News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

Started by Laikka, 08.03.2014, 06:02:42

Previous topic - Next topic

Niobium

"Eihän mulla ole taidetta vastaan mitään, mutta ne laulut on laulettu ennenmuinoin pirtissä vasta sitten, kun hengissäpysymisen kannalta välttämätön on tehty."

Se on juuri näin. Lisäksi laulut sekä kertomukset ja perinteen siirtäminen on palvellut ylipäätään seuraavien sukupolvien selviämistä.

Muoks: perinteen siirtämisellä tarkoitan ihan perus selviytymistä. Kylvöajat, mitä pitää tehdä milloinkin. Mitä voi syödä ja mitä ei.

Laita xxx kaupunkilainen metsään puukko, tulitikut ja makuupussi mukanaan. Siinä ei paljon piirustustaidot auta kun mikro ei kilahdakaan.
"Varmaan jokaisen venäläisen äidin suurin unelma on synnyttää lisää lapsia tulevaisuuden juoksuhautoihin laittamaan käsikranaatti leuan alle ja vetämään sokka irti. Korvaukseksi saa säkillisen perunoita. " (Jäsen Hohtis.)

Talvetar

[/b]-Mitä ideaa on muuten "väärentää" noita pisa juttuja?[/b]

No, muuten jouduttaisiin vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin siitä, miksi suomessa ja erityisesti ruotsissa koulumenestys on heikentynyt niin paljon vain joissakin vuosikymmenissä.

Ja koska totuutta maahanmuuton yhteydestä asiaan asiasta ei oikein haluta julki, pyritään asiaa peittelemään näin...

Roope2

Hesari luetteli artikkelissaan koulujen ongelmia:

oppimisympäristön turvattomuus, kiusaaminen, väkivaltaisuus, kieliongelmat, kehityshäiriöt, rauhattomuus, lastensuojelun asiakkuus, vaaratilanteet, mielenkiinnottomuus, häiriökäyttäytyminen, aggressiivisuus, liian luja oppimistahti, vanhempien välinpitämättömyys, vanhempien agressiivisuus


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html



Sitten toisessa artikkelissa valtuustoehdokkaat kuin yhdestä suusta mainitsivat yhdeksi ratkaisuksi positiivisen diskriminaation rahoituksen lisäksi sekoittavan asuntopolitiikan, eli vuokra- ja omistusperusteisia suuria ja pieniä erityyppisiä asuntoja.

Valtavirrasta poiketen kristilliset uskalsivat vaatia, että ennen kouluun menoa täytyisi osata lukea ja kirjoittaa ja jopa pelottelivat oppilaita "...  oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta ..."


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html


"Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon."

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Melbac

Toi rkp:n ""Koulujen eriytyminen on ainakin peruskoulujen osalta kytköksissä kaupunginosien segregaatioon, ja sitä pitää torjua kaikin keinoin. Ennen kaikkea rakentamalla kaikkiin kaupunginosiin ja kortteleihin erilaisia asuntoja: suuria ja pieniä, omistus- ja vuokra-asuntoja." kuullostaa aika hauskalta jos/kun kaikki noihin muuttavat henkilöt on mamuja.Myös omistusasuntoja on vuokrattu noille koska voi pyytää aika korkeita vuokria verrattuna siihen että vuokraisi kantikselle joka ei maksaisi sellaisia vuokria asunnosta.Sama juttu kojamon ja muiden vastaavien firmojen kohdalla ja kaupunki taitaa rankata noi suomalaisten edelle ettei ne syrjäydy tai jotain.Noi yleensä keskittyy tietyille alueille ja siellä on sitten rappuja/taloja joissa ei taida olla kantasuomalaisia ollenkaan.

Lalli IsoTalo

#394
Quote from: Niobium on 28.11.2020, 10:25:53
Jonakin päivänä kultamunat saavat taksikortit kuten kansanedustajat ikään.

OT. Taksikuskin minulle kertomaa 1990-luvulla:

Kun somalit saapuivat tänne, he saivat 2 vuotta ajella takseilla ilmaiseksi, koska eihän voitu olettaa, että osaisivat käyttää busseja, raitsikoita, junia tai metroa.

Kun tuo 2 vuoden määräaika oli ummessa, somalit jatkoivat taksinkäyttöä kuten ennenkin, paitsi että ottivat juoksutaksin, kun valtio ei enää maksanut matkoja. Siitä seurasi se, että taksikuskit eivät halunneet asiakkaiksi ketään mustan oloisia.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

Lalli IsoTalo

Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.

OT.

Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

Niobium

Quote from: Lalli IsoTalo on 31.05.2021, 09:33:59
Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.

OT.

Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.

Viittaan case "Yli-Viikariin", joka opiskeli Ranskassa eliittikoulussa johon pääsy takasi huippuviran. Suomessa veti samaa linjaa ja on nyt hämmentynyt saamastaan negatiivisesta huomiosta.

E: "Kiuru nostaa haastattelusta esiin myös kohdan, jossa Yli-Viikari vertaa toimintamalleja Suomessa ja Ranskassa.

"Ihmettelin, kun VM:ssä ministerit kävivät ruokalassa syömässä tarjottimen kanssa. Piti vähän aikaa kelata että häh, ihanko totta."

Ranskassa sellainen ei hänen mukaansa tulisi kuuloonkaan.

