2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[Torspo]

Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.

Lainattu Histonin postista. Tuossa mainitaan vain lapset, ei ikähaarukkaa, eikä sitä puhutaanko syntyneiden määrästä.

Jos puhutaan kaikista alaikäisitä ja tiedossa olevasta suuresta lapsimäärästä maahanmuuttajilla, kehitysvauhti on hurja.

[Roope2]

Tutkimuksen sivulla 38 kerrotaan, että kun molemmat vanhemmat ovat Lähi-itä ja Afrikka –ryhmästä,  niin 94,1 prosenttia perhekunnista oli saanut toimeentulotukea vähintään vuoden. Ja kuvion 4.16 perusteella 85 % samasta ryhmästä vähintään neljä vuotta tai enemmän.

[Beef Supreme]

Toimeentulotuella tai ei, kuka on koskaan nähnyt huonosti pukeutuneen tai nälkää näkevän somalin tai arabin?

Läskimaha ja North Face eivät oikein sovi kuvaan aineellisen puutteen syrjäyttämästä lapsesta.

Kyllä ne pärjäävät huonosti ihan muista syistä, mutta ei niistä enempää ettei tarvitse poliisin tulla hakemaan jouluksi talteen.

[Histon]

YLE:llä tietysti selitys valmiina. Rasistiset suomenkieliset vanhempainillat. Onneksi asiaan on tullut parannusta ja iltamia järjestetään nykyään mm somalin kielellä.

https://yle.fi/uutiset/3-11664718

Tässä yksi koulujen riski: maahanmuuttajien vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin, ja siihen on kaksi syytä

Vanhempainiltoja on järjestetty pääkaupunkiseudulla viime vuosina ainakin arabian, somalin ja venäjän kielillä.

Suomen kielen opiskelu ja koulutus.

Ne ovat kaksi tärkeintä asiaa Mirna ja Nehad Alsaddirille, kun heiltä kysyy, mikä auttoi heitä rakentamaan uutta elämää Suomessa.

Alsaddirin perhe pakeni Suomeen vuonna 2016 Syyrian sisällissodan keskeltä.

Mukana saapuivat myös perheen lapset Liza, 12, ja Mario, 8. Liza oli Suomeen saapuessaan 7-vuotias, siis koulun aloittamisen kynnyksellä.

Vanhemmat ovatkin erittäin tyytyväisiä, että heidän lapsensa saavat käydä koulua Suomessa. Yksi asia oli kuitenkin erityisen outoa, kun Liza pääsi aloittamaan peruskoulun vuoden kestäneen valmistavan opetuksen jälkeen.
[...]
Tämä Alsaddirien perheessäkin koettu hämmennys on Helsingin kouluissa monikielisenä ohjaajana toimivan Luay Helalin mukaan yksi merkittävä syy sille, miksi erityisesti arabimaista tulevat vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin.

– Se on vahvasti kulttuurinen asia. Vanhemmat ovat tottuneet siihen, että heidän ei tarvitse puuttua koulun asioihin, Helal kertoo.
[...]
Suomen kielen taidon tärkeys korostuu entisestään, kun merkittävä osa viesteistä kulkee varsinkin korona-aikana Wilman välityksellä suomeksi.

– Vanhemmat saattavat nähdä Wilmassa viestin, mutta eivät ymmärrä sitä. Opettajalle tulee siis ilmoitus, että vanhemmat ovat lukeneet viestin, mutta viestin sanoma ei ole tosiasiassa mennyt perille, monikielinen ohjaaja Helal sanoo.

Joissain tapauksissa on käynyt myös niin, että toruja Wilman kautta koulusta saanut oppilas on selitellyt vanhemmilleen, että Wilma-viestissä vain kehutaan oppilasta.
[...]

[Roope2]

Tekstin perusteella rahaa riittää kaikenlaisiin tänne kävelleiden kädettömien auttamiseen, jotka itse eivät viitsi nähdä vaivaa oman asemansa parantamiseksi. Mutta mieli pahoittuu, kun samanaikaisesti valitetaan, että nuoret mielenterveyspotilaat eivät saa riittävästi hoitoa varojen puutteen vuoksi.

[Niobium]

Tekstin perusteella rahaa riittää kaikenlaisiin tänne kävelleiden kädettömien auttamiseen, jotka itse eivät viitsi nähdä vaivaa oman asemansa parantamiseksi. Mutta mieli pahoittuu, kun samanaikaisesti valitetaan, että nuoret mielenterveyspotilaat eivät saa riittävästi hoitoa varojen puutteen vuoksi.

Se kertoo suoraan maamme hallituksen linjasta. Vihreät on päästetty huseeraamaan toisten rahoilla.

