.
Kommentti tuli väärän otsikon alle. Voi poistaa.
QuoteOlen havainnut, että julkisessa keskustelussa maahan muuttaneiden lasten koulupudokkuus on otettu ulkomaalaispoliittiseksi keppihevoseksi. Ulkomaalaislain muutoksilla ei kuitenkaan muuteta sen kummemmin koulujen arkea kuin ihmisten koulutuspolkujakaan pätkän vertaa.
...
Alla oleva teksti on tehty Väestöliiton Monikulttuurisessa Osaamiskeskuksessa, jossa työskentelen.
...
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että maahan muuttaneiden lapset eivät menesty yhtä hyvin kuin valtaväestö peruskoulun päättövaiheessa. Heikompi koulumenestys johtuu pitkälti vanhempien heikoista voimavaroista: mitä vähemmän koulutusta ja kielitaitoa, alhaisemmat tulot ja heikompi työmarkkina-asema, sitä heikommin lapset keskimäärin menestyvät koulussa.
...
Merkittävin yksittäinen koulumenestykseen ja koulutuspolkuun vaikuttava tekijä on perheen sosiaalinen ja sosioekonominen tausta.
Heikki Kerkkänen: Koko perheen huomionti vahvistaa maahanmuuttajien lasten koulumenestystä (http://hemakerk.blogspot.fi/2015/02/koko-perheen-huomionti-vahvistaa.html) 11.2.2015
Ulkomaalaislailla ja muilla maahanmuuttoon liittyvillä laeilla vaikutetaan sekä suoraan Suomeen muuttavien ulkomaalaisperheiden että epäsuoraan heidän jälkikasvunsa perheiden koulutukseen, kielitaitoon ja työmarkkina-asemaan, ja sitä kautta Suomessa saavutettavaan sosiaaliseen ja sosioekonomiseen asemaan. Tämä taas vaikuttaa sekä maahanmuuttajalasten menestymiseen että suomalaisten koulujen arkeen ja
kaikkien Suomessa asuvien koulutuspolkuihin muun muassa koulujen resurssien käytön kautta. Mekanismia ei ole vaikea ymmärtää, mutta näköjään äärimmäisen vaikea hyväksyä.
Jos minä saan päättää ulkomaalaislaista, voin nollabudjetilla vähentää koulupudokkaiden määrää enemmän kuin sata palkattua monikulttuuriasiantuntijaa yhteensä. Lisäksi saisin aikaan miljardien eurojen pitkän tähtäimen säästöt, kun taas asiantuntijat vaatisivat miljardien lisäresursseja.
QuotePisa-menestykseen ei saa jäädä makaamaan – tarvitaanko 12-vuotinen oppivelvollisuus
Valtiosihteeri ja koulutusalan tutkija Pilvi Torsti (sd.) pelkää, että Suomessa jäädään paistattelemaan koulutuksen Pisa-menestykseen ja unohdetaan koulutusjärjestelmän kehittäminen.
– Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Etenkin poikien tulokset ovat laskussa, monikulttuurisuus haastaa monia totuttuja malleja etenkin Helsingissä ja kouluviihtyvyys on laskenut. Pilvi Torsti muistuttaa blogissaan.
http://demokraatti.fi/pisa-menestykseen-ei-saa-jaada-makaamaan-tarvitaanko-12-vuotinen-oppivelvollisuus/
Uuninluukut kolisee Demareissa.
Quote from: koli on 15.03.2015, 18:07:22
QuotePisa-menestykseen ei saa jäädä makaamaan – tarvitaanko 12-vuotinen oppivelvollisuus
Valtiosihteeri ja koulutusalan tutkija Pilvi Torsti (sd.) pelkää, että Suomessa jäädään paistattelemaan koulutuksen Pisa-menestykseen ja unohdetaan koulutusjärjestelmän kehittäminen.
– Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Etenkin poikien tulokset ovat laskussa, monikulttuurisuus haastaa monia totuttuja malleja etenkin Helsingissä ja kouluviihtyvyys on laskenut. Pilvi Torsti muistuttaa blogissaan.
http://demokraatti.fi/pisa-menestykseen-ei-saa-jaada-makaamaan-tarvitaanko-12-vuotinen-oppivelvollisuus/
Uuninluukut kolisee Demareissa.
Kolistan vielä lisää: pitäisi ehkä harkita näiden ns. apukoulu- ja tarkkailuluokkien takaisin ottamista, ihan sama miten paljon se "leimaa". Jos perseilee normaalilla luokalla, tai on niin paljon oppimisvaikeuksia, että se oppiminen ei kertakaikkiaan onnistu normaaliluokassa, niin parempi varmaan "erilaiselle oppijalle" itselleenkin oppia sopivammassa ympäristössä. Puhumattakaan siitä, että ns. tavalliset oppijat saisivat myös oppia sitä tahtia, mihin ovat tottuneet, eikä hidastellen älämölön keskellä.
Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.
Quote from: Sitruunamelissa on 15.03.2015, 18:25:54
Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.
Ei todellakaan. Hölmöläisten neropatti-idealta vaikuttaa.
Lisäisikö oppivelvollisuuden pidentäminen motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä? Tuskin.
Erityisluokat kuuluvat hitaille oppijoille. He kärsivät eniten toisten käytöshäiriöistä. Erityisopetuksen sijasta väkivaltaiset häiriköt tarvitsevat eristysopetusta. Pois toisten kimpusta. Eli tarkkikset takaisin, mielellään eri rakennuksessa kuin tavalliset lapset. Tiedän koulun Helsingissä jossa väkivaltainen ja iso neekeripoika pitää kaikkia kauhun vallassa ja silminnähden nauttii asemastaan. Tyhmä kuin saapas. Samassa "erityisluokassa" lusii lukihäröisiä tyttöjä ja poikia. Ketä kiinnostaa heidän turvallisuutensa ja tulevaisuutensa?
Tällaiset tyypit vetävät kaikki omalle tasolleen.
Quote from: Malla on 15.03.2015, 18:35:24
Quote from: Sitruunamelissa on 15.03.2015, 18:25:54
Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.
Ei todellakaan. Hölmöläisten neropatti-idealta vaikuttaa.
Lisäisikö oppivelvollisuuden pidentäminen motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä? Tuskin.
Semmoinenkin pikku pulma tässä on että 12 vuoden oppivelvollisuus edellyttäisi valtion takaavan jokaiselle toisen asteen koulutuspaikan ja pitävän haasteellisemmatkin tapaukset siellä tappiin asti.
Quote from: Chew Bacca on 15.03.2015, 18:42:45
Toivoisin kovasti, että tähän kouluasiaan perehdyttäisiin pohjamutia myöten, ilman poliittisia vaikuttimia. Raakaa dataa, jossa kantaväestö olisi oikeasti kantaväestöä. Suomessa somaliperheeseen syntynyt Abdi EI ole kantaväestöä. Ja tällä asialla on todellinen kiire. Kouluissa kasvavat omat lapsemme, ja heistä olisi siellä kouluissa tarjoitus kasvattaa kunnollisia kansalaisia, joilla olisi vieläpä mukavaa elämää tiedossa. Ilman asiallista koulutusta Suomi muuttuu epävakaaksi valtioksi ilman tulevaisuutta.
Lasten kasvattaminen, kehityksen tukeminen ja yhteiskunnallisten asioiden opettaminen on erittäin herkkää puuhaa. Vaikka kaikki lapset olisivat jotakuinkin samalla kehitystasolla, mutta näinhän ei ole. Aina tulee olemaan oppimisvaikeuksia ja häiriökäyttäytymistä. Tämän asian kanssa on opittu elämään lisäämällä eritysen tuen tarjontaa, kohdentamalla resursseja erityistapauksiin. Ensinnäkin hitaammatkin oppivat samat perusasiat kuin muutkin, ja toisekseen valtaosalle lapsista pystytään tarjoamaan turvallinen ja kehittävä oppimisympäristö eristämällä häiriköt. Näitä asioita suomalainen koulujärjestelmä ei kykene kaikille tarjoamaan.
Tilanne on paikoittain katastrofaalinen, eikä voida puhua enää kasvattamisesta vaan paimentamisesta. Tämä tilanne on päässyt näin pahaksi juurikin haittamaahanmuuttoa tietoisesti lisäämällä. Toistan, tilanne on katastrofaalinen ja sille pitäisi tehdä paljon ja nopeasti! Ensimmäinen asia olisi selvittää haittamaahnmuuton aiheuttama rasite koulujärjestelmälle. Ja nyt on viimeinen hetki olla rehellinen, totuus pöytään!
Jos halutaan, että koululuokkiin, jossa paljon maahanmuutajia opiskelijoina tulee rauha ja keskittyminen pelkästään oppimiseen voi alkaa pitää luokkiin palkata auktoriteeteiksi vaikka työllistettyinä integroitumiseen halukkaita muslimimaahanmuutaisiä, jotka pitävät kuria. Muuten haistattelu ja muiden oppilaiden häirintä jatkuu.
ps. Jos kapasiteettia oppia ei ole niin siihen ei mikään auta. Samoin mielestäni pitäisi siirtää nämä häiriköt ja normaaliin opetustahtiin kynemättömät apu/tarkkailuluokalle ja oikeasti miettiä, että pitääkö tänne roudata ihmisiä(tai antaa täällä kasvaa toinen sukupolvi), jotka eivät esim. kultturin takia kykene/halua oppia/integroitua maahan.
Quote from: Sekasikiö on 15.03.2015, 19:50:35
Jos halutaan, että koululuokkiin, jossa paljon maahanmuutajia opiskelijoina tulee rauha ja keskittyminen pelkästään oppimiseen voi alkaa pitää luokkiin palkata auktoriteeteiksi vaikka työllistettyinä integroitumiseen halukkaita muslimimaahanmuutaisiä, jotka pitävät kuria. Muuten haistattelu ja muiden oppilaiden häirintä jatkuu.
Vaikka hyvin usein ärsyttääkin tämmöinen mamujen työskenteleminen mamujen parissa, niin tuossa on kyllä ihan oikeasti harkinnan paikka.
Mutta kun yhtälössä on mukana islam, niin hyvin usein mikään ei mene niinkuin sen ajateltiin menevän. Ensinnäkin sopivien "tukihenkilöiden" löytyminen on se ensimmäinen temppu. Pitäisi olla auktoriteetin omaava muslimi siis ihan ensimmäiseksi. Sitten sen pitäis olla sellainen, että se auktoriteetti ulottuu myös sinne kotiväkeen asti. Ja jos tämä hyvin usein liian hankalaksi havaittu kombo saadaan toimimaan - koulun arvot ja muslimiperheen arvot - en enää kykene uskomaan tämän "tukihenkilön" kyvykkyyteen integroida musliminuori yhteiskuntaan.
Ja sitten kun vielä mukaan lasketaan näitä viimeaikaisia sattumuksia ja kohu-uutisointeja, ehkä jotain älykkyysosamäärä-pohdintaa mukaan, niin joudumme toteamaan karun seikan: Damage control on ainut mihin valtio kykenee.
Ei todellakaan 12 vuoden oppitaivalta. Mitä noita muksuja ja niiden kavereita on katsonut, niin yksinkertaisimmatkin niistä pärjää nykykoulussa tarpeeksi hyvin. Koulu järjestää jos jonkinlaista tukea jo nyt oppilaille. Jos oppilas ei pääse luokalta läpi tarvittavilla arvosanoilla, niin sitten jää luokalle. Noin se on aiemminkin mennyt. Ei koko koulutuksen rimaa saa laskea, vaan palikoiden täytyy alkaa tekemään töitä koulutuksensa eteen.
QuoteBrittiraportti: Suomen koulumenestyksen taustalla tiukat perinteet, ei luova opetus
Suomalaisten koululaisten menestys kansainvälisissä Pisa-testeissä perustuu perinteisiin eikä uutta luovaan opetukseen, väittää uusi brittiraportti.
Centre for Policy Studies -ajatushautomon julkaisemassa raportissa (http://www.cps.org.uk/publications/reports/real-finnish-lessons-the-true-story-of-an-education-superpower/) suomalaisten oppimismenestyksen todetaan myös pudonneen vertailussa.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa (http://www.bbc.com/news/business-32302374) yksikön tutkimusjohtaja Gabriel Heller Sahlgren sanoo, että suomalaisten korostamat menetystekijät kuten opettajien itsenäinen rooli, tasokokeiden puuttuminen tai väljä opetusohjelma peittävät todelliset syyt.
Luovan opetuksen sijaan Sahlgren nostaa selitykseksi suomalaisen yhtenäiskulttuurin ja vanhan, hyvin tiukasti kontrolloidun opetusjärjestelmän, jonka kaikuja hänen arvionsa mukaan näkyy kansainvälisessä Pisa-vertailussa.
"Mutta tätä selitystä eivät suomalaiset opetusammattilaiset halunneet imagosyistä antaa", Sahlgren sanoo BBC:n haastattelussa.
...
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1429067386486) 15.5.2015
edit: Lisäsin linkit raporttiin ja haastatteluun.
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Quote from: Elemosina on 15.04.2015, 15:32:37
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Se pitäisi tulkita juuri niin. Pisa-tutkimus ja muu roska kuulemma osoittavat miten suomalaiset koululaiset pärjäävät luku- ja laskutaidossa parhaiten maailmassa, ja kaikkialta maailmasta käydään ihmettelemässä Suomen koululaitosta. Mutta kukaan ei kehtaa sanoa totuutta, koska se olisi rasismia. Tarkempi tarkastelu osoittaa Suomen johtoaseman johtuvan siitä, että täällä heikoin oppilasaines pärjää paremmin kuin muiden maiden heikoin oppilasaines. Kaikki oppilaat saadaan suunnilleen pysymään mukana peruskoulun ajan. Se taas johtuu siitä, että Suomi on täynnä suomalaisia. Tässäkin suhteessa ollaan menossa kansainväliseen suuntaan, kun monikulttuurisuus kasvaa täälläkin ja sitä myöten Pisa-sijoitus tulee laskemaan. Kohta se näkyy jossakin, kun koulussa kysytään vain "miltä tuntuu" ja "ahdistaako".
Quote from: Elemosina on 15.04.2015, 15:32:37
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Voihan sitä perinteeksikin vaikka sanoa, että suomalaisen koulun oppilaat ovat suomalaisia.
Quote from: Elemosina on 15.04.2015, 15:32:37
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Osatekijä. Raportista (http://www.cps.org.uk/files/reports/original/150410115444-RealFinnishLessonsFULLDRAFTCOVER.pdf):
QuoteAnd perhaps the persistence of this special mentality has been
aided by the Finnish population's cultural homogeneity, which it
also shares with several East Asian countries. Indeed, Finland had
little immigration until the late 20th century. In 1990, first and
second generation immigrants composed 0.8 per cent of the
population; in 2000, the figure was still just two per cent. Of
course, since immigrant pupils generally perform worse than
natives in international tests in most countries – by 34 points on
average in mathematical literacy in OECD countries PISA 2012 –
the homogeneous population is likely to be an indirect factor
facilitating its rise more generally. In addition, however, by
decreasing outside cultural influences, this homogeneity has
probably also aided the preservation of a special Finnish
mentality in the face of other rapid societal transformations.
QuoteBut what about the decline? Some have suggested that increased
immigration may be a part explanation. "One reason for our fall in
PISA is probably immigration", said NBE Director General Pitkälä.
Immigrants to Finland certainly perform worse than natives in
PISA: depending on subject, there was a 98 to 126 point
disadvantage among first-generation, and a 64 to 81 point
disadvantage among second-generation, compared
with native pupils in PISA 2012.
But while immigrant pupils perform worse than native pupils, they
are unlikely to be a primary explanation for the fall itself, since
immigration levels have not been large enough. Between 2006 and
2012, the share of pupils with an immigrant background increased
from 1.5 per cent to three per cent in Finland. This is too low to have
a statistically significant direct impact on the overall changes.
Indeed, native pupils fell only two to three points fewer than the
average including immigrant pupils during those years.
While there could technically be negative effects of immigrants on
native pupils, the empirical evidence suggests that these are mild
so far in Finland. Research indicates that the increase in the share
of immigrant pupils between 2006 and 2012 may have decreased
natives' PISA results by 1.7 points. In other words, only about six
to nine per cent of the fall since PISA 2006 could plausibly be
attributed to negative effects of immigration on native pupils.
However, just as the lack of immigration may have been a factor
aiding the persistence of a traditional social and educational
culture in Finland, increased immigration may also be a marginal
catalyst for changes in this culture.
Quote from: Elemosina on 15.04.2015, 15:32:37
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Ei kun se pitää tulkita niin, että suomalainen opetus ei enää pärjää globalisoituneessa yhteiskunnassa.
Gabriel Heller Sahlgren on muuten ruotsalainen ja saman London School of Economics and Political Sciencen (Fabian society) kasvatti kuin Stubbikin, joten ei anneta tämän sotkea aikuisten asioita
Quote from: Miniluv on 15.04.2015, 15:40:36
Quote from: Elemosina on 15.04.2015, 15:32:37
^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?
Voihan sitä perinteeksikin vaikka sanoa, että suomalaisen koulun oppilaat ovat suomalaisia.
Suomalaisen koulun suuri bluffi. Systeemi toimii jos materiaali on systeemin kanssa yhteensopiva. Mamujen huono menestys osoittaa ettei koululla ole mitään viisasten kiveä. Hienosti ruksuttavaan dieselkoneeseen ei voi työntää kaiken maailman palmuöljyä tai matalaoktaanista lyijybensaa. Eikä sitä traktoria voi myydä urheiluautona.
Hmmm.
Tässä pitää nyt muistaa, että tuo tutkimus on tehty Britaniassa. Siellä on juuri nyt käynnissä debatti siitä, mitä koululaitoksen/opetussuunnitelmien pitäisi olla. Tuossa on aika paljon olemassa olevan järjestelmän yritystä puolustaa asemaansa. Perinteisesti briteillä kun on ollut/on vieläkin ERITTÄIN hierarkiset ja ylhäältä johdetut koulut ja OPS:it. Tämä sen vuoksi, että karkeasti sanottuna eihän esimerkiksi keskiverto britti-alakoulun opettajalla yksinkertiasesti ole mitään "itsenäistä" hajua siitä mitä hän on tekemässä. Siksi sitä kontrollia tarvitaan.
Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut. Samaan aikaan erään toisen asian kanssa. Korreloivatko nuo asiat sitten keskenään, mene ja tiedä. Tokihan ihan pottunokkaistakin koulutukselle lähinnä naureskelevaa takkujengiä alkaa olla kolmannessa sukupolvessa...
Quote from: Chew Bacca on 15.04.2015, 16:52:30
Suomalaisen koulun suuri bluffi. Systeemi toimii jos materiaali on systeemin kanssa yhteensopiva. Mamujen huono menestys osoittaa ettei koululla ole mitään viisasten kiveä. Hienosti ruksuttavaan dieselkoneeseen ei voi työntää kaiken maailman palmuöljyä tai matalaoktaanista lyijybensaa. Eikä sitä traktoria voi myydä urheiluautona.
Niinpä. Sanoisin, että jokainen koulujärjestelmä on oman yhteiskuntansa näköinen/kehittynyt sen yhteiskunnan tarpeista. Tuo bluffi on siis sisäänrakennettuna jokaisessa koulutusjärjestelmässä. Toiset yhteiskunnat toimivat paremmin kuin toiset koska yhteiskunnat koostuvat ihmisistä ja ihmisissä on eroja. Vai miten se nyt menikään?
Quote from: Bwana on 15.04.2015, 17:17:08
Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut.
Juuri sitä tuossa kyseenalaistetaan, että Suomi jotenkin kumoaisi Aasian huipputuloksien takana olevat tekijät "uutta luovalla opetuksellaan". Gabriel Heller Sahlgrenin mukaan Suomi on viime aikoihin asti muistuttanut Aasian maita juuri yhtenäiskulttuurinsa takia. Nyt kun monikulttuurisuus on lisääntynyt, tulokset ovat laskeneet myös Suomessa. Raportin mukaan tason lasku ei johdu (suurimmaksi osaksi) suoraan maahanmuuttajien määrästä, mutta maahanmuutto on saattanut toimia yhtenä 2000-luvulla tapahtuneen käänteen katalyyttina.
Raportin varovainen arvio on vähintäänkin uskottava, kun tietää, miten paljon entistä enemmän opetuksen resursseista suunnataan Suomessa huonosti pärjäävien maahanmuuttajataustaisten tukemiseen. Ja ponnistuksista huolimatta epäonnistutaan, kuten Pisa-tulokset kertovat.
Quote from: Roope on 15.04.2015, 15:25:49
QuoteBrittiraportti: Suomen koulumenestyksen taustalla tiukat perinteet, ei luova opetus
Sahlgren näkee, että Suomi on muistuttanut yllättävän paljon aasialaisia kilpakumppaneitaan. Tosin viimeisellä vertailukierroksella Suomen tulos putosi, mitä Sahlgren pitää osoituksena perinteisen, keskitetyn opetuksen murenemisesta.
...
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1429067386486) 15.5.2015
Hieman jäi epäselväksi, että mitä tuolla kritiikillä haluttiin sanoa? Tai ainakaan se ei tuosta lehtijutusta käynyt kovin hyvin ilmi. Mitkä "tiukat perinteet"? Suomen opetustulosten on sanottu muuttuneen huomattavasti 1970-alusta lähtien.
En ymmärrä myöskään tuota vertausta, että "Suomi on muistuttanut yllättävän paljon aasialaisia kilpakumppaneitaan". Eiköhän ero ole suunnilleen kuin "yöllä ja päivällä"?
Quote from: Bwana on 15.04.2015, 17:17:08
Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut. Samaan aikaan erään toisen asian kanssa. Korreloivatko nuo asiat sitten keskenään, mene ja tiedä. Tokihan ihan pottunokkaistakin koulutukselle lähinnä naureskelevaa takkujengiä alkaa olla kolmannessa sukupolvessa...
Muistelen Suomessa olleen varsin heikon koulurauhan/kouluviihtyvyyden.
Quote from: Roope on 15.04.2015, 17:36:25
Nyt kun monikulttuurisuus on lisääntynyt, tulokset ovat laskeneet myös Suomessa. Raportin mukaan tason lasku ei johdu (suurimmaksi osaksi) suoraan maahanmuuttajien määrästä, mutta maahanmuutto on saattanut toimia yhtenä 2000-luvulla tapahtuneen käänteen katalyyttina.
Alunperin tulokset saatiin roimaan nousuun koulutusta muuttamalla. Muutosefekti on vaikuttanut näihin päiviin asti.
Tason lasku voi johtua kyllä maahanmuuton seurauksista. Keskimäärin tulokset kantanväestön kesken ovat merkittävästi huonompia. Tuo ei välttämättä yllätä, koska Suomi on ollut tähän mennessä niitä ns. kärkimaita. Koulurauha on Suomessa heikolla tolalla ja tilannetta tuskin auttavat huonoja tuloksia saavat oppilaat.
Ei voi myöskään välttyä ajatukselta, että edelleen tämä kysely olisi voimassa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109562-rankka-kyselytulos-opettaja-lehdessa-%E2%80%9Dmaahanmuuttajat-rasittavat%E2%80%9D) ja sen tulokset korkeintaan pahenemaan päin.
Quote from: nollatoleranssi on 15.04.2015, 17:40:24
Muistelen Suomessa olleen varsin heikon koulurauhan/kouluviihtyvyyden.
Mulla on kone vaihtunut ja tämän kirjanmerkeissä ei ole nyt sitä studyä... No tuossa. Linkit tosin ovat jo kaputt.
http://oecdeducationtoday.blogspot.com/2013/09/order-in-classroom.html (http://oecdeducationtoday.blogspot.com/2013/09/order-in-classroom.html)
Kouluviihtyvyys Suomessa on perinteisesti ollut heikko, siis kun oppilailta on kysytty. Onko se sitten tuon koulurauhan kääntöpuoli? Tuo jäljellä oleva teksti antaa kanssa aika rajua viitettä (joskin täysin arkijärjellä perusteltavaa) siitä, miksi joissain kouluissa tulokset ovat heikommat.
En tyrmäisi suomalaista "uutta luovaa opetusta". On kuitenkin aivan selvää että systeemi joka on luotu toisenlaiseen tilanteeseen ei voi toimia jos liian monta palaa siitä muuttuu. Vrt. mitä Roope tuossa edellä kirjoitti. Esimerkiksi integraatio ja inkluusio on viety nykyään Suomessa liian pitkälle verrattuna kouluille allokoituihin resursseihin. Pakostihan siinä tulokset putoavat.
Quote from: Bwana on 15.04.2015, 18:10:19
En tyrmäisi suomalaista "uutta luovaa opetusta". On kuitenkin aivan selvää että systeemi joka on luotu toisenlaiseen tilanteeseen ei voi toimia jos liian monta palaa siitä muuttuu.
Aivan. Britteihin tämä liittyy sikäläisten koulusysteemien uudistusten kautta. Siellä siis kiistellään siitä, onko Suomen järjestelmä tosiaan niin esikuvallinen ja kopioitavissa, ja että tulokset olisivat myös Briteissä samat. Mielestäni aika suurella varmuudella voi sanoa, että ei onnistu. Edes Suomessa ei kunnolla ymmärretä, mikä toimii (tai paremminkin on toiminut) ja miksi.
The Telegraph: Should the UK be more like Finland? One expert doesn't think so (http://www.telegraph.co.uk/education/educationnews/11536514/Should-the-UK-be-more-like-Finland-One-expert-doesnt-think-so.html) 14.4.2015
Herald Scotland: Scottish education reforms under fire for copying flawed Finnish system (http://www.heraldscotland.com/news/education/scottish-education-reforms-under-fire-for-copying-flawed-finnish-system.123077477) 15.4.2015
Quote from: Roope on 15.04.2015, 18:19:17
Aivan. Britteihin tämä liittyy sikäläisten koulusysteemien uudistusten kautta. Siellä siis kiistellään siitä, onko Suomen järjestelmä tosiaan niin esikuvallinen ja kopioitavissa, ja että tulokset olisivat myös Briteissä samat.
Lähtökohtaisestihan koko idea suomalaisen peruskoulun tekemisestä vientituotteeksi on aivan älytön. Muistaakseni tätäkin muutama vuosi sitten harkittiin, olisiko ollut johonkin Saudeihin tms. Niinkuin sanottu, jokainen koulutusjärjestelmä on oman yhteiskuntansa tuotos. Briteistä puhuttaessa jo lähtökohtaisesti heikäläisten standartoidut kokeet/kaikkien oppilaiden pitää edistyä sama määrä "leveleitä"/meikäläisestä näkökulmasta aivan järjetön opettajien kontrolli (joka ilmenee esim. yksittäisinä kirjallisina tuntisuunnitelmina, oppilailta kysyttävien kysymysten ylöskirjoittaminen included) estää minkään"vapaamman" olemassa olon. Plus tietysti se värinä.
Sain itse aikanaan pahaa silmää brittikoulussa toimiessani kun kysymykseen "Miksi teillä menee niin hyvin" vastasin "paremmin koulutetut opettajat ja homogeenisempi oppilasaines". Opettajien koulutuksesta se narina ei noussut.
Japanissa asuessani Suomen PISA-tulokset olivat myos aina tapetilla. Monia kirjoja kirjoitettiin, ja yksi perhetuttavakin, joka on pedagogi vieraili Jyväskylässä perehtymässä asiaan. Kun minun huomattiin olevan suomalainen, PISA-menestys tasan taatusti nousi aiheeksi: miksi? miten se voitaisiin kopioida Japaniin? jne. Japanin koulujärjestelmä on autoritaarinen ja opettajajohtoinen, joten aiempien kommenttien valossa olisi luultavasti ollut virhe alkaa kopioimaan uusia suomalaisia menetelmiä.
Minun patenttivastaukseni oli hiukan sama kuin Bwanalla: Suomen korkeilla veroilla voidaan kustantaa paremmin koulutetut ja motivoituneet opettajat - jolleivat japanilaiset halua nostaa veroastettaan paristakymmenestä prosentista tuplaksi, niin siitä on suotta haaveilla.
Quote from: ihminen on 01.04.2014, 21:05:28
Quote from: Myrkkymies on 01.04.2014, 20:02:49
Quote from: Nuivake on 01.04.2014, 19:48:33
Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.
Testattavat valitaan satunnaisesti. Testin idea on mitata koko väestön taso.
Niin, vai valitaanko satunnaisesti?
Tässä esimerkki Suomesta:
Quote....
Mutta ennen täydelliseen epätoivoon vaipumista kannattaa selvittää, olisiko heikenneiden Pisa-tulosten taustalla myös näytteen valintatavan muutos. Sain sähköpostiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiasta tilastotieteilijänä ja huomautettiin siitä, että tämänkertainen näyte on valittu eri tavalla kuin edellinen. Näytteen, koska vaikka sen yhteydessä puhutaan otoksesta, tätä ei oikein voi kutsua otokseksi.
Näytteeseen nimittäin valittiin kaikki koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajaa ja näiden koulujen oppilaista valittiin kaikki maahanmuuttajat. Tämä ilmeisesti siksi, että haluttiin tutkia erityisesti sitä, miten maahanmuuttajat ovat kouluissaan menestyneet. Tätä tietoa todella tarvitaan ja siksi maahanmuuttajien tarkempi tutkiminen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maahanmuuttajat menestyvät suhteessa kantaväestöön ja suhteessa muiden maiden maahanmuuttajiin.
Tämä takia maahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputuloksen on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan. Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole. Sähköpostiviestin lähettäjä kysyi aivan oikein, onko näyte syntyperäisten suomalaisten kohdalla tasapainossa.
....
LÄHDE:
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/
Tästä Soininvaaran blogitekstistä on tehty kandidaatintutkielma: Eve Kolari: Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45761/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201505041710.pdf?sequence=1)
Quote from: Iloveallpeople on 05.05.2015, 16:18:40
Tästä Soininvaaran blogitekstistä on tehty kandidaatintutkielma: Eve Kolari: Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45761/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201505041710.pdf?sequence=1)
En ole tutustunut, mutta käykääpä vilkaisemassa Soininvaaran kommenteista (http://www.soininvaara.fi/2015/05/05/blogiskeskustelustamme-on-tehty-gradu/), miten tasokkaita tutkielmia Jyväskylän yliopisto tämän työn perusteella tuottaa ja millä metodeilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:6
Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun?
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm6.pdf?lang=fi
" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."
On muuten mielenkiintoista luettavaa, ja ei kovin ruusuista kuvaa koulutuskotouttamisen onnistumisesta ainakaan minulle anna.
Onko
A) Koulutus huonoa
B) Opettajat rasisteja
C) Aines kehnoa
Oikein vastanneet julistetaan hommafoorumilaisiksi rasisteiksi ja ali-ihmisiksi.
Väärin vastanneiden kesken arvotaan 10 monikulttuurisuushanketta SPR:n ja RAY:n tukemina.
Quote from: Suomitalon renki on 12.05.2015, 19:00:59
" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."
Ei "suurimpia" vaan selvästi
suurin.
Quote from: Roope on 12.05.2015, 19:43:21
Quote from: Suomitalon renki on 12.05.2015, 19:00:59
" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."
Ei "suurimpia" vaan selvästi suurin.
Tämähän on ilon aihe. (Ehkei kansalle, mutta päättäjille.)
Mamujen valinta on siis toiminut juuri kuten sen on tarkoitettukin toimivan.
Kansanuutiset uutisoi aiheesta:
Quote
Maahanmuuttajien lukutaito hälyttävä
15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajatyttöjen keskimääräinen lukutaito on välttävää tasoa. Se ei riitä tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Ero muihin nuoriin on kahden ja puolen kouluvuoden verran.
Maahanmuuttajapoikien otos tutkimuksessa oli pieni. Heidän lukutaitonsa oli heikkoa tasoa, mutta otoksen pienuuden vuoksi tätä ei voi yleistää. Kokonaisuutena lukutaito heikkeni muita jyrkemmin. Taustalla on perheiden ja nuorten sekä kielivaikeuksia että sosioekonomisia syitä, kuten suomalaillakin nuorilla.
Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän lisäksi nuoren pitää oppia äidinkielensä. Mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän yleensä oppii myös vieraan kielen.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3372365/poikien-lukutaidossa-pahimmillaan-lahes-kahden-kouluvuoden-ero
Quote from: koli on 13.05.2015, 00:17:42
15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.
Maahanmuuttajatyttöjen lukutaito voi olla tyydyttävällä tasolla, mutta poikien ei. Tasoero oli jo aiemmin koululuokissa mitaten noin 4-5 vuotta, nyt siis vieläkin suurempi. 15-vuotiaiden maahanmuuttajapoikien lukutaito on keskimäärin neljäsluokkalaisten kantasuomalaisten tasolla. Toisin sanoen opiskelu on erittäin ns. haastavaa.
Quote from: koli on 13.05.2015, 00:17:42
Kansanuutiset uutisoi aiheesta:
Quote
Maahanmuuttajien lukutaito hälyttävä
---
Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän lisäksi nuoren pitää oppia äidinkielensä. Mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän yleensä oppii myös vieraan kielen.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3372365/poikien-lukutaidossa-pahimmillaan-lahes-kahden-kouluvuoden-ero
Tuo vaikuttaa hyvinkin uskottavalle, mutta mikähän olisi tulos jos se kontrolloitaisiin älykkyyden suhteen? Tuhlaammeko miljoonia ja vaikeutamme integroitumista vain siksi, että opettajakoulun tutkijat ovat liian siveitä tekemään palikkatestejä maahanmuuttajalapsille? Liian siveitä yleensäkään puhumaan älykkyydestä?
Ja uutisia. Siis "uutisia":
http://yle.fi/uutiset/aasia_jyraa_koulutusrintamalla__suomi_karjen_tuntumassa/7990661 (http://yle.fi/uutiset/aasia_jyraa_koulutusrintamalla__suomi_karjen_tuntumassa/7990661)
QuoteTaloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tutki kaikkiaan 76 maan koulutusjärjestelmät. Suurennuslasin alla olivat matematiikka ja luonnontieteet.
Viisi Aasian maata valtasi kärkisijat. Singapore, Hongkong, Etelä-Korea, Japani ja Taiwan menestyivät odotetun hyvin.
Pisa-menestyksestään tunnettu Suomi selvisi tiukassa kisassa kuudennelle sijalle.
Huomionarvoista sen sijaan oli Ruotsin romahdus. Kansankodin opinahjot rankattiin puolenvälin tuntumaan sijalle 35. OECD varoitti jo viikko sitten Ruotsia, että tällä on vakavia ongelmia koulutusjärjestelmässään.
OECD:n tutkimus oli laajuudessaan kattava. Toisin kuin Pisa-mittauksissa, nyt maailmaa tutkittiin laajemmalla skaalalla. Samalla kävi selväksi, että eniten parennattavaa on Afrikan ja Etelä-Amerikan mailla .
Tutkijat painottivat, että tulokset kertovat myös tulevaisuudennäkymistä. Koulutusjärjestelmällä on näet kiistaton yhteys maan taloudelliseen menestykseen.
Luonto on kuin...ööö... kertausharjoituskutsu. Jos sen jättää huomiotta niin asiat käyvät veemäisiksi.
Quote from: huhha on 14.05.2015, 00:34:12,,,,,,,,
Tuo vaikuttaa hyvinkin uskottavalle, mutta mikähän olisi tulos jos se kontrolloitaisiin älykkyyden suhteen? Tuhlaammeko miljoonia ja vaikeutamme integroitumista vain siksi, että opettajakoulun tutkijat ovat liian siveitä tekemään palikkatestejä maahanmuuttajalapsille? Liian siveitä yleensäkään puhumaan älykkyydestä? ,,,,,,
Juuri tuosta on kysymys: Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. Se taas näkyy kulttuurina, käytöksenä ja käytänteinä.
Ja niin kauan kun tätä asiaa ei myönnetä, niin kauan määräämme vääriä lääkkeitä vääriin oireisiin. Paranemista ei ole edes näköpiirissä, sillä vaikka kaikki tietävät, että ongelma on alhainen ÄO, ei kenelläkään ole rohkeutta myöntää sitä ja sitten suunnitella tehokkaita toimenpiteitä oireitten lieventämiseen. Itse tautia kun ei voi parantaa.
Ikinä!
Quote from: Roope on 13.05.2015, 00:35:00
Quote from: koli on 13.05.2015, 00:17:42
15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.
Maahanmuuttajatyttöjen lukutaito voi olla tyydyttävällä tasolla, mutta poikien ei. Tasoero oli jo aiemmin koululuokissa mitaten noin 4-5 vuotta, nyt siis vieläkin suurempi. 15-vuotiaiden maahanmuuttajapoikien lukutaito on keskimäärin neljäsluokkalaisten kantasuomalaisten tasolla. Toisin sanoen opiskelu on erittäin ns. haastavaa.
Ja sitten järjestetään mamuille suunnattua lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta, koska
on keväällä
oltava ylioppilaskuvassa pari toiseustoteemia. Vähemmällä ja halvemmalla pääsisi, jos muslimityttö ja neegerpoika ylioppilaskuvissa olisivat malleja.
En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.
Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 07:51:12
En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.
Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.
Jos jossain päin afrikkaa mustat ovat länsimaalaisittain tarkasteltuna kehitysvammaisen tasolla, niin uskon keskimääräisen älykkyyden vaikuttavan kansan hyvinvointiin, olkoon hallitsijat kuinka älykkäitä tahansa. Siellä Paavo Väyrynenkin olisi helisemässä alaistensa kanssa, kun oppi ei tartu kansalaisten nuppiin.
Quote from: far angst on 14.05.2015, 06:19:29
Juuri tuosta on kysymys: Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. ...Itse tautia kun ei voi parantaa.
Ei ehkä kokonaan, mutta kyllä älykkyyteen voi vaikuttaa paljonkin. Tehokkaita keinoja löytyy ainkain ravitsemuksen, kasvatuksen ja koulutuksen saralta. En väitä, että näillä tekijöillä keskimääräinen afrikkalainen saavuttaa keskimääräisen suomalaisen älykkyystason, mutta vähäinenkin lisäys olisi eduksi niin heidän kotimaassaan kuin tänne saapuneiden maahanmuuttajienkin parissa.
Siksi edellä mainitut seikat tulisi huomioida myös maahanmuuttajalasten kasvatuksessä. Ehkä näin tehdäänkin, sillä hallitusneuvottelijat linjasivat (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Maahanmuutto-linjaus.pdf/c626bb18-e37e-4a39-b163-cc2e34d18502) muutamia asioita, jotka viittaavat tähän. tarkoitan sellaisia kuin kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten kotouttamisen tehostaminen ja lasten ottaminen nykyistä paremmin varhaiskasvatukseen.
Quote from: Professori on 14.05.2015, 08:48:14
Quote from: far angst on 14.05.2015, 06:19:29
Juuri tuosta on kysymys: Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. ...Itse tautia kun ei voi parantaa.
Ei ehkä kokonaan, mutta kyllä älykkyyteen voi vaikuttaa paljonkin. Tehokkaita keinoja löytyy ainkain ravitsemuksen, kasvatuksen ja koulutuksen saralta. En väitä, että näillä tekijöillä keskimääräinen afrikkalainen saavuttaa keskimääräisen suomalaisen älykkyystason, mutta vähäinenkin lisäys olisi eduksi niin heidän kotimaassaan kuin tänne saapuneiden maahanmuuttajienkin parissa.
Siksi edellä mainitut seikat tulisi huomioida myös maahanmuuttajalasten kasvatuksessä. Ehkä näin tehdäänkin, sillä hallitusneuvottelijat linjasivat (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Maahanmuutto-linjaus.pdf/c626bb18-e37e-4a39-b163-cc2e34d18502) muutamia asioita, jotka viittaavat tähän. tarkoitan sellaisia kuin kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten kotouttamisen tehostaminen ja lasten ottaminen nykyistä paremmin varhaiskasvatukseen.
Genetiikka asettaa ehdottoman ja ylittämättömän rajan Flynn-efektillekin. Eli ravinnolla, koulutuksella ja kasvatuksella voidaan ehkä saada afrikkalaisen ÄO nousemaan vaikkapa sinne oman genetiikkansa ylärajalle. Mutta kun sekin ylärajan mediaani on 1.5 keskihajontaa vasemmalle suomalaisten mediaanista, on tuo kakan kauniiksi kuorruttamista, ei itse ratkaisu ongelmaan.
Ainoa ratkaisu olisi niin tiukka rotuhygienia, että siitä ei edes voi puhua, kun pelkistä ÄO-rajoistakin puhuminen on niin tuskallista ja/tai täydellisen denialistista. Eli kosmeettisia ratkaisuja ongelmaan on, ei kuitenkaan tehokkaita ja mahdollisia.
Mutta hyvä, että edes täällä - jotakuta denialistia huomioon ottamatta - asiasta voidaan puhua. Se taas on meidän yhteisömme kehitystä.
Vanha juttu, josta näkee että suomalaisen koulutuksen katastrofia on ennakoitu jo paljon ennen merkittävää maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolisista maista.
Hyvinvointivaltion Tabut - professori Yrjö Ahmavaara on kirjoittanut kolmesataasivuisen kritiikin nykykulttuuristamme. (http://matematiikkalehtisolmu.fi/1999/3/naatanen.html)
Lainaus:
Ahmavaaran kirja tarkastelee hyvin kriittisesti sitä "kasvatusopillista poliittista joukkoliikettä", joka Yhdysvalloista käsin valloitti länsimaisten hyvinvointivaltioiden koululaitokset 1960- ja 1970-luvuilla ja joka "halveksi objektiivista ja eksaktia tietoa ja perusti koululaitoksen utopioiden varaan". Perustana on vaikuttavaan asemaan noussut tasa-arvon rousseaulainen tulkinta, joka "arvioi ihmisten syntyvän psyykkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisina ja kaikkien psyykkisten erojen johtuvan yhteiskunnallisista seikoista, erityisesti syrjinnästä".
Omia kommentteja:
Moni koululaisten kanssa työskentelevä tietää tilanteen, mutta heillä ei ole sille selitystä eikä ratkaisua. Mikään ei tunnu sujuvan enää kuten ennen. Taitoluistelun harrastajalta eivät 8-vuotiaana enää onnistu samat temput, jotka ennen olivat sen ikäisille itsestään selviä. Eikä matematiikassa. Eikä äidinkielessä. Kaikenlaiset häiriöt ja oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet.
Eikä oppilaille anneta enää koulusta edes kunnon todistusta, vaan on sanallisia arviointeja, joka on kyllä Suomen koululaitoksen turhin, epäonnistunein ja surkein keksintö. Kohta oppilailta varmaan vain kysytään "miltä tuntuu" ja "ahdistaako", ja siinä on oppilaiden todistus. Ennen todistuksessa oli numeroasteikko 4-10, ja siitä näki heti mummokin, että jos arvosana on 4 tai 5, niin oppilas on siinä aineessa HUONO ja jos se on 9-10 niin oppilas on HYVÄ. Yksi numero kertoi enemmän kuin tuhat sanaa, ja samalta lapulta näki koko ala-asteen numerot luokilta 1-6 eli näki missä edistyy ja missä ei. Nyt noita irtolappuja on siellä täällä eikä niistä kukaan saa kokonaiskuvaa. On yhteismitattomia sanallisia asteikkoja, joissa huonoin vaihtoehto on käsittämätön "tarvitsee ohjausta". Niin kuin eivät kaikki koululaiset tarvitsisi ohjausta. On kaikenlaista itsearviointia ja tavoitteen asettamista. Heikot oppilaatkin saavat erityisluokalla hyvän arvosanan, koska heille on asetettu pienempi tavoite. Esimerkiksi englannin kielessä tavoite voi olla oppia 10 sanaa. Näin arvosanoja ei voi enää edes vertailla keskenään.
Miksi nuorilta ei sitten onnistu samat asiat kuin heidän vanhemmiltaan? Miksi esimerkiksi nykyajan 8-luokkalaisten matematiikan tehtävät olisivat olleet huippuhelppoja entisajan 8-luokkalaisille? Näihin kysymyksiin on tapana möläyttää jokin yksi vastaus, joka yleensä on typerä ja väärä, eikä selitä asiaa: "tietokoneet, vapaa kasvatus, vähäinen liikunta."
Ei, kyllä perimäaines ja yhteiskunta selvästi huononee koko ajan. Ei tämä muutu helpommaksi ja paremmaksi kehityksen edistyessä, tämä huononee. Sen aiheuttaa tekniikan kehitys, lääketiede, viestintäteknologia, kaikenlaiset koneet, jotka huonontavat ihmisen elämää ja romuttavat sen. Hedelmöityshoidot, kemikaalit, loputon byrokratia ja muurahaisten kuvien suunnittelu kännykkään ja isän lähtö yksityisautolla työhön jossa on focusta ja trendiä. Aika, jolloin auto on tärkeämpi kuin ihminen. Aika jolloin ihmisellä ei ole tunnetta oman elämänsä hallinnasta. On kaikenlaista musertavaa epämääräistä vihollista, joille yksilö ei voi mitään. On veronkorotuksia, ydinsaastetta, byrokratiaa. Elämä ei enää ole ihmiselle sopivaa.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 07:51:12
En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.
Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.
Tuotakin touhua ihan läheltä nähneenä lausun pöytäkirjaan eriävän mielipiteen:
1. Afrikassa ei huono aines "satu pääsemään hierarkiassa korkealle", siellä juuri se paras ja häikäilemättömin aines nousee korkealle samoilla keinoilla kuin sokeiden valtakunnan hierarkiassa korkealle kelluvat yksisilmäiset. Vaikutusvalta Afrikassa siis juuri on niillä älykkäimmillä jo nyt.
2. Juuri älykkyys on syynä siihen, että länsimaiden hierarkiassa ei white trash ole korkealla ja taas älyn puute siihen, että Afrikassa häikäilemätön black trash on hierarkiassa korkealla. Tämä näkyy siinä, että Afrikassa kaikki on hajonnut käsiin.
3. Vähä-älyisyys periytyy silläkin onnettomalla tavalla, ettei vajaapäisillä vanhemmilla todellakaan ole päätä valvoa pilttiensä läksyjen tekoa. Tuossa olet hiemaisen verran oikeassa.
Aika ajoin huvittelen menemällä Facebookin Rasmus-ryhmän sivuille lueskelemaan rassismista. Se on, kuten ehkä tiedätte, kaikista avoimimpien ovien ryhmä ja jonka ilmatilaa hallitsevat haukankatseiset ja hyvin suvaitsemattomat, rasismin kokemisesta ja näkemisestä elämäntyönsä tekevät hahmot.
Haluan tehdä heti alkuun selväksi, että en todellakaan naureskele alla lainaamaani tekstin tuottaneen henkilön kirjoitustaidolle, ja lisäksi pidän hienona asiana sitä että maahanmuuttajataustainen henkilö on töissä. Iso peukku sille. Minulla ei tämän asian kanssa ole ongelmaa.
Sitävastoin pohdiskelen koulujärjestelmän tehokkuutta ja maahanmuuttajien sekä -taustaisten hakua/kykyä kotoutua Suomeen, jos syntyperäisen suomalaisen ja oppivelvollisuutensa suorittaneen oikeinkirjoitustaito ja kirjoitustyyli on tällainen. Jos siis tämä henkilö kuuluu somalitaustaisten valioihin (päässyt/otettu töihin) niin ei ihme että valtaosa syrjäytyy. Tuolla kirjallisen ilmaisun tasolla ei nimittäin peruskoulua pidemmälle opiskella.
Mahdollisille näsäviisastelijoille tiedoksi se, että tiedostan itsekin suomenkielen pilkkusääntöjen olevan minullakin hukassa.
Edit: kirjoitusvirhe :roll:
Quoteolen 28vuotias somalialainen olen ollut 15 vuotiana asti töissä töölön jalkkapallo stadion mut siltti jotkut väittää välillä et vein suomalaisen työpaikkan kuka se henkilö ikinä onkkaan kenen työpaikka vein, ja jos olisin mennyt sossuun työn sijaan niin olisin sit syönnyt jonkun verorahat ,vittuu mikä sekoilu huh huh
Quoterakastan asua suomessa olen suomenkansalainen ja syntynyt helsinkissä mut vittu jumala autta välillä törmää idiootteja
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 07:51:12
En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.
Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.
Älykkyys korreloi vahvasti oppimiskyvyn ja työkyvyn kanssa. Mitä enemmän älliä, sitä paremmin on mahdollista sopeutua, oppia ympäristöstä, havainnoista ja abstraktiivisesti käsitteistä ja pärjätä. Koska Afrikan keskimääräinen älykkyys on täkäläisen kehitysvammaisuuden rajan lähellä, ongelmana on, että valtaosa mantereen väestöstä tarvtsisi samanlaista tukea kuin Suomessa nauttivat Pertti Kurikan nimipäivien muusikot tai vaikkapa julkisuudessa paljoen esiintynyt Sanna Sepponen. Väitteesi, että heikolla keskimääräisellä älykkyydellä ei olisi mitään yhteyttä tai impactia Afrikan ongelmiin, ei ole kovin älykäs.
Eri rotujen älykkyyserot ovat vähäisiä, näkyvät ainoastaan tilastollisissa tutkimuksissa, eivätkä vaikuta suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin.
Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:33:20
Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.
Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan. Ei väliä mikä manner, millainen taustahistoria, millaiset luonnonvarat. Tämä sama kaava toistuu kaikkialla. Mielestäni afrikkalaisten vähäinen älykkyys, korkea impulsiivisuus, korkea testosteroni, ym. biologiset tekijät ovat occamilaisittain se elegantein tapa selittää tämä ilmiö.
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
... vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran.
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Miksi mustat tarvitsevat valkoisten apua prosessiin, joka valkoisilta sujuu ihan luonnostaan? Tai voisiko olla, että ne älykkäimmät mustat hallitsevat jo?
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että infran rakentaminen ja avun antaminen on lopulta ollut turhaa ja olisi ollut parempi antaa afrikan kehittyä rauhassa omaa kulkuaan. Minusta vaikuttaa, että afrikkalaisille ei ole järkevää yrittää väkisin sovittaa länsimaista korkean sivistyksen elämäntapaa. Afrikkalaisille kuuluu luonnostaan afrikkalainen elämäntapa.
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:33:20
Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.
Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan. Ei väliä mikä manner, millainen taustahistoria, millaiset luonnonvarat. Tämä sama kaava toistuu kaikkialla. Mielestäni afrikkalaisten vähäinen älykkyys, korkea impulsiivisuus, korkea testosteroni, ym. biologiset tekijät ovat occamilaisittain se elegantein tapa selittää tämä ilmiö.
Voisin poimia tähän ongelmaan vaikuttavan tekijän, joka mielestäni on kaikkein suurin. Ja se on sitä paikasta riippumatta - ja nyt voin helposti sanoa myös jopa syntymätaustasta riippumatta. Syy on tietty asenne:"Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa." (http://alueviesti.fi/2015/04/10/rinne-sastamalassa-ministerion-virkamiehet-eivat-sanele-politiikan-suuntaa/) Edit: aivan jutun lopussa.
Sen kun tietäisi, että mikä asenteen synnyttää, niin vaatisin sen poisoppimisen kaikkein pakollisimmaksi koulutukseksi kouluihin ja maahanmuuttajille maahanpääsyn vaatimukseksi. Muutoinhan ei taloja korjata, eikä putkivuotoja paikata, eikä koulussa viitsi opiskella, kun "voidaanhan me molemmat olla vaikka huomenna mullan alla - mutta hei! tänään otetaan irti se mitä riittävän helpolla on tarjolla, kun kerran näytetään olevan elossa".
Quote from: Alarik on 14.05.2015, 11:19:22
Voisin poimia tähän ongelmaan vaikuttavan tekijän, joka mielestäni on kaikkein suurin. Ja se on sitä paikasta riippumatta - ja nyt voin helposti sanoa myös jopa syntymätaustasta riippumatta. Syy on tietty asenne:"Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa." (http://alueviesti.fi/2015/04/10/rinne-sastamalassa-ministerion-virkamiehet-eivat-sanele-politiikan-suuntaa/)
Kyllä, tämä on laajempikin ongelma, ja rapauttaa myös läntistä maailmaa. Tämä vastuuton "you only live once" ilottelu. Itse selitän tätä hedonismin nousua kristinuskon rappeutumisella ja hyvinvointivaltiolla, jotka nivoutuvat yhteen. Kieltäymys ja houkutusten vastustaminen ovat asenteita, joita länsimaissa on sekä kulttuurin että olosuhteiden pakosta harjoiteltu vuosituhansia.
Päiväntasaajalla talvi ei koskaan tule, joten elämän realiteetit ovat väljemmät ja mahdollistavat vapaamman hetkessä elämisen. Nyt kun elämme hyvinvointivaltiossa vallitsee meilläkin ikuinen kesä, mitä tulee elämän realiteetteihin. Se johtaa veltostumiseen ja mukavuudenhaluun, mikä johtaa lapsellisuuteen ja rappioon.
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan.
Sanon yhden sanan: Rhodesia. Sen toisen, jotakin neekerikieltä olevan sanan, saatte ajatella siihen perään ihan omalla älyllänne.
Quote from: Topi Junkkari on 14.05.2015, 11:27:32
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan.
Sanon yhden sanan: Rhodesia. Sen toisen, jotakin neekerikieltä olevan sanan, saatte ajatella siihen perään ihan omalla älyllänne.
Mainittu Zimbansin tasavalta edustaa politiikaltaan 1=1 vasemmistoliittolaista politiikkaa joten se toimii arvokkaana koelaboratoriona ajatellen Suomen tulevaisuutta. Itse olen melko varma että vasemmisto voittaa tuevaisuudessa vaalit pystyyn koska jo nyt reilusti yli puolet suomalaista elää suoraan jollain sosiaaliavustuksella + 700 000 julkisen sektorin työntekijää. Tämä joukko äänestelee lähinnä sitä puoluetta joka valehtelee eniten.
Quote from: far angst on 14.05.2015, 06:19:29
Quote from: huhha on 14.05.2015, 00:34:12,,,,,,,,
Tuo vaikuttaa hyvinkin uskottavalle, mutta mikähän olisi tulos jos se kontrolloitaisiin älykkyyden suhteen? Tuhlaammeko miljoonia ja vaikeutamme integroitumista vain siksi, että opettajakoulun tutkijat ovat liian siveitä tekemään palikkatestejä maahanmuuttajalapsille? Liian siveitä yleensäkään puhumaan älykkyydestä? ,,,,,,
Juuri tuosta on kysymys: Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä. Se taas näkyy kulttuurina, käytöksenä ja käytänteinä.
Toki näinkin, mutta en tarkoittanut tuota. Luulen (en tiedä, asia saattaa yhtä hyvin olla reilassa), että tutkijat ovat tarkastelleet Fatimaa, ÄO 115, joka osaa erinomaisesti suomea ja äidinkieltään gurbadurbaa, ja Muhista, ÄO 85, joka ei osaa kumpaakaan hyvin. Tutkijat ovat tästä päätelleet, että äidinkielen osaaminen on olennaista suomen oppimiselle. Ja nyt sitten käytämme miljoonia ja opetamme sikoja lentämään hyppyyttämällä niitä vanteiden läpi, koska linnutkin osaavat hyppiä vanteista.
Teesissä on kyllä rahtunen järkeä, ja ehkä se on jopa todennettukin vertailukelpoisilla ryhmillä, joista toinen on saanut äidinkielen opetusta ja toinen ei. Tarkastaisin asian, mutta mobiilikiintiö tuli täyteen, eikä näillä nopeuksilla selata pdf:iä.
Quote
Ja niin kauan kun tätä asiaa ei myönnetä, niin kauan määräämme vääriä lääkkeitä vääriin oireisiin. Paranemista ei ole edes näköpiirissä, sillä vaikka kaikki tietävät, että ongelma on alhainen ÄO, ei kenelläkään ole rohkeutta myöntää sitä ja sitten suunnitella tehokkaita toimenpiteitä oireitten lieventämiseen. Itse tautia kun ei voi parantaa.
Ikinä!
OT, mutta tuo ei ole totta. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon älykkyyttä voidaan lisätä poistamalla perimästä virheitä. Älykkyyden vaihtelu johtuu juuri virheistä, eikä niinkään mistään nerogeeneistä. Potentiaali on vähintään samaa luokkaa kuin nykyään havaittavat huiput.
Meillä on jo työkalut tähän, ja uusia tulee lisää hurjaa tahtia. Ne ovat vain vielä aivan liian kalliita kuluttaja-, saati sitten kehitysapukäyttöön. Halpenemista odotellessa voisi harjoittaa perinteistä, ööh, reproduktiivista terveydenhoitoa. Afrikkalaisilla valtionpäämiehillä ei ole länsimaalaisten estoja, joku heistä voisi hyvinkin aloittaa rodunjalostusprojektin, jos joku antaisi vinkin.
Quote from: Professori on 14.05.2015, 08:48:14
Ei ehkä kokonaan, mutta kyllä älykkyyteen voi vaikuttaa paljonkin. Tehokkaita keinoja löytyy ainkain ravitsemuksen, kasvatuksen ja koulutuksen saralta.
Toivon todella, että Euroopan mustakaavuille, etenkin raskaana oleville, syötetään d-vitamiinia vaikka pakolla. Tarve on päivänselvä ja tutkimusta löytyy.
Quote
Siksi edellä mainitut seikat tulisi huomioida myös maahanmuuttajalasten kasvatuksessä. Ehkä näin tehdäänkin, sillä hallitusneuvottelijat linjasivat (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Maahanmuutto-linjaus.pdf/c626bb18-e37e-4a39-b163-cc2e34d18502) muutamia asioita, jotka viittaavat tähän. tarkoitan sellaisia kuin kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten kotouttamisen tehostaminen ja lasten ottaminen nykyistä paremmin varhaiskasvatukseen.
.
Jenkeissä on panostettu isosti tasa-arvoistavaan varhaiskasvatukseen. Tulokset eivät ole kummoisia.
Quote from: Frida Hotell on 14.05.2015, 09:39:41
Miksi nuorilta ei sitten onnistu samat asiat kuin heidän vanhemmiltaan? Miksi esimerkiksi nykyajan 8-luokkalaisten matematiikan tehtävät olisivat olleet huippuhelppoja entisajan 8-luokkalaisille? Näihin kysymyksiin on tapana möläyttää jokin yksi vastaus, joka yleensä on typerä ja väärä, eikä selitä asiaa: "tietokoneet, vapaa kasvatus, vähäinen liikunta."
Someaddiktio, erityisoppilaiden inkluusio ja opettaminen hitaimman mukaan, uuden aallon opetusmetodit (opettaja on vain ystävä ja opastaja, löydä oma tyylisi) sekä vähäinen liikunta ovat minusta ihan päteviä selityksiä.
QuoteEi, kyllä perimäaines ---- selvästi huononee koko ajan.
Kyllä huononee, mutta ei mitenkään selvästi tai nopeasti. Eikä tällä pysty selittämään muutoksia koulutuloksissa, ne ovat olleet aivan liian nopeita. Maahanmuuttokaan ei käy selitykseksi edes puoleen.
Quote---yhteiskunta selvästi huononee koko ajan.
Tämä varmaan pitää paikkansa. Alkaa aika monessa perheessä olla jo 3. sukupolvea eläkeläisiä. Mistä motivaatiota opiskeluun, kun työhön kelvottomanakin elää ihan mukavasti? Tämä ei koske vain pahnanpohjimmaisia.
Yhdysvalloissakin on huomattu, että oppimistuloksissa on eroja eri etnisten ryhmien välillä. Siellä käytetään termiä "Achievement gap".
http://en.wikipedia.org/wiki/Achievement_gap_in_the_United_States (http://en.wikipedia.org/wiki/Achievement_gap_in_the_United_States)
Pisa-tuloksissa erot näkyvät myös. Itä-Aasia(Japani, Korea ym) on ykkönen. Seuraavana Eurooppalaiset ja sitten Latinot ja Afrot.
QuoteThis report was generated using the PISA International Data Explorer. http://nces.ed.gov/surveys/pisa/idepisa/ (http://nces.ed.gov/surveys/pisa/idepisa/)
Averages for mathematics, age 15 years by Race/ethnicity (U.S. only) [RACE03], year and jurisdiction: 2012
White Black Hispanic Asian Other More than one race
2012 United States 506 421 455 549 436 492 |
NOTE: Black includes African American, and Hispanic includes Latino. Students who identified themselves as being of Hispanic origin were classified as Hispanic, regardless of their race. Race categories exclude Hispanic origin unless specified. If applicable, "Other" includes the race categories of American Indian or Alaska Native and Native Hawaiian or other Pacific Islander. The Mathematics scale ranges from 0 to 1000. Some apparent differences between estimates may not be statistically significant.
SOURCE: Organization for Economic Cooperation and Development (OECD), Program for International Student Assessment (PISA), 2012.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:33:20
Eri rotujen älykkyyserot ovat vähäisiä, näkyvät ainoastaan tilastollisissa tutkimuksissa, eivätkä vaikuta suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin.
Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.
Eri rotujen väliset älykkyyserot ovat huomattavia ja jopa ratkaisevan suuria. Ne vaikuttavat suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin PI:n ( = Paskastaniaindeksin) kautta. Mitä korkeampi PI on kansakunnalla, sitä alhaisempi ÄO.
Mitä kansakunnille tapahtuu, johtuu ensisijaisesti kansakunnasta itsestään ja sen kollektiivisesta ÄO:sta. Loput sitten johtuvat naapurikansojen touhuista ja luonnonilmiöistä. Älykkyys on olennaisin, koska siitä johtuvat hyvä sekä paha.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
... vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran.
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Tuotahan on yritetty Lähi-Idän maissa eli saada mieleiset päättäjät hallitsemaan ja tilanne on mennyt entistä pahemmaksi. Luonnonrikkaudet ovat pysyneet hallitsijoiden käsissä, mutta hirmuhallinto ja terroristit ovat taistelleet valta-asemasta. Miljardit säilyvät ns. omien käsissä, mutta hallinto ei muutu.
Afrikassa tilanne eroaa siinä, että heti kun musta mies alkaa hallitsemaan maata, niin rikkaudet katovat kansainvälisten yritysten hyppysiin ja musta hallitsija hyötyy siitä muutamilla miljoonilla euroilla, samaan aikaan kun kansa ja koko maa köyhtyy entisestään ja rikkaudet katoavat.
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:58:17
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Miksi mustat tarvitsevat valkoisten apua prosessiin, joka valkoisilta sujuu ihan luonnostaan? Tai voisiko olla, että ne älykkäimmät mustat hallitsevat jo?
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että infran rakentaminen ja avun antaminen on lopulta ollut turhaa ja olisi ollut parempi antaa afrikan kehittyä rauhassa omaa kulkuaan. Minusta vaikuttaa, että afrikkalaisille ei ole järkevää yrittää väkisin sovittaa länsimaista korkean sivistyksen elämäntapaa. Afrikkalaisille kuuluu luonnostaan afrikkalainen elämäntapa.
Jos Afrikkaa haluttaisiin auttaa parhaiten, niin nykymallinen kehitysapu täytyisi lakkauttaa hetimiten ja muuttaa enemmän vastikkeelliseksi rahaksi.
Afrikassa on totuttu tiettyyn elämänmenoon, joten sen muuttaminen vuosikymmenissä tai vuosisadoissakaan ei taitaisi onnistua. Liikakansoitus pitäisi huolensa siitä, että ongelmia riittäisi jatkossakin. Tehtiimpä asialle mitä tahansa.
Törmäsin muutama päivä sitten Opettajien ammattijärjestö OAJ:n tekemään Nuorisonavigaattoriin:
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Nuorisonavigaattori&contentID=1408911155005
PDF:n yhdellä sivulla kuvattiin nuorten syrjäytymistä. Kohdassa kaksi paljastuu järkyttävä tieto: kolmasosa vieraskielisistä 15-29 vuotiaista nuorista on syrjäytyneitä. Vastaava luku grafiikasta tulkittuna kantisten osalta oli noin viisi prosenttia.
OAJ:n edustaja ei osannut selittää miksi tiedoista ei käy selville eri kieliryhmien osuus. Todennäköisesti jotkut ryhmät syrjäytyvät jopa vähemmän kun kantasuomalaiset. Vastaavasti taustaisista löytyy keskiarvoa huomattavasti huonommin sopeutuneita. Sitä totuutta ei ilmeisesti haluta julki. Peittelyssä OAJ ampuu omia jäseniään jalkaan.
Tässä vielä kuvakaappaus tuosta jäsen mikkojuhan mainitsemasta graafista. Aika karun näköistä faktaa. (edit. etenkin kun vieraskielisiä ei ole sen tarkemmin eritelty toisistaan, syrjäytyminen on siis joissain ryhmissä erittäin suurta)
(http://i61.tinypic.com/2moxt8x.png)
Tuollaisen google löysi. Tuolloin ilmoitettiin syrjäytyneiden osuus vieraskielisistä olevan 20%, joten jos tuosta skaalaa tuohon oaj:n taulukon ~36%, niin somalien syrjäytymisprosentti olisi hulppean rikkaat 74%. OAJ:n statistiikoissa ilmeisesti on kyse Suomen kansalaisista, ja tuossa linkkaamassani kuvassa on kyse Suomessa pysyvästi oleskelevista.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6021574.ece/ALTERNATES/w580/syrjaytyneet_aidinkielen_mukaan.jpg)
Edit: uutinen vuodelta 2012.
Somalinuorista liki puolet syrjäytymisvaarassa
http://yle.fi/uutiset/somalinuorista_liki_puolet_syrjaytymisvaarassa/6052206
Voi jessus mitä roskasakkia oppimishaasteisia nuo somput ovat.
Mikähän noissa graafeissa on ollut syrjäytyneen määritelmä?
Muuaalla mainitaan tälläinen:
QuoteSyrjäytymistä voidaan määritellä monella eri mittarilla, mutta Myrskylän yleisesti käytetyn määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori on sellainen 15-29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, joka ei opiskele ja joka ei myöskään ole töissä. Aineistosta on poistettu alle 7-vuotiaiden lasten äidit.
josta tuo viimeinen lause varmaan vähentää virallista syrjääntymistä joidenkin kansanosien parissa, kun elämänura on jo varsin varhain selvillä.
http://yle.fi/uutiset/nain_nuoret_syrjaytyvat_eri_puolilla_suomea/6072902
Quote from: RP on 14.05.2015, 21:24:41
Mikähän noissa graafeissa on ollut syrjäytyneen määritelmä?
Muuaalla mainitaan tälläinen:
QuoteSyrjäytymistä voidaan määritellä monella eri mittarilla, mutta Myrskylän yleisesti käytetyn määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori on sellainen 15-29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, joka ei opiskele ja joka ei myöskään ole töissä. Aineistosta on poistettu alle 7-vuotiaiden lasten äidit.
josta tuo viimeinen lause varmaan vähentää virallista syrjääntymistä joidenkin kansanosien parissa, kun elämänura on jo varsin varhain selvillä.
http://yle.fi/uutiset/nain_nuoret_syrjaytyvat_eri_puolilla_suomea/6072902
Jep! S
omaliyrjäytyvien ryhmien naisilla on nimikesuoja syrjäytymisen suhteen niin kauan kuin torvet ovat auki ja munasoluja pukkaa. Ja seitsemän vuotta päälle. Sitten voi päästä jo takuueläkkeelle...
Kiinalaiset pärjäävär äo-testeissä. Syrjäytymine kuvion mukaan kolminkertaista suomalaisiin verrattuna.
Ennenwanhaan pidin ilkeinä rasisteina niitä kaljuja miehiä jotka sanoivat että ulkomaalaiset, erit. neekerit (silloin somaleita ei vielä oltu keksitty) ovat tyhmiä, rumia ja rikollisia.
No rumuus on edelleen subjektiivinen mielipide, mutta kaksi kolmesta on kiistatta todistettu. Jukra.
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:58:17
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Miksi mustat tarvitsevat valkoisten apua prosessiin, joka valkoisilta sujuu ihan luonnostaan?
Jos valkoiset osaavat luoda sivistyneitä yhteiskuntia luonnostaan, miksi siinä kesti useita kymmeniä tuhansia vuosia?
Quote from: Miniluv on 15.05.2015, 11:29:30
Kiinalaiset pärjäävär äo-testeissä. Syrjäytymine kuvion mukaan kolminkertaista suomalaisiin verrattuna.
Fathbardhe Hetemajkin syrjäytyi eduskunnasta, vaikka veljensä pelaavat kelvollista potkupalloa.
Mikä on se mekanismi, joka syrjii kiinaa ja albaniaa äidinkielenään puhuvia? Näkymätön käsi?
Quote from: Miniluv on 15.05.2015, 11:29:30
Kiinalaiset pärjäävär äo-testeissä. Syrjäytymine kuvion mukaan kolminkertaista suomalaisiin verrattuna.
Nuori voidaan tietysti luokitella syrjäytyneeksi, jos käy töissä, joita ei verottajalle ilmoitella.
Quote from: Nrsisti on 16.05.2015, 12:44:03
Quote from: Miniluv on 15.05.2015, 11:29:30
Kiinalaiset pärjäävär äo-testeissä. Syrjäytymine kuvion mukaan kolminkertaista suomalaisiin verrattuna.
Nuori voidaan tietysti luokitella syrjäytyneeksi, jos käy töissä, joita ei verottajalle ilmoitella.
Luokittelu on tuossa tapauksessa ihan oikein.
Quote from: jostwix on 15.05.2015, 11:59:21
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:58:17
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Miksi mustat tarvitsevat valkoisten apua prosessiin, joka valkoisilta sujuu ihan luonnostaan?
Jos valkoiset osaavat luoda sivistyneitä yhteiskuntia luonnostaan, miksi siinä kesti useita kymmeniä tuhansia vuosia?
Kiinnostava kysymys, veikkaatko että kaikki on sattumaa, kulttuurievoluution tuotos vai tehokkaan kopioinnin tulos? Kiinnostavaa etenkin siksi, että Ruotsissa voidaan ehkä päästä näkemään (ensimmäinen?) kerta siitä kuinka valkoiset osaavat ihan luonnostaan tuhota erinomaisen toimivan sivistysyhteiskunnan ja vielä varsin nopeasti.
Jos Ruotsin sivistys romahtaa ja jos lisäksi meillä ja/tai Euroopassa on vielä olemassa sivistystä, niin eiköhän sen voi nähdä kykynä ottaa opiksi Ruotsista "kuinka EI tule toimia" ja teemme vaan kaiken päinvastoin.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:33:20
Eri rotujen älykkyyserot ovat vähäisiä, näkyvät ainoastaan tilastollisissa tutkimuksissa, eivätkä vaikuta suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin.
Juu, pakkohan sen noin on oltava, kun sen oikein syvällä rintaäänellä sanoo.
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:53:14
Quote from: Tavan on 14.05.2015, 10:38:47
... vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran.
Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?
Hienoa, jäsen Jostwix löysi uuden valkoisten tekemän synnin! Olisiko jäsen Jostwixillä vinkkejä, miten tämä "apu" olisi pitänyt järjestää? Tuon toteuttamiseksi olisi ilmeisesti pitänyt hylätä demokratian ja itsemääräämisoikeuden ihanteet.
Quote from: jostwix on 15.05.2015, 11:59:21
Jos valkoiset osaavat luoda sivistyneitä yhteiskuntia luonnostaan, miksi siinä kesti useita kymmeniä tuhansia vuosia?
Tunnumme kuitenkin olevan kykeneviä ottamaan oppia muista huomattavasti nopeammin, kun joku on sen ensimmäisen "prototyypin" demonnut.
Quote from: RP on 20.05.2015, 11:26:45
Quote from: jostwix on 15.05.2015, 11:59:21
Jos valkoiset osaavat luoda sivistyneitä yhteiskuntia luonnostaan, miksi siinä kesti useita kymmeniä tuhansia vuosia?
Tunnumme kuitenkin olevan kykeneviä ottamaan oppia muista huomattavasti nopeammin, kun joku on sen ensimmäisen "prototyypin" demonnut.
Myös omista virheistä opitaan. Suomen kansalaissota kesti muutaman kuukauden, ja parinkymmenen vuoden kuluttua kansa taisteli melko yhtenäisenä imperialistista suurvaltaa vastaan. Somalian kahnaukset ovat kestäneet yli tuon parinkymmenen vuoden ajan, eikä kehityksestä ole tietoakaan. Kansoissa on ilmeisiä eroja.
Quote from: Nuivake on 14.05.2015, 20:51:27
Voi jessus mitä roskasakkia oppimishaasteisia nuo somput ovat.
Määrä korvaa laadun, siksi somppuja pitää tuoda laivalasteittain lisää. Lisäämällä somppuoppilaiden määrää työllistyy enemmän opettajia, koordinaattoreita, avustajia, tulkkeja, jne.
Mikä rikkaus, mikä voimavara.
Quote from: Siili on 20.05.2015, 09:21:07
Quote from: jostwix on 14.05.2015, 10:33:20
Eri rotujen älykkyyserot ovat vähäisiä, näkyvät ainoastaan tilastollisissa tutkimuksissa, eivätkä vaikuta suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin.
Juu, pakkohan sen noin on oltava, kun sen oikein syvällä rintaäänellä sanoo.
Heh....minun piti opettaa yhdelle sompulle miten huoltoasemalla laitetaan autonrenkaaseen ilmaa.
Oli siinä murjaani ihmeissään moisen teknisen ihmevempaimen kanssa. Autolla kuotenkin tuli paikalle ja ilmeisesti lähtikin. Seuraava haaste olisi varmaan ollut kuinka bensaa laitetaan auton säiliöön.
Quote from: huhha on 14.05.2015, 11:37:49
Älykkyyden vaihtelu johtuu juuri virheistä, eikä niinkään mistään nerogeeneistä. Potentiaali on vähintään samaa luokkaa kuin nykyään havaittavat huiput.
Eumelaniinilla ei tosiaan ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, mutta hermostoon se vaikuttaa: Vaaleasilmäiset eläimet (ml. ihmiset) ovat keskimäärin parempia strategisessa, hitaassa ajattelussa ja tummasilmäiset nopeaa reaktiokykyä vaativissa testeissä.
Sub-saharan väestöllä on keskimäärin 18% perimästä takaisinristeymistä
Homo Erectuksen kanssa. Tässä, tai neandertaleihin sekaantuneita euraasialaisia pienemmässä keskushermostossa, ei sinänsä ole mitään vikaa: Elämä ei ole matikkakilpailu. Eliön on tarkoitus sopeutua omaan ympäristöönsä. Sub-saharan väestöllä ja australian aboriginaaleilla on ihan ylivoimainen spatiaalinen hahmottamiskyky (oisko suomeksi suuntavaisto?) ja he ovat vuosituhannet pärjänneet kotiseuduillaan.
Muut populaatiot ovat muokanneet Afrikan ja Australian yhteiskuntia niin nopeaan tahtiin, että alkuperäisväestön kulttuuri saati perinnölliset ominaisuudet eivät ole ehtineet sopeutua muutokseen. Afrikassa kotoperäinen tautiresistenssi esti väestön vaihtumisen, mutta molemmilla mantereilla on valitettavan paljon päihdeongelmia ja köyhyyttä.
QuoteMeillä on jo työkalut tähän, ja uusia tulee lisää hurjaa tahtia. Ne ovat vain vielä aivan liian kalliita kuluttaja-, saati sitten kehitysapukäyttöön. Halpenemista odotellessa voisi harjoittaa perinteistä, ööh, reproduktiivista terveydenhoitoa.
Kiinan ja afrikkalaisvaltioiden bilateraalisopimukset joihin kuuluu kiinalaisten työmiesten maahantuonti muokkaa koko ajan afrikkalaista perimää madagaskarilaisempaan suuntaan. Kansojen välisen kanssakäymisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Toki kaupungistuminen ja vaurastuminen voivat luoda kysyntää Cryosin paikallisille klinikoille. Afrikkalainen äiti on perinteisesti itsenäinen joten lasten hankkiminen korkean ÄO:n perimäpankista on seuraava askel voimaantumisessa.
Quote from: Ventura&Ceserani: Suuret Löytöretket
Livingstone esittää viehättävän kuvauksen afrikkalaisesta kylästä: "Vihreät niityt, laiduntavat naudat, nurmea näykkivät vuohet, leikkivät lapset, naiset menossa joelle sanko päänsä päällä, banaanipuiden siimeksessä työskentelevät miehet, vanhukset, jotka istuvat maassa rupattelemassa - se kaikki on silkkaa kauneutta."
Elettiinpä ennenkin.
Sääli että ihmiselosta on tullut palikkatesteillä ja arvosanoilla kilpailua ja oravanpyörässä raatamista, ja että tällaista unelmaa tavoittelevat maahanmuuttajat ovat valmiita uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin. Tuo Livingstonen lainaus kuvaa "koskematonta" Sisä-Afrikan maaseutua 1800-luvun alkupuolelta, mutta siitäkin ilmenee, että kauppaa on käyty ympäri pallon. Mainitut banaanipuut ovat kotoisin Indonesiasta, josta on tullut muitakin maataloushyödykkeitä Afrikkaan: kanat, possut ja sokeriruoko. Vähän pohjoisempaa riisi ja appelsiini. Domestikoidut naudat, vuohet ja lampaat taas ovat Lähi-Idästä ja Keski-Aasiasta.
:flowerhat: Älkäämme unohtako miten Mogadishussa ja Mombasassa aikanaan rikastuttiin pippurinhimoisten eurooppalaisten kustannuksella:
https://youtu.be/jvnU0v6hcUo (Crash Course Afrikan historia)
e:lainaukset
(raks)Quote from: Mangustin on 20.05.2015, 13:52:07
Elämä ei ole matikkakilpailu. Eliön on tarkoitus sopeutua omaan ympäristöönsä. Sub-saharan väestöllä ja australian aboriginaaleilla...ovat vuosituhannet pärjänneet kotiseuduillaan.
Muut populaatiot ovat muokanneet Afrikan ja Australian yhteiskuntia niin nopeaan tahtiin, että alkuperäisväestön kulttuuri saati perinnölliset ominaisuudet eivät ole ehtineet sopeutua muutokseen...molemmilla mantereilla on valitettavan paljon...köyhyyttä.
Quote from: Ventura&Ceserani: Suuret Löytöretket
Livingstone esittää viehättävän kuvauksen afrikkalaisesta kylästä: "Vihreät niityt, laiduntavat naudat, nurmea näykkivät vuohet, leikkivät lapset, naiset menossa joelle sanko päänsä päällä, banaanipuiden siimeksessä työskentelevät miehet, vanhukset, jotka istuvat maassa rupattelemassa - se kaikki on silkkaa kauneutta."
Elettiinpä ennenkin.
Sääli että ihmiselosta on tullut palikkatesteillä ja arvosanoilla kilpailua ja oravanpyörässä raatamista, ja että tällaista unelmaa tavoittelevat maahanmuuttajat ovat valmiita uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin.
Köyhyys on suhteellista, ja Afrikassa se johtuu joko heidän omasta halusta toisenlaiseen kulttuuriin (Eurooppaan) tai liiasta lisääntymisestä. Pienillä lapsimäärillä ja omasta halustaan mikään ei kai estäisi jatkamasta isiensä elämää...
Mutta siis tottakai köyhyys ei syntynyt paikanpäällä, vaan tupsahti heimokyliin muiden populaatioiden tuomana. Sitä ei ollut ja äkisti se vain ojennettiin käteen - ja kas, afrikkalainen huomasi että köyhyys, mistäs tänne tupsahdit? Ja köyhyys niinku puhutteli afrikkalaista, että
- "sä tarviit uudet kärryt ja puhelimen ja osta osta".
- Afrikkalainen mietti: "Mutta mulla on vihreät niityt, laiduntavat vuohet ja naiset menossa
töihin...joelle hakeen mulle vettä - kaikki silkkaa kauneutta. En mä muuta tarvi ja sitäpaitsi milläs ostat kun en tunne rahan käyttöä".
Sitten tuli paikalle suvaitsevainen: "Ai, raha. Minäpä opetan sen käyttöä. Tule kouluun kuuntelemaan. Niin ja annan heti käteen nipun tätä kehitysapurahaa että osta tällä, mihin sä näitä lappusia muuhun tarviit kun sulla on täällä jo kaikki ja elämä silkkaa kauneutta".
Niinpä afrikkalainen meni kouluun, jossa suvaitsevainen opetti, että Euroopassa ovat rakentaneet näääin isoja majoja ja siellä on vaaaaltavasti yhteistä rahaa. Kuka vaan sinne lähtee, niin saa: ilmaisen majan, majan ylöspidon, naiset jatkuvasti tyrkyllä jotka haluaa röyhkeätäkin huomiota (siis voin itselläni näyttää vaikka miten), rahaa käteen tekemättä töitä ja viljelemättä mitään, vesikin tulee majaan eli naisten ei tarvi mennä töihin eli jää kaikki aika lisääntymishommiin.
- Afrikkalainen mietti: "Eihän mulla oo mitään! Mää oon ihan köyhä! Että kaikki aika vaan lisääntymishommiin eikä töitä ollenkaan! Kuinka köyhä mää oikeen voin ollakaan! Nyt tässä ei voi kuin lähteä Eurooppaan. En tiennytkään kuinka köyhä mä oon".
- Suvaitsevainen miettii: "..tanan kapitalistiset valkoisen miehen populaatiot, kun pilasitte afrikkalaisen idyllisen elämän. Aiheuttavat hukkumisia ja kärsimystä toisille. Pyytäisitte anteeksi ja ottaisitte huolehtiaksenne, kun tämän aiheutittekin. Onneksi minä edes olen täällä auttamassa näitä köyhiä".
Tai sitten Afrikan tilanne vaan johtuu itseaiheutetusta liiasta väestönkasvusta eli osalle lapsista ei riitä idyllistä peräkylän vuohipalstaa. Töitäkin siellä Afrikassa olisi riittämiin, mutta pienellä palkalla. Vaan kun yksi lähtijä kertoo satuja (tarinankerrontaperinne) vaurastumisesta Euroopassa ja muut kuvittelee äkkirikastuvansa ja välimerisoppa on valmis.
Äly? Älykkäimmät varmaan pärjää paikanpäälläkin.
Quote from: Alarik on 21.05.2015, 04:16:16
Köyhyys on suhteellista, ja Afrikassa se johtuu joko heidän omasta halusta toisenlaiseen kulttuuriin (Eurooppaan) tai liiasta lisääntymisestä. Pienillä lapsimäärillä ja omasta halustaan mikään ei kai estäisi jatkamasta isiensä elämää...
Joo aamen. Rokotteet ja antibiootit on vaarallisia vierasaineita joita ei pitäisi mennä väkisin tyrkyttämään ilman että samalla omaksutaan ehkäisyvälineiden käyttö. Isot perheet ei ole mikään ongelma kun puolet lapsista kuolee ennen aikuisikää ja osa aikuisista kesken lisääntymisuran. Nykyään ei riitä kaikille idyllistä banaanilehtoa.
Suhteellinen köyhyys ja telkkarin näyttämä länsimainen unelma aiheuttaa katkeruutta ja ajaa nuorisoa elintasosiirtolaisiksi. Sitten on sitä ihan oikeaa köyhyyttä, kun väestö on kasvanut ja muuttanut slummeihin, aikuiset ryyppää pontikkaa, lapset syntyy FAS-vammautuneina ja kasvaa pelkällä maissipuurolla -> puutostauteja, sokeutta... :-\
Ugandan viinaongelma:
https://youtu.be/zL3UHF5SlEU
:flowerhat: :n arvoinen kysymys on, miten tähän tulisi suhtautua? Valkoinen mies on selvästikin horjuttanut aiemmin harmonisen mantereen väestö-ekologista tasapainoa. Ekofasismi haluaa Afrikan palauttamista alkuperäiseen luonnontilaan, hyysäysstrategia kiistää sen väestön täysivaltaisuuden ja vaatii globaalia vastuuta. Liberalistinen ratkaisu, joka kunnioittaa paikallisten ihmisarvoa, on lopettaa vieraiden valtioiden asioihin sekaantuminen ja luottaa niiden kykyyn huolehtia omista kansalaisistaan, m.l. venepakolaisista jotka luonnollisesti tulee palauttaa kotimaihinsa.
Edit: Jottemme kokonaan eksyisi aiheesta, niin kehotan aineistokritiikkiin Itä-Aasian PISA-huippujen suhteen. Suomessa ja Virossa koko ikäluokan testaus tarkoittaa kirjaimellisesti sitä mitä sen kuuluukin, mutta Taiwanissa ei todellakaan ole mitään integroitua erityisopetusta. Oletan että muut huppusijoittujat, Etelä-Korea, Singapore, Shanghai ja Japani, noudattavat samaa aasialaista segregaatiota.
http://thediplomat.com/2015/03/the-problem-with-taiwanese-eyes/
Pitkistä koulupäivistä ja illoista buxibanissa maksetaan hirvittävä hinta. Keho, mieli ja näkö hajalla ennen aikuisikää.