"Ei todellakaan! Siellä on ministereillä hovimestarit ja hopea-astiat, täysi hovikulttuuri hallinnon sisällä."

https://www.talouselama.fi/uutiset/olen-erottamisen-kannalla-tytti-yli-viikarin-ulostulo-ei-vakuuttanut-tarkastusvaliokunnan-jasenta/101cb5e5-b087-436d-8ee1-9ebc0f45003a

"Varmaan jokaisen venäläisen äidin suurin unelma on synnyttää lisää lapsia tulevaisuuden juoksuhautoihin laittamaan käsikranaatti leuan alle ja vetämään sokka irti. Korvaukseksi saa säkillisen perunoita. " (Jäsen Hohtis.)

Talvetar

Quote from: Roope2 on 31.05.2021, 05:38:56
Hesari luetteli artikkelissaan koulujen ongelmia:

oppimisympäristön turvattomuus, kiusaaminen, väkivaltaisuus, kieliongelmat, kehityshäiriöt, rauhattomuus, lastensuojelun asiakkuus, vaaratilanteet, mielenkiinnottomuus, häiriökäyttäytyminen, aggressiivisuus, liian luja oppimistahti, vanhempien välinpitämättömyys, vanhempien agressiivisuus


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html



Sitten toisessa artikkelissa valtuustoehdokkaat kuin yhdestä suusta mainitsivat yhdeksi ratkaisuksi positiivisen diskriminaation rahoituksen lisäksi sekoittavan asuntopolitiikan, eli vuokra- ja omistusperusteisia suuria ja pieniä erityyppisiä asuntoja.

Valtavirrasta poiketen kristilliset uskalsivat vaatia, että ennen kouluun menoa täytyisi osata lukea ja kirjoittaa ja jopa pelottelivat oppilaita "...  oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta ..."


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html

Muistetaan kuitenkin, että maahanmuutolla ei voi olla mitään tekemistä asian kanssa.....

Tämän näemme jo siitä, kun katsomme esim rinkebyn eliittikouluihin.

Melbac

Quote from: Lalli IsoTalo on 31.05.2021, 09:33:59
Quote from: Outo olio on 29.04.2021, 17:42:31
Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän.

OT.

Ja näistä eliittikouluista tulee sitten päättäjiämme, jotka tietävät vähemmän kuin muut, ja luulevat tietävänsä enemmän.
Ei steinerkoulu ole mikään eliitin koulu vaikka haluaisivat varmasti sellainen olla,siellä vaan opetetaan eri tavalla kuin normaalissa koulussa.Toi ranskalainen koulu taitaa olla sellainen mistä tulee eu virkamiehiä ja viikari nyt kuvittelee olevansa eliittiä kun on siellä käynyt koulua.

Roope2


Hesarissa oli juttu kaverista, joka luki itsensä kahdessa vuodessa fil.kandiksi keskittyen matematiikkaan ja tilastotieteeseen.

Otteita artikkelista:

...
Lapsuutensa Järviniemi vietti Kangasalla äitinsä ja neljän sisaruksensa kanssa. Harrastuksia oli paljon, ja äiti ohjasi lapsia niihin kohteisiin, jotka heitä kiinnostivat.
...
Olin lapsena jossain määrin kiinnostunut matematiikasta. Kotona oli paljon lautapelejä, ja äiti osti minulle pulmakirjoja.
...
Kotona äiti huomasi poikansa kokeilleen šakin pelaamista, ja hän ehdotti šakkikerhoon menemistä. Harrastus jatkui alakoulusta aina lukioon asti.
...
Tietokoneella pelaamista ei kielletty, vaikka asenteet pelaamista kohtaan olivat aikanaan ankaria. Järviniemi muistelee, että ruutuajaksi suositeltiin puolta tuntia päivässä.
...
Kotona suositusta katsottiin läpi sormien, ja iso osa vapaa-ajasta upposi pelaamiseen. Se on Järviniemestä jälkikäteen katsottuna hyvä asia. Pelatessa ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.
...
Pienenä sitä ajatteli, että kaikilla on varmaan vastaavanlainen koti.
...
Myöhemmin hän on tajunnut, ettei kaikilla ole samanlaisia lähtökohtia. Hän pitää itseään varsin onnekkaana.
...
Siksi hän ei haluaisi tulla esitellyksi menestyjäyksilönä. Mieluummin hän haluaa nostaa esiin sen, millainen merkitys lautapeleillä, pulmakirjoilla ja kannustuksella voi olla.
...



Kunpa tuon tekstin koulupäättäjämme ja poliitikkomme lukisivat ja sisäistäisivät. Koti ja sen arvot ovat merkittävin vaikutustekijä lasten menestymiseen, ei positiivisen diskriminaatioon uhratut eurot.

Aivan idiottimaista on uhrata ylimääräisiä varoja kouluun. Ne menee kaikki hukkaan. Fiksumpaa olisi uhrata varoja kodin aivopesemiseen pois kristuksen aikaisista tavoista ja asenteista. Silloin voisi odottaakin tulosta.

Nyt ainoastaan tasapäistetään oppilaita, ei uskota Gaussin käyrään.

Jakkumekkoakan motto: "On virikkeellistä olla samantasoisten seurassa!"


https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008097845.html
"Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon."

