2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[Shemeikka]

OT: Suomen PISA- tulokset ovat olleet laskusuunnassa.

Syy on selvä: PISA- tuloksia laskettaessa ei huomioida koululaisten suihinottotaitoja eikä tavaroitten työntämistä pyllyyn.

Huumoria yömyöhällä...

[Mjane]

Tämän päivän HS kertoo, että päätökset koulussa tarvittavasta tuesta kasaantuvat pojille (linkki alla). Artikkelissa on myös karttakuva alueista, joissa erityisen suuri osuus pojista saa tukitoimia (ja osa niistä on toki kyllä sellaisia, jossa maahanmuuttajia ei juuri ole). Jutussa on myös linkki Helsingin Kaupungin julkaisuun "Sukupuolivaikutusten arviointiin Helsingin Kaupungin palveluissa" vuodelta 2018, joka itselleni on uusi. Liitteenä taulukko erityisen tuen saajista (taulukosta puuttuu tehostetun tuen saajat, joita on keskimäärin suunnilleen saman verran) äidinkielen mukaan. Tästä itselleni hieman yllätyksenä, että persian/farsinkieliset pojat pärjää kaikista huonoiten (kun oman kokemukseni mukaan Iranista on muuttanut melko paljon myös koulutettua väkeä) ja somali vasta viidentenä kieliryhmänä. Ranskankielisistä taitaa suuri osa olla afrikkalaistaustaisia eikä Ranskasta muuttaneita.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010871434.html

[Siili]

PISA:n ohella on olemassa myös TIMSS, jonka puitteissa tutkitaan koululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/timss

Suomen osalta vuoden 2023 tulokset julkaistiin eilen (4.12.20249)

https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/timss-2023-ensituloksia

En ole (vielä) perehtynyt tuohon videoon, mutta Fria Tiderin artikkelista luin, että tutkimuksessa verrattiin keskenään myös eri maiden kantisten suorituksia:

En intressant aspekt av mätningen är att man även jämfört resultat mellan olika länder när det gäller elever som saknar invandrarbakgrund.

Matikassa ruotsalaiset 8-luokkien kantikset pärjäsivät matikassa paremmin kuin suomalaiset, kun taas luonnontieteissä tuli tasapeli.  Molemmissa maissa mamut jäivät kauas taakse niin matikassa kuin luonnontieteissä (kuvaaja).  Ruotsin suuremman mamupopulaation vuoksi ei ole mikään yllätys, että Ruotsi on (ilmeisesti) kaikissa PISA-testin osioissa Suomen takana. Mistään Suomen koulusysteemin ylivertaisuudesta Ruotsin vastaavaan nähden ei mielestäni voi puhua.

Ihmettelen vain, miten noin ilmiselvästi rasistista dataa voidaan julkaista. Mutta ehkäpä samat tahot, jotka protestoivat Yle:n S2-konetta, ilmaisevat haisevan vastalauseensa myös tälle tutkimukselle.

[Mjane]

PISA:n ohella on olemassa myös TIMSS, jonka puitteissa tutkitaan koululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/timss

Suomen osalta vuoden 2023 tulokset julkaistiin eilen (4.12.20249)

https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/timss-2023-ensituloksia

En ole (vielä) perehtynyt tuohon videoon, mutta Fria Tiderin artikkelista luin, että tutkimuksessa verrattiin keskenään myös eri maiden kantisten suorituksia:

En intressant aspekt av mätningen är att man även jämfört resultat mellan olika länder när det gäller elever som saknar invandrarbakgrund.

Matikassa ruotsalaiset 8-luokkien kantikset pärjäsivät matikassa paremmin kuin suomalaiset, kun taas luonnontieteissä tuli tasapeli.  Molemmissa maissa mamut jäivät kauas taakse niin matikassa kuin luonnontieteissä (kuvaaja).  Ruotsin suuremman mamupopulaation vuoksi ei ole mikään yllätys, että Ruotsi on (ilmeisesti) kaikissa PISA-testin osioissa Suomen takana. Mistään Suomen koulusysteemin ylivertaisuudesta Ruotsin vastaavaan nähden ei mielestäni voi puhua.

Ihmettelen vain, miten noin ilmiselvästi rasistista dataa voidaan julkaista. Mutta ehkäpä samat tahot, jotka protestoivat Yle:n S2-konetta, ilmaisevat haisevan vastalauseensa myös tälle tutkimukselle.

PISA-tulokset ovat Ruotsissa Suomea parempia sekä kantisten että maahanmuuttajien osalta, jos kumpaakin ryhmää tarkastellaan erikseen.

[Golimar]

Rakettikirurgit ja kameli-insinöörit.

X

Suomalaisten taidoista saadaan myös hyviä uutisia.

Vaikka suomalaisten nuorten osaamista kuvaavan Pisa-tutkimuksen käyrät osoittavat alaspäin, aikuisten omat tulokset paranivat sitten viime mittauksen.

