2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[koojii]

Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?

https://yle.fi/a/74-20018233

Eli näkyisi siinä se kehitysmaalaisten järjen"juoksun" vaikutus oppimistuloksiin.

Tietenkin tuo on tässä vaiheessa pelkkä oma hypoteesi, että mitä "rikastuneempi" koulu, niin sitä surkeampi lopputulos.

[Caucasian]

Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?

https://yle.fi/a/74-20018233

Eli näkyisi siinä se kehitysmaalaisten järjen"juoksun" vaikutus oppimistuloksiin.

Tietenkin tuo on tässä vaiheessa pelkkä oma hypoteesi, että mitä "rikastuneempi" koulu, niin sitä surkeampi lopputulos.

Kyllä, luulen että pääsääntöisesti heikentävät myös kantisten oppimista heikentämällä viihtyvyyttä koulussa. Toki siinä on varmaan näitä kriittisiä prosenttiosuuksia + se mistä mamut ovat kotoisin. Ja tietysti puhutaan keskimääräisyyksistä, poikkeuksia löytyy aina suuntaan jos toiseen.
Lisäksi uskon vakaasti, että autoritäärisempi opetus ja kuri sopisi pojille paremmin kuin tämä nykyinen ämmämäinen lipilaarisysteemi. Näkeehän sen poikien huonompana koulumenestyksenä.
Jopa poikalyseot laajoine kurinpitomahiksineen ja miesopettajineen voisivat olla paikallaan.

[koojii]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4

...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.

Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.

Peruskoulu näyttäytyi suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.

Vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.

Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.

Muistan elävästi, miten kasvatustieteitä opettaneet tutkijat arvioivat jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä luennoilla, että maahanmuuttajien määrän noustessa Pisa-tulokset laskisivat.

Pisa-tutkimuksissa menestyvät yhtenäiskulttuurit, joissa oppilasaineksella on kotoa hankittu vankka äidinkielen osaaminen.

Aasian maat ja Viro ovat yhtenäiskulttuureita. Suomi ei sitä enää ole, mikä näkyy Pisa-tuloksissa. ...

[DuPont]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suomen-parhaat-lukiot-etelarannikko-loisti-stt-n-lukiovertailussa/8444494#gs.17iqw4
Jotakin ilmiötä havaitsen itsekin noissa lukioissa:
- monet ruotsinkielisiä, ei siis mamuja
- pikkupaikkakunnissa, joissa "yhtenäinen oppilasaines"
- liki kaikilla paikkakunnilla huomataan, että syrjäinen/valikoiva lukio on paras, ei se monikulttuurisin.

[Hamsteri]

Kappas, Nurmi uskalsi sanoa, "ettei ne neekerit ja Pisa tulokset". Kaikkihan tuon tiesi, mutta ekaa kertaa muistaakseni lehdessä. Kansanvaihto on vissiin jo niin pitkällä, ettei systeemiä kiinnosta piillotella tulevaa failed state Suomea.

Uutisia "päättäjille": Suomen Pisa tulokset tulee laskemaan seuraavat 20-30 vuotta, koska neekerit ja hiekkaneekerit ja kantaväestön valkopako pois maasta.

[ohkurin_narsi]

Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?

Kielletty aihe.

[Roope2]

Jokainen, joka oli vallankahvassa koronan aikaan, ottaa meriittiä loistavasti suoritetusta katastrofinratkaisusta.

Toisaalta nykyisin ilmenevät ongelmat laitetaan valtaosin koronan piikkiin.

Ei ymmärrä.

[F1nka]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4

...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.

Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.

...

Hassua. Suomi oli kaikkein yhtenäisimmin suomalainen 70-luvulla. Mites se noin? Rahasta ei voi ainakaan olla kyse, 90-luvulla kouluissa rahat olivat tiukassa.

[Huppupelikaani]

Oiskohan siitä olemassa mitään valmista dataa, että miten eri peruskoulujen Pisa-menestys korreloi kenties kääntäen verrannollisesti koulun opiskelijoiden S2-osuuden kanssa?

Mielenkiintoista olisi myös nähdä dataa siitä, onko PISA-testejä tehnyt suunnilleen sellainen osuus S2:ia, joka heitä on koulunsa 15-vuotiaista oppilaista.