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Jorma Teräsrautela

#400
Times Higher Education 15.8.20220 (Vaatii kirjautumisen)

QuoteBiden-tiimi kyseenalaistaa korkeakoulujen sitoutumisen tasapuolisuuteen

Cardona vetoaa kulttuuriseen vajeeseen valittaessaan, että miljardien tuella ei saada aikaan merkittävää muutosta.

Bidenin hallinto on moittinut Yhdysvaltain korkeakoulutusta siitä, että se on tehnyt aivan liian vähän tukeakseen usein väitettyä sitoutumistaan rotujen tasa-arvoon. - - Huolimatta tästä valtavasta investoinnista, sihteeri sanoi, että 60 prosenttia yhdysvaltalaisista mustista opiskelijoista ja lähes puolet latino-opiskelijoista eivät edelleenkään onnistu valmistumaan – verrattuna vain 36 prosenttiin valkoisista ja 26 prosentista etnisista aasialaisista.

Toivottavasti positiivisen syrjinnän määrärahat eivät pääkaupunkiseudulla mene yhtä näyttävästi Kankkulan kaivoon kuin USA:ssa.

EDIT. Kumma juttu myös, että nämä valmistumistilastot noudattavat täsmälleen Tatu Vanhasen esittämää järjestystä. Vaikka mitään ÄO-eroja ei väitetysti ole olemassakaan, ja Tatu oli pelkkä rasisti.

Outo olio

^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Siili

Quote from: Outo olio on 04.09.2022, 21:21:41
^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.

Eiköhän kouluttautumisvaiheessa opiskeluasenne on opiskelun kannalta tärkeämpää kuin "osaaminen", mitä sillä tarkoitetaankin.  Jos luokkanousu on tärkein (tai ainoa) motiivi opiskeluun ja kuvittelee, että homma on hanskassa, kun opiskelupaikka on saatu, voi itse opiskelu olla ylivoimaisen vastenmielistä, jos itse alan substanssi ei kiinnosta.     

sancai

Quote from: Outo olio on 04.09.2022, 21:21:41
^Opiskelemaan pääsee joko osaamisella tai osaamisen ja ihonvärin yhdistelmällä. Opiskelut keskeyttäneissä oletettavasti on enemmän jälkimmäisiä. Lopputuloksena ne valmistuvat, jotka olisivat valmistuneet muutenkin, ilman ihonvärin suosimista. Joku kiintiö-yksittäistapaus saattaa myös valmistua, mutta yleisellä tasolla kiintiö ei ole niin tehokas kuin sen on ajateltu olevan.
Tästä konservatiivikirjailija Thomas Sowell on kirjoittanut jo aikoja sitten mielenkiintoisesta näkökulmasta. Ihonvärikiintiöiden takia lukuisia hyviä mustia opiskelijoita pääsee huippuyliopistoihin, joissa vaaditaan äärimmäistä kyvykkyyttä. Se, että on lahjakas ei riitä, täytyy olla äärimmäisen lahjakas. Tämä johtaa siihen, että nämä kyvykkäät opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja heidän kykynsä menevät hukkaan. Mikäli valintakriteerit olisivat tasavertaiset, he päätyisivät tavallisiin yliopistoihin, menestyisivät opinnoissaan, valmistuisivat, tienaisivat hyvin ja edistäisivät mustien amerikkalaisten yhteiskunnallisen aseman kehittymistä ja kouluttautumisen kulttuuria. Se ei ole mikään palvelus, että ihmisiä päästetään säälillä asemaan, joissa he eivät pärjää. Sekin aiheuttaa epäonnistumista, syrjäytymistä ja katkeroitumista.

Roope2

Hesari:

Helsinki suunnittelee 17 miljoonan euron säästöjä kouluihinsa ja päiväkoteihinsa
Säästöjä voitaisiin hakea suurentamalla oppilasryhmiä kouluissa, karsimalla opetusta ja leikkaamalla tiloista.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009049204.html



Kovastihan on ollut esillä ideoita tasapäisemmän koulutuksen toteuttamiseksi, mutta kaikkinen kuraaattorien ja muiden avustaminen palkaaminen sekä lisätemppujen tekeminen vaatii paljon fyrkkaa. Ruotsin tuntejakin ollaan samassa hässäkässä lisäämässä. Sitten toinen osasto saman organisaation sisällä tekee samanaikaisesti päinvastaisia karsintasuunnitelmia.

Kovin paljon vastaavaa touhua ei yksityisessä yrityksessä katsottaisi hyväksyen, mutta tämäkin episodi aika hyvin osoittaa, millä tasolla meitä johdetaan.
"Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon."

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Siili

Quote from: sancai on 05.09.2022, 10:36:05

Tästä konservatiivikirjailija Thomas Sowell on kirjoittanut jo aikoja sitten mielenkiintoisesta näkökulmasta. Ihonvärikiintiöiden takia lukuisia hyviä mustia opiskelijoita pääsee huippuyliopistoihin, joissa vaaditaan äärimmäistä kyvykkyyttä. Se, että on lahjakas ei riitä, täytyy olla äärimmäisen lahjakas. Tämä johtaa siihen, että nämä kyvykkäät opiskelijat keskeyttävät opintonsa ja heidän kykynsä menevät hukkaan.