Suomalaisten aikuisten osaaminen on vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin.

Tämä käy ilmi kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) tuloksista.

PIAAC on eräänlainen "aikuisten Pisa-tutkimus". Siinä on mukana 31 maata.

X

Ero maahanmuuttaneiden ja kantaväestön välillä vertailun suurimpia
Yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen.

Osaamiserot ensimmäisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestön lukutaidossa olivat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä.

Maahanmuuttajien lukutaito on kuitenkin parantunut viime mittauksesta.

Henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla, saivat lukutaidosta keskimäärin 105 pistettä vähemmän kuin kantasuomalaiset.

Ero OECD-maissa keskimäärin oli 44 pistettä.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön taitoerot ovat näkyneet myös nuorten Pisa-tutkimuksen tuloksissa.

Osaamisero kaventuu, mikäli henkilön kotikieli on ollut suomi tai ruotsi, ja jos hän on asunut pitkään Suomessa.

Ero kapenee myös merkittävästi, kun taustamuuttujat, esimerkiksi koulutus, huomioidaan.

X

https://yle.fi/a/74-20130001

[Mjane]

^^Onpas muuten yle tehnyt uutiseen rasistisen ja syrjivän videon kun on haastatellut Itiksessä ainoastaan etnisesti kantasuomalaisen näköisiä henkilöitä. Miksei ollut mukana maahanmuuttajia kommentoimassa miksi heidän osaamisensa on surkeampaa kuin melkein missään muussa maassa (kts taulukko suoraan tutkimuksesta)?

https://www.oecd.org/en/publications/do-adults-have-the-skills-they-need-to-thrive-in-a-changing-world_b263dc5d-en/full-report/literacy-numeracy-and-adaptive-problem-solving-among-adults-in-2023_10f6782f.html#section-d1e3514-73ec8f141f

[Muhmutti]

Jos ei mene hyvin oppimisessa, niin ei mene hyvin koululaisilla myöskään liikunnallisesti.

https://yle.fi/a/74-20132093

Suomen kansallis­pelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.

1. Juokseminen

Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.

Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia.

2. Pallon heittäminen

Tavalliset lajit, kuten lentopallo tai pesäpallo, ovat liian vaikeita monille. Tekemistä joudutaan helpottamaan lähes joka lajissa.

Esimerkiksi pesäpalloa pelatessa palloa lyödään pesäpallomailan sijaan tennismailalla.

3. Syväkyykky

Pienet lapset leikkivät kyykkyasennossa luonnostaan. Sen sijaan osa koululaisista ei pääse oikeaoppisesti kyykkyyn tai pysy asennossa kaatumatta.

Asennossa pysyminen taas vaatii keskivartalon hallintaa ja jalkojen lihasvoimaa.

4. Kuperkeikka

Lasten liikkumattomuus näkyy siinä, ettei ole käsitystä, mihin oma keho pystyy tai ei pysty. Kuperkeikka on tästä hyvä esimerkki. Kouluun tulee lapsia, jotka eivät osaa kuperkeikkaa, koska eivät ole koskaan kokeilleet sitä.

Osa lapsista ei ole ennen kouluikää koskaan kävellyt metsässä eikä osaa ylittää juurakoita. Jos pinta on vähänkin liukas tai pitäisi kiivetä, eivät riitä taidot tai uskallus.

5 . Kottikärrykävely

Pienille lapsille tutut liikkumismuodot, kuten rapukävely tai karhukävely, ovat monille koululaisille mahdottomia lihasten ja nivelten heikon kunnon takia.

Kottikärrykävely vaatii käsivoimia ja keskivartalon hallintaa.

...

Liikunnan- ja terveystiedon opettajia edustavan yhdistyksen LIITO ry:n varapuheenjohtaja Jani Laaksonen tunnistaa Johansénin nostamat esimerkit nuorten liikuntataitojen puutteista.

Ilmiöön pitäisi suhtautua vakavasti, sillä sen vaikutukset yhteiskunnalle ovat hänen mukaansa jopa ilmastonmuutosta kriittisemmät.

– Tämä on tikittävä aikapommi. Nuoret ovat niin huonokuntoisia, että meillä on pian pula työntekijöistä, jotka pystyvät suoriutumaan fyysisissä ammateissa.

Suunnan kääntämiseksi liikuntaa olisi lisättävä reilusti sekä vapaa-ajalla että koulussa. Laaksosen mukaan koululiikuntaa pitäisi olla tunti päivässä.

– Ottaen huomioon, että osa lapsista ei liiku vapaa-ajalla ollenkaan, koulun rooli on silloin todella kriittinen. Ne oppilaat, jotka liikkuvat, pärjäävät myös koulussa paremmin.