Jos järjestettäisiin suora kansanäänestys jossa olisi 100 kohdetta, jotka kukin saisi arvottaa rahoituksen kohteeksi, niin keulilla tuskin olisi polkupyörällä ajon opetus kultamunille tai vastaavat täysin turhat systeemit.

Samaan aikaan hakataan rahaa haluttomien auttamiseen ja samaan aikaan annetaan tulevaisuuden velan kasvaa mielenterveysongelmien muodossa.

Jonakin päivänä kultamunat saavat taksikortit kuten kansanedustajat ikään.

Sanokaa minun sanoneen.

[Roope]

Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta.

"Heikkenevän kehityksen kierre" voi ajaa opettajia pois tietyistä kouluista, varoittaa tutkija

Varhaiskasvatuksesta on jo tullut hätäviestiä siitä, että sosioekonomisesti haastaville alueille on vaikea saada henkilökuntaa.

JOS asuinalueen oppilailla on paljon taustastaan johtuvia haasteita, se voi johtaa ilmiöön, jossa erityisesti hyväosainen keskiluokka alkaa karttaa näitä kouluja. Myös opettajien työkuorma lisääntyy, mikä voi johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.

Syntyy heikkenevän kehityksen kierre, jota voi olla vaikea katkaista.

Mikäli kehitystä ei saada käännettyä, riskinä on peruskoulutuksen eriarvoistuminen tavalla, jossa lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään ja osaamiserot kasvavat.

[...]

SELVITYKSEN lausunnoista, tutkimuksista ja haastatteluista piirtyy Berneliuksen mukaan esiin resurssitarpeiden korostuminen huono-osaistumisriskissä olevien alueiden kouluissa tavalla, joka koskettaa koko kouluyhteisöä.

Suomessa on Berneliuksen mukaan totuttu ajattelemaan, että koulut ovat tasalaatuisia. Mikäli oppilaiden tarpeet kuitenkin eriytyvät, riittääkö, että koulut ovat samalla viivalla, hän kysyy.

Haasteiden keskittyessä samoihin yksiköihin esimerkiksi opettajien on vaikeaa keskittyä laadukkaaseen pedagogiseen työhön, jollei monipuolisesti osaavaa henkilökuntaa ja muita tukitoimia ole riittävästi tarpeisiin nähden.

Muissa maissa on jo nähtävillä kehitys, jossa opettajat alkavat karttaa tiettyjä kouluja ja vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta. Se kurjistaa työolosuhteita entisestään.

"Jos työolosuhteet sosioekonomisesti haastavilla alueilla muuttuvat hyvin kuormittaviksi eikä sitä huomioida resurssoinnissa, Suomessakin on riski siihen, että opettajia on entistä vaikeampi saada näihin yksiköihin. Syntyy eräänlainen opettajasegregaatio", Bernelius sanoo.

Varhaiskasvatuksessa ilmiöstä annettiin Berneliuksen haastatteluissa jo hätäviestiä. "Se tulisi ottaa nyt tosissaan."

BERNELIUS esittää selvityksessään toimia, joilla eriytymiskehitystä voidaan suitsia.

Hänen mukaansa koulutusjärjestelmässä tarvitaan keinoja, jotka turvaavat entistä vahvemmat resurssit sinne, missä oppilaiden ja kouluyhteisöjen sekä päiväkotien tarve on suurempi.

Yksi sellainen on koulujen myönteisen erityiskohtelun resursoinnin eli yksikkökohtaiseen resurssitarpeiden eriytymiseen perustuva kansallinen rahoitusmalli. Niin kutsuttu equal opportunity funding on käytössä monissa muissa maissa ja sitä suosittaa myös teollisuusmaiden taloudellinen yhteistyöjärjestö OECD.

Jotta resursseja voidaan kohdentaa oikein ja käyttää tehokkaasti, tarvitaan kuitenkin tietoa, Bernelius muistuttaa.

"On oikeastaan ällistyttävää, että Suomessa ei ole tietoa koulujen ja päiväkotien eriytymisestä tai että sitä pystyttäisiin alueellisesti arvioimaan", hän sanoo.

[...]

"Meillä on Suomessa ehkä huonosti oivallettu, että iso osa pahoinvoinnin haasteista paikantuu myös kaupunkeihin, etenkin syrjään jääviin naapurustoihin. Maaseudun syrjäseudut ja kaupunkien syrjäseudut ovat siltä osin samassa veneessä", hän sanoo.

Helsingin Sanomat 17.2.2021

[ämpee]

Varsin monisanaisesti kerrottu "kaatakaa lisää rahaa kankkulan kaivoon".
Valehtelu ja teeskentely on nykyään huolestuttavasti kasvava ilmiö, jonka poistaminen poikkeuksellisesti säästäisi rahaa.