Alla olevan linkin takana kerrotaan, että kaikissa "Ivy League"-yliopistoissa mustien valmistumisprosentti on yli 85% (Harvardissa 96%), kun keskiarvo koko maan yliopistoissa on mustille 44%.  Enpä usko, että nuo huippuyliopistojen opintonsa keskeyttäneet mustat muihin yliopistoon sijoitettuna olisivat kaunistaneet kummoisesti tuota yleistä keskiarvoa.

https://www.jbhe.com/2011/11/harvard-has-the-highest-black-student-graduation-rate-in-the-ivy-league/

Äpyli

HS puffaa tuoreessa jutussaan inkluusion toimivuutta. Inkluusioluokka on siis niin toimiva konsepti, että sen pyörittämiseen tarvitaan 1) erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäynnin avustaja, 2) kaksi luokkatilaa, 3) rahoitusta ja resursseja? Juu, toimivalta kuulostaa. Kuinkahan paljon maksaisi kyseisen konseptin käyttäminen kaikkiin sitä "tarvitseviin" kouluihin?

Quote from: HS
Paheksuttu inkluusio onnistui espoolaisessa koulussa – Nyt oivalluksia saavutaan ihmettelemään ulkomailta asti

Espoon Lintulaakson koulussa on onnistuttu inkluusiossa niin hyvin, että inkluusioluokalle haluavat kaikki.

ESPOOSSA on koulu, jossa on toteutettu pahamaineista inkluusiota jo parinkymmenen vuoden ajan niin menestyksekkäästi, että koulusta on tullut kuuluisa myös maailmalla.

Mitä Lintulaaksossa on tehty oikein? Kysytään koulun pitkäaikaisilta opettajilta.

Toimivan inkluusion resepti on erityisluokanopettaja Mirva Hunsa-Äijälän mukaan riittävä aikuisten määrä. Se mahdollistaa oppilaiden tarpeiden huomioimisen.
...
"Lapsilla on aikuisen nälkä. Aikuiset ovat tärkein resurssi, jonka lapsi voi koulussa saada. Jokaisella inkluusioluokallamme on aina erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäynnin avustaja. Kaikki kolme ovat paikalla lähes koko ajan, opettaja ei toimi koskaan yksin", sanoo Hunsa-Äijälä.

Opettajat ovat kuitenkin kertoneet luokista ja kouluista pääkaupunkiseudulta, joissa esiintyy levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä tunneilla. Opettajat ovat kertoneet sylkevistä, purevista ja lyövistä oppilaista, jotka kiipeilevät pitkin seiniä ja häiritsevät kaikkien työskentelyä.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sanoi HS:n haastattelussa viime viikolla, että inkluusio on kouluissa vaiettu ongelma.
...
ESPOON Lintulaakson alakoulussa inkluusio on toteutettu niin, että kullakin luokka-asteella toimii yksi luokka, jossa on sekaisin sekä erityistä tukea tarvitsevia että yleisopetuksessa olevia oppilaita.

"Näillä luokilla on kaikkiaan 25–30 oppilasta, ja 10 paikkaa on varattu erityisoppilaille", kertoo Hunsa-Äijälä.
...
INKLUUSIOLUOKKIEN käytössä on kaksi luokkatilaa, jolloin opetusta voidaan tarjota pienemmissä ryhmissä.

Kun luokka jakautuu oppilaiden pedagogisen ja tuen tarpeen mukaan esimerkiksi kielten tunneilla, toiseen luokkaan tulee aina aineenopettaja työpariksi. Tällöin yhdessä luokassa voi olla vaikka viisi oppilasta ja kaksi aikuista, toisessa 22 oppilasta ja kaksi aikuista.
...
ONGELMIA on toki myös Lintulaaksossa, opettajat myöntävät. Välillä oppilaat ovat levottomia ja säntäilevät ympäriinsä tai mekastavat. Vaikeimpia ovat oppilaan käyttäytymisen haasteet.

"Ne kuormittavat eniten. Oppilas voi esimerkiksi saada kiukkukohtauksen tai karata luokasta ja mennä piiloon kaappeihin", Hunsa-Äijälä sanoo.
...
Sekä tukipäätöksen saaneiden että yleisopetuksessa olevien lasten huoltajat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka aluksi epäilyksiä olisikin, sanoo rehtori Petteri Kuusimäki.

"Vanhempia huolettaa eniten se, onko luokassa levotonta tai väkivaltaisia lapsia. En voi tietenkään luvata, ettei olisi, sillä emmehän me valitse, keitä luokalle tulee", Kuusimäki sanoo.
...
Kuusimäen mukaan Lintulaakson koulu saa Espoon kaupungilta siis rahoitusta erityisopetuksen toteuttamiseen niin sanotun oman väestövastuualueensa ulkopuolelta.

"Raha ohjautuu siihen kouluun, jossa opetus tosiasiallisesti tapahtuu eikä sille alueelle, jolla oppilas asuu. Tässä mielessä olemme onnekkaita."

"Jos inkluusiota aletaan rakentaa tyhjästä ilman kunnon resursseja, se ei voi toimia."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009085492.html

starsailor

Tuossa sisään päässeiden SAT-tuloksia, jotka pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen. Vaikka keskimääräinen ero on "vain"10% aasialaiset-mustat, niin kokeen skaalautumisen johdosta osaamisessa sillä on itseasiassa huomattavasti merkittävämpi ero. Yhdysvaltojen huippuyliopistoista valmistuu huomattava määrä afroja, joiden ei pitäisi osaamistasonsa perusteella päästä korkeakoulutukseen. Heillä on kuitenkin omat tutkimusohjelmansa, joista valmistutaan diversity officer ym. nimikkeiden alle kyttäämään rasismia suuryrityksiin, koska se on niin tärkeää työtä, jota ilman emme voisi elää.
"Suomalaisen ihmisen geeneissä on orja-, setä Tuomo- ja pelkurigeeni. Ja se on tyhmä kuin aasi. Aasin järki ja cuckold-sielu." Jorma M.