Lihavoinnit omia. Todellakin tikittävä aikapommi. Ja muutaman vuoden päästä räjähtää, jos mitään ei tehdä. Olen samaa mieltä, että tunti koululiikuntaa päivässä on juuri hyvin. Silloin tulee tietty rutiini liikkumiseen.

Itse tunnistan syiksi esim. vanhempien ylisuojelevaisuuden, jonka varjolla lasta estetään tekemästä sellaisia asioita, joissa voisi tulla kolhu tai pipi. Lapselle kuuluu tulla kolhuja leikkiessä ja ulkoillessa. Esim. keinusta voi hypätä, ei se aiheuta luunmurtumia. Samoin pulkkamäkeä voi laskea, jos sattuu tuiskahtamaan pulkan kyydistä hankeen, niin matka jatkuu. Ei siinä sen kummempaa. Jos tulee vähän pipi, niin eteenpäin. Noin on aina ollut.

Sellainen laji, joka nykyään olisi ihan kauhea, mutta minun lapsuudessani 1980-luvulla täysin normaali, on ruusunmarjasota. Siinä kun jahdattiin toisia tai juostiin karkuun, kun toiset heittivät ruusunmarjoilla, niin siinä oppi hyvin juoksemista ja heittämistä. Välillä napsahti ruusunmarja otsaan tai kankkuun tai selkään jne. Ei muuta kuin uudestaan hyökkäykseen ja paremmalla menestyksellä.

Antaa vähän kolahtaa tai tulla pipi. Ja antaa lasten painia ja muuta vastaavaa.

Toisena syynä näen digitalisaation. On paljon helpompaa antaa pienelle lapselle oma laite, niin ei tartte lähteä ulos leikkipuistoon tai metsään. Se vaan on ehkä huonointa mitä voi tehdä. Kun se lapsi kasvaa kiinni ruutuun, niin se on aika lailla game over sen jälkeen. Lihaskunto on heikko, motoriikka on heikko, kestävyys on heikko jne. Ja uskoisin myös henkisen hyvinvoinnin olevan heikompi sellaisilla, jotka kasvavat lapsena kiinni ruutuun.

Ei muuta kuin lapset ja koululaiset ulos leikkimään ja pelaamaan. Se on panostus tulevaisuuteen.

[Bona]

Älypuhelimet tulisi, ihan oikeasti, kieltää lapsilta. Rinnastuu alkoholin antamiseen.

[Analyysi7]

Älypuhelimet tulisi, ihan oikeasti, kieltää lapsilta. Rinnastuu alkoholin antamiseen.

Miksi?
Tulevaisuus on jokatapauksessa digitaalinen kaikkine tekoälyineen, robotteine ja virtuaalitodellisuuksineen.
On hyvä että lapset tottuu elämään digitaalisessa todellisuudessa jo pienestä pitäen.
Jotain kivikautisia kirjojako pitäisi lukea ja katsoa kun boomeri opettaja vääntää jotain liitutaululle.

[AJIH]

Miksi?
...

Koska tuhoaa aivot ja addiktoi, aivan niin kuin alkoholi. Nuorena käytetty teknoviihde ei tuota kansalaisia, jotka voisivat ylläpitää "digitaalista todellisuutta" eli teknologista yhteiskuntaa. (Vanhana käytetty teknoviihde taas tekee kansalaisista tavallisiin ihmissuhteisiin kykenemättömiä ihmisiä, joilla ei ole kykyä ylläpitää kansalaisyhteiskuntaa.)

[IDA]

Miksi?
Tulevaisuus on jokatapauksessa digitaalinen kaikkine tekoälyineen, robotteine ja virtuaalitodellisuuksineen.
On hyvä että lapset tottuu elämään digitaalisessa todellisuudessa jo pienestä pitäen.
Jotain kivikautisia kirjojako pitäisi lukea ja katsoa kun boomeri opettaja vääntää jotain liitutaululle.

Ottamatta kantaa pitäisikö, niin yksi syy kieltämiselle olisi se, että on aika mahdoton valvoa onko puhelinten, tablettien ja tietokoneiden - siis  käytännössä verkon - aineisto lapsen kehitysasteelle sopivaa materiaalia. Meillä on aika pitkä kulttuuriperinne näiden juttujen suhteen ja älylaitteet voivat murtaa sen sekunneissa. Eli lähinnä lapsen kasvamiseen ja kasvattamiseen aikuiseksi nämä epäilyt mielestäni liittyvät.

[Bona]

Olen kirjoittanut asiasta ennenkin mm. tähän samaan ketjuun:

Oppilaiden kykenemättömyys on muutaman viime vuoden aikana saavuttanut uuden, todella hälyttävän tason. Suurin syy siihen on älypuhelimet ja some. Muutaman viime vuoden aikana yläkouluikään tulleet nuoret ovat ensimmäisiä, jotka ovat käyttäneet älypuhelinta 2-3-vuotiaasta alkaen.