[F1nka]

^^Ihan mielenkiintoisia kommentteja on annettu jäädä näkyville, suosituin kirjoitushetkellä:

Köyhille suomalaisille on aina riittänyt opettajia. Hyvän, vanhan koulun aikaan jopa motivoituneita sellaisia.

Nyt on motivoituneet opettajat vähissä, eikä ongelmien todellisista syistä uskalleta puhua ääneen.

[Radio]

Suomen koulutoimen alasjo alkoi jo, kun sota-ajan opettajat eläköityivät joskus 60-luvulla. Samat mulkut eli sosialistit olivat jo silloin liikkeellä ja Teiniliitossa kasvoi rauhanpuolustajia ja stalinisteja. Komukat keksivät sitten kopioda Itä-Saksan kolujärjestelmän. Synnytettiin peruskoulu, joka oli ja on suoraan saatanasta.

Tavoitteena oli vanhentuneen koululaitoksen demokratisointi peruskoulujärjestelmän avulla. Kun maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla, ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/19/peruskoulu-mullisti-suomen-koululaitoksen

Helvetin törkeä valhe, oppikouluun tulivat tiukkojen kokeiden jälkeen kyllä myös vähemmän varakkaiden lapset, eivätkä ne lukukausimaksut olleet kovin korkeat. Pääsykokeilla oppikouluun karsittiin ja jaettiin lapset kansakoulua jatkamaan ja toinen pienempi osa oppikouluun. Jotkut yrittivät toiseenkin kertaan ja pääsivät. Opinhalu oli kova ja pienituloisimmillakin varaa maksaa lastesa opintokuluja. Ei ollut nykypäivän asumis-, opinto- ynnä muita tukia. Mutta töitä oli tarjolla lähes kaikille. Ihan heikoimillekin olivat  siirtotyömaat, risusavotat yms.
Nykyinen systeemi esileikkikouluineen olisi jopa saattanut toimia ja toimikin jotenkuten, kunnes häirikkölaumat aloittivat maahanmuuton. Koulukuri katosi ja nyt mennään ilman jarruja muslimien paratiisiin = kristittyjen helvettiin.

[Kallan]

Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.

Artikkelin avainkohta.

Naapurustojen jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin vetää syvää railoa koulujen oppimis­tuloksiin Helsingin seudulla: "Määrittelee oppilaiden koko koulu­historiaa"

...

Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle viisi prosenttia. Vuonna 2018 se oli suurimmillaan yli 50 prosenttia ja usealla alueella yli 30 prosenttia. Alueellisesti valikoivan muuttoliikkeen takia kasvu jakautuu epätasaisesti oppilasalueiden kesken.

...

Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html

Eihän tässä mitään väestönvaihtoa ole menossa, eihän. Suomalaisten syntyvyys on pidetty hyvinkin monilaisilla keinoilla alhaalla ja vierasmaalaisten määrä kasvaa; sanotaanko vaikka räjähdysmäisesti. Toki tietyille puolueille - erityisesti eräälle tiedepuolueelle itseään markkinoivalle taholle - tämä kehitys näyttää tulevan täytenä yllätyksenä.

Eiköhän tässä mennä kuten ennenkin; lapioidaan paska pitkin pk-seutua jotta tilanne näyttää taas vielä jonkin aikaa hyvältä. Lopulta tilastoja muutetaan, lopulta tilastoja ei edes laadita.

[Roope2]

Taistelkaa vaan Gaussin käyrää vastaan tasa-arvorahoillanne. Ette te tule sitä voittamaan.

[Roope]

Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html

Otetaanpa vähän enemmänkin näytteeksi sen todellisen ongelman eli ylivoimaisesti suurimman muutostekijän ympärillä kiertelystä ja kaartelusta:

SYRJÄYTYMISKIERTEESSÄ olevilla kaupunkialueilla lasten ja nuorten henkinen etäisyys naapurikaupunginosan lukioon voi olla valtava.

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius on vastikään selvittänyt, että osa Helsingin, Espoon ja Vantaan naapurustoista on monella mittarilla jäänyt jopa yli kahden vuoden koulunkäyntiä vastaavan määrän jälkeen verrattuna seudun parhaiten menestyviin kouluihin.

[...]

Oppimistulosten vertailu perustuu suomalaiseen tutkimusnäyttöön, haastatteluihin ja 17 asiantuntijan lausuntoihin. Bernelius on myös analysoinut OECD-maissa tehtäviä koulujen Pisa-tutkimuksia. Jälkimmäisissä Suomi on selvityksen perusteella pudonnut viime vuosina kärjestä, ja perhetaustan vaikutus osaamiseen on kasvanut.

Bernelius ja väitöskirjatutkija Heidi Huilla ovat helmikuussa luovuttaneet selvityksensä tasa-arvon eroista opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Yli kahden vuoden oppimiseroja oli esimerkiksi lukutaidossa ja matematiikan osaamisessa.