HDRisto

Viro mennyt ohi Suomesta PISA-tutkimuksessa.
Siellä ilmeisesti keskitytään olennaiseen eikä "varsinaiset" ole sotkemassa ja sabotoimassa opetusta.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008902553.html

"Viron nuoret saivat tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa Euroopan parhaat pisteet. Yksi syy menestykseen voi löytyä vahvan opettajavetoisesta opetustavasta. Lisäksi koulu huomioi lahjakkaat oppilaat aiempaa selvemmin".

Mjane

Siinä mielessä hyvä artikkeli yleltä, että artikkelin kartalla on poikkeksellisen tarkat tiedot alueiden/koulujen vieraskielisten sekä erityistä tukea tarvitsevien osuudesta (jotka ovat tietenkin vahvassa korrelaatiossa).

Huomioitavaa mm Helsingin ruotsinkielisten koulujen vieraskielisten osuudet, jotka näyttävät keskimäärin jäävän 0-5% välille. Esimerkiksi apulaispormestari Razmyarin lasten tulevassa koulussa (Drumsö lågstadieskola) 0,0%.

Lisäksi todetaan, että 24 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista Helsingissä saa erityistä tukea. Tämä on todella paljon. Tämän päälle sitten lisäksi tehostetun tuen oppilaat plus tutkimuksia ja tukipäätöksiä odottavat.


https://yle.fi/uutiset/3-12638287

sakarit

Quote from: Mjane on 03.10.2022, 09:08:54
https://yle.fi/uutiset/3-12638287

"Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta."
Tämä ei tietysti auta mitään, eikä Razmyarillä ole tässä muuta tarkoitusta kuin näyttää että hän jotain asialle tekisi. Omia lapsiaan hän ei vaaranna joutumasta kauhuluokkaan.

"Salo siis tunnistaa Ylen selvityksessä kuvatut ongelmat tietyillä alueilla, mutta ei osaa nimetä yhtä erityistä keinoa ratkaisuksi."
Ei tietenkään osaa, koska mitään muuta ratkaisua ei ole kuin ongelma-aineksen lähettäminen takaisin omiin kotimaihinsa. Koska näin ei kuitenkaan tehdä, niin ongelmat pahenevat vuosi vuodelta. 20v päästä muistelemme näitä nykyisiä onnellisia aikoja, kun oppilaat pääsi ala-asteellekin ilman turvatarkastusta.

Roope2


Nyt sentään aletaan uskaltaa tuomaan faktoja esiin, mutta mahdolliset syyt pidetään piilossa harhauttamalla lukijoita. Asian tiimoilta vakioselittäjänä ollut apulaisprofessori Venla Bernelius toistaa vanhaa levyä: "Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa." Kun ei haluta keskustella todellisesta ongelmasta, on helppo panna kaikki yhteiskunnan piikkiin.


PS

Jostain syystä tuli mieleen ruotsalainen kriinaalipoliitikko Jerzy Sarnecki, jonka mielestä Ruotsin maahamuutto-ongelmat ovat myös pitkälti yhteiskunnan syytä.

Sarneckin parhaita oli, kun hän jossain tilaisuudessa esitti kaaviota, jossa toisena muuttujana oli ruotsalaisen yhteiskunnan huonovointisuus. Kun kysyttiin, miten sitä tutkimuksessa on mitattu, hän vastasi: "Hänen tutkimuksessaan Sverigedemokraattien saama suuri äänimäärä osoittaa yhteiskunnan huonovointisuutta."
"Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon."

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Outo olio

Jos suomenkieliset koulut pilataan mamutuksella, mutta ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä ei, niin parissa vuosikymmenessä käynnistyy yhteiskunnallinen kehitys, jossa huonommin koulutettu suomenkielinen väestönosa eriytyy omaksi etniseksi alaluokakseen. Siis paluu jonnekin 1800-luvun lopun paikkeille, tai kauemmaksikin. Ruotsinkielinen menee kaikessa suomenkielisen edelle, ihan pelkästään osaamisen perusteella, koska on saanut olla normaalissa koulussa, ja suomenkielinen ei. ???
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Tomatoface

Quote from: Outo olio on 03.10.2022, 22:04:51
Jos suomenkieliset koulut pilataan mamutuksella, mutta ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä ei, niin parissa vuosikymmenessä käynnistyy yhteiskunnallinen kehitys, jossa huonommin koulutettu suomenkielinen väestönosa eriytyy omaksi etniseksi alaluokakseen. Siis paluu jonnekin 1800-luvun lopun paikkeille, tai kauemmaksikin. Ruotsinkielinen menee kaikessa suomenkielisen edelle, ihan pelkästään osaamisen perusteella, koska on saanut olla normaalissa koulussa, ja suomenkielinen ei. ???

Näinhän se on. Ja niiden aatelis-status on turvattu, kun orjat opetetaan puhumaan pakkoruotsia.