Nyt alkaa tulla kylmäävää tutkimustietoa nuorten puhelinten käytöstä. Jo alakoululaisilla ruutuaika on sellaiset 7 tuntia päivässä, yläkoulun puolella sitten mennäänkin 9 tuntiin ja yli. Eli kaikki koulun ulkopuolinen vapaa-aika vietetään puhelimella ja osin tietysti kouluaika.

Tutkimustieto kertoo myös, miksi some koukuttaa. Ja koska se nimenomaan koukuttaa, kaikki muu tekeminen on tylsää tai tuottaa ahdistavan tunteen. Esimerkiksi lukeminen muuttuu liian vaativaksi toiminnaksi.

Ainoa lukemisen muoto, mihin some kannustaa, on lyhyiden lausahdusten lukeminen. Muutamaa sanaa pidemmälle lukeminen on liian vaativaa. Pidemmän virkkeen voi kyllä mekaanisesti lukea, mutta aivot eivät enää yhdistä virkkeen osia kokonaisuudeksi. Luettuaan oppilas ei tiedä, mitä luki.

Aivoja kehittää lukemisen lisäksi käsillä tekeminen ja liikunta. Ennen tytöt näpräsivät kaikkea, ompelivat barbeille vaatteita, ja pojat tekivät esim. pienoismalleja tai Warhammer-hahmoja ja maastoja. Kaikki tämä on jäänyt, ja sen huomaa.

Sanavarasto on nykyisin nuorilla hyvin kapea, ja moni suomalaissyntyinenkin ymmärtää erikseen opettamatta pelkästään konkreettista asiaa kuvaavat sanat.

https://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg3462978.html#msg3462978

[vastarannan kiiski]

Muutama asia, joilla voi saada omat lapsensa pysymään kunnossa ja pärjäämään koulussa, vaikka käyttäisivätkin älylaitteita:

1.
Lukekaa lapsille, heti 1-vuotiaasta alkaen. Ei maksa mitään, kirjastosta saa kirjoja. Ja lukekaa erilaisia tekstejä. Sanavarasto karttuu, ja kiinnostuvat teksteistä.

Koulussa ymmärtävät asiat heti ekaluokasta alkaen, ja voi olla jopa kiinnostusta!

2.
Näyttäkää mallia liikunnasta, viekää lapset liikkumaan. Heittäkää palloa, lumisotaa, lumilinnojen rakentamista, kesällä futista ym. Ei maksa nämäkään paljon mitään.

Koulumenestys on tosi paljon kiinni siitä mitä isä ja äiti ovat touhunneet lastensa kanssa ENNEN ekaluokkaa.

Jos sen sijaan vanhemmat vahtaavat itse  kännykkää, ja/tai makaavat sohvalla ja kyttäävät "omaa aikaa", voi kyynel jos lapset sitten tekevät esimerkin näyttämänä sitä samaa.

[DuPont]

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf
Selailin tuota, mutta ei hyvältä näytä. Käyrät ovat alaspäin kuin vanhalla miehellä. Suomi taantuu liki joka alueella.

[Siili]

Hesarissa on mielenkiintoinen artikkeli:

Nykykoulu on liian helppo

Otteita:

Koulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.

Kupiaisella on selkeä näkemys siitä, miten peruskoulu pitäisi korjata. Opetus tulisi järjestää niin, että kaikille riittää haastetta ja kaikki joutuvat sopivasti ponnistelemaan. Tällöin nuoret oppivat sen verran, kuin heidän kapasiteettinsa sallii, eli he yltäisivät parhaaseen versioon itsestään.

Kupiainen tarjoaa ratkaisuksi eriyttämistä. Jos koulussa on vaikkapa neljä rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella, opetus voitaisiin järjestää neljässä eritasoisessa ryhmässä. Ryhmät olisivat oppiainekohtaisia. Oppilas voisi siis olla vaativimmassa ryhmässä matikassa, keskiryhmässä historiassa ja helpoimmassa ryhmässä ruotsissa.

Paine koulushoppailuun poistuisi, jos lapselle olisi tarjolla vaativia ryhmiä myös lähikoulussa.

Eriyttäminen ei ole kuitenkaan saanut kannatusta etenkään kasvatustieteilijöiden piirissä, koska sitä pidetään peruskoulun hengen vastaisena. Tämä johtuu Kupiaisen mukaan siitä, että tasa-arvon käsite on tulkittu peruskoulukeskustelussa usein virheellisesti.

[Emo]

Minun peruskoulunyläasteaikanani 1970-luvun lopulla/1980-luvun alussa meillä oli matematiikassa kolmea eri tasoryhmää valittavana ja kielissä (enkku, ruotsi) oli laaja ja suppea.
Muistan matematiikasta ysiluokan keväällä tehneeni valtakunnallisen tasokokeen tai muun valtakunnallisen kokeen, jossa sai laskea oikein urakalla, ei ollut mikään haistapaskakoe.