"Jo 20 vuotta sitten pääkaupunkiseudulta löytyivät Suomen tuloksiltaan paras ja heikoin koulu – ja sen jälkeen ero on vain kasvanut."

OPPIMISTULOKSIA erottelevat vahvasti koululaisten perhetausta ja asuinalueiden eriytyminen.

Suuriksi revenneitä eroja oppimistuloksissa ei siis pysty kuromaan pienemmiksi vain koulujen keinoin. Perheiden sosioekonomisten eli pääasiassa koulutus- ja tulotasoon liittyvien erojen kasvu on vaikuttanut koulujen mahdollisuuksiin tuottaa hyviä oppimistuloksia etenkin 2000-luvulta alkaen.

Erityisen huolestuttava havainto on Berneliuksen mukaan se, että osaamiserot ovat kasvaneet sekä oppilaiden että koulujen välillä. Peruskoulu ei enää vaikuta tasavertaiselta eri alueilla asuvien lasten ja nuorten tai edes koulujen kesken.

"Koulutusjärjestelmä ei pysty tasoittamaan taustan tuomia eroja oppilaiden välillä", Bernelius sanoo.

[...]

Kun tasoerot ovat suuria, lapsille ja nuorille voi syntyä Berneliuksen sanoin "syvästi eriytyneitä käsityksiä siitä, millainen yhteiskunta on".

Esimerkiksi kielen eriytyminen on iso asia. Vieraskielisen väestön osuus on pääkaupunkiseudulla koulualueiden eroja vertailtaessa erityisen voimakkaasti kasvanut seikka. Vieraskielisten määrä on Berneliuksen mukaan pääkaupunkiseudun kouluissa enimmillään noin puolet oppilaista.

Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu yli puolet Suomen vieraskielisistä kouluikäisistä.

Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle viisi prosenttia. Vuonna 2018 se oli suurimmillaan yli 50 prosenttia ja usealla alueella yli 30 prosenttia. Alueellisesti valikoivan muuttoliikkeen takia kasvu jakautuu epätasaisesti oppilasalueiden kesken.

Viime vuonna 7–15-vuotiaista oli Helsingissä vieraskielisiä viidennes, Espoossa hieman alle viidennes ja Vantaalla neljännes.

Ulkomaalaistaustaisten perheiden tulot ja koulutus ovat keskimääräistä heikompia. Lisäksi kielitaito vaikuttaa merkittävästi pärjäämiseen monissa oppiaineissa.

HUONO- tai hyväosaisuus muuttuu alueellisesti usein pysyväksi. Koulutustason, tulojen ja vieraskielisyyden erojen kasvatettua alueiden suhteellinen järjestys on yleensä säilynyt. Viime vuonna alimpiin tulotasoihin kuuluneet oppilaaksiottoalueet ovat siis pääosin kuuluneet niihin jo 2000-luvun alussa.

On kuitenkin muutama olennainen valinta, jotka kiihdyttävät heikoimpien koulujen kurjistumista: kynnelle kykenevien muutot pois alueelta ja koulujen valikointi esimerkiksi hakeutumalla muuhun kuin lähikouluun valinnaisten oppiaineiden perusteella.

Tässä artikkelissa ei nimetä kouluja. Suomessa ei ole haluttu julkaista koulukohtaisia tietoja oppimistuloksista, koska vastaavat "rankinglistat" ovat muualla johtaneet koulujen alikehityksen kierteeseen. Vanhemmat ovat nimittäin usein alkaneet karsastaa heikoimpia tuloksia saaneita kouluja, vaikka tulokset kertovat Berneliuksen mukaan pikemminkin koulujen sosiaalisista eroista kuin opetuksen laadusta.

"Mikä hälyttävintä, tulosten julkaiseminen koulujen nimillä on johtanut myös oppilaiden oman identiteetin rapautumiseen eli heikoksi leimaaminen tuottaa itseään toteuttavia ennusteita."

"KOULUSHOPPAILUNAKIN" tunnetusta ilmiöstä tiedetään, että sillä on merkittävä vaikutus oppimistuloksiin kummassakin ääripäässä. Loistavat koulut siis paranevat ja heikoimmat kurjistuvat erityisesti koulutettujen vanhempien valintojen vaikutuksesta.

"Valtaosassa kouluja ei tapahdu mitään, mutta puhutaan silti merkittävästä ilmiöstä, joka vaikuttaa monen koulun arkeen", Bernelius sanoo.

Miten koulujen eroja sitten pitäisi tasoittaa? Ensi töiksi Bernelius esittää, että pitäisi laskeutua yhä tarmokkaammin kuntatasolta kaupunginosiin, joissa elinpiirien eriytyminen pääosin tapahtuu.