Kehitys on jo nyt hyvin nähtävillä.
O tempora, o mores!

Roope

QuoteMiksi pojat jäivät jälkeen?

Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.
Helsingin Sanomat 14.8.2023

Suomessa mennään vaikka minkälaiselle mutkalle sen väistämiseksi, että suomalaisten poikien eurooppalaisesti täysin poikkeukselliset Pisa-tulokset suomalaisiin tyttöihin verrattuna johtuvat siitä, että suomalainen koululaitos suosii tyttöjä. Se on rakennettu sellaiseksi.

Tarja Halonen paheksuu, että tasoerosta edes puhutaan. Halosen näkemyksen mukaanhan tällainen tyttöjen ja poikien tasoero johtuu ihan vain siitä, että "tytöille ja pojille annetaan [Suomessa] samat mahdollisuudet".

Kyllähän tyttöjen suosimista artikkelissa sivutaan, mutta ei sanota suoraan, että monista palasista vuosikymmenten varrella koottua tyttöjen suosimista ei ole tarkoituskaan purkaa, koska se on paitsi vaiettua niin myös laajasti hyväksyttyä, kuten presidentti Halosen ärtyminenkin osoittaa. Lopputuloksen räikeä epätasa-arvo ei tällä kertaa ole minkäänlainen ongelma edes demareille.

QuoteMutta kuinka moni tietää, että itse asiassa suomalaiset tytöt ovat edelleen Pisa-testien huippua?

Romahdus johtuu pitkälti suomalaisten poikien testitulosten romahduksesta.

SUOMALAISET tytöt saivat edellisissä Pisa-kokeissa kaikkien maiden parhaat pisteet sekä lukutaidossa että luonnontieteissä – eli kahdessa kolmesta kokeesta.

Myös tyttöjen pisteet ovat heikentyneet huippuvuosista. Luonnontieteissä ja matematiikassa poikien saamat pisteet ovat kuitenkin laskeneet selvästi tyttöjä enemmän.

Lukemisessa pisteet ovat laskeneet saman verran. Vuoden 2006 huippupisteet olivat suomalaistytöillä kuitenkin sen verran korkeat, että laskun jälkeenkin he ovat edelleen maailman huippua.

MISTÄÄN kansainvälisestä trendistä ei tyttöjen ja poikien välisten oppimiserojen kasvussa ole kyse. Päinvastoin: sukupuolten välisiä eroja tarkasteltaessa Suomi erottuu muista OECD-maista.

Matematiikassa Suomi on yksi hyvin harvoista maista, joissa tytöt päihittävät pojat.

QuoteMyös luonnontieteissä Suomen tulokset erottuvat. Vielä vuonna 2006 tytöt ja pojat suoriutuivat tasaisen hyvin, mutta tämän jälkeen ero on revennyt tyttöjen hyväksi. Ilmiö on harvinainen: tyttöjen ja poikien pisteet luonnontieteen Pisa-kokeissa ovat lähes kaikissa muissa maissa olleet hyvin lähellä toisiaan.

Lukemisessa sen sijaan tytöt saavat kaikkialla maailmassa poikia paremmat pisteet Pisa-kokeista toiseen. Kuitenkin myös lukemisessa Suomi on kärkipäässä, kun katsotaan sukupuolten välisiä eroja. Jo vuonna 2000 suomalaisten tyttöjen ja poikien välinen ero oli lukemista mittaavassa kokeessa OECD-maiden suurin.

QuoteJYVÄSKYLÄN yliopiston tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa asian kiertelemättä: yksiselitteistä syytä siihen, miksi sukupuolten väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna isot, ei tiedetä.

"Jos se olisi keksitty, asia olisi jo ratkaistu."

Noinkohan?

QuoteEnsinnäkin on havaittu, että poikien oppimistulokset laskevat ala- ja yläkoulun välissä. Tämä näkyy TIMSS-tutkimuksissa, jotka mittaavat matematiikan ja luonnontieteiden osaamista sekä neljännellä että kahdeksannella luokalla.

"Jos katsoo nelosluokkalaisten matematiikkaa, pojat ja tytöt ovat suunnilleen yhtä hyviä. Mutta alakoulun ja yläkoulun välillä tapahtuu jotain."

Yläkoulussa poikien oppimistulokset alkavat hajota tyttöjä enemmän, eli osalla pojista menee todella hyvin ja osalla aiempaa huonommin. Rautopuron mukaan yksi selitys voi olla se, että samaan aikaan nuoren ihmisen edessä alkaa häämöttää jatko-opiskelupaikan valinta.

Suomessa toisen asteen koulutus taas on sukupuolittunut niin, että tytöistä lukion käy noin 60 prosenttia, mutta pojista vain noin 40 prosenttia.

Rautopuron mukaan poikien yläkoulun oppimistuloksissa saattaa siis näkyä se, että he ovat jo päättäneet suunnata muualle kuin lukioon.

QuoteTOISEKSI perhetaustalla on yhteys sekä oppimistuloksiin yleisesti että tyttöjen ja poikien välisiin eroihin.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan korkean tulo- ja koulutustason perheissä pojat menivät todennäköisemmin lukioon kuin perheen tyttäret.

Pienituloisissa perheissä sitä vastoin tyttäret menivät todennäköisemmin lukioon ja keskeyttivät harvemmin koulunsa.