No, minätyttöpä osaan vielä nykyäänkin asioita, joita nykynuoriso ei opi koskaan. Minä puolestani en osaa poseerata selfiessä.

[Siili]

Hesarissa on mielenkiintoinen artikkeli:
Nykykoulu on liian helppo

Otteita:

Koulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.

Jos oppilaita ruvettaisiin jakamaan eri rinnakkaisluokille opiskeluinnokkuuden ja siihen elimellisesti liittyvän opintomenestyksen perusteella, seuraisi monessa 20-30 prosentin S2-koulussa melkoinen sisäinen segregaatio. Siksi kouluhallinnot eivät halua ryhtyä moiseen ja ne tyytyvät asettamaan tavoitteeksi pedagogisesti kunnianhimottoman yhteisöllisyyden. Eräs edellä lainatun artikkelin kommentti heijastaa tätä ajattelutapaa:

Monia hyviä ajatuksia Sirkku Kupiaisella, mutta tasoryhmiä en missään nimessä kannata. Tarkoittaisi käytännössä sitä, että jo lapsuudessa tapahtuisi jako hyviin ja huonoihin, ja vieläpä niin, että jakoa määrittäisi ennemminkin lapsen sosioekonominen tausta kuin kyvyt. Pisa-tuloksiahan laskee se, että heikosti pärjäävien määrä on lisääntynyt. Eikö tähän ryhmään pitäisi käyttää erityisesti resursseja? Se ei tapahdu ainakaan niin, että heikommin pärjääville jo elämän alkumetreillä tarjotaan narratiivi, jonka mukaan he ovat huonompia kuin toiset. Siitä tulee itseään toteuttava ennuste; negatiivisesti heidän itsetuntoonsa vaikuttava seikka.

[Niobium]

^ En koe olevani sen huonompi osaamiseltani, siitäkään huolimatta etten edelleenkään osaa toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa.

Pääsin helpolla kun ei tarvinnut edes yrittää pyristellä huippuosaajien vauhdissa. Mulla oli ihan jotain muuta mielessä.

[Outo olio]

Koulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.

--

Kupiainen tarjoaa ratkaisuksi eriyttämistä. Jos koulussa on vaikkapa neljä rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella, opetus voitaisiin järjestää neljässä eritasoisessa ryhmässä. Ryhmät olisivat oppiainekohtaisia. Oppilas voisi siis olla vaativimmassa ryhmässä matikassa, keskiryhmässä historiassa ja helpoimmassa ryhmässä ruotsissa.

Itse olen maallikkona miettinyt ihan samaa. On jännä ja kiva kuulla, että asiantuntijan mielestä ajatteluni on ollut oikeansuuntaista.

[Roope]

Nykykoulu on liian helppo

Koulutustutkija Sirkku Kupiainen toivoo, että jokainen oppilas pystyisi ja joutuisi ponnistelemaan kykyjensä rajoissa. Tavoitetta auttaisivat tasoryhmät ja lukuvuoden lopuksi pidettävä yhtenäinen päättökoe.

...

Eriyttäminen ei ole kuitenkaan saanut kannatusta etenkään kasvatustieteilijöiden piirissä, koska sitä pidetään peruskoulun hengen vastaisena. Tämä johtuu Kupiaisen mukaan siitä, että tasa-arvon käsite on tulkittu peruskoulukeskustelussa usein virheellisesti.

Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:

Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" 14.1.2025

Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.

Suomessa on vuosikausia oltu syystäkin huolissaan peruskoulun, tuon hyvinvointivaltion kruununjalokiven ongelmista: oppimisvaikeuksista, suurista opetusryhmistä ja laskevista Pisa-tuloksista.

Huoli on aivan aiheellinen. Koulutuksen tila määrittää koko yhteiskunnan tilaa pitkällä aikavälillä. On riski, että huonosti voivat ja heikosti oppivat lapset ja nuoret kasvavat huonosti voiviksi ja työelämässä heikosti pärjääviksi aikuisiksi.

Koulutustutkija Sirkku Kupiainen tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi tasoryhmien palauttamista Helsingin Sanomain tänään julkaistussa haastattelujutussa. Tasoryhmissä paremmin opinnoissaan menestyvät koululaiset pääsisivät opiskelisivat toisten kaltaistensa seurassa. Vastaavasti heikommin pärjäävät opiskelisivat muiden enemmän tukea tarvitsevien kanssa.

"Ajatus eritasoisten oppijoiden eriyttämisestä saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta tasoryhmissä on vain yksi aika keskeinen ongelma. Ne eivät toimi", kirjoittaa Vasemmistofoorumin tiedottaja Elina Vainikainen sosiaalisessa mediassa.

Vainikainen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja yhteisöpedagogi (AMK).