Quote from: Mangustin on 21.05.2015, 19:40:57
Joo aamen. Rokotteet ja antibiootit on vaarallisia vierasaineita joita ei pitäisi mennä väkisin tyrkyttämään ilman että samalla omaksutaan ehkäisyvälineiden käyttö. Isot perheet ei ole mikään ongelma kun puolet lapsista kuolee ennen aikuisikää ja osa aikuisista kesken lisääntymisuran. Nykyään ei riitä kaikille idyllistä banaanilehtoa.
Suhteellinen köyhyys ja telkkarin näyttämä länsimainen unelma aiheuttaa katkeruutta ja ajaa nuorisoa elintasosiirtolaisiksi. Sitten on sitä ihan oikeaa köyhyyttä, kun väestö on kasvanut ja muuttanut slummeihin, aikuiset ryyppää pontikkaa, lapset syntyy FAS-vammautuneina ja kasvaa pelkällä maissipuurolla -> puutostauteja, sokeutta... :-\
Tämmöinen ohjelma oli joskus tv:ssä "Miljonäärit slummissa" (Kiberan slummialue Nairobissa, Keniassa).
Siellä asukkaat katsoivat pienestä tv:stä maksusta Englannin jalkapallon valioliigan otteluita ja söivät öljyssä paistettuja ranskalaisia (tai siis he, joilla oli niihin varaa).
Kyllähän tuo globaali länsimaistuminen kaikkialla näkyy. Luonnonvaraisesta elämisestä on siirrytty länsimaiseen kaupunkilaiseen elämäntapaan.
Siinä missä liikakansoitus oli joskus jopa tarpeellista, koska sairaudet, nälänhätä, yms. ongelmat tappoivat ihmisiä paljon, niin nykyisin länsimaisella terveysteknologialla ja ruoka-avulla on luotu liikakansoituksen ongelma. Afrikan maiden olisi pitänyt kehittyä tarpeeksi, että noista asioista olisi ollut apua niille maille. Nykyinen malli johtaa ojasta allikkoon.
Kiinassa on vastaavaa sääntelyä tehty valtion taholta, mutta Afrikassa valtion hoitaminen on ollut hieman "eri käsissä".
Quote from: Mangustin on 21.05.2015, 19:40:57
Edit: Jottemme kokonaan eksyisi aiheesta, niin kehotan aineistokritiikkiin Itä-Aasian PISA-huippujen suhteen. Suomessa ja Virossa koko ikäluokan testaus tarkoittaa kirjaimellisesti sitä mitä sen kuuluukin, mutta Taiwanissa ei todellakaan ole mitään integroitua erityisopetusta. Oletan että muut huppusijoittujat, Etelä-Korea, Singapore, Shanghai ja Japani, noudattavat samaa aasialaista segregaatiota.
http://thediplomat.com/2015/03/the-problem-with-taiwanese-eyes/
Pitkistä koulupäivistä ja illoista buxibanissa maksetaan hirvittävä hinta. Keho, mieli ja näkö hajalla ennen aikuisikää.
Tuosta oli aiemmin juttua, että kaupunkien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden olisi tehtävä vielä paljon enemmän hommia saadakseen parempia tuloksia. Käytännössä siis vaikka erityisopetusta ei löydykkään, niin siitä huolimatta tulokset voivat olla "samaa tasoa" tai jopa ylikin. Yhteisö pakottaa muutkin samoille tavoille. Tuo näkyy niin Afrikassa kuin Kiinassakin.
Se että onko tuollainen liiallinen pakko-opetus hyväksi terveydelle on sitten toinen asia.
Jatketaan tosiaan näistä Pisajutuista tässä ketjussa.
Tästä olikin jo mainittu toisaalla. Tämän joutaakin sitten poistaa täältä.
Ei varsinaisesti PISA juttu mutta mikä kumma on saanut aikaan sen että suomalaiset nuoret ovat yhtäkkiä heittäytyneet lukutaidottomiksi?
Quote"15-vuotiaista pojista joka kahdeksas on lukutaidoton" – lapsiasiavaltuutettu hätkähdytti seminaarissa
– Tällä hetkellä 15-vuotiaista pojista joka kahdeksas on lukutaidoton, hän hätkähdytti kuulijoitaan eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Yleisössä oli kansanedustajia ja asiantuntijoita sosiaali- ja terveyssektorin järjestöistä.
Kurttilan mukaan "joka kahdeksas" -tiedon taustalla on ymmärrys siitä, mitä tulisi tehdä juuri varhaiskasvatuksessa.
http://demokraatti.fi/15-vuotiaista-pojista-joka-kahdeksas-on-lukutaidoton-lapsiasiavaltuutettu-hatkahdytti-seminaarissa/
Vielä toistaiseksi väitetään että Suomessa on "100%" lukutaitoisia, siihen on pian tulossa korjausliikettä samalla tavalla kuin pisa tuloksiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_literacy_rate (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_literacy_rate)
"Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta."
- no mutta... ei voi ottaa kauhalla, jos on annettu lusikalla. Mikä tässä on niin vaikeeta? Mika vaike?
Tähän voidaan kyllä todeta että PISA testit valehtelevat. Tämä johtuu siitä että tuloksissa ei oteta lainkaan huomioon erityisluokilla/pienluokilla opiskelevien lasten tuloksia. Mikä sinällään ei olisi valitettavaa, jollei Suomella olisi tässä asiassa ehdotontonta maailmanennätystä luokkien määrissä.
Yllä mainittu onkin itseasiassa ihmisoikeusrikkomus, mutta kuten aina etenkään vihreitä ja vassareita ei asia kiinnosta kun kyseessä ovat OMAT KANSALAISET.
Olen kymmenisen vuotta odottanut vastausta kysymykseen, mistä kantaväestön ja maahanmuuttajien maailman suurimmat PISA-erot johtuvat. Nyt analyysi on viimein valmis. Kaikki johtuu rasismista.
Quote"Miksi meihin ei panosteta yhtä paljon", kysyy Aisha – maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön oppimiserot Suomessa länsimaiden suurimmat
Reeta Niemonen
[...]
Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu, jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä.
Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.
Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.
Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen( mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.
Miten voi olla niin?
Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.
[...]
Pelkän huonon kielenopetuksen syyttäminen olisi ongelman kiertämistä. Paljon on myös suoranaista syrjintää ja rasismia.
[...]
Jatkuva syrjintä ja vähättely vaikuttavat tietysti myös koulumenestykseen. Kun kaikki muut epäilevät jatkuvasti omaa selviytymistä, alkaa itsekin lähes huomaamatta epäillä itseään, miettii Farhia.
Teoreettisesti ilmaistuna kyse on siitä, että ihmisten välinen ja rakenteellinen rasismi johtavat helposti sisäistettyyn rasismiin, kun yksilö alkaa uskoa ympäristönsä viestejä.
– Opinto-ohjaus ja muu opetus on ollut ja on edelleen sekä tietoisesti että tiedostamatta rodullistavaa, toteaa väitöskirjatutkija Tuuli Kurki.
– En väitä, että kaikki opettajat olisivat rasisteja. Mutta jos kukaan ei ole rasisti, miksi niin monilla on kokemuksia rasismista?
Palataan vielä joulukuiseen PISA-vertailuun. Se kertoo Suomesta muitakin yllättäviä asioita. Maahanmuuttajien eriytyminen omiin kouluihinsa on Suomessa OECD-maiden suurinta.
Mitä korkeampi eriytymisen indeksi, sitä enemmän maahanmuuttajat ovat keskittyneet samoihin kouluihin. Se on suhteutettu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrään.
Viisikosta Aisha on käynyt lukiota, jossa on vain vähän maahanmuuttajataustaisiksi oletettuja opiskelijoita.
– Jos voisin kelata taaksepäin, olisin hakenut mieluummin kouluun, jossa tunnen oloni mukavaksi ja hyväksytyksi.
[...]
Kuvio näyttää, että korkeakoulusta valmistuvista 20–29-vuotiaista vain 2 prosenttia on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, kun taas koko ikäryhmästä heidän osuutensa on 8 prosenttia. Tilanne on epätasa-arvoisempi kuin missään muussa vertailun maassa.
[...]
Suomessa korkeakouluun pääseminen on vaikeaa, ja korkeakoulujen pääsykokeet ovat myös vaatineet erinomaista kielitaitoa.
– Pääsykokeita pidetään tasa-arvoisina, koska ne ovat kaikille samat, sanoo sosiologian akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ne ovat osaltaan vähentäneet maahanmuuttajien hakeutumista erityisesti yliopistoon.
– Yhdenvertainen koulutuspolkuajatus ei toteudu meillä, summaa Mira Kalalahti.
Maahanmuuttajataustan vaikutusta koulutukseen pureudutaan opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä alkavassa selvityksessä, jonka tarkoitus on tutkia suomalaisen koulutusjärjestelmän epätasa-arvoisuuden syitä.
[...]
OAJ:n Päivi Lyhykäisen mukaan suomalaiset koulutusrakenteet ovat "jäljessä".
– Maahanmuuttajien koulutusta ei aiemmin ole haluttu nähdä asiana, johon pitäisi panostaa. Meillä on paljon kuntia, joissa ei ollut yhtä ainutta maahanmuuttajaa ennen vuotta 2015, Lyhykäinen sanoo. Hänen mukaansa tahtotila on kuitenkin onneksi muuttunut viime vuosien aikana.
– Suomen valtio alkoi herätä siihen, että meillä on muualta tulevia ihmisiä, joilla on tietynlaisia tarpeita.
Käytännössä nykyisiä opettajia pitäisi kouluttaa uuteen tilanteeseen ja uusia, eritaustaisia opettajia rekrytoida mukaan.
[...]
Ulkar Aghayeva on opettanut kouluissa arvokkuutta ja osallistamista. Hän toivoisi, että opettajille tarjottaisiin antirasistista koulutusta.
– Useimmat opettajat, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä, ovat sitä mieltä, että sille olisi tarvetta.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11431717) 5.7.2020
Käsittämättömän luokaton artikkeli, jossa maahanmuuttajien ongelmista syytetään automaattisesti suomalaisten rasismia ja syrjintää. Ratkaisuksi esitetään jollain pimeällä logiikalla maahanmuuttajaopettajia ja antirasistista koulutusta.
Ei mainintaa ja pohdintaa eri maahanmuuttajaryhmien ja toisaalta maahanmuuttajatyttöjen ja -poikien (esim. lukutaidossa 4-5
vuoden tasoero!) välisistä valtavista PISA-eroista. Myöskään suomalaisten poikien ja tyttöjen maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen suuret PISA-erot (samaa tasoa vain lähinnä joissain arabimaissa) eivät näköjään ole edelleenkään minkäänlainen ongelma. Vain epäilty rasismi on.
Eri maiden maahanmuuttajaprofiilit voivat olla hyvin erilaisia, joten maita ei tietenkään voi verrata suoraan keskenään. Samoin jutussa mainittu maahanmuuttajien kouluihin keskittymistä mittaava indeksi ei ole oppimisen kannalta ollenkaan niin olennainen kuin maahanmuuttajaoppilaiden osuus koulussa, joka voi olla esimerkiksi indeksitaulukon puolivälissä olleessa Ruotsissa helposti 80-100 prosenttia niin, ettei koulussa ole kuin kourallinen ruotsinkielisiä.
Juttu on pitkä kuin nälkävuosi mutta ei tarjoa mitään uutta. Somalit ei pärjää koska rasismi.
https://yle.fi/uutiset/3-11431717
Quote
"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa
Tutkijoiden mukaan suomen kielen opetus, opinto-ohjaus ja siirtymät asteelta toiselle voivat eriarvoistaa nuoria.
Kello on kaksi heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja Itäkeskuksessa on taas yksi koulupäivä pulkassa. Tänään on katsottu Youtubesta avaruusvideoita, käyty kirjastossa ja kiipeilty telineillä.
Farhia, 20, Ixsaan, 19, Aisha, 19, Hani, 18, ja Sabrin, 18, keräävät kyniä ja vihkoja kasaan. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillä, sillä heitä jännittää, eivätkä he ole valmiita kertomaan kokemuksistaan koko nimellään.
He opettavat täällä viidelletoista etnisesti somalitaustaiselle alakoululaiselle suomea, matematiikkaa ja kaikkea muutakin, missä apua tarvitaan.
– Aika moni maahanmuuttajataustainen ei uskalla viitata koulussa, koska pelkää, että joku asia menee väärin, kertoo Farhia.
– Yritämme täällä rohkaista heitä. Tämä on valmistelua syksyä varten.
Vertaisoppimiseen pohjautuva Buddyschool-ryhmä järjestetään Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ja järjestöjen yhteistyönä. Talvisin se toimii kouluissa. Tämän kesän ryhmän perustaminen ja laajentaminen kaikkiin alakoululaisiin oli Farhian idea.
– Olisi ollut tosi hyödyllistä, jos tällainen olisi ollut olemassa silloin, kun olin itse koulussa.
Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu, jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä.
Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.
Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.
[...]
Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.
Miten voi olla niin?
Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.
[...]
Oikeasti kysymys on siitä, että meille on jo vuosikymmeniä systemaattisesti haalittu maailman mamuvalikoimasta se kaikkein kehnoin mahdollinen aines, jolta ei ole maahan tultuaan vaadittu mitään vaan kaikki on kannettu eteen hopealautasella. Sillä tavoin hyysäys- ja kotoutusteollisuus on tienannut eniten.
^^
Quote"Miksi meihin ei panosteta yhtä paljon", kysyy Aisha – maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön oppimiserot Suomessa länsimaiden suurimmat
Kysyn ihan samaa. Miksi vuosikymmenestä toiseen huma-matujen erityis-kädestäpitelyyn käytetään (kohdusta hautaan, koulu on siinä välissä) valtavia määriä rahaa ja resursseja (erityisesti jos laskee euroa/sandaalipari)? Samaan aikaan kun kantisten koulutuksesta leikataan koko ajan. Ja kun kaikesta matu-hyysäämisestä huolimatta tulokset ovat sitten tuota.
QuoteViisikosta Aisha on käynyt lukiota, jossa on vain vähän maahanmuuttajataustaisiksi oletettuja opiskelijoita.
– Jos voisin kelata taaksepäin, olisin hakenut mieluummin kouluun, jossa tunnen oloni mukavaksi ja hyväksytyksi.
No mutta, kerrankin matu-ongelma, johon löytyy helposti ratkaisu! Tästä eteenpäin, OPOt kautta maan lähettäkööt joka ikisen Aishan kaltaisen matu-ruikuttajan suomalaisen koulun sijaan johonkin viihtyisään koraanikouluun esim. Mogadishussa tai Kabulissa. Suomen passin voi OPO pistää samalla silppuriin. Hyvää matkaa!
Quote from: MiljonääriPlayboy on 05.07.2020, 13:29:41
Kysyn ihan samaa. Miksi vuosikymmenestä toiseen huma-matujen erityis-kädestäpitelyyn käytetään (kohdusta hautaan, koulu on siinä välissä) valtavia määriä rahaa ja resursseja (erityisesti jos laskee euroa/sandaalipari)? Samaan aikaan kun kantisten koulutuksesta leikataan koko ajan. Ja kun kaikesta matu-hyysäämisestä huolimatta tulokset ovat sitten tuota.
Samaa ihmettelen, näihin kehitysmaalaisiiin panostetaan ja kipataan rahaa, energiaa ja resursseja jo nyt järjettömästi, hyvin laihoin tuloksin. Suurin osa on erityisen opetuksen piirissä ja heillä on jokaisella käytännössä omat koulunkäyntiavustajatkin, kourallinen gaussin käyrän oikealta laidalta pärjää ilman. Kaikki opettajien resurssit ja aika menee käytännössä mamulasten opettamiseen tai luokan kurissa pitämiseen.... Säälistä mamut pääsevät läpi ja luokalta, kaikki katsotaan läpi sormien, koska muuten rasisimi.
Jos enemmän vielä panostetaan niin se tarkoittaa jo, että joku kävisi koulun heidän puolestaan.
Hieman ilkeästi voi todeta, että mitä ihmettä tuohon Aishaankin pitäisi panostaa, vuoden kahden päästä on hän pakkonaitettu synnytyskoneeksi, ihan sama silloin osaako luetella Suomen joet takaperin tai mikä on ablatiivi. Jos hyvä tuuri hänellä käy, hän pääsee vähäksi aikaa mamutoteemiksi tai joksikin höpöhöpö mamukordinaattoriksi siinä synnytysten välillä. Nelikymppisenä hän sitten eristäytyy kaapumummonna kokonaan suomalaisesta yhteiskunnasta jääden vain omiensa pariin hengaamaan sosiaaliturvalla johonkin lähiön leikkipuistoon jälkijälkikasvun kanssa.
Pisa 2018 raporteissa ei mainita kertaakaan sanaa rasismi. Miksi siis tämäkin tuore Ylen juttu keskittyy rasismiin?
Tälläinen tuli vastaan, en tiedä onko ollut jo täällä.
QuoteVTVn Selvitys; Opettajat suosivat maahanmuuttajia arvostelussaan.
Lueskelin läpi selvitystä ja huomasin erikoisen asian.
Lainaus suoraan selvityksestä;
"Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin."
Tässä vertailtiin maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten PISA tuloksia koulutodistuksen numeroihin. Käy ilmi että opettajat ovat räikeän puolueellisia arvostelussaan.
....
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/samilepist/278815-vtvn-selvitys-opettajat-suosivat-maahanmuuttajia-arvostelussaan/
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Minustakin on hieman hämmentävää, että 1. ja 2. sukupolven mamut saavat keskimäärin parempia tai yhtähyviä arvosanoja esim äidinkielessä kuin kantaväestö.
Keharien ja kantisten huimat erot tasoitetaan samalla aatteella kuin vasemmisto tasaa tuloerojakin eli estetään kantistenkin oppiminen. Tämä aloitetaan jo ala-asteella sotkemalla vajokit ja normaalit samaan luokkaan ja säätämällä opetuksen taso sen heikoimman aineksen mukaiseksi.
Quote from: Roope on 05.07.2020, 13:03:03
QuotePalataan vielä joulukuiseen PISA-vertailuun. Se kertoo Suomesta muitakin yllättäviä asioita. Maahanmuuttajien eriytyminen omiin kouluihinsa on Suomessa OECD-maiden suurinta.
Mitä korkeampi eriytymisen indeksi, sitä enemmän maahanmuuttajat ovat keskittyneet samoihin kouluihin. Se on suhteutettu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrään.
Viisikosta Aisha on käynyt lukiota, jossa on vain vähän maahanmuuttajataustaisiksi oletettuja opiskelijoita.
– Jos voisin kelata taaksepäin, olisin hakenut mieluummin kouluun, jossa tunnen oloni mukavaksi ja hyväksytyksi.
Eli ongelma on se että mamut saavat kaiken mitä haluavat? Aishakin olisi halunnut rikkaampaan kouluun? ??? Kumpikin mahdollisuus on siis ongelma samanaikaisesti, se että mamut ovat kaikkki samassa koulussa, ja kun joku ei päässytkkään sinne niin hänkin harmittelee sitä jälkeenpäin.
QuoteUlkar Aghayeva on opettanut kouluissa arvokkuutta ja osallistamista.
Arvokkuus on englanniksi dignity, ja se on sana jota kuulee amerikkalaisten mustien aktivistien taholta usein/jatkuvasti, sana on ollut aktivismikäytössä jo 1960-luvulta lähtien, eli tämäkin juttu on suoraan kopioitu Atlantin takaa. :facepalm:
Quote from: Histon on 05.07.2020, 13:09:14
Juttu on pitkä kuin nälkävuosi mutta ei tarjoa mitään uutta. Somalit ei pärjää koska rasismi.
https://yle.fi/uutiset/3-11431717
Quote
"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa
Tutkijoiden mukaan suomen kielen opetus, opinto-ohjaus ja siirtymät asteelta toiselle voivat eriarvoistaa nuoria.
[...]
Ja se vasta rasismia olisikin jos heille annettaisiin arvosanoja samoin perustein kuin muille ja tästä muistutettaisiin myös vanhempia. Sitä ei missään tapauksessa voi kokeilla koska kyseessä on herrakansa joka on lukutaidottomina orjia pitävinä jihadisteinakin valkonaamojen virheettömiä herroja.
Ongelman syy voi olla ihan missä hyvänsä, mutta ei maahanmuuttajissa itsessään, esimerkiksi heidän asenteissaan tai kulttuurissaan. Tämä on se syy miksi mitään ongelmia ei saada ratkaistua, koska niitä ei edes haluta nähdä.
Suomessa PISA-tulokset on romahtanut ihan kantistenkin keskuudessa ja tilanne on aidosti huolestuttava.
Luonnollisesti Suomessa panostetaan maahanmuutossa juuri niihin kansallisuuksiin, joilla tulokset on vielä monta astetta kantiksia surkeampia, jolloin saadaan aikaan illuusio, että kantiksilla menee hienosti ja ongelmana ovatkin ne kärryiltä pudonneet mamut :facepalm:
Jos Suomeen tuleva maahanmuuttaja-aines olisi Itä-Aasiasta, esimerkiksi juurikin Hongkongista, kuten tuolla toisessa ketjussa pohdiskeltiin, niin kenelläkään ei olisi enää minkäänlaista illuusiota siitä mikä Suomessa on matematiikan osaamisen taso. Tässä on muuten yksi syy sille miksi vihervasemmisto niin vierastaa aasialaisia. Hassua kyllä, tässä kohdin rotumiesten ja suvakkien intressit kohtaa täysin :flowerhat:
Quote from: Outo olio on 05.07.2020, 21:33:30
Ongelman syy voi olla ihan missä hyvänsä, mutta ei maahanmuuttajissa itsessään, esimerkiksi heidän asenteissaan tai kulttuurissaan. Tämä on se syy miksi mitään ongelmia ei saada ratkaistua, koska niitä ei edes haluta nähdä.
On myös maahanmuuttajaryhmiä jotka alkavat jo ala-asteen alempien luokkien kohdalla purra hammasta siitä pääseekö jälkikasvu kunniallisesti yliopistoon ja menestyykö siellä. Meidänkin perheessämme käytetään tämän tavoitteen edistämiseksi 1-2 tuhatta euroa kuukaudessa yksityisopetukseen jotta ainut lapsi pärjäisi paremmin kuin helsinkiläinen koulu muutoin mahdollistaisi. Myötätuntoa on kuitenkin turha esim. Yleltä odottaa - tarjolla on vain vihaa, ehkä siksi etteivät yleläiset ja heidän taustaryhmänsä varsinaisesti edes toivo menestystä vaan vallankumousta.
Koko artikkeli on todellista tuubaa, mutta tässä tiivistyy olennainen sanoma:
Quote
Suomessa korkeakouluun pääseminen on vaikeaa, ja korkeakoulujen pääsykokeet ovat myös vaatineet erinomaista kielitaitoa.
– Pääsykokeita pidetään tasa-arvoisina, koska ne ovat kaikille samat, sanoo sosiologian akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ne ovat osaltaan vähentäneet maahanmuuttajien hakeutumista erityisesti yliopistoon.
– Yhdenvertainen koulutuspolkuajatus ei toteudu meillä, summaa Mira Kalalahti.
Maahanmuuttajataustan vaikutusta koulutukseen pureudutaan opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä alkavassa selvityksessä, jonka tarkoitus on tutkia suomalaisen koulutusjärjestelmän epätasa-arvoisuuden syitä.
Pääsykokeet ovat siis
liian tasa-arvoiset, koska ne ovat kaikille samat. Vika ei toki koskaan ole somaleissa itsessään, se on aina järjestelmän syy. Ongelma nähdään myös siinä, että somaleita on liian vähän korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Intersektionaalisen feminismin nimissä ongelma on siis korjattava hinnalla millä hyvänsä. Tilastoiden pitää näyttää sopivilta vihervasemmistolaisessa ideologiassa, jossa kaikki ihmiset ovat kyvyiltään samanarvoisia. Mikäli joku kantasuomalainen jää "positiivisen diskriminaation" takia vaille opiskelupaikkaa joka hänelle kuuluisi, niin se ei toki ole tärkeää.
Mitkä ovat siis opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen johtopäätökset ja toimenpiteet ensi syksyn jälkeen?:
- Somaleille omat pääsykokeet ja heille annetaan kysymyksiin vastaukset etukäteen? Tämäkään tosin ei takaisi varmaa sisäänpääsyä somaleille.
- Somaleille vakiokiintiö korkeakouluihin ja yliopistoon samaan tapaan kuin ruotsinkielisille?
- Somaleille ilmaiset valmennuskurssit?
Quote from: Roope on 05.07.2020, 13:03:03
Käsittämättömän luokaton artikkeli, jossa maahanmuuttajien ongelmista syytetään automaattisesti suomalaisten rasismia ja syrjintää. Ratkaisuksi esitetään jollain pimeällä logiikalla maahanmuuttajaopettajia ja antirasistista koulutusta.
Ei mainintaa ja pohdintaa eri maahanmuuttajaryhmien ja toisaalta maahanmuuttajatyttöjen ja -poikien (esim. lukutaidossa 4-5 vuoden tasoero!) välisistä valtavista PISA-eroista. Myöskään suomalaisten poikien ja tyttöjen maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen suuret PISA-erot (samaa tasoa vain lähinnä joissain arabimaissa) eivät näköjään ole edelleenkään minkäänlainen ongelma. Vain epäilty rasismi on.
Joskus vuosia sitten kuvittelin erään denialistisuudessaan mielenvikaisuutta hipovan artikkelin nähdessäni ettei tästä voi mennä enää pahemmaksi. Vuosia myöhemmin uskon ja olen myös nähnyt että kaikkia ennätyksiä voi parantaa.
Mitähän mahtaisi seurata jos korkeakouluihin ja yliopistoihin valitaan sopivia etnisiä opiskelijoita jotka edelleen kuljetetaan opintoputken läpi erikoisjärjestelyin. Useimmissa humanistisissa "tieteenaloissa" ei välttämättä seuraa muuta ongelmaa kuin kasvava höttömaistereiden määrä julkista sektoria kuormittamaan mutta muutamissa muissa tieteenaloissa oikeasti vaaditaan soveltuvuutta ja tahtoa jotta valmistuttuaan ei olisi vaaraksi itselleen ja muille. Eikä ne vain yksinkertaisesti sovi kaikille.
Saattaapa lisäksi valkonaamaista nuorta harmitella ohituskaistalla ruotsinkielisten kanssa kiitävät erityisetnisyydet.
Mamuissa ja oppimistuloksissa on tosiaan eroja, ja leijonanosa noista rassissmia kokeneista ja kelkasta pudonneista ovat haittamaahanmuuton myötä saapuneita ryhmiä ja tapauksia. Kiinalaiset, japanilaiset, korealaiset, hongkongilaiset, taiwanilaiset, sveitsiläiset jne. eivät tarvitse paapomista. Kannattaakin suosia sellaisten ryhmien ja yksilöiden maahanmuuttoa, jossa tulokkaat ovat kykeneviä integraatioon ja aikuiset itsensä elatukseen ilman erityistä panostusta.
On muuten tosi kliffaa kun luokkaan siirrettään kielitaidottomia oppilaita joiden tasosta ei ole tietoa "koska näin on päätetty". Opettajan arki ei ole mitään ilman uusia haasteita, yleisen tuen ja erityisen tuen haasteiden lisäksi. Mitenhän asiaa voisi parantaa? No tietenkin haistattelemalla opettajille ja ohjaajille vihervasemmistolaista aatteenpaloa ja järjenvalon puutetta kokevien valtamedian toimittajien avulla.
Opettajien haukkumisen ja rotuperustaisten ohituskaistojen sijaan kannattaa lopettaa haittamaahanmuutto ja lähettää takaisin kotimaihinsa ne jotka eivät pärjää ja sopeudu. Muuten homma menee yhä hullummaksi ja kalliimmaksi. Lopulta meillä jaetaan säälivitosten lisäksi säälimaisterinpapereita ja säälitohtorinhattuja, koska intersektionaalinen feminismi.
Quote from: S.O.Mali on 05.07.2020, 22:18:04
Koko artikkeli on todellista tuubaa, mutta tässä tiivistyy olennainen sanoma:
Quote
Suomessa korkeakouluun pääseminen on vaikeaa, ja korkeakoulujen pääsykokeet ovat myös vaatineet erinomaista kielitaitoa.
– Pääsykokeita pidetään tasa-arvoisina, koska ne ovat kaikille samat, sanoo sosiologian akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ne ovat osaltaan vähentäneet maahanmuuttajien hakeutumista erityisesti yliopistoon.
– Yhdenvertainen koulutuspolkuajatus ei toteudu meillä, summaa Mira Kalalahti.
Maahanmuuttajataustan vaikutusta koulutukseen pureudutaan opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä alkavassa selvityksessä, jonka tarkoitus on tutkia suomalaisen koulutusjärjestelmän epätasa-arvoisuuden syitä.
Pääsykokeet ovat siis liian tasa-arvoiset, koska ne ovat kaikille samat. Vika ei toki koskaan ole somaleissa itsessään, se on aina järjestelmän syy. Ongelma nähdään myös siinä, että somaleita on liian vähän korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Intersektionaalisen feminismin nimissä ongelma on siis korjattava hinnalla millä hyvänsä. Tilastoiden pitää näyttää sopivilta vihervasemmistolaisessa ideologiassa, jossa kaikki ihmiset ovat kyvyiltään samanarvoisia. Mikäli joku kantasuomalainen jää "positiivisen diskriminaation" takia vaille opiskelupaikkaa joka hänelle kuuluisi, niin se ei toki ole tärkeää.
Mitkä ovat siis opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen johtopäätökset ja toimenpiteet ensi syksyn jälkeen?:
- Somaleille omat pääsykokeet ja heille annetaan kysymyksiin vastaukset etukäteen? Tämäkään tosin ei takaisi varmaa sisäänpääsyä somaleille.
- Somaleille vakiokiintiö korkeakouluihin ja yliopistoon samaan tapaan kuin ruotsinkielisille?
- Somaleille ilmaiset valmennuskurssit?
Todellinen jonkin asian / asioiden osaaminen on kyllä vaikea pala niille, joiden mielestä ainoa oikea määritelmä tasa-arvolle on lopputulosten tasa-arvo. Toisin kuin euroja, osaamista et voi verottaa niiltä, jotka osaavat enemmän, ja jakaa niille, jotka osaavat vähemmän. Toki osaamiseroja voi yrittää kompensoida jakamalla avokätisesti arvosanoja tai tulostamalla trukkilavallisia diplomeja, mutta kuitenkin lopulta nämä arvosanat ja diplomit ovat vain osaamisen ulkoisia tunnusmerkkejä. Mikään osaaminen ei näillä "tukitoimilla" lisäänny ja kaikenlaiset osaamisen objektiiviset testaamiset tuovat erot välittömästi esiin.
Osaaminen on myös siitä pirullista, että sitä ei voi itselleen ostaa. Toki voi ostaa helpotusta osaamisen hankkimiseen (esimerkiksi paremmat opettajat tai opiskeluolosuhteet), mutta lopulta sen rikkaimmankin kaverin on ihan itse tehtävä töitä osaamisensa eteen. Joku lahjakkaampi voi selvitä vähän vähemmällä työllä, mutta edes mikään lahjakkuus ei poista työn tekemisen vaatimusta. Jos haluat aidosti osata jotain, se pitää ansaita ihan omin kätösin.
Osaamisen suhteen se paljon puhuttu "rakenteellinen rasismi" lopputulosten tasa-arvon näkökulmasta ei siis välttämättä ollenkaan asu yhteiskunnassa vaan jo ihan suoranaisesti osaamisen luonteessa: jos et osaa, niin et osaa ennen kuin opettelet ja kukaan ei sinun puolestasi voi tilannetta korjata. Mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta puolestaan tämä on hyvin tasa-arvoistavaa, sillä muulla kuin itse osaamisen eteen tehdyllä työllä ei voi lopulta määräänsä enempää edesauttaa osaamisen syntymistä.
Yhteiskunnan ongelma puolestaan saattaa olla se, että toisinaan joidenkin puolesta yritetään hoitaa kaikki asiat ja tasoitella kaikki kompastuskivet. Tämä johtaa helposti siihen, että oman osaamisen kehittäminenkään ei sitten jaksa niin paljon kiinnostaa. Osaamisen hankkiminen on kuitenkin hyvin pitkälti asennekysymys, jossa vaaditaan motivaatiota, määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jos yhteiskunnan toiminta kampittaa noita perusedellytyksiä esimerkiksi tarjoamalla ratkaisun ongelmiin heti vaivattomasti tai etsimällä aina vikaa yhteiskunnan itsensä rakenteista, niin voi olla, että se itsessään jo syö paljon edellytyksiä osaamisen hankkimiselle.
Intersektionaaliset feministit eivät tajua, että kun haittamaahanmuuttajien kohdalla höllennetään vaatimuksia ja luodaan heille kiintiöitä ja ohituskaistoja, se vain lisää rasismia, koska jos jossain ammatissa näkee vaikkapa mustaihoisen, mieleen tulee automaattisesti, että hän on epäpätevä ja päässyt työpaikkaansa vain intersektionaalisen puijailun avulla. Samasta syystä asiakas välttelee mustaihoisten palvelua, koska on olemassa kohtalainen mahdollisuus, että todellista osaamista ei ole.
Rasismia poistaisi tehokkaasti se, että kaikille olisi samat vaatimukset ilman mitään kepulikonsteja. Silloin voi tietää, että esimerkiksi musta insinööri on aivan yhtä hyvä kuin valkoinenkin. Nyt näin ei ole ja se vain luo rasismia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2020, 08:57:14
Intersektionaaliset feministit eivät tajua, että kun haittamaahanmuuttajien kohdalla höllennetään vaatimuksia ja luodaan heille kiintiöitä ja ohituskaistoja, se vain lisää rasismia, koska jos jossain ammatissa näkee vaikkapa mustaihoisen, mieleen tulee automaattisesti, että hän on epäpätevä ja päässyt työpaikkaansa vain intersektionaalisen puijailun avulla. Samasta syystä asiakas välttelee mustaihoisten palvelua, koska on olemassa kohtalainen mahdollisuus, että todellista osaamista ei ole.
Rasismia poistaisi tehokkaasti se, että kaikille olisi samat vaatimukset ilman mitään kepulikonsteja. Silloin voi tietää, että esimerkiksi musta insinööri on aivan yhtä hyvä kuin valkoinenkin. Nyt näin ei ole ja se vain luo rasismia.
Vaikka arvosanakriteerejä höllennettäisiin tohtoritasolle asti se ei tarkoita että nämä ihmiset pärjäisivät oletusarvoisesti yhtä hyvin kuin - tai oikeammin siis kykenisivät samaan kuin - ne joiden arvosanat olivat samat ilman höllennyksiä vastaavat. Tässä ei tarvitse olla kyse edes minkäänlaisesta syntyperäperusteisesta erityiskohtelusta, näin se menisi kenen tahansa ja minkä tahansa perusteen suhteen. Itselleni on jäänyt jotenkin epäselväksi missä määrin tätä "positiivista diskriminaatiota" ajavat tahot tajuavat tämän konkreettisesti, tai missä määrin he ovat päättäneet estää itseään aktiivisesti ajattelemasta konkreettisia tilanteita joka vääjäämättä johtaisi johtopäätöksiin joiden puitteissa arvosanadiskriminaatio ainoastaan lykkää ongelman esille tulemista myöhempään ajanhetkeen sen sijaan että se ratkaisisi sen.
Ratkaisu olisi kieltäytyä taipumasta mihinkään arvostelullisiin, valinnallisiin tai palkkauksellisiin erityiskohteluihin, ja korjata ongelma asenteiden ja mahdollisesti yksittäisten oppimisen pullonkaulojen täsmäratkaisuilla (syntyperään liittymättä), mutta se on jotenkin aivan mahdoton ajatus. Ehkä siksi, että pro-BLM-sakille tilanne ei ole ongelma josta halutaan eroon vaan työkalu muiden poliittisten agendojen ajamiselle. Huonosti oppineet vihaiset somalit ovat heille voimavara, omillaan toimeen tulevat eivät niinkään.
Tämä heijastelee historiallista ajattelua jossa vasemmistovallankumousten kannalta oli oikeastaan ongelmallista jos (kanta!)väestö oli liian fiksua agitoitavaksi yhden aatteen työkaluiksi. Tämä näkyy edelleenkin vasemmiston suhteessa koulutukseen; sitä periaatteessa arvostetaan mutta samalla pelätään että se voi purkaa sitoutumista sosialismiin ja/tai kommunismiin, ja tätä täytyy estää käytännössä jopa koulutuksen laatua alentamalla (joka suoritetaan luomalla ideologisia oppiaineita jotka syrjäyttävät ideologiasta riippumatta hyödylliset oppiaineet).
Ei ikinä ole hyvin. S2 kieli on luotu vaatimuksesta, että suomi äidinkielenä on liian vaikea. Sitten valitetaan, että ei osata suomea, kun on leikitty sen oppimista S2:ssa. Henkilökohtaisesti tiedän, että S2:kin monelle aivan liian hankala vaikka se on lähes esikoulutasoista pelleilyä. Kun on leikitty koko peruskoulu nippa nappa läpi, niin voi olla ihan helvetin vaikea päästä oppilaitokseen, jossa ei olekaan madallettua rimaa. Pitäiskö meillä olla myös FM2 maisterintutkinto ja DI2 insinöörin tutkinto, jossa luotaisiin pelleilytutkinnot niille, joille on saatava glooriaa koko rahalla vaikka osaamista ei ole nimeksikään. Todennäköisesti tällaista sormien läpi katsomista harjoitetaan jo pehmeissä humanistisissa tieteissä ja esimerkiksi näin "kovien" tieteiden harjoittajasta kuulostaa absurdilta, että tutkintovaatimuksista luistettaisiin opiskelijan heikon tason vuoksi. Toki pehmeämpien alojen tutkinnoilla ei yleensä olla tehtävissä, jossa aiheutetaan toiminnallaan suorastaan hengenvaaraa kanssaihmisille, mutta koko yliopistoinstituutio kärsii, jos aletaan lyödä leimoja paperiin kuin nigerialaisessa koulumaailmassa, jossa voit ostaa haluamasi tittelin.
S2 on sitä positiivista syrjintää ja sen vaikutuksista erityiskohtelun saaneisiin voidaan suoraan todeta haitalliset vaikutukset. Valitettavasti kevennettyä opetusta tai mukautettua opintosuunnitelmaa ei saisi olla. Meillä on tietyt tasot oppiaineissa ja oppimisvaikeuksista kärsiville pitää olla mahdollista tarjota pienryhmä- tai tukiopetusta siten, että niistä päästään läpi. Se, että saat arvosanaksi kympin sovitetusta aineesta on väärin niin numeron saajalle kuin oikean kurssin suorittaneille. Miten tällaisia höpö-höpö-numeroita tulisi arvioida esim. pääsykokeissa?
Voidaan suoraan todeta, että peruskoulussa ei ole niin vaikeita oppiaineita, että niistä pääsevät kaikki lävitse, ellei ole oikeasti oppimisvaikeuksia. Oppimishäiriön toteaminen on taas parasta, mitä oppimisvaikeuksista kärsivä voi saada. Kyse ei ole siis typeryydestä vaan esimerkiksi lukihäiriöstä tai muusta vastaavasta häiriöstä, johon löytyy metodeja, joilla asiat voidaan sisäistää ilman riman alentamista. Jos taas kyse on yksinkertaisesti siitä, että oppilaan kyvyt eivät riitä peruskoulun läpäisyyn, niin oppilaalle on turha maalailla utopistisia kuvia lääkärin tai insinöörin tehtävistä. Hieman yksinkertaisellekin ihmiselle löytyy usein työtehtäviä, joissa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kokea onnistumisia toisin kuin kävisi akateemisella polulla.
Quote from: Roope on 05.07.2020, 13:03:03
Quote"Miksi meihin ei panosteta yhtä paljon", kysyy Aisha – maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön oppimiserot Suomessa länsimaiden suurimmat
Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.
Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Looginen johtopäätelmä tästä on että maahanmuuttajia ei pidä ottaa Suomeen, koska ne eivät pärjää täällä.
Suomen pitää vedota tähän tilastoon ja kieltäytyä EU:n taakanjaosta sillä perusteella että matut ei pärjää täällä ja on järkevämpää siirtää heidät sellaisiin maihin, joissa he pärjäävät paremmin.
Harvaan asiaan Suomessa panostetaan yhtä paljon kun mamuihin ja silti tulokset ovat pettymys. Tuolle rahalle olisi varmaan parempiakin käyttökohteita.
Quote from: Bellerofon on 06.07.2020, 09:37:15
Ei ikinä ole hyvin. S2 kieli on luotu vaatimuksesta, että suomi äidinkielenä on liian vaikea.
Ratkaisu tähän tietysti on se, että SEL-KO-SUO-MI O-TE-TAAN SUO-MEN AI-NO-AK-SI KIE-LEK-SI. Ja VAI-KE-AM-MAN SUO-MEN PU-HU-MI-NEN KIEL-LE-TÄÄN kokonaan. Tai sitten kaikkien äidinkieleksi määrätään huono englanti.
Näin siinä käy kun ajattelun taustalla on täysin väärät lähtöoletukset. Nykyinen paradigma tai oikeammin uskonnollinen dogmi julistaa kaikkien ryhmien olevan täysin samanlaisia. Mitään olennaisia eroja eri rotujen ja etnisten ryhmien välillä ei ole, joten kaikkien pitäisi pärjätä yhteiskunnassa aivan samalla tavalla. Kun eroja kuitenkin havaitaan, täytyy niiden johtua jostain ympäristötekijästä, joka estää tiettyjen etnisten ryhmien edustajia menestymästä. Tämä syy on tietenkin rakenteisiin ja ihmisten asenteisiin pesiytynyt rasismi.
Kukaan ei pysty osoittamaan, miten tämä mystinen ja havaitsematon
rakenteellinen rasismi estää somaleja ja irakilaisia menestymästä, mutta se ei tietenkään heikennä tämän selitysmallin uskottavuutta. Mikään muu syyhän ei voi tietenkään aiheuttaa värisevien vähemmistöjen heikompaa menestystä, sillä mehän olemme kaikki samanlaisia. Ei ole kuin yksi rotu eli ihmisrotu, ja ainoa ero eri ryhmien välillä on ihonväri. Syyn täytyy olla valkoisten rakentamassa sortavassa järjestelmässä, ja näin ollen täytyy järjestelmä purkaa.
Antirasismikoulutus, väärinajattelijoiden potkiminen ja oppilasryhmien sekoittaminen eivät tunnut auttavat. Rakenteellisen rasismin mörkö piileskelee edelleen jossain. Seuraava askel on siis positiivisen erityiskohtelun käyttöönotto. Totuudenmukaisempi nimi tälle järjestelmälle olisi valkoiseen kantaväestöön kohdistuva laillistettu rasismi. Yhdysvalloissa yliopistoihin on huomattavasti helpompi päästä, jos edustaa sorrettuja etnisiä ryhmiä kuten mustia tai intiaaneja. Heidän kohdalla hyväksymiseen vaadittavat pisterajat ovat huomattavasti valkoisia matalammalla. Ehkä Suomessakin otetaan vielä käyttöön tämänkaltainen antirasistinen innovaatio.
Jostain kumman syystä kaikkialla rasistisessa lännessä itä-aasialaiset pärjäävät hieman kantaväestöä paremmin. Tästä ei mielellään puhuta, sillä se tuntuu olevan ristiriidassa menestyserot aiheuttavan rakenteellisen rasismin kanssa. Jos kerran valkoisten rasistien rakentama ja ylläpitämä järjestelmä ja rasistiset asenteet estävät vähemmistöjä menestymästä, miksi sama ei päde itä-aasialaisiin? Toinen teorian kannalta ongelmallinen seikka, josta missään nimessä ei haluta puhuttavan, on etnisten ryhmien älykkyysosamäärän ja menestyksen selvä korrelaatio. Älykkyysosamäärän ja psykometrian haukkuminen rasistiseksi pseudotieteeksi on tietysti standardivastaus, mutta älykkyysosamäärän erittäin hyvä ennustusvoima yksilötasolla saattaa tällaiset väitteet naurunalaisiksi. Lopuksi saattaa joku paatunut rasisti vielä muistuttaa, että yksilöiden välillä noin 70 % älykkyysosamäärän vaihtelusta on havaittu johtuvan geneettisistä eroista. Voisivatko ryhmäerotkin johtua geeneistä? Voisiko koko paradigma rotujen ja etnisten ryhmien samanlaisuudesta olla iso valhe?
Eräs blogisti, jota Mestariksi kutsutaan, on aikoinaan kirjoittanut tästä aiheesta näin:
Quote from: https://web.archive.org/web/20071211064044/http://www.halla-aho.com/scripta/guestbook/vieraskirja2.htmlUskon afrikkalaisten huonon pärjäämisen liittyvän heidän keskimääräiseen, geneettisesti selittyvään älykkyysosamääräänsä siksi, että lähes Afrikan mailla pyyhkii huonosti ja koko ajan huonommin, huolimatta siitä, että Afrikkaan kaadetaan valtaisat määrät rahaa ja infrastruktuuria ulkopuolelta. Jos olisi sekä menestyviä että epäonnistuneita afrikkalaisia yhteiskuntia, hakisin selitystä jostain muualta. Jos afrikkalaiset eivät muodostaisi länsimaissakin sosioekonomista pohjanoteerausta, hakisin selitystä jostain muualta.
Tämä on yhteiskunnan kannalta mielenkiintoinen aihe. Kouluvuosinani opon tunit olivat melkein turhia.
Jokainen meistä on joutunut nuorena tai hieman vanhempana käymään läpi koulutuksen asioita. Opon sanomiset pystyi aikanaan jättämään omaan arvoonsa.
Ymmärrän hyvin kaikkien nuorten ongelmia työelämään siirtymisessä ja aikuistumisessa. Harvalle meistä se on ollut `` lastenleikkiä``.
Yhteiskunnan ja meidän kaikkien kannalta olisi toivottavaa, että jokainen nuori etnisyyteen katsomatta löytää paikkansa yhteiskunnassa. Minusta on omituista, että koulutuksesta tai sen puutteesta syytetään yhteiskuntaa. Kantaväestöstön koulutuksesta on myös jotakin osviittaa, että lekuri perheen lapsesta tulee myös lekuri.
Hyppy työläisestä akateemiseksi ei ole helppoa, mutta hypyn puutteesta on turha syyttää yhteiskuntaa tai opoa.
Mielestäni Suomesta on kadonnut työn ja ennen kaikkea sen tekemisen arvostus.
Kotikokki
Kantasuomalaisia syrjitään jo nyt ylioppilaskirjoituksissa.
Quote
Henna Kajava: Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskirjoituksissa
Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskokeissa ja samalla korkeakouluihin haettaessa. Vieraskieliset saavat suorittaa ylioppilaskirjoituksissa suomi toisena kielenä -kokeen, joka on paljon helpompi kuin äidinkielen koe. Vaatimustason erosta huolimatta suomi toisena kielenä -kokeesta saa yhtä paljon pisteitä kuin äidinkielen kokeesta korkeakouluihin haettaessa.
Suomi toisena kielenä -kokeen saavat kirjoittaa kaikki oppilaat, joilla vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Vaikka ylioppilaskokeeseen osallistuja olisi syntynyt Suomessa, käynyt suomalaisen peruskoulun ja hänen kotikielensä olisi suomi, niin jos toinen vanhemmista on rekisteröity väestörekisteriin vieraskieliseksi, oppilas saa korvata äidinkielen kokeen paljon helpommalla kokeella.
Asian merkitys korostuu, kun korkeakouluihin pyritään nykyään ylioppilastodistuksella. Lisäksi äidinkielen arvosanasta saa pitkän matikan ohella enemmän pisteitä kuin muista aineista korkeakouluihin haettaessa.
Tällainen oppilaiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on erityisen vakavaa, kun huomioidaan, että vuonna 2030 jo lähes joka neljäs helsinkiläinen ja espoolainen, sekä joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen.
Suomi profiloituu maailmalla korkean teknologian maana, jonka väestö on pärjännyt pienuudestaan huolimatta laadukkaan koulujärjestelmänsä ansiosta, joka on tuottanut huippuosaajia. Suomen hyvinvoinnin säilymisen edellytyksenä on, että korkean osaamisen perustana tunnetusti maailman kärkeä olleet oppimistulokset säilyvät.
Tällaisilla opetusministeriön resepteillä suomalainen- ja toisaalta suomenkielen osaaminen tulevat heikkenemään, kun heikompia oppilaita tulee valituiksi korkeakouluihin paremmin pärjäävien sijaan.
Lisäksi vieraskieliset oppilaat voivat saada ylioppilaslautakunnan päätöksen mukaan yhdessä toisessa ylioppilaskirjoitusten kokeessa lopullisen arvosanan noston erityisesti vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen kokeessa, mutta myös tarvittaessa jopa matematiikan kokeessa, kun arvosana on riittävän lähellä ylempää arvosanaa.
https://pt-media.org/2019/01/27/henna-kajava-kantasuomalaisia-syrjitaan-ylioppilaskirjoituksissa/
Herää tietenkin kysymys liittyykö korkeakouluihin hakuun liittyvä todistuspainoitteinen uudistus paineeseen saada lisää mamutaustaisia sisään korkeakouluihin, jos ja kun he eivät pääsykokeiden perusteella sisään "riittävästi" ole päässeet?:
Quote
Todistusvalinta tulee tänä keväänä laajasti käyttöön
Tänä keväänä tulee voimaan uudistus, jonka mukaan todistusvalinnasta tulee pääväylä korkeakouluun. Todistusvalinnan kautta yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Myös valintakoe säilyy edelleen merkittävänä valintatapana.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/korkeakoulujen-yhteishaku-alkaa-tarjolla-46-600-aloituspaikkaa
Mamutaustaiset saavat huomattavan edun näillä ala-astetasoisilla äidinkielen ylioppilaskokeillaan kantasuomalaisiin nähden.
Uudessa Suomessa juttu, minkälaista skeidaa nykykoulusysteemi on.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/alisa-leppakoski/inklusiivinen-opetus-osasyyna-oppimistulosten-eroihin/
Quote from: simplex on 05.07.2020, 23:33:51
Yhteiskunnan ongelma puolestaan saattaa olla se, että toisinaan joidenkin puolesta yritetään hoitaa kaikki asiat ja tasoitella kaikki kompastuskivet. Tämä johtaa helposti siihen, että oman osaamisen kehittäminenkään ei sitten jaksa niin paljon kiinnostaa. Osaamisen hankkiminen on kuitenkin hyvin pitkälti asennekysymys, jossa vaaditaan motivaatiota, määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jos yhteiskunnan toiminta kampittaa noita perusedellytyksiä esimerkiksi tarjoamalla ratkaisun ongelmiin heti vaivattomasti tai etsimällä aina vikaa yhteiskunnan itsensä rakenteista, niin voi olla, että se itsessään jo syö paljon edellytyksiä osaamisen hankkimiselle.
Mikäli yhteiskunta toimii järjenvastaisesti ja siloitellut ammattilaiset päätyvät näyttävät osaamistaan työelämässä alkavat ihmiset joka tapauksessa muodostaa ennemmin tai myöhemmin käsitystä miten osaaminen on syytä verifioida palveluita hankkiessa.
Mikäli tutkinto, titteli tai positio eivät kerro mitään saatikka takaa mitään tutkinnon, tittelin tai position arvo ja auktoriteetti katoavat ihmisten silmissä. Tilalle syntyy toinen tapa arvioida osaamista ja pätevyyttä.
Kaikesta olkoon syyttäminen suomalaista. Useamman vuoden takaa:
Quote from: hyperbeli on 24.03.2011, 04:22:22
En ole noihin viittaamiisi tutkimuksiin törmännyt, mutta kun käsittääkseni viittaat suomenruotsalaisten tilanteeseen, niin käsittääkseni heidän koulumenestyksensä on huonompaa kuin yksikielisten suomalaisten. Olen ymmärtänyt, että he menestyvät suurin piirtein yhtä huonosti koulussa kuin ruotsalaiset keskimäärin.
Lähteeksi Wikipedia antaa: Kyllönen, Teija: Suomen kielikoulutuspoliittinen tilanne suomenruotsalaisten näkökulmasta keväällä 2006 (PDF) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.7.2008.
QuoteToinen erittäin paljon keskustelua herättänyt aihe on suomenruotsalaisten oppikirjojen nykytilanne. Ruotsalainen didaktiikan professori Staffan Selander arvioi, että suomenruotsalaisilla oppilailla on käytössään liian vanhoja oppikirjoja, eikä niissä nosteta suomenruotsalaisuutta esiin, koska ne ovat usein käännöksiä suomesta ja sen takia kapulakielisiä. Lisäksi Selander ihmettelee nettimateriaalien puutetta ja toteaa, että kirjoissa pitäisi käsitellä nuoria kiinnostavia aiheita. (Hbl 21.4.06.) Tästä seuraa, että jos ruotsinkielisten oppikirjat ovat huonompia kuin suomenkielisten, niin suomenruotsalaiset nuoret ovat heikommassa asemassa kuin suomenkieliset. Pisa-tutkimuksessa suomenruotsalaiset pärjäsivät huonommin kuin suomenkieliset, vaikka kansainvälisesti ottaen he pärjäsivätkin hyvin.
Suomen kielikoulutuspoliittinen tilanne suomenruotsalaisten näkökulmasta keväällä 2006 (https://docplayer.fi/7186872-Suomen-kielikoulutuspoliittinen-tilanne-suomenruotsalaisten-nakokulmasta-kevaalla-2006.html)
Voisihan tästä kouluhässäköinnistä olla sellainen positiivinen vaikutus syrjäseuduille, että nyt kyvykkäät opettajat sijoittuvat kasvukeskuksiin, mutta tulevaisuudessa menevät kouluihin, missä oppilasaines ja opetusfilosofia ovat impivaaralaisempaa.
Teiniliitossa kypsynyt demari, sittemin kasvatustieteen professorina toiminut Erno Lehtinen uskaltaa jo 70-kymppisenä eläkeläisenä puhua suoraan:
Lehtinen korostaa. 1990-luvun lamasta revennyt eriarvoistuminen toi kouluun uusia yllättäviä ongelmia,
sittemmin myös oppilaiden taustojen lisääntyvä monikulttuurisuus.
Teiniliiton taistot allergisoivat Erno Lehtisen politiikalle, mutta tilalle löytyi kasvatustiede
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006580821.html
QuoteKuitenkin ajan oloon teinikunnista sukeutui ankeita taistelujärjestöjä. Enää ei kamppailtu vain oppilaiden oikeuksista mielivaltaa vastaan, vaan yhä useammin nuoret politrukit tappelivat keskenään. Taistolaiset vyöryttivät vahvimmin.
...
Lehtinen aloitti sijaisena, ja kahdesti hänet valittiin vaalissa.
"Teiniliiton tavoitteissa kestävintä oli pedagoginen ohjelma, oppilaiden aktiivisuuden ja älyllisen vastuun korostus, idea yhteissuunnittelusta. Ne ovat yhä relevanttia kamaa. Sitä eivät olleet ärhäkät poliittiset reaktiot, kuten halu valvoa ja siivota opetuksen ja oppikirjojen 'neuvostovastaisia' ilmiöitä", Lehtinen erittelee tutkijan viileydellä.
...
PERUSKOULUA on alituiseen sparrattava uusiin vaatimuksiin, Lehtinen korostaa. 1990-luvun lamasta revennyt eriarvoistuminen toi kouluun uusia yllättäviä ongelmia, sittemmin myös oppilaiden taustojen lisääntyvä monikulttuurisuus. Lasten nopeatempoinen lyhytjännitteisyys ei ole tilannetta helpottanut.
Lisätty jutun otsikko ja lainaus siitä. Muistakaa aina Hommaforumin ulkopuoliseen lähteeseen linittäessä tehdä siitä myös lyhyt ja relevantti lainaus.
On tuossa jotain hellyyttävää, kun mies koko ikänsä tekee työtä sen aatteen puolesta että maa paskottuu ja sitten 70-kymppisenä toteaa että "ei helvetti, tämä maa on paskottunu". En tiedä mikä se on, ehkä tuo ihmisen yksinkertaisuus on hellyyttävää.
Toisaalta tulee mieleen että onko sekään ihan järkevää että maassa on yhtäläinen äänioikeus kun osa väestöstä on noin yksinkertaista.
Quote from: Kotikokki on 07.07.2020, 00:26:26
Minusta on omituista, että koulutuksesta tai sen puutteesta syytetään yhteiskuntaa. Kantaväestöstön koulutuksesta on myös jotakin osviittaa, että lekuri perheen lapsesta tulee myös lekuri.
Tästä on tilastotietoa paljonkin. Esimerkkinä alla oleva Tilastokeskuksen juttu aiheesta.
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikuttaa-lasten-valintoihin/
Quote
Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin
...
Suomalaisten koulutustason nousu on kuitenkin viime aikoina pysähtynyt, kun tarkastellaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuutta (OECD 2015). Samaan aikaan koulutuksen periytyvyys ja sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ovat nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi keskustelunaiheiksi.
Sekä koulutusasteiden että koulutusalojen on todettu periytyvän vanhemmilta lapsille (Myrskylä 2009; Eurostudent V). Korkeakoulutusalojen periytymisestä tiedetään, että vanhemman hankkima ammatti ohjaa lapsen koulutusuraa, ja että eräät koulutusalat periytyvät vanhemmilta lapsille toisia aloja selvemmin (Kivinen 2012).
Artikkelissamme tarkastelemme koulutusalojen ja koulutusasteen periytymistä. Isän ja äidin koulutuksen vaikutusta tarkastellaan erikseen sekä tyttöjen että poikien osalta.
...
Aiemmat selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet (Myrskylä 2009; Kivinen ym. 2012; OECD 2015), että vanhempien korkeakoulutusaste lisää lasten kouluttautumista korkeakouluissa. Viime vuosina kodin perintö on näkynyt lapsen koulutusvalinnoissa aiempaa selvemmin (Kivinen ym. 2012). Vuonna 2010 akateemisista kodeista siirryttiin yliopistoon hieman useammin kuin vuonna 2005.
Vanhempien korkeakoulutus myötävaikuttaa erityisesti lasten yliopisto-opintoihin, kun taas ammattikorkeakouluopintoihin osallistumisessa ei ole eroa akateemisten ja ei-akateemisten kotien lasten välillä.
Samansuuntaisia tuloksia saadaan myös uudemmissa korkeakouluopiskelijoille tehdyissä selvityksissä: vuonna 2014 yliopisto-opiskelijoista 39 prosentilla ja AMK-opiskelijoista 22 prosentilla ainakin toisella vanhemmalla oli ylempi korkeakoulututkinto. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.)
...
Erityisesti äidin matala koulutus jättää jälkensä sekä poikien että tytärten koulutukseen. Perusasteen koulutuksen varassa olevien äitien tyttäristä 12 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon, kun kaikista tyttäristä 21 prosenttia oli suorittanut vastaavan tasoisen tutkinnon.
Kaikista tyttäristä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 7 prosenttia, kun perusasteen varassa olevien äitien tyttäristä 11 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Matalasti koulutettujen äitien pojista 7 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai enemmän, ja vastaavasti 14 prosenttia kaikista pojista oli suorittanut vastaavan tasoisen tutkinnon.
Perusasteen varaan jääminen on myös pojille todennäköisempää, jos äiti on perusasteen varassa. Kaikista pojista perusasteen varassa oli 13 prosenttia, kun perusasteen varassa olevien äitien pojista 20 prosenttia oli jäänyt perusasteen varaan.
Isän koulutuksen vaikutus lasten koulutukseen on samansuuntainen kuin äidin, mutta hieman pienempi – etenkin tytärten osalta.
Isän koulutuksen vaikutus pojan korkeaan koulutukseen oli lähes yhtä merkittävä kuin äidin koulutuksella. Matalasti koulutettujen isien pojista 8 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Vastaavan koulutuksen suoritti kaikista pojista 14 prosenttia.
...
Lisäksi artikkelissa tarkastellaan aineistoa paljon sen suhteen, miten eri alat periytyvät (en lähde sitä tässä purkamaan tarkemmin auki, löytyy linkin takaa).
Quote from: Kotikokki on 07.07.2020, 00:26:26
Hyppy työläisestä akateemiseksi ei ole helppoa, mutta hypyn puutteesta on turha syyttää yhteiskuntaa tai opoa.
Ei se aina ole ja saattaa joissain tilanteissa vaatia hieman enemmän henkilökohtaista päättäväisyyttä kuin kouluttautuminen samaan luokkaan vanhempien kanssa. Pahimmillaan matalan koulutusasteen kodeissa suorastaan antikannustetaan kaikkeen koulunkäyntiin liittyvään: "ei meidän suvussa ole matikkapäätä", "kirjojen lukeminen on ajanhukkaa", "ei sellainen konttorissa istuminen ole mitään oikeaa työtä", "opiskelu tyhmentää", "ei kannata opiskella, mene heti vaan töihin" jne. Ja sitten kun joku lähtee näistä "kannustuksista" huolimatta päättää kouluttautua, saa kuunnella lähisuvulta vinoilua asiasta. Tämä tietysti hieman kärjistetty esimerkki, mutta ei mitenkään mahdoton ainakaan omien kokemusteni valossa.
On tietysti selvää, että kasvuympäristön suhtautuminen koulutukseen vaikuttaa lasten valintoihin, mutta itse arvelisin, että vaikutusta on kahdenlaista: osa jättää opiskelematta esimerkin ja mahdollisen antikannustuksen takia, mutta ne jotka kaikesta huolimatta päättävät kouluttautua, monesti tekevät sen aidosti omasta halustaan ja ovat varsin päättäväisiä asian suhteen. Tähänkään ei lähdettä, vaan kyseessä ovat omat yksittäiset havainnot.
Arvelen, että jossain suhteessa epäoptimaalinen tausta voi (ainakin johonkin rajaan asti) jopa jonkin verran parantaa yksilön suorituskykyä: voitettavia esteitä on matkan varrella enemmän ja jokaisen esteen voittaminen kasvattaa motivaatiota, luo tietynlaista itseluottamusta ja opettaa myös määrätietoista työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa vaikkapa uuden kielen opettelu, jotta pärjää opinnoissa, tai yliopisto-opiskelun rahoittaminen työssä käymisen avulla opintojen ohessa. Opintojen mahdollistamista varten nähty vaiva saattaa kasvattaa myös omaa opintojen arvostusta, jolloin mahdollisesti tulee otettua helpommin opinnoista kaikki hyöty irti (eli tehtyä töitä myös opintojen eteen). Hyötyjä voi tietysti saada vain sillä edellytyksellä, että ei suorita intersektionaalista uhriutumista ja odota, että joku muu korjaa tilanteen ja kaataa esteet opiskelijan puolesta.
Intersektionaalisen uhriutumisen sijaan kannattaisi yrittää nähdä mahdollinen oman tausta tuoma epäoptimaalinen lähtötilanne mahdollisuutena voittaa itsensä isosti (ja hyötyä siitä myöhemmin) sen sijaan, että tyytyy kitisemään vallitsevaa tilannetta vastaan.
Quote from: Kotikokki on 07.07.2020, 00:26:26
Mielestäni Suomesta on kadonnut työn ja ennen kaikkea sen tekemisen arvostus.
Tämä vaikuttaisi valitettavan useassa yhteydessä olevan totta. Selittelijöitä löytyy enemmän kuin tekijöitä - siis sellaisia tekijöitä, jotka veisivät homman määrätietoisesti maaliin esteistä välittämättä ja samalla tuntien ylpeyttä työnsä jäljestä.
Tässäpä podcast jossa naistoimittaja haastattelee naistutkijaa ja naisopettajia koulushoppailusta.
Kyllä minunkin mielestäni olisi kivaa, että kaikki koulut olisivat tasa-arvoisia. Koska tämä ei nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla ole mahdollista, toiseksi paras vaihtoehto olisi amerikkalainen eliittikoulujärjestelmä, jossa ainoastaan rikkaiden perheiden lapset saavat kunnon koulutuksen. Tässä systeemissä olisin itsekin ollut väliinputoaja, mutta parempi vaihtoehto se on kansakunnalle kuin se, että kukaan ei saa kunnollista koulutusta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/08/10/miksi-en-saisi-valita-lapselleni-parasta-koulua-tutkija-kertoo-miksi-hyvista-ja
QuoteMiksi en saisi valita lapselleni parasta koulua? – Tutkija kertoo miksi hyvistä ja huonoista kouluista pitää puhua, vaikka siitä seuraisi ongelmia
Saako hyvistä ja huonoista kouluista puhua? Onko ok shoppailla omalle lapselle paikka hyvämaineisesta koulusta? Entä mitä tapahtuisi, jos kaikki tekisivät niin? Vastaamassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius. Artikkeli on osa Kuuleeko koulu! -podcast-sarjaa.
Onko Suomessa hyviä ja huonoja kouluja?
Venla Bernelius:
"Mistä puhumme, kun puhumme hyvistä ja huonoista kouluista? Puhummeko siitä, kuka koulua käy eli oppilaiden sosioekonomisista ja etnisistä taustoista? Vai puhummeko koulun opettajista, koulurakennuksista, koulun hengestä vai oppimistuloksista? Nämä menevät monella usein suloisesti sekaisin.
Usein hyvän koulun kriteerinä pidetään oppimistuloksia. Ongelma siinä on se, etteivät ne kerro kovin paljoa koulun toiminnasta, sillä oppilaiden tausta ja erityisesti äitien koulutustaso vaikuttavat paljon oppimistuloksiin."
[...]
Miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua?
"Erittäin hyvä kysymys. Tosin jatkokysymys siihen on: mitä seuraa, jos kaikki vanhemmat yrittäisivät valita lapselleen parhaan koulun? Kuka jää sinne huonoimpaan? Kenet valitsija haluaisi sinne huonompaan kouluun? Ja silloin ollaankin jo vaikeamman kysymyksen ääressä. Harva haluaa ajatella sitä tuota kautta. Aina on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta valita.
[...]
Quote from: Histon on 10.08.2020, 09:10:59
Miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua?
"Erittäin hyvä kysymys. Tosin jatkokysymys siihen on: mitä seuraa, jos kaikki vanhemmat yrittäisivät valita lapselleen parhaan koulun? Kuka jää sinne huonoimpaan? Kenet valitsija haluaisi sinne huonompaan kouluun? Ja silloin ollaankin jo vaikeamman kysymyksen ääressä. Harva haluaa ajatella sitä tuota kautta. Aina on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta valita.
Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Berneliuksella tuntuu olevan päänsisäinen ongelma.
Jatkokysymys on keinotekoinen ensinnäkin siksi, että kaikkia vanhempia ei kiinnosta parhaan koulun valinta, ja toisaalta juuri siksi, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Eli tutkijan vastattavaksi kysymykseksi jää edelleen, miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua, jos asiaan on mahdollista vaikuttaa. Nykyäänhän vanhemmat valitsevat koulun pitkälti jo valitsemalla perheen asuinalueen.
QuoteTottakai vanhemmilla pitää olla oikeus vaatia, että heidän lapsensa koulu on loistava koulu, eikä pelkästään hyvä. Meidän on vaikea mennä sanomaan yhdellekään vanhemmalle, ettei sinulla ole oikeutta haluta ja varmistaa lapselle mahdollisimman hyvää elämänpolkua.
Vanhemman on kuitenkin mahdotonta ratkaista sitä ristiriitaa, että hänen pitäisi valita oman lapsen etu ja toisaalta pitää solidaarisesti kaikista huolta,
Ei vanhemmalla ole velvollisuutta ratkaista tutkijan esittämää ristiriitaa. Käsi pystyyn ne vanhemmat, jotka asettavat jonkin abstraktin solidaarisuuden oman lapsensa konkreettisen edun edelle.
QuoteJos alamme hyväksyä systeemin, jossa osa kouluista on hyviä ja osa huonoja, luomme väistämättä kahden kerroksen yhteiskuntaa. Miksi meidän pitäisi hyväksyä se? Voisihan meillä olla tilanne, jossa jokainen lähikoulu on aidosti hyvä koulu.
Eli on jotenkin kunniakkaampaa teeskennellä itselle ja muille kaltevan pinnan argumentoinnin nojalla, että kaikki koulut ovat yhtä hyviä, vaikka todellisuus on muuta, eikä muuksi muutu?
QuoteEn usko, että kukaan suomalainen hyväksyisi sitä, että meillä olisi tosi hyviä ja huonoja sairaaloita. Jos joutuisit jalkaleikkaukseen huonoon sairaalaan, sinulta voisi puuttua jalka sen jälkeen. Kyllähän me odotamme keskeisiltä julkisilta instituutioilta hyvää laatua."
Meillähän
on parempia ja huonompia sairaaloita, osin ihan tarkoituksella, eikä se todellisuus muutu kenenkään hyväksymisestä tai tuomitsemisesta mihinkään. Onko tosiaan solidaarista mennä satunnaiseen sairaalaan ja uskotella sitä ihan yhtä hyväksi kuin muitakin ja toisaalta epäsolidaarista hakea itselleen tai lapselleen parasta mahdollista hoitoa?
QuoteAnu Ubaud: Mitä pojille tapahtuu ekaluokan jälkeen?
Lasten eroja koulumenestyksessä selittävät hyvin erilaiset taustatekijät, mutta erojen hahmottamiseksi myös sukupuolen esiin nostaminen on tärkeää.
ENSI ja sitä seuraavalla viikolla koulutiensä aloittaa noin 60 000 ekaluokkalaista. He istuvat samoihin luokkiin, mutta heidän osaamisessaan on merkittäviä tasoeroja. Näin totesi torstaina julkaistu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportti. Se pohjautuu niin kutsuttuun alkumittaukseen, jossa kartoitettiin liki kahdeksantuhannen ensimmäisen luokan aloittavan lapsen kielellisiä ja matemaattisia taitoja vuonna 2018. Selvisi, että koulun aloittavien lasten äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan taidoissa on jopa kolmen ikävuoden taitotasoa vastaavia eroja.
Mikä selittää näin suuria eroja? Karvin mittauksen mukaan viisi riskitekijää ennakoi ekaluokkalaisen matalaa lähtötasoa: tehostetun tai erityisen tuen päätös, suomi tai ruotsi toisena kielenä, lähisuvussa havaitut oppimisvaikeudet, vanhempien matala koulutustaso ja syntyminen loppuvuodesta. Yksittäin näiden riskitekijöiden vaikutus vaihtelee. Mutta kun useampi riskitekijä toteutuu, on yhteisvaikutus lapsen osaamiseen merkittävä.
Yksilölliset erot ekaluokkalaisten välillä olivat suuria, mutta alueellisesti osaaminen oli yhtäläisellä tasolla. Myös tytöt ja pojat olivat osaamiseltaan samalla tasolla. Herää kysymys, miksi pojat putoavat oppimisen kelkasta peruskoulun myöhempinä vuosina.
NÄIN nimittäin näyttää tapahtuvan. Erot oppimisessa tyttöjen ja poikien välillä ovat kasvaneet viime vuosina ja tulleet esille sekä 15-vuotiaiden oppimistuloksia kartoittavissa Pisa-tutkimuksissa että ala- ja yläkoululaisten matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja mittaavissa TIMSS-tutkimuksissa. Suomalaisten poikien ja tyttöjen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Heikko koulumenestys kaventaa liian monen pojan kohdalla peruskoulun jälkeisiä valintamahdollisuuksia. Koulupudokkaista suurin osa on poikia.
[...]
SUOMALAISLASTEN koulumenestystä kartoittaneessa tutkimushankkeessa "Tytöt ja pojat koulussa – Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa?" (2018) tutkijat nostivat esille, että sukupuolten välisiä eroja koulumenestyksessä voitaisiin tasoittaa muun muassa kannustamalla poikia lukemaan vapaa-ajalla, tukemalla kiinnostuksen kehittymistä koulussa ja lisäämällä poikien yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluun. Opetushallituksen toimenpidesuunnitelman mukaan poikien koulumenestystä voitaisiin parantaa muun muassa purkamalla sukupuolistereotypioita koulussa ja lisäämällä miesopettajien määrää erityisesti alakoulun ensimmäisillä luokilla monipuolisempien roolimallien saamiseksi.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006596335.html) 9.8.2020
Tärkeä kirjoitus tärkeästä asiasta mutta hautautuu ilman keskustelua toisin kuin vaikkapa äskettäinen ulina siitä, että somalitytölle oli ehdotettu lukion sijaan lähihoitajakoulutusta.
Tuossa tosin väistetään se, että suomalaiset pojat eivät itse asiassa menesty huonosti verrattuna muunmaalaisiin poikiin vaan jokin maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen Suomen koulujärjestelmässä tukee nimenomaan tyttöjen menestymistä. Jos ongelmaan aiotaan puuttua, niin tutkiminen pitää aloittaa tästä näkökumasta, ei jostain "sukupuolisterotypioiden purkamisesta".
Quote from: Roope on 10.08.2020, 09:52:17
Quote from: Histon on 10.08.2020, 09:10:59
Miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua?
"Erittäin hyvä kysymys. Tosin jatkokysymys siihen on: mitä seuraa, jos kaikki vanhemmat yrittäisivät valita lapselleen parhaan koulun? Kuka jää sinne huonoimpaan? Kenet valitsija haluaisi sinne huonompaan kouluun? Ja silloin ollaankin jo vaikeamman kysymyksen ääressä. Harva haluaa ajatella sitä tuota kautta. Aina on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta valita.
Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Berneliuksella tuntuu olevan päänsisäinen ongelma.
Jatkokysymys on keinotekoinen ensinnäkin siksi, että kaikkia vanhempia ei kiinnosta parhaan koulun valinta, ja toisaalta juuri siksi, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Eli tutkijan vastattavaksi kysymykseksi jää edelleen, miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua, jos asiaan on mahdollista vaikuttaa. Nykyäänhän vanhemmat valitsevat koulun pitkälti jo valitsemalla perheen asuinalueen.
Japanissa tämä on arkipäivää. Jos haluaa lapsen hyvään arvostettuun yliopistoon, pitää jo päiväkoti valita huolella. Koska hyvään lukioon ei pääse ilman hyvää peruskoulua ja hyvään peruskouluun ei pääse ilman hyvää esikoulua ja sinne pitää tulla hyvästä päiväkodista.
Osin tämä johtuu kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä, joka on käsittääkseni monimutkaisempi kuin vaikkapa kiinan kieli. On "kuva-aakkoset" (kanji) ja kaksi settiä tavuaakkosia (hiragana ja katakana). Sitten on perinteinen japanin kieli, johon on liitetty kanji-aakkoset ja samoilla aakkosilla on muinoin kiinasta perittyjä ääntämyksiä joita käytetään sivistyskielessä ja yhdyssanoja muodostettaessa. Japanissa ei ole mitään edellytyksiä opinnoille, jos ei osaa kieltä hyvin.
Ja kysymykseen vastaus: Ketkä jäävät huonoihin kouluihin? Ne, joilla ei älli tai raha riitä hyviin. Simple.
-i-
Quote from: ikuturso on 10.08.2020, 11:27:55
--
Ja kysymykseen vastaus: Ketkä jäävät huonoihin kouluihin? Ne, joilla ei älli tai raha riitä hyviin. Simple.
--
-i-
Tämä on ollut vuosia valloillaan ainakin Tsadin suunnalla. Pientaloalueilla on huomattavasti parempi oppimisympäristö keskimäärin kouluissa ja tunnen useita lapsiperheitä, jotka ovat vaihtaneet asuinpaikkaa juuri ennen lasten kouluikää.
Yksi julkinen salaisuus on sitten ainakin yksi koulu, minne pyritään kolmannelle luokalle lähikoulusta riippumatta. Hyvään tulokseen autta oikea sukunimi, vanhempien yhteiskunnallinen asema, onko vanhempia töissä koulussa ja onko sisaruksia jo sisällä. On sinne pääsykoekin, mutta huhujen mukaan lähinnä suuntaa-antava tapahtuma.
Jos ei näitä kortteja ole käytössä niin seuraavaksi parhaita vaihtoehtoja ovat erityisluokat, kuten musiikki- ja luonnontiedeluokat, jos näitä on paikallisessa koulussa vaihtoehtoina. Nämäkin ovat epätasa-arvoistavia kun kaikissa kouluissa ei ole näitä, osassa ainoa valinta on, että aloittaako ruotsin ennen englantia vai toisinpäin. Kaikkia ei saada ikinä tasapäistettyä vaikka eläisimme minkälaisessa viherutopiassa.
^^^
Quote from: Anu Ubaud, HS 9.8.2020Tasa-arvo on suomalaisen peruskoulun ytimessä. Sen tolaa ja toteutumista pohtivat Elina Tuomi ja Minja Koskela monelta eri kantilta tuoreessa kirjassaan Toisin tehty – keskusteluja koulusta. Sukupuolten välinen tasa-arvo on sekin ollut koulumaailman keskiössä vuosikymmeniä. Ensin tasa-arvoa pyrittiin edistämään sukupuolineutraaliuden keinoin. Nykyinen opetussuunnitelma puhuu sukupuolitietoisuudesta. Arkikielessä ja kasvatuspuheessa näitä termejä käytetään sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Sukupuolineutraaliudessa pyrkimys on häivyttää sukupuoli, kun taas sukupuolitietoinen kasvatus pyrkii huomioimaan, miten sukupuoleen liittyvät odotukset ja normit vaikuttavat yksilötasolla ja yhteiskunnassa.
LASTEN eroja koulumenestyksessä selittävät hyvin erilaiset taustatekijät, mutta erojen hahmottamiseksi myös sukupuolen esiin nostaminen on tärkeää. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että pojat pärjäävät tyttöjä heikommin koulussa? Miten ongelma ratkaistaan? Miten pojat pidetään kelkan kyydissä?
Kyseiset Elina Tuomi ja Minja Koskela olivat tänään haastateltavina Ylen aamu-tv:ssä (https://areena.yle.fi/1-50593568). Kaikki studiossa olivat järjenvastaisesti samaa mieltä, että Pisa-tulosten perusteella Suomi on "maailmanlaatuinen tasa-arvoihme", vaikka tulokset paljastavat maailmanlaajuisesti suurimman tasoeron tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä. Se ei kuitenkaan ole kirjailijoille epätasa-arvoa toisin kuin oletus keskiverto-oppilaan valkoisuudesta, maahanmuuttajataustaisten S2-kieli ja se, että lääkäreiksi haluavia "rodullistettuja tyttöoppilaita" ohjataan lähihoitajiksi, mikä on rasismia.
Aiheesta ilmeisen pihalla ollut toimittaja Anna Lehmusvesi nosti sentään lopussa esiin pojat, mutta Tuomi ja Koskela vähättelivät sukupuolen merkitystä sillä, että taustalla on kuulemma paremminkin luokkakysymyksiä ja eroja vanhempien koulutuksessa, ikään kuin tällaiset tekijät pystyisivät yhdessäkään selittämään Suomen valtavat ja aivan erityiset erot sukupuolten välillä.
Quote from: Roope on 10.08.2020, 09:52:17
Quote from: Histon on 10.08.2020, 09:10:59
Miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua?
"Erittäin hyvä kysymys. Tosin jatkokysymys siihen on: mitä seuraa, jos kaikki vanhemmat yrittäisivät valita lapselleen parhaan koulun? Kuka jää sinne huonoimpaan? Kenet valitsija haluaisi sinne huonompaan kouluun? Ja silloin ollaankin jo vaikeamman kysymyksen ääressä. Harva haluaa ajatella sitä tuota kautta. Aina on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta valita.
Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Berneliuksella tuntuu olevan päänsisäinen ongelma.
Jatkokysymys on keinotekoinen ensinnäkin siksi, että kaikkia vanhempia ei kiinnosta parhaan koulun valinta, ja toisaalta juuri siksi, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Eli tutkijan vastattavaksi kysymykseksi jää edelleen, miksi en saisi valita lapselleni parasta koulua, jos asiaan on mahdollista vaikuttaa. Nykyäänhän vanhemmat valitsevat koulun pitkälti jo valitsemalla perheen asuinalueen.
QuoteTottakai vanhemmilla pitää olla oikeus vaatia, että heidän lapsensa koulu on loistava koulu, eikä pelkästään hyvä. Meidän on vaikea mennä sanomaan yhdellekään vanhemmalle, ettei sinulla ole oikeutta haluta ja varmistaa lapselle mahdollisimman hyvää elämänpolkua.
Vanhemman on kuitenkin mahdotonta ratkaista sitä ristiriitaa, että hänen pitäisi valita oman lapsen etu ja toisaalta pitää solidaarisesti kaikista huolta,
Ei vanhemmalla ole velvollisuutta ratkaista tutkijan esittämää ristiriitaa. Käsi pystyyn ne vanhemmat, jotka asettavat jonkin abstraktin solidaarisuuden oman lapsensa konkreettisen edun edelle.
QuoteJos alamme hyväksyä systeemin, jossa osa kouluista on hyviä ja osa huonoja, luomme väistämättä kahden kerroksen yhteiskuntaa. Miksi meidän pitäisi hyväksyä se? Voisihan meillä olla tilanne, jossa jokainen lähikoulu on aidosti hyvä koulu.
Eli on jotenkin kunniakkaampaa teeskennellä itselle ja muille kaltevan pinnan argumentoinnin nojalla, että kaikki koulut ovat yhtä hyviä, vaikka todellisuus on muuta, eikä muuksi muutu?
QuoteEn usko, että kukaan suomalainen hyväksyisi sitä, että meillä olisi tosi hyviä ja huonoja sairaaloita. Jos joutuisit jalkaleikkaukseen huonoon sairaalaan, sinulta voisi puuttua jalka sen jälkeen. Kyllähän me odotamme keskeisiltä julkisilta instituutioilta hyvää laatua."
Meillähän on parempia ja huonompia sairaaloita, osin ihan tarkoituksella, eikä se todellisuus muutu kenenkään hyväksymisestä tai tuomitsemisesta mihinkään. Onko tosiaan solidaarista mennä satunnaiseen sairaalaan ja uskotella sitä ihan yhtä hyväksi kuin muitakin ja toisaalta epäsolidaarista hakea itselleen tai lapselleen parasta mahdollista hoitoa?
Mun mielestä tutkija hutkii puurot ja vellit sekaisin. Vanhemman halu ja velvollisuus valvoa lapsensa etua myös kouluvalinnoissa on erotettava yhteiskunnan tahtotilasta ylläpitää sosiaalisista koheesiota sekamuotoisilla koululuokilla.
Outo ajatus tosiaan, että vanhemmat kokisivat mitään varteenotettavaa ristiriitaa valitessaan oman lapsen konkreettisen hyödyn ja abstraktin yhteiskunnallisen tavoitteen välillä.
Hyväksyn täysin tavoitteen tasa-arvoisesta koulunkäynnistä ja kauniin ajatuksen siitä, että lapsella on suotavaa olla monenlaisia leikki- ja koulutovereita. Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että yhteiskunta pyrkii noihin.
Tosiasia kuitenkin on, että oppiminen on sujuvampaa joissain kouluissa kuin toisissa, oli syynä sitten lahjakkaampi oppilasaines tai taitavammat opettajat. Silloin on ihan odotettavissa, että vanhempien toimenpiteet ovat ristiriidassa yhteiskunnan tavoitteiden kanssa.
Ihmisissä on eroja. Kouluissa on eroja. Lähtökohdissa on eroja. Elämä on julmaa ja joskus täytyy twerkkaa, jos ei pysty kouluttautumaan eteenpäin. Sanotaan suoraan näin, että heikoimman opiskelija-aineksen koulusta ei tule ikinä huipputason koulua vaikka sinne kaadettaisiin miljoonatolkulla rahaa sekä hyödynnettäisiin kaikki maailman resurssit. Tämä on ensinnäkin utopistista, kannattamatonta ja resurssien väärinkäyttöä eli suorastaan typeryyttä. Haasteellisten koulujen hieman suurempaan resurssien käyttöön voi olla perusteet, mutta sillekin rahankäytölle olisi saatava näyttöä.