Länsinaapurissahan kouluja jäi kiinni siitä, että heidän S2:t lakaistiin hetkeksi maton alle, ja otettiin sielä taas esiin kun oli edullista. En yllättyisi, että täälläkin suvaitsevaisto kusisi itseään silmään tälläkin tavalla.

Dataa vaan mahdollisimman paljon tiskiin, koska eihän teillä ole mitään peiteltävää? Eihän?

[Bona]

Ainakin joinain vuosina S2:n PISA on ollut erikseen.

Mutta uskokaa nyt, syy ei ole mamuissa. Niinkuin tässä ovat teille opettajat jo kertoneet.

Syy on puhelimet ja tabletit, joita lykitään jo puolitoistavuotiaiden käsiin, jotta pysyisivät hiljaa tuijottaessaan liikkuvaa kuvaa. Kyseisten laitteiden antamisesta alle 7-vuotiaille pitäisi tehdä rangaistavaa.

Olen kuullut luotettavasta lähteestä, jota en voi paljastaa, kertomuksia joidenkin päiväkotien karusta elämästä. Lapsilla ei tietenkään ole niissä älylaitteita, mutta varhaiskasvattajilla on. Jos käy huono tuuri eikä paikassa ole motivoitunutta, koulutettua lastentarhanopettajaa, lähihoitajataustaiset tarhatädit selaavat puhelimiaan koko päivän ja lapset kököttävät passiivisina (lähteeni on nähnyt tällaista oikeassa elämässä). Tietenkin päiväkodeissa on isoja eroja.

Kuvitelkaa tällainen tilanne: päiväkodissa lapsi lähinnä kököttää. Siellä ei ole aamupiiriä, ei yhteislauluja eikä ohjattua askartelua (tapahtunut oikeassa elämässä). Vanhempi tulee hakemaan. Bussimatkalla vanhempi selaa puhelintaan, ei ehdi vastata lapsen kysymyksiin (tällaista olen todistanut itsekin). Kotona lapsi saa tabletin tuijotettavakseen tai pelaamiseen, jotta vanhempi voisi laittaa ruokaa ja tehdä muita kotitöitä sekä tietysti selata omaa puhelintaan.

Kuvitellaan sitten laadukkaampi kunnallinen tai yksityinen päivähoito. Aamupiirissä opetellaan viikonpäiviä sekä kertomaan säästä ja päivän tapahtumista. Laulujen kautta opitaan lisää sanoja, askartelu kehittää motoriikkaa. On tarinatuokioita ja nukketeatteria. Lapsen huoltaja käyttää lapseen aikaa. Vastaa loputtomiin kysymyksiin monisanaisesti ja monipuolista sanavarastoa käyttäen. Lapsi katsoo kyllä pikkukakkosen vanhemman tehdessä ruokaa, mutta siitäkin lapsi oppii uusia sanoja. Ruokaillessa jutellaan päivän tapahtumista, ja ruoan  jälkeen vanhempi lukee lapselle kirjan.

Toista tämä 365 päivää vuodessa ensimmäiset 6 vuotta (miinustettavat miinustaen). Toiselle on luettu lapsuuden aikana 500 kirjaa tai Aku Ankkaa ja lapsi on itsekin kiinnostunut lukemisesta. Toiselle ei ole luettu mitään eikä lapsi näe saavansa mitään hyötyä lukemisesta. Sitten mennään ekaluokalle. Oppimiserot kertautuvat kuuden vuoden ajan. Yläkoulun alkaessa yhdet (pieni vähemmistö) kykenevät tuottamaan jäsenneltyä tekstiä, joka sisältää abstrakteja käsitteitä, toiset eivät osaa kunnolla lukea ja sanavarasto on niin pieni, että ihan tavalliset suomen kielen sanat tuottavat vaikeuksia. Tästä tekstikappaleesta esimerkiksi sana "tuottaa" on sellainen, että *suomenkielisistä* nykyseiskoista noin puolet eivät tuntisi sanaa eivätkä pystyisi päättelemään sitä asiayhteydestä.

Tähän on tultu. Yläkoululaisten romahdus on tapahtunut parin viime vuoden aikana, eli täsmälleen oikeaan aikaan siitä laskien, kun älylaitteet tulivat kaksivuotiaiden ulottuville.