Vastaavanlaista tietoa on saatu myös muista tutkimuksista.

"Jos suomalaiset jaetaan sosioekonomisesti vaikkapa neljään osaan, niin siellä yläpäässä ei ole tyttöjen ja poikien välisiä oppimiseroja juuri lainkaan. Alimmassa päässä taas erot ovat suurimmat", Rautopuro sanoo.

QuotePoikien näkökulmasta toisen asteen koulutuksen alueellinen keskittäminen ei siis Rautopuron mukaan olisi hyvä toimenpide.

"Ei se poikien opiskelulle varmaan ainakaan hyvää tekisi."

SUHTAUTUMINEN sukupuolten välisiin oppimiseroihin on ollut Suomessa myös ristiriitaista, Rautopuro huomauttaa.

"Presidentti Tarja Halonen totesi joskus, että sukupuolieroista ei puhuttu mitään ennen kuin tytöt menivät poikien edelle luonnontieteissä ja matematiikassa."

QuoteTOINEN iso asia, jonka Harmanen nostaa esiin poikien näkökulmasta, on arvioinnin uudistaminen. Opetushallitus on antanut aiempaa tarkemmat arviointikriteerit eri arvosanoille sekä yhdeksännen luokan päättöarviointiin että kuudennelle luokalla.

Harmasen mukaan pojat ovat jossain määrin kärsineet sellaisesta arvioinnista, joissa painotetaan lähes yksinomaan koesuorituksia.

"Silloin voi olla, että jää osoittamatta jotain sellaista osaamista, joka kuitenkin vastaa opetuksen tavoitteisiin. On tosi tärkeää, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin."

Ovatko tytöt siis aiemmin saaneet helpommin parempia arvosanoja?

"Näin on voinut olla, jos arviointi on ollut intuitiivista ja tehty aina samalla tavalla ja jos osaamista ei ole ollut mahdollista osoittaa eri tavoin."

Poikien oppimistulosten näkökulmasta on Harmasen mukaan tärkeää, että pedagogiikka on ylipäätään monipuolista.

QuoteKoulutuksen tutkimuksessa puhutaan "kouluun kiinnittymisestä". Sillä tarkoitetaan oppilaan suhdetta kouluympäristöönsä.

Harmasen mukaan suomalaisten poikien kiinnittyminen kouluunsa on jostain syystä tyttöjä heiveröisempää.

"Opetuksessa on jotain sellaisia elementtejä, että se ei puhuttele poikia samalla tavalla."

Toinen tärkeä asiasana on Harmasen mukaan asenne. Näyttää siltä, että poikien asenne koulunkäyntiä kohtaan on tyttöjä negatiivisempi.

"Tämä on jollain tapaa meidän kulttuurinen piirteemme."

Kielteinen asenne vaikuttaa heikompaan motivaation, ja motivaatio taas on etenkin lukemisen kohdalla merkittävä asia.

QuoteEDELLISET Pisa-tulokset ovat jo viisi vuotta vanhoja. Seuraavaa julkaisua odotetaan joulukuussa.

Entä, jos tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat jatkaneet yhä kasvuaan? Pitäisikö silloin ottaa aiempaa tarmokkaammin selvää siitä, mistä erot Suomessa johtuvat?

Luultavasti erot ovat jatkaneet kasvuaan. Luultavasti asialle ei edelleenkään tehdä mitään, koska asiantilaan ollaan oikeasti tyytyväisiä, kun se tulkitaan Halos-piireissä todisteeksi siitä, että tytöt ovat poikia fiksumpia ja/tai kompensaatioksi siitä, että "naisen euro on 80 senttiä" tjms. Siitäpähän saavat, siat.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Emo

Tytön äitinä en kyllä ole saanut selville, missä kohtaa koulu suosii tyttöjä. Mielestäni nykyinen peruskoulu ja lukio, ja arvatenkin ammattikoulut yhtälailla, sortavat niin tyttöjä kuin poikiakin, ja jos jotakuta suositaan, niin koulukiusaajia paapotaan sekä matuoppilaita.

Vertaan tietenkin tätä päivää omaan peruskoulu- ja lukioaikaani. Nykyinen systeemi on hyvin pinnallinen, kaoottinen, digitaalinen, silkkaa roskaa ja paskaa. Vasemmistoharhoja tuputetaan faktoina joka aineessa matematiikka nyt sentään vielä poislukien, mutta jopa kemia ja fysiikka on mokutettu ja ilmastohörhöilty.
Lukion matikanopen kanssa naureskelimme, että toki matematiikkakin mokutettaisiin, jos joku keksisi miten sen pystyy tekemään.

Caucasian

^suosii siinä tai pikemminkin voisi sanoa, että ei ole hyväksi pojille ettei ole selkeää kuria ja opettajien kunnioitusta. 95% opettajista on naisia eli pojat eivät samaistu opettajiin. Tarvitsisivat opeksi vähän kuin lätkävalmentajan, miehen joka on tiukka mutta reilu jota voisi kunnioittaa.

ikuturso

Jos noissa pisa-kouluissa oli näitä katujengialueita mukana, niin tuo ilmiö rasittaa enemmän niin villejä kuin kilttejäkin poikia. Kuka lähtee mukaan jengiin ja ketä vastaavasti kiusataan. Halutessaan tytöt voivat pysyä tuosta sivussa.