Harvassa ovat ne vanhemmat, jotka kokevat maailmantuskaa siitä, että lapsi pääsi hyvään kouluun, mutta kaupungin toisen laidan koulu ei ole yhtä täydellinen. Todennäköisesti koulut ovat hyvin samantyyppisiä, todennäköisesti opettajatkin ovat samantyyppisiä, mutta oppilaat eivät ole samalla tasolla.
Inkluusio vai mikä se olikaan hieno nimitys sille, että oppilas pidetään väkisin normaaliluokassa takaa sen, että opettajalta ei riitä aikaa yhdellekään lähellekään normaalisti pärjäävälle vaan tekee käytännössä erityisopettajan duunia muutaman vaativan oppilaan vuoksi. Vähävaraisemmilla alueilla on hyvin todennäköistä, että luokissa on useita haastavia oppilaita ja siitä seurauksena on lähes automaattisesti koko luokan tason lasku.
Pian täällä? Pääsykokeet / testit ovat syrjiviä, ei sellaisia saa käyttää... :flowerhat:
[tweet]1301149692793958400[/tweet]
QuoteJudge bars University of California from all use of SAT, ACT scores in admissions
QuoteThe University of California, which has already stopped requiring applicants to take the SAT or ACT, must go further and prohibit campuses from allowing prospective students to submit their scores, a judge ruled Tuesday in a victory for students with disabilities.
The UC regents voted in May to drop the Scholastic Aptitude Test and American College Testing exam as admissions requirements, in response to complaints by low-income, minority and disabled students that the standardized tests were unfair to applicants who could not afford preparation classes and tutors, or whose first language was not English. The students sued in December.
But the regents allowed individual campuses to let students submit their SAT and ACT scores voluntarily in applications for 2021 and 2022, after which the university would no longer accept scores. So far, three campuses have declined — UC Berkeley, Santa Cruz and Irvine — but the other six have opted to allow voluntary submission of test scores.
Failing to submit scores would not penalize applicants, but good scores could help them, Regents Chair John Pérez said in a public forum last week.
On Tuesday, Alameda County Superior Court Judge Brad Seligman said allowing some applicants to submit test scores tips the scales against disabled students, few of whom would have access to the tests during the COVID-19 pandemic because many testing sites have closed. He issued an injunction forbidding even voluntary use of the tests during current conditions.
Quote"Nondisabled, economically advantaged, and white test-takers have an inherent advantage in the testing process," Seligman said in his ruling. He said students with disabilities whose qualifications were otherwise the same as other applicants "are denied a potential second chance at admission" when test scores are taken into account.
Mitäköhän nuo muut "pätevyydet" sitten oikein tarkoittaa?
https://www.sfchronicle.com/education/article/Judge-bars-University-of-California-from-all-use-15531662.php (https://www.sfchronicle.com/education/article/Judge-bars-University-of-California-from-all-use-15531662.php)
Quote from: zupi on 02.09.2020, 18:05:06
Pian täällä? Pääsykokeet / testit ovat syrjiviä, ei sellaisia saa käyttää... :flowerhat:
[tweet]1301149692793958400[/tweet]
QuoteJudge bars University of California from all use of SAT, ACT scores in admissions
QuoteThe University of California, which has already stopped requiring applicants to take the SAT or ACT, must go further and prohibit campuses from allowing prospective students to submit their scores, a judge ruled Tuesday in a victory for students with disabilities.
The UC regents voted in May to drop the Scholastic Aptitude Test and American College Testing exam as admissions requirements, in response to complaints by low-income, minority and disabled students that the standardized tests were unfair to applicants who could not afford preparation classes and tutors, or whose first language was not English. The students sued in December.
But the regents allowed individual campuses to let students submit their SAT and ACT scores voluntarily in applications for 2021 and 2022, after which the university would no longer accept scores. So far, three campuses have declined — UC Berkeley, Santa Cruz and Irvine — but the other six have opted to allow voluntary submission of test scores.
Failing to submit scores would not penalize applicants, but good scores could help them, Regents Chair John Pérez said in a public forum last week.
On Tuesday, Alameda County Superior Court Judge Brad Seligman said allowing some applicants to submit test scores tips the scales against disabled students, few of whom would have access to the tests during the COVID-19 pandemic because many testing sites have closed. He issued an injunction forbidding even voluntary use of the tests during current conditions.
Quote"Nondisabled, economically advantaged, and white test-takers have an inherent advantage in the testing process," Seligman said in his ruling. He said students with disabilities whose qualifications were otherwise the same as other applicants "are denied a potential second chance at admission" when test scores are taken into account.
Mitäköhän nuo muut "pätevyydet" sitten oikein tarkoittaa?
https://www.sfchronicle.com/education/article/Judge-bars-University-of-California-from-all-use-15531662.php (https://www.sfchronicle.com/education/article/Judge-bars-University-of-California-from-all-use-15531662.php)
Meillähän kokeiltiin tuota innovatiivisesti jo 80-luvulla, otettiin Afrikasta opiskelijoita lääkikseen ilman pääsykoetta ja kukaan näistä ei ikinä valmistunut (Suomessa). Eiköhän se kohta joo olisi korkea aika kokeilla uudelleen samaa asiaa ja toivoa eri lopputulosta.
^ Kasarikokeilu meni pieleen yksinkertaisesti siitä syystä, että otanta oli auttamatta liian pieni.
Isompi vaihde silmään ja pääsykokeisiin ekaksi kysymykseksi "oletko afrikasta?" Rasti ruutuun ja fuksibileisiin.
https://yle.fi/uutiset/3-11663854
QuoteLaaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja
THL:n tutkimuksessa on seurattu ulkomaalaistaustaisten lasten yhden ikäluokan hyvinvointia ja pärjäämistä syntymästä täysi-ikäisyyteen.
Lapsiköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämän kulkuun.
Tämä nousi keskeiseksi tekijäksi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti seurantatutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia.
Se, että perhe ei pysty tukemaan lapsen kasvua taloudellisista syistä, vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla lapsen myöhempään kehitykseen.
– Jos puhutaan oikein pitkittyneestä tilanteesta, se vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset vanhemmilla on turvata lapsen perustarpeet, kuten ravinto ja vaatetus tai miten he voivat tukea lapsen opiskelua tai harrastusta, tutkimusryhmää vetänyt THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä kertoo.
Hän korostaa, että suurin osa tutkimuksen kohteena olleista lapsista voi hyvin, mutta erojakin löytyi lapsen taustan mukaan. Suurimmat erot liittyivät juuri perheiden toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.
– Lapsiköyhyys oli yleisempää perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, Kääriälä sanoo.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -tutkimus on laajin tähän mennessä tehty tutkimus maahanmuuttajataustaisista lapsista, vaikka heidän määränsä on kasvanut Suomessa vauhdilla 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.
Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri kanteilta heidän täysi-ikäisyyteensä asti. Nämä nuoret täyttävät tänä vuonna 23 vuotta.
[...]
Huonosti menee muillakin: Minusta ei tullut olympiatason korkeushyppääjää, koska minua syrjittiin eikä minua tuettu riittävästi.
Todellisuudessa aihe ei kiinnostanut pätkääkään, en viitsinyt harjoitella lainkaan, eivätkä luontaiset edellytyksetkään puoltaneet tuollaista uraa. Ne lienevät kuitenkin epäolennaisia seikkoja.
^
Oleellisin pointti: tutkimukseen otettiin vuonna 1997 syntyneet, he ovat pääsääntöisesti Afrikkataustasten osalta Siad Barren eliitin lapsia, jotka opiskelivat Moskovassa kunnes rahahanat menivät kiinni. Eli vanhemmilla oli koulutus.
Mukaan ei ehtinyt äsken saapuneet. Todellisuuden nykyhetkestä lukee valitettavasti liian usein uutisista.
Quote from: Histon on 26.11.2020, 08:45:41
https://yle.fi/uutiset/3-11663854
Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja
Tuollaista yleistystä ei voi tehdä kaikkien maahanmuuttajaryhmien suhteen. PISA-tutkimuksissa länsimaalaistaustaiset maahanmuuttajalapset pärjäävät jopa paremmin kuin kantaväestö, kun taas Afrikka/Lähi-itä-taustaiset pärjäävät todella surkeasti.
Esimerkiksi THL:n tutkimuksen vertailussa käytetty koulutodistuksen keskiarvo ei välttämättä ole kovinkaan objektiivinen mittari, koska etenkin ei-eurooppalaisiin maahanmuuttajiin sovelletaan ohjeistettua positiivista syrjintää, joka nostaa heidän numeroitaan selvästi korkeammalle kuin pelkkä näyttö (esim. kirjalliset kokeet) oikeuttaisi. Arvatenkin sitä enemmän, mitä heikommin pärjäävään ryhmään oppilas kuuluu.
Edit:
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä : Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi (https://www.julkari.fi/handle/10024/140741) (pdf)
QuoteTarkasteltaessa vanhempien sosioekonomista asemaa havaittiin, että koulutusta-
so ei poikkea vertailuryhmästä kovinkaan paljon lukuun ottamatta ryhmää, jossa mo-
lemmat vanhemmat olivat Lähi-idän tai Afrikan alueelta. On hyvä huomata, että kaikki
suoritetut tutkinnot eivät näy rekisteritiedoissa, sillä ulkomailla suoritettuja tutkintoja
ei automaattisesti rekisteröidä Suomessa. Kun verrattiin vanhempien yhteenlaskettu-
ja ansiotuloja seurantajaksolla, paljastui merkittäviä eroja. Kahden ulkomailla synty-
neen vanhemman yhteenlaskettu mediaanivuositulo jäi noin 16 000 euroon – kahden
Suomessa syntyneen vanhemman yhteenlaskettu mediaanivuositulo oli noin 50 000
euroa. Molemmat vanhemmat Lähi-idästä tai Afrikasta -ryhmässä vuosittaiset medi-
aanitulot jäivät alle 10 000 euron. Tämä tarkoittaa, että tässä ryhmässä perheen tulot
jäivät keskimäärin köyhyysrajan alle. Pienituloisuus ja siihen liittyvä pitkittynyt toi-
meentulotuen saanti ovat yhteydessä esimerkiksi lapsen jäämiseen peruskoulutuksen
varaan (Kallio ym. 2016). Vaikka näiden resurssien puutetta voi kompensoida (mt.),
perheiden köyhyydestä saattaa olla haittaa lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle.
QuoteKoulua ja koulumenestystä tutkittaessa on tärkeää tunnistaa rasismin läsnäolo ja
vaikutus oppimiseen, ohjaukseen sekä koulussa viihtymiseen ja suoriutumiseen. Ra-
sismia esiintyy kaikilla koulutusasteilla, ja sitä joudutaan kohtaamaan sekä opetus-
henkilökunnan että muiden oppilaiden taholta (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2020).
Stereotypisointi ja rodullistaminen ihonvärin, etnisyyden tai uskonnon perusteella
saattaa vaikuttaa esimerkiksi opinto-ohjaukseen ja arviointiin (Souto 2016). Koulun
arvoperustassa korostuvat kasvu kansalaisuuteen ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.
Lisäksi koulun on oltava toimintaympäristönä turvallinen. Siksi mikä tahansa rasis-
min esiintymä on jo lähtökohtaisesti vastoin koulun arvoperustaa, ja siksi sitä on vas-
tustettava tietoisin ja systemaattisin toimin. Vaikka rekisteritutkimuksen perusteella ei
voida eritellä syitä huonoon koulumenestykseen, voidaan kuitenkin korostaa asentei-
den tutkimisen tärkeyttä, kun koulun epätasa-arvoistavia tekijöitä vastustetaan.
^Roopen jälkimmäisen lainauksen viimeinen lause:
QuoteVaikka rekisteritutkimuksen perusteella ei voida eritellä syitä huonoon koulumenestykseen, voidaan kuitenkin korostaa asenteiden tutkimisen tärkeyttä, kun koulun epätasa-arvoistavia tekijöitä vastustetaan.
Olen nyt lukenut tuon lauseen kymmenisen kertaa ja tunnen oloni tyhmäksi. Sanotaanko tai annetaanko tuossa ymmärtää, että vika on nyt sitten kuitenkin pottunokkien rasismissa, kun tummat piltit eivät koulussa pärjää?
Quote from: Roope on 26.11.2020, 11:06:00
QuoteKoulua ja koulumenestystä tutkittaessa on tärkeää tunnistaa rasismin läsnäolo ja
vaikutus oppimiseen, ohjaukseen sekä koulussa viihtymiseen ja suoriutumiseen. Ra-
sismia esiintyy kaikilla koulutusasteilla, ja sitä joudutaan kohtaamaan sekä opetus-
henkilökunnan että muiden oppilaiden taholta (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2020).
Stereotypisointi ja rodullistaminen ihonvärin, etnisyyden tai uskonnon perusteella
saattaa vaikuttaa esimerkiksi opinto-ohjaukseen ja arviointiin (Souto 2016). Koulun
arvoperustassa korostuvat kasvu kansalaisuuteen ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.
Lisäksi koulun on oltava toimintaympäristönä turvallinen. Siksi mikä tahansa rasis-
min esiintymä on jo lähtökohtaisesti vastoin koulun arvoperustaa, ja siksi sitä on vas-
tustettava tietoisin ja systemaattisin toimin. Vaikka rekisteritutkimuksen perusteella ei
voida eritellä syitä huonoon koulumenestykseen, voidaan kuitenkin korostaa asentei-
den tutkimisen tärkeyttä, kun koulun epätasa-arvoistavia tekijöitä vastustetaan.
Tuossa on yksi lisäsyy miksi asyylin tilapäisyyttä pitää painottaa ja lähteä purkamaan rakennelmaa, joka on tuonut Suomeen yli 150.000 asyyliperustein kaukaa Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta vuoden 1990 jälkeen tullutta henkilöä, joilla jälkikasvunsa mukaan lukien on kohtuuttoman paljon ongelmia täällä. Ei ole kenenkään etu pitää näitä henkilöitä täällä. Asyylin voi tarjota myös lähempänä näiden omaa tuttua kulttuuriympäristöä, jolloin em. ongelmatkin vähenisivät radikaalisti. Samalla kustannukset minimoituisivat ja kenties halvemman hintatason maassa näiden suhteellinen varallisuuskin nousisi ja lasten koulumenestys paranisi tutussa kulttuuriympäristössä.
Eikähän asyylia ole tarkoitettu ikuiseksi ratkaisuksi kaikkien tänne tulijoiden jälkipolvia ja aina loppusukua myöten, vaan sen on tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu, joka on purettava kun tarve hellittää (sikäli kun sitä koskaan olikaan, koska huijaus on laajamittaista noissa kuvioissa ja samassa huijauksessa on mukana myös monia suomalaisia päättäjiä). Ulkomaalaislakikin edellyttää tuota asyylin tilapäisyyttä. Muistetaan myös tässä yhteydessä viimeaikoina kovasti korostetut käsitteet: Arvopohja ja oikeusvaltio, sekä näiden implikaatiot. Siksi on aika satsata Aasian, Lähi-idän ja Afrikan palveluntarjoajiin, jotka kykenevät kertaheitolla ratkaisemaan suurimman osan näistä täällä syntyvistä ongelmista. Jos kerran YK:n UNHCR ja IOM, sekä suomalaiset poliitikot osaavat roudata tuota sakkia tänne, niin kyllä he osaavat hoitaa trafiikin myös toiseen suuntaan.
Quote from: Oto Hascak on 26.11.2020, 11:31:51
^Roopen jälkimmäisen lainauksen viimeinen lause:
QuoteVaikka rekisteritutkimuksen perusteella ei voida eritellä syitä huonoon koulumenestykseen, voidaan kuitenkin korostaa asenteiden tutkimisen tärkeyttä, kun koulun epätasa-arvoistavia tekijöitä vastustetaan.
Olen nyt lukenut tuon lauseen kymmenisen kertaa ja tunnen oloni tyhmäksi. Sanotaanko tai annetaanko tuossa ymmärtää, että vika on nyt sitten kuitenkin pottunokkien rasismissa, kun tummat piltit eivät koulussa pärjää?
Minusta se on tyypillinen korulause tusinatutkimuksen yhteenvedossa.
Oppilaan arvostelu lienee kuitenkin yksi koulun epätasa-arvoistavin tekijä. Huono peruskoulun päästötodistus sulkee pois monet toisen asteen opiskelumahdollisuudet. Luulenpa, että opettajat jo nykyään tasa-arvoistavat opiskelijoita arvostelujen yhteydessä. Eikö nimen omaan Pisa-tutkimuksen yhteydessä huomattu, että maahanmuuttajien Pisa-tulokset olivat suhteessa kantaväestöön heikommat kuin suomalaisten koulujen antamat todistukset? En tiedä, miten tuota tulosta on virallisesti tulkittu, mutta yksi mahdollisuus on opettajien "vieraskoreus". Toki voihan olla niinkin, että mamulapset eivät suhtautuneet Pisa-testeihin yhtä vakavasti kuin kantispiltit.
Quote from: Oto Hascak on 26.11.2020, 11:31:51
QuoteVaikka rekisteritutkimuksen perusteella ei voida eritellä syitä huonoon koulumenestykseen, voidaan kuitenkin korostaa asenteiden tutkimisen tärkeyttä, kun koulun epätasa-arvoistavia tekijöitä vastustetaan.
Olen nyt lukenut tuon lauseen kymmenisen kertaa ja tunnen oloni tyhmäksi. Sanotaanko tai annetaanko tuossa ymmärtää, että vika on nyt sitten kuitenkin pottunokkien rasismissa, kun tummat piltit eivät koulussa pärjää?
Ei. Siinä sanotaan, että vaikka tutkimuksesta ei tälläkään kertaa löydetty tukea raportin kirjoittajien ajatukselle, että maahanmuuttajien huono koulumenestys johtuu rasismista, on ideologisista syistä tärkeää korostaa rasismin merkitystä suuntaamalla tutkimusta ja analyysiä sen suuntaan, eikä oikeasti vaikuttavien tekijöiden suuntaan.
QuoteViime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.
Lainattu Histonin postista. Tuossa mainitaan vain lapset, ei ikähaarukkaa, eikä sitä puhutaanko syntyneiden määrästä.
Jos puhutaan kaikista alaikäisitä ja tiedossa olevasta suuresta lapsimäärästä maahanmuuttajilla, kehitysvauhti on hurja.
Tutkimuksen sivulla 38 kerrotaan, että kun molemmat vanhemmat ovat Lähi-itä ja Afrikka –ryhmästä, niin 94,1 prosenttia perhekunnista oli saanut toimeentulotukea vähintään vuoden. Ja kuvion 4.16 perusteella 85 % samasta ryhmästä vähintään neljä vuotta tai enemmän.
Toimeentulotuella tai ei, kuka on koskaan nähnyt huonosti pukeutuneen tai nälkää näkevän somalin tai arabin?
Läskimaha ja North Face eivät oikein sovi kuvaan aineellisen puutteen syrjäyttämästä lapsesta.
Kyllä ne pärjäävät huonosti ihan muista syistä, mutta ei niistä enempää ettei tarvitse poliisin tulla hakemaan jouluksi talteen.
YLE:llä tietysti selitys valmiina. Rasistiset suomenkieliset vanhempainillat. Onneksi asiaan on tullut parannusta ja iltamia järjestetään nykyään mm somalin kielellä.
https://yle.fi/uutiset/3-11664718
QuoteTässä yksi koulujen riski: maahanmuuttajien vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin, ja siihen on kaksi syytä
Vanhempainiltoja on järjestetty pääkaupunkiseudulla viime vuosina ainakin arabian, somalin ja venäjän kielillä.
Suomen kielen opiskelu ja koulutus.
Ne ovat kaksi tärkeintä asiaa Mirna ja Nehad Alsaddirille, kun heiltä kysyy, mikä auttoi heitä rakentamaan uutta elämää Suomessa.
Alsaddirin perhe pakeni Suomeen vuonna 2016 Syyrian sisällissodan keskeltä.
Mukana saapuivat myös perheen lapset Liza, 12, ja Mario, 8. Liza oli Suomeen saapuessaan 7-vuotias, siis koulun aloittamisen kynnyksellä.
Vanhemmat ovatkin erittäin tyytyväisiä, että heidän lapsensa saavat käydä koulua Suomessa. Yksi asia oli kuitenkin erityisen outoa, kun Liza pääsi aloittamaan peruskoulun vuoden kestäneen valmistavan opetuksen jälkeen.
[...]
Tämä Alsaddirien perheessäkin koettu hämmennys on Helsingin kouluissa monikielisenä ohjaajana toimivan Luay Helalin mukaan yksi merkittävä syy sille, miksi erityisesti arabimaista tulevat vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin.
– Se on vahvasti kulttuurinen asia. Vanhemmat ovat tottuneet siihen, että heidän ei tarvitse puuttua koulun asioihin, Helal kertoo.
[...]
Suomen kielen taidon tärkeys korostuu entisestään, kun merkittävä osa viesteistä kulkee varsinkin korona-aikana Wilman välityksellä suomeksi.
– Vanhemmat saattavat nähdä Wilmassa viestin, mutta eivät ymmärrä sitä. Opettajalle tulee siis ilmoitus, että vanhemmat ovat lukeneet viestin, mutta viestin sanoma ei ole tosiasiassa mennyt perille, monikielinen ohjaaja Helal sanoo.
Joissain tapauksissa on käynyt myös niin, että toruja Wilman kautta koulusta saanut oppilas on selitellyt vanhemmilleen, että Wilma-viestissä vain kehutaan oppilasta.
[...]
Tekstin perusteella rahaa riittää kaikenlaisiin tänne kävelleiden kädettömien auttamiseen, jotka itse eivät viitsi nähdä vaivaa oman asemansa parantamiseksi. Mutta mieli pahoittuu, kun samanaikaisesti valitetaan, että nuoret mielenterveyspotilaat eivät saa riittävästi hoitoa varojen puutteen vuoksi.
Quote from: Roope2 on 27.11.2020, 20:39:05
Tekstin perusteella rahaa riittää kaikenlaisiin tänne kävelleiden kädettömien auttamiseen, jotka itse eivät viitsi nähdä vaivaa oman asemansa parantamiseksi. Mutta mieli pahoittuu, kun samanaikaisesti valitetaan, että nuoret mielenterveyspotilaat eivät saa riittävästi hoitoa varojen puutteen vuoksi.
Se kertoo suoraan maamme hallituksen linjasta. Vihreät on päästetty huseeraamaan toisten rahoilla.
Jos järjestettäisiin suora kansanäänestys jossa olisi 100 kohdetta, jotka kukin saisi arvottaa rahoituksen kohteeksi, niin keulilla tuskin olisi polkupyörällä ajon opetus kultamunille tai vastaavat täysin turhat systeemit.
Samaan aikaan hakataan rahaa haluttomien auttamiseen ja samaan aikaan annetaan tulevaisuuden velan kasvaa mielenterveysongelmien muodossa.
Jonakin päivänä kultamunat saavat taksikortit kuten kansanedustajat ikään.
Sanokaa minun sanoneen.
Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta.
Quote"Heikkenevän kehityksen kierre" voi ajaa opettajia pois tietyistä kouluista, varoittaa tutkija
Varhaiskasvatuksesta on jo tullut hätäviestiä siitä, että sosioekonomisesti haastaville alueille on vaikea saada henkilökuntaa.
JOS asuinalueen oppilailla on paljon taustastaan johtuvia haasteita, se voi johtaa ilmiöön, jossa erityisesti hyväosainen keskiluokka alkaa karttaa näitä kouluja. Myös opettajien työkuorma lisääntyy, mikä voi johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.
Syntyy heikkenevän kehityksen kierre, jota voi olla vaikea katkaista.
Mikäli kehitystä ei saada käännettyä, riskinä on peruskoulutuksen eriarvoistuminen tavalla, jossa lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään ja osaamiserot kasvavat.
[...]
SELVITYKSEN lausunnoista, tutkimuksista ja haastatteluista piirtyy Berneliuksen mukaan esiin resurssitarpeiden korostuminen huono-osaistumisriskissä olevien alueiden kouluissa tavalla, joka koskettaa koko kouluyhteisöä.
Suomessa on Berneliuksen mukaan totuttu ajattelemaan, että koulut ovat tasalaatuisia. Mikäli oppilaiden tarpeet kuitenkin eriytyvät, riittääkö, että koulut ovat samalla viivalla, hän kysyy.
Haasteiden keskittyessä samoihin yksiköihin esimerkiksi opettajien on vaikeaa keskittyä laadukkaaseen pedagogiseen työhön, jollei monipuolisesti osaavaa henkilökuntaa ja muita tukitoimia ole riittävästi tarpeisiin nähden.
Muissa maissa on jo nähtävillä kehitys, jossa opettajat alkavat karttaa tiettyjä kouluja ja vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta. Se kurjistaa työolosuhteita entisestään.
"Jos työolosuhteet sosioekonomisesti haastavilla alueilla muuttuvat hyvin kuormittaviksi eikä sitä huomioida resurssoinnissa, Suomessakin on riski siihen, että opettajia on entistä vaikeampi saada näihin yksiköihin. Syntyy eräänlainen opettajasegregaatio", Bernelius sanoo.
Varhaiskasvatuksessa ilmiöstä annettiin Berneliuksen haastatteluissa jo hätäviestiä. "Se tulisi ottaa nyt tosissaan."
BERNELIUS esittää selvityksessään toimia, joilla eriytymiskehitystä voidaan suitsia.
Hänen mukaansa koulutusjärjestelmässä tarvitaan keinoja, jotka turvaavat entistä vahvemmat resurssit sinne, missä oppilaiden ja kouluyhteisöjen sekä päiväkotien tarve on suurempi.
Yksi sellainen on koulujen myönteisen erityiskohtelun resursoinnin eli yksikkökohtaiseen resurssitarpeiden eriytymiseen perustuva kansallinen rahoitusmalli. Niin kutsuttu equal opportunity funding on käytössä monissa muissa maissa ja sitä suosittaa myös teollisuusmaiden taloudellinen yhteistyöjärjestö OECD.
Jotta resursseja voidaan kohdentaa oikein ja käyttää tehokkaasti, tarvitaan kuitenkin tietoa, Bernelius muistuttaa.
"On oikeastaan ällistyttävää, että Suomessa ei ole tietoa koulujen ja päiväkotien eriytymisestä tai että sitä pystyttäisiin alueellisesti arvioimaan", hän sanoo.
[...]
"Meillä on Suomessa ehkä huonosti oivallettu, että iso osa pahoinvoinnin haasteista paikantuu myös kaupunkeihin, etenkin syrjään jääviin naapurustoihin. Maaseudun syrjäseudut ja kaupunkien syrjäseudut ovat siltä osin samassa veneessä", hän sanoo.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007808564.html) 17.2.2021
Varsin monisanaisesti kerrottu "kaatakaa lisää rahaa kankkulan kaivoon".
Valehtelu ja teeskentely on nykyään huolestuttavasti kasvava ilmiö, jonka poistaminen poikkeuksellisesti säästäisi rahaa.
^^Ihan mielenkiintoisia kommentteja on annettu jäädä näkyville, suosituin kirjoitushetkellä:
Quote
Köyhille suomalaisille on aina riittänyt opettajia. Hyvän, vanhan koulun aikaan jopa motivoituneita sellaisia.
Nyt on motivoituneet opettajat vähissä, eikä ongelmien todellisista syistä uskalleta puhua ääneen.
Suomen koulutoimen alasjo alkoi jo, kun sota-ajan opettajat eläköityivät joskus 60-luvulla. Samat mulkut eli sosialistit olivat jo silloin liikkeellä ja Teiniliitossa kasvoi rauhanpuolustajia ja stalinisteja. Komukat keksivät sitten kopioda Itä-Saksan kolujärjestelmän. Synnytettiin peruskoulu, joka oli ja on suoraan saatanasta.
QuoteTavoitteena oli vanhentuneen koululaitoksen demokratisointi peruskoulujärjestelmän avulla. Kun maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla, ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/19/peruskoulu-mullisti-suomen-koululaitoksen
Helvetin törkeä valhe, oppikouluun tulivat tiukkojen kokeiden jälkeen kyllä myös vähemmän varakkaiden lapset, eivätkä ne lukukausimaksut olleet kovin korkeat. Pääsykokeilla oppikouluun karsittiin ja jaettiin lapset kansakoulua jatkamaan ja toinen pienempi osa oppikouluun. Jotkut yrittivät toiseenkin kertaan ja pääsivät. Opinhalu oli kova ja pienituloisimmillakin varaa maksaa lastesa opintokuluja. Ei ollut nykypäivän asumis-, opinto- ynnä muita tukia. Mutta töitä oli tarjolla lähes kaikille. Ihan heikoimillekin olivat siirtotyömaat, risusavotat yms.
Nykyinen systeemi esileikkikouluineen olisi jopa saattanut toimia ja toimikin jotenkuten, kunnes häirikkölaumat aloittivat maahanmuuton. Koulukuri katosi ja nyt mennään ilman jarruja muslimien paratiisiin = kristittyjen helvettiin.
Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.
Artikkelin avainkohta.
Quote
Naapurustojen jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin vetää syvää railoa koulujen oppimistuloksiin Helsingin seudulla: "Määrittelee oppilaiden koko kouluhistoriaa"
...
Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle viisi prosenttia. Vuonna 2018 se oli suurimmillaan yli 50 prosenttia ja usealla alueella yli 30 prosenttia. Alueellisesti valikoivan muuttoliikkeen takia kasvu jakautuu epätasaisesti oppilasalueiden kesken.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html
Eihän tässä mitään väestönvaihtoa ole menossa, eihän. Suomalaisten syntyvyys on pidetty hyvinkin monilaisilla keinoilla alhaalla ja vierasmaalaisten määrä kasvaa; sanotaanko vaikka räjähdysmäisesti. Toki tietyille puolueille - erityisesti eräälle tiedepuolueelle itseään markkinoivalle taholle - tämä kehitys näyttää tulevan täytenä yllätyksenä.
Eiköhän tässä mennä kuten ennenkin; lapioidaan paska pitkin pk-seutua jotta tilanne näyttää taas vielä jonkin aikaa hyvältä. Lopulta tilastoja muutetaan, lopulta tilastoja ei edes laadita.
Taistelkaa vaan Gaussin käyrää vastaan tasa-arvorahoillanne. Ette te tule sitä voittamaan.
Quote from: Kallan on 28.04.2021, 08:06:44
Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html
Otetaanpa vähän enemmänkin näytteeksi sen todellisen ongelman eli ylivoimaisesti suurimman muutostekijän ympärillä kiertelystä ja kaartelusta:
Quote from: Katja Kuokkanen, HSSYRJÄYTYMISKIERTEESSÄ olevilla kaupunkialueilla lasten ja nuorten henkinen etäisyys naapurikaupunginosan lukioon voi olla valtava.
Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius on vastikään selvittänyt, että osa Helsingin, Espoon ja Vantaan naapurustoista on monella mittarilla jäänyt jopa yli kahden vuoden koulunkäyntiä vastaavan määrän jälkeen verrattuna seudun parhaiten menestyviin kouluihin.
[...]
Oppimistulosten vertailu perustuu suomalaiseen tutkimusnäyttöön, haastatteluihin ja 17 asiantuntijan lausuntoihin. Bernelius on myös analysoinut OECD-maissa tehtäviä koulujen Pisa-tutkimuksia. Jälkimmäisissä Suomi on selvityksen perusteella pudonnut viime vuosina kärjestä, ja perhetaustan vaikutus osaamiseen on kasvanut.
Bernelius ja väitöskirjatutkija Heidi Huilla ovat helmikuussa luovuttaneet selvityksensä tasa-arvon eroista opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Yli kahden vuoden oppimiseroja oli esimerkiksi lukutaidossa ja matematiikan osaamisessa.
"Jo 20 vuotta sitten pääkaupunkiseudulta löytyivät Suomen tuloksiltaan paras ja heikoin koulu – ja sen jälkeen ero on vain kasvanut."
OPPIMISTULOKSIA erottelevat vahvasti koululaisten perhetausta ja asuinalueiden eriytyminen.
Suuriksi revenneitä eroja oppimistuloksissa ei siis pysty kuromaan pienemmiksi vain koulujen keinoin. Perheiden sosioekonomisten eli pääasiassa koulutus- ja tulotasoon liittyvien erojen kasvu on vaikuttanut koulujen mahdollisuuksiin tuottaa hyviä oppimistuloksia etenkin 2000-luvulta alkaen.
Erityisen huolestuttava havainto on Berneliuksen mukaan se, että osaamiserot ovat kasvaneet sekä oppilaiden että koulujen välillä. Peruskoulu ei enää vaikuta tasavertaiselta eri alueilla asuvien lasten ja nuorten tai edes koulujen kesken.
"Koulutusjärjestelmä ei pysty tasoittamaan taustan tuomia eroja oppilaiden välillä", Bernelius sanoo.
[...]
Kun tasoerot ovat suuria, lapsille ja nuorille voi syntyä Berneliuksen sanoin "syvästi eriytyneitä käsityksiä siitä, millainen yhteiskunta on".
Esimerkiksi kielen eriytyminen on iso asia. Vieraskielisen väestön osuus on pääkaupunkiseudulla koulualueiden eroja vertailtaessa erityisen voimakkaasti kasvanut seikka. Vieraskielisten määrä on Berneliuksen mukaan pääkaupunkiseudun kouluissa enimmillään noin puolet oppilaista.
Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu yli puolet Suomen vieraskielisistä kouluikäisistä.
Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle viisi prosenttia. Vuonna 2018 se oli suurimmillaan yli 50 prosenttia ja usealla alueella yli 30 prosenttia. Alueellisesti valikoivan muuttoliikkeen takia kasvu jakautuu epätasaisesti oppilasalueiden kesken.
Viime vuonna 7–15-vuotiaista oli Helsingissä vieraskielisiä viidennes, Espoossa hieman alle viidennes ja Vantaalla neljännes.
Ulkomaalaistaustaisten perheiden tulot ja koulutus ovat keskimääräistä heikompia. Lisäksi kielitaito vaikuttaa merkittävästi pärjäämiseen monissa oppiaineissa.
HUONO- tai hyväosaisuus muuttuu alueellisesti usein pysyväksi. Koulutustason, tulojen ja vieraskielisyyden erojen kasvatettua alueiden suhteellinen järjestys on yleensä säilynyt. Viime vuonna alimpiin tulotasoihin kuuluneet oppilaaksiottoalueet ovat siis pääosin kuuluneet niihin jo 2000-luvun alussa.
On kuitenkin muutama olennainen valinta, jotka kiihdyttävät heikoimpien koulujen kurjistumista: kynnelle kykenevien muutot pois alueelta ja koulujen valikointi esimerkiksi hakeutumalla muuhun kuin lähikouluun valinnaisten oppiaineiden perusteella.
Tässä artikkelissa ei nimetä kouluja. Suomessa ei ole haluttu julkaista koulukohtaisia tietoja oppimistuloksista, koska vastaavat "rankinglistat" ovat muualla johtaneet koulujen alikehityksen kierteeseen. Vanhemmat ovat nimittäin usein alkaneet karsastaa heikoimpia tuloksia saaneita kouluja, vaikka tulokset kertovat Berneliuksen mukaan pikemminkin koulujen sosiaalisista eroista kuin opetuksen laadusta.
"Mikä hälyttävintä, tulosten julkaiseminen koulujen nimillä on johtanut myös oppilaiden oman identiteetin rapautumiseen eli heikoksi leimaaminen tuottaa itseään toteuttavia ennusteita."
"KOULUSHOPPAILUNAKIN" tunnetusta ilmiöstä tiedetään, että sillä on merkittävä vaikutus oppimistuloksiin kummassakin ääripäässä. Loistavat koulut siis paranevat ja heikoimmat kurjistuvat erityisesti koulutettujen vanhempien valintojen vaikutuksesta.
"Valtaosassa kouluja ei tapahdu mitään, mutta puhutaan silti merkittävästä ilmiöstä, joka vaikuttaa monen koulun arkeen", Bernelius sanoo.
Miten koulujen eroja sitten pitäisi tasoittaa? Ensi töiksi Bernelius esittää, että pitäisi laskeutua yhä tarmokkaammin kuntatasolta kaupunginosiin, joissa elinpiirien eriytyminen pääosin tapahtuu.
"Olisi todella keskeistä kiinnittää huomio naapurustoihin, jolloin myös koulujen rooli ja mahdollisuudet asuinalueiden hyvinvoinnin kannattelussa nousevat merkittäväksi."
VOISIKO olla mittari, joka alkaisi hälyttää, kun koulun tilanne alittaisi sovitut kriteerit? Olisi siis tietty hyväksyttävä maksimiero, jonka jälkeen olisi välittömästi autettava koulua.
"Juuri tuota väläytin mahdollisuutena myös selvitystä tehtäessä", Bernelius sanoo.
Mittarin kriteereitä Bernelius ei äkkiseltään voi määrittää, koska hänen mukaansa tarvittaisiin sekä tutkimusta että saatujen tulosten perusteella poliittisia päätöksiä.
Pohjaksi kävisivät ministeriölle selvityksessä jo esitetyt ratkaisut. Tarvittaisiin oppilaspohjaa koskevien taustatietojen järjestelmällistä keräämistä ja seurantaa. Lisäksi asuinalueiden kannattelu tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi osana kaupunkisuunnittelua.
Ja onhan esimerkiksi Helsingissä juuri saatu päätöksen Mukana-ohjelma. Berneliuskin on osallistunut ohjelmaan, jossa nuorten syrjäytymistä on haluttu ehkäistä laajalla yhteistyöllä kaupungin eri toimialoilla.
PISA-TUTKIMUKSIA teettävä OECD suosittaa jo nyt rahoituksen painottamista. Vaikka Suomessakin jaetaan positiivisen diskriminaation rahaksi kutsuttua tukea, sen määrää tulisi Berneliuksen mukaan miettiä. Tasa-arvorahat ovat olleet esi- ja perusopetukselle noin prosentin luokkaa koulutuksen kokonaismenoista.
"Tällaista koulujen eriytymistä seuraavaa mittaria tarvittaisiin kipeästi. Pelkkien oppimistulosten seuraaminen ei kerro, millainen oppimisympäristö on ja mitkä ovat koulujen lähtökohdat."
Lisää tutkimusta ja rahaa - miksi ei kokeiltasi välillä lisää avoimuutta ja rehellisyyttä? Jos nämä suurimmaksi osaksi akateemisen tason moniosaajat ja heidän jälkikasvunsa ovatkin pääosin laiskoja ja/tai vähälahjaisia, niin miksi asiaa ei myönnettäisi. Silloin heille voitaisi suunnata erityistoimenpiteitä, normaalisti edistyvien oppimismahdollisuudet paranisivat ja opettajat saisivat työrauhan. Erityiskolutettavat voisi samalla siivota pois PISA-tutkimuksen piiristä. Mutta koska poliitikko myöntäisi tehneensä virheen.
Aiheellisesti sanotaan, että syrjäytynyt (ei töissä, eikä opinnoissa) nuori on iso yhteiskunnallinen ongelma. Eläimillekin voidaan opettaa uusia asioita, siksi onkin rasistista olettaa, että haasteellisimmatkin nuoret ovat oppimiskyvyttömiä. Koulutuksen taso on vain laskettava niin alas, että oppimista on havaittavissa. Ja sitten töihin. Aina löytyy sellaista työtä johon jokainen pystyy, ja vaikka työ olisikin kannattamatonta niin on parempi, että elanto tulee työstä kuin jouten olon mahdollistamasta häiriköinnistä.
^^ Siis: henkisen etäisyyden vähentäminen positiivisen diskriminaation rahoitustuella, ja näin kukaan ei enää syrjiydy monikulttuurisesti. Miiiksei, miksei voisi noin(kin) tapahtua ???
Hallituksen ja Suomen koululaitoksen tulee välittömästi alkaa ottamaan oppia Ruotsista Kistan kansainvälisestä koulusta.
Siellä on saatu menestystä aikaan.
https://pt-media.org/2021/04/14/kistan-kansainvalinen-koulu-menestyy/
Quote from: Roope on 28.04.2021, 10:47:26
Quote from: Kallan on 28.04.2021, 08:06:44
Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html
Otetaanpa vähän enemmänkin näytteeksi sen todellisen ongelman eli ylivoimaisesti suurimman muutostekijän ympärillä kiertelystä ja kaartelusta:
Quote from: Katja Kuokkanen, HSSYRJÄYTYMISKIERTEESSÄ olevilla kaupunkialueilla lasten ja nuorten henkinen etäisyys naapurikaupunginosan lukioon voi olla valtava.
.....
Tuo "kiertely ja kaartelu" kertoo vain siitä, ettei mitään todella vaikuttavaa voi tehdä. Eroja havaittavasti korjaava "positiivinen syrjintä" olisi niin kallista puuhaa, ettei se menisi läpi kaupunginvaltuustoissa. Sen lisäksi sen radikaali soveltaminen vaatii melkoisia juridisia temppuja, perustuslakikin kun kieltää ihmisten perusteettoman asettamisen eriarvoiseen asemaan . Koulushoppailua voi toki hallinnollisin toimin vaikeuttaa, mutta se muuttaa tuon toiminnan yhä enemmän riippuvaiseksi suhteista tai varallisuudesta, mikä lisää eriarvoisuutta.
Esimerkkinä pakkokeinojen soveltamisen vaikeudesta on Helsingin viime vuonna pyörtämä päätös:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html
QuoteHELSINGISSÄ suunniteltuja isoja muutoksia lapsen koulun ja päiväkodin määräytymiseen ei olla sittenkään toteuttamassa. Koulujen oppilaaksiottoalueiden, esiopetusalueiden ja päiväkotien varhaiskasvatusalueiden rajoja ei siirretäkään.
QuoteHELSINGISSÄ ekaluokkalaiselle osoitetaan nykyisin lähikoulu kotiosoitteen perusteella. Uudistuksessa tätä periaatetta oli tarkoitus sotkea joidenkin alueiden reunoilla niin, että kouluihin olisi saatu oppilaita erilaisista perheistä.
Eli hyvä arvaus on, että status quo jatkuu. Riittävän hyvin toimeen tulevilla (ja verkostoituneilla) on mahdollisuus vaikuttaa lapsiensa kouluympäristöön, kun taas alempien sosiaaliluokkien edustajat joutuvat tyytymään siihen, mitä yhä enemmän segregoituvalla yhteiskunnalla on tarjota heidän asuinalueellaan. Ja Venla Bernelius tietenkin ilmaisee säännöllisin väliajoin huolensa kehityksestä.
Quote from: Roope2 on 28.04.2021, 09:21:01
Taistelkaa vaan Gaussin käyrää vastaan tasa-arvorahoillanne. Ette te tule sitä voittamaan.
Vielä kun onnistuisit vakuuttamaan De Grönat asiasta. Itse olen kokeillut, täysin asiallisesti, ja ei mitään tulosta. Ja kyseessä muka tiedepuolue.
Suvakkien yksi lempilauseista on "erilaisuus on rikkautta". Tässä asiassahan se suorastaan korostuu. Kaikki eivät voi olla Nobelisteja, kirurgeja tai edes koneinsinöörejä. Lähi-idän ja Afrikan geenipoolin laarin pohjia kaivellaan...
Quote from: Kallan on 28.04.2021, 12:27:32
Vielä kun onnistuisit vakuuttamaan De Grönat asiasta. Itse olen kokeillut, täysin asiallisesti, ja ei mitään tulosta. Ja kyseessä muka tiedepuolue.
Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.
Ruotsissa on siivoiltu urakalla Pisa-tuloksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11907953
QuoteRuotsin valtionhallintoa tutkiva tarkastusvirasto (Riksrevisionen) moittii ankarasti vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen toteuttamista. Viraston mukaan tutkimus toteutettiin ohjeiden vastaisesti, jolloin tulokset muuttuivat todellista paremmiksi.
Asiasta kertoo muun muassa Ruotsin televisio SVT(siirryt toiseen palveluun).
Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa vertaillaan 15-vuotiaiden nuorten koulussa oppimia taitoja. Tutkimus tehdään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ohjeistuksen mukaisesti.
Tarkastusviraston raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Ruotsin vuoden 2018 Pisa-tutkimuksesta poimittiin jo etukäteen pois 11 prosenttia oppilaista. OECD:n raja on viisi prosenttia.
Ruotsin kouluhallitus puolustaa tapahtunutta sillä, että maahan tuli vuonna 2015 suuri määrä pakolaislapsia, jotka eivät olleet ehtineet oppia riittävästi ruotsia.
Tarkastusvirastolle selitys ei kelpaa. OECD:n sääntöjen mukaan ulkomaalaistaustaiset lapset kuuluu ottaa mukaan tutkimukseen, jos he ovat ehtineet opetella maan kieltä vuoden, kertoo sanomalehti Expressen, joka käsittelee kohua pääkirjoituksessaan(siirryt toiseen
Suomikin sai osansa noista "pakolaislapsista" vuonna 2015,,tuli kaikenlaista puuroeverstiä ja 17-vuotiasta silloisen pääministeri Sipilän lempparikoululaista (Firas) tms.
Ruotsissa siivottiin matuja pois Pisa-testeistä, ettei tulos olisi niin huono.
Olisi pitänyt valita testiin nimenomaan matuja, siitä ei olisi kukaan voinut valittaa, koska antirasismi. Ja sitten Ruotsi olisi saanut aivan suunnattoman surkeat pisteet. Ja kun sitä olisi ihmetelty, olisi ollut aika vaikea sulkea silmiään siltä todellisuudelta, mitä maan matuttaminen käytännössä tarkoittaa.
Quote from: sutki on 28.04.2021, 14:10:59
Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän. Tietty tämä on vain yhden henkilön kokemus asiasta. En tiedä asiasta juuri mitään, mutta olin aikaisemmin ajatellut, että Steiner-koulujen taideopetus olisi jotakin mistä voitaisiin ottaa oppia, mutta tämän kommentin kuultuani jäin miettimään että mitenhän lienee sittenkään.
^Itsellä täsmälleen vastaavia kokemuksia Steiner-koulun käyneistä. Tunnen hyvinkin useita.
Usko itseen on kova, mutta substanssia ei tahdo löytyä kun pitäisi oikeasti saada asioita aikaan.
^Vahvistan edellisten näkemyksen Steinerkouluista. Näin syväkurkkuna koulumaailmasta voin kertoa, ettei kouluilla ole mitään harhakäsityksiä kyllä Steinerkoulujen tasosta. Hyvinkin huonoa oppimistasoa tulee sieltä. Osittain tämä voi johtua esimerkiksi sellaisesta ilmiöstä, että jos lähikouluun sopeutumattoman lapsen vanhemmat etsivät vaihtoehtoa lapselleen, niin yksi näistä vaihtoehdoista on Steinerkoulu. Vaikka siis se alkuperäinen ongelma saattaisikin löytyä siitä lapsesta tai hänen tuen tarpeestaan.
Mutta toinen ongelma on varmaankin steinerpedagogiikka, eli käsitys oppimisesta. En kyllä ole siihen perehtynyt kovinkaan hyvin, mutta jos ideana on ettei varsinaisia oppikirjoja ole vaan tieto kerätään itse ja rakennetaan ikään kuin oma oppikirja, niin aika monelta lapselta jää tämä tekemättä. Toki sitten voi olla, että siellä opitaan sellaisia taitoja, joita ei tämä normikoulujärjestelmä mittaa. Eli että tiedonhaku ja omaehtoinen opiskelu vahvistuu. Mutta lopputuloksen kuitenkin on se, että jos Steinerkoulun oppilas vaihtaa normikouluun, niin hän vaikuttaa siltä kuin oppiminen olisi jäänyt edellisillä luokilla tapahtumatta.
Quote from: simppali on 29.04.2021, 17:02:40
Ruotsissa on siivoiltu urakalla Pisa-tuloksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11907953
Tästä samasta asiasta uutisoitiin Suomenkin lehdissä jo kaksi vuotta sitten:
https://hommaforum.org/index.php/topic,102816.msg3189404.html#msg3189404
Myös hs on uutisoinut samasta aiheesta:
Tarkastusvirasto moittii Ruotsin hallitusta maahanmuuttajaoppilaiden sivuuttamisesta Pisa-tulosten parantamiseksi, ruotsidemokraatit vaatii opetusministerin eroa
Opetusministeri Anna Ekström myöntää, että Ruotsin Pisa-tulokset eivät tällä hetkellä ole täysin luotettavia.
RUOTSISSA käynnistyi torstaina kohu, joka koskee epäselvyyksiä maan Pisa-testien tuloksissa.
Iltapäivälehti Expressen uutisoi viime kesänä, että Ruotsin viimeisimmät Pisa-testien tulokset näyttäisivät perustuvan vääristeltyihin lukuihin. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli jätetty pois testistä vastoin Pisa-kokeen kansainvälisiä sääntöjä.
Nyt Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on tutkinut asiaa ja arvostelee hallituksen ja valtion kouluviraston toimintaa asiassa. Tarkastusviraston mukaan Ruotsi ei ole noudattanut teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-kokeen järjestämiseen liittyviä sääntöjä.
Oppositiopuolue ruotsidemokraatit kertoi torstaina vaativansa opetusministeri Anna Ekströmin eroa.
keskiössä on vuonna 2018 järjestetty Pisa-koe, jonka tuloksista Ruotsi oli karsinut pois 11 prosenttia oppilaista. Sallittu määrä on viisi prosenttia. Ruotsin Pisa-testien tulosta on siksi arvosteltu vääristyneeksi.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus ja valtion kouluvirasto eivät ole selvittäneet tapausta niin hyvin kuin olisi ollut tarpeen.
Oppilaiden, jotka ovat opiskelleet ruotsia vähintään vuoden, tulisi siis osallistua testiin.
VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston mukaan Ruotsilla olisi ollut perusteita karsia tällä perusteella kokeesta 6,6 prosenttia osallistujista, ei yli 11:tä prosenttia.
Tarkastusviraston projektipäällikkö Sofia Sandgren Massihin mukaan hallitus ja kouluvirasto eivät ryhtyneet tarvittaviin toimiin epäselvyyksien selvittämisessä, vaikka viraston sisällä tiedettiin asiasta.
"Vakavaa on, että virheitä ei pyritty selvittämään kunnolla", Sandgren Massih sanoi Ruotsin yleisradion mukaan.
"Meillä ei kuitenkaan ole syytä uskoa, että joku olisi tehnyt virheen tarkoituksella, vaan että kyse oli väärinymmärryksestä", hän jatkoi.
OECD oli hyväksynyt Ruotsin poikkeuksellisen ratkaisun, mutta tarkastusviraston mukaan hallituksen ja kouluviraston toiminta oli joka tapauksessa puutteellista.
Opetusministeri Anna Ekström myönsi tiedotustilaisuudessa torstaina, että tapaukseen liittyy selvittämättömiä kysymyksiä. Ekströmin mukaan Ruotsin Pisa-tuloksia ei tällä hetkellä voi pitää täysin luotettavina. Ruotsalaistaustaisten oppilaiden testitulosten suhteen Ekström ei näe ongelmaa, mutta ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suhteen tuloksissa on epävarmuuksia.
Ekström kuitenkin kiisti, että tapausta ei olisi selvitetty kouluvirastossa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007948535.html
Loput linkistä.
Ruotsidemokraatit näyttänevät olevan ainoa puolue, joka vaatii opetusministeri Anna Ekströmin eroa, muuten tapausta näköjään taas silotellaan.
Quote from: AngleHedd on 29.04.2021, 17:48:48
^Itsellä täsmälleen vastaavia kokemuksia Steiner-koulun käyneistä. Tunnen hyvinkin useita.
Usko itseen on kova, mutta substanssia ei tahdo löytyä kun pitäisi oikeasti saada asioita aikaan.
Jotain tollaista itsekkin muistelen nuoruudesta.Osalla oli kyllä ihan jalat maassa ja oli ettei noissa oppinut kunnolla mitään verrattuna normaalikouluihin.Jotain ne siellä maalaili yms hippijuttuja ja luokista sai lähteä ulos jos niin halusi tms?.
/edit
Mitä ideaa on muuten "väärentää" noita pisa juttuja?.
Suomen tietyissä piireissä hehkutettu esimerkillinen koululaitos peruskouluineen kopioitiin aikanaan DDR:stä. Kurinpito unohtui eikä sitä enää kouluissa saa harjoittaa. Nyt laitetaan vuosi lisää nuorisovankilan esileikkikoulua.
Perinteisen suomalaisen koulun kasvatit ovat rakentaneet heikkenevän hyvinvointivaltiomme. Peruskoulusta tulee ulos suhteeton määrä haavistoja eli ylioppilaita. Joista sitten leivotaan suhteeton määrä kaikenkarvaisia paskamaistereita ja lakimiehiä valtion leipiin.
Osaajiakin tulee kyllä. Ei tämä kulttuurivallankumous ole vielä hävitty.
p.s ulkomaalaistaustaisten lasten mistä lienee johtuva suorituskykyvaje saattaa aiheuttaa kouluissa kurinpito- ja kieliongelmia. Tämä ei kai voi olla vaikuttamatta pottunokkien opiskeluun?
Quote from: Melbac on 03.05.2021, 05:49:58
Quote from: sutki on 28.04.2021, 14:10:59
Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.
Vanhemmat tekee kyllä karhupalveluksen lapsilleen kun pistävät ne noihin.
Juuri näin. Näihin erityiskouluihin satsataan ja niitä hehkutetaan. Noilla mainituilla aloilla hankittua osaamista vasn on vaikea vaihtaa mihinkään käypään kovempina aikoina. Siksi tarvitaan ylipöhöttynyt julkinen sektori jatkossakin. Ja runsaasti velkaa. Sen päivän kun näkisi vielä, että luonnontieteisiin ja tekniikkaan saataisiin erityiskoulut, jonne ei pääse rahalla. Matematiikan, fysiikan, kemian ym tasoryhmistä olisi hyvä aloittaa yläasteella. Laulakoot kumbaijaata ja harjoittajoot teatteri-ilmaisua sitten omissa ryhmissään niin paljon kuin sielu sietää.
Eihän mulla ole taidetta vastaan mitään, mutta ne laulut on laulettu ennenmuinoin pirtissä vasta sitten, kun hengissäpysymisen kannalta välttämätön on tehty.
"Eihän mulla ole taidetta vastaan mitään, mutta ne laulut on laulettu ennenmuinoin pirtissä vasta sitten, kun hengissäpysymisen kannalta välttämätön on tehty."
Se on juuri näin. Lisäksi laulut sekä kertomukset ja perinteen siirtäminen on palvellut ylipäätään seuraavien sukupolvien selviämistä.
Muoks: perinteen siirtämisellä tarkoitan ihan perus selviytymistä. Kylvöajat, mitä pitää tehdä milloinkin. Mitä voi syödä ja mitä ei.
Laita xxx kaupunkilainen metsään puukko, tulitikut ja makuupussi mukanaan. Siinä ei paljon piirustustaidot auta kun mikro ei kilahdakaan.
[/b]-Mitä ideaa on muuten "väärentää" noita pisa juttuja?[/b]
No, muuten jouduttaisiin vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin siitä, miksi suomessa ja erityisesti ruotsissa koulumenestys on heikentynyt niin paljon vain joissakin vuosikymmenissä.
Ja koska totuutta maahanmuuton yhteydestä asiaan asiasta ei oikein haluta julki, pyritään asiaa peittelemään näin...
Hesari luetteli artikkelissaan koulujen ongelmia:
oppimisympäristön turvattomuus, kiusaaminen, väkivaltaisuus, kieliongelmat, kehityshäiriöt, rauhattomuus, lastensuojelun asiakkuus, vaaratilanteet, mielenkiinnottomuus, häiriökäyttäytyminen, aggressiivisuus, liian luja oppimistahti, vanhempien välinpitämättömyys, vanhempien agressiivisuus
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html
Sitten toisessa artikkelissa valtuustoehdokkaat kuin yhdestä suusta mainitsivat yhdeksi ratkaisuksi positiivisen diskriminaation rahoituksen lisäksi sekoittavan asuntopolitiikan, eli vuokra- ja omistusperusteisia suuria ja pieniä erityyppisiä asuntoja.
Valtavirrasta poiketen kristilliset uskalsivat vaatia, että ennen kouluun menoa täytyisi osata lukea ja kirjoittaa ja jopa pelottelivat oppilaita "... oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta ..."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html
Toi rkp:n ""Koulujen eriytyminen on ainakin peruskoulujen osalta kytköksissä kaupunginosien segregaatioon, ja sitä pitää torjua kaikin keinoin. Ennen kaikkea rakentamalla kaikkiin kaupunginosiin ja kortteleihin erilaisia asuntoja: suuria ja pieniä, omistus- ja vuokra-asuntoja." kuullostaa aika hauskalta jos/kun kaikki noihin muuttavat henkilöt on mamuja.Myös omistusasuntoja on vuokrattu noille koska voi pyytää aika korkeita vuokria verrattuna siihen että vuokraisi kantikselle joka ei maksaisi sellaisia vuokria asunnosta.Sama juttu kojamon ja muiden vastaavien firmojen kohdalla ja kaupunki taitaa rankata noi suomalaisten edelle ettei ne syrjäydy tai jotain.Noi yleensä keskittyy tietyille alueille ja siellä on sitten rappuja/taloja joissa ei taida olla kantasuomalaisia ollenkaan.
Quote from: Niobium on 28.11.2020, 10:25:53
Jonakin päivänä kultamunat saavat taksikortit kuten kansanedustajat ikään.
OT. Taksikuskin minulle kertomaa 1990-luvulla:
Kun somalit saapuivat tänne, he saivat 2 vuotta ajella takseilla ilmaiseksi, koska eihän voitu olettaa, että osaisivat käyttää busseja, raitsikoita, junia tai metroa.
Kun tuo 2 vuoden määräaika oli ummessa, somalit jatkoivat taksinkäyttöä kuten ennenkin, paitsi että ottivat juoksutaksin, kun valtio ei enää maksanut matkoja. Siitä seurasi se, että taksikuskit eivät halunneet asiakkaiksi ketään mustan oloisia.
Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.
OT.
Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.05.2021, 09:33:59
Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.
OT.
Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.
Viittaan case "Yli-Viikariin", joka opiskeli Ranskassa eliittikoulussa johon pääsy takasi huippuviran. Suomessa veti samaa linjaa ja on nyt hämmentynyt saamastaan negatiivisesta huomiosta.
E: "Kiuru nostaa haastattelusta esiin myös kohdan, jossa Yli-Viikari vertaa toimintamalleja Suomessa ja Ranskassa.
"Ihmettelin, kun VM:ssä ministerit kävivät ruokalassa syömässä tarjottimen kanssa. Piti vähän aikaa kelata että häh, ihanko totta."
Ranskassa sellainen ei hänen mukaansa tulisi kuuloonkaan.
"Ei todellakaan! Siellä on ministereillä hovimestarit ja hopea-astiat, täysi hovikulttuuri hallinnon sisällä."
https://www.talouselama.fi/uutiset/olen-erottamisen-kannalla-tytti-yli-viikarin-ulostulo-ei-vakuuttanut-tarkastusvaliokunnan-jasenta/101cb5e5-b087-436d-8ee1-9ebc0f45003a
Quote from: Roope2 on 31.05.2021, 05:38:56
Hesari luetteli artikkelissaan koulujen ongelmia:
oppimisympäristön turvattomuus, kiusaaminen, väkivaltaisuus, kieliongelmat, kehityshäiriöt, rauhattomuus, lastensuojelun asiakkuus, vaaratilanteet, mielenkiinnottomuus, häiriökäyttäytyminen, aggressiivisuus, liian luja oppimistahti, vanhempien välinpitämättömyys, vanhempien agressiivisuus
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html
Sitten toisessa artikkelissa valtuustoehdokkaat kuin yhdestä suusta mainitsivat yhdeksi ratkaisuksi positiivisen diskriminaation rahoituksen lisäksi sekoittavan asuntopolitiikan, eli vuokra- ja omistusperusteisia suuria ja pieniä erityyppisiä asuntoja.
Valtavirrasta poiketen kristilliset uskalsivat vaatia, että ennen kouluun menoa täytyisi osata lukea ja kirjoittaa ja jopa pelottelivat oppilaita "... oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta ..."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html
Muistetaan kuitenkin, että maahanmuutolla ei voi olla mitään tekemistä asian kanssa.....
Tämän näemme jo siitä, kun katsomme esim rinkebyn eliittikouluihin.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.05.2021, 09:33:59
Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.
OT.
Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.
Ei steinerkoulu ole mikään eliitin koulu vaikka haluaisivat varmasti sellainen olla,siellä vaan opetetaan eri tavalla kuin normaalissa koulussa.Toi ranskalainen koulu taitaa olla sellainen mistä tulee eu virkamiehiä ja viikari nyt kuvittelee olevansa eliittiä kun on siellä käynyt koulua.
Hesarissa oli juttu kaverista, joka luki itsensä kahdessa vuodessa fil.kandiksi keskittyen matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Otteita artikkelista:
...
Lapsuutensa Järviniemi vietti Kangasalla äitinsä ja neljän sisaruksensa kanssa. Harrastuksia oli paljon, ja äiti ohjasi lapsia niihin kohteisiin, jotka heitä kiinnostivat.
...
Olin lapsena jossain määrin kiinnostunut matematiikasta. Kotona oli paljon lautapelejä, ja äiti osti minulle pulmakirjoja.
...
Kotona äiti huomasi poikansa kokeilleen šakin pelaamista, ja hän ehdotti šakkikerhoon menemistä. Harrastus jatkui alakoulusta aina lukioon asti.
...
Tietokoneella pelaamista ei kielletty, vaikka asenteet pelaamista kohtaan olivat aikanaan ankaria. Järviniemi muistelee, että ruutuajaksi suositeltiin puolta tuntia päivässä.
...
Kotona suositusta katsottiin läpi sormien, ja iso osa vapaa-ajasta upposi pelaamiseen. Se on Järviniemestä jälkikäteen katsottuna hyvä asia. Pelatessa ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.
...
Pienenä sitä ajatteli, että kaikilla on varmaan vastaavanlainen koti.
...
Myöhemmin hän on tajunnut, ettei kaikilla ole samanlaisia lähtökohtia. Hän pitää itseään varsin onnekkaana.
...
Siksi hän ei haluaisi tulla esitellyksi menestyjäyksilönä. Mieluummin hän haluaa nostaa esiin sen, millainen merkitys lautapeleillä, pulmakirjoilla ja kannustuksella voi olla.
...
Kunpa tuon tekstin koulupäättäjämme ja poliitikkomme lukisivat ja sisäistäisivät. Koti ja sen arvot ovat merkittävin vaikutustekijä lasten menestymiseen, ei positiivisen diskriminaatioon uhratut eurot.
Aivan idiottimaista on uhrata ylimääräisiä varoja kouluun. Ne menee kaikki hukkaan. Fiksumpaa olisi uhrata varoja kodin aivopesemiseen pois kristuksen aikaisista tavoista ja asenteista. Silloin voisi odottaakin tulosta.
Nyt ainoastaan tasapäistetään oppilaita, ei uskota Gaussin käyrään.
Jakkumekkoakan motto: "On virikkeellistä olla samantasoisten seurassa!"
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008097845.html
Times Higher Education 15.8.20220 (https://www.timeshighereducation.com/news/biden-team-questions-academias-commitment-equity) (Vaatii kirjautumisen)
QuoteBiden-tiimi kyseenalaistaa korkeakoulujen sitoutumisen tasapuolisuuteen
Cardona vetoaa kulttuuriseen vajeeseen valittaessaan, että miljardien tuella ei saada aikaan merkittävää muutosta.
Bidenin hallinto on moittinut Yhdysvaltain korkeakoulutusta siitä, että se on tehnyt aivan liian vähän tukeakseen usein väitettyä sitoutumistaan rotujen tasa-arvoon. - - Huolimatta tästä valtavasta investoinnista, sihteeri sanoi, että 60 prosenttia yhdysvaltalaisista mustista opiskelijoista ja lähes puolet latino-opiskelijoista eivät edelleenkään onnistu valmistumaan – verrattuna vain 36 prosenttiin valkoisista ja 26 prosentista etnisista aasialaisista.
Toivottavasti positiivisen syrjinnän määrärahat eivät pääkaupunkiseudulla mene yhtä näyttävästi Kankkulan kaivoon kuin USA:ssa.
EDIT. Kumma juttu myös, että nämä valmistumistilastot noudattavat täsmälleen Tatu Vanhasen esittämää järjestystä. Vaikka mitään ÄO-eroja ei väitetysti ole olemassakaan, ja Tatu oli pelkkä rasisti.
^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.
Quote from: Outo olio on 04.09.2022, 21:21:41
^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.
Eiköhän kouluttautumisvaiheessa opiskeluasenne on opiskelun kannalta tärkeämpää kuin "osaaminen", mitä sillä tarkoitetaankin. Jos luokkanousu on tärkein (tai ainoa) motiivi opiskeluun ja kuvittelee, että homma on hanskassa, kun opiskelupaikka on saatu, voi itse opiskelu olla ylivoimaisen vastenmielistä, jos itse alan substanssi ei kiinnosta.
Quote from: Outo olio on 04.09.2022, 21:21:41
^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.
Tästä konservatiivikirjailija Thomas Sowell on kirjoittanut jo aikoja sitten mielenkiintoisesta näkökulmasta. Ihonvärikiintiöiden takia lukuisia hyviä mustia opiskelijoita pääsee huippuyliopistoihin, joissa vaaditaan äärimmäistä kyvykkyyttä. Se, että on lahjakas ei riitä, täytyy olla äärimmäisen lahjakas. Tämä johtaa siihen, että nämä kyvykkäät opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja heidän kykynsä menevät hukkaan. Mikäli valintakriteerit olisivat tasavertaiset, he päätyisivät tavallisiin yliopistoihin, menestyisivät opinnoissaan, valmistuisivat, tienaisivat hyvin ja edistäisivät mustien amerikkalaisten yhteiskunnallisen aseman kehittymistä ja kouluttautumisen kulttuuria. Se ei ole mikään palvelus, että ihmisiä päästetään säälillä asemaan, joissa he eivät pärjää. Sekin aiheuttaa epäonnistumista, syrjäytymistä ja katkeroitumista.
Hesari:
Helsinki suunnittelee 17 miljoonan euron säästöjä kouluihinsa ja päiväkoteihinsa
Säästöjä voitaisiin hakea suurentamalla oppilasryhmiä kouluissa, karsimalla opetusta ja leikkaamalla tiloista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009049204.html
Kovastihan on ollut esillä ideoita tasapäisemmän koulutuksen toteuttamiseksi, mutta kaikkinen kuraaattorien ja muiden avustaminen palkaaminen sekä lisätemppujen tekeminen vaatii paljon fyrkkaa. Ruotsin tuntejakin ollaan samassa hässäkässä lisäämässä. Sitten toinen osasto saman organisaation sisällä tekee samanaikaisesti päinvastaisia karsintasuunnitelmia.
Kovin paljon vastaavaa touhua ei yksityisessä yrityksessä katsottaisi hyväksyen, mutta tämäkin episodi aika hyvin osoittaa, millä tasolla meitä johdetaan.
Quote from: sancai on 05.09.2022, 10:36:05
Tästä konservatiivikirjailija Thomas Sowell on kirjoittanut jo aikoja sitten mielenkiintoisesta näkökulmasta. Ihonvärikiintiöiden takia lukuisia hyviä mustia opiskelijoita pääsee huippuyliopistoihin, joissa vaaditaan äärimmäistä kyvykkyyttä. Se, että on lahjakas ei riitä, täytyy olla äärimmäisen lahjakas. Tämä johtaa siihen, että nämä kyvykkäät opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja heidän kykynsä menevät hukkaan.
Alla olevan linkin takana kerrotaan, että kaikissa "Ivy League"-yliopistoissa mustien valmistumisprosentti on yli 85% (Harvardissa 96%), kun keskiarvo koko maan yliopistoissa on mustille 44%. Enpä usko, että nuo huippuyliopistojen opintonsa keskeyttäneet mustat muihin yliopistoon sijoitettuna olisivat kaunistaneet kummoisesti tuota yleistä keskiarvoa.
https://www.jbhe.com/2011/11/harvard-has-the-highest-black-student-graduation-rate-in-the-ivy-league/
HS puffaa tuoreessa jutussaan inkluusion toimivuutta. Inkluusioluokka on siis niin toimiva konsepti, että sen pyörittämiseen tarvitaan 1) erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäynnin avustaja, 2) kaksi luokkatilaa, 3) rahoitusta ja resursseja? Juu, toimivalta kuulostaa. Kuinkahan paljon maksaisi kyseisen konseptin käyttäminen kaikkiin sitä "tarvitseviin" kouluihin?
Quote from: HS
Paheksuttu inkluusio onnistui espoolaisessa koulussa – Nyt oivalluksia saavutaan ihmettelemään ulkomailta asti
Espoon Lintulaakson koulussa on onnistuttu inkluusiossa niin hyvin, että inkluusioluokalle haluavat kaikki.
ESPOOSSA on koulu, jossa on toteutettu pahamaineista inkluusiota jo parinkymmenen vuoden ajan niin menestyksekkäästi, että koulusta on tullut kuuluisa myös maailmalla.
Mitä Lintulaaksossa on tehty oikein? Kysytään koulun pitkäaikaisilta opettajilta.
Toimivan inkluusion resepti on erityisluokanopettaja Mirva Hunsa-Äijälän mukaan riittävä aikuisten määrä. Se mahdollistaa oppilaiden tarpeiden huomioimisen.
...
"Lapsilla on aikuisen nälkä. Aikuiset ovat tärkein resurssi, jonka lapsi voi koulussa saada. Jokaisella inkluusioluokallamme on aina erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäynnin avustaja. Kaikki kolme ovat paikalla lähes koko ajan, opettaja ei toimi koskaan yksin", sanoo Hunsa-Äijälä.
Opettajat ovat kuitenkin kertoneet luokista ja kouluista pääkaupunkiseudulta, joissa esiintyy levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä tunneilla. Opettajat ovat kertoneet sylkevistä, purevista ja lyövistä oppilaista, jotka kiipeilevät pitkin seiniä ja häiritsevät kaikkien työskentelyä.
Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sanoi HS:n haastattelussa viime viikolla, että inkluusio on kouluissa vaiettu ongelma.
...
ESPOON Lintulaakson alakoulussa inkluusio on toteutettu niin, että kullakin luokka-asteella toimii yksi luokka, jossa on sekaisin sekä erityistä tukea tarvitsevia että yleisopetuksessa olevia oppilaita.
"Näillä luokilla on kaikkiaan 25–30 oppilasta, ja 10 paikkaa on varattu erityisoppilaille", kertoo Hunsa-Äijälä.
...
INKLUUSIOLUOKKIEN käytössä on kaksi luokkatilaa, jolloin opetusta voidaan tarjota pienemmissä ryhmissä.
Kun luokka jakautuu oppilaiden pedagogisen ja tuen tarpeen mukaan esimerkiksi kielten tunneilla, toiseen luokkaan tulee aina aineenopettaja työpariksi. Tällöin yhdessä luokassa voi olla vaikka viisi oppilasta ja kaksi aikuista, toisessa 22 oppilasta ja kaksi aikuista.
...
ONGELMIA on toki myös Lintulaaksossa, opettajat myöntävät. Välillä oppilaat ovat levottomia ja säntäilevät ympäriinsä tai mekastavat. Vaikeimpia ovat oppilaan käyttäytymisen haasteet.
"Ne kuormittavat eniten. Oppilas voi esimerkiksi saada kiukkukohtauksen tai karata luokasta ja mennä piiloon kaappeihin", Hunsa-Äijälä sanoo.
...
Sekä tukipäätöksen saaneiden että yleisopetuksessa olevien lasten huoltajat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka aluksi epäilyksiä olisikin, sanoo rehtori Petteri Kuusimäki.
"Vanhempia huolettaa eniten se, onko luokassa levotonta tai väkivaltaisia lapsia. En voi tietenkään luvata, ettei olisi, sillä emmehän me valitse, keitä luokalle tulee", Kuusimäki sanoo.
...
Kuusimäen mukaan Lintulaakson koulu saa Espoon kaupungilta siis rahoitusta erityisopetuksen toteuttamiseen niin sanotun oman väestövastuualueensa ulkopuolelta.
"Raha ohjautuu siihen kouluun, jossa opetus tosiasiallisesti tapahtuu eikä sille alueelle, jolla oppilas asuu. Tässä mielessä olemme onnekkaita."
"Jos inkluusiota aletaan rakentaa tyhjästä ilman kunnon resursseja, se ei voi toimia."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009085492.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009085492.html)
Tuossa sisään päässeiden SAT-tuloksia, jotka pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen. Vaikka keskimääräinen ero on "vain"10% aasialaiset-mustat, niin kokeen skaalautumisen johdosta osaamisessa sillä on itseasiassa huomattavasti merkittävämpi ero. Yhdysvaltojen huippuyliopistoista valmistuu huomattava määrä afroja, joiden ei pitäisi osaamistasonsa perusteella päästä korkeakoulutukseen. Heillä on kuitenkin omat tutkimusohjelmansa, joista valmistutaan diversity officer ym. nimikkeiden alle kyttäämään rasismia suuryrityksiin, koska se on niin tärkeää työtä, jota ilman emme voisi elää.
Viro mennyt ohi Suomesta PISA-tutkimuksessa.
Siellä ilmeisesti keskitytään olennaiseen eikä "varsinaiset" ole sotkemassa ja sabotoimassa opetusta.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008902553.html
"Viron nuoret saivat tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa Euroopan parhaat pisteet. Yksi syy menestykseen voi löytyä vahvan opettajavetoisesta opetustavasta. Lisäksi koulu huomioi lahjakkaat oppilaat aiempaa selvemmin".
Siinä mielessä hyvä artikkeli yleltä, että artikkelin kartalla on poikkeksellisen tarkat tiedot alueiden/koulujen vieraskielisten sekä erityistä tukea tarvitsevien osuudesta (jotka ovat tietenkin vahvassa korrelaatiossa).
Huomioitavaa mm Helsingin ruotsinkielisten koulujen vieraskielisten osuudet, jotka näyttävät keskimäärin jäävän 0-5% välille. Esimerkiksi apulaispormestari Razmyarin lasten tulevassa koulussa (Drumsö lågstadieskola) 0,0%.
Lisäksi todetaan, että 24 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista Helsingissä saa erityistä tukea. Tämä on todella paljon. Tämän päälle sitten lisäksi tehostetun tuen oppilaat plus tutkimuksia ja tukipäätöksiä odottavat.
https://yle.fi/uutiset/3-12638287
Quote from: Mjane on 03.10.2022, 09:08:54
https://yle.fi/uutiset/3-12638287
"Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta."
Tämä ei tietysti auta mitään, eikä Razmyarillä ole tässä muuta tarkoitusta kuin näyttää että hän jotain asialle tekisi. Omia lapsiaan hän ei vaaranna joutumasta kauhuluokkaan.
"Salo siis tunnistaa Ylen selvityksessä kuvatut ongelmat tietyillä alueilla, mutta ei osaa nimetä yhtä erityistä keinoa ratkaisuksi."
Ei tietenkään osaa, koska mitään muuta ratkaisua ei ole kuin ongelma-aineksen lähettäminen takaisin omiin kotimaihinsa. Koska näin ei kuitenkaan tehdä, niin ongelmat pahenevat vuosi vuodelta. 20v päästä muistelemme näitä nykyisiä onnellisia aikoja, kun oppilaat pääsi ala-asteellekin ilman turvatarkastusta.
Nyt sentään aletaan uskaltaa tuomaan faktoja esiin, mutta mahdolliset syyt pidetään piilossa harhauttamalla lukijoita. Asian tiimoilta vakioselittäjänä ollut apulaisprofessori Venla Bernelius toistaa vanhaa levyä: "Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa." Kun ei haluta keskustella todellisesta ongelmasta, on helppo panna kaikki yhteiskunnan piikkiin.
PS
Jostain syystä tuli mieleen ruotsalainen kriinaalipoliitikko Jerzy Sarnecki, jonka mielestä Ruotsin maahamuutto-ongelmat ovat myös pitkälti yhteiskunnan syytä.
Sarneckin parhaita oli, kun hän jossain tilaisuudessa esitti kaaviota, jossa toisena muuttujana oli ruotsalaisen yhteiskunnan huonovointisuus. Kun kysyttiin, miten sitä tutkimuksessa on mitattu, hän vastasi: "Hänen tutkimuksessaan Sverigedemokraattien saama suuri äänimäärä osoittaa yhteiskunnan huonovointisuutta."
Jos suomenkieliset koulut pilataan mamutuksella, mutta ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä ei, niin parissa vuosikymmenessä käynnistyy yhteiskunnallinen kehitys, jossa huonommin koulutettu suomenkielinen väestönosa eriytyy omaksi etniseksi alaluokakseen. Siis paluu jonnekin 1800-luvun lopun paikkeille, tai kauemmaksikin. Ruotsinkielinen menee kaikessa suomenkielisen edelle, ihan pelkästään osaamisen perusteella, koska on saanut olla normaalissa koulussa, ja suomenkielinen ei. ???
Quote from: Outo olio on 03.10.2022, 22:04:51
Jos suomenkieliset koulut pilataan mamutuksella, mutta ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä ei, niin parissa vuosikymmenessä käynnistyy yhteiskunnallinen kehitys, jossa huonommin koulutettu suomenkielinen väestönosa eriytyy omaksi etniseksi alaluokakseen. Siis paluu jonnekin 1800-luvun lopun paikkeille, tai kauemmaksikin. Ruotsinkielinen menee kaikessa suomenkielisen edelle, ihan pelkästään osaamisen perusteella, koska on saanut olla normaalissa koulussa, ja suomenkielinen ei. ???
Näinhän se on. Ja niiden aatelis-status on turvattu, kun orjat opetetaan puhumaan pakkoruotsia.
Kehitys on jo nyt hyvin nähtävillä.
QuoteMiksi pojat jäivät jälkeen?
Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009743899.html) 14.8.2023
Suomessa mennään vaikka minkälaiselle mutkalle sen väistämiseksi, että suomalaisten poikien eurooppalaisesti täysin poikkeukselliset Pisa-tulokset suomalaisiin tyttöihin verrattuna johtuvat siitä, että
suomalainen koululaitos suosii tyttöjä. Se on rakennettu sellaiseksi.
Tarja Halonen paheksuu, että tasoerosta edes puhutaan. Halosen näkemyksen (http://hommaforum.org/index.php/topic,92215.msg1613851.html#msg1613851) mukaanhan tällainen tyttöjen ja poikien tasoero johtuu ihan vain siitä, että "tytöille ja pojille annetaan [Suomessa] samat mahdollisuudet".
Kyllähän tyttöjen suosimista artikkelissa sivutaan, mutta ei sanota suoraan, että monista palasista vuosikymmenten varrella koottua tyttöjen suosimista ei ole tarkoituskaan purkaa, koska se on paitsi vaiettua niin myös
laajasti hyväksyttyä, kuten presidentti Halosen ärtyminenkin osoittaa. Lopputuloksen räikeä epätasa-arvo ei tällä kertaa ole minkäänlainen ongelma edes demareille.
QuoteMutta kuinka moni tietää, että itse asiassa suomalaiset tytöt ovat edelleen Pisa-testien huippua?
Romahdus johtuu pitkälti suomalaisten poikien testitulosten romahduksesta.
SUOMALAISET tytöt saivat edellisissä Pisa-kokeissa kaikkien maiden parhaat pisteet sekä lukutaidossa että luonnontieteissä – eli kahdessa kolmesta kokeesta.
Myös tyttöjen pisteet ovat heikentyneet huippuvuosista. Luonnontieteissä ja matematiikassa poikien saamat pisteet ovat kuitenkin laskeneet selvästi tyttöjä enemmän.
Lukemisessa pisteet ovat laskeneet saman verran. Vuoden 2006 huippupisteet olivat suomalaistytöillä kuitenkin sen verran korkeat, että laskun jälkeenkin he ovat edelleen maailman huippua.
MISTÄÄN kansainvälisestä trendistä ei tyttöjen ja poikien välisten oppimiserojen kasvussa ole kyse. Päinvastoin: sukupuolten välisiä eroja tarkasteltaessa Suomi erottuu muista OECD-maista.
Matematiikassa Suomi on yksi hyvin harvoista maista, joissa tytöt päihittävät pojat.
QuoteMyös luonnontieteissä Suomen tulokset erottuvat. Vielä vuonna 2006 tytöt ja pojat suoriutuivat tasaisen hyvin, mutta tämän jälkeen ero on revennyt tyttöjen hyväksi. Ilmiö on harvinainen: tyttöjen ja poikien pisteet luonnontieteen Pisa-kokeissa ovat lähes kaikissa muissa maissa olleet hyvin lähellä toisiaan.
Lukemisessa sen sijaan tytöt saavat kaikkialla maailmassa poikia paremmat pisteet Pisa-kokeista toiseen. Kuitenkin myös lukemisessa Suomi on kärkipäässä, kun katsotaan sukupuolten välisiä eroja. Jo vuonna 2000 suomalaisten tyttöjen ja poikien välinen ero oli lukemista mittaavassa kokeessa OECD-maiden suurin.
QuoteJYVÄSKYLÄN yliopiston tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa asian kiertelemättä: yksiselitteistä syytä siihen, miksi sukupuolten väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna isot, ei tiedetä.
"Jos se olisi keksitty, asia olisi jo ratkaistu."
Noinkohan?
QuoteEnsinnäkin on havaittu, että poikien oppimistulokset laskevat ala- ja yläkoulun välissä. Tämä näkyy TIMSS-tutkimuksissa, jotka mittaavat matematiikan ja luonnontieteiden osaamista sekä neljännellä että kahdeksannella luokalla.
"Jos katsoo nelosluokkalaisten matematiikkaa, pojat ja tytöt ovat suunnilleen yhtä hyviä. Mutta alakoulun ja yläkoulun välillä tapahtuu jotain."
Yläkoulussa poikien oppimistulokset alkavat hajota tyttöjä enemmän, eli osalla pojista menee todella hyvin ja osalla aiempaa huonommin. Rautopuron mukaan yksi selitys voi olla se, että samaan aikaan nuoren ihmisen edessä alkaa häämöttää jatko-opiskelupaikan valinta.
Suomessa toisen asteen koulutus taas on sukupuolittunut niin, että tytöistä lukion käy noin 60 prosenttia, mutta pojista vain noin 40 prosenttia.
Rautopuron mukaan poikien yläkoulun oppimistuloksissa saattaa siis näkyä se, että he ovat jo päättäneet suunnata muualle kuin lukioon.
QuoteTOISEKSI perhetaustalla on yhteys sekä oppimistuloksiin yleisesti että tyttöjen ja poikien välisiin eroihin.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan korkean tulo- ja koulutustason perheissä pojat menivät todennäköisemmin lukioon kuin perheen tyttäret.
Pienituloisissa perheissä sitä vastoin tyttäret menivät todennäköisemmin lukioon ja keskeyttivät harvemmin koulunsa.
Vastaavanlaista tietoa on saatu myös muista tutkimuksista.
"Jos suomalaiset jaetaan sosioekonomisesti vaikkapa neljään osaan, niin siellä yläpäässä ei ole tyttöjen ja poikien välisiä oppimiseroja juuri lainkaan. Alimmassa päässä taas erot ovat suurimmat", Rautopuro sanoo.
QuotePoikien näkökulmasta toisen asteen koulutuksen alueellinen keskittäminen ei siis Rautopuron mukaan olisi hyvä toimenpide.
"Ei se poikien opiskelulle varmaan ainakaan hyvää tekisi."
SUHTAUTUMINEN sukupuolten välisiin oppimiseroihin on ollut Suomessa myös ristiriitaista, Rautopuro huomauttaa.
"Presidentti Tarja Halonen totesi joskus, että sukupuolieroista ei puhuttu mitään ennen kuin tytöt menivät poikien edelle luonnontieteissä ja matematiikassa."
QuoteTOINEN iso asia, jonka Harmanen nostaa esiin poikien näkökulmasta, on arvioinnin uudistaminen. Opetushallitus on antanut aiempaa tarkemmat arviointikriteerit eri arvosanoille sekä yhdeksännen luokan päättöarviointiin että kuudennelle luokalla.
Harmasen mukaan pojat ovat jossain määrin kärsineet sellaisesta arvioinnista, joissa painotetaan lähes yksinomaan koesuorituksia.
"Silloin voi olla, että jää osoittamatta jotain sellaista osaamista, joka kuitenkin vastaa opetuksen tavoitteisiin. On tosi tärkeää, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin."
Ovatko tytöt siis aiemmin saaneet helpommin parempia arvosanoja?
"Näin on voinut olla, jos arviointi on ollut intuitiivista ja tehty aina samalla tavalla ja jos osaamista ei ole ollut mahdollista osoittaa eri tavoin."