Lisään vielä, että Gaussin käyrä on historiaa. Nykyisin se menee niin päin, että arvosanoja 4-6 saadaan eniten. Ne, jotka on kasvatettu vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa ilman älylaitteita, saavat helposti ysejä-kymppejä. Keskikasti on kadonnut kokonaan.

Lisäksi nelosta ei saa antaa, vaan on opettajan tehtävä miettiä, miten koulua käyvälle oppilaalle saadaan arvosana 5.

[Betonikostaja]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4

...Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.

Pienimmillään erot olivat 1990-luvun alkaessa.

...

Hassua. Suomi oli kaikkein yhtenäisimmin suomalainen 70-luvulla. Mites se noin? Rahasta ei voi ainakaan olla kyse, 90-luvulla kouluissa rahat olivat tiukassa.

Kun tuossa sanottiin, että 90-luvun alkaessa, niin minusta se tarkoittaa vuotta 1990. Silloin oli vauras 80-luku takana ja mentiin vielä sen höyryillä. Lama alkoi vasta 1991 ja lamassa tehdyt leikkaukset alkoivat näkyä vasta myöhemmin.

[Hamsteri]

Älylaitteiden syyttäminen oppimistuloksista kuulostaa vähän samalta kuin aikanaan syytettiin pelaamisen aiheuttavan rikollisuutta. Todellisuudessa perseily vain väheni, kun porukka on sisällä pelaamassa.

Nuo lapsethan kuulostaa yleisneroilta, jos osaavat käyttää niitä laitteita toisin kuin boomerit, jotka ei välttämättä saa edes tietokonetta päälle.

[Roope]

Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia vain seitsemän prosenttia, kun viimeisimmässä tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli jo joka neljäs. Samaan aikaan vähintään erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.

Tytöt ovat pärjänneet matematiikassa hieman poikia paremmin vuodesta 2012 alkaen. Osaamiserot ovat kuitenkin olleet Suomessa maltillisia ja osaamisen heikkeneminen on sukupuolten välillä tasaista.

Uusimmassa arvioinnissa tytöt saivat matematiikassa 487 pistettä ja pojat 482 pistettä. Tulokset ovat edelliseen, vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna tytöillä 24 pistettä ja pojilla 23 pistettä heikommat.

Yle: Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin 5.12.2023

Osaamisen tason romahtaessa kautta linjan 2000-luvun alusta lähtien suomalaiset tytöt ovat ohittaneet suomalaiset pojat myös matematiikassa, mutta ei mitään nähtävää?

Toinen näkökulma on sitten se, että Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt ovat nykyään selvästi poikia parempia matematiikassa. Se johtuu suomalaisesta koulusta, jonka rakenteet on suunniteltu erikoislaatuisella tavalla suosimaan tyttöjä, mutta tässä ei suostuta näkemään ongelmaa vaan paremminkin ylpeydenaihe.

Bäst i matematik klarade sig Singapore, följt av en rad andra östasiatiska länder och regioner.

Finland placerar sig på tjugonde plats, endast två placeringar ovanför Sverige som också fortfarande placerar sig ovanom OECD-medeltalet.

I jämförbara länder sjönk poängmedelvärdet i matematik på ett statistiskt signifikant sätt i så mycket som 41 länder eller regioner, av vilka 35 länder är en del av OECD.

Anmärkningsvärt i rapporten är att Finland är det enda OECD-land där flickorna presterar betydligt bättre än pojkarna.

Ännu 2006 var pojkarnas resultat bättre än flickorna, men sedan 2015 har flickornas medelvärde varit högre än pojkarnas.

Svenska Yle: "Ett oerhört viktigt trendbrott" – finlandssvenskar klarar sig bättre i Pisastudien, men som helhet tappar vi mark 5.12.2023

Suomen tulosten äärimmäinen poikkeuksellisuus on näkynyt  tyttöjen ja poikien eroina jo aiemmista raporteista, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, mistä se oikeasti johtuu. Suomalaiset pojat kai nyt vain ovat laiskoja ressukoita.

[Miniluv]

Ainakin joinain vuosina S2:n PISA on ollut erikseen.