Toimimattomuudella Vainikainen ei tarkoita, etteivätkö tulokset paranisi, minkä hän tulee itsekin myöntäneeksi, vaan että tasoerot kasvavat, mitä urhea luokkataistelija ei voi hyväksyä.

Aikanaan yhtenäistä peruskoulua Suomeen rakennettaessa porvarit olivat huolissaan siitä, että paremmasta luokkataustasta ponnistavat oppilaat joutuisivat käymään samaa koulua työväenluokkaisten lasten kanssa.

"Tasoryhmät olivat myönnytys tälle vanhalle oppikouluväelle, ja niistä tosiasiassa tuli luokkajaon uusintaja: ylempiin tasoryhmiin hakeutuivat ensisijaisesti hyväosaisten perheiden lapset ja etenkin tytöt", Vainikainen kirjoittaa.

Tämä tasoryhmien eriytyminen sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan taas johti siihen, että jo valmiiksi paremmasta asemasta ponnistavat lapset saivat paremman osaamisen, joka edesauttoi heitä myöhemmin elämässä. Sen sijaan matalammilta tasokursseilta eteneminen jatko-opintoihin oli ylitsepääsemättömän vaikeaa.

"Vaikka tällaista pullonkaulaa ei enää rakennettaisi, näkyisi osaamisero väistämättä sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa että menestymisessä", Vainikainen kirjoittaa.

Joten parempi kampata lahjakkaidenkin edistyminen, jotta kaikki ovat mahdollisimman samalla viivalla peruskoulun lopulla. Oikeasti? Vielä vuonna 2025?

Hän muistuttaa myös siitä, että nykyään ollaan erityisen huolissaan poikien oppimisesta.

"Tutkimustulokset ja historia ovat varsin yksiselitteisiä siinä, että pojat tuppaavat tasoryhmäjaoissa hakeutumaan matalamman opin pariin. Tämä ei toki ole luonnonlaki, mutta asia on pakko huomioida uudistuksia miettiessä", Vainikainen sanoo.

Kuten Suomen PISA-tulokset ovat osoittaneet, suomalainen peruskoulu on kansainvälisessä vertailussa erikoisuus ja maailman huippua tyttöjen suosimisessa ilman tasokurssejakin. Silti täysin poikkeukselliset tulokset ja poikien polkeminen ei tunnu kiinnostavan Suomessa ketään. Mitä nyt tässä ontuvana keppihevosena tasokurssien vastustuksessa.

Kirjoituksensa lopuksi hän toteaa, että tasoryhmät eivät edes tee sitä, mihin ne on tarkoitettu, eli lisää oppimista.

"Tarpeeksi pitkään kun tasoryhmillä nilkuttamista oli katseltu, ne päätettiinkin hyvässä yhteisymmärryksessä poistaa" Vainikainen muistuttaa. Tasokurssit poistetiin peruskoulusta vuonna 1985.

Tasokurssien poistamisen syy ei ollut niiden pedagoginen epäonnistuminen vaan syyt olivat ideologiset, kun kaikki mahdolliset oppilaat haluttiin lukiokelpoisiksi ja siitä eteenpäin täyttämään korkeakoulut. Korkeakouluissa muutos näkyi nopeasti aloittavien opiskelijoiden matematiikan osaamisen laskuna, vaikka tasokurssien poistamisen vaikutuksia yritettiin kompensoida ryhmäkokojen pienentämisellä. Sekä heikoimmat että parhaat oppilaat kärsivät muutoksessa.

Tasoryhmien palauttaminen olisi kirjaimellisesti paluu menneisyyteen ja luokkajakoa vahvistava toimenpide. Ne suosivat sellaisia oppilaita, joilla on jo valmiiksi paremmat eväät oppimiseen, ja sen sijaan ajaisivat marginaaliin koululaisia, joilla menee huonommin.

Elina Vainikainen sanookin, että tasoryhmien kaltaiset kastijaot ainoastaan vahvistaisivat luokan merkitystä luokassa.

"Kouluun tarvittaisiin enemmän ymmärrystä sosioekonomisista eroista, ei niiden vahvistamista", hän kirjoittaa.

Kaikki eivät ole niin hysteerisiä kuvitteellisesta luokkajaosta, vaan pitävät mahdollisimman tasokasta opetusta etusijalla, mutta ymmärrän Antifa-fanin (vilkaisin Instagram-tiliä) epätoivon.

[Betonikostaja]

Sanavarasto on nykyisin nuorilla hyvin kapea, ja moni suomalaissyntyinenkin ymmärtää erikseen opettamatta pelkästään konkreettista asiaa kuvaavat sanat.

Eiväthän nuoret välttämättä käytä enää edes sanoja, vaan pelkkiä lyhenteitä ja hymiöitä tyyliin OMG LOL Sanoja lainataan myös englannista ja somalian kaltaisista roskakielistä. Tuokin on haitallista vaikutusta, emme todellakaan tarvitse suomeen somalialaisia ilmaisuja.