Poikien oppimistulosten näkökulmasta on Harmasen mukaan tärkeää, että pedagogiikka on ylipäätään monipuolista.
QuoteKoulutuksen tutkimuksessa puhutaan "kouluun kiinnittymisestä". Sillä tarkoitetaan oppilaan suhdetta kouluympäristöönsä.
Harmasen mukaan suomalaisten poikien kiinnittyminen kouluunsa on jostain syystä tyttöjä heiveröisempää.
"Opetuksessa on jotain sellaisia elementtejä, että se ei puhuttele poikia samalla tavalla."
Toinen tärkeä asiasana on Harmasen mukaan asenne. Näyttää siltä, että poikien asenne koulunkäyntiä kohtaan on tyttöjä negatiivisempi.
"Tämä on jollain tapaa meidän kulttuurinen piirteemme."
Kielteinen asenne vaikuttaa heikompaan motivaation, ja motivaatio taas on etenkin lukemisen kohdalla merkittävä asia.
QuoteEDELLISET Pisa-tulokset ovat jo viisi vuotta vanhoja. Seuraavaa julkaisua odotetaan joulukuussa.
Entä, jos tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat jatkaneet yhä kasvuaan? Pitäisikö silloin ottaa aiempaa tarmokkaammin selvää siitä, mistä erot Suomessa johtuvat?
Luultavasti erot ovat jatkaneet kasvuaan. Luultavasti asialle ei edelleenkään tehdä mitään, koska asiantilaan ollaan oikeasti tyytyväisiä, kun se tulkitaan Halos-piireissä todisteeksi siitä, että tytöt ovat poikia fiksumpia ja/tai kompensaatioksi siitä, että "naisen euro on 80 senttiä" tjms. Siitäpähän saavat, siat.
Tytön äitinä en kyllä ole saanut selville, missä kohtaa koulu suosii tyttöjä. Mielestäni nykyinen peruskoulu ja lukio, ja arvatenkin ammattikoulut yhtälailla, sortavat niin tyttöjä kuin poikiakin, ja jos jotakuta suositaan, niin koulukiusaajia paapotaan sekä matuoppilaita.
Vertaan tietenkin tätä päivää omaan peruskoulu- ja lukioaikaani. Nykyinen systeemi on hyvin pinnallinen, kaoottinen, digitaalinen, silkkaa roskaa ja paskaa. Vasemmistoharhoja tuputetaan faktoina joka aineessa matematiikka nyt sentään vielä poislukien, mutta jopa kemia ja fysiikka on mokutettu ja ilmastohörhöilty.
Lukion matikanopen kanssa naureskelimme, että toki matematiikkakin mokutettaisiin, jos joku keksisi miten sen pystyy tekemään.
^suosii siinä tai pikemminkin voisi sanoa, että ei ole hyväksi pojille ettei ole selkeää kuria ja opettajien kunnioitusta. 95% opettajista on naisia eli pojat eivät samaistu opettajiin. Tarvitsisivat opeksi vähän kuin lätkävalmentajan, miehen joka on tiukka mutta reilu jota voisi kunnioittaa.
Jos noissa pisa-kouluissa oli näitä katujengialueita mukana, niin tuo ilmiö rasittaa enemmän niin villejä kuin kilttejäkin poikia. Kuka lähtee mukaan jengiin ja ketä vastaavasti kiusataan. Halutessaan tytöt voivat pysyä tuosta sivussa.
Olin itse koulussa ns. hikipinko. Luin ja sain ysejä ja kymppejä. Minua myös kiusattiin. Meitä oli ala-asteen luokassa pari-kolme poikaa, jotka saivat hyviä numeroita. Tyypillisesti ne, jotka saivat hyviä numeroita ja joita ei kiusattu, olivat hyviä urheilussa. Fyysistä taitoa tai voimaa kunnioitettiin. Tytöissä olikin sitten muutamia "kympin tyttöjä".
Väitän, että tuolloin ainakin ala-asteella tytöt pärjäsivät koulussa keskimäärin poikia paremmin kaikissa lukuaineissa.
Nyt tapahtuu samaa ja ihmetellään.
No, ihmetelkää. Siitä teille maksetaan.
-i-
Quote from: Caucasian on 14.08.2023, 23:40:47
^suosii siinä tai pikemminkin voisi sanoa, että ei ole hyväksi pojille ettei ole selkeää kuria ja opettajien kunnioitusta. 95% opettajista on naisia eli pojat eivät samaistu opettajiin. Tarvitsisivat opeksi vähän kuin lätkävalmentajan, miehen joka on tiukka mutta reilu jota voisi kunnioittaa.
Myös tytöt kärsivät, kun tarhantädit ja eskariopet ovat lähes yksinomaan naisia (sukupuolia kun oikeasti on vain kaksi), peruskoulun opet ovat voittopuoleisesti pelkästään naisia jne.
Tyttökin tarvitsee isän lisäksi miehen mallin myös kodin ulkopuolella. Yhtälailla kuin poikakin tarvitsee miehen mallin. Kuria ja järjestystä tarvitsevat myös tytöt samoin kuin pojat.
Ainoa asia miten tytöt selviävät koulusta paremmin (jos selviävät) johtunee siitä, että tytöt kypsyvät korvien välistä 1-2 vuotta poikia aikaisemmin, mikä on taas puhdasta biologiaa, mutta auttaa johonkin asti joitain tyttöjä selviämään paremmin tässä hulluudessa, mitä peruskouluksi kutsutaan.
Koulu itsessään ei mielestäni tyttöjä suosi (omien kokemustemme mukaan) nykyään mitenkään, biologia voi suosia eli naissukupuoli juuri tuon aikaisemman kypsymisen takia.
Ennen muinoin kun itse kävin koulua, koulu (biologia) vielä hieman saattoikin suosia tyttöjä, kun tunneilla piti istua paikallaan ja pitää pääosin mölyt mahassa. Sen tyttö nopeammin kypsyvänä ehkä hanskasi paremmin.
Nykyään tunneilla huudetaan, mölytään, näprätään kännykkää, ja omalla tyttärelläni oli jo eka/tokaluokalla tilanne, että oppilailla oli luokassa KUULOSUOJAIMET, jotka sopi vetää korvilleen jos koki tarvitsevansa työrauhaa‼️ Ei puhettakaan, että heidän keski-ikäinen MIESOPETTAJANSA olisi pitänyt kuria ja järjestystä ja vaatinut oppilaita olemaan luokassa hiljaa ja työskentelemään rauhallisesti, vaan kuulosuojat piti 7-vuotiaan päähänsä tajuta laittaa, jos hiljaisempaa kouluympäristöä halusi.
Joten omasta puolestani huitasen kinttaalla näille väitteille, että koulu suosii tyttöjä, vtut suosii. Mamuja voi suosiakin, niin mamutyttöjä kuin mamupoikiakin, ei kantiksia.
Minulla- han oli lapseni kotiopetuksessakin puoli vuotta, mikä sujui loistavasti kun oli työrauha oman keittiön pöydän ääressä. Olis ollut työpöytäkin, mutta keittiössä halusi opiskella.
On kiistaton fakta, että poika tarvitsee elämäänsä isän ja miehiä, mutta niin tyttökin tarvitsee. Osin eri syistä, tytön ei pidä kasvaa mieheksi, mutta tyttö tulee elämänsä elämään jonkun miehen puolisona, joten tytönkin on opittava millainen on mies.
Sukupuoli. Puoli eli 1/2. Yhteenlaskettuna 1/2+1/2= 1. Miehen ja naisen välinen parisuhde antaa summaksi 1 (yksi kokonainen).
Miettikääpä muuten sanaa 'kokonainen'. Miksi ei 'kokomies'? Syrjintää?
En ole tehnyt eroja sukupuolien välisiä lasteni kanssa. Kaikkien pitää oppia se, mistä ruoka tulee ja miten päin pultti kiristetään tarvittaessa. Klapit eivät ilmesty hellan viereen itsestään. Samoin poikien pitää oppia se, että ihan oikeasti joku laittaa ruoan, tiskaa ja pesee pyykit. Se on sitten oma asiansa aikanaan, että miten työt jakautuvat vanhempien kesken.
Kunhan tietävät, miten asiat hoidetaan, eikä tule yllätyksenä, että joskus tulee tilanteita, jossa on pakko osata ihan ite.
Quote from: Roope on 14.08.2023, 20:16:51
QuoteMiksi pojat jäivät jälkeen?
Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009743899.html) 14.8.2023
Sama uutinen on julkaistu virheiden oikaisun vuoksi uudelleen uusien uutisten listauksessa otsikolla "Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä heikommin, ja yksi selitys voi olla "tasa-arvon paradoksi"".
Työelämän valintoja koskeva "tasa-arvon paradoksi" ei selitä Suomen erikoislaatuisia
koulutuloksia nähdäkseni millään lailla, ellei sitä sitten tarkoituksella tulkita väärin niin, että Suomen Pisa-tulosten ero tyttöjen ja poikien välillä, joka on siis jopa OECD-maiden suurin, on "luonnollista", koska Suomen "tasa-arvo".
Quote from: HSHarmanen huomauttaakin, että Suomessa työelämä on hyvin sukupuolittunutta.
"Koko ajan mennään perinteisempään malliin."
Ilmiö on havaittu tutkimuksissa: työelämä jakaantuu sukupuolen mukaan sitä vahvemmin, mitä pidemmälle sukupuolten tasa-arvo on edennyt.
Pojat suuntautuvat siis vauraissa ja pitkälle tasa-arvoistuneissa maissa tyttöjä selvästi useammin esimerkiksi koneinsinööreiksi ja tytöt taas esimerkiksi hoitajiksi. Ilmiötä kutsutaan "tasa-arvon paradoksiksi", ja Suomi on siitä paraatiesimerkki.
Ne oikaisut:
Quote from: HSOikaisu 14.8. klo 17.44: Kirjoituksen aiemmassa versiossa mainittiin virheellisesti, että siinä haastatellut Myllypuron koulun oppilaat olisivat kahdeksannella luokalla, vaikka he ovat yhdeksännellä. Abdirahman Afrahin nimi oli kirjoitettu väärin muodossa Afran. Lisäksi Afrahin ja Mohamedin sitaatit matematiikasta olivat menneet väärin päin: Afrahin mielestä matematiikka on koulussa kivoimpia aineita, Cabdirahman Mohamedin mielestä taas vaikeimpia.
Oikaisu 15.8. klo 18.31: Kuvatekstiin korjattu, että mangasta pitää Cabdirahman Mohamed ja Afrahin mielestä lukemiseen on joskus vaikea keskittyä.
Hesarissa juttu otsikolla: Nuoria "katoaa" Helsingin kouluista yhä enemmän
Osa nuorista on niin paljon poissa koulusta, etteivät he saa peruskoulua suoritettua.
...
Osalle kouluun paikalle saapuminen on se isoin haaste.
...
Mutta onneksi on keksitty ratkaisu, joka takaa avaruusinsinöörien ja aivokirurgien jatkumon:
Hyrskyn mukaan ajatuksena on, että nuoria houkutellaan opintojen pariin tiloihin, jotka eivät ole perinteisellä tapaa koulumaisia.
"Siellä on sohvia, aamulla saa kahvia ja on sellainen olohuonemainen tunnelma", Hyrsky kuvailee.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009806044.html
Kappas, Iltalehti kirjoittaa selkokielellä mikä PISA-tuloksissa 2023 oikein mättää:
QuoteNäin Suomen kouluihme romahti – Lohduttomat Pisa-tulokset julki
...
Maahanmuuttajaoppilaiden osaamiserot
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87522d88-ff99-4430-b20f-3a6953eabde4
| Maa tai alue | Tulos 2022 | Muutos vuoteen 2018 |
| 1. Singapore | 575 | 6 |
| 2. Macao (Kiina) | 552 | -6 |
| 3. Kiinan Taipei | 547 | 16 |
| 4. Hong Kong (Kiina)* | 540 | -11 |
| 5. Japani | 536 | 9 |
| 6. Korea | 527 | 1 |
| 7. Viro | 510 | -13 |
| 8. Sveitsi | 508 | -7 |
| 9. Kanada* | 497 | -15 |
| 10. Alankomaat* | 493 | -27 |
| 11. Irlanti* | 492 | -8 |
| 12. Belgia | 489 | -19 |
| 13. Tanska* | 489 | -20 |
| 14. Iso-Britannia* | 489 | -13 |
| 15. Puola | 489 | -27 |
| 16. Itävalta | 487 | -12 |
| 17. Australia* | 487 | -4 |
| 18. Tshekki | 487 | -12 |
| 19. Slovenia | 485 | -24 |
| 20. Suomi | 484 | -23 |
| 21. Latvia* | 483 | -13 |
| 22. Ruotsi | 482 | -21 |
| 23. Uusi-Seelanti* | 479 | -15 |
Niinpä. Myös kantisten tulokset vissiin laskeneet. Mutta on selvää, että mamujen osuuden kasvaessa PISA tulokset tulevat jatkossakin laskemaan vaikka suomalaislasten tulokset eivät laskisi. Msmujen osuuden kasvaminen toki heikentää myös suomalaisten oppimista, koska mm. ryhmäpaine, häiriöt luokissa, sosiaalinen stressi mokuymäristössä, opettajan Ahab meneminen mamuihin.
Pahalta näyttää.
Quote from: Caucasian on 05.12.2023, 13:10:39opettajan Ahab meneminen mamuihin.
Pahalta näyttää.
Kymmensormijärjestelmässä oikea käsi lipsahtanut yhden naksun oikealle. Opettajan ajan menemisestä tullut Ahab, jonka oikeinkirjoitus on vielä laittanut kapitaalilla. Loistava sattumus.
Suuri sheikki on Arabi Ahab,
tuo sankari aavikon,
hänen viittansa timantteja
tihkuu, säkenöi,
joka sormessansa
helmisormus on
ja aina päässään pitää
turbaania hän,
sekä sapelin sivullaan
ja Kalle on nimenä tuon
kantakirja-kamelin,
jonka satulaan hän
juuri nyt nousee,
ratsastaakseen
salaiseen kohtaukseen.
Aavikon toisella puolella
odottaa häntä Fatima,
sulttaanin koko haaremin
hemaisevin tanssijatar.
Hän on joskus iskenyt
silmää Ahabille
ja tietysti Ahab heti
iski silmänsä häneen,
salassa sulttaanilta tietysti.
Ahab siis ratsastaa
yön sysi mustassa suojaavassa syleilyssä
läpi hiekka-aavikon.
Ilmassa väreilee hänen
hillitty, hallittu,
miellyttävä äänensä
hänen asiallisesti
mainitessaan kamelilleen,
että..,
'nwau-nwa-nwuo,
nwa-nwa.., nwuaaa....
Se on Arabiaa ja suomeksi;
'nasta pimu'.
Ja Kalle vastaa...
hän pysäköi
Kallen huomaamatta
Fatiman teltan taa-ah,
hyppää maahan,
sukkasillaan hiipii ja
sisälle kurkistaa-ah,
siellä on Fatima -- seeprannahkataljallaan
ja tällä korvissa renkaat
ja huulilla meikki
ja silmissä leikki, oi-joiii...
Ajatelkaa nyt hyvät ystävät,
Siellä se kaunis Fatima lepäilee
nakertaen somasti
pienillä hampaillaan -
maapähkinää ja appelsiinia
ja kiloa viiniypäleitä ja
kahta kananjalkaa
ja kolmea makkaraa --
maistellen sulo huulillaan
kotikaljaa kuunnellen
soitantoa matkaradiosta -
katsellen Kivisiä ja Sorasia
TeeVeestä
lukien skandaalilehteä,
laulaen, että...
'oi muistatkos Emmaaaa....'
Ja, Ahab ehdottaa
hänelle kuiskaten,
'uawa-uawa-uawa-wah-wah,
uawa-uawawa
wah-wah-uwaaaa...'
Se on Arabiaa ja suomeksi,
'joks´ twistataan,
oi beibi, oi beibi'?
Ja Fatima sanoo ujosti,
'hmh-hmh-hmh....,
hassu poika.'
Ahab, Ahab, Ahab,
Ahab, Ahab, Ahab
Joopa joo...
Suuri sheikki on Arabi Ahab,
tuo sankari aavikon.
Arabi Ahab...-i-
QuoteOpetusministeri Henriksson: Pisa-tuloksiin on suhtauduttava vakavuudella
Uusimman Pisa-tutkimuksen tuloksiin on suhtauduttava vakavuudella, sanoi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotustilaisuudessa.
Hän huomautti kuitenkin, että suomalaisnuorten osaamisen heikkeneminen on osa maailmanlaajuista ilmiötä. Henrikssonin mukaan oppimistulosten kehitys on käännettävä eikä se ole helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta.
[...]
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kuvaa tulosten trendinomaista laskua suoranaiseksi romahdukseksi.
OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan nyt ei ole oikea hetki mennä paniikkiin, vaan panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen ja korjata akuutit ongelmat. Murron mukaan koulutuksen tarvitaan lisäpanostuksia ja koulutuksen "halpuuttamisen" on loputtava.
[...]
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) puolestaan löytää syyn romahdukseen vihervasemmistolaisesta politiikasta ja vihervasemmistolaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän kirjoitti asiasta viestipalvelu X:ssä, muttei perustellut väitettään mitenkään.
Yle (https://yle.fi/a/74-20063637) 5.12.2023
QuoteVille Tavio
@VilleTavio
Vihervasemmistolainen koulupolitiikka yhdistettynä vihervasemmistolaiseen maahanmuuttopolitiikkaan
- mikä voisi mennä pieleen?
Tosiasiat on syytä tunnustaa, jos halutaan joskus parempaa.
#Pisa-tulokset
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87522d88-ff99-4430-b20f-3a6953eabde4
(Noiden taulukoiden otsikoihin voi napsauttaa, jos haluaa lajitella tiedon sen otsikon mukaan. Suomi ei kuitenkaan jos syystä sortteeraudu oikein.)
Suomen PISA-syöksykierre kohti pohjaa
Muutos vuoteen 2018, pahiten pudonneet maat
Lukeminen
1. Suomi (-30)
Matematiikka
4. Suomi (-23)
Luonnontieteet
2. Suomi (-11)
Meillä on ilmeisesti sekä
a) jollain tavalla viallinen opetusohjelma ja -menetelmät, että
b) liikaa importeerattuja mamuoppilaita, jotka kulttuuririkastuksellaan haittaavat muidenkin oppimista.
Mitä johtopäätöksiä tästä tervejärkinen ihminen voisi vetää?
Tasokurssien poisto ja inkluusio johtaa siihen, että nekään, joilla olisi edellytyksiä oppia, eivät opi mitään.
Tasapäistämisen tuloksena kaikki ovat tasa-arvoisesti keskinkertaisia tai alle. PISA-tulos on luullakseni keskiarvo. Priimukset nostaisivat tuloksia, mutta kun priimuksia ei enää saa tehdä, kun jollekulle voisi tulla paha mieli.
Olemme suoraan Ruotsin tiellä. Ruotsissahan aikanaan poistettiin kotiläksyt, koska kaikilla ei ollut mahdollisuutta tehdä kotiläksyjä (lue: seliseli entee läksyjä, kun pitää siivota/hoitaa lasta/ pelata pleikkaa /kerjätä/ei ole vapaata pöytää, kun on kymmenen lasta yksiössä jne.).
Vasemmistolainen lopputulosten tasa-arvo voi toteutua vain heikoimman ehdoilla.
MUOKS: Luulisi lianderssonien olevan onnensa kukkuloilla...
Kysymys: Miten saada mamut koulutuksessa samalle tasolle kantislasten kanssa? Nostamalla mamujen osaamista vai laskemalla kantisten osaamistasoa?
En vastaa. Vastaus ei kestä päivänvaloa.
-i-
Viron koululaitos otti oppia Suomen edesmenneestä koululaitoksesta, toteutti sen sellaisenaan, mutta jätti toteuttamatta ns. koulun uudistamisen eli digitalisaation ja kaunokirjoituksesta luopumisen.
Viroon sopii Suomea verrata, niillä on meidän entisen koululaitoksen kopio käytössä, ja hyvin menee.
Jos oppimisen alamäelle halutaan mitään tehdä, niin kännykät pois oppilailta tunneilla ja mielellään välitunneillakin, että oppivat normaalia keskinäistä ihmisten välistä kanssakäymistä.
PAPERIKIRJAT TAKAISIN, KYNÄT JA VIHKOT TAKAISIN, KAUNOKIRJOITUS TAKAISIN.
LUOKKIIN SEINÄT TAKAISIN.
Suomen PISA-romahdus selittyy hyvin pieneltä osin matujen kasvaneella määrällä, ei nykyään osaa kantisoppilaskaan lukea eikä kirjoittaa taikka laskea.
Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.
Quote from: Emo on 05.12.2023, 14:24:26
Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.
Hen går till svenskatalande skolan. Inga invandrare. Små klasser.'
-i-
Koko PISAn laskua ei maahanmuutajat selitä. Yläasteen matematiikan osaaminen on niin heikkoa ja pohjautuu tietenkin ala-asteen heikkoon suoritustasoon.
Ala-asteen vaatimukset ovat laskeneet ihan ensimmäisestä luokasta alkaen. Esikoulu ei ole tuonut kuin käytösongelmia alkuopetukseen. Itse olen erikoistunut myös alkuopetukseen, opettanut 1-2 luokilla lähemmäs kaksikymmentä vuotta. Yläasteen erityisopettajan työ vei välillä paikkaamaan opettajapulaa takaisin pienten pariin ja se muutos on sellainen, että äkkiä pois ja yläasteelle. Ei kiitos enää tuonne meteliin, häiriökäyttäytymisen, osaamattomuuden pariin.
Oppilaiden koulumotivaatio on tippunut tippumistaan ja syynä eivät ole pelkästään maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Ihan omissa kotimaisissa on tarpeeksi. Näitä mamuoppilaita en ole juurikaan tavannut kuin ohimennen. Omissa ryhmissäni pääkaupunkiseudun aikana ei ollut kuin ihan muutama mamutaustainen oppilas, eikä kotiväkeni lasten luokissa ollut ainuttakaan.
Inkluusio on iso syypää luokkien ongelmiin. Alkuopetuksen luokissa on jos mitä lajiketta ongelmia. Maahanmuuttajat aiheuttavat ongelmia suurissa kaupungeissa, eivät maaseudun kunnissa.
Oppilaiden matemaattiset taidot eivät ole kehittyneet pikkulapsuuden aikana. Ei jakseta antaa ajattelunmallia, pitkäjänteisyyttä, oppimisen tahtoa, oppimisen iloa. Iso osa ei todellakaan osaa päässälaskua, ei osaa kertotaulua, ei ole aivojen kansioihin ladattu tavaraa. Kansio aukenee aina enemmän, mitä suuremmin sitä lataa. Uusi kansio avaa alikansioita etc. Kun ei aukea, ei aukea. Ei ole mitään avattavaa.
Äidinkielen oppimisvaje on surullisen suuri. Kirjaa, ei edes Aku Ankkaa jakseta lukea. Pienikään teksti ei avaudu, kun ei ole motivaatiota lukemiseen.
Äidinkielen tasoerot ovat uskomattoman suuret. Käsitteitä ei hallita, yksinkertaisuus kaikkineen kukoistaa.
Tasapaksuus on todellisuutta. Parhaimmat siirtyvät erikoiskouluihin, eliittikouluihin, eliittilukioihin. Maaseudulla, eikä edes pikkukaupungeissa ei moisia mahdollisuuksia ole. Tasokursseilla on mahdollisuus sekä parhaimmistoille että heikoimmille olla motivaattori opinnoissa. Ei ole motivoivaa olla se, joka ei mitään ymmärrä, ei ikinä osaa.
Mikä se on se paavi? Ajjaako se moottorikelekalla? Saako se etes ajjaa? Misä se assuu? No, em mie sitte halua olla mikhään paavi.
Petteri Orpo on lausahtanut jotain terävää asian suhteen.
QuoteKysymykseen, pitääkö hallituksen reagoida nyt jollakin uudella tavalla, Orpo toteaa, että hallitusohjelma vastaa huoleen.
– Se on erittäin merkittävä panostus, mikä perusopetukseen tehdään.
Orpo painottaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan vastaamista.
Viime kaudella hallitus panosti oppivelvollisuuden pidentämiseen. Orpo ei halua lähteä pohtimaan sitä, olisiko sittenkin pitänyt satsata jo silloin vahvemmin perusopetukseen. Hän kuitenkin sanoo, että Pisa-tutkimuksista on nähtävissä, että oppimisen haasteet ovat nimenomaan koulupolun alkupäässä.
– Kyllä se linja, että me nyt pistämme varoja nimenomaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta saisimme kaikille hyvät edellytykset pärjätä toisella asteella, on kestävä tie.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) hahmotteli viestipalvelu X:ssä heikkojen Pisa-tulosten syyksi "vihervasemmistolaista koulutuspolitiikkaa".
Orpo muistuttaa tähän, että Pisa-tulosten lasku on pitkä länsimäinen trendi.
– Minä jättäisin syyttelyn vähemmälle. Keskityn nyt siihen, että meillä on tähän hallitusohjelmassa vastaukset, niiden pohjalta tehdään töitä ja käännetään tämä. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Kaikki puolueet ovat vuorollaan olleet tässä vastuussa ja tämä trendi ei ole muuttunut.
Tunnen jonkinlaista perverssiä tyydytystä siitä että maan pääministeri on aidosti tyhmä mies. Tällainen sopii isänmaallemme, jonka johtajat kantavat talikoilla lantaa kaivoon. Kaivovettä juotaessa tunnistetaan sivumaku, mutta juominen jatkuu aina vaan ja persut tuomitaan. Milloin persut "syyttelevät liikaa", milloin "pelaavat Putinin pussiin" ja eiku lisää paskaa kaivoon. :D
Kun omat lapset menivät Hgissä kouluun, olivat koulut paskaa täynnä. Luojan kiitos että ainakin ulkoisesti selvisivät hengissä. Silloin kun itse kävin jurakaudella koulua olivat toisenlaiset äärimmäisyydet käytössä. Opettajia sai pelätä, sain itsekin turpiini niiltä kunnolla useita kertoja. Oi niitä aikoja.
Quote from: Muuttohaukka on 05.12.2023, 14:36:41
Tasapaksuus on todellisuutta.
Taloustieteilijöillä oli tästä tasapaksuttamisesta tai pakkotasa-arvoittamisesta selkeä näkemys, joka pätee yhteiskunnan alimmilta tasoilta (koulusta) ylimmille:
"Jos yhteiskunta asettaa tasa-arvon vapauden edelle, ei saa kumpaakaan".
— Milton Friendman
"Yhteiskunta, jolla on pakkomielle tasa-arvosta, taantuu lopulta ryöstäjien yhteiskunnaksi ja hajoaa."
— John Stuart Mill
Kumma ettei entinen opetusministeri tuonut esiin ilmiselvästi parasta vaihtoehtoa. Ruotsin kielen opiskelu ja osaaminen on kuulemma erittäin tärkeää muiden kielten oppimisen ja yhteispohjoismaisen identiteetin tms. vuoksi.
Kaikki kehitysmaamaahanmuuttajat olisi tehokkainta sijoittaa ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Looginen kehityssuunta olisi, että Suomesta tapahtuisi vuosien mittaan laajamittainen maahanmuuttajien siirtyminen Ruotsiin paremman monikulttuurin ja vähemmän rasistisen yhteiskunnan perään. Luonnollisia asumispaikkoja olisvat islam-segregaatiolähiöt sharia-lain valvonnan alla rinnakkaisyhteiskunnissa.
Ruotsin kielen aakkosiksi voitaisiin vaihtaa jo peruskoulussa arabialainen kirjaimisto, kun se riittää koraanin lukemiseen moskeijoissa.
Paras tapa parantaa oppimistuloksia, vähentää rikollisuutta ja korruptiota on lisätä sosiaalista pääomaa, joka tarkoittaa monikulttuurin vähentämistä.
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_p%C3%A4%C3%A4omaSosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta.
...
Robert Putnamin mukaan yhteisön sosiaalinen pääoma vähentää rikollisuutta ja korruptiota ja ja parantaa oppimistuloksia sekä lisää elinikää.
Quote from: https://twitter.com/KalleKaasujalka/status/1732005088011444485Kalle Kaasujalka @KalleKaasujalka
Kukaan ei menestyä saa paremmin kun luokan huonoin
-Vasemmiston iltateesi
[tweet]1732005088011444485[/tweet]
Quote from: ikuturso on 05.12.2023, 14:34:56
Quote from: Emo on 05.12.2023, 14:24:26
Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.
Hen går till svenskatalande skolan. Inga invandrare. Små klasser.'
Raportissa tosiaan sellainenkin erikoisuus, että ruotsinkielisten koulujen tulokset eivät ole huonontuneet yhtä jyrkästi kuin suomenkielisten vaan joissain aineissa jopa parantuneet. Asiaa kommentoivilla opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilla ja tutkija Arto Ahosella ei kuulemma ole harmainta aavistusta, mitkä erot erikielisten koulujen välillä selittävät näin selvät erot tuloksissa.
Quote– Med tanke på att inlärningsresultaten överlag försämrats så är det här ett oerhört viktigt trendbrott, säger Anna-Maja Henriksson som går så långt som till att kalla det "mycket bra".
Vad som ligger bakom att de finlandssvenska eleverna inte tappar lika mycket – och till och med förbättrar sitt resultat i naturvetenskaper – har varken Jyväskyläforskaren Arto Ahonen eller Henriksson ett klart svar på.
– Det är jättesvårt svårt att säga vad det här beror på, säger Henriksson.
Hbl: "Viktigt trendbrott", säger Henriksson om finlandssvenska elever i färska Pisaresultatet (https://www.hbl.fi/artikel/f97ab35a-31f2-592e-989f-2f91457d302d) 5.12.2023
Quote from: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7510291f-6f54-4d40-863a-e8fc07797d65Kammottava romahdus Suomen Pisa-tuloksissa – Näin kommentoi ex-opetusministeri Li Andersson
– Eniten olisin nyt huolissani lapsiperheköyhyyden kasvusta. Se heijastuu myös koulumaailmaan, Andersson painottaa.
QuoteLasse Kivinen 🐕🚗 @lasse_kivinen
1950- ja -60 -luvullakin vasta olikin köyhiä lapsiperheitä. Mutta jostain syystä homma toimi paljon paremmin silloin.
Kanadalla menee vielä suhteellisen hyvin, mutta... muslimeja jo noin 6 %!!! Ja väkivallan kasvaa johtuen juuri arabien ym musulmaanien maahanmuutosta. Liberaalit vallassa.
Kohta romahtaa PISAt sielläkin.
[tweet]1732022332372259225[/tweet]
Suomessa kaikkien pitää olla yhtä tyhmiä ja yhtä köyhiä.
[tweet]1731992757130961350[/tweet]
QuoteJari Sarasvuo @SarasvuoJari
Mitä tulee matematiikkaan, maamme onnistuttiin mädättämään vajaan sukupolven aikana.
Heikoimpien osuus melkein viisinkertaistui. Ei ihan.
Parhaiden osuus luhistui melkein 2/3. Ei ihan.
Seuraamukset lopulta murheellisia ihmisille, jotka ovat riippuvaisia korkeasta tuottavuudesta. Tätä on tilattu ja tällaista on saatu.
[tweet]1732005575095959901[/tweet]
QuoteIkävä sanoa, mutta Virossa opettajan keskipalkka on alle puolet suomalaisesta muut resurssit vielä vähäisempiä. Silti maa loistaa nykyisin PISA-tuloksissa. Miten olisi jos resurssien vaatimisen sijaan laitettaisiin oppiminen keskiöön?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010037290.html
[tweet]1732024507047534987[/tweet]
^
Mikään resurssi tai keskittyminen opetukseen ei auta jos opiskelijat on vaihdettu kehitysmaalaisiin ja oppimisrauha tuhottu saman porukan häiriköinnillä.
Ainoa toimiva ratkaisu olisi tasoryhmien palautus, mielellään omiin kouluihin, mikä tarkoittaisi erillisiä slummikouluja.
Virossa tämä aines puuttuu kouluista täysin ja Suomessakin oli marginaalissa silloin kun menestystä tuli.
Sanoin jo hyvien tulosten aikaan, että koulutusvienti on huono vitsi, kun tulokset johtuvat oppimishaluisen kulttuurin ja opetuksen yhdistelmästä. Tuomalla kehitysmaalaiset Suomen kouluihin saatiin Pisa-tuoloskehitys menemään myös kehitysmaiden suuntaan.
Mitähän vuonna 2015 tapahtui, joka voisi selittää romahdusta? Lisäksi mitähän kummaa se Viro olisi tehnyt viime vuodet vähän erilailla kuin Suomi? :flowerhat:
https://yle.fi/a/74-20063721
Quote[...]
Vuoteen 2015 asti suomalainen peruskoulu pystyi paikkaamaan perheiden eroja
Esimerkiksi nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimiseen merkittävästi. Ahonen puhuu suorastaan "luonnonlaista". Suomi pitää itseään mieluusti tasa-arvon mallimaana, mutta vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat myös meillä tiiviisti kytköksissä nuoren osaamiseen.
Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa Suomessa ylimmän neljänneksen matematiikan osaamisen keskiarvo oli yli 80 pistettä korkeampi kuin alimman neljänneksen. 30 pistettä vastaa noin vuoden oppimäärää.
Ahosen mukaan Suomi on aiemmin onnistunut tasaamaan sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja. Käänne tapahtui kuitenkin vuonna 2015.
– Jos mennään meidän parhaisiin vuosiimme, niin silloin oltiin melkein eri maailmassa. Perhetausta ei vaikuttanut niin paljon, eli koulu kykeni tasaamaan perheiden eroja enemmän kuin mitä se tekee nykypäivänä.
[...]
https://yle.fi/a/74-20063393
Quote
[...]
Naapurimaista esimerkiksi Viro suoriutui Suomea paremmin.
Koronapandemia siirsi Pisa-tutkimuksen alkuperäistä aikataulua vuodella eteenpäin, ja vaikutti osallistuneiden oppilaiden koulunkäyntiin vähintäänkin välillisesti lähes koko yläkoulun ajan.
Ensimmäistä kertaa useassa maassa oli myös vaikeuksia saavuttaa tutkimuksen otannalle tai vastausasteelle asetetut kriteerit.
Kahdessatoista osallistujamaassa oli joko suljettu liian suuri osuus oppilaita pois kokeesta, oppilaiden vastausaste ei ollut riittävän korkea tai koulujen osallistumisaste ei ollut riittävä.
Maat ovat kuitenkin hyväksytty mukaan kansainväliseen vertailuun mainiten, että tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
[...]
A-studiossa jauhetaan 5.6.2023 taas kiviä pyöreiksi. Kukaan ei sano suoraan yhtään mitään.
Korona mainittu, bs- bingoon taas yksi raksi.
Juontaja edes yrittää kysyä suoria kysymyksiä.
Ite olin kouluiän matematiikan osalta täysin toivoton, derivoidaan ja integroidaan niin maan perusteellisesti. Lukion opettaja oli täysi epäonnistumisen synonyymi. Kun kysyin suoraan, että mitä tässä haetaan, niin ei löytynyt mitään konkreettista vastausta.
Sit kun lähdin kemiaa opiskelemaan, niin asia kääntyi päälaelleen. Opettaja jaksoi avata entropian ja entalpian laskut.
Tämä on ihan tuhoisa kehitys, rakennetaan systeemejä systeemien päälle ja todella usein menee v@tuix.
Kynä ja paperi käyttöön, se tietokone on syvältä.
Se, mikä lapsilta puuttuu, on tekeminen sen sijaan, että opiskellaan ruudusta. Tytär veisteli ongen, kalasti ja vei saaliin koulun pöydälle ja preparoi sen. Muutama oppilas ei suostunut katsomaan, koska vakaumus. Opettaja soitti, että mitä seuraavaksi? Sanoin, että hommaan vaikka sian pöydälle.
Yksi juttu jota minun nuoruudessani ei ollut ja liekö vieläkään on "show and tell", joka opettaa lapselle esiintymään.
- Ensin riittäisi kun nousisi seisomaan, ja sanoisi kaikille "hei" tuijottaen jalkojaan.
- Seuraavana päivänä sama, mutta katse kiertäisi ympäri luokan
- Taas edellinen, mutta kertoen oma nimi.
- Taas edellinen, mutta yksi lause lisää
- Samalla tavalla vähitellen lisäten joka kierroksella vähän lisää tavaraa, niin kynnys ei nousi niin korkeaksi.
Lopuksi sitten vaikka perjantaisin "show and tell", eli esittelee lyhyesti jonkin esineen, ja kertoo siitä jotain.
Ehkäpä se homma onkin jo tällaista, mistä minä sen tietäisin. Mutta tuo, että innostettaisiin lapsia puhumaan ja esiintymään ilman jännitystä olisi elämässä tärkeää, vaikka olisikin introvertti. Ainoa mitä itse muistan oli se, että ope käski luokan eteen taululle ratkaisemaan matemaattisen tehtävän, ja musaope pakotti laulamaan, vaikka ei osannut.
Lopulta sitten vaikka lukion alussa tai jo ennen sitä olisi väittelytilaisuuksia, joissa väiteltäisiin esimerkiksi filosofisista sitaateista ja yleisistä totuuksista (ei siis politiikasta, ilmastonmuutoksesta, rasismista tms.) kuten esim. "poikkeus vahvistaa säännön" (ei vahvista vaan heikentää), jolloin lopulta päästäisiin siihen mitä koulun pitäisi opettaa: ajattelua omilla aivoilla.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Mamupolitiikka on epäonnistunut ja sen seuraukset näkyvät suoraan koulussa. Toinen hulluus on ATK:sta riippuvaisuus. Nämä eivät näytä muuttuvan, vaan pahenevan jatkossa. Moitteet pedagogeille, epäonnistuitte. Valitettavasti tämä toimittaja on osa ongelmaa, vaikka osaa nyt nähdä sentään jotain.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4
QuoteKommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua
LAURI NURMI
- -
Opiskelin Pisa-huuman vuosina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja halusin valmistua myös aineenopettajaksi.
Pyrin ja pääsin opiskelemaan opettajankoulutuslaitokselle.
Siellä niin opettajat kuin opiskelijat tunsivat ylpeyttä maailmanmaineesta.
Samalla alkoi piirtyä kuva, että Pisa-menestys ei jatkuisi toivotunlaisena. Kyse ei ollut opettajista eikä silloisista opetusmenetelmistä, vaan siitä tosiasiasta, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä nousi Suomessa vauhdilla.
Tutkijat kertoivat, että Pisa-menestys selittyi opettajien korkealla koulutustasolla, suomalaisella yhtenäiskulttuurilla ja laajojen kansanosien hyvällä äidinkielen taidolla.
- -
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Muistan elävästi, miten kasvatustieteitä opettaneet tutkijat arvioivat jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä luennoilla, että maahanmuuttajien määrän noustessa Pisa-tulokset laskisivat.
Pisa-tutkimuksissa menestyvät yhtenäiskulttuurit, joissa oppilasaineksella on kotoa hankittu vankka äidinkielen osaaminen.
Aasian maat ja Viro ovat yhtenäiskulttuureita. Suomi ei sitä enää ole, mikä näkyy Pisa-tuloksissa.
Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta.
Näin ei kuitenkaan tehty, vaan peruskouluihin syntyi kulttuuri, jossa ketään ei jätetä luokalle.
Luokalle pitäisi jättää vuosittain tuhansia oppilaita, jos peruskoulussa pidettäisiin kiinni samanlaisesta vaatimustasosta kuin 1980- ja 1990-luvuilla.
Esseitä ei kirjoituteta, koska nuoret eivät saa niitä tehtyä eivätkä osaa suomea riittävän hyvin. Kun opettajat eivät vaadi tai eivät voi vaatia, kaikkien oppilaiden taso laskee.
Päättäjät eivät ymmärtäneet, mitä on tapahtumassa, vaikka varoittajia on riittänyt.
- -
Pisa-romahdus oli näkyvissä ja ennalta tiedossa.
Tilannetta pahentaa se, että suuri osa nuorista kaipaisi pidemmälle menevää opetusta kuin mihin on mahdollisuus.
Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutetut vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin kouluihin, joissa on mahdollisimman vähän lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Tämä on tosiasia, josta mielellään vaietaan julkisuudessa.
Kehitys on johtanut myös siihen, että opettajat yrittävät välttää huonomaineisia kouluja tai eivät sitoudu työskentelemään niissä.
Kun kehitykseen yhdistää sen, että älypuhelimet ja sosiaalisen median pikaviestipalvelut ja videoalustat ovat romahduttaneet lasten ja nuorten keskittymiskyvyn, Pisa-luisu alaspäin on valmis.
Älypuhelimien käyttöä on vähennettävä radikaalisti kouluissa ja kotona. Muuten länsimainen ihminen tyhmentää itsensä.
- -
Quote from: duc on 05.12.2023, 22:06:25Toinen hulluus on ATK:sta riippuvaisuus.
Tästä oli puhetta jo ainakin 20+vuotta sitten, ei itse laitteen vuoksi, vaan koska sama agenda voidaan softan avulla monistaa kaikille oppilaille jopa ympäri maailman, vähentäen opettajan vaikutusmahdollisuuksia opetusohjelmaan.
Jotta saadaan yhteensopivia maailmankansalaisia.
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/MaailmankansalaisuusMaailmankansalaisuus (myös kosmopoliittisuus, kosmopolitanismi ja globaali kansalaisuus) on tunne olemisesta koko maailman eikä vain jonkin kansallisvaltion kansalainen. Maailmankansalainen tuntee olevansa kotonaan kansainvälisessä ympäristössä.
Tekoäly. Pitäisi vetää pistoke irti!
Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?
https://yle.fi/a/74-20018233
Eli näkyisi siinä se kehitysmaalaisten järjen"juoksun" vaikutus oppimistuloksiin.
Tietenkin tuo on tässä vaiheessa pelkkä oma hypoteesi, että mitä "rikastuneempi" koulu, niin sitä surkeampi lopputulos.
Quote from: koojii on 05.12.2023, 22:56:13
Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?
https://yle.fi/a/74-20018233
Eli näkyisi siinä se kehitysmaalaisten järjen"juoksun" vaikutus oppimistuloksiin.
Tietenkin tuo on tässä vaiheessa pelkkä oma hypoteesi, että mitä "rikastuneempi" koulu, niin sitä surkeampi lopputulos.
Kyllä, luulen että pääsääntöisesti heikentävät myös kantisten oppimista heikentämällä viihtyvyyttä koulussa. Toki siinä on varmaan näitä kriittisiä prosenttiosuuksia + se mistä mamut ovat kotoisin. Ja tietysti puhutaan keskimääräisyyksistä, poikkeuksia löytyy aina suuntaan jos toiseen.
Lisäksi uskon vakaasti, että autoritäärisempi opetus ja kuri sopisi pojille paremmin kuin tämä nykyinen ämmämäinen lipilaarisysteemi. Näkeehän sen poikien huonompana koulumenestyksenä.
Jopa poikalyseot laajoine kurinpitomahiksineen ja miesopettajineen voisivat olla paikallaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4
Quote from: Iltalehti
...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.
Peruskoulu näyttäytyi suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.
Vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.
Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.
Muistan elävästi, miten kasvatustieteitä opettaneet tutkijat arvioivat jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä luennoilla, että maahanmuuttajien määrän noustessa Pisa-tulokset laskisivat.
Pisa-tutkimuksissa menestyvät yhtenäiskulttuurit, joissa oppilasaineksella on kotoa hankittu vankka äidinkielen osaaminen.
Aasian maat ja Viro ovat yhtenäiskulttuureita. Suomi ei sitä enää ole, mikä näkyy Pisa-tuloksissa. ...
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suomen-parhaat-lukiot-etelarannikko-loisti-stt-n-lukiovertailussa/8444494#gs.17iqw4 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suomen-parhaat-lukiot-etelarannikko-loisti-stt-n-lukiovertailussa/8444494#gs.17iqw4)
Jotakin ilmiötä havaitsen itsekin noissa lukioissa:
- monet ruotsinkielisiä, ei siis mamuja
- pikkupaikkakunnissa, joissa "yhtenäinen oppilasaines"
- liki kaikilla paikkakunnilla huomataan, että syrjäinen/valikoiva lukio on paras, ei se monikulttuurisin. :silakka:
Kappas, Nurmi uskalsi sanoa, "ettei ne neekerit ja Pisa tulokset". Kaikkihan tuon tiesi, mutta ekaa kertaa muistaakseni lehdessä. Kansanvaihto on vissiin jo niin pitkällä, ettei systeemiä kiinnosta piillotella tulevaa failed state Suomea.
Uutisia "päättäjille": Suomen Pisa tulokset tulee laskemaan seuraavat 20-30 vuotta, koska neekerit ja hiekkaneekerit ja kantaväestön valkopako pois maasta.
Quote from: koojii on 05.12.2023, 22:56:13
Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?
Kielletty aihe.
Jokainen, joka oli vallankahvassa koronan aikaan, ottaa meriittiä loistavasti suoritetusta katastrofinratkaisusta.
Toisaalta nykyisin ilmenevät ongelmat laitetaan valtaosin koronan piikkiin.
Ei ymmärrä.
Quote from: koojii on 06.12.2023, 00:54:18
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4
Quote from: Iltalehti
...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.
...
Hassua. Suomi oli kaikkein yhtenäisimmin suomalainen 70-luvulla. Mites se noin? Rahasta ei voi ainakaan olla kyse, 90-luvulla kouluissa rahat olivat tiukassa.
Quote from: koojii on 05.12.2023, 22:56:13
Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?
Mielenkiintoista olisi myös nähdä dataa siitä, onko PISA-testejä tehnyt suunnilleen sellainen osuus S2:ia, joka heitä on koulunsa 15-vuotiaista oppilaista.
Länsinaapurissahan kouluja jäi kiinni siitä, että heidän S2:t lakaistiin hetkeksi maton alle, ja otettiin sielä taas esiin kun oli edullista. En yllättyisi, että täälläkin suvaitsevaisto kusisi itseään silmään tälläkin tavalla.
Dataa vaan mahdollisimman paljon tiskiin, koska eihän teillä ole mitään peiteltävää? Eihän?
Ainakin joinain vuosina S2:n PISA on ollut erikseen.
Mutta uskokaa nyt, syy ei ole mamuissa. Niinkuin tässä ovat teille opettajat jo kertoneet.
Syy on puhelimet ja tabletit, joita lykitään jo puolitoistavuotiaiden käsiin, jotta pysyisivät hiljaa tuijottaessaan liikkuvaa kuvaa. Kyseisten laitteiden antamisesta alle 7-vuotiaille pitäisi tehdä rangaistavaa.
Olen kuullut luotettavasta lähteestä, jota en voi paljastaa, kertomuksia joidenkin päiväkotien karusta elämästä. Lapsilla ei tietenkään ole niissä älylaitteita, mutta varhaiskasvattajilla on. Jos käy huono tuuri eikä paikassa ole motivoitunutta, koulutettua lastentarhanopettajaa, lähihoitajataustaiset tarhatädit selaavat puhelimiaan koko päivän ja lapset kököttävät passiivisina (lähteeni on nähnyt tällaista oikeassa elämässä). Tietenkin päiväkodeissa on isoja eroja.
Kuvitelkaa tällainen tilanne: päiväkodissa lapsi lähinnä kököttää. Siellä ei ole aamupiiriä, ei yhteislauluja eikä ohjattua askartelua (tapahtunut oikeassa elämässä). Vanhempi tulee hakemaan. Bussimatkalla vanhempi selaa puhelintaan, ei ehdi vastata lapsen kysymyksiin (tällaista olen todistanut itsekin). Kotona lapsi saa tabletin tuijotettavakseen tai pelaamiseen, jotta vanhempi voisi laittaa ruokaa ja tehdä muita kotitöitä sekä tietysti selata omaa puhelintaan.
Kuvitellaan sitten laadukkaampi kunnallinen tai yksityinen päivähoito. Aamupiirissä opetellaan viikonpäiviä sekä kertomaan säästä ja päivän tapahtumista. Laulujen kautta opitaan lisää sanoja, askartelu kehittää motoriikkaa. On tarinatuokioita ja nukketeatteria. Lapsen huoltaja käyttää lapseen aikaa. Vastaa loputtomiin kysymyksiin monisanaisesti ja monipuolista sanavarastoa käyttäen. Lapsi katsoo kyllä pikkukakkosen vanhemman tehdessä ruokaa, mutta siitäkin lapsi oppii uusia sanoja. Ruokaillessa jutellaan päivän tapahtumista, ja ruoan jälkeen vanhempi lukee lapselle kirjan.
Toista tämä 365 päivää vuodessa ensimmäiset 6 vuotta (miinustettavat miinustaen). Toiselle on luettu lapsuuden aikana 500 kirjaa tai Aku Ankkaa ja lapsi on itsekin kiinnostunut lukemisesta. Toiselle ei ole luettu mitään eikä lapsi näe saavansa mitään hyötyä lukemisesta. Sitten mennään ekaluokalle. Oppimiserot kertautuvat kuuden vuoden ajan. Yläkoulun alkaessa yhdet (pieni vähemmistö) kykenevät tuottamaan jäsenneltyä tekstiä, joka sisältää abstrakteja käsitteitä, toiset eivät osaa kunnolla lukea ja sanavarasto on niin pieni, että ihan tavalliset suomen kielen sanat tuottavat vaikeuksia. Tästä tekstikappaleesta esimerkiksi sana "tuottaa" on sellainen, että *suomenkielisistä* nykyseiskoista noin puolet eivät tuntisi sanaa eivätkä pystyisi päättelemään sitä asiayhteydestä.
Tähän on tultu. Yläkoululaisten romahdus on tapahtunut parin viime vuoden aikana, eli täsmälleen oikeaan aikaan siitä laskien, kun älylaitteet tulivat kaksivuotiaiden ulottuville.
Lisään vielä, että Gaussin käyrä on historiaa. Nykyisin se menee niin päin, että arvosanoja 4-6 saadaan eniten. Ne, jotka on kasvatettu vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa ilman älylaitteita, saavat helposti ysejä-kymppejä. Keskikasti on kadonnut kokonaan.
Lisäksi nelosta ei saa antaa, vaan on opettajan tehtävä miettiä, miten koulua käyvälle oppilaalle saadaan arvosana 5.
Quote from: F1nka on 06.12.2023, 08:18:52
Quote from: koojii on 06.12.2023, 00:54:18
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4
Quote from: Iltalehti
...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.
Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.
...
Hassua. Suomi oli kaikkein yhtenäisimmin suomalainen 70-luvulla. Mites se noin? Rahasta ei voi ainakaan olla kyse, 90-luvulla kouluissa rahat olivat tiukassa.
Kun tuossa sanottiin, että 90-luvun alkaessa, niin minusta se tarkoittaa vuotta 1990. Silloin oli vauras 80-luku takana ja mentiin vielä sen höyryillä. Lama alkoi vasta 1991 ja lamassa tehdyt leikkaukset alkoivat näkyä vasta myöhemmin.
Älylaitteiden syyttäminen oppimistuloksista kuulostaa vähän samalta kuin aikanaan syytettiin pelaamisen aiheuttavan rikollisuutta. Todellisuudessa perseily vain väheni, kun porukka on sisällä pelaamassa.
Nuo lapsethan kuulostaa yleisneroilta, jos osaavat käyttää niitä laitteita toisin kuin boomerit, jotka ei välttämättä saa edes tietokonetta päälle.
QuoteVielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia vain seitsemän prosenttia, kun viimeisimmässä tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli jo joka neljäs. Samaan aikaan vähintään erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.
Tytöt ovat pärjänneet matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 alkaen. Osaamiserot ovat kuitenkin olleet Suomessa maltillisia ja osaamisen heikkeneminen on sukupuolten välillä tasaista.
Uusimmassa arvioinnissa tytöt saivat matematiikassa 487 pistettä ja pojat 482 pistettä. Tulokset ovat edelliseen, vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna tytöillä 24 pistettä ja pojilla 23 pistettä heikommat.
Yle: Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin (https://yle.fi/a/74-20063393) 5.12.2023
Osaamisen tason romahtaessa kautta linjan 2000-luvun alusta lähtien suomalaiset tytöt ovat ohittaneet suomalaiset pojat myös matematiikassa, mutta ei mitään nähtävää?
Toinen näkökulma on sitten se, että
Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt ovat nykyään selvästi poikia parempia matematiikassa. Se johtuu suomalaisesta koulusta, jonka rakenteet on suunniteltu erikoislaatuisella tavalla suosimaan tyttöjä, mutta tässä ei suostuta näkemään ongelmaa vaan paremminkin ylpeydenaihe.
QuoteBäst i matematik klarade sig Singapore, följt av en rad andra östasiatiska länder och regioner.
Finland placerar sig på tjugonde plats, endast två placeringar ovanför Sverige som också fortfarande placerar sig ovanom OECD-medeltalet.
I jämförbara länder sjönk poängmedelvärdet i matematik på ett statistiskt signifikant sätt i så mycket som 41 länder eller regioner, av vilka 35 länder är en del av OECD.
Anmärkningsvärt i rapporten är att Finland är det enda OECD-land där flickorna presterar betydligt bättre än pojkarna.
Ännu 2006 var pojkarnas resultat bättre än flickorna, men sedan 2015 har flickornas medelvärde varit högre än pojkarnas.
Svenska Yle: "Ett oerhört viktigt trendbrott" – finlandssvenskar klarar sig bättre i Pisastudien, men som helhet tappar vi mark (https://svenska.yle.fi/a/7-10046761) 5.12.2023
Suomen tulosten äärimmäinen poikkeuksellisuus on näkynyt tyttöjen ja poikien eroina jo aiemmista raporteista, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, mistä se oikeasti johtuu. Suomalaiset pojat kai nyt vain ovat laiskoja ressukoita.
Quote from: Bona on 06.12.2023, 10:18:54
Ainakin joinain vuosina S2:n PISA on ollut erikseen.
Mutta uskokaa nyt, syy ei ole mamuissa. Niinkuin tässä ovat teille opettajat jo kertoneet.
Aivan varmasti oppimistulokset ovat laskeneet kantiksillakin. En millisekuntiakaan käytä älylaiteongelman, kurittomuuden tai keskittymisen puutteem vähättelyyn.
Mutta opettajilla on tietynlainen esto sanoa julkisesti mitään, minkä voisi tulkita oppilaiden moittimiseksi. Opettajat eivät voi "kertoa" mitään, mikä kumoaisi äo-tutkimuksen tulokset. Tulokset laskevat, kun äo-potentiaali laskee. Pisalukemaa voi arvioida luokan ovelta.
Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi. Jokainen voi todentaa asian vertaamalla uusia ja vanhoja oppikirjoja.
Tytöt eivät tulleet paremmiksi vaan heidän tulokset romahtivat vähemmän.
Älylaitteet eivät kuulu koululuokkiin ellei niitä tarvita opetukseen.
QuoteToinen näkökulma on sitten se, että Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt ovat nykyään selvästi poikia parempia matematiikassa. Se johtuu suomalaisesta koulusta, jonka rakenteet on suunniteltu erikoislaatuisella tavalla suosimaan tyttöjä, mutta tässä ei suostuta näkemään ongelmaa vaan paremminkin ylpeydenaihe.
Aivan. Naiset on "hyviä" naisille suunnitellussa matematiikassa, Pisa-kokeissa, julkisen sektorin käsienheiluttelu töissä jne jne. Jos tämän sanoo, niin naisille suunnitellun systeemin mielestä misogyniaa. Tulos on sitten kaikki saamattomat Li Anderssonit, Elina Valtoset ja Sanna Marinit paskomassa systeemiä julkisista varoista, jotka tulee miesten pyörittämältä yksityiseltä sektorilta.
Tässä vaiheessa kannustan nuoria perheitä amerikkatyyliseen kotikoulumeininkiin. Omien lasten kasvatuksen langat visusti omiin käsiin, elintasosta tinkien ja tulevia eläkkeitä murehtimatta.
Hanki 4-6 lasta ja luota että he (rakkaudella kasvatettuina) ovat sinun eläkkeesi. Enemmän siihen on luottaminen kuin pyramidihuijaukseen jota Suomen eläkejärjestelmäksikin kutsutaan.
Quote from: Torspo on 06.12.2023, 11:39:42
Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi. Jokainen voi todentaa asian vertaamalla uusia ja vanhoja oppikirjoja.
Tytöt eivät tulleet paremmiksi vaan heidän tulokset romahtivat vähemmän.
Älylaitteet eivät kuulu koululuokkiin ellei niitä tarvita opetukseen.
On hyvä oppia myös poimimaan tehtävän kannalta oleellinen pidemmästä selostuksesta. Teknologaa voisi hyödyntää tarjoamalla tehtävänkuvaukset äänitiedostoina, jolloin lukemisen häiriöt eivät olisi matematiikan oppimisen tiellä. Pidemmässä juoksussa siihen lukemiseen pitäisi kylllä panostaa. Yleisesti ottaen matematiikka ja ihmiskunnan suurimmat teknologiset saavutukset on hahmoteltu liitutaulun äärellä tai lounaan jälkeisellä kävelylenkillä. Härpäkkeiden hankinta tuntuu olleen enemmän heikkolahjaisten opettajien hauskuuttamiseksi tarjottu puuha, kuin minkäänlainen tarkoitus kehittää suomalaisnuoria.
Quote from: dothefake on 05.12.2023, 22:51:39
Tekoäly. Pitäisi vetää pistoke irti!
Ei tuu tapahtumaan, liian kiva ja helppo ratkaisu tuottaa puppujargonia. Erinomainen työkalu tuottaa poliitikkojen suuhun pätevältä *kuulostavaa* shaibaa.
Kuinkakohan suuri määrä "uutisista" on jo tekoälyn tuottamaa? Mitkä ovat puheenaiheet kulloinkin, mitkä myyvät? Sähkön hinta, bensan hinta, korona, muoti, sodat.
Journalismi on tänä päivänä klilkailua netissä ja mukavan kuvituskuvan etsimistä kuvapankeista. Sopivat hakusanat, haluaako tehdä negatiivisen, positiivisen tai neutraalin jutun? Sit annetaan tekoälyn jauhaa ja ajaa kääntäjän läpi.
Ei tekoäly pysty käsittelemään muuta, kuin sille tuupattua roskaa pureskeltavaksi johonkin muotoon. Omaan agendaan perustuvat algoritmit ja se on siinä. Sillä saadaan tuotettua vaikka Ukrainan sotaa ihannoiva teksti helposti ja nopeasti valtion käyttöön.
Helsingin Sanomat: Pisa-tulosten luisuun ei ole helppoa selitystä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010037250.html) 6.12.2023
Ja vaikka olisikin, se luultavasti sivuutettaisiin.
Quote from: Pääkirjoitus HSSuomen aiemman menestyksen syyksi esitettiin usein väestön homogeenisyys verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Totta onkin, että niin ensimmäisen kuin toisenkin polven maahanmuuttajien tulokset ovat selvästi heikompia kuin kantasuomalaisten, joten maahanmuuttajien määrän lisääntymisellä on vaikutuksensa. Suomen pisteiden romahdusta se ei kuitenkaan selitä, sillä syntyperäisten suomalaisten pisteet ovat laskeneet yhtä paljon tai jopa hiukan enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten koululaisten.
...mikä ei ilman tarkempia tietoja kumoa epäilyä vaikutuksesta.
Quote from: Pääkirjoitus HSTutkimuksessa selvitettiin myös koulujen työrauhan merkitystä. Oppilaiden vastausten perusteella laskettu työrauhaindeksi oli Suomessa paljon OECD-maiden keskiarvoa heikompi. Maahanmuuttajaoppilaiden määrällä ei ollut työrauhaan merkittävää vaikutusta, mutta kännykän käytöllä saattoi ollakin. Sen tuottamista keskittymisvaikeuksista valitettiin Suomessa selvästi enemmän kuin vertailumaissa keskimäärin.
Sama tässä. Maahanmuuttajaoppilaita on moneen lähtöön, ja työrauhan ohella merkityksellistä saattaakin olla resurssien ohjaaminen yhä enemmän maahanmuuttajien tarpeisiin. Inkluusioperiaatetta ei ilmeisesti kyseenalaisteta vieläkään?
Quote from: Torspo on 06.12.2023, 11:39:42
Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi.
Selventäisitkö, mitä tarkoitat luetunymmärtämisellä tässä?
Haluavatkohan mamulasten vanhemmat, että lapsesnsa opettelisivat Suomen kieltä ?
Vai ehkä nuo vanhemmat haluavat Suomesta itselleen ja lapsilleen maan,
jossa voi vain oleskella Suomalaisten itselleen aikoinaan maksamilla Kela-sos.turvalla ja toivomalla, että suomen kieli muutettaisiin kouluissakin arabikieliksi pakollisesti ? Ja....
Suomalaisten tulisi pyllistellä joka kahvi- ruokatunneilla parin tonnin
matoilla ja syödä vasta kotonaan, jos olisi syömistä ?
Kun yli 20- vuotiaita mamuja on tullut suomeenkin " alaikäisinä ", mikä
taho takaa, etteivät nuo " alaikäiset " ole kussakin lähtömaassaan vahvasti
koulutettuja taistelijoita, terroristeja tai jonkun uskonlahkon idealistisia
kannattajia, joita lähetetään mm. venäjän kautta suomeen ns. turviksina ?
Kyllä kauhistuttaa lastenlastenlastenkin tulevaisuus tässä vielä Itsenäisessä Suomessamme.
Joskus aikoinaan eräs jjurpolainen päätti, että suomalaisilta nyysitään valtion kassaan kaikki alle 24- vuotiaina maksetut eläkekertymät.
Nyt tuo Suomalaisten, varsinkin pienituloisimpen eläketurvaa heikentänyt
meppi kehtaa asettua suomen työväen pressaehdokkaaksi...oksettavaa :facepalm:
Quote from: Miniluv on 06.12.2023, 13:24:13
Quote from: Torspo on 06.12.2023, 11:39:42
Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi.
Selventäisitkö, mitä tarkoitat luetunymmärtämisellä tässä?
Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.
2-1=
Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa. Samankaltaista opetustapaa en ole kuullut ehdotettavan kielten opiskeluun. Ratkaise laskutoimitus saadaksesi sanan oikea käännös.
Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?
Aiheena on ; Mamulasten kouluosaaminen jäljessä.
Odotatko mamulapsilta vastausta, vai ehkä Suomalaisilta Villeltä ja Matilta ?
En ole Ville tai Matti, vaan Suomalainen isoisoäiti, joka aikoinaan
kahlasi kouluvuodet niin luku, kuin -kirjoitustaitoiseksikin oppineena ja odotteli suuria tulevaisuudeltaan, kuten kaikki Suomalaiset nykynuoretkin odottanevat ?
En ollut kouluaikoinani matemaattisesti mikään nero, mutta läpäisin koulun
hieman yli 7 keskiarvolla ja sillä on pärjätty...
Jos Suomalaisten lasten Pisa-oppimiskyky tilastoissa laskee mamujen oppimiskyvyttömyyden vuoksi, on jotain pielessä ja pahasti...
Quote from: Torspo on 06.12.2023, 13:44:34
Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.
2-1=
Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa.
Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?
Onko esimerkkikirjaa jossa tosiaan pääpaino on esimerkkisikaltaisissa tehtävissä?
Quote from: Hamsteri on 06.12.2023, 11:09:50
Älylaitteiden syyttäminen oppimistuloksista kuulostaa vähän samalta kuin aikanaan syytettiin pelaamisen aiheuttavan rikollisuutta. Todellisuudessa perseily vain väheni, kun porukka on sisällä pelaamassa.
Nuo lapsethan kuulostaa yleisneroilta, jos osaavat käyttää niitä laitteita toisin kuin boomerit, jotka ei välttämättä saa edes tietokonetta päälle.
Komppaan. Älylaitteiden syyttäminen on hieman samanlainen analyysi kuin Suomen päästöjen syyttäminen Intian ilmanlaadusta ja merenpinnan noususta. Tai höyryveturin 35 km/h nopeuden syyttäminen 1830-luvulla ihmiskunnan rappiosta. Tai lelujen kieltäminen 2-vuotiailta koska "ennen riitti käpylehmä".
Ennemmin älylaitteet aiheuttavat ongelmaa kun niiden käyttöön yhdistyy läntisen maailman minäminäminä-kulttuuri. Ketään ei saa syyttää mistään eikä rangaista ketään eikä syyllistää ketään. Paitsi tietysti valkoisia heteromiehiä.
edit. lisäys: muu maailma kyllä käyttää älylaitteita Suomenkin puolesta, eli ei niiden tuomitseminen paranna Suomen Pisa-sijoituksia. Sen sijaan paskamatujen kokoaminen yksiin ja samoihin leirikouluihin kyllä parantaa suomalaislasten sijoitusta.
edit 2. Lisätty 3-4 sanaa toiseksi viimeiseen kappaleeseen.
Quote from: Bona on 06.12.2023, 10:18:54
Kuvitellaan sitten laadukkaampi kunnallinen tai yksityinen päivähoito. Aamupiirissä opetellaan viikonpäiviä sekä kertomaan säästä ja päivän tapahtumista. Laulujen kautta opitaan lisää sanoja, askartelu kehittää motoriikkaa. On tarinatuokioita ja nukketeatteria. Lapsen huoltaja käyttää lapseen aikaa. Vastaa loputtomiin kysymyksiin monisanaisesti ja monipuolista sanavarastoa käyttäen. Lapsi katsoo kyllä pikkukakkosen vanhemman tehdessä ruokaa, mutta siitäkin lapsi oppii uusia sanoja. Ruokaillessa jutellaan päivän tapahtumista, ja ruoan jälkeen vanhempi lukee lapselle kirjan.
Eikä tässä ole oikeastaan pelkästään näistä opituista taidoista vaan oppimisen edellytyksistä ylipäätään. Vähän paikkakunnasta riippuen päivähoidossa tai "varhaiskasvatuksessa" on sellaista meininkiä, että lapset saavat päättää asioista. Oikeastaan mitään ei tarvitse tehdä, jos ei halua. Epämukavuusalueelle ei pakoteta ja vaatimuksia ei lapselle saa juurikaan esittää. Ja samaa vaivaa on vähän nykyisissä joissain kasvatussuuntauksissakin. Eihän lasta voi pakottaa siivoamaan lelujaan jne.
Kaikenlainen oppiminen, erityisen korostetusti vaikkapa juuri matematiikan oppiminen, edellyttää pitkäjänteisyyttä, keskittymistä, sinnikkyyttä, pettymyksen sietämistä ja kykyä motivoida itseään silloinkin kun ei niin kauheasti huvittaisi. Näitä pitää lapsen kanssan harjoitella jo pienestä pitäen. Pitää olla rajoja, lapsen tason mukaisia vaatimuksia ja välillä pitää tehdä asioita myös jopa vähän puoliväkisin ja puoliksi pakottaen, jos ei homma muuten hoidu. Kesken jääneisiin asioihin palataan ja niitä hoidetaan kuntoon vaikka osissa.
Alakoulun opettajia kuunnellessa trendi on tullut viime vuosina hyvin selväksi: alakoulujen ensimmäisille luokille tulee yhä enenevässä määrin lapsia, joilla mainitut oppimisen edellytyksenä olevat perustaidot ovat täysin hukassa. Ei ole pitkäjänteisyyttä, ei jakseta keskittyä, pettymystä ei siedetä ensinnäkään vaan saatetaan pillahtaa itkuun mitä pienimmistä vastoinkäymisistä ja jos ei yhtään huvita, niin sitten heitetään homma ihan täysin leikiksi ja pelleilyksi.
Noita perustaitoja voi ja toki pitääkin harjoitella myös koulussa. Mutta mitä matalammalta tasolta lähdetään ensimmäisillä luokilla, sitä enemmän aikaa kuluu sellaisiin asioihin, joihin ei ole aiemmin tarvinnut käyttää aikaa. Ja jos on ensimmäiset 6 vuotta voinut viettää pikkudiktaattorin elämää, niin ei koulussa ole kaikkien osalta aikaa ja mahdollisuuksia korjata enää suuntaa. Erityisesti, jos kotona ei ole mitään kiinnostusta tukea korjausliikettä.
Erityisesti kaikenlaiset trendi-ilmiöt itseohjautuvuuden ja koulussa "viihtymisen" otsakkeen alla ovat myrkkyä tilanteessa, jossa perustaidot ovat hukassa. Monesti esim. poikien osalta on esitetty, että pitäisi lisätä koulussa "toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä", mutta oikeasti arvelen, että enemmänkin tarvittaisiin rajoja, kuria ja työrauhaa. Kun nuo ovat kunnossa, pystytään harjoittelemaan keskittymistä, sinnikkyyttä ja muuta tarpeellista, jota esimerkiksi matematiikan oppiminen sekä vaatii että kehittää. Palkinto ja viihtyvyys ei tässä lähestymistavassa tule siitä, että keskittymisvaikeuksia omaavalle kaverille annetaan ärsykkeitä pursuava digilaite käteen "viihtyvyyden" parantamiseksi vaan siitä, että hankaluuksista huolimatta onnistui oppimaan asian ja seuraavan asian oppiminen on sitä kautta helpompaa. Sitten kun tuossa onnistuu, niin kehuminen ja onnistumisen huomiointi on toki paikallaan.
Arvelen, että poikien ja tyttöjen (keskimääräisissä) oppimiseroissa korostuu se, että pojat helpommin ottavat "shown" haltuun silloin, kun kuria ja rajoja ei ole riittävästi. Homma menee pelleilyksi ja oppiminen jää tapahtumatta. Ei tietysti kaikkien poikien kohdalla, mutta vähän turhan monen. Ja mitä enemmän näitä showmiehiä on luokassa, sitä enemmän sekaisin homma menee koko luokan osalta. Nykyinen lähestymistapa yrittää korostetun voimakkaasti "ymmärtää" tällaista käytöstä sen sijaan, että yritettäisiin pakottaa työrauha ja sitä kautta oppimisen perusedellytykset luokkaan. Mopo karkaa käsistä ja opettajatkin väsyvät. Ja mikään määrä kouluavustajiakaan ei lopulta riitä sitten opettajan tueksi.
Digilaitteilla varmastikin on joku rooli siinä, miksi oppilaat ovat keskimäärin lyhytjänteisempiä, keskittymiskyvyttömämpiä ja vähemmän pettymyksiä sietäviä ja sinnikkäitä kuin aiemmin.
Liiallisen itseohjautuvuuden korostamisen, digiloikkimisen ja viihtyvyyden lisäämisen ohella toki liian pitkälle viety inkluusio, seinättömät koulut, sekalaiset ideologiset "kehityshankkeet" ja muut oppimisen perusedellytyksiä (työrauha, keskittyminen) ja opettajien jaksamista nakertavat viime aikaiset muutokset ovat jossain roolissa. Pitäisi nostaa käsiä pystyyn virheiden merkiksi ja lopettaa pahimmat hullutukset.
Ja varmasti maahanmuutollakin on roolinsa tässä varsinkin siellä alueilla, joihin maahanmuuttajia keskittyy. Mutta näitä ilmeisiä ongelmia on ihan sellaisillakin alueilla, jossa maahanmuuttajia ei juurikaan ole.
Mutta turha on sanoa, että ongelmista ei olisi varoitettu. Eturivissä varoittamassa ovat olleet mm. Liisa Keltikangas-Järvinen, Kari Uusikylä ja Aino Saarinen. Lisäksi huolestuneita äänenpainoja on kuultu ihan tavallisten "kentällä" työskentelevien opettajien joukosta. Kehityspsykologian ja kasvatustieteen opeille on vaan naureskeltu viime vuosina ja laitettu uutta vaihdetta silmään ideologisessa kiihdytyksessä.
Quote from: Miniluv link=topic=92215.msg3529075#msg3529075
Aivan varmasti oppimistulokset ovat laskeneet kantiksillakin.
Niin ovat ja itseasiassa jopa enemmän kuin maahanmuuttajataustaisilla. Tästäkin yritettiin mm. Iltalehdessä tehdä positiivinen uutinen esittämällä asia näin:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f3c32ea0-079e-4dce-9a63-c77db4dd66da
Quote
...
Positiivinen uutinen on se, että matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
...
Jos katsoo PISA-tutkimuksen raporttia (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf) niin sieltä voi kaivaa sivulta 56 liitteenä olevan tilannetta havainnollistavan kuvaajan. Vaatii jonkinlaiset viherpunaiset lasit nenälle, että kantaväestön osaamisromahduksesta löytää tällaisia positiivisia puolia.
Quote from: Hamsteri on 06.12.2023, 11:46:29
Aivan. Naiset on "hyviä" naisille suunnitellussa matematiikassa, Pisa-kokeissa, julkisen sektorin käsienheiluttelu töissä jne jne.
"Naisille suunniteltua matematiikkaa" ei varsinaisesti tue ainakaan tuo PISA-raportti. Liitteenä oleva toinen kuva on raportin sivulta 44. Tästä ilmenee, että matematiikassa parhaiten pärjänneiden (tasot 5 ja 6) joukossa enemmistö on poikia. Poikien keskiarvo on huonompi, koska pojilla on myös selvä yliedustus huonoiten pärjänneiden joukossa. Samaa käsitystä tukee myös sivun 45 taulukko, jossa on matematiikan pistemäärät 10% parhaiten ja huonoiten pärjänneiden osalta niin tytöistä kuin pojistakin. Jokaisena kolmena vuonna 10% parhaiten pärjänneistä pojista sai keskimäärin parempia pisteitä kuin 10% parhaiten pärjänneistä tytöistä. Vastaavasti 10% huonoiten pärjäävistä pojista sai keskimäärin selvästi huonompia pisteitä kuin 10% huonoiten pärjänneistä tytöistä.
Yksi näkymä tähän vielä raportin sivulta 44, josta liitteenä kuva, joka havainnollistaa osuuksien kasvua heikosti pärjäävien ryhmässä (Taso 2 tai alle) ja hyvin pärjäävien ryhmässä (Tasot 5-6). Tästäkin näkee, että romahdus koskee sekä tyttöjä että poikia. Ja että poikia on tyttöjä enemmän sekä parhaiten pärjäävissä että huonoiten pärjäävissä ryhmissä ja näin on ollut ainakin viimeisenä kolmena perättäisenä testikertana.
Keskimäärin kaikkein tulokset ovat laskeneet, mutta poikien osalta erityisesti heikoimmin pärjäävä osa pärjää selvästi huonommin kuin vastaava osa tytöistä. Ja heikosti pärjäävien osuus on kasvanut reilusti niin tytöissä kuin pojissakin.
Nämä artikkelit aiheesta ovat kyllä hauskoja tämän elefantti huoneessa-ilmiön ansiosta.
Quote from: Torspo on 06.12.2023, 13:44:34
Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.
2-1=
Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa. Samankaltaista opetustapaa en ole kuullut ehdotettavan kielten opiskeluun. Ratkaise laskutoimitus saadaksesi sanan oikea käännös.
Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?
Piti kysyä, kun arvelinkin vastauksen olevan jotain tällaista.
Laskutoimitukset ovat tekniikkaa, aritmetiikkaa.
Ongelman hahmottaminen (vaikka luettavasta tekstistäkin) siihen muotoon, että sen voi ratkaista laskemalla, on matematiikkaa.
Kemia on yksi esimerkki siitä, missä tarvitaan matematiikkaa, mutta myös päättelykykyä ja asiayhteyksien hahmottamista.
Karkea esimerkki: pinnoituslinjalla alkoi tulla huonoa tavaraa. Siitä analyysit, jotka osoittivat, että eri käsittely aiheiden välillä siirtyi huuhtelualtaiden välillä ihan liikaa edellisestä käsittelystä. Kaksi vaihtoehtoa, joko lisätä kromikylpyyn hopeanitraattia (ei todellakaan halpaa), tai nostaa kromipitoisuutta rutkasti, vähän halvempaa.
Lopulta syyksi paljastui esimiehen määräys, että taloudellisista syistä oli päätetty jättää huuhteluvesi vaihtamatta viikoittain.
Laskin ja laskin, vein analyysitulokset laskuineen pöydälle, ja kerroin mitä maksaa, että saadaan tulos pysymään hyvänä. Esimies ei ollut se penaali terävin kynä, ei kemiassa tai matematiikassa. Huuhteluveden vaihtoon kuluva summa sekä ylimääräinen kemikaalimäärä verrattuna kannatti kuunnella. Vaihtoehtona olisi ollut paskaa kromipintaa, josta asiakkaat eivät olisi oikein pitäneet. En tiedä, mihin kiikutti jonkun tarkistettavaksi, mutta homma rauhoittui.
Looginen päättelykyky, havainnointi ja 1+1 on todellakin 2. Ei se, että osaa laskea, vaan myös hiukan ajatella muutakin, kuin mitä netistä löytyy.
Quote from: Miniluv on 06.12.2023, 11:29:21
[...]
Mutta opettajilla on tietynlainen esto sanoa julkisesti mitään, minkä voisi tulkita oppilaiden moittimiseksi. Opettajat eivät voi "kertoa" mitään, mikä kumoaisi äo-tutkimuksen tulokset. Tulokset laskevat, kun äo-potentiaali laskee. Pisalukemaa voi arvioida luokan ovelta.
Katsokaa tätä twittiä esimerkkinä, miten pohditaan syitä eroihin kognitiivisessa suoriutumisessa. :facepalm:
[tweet]1732028970546102310[/tweet]
Asiaa sivuten anekdootti Ruotsista viikolta: televisiossa dosentti ja psykiatri ei pystynyt löytämään mitään syytä, miksi Ruotsissa on - ilmeisesti - nyt maailmanennätysmäärä (väestöön suhteutettuna) uusia ADHD-diagnooseja. Naispsykiatri/dosenttti ei pystynyt selittämään mistä tämä voisi johtua.
Omasta mielestä ongelma älylaitteiden kanssa on se että niiden kanssa ei oikein voi tehdä muistiinpanoja. Itsellä on vielä n+1 koulukirjaa ja vihkoa jossain kellarissa ja niihin on kyllä kirjoitettu aika helvatusti. Vihkoon kun kirjoitit muistiinpanoja intiaanisodista tai vaikkapa nuijasodasta ja sitten vielä luin ennen koetta koulukirjasta samat jutut niin kyllä se ihan eri tavalla pysyi päässä kuin jos vain kahlaa wiki artikkelin läpi.
Laskeminen on sitten kanssa sellainen että sitä vaan pitää tehdä jotta siitä pääsee kärryille, joku kemia vähän sama.
Tässä tulee tosin sitten se opettajamateriaali ja opettajan roolikin esiin. Jos se opettaja ei voi sanoa mitää oppilailleen niin ei kai ne opi. Sen pitää osata opettaa ja uskaltaa takoa sitä oppia sinne oppilaan kaaliin. Mutta ei se lapsi siellä koulussa opi mitään jos sitä ei opeteta. Nimimerkillä kokemusta on... itsellä meni 2 vuotta hukkaan koulutieltä kun olin 3&4 luokan sellaisessa hienossa "kokeilu koulussa" jossa avarrettiin lasten kykyä itseoppimiseen. Oli muuten tietotekniikkaakin ja kivoja yhteisiä näpräilytuokioita ja mitä ikinä. Opettaja oli ehkä kaksi tuntia per päivä luokassa pl. puutyöopettaja ja englanninopettaja. Ja silloin ei edes tarvinnut olla paikalla luokassa vaan sai puuhata itsekseen jos vain ilmoitti että on tehnyt hommat.
Onneksi faija pisti laskemaan koulukirjan tehtävät joten vahinko ei iskenyt kuin suomenkieleoppiin joka on itsellä ihan helvetin huono, päälle pikku lukihäiriö vielä niin ihme että osaan edes kirjoittaa. Tosin varmaan auttoi että olen tykännyt lukea ihan penikasta asti ja omaan aika monta hyllymetriä ihan paperisia kirjoja, aika monta bittiä kyllä e-kirjaakin koska kehitys kehittyy.
Mutta tl;dr niitä lapsia pitää ihan oikeasti opettaa että ne oppii. Sitä varten siellä on ne opettajat... tai siis pitäisi olla.
Quote from: Miniluv on 06.12.2023, 11:29:21
Mutta opettajilla on tietynlainen esto sanoa julkisesti mitään, minkä voisi tulkita oppilaiden moittimiseksi. Opettajat eivät voi "kertoa" mitään, mikä kumoaisi äo-tutkimuksen tulokset. Tulokset laskevat, kun äo-potentiaali laskee. Pisalukemaa voi arvioida luokan ovelta.
Tuo samanlainen estohan on laajemmaltikin suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikka yhä suurempi osa yhteiskunnasta on viime vuosikymmeninä havainnut, kuinka ihmisoikeuksilla ja turvapaikanhaulla suomalaisia törkeästi huijataan, niin vähäiset julkitulot turvapaikkabluffin julkistamiseksi puhumattakaan teot systeemin muuttamiseksi puuttuvat.
Me kaikki tiedämme olevamme todella yksinkertaisten ihmisten kusetuksen kohteena.
Missä on suomalaisten itsetunto?
1960-luvulla Teknillisessä Korkeakoulussa professori piti viikottain matematiikan luentoja.
Tiettynä päivänä ns. kyyhkyslakkaan ilmestyi A4:nen pidettyjen luentojen aiheisiin liittyviä laskuharjoitustehtäviä.
Seuraavalla viikolla assistentit laskuharjoituksissa selittivät tehtävien ratkaisut.
Tentteihin tuli joko suoraan tai sovellutuna laskuharjoituksen tehtäviä.
Mikä matematiikan opiskelussa on niin vaikeata?
Kuuntelin eilen Ylen ruotsinkielisen radiokanavan ajankohtaisohjelmaa, missä tietysti asiaan liittyvä pakollinen itseruoskinta. Siinä matikanopettaja tosin otti esille yhden mielenkiintoisen asian, nimittäin, että PISA- kokeeseen ei liity minkäänlainen kannustin suorittaa/läpäistä se parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeen kirjoittajille kun ei anneta minkäänlaista palautetta, eikä se vaikuta oppilaan arvosanoihin millään tavalla.
Opetushallituksen vasurimentaliteetti, jossa arvosanat ovat lähtökohtaisesti pahasta.
Quote from: jalski on 06.12.2023, 15:13:01
Mutta turha on sanoa, että ongelmista ei olisi varoitettu. Eturivissä varoittamassa ovat olleet mm. Liisa Keltikangas-Järvinen, Kari Uusikylä ja Aino Saarinen. Lisäksi huolestuneita äänenpainoja on kuultu ihan tavallisten "kentällä" työskentelevien opettajien joukosta. Kehityspsykologian ja kasvatustieteen opeille on vaan naureskeltu viime vuosina ja laitettu uutta vaihdetta silmään ideologisessa kiihdytyksessä.
Tähän liittyen vielä keväältä yksi Ilta-Sanomien juttu, jossa on haastateltu Aino Saarista. Koskee tietysti samalla tavalla kantasuomalaisia kuin ketjun aiheena olevia maahanmuuttajiakin. Alla muutamia katkelmia pitkästä haastattelusta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html
Quote
Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt
Aino Saarisen väitöskirja Suomen heikentyneistä oppimistuloksista aiheutti pari vuotta sitten valtavan porun.
Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. Varhaiskasvatukseen osallistumisella taas ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä oppimistuloksiin.
...
Väitöskirjan ohjaajana toiminut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille, että Saarinen kohtasi käsittämättömän myrskyn ja hänen tutkimustuloksensa sivuutettiin täysin. Keltikangas-Järvinen otti Saarisen kohtelun esiin, kun häneltä kysyttiin syitä oppimistulosten laskuun.
Saarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.
– Kasvatustieteen eliitti lynkkasi väitöskirjani. Opettajilta, rehtoreilta ja vanhemmilta olen saanut väitöskirjastani käytännössä pelkkää positiivista palautetta, Saarinen summaa.
...
Yliopistonlehtori Saarisen mukaan Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä "pöhinäkonttoreita", joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostavia muuntuvia tiloja. Koulujen arkkitehtuurilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta oppimiseen, Saarinen huomauttaa.
– Olen ihmetellyt, että miksi niin moni asia Suomen kouluissa on tehty vastoin tutkimusnäyttöä. Meillä ei ole puutetta tutkimustiedosta, mutta on puutetta tutkimustiedon lukijoista.
...
Saarisen mukaan Suomen koulujen kunnian palauttamisessa pitäisi lähteä siitä, että alettaisiin katsoa systemaattisesti, mitä tutkimus sanoo koulujen tiloista, oppimisvälineistä ja opettajan roolista. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsi tarvitsee koulunkäyntinsä tueksi rakenteita: pysyvän opettajan, ryhmän ja lukujärjestyksen.