"Olisi todella keskeistä kiinnittää huomio naapurustoihin, jolloin myös koulujen rooli ja mahdollisuudet asuinalueiden hyvinvoinnin kannattelussa nousevat merkittäväksi."

VOISIKO olla mittari, joka alkaisi hälyttää, kun koulun tilanne alittaisi sovitut kriteerit? Olisi siis tietty hyväksyttävä maksimiero, jonka jälkeen olisi välittömästi autettava koulua.

"Juuri tuota väläytin mahdollisuutena myös selvitystä tehtäessä", Bernelius sanoo.

Mittarin kriteereitä Bernelius ei äkkiseltään voi määrittää, koska hänen mukaansa tarvittaisiin sekä tutkimusta että saatujen tulosten perusteella poliittisia päätöksiä.

Pohjaksi kävisivät ministeriölle selvityksessä jo esitetyt ratkaisut. Tarvittaisiin oppilaspohjaa koskevien taustatietojen järjestelmällistä keräämistä ja seurantaa. Lisäksi asuinalueiden kannattelu tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi osana kaupunkisuunnittelua.

Ja onhan esimerkiksi Helsingissä juuri saatu päätöksen Mukana-ohjelma. Berneliuskin on osallistunut ohjelmaan, jossa nuorten syrjäytymistä on haluttu ehkäistä laajalla yhteistyöllä kaupungin eri toimialoilla.

PISA-TUTKIMUKSIA teettävä OECD suosittaa jo nyt rahoituksen painottamista. Vaikka Suomessakin jaetaan positiivisen diskriminaation rahaksi kutsuttua tukea, sen määrää tulisi Berneliuksen mukaan miettiä. Tasa-arvorahat ovat olleet esi- ja perusopetukselle noin prosentin luokkaa koulutuksen kokonaismenoista.

"Tällaista koulujen eriytymistä seuraavaa mittaria tarvittaisiin kipeästi. Pelkkien oppimistulosten seuraaminen ei kerro, millainen oppimisympäristö on ja mitkä ovat koulujen lähtökohdat."

[mikkojuha]

Lisää tutkimusta ja rahaa - miksi ei kokeiltasi välillä lisää avoimuutta ja rehellisyyttä? Jos nämä suurimmaksi osaksi akateemisen tason moniosaajat ja heidän jälkikasvunsa ovatkin pääosin laiskoja ja/tai vähälahjaisia, niin miksi asiaa ei myönnettäisi. Silloin heille voitaisi suunnata erityistoimenpiteitä, normaalisti edistyvien oppimismahdollisuudet paranisivat ja opettajat saisivat työrauhan. Erityiskolutettavat voisi samalla siivota pois PISA-tutkimuksen piiristä. Mutta koska poliitikko myöntäisi tehneensä virheen.

Aiheellisesti sanotaan, että syrjäytynyt (ei töissä, eikä opinnoissa) nuori on iso yhteiskunnallinen ongelma. Eläimillekin voidaan opettaa uusia asioita, siksi onkin rasistista olettaa, että haasteellisimmatkin nuoret ovat oppimiskyvyttömiä. Koulutuksen taso on vain laskettava niin alas, että oppimista on havaittavissa. Ja sitten töihin. Aina löytyy sellaista työtä johon jokainen pystyy, ja vaikka työ olisikin kannattamatonta niin on parempi, että elanto tulee työstä kuin jouten olon mahdollistamasta häiriköinnistä.

[pienivalkeapupu]

^^ Siis: henkisen etäisyyden vähentäminen positiivisen diskriminaation rahoitustuella, ja näin kukaan ei enää syrjiydy monikulttuurisesti. Miiiksei, miksei voisi noin(kin) tapahtua 

[sutki]

Hallituksen ja Suomen koululaitoksen tulee välittömästi alkaa ottamaan oppia Ruotsista Kistan kansainvälisestä koulusta.
Siellä on saatu menestystä aikaan.

https://pt-media.org/2021/04/14/kistan-kansainvalinen-koulu-menestyy/

[Siili]

Tämä varmaan lienee oikea ketju tälle. Helsingin Sanomissa ihmetellään alueiden eriytymistä ja samalla koulujen taso-erojen kasvamista.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007945015.html

Otetaanpa vähän enemmänkin näytteeksi sen todellisen ongelman eli ylivoimaisesti suurimman muutostekijän ympärillä kiertelystä ja kaartelusta:

SYRJÄYTYMISKIERTEESSÄ olevilla kaupunkialueilla lasten ja nuorten henkinen etäisyys naapurikaupunginosan lukioon voi olla valtava.

.....