Huolestuttavaa on sekin, että jopa nuoret toimittajat käyttävät sanoja väärin, eivät ymmärrä niiden merkitystä ja kirjoittavat muutenkin huonoa suomea. Ja toimittajien pitäisi olla tässä sentään ammattilaisia nuorinakin. Pahasti on rapistunut kirjoitustaito.

[ikuturso]

Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:

Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" 14.1.2025

Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.

"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.

-i-

[Bona]

Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:

Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" 14.1.2025

Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.

"Uusintaa" on marxistinen verbi. Aina kun kuulen uusintamisesta, saan pahoinvointikohtauksen.

-i-

En ole ihan varma tuosta. Tiedän, että olet joutunut lukemaan äärivasemmistolaista propagandaa yliopisto-opintoina, mutta käsittääkseni uusintaa on sittenkin sosiologinen perustermi - vaikka toki sosiologia lähtökohtaisesti on vasemmalle kallellaan. Myös yhteiskuntaa uusinnetaan, siis sillä että siihen syntyy lapsia joita kasvatetaan ja koulutetaan toimimaan yhteiskunnassa, eikä tähän sisälly arvottavaa konnotaatiota ainakaan lähtökohtaisesti.

[Roope]

Sen jälkeen, kun suomalaisia miehiä ja poikia on mätkitty muutama kuukausi vyön alle väitetyllä naisvihalla, rasismilla ja Andrew Taten apinoimisella, Hesari toppuuttelee, että pojilla menee ihan hyvin, eikä ole tarvetta ainakaan koulujen rakenteellisiin muutoksiin. Eipä tietenkään.

Pääkirjoitus: Monella pojalla menee ihan hyvin

Viime aikoina on oltu äänekkäästi huolissaan pojista, vaikka sukupuoli on vain yksi hyvinvointiin tai koulumenestykseen vaikuttava tekijä.

Helsingin Sanomat 18.1.2024

Vai niin.

Viime aikoina on ollut niin muodikasta olla huolissaan pojista, etteivät tutkimustiedot monien poikien tyytyväisyydestä elämäänsä ole juuri vaikuttaneet yleiseen keskusteluun.

Puheeksi nousevat säännöllisesti Pisa-tutkimukset, joissa suomalaisten poikien ja tyttöjen osaamisero luonnontieteissä ja lukemisessa on OECD-maiden suurimpia tyttöjen hyväksi.

Pisa-tutkimusten tulokset kertovat vastaansanomattomasti, että suomalaisessa koulussa on joitain länsimaalaisittain täysin poikkeuksellisia rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä jyrkästi tyttöjä suosivan ja poikia syrjivän. Tästä ei selvästikään ole muodikasta puhua, vaan asiasta kollektiivisesti vaikeneminen on lähes yksimielistä. Tämä asiaan lähinnä huvittuneen ylimielisesti suhtautuva pääkirjoitus on osa vaikenemista.

Opettajat ovat kertoneet, että monien yläasteikäisten poikien puheet ovat nykyään avoimen naisvihamielisiä, rasistisia ja homovastaisia.

Meillä on toisiaan toistavia Pisa-tutkimusten tuloksia ja toisaalta meillä on "opettajat ovat kertoneet"-anekdootteja. Toimittajat ovat valinneet raportoitaviksi ja keskustelun aiheeksi tarinat ja anekdootit.

Tutkijat ovat yrittäneet muistuttaa, että poikien välilläkin on suuria eroja. Monilla pojilla menee hyvin, eivätkä vähän huonompiakaan kouluarvosanoja saavat pojat välttämättä ahdistu tilanteesta. Suomalaiset pojat ovat OECD-maiden tyytyväisimpiä elämäänsä ja selvästi tyytyväisempiä kuin tytöt. Nuorisobarometrin mukaan pojat viihtyvät koulussakin paremmin kuin tytöt. Kouluterveyskyselyssä pojat kertovat tyttöjä vähemmän kärsivänsä yksinäisyydestä ja mielenterveyden ongelmista. Helsinkiläispojat ovat kokeneet hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt.

Kai tätä voi pitää positiivisena, mutta poikien suhteellinen tyytyväisyys kyselyissä ei muuta eikä vähennä suomalaisen koulun rakenteellista sukupuolista syrjivyyttä vähääkään.

Julkisuudessa esitetyt huolenaiheet ovat silti todellisia. Monilla pojilla menee huonosti, mikä näkyy muun muassa heikkoina oppimistuloksina, syrjäytymisenä ja raaistuvana rikollisuutena.

Yhteiskunnan kyydistä pudonneista pojista uhkaa tulla uudenlainen alaluokka, jolle kasautuvat matala koulutus, alhaiset tulot ja perheettömyys. Tämän joukon kohtalo on kova.