– Esimerkiksi avotiloista on hyvin paljon tutkimusnäyttöä, että mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä heikommin ne soveltuvat sen ikäisille lapsille. Siitä huolimatta meillä on kouluja, joissa lähes sata ykkösluokkalaista haahuilee avotilassa.
...
– Suomessa on menty oppilaiden kivat tunteet edellä. Tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin, että motivaatio ja positiiviset tunteet tulevat siitä, että osaa ja oppii.
Psykologian tohtori Saarinen kertoo, että aivoissa on dopamiinirata, joka reagoi nopeasti saatavilla oleviin palkkioihin, kuten rahaan tai mielihyvään. Dopamiinirata on erityisen aktiivinen teini-iässä. Siksi on koulunkäynnin kannalta arveluttavaa, että Suomessa isossa osassa kouluja älypuhelimia ei kerätä lapsilta koulupäivän ajaksi pois.
– Teini-iässä on erityisen suuri alttius sille, että oppilaat tekevät sellaisia asioita, joista he saavat välittömän palkkion, jos he itse saavat päättää. Sen sijaan heidän on vaikeampi ponnistella pidemmän aikavälin palkkion eteen.
– Siihen tarvitaan aikuisen tai opettajan roolia, joka tsemppaa turhautumisen yli, kunnes päästään oppimiseen ja vasta sitten saadaan palkkio. Pikkuhiljaa otsalohkot pystyvät hallitsemaan dopamiinirataa paremmin niin, että nuori malttaa odottaa palkkiota vasta myöhemmin.
...
– Tutkimuksissa on havaittu, että ne lapset, jotka räpläävät somea opiskellessaan, eivät kompensoi sitä venyttämällä opiskeluaikaa loppupäästä vaikka tekemällä kotitehtäviä kymmenen minuuttia pidempään. Somen käyttäminen opiskelun ohessa tutkitusti laskee arvosanoja.
...
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviossa huolta on herättänyt etenkin niin sanottujen S2-oppilaiden, eli suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien heikko osaaminen. Suomessa on OECD-maiden suurimmat erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppimistuloksissa. Tämä on Saarisen mielestä yksi koulujen huolestuttavimmista kysymyksistä.
Yliopistonlehtori kertoo, että kun hän on luennoinut kouluista Suomen ulkopuolella, siellä ymmärretään keskittyä oppimisen kannalta olennaisiin asioihin, kuten opettajan rooliin luokkahuoneessa ja ryhmäkokoon.
– Suomessa käytetään liikaa aikaa sekundääristen asioiden miettimiseen. Ei sillä ole mitään väliä, onko koulussa vaaleanharmaa vai vaaleankeltainen seinä.
...
Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.
...
– He kuulemma päättivät, että suomalaiskokeilua ei laajenneta enää yhteenkään kouluun.
...
Saarinen tietää yksityisopettajia, jotka kiertävät varakkaiden perheiden kodeissa antamassa tukiopetusta lapsille iltaisin, jos vanhemmat eivät ole vakuuttuneita lähikoulunsa pedagogiikasta.
...
– Meillä opettajilla on hälyttävät stressitasot ja burnout -oireet. Opettajat vaihtavat alaa ja opettajankoulutuslaitoksen hakijamäärät ovat monilla paikkakunnilla pudonneet. Jos koulu muuttuu epäsuosituksi työpaikaksi, mitä me sitten tehdään? Jos tulee sijaista sijaisen perään, niin lapsethan siinä kärsii.
...
Väitöskirja sohaisi Suomen Kuvalehden mukaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Saarinen kertoo Ilta-Sanomille puhuneensa Suomen ulkopuolella samoista aiheista, joita hän käsitteli väitöskirjassaan. Siellä tulokset eivät aiheuttaneet skandaalia, vaan kiinnostusta, tai sitten tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet lainkaan.
– Suomen ja muiden maiden vastaanoton välillä oli aivan käsittämätön ero. En meinaa vieläkään käsittää, että suomalaiset kouluasiantuntijat saattoivat sanoa, etteivät ole nähneet yhtäkään tällaista tutkimusta, kun kerroin, että tutkimustiedon mukaan asia on näin. Olin lukenut asiasta itse satoja tutkimuksia.
Saarinen on päätellyt, että monet koulutusasiantuntijat eivät Suomessa yksinkertaisesti lue tutkimusta.
– Väitöskirjani ei kansainvälisesti katsoen muuttanut mitään tutkimusnäyttöä suuntaan, eikä toiseen. Siinä toistettiin samoja teemoja, joita on muuallakin tutkittu. Miten meillä voi olla opetuksen alalla sellaista, ettei olla tietoisia tutkimusnäytöstä?
...
Jälkikäteen kukaan kriitikoista ei ole pahoitellut väitöskirjan vastaanottoa tutkijalle.
– Minulla ei ole sille tarvetta. Enemmän olen kiinnostunut siitä, korjataanko koulussa tehdyt virheet.
...
Yliopistonlehtori huomauttaa, että OECD on hehkuttanut Suomen korkeasti koulutettuja opettajia. Heille täytyy hänen mukaansa antaa riittävästi päätösvaltaa opetuksen sisällön suhteen, enemmän kuin konsulteille, Saarinen vaatii.
...
Saarinen on erityisen huolissaan siitä, että OECD on arvioinut Suomen olevan oppimistuloksissa pysyvän laskun maa.
...
Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.
– Luku- ja kirjoitustaito ei ole yksi taito muiden joukossa, vaan tutkimusnäyttö osoittaa, että se on fundamentaalisen tärkeä aivojen kehityksen kannalta. Se heijastuu kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen.
Käsinkirjoittaminen kehittää aivojen mielikuvitusalueita, Saarinen kuvaa. Siitä huolimatta kaunokirjoituksen opetuksesta on Suomen kouluissa luovuttu. Digitalisaatio on vähentänyt valtavasti käsin kirjoittamista kouluissa. Lukutaito vaikuttaa kuitenkin olennaisesti siihen, miten ihminen pärjää yhteiskunnassa.
– Kirjoittaminen, lukeminen ja sanavarasto ovat koko ajattelun perusta. Samalla kehittyy toiminnanohjaus, työmuisti ja keskittymiskyky.
...
Kun Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta, etelänaapuri Virossa tulokset ovat kulkeneet toiseen suuntaan: virolaislasten osaaminen on viimeisissä tutkimuksissa ollut Euroopan huippua. Tutkijalla on Suomen ja Viron osaamiseroille ainakin kaksi selitystä.
– Opettajalla on Virossa selkeämpi rooli oppimisen ohjaamisessa. Opettaja ei ole niin kaveri. Lisäksi siellä on vähemmän innokkaasti menty digitalisaation perässä.
Varhaiskasvatuksen osalta tulee tietysti todeta, että Saarisen väitöskirja ei tietysti voinut käsitellä aivan tämän hetken varhaiskasvatusta vaan sitä, mitä varhaiskasvatus on ollut joitain vuosia sitten ennen kuin on isosti lähdetty rakentamaan suuria "lastensäilytyskeskuksia" vajaalla ja jatkuvasti vaihtuvalla henkilökunnalla. Voi olla, että nykyisellä heikentyneellä ja halpuutetulla varhaiskasvatuksella vaikutus oppimiseen voi olla negatiivinen, mutta sitä voi sitten tutkia vasta joidenkin vuosien päästä, kun mahdolliset ongelmat realisoituvat ja ovat nähtävissä oppimistuloksissa.
Ongelman juurisyy on "lianderssonit" eli vasemmistolaiset. Kaiki menee lopulta pieleen, kun vihervassarinaiset päättää ja häärää...
Jotenkin tulee mieleen "nainen vaietkoon seurakunnassa", että oisko siinä sittenkin joku käytännönkin idea...
Quote from: Caucasian on 06.12.2023, 18:50:11
Ongelman juurisyy on "lianderssonit" eli vasemmistolaiset. Kaiki menee lopulta pieleen, kun vihervassarinaiset päättää ja häärää...
Jotenkin tulee mieleen "nainen vaietkoon seurakunnassa", että oisko siinä sittenkin joku käytännönkin idea...
Hallituksessa joka oli ennen "lianderssoneja" ei paljon vassareita näkynyt, tai mihin nyt kukin haluaa Sipilän porukan lokeroida. PISA tulokset laskivat silloinkin.
Muuten hyviä juttuja, mutta aina kun nämä tieteilijät alkavat puhua otsalohkoista ja serotoniineista ja dopamiineista niin meikäläinen vaihtaa henkisesti kanavaa.
Aivan samaa genreä kuin aikoinaan vakavat puheet sapesta ja flegmistä ja sanguiinista sun muista humööreistä.
Quote from: Jorma M. on 06.12.2023, 14:35:43
edit. lisäys: muu maailma kyllä käyttää älylaitteita Suomenkin puolesta, eli ei niiden tuomitseminen paranna Suomen Pisa-sijoituksia. Sen sijaan paskamatujen kokoaminen yksiin ja samoihin leirikouluihin kyllä parantaa suomalaislasten sijoitusta.
Jep, samat älypuhelimethan löytyy "super nörtti" japskeilta ja korealaisilta, jotka loistaa noissa tuloksissa. Samoin se vekotin löytyy myös melkein jokaiselta kehitysmaalaiselta.
----
Mitä ei koskaan myös mainita on, että Suomen kouluissa on perseestä, eikä kukaan halua olla noissa sadomasokismi paikoissa pänttäämässä vapaaehtoisesti. Jos pitäisi valita huippu pisa tulosten saaminen ankeassa nördäyspänttäys ympäristössä tai vähemmän perseestä oleva koulu, niin valitsisin jälkimmäisen.
Quote from: Penan kaveri Eki on 06.12.2023, 17:34:00
Kuuntelin eilen Ylen ruotsinkielisen radiokanavan ajankohtaisohjelmaa, missä tietysti asiaan liittyvä pakollinen itseruoskinta. Siinä matikanopettaja tosin otti esille yhden mielenkiintoisen asian, nimittäin, että PISA- kokeeseen ei liity minkäänlainen kannustin suorittaa/läpäistä se parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeen kirjoittajille kun ei anneta minkäänlaista palautetta, eikä se vaikuta oppilaan arvosanoihin millään tavalla.
Varmaan se sama ruotsinkielinen opettaja, joka selitteli ruotsinkielisissä tv-uutisissa, että itse asiassa oppilaiden osaamisen tasossa ei ole tapahtunut muutosta, vaan PISA-kokeessa ei vain enää yritetäkään pärjätä. Ei kovin uskottava.
Quote from: jalski on 06.12.2023, 17:38:54
Tähän liittyen vielä keväältä yksi Ilta-Sanomien juttu, jossa on haastateltu Aino Saarista. Koskee tietysti samalla tavalla kantasuomalaisia kuin ketjun aiheena olevia maahanmuuttajiakin. Alla muutamia katkelmia pitkästä haastattelusta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html
Aino Saarisen väitöskirja on saatavilla: https://helda.helsinki.fi/items/a84a8ff6-b286-4f8a-bec5-65ce052702dc
Quote from: ejmantyla on 06.12.2023, 21:09:10
Quote from: Caucasian on 06.12.2023, 18:50:11
Ongelman juurisyy on "lianderssonit" eli vasemmistolaiset. Kaiki menee lopulta pieleen, kun vihervassarinaiset päättää ja häärää...
Jotenkin tulee mieleen "nainen vaietkoon seurakunnassa", että oisko siinä sittenkin joku käytännönkin idea...
Hallituksessa joka oli ennen "lianderssoneja" ei paljon vassareita näkynyt, tai mihin nyt kukin haluaa Sipilän porukan lokeroida. PISA tulokset laskivat silloinkin.
Sanni Grahn-laasonen menee vassarista...
QuoteOpetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnistää laajan ohjelman rasismia ja vihapuhetta vastaan
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta2.5.2016 10.48
TIEDOTE
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla laajan ohjelman vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Toimintaohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä, jotka kohdistuvat muun muassa opetushenkilöstön koulutukseen, nuorisotyöhön, liikuntaan ja uskontojen vuoropuheluun. Samalla kaikki ministeriön hallinnonalan toimijat haastetaan mukaan yhteiseen työhön.
- Vihapuhe ja rasismi ovat ehdottomasti tuomittavia ilmiöitä. Kenenkään ei pidä joutua elämään ilmapiirissä, jossa jotkut avoimesti kiistävät toisten aseman tasavertaisina yhteisön jäseninä. Tästä seuraava turvattomuuden tunne horjuttaa yhteiskunnan perusteita. Suomen ilmapiiri on muuttunut, ja se vaatii tekoja. Julkisen vallan tehtävänä on turvata oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala tavoittaa Suomen kaikki nuoret koulun, taide-, musiikki- tai liikuntaharrastusten, nuorisotyön ja järjestötoiminnan kautta. Siksi ministeriömme on avainroolissa työssä avoimen ja kansainvälisen Suomen puolesta, rasismia ja vihapuhetta vastaan. Otamme tässä työssä välineiksi nuorisotyön, liikunnan, koulutuksen ja kulttuurin: syrjintä ei käy, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.
Monilukutaitoa ja mediakriittisyyttä kasvatuksessa ja opetuksessa korostamalla parannetaan lasten ja nuorten edellytyksiä ymmärtää vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä ja osallistua keskusteluun niistä ilman ylilyöntejä. Monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja osallisuuden edistäminen otetaan valtionapujen kriteereiksi ESR-hankkeissa. Kuntien nuorisotoimien hankkeita vihapuheen ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi rahoitetaan erityisavustuksin. Joukkuelajien Punainen kortti rasismille -hanke otetaan osaksi valtakunnallistettavaa Liikkuva koulu -ohjelmaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa nuorisotoimijoiden koulutusta, jotta jokainen lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä tietää, miten rasismia ja vihapuhetta ehkäistään ja miten niihin puututaan. Opetushenkilöstöä koulutetaan erityisesti käymään hankalia keskusteluja muun muassa vihapuheeseen, rasistiseen käytökseen ja radikalisoitumisen signaaleihin liittyen. Opiskelija- ja nuorisojärjestöt kutsutaan mukaan kehittämään toimenpiteitä auttamaan eri taustoista tulevien nuorten ja opiskelijoiden kohtaamisessa.
- Oikeusministeriön tuoreen selvityksen mukaan häirinnän ja vihapuheen ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumisen tulee näkyä kansalaisten arjessa. Tämä vaatii kansalaisten aktiivisuuden ja tietoisuuden lisäämistä ja rohkeutta puuttua. Isot haasteet eivät ratkea yksin opetus- ja kulttuuriministeriön toimin, mutta yhdessä voimme tehdä paljon, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.
https://okm.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministeri-sanni-grahn-laasonen-kaynnistaa-laajan-ohjelman-rasismia-ja-vihapuhetta-vastaan (https://okm.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministeri-sanni-grahn-laasonen-kaynnistaa-laajan-ohjelman-rasismia-ja-vihapuhetta-vastaan)
-i-
Sanni Grahn-Laasonen on weffiläinen Young Global Leader ja oli opetusministerinä luokkaa täystuho. Hän romutti ammatillisen koulutuksen käytännössä kokonaan.
Tavanille: serotoniinin takaisinoton esto eli masennuslääkkeet ovat puoskarointia, mutta aivotutkimus muuten, ainakin nuorten kehityksen ja opetuksen osalta ihan validia. Se on juuri se etuotsalohko, jonka kypsyminen ratkaisee sen, minkä tason itseohjautuvuuteen lapsi kykenee.
Quote from: Roope2 on 06.12.2023, 17:13:53
1960-luvulla Teknillisessä Korkeakoulussa professori piti viikottain matematiikan luentoja.
Tiettynä päivänä ns. kyyhkyslakkaan ilmestyi A4:nen pidettyjen luentojen aiheisiin liittyviä laskuharjoitustehtäviä.
Seuraavalla viikolla assistentit laskuharjoituksissa selittivät tehtävien ratkaisut.
Tentteihin tuli joko suoraan tai sovellutuna laskuharjoituksen tehtäviä.
Mikä matematiikan opiskelussa on niin vaikeata?
Ei se olekaan vaikeaa, kunhan opettaja osaa taustoittaa, mistä tässä on kyse? Muistan ikuisesti, kun istuin yliopistolla kuuntelemassa, kun luennoitsija sanoi, että "Tämä nyt ei varsinaisesti kuulu kurssiin, mutta näytän nyt induktion periaatteilla, että nolla on nolla." Loppuluento meni sit siinä. En minä matemaatikoksi halunnut, se kurssi kuului kemian pakollisiin.
Loppuajan kävin kuuntelemassa ylempien tason kursseja orgaanisesta kemiasta ja tentin niitä, että opin jotain järkevää. Ei kukaan ole tullut kysymään, että osaanko johtaa, että nolla on nolla?
Poika on matematiikassa aika haka, teki lujuuslaskelmat omavalmisteiseen trailerin ja hakkaa sitä kasaan killan pajalla. Katsastusmies jos kysyy, niin pojalla on valmiina kaikki paperit yksittäiskatsastusta varten. Saa inssi tarkistaa ihan itse luvut.
Matematiikka on helppoa, kunhan se on rationaalista ja liittyy persoonan mielenkiinnon kohteeseen.
Viitaten tuohon aiemmin mainittuun mätien omenien tehtävään, vittuako mua kiinnostaa mätien omenien lukumäärä, mua kiinnostaa se, että miten niitä on säilytetty, ovatko saaneet liikaa etyleeniä?
(Jäniskevennys: banaanien kuskaaminen on ihan hemmetin tarkkaa hommaa. Sit kun ostan niitä, niin kypsytän ne tuossa pöydällä sopivassa seurassa melkein mustaksi.)
Quote from: Roope on 06.12.2023, 11:24:54
Osaamisen tason romahtaessa kautta linjan 2000-luvun alusta lähtien suomalaiset tytöt ovat ohittaneet suomalaiset pojat myös matematiikassa, mutta ei mitään nähtävää?
Toinen näkökulma on sitten se, että Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt ovat nykyään selvästi poikia parempia matematiikassa. Se johtuu suomalaisesta koulusta, jonka rakenteet on suunniteltu erikoislaatuisella tavalla suosimaan tyttöjä, mutta tässä ei suostuta näkemään ongelmaa vaan paremminkin ylpeydenaihe.
...
Suomen tulosten äärimmäinen poikkeuksellisuus on näkynyt tyttöjen ja poikien eroina jo aiemmista raporteista, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, mistä se oikeasti johtuu. Suomalaiset pojat kai nyt vain ovat laiskoja ressukoita.
QuoteLi Andersson Pisa-tuloksista: Arvot, asenteet ja suhtautuminen koulutukseen ovat muuttuneet
[...]
Suomalaisesta koulumaailmasta on tulossa sukupuolittuneempi. Suomessa tytöt pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa poikia paremmin sekä matematiikassa, luonnontieteissä että lukutaidossa.
Suomi oli tutkimukseen osallistuneista OECD-maista ainoa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat.
– Sanoisin, että poikien huono menestys liittyy yhteiskunnan asenteiden muutoksiin koulutuksen suhteen, Li Andersson sanoo.
Hänen mukaansa arvot ja asenteet sekä suhtautuminen koulutukseen ovat muuttuneet verrattuna siihen, mitä ne ovat olleet aikaisemmin.
– Ennen esimerkiksi työväenluokkaisissa piireissä pidettiin sivistystä korkeassa arvossa ja haluttiin, että lapset kouluttautuvat. Laajemminkin yhteiskunnassa oli vahva yleinen koulutusmyönteinen eetos. Tämä on mielestäni muuttunut, Andersson pohtii.
Kansan Uutiset (https://www.ku.fi/artikkeli/4946295-li-andersson-pisa-tuloksista-arvot-asenteet-ja-suhtautuminen-koulutukseen-ovat-muuttuneet) 5.12.2023
Tyypillisen ontto Li-vastaus, jota seuraa Lin kaikkeen ratkaisuksi tarjoama eriarvoisuusliturgia, jota en viitsinyt liittää tähän.
Quote from: Roope on 07.12.2023, 14:18:23
QuoteLi Andersson Pisa-tuloksista: Arvot, asenteet ja suhtautuminen koulutukseen ovat muuttuneet
– Ennen esimerkiksi työväenluokkaisissa piireissä pidettiin sivistystä korkeassa arvossa ja haluttiin, että lapset kouluttautuvat. Laajemminkin yhteiskunnassa oli vahva yleinen koulutusmyönteinen eetos. Tämä on mielestäni muuttunut, Andersson pohtii.
Kansan Uutiset (https://www.ku.fi/artikkeli/4946295-li-andersson-pisa-tuloksista-arvot-asenteet-ja-suhtautuminen-koulutukseen-ovat-muuttuneet) 5.12.2023
Tyypillisen ontto Li-vastaus, jota seuraa Lin kaikkeen ratkaisuksi tarjoama eriarvoisuusliturgia, jota en viitsinyt liittää tähän.
"piireissä" haluttiin että lapset kouluttautuvat. Entä Perheissä, Li, Perheissä? Mamuperheiden arvot? Yksinhuoltajaperheiden arvot?
Aiemmin yhteiskunnassa oli vahva perhemyönteinen eetos. Perheessä oli isän ja äidin malli ja monipuolinen tuki urakehitykselle. Nykyään hankitaan itselle nelikymppisenä oman yksinäisyyden ja tyydyttämättömäksi jääneen äidinvaiston hoitamiseen keinosiemennyksen kautta koiranpennun sijaan lapsi. Mikään ei voi mennä vikaan.
Toki kyseiset lapset eivät yksin ole se ongelma, mutta nämä ovat oire yhteiskunnallisesta suuremmasta murroksesta.
-i-
Quote from: Roope2 on 06.12.2023, 17:13:53
Tentteihin tuli joko suoraan tai sovellutuna laskuharjoituksen tehtäviä.
Mikä matematiikan opiskelussa on niin vaikeata?
Se, että se vaatii loogista ajattelua.
Looking for a High IQ Black Population
https://m.youtube.com/watch?v=OoBwmdhjp9
Quote from: Miniluv on 07.12.2023, 15:16:04
Looking for a High IQ Black Population
https://m.youtube.com/watch?v=OoBwmdhjp9
Tulee viesti: "This video isn't available anymore"
Nyt kun Pisasta teeskennellään kyselytunnillakin niin OPM Anna-Majalle voisi ehdottaa:
- opetusministeri Henriksson, eikö Suomi voisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita ja lisätä pakollista ruotsia?
Ja sitten ministeriaition persut voisivat nyökätä hyväksymisen merkiksi.
"Se, että se vaatii loogista ajattelua."
Tuo on kyllä totta, matematiikka on ylipäätään puhtain tiede. Jos pöydällä on yksi mutteri, niin siinä on yksi.
Filosofit voivat sitten väitellä siitä keskenään, että onko siinä sittenkin kaksi ja puoli? Miten määritellään mutteri. Uskontotieteilijät vänkäävät siitä, että mikä jumaluuksista on luonut sen olennon, joka on luonut sen ja kenen arkkienkeli on sen pöydälle laskenut jne.
Matematiikka on kylmää ja kovaa, sen avulla selitetään kaikkea mahdollista, se on sitten muusta kiinni, että miten voidaan käyttää hyväksi.
Matematiikka on niin monipuolinen työkalu, että se on sitten ihmisestä itsestään kiinni, että suuntautuuko todennäköisyyslaskentaan vai topologian teoriaan? Siinä vaiheessa muut asiat tulevat mukaan. Fysiikka on havaintojen tekemistä ja niiden mukaan hahmottaa, että miten matematiikan avulla voidaan se ilmiö voidaan tarkasti kuvata.
Se on sit eri asia, että kuka tajuaa, että suurella todennäköisyydellä joudun kuseen, jos ihan vähän vain potkin ja puukotan kaveria?
Epäilen, että tuliaiset maailmalta eivät ole ihan niin loogista ainesta.
Quote from: Niobium on 07.12.2023, 18:32:42
Tuo on kyllä totta, matematiikka on ylipäätään puhtain tiede. Jos pöydällä on yksi mutteri, niin siinä on yksi.
Fysiikka on havaintojen tekemistä ja niiden mukaan hahmottaa, että miten matematiikan avulla voidaan se ilmiö voidaan tarkasti kuvata.
Oikeastaan matematiikka selittää fysiikkaa... joten fysiikka menisi sinne matematiikan yläpuolelle -ainakin näin filosofisesti ajatellen. Kuten myös kemia. Eli matematiikka on vain työkalu jolla availlaan noita kahta muuta, jotka sitten määrittelevät matematiikan säännöt. Noin filosofisesti ajatellen ;D
Quote from: stefani on 07.12.2023, 16:55:54
Quote from: Miniluv on 07.12.2023, 15:16:04
Looking for a High IQ Black Population
https://m.youtube.com/watch?v=OoBwmdhjp9
Tulee viesti: "This video isn't available anymore"
Katsoin tuon tänään. Otsikossa oli silloinkin maininta "repost".
Sensori ei tykkää.
Quote from: Vesa Heimo on 07.12.2023, 19:40:31
Oikeastaan matematiikka selittää fysiikkaa... joten fysiikka menisi sinne matematiikan yläpuolelle -ainakin näin filosofisesti ajatellen. Kuten myös kemia. Eli matematiikka on vain työkalu jolla availlaan noita kahta muuta, jotka sitten määrittelevät matematiikan säännöt. Noin filosofisesti ajatellen ;D
No matematiikka kyllä otti edistysaskeleita jo silloin, iun fysiikka arpoi elementtien määrää.
Tämä tulos kertoo monia asioita. Yksi niistä on se, että Suomella ei enää yksinkertaisesti ole varaa pakkoruotsin kaltaiseen ylellisyyteen.
Olen keskustellut erään opettajan kanssa tästä asiasta ja hän kiroaa nämä avoimet tilat ja muut nykyajan hömpötykset alimpaan helvettiin, poiketen niistä sen mukaan miten vain on mahdollisuus. Olen toivottanut onnea ja menestystä tässä yhden miehen ristiretkessä.
Maahanmuutto luo tähän jo ennestään vaikeaan ongelmaan aivan uuden ja erityisen vaikean lisätason. Seurauksena ei voi olla mitään hyvää jos jo ennestään on hankaluuksia ja siihen päälle isketään maahanmuuton seurauksena iso kasa huonosti suomea puhuvia ja ymmärtäviä. Ongelmat kasvavat eksponentiaalisesti suuremmiksi ja niihin puuttuminen menee kananmunat kainalossa kävelyksi koska rasismikortti.
Tällä tiellä jatkamalla ei tehdä kuin iso kasa ihmisiä, joilla ei ole mitään edellytyksiä pärjätä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Sellaisen väestön määrä kun kasvaa riittävän isoksi, on seurauksena isoja yhteiskunnallisia ongelmia kuten Ruotsista nähdään.
Quote from: Miniluv on 07.12.2023, 22:22:58
Quote from: Vesa Heimo on 07.12.2023, 19:40:31
Oikeastaan matematiikka selittää fysiikkaa... joten fysiikka menisi sinne matematiikan yläpuolelle -ainakin näin filosofisesti ajatellen. Kuten myös kemia. Eli matematiikka on vain työkalu jolla availlaan noita kahta muuta, jotka sitten määrittelevät matematiikan säännöt. Noin filosofisesti ajatellen ;D
No matematiikka kyllä otti edistysaskeleita jo silloin, iun fysiikka arpoi elementtien määrää.
En tarkoittanut historiallista janaa, vaan sitä kumpi loppupeleissä määrää. Matematiikalla voi laskea miten se jaksollinen järjestelmä toimii- mutta se ei toimi siksi että matematiikka niin päättää, vaan matematiikka toimii niinkuin fyysinen todellisuus on. Ja jos ei toimi, se on matematiikka mitä säädetään eikä fysiikan lait.
Fysiikasta ja kemiasta tykkäsin, olin niissä jopa hyvä, erittäinkin hyvä lopulta kun aloin opiskelemaan enkä vain oleskellut, matematiikkaa siedin pakon edessä.
Kerrankin Vesa Heimon kanssa samaa mieltä, kiva olla.
Matematiikka on työkalu, mutta tärkeä sellainen.
Tänään oli muuan lehdessä haastateltu opettajia, ja siinä vihdoin sanoivat suoraan, että älylaitteet ovat tuhonneet oppilaiden keskittymiskyvyn ja työrauhan.
Vielä kun joku uskaltaisi puhua paperikirjojen ja kaunokirjoituksen puolesta, sitä odotellessa.
Luin kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta "oppiminen paperikirjasta" jo kun oma lapsi oli ala-asteella, ja tutkimusten mukaan ihminen muistaa ja hahmottaa asiat paremmin paperikirjasta luettuna kuin näytöltä opiskeltuna, ja tämä on tieteellinen tutkimustulos ja lisäksi nyt myös Suomen Pisa-tuloksin todistettu.
Mainitsin tästä jo silloin koulunsa reksille ynnä toivoin älylaitteettomia/kännykättömiä oppitunteja, mutta sain vastaukseksi epäluuloista mulkoilua.
Minua ei huolestuttaisi ollenkaan, jos näissä Pisa-tuloksissa olisi kyse vain mamuoppilaiden pöljyydestä, mutta kun valitettavasti nyt ei ole kyse siitä enää ollenkaan.
Tietenkään hekään eivät digitalisaatiossa pärjää ja opi, se nyt on selvä.
Quote from: Vesa Heimo on 07.12.2023, 19:40:31
Quote from: Niobium on 07.12.2023, 18:32:42
Tuo on kyllä totta, matematiikka on ylipäätään puhtain tiede. Jos pöydällä on yksi mutteri, niin siinä on yksi.
Fysiikka on havaintojen tekemistä ja niiden mukaan hahmottaa, että miten matematiikan avulla voidaan se ilmiö voidaan tarkasti kuvata.
Oikeastaan matematiikka selittää fysiikkaa... joten fysiikka menisi sinne matematiikan yläpuolelle -ainakin näin filosofisesti ajatellen. Kuten myös kemia. Eli matematiikka on vain työkalu jolla availlaan noita kahta muuta, jotka sitten määrittelevät matematiikan säännöt. Noin filosofisesti ajatellen ;D
Kyllä, matematiikalla on selitetty aineen häviämättömyys, joka perustui havaintoihin. Flogiston-teoria lensi romukoppaan Lavosierin havaintojen ja tarkkojen mittaustulosten vuoksi.
Siksi tarvittiin matematiikkaa, että voitiin todentaa mittaustulokset. Siihen tarvittiin fysiikkaa, että voitiin rakentaa riittävän tarkka vaaka. Siihen taas tarvittiin matematiikkaa sekä yleistä tajuamista, että miten voidaan todentaa jotain.
Asioiden yhteyksien ymmärtäminen on se avain, matematiikalla se puetaan yleismaailmalliseen muotoon, jota voidaan vertaisarvioida ja joko hyväksyä tai hylätä. Matematiikka on siksi se ylin tuomari, joka päättää lopulta, että mikä on oikea suunta.
Opettajat ovat aivan itse pilanneet pisa menestyksen. Opettajan kuuluisi olla se auktoriteetti ja ohjaaja eikä paras kaveri huolehtimassa sääli vitosista.
Quote from: Jäkättäjä on 09.12.2023, 11:25:58
Opettajat ovat aivan itse pilanneet pisa menestyksen. Opettajan kuuluisi olla se auktoriteetti ja ohjaaja eikä paras kaveri huolehtimassa sääli vitosista.
Eivät ehkä aivan suoranaisesti mutta edesauttanut merkittävästi toteuttamalla kuuliaisesti opetushallitukselta määrätyt vahingolliset toimenpiteet. Opettajat ovat paljon vartijoina ja nukkuneet vahtivuorollaan.
Quote from: Jäkättäjä on 09.12.2023, 11:25:58
Opettajat ovat aivan itse pilanneet pisa menestyksen. Opettajan kuuluisi olla se auktoriteetti ja ohjaaja eikä paras kaveri huolehtimassa sääli vitosista.
Opettajilla toki on tärkeä roolinsa.
Mutta opettajien keinot vaikuttaa asioihin ovat kaiken aikaa käyneet kapeammiksi:
-Vuoden 2016 opetussuunnitelma on katastrofi
-Oppilasaines on maahanmuuton myötä romahtanut drastisesti
-Opettajilla ei ole toimivaltaa puhelimiin
-Fyysinen kurinpito on juridinen mahdottomuus, usein myös fyysinen mahdottomuus
-Vanhemmat ovat usein uhkailemassa, huutamassa ja vaatimassa
-Poliisi ei tule paikalle kun muut kiireet
-Rehtorit vähättelevät ongelmia koska koulun imago
-Lapsille aiheutetaan mielenterveyshäiriöitä esimerkiksi epätieteellisellä ilmastonmuutospelottelulla
Olisi ihme, jos näissä olosuhteissa edes hyväkään opettaja pääsisi mainittaviin tuloksiin, muutamat poikkeusyksilöt toki poislukien.
Opettajat on siis asetettu mahdottomaan tilanteeseen. He monesti ovat valinneet ammattinsa kutsumuksesta ja ihanteistaan käsin, rakkaudesta tietoon, sivistykseen, lapsiin, yhteiskunnan tulevaisuuteen. Mutta heiltä on pitkälti riistetty keinot ja jätetty ilman tukea.
Pidä siinä sitten kuria kielitaidottomille puukkojengiläisille, joiden motivaatio on nolla ja joiden ihanne on olla huumekauppiaiden bossmän tai sen bitch.
Tilastoissa näkyy 2016 koulu huononnuksen jälkeen mielenterveys ongelmien selkeä nousu tilastoissa, joka jatkaa yhä kasvua samassa 30 asteen kulmassa.
Näkisin jotain korrelaatiota näissä asioissa. Kun aikaisemmin mt tilastot sahasivat melko tasaisesti.
Näen tässä varsin huonon kehityksen suunnan. Lähipiirissä yksi nuori, jolle opo ehdotti lukion lopettamista. Stanallisen tappelun jälkeen pääsi nuorisopsykologian piiriin.
Nyt yliopiston psykiatristen palvelujen alasajo näköjään jatkuu edelleen, tehostetusti.
Ei mikään ihme, että oppimistulokset laskee, kun meno on tällaista.
QuoteSähkötupakan myyntiringit suomalaiskouluissa jo kuin huumekauppaa: "Velkoja peritään väkivalloin"
Vapen eli sähkötupakan käyttö on nostattanut suosiotaan suomalaislasten ja -nuorten keskuudessa. Poliisin mukaan ilmiö ei vaaranna ainoastaan nuorten terveyttä vaan myös turvallisuuden, sillä tuotteiden myyntiin liittyy monenlaista rikollisuutta.
Maailmanlaajuinen vape-ilmiö näkyy vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksissa.
Vapella tarkoitetaan sähkötupakkaa, akkukäyttöistä laitetta, jolla kuumennetaan laitteen säiliössä olevaa nestettä hengitettäväksi aerosoliksi. Sähkötupakan nesteet voivat olla nikotiinittomia tai nikotiinia sisältäviä.
8. ja 9.luokkalaisista liki kolmannes on kokeillut sähkötupakkaa ja päivittäinen käyttö on jo yhtä yleistä tai jopa yleisempää kuin tupakointi tai nuuskaaminen yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa.
– Kokeiluja on enenevissä määrin myös nelos- ja vitosluokkalaisilla, joka on nuorin ikäryhmä, jonka kouluterveyskysely kattaa, kertoi Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen asiantuntija Elina Hartikainen vape-ilmiötä ja sähkötupakointia käsittelevässä infotilaisuudessa marraskuun lopussa.
– Median ja oppilaitosväen puheiden mukaan kokeiluja vaikuttaa kuitenkin tapahtuvan jo alakoulun ensimmäisillä luokka-asteilla.
Sähkötupakoinnin suosio nuorten keskuudessa huolestuttaa poliisia, sillä tuotteiden haittavaikutukset eivät rajoitu ainoastaan niiden aiheuttamiin terveyshaittoihin.
– Nämä lapset ja nuoret, eivät ymmärrä, että he saattavat altistaa itsensä ihan todelliselle väkivallanuhkalle, sanoi ennalta estävän erityistoiminnan komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista samassa infotilaisuudessa.
Väänäsen mukaan sähkötupakat päätyvät lasten ja nuorten käyttöön salakuljetuksen kautta.
– Ne tuodaan Suomeen ulkomailta normaalin tuontikanavan ohi ja koska lapsien on hankala saada tuotteita Suomesta laillisesti, ostavat he tuotteet kavereiltaan tai tuntemattomilta nuorilta.
– Tämä johtaa siihen, että nuorilta otetaan tuotteista isompaa hintaa kuin hankintahinta on ollut ja syntyy velkoja, joita peritään väkivalloin.
Sähkötupakan ostoon ja myyntiin liittyvää väkivaltaa näkyy Väänäsen mukaan kouluissa ja ulkona päivittäin.
– Otsikot eivät ole liioiteltuja. On ollut jopa tapauksia, että on saatu yhdet tai parit henkäisyt, niin joku keksii, että siitä syntyy velkasuhde. Sitten rahaa on alettu perimään väkivallalla uhkailemalla.
– Sitten kun on muodostettu myyntikanavia, on alkanut muodostua myyntireviirejä ja toiminta alkaa muistuttamaan huumausainekaupan tyylistä toimintaa. Vape- ja sähkötupakkailmiöön liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, kiristystä, laittomia uhkauksia ja pakottamista.
Myös sähkötupakan aiheuttama nikotiinikoukku voi johtaa lapsen ja nuoren tekemään rikoksia.
– Rahat tuotteisiin hankitaan rikoksen keinoin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sahkotupakan-myyntiringit-suomalaiskouluissa-jo-kuin-huumekauppaa-velkoja-peritaan-vakivalloin/8835124#gs.1y9137
Hyvin menee, mutta menköön. Vielä kun saadaan lisää sateenkaarihömppää kouluihin, niin kohta ollaan maailman ykkösiä. Avointa oppimisympäristöä sekä digitaalisia oppimateriaaleja ei myöskään saa unohtaa tai vähentää.
^ Tuttua koulumaailmasta lähivuosilta itsellenikin vanhempana, samoin kuin jälkikasvun koulussa tukioppilastytöt olivat nuuskanmyyjiä, ja tämä tilanne vallitsi siis pohjoisessa peruskoulussa jo ennen covidia, eli koronaa ei voi tästäkään syyttää.
Ja kaikki minun tietämäni vapen ja nuuskanmyyjät ovat kantisnuoria ja meno on osin jatkunut lukiossakin,, näistä tietämistäni jokainen meni lukioon.
Omana aikana ES päristiin, impattiin liimaa ja tupakoitiin, eikä ne koulutulokset siitä boomereita huonompia valkosilla ollut. Uskokaa, vaan että mediaani tulosten huonontuminen on 99% kiinni neekereistä. Muu on matalan kognition rationalisointia. Meillä oli luokalla mamuja, jotka ei osanneet suomea ollenkaan, eli varmaan tuloksetkin sen mukaiset.
Myönnän olevani opettaja, mutten paljon yleensä jaksa alaa kommentoida. Ongelmat ovat jokaisen havaittavissa jolla on silmät ja ymmärrystä. Kaikkea hajottavaa paskaa on tungettu ylhäältä päin aina, mutta ops-16 oli jo niin paksua etten ole ottanut sitä huomioon mitenkään. Annan numerot samalla asteikolla ja samoilla kriteereillä kuin ennenkin. Omatoimisuutta en edes yritä. Ilmiöpaskan vedän niin lyhyesti kuin mahdollista ja yritän sitoa sen omaan aineeseeni. Pidän kuria, poistan luokasta, annan kuulua jos joku perseilee häiritsevästi, mutta kallut ja neekerit jotka sotkevat vain oman hommansa eivät minua huoleta. En niille mitään pysty opettamaan ja koulun oppilashuolto niille jotain yrittelee. Nelosia kyllä annetaan ja luokallekin jätetään, jos sen katsotaan hyödyttävän. Joku karkaileva pimu saattaa saada kasiluokan läpi toisella yrittämällä. Mutta miksi jättää debiilejä abduja kokeilemaan uusiksi sellaista mihin lahjat eivät tule ikinä riittämään? Sinne ne aikanaan häviävät aikuisopistoihin, joustaviin polkuihin ja muihin vammaispalveluihin, jos eivät siirry suoraan fattan asiakkaiksi. Vakuuttuakseen niiden matalasta älykkyydestä ei tarvitse kuin katsella niiden parveilua ja kuunnella hetki.
Kaikenlaiset syndroomat ja diagnoosit ovat nousussa, ja kertovat lähinnä siitä ettei vanhemmillakaan ole ns asiat kunnossa. Tekemättömyyteen, osaamattomuuteen ja oppimattomuuteen on aina selitys. Ainakaan minua ei kuitenkaan ole kukaan kehdannut syyttää huonoista tuloksista, joten tietävät itsekin kummalta puolelta pulpettia vika löytyy. Oppimisvaikeudet voivat olla ihan todellisia, ja niiden voittamiseksi tehdään todella paljon työtä. Jos erityisopettajat pystyisivät keskittymään oppimishaluisiin "tyhmiin", tilanne olisi parempi. Mutta erityisluokat ovat täynnä 75 äo vähemmistöjä. Muualta tuodut ongelmat ovat valtava rasite, ja yksi avaintekijöistä selittämässä kokonaistulosten laskua.
Ennen kohtuullisesti pärjännyt keskivertoaines kärsii eniten typeristä uudistuksista ja haittaoppilaista. Mutta vielä suurempi uhka on digi, puhelin, pelit, some sekä kulttuuri joka hylkii pitkäkestoista vaivannäköä. Kaikki muu maailmassa on houkuttelevampaa kuin TYÖ. Ei lapsilla ole mitään tunnollisuuden, ahkeruuden ja velvollisuudentunnetta ellei sitä niille opeteta. Vanhemmat eivät sitä tee. Mitä koulun odotetaan asialle mahtavan?
Taso nyt vain laskee tasaisesti kaikessa. Yhteiskunta suosii dysgeenistä lisääntymistä. Unelmani olisi ottaa vuosiluokasta se parempi 50% ja vetää niille tiivistä tasokurssia, että saisivat olla rauhassa idiooteilta ja perserei'iltä. Ei tule tapahtumaan. Mutta onneksi eläkkeeseen on vain kymmenisen vuotta...
Edittiä. Unohtui sanoa että puhelimille kyllä voidaan paljonkin. Ala-asteella riittää ilmoitus että niitä EI SAA KÄYTTÄÄ koulupäivän aikana. Vanhemmat hyväksyvät tämän, ja ovat helpottuneita kun koulu sanoo tämän, kun itse eivät sitä raaski lapsiltaan vaatia. Yläasteella ehdoton kielto tuntien aikana. Rikkeistä kertyy istuttavaa. Välitunneilla käyttö vapaata, ja kunnon puhelinkooma rauhoittaa välitunteja huomattavasti kun pärisijät pääsevät pelaamaan. Tietysti parempi olisi jos ulkoilisivat. En ymmärrä miksei näin (muka) tehdä kaikissa kouluissa. Paskahousujen hommaa jos ei lapsille osata sanoa EI.
Quote from: Epäluottamusmies on 10.12.2023, 16:21:29
Ennen kohtuullisesti pärjännyt keskivertoaines kärsii eniten typeristä uudistuksista ja haittaoppilaista. Mutta vielä suurempi uhka on digi, puhelin, pelit, some sekä kulttuuri joka hylkii pitkäkestoista vaivannäköä. Kaikki muu maailmassa on houkuttelevampaa kuin TYÖ. Ei lapsilla ole mitään tunnollisuuden, ahkeruuden ja velvollisuudentunnetta ellei sitä niille opeteta. Vanhemmat eivät sitä tee. Mitä koulun odotetaan asialle mahtavan?
Tuo on muuten ihan totta, paitsi systeemi ei koskaan antanut minkään sortin porkkanaa "grindauksesta". Pahimassa tapauksessa sai vaan nörtin leiman vähän riippuen sisäryhmän X opiskelumotivaatiosta. Duunitkin menee suhteilla ja motivaatiolla eikä niillä koulunumeroilla. Ts. jos systeemi palkitsisi tunnollisuuden, ahkeruuden ja velvollisuuden, niin ehkä se pleikka femma ei olisi prioriteettilistassa ekana.
^ Se on kyllä totta, että suhteet ja motivaatio ovat ne tärkeimmät. Kaverin mies ei tietääkseni ole käynyt yhtään koulua loppuun, mutta tekee ihan mitä vaan. Osaaminen ja sinnikkyys ovat myös ihan hemmetin tärkeitä.
Juttelin kerran Kirkkonummen juna-asemalla yhden hepun kanssa. Just ja just päässyt yläasteen läpi, oli mennyt hakemaan alumiinihitsarin paikkaa, vaikka ei tiennyt aiheesta pitkän vertaa. Pari viikkoa meni turatessa saumaa ja pakoillessa pomoa. Sit sitkeän opettelun ja senioreiden avustuksella homma aukesi.
Yritäpä selittää jollekulle kieltä osaamattomalle "emmätiä, ei kiinnosta"- tyypille edes jotain. Samaan törmätään ihan jo koulumaailmassa, kun oppilaita ei kiinnosta tehdä muuta kuin raha ja mistä sitä saadaan helpoiten.
Quote from: Niobium on 10.12.2023, 17:41:06
Juttelin kerran Kirkkonummen juna-asemalla yhden hepun kanssa. Just ja just päässyt yläasteen läpi, oli mennyt hakemaan alumiinihitsarin paikkaa, vaikka ei tiennyt aiheesta pitkän vertaa. Pari viikkoa meni turatessa saumaa ja pakoillessa pomoa. Sit sitkeän opettelun ja senioreiden avustuksella homma aukesi.
Yksityinen sektori? Check
Pitääkö Suomea pystyssä? Pitää
Nouseeko Pisa tulokset? No eipä varmaan. Tosin iso osa Pisa tulosten nostajista on kympin tyttöjä jossain julkisensektorin käsienheiluttelussa.
Suomen koulu-uudistuksissa tutkimustiedolle viitattiin kintaalla, ja nyt se näkyy Pisa-tuloksissahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010048110.html
Quote...
Mitä seitsemäntoista vuoden aikana oikein on tapahtunut? Mikä oli nykypäivän koulua paremmin siinä koulussa, jota Saarinen kävi vuonna 2006?
Näiden kysymysten esittäminen hänelle on perusteltua. Saarinen väitteli kolme vuotta sitten tohtoriksi kasvatustieteestä. Väitöskirjassaan hän jäljitti syitä suomalaisnuorten oppimistulosten heikentymiselle. Aineistonaan hän hyödynsi muun muassa vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tutkimuksia.
Saarisen väitöskirja herätti aikanaan närää. Psykologiliiton puheenjohtaja ja tutkija Jari Lipsanen piti syytä selvänä. Väitöskirjatutkimus osui yhteiskunnan kipupisteisiin.
Ehkäpä nyt tuoreiden ja yhä heikompien Pisa-tulosten myötä yhteiskunta on valmiimpi ja vastaanottavaisempi Saarisen kritiikille.
TÄHÄN mennessä Pisa-tuloksia on luonnehdittu lähinnä kolmella tavalla.
Ne eivät ole olleet yllättäviä. Ne ovat olleet odotusten mukaisia. Ne ovat tuntuneet masentavilta.
...
QuoteSAARISEN mukaan koulun pitäisi olla paikka, jossa oppilas harjoittelee keskittymään. Nykykoulussa oppilaat tuntuvat kuitenkin pinnistelevän keskittyäkseen.
Samalla nuorten keskittymiskyky on hälyttävässä laskussa, ja elämä ylipäätään on muuttunut alati lyhytjänteisemmäksi. Jo puolen tunnin mittainen keskittyminen tuntuu vaikealta.
"Aivotutkimus on osoittanut, että teini-ikäisillä on alttius jäädä dopamiinikoukkuun", Saarinen kertoo.
Hän katsoo koulun tehtäväksi auttaa nuoria hallitsemaan turhautumistaan niin, että heillä olisi mahdollisuus tavoitella nopeiden dopamiiniryöppyjen sijaan palkintoja, joiden eteen on uhrattava aikaa ja nähtävä vaivaa.
"Vanhan ajan koulussa tunteille ei juuri ollut sijaa. Koulua lähdettiin perustellusti uudistamaan niin, että nuorten tunne-elämän tarpeet huomioidaan paremmin."
Tässä on Saarisen mielestä kuitenkin ajauduttu toiseen ääripäähän.
"Positiivisten tunnekokemusten rooli on ylikorostunut ja omia tunnetiloja kuulostellaan liiankin herkästi. Nuoret tarvitsisivat tukea siinä, kuinka tunteita siirretään syrjään työskentelyn ajaksi."
QuoteHAASTATTELUN aikana Saarinen viittaa johdonmukaisesti tutkimukseen. "Tutkimusten mukaan", hän sanoo. Tai että "tutkimustulokset osoittavat".
Suomalaisen peruskoulun perimmäisin ongelma hänen mukaansa onkin siinä, etteivät uudistukset ole perustuneet riittävästi tutkimukseen. Tämä voi lopulta selittää sitä, mikä oli paremmin siinä peruskoulussa, jota Saarinen kävi seitsemäntoista vuotta sitten, ja joka vielä menestyi Pisa-kokeissa.
Quote"Suomalainen peruskoulu vuosimallia 2006 ei todellakaan ollut mikään ihannekoulu, mutta sillä oli opetussuunnitelma, joka perustui enemmän tutkimukseen", hän sanoo.
Jossain kohtaa sitten tutkimustietoa alettiin hyödyntää opetussuunnitelmissa aiempaa vähemmän.
Saarinen ei osaa sanoa, mikä tähän oli syynä.
"Minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia opetussuunnitelmien päivittämisessä, enkä ole istunut yhdessäkään työryhmässä, joka on opetussuunnitelmia ollut laatimassa. Niinpä en osaa kuvata, miten tutkimukseen perustumattomat kohdat ovat opetussuunnitelmiin päätyneet."
Lopputuloksen perusteella hän pitää kuitenkin ilmeisenä, ettei opetussuunnitelmien laadinnassa ole kuunneltu riittävän monipuolisesti eri tieteenalojen asiantuntijoita.
"Aivotutkijat, neuropsykologit, lastenneurologit ja nuorisopsykiatrit", Saarinen luettelee.
"He ovat olleet aliedustettuina siinä asiantuntijajoukossa, jota Suomessa on kuultu, kun opetussuunnitelmia on 2010-luvulla päivitetty. Tämä paistaa opetussuunnitelmista läpi. Ne eivät esimerkiksi tunnu huomioivan biologisia faktoja siitä, kuinka otsalohkot kypsyvät iän myötä tai millaista ympäristöä psyykkisesti oireileva nuoriso tarvitsee."
Saarinen ei usko kuitenkaan, että pelkkä opetussuunnitelman uudistus tai uusien hallinnollisten työryhmien perustaminen riittää Suomen Pisa-tulosten nostattamiseen.
Hän aloittaisi palauttamalla opettajille vallan päättää siitä, miten he kouluissaan opettavat.
"Opettajilla olisi kyllä valtavasti osaamista palauttaa opetustaan tutkimusnäytön mukaiseksi. Minuun on moni opettaja ollut yhteydessä ja kertonut, että he kyllä tietävät hyvän opetuksen kriteerit, mutta heille ei ole annettu päätösvaltaa."
Koko juttu linkistä.
Ilmeinen syyllinen älähtää yleisökommenteissa (kommentointi onkin yllättäen nyt "tauolla", kommentteja päässyt läpi hurjat 20 kpl tähän mennessä) ja vetää heti adhominem -tasolle:
QuoteKirsti Lonka
Ilmoita asiaton viesti
10.12. 22:42
Yksi heikkotasoinen väitöskirja ei ehkä ihan vielä kumoa 30 vuoden laajaa kansainvälistä tutkimusta. Valmiina saadusta aineistosta, jonka luonnetta tekijä ei tunne, voi tehdä kaikenlaisia hätäisiä johtopäätöksiä. Suosittelisin konsultoimaan vähän kokeneempia tutkijoita ja laajempaa tutkijayhteisöä. Olemme hieman kyllästyneet jo kommentoimaan näitä nostalgiapopulismin kyllästämiä mielipidekirjoituksia.
Kuka on Kirsti Lonka?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Lonka
https://www.speakersforum.fi/kirsti.lonka
QuotePsykologian tohtori, professori Kirsti Lonka on suosittu luennoitsija ja tunnettu mm. radio- ja tv-ohjelmista. Hän on erikoistunut oppimisen ja osaamisen kehittämiseen, aktivoitiin työtapoihin, muutoksen hallintaan, tulevaisuuden oppimisympäristöihin, tiimityöhön, tunteisiin ja motivaatioon oppimisessa sekä luovuuteen, onnellisuuteen ja hyvinvointiin.
Hän pitää myös työpajoja ja luentoja vuorovaikutustaidoista yhteistyössä näyttelijä/vuorovaikutuskouluttajien kanssa. Työpajoissa voidaan harjoitella mm. tunnetaitoja, esiintymistä, vaikean asian puheeksi ottamista, palautestrategioita sekä esimies-alaiskeskusteluja. Lisäksi hän pitää dialogiluentoja muiden huippuesiintyjien kanssa.
Ilmankos.
Seuraavassa ongelma pähkinänkuoressa, vanhempana (jonka jälkikasvu edelleen on Suomen koululaitoksen syövereissä) allekirjoitan tämän täysin:
QuoteKimmo Hantunen
Ilmoita asiaton viesti
10.12. 22:06
Opetushallituksen kaikkitietävä johtoporras tekee kaikki päätökset kuuntelematta opettajia, vaikka Opetushallituksessa ei ole mitään käytännön kokemusta opettajan arkipäivästä. Opetussuunnitelmat ja opetuksen periaatteet, "digiloikka", kännyköiden käyttö ja inkluusio on kaikki toteutettu välittämättä mitään opettajien mielipiteistä. Suomen Pisatulokset ovat romahtaneet, eikä Pisatulosten alamäelle ole mitään alarajaa näköpiirissä. Ja miksi opetussuunnitelmien lähtökohtana on konstruktivismi ja itsohjautuvuus, vaikka nuoret opiskelijat eivät ole itseohjautuvia? Kun nuori opiskelija laitetaan tekemään itsenäisesti tiedonhaun tehtäviä niin pojat pelaavat kaikki päivät nettipelejä ja tytöt päivittävät somea, eivätkä he osaa enää keskittyä mihinkään muuhun kuin kännykän räpeltämiseen.
Suomalainen koulu kasvattaa nuorista keskittymiskyvyttömiä nettiaddiktiiveja työkyvyttömyyseläkeläisiä. Suomalaisen koulun takia Suomessa oli viime vuoden lopussa pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä 97.000 alle 30-vuotiasta nuorta ihmistä, ja alle 30-vuotiaitten työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa lähes 8.000 nuorella joka vuosi. Jos opetushallitus olisi yksityinen yritys, niin sen toimiva johto olisi saanut potkut jo monta vuotta sitten.
Viron Pisatulokset lähestyvät maailman kärkeä ja Suomen pitäisi ottaa esimerkkiä Viron kouluista. Virossa kännyköiden käyttö on kokonaan kielletty koulupäivän aikana, opiskelijat tekevät muistiinpanot kynällä ja paperilla, he pänttäävät päässälaskua ja häiriköt ovat eri luokassa omissa tasoryhmissään. Ja Viron opetussuunnitelmissa ei höpötetä mitään potaskaa itseohjautuvuudesta tai konstruktivismin ylevistä periaatteista.
Muutama ikäluokka on menetetty pysyvästi. Koulunsa lopettaneita on vaikea enää auttaa, monilla ei ole vanhemmistaan mitään apua ja yhteiskunta ei nuoria auta, yhteiskuntamme hoivaa verorahoillamme asyylikeinottelijoita ja unohtaa omat lapset ja nuoret.
Äitinä olen ollut jo useamman vuoden (yläasteelta asti, osin jo ala-asteelta) helvetillisessä prässissä taistellessani lapseni oppimisen puolesta somesaatanaa, koulukiusaamista ja milloin mitäkin monsteria vastaan.
Olisin itse käynyt näinä vuosina lukion kolmeen kertaan tällä vaivalla. Oma lukioni hoitui muinoin hyvin vaivattomasti tähän nykyiseen lukioon verrattuna, en tässä nykymeiningissä varmastikaan jaksaisi motivoitua itsekään.
Eiköhän kohta meillä kaikilla ole mitta täynnä kirstilonkia ja muita punikkeja, ja tapahtuu jälleen muutoksia. Toivottavasti osaamme palata kehityksessä taaksepäin, koska edessäpäin ei ole mitään muuta kuin näiden ns. "edistyksellisten lonkien" visioima entistäkin täydellisempi koululaitoksen ja oppimisen tuho!
Marxilaisen ideologian hyödyt koululle ja oppimiselle on nyt testattu ja huonoiksi todettu.
Edellinen opetusministeri Li Andersson (vas) edelleen jaksaa syyttää tästä romahduksesta koronaa ja uskottelee, että ongelma ratkeaa lisärahoituksella - meillä ei ole enää kansakuntana varaa näihin vasemmistolaisiin suvakkihaihattelijoihin! Vasemmistoideologialla on tuhottu koululaitos, kirkko, media, puolustusvoimat ja ideologisella ilmastonmuutoshysterialla tuhotaan kaikki loputkin mitä edellä ei ole mainittu!!
Edit:
@KemolitorVoitko muokata ketjun otsikkoa, vaikka muotoon 2014-03-08: Mamujen kouluosaaminen/PISA-tulosten lasku
Tai jotain muuta otsaketta esim. 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju.
Tai joku muu sopiva otsikko joka kattaisi laajemmin aiheen, koska nykyotsikon alla on vain mamut toistakymmentä vuotta sitten, mutta tänäänhän ei enää ole kyse pelkistä mamuista ja heidän (vanhoista) kouluongelmistaan, vaikka nekin tähän otsikon alle kuuluvat.
Kiitos! 🙂
Quote from: Emo on 11.12.2023, 09:31:34
Suomen koulu-uudistuksissa tutkimustiedolle viitattiin kintaalla, ja nyt se näkyy Pisa-tuloksissa
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010048110.html
Lauantain Höblässä Johan Ernestam Ruotsin opettajain liitosta varoittaa Suomea Ruotsin kokemuksista, että on tyhmyyttä tehdä suuria uudistuksia testaamatta niiden toimivuutta ensin.
Hbl: Svenska varningen till Finland efter uselt Pisaresultat – "Gör inte samma misstag" (https://www.hbl.fi/artikel/01961ab9-5f02-5f9e-88d8-603fb245703d) 9.12.2023
(maksumuuri)Kuulostaa ensin järkevältä, mutta Ernestam ei viittaa inkluusioon, itseohjautuvuuteen tai massamaahanmuuttoon vaan vapaakouluihin, joiden syyksi hän panee Ruotsinkin Pisa-tulosten romahtamisen. Niin, ja segregaation ja eriarvoistumisen, mutta ei sanaakaan maahanmuutosta muuten kuin ohimennen, kun esimerkkinä vapaakoulujen ongelmallisuudesta käytetään tukholmalaista "Cordoban kansainvälistä koulua", joka suljettiin islamistiterroristiyhteyksien vuoksi.
"Ruotsi uppoaa kuin kivi" otsikoi Dagens Nyheter Pisa-tuloksiin viitaten, eikä tapahtunutta voida panna Ruotsissa koronan syyksi, sillä siellä koulut olivat avoinna paljon enemmän kuin esimerkiksi Suomessa.
Quote from: Emo on 11.12.2023, 09:31:34
Voitko muokata ketjun otsikkoa, vaikka muotoon 2014-03-08: Mamujen kouluosaaminen/PISA-tulosten lasku
Tai jotain muuta otsaketta esim. 2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju.
Tai joku muu sopiva otsikko joka kattaisi laajemmin aiheen, koska nykyotsikon alla on vain mamut toistakymmentä vuotta sitten, mutta tänäänhän ei enää ole kyse pelkistä mamuista ja heidän (vanhoista) kouluongelmistaan, vaikka nekin tähän otsikon alle kuuluvat.
Muutin aloitusviestin otsikon tuohon alempaan muotoon.
^^
Mitä ovat nämä ruotsalaiset "vapaakoulut"?
Ovatko ne ei-kunnallisia kouluja, kuten meidän yksityiskoulumme?
@Roope
..jos haluaa syyttää marxin oppeja koulun ja oppimisen nykytilasta, siitä vaan. Älä anna faktojen häiritä.
Mutta noin muuten se ns vanha hyvä aika oli suora kopio itäsaksasta neuvostomausteilla.
Tilalle on nyt tullut aidosti länsimaista baloney.. anteeksi bologna-standardia ja tämän hedelmiä ollaan nautittu pari vuosikymmentä. Pitkään oli muutama jäärä opettaja joka edelleen jatkoi esim matikan opettamista niin että ne kertotaulut opetettiin ulkoa ymv kommarimeinikiä, onneksi länimaiset tavat ovat tuon siivonnut pois ja nykyään arvataan laskutulokset ja lähelle pääseminen antaa pisteitä.
Vasemmistoliitto kampanjoi yleensä koulutuksella ja että siihen rahaa lisää. No Li Andersson oli opetusministeri romahdusjakson aikana ja mitään ei saanut aikaiseksi paitsi rahanmenoa. Nyt syyttää tietenkin koronaa vaikka syyhän on tässä uudessa koulutusohjelmassa itseohjautuvuuksineen ja fyysisten kirjojen hylkäämisineen sekä kivakoulu ideasta joka on oikeasti monin paikoin mamuhelvetti. Pisa lasku johtuu sius väärästä politiikasta ja oppilasaineksen surkeutumisena.
Yksi syy on taatusti se että opettajat ovat feministiliberaaleja vihervassareita.
Ja yksi syy on ettei vaadita vaan annetaan säälivitosia vaikkei osaisi mitään.
Omien lasten kohdalla muuten olen huomannut, että joka kerta keväällä ainakin yksi mamu saa stipendin ja syy ei koskaan todellakaan ole mikään hyvä keskiarvo vaan jokin tsemppistipendi tms. Eli käytännössä jokin suojautuminen rasismisyytöksiltä.
Kun suoritin toissa talvena kasvatustieteiden perusopinnot, niin siinä käytiin yhdessä kurssissa aika kattavasti koko kasvatustieteiden historia läpi. Jonnekin 1980-luvulle asti kehitys oli loogista. Oli kokeiltu täysin vapaata kasvatusta, oli valistusta, oli yksityisiä kouluja, oli tasokursseja
Sitten jossain vaiheessa alkoi tulla matkaan väitöskirjoja niistä aiheista mitä ei oltu vielä tohtoroitu. Oli kaikkea psykologista larppausta, sukupuolten moninaisuutta, intersektionalismia, yhdenvertaisuutta ja lapsen ja ihmisen oikeuksien toteutumista täysimääräisenä.
Tämä humppahömppä vähitellen mädätti koko järjestelmän, ja 200 vuodessa faktoilla ja kokemuksella rakennettu kivitalo oli muutettu kerrasta apinatarhaksi. Ei saanut laatia sääntöjä, ettei kukaan loukkaannu, ei saanut koskea, ettei yksityisyyttä loukata, ei saanut jättää jälki-istuntoon, ei jättää luokalleen, ei saanut vaatia omia suksia, ei edes liikuntatunneille sopivaa asua. Vedä siinä sitten telinevoikkaa kun kaikki syö purkkaa farkut jalassa.
Ihmiskunta on ihan kohta valmis matrixiin. Keho voidaan valjastaa tekoälyn energiatuotantoon ja mieli on tyytyväinen, kun sinne tulee kaapelia pitkin yötä päivää salattuja elämiä ja paratiisihotelli ruotsia. Väliin euroviisut, niin se taidetumakekin hyrisee.
Ei mulla muuta.
-i-
Quote from: Emo on 11.12.2023, 14:20:58
Mitä ovat nämä ruotsalaiset "vapaakoulut"?
Ovatko ne ei-kunnallisia kouluja, kuten meidän yksityiskoulumme?
QuoteRuotsin "vapaakoulut" ovat yksityisiä kouluja, joita usein pyörittää jokin aatteellinen tai uskonnollinen taho. Vapaakouluja saatetaan perustaa myös puhtaasti liiketoimintamielessä, sillä veronmaksajat kustantavat niiden toiminnan, vaikka koulu onkin yksityinen.
Suomen Uutiset: Ruotsalaiskoulu suljettiin radikalisoitumisvaaran takia – ex-opetusministeri Andersson pitää ongelmana yksityistämistä, ei islamismia (https://www.suomenuutiset.fi/ruotsalaiskoulu-suljettiin-radikalisoitumisvaaran-takia-ex-opetusministeri-andersson-pitaa-ongelmana-yksityistamista-ei-islamismia/) 4.12.2023
Vapaakoulut ovat Ruotsissa koulushoppailua, paheksuttu mutta yhteiskuntarauhan vuoksi sallittu keino saada edes omat lapset turvaan pois mamuvaltaisista kouluista.
Quote from: Emo on 11.12.2023, 14:20:58
^^
Mitä ovat nämä ruotsalaiset "vapaakoulut"?
Ovatko ne ei-kunnallisia kouluja, kuten meidän yksityiskoulumme?
@Roope
maksullisia kouluja mallia steiner, tosin kuten folkhemmettiin kuuluu valde maksaa ja sitten on se oma mikälie joku satanen vuodessa.
Summa summarum samat joiden mukaan kakaroiden syöttäminen on valden eli koulujen velvollisuus eivät myöskään aio maksaa koulusta joten eiku kunnalliseen uusruotsalaisten seuraksi ja uhreiksi. Ne taas jotka välittävät edes hieman lapsistaan menevät maksulliseen. Vaikka sitten rahoittaen myyjäisillä (ja skidit citymarketteihin jne anomaan tavaraa) jos se oma liksa tulee ravintolatyöntekijänä ja duunia on klo 10-13 ja taas 20.00-> ja 7e/h liksaa.
Quote from: Caucasian on 11.12.2023, 14:49:08
No Li Andersson oli opetusministeri romahdusjakson aikana ja mitään ei saanut aikaiseksi paitsi rahanmenoa. Nyt syyttää tietenkin koronaa vaikka syyhän on tässä uudessa koulutusohjelmassa itseohjautuvuuksineen ja fyysisten kirjojen hylkäämisineen sekä kivakoulu ideasta joka on oikeasti monin paikoin mamuhelvetti.
Toki uusin OPS on vuodelta 2016 jolloin hallituksessa oli ihan eri puolueet ja ministerit.
Pisa-tulokset osaltaan kertovat lopunperin siitä, että länsi on eksistentiaalisen jo totetumassa olevan uhan edessä.
Kaikki viittaa siihen, että Kiina ja islam ottavat vallan maailmassa. Itärajan sulku 2 viikoksi ei muuta yhtään kokonaiskuvaa.
Vain vihervasemmiston poistaminen kaikesta päätöksenteosta voi Euroopan ja länsimaisen elämänmuodon pelastaa.
Quote from: Vesa Heimo on 11.12.2023, 15:23:46
Quote from: Caucasian on 11.12.2023, 14:49:08
No Li Andersson oli opetusministeri romahdusjakson aikana ja mitään ei saanut aikaiseksi paitsi rahanmenoa. Nyt syyttää tietenkin koronaa vaikka syyhän on tässä uudessa koulutusohjelmassa itseohjautuvuuksineen ja fyysisten kirjojen hylkäämisineen sekä kivakoulu ideasta joka on oikeasti monin paikoin mamuhelvetti.
Toki uusin OPS on vuodelta 2016 jolloin hallituksessa oli ihan eri puolueet ja ministerit.
Sanni Grahn-Laasosen panosta on täällä jo ruodittu. Jopa pahempi kuin Li, mitä sen aloitteita luki.
-i-
Quote from: ikuturso on 11.12.2023, 15:26:29
Quote from: Vesa Heimo on 11.12.2023, 15:23:46
Quote from: Caucasian on 11.12.2023, 14:49:08
No Li Andersson oli opetusministeri romahdusjakson aikana ja mitään ei saanut aikaiseksi paitsi rahanmenoa. Nyt syyttää tietenkin koronaa vaikka syyhän on tässä uudessa koulutusohjelmassa itseohjautuvuuksineen ja fyysisten kirjojen hylkäämisineen sekä kivakoulu ideasta joka on oikeasti monin paikoin mamuhelvetti.
Toki uusin OPS on vuodelta 2016 jolloin hallituksessa oli ihan eri puolueet ja ministerit.
Sanni Grahn-Laasosen panosta on täällä jo ruodittu. Jopa pahempi kuin Li, mitä sen aloitteita luki.
-i-
Juu mutta Li on puhunut koulutuksen kunnianpslautuksen JATKAMISESTA! Eli suomeksi Lin mielestä oma ministerikausi meni koulujen suhteen hyvin vaikka oikeasti meni päin punaista persettä.
Kouluissa tarvitaan nyt KURIN ei kunnian palautusta. Kunnia meni jo ja se ei tule takaisin ilman kuria.
Disclaimer:
Muutama subjektiivisesti ja tarkoistushakuisesti poimuttu lainaus Hesarin Viron koulumaailmaa kertovastasta artikkelista ja pari kommenttia.
...
Viron kouluissa on Pisa-tutkimuksen mukaan rauhallisempaa kuin Suomessa. Suomessa 27 ja Virossa 16 prosenttia oppilaista ilmoitti, että ei enemmistöllä tunneista kuule, mitä opettaja puhuu.
...
Kahdesta kolmeen tuntiin läksyihin käytti Virossa liki viidennes ja Suomessa kuusi prosenttia yhdeksäsluokkalaisista.
...
"Virolaisilla on veressä, että pitää pärjätä itse"
...
"Suomi on ollut pidempään hyvinvointivaltio. Me vielä pyrimme", Kitsing sanoo.
....
Pisa-tutkimuksista piirtyy kuva itseohjautuvasta Viron koululaisesta, jota opettaa poikkeuksellisen itsenäinen opettaja.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010041371.html
Mitä? Oppilas ei kuule opetusta. Miksi maksaa ja mennä elokuviin/konserttiin jos ei näe/kuule?
Läksyt, läksyt ja läksyt. Omaehtoista ongelmanratkaisua aivan kuin työelämässä.
... pitää pärjätä itse... (Nyt täti antaa Abdille vesikulauksen, ja Abdi nielaisee, niin lääkkeet menevät masuun.)
... hyvinvointivaltio... (= joku muu kuin minä maksaa)
Ja vaikka Hesarin artikkelissa kiistettiin mamujen alentava vaikutus Suomen kansalaisten tulosten laskuun, niin lahjaksi kansalaisuuden saanet kokonaisryhmänä ovat mielestäni osallisena Suomen tulosten laskuun.
PS
Mielikuvani menneitten vuosikymmenten nimitysuutisista on, että Koulu-/Opetushallitukseen ja ent. Työsuojeluhallitukseen on hommia on saanut porukka, joiden ihannemaailmankuva on demareitten vasemmalta laidalta niin kauas vasemmalle kuin koordinaattiakseli yltää.
Opetusministeri haluaa lisätunteja matemaattisille aineille. Resurssit eivät ratkaise epäonnistumista. Mutta käsittämätön omaehtoisuuden hienous, joku ihmeellinen ilmiöoppiminen, kurin puute, se inkluusio, lisänä joillekin alueille siunaantunut heikkolahjaisten maahanmuuttajien tulo, kaikki nämä yhdessä tuottivat epäonnistumisen.
Quote from: Vesa Heimo on 11.12.2023, 15:23:46
Quote from: Caucasian on 11.12.2023, 14:49:08
No Li Andersson oli opetusministeri romahdusjakson aikana ja mitään ei saanut aikaiseksi paitsi rahanmenoa. Nyt syyttää tietenkin koronaa vaikka syyhän on tässä uudessa koulutusohjelmassa itseohjautuvuuksineen ja fyysisten kirjojen hylkäämisineen sekä kivakoulu ideasta joka on oikeasti monin paikoin mamuhelvetti.
Toki uusin OPS on vuodelta 2016 jolloin hallituksessa oli ihan eri puolueet ja ministerit.
Uusin Lops on 2021.
Quote from: Muuttohaukka on 11.12.2023, 16:29:06
Opetusministeri haluaa lisätunteja matemaattisille aineille. Resurssit eivät ratkaise epäonnistumista. Mutta käsittämätön omaehtoisuuden hienous, joku ihmeellinen ilmiöoppiminen, kurin puute, se inkluusio, lisänä joillekin alueille siunaantunut heikkolahjaisten maahanmuuttajien tulo, kaikki nämä yhdessä tuottivat epäonnistumisen.
Ihan jo inventaarion tekeminen näin joulun aikoihin stockalla vaikka on korkeakouluopiskelija eli periaatteessa osaa laskea mutta.. (eivät muita palkkaa)
Laatikko jossa enkun lakubokseja. X akselilla 5, y akselilla 4 ja päällekkäin 3. 2 puuttuu siitä kokonaisuudesta. Pitääkö ne laskea yksitellen vai osaako opiskelija kauppakorkeasta/hankkenista? Laskee käsin ja yksitellen kunnes huomauttaa että kyseessä on matikanongelma jonka kuuluisi olla tuttu sitten kolmosluokan ja laskukin on helppo.
Koko elämä on täynnä näitä pieniä testejä.
Kolminkertaisen tohtorin haastattelu, tiivistelmä:
Quote from: https://twitter.com/i/status/173742423588520779923minuuttia @23minuuttia
Tämä kaikki koulussa mättää - Tutkija Aino Saarinen
Koko pläjäys:
QuoteTämä kaikki koulussa mättää - Tutkija Aino Saarinen | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia | 792
https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=6006hgWVymg
Quote from: Lalli IsoTalo on 20.12.2023, 12:58:20
Kolminkertaisen tohtorin haastattelu, tiivistelmä:
Aino Saarinen kertoi että tutkimustulokset tukevat selvää järkeä. Se on hyvä asia sinänsä. Mutta jotenkin kummallisesti tämä havaittu PISA-tulosten lasku, joka on ollut nähtävissä jo melko pitkäänkin, ei ole johtanut koululaitosta tervehdyttäviin korjauksiin. Tässä on se kummallisuus isommassa kuvassa: Miksi tieteellinen työ ja havainnot eivät johda tarpeellisiin korjauksiin?
Minun mielestäni kannattaisi katsoa mitä koulutuspoliittisia päätöksiä tehtiin niihin aikoihin, kun suomalaisten PISA-menestys kääntyi laskuun. Sitten voitaisiin vaikka kurkata Aino Saarisen väitöskirjaa sillä silmällä että sattuisivatkohan ne silloin tehdyt päätökset korreloimaan jotenkin vähemmän hauskasti niiden ongelmien aiheuttajien kanssa, jotka Aino Saarinenkin toi esille.
Jos (tai kun) tieteellinen tutkimus osoittaa tehdyt päätökset virheellisiksi, ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi perua jo tehdyt virheelliset päätökset. Sen jälkeen voitaisiin ryhtyä varovaisesti parantelemaan koululaitosta paremman tiedon pohjalta.
Quote from: ikuturso on 05.12.2023, 13:55:19
Tasokurssien poisto ja inkluusio johtaa siihen, että nekään, joilla olisi edellytyksiä oppia, eivät opi mitään.
Tasapäistämisen tuloksena kaikki ovat tasa-arvoisesti keskinkertaisia tai alle. PISA-tulos on luullakseni keskiarvo. Priimukset nostaisivat tuloksia, mutta kun priimuksia ei enää saa tehdä, kun jollekulle voisi tulla paha mieli.
Tasa-arvon yleisestä ihanuudesta; arvoin sen paikan sitten tähän!
QuoteThomas Sowell Quotes @ThomasSowell
I've been doing studies now for 20 years of programs designed to increase equality. They increase inequality. Because even when the programs are designed for disadvantaged groups, they help the affluent [varakkaita] members of disadvantaged groups while the lower members of those groups fall further behind than ever before.
Ei tarvitse olla mikään Einstein tajutakseen, että oppimistulokset heikkenevät, jos oppilaskunnan normit ja kielitaito ovat sillisalaattia.
Tässä sitä on ihan hemmetin kiitollinen, että sai käydä 99% monokulttuurista koulua. Tuo yksi prosentti muodostui parista mustalaisesta, jotka antoivat tehokkaan rokotteen monikultturismi-tautia vastaan.
Ruotsalaistutkija: Suomalainen koulu on nyt varoittava esimerkkihttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsalaistutkija-suomalainen-koulu-on-nyt-varoittava-esimerkki/8852566#gs.38elc9
QuoteSuomen koulujärjestelmään perehtynyt ruotsalaistutkija Gabriel Heller Sahlgren moittii kovin sanoin Suomen koulutusjärjestelmää. Hän arvioi Expressen-lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa suomalaisen koulun olevan on nyt varoittava esimerkki Ruotsille.
– Myytti suomalaisen koulun menestyksestä on haudattava, Gabriel Heller Sahlgren toteaa tekstissään.
Suomalaiskoulut saivat "rocktähden aseman" ansiottaQuoteVielä ennen ensimmäisen PISA-tutkimuksen tulosten julkaisua joulukuussa 2001 vain harvat pitivät Suomea koulutuspoliittisena esikuvana, Heller Sahlgren muistuttaa.
Sen jälkeen maa "näennäisesti tyhjästä huipputasolle", ja tilanne muuttui yhdessä yössä.
– Suomalaiset koulut saivat yhtäkkiä rocktähden aseman, ja koulupoliitikot alkoivat kerääntyä Helsinkiin oppimaan koulutusihmeestä.
QuoteHeller Sahlgren sanoo Ruotsissakin innostutun Suomen jalanjäljissä muun muassa aiempaa lyhemmistä koulupäivistä, opetuksen ja koulutehtävien vähentämisestä ja leikin keinoin oppimisesta.
– Näitä ajatuksia popularisoi koulutusguru Pasi Sahlberg kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia, jonka kommentaattorit eri puolilla maailmaa ottivat omakseen. Tässä tulkinnassa Suomea pidettiin todisteena siitä, että "edistyksellinen koulu" voi toimia hyvin.
QuoteHeller Sahlgrenin mukaan Ruotsilla ei ole mitään syytä katsoa Suomeen etsiessään parempaa koulua.
– Ongelma on se, että kaikki perustui toiveajatteluun. Lähes kymmenen vuotta sitten kirjoittamassani kirjassa osoitin, että ajatukset Suomen menestyksestä eivät saaneet tukea tutkimuksista. Päin vastoin, monet väitetyt menestystekijät vaikuttivat kielteisesti oppilaiden suorituksiin. Lisäksi Suomen tulokset alkoivat parantua jo kauan ennen kuin joitakin juhlittuja menestystekijöitä edes oli ollut olemassa – ja laskea pian niiden voimaantulon jälkeen.
– Tosiasia on, että Suomen tulokset alkoivat heikentyä jo PISA 2009 -testissä. Ja siitä lähtien alamäki on jatkunut, Heller Sahlgren kirjoittaa.
Maahanmuuttoon ei voi vedotaQuoteRuotsissa testitulosten laskua voidaan Heller Sahlgrenin mukaan selittää suurelta osin maahanmuutolla.
– Kun verrataan "samanlaisia oppilaita samanlaisiin" – eli tutkitaan erikseen syntyperäisiä ja ulkomaalaistaustaisia oppilaita – Ruotsi suoriutui itse asiassa Suomea paremmin PISA 2022 -tutkimuksessa oltuaan samalla tasolla PISA 2018 -tutkimuksessa.
Mikä selittää Suomen nousun ja laskun?QuoteHeller Sahlgren väittää kirjassaan, että 2000-luvun alun vahva kehitys johtui suurelta osin sosiaalis-historiallisista ja taloudellisista tekijöistä.
Niiden ansiosta erittäin tehokas, opettajakeskeinen koulukulttuuri ja opetusmalli, jossa oppilaiden osallistuminen on hyvin vähäistä, säilyi Suomessa pidempään kuin muissa länsimaissa.
Sen jälkeen Suomessa on pyritty vähentämään opettajien valta-asemaa.
– 15 viime vuoden aikana siinä on onnistuttu yhä paremmin. Samalla kulttuuriset muutokset ovat ajaneet samaan suuntaan. Lyhyesti sanottuna suomalaisista kouluista on tullut enemmän skandinaavisia ja vähemmän itäaasialaisia – ja sen seurauksena ne ovat jääneet jälkeen osaamisessa.
Koko erinomainen juttu linkistä.
Lapsi ei osannut perusasioitakaan perheessä Helsingissä: Taustalta paljastui opettajan käyttämä muotimetodihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048526.html?
QuoteLisätunteja lapselleen ostavat vanhemmat perustelevat päätöstään esimerkiksi sillä, että koulussa vaaditaan lapselta liikaa itsenäisyyttä.
QuoteHELSINGIN seudulla ostetaan lapsille maksullista lisäopetusta jo peruskouluiässä.
HS kertoi marraskuussa, että ilmiö on vielä marginaalinen, mutta yksityistunteja ostetaan varsinkin matematiikan, ruotsin ja englannin opiskeluun sekä opiskelutaitojen hiomiseen.
...
Maksumuurin takana, enempää en näe.
Jos joku pääsee tuohon käsiksi niin laittakaa enemmän tietoa sisällöstä tähän ketjuun.
Tässä lainauksia.
Olen nyt huomaavinani, että jos toimittajalla on omat lapset (näin oletan, en tiedä) mokutusmyllyssä pilaantumassa, niin yht'äkkiä alkaa kriittisyyttäkin löytymään.
Quote from: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048526.html?"Koulussa siirryttiin lapsen ollessa kahdeksannella luokalla itseohjautuvaan opetukseen, joka ei sopinut hänelle."
"Sen ikäisillä on murrosikä päällä eikä koulumotivaatio ole kaikkein suurinta. Hyppy uudenlaiseen menetelmään oli liian iso."
Käytännössä itseohjautuvuus oli tässä luokassa sitä, että ensin oppilas itse yritti opetella matematiikkaa. Ongelmiin piti ensin kysyä apua kaverilta, vasta sen jälkeen opettajalta.
"Lapsen mukaan opettajalla ei koskaan ollut aikaa auttaa, sillä hänen aikansa meni heikoimpien oppilaiden auttamiseen."
...
"Lahjakkaille ja motivoituneille itseohjautuvuus varmasti sopii. Mutta suurin osa luokasta on muunlaisia oppijoita"
..
"Lasten pitäisi opettajan mukaan osata itse kysyä, mutta ei tuon ikäisellä lapsella ole vielä sellaisia oppimisvalmiuksia. Kirjan teoriaosuudetkaan eivät ole sellaisia, että uuden asian ymmärtäisi sen lukemalla. Siitä pystyy korkeintaan palauttamaan jo opittua mieleen", vanhempi kertoo.
Lapsi kyllä tekee tehtäviä tunnilla, mutta suurin osa niistä on ollut kotona tarkistettaessa väärin, vanhempi kuvailee.
...
"Ei niillä arvosanoillakaan ole niin väliä, kunhan perusasiat oppii eikä tarvitse rakentaa tulevaa osaamista sahanpurun päälle."
...
"Opettaja sanoi minulle, että hän ei voi vaatia oppikirjan lukemista kokeeseen. Vastasin, että minä voin vaatia. Lapselle sanoin, että sinä luet tai itket ja luet", vanhempi sanoo ja täsmentää viimeisen sanotun pilke silmäkulmassa.
Sain jutun jostain, tässä lainauksia:
Quote...
Helsinkiläinen vanhempi kertoo ostaneensa lapselleen yksityisopetusta matematiikassa, koska lapsen osaaminen aineessa yläkoulun aikana jäi heikoksi. Lapselle ostettiin peruskoulun jälkeen kesäkurssi ja lukiossa säännöllisiä yksityistunteja.
HS ei julkaise vanhemman nimeä, koska hän arvelee nimellä puhumisen vaikeuttavan hänen työtään yläkoulun ja lukion opettajana.
"Koulussa siirryttiin lapsen ollessa kahdeksannella luokalla itseohjautuvaan opetukseen, joka ei sopinut hänelle."
"Sen ikäisillä on murrosikä päällä eikä koulumotivaatio ole kaikkein suurinta. Hyppy uudenlaiseen menetelmään oli liian iso."
Käytännössä itseohjautuvuus oli tässä luokassa sitä, että ensin oppilas itse yritti opetella matematiikkaa. Ongelmiin piti ensin kysyä apua kaverilta, vasta sen jälkeen opettajalta.