Tuo "kiertely ja kaartelu" kertoo vain siitä, ettei mitään todella vaikuttavaa voi tehdä.  Eroja havaittavasti korjaava "positiivinen syrjintä" olisi niin kallista puuhaa, ettei se menisi läpi kaupunginvaltuustoissa.  Sen lisäksi sen radikaali soveltaminen vaatii melkoisia juridisia temppuja, perustuslakikin kun kieltää ihmisten perusteettoman asettamisen eriarvoiseen asemaan .  Koulushoppailua voi toki hallinnollisin toimin vaikeuttaa, mutta se muuttaa tuon toiminnan yhä enemmän riippuvaiseksi suhteista tai varallisuudesta, mikä lisää eriarvoisuutta. 

Esimerkkinä pakkokeinojen soveltamisen vaikeudesta on Helsingin viime vuonna pyörtämä päätös:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html

HELSINGISSÄ suunniteltuja isoja muutoksia lapsen koulun ja päiväkodin määräytymiseen ei olla sittenkään toteuttamassa. Koulujen oppilaaksiottoalueiden, esiopetusalueiden ja päiväkotien varhaiskasvatusalueiden rajoja ei siirretäkään.

HELSINGISSÄ ekaluokkalaiselle osoitetaan nykyisin lähikoulu kotiosoitteen perusteella. Uudistuksessa tätä periaatetta oli tarkoitus sotkea joidenkin alueiden reunoilla niin, että kouluihin olisi saatu oppilaita erilaisista perheistä.

Eli hyvä arvaus on, että status quo jatkuu.  Riittävän hyvin toimeen tulevilla (ja verkostoituneilla) on mahdollisuus vaikuttaa lapsiensa kouluympäristöön, kun taas alempien sosiaaliluokkien edustajat joutuvat tyytymään siihen, mitä yhä enemmän segregoituvalla yhteiskunnalla on tarjota heidän asuinalueellaan.  Ja Venla Bernelius tietenkin ilmaisee säännöllisin väliajoin huolensa kehityksestä.

[Kallan]

Taistelkaa vaan Gaussin käyrää vastaan tasa-arvorahoillanne. Ette te tule sitä voittamaan.

Vielä kun onnistuisit vakuuttamaan De Grönat asiasta. Itse olen kokeillut, täysin asiallisesti, ja ei mitään tulosta. Ja kyseessä muka tiedepuolue.

[Blanc73]

Suvakkien yksi lempilauseista on "erilaisuus on rikkautta".  Tässä asiassahan se suorastaan korostuu. Kaikki eivät voi olla Nobelisteja, kirurgeja tai edes koneinsinöörejä. Lähi-idän ja Afrikan geenipoolin laarin pohjia kaivellaan...

[sutki]

Vielä kun onnistuisit vakuuttamaan De Grönat asiasta. Itse olen kokeillut, täysin asiallisesti, ja ei mitään tulosta. Ja kyseessä muka tiedepuolue.

Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.

[simppali]

Ruotsissa on siivoiltu urakalla Pisa-tuloksia.

https://yle.fi/uutiset/3-11907953

Ruotsin valtionhallintoa tutkiva tarkastusvirasto (Riksrevisionen) moittii ankarasti vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen toteuttamista. Viraston mukaan tutkimus toteutettiin ohjeiden vastaisesti, jolloin tulokset muuttuivat todellista paremmiksi.

Asiasta kertoo muun muassa Ruotsin televisio SVT(siirryt toiseen palveluun).

Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa vertaillaan 15-vuotiaiden nuorten koulussa oppimia taitoja. Tutkimus tehdään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ohjeistuksen mukaisesti.

Tarkastusviraston raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Ruotsin vuoden 2018 Pisa-tutkimuksesta poimittiin jo etukäteen pois 11 prosenttia oppilaista. OECD:n raja on viisi prosenttia.

Ruotsin kouluhallitus puolustaa tapahtunutta sillä, että maahan tuli vuonna 2015 suuri määrä pakolaislapsia, jotka eivät olleet ehtineet oppia riittävästi ruotsia.

Tarkastusvirastolle selitys ei kelpaa. OECD:n sääntöjen mukaan ulkomaalaistaustaiset lapset kuuluu ottaa mukaan tutkimukseen, jos he ovat ehtineet opetella maan kieltä vuoden, kertoo sanomalehti Expressen, joka käsittelee kohua pääkirjoituksessaan(siirryt toiseen

Suomikin sai osansa noista "pakolaislapsista" vuonna 2015,,tuli kaikenlaista puuroeverstiä ja 17-vuotiasta silloisen pääministeri Sipilän lempparikoululaista (Firas) tms.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsissa siivottiin matuja pois Pisa-testeistä, ettei tulos olisi niin huono.

Olisi pitänyt valita testiin nimenomaan matuja, siitä ei olisi kukaan voinut valittaa, koska antirasismi. Ja sitten Ruotsi olisi saanut aivan suunnattoman surkeat pisteet. Ja kun sitä olisi ihmetelty, olisi ollut aika vaikea sulkea silmiään siltä todellisuudelta, mitä maan matuttaminen käytännössä tarkoittaa.