Mutta uskokaa nyt, syy ei ole mamuissa. Niinkuin tässä ovat teille opettajat jo kertoneet.

Aivan varmasti oppimistulokset ovat laskeneet kantiksillakin. En millisekuntiakaan käytä älylaiteongelman, kurittomuuden tai keskittymisen puutteem vähättelyyn.

Mutta opettajilla on tietynlainen esto sanoa julkisesti mitään, minkä voisi tulkita oppilaiden moittimiseksi. Opettajat eivät voi "kertoa" mitään, mikä kumoaisi äo-tutkimuksen tulokset. Tulokset laskevat, kun äo-potentiaali laskee. Pisalukemaa voi arvioida luokan ovelta.

[Torspo]

Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi. Jokainen voi todentaa asian vertaamalla uusia ja vanhoja oppikirjoja.

Tytöt eivät tulleet paremmiksi vaan heidän tulokset romahtivat vähemmän.

Älylaitteet eivät kuulu koululuokkiin ellei niitä tarvita opetukseen.

[Hamsteri]

Toinen näkökulma on sitten se, että Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt ovat nykyään selvästi poikia parempia matematiikassa. Se johtuu suomalaisesta koulusta, jonka rakenteet on suunniteltu erikoislaatuisella tavalla suosimaan tyttöjä, mutta tässä ei suostuta näkemään ongelmaa vaan paremminkin ylpeydenaihe.

Aivan. Naiset on "hyviä" naisille suunnitellussa matematiikassa, Pisa-kokeissa, julkisen sektorin käsienheiluttelu töissä jne jne. Jos tämän sanoo, niin naisille suunnitellun systeemin mielestä misogyniaa. Tulos on sitten kaikki saamattomat Li Anderssonit, Elina Valtoset ja Sanna Marinit paskomassa systeemiä julkisista varoista, jotka tulee miesten pyörittämältä yksityiseltä sektorilta.

[Tavan]

Tässä vaiheessa kannustan nuoria perheitä amerikkatyyliseen kotikoulumeininkiin. Omien lasten kasvatuksen langat visusti omiin käsiin, elintasosta tinkien ja tulevia eläkkeitä murehtimatta.

Hanki 4-6 lasta ja luota että he (rakkaudella kasvatettuina) ovat sinun eläkkeesi. Enemmän siihen on luottaminen kuin pyramidihuijaukseen jota Suomen eläkejärjestelmäksikin kutsutaan.

[F1nka]

Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi. Jokainen voi todentaa asian vertaamalla uusia ja vanhoja oppikirjoja.

Tytöt eivät tulleet paremmiksi vaan heidän tulokset romahtivat vähemmän.

Älylaitteet eivät kuulu koululuokkiin ellei niitä tarvita opetukseen.

On hyvä oppia myös poimimaan tehtävän kannalta oleellinen pidemmästä selostuksesta. Teknologaa voisi hyödyntää tarjoamalla tehtävänkuvaukset äänitiedostoina, jolloin lukemisen häiriöt eivät olisi matematiikan oppimisen tiellä. Pidemmässä juoksussa siihen lukemiseen pitäisi kylllä panostaa. Yleisesti ottaen matematiikka ja ihmiskunnan suurimmat teknologiset saavutukset on hahmoteltu liitutaulun äärellä tai lounaan jälkeisellä kävelylenkillä. Härpäkkeiden hankinta tuntuu olleen enemmän heikkolahjaisten opettajien hauskuuttamiseksi tarjottu puuha, kuin minkäänlainen tarkoitus kehittää suomalaisnuoria.

[Niobium]

Tekoäly. Pitäisi vetää pistoke irti!

Ei tuu tapahtumaan, liian kiva ja helppo ratkaisu tuottaa puppujargonia. Erinomainen työkalu tuottaa poliitikkojen suuhun pätevältä *kuulostavaa* shaibaa.

Kuinkakohan suuri määrä "uutisista" on jo tekoälyn tuottamaa? Mitkä ovat puheenaiheet kulloinkin, mitkä myyvät? Sähkön hinta, bensan hinta, korona, muoti, sodat.