"Lapsen mukaan opettajalla ei koskaan ollut aikaa auttaa, sillä hänen aikansa meni heikoimpien oppilaiden auttamiseen."
Tehtäviä sai tehdä käytävillä, ruokalassa tai missä vaan, jolloin nuorten aika meni helposti muuhun kuin opiskeluun.
Vanhempi kertoo olleensa asiasta yhteydessä opettajaan monen muun huoltajan kanssa. Huoli lasten oppimisesta oli laajaa luokan oppilaiden vanhemmilla.
"Opettaja vastasi, että itseohjautuvuuden metodilla ei ole tarkoitus opiskella koko yläkoulua."
Palautteen jälkeen opetus muuttui hetkeksi perinteisemmäksi, mutta aukkoja lapsen osaamiseen oli jo tullut.
QuoteHänestä oppilailla ei ole kykyä keskittyä. Syy tähän on hänestä digilaitteissa ja siinä, että kännyköitä ei ole saatu kokonaan pois tunneilta.
"Pelaaminen ja some ovat siihen syyllisiä, ne sirpaloivat nuorten maailmaa."
Myös toinen HS:n haastattelema helsinkiläisvanhempi on kokenut, että itseohjautuva opetus jättää lapsen osaamiseen aukkoja, joita pitää paikkailla kotona ja yksityisopetuksella.
HS ei julkaise hänen nimeään, koska hän pelkää opettajan arvostelun leimaavan lapsen koulussa.
Hänen neljäsluokkalaisen lapsensa puheista on syntynyt kuva, että tunneilla ei ole varsinaista opetusta juuri lainkaan.
Uuteen asiaan lähdetään perehtymään suoraan tehtäviä tekemällä. Jos niitä ei osaa, pitää lukea itse kirjan teoriaosuutta. Jos vielä jää kysyttävää, opettaja auttaa.
"Lasten pitäisi opettajan mukaan osata itse kysyä, mutta ei tuon ikäisellä lapsella ole vielä sellaisia oppimisvalmiuksia. Kirjan teoriaosuudetkaan eivät ole sellaisia, että uuden asian ymmärtäisi sen lukemalla. Siitä pystyy korkeintaan palauttamaan jo opittua mieleen", vanhempi kertoo.
Lapsi kyllä tekee tehtäviä tunnilla, mutta suurin osa niistä on ollut kotona tarkistettaessa väärin, vanhempi kuvailee.
Lapsi ei oppinut perusasioita, kuten mikä on verbi, jakokulma tai sivulause. Asia tuli ilmi kun koulun tapahtumista ja läksyistä puhuttiin kotona.
...
Huoli lasten oppimisesta ei ole tuore ilmiö, kertoo HS:lle vantaalainen vanhempi, joka osti lapselleen yksityisopetusta englannin kielessä neljännellä luokalla 2000-luvun alussa. Hänkin on jutussa nimettömänä opettajan työnsä takia.
Vanhempi alkoi laatia itse lapselleen jopa lisätehtäviä vapaa-ajalle, sillä koulussa ei vaadittu hänestä tarpeeksi. Ongelmana oli hänen mukaansa yksittäisen opettajan lepsu opetustyyli.
"Opettaja sanoi minulle, että hän ei voi vaatia oppikirjan lukemista kokeeseen. Vastasin, että minä voin vaatia. Lapselle sanoin, että sinä luet tai itket ja luet", vanhempi sanoo ja täsmentää viimeisen sanotun pilke silmäkulmassa.
Vanhemmasta erityisen vakavaa oli se, että monet myöhemmälle oppimiselle tärkeät teemat jäivät kokonaan käsittelemättä tunneilla. Niitä ei ehditty käydä läpi.
...
Kaikkeen edellä lueteltuun olen itsekin vanhempana törmännyt, mm. lapseni ollessa ala-asteella jouduin opettamaan hänelle jakolaskun.
Kavereilta oli käsketty kysyä neuvoa. Samaten tuon olen kuullut opettajalta, ettei koko kirjaa voida vaatia osattavaksi, joten sieltä täältä sitten opiskellaan ja välistä jätetään pitkät pätkät opiskelematta, jolloin minkäänlaista kokonaiskuvaa opetettavasta kokonaisuudesta ei voi teoriassakaan syntyä.
Digilaitteet ovat ongelma peruskoulussa ja lukiossa, joku ope oli lukiossa tehnyt pistokokeen, käskenyt kädet ylös (ne kuulivat kellä ei ollut kuulokkeet korvissa) ja oli kiertänyt sen jälkeen oppilaiden taakse katsomaan mitä on koneella auki. Pojilla kuulemma järjestään oli pelit auki, tytöillä somehömppää. Harvalla aiheeseen liittyvä sivu ruudulla. Arvatenkin yliopistoissa sama tilanne nykyään.
^ Juuri näin, ei osata pitää kynää kädessä ja piirtää ihan ite ne numerot paperille. Ja reaktioyhtälöt tai fysiikan kaavat.
Siinä oppii kummasti enemmän, kuin vain ulkoa opettelemalla kaavoja. Ite olin sysipaska lukion matematiikassa, mutta kun annettiin jokin reaalinen tehtävänasettelu, niin sujui.
Kirjoituksissa osallistuin piruuttani lyhyen matematiikan kokeeseen. Olin kuulemma ainut, joka oli tajunnut, mistä on kyse. Kysymys koski muistaakseni sitä, että jos seisoo maapallon päällä, havainnoitsijan pituus oli jotain. Piti laskea, että millä kulmalla näkee auringon halkaisijaltaan x ja etäisyys y verrattuna molempien kehien keskipisteen olevan sama ja kiertoliike tasainen. Piirsin paperille tilanteen ja laskin. Meni vatuix laskut, mutta tajusin mikä oli se ajatus mitä piti laskea.
Siitä teoriasta ei ole mitään hyötyä, jollei tajua itse asiaa.
Quote from: Niobium on 08.01.2024, 19:20:01
^ Juuri näin, ei osata pitää kynää kädessä ja piirtää ihan ite ne numerot paperille. Ja reaktioyhtälöt tai fysiikan kaavat.
Siinä oppii kummasti enemmän, kuin vain ulkoa opettelemalla kaavoja. Ite olin sysipaska lukion matematiikassa, mutta kun annettiin jokin reaalinen tehtävänasettelu, niin sujui.
Kirjoituksissa osallistuin piruuttani lyhyen matematiikan kokeeseen. Olin kuulemma ainut, joka oli tajunnut, mistä on kyse. Kysymys koski muistaakseni sitä, että jos seisoo maapallon päällä, havainnoitsijan pituus oli jotain. Piti laskea, että millä kulmalla näkee auringon halkaisijaltaan x ja etäisyys y verrattuna molempien kehien keskipisteen olevan sama ja kiertoliike tasainen. Piirsin paperille tilanteen ja laskin. Meni vatuix laskut, mutta tajusin mikä oli se ajatus mitä piti laskea.
Siitä teoriasta ei ole mitään hyötyä, jollei tajua itse asiaa.
Se teoriakin tulee ymmärtää!
^ Tottakai teoria pitää ymmärtää, muuten ei ole työkaluja käytettävissä ongelmanratkaisuun.
Se pitäisi saada kytkettyä, teoria ja käytäntö. Käytännön ongelma on olemassa, tiedetään syy ja se pitää hahmottaa, että miten todennäköisimmin päästään haluttuun lopputulokseen.
Kemian prosessit ovat hyvä esimerkki, paperilla kaikki näyttää hyvältä. Sitten tulee eteen jotain odottamatonta. Havainnointi ja sen mukaan laskelmat, niin saadaan takaisinkytkentä korjaamaan tilanne.
Elävästä elämästä esimerkki, yhdessä paikassa tuli ongelmia, kun yhden käsittelyaiheen edeltävä huuhtelu päätettiin vaihtaa kahden viikon välein edellisen viikon vaihtovälin sijaan. Vituix män.
Teoria piti hanskata, että pystyi laskemaan tuoreistusveden virtaama siihen malliin, että tilanne pysyi stabiilina ilman viikottaisia vedenvaihtoja. Loppujen lopuksi vedenkulutus väheni ja säästyi rahaa ja aikaa. Bonarina se, että prosessi rauhoittui sekä puhdistamolle ei tullut purskeita kerran viikossa, joiden myötä putsarin teho nytkähti.
Mitä tässä asiaa olen seurannut, niin olen ymmärtänyt että nykyään eri luokkia yhdistävät "avoimet oppimisympäristöt" eivät ainakaan paranna oppimista, kuten ei kehitysmaalaisten ja puolikehitysmaalaisten S2-oppilaiden sotkeminen normioppilaiden sekaan. Kehitysmaalaisilla kun volyymin pitämin korkealla tuntuu olevan geeneissä, kuten myös häiriköinti ja "chimping out". Myös tämä digitalisaatio on saanut aikaan sen, että oppilas käyttää enemmän aikaa ohjelmistojen opetteluun, eikä itsekuri ja kiinnostus riitä itse asian opetteluun. Herääkin kysymys, että oppiiko oppilas esimerkiksi matematiikan tapauksessa itse matemaattiset teoriat vaiko ohjelmiston käytön, jossa hän ulkoa muistaa, mitä ohjelmassa pitää suunnilleen kulloinkin tehdä? Toki ongelmia on ollut myös perinteiseen ns. kynä ja vihko-aikaankin.
Toki asiaa ei auta se, että osalle opettajista matematiikka on myös inhokkiaine, mikä näkynee sitten opetuksen laadussa. Päälle toki sitten ainakin minusta sitten hyvin eriskummallinen itseohjautuvuuden ihannointi liian aikaisessa vaiheessa ihmisen aivojen kehitykseen nähden. Itseohjautuvuus on hyvä asia aikuisella ihmisellä ja toki siihen pitää jotenkin valmistaa, mutta ehkä nykyisin on annettu liikaa valinnanvaraa liian aikaisessa vaiheessa lapselle, jolloin aivot eivät ole yksinkertaisesti vielä kehittyneet.
Mitä olen myös kuullut, on että opettaja saattaa neuvoa kysymään apua kaverilta esimerkiksi juuri matematiikassa, kun opetusresurssit ovat liian pienet ja asiaa ei auta se, jos ylipuolet luokkalaisista ei ymmärrä suomea saati ymmärtänyt itse asiaa, kehitysmaaperseilystä puhumattakaan.
Myös miesopettajien puute vaikuttanee asiaan; naisopettajilla kun ei vaan välttämättä ole samaa auktoriteettia ja selkärankaa hoitaa asioita, vaikka valtuudet olisivatkin. Hyvin huonossa tapauksessa kehitysmaalaisten tapauksessa punavihreämpi opettaja saattaisi olla se, joka alkaisi myötäilemään ja ymmärtämään väärässä paikassa väärään aikaan rasismisyytösten pelossa, jolloin kurinpito epäonnistuu täysin. Myöskin tosiaan jo aikaisemmin mainittu "inkluusio", missä eritasoiset oppilaat saavat aikaan sen, että opetuksen laatu ja resurssit keskittyvät älynlahjoiltaan heikompaan ainekseen, takaa sen että lahjakkaammatkin oppilaat turhautuvat saati eivät sitten menesty koulussa, tai oikein hyvässä lykyssä menestyvät koulusta huolimatta. Ainakaan suomenkieltä heikosti hallitsevien kasvava määrä ja suomalaislasten uhraaminen monikulttuurisuuden alttarille "kotouttamisen" nimissä ei varmasti paranna tilannetta, samalla kun ulkomailta haalitaan lisää "kotoutettavia".
Ymmärrän vallan hyvin koulushoppailijoita niin kauan, kunhan koulushoppailija ei itse ole mokuttaja joka välttelee omien päätöstensä ja tekojensa seurauksia. Oikean ja hyvän koulun valitseminen on suotavaa.
Välillä tosin tuntuu, että Cloward-Piven -strategia pätee täälläkin; otetaan tarkoituksella katastrofaaliset metodit käyttöön, jotta saadaan järjestelmä ylikuormitettua ja vanha kansallinen koulutusjärjestelmä tuhottua ja korvataan vanha järjestelmä Agenda 2030 -mukaisella NWO-koulutuksella. Sitä ei vaan haluta missään nimessä myöntää.
Quote from: https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1745074643847745965Matias Turkkila @MatiasTurkkila
Ylen jutussa vertaillaan kasiluokkalaisten äikäntunnin tehtävänantoja vuosilta 2007 ja 2021. Aiheena on melipidekirjoituksen tekeminen.
Muutos on varsin selkeä: 2007 alaikäisille koululaisille ei vielä tuputettu aikuisten politiikan vassariaiheita. Vuonna 2021 kaikki on toisin. Koululaiset voivat nyt kirjoittaa mm seuraavista aiheista "omina" mielipiteinään:
- Ilmastonmuutokseen pitäisi reagoida tehokkaammin
- Turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella paremmin
- Suomen ei pidä sulkea rajojaan pakolaisilta
Kuin vasemmistoliiton puolueohjelmaa lukisi. Vuonna 2007 aiheet painottuivat nuorten omiin asioihin.
Uusissa, 2021 ohjeissa vaaditaan lisäksi käyttämään tunneperusteita.
Eipä siinä. Ongelma on ihan omin pikku kätösin rakennettu. Kun nimitetään vasemmistolainen opetusministeriksi, saadaan vasemmistolaista politiikkaa opetusohjelmiin. Suomalainen koulu on syvällä suossa, eikä ihme. Aikuiset eivät malta antaa lasten kasvaa rauhassa, vaan tuputtavat riveillä ja rivien välissä lapsille omaa maailmantuskaansa.
Tämän maan hyvinvointi on rakennettu kovilla tieteillä. Jos peruskoulu ei enää välitä opettaa lapsia lukemaan ja laskemaan, vaan näiden sijasta tuputtaa jo pienten lasten lukujärjestyksiin omia neuroosejaan, ei ole mikään ihme, että tulokset ovat sitten juuri sellaisia kuin ne ovat.
Antakaa lasten olla lapsia. Koulu ei voi olla poliittinen aivopesula. Politiikka ei kuulu kouluihin.
3:26 PM · Jan 10, 2024
Nuo esimerkit eivät olleet ainoita, ja kirjoittaa saa ihan mistä haluaa. Asiaan liittyen pitkä YLE-juttu:
Quote from: https://yle.fi/a/74-20068555Esimerkki näyttää, miten kasiluokkalaisten koulutehtäviä on pitänyt helpottaa
Äidinkielenopettaja Jaakko Sarmola havainnollistaa työssään käyttämillään tehtävillä, millainen muutos oppilaissa on 15 vuodessa tapahtunut
^ Tuo on aivan totta: nykylukiolainen ei voi valita luettavakseen kuin vasemmistopaskakirjoja ja äidinkielen ja vieraiden kielien aineotsikkovaihtoehdot ovat pelkkää punaviherhumppaa.
Ja sama oli meno jo yläasteellakin.
Olen tätä tässä pitkin jälkikasvuni koulutaivalta kommentoinut, matikanopettajansa totesi että matematiikka on liene ainut aine mitä ei ole "nykyaikaistettu".
Kemia ja jopa fysiikkakin on valjastettu kierrätyksen, ilmastohölynpölyn ym. mokutuksen rattaita kiskomaan.
Quote from: https://twitter.com/ScottAdamsSays/status/1749419291819352461Scott Adams @ScottAdamsSays
Opeta lapsille talousstrategioita ja kasvata onnellisia voittajia. Opeta lapsia keskittymään menneisyyden kauhuihin ja syrjintään, niin saat vihaisia häviäjiä. Se ei ole monimutkaista. Jos haluat minun ennustavan lapsesi tulevaisuuden, teen sen mielelläni.
22. tammi. 2024
Kouluun joten, tänne... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2eae5a85-e5ef-4520-8215-f3ed744a0c14
QuoteTapahtumat saivat alkunsa, kun kolme Puistopolun koulun opettajaa oli puuttunut oppilaiden huonoon käytökseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen samaisella sekä aiemmalla viikolla. Molemmissa tapauksissa opettajat olivat keskustelleet pitkään oppilaiden kanssa. Osa oppilaista oli kokenut, että opettajat olivat käyttäneet tilanteessa rasistisia termejä.
Puistopolun koulussa on noin 860 oppilasta, joista vähän päälle 40 prosenttia on S2-oppilaita eli oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Missä vanhempi kuri just, jetsusi ..näin tehdään.
QuoteHelsingin poliisista vahvistetaan, että poliisille oli tullut ilmoitus mahdollisesta yleisötilanteesta tai mielenosoituksesta koululla. Poliisin mukaan selvisi, että kyse olikin ollut ennemmin vitsistä, eikä mielenosoitusta ollut oikeasti tarkoitus järjestää.
Vitsi, melko isosta vitsistä jos polisikin on paikalla.
^ Tämähän on mennyt pelleilyksi jo pitkään, kouluille pitää hommata poliiseja jonkun vitsin vuoksi.
Nuoret oppivat jo ihan alussa, että opettajille saa ja pitää vittuilla ja todistuksen nelonen johtuu vain ihonväristä.
Koululuokissa meno on ihan jotain muuta, kuin ennen. Jos jollakin on Suomen kielessä vaikeuksia, niin mitä opettajalla on tehtävissä?
Heijastuu suoraan mitattaviin oppimistuloksiin.
Quote from: simppali on 26.01.2024, 18:43:52
Kouluun joten, tänne... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2eae5a85-e5ef-4520-8215-f3ed744a0c14
QuoteTapahtumat saivat alkunsa, kun kolme Puistopolun koulun opettajaa oli puuttunut oppilaiden huonoon käytökseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen samaisella sekä aiemmalla viikolla. Molemmissa tapauksissa opettajat olivat keskustelleet pitkään oppilaiden kanssa. Osa oppilaista oli kokenut, että opettajat olivat käyttäneet tilanteessa rasistisia termejä.
Puistopolun koulussa on noin 860 oppilasta, joista vähän päälle 40 prosenttia on S2-oppilaita eli oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään.
Missä vanhempi kuri just, jetsusi ..näin tehdään.
QuoteHelsingin poliisista vahvistetaan, että poliisille oli tullut ilmoitus mahdollisesta yleisötilanteesta tai mielenosoituksesta koululla. Poliisin mukaan selvisi, että kyse olikin ollut ennemmin vitsistä, eikä mielenosoitusta ollut oikeasti tarkoitus järjestää.
Vitsi, melko isosta vitsistä jos polisikin on paikalla.
Monikulttuurin autuutta. 40 prosenttia ei puhu suomea äidinkielenään ja ne suomea äidinkielenäänkin puhuvat eivät välttämättä ole kantasuomalaisia. Iltalehti toki koittaa vierittää syyn opettajien niskoille epämääräisillä syytöksillä.
Ajatelkaa, kaikki tämä väestönvaihto vain reilussa 30 vuodessa. Ensin haluttiin ajaa suomalaisten syntyvyys alas, kehitysmaalaisia sitten tilalle "työvoimapulan" nimissä, jotta Coudenhove-Kalergi -suunnitelma etenisi. Selkeästi korkeilla tahoilla on päätetty Suomen alasajo kehitysmaaksi. Ei tämä muuten meno tällaisenaan jatkuisi, alati pahentuen.
Tasoryhmät = hyvä juttu kaikille.
Sekoitus = huono homma kaikille.
Quote from: https://twitter.com/JariParantainen/status/1757310854364635542Jari Parantainen @JariParantainen
Intuitio sanoo, että heikot oppilaat hyötyvät siitä, että he opiskelevat hyvien kanssa.
Tutkijat olivatkin äimänä, kun he kokeilivat inkluusiota USA:n ilmavoimissa. Tulokset olivat aivan päinvastaiset kuin he kuvittelivat.
Tarina on kerrottu Ashley Merrimanin kirjassa Top Dog – The Science of Winning and Losing (2014).
Vuoden 2011 saapumiserän kadetteja (1 314 kpl) jaettiin heidän tietämättään ryhmiin niin, että SAT- ja GPA-testituloksiltaan parhaita ja heikoimpia yhdistettiin. Keskitasoisia taas vastaavasti koottiin omiin luokkiinsa, koska heille ei tietenkään uusissa ryhmissä jäänyt juurikaan tilaa.
No niinhän siinä kävi, että näissä "inkluusio-ryhmissä" huonot opiskelijat pärjäsivät entistäkin huonommin.
Koe toistettiin varmuuden vuoksi vuonna 2012. Tulos toistui. Tutkijat havaitsivat, että heikoimmat klikkiytyivät omiksi porukoikseen siitä huolimatta, että he virallisesti olivat samassa ryhmässä parhaiden kanssa.
Mutta mikä selittää tämän yllättävän ilmiön?
Ilmeisesti on kyse siitä, että heikko opiskelija ei halua tulla vertailluksi parhaisiin.
Tämä on jokaisen helppo itsekin ymmärtää. Luvassa on muuten sarja jatkuvia huonommuuden kokemuksia päivästä toiseen.
Jotta inkluusio toimisi, ehkä hyvien opiskelijoiden pitäisi olla vain sopivasti parempia.
Liittyi tähän.
Quote from: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010216819.htmlLukijan mielipide
Painotettu opetus lisää koulun sisäistä segregaatiota
Pormestari Juhana Vartiaisen ehdottamaa painotusluokkien poistamista olisi hyvä pohtia koulujen sisäisen segregaation vähentämiseksi.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on ehdottanut muutoksia oppilaaksiottoalueisiin ja painotusluokkien lopettamista.
11.2. 2024
Koulusta pitäisi kirjoittaa positiivisemmin.
QuoteKoulujournalismi myy, koska kaikilla on koulusta mielipide. Antavatko jutut "kouluihmeen" romahtamisesta koulusta liian mustavalkoisen kuvan?
Viime joulukuussa Suomen kouluihme luisui lopulliseen tuhoonsa. Sellaisen käsityksen sai uutisista, joita media teki suomalaisoppilaiden heikentyneistä, jopa "lohduttomista" Pisa-tuloksista.
"Koulujen Pisa-tulokset maalaavat karmean näkymän Suomesta – tätä ei varmaan kukaan halua", otsikoi Ilta-Sanomat.
"Suomen Pisa-tulosten luisu jyrkkeni entisestään – matematiikassa suurempi pudotus kuin koskaan ennen, lukutaito 'historiallisen heikolla' tasolla", kertoi Uutissuomalainen.
"Näin Suomen kouluihme romahti – lohduttomat Pisa-tulokset julki", kirjoitti Iltalehti.
[...]
Tulokset olivat huonot, mikä on hyvä eli myyvä uutinen. Nuoriso on todistetusti pilalla!
Ja aiheena on koulu. Se koskettaa jollain tapaa vähän jokaista. Vaikka ei itse olisi opettaja, koulutusalan asiantuntija tai vanhempi, jokainen on käynyt koulua. Jokaisella on siitä mielipide.
Mutta antoiko Pisa-uutisointi oikean kuva suomalaisesta koulusta ja siitä, miten sen ongelmat pitäisi korjata?
Jo vuonna 2016 oppimistutkimuksen asiantuntijat Markku Niemivirta ja Pekka Räsänen moittivat Imagessa tiedotusvälineitä löperöstä Pisa-uutisoinnista. Silloinkin otsikot julistivat peruskoulun hätätilaa. Niemivirta ja Räsänen pelkäsivät yksinkertaistettujen tulkintojen vievän koulua väärään suuntaan.
"Kyllä se sama huoli on edelleen olemassa", nykyisin Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professorina työskentelevä Niemivirta sanoo.
Ensiuutiset tuloksista olivat Niemivirran mukaan asianmukaisia: heikkenevä Pisa-tulos on huolestuttava.
"Suomi pärjää kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin edelleen todella hyvin, ja se on tärkeä asia", Niemivirta sanoo.
"Jälkilöylyissä" tulkinnat karkasivat Niemivirran mielestä taas kerran käsistä. Hän nostaa esimerkkinä Helsingin Sanomien jutut, jotka käsittelivät digilaitteiden käyttöä ja oppilaiden itseohjautuvuutta. Ne perustuivat avoimiin kyselyihin, joiden tuloksista lehti nosti esiin Niemivirran mielestä liian reippaita ja osin paikkaansa pitämättömiä yleistyksiä.
"Yhdessä käytettiin termiä 'digizombie'. Sitten tuli sarja juttuja siitä, miten lapset on jätetty koulussa heitteille", Niemivirta sanoo.
"Joukkoon hukkui todella hyviä puheenvuoroja siitä, että oppimistulosten lasku alkoi jo 2000-luvulla. Digilaitteet eivät olleet silloin mikään ongelma, eikä itseohjautuvuudesta puhuttukaan siten kuin se on nykyään opetussuunnitelmassa."
Yksi ongelma Niemivirran mukaan on se, ettei Pisa-tulosten laskun syistä ole yksiselitteistä tieteellistä tutkimusta pitkältä ajalta. Ääneen pääsevät silloin ne, joilla on tarjota helppoja ja herkullisia ratkaisuja.
[...]
Koulusta tehdyissä jutuissa kärkeen nousee usein jokin ongelma: kyvyttömyys puuttua kiusaamiseen, koulujen eriytyminen, koulurakennusten pulmat tai nuorison päihteiden käyttö.
Valtakunnan tason kohuksi saakka paisui alkuvuodesta myös Janakkalan Turengissa tarjoiltu vetinen makaronilaatikko.
"Välillä mietin, onko median luoma kuva koulumaailmasta liian mustavalkoinen. Jos lukee kaikki Pisa-, avokonttorikoulu-, sähkötupakka- ja kouluväkivaltajutut, tulee olo, että apua, miten tuonne voi lähettää lapsensa – sehän on aivan villi länsi!" Uutissuomalaisen toimittaja Anna Kivinen sanoo.
Opettajien kanssa jutellessa kouluarki näyttäytyy Kivisen mukaan usein aika tavallisena. Ja koska se on juuri sitä, tavallista ja arkista, siitä ei oikein ole uutisaiheeksi. Negatiivisuutta korostavat uutiskriteerit jylläävät.
[...]
"Positiiviset muutokset jäävät helposti ongelmien jalkoihin. Itse olen kirjoittanut esimerkiksi siitä, miten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt ja oppivelvollisuusuudistus näyttää onnistuneen siinä, että entistä harvempi yhdeksäsluokkalainen jäi viime vuonna ilman jatkokoulutuspaikkaa", Kivinen sanoo.
"Välillä koulujutuista tulee olo, että koulu on saareke, jossa pitäisi ratkoa kaikki lasten ongelmat, vaikka ne ovat voineet syntyä varhaislapsuudessa."
Myös tutkimus kertoo, että koulumaailman ilmiöitä käsitellään mediassa usein negatiivisen kautta.
Kasvatus-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi inkluusiota käsittelevissä Helsingin Sanomien uutisissa ja mielipidekirjoituksissa vuosina 2009 – 2019 painottuivat selvästi eniten vastustavat tai varaukselliset näkökannat. Inkluusiolla tarkoitetaan kaikkien oppilaiden oikeutta osallistua opetukseen tavallisessa koululuokassa. Lasten ääntä inkluusiojutuissa ei juuri kuultu.
Takavuosien koulu-uutisointia on tutkittu opinnäytetöissä. Niistä käy ilmi, että esimerkiksi myös Ylen jutuissa inkluusio näyttäytyy negatiivisena ja että iltapäivälehtien jutut opettajuudesta kuvaavat sitä yleensä kielteisessä valossa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n taloustutkimuksella vuonna 2021 teettämän kyselyn mukaan mielikuvaa opettajan työstä heikentävät sosiaalinen media ja iltapäivälehdet.
[...]
Journalistien pitää Heikkisen mielestä nostaa esiin myös hankalia aiheita, kuten koulushoppailua. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten se tehdään.
"Jos me omilla toimillamme vahvistamme 'hyvät' ja 'huonot' koulut -asetelmaa, ketä se hyödyttää?" Heikkinen kysyy.
Itseohjautuvuudesta ja avokonttorikouluista pitää Heikkisen mielestä tietenkin tehdä myös kriittisiä juttuja, mutta esimerkit pitää asettaa mittasuhteisiinsa:
Kuinka suuri osa oppimistiloista on avoimia? Jos sanotaan, että "vanhemmat" ovat huolissaan itseohjautuvuuden korostamisesta opetuksessa, niin ketkä vanhemmat? Millainen määrä vanhempia?
[...]
Vuosi sitten maaliskuussa Yle julkaisi Koulukoneen. Se oli Opetushallituksen avoimia tilastoja hyödyntävä datajournalistinen juttu, josta lukija saattoi tutkia tietoja omasta lähikoulustaan. Kone kertoo, mikä on koulussa suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevien S2-oppilaiden määrä ja mikä peruskoulun päättötodistusten keskiarvo. Tietoja saattoi verrata saman alueen palkkatulojen mediaaniin ja korkeakoulutettujen osuuteen.
Koulukoneen kanssa yhdessä julkaistiin myös juttu, johon oli haastateltu suomea toisena kielenään opiskelevia oppilaita vantaalaisessa Lehtikuusen koulussa. Kokonaisuus oli tänä vuonna ehdolla Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa.
"Koulukone kertoi kouluista uusia, yllättäviä tietoja ja herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua koulujen tilanteesta, eriytymisestä ja oppimistuloksista sekä uutisjournalismin merkityksestä", perusteluissa todetaan.
Keskustelu oli myös erittäin kriittistä. Esimerkiksi silloiset opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) pitivät Koulukonetta vastuuttomana. Opetushallitus kertoi pyytäneensä, ettei Yle julkaisisi tietoja. Yleä moitti myös lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen.
"En ihan täysin ymmärrä, mitä tässä on tarkoitus ilmentää, mikä se on se ilmiö, jota kuvataan. On valittu muuttujia, joista millään ei ole oikeastaan vaikutusta lasten oppimiseen", Pekkarinen sanoi Ylen haastattelussa.
"Olimme tiedostaneet, että koulut ovat todella herkkä aihe ja ettei niitä haluta mielellään verrata", Koulukonetta tehneeseen tiimiin kuulunut Ylen toimittaja Hanna Terävä sanoo.
Kritiikin laajuus hämmensi silti. Esimerkiksi lukioita on vertailtu jo pitkään, Terävä huomauttaa. Hän kummeksuu myös sitä, miten leimaavana pidettiin tietoa S2-oppilaiden määrästä.
"Eihän oppilaan S2-status ole hyvä tai huono asia, eikä S2-oppilaiden määrän pitäisi leimata koulua huonoksi", Terävä sanoo.
"Minun on vaikea nähdä, että yksikään vanhempi myöskään katsoisi sieltä koneesta, että ahaa – valitsenpa lapseni koulun tältä pohjalta."
Suomessa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimiserot ovat OECD-maiden suurimmat. Juttu nosti esiin sen, että S2-oppilaita on määrällisesti hyvin paljon vain muutamissa kymmenissä kouluissa. Näillä kouluilla on suuri vastuu, Terävä huomauttaa.
Samoissa kouluissa päättötodistusten keskiarvo on samaa tasoa kuin koko maan keskiarvo, hän muistuttaa. Myös tämä kävi ilmi Koulukone-jutusta.
Journalisti (https://journalisti.fi/artikkelit/2024/03/koulujournalismi-myy-koska-kaikilla-on-koulusta-mielipide-antavatko-jutut-avokonttorikouluista-ja-kouluihmeen-romahtamisesta-koulusta-liian-mustavalkoisen-kuvan/) 8.3.2024
En löytänyt parempaakaan kouluketjua niin tänne:
Opettajat: Lukiolaisilla entistä heikommat opiskelutaidot, elämänhallinta ja motivaatio https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010303232.html
QuoteLUKION opettajat sanovat, että opiskelijoiden heikommat valmiudet lisäävät heidän työnsä kuormitusta. Opettajien mukaan lukiolaisten opiskelutaidot, elämänhallintataidot ja koulumotivaatio ovat kehittyneet kielteisesti viime vuosina.
Tiedot selviävät Opettajien ammattijärjestön OAJ:n tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 766 lukioissa työskentelevää järjestön jäsentä. Kysely tehtiin tammi–helmikuun vaihteessa.
QuoteVastaajista 90 prosentin mielestä lukiolaisten opiskelutaidoissa, 78 prosentin mielestä elämänhallintataidoissa ja 75 prosentin mielestä koulumotivaatiossa on tapahtunut kielteistä kehitystä kahden viime vuoden aikana.
Suurin osa koki myös suhtautumisen opiskeluun, kouluyhteisötaitojen ja käyttäytymisen kehittyneen kielteisesti.
LUKION opettajista valtaosa koki työnsä kuormittavuuden kasvaneen viime vuosina. Kysymyksessä pyydettiin olemaan huomioimatta koronapandemiaa.
Vastaajista 42 prosenttia sanoi, että heidän työnsä on nyt paljon kuormittavampaa, ja 42 prosentin mukaan se on hieman kuormittavampaa kuin aiemmin.
Mitkä syyt kuormitusta lisäävät? Selvästi yleisin vastaus oli opiskelijoiden heikommat valmiudet lukio-opiskeluun. Vaihtoehdon valitsi 81 prosenttia vastaajista. Moni koki myös oppituntien ulkopuolisen työn ja oppilaiden ohjaustarpeen lisääntyneen.
Tokihan tämä PISA-tuloksiin näiltä osin liittyy, pohja lukio-opinnoille luodaan (tai ei luoda) peruskoulussa.
QuoteAmmatillisen koulutuksen opettajille OAJ teki jäsenkyselyn aiemmin talvella. Tuolloin opettajat kokivat muun muassa opiskelijoiden elämänhallintataitojen, vuorovaikutustaitojen ja opiskelumotivaation heikentyneen.
PERUSOPETUKSEN opettajat taas näkivät, että pikimmiten tulisi rajata opetusryhmien kokoa. Vastaajista 79 prosenttia oli tätä mieltä.
Luokanopettajien ryhmäkoot olivat keskimäärin 25 oppilasta, ja noin joka seitsemännellä luokanopettajalla oli yli 30 oppilaan ryhmiä.
Opettajien mielestä oppilaiden tuen tarve pitäisi huomioida luokan koossa. Heidän oppilaansa eivät 69 prosentin mielestä saa riittävästi oppimisen tukea. Myös kodin tukea kaivattiin oppilaille enemmän.
Perusopetuksen opettajista lisäksi yli puolet ajattelee, että harvalla oppilaalla on valmistavan opetuksen jälkeen riittävät perustaidot. Valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä osaa tarpeeksi hyvin.
Perusopetuksen kyselyyn vastasi vastasi 1 459 perusopetuksen työntekijää, OAJ:n ja ruotsinkielisen FSL:n jäsentä. Kysely toteutettiin 9.–29. helmikuuta.
SÄHKÖTUPAKAT ovat OAJ:n mukaan tulleet peruskouluihin.
"Erilaisia viestejä meidän kentältä tulee, miten se vaikeuttaa koulunkäyntiä paitsi välitunneilla, myös aivan oppitunneilla", sanoi erityisasiantuntija Pauliina Viitamies tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet perusopetuksen opettajat olivat tiukasti sähkötupakoita vastaan. Vastaajista 99 prosenttia oli sitä mieltä, että sähkötupakat tulisi kieltää kouluissa alle 18-vuotiailta, oli niissä nikotiinia tai ei.
...
Koko karmeus linkistä.
QuoteKirsti Lonka
Ilmoita asiaton viesti
10.12. 22:42
Yksi heikkotasoinen väitöskirja ei ehkä ihan vielä kumoa 30 vuoden laajaa kansainvälistä tutkimusta. Valmiina saadusta aineistosta, jonka luonnetta tekijä ei tunne, voi tehdä kaikenlaisia hätäisiä johtopäätöksiä. Suosittelisin konsultoimaan vähän kokeneempia tutkijoita ja laajempaa tutkijayhteisöä. Olemme hieman kyllästyneet jo kommentoimaan näitä nostalgiapopulismin kyllästämiä mielipidekirjoituksia.
Psykologian tohtori, professori Kirsti Lonka on suosittu luennoitsija ja tunnettu mm. radio- ja tv-ohjelmista. Hän on erikoistunut oppimisen ja osaamisen kehittämiseen, aktivoitiin työtapoihin, muutoksen hallintaan, tulevaisuuden oppimisympäristöihin, tiimityöhön, tunteisiin ja motivaatioon oppimisessa sekä luovuuteen, onnellisuuteen ja hyvinvointiin.
Hän pitää myös työpajoja ja luentoja vuorovaikutustaidoista yhteistyössä näyttelijä/vuorovaikutuskouluttajien kanssa. Työpajoissa voidaan harjoitella mm. tunnetaitoja, esiintymistä, vaikean asian puheeksi ottamista, palautestrategioita sekä esimies-alaiskeskusteluja. Lisäksi hän pitää dialogiluentoja muiden huippuesiintyjien kanssa.
En tunne Kirsti Lonkaa enkä hänen töitään. Mutta pisti kyllä ajattelemaan tuo kommentti jonka hän kirjoitti hesariin. Kommentista huokuu arroganssi. 30 vuotta tutkimusta ja järjestelmä on vain heikentynyt. Kirsti, onko syy a) tutkimuksessa, b) tutkimuksen hyödyntämisessä tai hyödyntämättömyydessä suhteessa järjestelmään joka tuottaa yhä heikentyviä tuloksia?
Yliopistot ovat täynnä reaalitodellisuudesta irrallaan olevia professoreja. MOT.
@äpyli
Syy on c) Annettu ongelman ratkaisu niille, jotka hyötyvät ongelman olemassaolosta. Motivaatio ratkaisemiseen puuttuu 8)
Quote from: Roope on 19.03.2024, 17:43:30
Koulusta pitäisi kirjoittaa positiivisemmin.
Quote"Jos me omilla toimillamme vahvistamme 'hyvät' ja 'huonot' koulut -asetelmaa, ketä se hyödyttää?" Heikkinen kysyy.
Journalisti (https://journalisti.fi/artikkelit/2024/03/koulujournalismi-myy-koska-kaikilla-on-koulusta-mielipide-antavatko-jutut-avokonttorikouluista-ja-kouluihmeen-romahtamisesta-koulusta-liian-mustavalkoisen-kuvan/) 8.3.2024
Tuo Heikkisen kommentti pistää kysymään, kuinka yleistä journalistien kohdalla on ennen julkaisupäätöstä punnita julkaisun hyödyllisyyttä eri tahoille. Kouluissa on eroja, ja jos toimittajat vaikenevat siitä tai kaunistelevat sitä (muka) yleisen edun vuoksi, kyse ei ole rehellisestä journalismista.
Julkisen tiedon vajavaisuudesta ja epätarkkuudesta hyötyvät erityisesti ne, jotka esimerkiksi sisäpiirin kautta saavat täsmällistä tietoa.
Quote from: https://yle.fi/a/74-20074127Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.
Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.04.2024, 14:31:00
Quote from: https://yle.fi/a/74-20074127Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.
Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.
Luin saman ja olen täysin samaa mieltä. Motoriikan hallinta on mielestäni varsin vahvasti yhteydessä teoreettiseen oppimiseen.
En ole erityisen liikunnallinen ihminen, mutta motoriikkaa kehittää myös pienempien asioiden tekeminen kuin vain urheilu, jolla silläkin on oma tarkoituksensa kehon hallinnassa.
Esimerkkinä se, että olen opetellut neulomaan puikoilla, koska jotain pitää aina olla tekemistä käsillä. Koen vahvasti sen, että siinä on yhteys, miten pystyy omaksumaan uutta, koska keholla on jotain muuta tekemistä. Luen kirjoja ja neulon, kuuntelen podcasteja ja käännän köyttä sormilla pellavasta ja hampusta.
Useasti on tullut esille se ennakkoluulo, että palavereissa tai luennoilla neulovien ihmisten mielenkiinto ei ole asiassa, josta puhutaan, vaan siinä neulomisessa. Ei pidä paikkaansa. Käsitöitä tehtäessä keho saa tehdä omaa asiaansa, eikä tarvitse puuttua, jolloin mieli lähtee harhailemaan ihan muille seuduille.
Kouluissa mahdollistetaan se ajatuksen harhailu sillä, että opetetaan käsittelemään matematiikkaa vain absrtaktina, näpytellään koneelle symboleja, joiden yhteenpelaaminen tarvitsisi sitten tajuta.
Kemia oli mulle se kaikkein rakkain aine, tehdään ja lasketaan samaan aikaan, että mitä tässä oikein pitäisi tapahtua? Kummasti aukesi entropian tai Gibbsin muodostumisenergian teoreettinen puoli, kun sitä käsiteltiin käytännön esimerkkien avulla. Puskuriliuosten lasku piti ensin ymmärtää, sitten kaava aukesi.
Se, että lapset eivät touhua jotain täysin älytöntä, tuijottavat ruutua, ei johda mihinkään muuhun kuin älylliseen rajallistumiseen. Auto sammuu tielle, kutsutaan hinauspalvelu ja maksetaan kaskovakuutuksia siitä hyvästä, ettei vain kertakaikkiaan osata edes öljyjä vaihtaa.
Monta erittäin fiksua ihmistä tiedän, jotka eivät stana osaisi nuotiota sytyttää. Sitäkö halutaan, ettei vaan pikku Eskomirjami vaan opi yhtään muuta kuin taloustiedettä?
Puukko käteen ja metsään, hyvät hompanssit!
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.04.2024, 14:31:00
Quote from: https://yle.fi/a/74-20074127Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla.
Siinäpä se. Hyvä juttu. Loput linkistä.
Isommalla! Eihän näitä kärpäsentuhnun kokoisia juttuja ja linkkejä löydä täältä kuin sattumalta.
Joonas Konstigin kolumni: Nuorison mielenterveyskriisi saattaa johtua lahjasta, jonka he saivat hyvää tarkoittaneilta vanhemmiltaanhttps://yle.fi/a/74-20074127Quote"Leikkikeskeinen lapsuus" on amerikkalaisen psykologin Jonathan Haidtin käsite. Haidt on viime vuosina tutkinut nuorison mielenterveyskriisiä. Hänen ryhmänsä on kerännyt kirjaa The Anxious Generation varten dataa pitkin länsimaita ja kaikkialla nähdään samaa: Nuorten ahdistus, depressio, itsemurhat, viiltelyt sekä yksinäisyys lähtivät jyrkkään nousuun ajanjaksolla 2010–2015. Pahiten tytöillä.
Miksi nuoret sitten voivat pahoin? Näin jyrkkä ja globaali ilmiö viittaa johonkin suureen muutokseen. Teoria, jonka Haidt kehitti, on ehkä yllättävä, ehkei sittenkään.
Quote2010–2015 on juuri se ajanjakso, jolloin ihmiskunta siirtyi vanhoista nokialaisista iPhoneihin. Älypuhelimet ostettiin lapsillekin. Asiaa ei sen kummemmin harkittu. Se oli hieno keksintö, se oli modernia, se oli tätä päivää.
Meidän poika osaa katsoa itse aamulla sääennusteen pukeutuessaan, mainosti isä vanhempainillassa. Mites matka meni, kysyttiin mökille saapuvilta: Tosi hyvin, lapset katto puhelinta koko matkan. (Salaliittolainen virne aikuisten kesken. Lasittunut katse lapsilla.)
2010–2015 tytöt muuttivat Instagramiin. Pojat katosivat pelimaailmoihin ja pornosivuille. Leikkikeskeinen lapsuus vaihtui puhelinkeskeiseen lapsuuteen.
Nuoriso voi huonosti, koska älypuhelimet ohjelmoivat heidän aivonsa erilaisiksi kuin leikkivillä lapsilla ...
E: lisäsin vielä tummennuksia
QuoteMatemaattisesti lahjakkaat tytöt ovat Suomen Pisa-tulosten valopilkku
Vaikka tytöt menestyvät koulun luonnontieteissä paremmin kuin pojat, naisten eteneminen pidemmälle näiden alojen opinnoissa on vielä turhan vaikeaa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010344995.html) 7.5.2024
OECD:n nuorten neuvonantajien ryhmän jäsen Adina Nivukoski sotkee huolella faktat, jotta pääsee esittämään naiset sorrettuina.
Quote from: Adina NivukoskiOHJAAN valokeilan yksityiskohtaan, josta ei ole juuri puhuttu: matemaattisesti lahjakkaisiin tyttöihin.
Suomi oli Pisa-tutkimuksessa yksi harvoista maista, joissa tytöt menestyivät matemaattis-luonnontieteellisissä "STEM-aineissa" (science, technology, engineering, math) paremmin kuin pojat. Tytöt ovat pärjänneet matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 alkaen.
Naisia hakeutuu silti näille aloille vähemmän kuin miehiä. Vaikka tytöt menestyvät koulun luonnontieteissä paremmin kuin pojat, he kokevat poikia enemmän "matikka-ahdistusta". Myös naisten eteneminen pidemmälle opinnoissa on vaikeaa. Pisa-tulosten mukaan matematiikassa ja luonnontieteissä parhaiten menestyneetkään tytöt eivät havittele kovin usein uraa näillä aloilla.
Pelkkä tieto 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen menestymisestä Pisa-tutkimuksessa poikia paremmin ei kerro vielä mitään siitä, kuinka suuri on lahjakkaiden tyttöjen ja poikien osuus pidemmälle opinnoissa etenevissä. Vaikka keskiarvo olisi sama tai tyttöjen parempi, pojissa on enemmän lahjakkaita.
Olisi sitten vielä oman tutkimuksensa aihe, mitkä mekanismit suomalaisessa koululaitoksessa suosivat tyttöjä, sillä suomalaisten tyttöjen ja poikien erot Pisa-tutkimuksissa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Vuoden 2010 OECD:n Pisa-vertailussa tytöt olivat merkitsevästi poikia parempia matematiikassa vain viidessä maassa, jotka olivat Qatar, Kirgisia, Liettua, Trinidad ja Tobago sekä Albania. Haluaako Suomi tosiaan tähän ryhmään?
Quote from: Adina NivukoskiTalousjärjestö OECD:n tutkimuksessa on havaittu, että jo 5-vuotiailla on ammatillisia sukupuolistereotypioita. Se on pysäyttävää. Matkalla varhaiskasvatuksesta työelämään ehtii tapahtua paljon, mutta työelämässä stereotypiat realisoituvat.
SUSANNA BAIROH – Tekniikan akateemisten (TEK) tutkimuspäällikkö – avaa väitöskirjassaan luonnontieteellisten alojen todellisuutta. Samalla hän pureutuu sukupuolieroja ylläpitäviin tekijöihin.
Sitkeiden erojen taustalla on useita toisiinsa kiinnittyneitä syitä, Bairoh toteaa. Maskuliininen kulttuuri suosii miehiä, ja stereotypiat vahvistavat käsityksiä miesten paremmasta osaamisesta. Se heikentää naisten uskoa osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa sekä vähentää kiinnostusta tekniikan aloja kohtaan.
Pelkkä naisten koulutukseen panostaminen ei riitä. Luonnontieteellisillä aloilla tarvitaan laajempaa kulttuurin muutosta.
Kuulostaa melkoiselta urakalta uudelleenohjelmoida kokonaisia kansoja. Onko tämä oikeasti niin suuri ongelma?
Quote from: Adina NivukoskiAsiaan pitäisi pureutua paljon ennen kuin nuoret tekevät korkeakouluun hakeutumiseen liittyviä valintoja. Jo lukiota aloitettaessa nuorten pitää valita, opiskelevatko he matematiikassa pitkän vai lyhyen oppimäärän ja kuinka paljon he panostavat fysiikkaan ja kemiaan. Ja vaikka olisi valinnut opiskeluissaan luonnontieteelliset painotukset, moni joutuu umpikujaan pyrkiessään etenemään alalla.
Moni joutuu umpikujaan? Jos tarkoitus on väittää, etteivät naiset voi edetä luonnontieteellisellä alalla, koska miehet estävät sen, niin tämähän on potaskaa.
Quote from: Adina NivukoskiBairoh toteaa kaikkien olevan yksimielisiä siitä, että tekniikan aloille tarvitaan lisää naisia. Keskustelu kuitenkin loppuu usein, kun pitäisi puhua siitä, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa suomalaisissa yrityksissä. Miksi naisten osaaminen riittää asiantuntijan muttei johtajan tehtäviin, Bairoh kysyy.
Minä en ole samaa mieltä, että olisi minkäänlainen itseisarvo tai tavoite saada tekniikan aloille lisää naisia tai mitään muutakaan tiettyä ihmisryhmää. Sellainen on vain typerä poliittisesti korrekti hokema.
Johtajan tehtävät taas ovat ihan eri asia.
Quote from: Adina NivukoskiSUOSITUN Mimmit koodaa -yhteisön pitkäaikainen tavoite on "antaa tuleville sukupolville tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja menestyä it-alalla sukupuolesta riippumatta".
Kyse on siis sekä opiskelumahdollisuuksista että aidosta mahdollisuudesta menestyä alalla. Ne kulkevat käsi kädessä.
Miksei jo nykyisillä sukupolvilla muka olisi sekä opiskelumahdollisuuksia että aitoa mahdollisuutta menestyä it-alalla? Koska tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tilastollista lopputuloksen tasa-arvoa?
Quote from: Adina NivukoskiYhteiskunta ja luonnontieteelliset alat menettävät paljon, ellei tyttöjen potentiaalia ei päästä hyödyntämään. Yhteiskunnan ja planeetan edessä olevat haasteet tarvitsevat kaikkia ratkaisijoiksi, myös tyttöjä.
Päättely lähti liikkeelle tuntemattomasta määrästä matemaattisesti lahjakkaita tyttöjä, joiden eteneminen pidemmälle opinnoissa on kuulemma "vielä turhan vaikeaa". Vihjattiin syrjinnästä tai jostain muusta vilunkipelistä, mutta mitään todellisia esteitä tai estämistä ei osoitettu.
Adina muuten voi olla tuleva kansanedustaja. "Värisuoraa" kasassa.
Sivuaa tyttöjen ja poikien eroja Pisa-tuloksissa.
QuoteUskoimme vuosia hataraan tutkimukseen perustuneeseen ilmiöön, jonka varjolla tasa-arvotyö voitiin painaa villaisella
HS-analyysi | Helpot ja yksinkertaiset selitykset ovat usein kiehtovia. Voiko raflaavien tutkimustulosten perässä juokseminen johtaa vaarallisiin kehityskulkuihin?
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010640403.html) 31.8.2024
Ja mikä olisikaan helpompi, yksinkertaisempi ja sopivampi selitys kaikkeen kuin se, että sukupuolten välillä ei ole luontaisia eroja.
Ainakaan Suomessa politiikka ei ole koskaan perustunut siihen, että ns. tasa-arvon paradoksin toteavia tutkimuksia tai sillä argumentointia olisi otettu vakavasti, mutta totta kai sen kyseenalaistamista tullaan käyttämään syynä vaatia vieläkin enemmän lopputuloksen tasa-arvoon nojaavaa vinoutunutta tasa-arvopolitiikkaa.
Quote from: Salla Rajala HSNAISET nyt vain hakeutuvat luontaisesti hoivaajiksi, ja miehille sopii jakoavain kouraan. Pari vuotta sitten ammattien sukupuolittunut jako kuitattiin tähän tyyliin tutkijoiden esittelemään tasa-arvon paradoksiin vedoten. Nyt Helsingin yliopiston käänteentekevä tutkimus (https://doi.org/10.1037/pspp0000508) on antanut ilmiölle täystyrmäyksen.
Tasa-arvon paradoksi oli helppo tapa selittää naisten ja miesten hakeutuminen erilaisiin ammatteihin. Termillä viitataan siihen, että tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa sukupuolten eriytyminen voimistuu. Ajatus kulkee niin, että vauraissa yhteiskunnissa ammatista ei haeta enää taloudellista turvaa entisaikojen malliin, minkä takia ammatinvalintaa ohjaavat pikemminkin ihmisten sisäsyntyiset eroavaisuudet.
Teorian mukaan biologia ohjaa naisia ihmiskeskeisille ja miehiä esinekeskeisille aloille. Se on paradoksaalista, koska yleisesti on oletettu, että sukupuolista tulisi samankaltaisempia tasa-arvon kasvaessa. Siksi on syntynyt käsite tasa-arvon paradoksi.
Tuoreen tutkimuksen tulokset ovat täysin toisenlaiset kuin aiemmilla tutkijoilla. Tutkimuksen tehnyt psykologian tutkijatohtori Ville-Juhani Ilmarinen harmittelee, että aiemmasta tutkimuksesta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä tiedon tuottamisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvotyön kannalta.
ILMARINEN on erikoistunut tutkimaan tilastollisiin valintoihin liittyviä virhepäätelmiä. Tätä hän on aiemmin tutkinut muun muassa tarkastelemalla, onko persoonallisuuden samankaltaisuus yhteydessä parisuhdetyytyväisyyteen. Hän alkoi epäillä, voisiko tasa-arvon paradoksissa olla kyse muuttujien käyttöön liittyvästä virhetulkinnasta. Aavistus osui oikeaan.
En osaa enkä jaksa arvioida tutkimusta aiempia tutkimuksia vasten, mutta jälleen kerran toimittajat rientävät innolla yhden yksittäisen tutkimuksen taakse, kun sellainen viimein osoittaa jotain, mitä he haluavat. Sama kaikkein näkyvimmin ilmastojournalismissa, jossa metsästetään katastrofiskenaariotutkimuksia, vaikka ne perustuisivat kuinka älyttömiin oletuksiin.
Quote from: Salla Rajala HSYhdessä tutkijaparinsa Jan-Erik Lönnqvistin kanssa Ilmarinen analysoi uudelleen kolme arvovaltaisissa tieteellisissä julkaisuissa julkaistua tutkimusta. Ne käsittelivät tyttöjen ja poikien välisiä eroja teknillis-matemaattisissa asenteissa, taloudellisissa preferensseissä ja persoonallisuuspiirteissä. Kaikissa tutkimuksissa oli mukana vähintään 50 maata ja kymmeniä- tai satojatuhansia naisia ja miehiä.
Tulokset osoittivat, että aiemmissa tutkimuksissa tehdyt päätelmät ovat sekä räikeästi yksinkertaistavia että yhteyksien voimakkuuksia liioittelevia. Esimerkiksi pojat eivät olleet kiinnostuneempia tieteestä tasa-arvoisemmissa maissa.
Olisin aika varovainen tekemään johtopäätöksiä myöskään kolmen tutkimuksen johtopäätösten kumoamisesta.
Quote from: Salla Rajala HSHELPOT ja yksinkertaiset selitykset ovat usein kiehtovia, Ilmarinen sanoo pohtiessaan, miten heikolta pohjalta toteutettu tutkimus sai niin paljon huomiota ja mediatilaa. Usein segregaatiota eli ammattien eriytymistä selitetään naisten ja miesten luontaisilla taipumuksilla. Tälle oletukselle tasa-arvon paradoksi heitti bensaa liekkeihin.
Helpompaa olisikin kuitata segregaatio vetoamalla biologiaan, koska siihen emme voi vaikuttaa toisin kuin ympäröivään yhteiskuntaan.
Tasa-arvon kanssa pitkälle edenneissä yhteiskunnissa kuitenkin on edelleen vinoumia. Niiden suoristaminen on mahdotonta ainakin, mikäli epäkohtia ei tunnusteta ja juurisyihin paneuduta.
Vaikka tuore tutkimus kumoaa tasa-arvon paradoksin, on käsite jo tehnyt itselleen tilaa mielikuvissa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Onko mahdollista, että tasa-arvotyöhön ei ole laitettu tarvittavia panostuksia, koska on oletettu, että segregaatiolle ei ole mitään tehtävissä?
Tutkimus ei kumonnut biologian vaikutusta. Tasa-arvon paradoksi oli/on paljon suppeampi ilmiö. Juurisyiden tunnistaminen ei ole yhtään lähempänä, jos siitä kieltäydytään esimerkiksi ideologisen feminismin vuoksi.
Quote from: Salla Rajala HSMUTTA, onko sillä mitään väliä, jos naiset jatkossakin hakeutuvat "naisten" ja miehet "miesten ammatteihin"?
Segregaatiosta pitäisi välittää, koska se ylläpitää sukupuolten välistä palkkaeroa. Suuri osa miesten ja naisten palkkaeroista selittyy ammattien sukupuolijakaumalla.
Lisäksi sen takia saattaa jäädä huomaamatta toiselle sukupuolelle merkittäviä asioita, mikä on johtanut jopa hengenvaarallisiin suunnitteluvirheisiin autoteollisuudessa.
Segregaatio on väärin, koska se pitää yllä sukupuolten välistä palkkaeroa, joten lopputuloksen tasa-arvon kannalta kaikki segregaation selitykset paitsi suora tai rakenteellinen syrjintä ovat vääriä ja tuomittavia. Haetaan väkisin sitä, miten asioiden pitäisi olla, ei sitä, miten ne ovat.
Quote from: Salla Rajala HSSusanna Bairoh väitteli viime vuonna sukupuolten eroista tekniikan alalla. Suomessa tekniikan ammattilaisista vain joka viides on nainen. Tätä selitetään usein sillä, että naisilta puuttuu luontainen kiinnostus tekniikkaan. Bairohin tutkimuksen (https://helda.helsinki.fi/items/f7d00e3c-db5b-4686-9a16-ebacca064ed5) mukaan puuttuva kiinnostus ei ole syy vaan seurausta siitä, että tekniikan ala on rakennettu miehiseksi.
Väitöskirjan tiivistelmän mukaan tutkimus perustuu "kriittiseen feministiseen teoriaan", joten se siitä. Tuskin ottaa kantaa sukupuolten biologisiin eroihin tai ainakaan kumoaa niitä.
Quote from: Salla Rajala HSKyse ei kuitenkaan ole siitä, että naisten pitäisi väkipakolla opiskella insinööreiksi ja miesten sairaanhoitajiksi, mikäli alat eivät heitä kiinnosta. Parhaimmillaanhan tasa-arvo olisi täydellistä valinnanvapautta, eikä ketään sullottaisi ennalta valettuun muottiin.
Tärkeää olisi kuitenkin pohtia, tunnistetaanko ja tunnustetaanko esimerkiksi insinööriksi haluavien tyttöjen kyvyt ja, kannustetaanko heitä hakeutumaan alalle? Tytöt ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 lähtien. Silti naiset hakeutuvat huomattavasti miehiä harvemmin matemaattis-luonnontieteellisille aloille.
Eihän matemaattis-luonnontieteellisille aloille haeta
keskimäärin hieman paremmin pärjääviä vaan huippuja. Pojat hallitsevat Suomessakin matematiikan osaamisen ylintä desiiliä.
Esimerkiksi juuri Suomen erikoislaatuisista Pisa-tuloksista voi päätellä, että Suomen koululaitos suosii rakenteellisesti tyttöjä enemmän kuin ehkä missään muualla maailmassa. Tätä ei pidetä ongelmana, vaan poikien pärjäämättömyys on heidän oma vikansa.
Quote from: Salla Rajala HSSegregaation purkamisesta ja yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta ei liene harmia kenellekään.
Kyllä siitä vaan on, jos se perustuu väkisin runnottuun lopputuloksen tasa-arvoon, koska erojen todellisia syitä ei voida hyväksyä ideologisista syistä.
Quote from: Salla Rajala HSTUOREEN Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset eivät kaiva repivää railoa sukupuolten välille. Ilmarinen epäilee, että pahimmassa tapauksessa samanlaisia tuloksia on saatu myös muualla, mutta ne on jätetty pöytälaatikkoon, koska ovat poikenneet aiemmasta linjasta.
Tutkimusmaailmassa kilpailu on kovaa. Huomiota herättävillä tutkimustuloksilla on mahdollista saada artikkeli julki kaikista arvostetuimmissa tiedejulkaisuissa.
Niin sanotusta nollatuloksesta pitäisi olla kiinnostunut, vaikka sillä ei saataisi suurta yleisöä järkyttymään. Tasa-arvon paradoksin harha-askeleen jälkeen tutkimus palauttaa tilanteen sitä edeltävään aikaan. Lasikattoja on murrettu yksi toisensa jälkeen, mutta ammattien eriytyminen on yhä voimissaan. Seuraavaksi on eteenpäin katsomisen paikka: mistä erot johtuvat ja, miten niitä voitaisiin vielä konkreettisesti purkaa?
Nämä kaksi on syytä erottaa toisistaan. Jos tavoitteeksi otetaan automaattisesti erojen poistaminen, kuten on tehty, lähdetään liian helposti väärille jäljille.
^Hyvä huomio. Onko kyse siitä, että Suomen koulujärjestelmä nostaa tyttöjä vai runnooko se poikia alaspäin? Jos haetaan Suomeen uusia osaajia, kannattaisiko vilkaista ensin löytyisikö oman nuorison keskuudesta käyttämätöntä potentiaalia?
Onko tyttöjen osuus PISA:n matematiikkavertailussa Suomessakin kasvanut, koska taso yleensä on laskenut?
Tuo Salla Rajalan artikkeli kaikkine oksymoroneineen on juuri sitä paskaa joka sairastutti minut fyysisesti, kun suoritin etäyliopistossa pedagogiikan perusopintoja.
Premissit, joihin istuvaa opinnäytetyötä tai tutkimusta odotetaan kuin kuuta nousevaa ja kun sellainen putkahtaa - ja kuten Roope totesi, aikaisemmat tutkimukset haittasivat tätä tutkimusta, eli täysin uudelle näkökannalle ei löytynyt aiemmista tutkimuksista mitään pohjaa - niin sitten nostetaan tämä yksi tutkimus norsunluutorniin ja vielä lippu tankoon. Mitäs minä olen aina sanonut!
Miehet ne karkoittaa naiset teknisiltä aloilta rakenteellisine sovinismeineen. Koskahan tästä kliseestä päästään eroon.
-i-
Quote from: DuPont on 02.09.2024, 20:20:16
Onko tyttöjen osuus PISA:n matematiikkavertailussa Suomessakin kasvanut, koska taso yleensä on laskenut?
Valitettavasti nykyään pojatkaan eivät osaa mitään, eivät edes lukea saati laskea. Muniaan kuvaavat ja lähettävät pippelikuviaan tytöille. Partahöyliäkin mainostetaan telkkarissa alakerran kasseille.
Luomakunnan kruunut ja perheiden päät, alapäät?
Quote from: Emo on 02.09.2024, 21:48:34
Valitettavasti nykyään pojatkaan eivät osaa mitään, eivät edes lukea saati laskea.
Kärjistän.
Nämä alaikäisten työsuojelusäännökset ovat mädätyskommunismia, joiden tarkoitus on estää länsimaiden lapsia oppimasta mitään maailman huipputasolla. Tai edes tarvittavalla tasolla.
Otetaan nyt vaikka tennispelaajat, formulakuskit, pianistit: jos eivät aloita 3-vuotiaina, niin harvoin niistä tulea maailman huippuja. Tai normisuorittajia.
En tietenkään tarkoita, että lapsi pitäisi väkisin pakottaa johonkin mitä hän vihaa. Mutta kun katsoo näitä 20-vuotiaita ilmasto-burn-outteja 10-tyttöjä, joista ei ole enää mihinkään kun jotain pitäisi alkaa tekemäänkin, niin silloin on jotain mennyt pahasti pieleen.
Kaikki viikkorahat pitäisi muuttaa palkaksi tehdystä (koti)työstä, siis viimeistään sinä vaiheessa kun alkavat pummaamaan rahaa.
Nimimerkki "kyllä lapseton tietää parhaiten."
"Removing all work / responsibility from children is one of the worst things this country has ever done."[tweet]1833532600264314933[/tweet]
Monikulttuurisuus kouluissa ja minkälainen arki sellaisesta muodostuu ?
Tätä ja paljoa muuta käsittelee Puheenaihe podcast ohjelmassaan "Koulut: Kurin puute, tasoryhmät ja eriytyminen Helsingissä (Matias Nieminen) | Puheenaihe 536"
https://www.youtube.com/watch?v=GG_SJQ2nV_g
Kestoa ohjelmalla on 45:16 ja karua on kertoma koko tuon ajan.
"Minkälaista on työ sijaisopettajana Helsingin kouluissa? Mitä huolestuttavia piirteitä koulujen arjessa näkyy?
Studiossa opettajaksi opiskeleva ja Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Matias Nieminen. Jakso on kuvattu 10.9.2024."
Mitä lapset nykyään puuhastelevat kouluissa ja miten ne PISA-tulokset saadaan laskuun, tämä tulee hyvin esille ohjelmassa sillä kyse on samasta asiasta.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamisen välillä on erittäin suuria eroja kaikilla arviointialueilla, käy ilmi uusista Pisa-mittauksista.Maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-selvityksen määritelmien mukaisesti heikkoja osaajia.
Lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010730947.html
Helsingin Sanomat: Tuore Pisa-tutkimus: yli 60 prosentilla maahanmuuttajataustaisista lapsista ei edellytyksiä selviytyä yhteiskunnassa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html) 30.9.2024
QuoteMAAHANMUUTTAJATAUSTAISISTA oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Asia selviää Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen valossa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellisen kerran vastaava yliotoksen avulla tehty selvitys on valmistui vuonna 2012.
Quote"Näyttääkin siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista Pisa-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema", OKM:n tiedotteessa todetaan.
KUN tuloksia tarkastellaan koulukohtaisesti, selviää, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri määrä koulussa heikentää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksia.
Kun koulun maahanmuuttajataustaisten osuus nousee yli 20 prosenttiin, heikkenevät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset selkeästi.
"Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita", OKM:n tiedotteessa todetaan.
YKSI syy heikompiin tuloksiin voi löytyä myös kiusaamisesta.
Tutkimuksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat ilmoittivat kokeneensa kiusaamistilanteita koulussa kantaväestön oppilaita useammin.
ˆ Ja yllättyneitä olivat?
:roll:
-i-
Eikös tässä nyt pitänyt olla uusi Nokia muhimassa? ???
Quote from: Uuno Nuivanen on 30.09.2024, 15:01:14
Eikös tässä nyt pitänyt olla uusi Nokia muhimassa? ???
Piti olla. Mutta mamu se Nokiankin luurit tappoi. Ei olla opittu kerrasta eikä kahdesta.
Kyllä siinä "Kultamuna"-symboliikassa muna täytyy vaihtaa jalkapalloon ellei vanhanajan Teekkari-ilmapalloon, kun ajatellaan, paljonko sen täytyy subventoida menoja ja menetyksiä.
Helsingin Sanomat: Opetusministeri: Koulushoppailu kärjistää maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730535.html) 30.9.2024
Quote from: HSOPETUSMINISTERI Anders Adlercreutzin (r) mukaan niin sanotusta koulushoppailusta tulisi olla huolissaan, kun puhutaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisvaikeuksista.
"Segregaatio yleisellä tasolla on ongelma ja tietenkin koulushoppailu kärjistää sitä ongelmaa", Adlercreutz toteaa.
Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat hakevat lapselle koulupaikkaa jostakin muusta koulusta kuin lähikoulusta, jonka kunta on perheelle osoittanut.
Älyvapaalta kuulostava mutta paljastava ja tyypillinen väistö Adlercreutzilta.
Eihän
segregaatio ole tässä ongelma kuin niille, jotka haluvat kiistää, että ongelma on
maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka eli ns. Ruotsin tie. Segregaatio on heille ongelmallista, koska se tekee tuhoisan maahanmuuttokehityksen näkyväksi kuten tässä tutkimuksessa.
Vanhempia koulushoppailusta syyllistävälle Adlercreutzille sopisi hyvin, että koulut pakotettaisiin tasaamaan maahanmuuttajien määrää niin, että eroja ei enää olisi, vaan kaikki koulut huonontuisivat samaa tahtia, jolloin olo olisi kuin sammakolla kattilassa. Siis suomenkielisten lasten koulut, sillä ruotsinkieliset on käytännössä eristetty nykyiseltä massamaahanmuutolta.
Quote from: HSSamaisessa selvityksessä kävi ilmi, että kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
"Näiden tutkimusten valossa sille [koulushoppailulle] ei ole nähtävissä tarvetta, jos joku pohtii sitä, että mikä on hyvä tai huono koulu", Adlercreutz toteaa.
Uskokoon ken haluaa. Vaihtelua ei kiistetty, vaan sen kiistettiin olevan "suuri" tai "dramaattinen".
Tässä on tietysti sekin, että eri kouluissa maahanmuuttajien koostumus vaihtelee suuresti, joten ääripäät tasoittuvat keskiarvossa. Jotkut maahanmuuttajaryhmäthän pärjäävät jopa keskimääräisiä suomalaisia paremmin ja toiset taas valtavan paljon huonommin.
Quote from: HSSen sijaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulokset kärsivät siitä, jos koulussa oli runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
"Tämä saattaa johtua siitä, että silloin suomen tai ruotsin kielen asema koulussa on heikompi. Silloin kielellinen oppiminen heikkenee maahanmuuttajataustaisten lasten osalta", Adlercreutz arvioi.
"Tällöin maahanmuuttajataustaisten lasten oppiminen ja lukusujuvuus, joka oli oppimisessa keskeinen tekijä, helposti kehittyy heikommin. Eli pitää panostaa lukemiseen ja lukemisen tukemiseen, mutta myös siihen, että segrekaatiokehitys hidastuisi."
Ei, vaan pitää minimoida tällainen maahanmuutto ja rajoittaa muutenkin maahanmuuton määrää.
Tutkimuksen valossa tuntuu entistäkin hullummalta Rkp:n äskettäinen vaatimus, että vuosittainen nettomaahanmuutto pitäisi moninkertaistaa pysyvästi tasolle, joka olisi suurempi kuin suomenkielisten syntyvyys.
Quote from: HS"Vaikka ero on kaventunut, niin suunta on silti väärä", Adlercreutz sanoo.
Hänen mukaansa siihen kuitenkin pyritään tällä hallituskaudella puuttumaan sillä, että äidinkielen opetusta tullaan ala-asteilla lisäämään kahdella tunnilla viikossa.
Ja yläasteilla lisättiin pakkoruotsin opetusta.
Quote from: HSTutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset kokivat myös muita enemmän kiusaamista. Adlercreutzin mukaan yhteiskunnassa lisääntynyt vastakkainasettelu ei ainakaan helpota tilannetta.
Voisiko vastakkainasettelua ehkä olla vähemmän hallituksen tasolla?
"Ehkä on turha palata viime kesän tapahtumiin, mutta on selvää, että mitä näkyvämmässä asemassa poliitikko on, sitä tärkeämpää on, että noudattaa hyviä tapoja."
Olennaisen äärellä.
Koulushoppailua voisi lähteä purkamaan kasvattamalla RKP:lle niin rakasta ruotsinkielen osaajien määrää nostamalla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koulujen maahanmuuttajaoppilasmäärän vastaamaan itäisen Helsingin korkeimpia lukemia.
40-50% noin alkuun seuraavista aloitusryhmistä alkaen.
Haluaisin kuulla ministerin perustelut jos ei ruotsinkielen osaajien määrän kasvattaminen kelpaa.
^Myöskin maahanmuuttajille voisi olla hyvä päästä kiusaamisvapaalle vyöhykkeelle Ahvenanmaalle. Tai oikeastaan voitaisiin aloittaa ryhmästä, jonka kanssa kantasuomalaiset ovat epäonnistuneet kaikkein pisimpään: romaneista. Romaneja on vain parikymmentätuhatta, solahtaisivat kevyesti kielikylpyveteen ja samalla ruotsinserkkujen luona vieralut helpottuisivat.
Laitan nyt tähänkin, tämän kuvan jonka löysin äsken netistä. Liittyy aiheeseen. Absurdi meno.
Kaikki muut paitsi perussuomalaiset (ja liike nyt kai) ovat nykyisistä eduskuntapuolueista tästä vastuussa. He ovat lyhytnäköisellä politiikalla luoneet joukon ihmisiä, jotka ovat tuomittuja epäonnistumaan. En osaa edes ajatella tätä näiden mamutaustaisten syyksi varsinaisesti.
Tästä maksetaan kallis hinta vielä ja sitä ei voi mitata rahassa.
Quote from: Puskistahuutelija on 30.09.2024, 20:34:00
Tästä maksetaan kallis hinta vielä ja sitä ei voi mitata rahassa.
Tässä tuhotaan Suomen nuorison ja Suomen tulevaisuutta. Ei sen enempää eikä vähempää.
Jos feikkisvenssoni haluaa vaihtaa oppilaita koulusta toiseen, niin todellakin: vaihdetaan päittäin mamut ja mustalaiset ruotsinkielisiin kouluihin, ja toisinpäin.
Tämä taulukko kiteyttää mielestäni hyvin koko Suomeen suuntautuvan maahanmuuton. 0,5% on huippuosaajia (TM) ja 50% ei osaa oikeastaan mitään.
^Opetusministeri Anders Adlercreutzin puhe toisen sukupolven paremmasta suoritustasosta on kauniisti sanottuna kaunistelua. Maahanmuuttajataustaisissa ei ole matematiikan huipposaajia edes puolta siitä suhteelisesta määrästä kuin kantasuomalaisissa on. Ottaen huomioon, että Suomessa merkittävä osa maahanmuuttajista on slaavilaisia venäläisiä ja matematiikan arvostus on aika korkeaa, niin tulee paha aavistus siitä, että maahanmuuttajat maanosittain jaoteltuna tuo kaavio olisi kammottavaa luettavaa.
Suomessa huippuosaajia käytetään pesuvetenä, jotta todella heikosti osaavista tulisi vähän vähemmän huonoja.
Quote from: F1nka on 30.09.2024, 19:25:41
^Myöskin maahanmuuttajille voisi olla hyvä päästä kiusaamisvapaalle vyöhykkeelle Ahvenanmaalle. Tai oikeastaan voitaisiin aloittaa ryhmästä, jonka kanssa kantasuomalaiset ovat epäonnistuneet kaikkein pisimpään: romaneista. Romaneja on vain parikymmentätuhatta, solahtaisivat kevyesti kielikylpyveteen ja samalla ruotsinserkkujen luona vieralut helpottuisivat.
Olen satavarma, että myös Anders Wiklöf odottaa innolla heitä naapurikseen. Samalla voi toteuttaa Ahtisaaren "kutsukaa maahanmuuttajat kahville" julkilausumaa.
https://www.is.fi/viihde/art-2000010582317.html
QuoteManner-Suomessa asuvien kannattaisi suunnata lomailemaan mieluummin Ahvenanmaalle kuin vaikka Välimerelle.
– Täällä saa sellaisen kokemuksen kuin olisi ulkomailla, mutta täällä ei ole liian kuuma, hän sanoo.
Quote from: Uuno Nuivanen on 30.09.2024, 15:01:14
Eikös tässä nyt pitänyt olla uusi Nokia muhimassa? ???
Piti, kysykää vaikka niiltä kaarnalaiva-amiraaleilta. Jos nyt falafelit alkaisikin lentää tuulettimiin kouluissa ihan kunnolla, niin eiköhän paremmissa piireissä usko kultamunien kuoriutumiseen säily vahvana. Ja miksipä ei säilyisi, kun ei sieltä suunnasta tullut keskustelu ole tähänkään saakka perustunut kuin uskomuksille ja kivoille ajatuksille. Sitten, noin kuvaannollisesti, kun joku pikkumuhis oppii jopa l-u-k-e-m-a-a-n, niin nämä hyvikset näkevät vihdoinkin vilahduksen luvatusta maastaan ja ainoastaan kantismakkosten rasismi sekä liian vähän rahaa ovat onnen esteenä. HS ja YLE sitten välittävät esirukoukset entiseen malliin.
IL: Lauri Nurmi (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/564bcff5-8d4d-4ece-b002-25a1d5ed9414) Avasi pandoran lippaan?
Quote
....
Suomalaisessa yhteiskunnassa ei edelleenkään ole ymmärretty sitä, että maahanmuuttajataustaisista ihmisistä on syntymässä yhteiskuntaamme satojentuhansien ihmisten muodostama koulutuksellinen ja sivistyksellinen alaluokka.
Poliitikot eivät halua – perussuomalaisia lukuun ottamatta – puhua asiasta, koska he eivät uskalla sitä tehdä. He pelkäävät leimautuvansa rasisteiksi, mikä kertoo siitä, että keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt.
Yliopistotutkijat ovat onneksi päättäneet, että heidän tehtävänsä ei ole vaieta tosiasioista.
Yliopistolaitosta on siis kiittäminen tabun rikkomisesta.
Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat Jonna Pulkkinen, Heli Kauppinen, Jenna Hiltunen, Piia Lehtola, Kari Nissinen ja Juhani Rautopuro.
He painottavat 116-sivuisen tutkimuksen esittelysanoissa, että nyt on mahdollisuus tarkastella, "millaiset valmiudet 2020-luvun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtyä perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työelämään".
Tutkijat antavat siis raportin lukijalle suoran evästyksen. Tämän voi perustellusti tulkita siten, että he haluavat esittää julkisen hätähuudon, johon he toivovat päätöksentekijöiden reagoivan.
Lukemalla raportin löytää vastauksen: valmiudet ovat yleisesti ottaen heikot, vaikka suureen massaan mahtuu aina lukuisia myönteisiä tarinoita suomen kielen oppimisesta ja Suomeen kotoutumisesta.
....
Pitkä artikkeli, loput linkistä.
Rahtaa maahan low IQ 70 somaleita ja vastaavia = hämmästy miksei osata edes lukea kunnolla vaikka on synnytty maassa.
Tatu Vanhasen kirjoja lukemalla oltaisiin voitu välttää tämä, ottamalla vain eurooppalaisia ja Aasialaisia pakolaisia.
Mitään ei ole tehtävissä, mikään määrä integraatiota ei tee IQ 70 somalista neroa.
:facepalm:
Näyttää pikaselauksella hyvältä tutkimukselta. Varmaan sata kuvaakin.
Paskasta ei saa tehtyä konvehteja, kultamunia tai avaruuskirurgeja. Jokohan se kohta alkaa selvitä hitaimmillekin.
https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/978-952-86-0232-3_ktl-t-39-pisa-2022_jyx.pdf
Vaikuttava kirjoitus. Muutamia erityisen kiintoisia pointteja artikkelista:
QuoteKiinnostavaa, mutta ei yllättävää, on se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät parhaiten kouluissa, joissa maahanmuuttajien osuus kaikista oppilaista on matala
Tätä tullaan käyttämään, ainakin pääkaupunkiseudulla, perusteluna sulloa väkisin maahanmuuttajia 'liian suomalaisiin' kouluihin. Opetusministeri Adlercreutz jo vihjasi tähän suuntaan.
QuoteTutkimuksen perusteella Suomessa on odotettavissa voimakas kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen yhteentörmäys
Tunnen itsekin suomalaisia jotka ovat mm. aloittaneet ampumaharrastuksen perusteluna 'rotusotaan varautuminen'. Olen tähän asti sivuuttanut tuollaisen hörhöilynä, mutta joudun muuttamaan käsitystäni.
Quote– On huomattava, että sosioekonominen tausta ja oppilaan tai hänen vanhempiensa syntymämaa ovat yhteydessä toisiinsa. Maahanmuuttajista korkeimmin koulutettuja ovat EU-maista, Pohjois-Amerikasta ja Venäjältä Suomeen muuttaneet, kun taas Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneilla koulutustaso on matalin.
Tuossa tutkimuksessa on venäläiset niputettu yhteen muiden maahanmuuttajien kanssa vaikka he itse asiassa ovat kouluikäisten maahanmuuttajien eliittiä. Ja heitä on paljon. Jos venäläiset erotettaisiin pois arabien, afgaanien ja somalien muodostamasta pääjoukosta näyttäisivät tulokset tuolle pääjoukolle vielä katastrofaalisemmilta.
Quote from: Emo on 02.09.2024, 21:48:34
Kaikki viikkorahat pitäisi muuttaa palkaksi tehdystä (koti)työstä, siis viimeistään sinä vaiheessa kun alkavat pummaamaan rahaa.
Eikö näin nyt ole tehty jo iät ja ajat kaikissa normaaleissa perheissä? Eikai viikkorahoja kukaan maksa ilman että lapsi tekee osansa kotitöistä?
Hienosti persuista vasemmalle on Suomesta tehty uusi tuleva Libanon. Ongelmista voidaan syyttää persuja, jotka tuhmapuheellaan ovat aiheuttaneet kaikki ongelmat oppimisvaikeuksista kantaväestön lasten porukalla pieksemisiin, puukotuksiin, huumekauppaan ynnä muuhun monikulttuuriin. Tulijat on näin vapautettu vastuusta tehdä laillisin keinoin yhtään mitään oman tai yhteisen hyvän eteen. Toki on myös tabu, oliko tulijoilla alunperinkään potentiaalia tehdä yhtään mitään järkevää jäkiteollisessa yhteiskunnassa. Viittaan Yk:n aikoinaan keräämiin vaiettuihin aineistoihin.
Varmaan ainoa tapa elää rauhassa, sitten kun kriittinen massa ylittyy, on rajata Suomesta joku osa persulandiaksi, ja rakentaa muuri erottamaan se ihanan monikulttuurisesta Suomesta.
Ai niin, eihän se toimi. Sitten alkaa rakettia lentää yli "from the tenojoki to te suomenlahti kalifate vill pi free".
Ryssä lipoo rajan takana huuliaan, koska Suomeksi kutsutun kakkaraitastanian voi poimia ilman suurempaa eforttia.
Hyvin suvaitsevaisto tämän projektin veti, samalla verorahat omiin liiveihin.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5803938
Länsiväylä-lehti:
QuoteYlen tutkimuksen mukaan Espoossa ja Helsingissä maahanmuuttajataustaisten S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa oli yhtä koulua lukuun ottamatta 0–5 prosenttia. Samalla alueella oli 22 suomenkielistä koulua, joissa S2-oppilaita oli yli 40 prosenttia.
Ministeri Henriksson:
QuoteMaahanmuuttajista 5–10 prosenttia voitaisiin kotouttaa ruotsinkielellä. Se toisi lisää oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin. Olen tämän osalta avoimin mielin ja toivon, että muut puolueet muuttavat linjaansa.
RKP ei siis vastusta, vaan muut puolueet?
Ai että, nyt sydäntä lämmitti ja kunnolla.
Rohkea kirjoitus, ei perustu mielipiteisiin vaan raakaan dataan. Sitä on mahdotonta todistaa hölynpölyksi. Voi korkeintaan haastaa tekemällä toinen tutkimus, jossa samaan aineistoon pohjaamalla voitaisiin kumota edellinen tutkimus tieteellisiä kriteereitä noudattaen.
Ei tule onnistumaan. Sanonpahan vaan.
Prosessiteollisuudessa on käytössä sellainen käsite, kuin "valikoiva näytteenotto." Tarkoittaa sitä, että esimerkiksi eräällä laitoksella juoksutettiin puhdistamon läpi päivätolkulla puhdasta vettä, varsinaiset jätenesteet eristettiin siksi ajaksi varastoon. Sitten juoksutuksen jälkeen otettiin labraan omat näytteet ja varmistettiin, että raja-arvot alittuivat. Sitten vasta otettiin viralliset näytteet ympäristölabraa varten. Sitten voitiin taas alkaa syöttämään jätevesiä puhdistuslinjaan.
Käytännössä pisa-tutkimusten ajaksi ilmoitettaisiin tietylle opiskelijaryhmälle, että heillä ei ole nyt tarvetta ilmaantua kouluun. Kun testit on tehty, niin jatketaan samaan malliin.
Tämä "valikoiva näytteenotto" toimii pienessä mittakaavassa, mutta koko Suomen mittakaavassa mahdotonta.
Seuraavaa tutkimusta odotellessa, jossa kriteeriksi otetaan tarkemmin lähtöalueet jopa maatasolla. Kuten edellä on jo mainittu, niin korkean, tai edes normaalin koulutustason lähtömaat eivät tule pomppaamaan silmille. Tosin kuin tietyt maat ja alueet.
Siitä voidaan sitten laskea suhdeluvut, että missä suhteessa näitä hyvin pärjänneitä kansallisuuksia on siihen alimpaan tasoon nähden. En uskalla edes veikata, mutta luvut tulevat olemaan väistämättömiä.
Jestas sentään, luulisi jo pikku hiljaa menevän perille. Sitä ollaan hierottu päättäjien naamaan ihan huolella jo vuosia, tuloksena lisää rahaa tulkkipalveluihin ja kotoutumiseen.
Vähän niinkuin päättäisin kännipäissäni ostaa auton, heitetään lonkalta vaikka viisivuotias Bemari (täysin arvottu merkki, ei tarvitse loukkaantua). Pientä laittoa vaatii, mutta kun siihen laittaa vähän rahaa kiinni, niin siitä saa oikein kelpo auton.