[Outo olio]

Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.

Ohimennen mainitsen, että kerran kun juttelin luonnontiedekoulutuksen parissa uransa tehneen melkein eläkeikäisen henkilön kanssa, tämä mainitsi, että Steiner-kouluista yleensä tulee oppilasainesta joka tietää vähemmän kuin muut ja luulee tietävänsä enemmän. Tietty tämä on vain yhden henkilön kokemus asiasta. En tiedä asiasta juuri mitään, mutta olin aikaisemmin ajatellut, että Steiner-koulujen taideopetus olisi jotakin mistä voitaisiin ottaa oppia, mutta tämän kommentin kuultuani jäin miettimään että mitenhän lienee sittenkään.

[AngleHedd]

^Itsellä täsmälleen vastaavia kokemuksia Steiner-koulun käyneistä. Tunnen hyvinkin useita.
Usko itseen on kova, mutta substanssia ei tahdo löytyä kun pitäisi oikeasti saada asioita aikaan.

[hyperbeli]

^Vahvistan edellisten näkemyksen Steinerkouluista. Näin syväkurkkuna koulumaailmasta voin kertoa, ettei kouluilla ole mitään harhakäsityksiä kyllä Steinerkoulujen tasosta. Hyvinkin huonoa oppimistasoa tulee sieltä. Osittain tämä voi johtua esimerkiksi sellaisesta ilmiöstä, että jos lähikouluun sopeutumattoman lapsen vanhemmat etsivät vaihtoehtoa lapselleen, niin yksi näistä vaihtoehdoista on Steinerkoulu. Vaikka siis se alkuperäinen ongelma saattaisikin löytyä siitä lapsesta tai hänen tuen tarpeestaan.

Mutta toinen ongelma on varmaankin steinerpedagogiikka, eli käsitys oppimisesta. En kyllä ole siihen perehtynyt kovinkaan hyvin, mutta jos ideana on ettei varsinaisia oppikirjoja ole vaan tieto kerätään itse ja rakennetaan ikään kuin oma oppikirja, niin aika monelta lapselta jää tämä tekemättä. Toki sitten voi olla, että siellä opitaan sellaisia taitoja, joita ei tämä normikoulujärjestelmä mittaa. Eli että tiedonhaku ja omaehtoinen opiskelu vahvistuu. Mutta lopputuloksen kuitenkin on se, että jos Steinerkoulun oppilas vaihtaa normikouluun, niin hän vaikuttaa siltä kuin oppiminen olisi jäänyt edellisillä luokilla tapahtumatta.

[Kemolitor]

Ruotsissa on siivoiltu urakalla Pisa-tuloksia.

https://yle.fi/uutiset/3-11907953

Tästä samasta asiasta uutisoitiin Suomenkin lehdissä jo kaksi vuotta sitten:
https://hommaforum.org/index.php/topic,102816.msg3189404.html#msg3189404

[Talvetar]

Myös hs on uutisoinut samasta aiheesta:

Tarkastusvirasto moittii Ruotsin hallitusta maahanmuuttaja­oppilaiden sivuuttamisesta Pisa-tulosten parantamiseksi, ruotsi­demokraatit vaatii opetus­ministerin eroa
Opetusministeri Anna Ekström myöntää, että Ruotsin Pisa-tulokset eivät tällä hetkellä ole täysin luotettavia.

RUOTSISSA käynnistyi torstaina kohu, joka koskee epäselvyyksiä maan Pisa-testien tuloksissa.

Iltapäivälehti Expressen uutisoi viime kesänä, että Ruotsin viimeisimmät Pisa-testien tulokset näyttäisivät perustuvan vääristeltyihin lukuihin. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli jätetty pois testistä vastoin Pisa-kokeen kansainvälisiä sääntöjä.

Nyt Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on tutkinut asiaa ja arvostelee hallituksen ja valtion kouluviraston toimintaa asiassa. Tarkastusviraston mukaan Ruotsi ei ole noudattanut teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-kokeen järjestämiseen liittyviä sääntöjä.

Oppositiopuolue ruotsidemokraatit kertoi torstaina vaativansa opetusministeri Anna Ekströmin eroa.

keskiössä on vuonna 2018 järjestetty Pisa-koe, jonka tuloksista Ruotsi oli karsinut pois 11 prosenttia oppilaista. Sallittu määrä on viisi prosenttia. Ruotsin Pisa-testien tulosta on siksi arvosteltu vääristyneeksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus ja valtion kouluvirasto eivät ole selvittäneet tapausta niin hyvin kuin olisi ollut tarpeen.

Oppilaiden, jotka ovat opiskelleet ruotsia vähintään vuoden, tulisi siis osallistua testiin.

VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston mukaan Ruotsilla olisi ollut perusteita karsia tällä perusteella kokeesta 6,6 prosenttia osallistujista, ei yli 11:tä prosenttia.

Tarkastusviraston projektipäällikkö Sofia Sandgren Massihin mukaan hallitus ja kouluvirasto eivät ryhtyneet tarvittaviin toimiin epäselvyyksien selvittämisessä, vaikka viraston sisällä tiedettiin asiasta.

"Vakavaa on, että virheitä ei pyritty selvittämään kunnolla", Sandgren Massih sanoi Ruotsin yleisradion mukaan.

"Meillä ei kuitenkaan ole syytä uskoa, että joku olisi tehnyt virheen tarkoituksella, vaan että kyse oli väärinymmärryksestä", hän jatkoi.

OECD oli hyväksynyt Ruotsin poikkeuksellisen ratkaisun, mutta tarkastusviraston mukaan hallituksen ja kouluviraston toiminta oli joka tapauksessa puutteellista.

Opetusministeri Anna Ekström myönsi tiedotustilaisuudessa torstaina, että tapaukseen liittyy selvittämättömiä kysymyksiä. Ekströmin mukaan Ruotsin Pisa-tuloksia ei tällä hetkellä voi pitää täysin luotettavina. Ruotsalaistaustaisten oppilaiden testitulosten suhteen Ekström ei näe ongelmaa, mutta ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suhteen tuloksissa on epävarmuuksia.

Ekström kuitenkin kiisti, että tapausta ei olisi selvitetty kouluvirastossa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007948535.html

Loput linkistä.

Ruotsidemokraatit näyttänevät olevan ainoa puolue, joka vaatii opetusministeri Anna Ekströmin eroa, muuten tapausta näköjään taas silotellaan.

[Melbac]

^Itsellä täsmälleen vastaavia kokemuksia Steiner-koulun käyneistä. Tunnen hyvinkin useita.
Usko itseen on kova, mutta substanssia ei tahdo löytyä kun pitäisi oikeasti saada asioita aikaan.

Jotain tollaista itsekkin muistelen nuoruudesta.Osalla oli kyllä ihan jalat maassa ja oli ettei noissa oppinut kunnolla mitään verrattuna normaalikouluihin.Jotain ne siellä maalaili yms hippijuttuja ja luokista sai lähteä ulos jos niin halusi tms?.

/edit
Mitä ideaa on muuten "väärentää" noita pisa juttuja?.

[Radio]

Suomen tietyissä piireissä hehkutettu esimerkillinen koululaitos peruskouluineen kopioitiin aikanaan DDR:stä. Kurinpito unohtui eikä sitä enää kouluissa saa harjoittaa. Nyt laitetaan vuosi lisää nuorisovankilan esileikkikoulua.
Perinteisen suomalaisen koulun kasvatit ovat rakentaneet heikkenevän hyvinvointivaltiomme. Peruskoulusta tulee ulos suhteeton määrä haavistoja eli ylioppilaita. Joista sitten leivotaan suhteeton määrä kaikenkarvaisia paskamaistereita ja lakimiehiä valtion leipiin.
Osaajiakin tulee kyllä. Ei tämä kulttuurivallankumous ole vielä hävitty.

p.s  ulkomaalaistaustaisten lasten mistä lienee johtuva suorituskykyvaje saattaa aiheuttaa kouluissa kurinpito- ja kieliongelmia. Tämä ei kai voi olla vaikuttamatta pottunokkien opiskeluun?

[Tsuudi]

Vihreitten (ja merkittävien poliitikkojen) lapset käyvät useasti erityiskoulua. Steiner-, taide-, musiikki- ym. koulut.

Vanhemmat tekee kyllä karhupalveluksen lapsilleen kun pistävät ne noihin.

Juuri näin. Näihin erityiskouluihin satsataan ja niitä hehkutetaan. Noilla mainituilla aloilla hankittua osaamista vasn on vaikea vaihtaa mihinkään käypään kovempina aikoina. Siksi tarvitaan ylipöhöttynyt julkinen sektori jatkossakin. Ja runsaasti velkaa. Sen päivän kun näkisi vielä, että luonnontieteisiin ja tekniikkaan saataisiin erityiskoulut, jonne ei pääse rahalla. Matematiikan, fysiikan, kemian ym tasoryhmistä olisi hyvä aloittaa yläasteella. Laulakoot kumbaijaata ja harjoittajoot teatteri-ilmaisua sitten omissa ryhmissään niin paljon kuin sielu sietää.
Eihän mulla ole taidetta vastaan mitään, mutta ne laulut on laulettu ennenmuinoin pirtissä vasta sitten, kun hengissäpysymisen kannalta välttämätön on tehty.