Yhteiskunnalle se merkitsisi paitsi resurssien haaskausta myös uhkaa, sillä osattomuus lisää helposti katkeruutta. Katkerille pojille on helppo markkinoida vihaisia ajatusmalleja, kuten tekee naisvihamielistä maailmankuvaansa verkossa levittävä somevaikuttaja Andrew Tate.

Ikään kuin poikien perimmäinen ongelma olisi "naisvihamielisyys", mutta inhokki Andrew Tate on näköjään vastustamattoman helppo heittää nykyään kaiken pahan selitykseksi juttuun kuin juttuun. Vähän kuin Trump toisissa yhteyksissä.

Helppoja ratkaisuja näihin huoliin ei ole. Hopealuoteja on turha edes yrittää etsiä, vaikka jotkut yrittivät esittää sellaiseksi esimerkiksi digilaitteiden käyttökieltoa koulutunneilla.

Peruskoulussa on kuitenkin säätövaraa. Koulutustutkija Sirkku Kupiainen huomautti (HS 13.1.), että peruskoulussa rima on jo laskettu liian alas: nykyinen malli ei opeta sinnikkyyttä. Tämä näyttää vaikuttavan erityisen kielteisesti osaan pojista. Myös itsenäinen oppiminen tuntuu sopivan osalle pojista huonosti. Muutoksia tarvitaan, vaikka kaikkea ei voi selittää rakenteilla.

Suhteellisen helppo ratkaisu olisi vihdoinkin selvittää suomalaisen peruskoulun eroja kaikkiin muihin eurooppalaisiin kouluihin, sillä missään niistä ei ole läheskään tällaisia eroja esimerkiksi tyttöjen ja poikien Pisa-tulosten välillä tyttöjen hyväksi. Rakenteellisten ongelmien vähättely silloinkin, kun vika on todisteiden mukaan ilmiselvästi ennen kaikkea rakenteissa, on omiaan lykkäämään ratkaisujen hakemista ja ongelmien korjaamista taas vuosikymmenillä.

Aivan kuten pakkoruotsin kohdalla, tuntuu vahvasti siltä, että poikien syrjinnän ongelmaa ei halutakaan korjata, koska status quota pidetään ongelmallisuudestaan huolimatta jotenkin moraalisesti oikeutettuna, vaikka hankalasti julkisuudessa puolusteltavana. Siispä jatketaan vakaasti samalla kurssilla.

[Outo olio]

Olipa virkistävää kuulla pitkästä aikaa järjen ääntä. Vasemmistolle tämä oli tietenkin myrkkyä:

Kansan Uutiset: Tasoryhmät eivät paranna koulutuksen tasoa, mutta lisäävät eriarvoisuutta: "Luokkajaon uusintaja" 14.1.2025

Kirjoituksesta käy ilmi, että tulokset kyllä paranevat, mutta se on vastoin luokkataistelu-narratiivia. Porvareita pitää vastustaa henkeen ja vereen.

--

Toimimattomuudella Vainikainen ei tarkoita, etteivätkö tulokset paranisi, minkä hän tulee itsekin myöntäneeksi, vaan että tasoerot kasvavat, mitä urhea luokkataistelija ei voi hyväksyä.

--

Kaikki eivät ole niin hysteerisiä kuvitteellisesta luokkajaosta, vaan pitävät mahdollisimman tasokasta opetusta etusijalla, mutta ymmärrän Antifa-fanin (vilkaisin Instagram-tiliä) epätoivon.

Ei helvetin helvetti. "Toimiihan se käytännössä, mutta toimiiko se teoriassa?" Suomi on Neuvostoliitto-vitsi, ihan oikeasti. En olisi koskaan uskonut, että tämä maa menisi näin pahasti sekaisin, ja pilalle.

[Sangbert]

Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.

[Emo]

Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.

Ei auta matujen karkoitus.

Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.

[Sangbert]

Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.

Ei auta matujen karkoitus.

Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.

No varmasti auttaa kun tyhmin aines ajetaan pois.

[Lalli IsoTalo]

Miten Pisat ylös? Ratkaisu on yksinkertainen. Matujen pakkokarkoitus.

Ei auta matujen karkoitus.

Auttaa sekin. Tulee parempi työrauha. Sitäpaitsi matujen karkoitus on vastalääke kaikkeen tuhoon, mätään ja myrkytyksen oiresiiin, joita matujen importteeraus on aiheuttanut.

Kännykät helvettiin ja kirjat tilalle, kaunokirjoitus takaisin, kurinpitoasiat kuntoon. Nousee Pisatkin.

Jeps.

[Kek2]

"Inkluusio" helvettiin kouluista, luokkakoot pienemmiksi, tasoryhmät, S2-ryhmät erikseen jne. Eli yksinkertaisesti: paluu järjen tielle.