Mutkun, tavallinen ropaaja tajuaa sen ettei taidot riitä ja autoon on jo laitettu rahaa kiinni, niin pakko korjauttaa merkkihuollossa. Ei mitään halpaa touhua. Yksi vika korjattu, ei riitä. Edelleen ongelmia, ja taas merkkihuoltoon ja varaosia tilataan maailmalta. Rahaa palaa enenevissä määrin ja lopulta autoon on mennyt tuplasti rahaa. Sinnikkäästi uskoen tulevaisuuteen ja merkkihuollon lupauksiin hakkaan rahaa kiinni, koska "kyllä tästä vielä hieno menopeli saadaan, kunhan vain laitetaan rahaa kiinni." Lopulta käsissä on auto, josta ei saisi myydessä edes ostohinta takaisin. V@tunmoiset velat niskassa ja kävellen töihin.
Tätähän meille on markkinoitu, tässä on todella lupaavaa materiaalia, täytyy vaan panostaa siihen riittävästi, niin sieltä kyllä kuoriutuu niitä kultamunia. Harmi vaan, että materiaalin hankkivat eivät ole henkilökohtaisesti missään vastuussa panostetusta rahasta. Siinä se, ei voi mitään. Minäpä lähden tästä eläkkeelle, koittamaan pärjätä.
Mitäköhän mahtaa tapahtua politiikassa? Katkeran kalkin nieleminen ei varmaan tunnu hyvältä millään alueella puoluekentällä. Persut joutuvat nielemään yhden kulauksen koska ovat joutuneet nöyristelemään RKP:n ja kristillisten edessä. Kokoomus saa niellä jo muutaman ämpärillisen lapatossuhengessä. Ne suurimmat tankkiautolastilliset on jo tilattu vasempaan laitaan salia. Demarit saavat myös pari kuutiota per edustaja.
Paha pelko on se, että linjasta ei tingitä koska sehän olisi virheen myöntämistä. Eli jatketaan samalla jargonilla kuin ennenkin ja laskut menevät suoraan kantaväestön maksettavaksi monessa muodossa. Mutta kun ne eivät käy salin kautta hyväksyttävänä, niin ei niitä ole olemassakaan.
No niin, helpottipas tällainen avautuminen. Ei ihmekkään että oli vähän paha olo kun kerran vatsa oli täynnä oksennusta.
Quote from: VesaH on 01.10.2024, 10:27:21
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5803938
Länsiväylä-lehti:
QuoteYlen tutkimuksen mukaan Espoossa ja Helsingissä maahanmuuttajataustaisten S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa oli yhtä koulua lukuun ottamatta 0–5 prosenttia. Samalla alueella oli 22 suomenkielistä koulua, joissa S2-oppilaita oli yli 40 prosenttia.
Ministeri Henriksson:
QuoteMaahanmuuttajista 5–10 prosenttia voitaisiin kotouttaa ruotsinkielellä. Se toisi lisää oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin. Olen tämän osalta avoimin mielin ja toivon, että muut puolueet muuttavat linjaansa.
RKP ei siis vastusta, vaan muut puolueet?
^ Damage controllia pukkaa. Henriksson esittää "jotain" vaikka tietää sen olevan mahdottomuus. Ei riitä edes Henrikssonin sana aukaisemaan ruotsalaisten koulujen ovia. Jos näin edes yritettäisiin, niin sinne sijoitettava porukka olisi kyllä käynyt läpi todella tiukan seulan. Vain parhaat parhaista sisään, muu aines saa jäädä kantisten kouluihin pahentamaan tilastoja edelleen. Tutkimusjakson jälkeen voitaisiin vetää johtopäätös, että ruotsinkielinen kotoutus toimii paremmin kuin suomenkielinen.
Muuten olen sitä mieltä, että RKP:n asema takiaispuolueena olisi systemaattisesti romutettava. Itse kieltä vastaan ei erityisiä negaatioita, mutta politiikan osalta yhden ryhmän kieli ei vain voi painaa näin suhteettoman paljon.
QuoteRuotsissa puolueet ovat tehneet täyskäännöksen maahanmuuttopolitiikassaan. Ruotsalaiset demarit ovat alkaneet vastustaa maahanmuuttoa. Tanskassa vasemmistopuolueet ovat olleet niin ikään panemassa rajoja kiinni.
Riittääkö rajojen pistäminen kiinni? Pitäisi varmaankin edistää myös paluumuuttoa/kotiuttamista joidenkin ryhmien kohdalla?
Kun kyse on kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta opetella suomen kieli, lähetetään nuoret opiskelemaan omalla kielellään omaan kotimaahansa tai johonkin muuhun samankieliseen maahan.
Quote from: Niobium on 01.10.2024, 10:54:02
Quote from: VesaH on 01.10.2024, 10:27:21
Ministeri Henriksson:
QuoteMaahanmuuttajista 5–10 prosenttia voitaisiin kotouttaa ruotsinkielellä. Se toisi lisää oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin. Olen tämän osalta avoimin mielin ja toivon, että muut puolueet muuttavat linjaansa.
RKP ei siis vastusta, vaan muut puolueet?
^ Damage controllia pukkaa. Henriksson esittää "jotain" vaikka tietää sen olevan mahdottomuus. Ei riitä edes Henrikssonin sana aukaisemaan ruotsalaisten koulujen ovia. Jos näin edes yritettäisiin, niin sinne sijoitettava porukka olisi kyllä käynyt läpi todella tiukan seulan. Vain parhaat parhaista sisään, muu aines saa jäädä kantisten kouluihin pahentamaan tilastoja edelleen. Tutkimusjakson jälkeen voitaisiin vetää johtopäätös, että ruotsinkielinen kotoutus toimii paremmin kuin suomenkielinen.
Henriksson puhuu hämätäkseen oleellisesti eri asiasta. Kun suomenkielisten koulujen kohdalla on puhuttu koulupiirien muutoksista ja mahdollisista oppilaiden kyydityksistä toisen alueen kouluun, Henriksson tarkoittaa maahanmuuttajaperheiden ohjaamista heti alussa valikoidusti ruotsinkieliseen kotouttamiseen, jonka osana ruotsinkielisten koulujen maahanmuuttajaosuudet hieman kasvaisivat, mutta jäisivät edelleen kauas suomenkielisten osuuksista.
Suomenruotsalaiset tietävät olevansa omien koulujensa ansiosta suht turvassa haittamaahanmuutolta, aivan kuten keskiluokkaiset ruotsalaiset tuudittautuivat vuosikymmeniksi väärään turvallisuudentunteeseen, kun saivat lapsensa vapaakouluhin.
Eikö tässä juuri tutkittu, että epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seuraus on katastrofi. Tutkimustuloksissa on päädytty, että lopputulos on ollut väestön vaihtuminen alaluokkaan massamaahanmuuton seurauksena!
Suomeen "luotu/tuotu" luku- ja laskutaidoton , jatko-opinto kelvoton alaluokka, joka koostuu noin 80% maahanmuuttajataustaisista, niin 1. kuin 2. sukupolvessa.
--
Väestönvaihdon piti olla äärioikeiston salaliittoteoria.
Eihän kehitysmaaperäinen maahanmuutto voi olla syy Suomen PISA-tulosten häpeälliseen suuntaan.
Tai jos onkin, se on suomalaisten vika: emme ole kotouttaneet maahanmuuttajia. Jos olisimme, he pärjäisivät yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset keskimäärin.
Jos kotoutamme oikein tai lisäämme rahaa kotouttamiseen, voimme lopettaa kehitysmaaperäisten maahanmuuttajien syrjäytymisen, sillä kotouttaminen nostaa ÄO70-maahanmuuttajat ÄO105-suomalaisiksi, siis nostaa matun älykkyyden 50%:lla! Ja pakkohan se on nostaa, koska äly korreloi moniin hyödyllisiin ominaisuuksiin eikä Suomessa pärjää, jollei ole suomalaisten kanssa samalla tasolla henkisten ominaisuuksien puolesta.
Sitä vain ihmettelen, että kun me kerran Suomessa olemme ainoa maa maailmassa, joka osaa kotouttaa niin miksemme sitten tehokkaasti käytä tätä työkalua? Ja miksemme tee siitä myyntituotetta - saisimme satojen miljardien tulot hetkessä kun kaikki maat ovat epäonnistuneet kotouttamaan - he ostaisivat meiltä palvelun ja maksaisivat siitä ilomielin miljardeja, että näin säästäisivät kymmeniä miljardeja. Esimerkiksi Saksa käyttää haittamaahanmuuttoon kymmeniä miljardeja vuodessa. Kyllä he maksaisivat meille vaikka 5-10 miljardia, että kotouttaisimme heidän matunsa.
Ja kun kerran osaamme kotouttaa eli lisätä tänne tulleen älykkyyttä 50%:lla niin miksemme sitten ala kotouttaa myös suomalaisia? Suomalaiset ovat noin ÄO100-kansaa ja jos meidät kotouttaisi samalla älyä lisäävällä ohjelmalla, meistä tulisi noin ÄO150 kansaa, eli poikkeuksellisen älykkäitä ihmisiä. Sehän olisi suunnaton kilpailuvaltti! Olisimme vuosikymmenessä Kiinaa isompi talous ja maailman mahtivaltio!
Poliitikot eivät ole koskaan pysähtyneet miettimään - tai ehkä vain rahkeet eivät siihen riitä - että miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita? No minä kerron; koska niissä asuu kehitysmaalaisia. Ja kun tuomme Suomeen massoittain kehitysmaalaisia samalla antamalla oman väestöpohjamme kuihtua, millainen maa Suomesta tulee? Siinäpä päättäjille pähkäiltävää kerrakseen.
:facepalm:
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.10.2024, 16:23:01
Poliitikot eivät ole koskaan pysähtyneet miettimään - tai ehkä vain rahkeet eivät siihen riitä - että miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita? No minä kerron; koska niissä asuu kehitysmaalaisia. Ja kun tuomme Suomeen massoittain kehitysmaalaisia samalla antamalla oman väestöpohjamme kuihtua, millainen maa Suomesta tulee? Siinäpä päättäjille pähkäiltävää kerrakseen.
:facepalm:
Vaikuttaa vahvasti siltä, että poliitikot, asiantuntijat, tutkijat ja muu Eliitti uskoo vahvasti, että erot eri kansakuntien kesken johtuvat vain maasäteilystä, joka sattuu luonteeltaan olevan rasistinen.
Ihmiset kaikkialla maailmassa olisivat yhtä kyvykkäitä luomaan kehitystä, vakaita ja vauraita yhteiskuntia jos vain maasäteily olisi kaikkialla samanlaista. Mutta kun se ei ole. Maasäteily esimerkiksi Burkina Fasossa on aivan erilaista kuin vaikkapa Stuttgartissa. Siksi jälkimmäinen menestyy, edellinen ei.
Mutta kun Burkina Fason asukki siirretään Stuttgartiin, alkaa hän menestyä ja kukoistaa kuten syntyperäinen stuttgartilainen - näin uskovat asiantuntijat ja poliitikot. Siksi kaikki maailman köyhät ja sorretut tulee siirtää Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Näin rikastuttava maasäteily voi heihin tarttua ja pian olemme kuin yhtä suurta, hyvinvoivaa perhettä.
Näin ei toki aina näytä käyvän, ainakaan heti. Se johtuu maahanmuuton kohteena olevan maan kansalaisten rasismista, joka on usein paikallista maasäteilyäkin vahvempaa ja pystyy estämään maasäteilyn suotuisat vaikutukset.
Siksi rasismia on vastustettava ihmiskunnan ykkösvihollisena eikä turvetta saa nostaa koska se voi tuhota maasäteilyvarat.
Jatkan Einon viitoittamalla polulla.
Quote from: FadeAway on 01.10.2024, 14:53:02
Eikö tässä juuri tutkittu, että epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seuraus on katastrofi.
Kristallipalloni hahmotteli tulevan keskustelun kulkua:"No johan pomppasi! Ensinnäkin,
1. Eivät tutkimuksen tekijät maahanmuuttoamme katastrofiksi sanoneet.
2. Tai jos sanoivatkin, niin eivät he sitä kuitenkaan tarkoittaneet.
3. Tai jos tarkoittivatkin, niin sinä et kuitenkaan maahanmuutosta ymmärrä tarpeeksi voidaksesi kritisoida sitä.
4. Tai jos ymmärrätkin, niin ei tämä tutkimus nyt niin kovin iso juttu ole.
5. Tai jos se vaikka olisikin iso juttu, mitä se ei ole, niin muiden maiden maahanmuutot on vielä isompia katastrofeja.
6. Tai jos eivät olisikaan isompia katastrofeja, niin jokatapauksessa tutkimuksen tekijät eivät ole päteviä, koska tuloksesta päätellen edustavat valkoista ylivaltaa.
7. Sitäpaitsi natsien tekemille tutkimuksille ei pidä antaa yhtään mediatilaan. Ei natsitutkimuksia mihinkään! Tällaisten tutkimusten rahoitus on lopettava välittömästi!"
Quote from: mck on 01.10.2024, 00:36:21
IL: Lauri Nurmi (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/564bcff5-8d4d-4ece-b002-25a1d5ed9414) Avasi pandoran lippaan?
Quote
...
Suomalaisessa yhteiskunnassa ...
...
Yliopistotutkijat ovat onneksi päättäneet, että heidän tehtävänsä ei ole vaieta tosiasioista.
Yliopistolaitosta on siis kiittäminen tabun rikkomisesta.
....
Pitkä artikkeli, loput linkistä.
Ikään kuin Hommalla ei olisi aiheesta puhuttu. Ikään kuin Hommalla olisi vaiettu asioista. Ikään kuin Homma ei olisi osa suomalaista yhteiskuntaa. Lauri Nurmi kyllä tietää Homman; Lalli häntä haastattelikin. Jos ei tietäisi, olisi hän epäpätevä politiikan toimittaja.
Tuosta Jorman lainauksesta:
Euroedustaja ja entinen opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo X-viestipalvelussa, että hyvä oman äidinkielen opetus tukee muiden kielien oppimista.
– Miten oppia uusia kieliä jos käsitteet eivät ole tuttuja omallakaan kielellä? Jos opittavat asiakokonaisuudet ovat vieraita, tuottaa se lisähaasteita kun pitää ottaa haltuun sekä uusi kieli että sisältö, Andersson kirjoittaa.
Andersson on vaan vieraantunut reaalisesta koulumaailmasta melkoisesti. Ruotsinkielisenä toki on helpompaa oppia esimerkiksi saksaa ja englantia, koska kielien logiikka on sama ja käytännössä samoja sanoja riittää, eli ei edes tarvitse älyllisesti ponnistella paljoakaan, jotta kieli onkin jo ainakin tyydyttävästi hallinnassa.
Andersson keskiluokkainen taustaltaan, joten hänen nuoruudessaan varmasti ne hyvät luokkatoverit (koulussa ja yhteiskunnassa) opiskelivat ahkerasti kielioppeja ja kirjoittivat ahkerasti vihkoon vieraan kielen verbien taivutusmuotoja eri persoonissa ja aikamuodoissa ja niin edelleen. Mutta Anderssonin on vaikeaa ymmärtää niitä nuoria, jotka kokevat joidenkin verbitaivutustaulukoiden opiskelun joutavaksi, kun koulusta pääsee lopulta läpi muutenkin tai koko verbien pänttäys ei yksinkertaisesti nappaa. Ymmärrän kyllä näitä nuoria, ei kaikkia kiinnosta teorettinen kouluopiskelu, ihan riippumatta onko maahanmuuttaja tai ei. Peruskoulun jälkeen samat nuoret joutuvat pakotetusti hakemaan uuteen kouluun, jossa sama "pakko-opiskelu" jatkuu, koska lainsäätäjä on niin määrännyt.
Quote from: Roope on 30.09.2024, 17:47:10
Quote from: HSOPETUSMINISTERI Anders Adlercreutzin (r) mukaan niin sanotusta koulushoppailusta tulisi olla huolissaan, kun puhutaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisvaikeuksista.
"Segregaatio yleisellä tasolla on ongelma ja tietenkin koulushoppailu kärjistää sitä ongelmaa", Adlercreutz toteaa.
Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat hakevat lapselle koulupaikkaa jostakin muusta koulusta kuin lähikoulusta, jonka kunta on perheelle osoittanut.
Älyvapaalta kuulostava mutta paljastava ja tyypillinen väistö Adlercreutzilta.
Eihän segregaatio ole tässä ongelma kuin niille, jotka haluvat kiistää, että ongelma on maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka eli ns. Ruotsin tie. Segregaatio on heille ongelmallista, koska se tekee tuhoisan maahanmuuttokehityksen näkyväksi kuten tässä tutkimuksessa.
Li Andersson tekee saman väistön määrittelemällä ongelmaksi "eriarvoisuuden" ja pääsee esittämään oikeutettua raivoaan iskemällä pöytään myös "rasismin".
Kansan Uutiset: Li Andersson haukkui Riikka Purran: "Levittää rasistisia ennakkoluuloja lasten kustannuksella" (https://www.ku.fi/artikkeli/5066651-li-andersson-haukkui-riikka-purran-levittaa-rasistisia-ennakkoluuloja-lasten-kustannuksella) 1.10.2024
Quote from: Kansan UutisetEi ole mikään uutinen, että suomalaisen koulutuksen suurin ongelma on eriarvoisuus.
Näin arvioi vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson maanantain uutista maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä Suomessa.
– Lasten luokkatausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Ei ole myöskään mikään uutinen, että on eroja oppimistuloksissa maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Meidän tehtävä ei ole syyllistää lapsia, vaan löytää ratkaisuja ongelmiin, Andersson kirjoitti facebookiin maanantaina.
Tutkijat eivät esittäneet mitään sen suuntaista, eikä tutkimuksesta (https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/978-952-86-0232-3_ktl-t-39-pisa-2022_jyx.pdf) voi vetää johtopäätöstä, että "suomalaisen koulutuksen suurin ongelma on eriarvoisuus". Tämä nyt vain on vasemmiston vakioselitys yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tässä tapauksessa
maahanmuuttopolitiikalla synnytettyihin ongelmiin.
Quote from: Kansan UutisetVuoden 2022 Pisa-tutkimukseen perustuvan selvityksen mukaan 60 prosentilla Suomeen muuttaneista oppilaista on niin heikko lukutaito, että heillä ei katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
– Tämä tulos koskee siis lapsia ja nuoria, jotka itse ovat muuttaneet tänne, eivätkä tulokset kerro, ovatko tutkimukseen osallistuneet lapset asuneet täällä vuoden vai kymmenen, Andersson huomauttaa.
Niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen, mutta itse ovat täällä syntyneet, osuus on 38 prosenttia. Muiden lasten osalta osuus on 18 prosenttia.
Andersson vaatii, että segregaation eli sosiaalisten ryhmien eriytymisen vastaista työtä kehitetään yhdessä kuntien kanssa.
Mitä työtä tarkalleen ottaen ja miksi? Riittääkö käsien heiluttelu, jos se tehdään segregaation ja rasismin vastustamisen nimissä?
Kuten kotouttamistoimista, myöskään segregaation vastaisen työn eri toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja kustannusvastaavuudesta ei taida olla Suomesta minkäänlaista tutkimusta. Suomi lienee Ruotsin ohella huippumaa koko maailmassa kotouttamisen lisäksi myös Anderssonin vaatimissa segregaatiopanostuksissa, ja lopputulos on sitten tämä, vakaasti etenevä katastrofi.
Quote from: Kansan UutisetAndersson arvioi asiasta maanantaita käytyä keskustelua toteamalla, että kaikista myrkyllisintä on kuitenkin se, kun vaikutusvaltaisessa asemassa olevat päättäjät viestivät, että tietyt lapset ja nuoret ovat ongelma, ja että he eivät kuulu tänne.
– Siitä ei seuraa oppimista, ei työllistymistä, ei yhteiskuntaan kiinnittymistä. Siitä ei seuraa mitään ratkaisuja mihinkään, ainoastaan ongelmien syventymistä, hän kirjoitti.
Ongelmien syventymistä aiheuttaa Suomen ääriliberaali maahanmuuttopolitiikka (ns. Ruotsin tie, jolta Ruotsi nyt itse yrittää pois), jolla tutkimuksen osoittamat ongelmat on aiheutettu. Jos päättäjät vaikenevat maahanmuuttopolitiikan vahingollisuudesta, kieltäytyvät korjauksista ja hakevat syitä muualta "eriarvoisuudesta" ja "rasismista", kuten Ruotsissa tehtiin vuosikymmenet, ongelmat vain pahenevat.
Quote from: Kansan UutisetNimeltä Andersson mainitsi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.).
– Harva asia on minusta niin vastenmielistä kuin päättäjät, jotka levittävät rasistisia ennakkoluuloja lasten kustannuksella, Andersson totesi.
– Tänään siitä on antanut esimerkkiä valtiovarainministeri Riikka Purra, joka tarttui uutiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa.
Tässä Purran paheksuttava kommentti:
Quote from: Riikka Purra 30.9.2024Yhteiskunnan vastaus ei voi olla lisää oman äidinkielen opetusta, lisää tulkkausta, lisää omakielisiä uutisia Ylestä, lisää kotouttamista, yhä löysempiä vaatimuksia.
Kielitaitoa pitää vaatia ja edellyttää. Kuten muutakin integroitumista.
Se on ainoa keino parempaan.
Ja oliko Anderssonilla tähän jotain vasta-argumenttia? Ei, vain pelkkää tekoraivoa.
Quote from: Kansan UutisetHän toteaa, että päättäjien arvomaailmaa mitataan muun muassa siinä, miten reagoivat tällaisiin uutisiin.
– Onko näkökulma se, että tämä osoittaa miten meidän on pystyttävä tekemään vielä enemmän näiden lasten oppimisen eteen? Nostetaanko esille sitä, että maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin? Pohditaanko konkreettisia keinoja yhdenvertaisesti tukea kaikkia lapsia?, hän kysyi ja vastasi itselleen:.
– Ei. Purran lähtökohta on viestiä, että katsokaa nyt, maahanmuutto on ongelma, ikään kuin tietynlaiset oppimistulokset olisivat jokin lapsiin liittyvä ominaisuus.
Älä ammu viestintuojaa.
Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on ongelma.
Tutkimuksen mukaan tietynlaiset oppimistulokset liittyvät tietynlaisiin lapsiin (sosioekonominen tausta ja lapsen tai vanhempien syntymämaa ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa (s. 111)), joiden Suomessa olo taas on tietysti suurimmaksi osaksi seurausta Suomen harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta, ei jostain muuttamattomasta luonnonlaista.
Monikultti tekee suomalaista lapsista pidginiä mökeltäviä kehitysmaalaisia roolimallinaan pitäviä pölhöjä ja Turun yliopiston desantin mielestä se on innostavaa.
Quote
X
Entiset murrealueet murenevat, koska nykyään jopa asuinalueen ihmisillä voi olla oma tapansa puhua.
X
Turun Varissuolla nuoret puhuvat omalla tavallaan, mutta yhtenäinen murre se ei ole.
Koko ikänsä Varissuolla asunut Akam Eliassi, 16, kuvailee puhetta slangiksi. Hän on taustaltaan kurdi, mutta syntynyt Turussa.
– Osa sanoista on otettu toisista kielistä, esimerkiksi haye, joka tarkoittaa okei.
X
17-vuotias abiturientti Tessa Salminen on asunut Varissuolla kaksi vuotta. Hän uskoo puhuvansa melko puhdasta yleiskieltä, mutta pikkuveljensä puheen Salminen on huomannut muuttuneen sen jälkeen, kun he muuttivat Varissuolle.
– Veli puhuu koulussa eri murretta kuin kotona ja painottaa sanoja eri tavalla. Hän saattaa käyttää vaikkapa ilmaisua "wallahi, mä vannon". Muutaman kerran jouduin kysymään, mitä tarkoitat tuolla.
X
17-vuotias lukiolainen Reetta Lautjärvi on asunut Turun Varissuolla koko ikänsä. Hänen kaveriporukassaan kaikki puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea.
Monet Lautjärven kavereista käyttävät puheessa vieraskielisiä ilmauksia. Itse hän ei niitä käytä.
Vuoden Varissuolla asunut Elisa Lempiäinen, 16, kuulee kuitenkin Lautjärven puheessa piirteitä, joihin ei törmännyt aiemmassa koulussaan.
X
Turussa puhuttavia murteita ei ole viime vuosikymmeninä tutkittu. Turun yliopiston dosentin Tommi Kurjen mukaan aihe olisi innostava ja sitä pitäisi ehdottomasti tutkia.
X
https://yle.fi/a/74-20114385 (https://yle.fi/a/74-20114385)
Li A:
QuoteMiten oppia uusia kieliä jos käsitteet eivät ole tuttuja omallakaan kielellä? Jos opittavat asiakokonaisuudet ovat vieraita, tuottaa se lisähaasteita kun pitää ottaa haltuun sekä uusi kieli että sisältö
Käsitteet tuttuja? Mitkä ihmeen käsitteet?
Li on rasisti kun hän olettaa, että kaikki kansat asettavat käsitteet maailmanymmärryksensä keskiöön.
On olemassa kansoja, jotka eivät niinkään nojaa käsitteisiin vaan omaan, henkilökohtaiseen kokemukseensa, sukulaissuhteisiinsa ja yhteisön voimasuhteisiin. Tiedetään äiti ja hänen merkityksensä, heimon tai klaanin voima, mistä tulee oikeutus sen toimintaan. Ei ymmärretä yleisiä oikeusperiaatteita vaan oman uskon ja voiman oikeuttava määräysvalta. Ei ymmärretä demokratiaa vaan oma mielipide, joka johdetaan paikallisen uskonnollisen johtajan tai 'pyhän' tekstin sanoista.
Ja niin edelleen. Kaikille käsitteet eivät ole avain maailmaan, vaan avain on tavat, uskonto, tottumus, uskonnollinen johtaja, omat aistikokemukset ja henkilökohtaiset pyyteet. Siksi nuo ihmisjoukot luovatkin kehittymättömiä 'persläpimaita', kuten eräs valtiomies joitakin vuosia sitten lausui.
Li on täysin sekaisin ja rasisti kuvitellessaan, että kaikki kansat ovat samanlaisia ja kiinnostuneita hahmottamaan ja arvottamaan maailmaa samoilla työkaluilla.
Hommalla tätäkin teemaa pohdittiin jo 15 vuotta sitten. Yleensä pidemmälle, rikastuneempien "verokki"yhteiskuntien kautta. (Esim. UK, Ruotsi, Saksa, Tanska, Ranska, Usa, Hollanti ja moni muu)
Meillä Suomessa poliitikot luottivat , että maasäteily tai suvakkimagia hoitaa homman. Opimme muiden virheistä..
Nyt ns. Monen tahon " virallinen" tavoite on 40000-50000 maahanmuuttajaa vuodessa. Enemmän kuin syntyvyys ja reilusti vähemmän (noin 20000) kuin kuolleisuus.
Takaisin tutkimukseen.
1. Sukupolven maahanmuutajista 0,4% on huippuosaajia. (Käyttävät termiä tutkimuksessa) (mat.)
2. Sukupolven mamuista jo 0,6%.
Yhteensä siis 1/200. Profit!
Ja Hesarissa jeesustellaan:
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010731772.html
QuoteMikä meni pieleen, kun maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on niin heikko lukutaito? Apulaispormestari ja arabian kielen opettaja vastaavat
Mikä meni pieleen?
Kysymys implikoi, että vika on MEIDÄN.
Ei se ole. Se on rasistinen kysymys, koska se syyllistää meidät, jotka olemme syyttömiä matujen osaamattomuuteen. Jos oikeaa vastausta haetaan, 'syyllinen' on ilmiö, joka alkaa E- ja V-kirjaimella ja joka päättyy I- ja O-kirjaimeen.
Quote from: FadeAway on 01.10.2024, 18:54:39
Takaisin tutkimukseen.
1. Sukupolven maahanmuutajista 0,4% on huippuosaajia. (Käyttävät termiä tutkimuksessa) (mat.)
2. Sukupolven mamuista jo 0,6%.
Yhteensä siis 1/200. Profit!
Takaisiin faktoihin. Maahanmuuttajien keskiarvoon luetaan mukaan venäläiset (ÄO 96) ja virolaiset (ÄO 104), jotka muodostavat nuo huippuosaajat. He vääristävät mamutuloksia ylöspäin. Somalit (ÄO 67) ja muut väri-ihmiset siis täyttävät alakerran vieläkin lahjakkaammin kuin tutkimus antaa olettaa. Värimamutulokset ovat siis katastrofaalisen katastrofaalisia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2024, 19:10:43
Jos oikeaa vastausta haetaan, 'syyllinen' on ilmiö, joka alkaa E- ja V-kirjaimella ja joka päättyy I- ja O-kirjaimeen.
Unohtamatta, että mitä serkumpi, sitä herkumpi. Tuhansien vuosien ajan. Ei se ole Suomen kansa, joka tarvitsee geenien monimuotoisuutta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2024, 19:10:43
Ja Hesarissa jeesustellaan:
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010731772.html
HS jutusta:
QuoteTutkimuksissa on kuitenkin todettu, että yhden kielen täydellinen osaaminen auttaa toisten oppimisessa.
Näillä "tutkimuksilla" on perusteltu sitä että mamuille pitäisi opettaa äidinkieltä ennen kun opetetaan suomea. Väite siis on, että kun osaa hyvin vaikkapa arabiaa, jota siis mamut jo puhuvat kotonaan, oppii jollain konstilla myös suomen.
Kestotyperys ja kryptokommunisti Li Anderssonkin vetosi tähän samaan äidinkielen opettamiseen Iltalehden jutussa ( https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4958f041-95e6-4518-97fb-74fec881a3d7 ), kun hän yritti selittää miksi mamut eivät pärjää:
QuoteHyvä oman äidinkielen opetus tukee muiden kielien oppimista. Miten oppia uusia kieliä jos käsitteet eivät ole tuttuja omallakaan kielellä? Jos opittavat asiakokonaisuudet ovat vieraita, tuottaa se lisähaasteita kun pitää ottaa haltuun sekä uusi kieli että sisältö.
Jostain syystä emme kuitenkaan koskaan saa tietää mitä nämä "tutkimukset" ovat ja keitä ne ylipätään koskevat, jos koskevat.
Jollain logiikalla voin ymmärtää, että kielten opiskelija - kieliammattilainen - oppii vieraita kieliä helpommin jos hän osaa monen kielen kieliopin teoriat hyvin, siis sen mitä opetellaan esim. äidinkielen tunneilla. Mutta en mitenkään usko, että persukoululainen, joka puhuu kotonaan arabiaa eikä ole akateeminen kielten opiskelija, omaksuisi suomen kielen paremmin jos hänelle opetellaan arabian kieltä.
Mikä logiikka näissä kieliväitteissä ylipätään on? Mihin perustuu järkeily, että kun somaliaa kotonaan puhuvan istuu somalian tunneilla, hän oppisi suomen jotenkin paremmin? Itse olen aina kuvitellut, että uuden kielen oppii harjoittelemalla sitä eikä opiskelemalla sitä mitä puhutaan kotona.
En voi vetää muuta johtopäätöstä kun että mamujen äidinkielen opetuksen pyrkimys on vahvistaa kieli-isolaatiota eli pitää mamut kielitaidottomina. Ei siis ole tarkoituskaan että mamut oppisivat taitoja joilla he pärjäisi Suomessa itse, vaan tarkoitus on pitää heidät kaikin tavoin eristettynä muusta yhteiskunnasta ja siten elinikäisinä sosiaaliturvan kuluttajina ja vasemmiston kannattajina.
Toinen kestotyperys afgaanisosialisti Nazima Razmyar osasi myös Iltiksen jutussa kertoa, että mamujen surkeat koulutulokset johtuvat integraation puutteesta:
Quote– Suunnan muuttamiseksi meidän on tarkasteltava useita oppimistuloksiin vaikuttavia tekijöitä rehellisesti: valmistavaa opetusta sekä S2-opetusta, perheiden tukea, kotoutumispolitiikkaa, tukitoimien vaikuttavuutta. Ei ole kyse vain lapsista, vaan perheistä, Razmyar jatkaa.
Mitään ratkaisua tai edes ideaa Razmyar ei tietenkään tarjoa vaan pitää vain jotenkin "kotouttaa" ja "tukea perheitä" enemmän. Mitä "kotoutuksesta" on tähän mennessä puuttunut ja ratkeaako kieliongelma vaikkapa korottmalla mamuperheiden sosiaalitukia?
Quote from: Totti on 01.10.2024, 20:34:05En voi vetää muuta johtopäätöstä kun että mamujen äidinkielen opetuksen pyrkimys on vahvistaa kieli-isolaatiota eli pitää mamut kielitaidottomina.
Jeps.
Kielitaidoton mamu on ehdoton edellytys onnistuneelle kieli- ja väestönvaihdolle. Miksi opiskella valloitetun maan kieltä, kun voi pakottaa alkuasukkaat lopulta puhumaan omaa kieltään. Johon se somalian opetus aloitettiin aikoinaan yliopistossa, samalla kun japani lopetettiin.
Quote from: Totti on 01.10.2024, 20:34:05
Mitään ratkaisua tai edes ideaa Razmyar ei tietenkään tarjoa vaan pitää vain jotenkin "kotouttaa" ja "tukea perheitä" enemmän.
Kotouttamisen suurvalta Ruotsi osaisi kertoa meille - jos joku vaan haluaisi kysyä - että mitä enemmän niitä kotoutetaan, sitä vähemmän ne kotoutuvat, ja sitä enemmän ne perseilevät, raiskailevat, polttelevat autoja, levittävät huumeita ja räjäyttelevät pommeja.
Ongelma ei ole mamun - menetyn tapauksen - kotouttaminen, vaan Suomen pelastaminen kot
iuttamalla mamut.
Vaikka Andersson ja Razmyar olisivatkin täysin oikeassa siinä, että maahanmuuttajien heikko matematiikan ja lukemisen taidot johtuisivat suomalaisen yhteyskunnan puutteista, niin ainut järkevä lopputulos on sama. Suomen yhteiskunnalla ei selvästikään ole työkaluja, joilla keskimääräisestä Lähi-idän tai Somalian maahanmuuttajasta tehtäisiin täysvaltainen suomalaisen yhteiskunnan jäsen. Ehkä me suomalaiset emme vain osaa tai ehkä homma on mahdoton. Joka tapauksessa tällä hetkellä kenelläkään ei selvästikään ole tiedossa toimiviksi osoitettuja menetelmiä.
Heikosti suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavia perustaitoja oppivien maahanmuuttajaryhmien määrät on saatava Suomessa mahdollisimman pieniksi.
Quote from: Lalli IsoTalo on 01.10.2024, 20:48:37
Kotouttamisen suurvalta Ruotsi osaisi kertoa meille - jos joku vaan haluaisi kysyä - että mitä enemmän niitä kotoutetaan, sitä vähemmän ne kotoutuvat
Valtion toimesta tehty kotouttaminen on täysin toimimaton ja herää kysymys jo sen ainoa veruke on tarjota jonninjoutavia työpaikkoja vasemmistolaisille virkamiehille(naisille) ja järjestöille.
Koutouttaminen toimii kun henkilö joutuu hoitamaan sen itse eikä tarjota mitään erityistä "apua" yhtään mihinkään. Kun itse on vastuussa elämänsä järjestämisestä uudessa maassa, joutuu pakostakin opetella maan byrokraattista järjestelmää, lakeja ja säädöksiä, kieltä, hakea työtä, kouluttautua, hankkia asunto jne.
Itsekotoutettu on takuulla paljon nopeammin ja perusteellisemmin mukana yhteiskunnassa kun mamu, joka kuskataan kurssista toiselle nukkumaan pulpetissa ja esitäytetään Kelan paperit, jotta hän saisi nopeasti rahat tilille ja voi jäädä kotiin jatkamaan laiskottelua.
Nykyjärjestelmässä kotouttaminen tarkoittaa käytännössä että kaikki tulee hopeatarjottimella nenän eteen eikä mamulta vaadita yhtään mitään. Jopa silloin kun mamu epäonnistuu täydellisesti, sosiaalitäti tulee ja pelastaa ja kaikki järjestetään hänen puolesta. Mitään vastuuta ja oma-aloitteellisuutta ei vaadita, joten ei ihme, että koko mamubisnes kusee täydellisesti.
Myös suomalaisten pottunokkien tulokset laskee, koska koko yhteiskunta, opettajat, avustajat ja avustajien avustajat paapovat ja yrittävät opettaa tälle hankalalle osalle aakkosia ja sitä, että 1+1=2.
Sääli niitä fiksuja suomalaisia lapsia, ja niitä mamuja, jotka ihan oikeesti haluavat opiskella. Ei ihme, että Pisa-tulokset laskee. Kenelläkään ei uutisista päätellen ole enää opiskelurauhaa, alakoulusta lähtien puukkoa sun muuta mukana. Jopa pottunokilla, että pystyisivät suojelemaan itseään :facepalm:. Opettajat ihan pulassa jne.
Tähän ei varmaankaan ole ratkaisu se, että väärin kotoutettu, lisää rahaa kotouttamiseen, ja arvostelu siitä, että suomalaiset on jotain tehnyt väärin. Se tottakai on tehty väärin, että annetaan kaikki panos näille, jotka eivät haluakaan kotoutua ja oppia.
Opiskelin nuorena kreikkaa työväenopistossa monia vuosia, ja muistan ikäni, kun opettaja (suomalainen nainen) kertoi lähteneensä Ateenan yliopistoon opiskelemaan ulkomaalaisille tarkoitettua kreikkaa. Oli ihan "aakkostasolla", mutta halu oppia oli kova. Sinne lähti ja kertoi meille, että olihan se pakko ihan vaan oppia jo yksinomaan siinä kohtaa, kun koko kreikkalainen byrokratia tuli niskaan. Opiskelu, asunto ja kaikki piti hoitaa kreikaksi. Näitä kun väänsi pari kuukautta niin oli jo jonkun sortin käsitys kreikasta. Ei siellä mitään tulkkeja ollut, jos et kykene niin lähde menee.
Niinpä. Oppimisen tai kotoutumisen halu täytyy olla, muuten syydetään rahoja ihan turhuuteen.
Quote from: Riia on 01.10.2024, 22:09:20... Sinne lähti ja kertoi meille, että olihan se pakko ihan vaan oppia jo yksinomaan siinä kohtaa, kun koko kreikkalainen byrokratia tuli niskaan. Opiskelu, asunto ja kaikki piti hoitaa kreikaksi ...
Jeps.
Lyhyenä sivupolkuna: usein, kun Suomesta lähdetään ulkomaille töihin, niin silloin kyse on työkomennuksesta, ja firma hoitaa kaikki käytännön järjestelyt.
Jos taas itse joutuu joutuu hoitamaan asunnot, pankkitilin avaukset, vuokratakuut ja kaiken muun perkeleellisen byrokratian, niin homma onkin kertaluokkia hikisempi homma. Plus mahdollisesti pitäisi vielä opetella uusi kielikin.
Mietipä hetken ajatusta, että somali itse, oma-aloitteisesti, hankkisi täältä työpaikan, asunnon ja hoitaisi sotimisen verottajan ja muiden byrokraattien kanssa. Se olisi sitä itsekotoutumista. Sillä tavalla siirtolaisuus on kuitenkin aina hoidettu, meidän päiviimme saakka.
Mutta nyt Suomi on tippunut puusta, saanut pahan aivotärähdyksen, tullut hulluksi, ja muuttunut Hölmöläksi.
^^^
Sukupolvien yli ulottuva kulttuurivallankumous ja hidas marssi läpi organisatioiden on tehnyt tehtävänsä. Jokin yliluonnolliselta vaikuttava voima on mädättänyt rapakuntoon lähes kaikki puolueemme, taloutemme ja yli puolet kansakuntaamme, vain reilussa 30 vuodessa. Mahtavat voimat ovat olleet liikkeellä.
Lopputulos: roudaamme maan täyteen debiilejä, ja syytämme omaa rasismiamme siitä, että emme saaneetkaan metamorfosioitua heitä elämänmuodoksi, joka pystyy osallistumaan normaaliin pohjoismaisen yhteiskunnan toimintaan.
PISA-testit ovat puhuneet. Ne kertovat sen mikä on aina tiedetty. Somalin keskimääräinen älykkyysosamäärä (ÄO) on 67. Eli siis puolella somaleista se on vieläkin vähemmän. Kehitysvammaisuuden ÄO-raja 71. Se, että edes harkitsemme vakavissamme somalin älyboostausta on jumalanpilkkaa. Tuollaisesta ihmeteosta haaveilu kertoo, että meistä on tullut älyllisesti pahemmin taantuneita, kuin tänne imuttamamme jälkeenjääneet. Tulokkaiden henkiselle tilalle emme voi tehdä mitään vaikka mitä tekisimme. Mutta omallemme nykyiselle kehitysvammaisuudellemme voisimme vielä tehdä jotain, jos haluaisimme.
Haluammeko?
Kuka on älykäs? Jos on koulussa erittäin hyvä kielissä mutta huono matematiikassa, onko älykäs? Erittäin hyvä matematiikassa mutta huono kielissä?
Mensan älykkyystestit mittaavat aika teoreettista älykkyyttä. En ole koskaan tehnyt sellaista kokonaan, mutta pari kertaa netistä löytyvän lyhennelmän. Tehtävät mittaavat enimmäkseen jonkinlaista geometrista hahmottamiskykyä.
Entä älykkyyden periytyminen? Jotkut tuntuvat olettavan, että jälkeläisen älykkyysosamäärä on vanhempien älykkyysosamäärän keskiarvo. Taitaa pikemminkin olla niin, että älykkyyden geenit dominoivat ja jälkeläinen on lähempänä viisaampaa vanhempaansa kuin tyhmempää.
Quote from: VesaH on 02.10.2024, 05:50:19
Kuka on älykäs? Jos on koulussa erittäin hyvä kielissä mutta huono matematiikassa, onko älykäs? Erittäin hyvä matematiikassa mutta huono kielissä?
Mensan älykkyystestit mittaavat aika teoreettista älykkyyttä. En ole koskaan tehnyt sellaista kokonaan, mutta pari kertaa netistä löytyvän lyhennelmän. Tehtävät mittaavat enimmäkseen jonkinlaista geometrista hahmottamiskykyä.
Entä älykkyyden periytyminen? Jotkut tuntuvat olettavan, että jälkeläisen älykkyysosamäärä on vanhempien älykkyysosamäärän keskiarvo. Taitaa pikemminkin olla niin, että älykkyyden geenit dominoivat ja jälkeläinen on lähempänä viisaampaa vanhempaansa kuin tyhmempää.
ÄO-testeissä on looginen ja kielellinen osio erikseen, samoin esimerkiksi SAT kokeissa. Mensa saattaa hyvin kysyä vain loogista päättelyä.
Periytyy suurelta osin, ei ole vanhempien keskiarvo kun sattumallakin on osansa asiassa,, mutta odotusarvona tuo varmaan ei ole huono.
Jos jotenkin "älykkyyden geenit dominoisivat", olisimme jo kaikki superneroja, joilla on planeetan kokoiset aivot :)
Avaan uuden ketjun, jos asia kiinnostaa enemmän.
Quote from: Miniluv on 02.10.2024, 09:58:35
Avaan uuden ketjun, jos asia kiinnostaa enemmän.
Peukku tälle, meinasin jo kirjoittaa mutta en viitsi tätä ketjua derailata vaikka sinänsä aiheeseen liittyisikin.
Quote from: Miniluv on 02.10.2024, 09:58:35
Avaan uuden ketjun, jos asia kiinnostaa enemmän.
Onhan näitä vanhojakin ...
Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka (viestit välillä 2016-2021)
https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.0.html
Rotu ja älykkyys! Ovatko näkemykseni perusteltuja? (2020-2020)
https://hommaforum.org/index.php/topic,130237.msg3170099.html#msg3170099
No nyt ollaan huolissaan, että maahanmuuttajien pisa-tuloksista keskustelulla voi olla ikäviä seuraamuksia. Mä epäilen pahimman seuraamuksen olevan se, että heiltä alettaisiin jotakin vaatimaankin? https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010732773.html
^ Se ikävä seuraamus on se että pelätään persujen kannatuksen aiheellisesti nousevan. :roll:
Tämän ketjun uusin tutkimusraportti kertoo karua tarinaa maailmanhalaajille siitä, että koulutusvienti on utopiaa. Olin sitä mieltä jo alkumetreillä, ettei vanhan suomalaisen koulujärjestelmän läpikäyminen tuota hyviä tuloksia jos sinne laitettava oppilas ei ole saanut kotoa sopivia eväitä ja oppimismotivaatiota.
Nykyinen koulujärjestelmä on romutettu vaihtamalla merkittävä osa oppilasaineksesta muuhun kuin siihen, mikä oli maailman parhaissa pisa-tuloksissa enemmistönä. Toivottavasti julkisen rahan kaataminen näihin hankkeisiin lopetetaan välittömästi.
Jos Li Anderssonin mukaan: "Maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin."
Kun asia on Lin mukaan noin selvä, niin tänne yksiselitteisesti kannattaa rahdata nimenomaan maahanmuuttajaperheitä, jotka tulevat heti olemaan muita YLEMMÄSSÄ sosioekonomisessa asemassa. Oppimistulosongelma ratkaistu.
Quote from: Reino Rivimies on 02.10.2024, 12:00:12
Jos Li Anderssonin mukaan: "Maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin."
Paskan marjat! Tässä maassa on aina, tätä ennen, ponnisteltu hyviin oppimistuloksiin alemmista sosioekonomisista asemista, siis verrattuna mamujen
nykyisiin sosiaekonomisiin etuihin, siis ilmainen asunto ja ylläpito ilman työvelvoitetta. Siinä luulisi vanhemmmilla jäävän aikaan osallistua lastensa oppimistulosten paranamiseen.
Mutta kun haittaväestöllä ei ole mitään kannustetta tehdä yhtään mitään, koska orjakansa tarjoilee heille kaiken nenän eteen kuin "manulle illallisen".
Quote from: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tulee-kuin-manulle-illallinen-mita-perinteiset-suomalaiset-sananlaskut-tarkoittavat/8897950Mistä tulee manulle illallinen?
– Manu tulee ruotsinkielen sanasta man, manni. Se on aiemmin viitannut kierteleviin käsityöläismestareihin, jotka olivat miehiä. Maalaisyhteiskunnassa, kun nämä mestarit kiersivät talosta taloon, heidän palkkansa oli ruokapalkka. Kun työ oli tehty, heille oli illallinen valmiina
PS. Oletko muuten nähnyt missään länsimaassa yhdelläkään haittahenkilöllä missään kylttiä "Will work for food"? Länsimaiden isoissa kaupungeissa noita näkee.
Takaisin PISA-tuloksiin ...
^ Kirotusvihre! "Tulee kuin matulle illalinen."
Ei tarvi edes kelassa käydä, siellä kyllä täytetään valmiiksi propuskat.
Kyllähän Li oikeassa on, on yhteys maahanmuuttajataustan ja alhaisen sosioekonomisen aseman kanssa.
Mutta jostain syystä vain joissakin alunoerin alhaisen aseman mamuryhmissä syntyy tällainen fraasi: "why you no doctor yet".
QuoteAs a result, my Dad has finally stopped asking me "Why You No Doctor Yet" and has just allowed me to live my best life.
https://www.whyyounodoctor.com/about/
Quote from: kilohauli on 01.10.2024, 09:52:04
Hienosti persuista vasemmalle on Suomesta tehty uusi tuleva Libanon. Ongelmista voidaan syyttää persuja, jotka tuhmapuheellaan ovat aiheuttaneet kaikki ongelmat oppimisvaikeuksista kantaväestön lasten porukalla pieksemisiin, puukotuksiin, huumekauppaan ynnä muuhun monikulttuuriin. Tulijat on näin vapautettu vastuusta tehdä laillisin keinoin yhtään mitään oman tai yhteisen hyvän eteen. Toki on myös tabu, oliko tulijoilla alunperinkään potentiaalia tehdä yhtään mitään järkevää jäkiteollisessa yhteiskunnassa. Viittaan Yk:n aikoinaan keräämiin vaiettuihin aineistoihin.
Varmaan ainoa tapa elää rauhassa, sitten kun kriittinen massa ylittyy, on rajata Suomesta joku osa persulandiaksi, ja rakentaa muuri erottamaan se ihanan monikulttuurisesta Suomesta.
Ai niin, eihän se toimi. Sitten alkaa rakettia lentää yli "from the tenojoki to te suomenlahti kalifate vill pi free".
Ryssä lipoo rajan takana huuliaan, koska Suomeksi kutsutun kakkaraitastanian voi poimia ilman suurempaa eforttia.
Hyvin suvaitsevaisto tämän projektin veti, samalla verorahat omiin liiveihin.
Voisitko valaista linkin kera mitä nämä YK:n vaietut aineistot ovat?
Quote from: Torspo on 02.10.2024, 11:49:13
Tämän ketjun uusin tutkimusraportti kertoo karua tarinaa maailmanhalaajille siitä, että koulutusvienti on utopiaa.
Tapasin puolisen vuosikymmentä sitten erään Suomen suurlähetystön kokkareilla Lähi-Idässä noita Suomen koulutusviennin vastuuhenkiloitä. Minä heiltä kyselemään että mikä se tuote oikein on jota yritetään myydä...
Keskiluokkaiset arabit joitten kanssa olin jatkuvasti kosketuksissa rakennusprojekteissa, puhuivat aina lapsistaan ja erityisesti koulutuksesta. Heidän lähestymistapansa aiheeseen oli kristallinkirkas: miten, mistä ja millä kustannuksella saan lapseni kouluun joka antaa heille varmuudella riittävät eväät maailmassa menestymiseen. Enkä mitenkään pystynyt hahmottamaan miten suomalainen peruskoulu konseptina tuohon vastaisi.
Maailman johtavat ja tunnetuimmat koulut ovat pääosin yksityisiä, niiden tuote on huippuunsa hiottu ja niitten myyntiedustajilta tulevat tulevat referenssit kuin apteekin hyllyltä. Jos keskiasteen koulusta on kyse, niin asiakas haluaa kuulla kuinka moni sieltä vuosittain pääsee USA:n huippuyliopistoihin, tunnettujen alumnien nimiä etc.
Ei tuolla markkinalla ole Suomen peruskoululla mitään tekemistä; se on pohjimmiltaan DDR:sta kopioitu sosialistinen kokeilu, missä valtion teknokraattien kuviteltiin ottavan kasvatusvastuu perheiltä. Sen sijaan peruskoulua edeltävän ajan suomalaisilla huippulyseoilla (kävin itse yhtä) olisi mielestäni saattanut olla mahdollisuuksia kehittyä kv. luokan huippukouluiksi ellei niittenkin toimintaedellytyksiä olisi ideologisin syin pilattu.
Pauli Vahtera naulaa jälleen osuvasti ja ytimekkäästi.
Blogi haltuun täältä:
https://www.vahtera.blog/blog (https://www.vahtera.blog/blog)
https://www.facebook.com/share/p/h2Kvje6bfBHsij8B/?mibextid=WC7FNe
Tällä kertaa is.fi jätti suuressa viisaudessaan julkaisematta kommenttini. Kommentissani mainitsin älykkyyden vaikutuksista oppimistuloksiin ja siitä että eri kansoilla on suuria eroja älykkyydessä. On ilmeisesti edelleen täysin kielletty aihe tämä älykkyys tai siis älykkyyserot sekä yksilöiden että kokonaisten ryhmien välillä.
Li: "Maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin
alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä
on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin."
Joo-o, mutta mistähän se maahanmuuttajaperheen alempi sosioekonominen asema mahtaa johtua?
Quote from: https://blogs.helsinki.fi/mmjokela/files/2012/05/Silventoinen_Jokela_taittovedos.pdfÄlykkyys on vahvasti yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ...
Päättelyketju menee siis seuraavasti:
Somalin ÄO=67 > alempi sosioekonominen asema > huono koulumenestys.Ex-opetusministeri Anderssonin ratkaisu työntää lisää rahaa Molokin kitaan ei lisää mamujen koulumenestystä, mutta vähentää suomalaisten koulumenestystä, koska niukat opetusresurssit kohdistetaan väärään kohteeseen, jossa ne eivät tuota mitään.
No bang for buck.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson havainnollistaa, miten maahanmuuttokeskustelu sabotoidaan mahdottomaksi.
Ilta-Sanomat: Li Andersson tulisessa sanasodassa Riikka Purran kanssa – "Tämä on kerta kaikkiaan niin vastenmielistä" (https://www.is.fi/politiikka/art-2000010736196.html) 2.10.2024
Quote from: ISVASEMMISTOLIITON puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson on ajautunut sanaharkkaan perussuomalaisten kanssa.
Kaikki alkoi maanantaina, kun vuoden 2022 Pisa-mittausten tulokset julkistettiin. Tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmien mukaisesti heikkoja osaajia.
[...]
PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Miko Bergbom puolestaan tarttui Anderssonin päivitykseen. Bergbomin mukaan Andersson antaa ymmärtää, että Purra väittäisi maahanmuuttajalasten olevan ongelma.
– Tämä on kerta kaikkiaan niin vastenmielistä valehtelua, että en voi sitä hyväksyä. Jokainen aikuinen ymmärtää, että jos maahan tulee lyhyessä ajassa valtava määrä ihmisiä, niin heidän integroiminen yhteiskuntaan ei ole yksinkertaista. Se synnyttää ja on jo synnyttänyt haasteita niin kouluissa kuin kaduilla, Bergbom kritisoi.
Bergbomin mukaan "tämä ei ole lasten syy, vaan tämä on poliitikkojen ja harjoitetun politiikan syy".
– Tästäkin syystä hallitus panostaa tällä kaudella peruskouluihin 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jonka avulla lisätään juuri nimenomaan luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppitunteja. Tämä on hallituksen ratkaisu. Li voi käyttää sillä välin aikansa valheiden levittämiseen sometykkäysten toivossa, kun muut ratkaisevat näitä haasteita ja korjaavat sen, mikä korjattavissa on.
Purra jakoi Bergbomin päivityksen omalla tilillään.
ANDERSSON ei Bergbomin kritiikkiä ostanut, vaan iski takaisin.
– Perussuomalaisten selitys oppimiseroille: tämä johtuu maahanmuutosta, eli lapsista itsestään. Perussuomalaisten ratkaisuehdotus oppimistulosten parantamiselle: rajoitetaan maahanmuuttoa, eli vähemmän lapsia, Andersson ryöpytti.
– Sitten suuttuvat kun sanon ääneen, että syyttävät lapsia.
No mikä olisi sen loogisempi vaihtoehto? Otetaan lapsia sisään sen verran, että saavat kunnon kielikylvyn koulussa. Se ei tarkoita kymmentä Arabiankielistä yhdelle luokalle, vaan kaksi tai kolme. Se tapahtuu sitten ihan luonnostaan kun ei ole laumaa, jonka suojiin voi paeta. Se on sitten ihan bullshittiä, etteivätkö lapset tottuisi niihin muutamaan vähän erilaiseen tyyppiin.
Täällä kylillä liikkuu yksi tummempi nuori sulassa sovussa muiden nuorten kanssa, ei häiriköi tai melskaa. On oppinut olemaan ja muut ovat nähneet, ettei tuo ole kummempi tyyppi. Siitä voi vielä tulla jotain, kunhan jaksaa opiskella. Käytös ainakin on kohdillaan.
Li kuvittelee, että mitä enemmän saadaan muualta tulleita, niin sitä tehokkaammin sopeutuvat. Miten on käynyt? Täysi kaaos, suoraan sanottuna.
Mulla on sellainen lapsenusko, että kyllä niistä voi tulla jotain, kunhan sopeutuvat eikä laita toisia sopeutumaan heidän äbäläväbälä- kulttuuriinsa.
Quote from: Reino Rivimies on 02.10.2024, 12:00:12
Jos Li Anderssonin mukaan: "Maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin."
Kun asia on Lin mukaan noin selvä, niin tänne yksiselitteisesti kannattaa rahdata nimenomaan maahanmuuttajaperheitä, jotka tulevat heti olemaan muita YLEMMÄSSÄ sosioekonomisessa asemassa. Oppimistulosongelma ratkaistu.
Johan vitsin murjaisit. Paremmassa sos-ek asemassa olevat eivät missään maailmantilanteessa muuta sosialistiseen Suomeen maksamaan työtävieroksuvien elämää.
Ainoa keino parantaa alemman sos-ek aseman ihmisten asemaa olisi nostaa yhteiskunnan tukien avulla ekonomista puolta. Lisää tulonsiirtoja, sopii vasemmalle laidalle. Riittääkö tonni kuussa? Eihän se olisi kuin 500 miljoonaa kuukaudessa nykyisellä maahanmuuttajamäärällä... Tai sitten lopetetaan tämänlainen maahanmuutto kokonaan.
Somalin äo voi olla huono, en tiedä (paitsi nyt vähän luettuani tätä ketjua), mutta se, mitä minä peräänkuulutan, on halu oppia ja olla suomalainen. Eihän siitä mitään tule, että nämä jengiytyy, eivät halua oppia edes suomea ja kuvittelevat olevansa jotain muuta kuin ovat. A-luokkaa omasta mielestään varmaan.
Siiinä mielessä ovat oikeassa, että kuvittelevat, koska sitähän tuetaan koko ajan. Ei tarvitse osata suomea, koska tulkkeja, ymmärtäjiä ja vihervassareita riittää. Ja me niin ymmärretään, että on vaikeaa, taputapu selkään. Ei tarvitse yhtään mitään. Siinähän hillut omaa ideologiaa edustaen. Me niin ymmärretään ihan kaikki. Matilla oli kalliimmat kengät kuin sulla, niin Matti voi "antaa" ne sulle.
Josko voisi ottaa niskaperseotteella kiinni näitä ja jos niitä ei saada ymmärtämään ja oppimaan mitään, ammutaan ne kuuhun, jos eivät älyä palata kotiinsa, jossa oli joskus joku hätätila.
Noin vuosi 2000 Suomi oli PISA-tutkimusten kärkimaita koko maailmassa. Nyt olemme romahtaneet.
Voisiko lääke olla oppia siitä, mitä olimme? Toimia samoin kuin 25 vuotta sitten...?
Näin ihan konservatiivina sanoisin...
https://yle.fi/a/74-20115347
QuoteVälitunneilla puhutaan "mamusuomea", kuvaa yhdeksäsluokkalainen Hasti Assiabi maahanmuuttajaoppilaiden kielitaitoa
Kysyimme rehtoreilta ja nuorilta itseltään, miksi maahanmuuttajalapset jäävät koulussa jälkeen.
[...]
Molempien rehtoreiden kouluissa yli kaksi kolmannesta oppilaista on maahanmuuttajataustaisia, ja he puhuvat jopa 30:tä eri kieltä.
[...]
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaamisen välillä on yhä suuria eroja, kertoo tuore tutkimustulos. Suuri osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei selviä taidoillaan yhteiskunnassa.
Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät rehtorit korostavat, että osaamiserojen kuromisessa tärkeää on erityisesti suomen kielen lukutaito.
[...]
Vastaava tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kaventuivat – mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
[...]
Rehtorien mielestä uudet tutkimustulokset voivat antaa silti liian yksioikoisen kuvan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisesta.
–Tässä tutkimuksessahan kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat oli niputettu yhteen, Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen sanoo.
Hänen mukaansa oppimiseroja syntyy erityisesti silloin, kun oppilaiden on tausta maissa, joissa koulujärjestelmä ei ole kovin kehittynyt.
[...]
Karhusen mielestä tulisi myös huolehtia kaupunkien aluekehityksestä niin, että vältetään maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön asuinalueiden eriytyminen.
Muuten syntyy sellaisia luokkia, joissa on vain vähän suomea äidinkielenään puhuvia. Tutkimusten mukaan suomea toisena kielenä puhuvia olisi hyvä olla korkeintaan 20–30 prosenttia luokan oppilaista.
[...]
Pari poimintaa:
Quote
Karhusen mielestä tulisi myös huolehtia kaupunkien aluekehityksestä niin, että vältetään maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön asuinalueiden eriytyminen.
Muuten syntyy sellaisia luokkia, joissa on vain vähän suomea äidinkielenään puhuvia. Tutkimusten mukaan suomea toisena kielenä puhuvia olisi hyvä olla korkeintaan 20–30 prosenttia luokan oppilaista.
Jos kummankin suvisrehtorin koulussa 2/3 oppilaista on mamuja, niin miten ajattelitte toteuttaa tuon noin niinkuin käytännössä? :flowerhat: Segregaatiolle ja valkopaollehan ei ole yksikään maa onnistunut tekemään mitään.
QuoteVastaava tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kaventuivat – mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
Voisiko olla, että pottunokkalapsien osaamistulokset kärsivät siitä kun Mahmud ja Mehmed heittelevät saksia luokassa ja potkivat naamaan välitunneilla?
QuoteHänen mukaansa oppimiseroja syntyy erityisesti silloin, kun oppilaiden on tausta maissa, joissa koulujärjestelmä ei ole kovin kehittynyt.
Niin. Mamuissa on eroja niinkuin vesissä. Tätähän persut ovat vuosia toitottaneet kuuroille korville.
Quote from: Histon on 02.10.2024, 20:59:50
QuoteHänen mukaansa oppimiseroja syntyy erityisesti silloin, kun oppilaiden on tausta maissa, joissa koulujärjestelmä ei ole kovin kehittynyt.
Niin. Mamuissa on eroja niinkuin vesissä. Tätähän persut ovat vuosia toitottaneet kuuroille korville.
Jaahas, jaahas. Monikulttuurijargonin sanakirjaan saatiin uutukainen ilmaisu, maat joissa koulujärjestelmä ei ole kovin kehittynyt.
Kunhan vain koulujärjestelmä kukoistaisi, niin nämä maatkin kukoistaisivat. Eivät vaan älyä pistää asiaa kuntoon. Oho, sori: "älyä".
Tässä voi olla villakoiran ydin.
Quote from: DuPont on 02.10.2024, 20:46:13
Noin vuosi 2000 Suomi oli PISA-tutkimusten kärkimaita koko maailmassa. Nyt olemme romahtaneet.
Voisiko lääke olla oppia siitä, mitä olimme? Toimia samoin kuin 25 vuotta sitten...?
Näin ihan konservatiivina sanoisin...
Sanoin jo silloin, kun Suomi oli huipulla, että tämä tulee romahtamaan. Voisin varmaan todistaakin sen, jos jaksaisin lukea omia blogejani. Syy ei ole pelkästään maahanmuutossa, vaan siinä kuinka opettajat ja oppilaat onnistuivat tekemään hyvän koulun. PISA-tulosten tultua kaikki asiaan millään tavoin osallistumattomat virkamiehet ryhtyivät touhottamaan nähdessään mahdollisuuden markkinointiin ja sitä kautta rahojen siirtymiseen itselleen. Siellä oli tällaisia äärettömän typeriä ideoita, kuin "Ok. Avokonttorit ovat nykypäivää, joten poistetaan luokkahuoneet jne." Jokaisesta muutoksesta he tienasivat ja samalla voitiin luoda koneistolle lisää erilaisten kouluavustajien, tulkkien ja vastaavien paikkoja.
Totta, että maahanmuutolla on suuri vaikutus, mutta keskeisintä on virkamiehistön - tai manageriaalisen luokan - ääretön typeryys, jonka vaikutuksia ei voi pysäyttää ennen kuin se törmää seinään, ja rajusti.
Quote from: Histon on 02.10.2024, 20:48:02
https://yle.fi/a/74-20115347
QuoteVälitunneilla puhutaan "mamusuomea"...
Ja koska lapset ja nuoret saavat toisiltaan vaikutteita, niin tuo somalianperkeleen sekasikiö tunkeutuu sitä kautta maailman kauniinpaan kieleen. >:(
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.10.2024, 21:58:00
Quote from: Histon on 02.10.2024, 20:48:02
https://yle.fi/a/74-20115347
QuoteVälitunneilla puhutaan "mamusuomea"...
Ja koska lapset ja nuoret saavat toisiltaan vaikutteita, niin tuo somalianperkeleen sekasikiö tunkeutuu sitä kautta maailman kauniinpaan kieleen. >:(
Lähiöitten lasten ja nuorten ääntämys on jo somalialaistunut. Perinteinen, minun korvaani ärsyttävä pääkaupunkiseutulainen loppukorostus on melkein kadonnut.
@Histon Vastaava tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kaventuivat – mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
Voisiko olla, että pottunokkalapsien osaamistulokset kärsivät siitä kun Mahmud ja Mehmed heittelevät saksia luokassa ja potkivat naamaan välitunneilla? "
Niin ja onko tuossakin tutkimuksessa se, että jos toinen vanhempi" taustainen" niin lasketaa, mutta jos vanhemmat syntyneet täällä, niin lasketaan jo kantaväestöön🤔 Monessa paikassa ollut näin, sekin osaltaan selittäisi tätä.
Quote from: pugisti on 03.10.2024, 07:36:56
@Histon Vastaava tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kaventuivat – mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
Voisiko olla, että pottunokkalapsien osaamistulokset kärsivät siitä kun Mahmud ja Mehmed heittelevät saksia luokassa ja potkivat naamaan välitunneilla? "
Niin ja onko tuossakin tutkimuksessa se, että jos toinen vanhempi" taustainen" niin lasketaa, mutta jos vanhemmat syntyneet täällä, niin lasketaan jo kantaväestöön🤔 Monessa paikassa ollut näin, sekin osaltaan selittäisi tätä.
Ainakin tuossa uudemmassa tutkimuksessa oli käsittääkseni eritelty myös toisen maahanmuuttajat
—>tulokset olivat erittäin heikkoja myös heidänkin osaltaan.
Suomessa olisi ilmeisen tilausta yksityiskoulujen lisäämiselle. Tämä on aika tehokkaasti torpattu lainsäädännöllä, jonka mukaan yksityiskoulun rahoitus ei voi perustua lukukausimaksuihin. Monet vanhemmat olisivat kuitenkin valmiita maksamaan siitä, että lapset pääsevät hyvään ja turvalliseen kouluun.
Nyt kun hallituksessa on tunnetut neljä puoluetta, niin en näe että kenelläkään näistä olisi syytä vastustaa lainmuutosta, jolla yksityiskoulujen rahoitusta uudistettaisiin. Vasemmisto-oppositio tietenkin vastustaisi raivokkaasti, mutta mitä sitten?
Olisiko kansalaisaloitteen paikka?
Quote from: sakarit on 03.10.2024, 08:09:16
Suomessa olisi ilmeisen tilausta yksityiskoulujen lisäämiselle. Tämä on aika tehokkaasti torpattu lainsäädännöllä, jonka mukaan yksityiskoulun rahoitus ei voi perustua lukukausimaksuihin. Monet vanhemmat olisivat kuitenkin valmiita maksamaan siitä, että lapset pääsevät hyvään ja turvalliseen kouluun.
Nyt kun hallituksessa on tunnetut neljä puoluetta, niin en näe että kenelläkään näistä olisi syytä vastustaa lainmuutosta, jolla yksityiskoulujen rahoitusta uudistettaisiin. Vasemmisto-oppositio tietenkin vastustaisi raivokkaasti, mutta mitä sitten?
Olisiko kansalaisaloitteen paikka?
Voisin allekirjoittaa. Näin alle kouluikäisten vanhempana kaikki vaihtoehdot DDR-Islam-peruskoulutukselle kiinnostelee kyllä. Ainakaan mun lapsien tehtävä koulussa EI tule olemaan olla jokin kompensoiva tekijä, jonka avulla naapuripulpeteissa loisivat kolmannen maailman hedelmät saadaan näyttämään vähän vähemmän huonoilta.
Quote from: VesaH on 01.10.2024, 11:04:56
QuoteRuotsissa puolueet ovat tehneet täyskäännöksen maahanmuuttopolitiikassaan. Ruotsalaiset demarit ovat alkaneet vastustaa maahanmuuttoa. Tanskassa vasemmistopuolueet ovat olleet niin ikään panemassa rajoja kiinni.
Riittääkö rajojen pistäminen kiinni? Pitäisi varmaankin edistää myös paluumuuttoa/kotiuttamista joidenkin ryhmien kohdalla?
Kun kyse on kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta opetella suomen kieli, lähetetään nuoret opiskelemaan omalla kielellään omaan kotimaahansa tai johonkin muuhun samankieliseen maahan.
Tuohon vielä lisäyksenä, että Pisa-tuloksetkin voisivat paluumuuton tuloksena toisenlaisia.
Jos Pisa ym testejä tehdään Suomessa ja suomeksi henkilöille, joilla on huono suomenkielen taito, voiko muuta odottaakaan kuin huonoja tuloksia?
QuoteOpettaja teki hälyttävän havainnon: lapset kieltäytyvät puhumasta suomea
Erityisopettajan mukaan lapsia kannustetaan ja ohjeistetaan puhumaan tunneilla suomen kieltä. Toive ei kuitenkaan aina toteudu.
Lue tiivistelmä
Erityisopettaja Jyväskylästä kertoo maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikoista oppimistuloksista.
Yli 60 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista omaa heikon lukutaidon.
Reaaliaineiden terminologia on erityisen haastavaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille.
Vanhempainilloissa kohdataan haasteita tulkkien puutteen vuoksi, mikä aiheuttaa vanhemmissa närää.
Jyväskyläläisen erityisopettajan mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikommat oppimistulokset näkyvät kouluarjessa monin eri tavoin.
Erityisopettajan mukaan yksittäiset lapset eivät esimerkiksi suostu puhumaan suomea oppitunneilla.
– Vaikka he osaisivat niin sanotaan, ettei osata tai ei haluta puhua suomea. Se on iso asia, vaikka ei mitenkään yleinen ilmiö, erityisopettaja kuvailee.
Erityisopettaja esiintyy artikkelissa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä ja työpaikkansa on toimituksen tiedossa.
Maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat merkittävästi muita oppilasryhmiä heikompia. Tulosten mukaan yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti jatko-opintoihin ja työelämään.
Erityisopettajan mukaan haasteita peruskoulussa tuottavat erityisesti reaaliaineet.
– Esimerkiksi historian terminologia on vaikeaa suomenkielisellekin oppilaalle. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle se voi olla äärimmäisen vaikeaa.
Erityisopettajan mukaan heikko kielitaito ajaa opettajat kommunikoimaan oppilaiden kanssa joskus viittoen. Lisäksi asioita joudutaan kertaamaan uudelleen useita kertoja. ...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html)
Ihmettelen sitä, että kun nyt maahanmuuttajien tulokset ovat osoittautuneet heikoiksi, niin joku valopää politiikko yrittää korjata tilannetta jollain lisätunneilla koulussa, Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5e1f5542-3c2a-4a8d-8f49-53cc7755ba91):
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina.
– Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille, Adlercreutz sanoo ministeriönsä tiedotteessa.
Millään lisätuntien lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta, kuten jo kaikki hommalaiset tietävät. Ensimmäisen polven heikkoa kielitaitoa ei paranneta jollain opettajajohtoisella muutaman tunnin kielijumpalla viikossa. Ainoa ryhmä joka tästä konkreettisesti hyötyy, ovat ne uudet opettajat, jotka saavat töitä ja voivat sitten olla turvallisin mielin asuntolainaa maksaesaan eli ministeri oikeastaan järjestää lisää työtehtäviä oman yhteiskuntaluokkansa jäsenille (siis keskiluokkainen korkeakoulutettu kantis)
Ainoa tapa lapselle oppia suomi on olla kielikylvyssä ja tämä vaatii sen, että koululuokka koostuu pääasiassa kantiksista. Kotona lapsi oppii vain omaa äidinkieltä ja kaveritkin ovat samaa etnistä ryhmää. Mitkään koulutuntien lisäämiset eivät hyödytä ketään, paitsi yllämainittuja.
Koululuokkien siis pitäisi koostua pääasiassa kantiksista. Mutta miten se on edes mahdollista pääkaupunkiseudulla ja tulevaisuudessa varmaan muuallakin. Ei varmaan mitenkään, ongelma on luotu aikoja sitten ja nyt sitten yritetään paikkailla jollain lisäresursseilla, jotka yhteiskunnan kannalta on täysin hukkaan heitettyä rahaa, ainoa ryhmä joka todella hyötyy tästä, on se keskiluokkainen korkeakoulutettu kantis uusine työtehtävineen. Olen ehkä turhan kyyninen tässä, mutta näin asian näen.
Ivan Puopolo ja Seida Sohrabi keskustelevat pisatuloksista 27:52 ajan.
https://www.youtube.com/watch?v=FW_9BIZbBEE
Keskustelutallenteelle on annettu nimeksi "Maahanmuuttajien ongelmia valkopestään rasismileiman pelossa".
Keskustelussa tuodaan esille kotoutusteollisuuden vahingollisia vaikutuksia maahanmuuttajien eristäytymisen aiheuttajana.
Kotouttamisesta suu puhuu mutta kädet tekevät muuta asiaa, ja tuloksena on heikompi kotoutuminen mihin oltaisiin päästy ilman minkäänlaista kotouttamista.
Hyysääminen tappaa kaiken sopeutumisen kun siihen ei ole tarvetta ja kun hyysäämisellä ei ole loppua niin hyysättävän osa periytyy.
Lopputuloksena on yhteiskunnan pudokkaita joilla on itsellään paha olo ja jotka aiheuttavat ympäristöönsä lisää pahaa oloa.
Ainoat voittajat ovat tämän päivän hyysääjät mutta heidänkin lapsensa kuuluvat häviäjiin tai poismuuttajiin.
Jyväskylän yliopistossa tehdyn lukutaitotutkimuksen tulokset puhuttavat Molaritubea 16:29 ajan, ja aika käytetään tehokkaasti perehtymällä tutkimuksen seurauksien vaikutuksiin yhteiskuntamme politiikan parissa.
https://www.youtube.com/watch?v=_iv6f9ZzNkE
Katsauksen nimenä on "Hallitus ja oppositio riitelevät kotouttamispolitiikasta (Pisa-tutkimus)" ja saatetekstissä kerrotaan "Jyväskylän yliopisto toteutti kulttuuri- ja opetusministeriön kanssa PISA-tutkimuksen. Heikot etenkin lukutaidon oppimistulokset herättivät paljon julkista keskustelua ja huolta, mutta eri puolueiden näkemykset tilanteen syistä ja ratkaisuista olivat täysin erilaiset. Onko integraatiopolitiikka epäonnistunut?"
Yhteistä kaikille poliittisille näkemyksille on, että jossain on pahasti epäonnistuttu, ja siihen se yhtenäisyys sitten rajoittuukin.
Vasemmisto haluaa korjata asian tekemällä sitä mitä ennenkin on tehty, odottaen erilaista lopputulosta, ja jos jotain heidän mukaansa vielä pitää tehdä niin tehdään enemmän sitä samaa millä aikaisemminkin ollaan epäonnistuttu.
Hyvä esimerkki siitä miten ideologia ohittaa todellisen maailman tosiasiat.
Edit, lisätty sana "perehtymällä" selventämään kirjoituksen ensimmäistä lausetta /Edit
Quote from: Uuno Nuivanen on 03.10.2024, 10:00:28
QuoteOpettaja teki hälyttävän havainnon: lapset kieltäytyvät puhumasta suomea
...
Erityisopettajan mukaan yksittäiset lapset eivät esimerkiksi suostu puhumaan suomea oppitunneilla.
– Vaikka he osaisivat niin sanotaan, ettei osata tai ei haluta puhua suomea. Se on iso asia, vaikka ei mitenkään yleinen ilmiö, erityisopettaja kuvailee.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html)
Mistäpä tämä asenne muualta lähtisi kuin
kotoa? Vanhemmat eivät ehkä ole töissä ja ovat tottuneet käyttämään tulkkeja kaikessa asioinnissa. Omasta kulttuurista pidetään vieraassa maassa raivokkaasti kiinni, ja siihen kuuluu myös ylenkatsova suhtautuminen suomen kieleen.
Huonolaatuisella maahanmuutolla ja hyysäämisellä on tämäkin ongelma saatu.
Quote from: Betonikostaja on 04.10.2024, 16:03:04
Quote from: Uuno Nuivanen on 03.10.2024, 10:00:28
QuoteOpettaja teki hälyttävän havainnon: lapset kieltäytyvät puhumasta suomea
...
Erityisopettajan mukaan yksittäiset lapset eivät esimerkiksi suostu puhumaan suomea oppitunneilla.
– Vaikka he osaisivat niin sanotaan, ettei osata tai ei haluta puhua suomea. Se on iso asia, vaikka ei mitenkään yleinen ilmiö, erityisopettaja kuvailee.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010737151.html)
Mistäpä tämä asenne muualta lähtisi kuin kotoa? Vanhemmat eivät ehkä ole töissä ja ovat tottuneet käyttämään tulkkeja kaikessa asioinnissa. Omasta kulttuurista pidetään vieraassa maassa raivokkaasti kiinni, ja siihen kuuluu myös ylenkatsova suhtautuminen suomen kieleen.
Huonolaatuisella maahanmuutolla ja hyysäämisellä on tämäkin ongelma saatu.
No mikäs siinä on vaatiessa, kun kerran ei osaa. Siitä kätevää, että tyyppi voi halutessaan kyllä ymmärtää suomea auttavasti, mutta tilanteen niin vaatiessa vähän kohottaa äänenvoimakkuutta ja käyttää äidinkieltään. Ei muuta mahdollisuutta, kuin että kelanorsu hommaa tulkin juuri oikealla murteella, jota parisen sataa kyläläistä osaa puhua jossain vuoristossa.
Eikä siltäkään sovi silmiä sulkea, että täysin normaali syntyperäinen suomalainen on täysin hukassa kelan systeemiviidakossa. Mitään ei voi sanoa suoraan sillä tavalla, että asiakas ymmärtäisi. Harmi vaan, että siinä vaiheessa ei ole mahdollisuutta Suomi-kela-suomi tulkkia. Ja samaan aikaan ihmetellään, että ihmiset eivät osaa hakea heille oikeutettuja tukia.
Kelan systeemit ovat kuin windowsin päivitys. Ikinä ei oteta mitään pois, lisätään liikkuvia osia ja lomakkeita.
Quote from: Betonikostaja on 04.10.2024, 16:03:04
Mistäpä tämä asenne muualta lähtisi kuin kotoa? Vanhemmat eivät ehkä ole töissä ja ovat tottuneet käyttämään tulkkeja kaikessa asioinnissa. Omasta kulttuurista pidetään vieraassa maassa raivokkaasti kiinni, ja siihen kuuluu myös ylenkatsova suhtautuminen suomen kieleen.
Huonolaatuisella maahanmuutolla ja hyysäämisellä on tämäkin ongelma saatu.
Se hyvä puoli tuossa on että se helpottaa kotiuttamista. Oikeastaan mamuille pitäisi antaa kaksi vaihtoehtoa, kotoutuminen tai kotouttaminen. Turvapaikanhakijoiden kohdalla tuo kotouttaminen pitäisi olla ensijainen vaihtoehto eikä tuhlata resursseja hyödyttömiin kotoutustoimiin.
^Kotiuttaminen on ainoa suomalaisia hyödyttävä ratkaisu. Riemuidioottiemme sisään imuroimia haittoja ei pidä ottaa annettuna vakiona, vaan piakkoin yhtälöstä supistettavana muuttujana.
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.10.2024, 17:30:37
^Kotiuttaminen on ainoa suomalaisia hyödyttävä ratkaisu. Riemuidioottiemme sisään imuroimia haittoja ei pidä ottaa annettuna vakiona, vaan piakkoin yhtälöstä supistettavana muuttujana.
Muuten kiva, mutta tuskinpa kokeneena hompanssina uskot tuohon itsekään. :-\
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.10.2024, 17:34:28
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.10.2024, 17:30:37
^Kotiuttaminen on ainoa suomalaisia hyödyttävä ratkaisu. Riemuidioottiemme sisään imuroimia haittoja ei pidä ottaa annettuna vakiona, vaan piakkoin yhtälöstä supistettavana muuttujana.
Muuten kiva, mutta tuskinpa kokeneena hompanssina uskot tuohon itsekään. :-\
On parempi toivoa kivoja asioita tapahtuvaksi, kuin manata ikäviä tapahtuvaksi. Vaikka meillä on sysipaska pomo-onni, niin meillä on kuitenkin loistava kansa-onni.
- Viime sodassa sodittiin NL-USA-UK:ta ja Saksaakin vastaan, eikä varsinaisesti aivan kovin pahasti hävitty, kuitenkaan.
- Kesän itärajaryntäys jäi tapahtumatta, vaikka scheininnazit ja nazimat yrittivät kovasti toveria tänne houkutella.
- Soini vaihdettiin Halla-ahoon.
Ilon pilkahdukset ovat pieniä ja kaukana toisistaan, mutta kyllä niitä siellä on, meitä odottamassa. Jumalat pitävät huolen heistä, jotka auttavat itseään, eivätkä luovuta kesken pelin. Pelin julistaminen hävityksi ennen loppuvihellystä ei ole se tapa jolla luontaisesti pelaan peliä.
Vaikka välillä synkkiä hetkiä välillä onkin, jokaisella. Mutta ne menevät pian ohi.
O-ou, olemmekin jo ajautuneet ohi otsikon, eksistentiaalisiin kysymyksiin. Ehkäpä palaamme PISA-jubeltsuihin?
Ja vielä: Suomen tulevaisuus huomenna on sellainen millaiseksi suomalaiset sen tänään tekevät.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/73e22c49-93b2-45a3-8f4b-725e3a58ed01
Kotihoidon tuki 500€/skidi --> äitee hoitaa skidit kotona --> alakouluun mennessä lapset eivät juurikaan osaa suomen kieltä --> ..
"Hyysääminen" on tätä ja hyysäämisen tulokset koetaan nyt kouluissa, missä opettajat turhautuu ja mamulaapset eivät pärjää yläasteella, lukiossa, duunissa jne.
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.10.2024, 18:07:52
Ja vielä: Suomen tulevaisuus huomenna on sellainen millaiseksi suomalaiset sen tänään tekevät.
Niinhän minä juuri sanoinkin... :-X
Quote from: Weijer on 04.10.2024, 18:15:10
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/73e22c49-93b2-45a3-8f4b-725e3a58ed01
Kotihoidon tuki 500€/skidi --> äitee hoitaa skidit kotona --> alakouluun mennessä lapset eivät juurikaan osaa suomen kieltä --> ..
"Hyysääminen" on tätä ja hyysäämisen tulokset koetaan nyt kouluissa, missä opettajat turhautuu ja mamulaapset eivät pärjää yläasteella, lukiossa, duunissa jne.
Siinä on vielä sellainen pointti että kun luokassa on riittävän monta kieltä huonosti osavaa mamulasta mölisemässä niin opetus kärsii pahasti. Vaikka ne mamut ei mölisisikään niin opettajan aika menee niiden paimentamiseen ja opetus kärsii kaikkien osalta.
Quote from: Lahti-Saloranta on 04.10.2024, 18:49:47
Quote from: Weijer on 04.10.2024, 18:15:10
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/73e22c49-93b2-45a3-8f4b-725e3a58ed01
Kotihoidon tuki 500€/skidi --> äitee hoitaa skidit kotona --> alakouluun mennessä lapset eivät juurikaan osaa suomen kieltä --> ..
"Hyysääminen" on tätä ja hyysäämisen tulokset koetaan nyt kouluissa, missä opettajat turhautuu ja mamulaapset eivät pärjää yläasteella, lukiossa, duunissa jne.
Siinä on vielä sellainen pointti että kun luokassa on riittävän monta kieltä huonosti osavaa mamulasta mölisemässä niin opetus kärsii pahasti. Vaikka ne mamut ei mölisisikään niin opettajan aika menee niiden paimentamiseen ja opetus kärsii kaikkien osalta.
Jep.
Kaikki turhautuu ja sitten ihmetellään, voivotellaan ja aletaan syyttelemään, kun oppimistulokset on hanurista.
Kotihoidontuen saamiseen olisi hyvä liittää jonkinlainen velvoite opiskella suomen kieltä. En tiedä miten käytännössä, mutta onhan maassa virkakunta, joka ongelman on luonut, niin ohjailkoon paremmille vesille.
Laiskoja vaan laulattaa, kun maahan tuppaa ihmisiä, joiden kotiuttamisesta puhutaan, muttei mitään konkreettisia ehdotuksia esim. ton Jyväskylän tutkimuksenkaan tiimoilta. Todetaan vaan niin kauheasti, että näin on, joo.
QuoteTodetaan vaan niin kauheasti, että näin on, joo.