Olin itse koulussa ns. hikipinko. Luin ja sain ysejä ja kymppejä. Minua myös kiusattiin. Meitä oli ala-asteen luokassa pari-kolme poikaa, jotka saivat hyviä numeroita. Tyypillisesti ne, jotka saivat hyviä numeroita ja joita ei kiusattu, olivat hyviä urheilussa. Fyysistä taitoa tai voimaa kunnioitettiin. Tytöissä olikin sitten muutamia "kympin tyttöjä".

Väitän, että tuolloin ainakin ala-asteella tytöt pärjäsivät koulussa keskimäärin poikia paremmin kaikissa lukuaineissa.

Nyt tapahtuu samaa ja ihmetellään.

No, ihmetelkää. Siitä teille maksetaan.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Emo

Quote from: Caucasian on 14.08.2023, 23:40:47
^suosii siinä tai pikemminkin voisi sanoa, että ei ole hyväksi pojille ettei ole selkeää kuria ja opettajien kunnioitusta. 95% opettajista on naisia eli pojat eivät samaistu opettajiin. Tarvitsisivat opeksi vähän kuin lätkävalmentajan, miehen joka on tiukka mutta reilu jota voisi kunnioittaa.

Myös tytöt kärsivät, kun tarhantädit ja eskariopet ovat lähes yksinomaan naisia (sukupuolia kun oikeasti on vain kaksi), peruskoulun opet ovat voittopuoleisesti pelkästään naisia jne.
Tyttökin tarvitsee isän lisäksi miehen mallin myös kodin ulkopuolella. Yhtälailla kuin poikakin tarvitsee miehen mallin. Kuria ja järjestystä tarvitsevat myös tytöt samoin kuin pojat.

Ainoa asia miten tytöt selviävät koulusta paremmin (jos selviävät) johtunee siitä, että tytöt kypsyvät korvien välistä 1-2 vuotta poikia aikaisemmin, mikä on taas puhdasta biologiaa, mutta auttaa johonkin asti joitain tyttöjä selviämään paremmin tässä hulluudessa, mitä peruskouluksi kutsutaan.
Koulu itsessään ei mielestäni tyttöjä suosi (omien kokemustemme mukaan) nykyään mitenkään, biologia voi suosia eli naissukupuoli juuri tuon aikaisemman kypsymisen takia.

Ennen muinoin kun itse kävin koulua, koulu (biologia) vielä hieman saattoikin suosia tyttöjä, kun tunneilla piti istua paikallaan ja pitää pääosin mölyt mahassa. Sen tyttö nopeammin kypsyvänä ehkä hanskasi paremmin.
Nykyään tunneilla huudetaan, mölytään, näprätään kännykkää, ja omalla tyttärelläni oli jo eka/tokaluokalla tilanne, että oppilailla oli luokassa KUULOSUOJAIMET, jotka sopi vetää korvilleen jos koki tarvitsevansa työrauhaa‼️ Ei puhettakaan, että heidän keski-ikäinen MIESOPETTAJANSA olisi pitänyt kuria ja järjestystä ja vaatinut oppilaita olemaan luokassa hiljaa ja työskentelemään rauhallisesti, vaan kuulosuojat piti 7-vuotiaan päähänsä tajuta laittaa, jos hiljaisempaa kouluympäristöä halusi.

Joten omasta puolestani huitasen kinttaalla näille väitteille, että koulu suosii tyttöjä, vtut suosii. Mamuja voi suosiakin, niin mamutyttöjä kuin mamupoikiakin, ei kantiksia.
Minulla- han oli lapseni kotiopetuksessakin puoli vuotta, mikä sujui loistavasti kun oli työrauha oman keittiön pöydän ääressä. Olis ollut työpöytäkin, mutta keittiössä halusi opiskella.

On kiistaton fakta, että poika tarvitsee elämäänsä isän ja miehiä, mutta niin tyttökin tarvitsee. Osin eri syistä, tytön ei pidä kasvaa mieheksi, mutta tyttö tulee elämänsä elämään jonkun miehen puolisona, joten tytönkin on opittava millainen on mies.
Sukupuoli. Puoli eli 1/2. Yhteenlaskettuna 1/2+1/2= 1. Miehen ja naisen välinen parisuhde antaa summaksi 1 (yksi kokonainen).
Miettikääpä muuten sanaa 'kokonainen'. Miksi ei 'kokomies'? Syrjintää?

Niobium

En ole tehnyt eroja sukupuolien välisiä lasteni kanssa. Kaikkien pitää oppia se, mistä ruoka tulee ja miten päin pultti kiristetään tarvittaessa. Klapit eivät ilmesty hellan  viereen itsestään. Samoin poikien pitää oppia se, että ihan oikeasti joku laittaa ruoan, tiskaa ja pesee pyykit. Se on sitten oma asiansa aikanaan, että miten työt jakautuvat vanhempien kesken.

Kunhan tietävät, miten asiat hoidetaan, eikä tule yllätyksenä, että joskus tulee tilanteita, jossa on pakko osata ihan ite.

"Varmaan jokaisen venäläisen äidin suurin unelma on synnyttää lisää lapsia tulevaisuuden juoksuhautoihin laittamaan käsikranaatti leuan alle ja vetämään sokka irti. Korvaukseksi saa säkillisen perunoita. " (Jäsen Hohtis.)