Muutoshan se on sekin kai. Tähän asti selvää tosiasiaa on hyssytelty. Johtopäätöksiin on tosin vielä matkaa... :roll:
Kotihoidontuella voisi olla maksimimäärä/nuppi - esim. 4-5 vuotta ja sitä voisi käyttää myös ikääntyneiden vanhempien hoitoon.
Keskisuomalaisen päätoimittajalta ihan asiallinen kirjoitus tänään.
QuoteTulokset ovat karmeita mutta eivät uusia. Sama tulos saatiin jo vuonna 2012. Maahanmuuttajanuorten valmiudet työelämään (ja elämään) ovat heikot.
58,1 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista saa kouluosaamisesta arvion "heikko osaaminen". Tutkitut olivat peruskoulun ysiluokkalaisia.
Ongelmien ydin on suomen kielen taidon puute. Kun nuorten lukusujuvuus on huonoa, oppiminenkin on heikkoa. Ja siitä seuraa surkea asema työmarkkinoilla. Siitä taas seuraa pienituloisuutta ja matalaa sosioekonomista asemaa. Tästä kaikesta voi seurata rikollisuutta.
Jos Suomeen halutaan maahanmuuttajia, heidän kielikoulutukseensa pitää panostaa kunnolla ja sitten myös vaatia suomen kielen taitoa. Tai sitten maahanmuuttoa on syytä minimoida.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/7949954
Tuostakin jää puuttumaan, että maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja. Riippuu aika paljon siitä, mistä päin maailmaa maahanmuuttajataustainen on kotoisin, pärjääkö hän Pisa-testeissä.
Kirjoitanko kommentin Keskisuomalaisen nettisivuille? En. Se jää kuitenkin julkaisematta, ja tästä seuraava ärsyyntyminen saa verenpaineeni nousemaan. Ja se on jo nyt liian korkealla.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 05.10.2024, 11:03:07
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.10.2024, 18:07:52
Ja vielä: Suomen tulevaisuus huomenna on sellainen millaiseksi suomalaiset sen tänään tekevät.
Kurjistuva sosialistinen Neekerilä tulisilla islamilaisilla mausteilla on suomaalaisten suun mukaisin vaihtoehto jonka eteen tehdään (etä)työtä koko julkisen sektorin voimin! Tuplajättipotti taas seuraavissa vaaleissa.
Jeps. Mutta se ei estä minua iskemästä päätäni seinään yhä uudelleen, ja toivoa erilaisia tuloksia seuraavalla kerralla. :D Vastahan tätä on 13, 5 vuotta kestänyt ...
Nyt kun Pisa-kauhistusta on kestänyt pari-kolme viikkoa ja poikkeuksetta kaikki ovat olleet sitä mieltä, että asiat ovat pielessä ja ne pitää korjata, niin pari asiaa on jäänyt pimentoon: miksi ja miten?
Ehkä pienoinen syy pimennossa pitämiseen on ollut, että tapahtunutta ei voida laittaa korona-viruksen, Ukrainan sodan eikä kallistuneen energian piikkiin, kuten muille viimeaikaislle ongelmille on käynyt. Emme olleet tuuliajolla, vaan menettelytavat oli suunniteltu, rahoitettu ja toteutettu valtiovallan ja kuntien toimesta.
Hommaan liittyi suuren yleisön rauhoittamiseksi uutisten pimittäminen, kuvien pikselöinti, tilastojen ja kustannusten hannaaminen ja Kultamuna-projekti erillaisuuden ihannoimiseksi. Kannustimena menoon Kultamuna-vihkosessa valtiovallan taholta oikein todettiin, että siihen rikkauteen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, meillä on varaa.
Mutta missä lymyävät teoista vastuussa olleet tekijät? Miksi menneisyydessä päätäntävaltaa käyttäneet Astrid Thors, Antti Seppälä, Johanna Suurpää, Ritva Viljanen ja muu joukko eivät ota kantaa tapahtuneeseen?
Li Andersson on ollut opetusminiseri 2019-2023. Nyt haastatteluissa Andersson sanoo, että maahanmuuttajien PISA-tutkimuksessa todetut osaamispuutteet johtuivat riittämättömistä Suomen valtion panostuksista. Miksi Sanna Marin ja Li Andersson eivät tehneet tarpeellisia toimia vallassa ollessaan?
Quote from: Roope2 on 05.10.2024, 13:03:26Mutta missä lymyävät teoista vastuussa olleet tekijät? Miksi menneisyydessä päätäntävaltaa käyttäneet Astrid Thors, Antti Seppälä, Johanna Suurpää, Ritva Viljanen ja muu joukko eivät ota kantaa tapahtuneeseen?
Hallitusneuvos ei enää huseeraa. Muut odottelevat ministerin arvonimeä tai ritarikunnan suurristiä rintatähtineen ansioistaan suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Sepp%C3%A4l%C3%A4
Minulta löytyy omakohtaista kokemusta miten eri taustoista tulevat maahanmuuttajat oppivat suomen kielen. Lapseni ala-aste ikäinen kaveri on virolaisen vanhemman lapsi ja hän puhuu täydellistä suomea, toisin kuin vanhempansa. Toisen kaverin vanhemmat on Turkista, vanhemmat puhuu kotona Turkkia ja kas kummaa heidän lapsensa on tukiopetuksessa kielen osalta.
Quote...
Poikkeuksellinen PISA-kierros
Koronapandemia siirsi PISA –tutkimukseen alkuperäistä aikataulua vuodella eteenpäin ja vaikutti osallistuneiden oppilaiden koulunkäyntiin vähintäänkin välillisesti lähes koko yläkoulun ajan.
Ensimmäistä kertaa useassa maassa oli myös vaikeuksia saavuttaa tutkimuksen otannalle tai vastausasteelle asetetut kriteerit. Koulujen vastausaste tai oppilaiden vastausaste ei saavuttanut PISA-tutkimukselle asetettuja standardeja. Näiden maiden tuloksiin on suhtauduttava varauksella.
PISA 2022 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.
Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 81 maata / aluetta.
https://okm.fi/pisa-2022 (https://okm.fi/pisa-2022)
Pisa 2022 -tutkimuksesta on jäänyt paljon oppilaita pois. MInkähänlaiset oppilaat ovat helpoimmin tippuneet otannasta?
Quote from: F1nka on 06.10.2024, 18:08:41
Pisa 2022 -tutkimuksesta on jäänyt paljon oppilaita pois. MInkähänlaiset oppilaat ovat helpoimmin tippuneet otannasta?
Entä miten Pisa-tutkimuksissa otetaan huomioon erot läsnä olevien vastaajien motivaatiossa vastata parhaan kyvyn ja ymmärryksen mukaan? Itse kokeessa pärjääminenhän ei tuota vastaajalle mitään etuja, joten moni voi panna kokeessa lekkeriksi, ja tämäkin asenne voi olla kulttuuririippuvainen.
Peruskoulun kansalliset loppukokeet, joiden tulokset vaikuttaisivat peruskoulun päättötodistukseen ja siten toisen asteen valintoihin, kertoisivat ehkä enemmän osaamisen todellisesta jakaumasta. Toisissa kulttureissa yksilöt katsovat kykenevänsä vaikuttamaan tulevaisuuteensa, toisissa inshallah jyllää.
Oma arvioini on, että Pisa-tutkimuksissa luovutaan kohtuullisen pian oppilaiden maahanmuuttajastatuksen kirjaamisesta, koska tieto jyrkistä eroista eri ryhmien välillä tuo kovasti tuskaa.
Quote from: Siili on 06.10.2024, 18:30:34
Quote from: F1nka on 06.10.2024, 18:08:41
Pisa 2022 -tutkimuksesta on jäänyt paljon oppilaita pois. MInkähänlaiset oppilaat ovat helpoimmin tippuneet otannasta?
Entä miten Pisa-tutkimuksissa otetaan huomioon erot läsnä olevien vastaajien motivaatiossa vastata parhaan kyvyn ja ymmärryksen mukaan? Itse kokeessa pärjääminenhän ei tuota vastaajalle mitään etuja, joten moni voi panna kokeessa lekkeriksi, ja tämäkin asenne voi olla kulttuuririippuvainen.
Peruskoulun kansalliset loppukokeet, joiden tulokset vaikuttaisivat peruskoulun päättötodistukseen ja siten toisen asteen valintoihin, kertoisivat ehkä enemmän osaamisen todellisesta jakaumasta. Toisissa kulttureissa yksilöt katsovat kykenevänsä vaikuttamaan tulevaisuuteensa, toisissa inshallah jyllää.
Oma arvioini on, että Pisa-tutkimuksissa luovutaan kohtuullisen pian oppilaiden maahanmuuttajastatuksen kirjaamisesta, koska tieto jyrkistä eroista eri ryhmien välillä tuo kovasti tuskaa.
Etenkin, kun koe kestää tunteja.
Aasian maissa lapsille kerrotaan, että tuottavat häpeää suvulleen ja maalleen, jos eivät menesty. Häpeän välttäminen iskostetaan siellä syvälle jo pienestä alkaen. Meillä taas ei ole oikein mitään keinoa motivoida. Monet hyvät oppilaat tekevät suunnilleen parhaansa, mutta heiltäkin puuttuu se viimeinen rutistus ja pinnistely.
QuoteTarvitaan poikia suosivia rakenteita: "Jos poikakeskustelu on pelkkää paniikkia, se johtaa todennäköisesti ääriratkaisuihin"
Kyllähän pojistakin pitää olla huolissaan.
Näin sanoo poikatutkija Harry Lunabba. Hän on tutkinut poikia erityisesti suhteessa koulutukseen.
– Lähtökohtaisesti aikuisten pitää olla lapsista huolissaan. Miksei pojista siinä missä muistakin, hän tarkentaa.
Hän haluaa kuitenkin välttää poikapaniikin.
– Meillä on ollut jo koko 1900-luvun ajan olemassa poikadiskurssi, joka lähtee hyvin kapea-alaisesta kategorisesta yleistyksestä, että kaikki menee päin honkia. Se perustuu karkeisiin sukupuolivertailuihin, hän sanoo.
Tunnettu vertailu ovat Pisa-tutkimukset. Niissä suomalaiset tytöt ovat vuosia saaneet parempia tuloksia kuin pojat. Silti suomalaiset pojat pärjäävät niissä ihan hyvin, kun vertaillaan esimerkiksi eri maiden poikia keskenään.
– Jos poikakeskustelu on pelkkää paniikkia, se johtaa todennäköisesti ääriratkaisuihin, vaikkapa siihen, että pojat ovat vuoden pidempään peruskoulussa, Lunabba arvioi.
– Kun asiaa katsoo hienovaraisemmin ja intersektionaalisesti, nähdään, etteivät pojat kokonaisena kategoriana menesty huonosti. Kuvio on paljon hienosyisempi.
[...]
Ongelma on se, että ollaan kyllä huolissaan ja kauhistellaankin, mutta ei tehdä oikein mitään. Lunabba sanoo olevansa poikatutkijana turhautunut siihen, miten esimerkiksi sosiaalipalveluja ja koulutuksen rakenteita kehitetään.
– 2000-luvun aikana ei ole oikeasti pysähdytty miettimään, miten pojat pärjäävät tässä kehityksessä.
– Oletamme, että elämme patriarkaalisessa yhteiskunnassa, jossa pojat ovat pääsääntöisesti etuoikeutettuja. Kaikki pojat eivät kuitenkaan hyödy vallitsevista sukupuolirakenteista. On esimerkiksi hyvin ilmeistä, että poikia harvemmin huomioidaan haavoittuvina.
Hän perää koulutuksen politiikkaan poikakäännettä. Siitä on puhuttu kansainvälisessä tutkimuksessa 2000-luvun alusta lähtien. Siinä kiinnitetään huomiota myös poikien sukupuolittuneeseen erityisyyteen ja haavoittuvuuteen.
– Mutta suomalaisessa koulutuspolitiikassa ei ole tapahtunut oikeastaan muuta kuin Pisa-tulosten yhteydessä kuultua poikien surkuttelua. Rakenteellisia parannuksia ei ole tarjottu.
[...]
Koulut ovat ratkaisevia, koska niissä nuoret periaatteessa ovat. Kun nuorilta kysytään, mitä koulussa pitää parantaa, tulee kaksi tyypillistä vastausta: koulussa pitäisi olla mukavia sohvia ja kouluruuan pitäisi olla parempaa.
– Minun korvaani tämä kuulostaa tosi helpolta, kouluja työssään paljon kiertävä Saarnio sanoo.
– Parannetaan sitä ruokaa, kun se kerran on niin tärkeä asia. Kun se on korjattu, ehkä alkaa paljastua, jos ongelma onkin jossain muualla. Tartutaan asioihin, joita nuoret nostavat esiin. Lähetetään viesti, että välitämme siitä, mitä he toivovat.
[...]
– Tuli nopeasti selväksi, että pienillä paikkakunnilla palvelujen määrät olivat rajalliset. Terapiaan tai vaikkapa seksipolille ei niin vain pääse. Jos asut Forssassa, sinun pitää lähteä Lahteen, jos Toijalassa, niin Tampereelle. Suomussalmesta tai Inarista puhumattakaan.
– Lisäksi tavat olla mies tai olla nainen – sukupuoliroolit ylipäänsä – ovat kapeampia, samoin tulevaisuudennäkymät. Jos sun isällä on maatila, todennäköisesti hän haluaa, että jatkat sitä. Toisaalta vaihtoehtojen vähyys voi pakottaa lähtemään.
Saarnio löytää syyn siihenkin, että bensan hinta voi nousta keskeiseksi vaaliteemaksi erityisesti poikien kannalta.
– Pojat ovat aina liikkuneet. Helsingissä ei tarvitse mennä kuin enintään kolmen pihan taakse löytääkseen seuraa ja tekemistä. Mutta jossain muualla voi joutua menemään kilometrien päähän. Silloin tarvitsee mopon tai auton, ja silloin alkaa bensan hinta olla tärkeä.
Kansan Uutiset (https://www.ku.fi/artikkeli/5068239-tarvitaan-poikia-suosivia-rakenteita-jos-poikakeskustelu-on-pelkkaa-paniikkia-se-johtaa-todennakoisesti-aariratkaisuihin) 5.10.2024
Ei tarvita
poikia suosivia rakenteita vaan tyttöjä eniten koko maailmassa suosivien (Suomen poikkeukselliset Pisa-tulokset) rakenteiden eli koulujen käytäntöjen purkamista. Mahdotonta tietenkin edes havaita koko asiaa.
Quote from: Roope on 08.10.2024, 12:08:49
Quote
– Kun asiaa katsoo ... intersektionaalisesti...
.. niin huomataan, että kirjoittaja on, ehkä tietämättään, woken läpivalaisema.
Intersektuaalisuus on hyvin markkinoitua, mutta huonosti piilotettua sortoa, yksilön ominaisuuksien - kuten rodun - perusteella.
Intersektuaalisuus on rotusortoa, apartheidia, kastijärjestelmää, rasismia, feodaalijärjestelmää, natsismia, animal farmia, nomenklatuuraa, kommunismia ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan, kaikki rullattuna yhteen perkeleelliseen, houkuttelevaan pakettiin.
Intersektionaalisuus totaalisesti tuhoaa kansalaisten lähtökohtaisen yhdenvertaisuuden lain edessä. Ja pyrkii luonnottomaan lopputulosten tasa-arvoon, jossa kaikilla on yhtä paha olla.
Kun keinotekoinen yhden sukupuolen suosiminen lopetetaan, kaikki voivat paremmin.
^^ Miten olisi rakenteet, jotka suosivat niitä lapsia, joilla on halua ja kykyä kehittyä työelämässä tarvittavissa taidoissa?
PISA 2022 on otos nuorista, jotka olivat vuonna 2022 noin 15-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että useat tutkimukseen osallistuneista tulevat olemaan täysi-ikäisiä ensi vuonna. Millaisia suunnitelmia Suomen armeijalla on luku-, kirjoitus- ja laskemistaidottomille nuorille miehille? Mikä tulemaan näiden nuorten sijoituspaikka yhteiskunnassa sodan tai muun kriisin iskiessä?
Quote from: F1nka on 13.10.2024, 22:29:54
PISA 2022 on otos nuorista, jotka olivat vuonna 2022 noin 15-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että useat tutkimukseen osallistuneista tulevat olemaan täysi-ikäisiä ensi vuonna. Millaisia suunnitelmia Suomen armeijalla on luku-, kirjoitus- ja laskemistaidottomille nuorille miehille? Mikä tulemaan näiden nuorten sijoituspaikka yhteiskunnassa sodan tai muun kriisin iskiessä?
Luulen, että he saa vapautuksen tuon ansioista kaikista velvoitteistaan ja loppuelämän ilmaisen elätyksen. Me ollaan kuitenkin annettu heille vain lusikalla, niin ei me voida yhtäkkiä alkaa kauhalla sitten ottamaan.
^Tuota vähän aavistelenkin. Kotirintamalla onkin sitten aivan uusia haasteita, jos sota tai kriisi iskee ja resursseja ei ole tarjota täydellistä palvelua.
https://www.ts.fi/lukijoilta/6462149
Aika yksiselitteinen mielipidekirjoitus. Kirjoittajalla on kilahtanut ja ihan aiheesta. Vaikka tekstissä ei suoraan mainita tietyn oppilasaineksen ongelmallisuutta, niin yhtenä mausteena se kuitenkin tässä sopassa lilluu inkluusion muodossa. Vahva kannanotto jo pitkään harjoitetusta politiikasta peruskoulutuksen osalta. Sitä satoa nyt korjataan, mitä ollaan ahkerasti kylvetty.
Pitkä kirjoitus, lainaan tähän vain osan alusta. Kannattaa kuitenkin lukea ajatuksella mitä kaikkea siinä käsitellään ja ennenkaikkea sitä, mikä on jätetty suoraan sanomatta.
"Pilasimme peruskoulun – lasten perusoikeuksia on loukattu törkeällä tavalla"
Peruskouluistamme on lakkautettu 30 vuodessa 59 prosenttia. Enemmistö lakkautetuista kouluista on ollut elinkelpoisia, lähialueensa lapsille ja perheille elintärkeitä hyvinvointidynamoja, kirjoittaa Kari Lehtola."
"2000-luvun alussa Suomi oli maailman kustannustehokkain perusopetuksen järjestäjä maailmassa: keskimääräisillä OECD-kustannuksilla saimme maailman parhaat osaamistulokset. Myös oppilaiden hyvinvointi oli hyvällä tasolla. Ei enää.
Aikaisemmin koulut ja pedagogiikka joustivat eri alueiden ja alakoululaisten lasten tarpeiden mukaan. Voittava joukkue päätettiin kuitenkin hajottaa. Säästöjen nimissä ajettiin sisään "uusi, uljas reformi": kun ennen mentiin lapsi edellä, niin nyt mennään kiinteistö edellä – lapset raahautukoot perässä.
Termistä "lähikoulu" on tullut kiusallinen käsite voimassa olevan substanssilainsäädännön sekä virallisesti lausuttujen tavoitteiden vuoksi. Ristiriita kirjoitetun lain ja sen soveltamisen välillä on ollut huutava. Nyt samaa keskitettyä bulkkimassakoulua tarjotaan kaikille lapsille.
Ja kun keskittämisvimmaan isketään vielä heikosti toteutettu inkluusio-reformi, on laadukkaasta koulusta tai oppi- ja kasvuympäristöstä enää turha puhua. Massakouluissa oppilaiden oireilu ja asosiaalinen käyttäytyminen lisääntyy eikä niissä viihdy henkilökuntakaan (mm. THL/ kouluterveyskyselyt; Suomen Rehtorit ry., MTV & co/ rehtorikysely 2022 ja 2024; OPA 2022 -kysely; OAJ:n työolobarometrit)."
Omia ajatuksiani tästä aiheesta.
Jonkinlainen romahdus olisi joka tapauksessa tullut tämän yksiraiteisen ajattelumalli mukaan jossa suuremmat yksiköt takaavat paremmat opiskelumahdillisuudet. Se oli jo virheellinen lähtökohta, sopi kuitenkin yhteen kunta-alueiden kurjistuvan taloudellisen tilanteen paikkaamisen ihmelääkkeeksi. Eli loppujen lopuksi kyse on vain rahasta tänään. Huomiseen ei nähdä, vaan jatketaan sitkeästi samalla valitulla tiellä. Peruskoulutuksen uhraamalla tuhoamme tulevaisuutemme. Se on kylmä fakta.
Maahanmuuttajaperheiden vyöry Suomeen on vain kiihdyttänyt tätä kehitystä. Siihen ei oltu varauduttu millään tavalla vaan uskottiin typerästi, että survotaan vaan samaan putkeen, niin kyllä siitä hyvä tulee. No kun ei tule.
Ihan varmasti maahanmuuttajien joukossa on aivan kyvykästä porukkaa, mutta jättämällä sellainen pikku asia tekemättä, kuin järjestelmällinen hajautus ympäri Suomen, on aiheuttanut tämänhetkisen tilanteen. Maahanmuuttajat saavat rauhassa noudattaa oman kulttuurinsa piirteitä tarvitsematta edes yrittää sulautumista Suomen kulttuuriin.
Jos perheet olisi hajasijoitettu tasaisesti, olisi sillä ollut kaksi negatiivista vaikutusta, mitä tulee nykypolitiikan ajatusmalliin. Ensinnäkin kasvukeskuksiin ei olisi saatu *karjuvaa työvoimapulaa* paikkaamaan alikoulutettua ja sitä myöten alipalkattua työvoimaa. Ei hyvä juttu, jollei olisikaan tarjolla ylimäärin halpatyövoimaa palvelemaan muutaman ison alueen väkeä.
Toisena negatiivisena vaikutuksena olisi ollut se pakollinen, lisää koulupaikkoja maaseudulle. Se olisi romuttanut kuntien säästöt. Jos kuntaan olisi sijoitettu maahanmuuttajaperheitä, niin jo lakkautettujen kouluja olisi ollut pakko avata uudelleen. Ei varmasti olisi kunnille sopinut.
Maahanmuuttajaperheistä on siis kehitetty ongelma. Ne on ihan kivoja, mutta kun niille ei ole paikkoja. Työikäisille ei ole kuin alipalkattua töitä kalliiden asumialueiden tienoilla > lisää valtion tukea tarvitaan, että saadaan pidettyä ne alueella.
Kunnille pelkkä menoerä, työikäisille ei ole paikkoja tarjolla sitäkään vähää ja lapsille olisi kuitenkin järjestettävä koulutus. Eli kunnatkaan eivät heitä halua riesakseen.
Syntyvyyttä haluttiin, sitä saatiin. Nyt tarttis yllättäen elää sen mukaan.
Quote from: Niobium on 17.10.2024, 09:03:50
https://www.ts.fi/lukijoilta/6462149
Ihan varmasti maahanmuuttajien joukossa on aivan kyvykästä porukkaa, mutta jättämällä sellainen pikku asia tekemättä, kuin järjestelmällinen hajautus ympäri Suomen, on aiheuttanut tämänhetkisen tilanteen. Maahanmuuttajat saavat rauhassa noudattaa oman kulttuurinsa piirteitä tarvitsematta edes yrittää sulautumista Suomen kulttuuriin.
Tätä on kyllä tehty, mutta siitä huolimatta jotenkin mystsiesti kaikilla paikkakunnilla mukauduttiin tulijoiden vaatimuksiin eikä toisinpäin. Eikä syntyvyyttä rajoitettu yhteen, maksimissaan kahteen lapseen per nainen, niin tilanne on nyt mikä on. Ja kaikkia vaadittiin mukautumaan tulijoihin kuin mitkäkin dhimmit, muuten sai kuulla olevansa yhtäkkiä rasisti, juntti ja mitä näitä syytöksiä nyt
neuvostovastaisuudesta monikulttuurinvastaisuudesta oli.
Toinen dilemma on se, että koska vasemmisto vannoi ainakin aikanaan ennen koronapassia ihmisoikeuksien nimeen - kuten myös kaikki muut puolueet (ja persut olivat niin marginaalipuolue, että käytännössä Uniparty hallitsi), niin vaikka nämä tulivatkin pikkupaikkakunnille, niin vasemmiston mielestä oli epäsopivaa rajoittaa näiden liikkumista millään muotoa. Ja sitten nämä saivat sitten muodostaa omia yhdyskuntia vapaasti. Toisaalta sen ne olisivat tehneet jokatapauksessa, vaikka olisi yritetty estää. Vääräuskoisen käsky kun ei näet sido muslimia millään muotoa. Vain jos imaami käskee tekemään jotain, se tehdään. Näillehän nämä vääräuskoisten maat ovat valloitettavia ja alistettavia alueita. Kun ajattelee asiaa siltä pohjalta, näiden käytösmalli käykin yhtäkkiä järkeen. Toki jostain syystä monikulttuurin ystäville tämä pieni mitätön seikka ei ole edelleenkään, tänäkään päivänä, valjennut.
Toki kolmas dilemma on se, että ylipäätänsä vanhoja tulijoita - joiden piti olla täällä väliaikaisesti (eli ovat yhtä pysyviä kuin valtion väliaikaiset verot) - ei alettu passittamaan heti takaisin kotimaihinsa, koska Johanna Suurpää ja muut vastaavat aktiivit tekivät siitä hankalaa, ellei peräti mahdotonta.
Neljäs dilemma on se, että ylipäänsä sellaisten kehitysmaalaisten tänne haaliminen, josta kukaan ei oikeasti pidä ja jotka ovat itselle vihamielisiä, on hölmöä politiikkaa. Mutta tämä kehitysmaalaisten haalimisen tavoite osana kansallista itsemurhaa onkin tullut meidän sätkynukkehallintojamme korkeammilta tahoilta. Kun kansakunta on balkanisoitu riiteleviksi faktioiksi, niin on helpompi luoda uusi maailmanjärjestys...
Quote from: totuuspuheasiamies on 21.10.2024, 14:51:54
QuoteUutissuomalainen: Yläkoululaiset jäävät nyt ennätysmäärin luokalle
Suomen peruskouluissa jäi viime vuonna luokalle 1 873 oppilasta, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Kyseessä on suurin määrä kymmeneen vuoteen, uutisoi Uutissuomalainen.
Uutissuomalaisen haastatteleman Opetushallituksen opetusneuvos Riia Palmqvistin mukaan tilastokasvuun saattaa vaikuttaa kolme erillistä seikkaa: arviointien kriteerien täsmentyminen, korona-aika ja oppivelvollisuuden pidentyminen.
[...]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/346484db-1c4b-4a15-b337-83d9dcc54ed3 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/346484db-1c4b-4a15-b337-83d9dcc54ed3)
Korona-aika mainittu, näköalattomuus ja osattomuus unohtuivat.
Se ilmeisin syy jäi kuitenkin taas tuttuun tapaan mainitsematta.
Quote from: totuuspuheasiamies on 21.10.2024, 14:51:54
QuoteUutissuomalainen: Yläkoululaiset jäävät nyt ennätysmäärin luokalle
Suomen peruskouluissa jäi viime vuonna luokalle 1 873 oppilasta, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Kyseessä on suurin määrä kymmeneen vuoteen, uutisoi Uutissuomalainen.
Uutissuomalaisen haastatteleman Opetushallituksen opetusneuvos Riia Palmqvistin mukaan tilastokasvuun saattaa vaikuttaa kolme erillistä seikkaa: arviointien kriteerien täsmentyminen, korona-aika ja oppivelvollisuuden pidentyminen.
[...]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/346484db-1c4b-4a15-b337-83d9dcc54ed3 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/346484db-1c4b-4a15-b337-83d9dcc54ed3)
Tämä oli aivan mahtavan upea poliittisesti korrekti uutinen. Kallispalkkainen (tuntipalkka ainakin kai suuruusluokkaa 50e/h) opetusneuvoskin asiantuntemuksensa nojalla pystyi rajaamaan heti kolme mahdollisuutta moiselle ilmiölle. Ilmeinen huippuosaaja, moni yksinkertaisempi ajattelija luulisi jotain ihan muuta...
OT: Suomen PISA- tulokset ovat olleet laskusuunnassa.
Syy on selvä: PISA- tuloksia laskettaessa ei huomioida koululaisten suihinottotaitoja eikä tavaroitten työntämistä pyllyyn.
Huumoria yömyöhällä...
Tämän päivän HS kertoo, että päätökset koulussa tarvittavasta tuesta kasaantuvat pojille (linkki alla). Artikkelissa on myös karttakuva alueista, joissa erityisen suuri osuus pojista saa tukitoimia (ja osa niistä on toki kyllä sellaisia, jossa maahanmuuttajia ei juuri ole). Jutussa on myös linkki Helsingin Kaupungin julkaisuun "Sukupuolivaikutusten arviointiin Helsingin Kaupungin palveluissa" vuodelta 2018, joka itselleni on uusi. Liitteenä taulukko erityisen tuen saajista (taulukosta puuttuu tehostetun tuen saajat, joita on keskimäärin suunnilleen saman verran) äidinkielen mukaan. Tästä itselleni hieman yllätyksenä, että persian/farsinkieliset pojat pärjää kaikista huonoiten (kun oman kokemukseni mukaan Iranista on muuttanut melko paljon myös koulutettua väkeä) ja somali vasta viidentenä kieliryhmänä. Ranskankielisistä taitaa suuri osa olla afrikkalaistaustaisia eikä Ranskasta muuttaneita.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010871434.html
PISA:n ohella on olemassa myös
TIMSS, jonka puitteissa tutkitaan koululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/timss
Suomen osalta vuoden 2023 tulokset julkaistiin eilen (4.12.20249)
https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/timss-2023-ensituloksia
En ole (vielä) perehtynyt tuohon videoon, mutta Fria Tiderin artikkelista (https://www.friatider.se/sveriges-elever-bast-om-man-raknar-bort-invandrarna) luin, että tutkimuksessa verrattiin keskenään myös eri maiden kantisten suorituksia:
QuoteEn intressant aspekt av mätningen är att man även jämfört resultat mellan olika länder när det gäller elever som saknar invandrarbakgrund.
Matikassa ruotsalaiset 8-luokkien kantikset pärjäsivät matikassa paremmin kuin suomalaiset, kun taas luonnontieteissä tuli tasapeli. Molemmissa maissa mamut jäivät kauas taakse niin matikassa kuin luonnontieteissä (kuvaaja (https://pbs.twimg.com/media/Gd8aj7PXIAAeR8E?format=jpg&name=900x900)). Ruotsin suuremman mamupopulaation vuoksi ei ole mikään yllätys, että Ruotsi on (ilmeisesti) kaikissa PISA-testin osioissa Suomen takana. Mistään Suomen koulusysteemin ylivertaisuudesta Ruotsin vastaavaan nähden ei mielestäni voi puhua.
Ihmettelen vain, miten noin ilmiselvästi rasistista dataa voidaan julkaista. Mutta ehkäpä samat tahot, jotka protestoivat Yle:n S2-konetta, ilmaisevat haisevan vastalauseensa myös tälle tutkimukselle.
Quote from: Siili on 05.12.2024, 17:31:31
PISA:n ohella on olemassa myös TIMSS, jonka puitteissa tutkitaan koululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/timss
Suomen osalta vuoden 2023 tulokset julkaistiin eilen (4.12.20249)
https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/timss-2023-ensituloksia
En ole (vielä) perehtynyt tuohon videoon, mutta Fria Tiderin artikkelista (https://www.friatider.se/sveriges-elever-bast-om-man-raknar-bort-invandrarna) luin, että tutkimuksessa verrattiin keskenään myös eri maiden kantisten suorituksia:
QuoteEn intressant aspekt av mätningen är att man även jämfört resultat mellan olika länder när det gäller elever som saknar invandrarbakgrund.
Matikassa ruotsalaiset 8-luokkien kantikset pärjäsivät matikassa paremmin kuin suomalaiset, kun taas luonnontieteissä tuli tasapeli. Molemmissa maissa mamut jäivät kauas taakse niin matikassa kuin luonnontieteissä (kuvaaja (https://pbs.twimg.com/media/Gd8aj7PXIAAeR8E?format=jpg&name=900x900)). Ruotsin suuremman mamupopulaation vuoksi ei ole mikään yllätys, että Ruotsi on (ilmeisesti) kaikissa PISA-testin osioissa Suomen takana. Mistään Suomen koulusysteemin ylivertaisuudesta Ruotsin vastaavaan nähden ei mielestäni voi puhua.
Ihmettelen vain, miten noin ilmiselvästi rasistista dataa voidaan julkaista. Mutta ehkäpä samat tahot, jotka protestoivat Yle:n S2-konetta, ilmaisevat haisevan vastalauseensa myös tälle tutkimukselle.
PISA-tulokset ovat Ruotsissa Suomea parempia sekä kantisten että maahanmuuttajien osalta, jos kumpaakin ryhmää tarkastellaan erikseen.
Rakettikirurgit ja kameli-insinöörit.
Quote
X
Suomalaisten taidoista saadaan myös hyviä uutisia.
Vaikka suomalaisten nuorten osaamista kuvaavan Pisa-tutkimuksen käyrät osoittavat alaspäin, aikuisten omat tulokset paranivat sitten viime mittauksen.
Suomalaisten aikuisten osaaminen on vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin.
Tämä käy ilmi kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) tuloksista.
PIAAC on eräänlainen "aikuisten Pisa-tutkimus". Siinä on mukana 31 maata.
X
Ero maahanmuuttaneiden ja kantaväestön välillä vertailun suurimpia
Yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen.
Osaamiserot ensimmäisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestön lukutaidossa olivat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä.
Maahanmuuttajien lukutaito on kuitenkin parantunut viime mittauksesta.
Henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla, saivat lukutaidosta keskimäärin 105 pistettä vähemmän kuin kantasuomalaiset.
Ero OECD-maissa keskimäärin oli 44 pistettä.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön taitoerot ovat näkyneet myös nuorten Pisa-tutkimuksen tuloksissa.
Osaamisero kaventuu, mikäli henkilön kotikieli on ollut suomi tai ruotsi, ja jos hän on asunut pitkään Suomessa.
Ero kapenee myös merkittävästi, kun taustamuuttujat, esimerkiksi koulutus, huomioidaan.
X
https://yle.fi/a/74-20130001 (https://yle.fi/a/74-20130001)
^^Onpas muuten yle tehnyt uutiseen rasistisen ja syrjivän videon kun on haastatellut Itiksessä ainoastaan etnisesti kantasuomalaisen näköisiä henkilöitä. Miksei ollut mukana maahanmuuttajia kommentoimassa miksi heidän osaamisensa on surkeampaa kuin melkein missään muussa maassa (kts taulukko suoraan tutkimuksesta)?
https://www.oecd.org/en/publications/do-adults-have-the-skills-they-need-to-thrive-in-a-changing-world_b263dc5d-en/full-report/literacy-numeracy-and-adaptive-problem-solving-among-adults-in-2023_10f6782f.html#section-d1e3514-73ec8f141f
Jos ei mene hyvin oppimisessa, niin ei mene hyvin koululaisilla myöskään liikunnallisesti.
https://yle.fi/a/74-20132093
QuoteSuomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty
Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.
1. Juokseminen
Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.
Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia.
2. Pallon heittäminen
Tavalliset lajit, kuten lentopallo tai pesäpallo, ovat liian vaikeita monille. Tekemistä joudutaan helpottamaan lähes joka lajissa.
Esimerkiksi pesäpalloa pelatessa palloa lyödään pesäpallomailan sijaan tennismailalla.
3. Syväkyykky
Pienet lapset leikkivät kyykkyasennossa luonnostaan. Sen sijaan osa koululaisista ei pääse oikeaoppisesti kyykkyyn tai pysy asennossa kaatumatta.
Asennossa pysyminen taas vaatii keskivartalon hallintaa ja jalkojen lihasvoimaa.
4. Kuperkeikka
Lasten liikkumattomuus näkyy siinä, ettei ole käsitystä, mihin oma keho pystyy tai ei pysty. Kuperkeikka on tästä hyvä esimerkki. Kouluun tulee lapsia, jotka eivät osaa kuperkeikkaa, koska eivät ole koskaan kokeilleet sitä.
Osa lapsista ei ole ennen kouluikää koskaan kävellyt metsässä eikä osaa ylittää juurakoita. Jos pinta on vähänkin liukas tai pitäisi kiivetä, eivät riitä taidot tai uskallus.
5 . Kottikärrykävely
Pienille lapsille tutut liikkumismuodot, kuten rapukävely tai karhukävely, ovat monille koululaisille mahdottomia lihasten ja nivelten heikon kunnon takia.
Kottikärrykävely vaatii käsivoimia ja keskivartalon hallintaa.
...
Liikunnan- ja terveystiedon opettajia edustavan yhdistyksen LIITO ry:n varapuheenjohtaja Jani Laaksonen tunnistaa Johansénin nostamat esimerkit nuorten liikuntataitojen puutteista.
Ilmiöön pitäisi suhtautua vakavasti, sillä sen vaikutukset yhteiskunnalle ovat hänen mukaansa jopa ilmastonmuutosta kriittisemmät.
– Tämä on tikittävä aikapommi. Nuoret ovat niin huonokuntoisia, että meillä on pian pula työntekijöistä, jotka pystyvät suoriutumaan fyysisissä ammateissa.
Suunnan kääntämiseksi liikuntaa olisi lisättävä reilusti sekä vapaa-ajalla että koulussa. Laaksosen mukaan koululiikuntaa pitäisi olla tunti päivässä.
– Ottaen huomioon, että osa lapsista ei liiku vapaa-ajalla ollenkaan, koulun rooli on silloin todella kriittinen. Ne oppilaat, jotka liikkuvat, pärjäävät myös koulussa paremmin.
Lihavoinnit omia. Todellakin tikittävä aikapommi. Ja muutaman vuoden päästä räjähtää, jos mitään ei tehdä. Olen samaa mieltä, että tunti koululiikuntaa päivässä on juuri hyvin. Silloin tulee tietty rutiini liikkumiseen.
Itse tunnistan syiksi esim. vanhempien ylisuojelevaisuuden, jonka varjolla lasta estetään tekemästä sellaisia asioita, joissa voisi tulla kolhu tai pipi. Lapselle kuuluu tulla kolhuja leikkiessä ja ulkoillessa. Esim. keinusta voi hypätä, ei se aiheuta luunmurtumia. Samoin pulkkamäkeä voi laskea, jos sattuu tuiskahtamaan pulkan kyydistä hankeen, niin matka jatkuu. Ei siinä sen kummempaa. Jos tulee vähän pipi, niin eteenpäin. Noin on aina ollut.
Sellainen laji, joka nykyään olisi ihan kauhea, mutta minun lapsuudessani 1980-luvulla täysin normaali, on ruusunmarjasota. Siinä kun jahdattiin toisia tai juostiin karkuun, kun toiset heittivät ruusunmarjoilla, niin siinä oppi hyvin juoksemista ja heittämistä. Välillä napsahti ruusunmarja otsaan tai kankkuun tai selkään jne. Ei muuta kuin uudestaan hyökkäykseen ja paremmalla menestyksellä.
Antaa vähän kolahtaa tai tulla pipi. Ja antaa lasten painia ja muuta vastaavaa.
Toisena syynä näen digitalisaation. On paljon helpompaa antaa pienelle lapselle oma laite, niin ei tartte lähteä ulos leikkipuistoon tai metsään. Se vaan on ehkä huonointa mitä voi tehdä. Kun se lapsi kasvaa kiinni ruutuun, niin se on aika lailla game over sen jälkeen. Lihaskunto on heikko, motoriikka on heikko, kestävyys on heikko jne. Ja uskoisin myös henkisen hyvinvoinnin olevan heikompi sellaisilla, jotka kasvavat lapsena kiinni ruutuun.
Ei muuta kuin lapset ja koululaiset ulos leikkimään ja pelaamaan. Se on panostus tulevaisuuteen.
Älypuhelimet tulisi, ihan oikeasti, kieltää lapsilta. Rinnastuu alkoholin antamiseen.
Quote from: Bona on 23.12.2024, 16:47:33
Älypuhelimet tulisi, ihan oikeasti, kieltää lapsilta. Rinnastuu alkoholin antamiseen.
Miksi?
Tulevaisuus on jokatapauksessa digitaalinen kaikkine tekoälyineen, robotteine ja virtuaalitodellisuuksineen.
On hyvä että lapset tottuu elämään digitaalisessa todellisuudessa jo pienestä pitäen.
Jotain kivikautisia kirjojako pitäisi lukea ja katsoa kun boomeri opettaja vääntää jotain liitutaululle.
Quote from: Analyysi7 on 23.12.2024, 17:09:02
Miksi?
...
Koska tuhoaa aivot ja addiktoi, aivan niin kuin alkoholi. Nuorena käytetty teknoviihde ei tuota kansalaisia, jotka voisivat ylläpitää "digitaalista todellisuutta" eli teknologista yhteiskuntaa. (Vanhana käytetty teknoviihde taas tekee kansalaisista tavallisiin ihmissuhteisiin kykenemättömiä ihmisiä, joilla ei ole kykyä ylläpitää kansalaisyhteiskuntaa.)
Quote from: Analyysi7 on 23.12.2024, 17:09:02
Miksi?
Tulevaisuus on jokatapauksessa digitaalinen kaikkine tekoälyineen, robotteine ja virtuaalitodellisuuksineen.
On hyvä että lapset tottuu elämään digitaalisessa todellisuudessa jo pienestä pitäen.
Jotain kivikautisia kirjojako pitäisi lukea ja katsoa kun boomeri opettaja vääntää jotain liitutaululle.
Ottamatta kantaa pitäisikö, niin yksi syy kieltämiselle olisi se, että on aika mahdoton valvoa onko puhelinten, tablettien ja tietokoneiden - siis käytännössä verkon - aineisto lapsen kehitysasteelle sopivaa materiaalia. Meillä on aika pitkä kulttuuriperinne näiden juttujen suhteen ja älylaitteet voivat murtaa sen sekunneissa. Eli lähinnä lapsen kasvamiseen ja kasvattamiseen aikuiseksi nämä epäilyt mielestäni liittyvät.
Olen kirjoittanut asiasta ennenkin mm. tähän samaan ketjuun:
QuoteOppilaiden kykenemättömyys on muutaman viime vuoden aikana saavuttanut uuden, todella hälyttävän tason. Suurin syy siihen on älypuhelimet ja some. Muutaman viime vuoden aikana yläkouluikään tulleet nuoret ovat ensimmäisiä, jotka ovat käyttäneet älypuhelinta 2-3-vuotiaasta alkaen.
Nyt alkaa tulla kylmäävää tutkimustietoa nuorten puhelinten käytöstä. Jo alakoululaisilla ruutuaika on sellaiset 7 tuntia päivässä, yläkoulun puolella sitten mennäänkin 9 tuntiin ja yli. Eli kaikki koulun ulkopuolinen vapaa-aika vietetään puhelimella ja osin tietysti kouluaika.
Tutkimustieto kertoo myös, miksi some koukuttaa. Ja koska se nimenomaan koukuttaa, kaikki muu tekeminen on tylsää tai tuottaa ahdistavan tunteen. Esimerkiksi lukeminen muuttuu liian vaativaksi toiminnaksi.
Ainoa lukemisen muoto, mihin some kannustaa, on lyhyiden lausahdusten lukeminen. Muutamaa sanaa pidemmälle lukeminen on liian vaativaa. Pidemmän virkkeen voi kyllä mekaanisesti lukea, mutta aivot eivät enää yhdistä virkkeen osia kokonaisuudeksi. Luettuaan oppilas ei tiedä, mitä luki.
Aivoja kehittää lukemisen lisäksi käsillä tekeminen ja liikunta. Ennen tytöt näpräsivät kaikkea, ompelivat barbeille vaatteita, ja pojat tekivät esim. pienoismalleja tai Warhammer-hahmoja ja maastoja. Kaikki tämä on jäänyt, ja sen huomaa.
Sanavarasto on nykyisin nuorilla hyvin kapea, ja moni suomalaissyntyinenkin ymmärtää erikseen opettamatta pelkästään konkreettista asiaa kuvaavat sanat.
https://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg3462978.html#msg3462978
Muutama asia, joilla voi saada omat lapsensa pysymään kunnossa ja pärjäämään koulussa, vaikka käyttäisivätkin älylaitteita:
1.
Lukekaa lapsille, heti 1-vuotiaasta alkaen. Ei maksa mitään, kirjastosta saa kirjoja. Ja lukekaa erilaisia tekstejä. Sanavarasto karttuu, ja kiinnostuvat teksteistä.
Koulussa ymmärtävät asiat heti ekaluokasta alkaen, ja voi olla jopa kiinnostusta!
2.
Näyttäkää mallia liikunnasta, viekää lapset liikkumaan. Heittäkää palloa, lumisotaa, lumilinnojen rakentamista, kesällä futista ym. Ei maksa nämäkään paljon mitään.
Koulumenestys on tosi paljon kiinni siitä mitä isä ja äiti ovat touhunneet lastensa kanssa ENNEN ekaluokkaa.
Jos sen sijaan vanhemmat vahtaavat itse kännykkää, ja/tai makaavat sohvalla ja kyttäävät "omaa aikaa", voi kyynel jos lapset sitten tekevät esimerkin näyttämänä sitä samaa.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf)
Selailin tuota, mutta ei hyvältä näytä. Käyrät ovat alaspäin kuin vanhalla miehellä. Suomi taantuu liki joka alueella.
Hesarissa on mielenkiintoinen artikkeli:
Nykykoulu on liian helppo (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010732867.html)
Otteita:
QuoteKoulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.
QuoteKupiaisella on selkeä näkemys siitä, miten peruskoulu pitäisi korjata. Opetus tulisi järjestää niin, että kaikille riittää haastetta ja kaikki joutuvat sopivasti ponnistelemaan. Tällöin nuoret oppivat sen verran, kuin heidän kapasiteettinsa sallii, eli he yltäisivät parhaaseen versioon itsestään.
QuoteKupiainen tarjoaa ratkaisuksi eriyttämistä. Jos koulussa on vaikkapa neljä rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella, opetus voitaisiin järjestää neljässä eritasoisessa ryhmässä. Ryhmät olisivat oppiainekohtaisia. Oppilas voisi siis olla vaativimmassa ryhmässä matikassa, keskiryhmässä historiassa ja helpoimmassa ryhmässä ruotsissa.
QuotePaine koulushoppailuun poistuisi, jos lapselle olisi tarjolla vaativia ryhmiä myös lähikoulussa.
QuoteEriyttäminen ei ole kuitenkaan saanut kannatusta etenkään kasvatustieteilijöiden piirissä, koska sitä pidetään peruskoulun hengen vastaisena. Tämä johtuu Kupiaisen mukaan siitä, että tasa-arvon käsite on tulkittu peruskoulukeskustelussa usein virheellisesti.
Minun peruskoulunyläasteaikanani 1970-luvun lopulla/1980-luvun alussa meillä oli matematiikassa kolmea eri tasoryhmää valittavana ja kielissä (enkku, ruotsi) oli laaja ja suppea.
Muistan matematiikasta ysiluokan keväällä tehneeni valtakunnallisen tasokokeen tai muun valtakunnallisen kokeen, jossa sai laskea oikein urakalla, ei ollut mikään haistapaskakoe.
No, minätyttöpä osaan vielä nykyäänkin asioita, joita nykynuoriso ei opi koskaan. Minä puolestani en osaa poseerata selfiessä.
Quote from: Siili on 14.01.2025, 09:18:08
Hesarissa on mielenkiintoinen artikkeli:
Nykykoulu on liian helppo (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010732867.html)
Otteita:
QuoteKoulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.
Jos oppilaita ruvettaisiin jakamaan eri rinnakkaisluokille opiskeluinnokkuuden ja siihen elimellisesti liittyvän opintomenestyksen perusteella, seuraisi monessa 20-30 prosentin S2-koulussa melkoinen sisäinen segregaatio. Siksi kouluhallinnot eivät halua ryhtyä moiseen ja ne tyytyvät asettamaan tavoitteeksi pedagogisesti kunnianhimottoman yhteisöllisyyden. Eräs edellä lainatun artikkelin kommentti heijastaa tätä ajattelutapaa:
QuoteMonia hyviä ajatuksia Sirkku Kupiaisella, mutta tasoryhmiä en missään nimessä kannata. Tarkoittaisi käytännössä sitä, että jo lapsuudessa tapahtuisi jako hyviin ja huonoihin, ja vieläpä niin, että jakoa määrittäisi ennemminkin lapsen sosioekonominen tausta kuin kyvyt. Pisa-tuloksiahan laskee se, että heikosti pärjäävien määrä on lisääntynyt. Eikö tähän ryhmään pitäisi käyttää erityisesti resursseja? Se ei tapahdu ainakaan niin, että heikommin pärjääville jo elämän alkumetreillä tarjotaan narratiivi, jonka mukaan he ovat huonompia kuin toiset. Siitä tulee itseään toteuttava ennuste; negatiivisesti heidän itsetuntoonsa vaikuttava seikka.
^ En koe olevani sen huonompi osaamiseltani, siitäkään huolimatta etten edelleenkään osaa toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa.
Pääsin helpolla kun ei tarvinnut edes yrittää pyristellä huippuosaajien vauhdissa. Mulla oli ihan jotain muuta mielessä.
Quote from: Siili on 14.01.2025, 09:18:08
QuoteKoulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.
--
QuoteKupiainen tarjoaa ratkaisuksi eriyttämistä. Jos koulussa on vaikkapa neljä rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella, opetus voitaisiin järjestää neljässä eritasoisessa ryhmässä. Ryhmät olisivat oppiainekohtaisia. Oppilas voisi siis olla vaativimmassa ryhmässä matikassa, keskiryhmässä historiassa ja helpoimmassa ryhmässä ruotsissa.
Itse olen maallikkona miettinyt ihan samaa. On jännä ja kiva kuulla, että asiantuntijan mielestä ajatteluni on ollut oikeansuuntaista. :)
Quote from: Siili on 14.01.2025, 09:18:08
Nykykoulu on liian helppo (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010732867.html)
QuoteKoulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.
...
QuoteEriyttäminen ei ole kuitenkaan saanut kannatusta etenkään kasvatustieteilijöiden piirissä, koska sitä pidetään peruskoulun hengen vastaisena. Tämä johtuu Kupiaisen mukaan siitä, että tasa-arvon käsite on tulkittu peruskoulukeskustelussa usein virheellisesti.
Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:
Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" (https://www.ku.fi/artikkeli/5108628-tasoryhmat-eivat-paranna-koulutuksen-tasoa-mutta-lisaavat-eriarvoisuutta-luokkajaon-uusintaja) 14.1.2025
Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.
Quote from: Kansan UutisetSuomessa on vuosikausia oltu syystäkin huolissaan peruskoulun, tuon hyvinvointivaltion kruununjalokiven ongelmista: oppimisvaikeuksista, suurista opetusryhmistä ja laskevista Pisa-tuloksista.
Huoli on aivan aiheellinen. Koulutuksen tila määrittää koko yhteiskunnan tilaa pitkällä aikavälillä. On riski, että huonosti voivat ja heikosti oppivat lapset ja nuoret kasvavat huonosti voiviksi ja työelämässä heikosti pärjääviksi aikuisiksi.
Koulutustutkija Sirkku Kupiainen tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi tasoryhmien palauttamista Helsingin Sanomain tänään julkaistussa haastattelujutussa. Tasoryhmissä paremmin opinnoissaan menestyvät koululaiset pääsisivät opiskelisivat toisten kaltaistensa seurassa. Vastaavasti heikommin pärjäävät opiskelisivat muiden enemmän tukea tarvitsevien kanssa.
"Ajatus eritasoisten oppijoiden eriyttämisestä saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta tasoryhmissä on vain yksi aika keskeinen ongelma. Ne eivät toimi", kirjoittaa Vasemmistofoorumin tiedottaja Elina Vainikainen sosiaalisessa mediassa.
Vainikainen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja yhteisöpedagogi (AMK).
Toimimattomuudella Vainikainen ei tarkoita, etteivätkö tulokset paranisi, minkä hän tulee itsekin myöntäneeksi, vaan että tasoerot kasvavat, mitä urhea luokkataistelija ei voi hyväksyä.
Quote from: Kansan UutisetAikanaan yhtenäistä peruskoulua Suomeen rakennettaessa porvarit olivat huolissaan siitä, että paremmasta luokkataustasta ponnistavat oppilaat joutuisivat käymään samaa koulua työväenluokkaisten lasten kanssa.
"Tasoryhmät olivat myönnytys tälle vanhalle oppikouluväelle, ja niistä tosiasiassa tuli luokkajaon uusintaja: ylempiin tasoryhmiin hakeutuivat ensisijaisesti hyväosaisten perheiden lapset ja etenkin tytöt", Vainikainen kirjoittaa.
Tämä tasoryhmien eriytyminen sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan taas johti siihen, että jo valmiiksi paremmasta asemasta ponnistavat lapset saivat paremman osaamisen, joka edesauttoi heitä myöhemmin elämässä. Sen sijaan matalammilta tasokursseilta eteneminen jatko-opintoihin oli ylitsepääsemättömän vaikeaa.
"Vaikka tällaista pullonkaulaa ei enää rakennettaisi, näkyisi osaamisero väistämättä sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa että menestymisessä", Vainikainen kirjoittaa.
Joten parempi kampata lahjakkaidenkin edistyminen, jotta kaikki ovat mahdollisimman samalla viivalla peruskoulun lopulla. Oikeasti? Vielä vuonna 2025?
Quote from: Kansan UutisetHän muistuttaa myös siitä, että nykyään ollaan erityisen huolissaan poikien oppimisesta.
"Tutkimustulokset ja historia ovat varsin yksiselitteisiä siinä, että pojat tuppaavat tasoryhmäjaoissa hakeutumaan matalamman opin pariin. Tämä ei toki ole luonnonlaki, mutta asia on pakko huomioida uudistuksia miettiessä", Vainikainen sanoo.
Kuten Suomen PISA-tulokset ovat osoittaneet, suomalainen peruskoulu on kansainvälisessä vertailussa erikoisuus ja maailman huippua tyttöjen suosimisessa ilman tasokurssejakin. Silti täysin poikkeukselliset tulokset ja poikien polkeminen ei tunnu kiinnostavan Suomessa ketään. Mitä nyt tässä ontuvana keppihevosena tasokurssien vastustuksessa.
Quote from: Kansan UutisetKirjoituksensa lopuksi hän toteaa, että tasoryhmät eivät edes tee sitä, mihin ne on tarkoitettu, eli lisää oppimista.
"Tarpeeksi pitkään kun tasoryhmillä nilkuttamista oli katseltu, ne päätettiinkin hyvässä yhteisymmärryksessä poistaa" Vainikainen muistuttaa. Tasokurssit poistetiin peruskoulusta vuonna 1985.
Tasokurssien poistamisen syy ei ollut niiden pedagoginen epäonnistuminen vaan syyt olivat ideologiset, kun kaikki mahdolliset oppilaat haluttiin lukiokelpoisiksi ja siitä eteenpäin täyttämään korkeakoulut. Korkeakouluissa muutos näkyi nopeasti aloittavien opiskelijoiden matematiikan osaamisen laskuna, vaikka tasokurssien poistamisen vaikutuksia yritettiin kompensoida ryhmäkokojen pienentämisellä. Sekä heikoimmat että parhaat oppilaat kärsivät muutoksessa.
Quote from: Kansan UutisetTasoryhmien palauttaminen olisi kirjaimellisesti paluu menneisyyteen ja luokkajakoa vahvistava toimenpide. Ne suosivat sellaisia oppilaita, joilla on jo valmiiksi paremmat eväät oppimiseen, ja sen sijaan ajaisivat marginaaliin koululaisia, joilla menee huonommin.
Elina Vainikainen sanookin, että tasoryhmien kaltaiset kastijaot ainoastaan vahvistaisivat luokan merkitystä luokassa.
"Kouluun tarvittaisiin enemmän ymmärrystä sosioekonomisista eroista, ei niiden vahvistamista", hän kirjoittaa.
Kaikki eivät ole niin hysteerisiä kuvitteellisesta luokkajaosta, vaan pitävät mahdollisimman tasokasta opetusta etusijalla, mutta ymmärrän Antifa-fanin (vilkaisin Instagram-tiliä) epätoivon.
Quote from: Bona on 23.12.2024, 19:24:51
Sanavarasto on nykyisin nuorilla hyvin kapea, ja moni suomalaissyntyinenkin ymmärtää erikseen opettamatta pelkästään konkreettista asiaa kuvaavat sanat.
Eiväthän nuoret välttämättä käytä enää edes sanoja, vaan pelkkiä lyhenteitä ja hymiöitä tyyliin OMG LOL ;D Sanoja lainataan myös englannista ja somalian kaltaisista roskakielistä. Tuokin on haitallista vaikutusta, emme todellakaan tarvitse suomeen somalialaisia ilmaisuja.
Huolestuttavaa on sekin, että jopa nuoret toimittajat käyttävät sanoja väärin, eivät ymmärrä niiden merkitystä ja kirjoittavat muutenkin huonoa suomea. Ja toimittajien pitäisi olla tässä sentään ammattilaisia nuorinakin. Pahasti on rapistunut kirjoitustaito.
Quote from: Roope on 16.01.2025, 19:15:54
Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:
Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" (https://www.ku.fi/artikkeli/5108628-tasoryhmat-eivat-paranna-koulutuksen-tasoa-mutta-lisaavat-eriarvoisuutta-luokkajaon-uusintaja) 14.1.2025
Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.
"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.
-i-
Quote from: ikuturso on 16.01.2025, 23:28:20
Quote from: Roope on 16.01.2025, 19:15:54
Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:
Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" (https://www.ku.fi/artikkeli/5108628-tasoryhmat-eivat-paranna-koulutuksen-tasoa-mutta-lisaavat-eriarvoisuutta-luokkajaon-uusintaja) 14.1.2025
Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.
"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.
-i-
En ole ihan varma tuosta. Tiedän, että olet joutunut lukemaan äärivasemmistolaista propagandaa yliopisto-opintoina, mutta käsittääkseni uusintaa on sittenkin sosiologinen perustermi - vaikka toki sosiologia lähtökohtaisesti on vasemmalle kallellaan. Myös yhteiskuntaa uusinnetaan, siis sillä että siihen syntyy lapsia joita kasvatetaan ja koulutetaan toimimaan yhteiskunnassa, eikä tähän sisälly arvottavaa konnotaatiota ainakaan lähtökohtaisesti.
Sen jälkeen, kun suomalaisia miehiä ja poikia on mätkitty muutama kuukausi vyön alle väitetyllä naisvihalla, rasismilla ja Andrew Taten apinoimisella, Hesari toppuuttelee, että pojilla menee ihan hyvin, eikä ole tarvetta ainakaan koulujen rakenteellisiin muutoksiin. Eipä tietenkään.
QuotePääkirjoitus: Monella pojalla menee ihan hyvin
Viime aikoina on oltu äänekkäästi huolissaan pojista, vaikka sukupuoli on vain yksi hyvinvointiin tai koulumenestykseen vaikuttava tekijä.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010970139.html) 18.1.2024
Vai niin.
Quote from: Pääkirjoitus HSViime aikoina on ollut niin muodikasta olla huolissaan pojista, etteivät tutkimustiedot monien poikien tyytyväisyydestä elämäänsä ole juuri vaikuttaneet yleiseen keskusteluun.
Puheeksi nousevat säännöllisesti Pisa-tutkimukset, joissa suomalaisten poikien ja tyttöjen osaamisero luonnontieteissä ja lukemisessa on OECD-maiden suurimpia tyttöjen hyväksi.
Pisa-tutkimusten tulokset kertovat vastaansanomattomasti, että suomalaisessa koulussa on joitain länsimaalaisittain täysin poikkeuksellisia rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä jyrkästi tyttöjä suosivan ja poikia syrjivän. Tästä ei selvästikään ole muodikasta puhua, vaan asiasta kollektiivisesti vaikeneminen on lähes yksimielistä. Tämä asiaan lähinnä huvittuneen ylimielisesti suhtautuva pääkirjoitus on osa vaikenemista.
Quote from: Pääkirjoitus HSOpettajat ovat kertoneet, että monien yläasteikäisten poikien puheet ovat nykyään avoimen naisvihamielisiä, rasistisia ja homovastaisia.
Meillä on toisiaan toistavia Pisa-tutkimusten tuloksia ja toisaalta meillä on "opettajat ovat kertoneet"-anekdootteja. Toimittajat ovat valinneet raportoitaviksi ja keskustelun aiheeksi tarinat ja anekdootit (https://yle.fi/a/74-20132368).
Quote from: Pääkirjoitus HSTutkijat ovat yrittäneet muistuttaa, että poikien välilläkin on suuria eroja. Monilla pojilla menee hyvin, eivätkä vähän huonompiakaan kouluarvosanoja saavat pojat välttämättä ahdistu tilanteesta. Suomalaiset pojat ovat OECD-maiden tyytyväisimpiä elämäänsä ja selvästi tyytyväisempiä kuin tytöt. Nuorisobarometrin mukaan pojat viihtyvät koulussakin paremmin kuin tytöt. Kouluterveyskyselyssä pojat kertovat tyttöjä vähemmän kärsivänsä yksinäisyydestä ja mielenterveyden ongelmista. Helsinkiläispojat ovat kokeneet hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt.
Kai tätä voi pitää positiivisena, mutta poikien suhteellinen tyytyväisyys kyselyissä ei muuta eikä vähennä suomalaisen koulun rakenteellista sukupuolista syrjivyyttä vähääkään.
Quote from: Pääkirjoitus HSJulkisuudessa esitetyt huolenaiheet ovat silti todellisia. Monilla pojilla menee huonosti, mikä näkyy muun muassa heikkoina oppimistuloksina, syrjäytymisenä ja raaistuvana rikollisuutena.
Yhteiskunnan kyydistä pudonneista pojista uhkaa tulla uudenlainen alaluokka, jolle kasautuvat matala koulutus, alhaiset tulot ja perheettömyys. Tämän joukon kohtalo on kova.
Yhteiskunnalle se merkitsisi paitsi resurssien haaskausta myös uhkaa, sillä osattomuus lisää helposti katkeruutta. Katkerille pojille on helppo markkinoida vihaisia ajatusmalleja, kuten tekee naisvihamielistä maailmankuvaansa verkossa levittävä somevaikuttaja Andrew Tate.
Ikään kuin poikien perimmäinen ongelma olisi "naisvihamielisyys", mutta inhokki Andrew Tate on näköjään vastustamattoman helppo heittää nykyään kaiken pahan selitykseksi juttuun kuin juttuun. Vähän kuin Trump toisissa yhteyksissä.
Quote from: Pääkirjoitus HSHelppoja ratkaisuja näihin huoliin ei ole. Hopealuoteja on turha edes yrittää etsiä, vaikka jotkut yrittivät esittää sellaiseksi esimerkiksi digilaitteiden käyttökieltoa koulutunneilla.
Peruskoulussa on kuitenkin säätövaraa. Koulutustutkija Sirkku Kupiainen huomautti (HS 13.1.), että peruskoulussa rima on jo laskettu liian alas: nykyinen malli ei opeta sinnikkyyttä. Tämä näyttää vaikuttavan erityisen kielteisesti osaan pojista. Myös itsenäinen oppiminen tuntuu sopivan osalle pojista huonosti. Muutoksia tarvitaan, vaikka kaikkea ei voi selittää rakenteilla.
Suhteellisen helppo ratkaisu olisi vihdoinkin selvittää suomalaisen peruskoulun eroja
kaikkiin muihin eurooppalaisiin kouluihin, sillä missään niistä ei ole läheskään tällaisia eroja esimerkiksi tyttöjen ja poikien Pisa-tulosten välillä tyttöjen hyväksi. Rakenteellisten ongelmien vähättely silloinkin, kun vika on todisteiden mukaan ilmiselvästi ennen kaikkea rakenteissa, on omiaan lykkäämään ratkaisujen hakemista ja ongelmien korjaamista taas vuosikymmenillä.
Aivan kuten pakkoruotsin kohdalla, tuntuu vahvasti siltä, että poikien syrjinnän ongelmaa ei halutakaan korjata, koska status quota pidetään ongelmallisuudestaan huolimatta jotenkin moraalisesti oikeutettuna, vaikka hankalasti julkisuudessa puolusteltavana. Siispä jatketaan vakaasti samalla kurssilla.
Quote from: Roope on 16.01.2025, 19:15:54
Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:
Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" (https://www.ku.fi/artikkeli/5108628-tasoryhmat-eivat-paranna-koulutuksen-tasoa-mutta-lisaavat-eriarvoisuutta-luokkajaon-uusintaja) 14.1.2025
Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.
--
Toimimattomuudella Vainikainen ei tarkoita, etteivätkö tulokset paranisi, minkä hän tulee itsekin myöntäneeksi, vaan että tasoerot kasvavat, mitä urhea luokkataistelija ei voi hyväksyä.
--
Kaikki eivät ole niin hysteerisiä kuvitteellisesta luokkajaosta, vaan pitävät mahdollisimman tasokasta opetusta etusijalla, mutta ymmärrän Antifa-fanin (vilkaisin Instagram-tiliä) epätoivon.
Ei helvetin helvetti. "Toimiihan se käytännössä, mutta toimiiko se
teoriassa?" Suomi on Neuvostoliitto-vitsi, ihan oikeasti. :( En olisi koskaan uskonut, että tämä maa menisi näin pahasti sekaisin, ja pilalle. :(
Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.
Quote from: Sangbert on 19.01.2025, 22:58:30
Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.
Ei auta matujen karkoitus.
Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.
Quote from: Emo on 19.01.2025, 23:02:26
Quote from: Sangbert on 19.01.2025, 22:58:30
Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.
Ei auta matujen karkoitus.
Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.
No varmasti auttaa kun tyhmin aines ajetaan pois.
Quote from: Emo on 19.01.2025, 23:02:26
Quote from: Sangbert on 19.01.2025, 22:58:30
Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.
Ei auta matujen karkoitus.
Auttaa sekin. Tulee parempi työrauha. Sitäpaitsi matujen karkoitus on vastalääke kaikkeen tuhoon, mätään ja myrkytyksen oiresiiin, joita matujen importteeraus on aiheuttanut.
QuoteKännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.
Jeps.
"Inkluusio" helvettiin kouluista, luokkakoot pienemmiksi, tasoryhmät, S2-ryhmät erikseen jne. Eli yksinkertaisesti: paluu järjen tielle.
Quote from: Bona on 17.01.2025, 18:03:24
Quote from: ikuturso on 16.01.2025, 23:28:20
Quote from: Roope on 16.01.2025, 19:15:54
Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:
Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" (https://www.ku.fi/artikkeli/5108628-tasoryhmat-eivat-paranna-koulutuksen-tasoa-mutta-lisaavat-eriarvoisuutta-luokkajaon-uusintaja) 14.1.2025
Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.
"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.
-i-
En ole ihan varma tuosta. Tiedän, että olet joutunut lukemaan äärivasemmistolaista propagandaa yliopisto-opintoina, mutta käsittääkseni uusintaa on sittenkin sosiologinen perustermi - vaikka toki sosiologia lähtökohtaisesti on vasemmalle kallellaan. Myös yhteiskuntaa uusinnetaan, siis sillä että siihen syntyy lapsia joita kasvatetaan ja koulutetaan toimimaan yhteiskunnassa, eikä tähän sisälly arvottavaa konnotaatiota ainakaan lähtökohtaisesti.
Juu. Väittäisin vaan, että juuri sosiologiaan se on tullut tuolta marxilaisesta ideologiasta.
ChatGPT:
QuoteOn täysin mahdollista, että termi "uusintaa" on saanut lisämerkityksiä ja yleistynyt osittain Karl Marxin ja marxilaisen teorian vaikutuksesta, erityisesti sosiologian ja yhteiskuntatieteiden diskurssissa. Marxin teoriassa keskeinen käsite on "tuotannon uusintaminen" (Reproduktion der Produktion), jolla tarkoitetaan sitä, miten taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet jatkuvasti toistavat itseään ja varmistavat kapitalistisen järjestelmän jatkuvuuden.
Myöhemmin ranskalainen marxilainen filosofi Louis Althusser laajensi tätä käsitettä erityisesti kirjoituksessaan "Ideologiset valtiokoneistot". Althusserin mukaan ideologiset instituutiot, kuten koulutusjärjestelmä, perhe ja media, ovat keskeisiä kapitalistisen yhteiskunnan ideologisen uusintamisen kannalta. Tämä tarkoittaa, että näiden instituutioiden kautta toistetaan ja vahvistetaan yhteiskunnallisia rakenteita, arvoja ja valtasuhteita.
Suomen kielessä verbi "uusintaa" on voinut saada tarkan, sosiologisesti värittyneen merkityksen juuri näiden teorioiden kautta. On kuitenkin tärkeää huomata, että sana "uusintaa" oli olemassa suomen kielessä jo ennen marxilaista teoretisointia, mutta sen käyttö on todennäköisesti laajentunut ja tarkentunut erityisesti yhteiskuntatieteellisessä kielessä Marxin ja hänen seuraajiensa vaikutuksesta.
-i-
Quote from: Sangbert on 19.01.2025, 23:07:16Quote from: Emo on 19.01.2025, 23:02:26Quote from: Sangbert on 19.01.2025, 22:58:30Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.
Ei auta matujen karkoitus.
Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.
No varmasti auttaa kun tyhmin aines ajetaan pois.
Ei auta. Edelleenkään kännykkäaddikti lukukirjoitustaidoton kantasuomalainen nikotiinipussinimijä ei osaa mitään, vaikka neekerit ja muslimit kengitettäisiinkin helvettiin täältä.
GROKkini huutelee vielä varmuuden vuoksi täältä takapulpetista, että
uusintaminen tarkoittaa lähinnä vanhan toistamista, uudistaminen muutosta.
QuoteMitä eroa on uudistamisella ja uusintamisella?
Suomessa termit "uudistaminen" ja "uusintaminen" viitataan eri asioihin:
Uudistaminen tarkoittaa yleensä muutosta tai parannusta johonkin olemassa olevaan. Se voi viitata esimerkiksi lain, järjestelmän tai prosessin muuttamiseen tai parantamiseen. Uudistaminen pyrkii usein tekemään asioista tehokkaampia, parempia tai ajanmukaisempia. Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistaminen voisi tarkoittaa sen rakenteen tai toimintatapojen muuttamista vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Uusintaminen taas viittaa yleensä jonkun asian tekemiseen uudelleen, usein koska alkuperäinen yritys ei onnistunut tai sen tulos ei ollut tyydyttävä. Se ei välttämättä sisällä muutosta tai parannusta, vaan on enemmänkin toiston luonteinen toiminta. Esimerkiksi tentin uusiminen tarkoittaa, että opiskelija tekee tentin uudestaan, koska ei läpäissyt sitä ensimmäisellä kerralla.
Näin ollen keskeinen ero näiden kahden välillä on se, että uudistaminen liittyy muutokseen ja parantamiseen, kun taas uusintaminen liittyy toistamiseen ilman välttämätöntä parannuspyrkimystä.
Opin sanan uusintaa sosiologian peruskurssilla vuonna 1997. Silloin ei vielä ollut intersektionaalisuutta, eikä se minusta ihan niin värittynyt sana ollut kuin äärivasemmiston käytössä nykyisin, hehän tarkoittavat sanalla aina jotain negatiivista, jotain mikä vaatisi uudistamista tai rikkomista. Heidän mielestään rasistisia ja kolonialistisia ja patriarkaalisia rakenteita uusinnetaan. Mutta mielestäni voisi sanoa, ja pitäisi sanoa yhtä hyvin, että emme pysty enää uusintamaan suomalaista yhteiskuntaa. Ei synny tarpeeksi pellavapäitä. Voimme yrittää vielä siirtää tai välittää kristillisiä arvoja nuorille, tai kasvattaa heitä kristinuskoon, tai kouluttaa heitä peruskoulussa ja rippikoulussa, mutta emme pysty uusintamaan suomalaista yhteiskuntaa sellaisena kuin sen itse 80-luvulta muistamme. Tuontiväestö tuottaa vaihtuneen väestön, ei uusinna suomalaista yhteiskuntaa.
Onko tyhmentäminen tarkoituksellista?
Quote from: https://x.com/IsoHenkka/status/1884423026957058120Iso H @IsoHenkka
Suomen Pisa-tulokset kääntyivät laskuun, kun Henna Virkkunen (Kok) oli opetusministerinä.
Sen jälkeen mm. intersektionaalista ilmastoahdistusta ja inkluusiota ovat olleet puskemassa:
Jukka Gustafsson (Sdp)
Krista Kiuru (Sdp)
Sanni Grahn-Laaksonen (Kok)
Li Andersson (Vas)
Jussi Saramo (Vas)
Anna-Maja Henriksson (Rkp)
Anders Adlercreutz (Rkp)
Mikä on todennäköisyys sille, että näin moni ministeri näin monesta eri puolueesta olisi vuosi toisensa jälkeen vain 'mokannut' ?
Aikamoinen sattumateoria.
Ei. Tuho on tarkoituksellista
QuoteIso H @IsoHenkka
Suomen kansanedustajiin, puolueisiin, ministereihin ja ministeriöiden virkamiehiin vaikutetaan usealta suunnalta ja useista lobbarijärjestöistä.
Kun tarpeeksi monen vaikutusvaltaisen tahon edut kohtaavat, suunta on yleensä sitten se, sanoo demokratia mitä tahansa.
QuoteSini Orha🇫🇮🇨🇦🇺🇸🇪🇪🇸🇪🇺🇦 @orha_sini
Moni on unohtunut että juuri Grahn Laasosen aloitteesta lähti lopullisesti järki ministeriöstä. Avoimia tiloja/ ei luokkia, itseohjautuvaa oppimista. Hohhoijaa.
QuoteAri Okkonen @AriOkkonen
Kun aikanani kuulin opettajatuttuni innokkaana puhuvan "inkluusiosta" totesin mielessäni, että hulluiksi ovat tulleet. Nyt ymmärrän, että taustalla on tavoitteellinen ohjelma kaiken osaamisen hävittämiseksi.
QuoteRisto Louhenperä 🇫🇮 🇫🇮 🇫🇮 @louhenpera
Missä wef, siellä opetuksen tuho.
QuoteJoski @Joski91579282
Kansa on haluttu tietoisesti tyhmentää. Tyhmää kansaa on helppo johtaa.
[tweet]1884240289096950202[/tweet]
^
Tyhmentäminen on tarkoituksellista.
Ei mikään kansa vahingossa luovu kirjoittamisen opiskelusta ja kirjoista, ja korvaa näitä sähköisillä laitteilla, joilla oppilaat katsovat tunnilla Netflixiä tai pornoa tai TikTokia.
Pyöritteli tätä kellonajan tajuamista päässäni ja päädyin kahteen erilaiseen näkökulmaan.
Jos remonttimies kertoo tulevansa tunnin varoitusajalla ja tekevänsä homman alusta loppuun saakka samalla istumalla, niin voin hyväksyä. Hyvä työntekijä ei vilkuilee kelloa, voi vaikka käydä leimaamassa itsensä ulos ja palata tekemään hommansa valmiiksi ja siivoamaan jälkensä. Ei tule sanomista palkkakonttorin kanssa ja jättää hyvän asiakaskokemuksen jälkeensä.
Toinen tyyppi leimaa itsensä minuutilleen sisään ja samoin minuutilleen ulos, riippumatta siitä, missä vaiheessa tehtävä on. P@skat jäävät siivoamatta ja työkalut siinä asiakkaan riemuksi pariksi viikoksi. Aikataulu pukkaa päälle toisella työmaalla.
Tämä maailma elää minuutin tarkkuudella, bussi on minuutin etuajassa tai myöhässä, maailma kaatuu sillä sekunnilla.
Varsinkin nuoriso on oppinut siihen, että vain ja ainoastaan numerot merkitsevät jotain. 10 €/h x 8 h/vrk = 80 €, siitä verot pois, sekin on laskettu prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Se on vain paljon helpompaa totella numeroita, silloin tulevaisuus on ennustettavissa.
Kun hukataan se visuaalinen hahmottaminen ympäristöstä, niin kokonaiskuva kärsii. Kesällä voi tehdä hommia niin kauan, kuin päivänvaloa riittää ja sitten kotiin. Talvella tehokas työaika ulkosalla on jotain muuta.
Sinänsä uin vähän vastavirtaan tämän foorumin suhteen, että kunnioitan luonnonkansojen suhtautumista aikaan. Jos kerran aamulla vituttaa niin hemmetisti, puoliso vittuilee ja vähän krapulaa pukkaa, niin mitä ihmeen hyötyä minusta olisi siinä vaiheessa työpaikalla notkumassa? Tunnit täyteen ja kotiin vittuuntumaan lisää.
Nyt eletään digimaailmassa, minuutti myöhässä niin jonkun maailma kaatuu. Missään ei ole pelivaraa. Siihen on helppo tuudittautua, että numerot ilmoittautumiseen sähköpostissa ja omassa älykellossa täsmäävät.
Jos herään klo 20.31 ja tiedän että kaljanmyynti päättyy klo 21.00, niin helppoa laskea, että kilometrivauhtini ollessa noin 6 km/h, niin ehdin paikalle juuri ja juuri tekemään ensin kaljaostokset, siirtämään ne kassan ulkopuolelle ja tekemään ne loput ostokset.
Toinen minä havahtuu siihen, että alkaa hämärtää. Viisarit ovat suurinpiirtein tuossa, joten ostohousut jalkaan ja tielle.
Pelkkiin numeroihin tuijottaminen ei helpota ketään, päinvastoin. Se tekee meistä robotteja vailla mitään luovuutta. Siksi tämä nuorison suhtautuminen viisarikelloihin harmittaa. Toivottavasti edellä esitetty video ei ole todellisuutta.
Quote from: Niobium on 30.01.2025, 17:18:44
Varsinkin nuoriso on oppinut siihen, että vain ja ainoastaan numerot merkitsevät jotain. 10 €/h x 8 h/vrk = 80 €, siitä verot pois, sekin on laskettu prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Se on vain paljon helpompaa totella numeroita, silloin tulevaisuus on ennustettavissa.
Muuten hyvä esimerkki, mutta oletko varma, että kaikki osaavat laskea 10x8, etenkin jos ympärillä on noin paljon merkkejä? Tai jos jätät kertomerkin pois ja kysyt päivätaksaa jos tuntitaksa on 10€/h ja työpäivä on 8h/vrk.
Olin juuri eräässä esittelytilaisuudessa, jossa eräältä tekniseltä johtohenkilöltä kysyttiin hallin lämmitettäviä kuutioita. "600m2 x 8m korkeutta on 3600 kuutiota", vastasi hän. Yleisö lukitsi tyytyväisenä jo vastauksen, kunnes allekirjoittanut kröhäisi ja sanoi, että se on kyllä 4800 kuutiota.
Kuntapäättäjiä olivat nämä, joille olisi hyvin kelvannut 6x8=36.
-i-
Tuolla ylempänä mainitaan inkluusio.
Saksassa, jossa on nyt hommelit vähän ruvella, on sentään koululaitos kunnossa. Siellä jo 10-vuotiaat jaetaan tasoryhmiin: Yliopistopolulle menevät, opistotasolle menevät, ja amikseen ohjaava koulutus.
Ei mitään inkluusiota. Tiedossani ei ole, miten noiden "tasoryhmien" välillä voi/pakotetaan myöhemmin liikkumaan, mutta eiköhän sekin perustu ihan koulumenestykseen.
^^ No ei tod. Mikä tahansa menee läpi sukkana kun esittelijänä on tarpeeksi vaikuttava tyyppi.
Yhdessä paikassa sain oikein Åbo Akademin käyneeltä kemistiltä homman laskea luvut kuntoon. Täydestä meni 127% rikkihappo.
Ruotsista soitti sitten yksi tyyppi perään. Tajusi laskut ja nauroi katketakseen päälle. Siihen ei tarvittu kuin yksi pilkunsiirto, sellainen menee helposti tahattoman näppäilyvirheen piikkiin. Ei ollut ihan tahaton juttu.
Aina pitäisi tajuta mitä lasketaan. Se on yksi perusongelma matematiikassa, voidaan laskea vaikka mitä tajuamatta asiaa.
^Luulen myöskin, että ongelmana ei välttämättä ole täysi kertolaskukyvyttömyys vaan mielen laiskuus. Kahneman kirjassaan Thinking, Fast and slow jaotteli ihmisten ajattelun kahteen eri moodiin: hitaaseen ja nopeaan. Suurimman osan aikaa ihmiset menevät automaatiolla, tästä esimerkkinä kokeneen ihmisen autonajo. (Ja on hauskaa, kun yhtäkkiä erehtyy ajattelemaan mitä tekee, eikä löydä enää kytkintä :D ) Koska yleisöltä ei erityisesti vaadittu tilavuuden laskemista, he energiaa säästäen jättivät ajattelematta ja vain nyökyttelivät. Matematiikka taitaa siitä syystä olla monille tympeää, kun se pakottaa ajattelemaan vaihe vaiheelta. Ihmisaivot ovat varsin kyvykkäitä käsittelemään laajojakin kokonaisuuksia, mutta se vaatii pinnistelyä ja harjoittelua.
Quote from: Niobium on 30.01.2025, 18:19:30
^^ No ei tod. Mikä tahansa menee läpi sukkana kun esittelijänä on tarpeeksi vaikuttava tyyppi.
Jeps. Lievästi asiaan liittyen.
Kerran simulaatioluennolla käsiteltiin tylsää oppikirjaa, jota proffa luki rutiinilla, ja opiskelijat rutiinilla ignoorisivat saman asian omista valokopiopapereistaan.
Jostain ihme syystä
sillä kertaa, hyvin ei-tyypillisesti, seurasin asiaa tarkasti, ja huomautin sitten jostain oppikirjassa olleessa pienestä lasku/logiikka-virheestä, jota kirjoittaja ja proffa eivät olleet olleet huomanneet.
Parasta asiassa oli se, että proffa oli kiitollinen havainnoistani. Ihan samanlaista kiitollisuutta virheiden havaitsemisesta työelämässä ei pomoilta ole ollut yhtä helppoa saada.
Ennen kaikki oli paremmin, koska ennen kaikki
oli paremmin.
Quote from: https://x.com/PauliVahtera/status/1889984108073263512Pauli Vahtera @PauliVahtera
Suomi tyhmentää itsensä
Hyvinvointivaltion suuri ongelma on, että siellä voi elää huolettomasti mitään tekemättä koko ikänsä. Tällainen valtio kerää loisia ulkomailta ja muuttaa omatkin kansalaisensa loisiksi. Kun vaatimustasoja alennetaan, voi pian tohtoriksi tulla osaamatta lukea saatikka kirjoittaa.
Kuka sellaisessa yhteiskunnassa tekee työt, jos puolet ikäpolvesta on maistereita tai tohtoreita ja jossa loisten elämä mahdollistetaan? Osa kansasta ei enää osaa tehdä mitään, ei edes elämisen perusasioita, mutta heille järjestetään omat erityispalvelunsa.
Savonlinnassa opettaja hakee osan oppilaista kouluun omalla autollaan. Hiiden kylässä kouluun tultiin umpihangessa hiihtäen alle 5 kilometrin koulumatkat. Kaikki lapset tulivat kouluun ja kaikki osasivat lukea ja laskea. Töihin mentiin heti kansakoulun päätyttyä 14-vuotiaana, jos ei voitu mennä oppikouluun.
"Ylivieskassa kansanopistoon on palkattu hanketyöntekijä, joka käy herättämässä koululaiset aamulla tunnille." (Siteeraus YLEn uutisesta). Hiiden kylässä koulun kesälomalla heräsimme lapsina kello 6 harventamaan sokerijuurikkaita rahaa saadaksemme.
Samalla tuhoamme sekä yhteiskunnan että näiden ihmisten elämän. Kun kaiken saa mitään tekemättä, ei millään ole mitään arvoa ja vaatimukset yhteiskuntaa kohti vain kasvavat. Ihmisen elämä tulee arvottomaksi, jos hän elää koko elämänsä toisten siivellä.
Sodan jälkeisten sukupolvien kaikista lapsista tuli yhteiskuntaan kansalaisia, jotka elättivät itsensä ja perheensä omalla työllään. Sillä hyvään elämään kuuluvat vaikeudet – ylä- ja alamäet. Nuorista tuli ylpeitä siitä, että tämän olen hankkinut omalla työlläni.
Hanketyöntekijöiden sijasta tarvitsemme persiille potkijoita. Kummasti nuori oppii heräämään aamulla kun sosiaalityöntekijä ei ole paapomassa eikä sossusta saa vastikkeetonta rahaa.
Mielenterveysongelmat katoavat kun täytyy ottaa vastuu omasta elämästä.
12:25 PM · Feb 13, 2025