Journalismi on tänä päivänä klilkailua netissä ja mukavan kuvituskuvan etsimistä kuvapankeista. Sopivat hakusanat, haluaako tehdä negatiivisen, positiivisen tai neutraalin jutun? Sit annetaan tekoälyn jauhaa ja ajaa kääntäjän läpi.

Ei tekoäly pysty käsittelemään muuta, kuin sille tuupattua roskaa pureskeltavaksi johonkin muotoon. Omaan agendaan perustuvat algoritmit ja se on siinä. Sillä saadaan tuotettua vaikka Ukrainan sotaa ihannoiva teksti helposti ja nopeasti valtion käyttöön.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pisa-tulosten luisuun ei ole helppoa selitystä 6.12.2023

Ja vaikka olisikin, se luultavasti sivuutettaisiin.

Suomen aiemman menestyksen syyksi esitettiin usein väestön homogeenisyys verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Totta onkin, että niin ensimmäisen kuin toisenkin polven maahanmuuttajien tulokset ovat selvästi heikompia kuin kantasuomalaisten, joten maahanmuuttajien määrän lisääntymisellä on vaikutuksensa. Suomen pisteiden romahdusta se ei kuitenkaan selitä, sillä syntyperäisten suomalaisten pisteet ovat laskeneet yhtä paljon tai jopa hiukan enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten koululaisten.

...mikä ei ilman tarkempia tietoja kumoa epäilyä vaikutuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös koulujen työrauhan merkitystä. Oppilaiden vastausten perusteella laskettu työrauhaindeksi oli Suomessa paljon OECD-maiden keskiarvoa heikompi. Maahanmuuttajaoppilaiden määrällä ei ollut työrauhaan merkittävää vaikutusta, mutta kännykän käytöllä saattoi ollakin. Sen tuottamista keskittymisvaikeuksista valitettiin Suomessa selvästi enemmän kuin vertailumaissa keskimäärin.

Sama tässä. Maahanmuuttajaoppilaita on moneen lähtöön, ja työrauhan ohella merkityksellistä saattaakin olla resurssien ohjaaminen yhä enemmän maahanmuuttajien tarpeisiin. Inkluusioperiaatetta ei ilmeisesti kyseenalaisteta vieläkään?

[Miniluv]

Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi.

Selventäisitkö, mitä tarkoitat luetunymmärtämisellä tässä?

[Olipakerranelämä]

Haluavatkohan mamulasten vanhemmat, että lapsesnsa opettelisivat Suomen kieltä ?

Vai ehkä nuo vanhemmat haluavat Suomesta itselleen ja lapsilleen maan,
jossa voi vain oleskella Suomalaisten itselleen aikoinaan maksamilla Kela-sos.turvalla ja toivomalla, että suomen kieli muutettaisiin kouluissakin arabikieliksi pakollisesti ? Ja....

Suomalaisten tulisi pyllistellä joka kahvi- ruokatunneilla parin tonnin
matoilla ja syödä vasta kotonaan, jos olisi syömistä ?

Kun yli 20- vuotiaita mamuja on tullut suomeenkin " alaikäisinä ", mikä
taho takaa, etteivät nuo " alaikäiset " ole kussakin lähtömaassaan vahvasti
koulutettuja taistelijoita, terroristeja tai jonkun uskonlahkon idealistisia
kannattajia, joita lähetetään mm. venäjän kautta suomeen ns. turviksina ?

Kyllä kauhistuttaa lastenlastenlastenkin tulevaisuus tässä vielä Itsenäisessä Suomessamme.

Joskus aikoinaan eräs jjurpolainen päätti, että suomalaisilta nyysitään valtion kassaan kaikki alle 24- vuotiaina maksetut eläkekertymät.

Nyt tuo Suomalaisten, varsinkin pienituloisimpen eläketurvaa heikentänyt
meppi kehtaa asettua suomen työväen pressaehdokkaaksi...oksettavaa 

[Torspo]

Suomalaisten poikien matematiikkaromahdus tehtiin muuttamalla matematiikka luetunymmärtämisaineeksi.

Selventäisitkö, mitä tarkoitat luetunymmärtämisellä tässä?

Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.

2-1=

Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa. Samankaltaista opetustapaa en ole kuullut ehdotettavan kielten opiskeluun. Ratkaise laskutoimitus saadaksesi sanan oikea käännös.

Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?

[Olipakerranelämä]

Aiheena on ; Mamulasten kouluosaaminen jäljessä.

Odotatko mamulapsilta vastausta, vai ehkä Suomalaisilta Villeltä ja Matilta ?

En ole Ville tai Matti, vaan Suomalainen isoisoäiti, joka aikoinaan
kahlasi kouluvuodet niin luku, kuin -kirjoitustaitoiseksikin oppineena ja odotteli suuria tulevaisuudeltaan, kuten kaikki Suomalaiset nykynuoretkin odottanevat ?

En ollut kouluaikoinani matemaattisesti mikään nero, mutta läpäisin koulun
hieman yli 7 keskiarvolla ja sillä on pärjätty...

Jos Suomalaisten lasten Pisa-oppimiskyky tilastoissa laskee mamujen oppimiskyvyttömyyden vuoksi, on jotain pielessä ja pahasti...

 

[Vesa Heimo]

Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.

2-1=

Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa.

Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?

Onko esimerkkikirjaa jossa tosiaan pääpaino on esimerkkisikaltaisissa tehtävissä?

[Jorma M.]

Älylaitteiden syyttäminen oppimistuloksista kuulostaa vähän samalta kuin aikanaan syytettiin pelaamisen aiheuttavan rikollisuutta. Todellisuudessa perseily vain väheni, kun porukka on sisällä pelaamassa.

Nuo lapsethan kuulostaa yleisneroilta, jos osaavat käyttää niitä laitteita toisin kuin boomerit, jotka ei välttämättä saa edes tietokonetta päälle.

Komppaan. Älylaitteiden syyttäminen on hieman samanlainen analyysi kuin Suomen päästöjen syyttäminen Intian ilmanlaadusta ja merenpinnan noususta. Tai höyryveturin 35 km/h nopeuden syyttäminen 1830-luvulla ihmiskunnan rappiosta. Tai lelujen kieltäminen 2-vuotiailta koska "ennen riitti käpylehmä".

Ennemmin älylaitteet aiheuttavat ongelmaa kun niiden käyttöön yhdistyy läntisen maailman minäminäminä-kulttuuri. Ketään ei saa syyttää mistään eikä rangaista ketään eikä syyllistää ketään. Paitsi tietysti valkoisia heteromiehiä.

edit. lisäys: muu maailma kyllä käyttää älylaitteita Suomenkin puolesta, eli ei niiden tuomitseminen paranna Suomen Pisa-sijoituksia. Sen sijaan paskamatujen kokoaminen yksiin ja samoihin leirikouluihin kyllä parantaa suomalaislasten sijoitusta.

edit 2. Lisätty 3-4 sanaa toiseksi viimeiseen kappaleeseen.

[jalski]

Kuvitellaan sitten laadukkaampi kunnallinen tai yksityinen päivähoito. Aamupiirissä opetellaan viikonpäiviä sekä kertomaan säästä ja päivän tapahtumista. Laulujen kautta opitaan lisää sanoja, askartelu kehittää motoriikkaa. On tarinatuokioita ja nukketeatteria. Lapsen huoltaja käyttää lapseen aikaa. Vastaa loputtomiin kysymyksiin monisanaisesti ja monipuolista sanavarastoa käyttäen. Lapsi katsoo kyllä pikkukakkosen vanhemman tehdessä ruokaa, mutta siitäkin lapsi oppii uusia sanoja. Ruokaillessa jutellaan päivän tapahtumista, ja ruoan  jälkeen vanhempi lukee lapselle kirjan.

Eikä tässä ole oikeastaan pelkästään näistä opituista taidoista vaan oppimisen edellytyksistä ylipäätään. Vähän paikkakunnasta riippuen päivähoidossa tai "varhaiskasvatuksessa" on sellaista meininkiä, että lapset saavat päättää asioista. Oikeastaan mitään ei tarvitse tehdä, jos ei halua. Epämukavuusalueelle ei pakoteta ja vaatimuksia ei lapselle saa juurikaan esittää. Ja samaa vaivaa on vähän nykyisissä joissain kasvatussuuntauksissakin. Eihän lasta voi pakottaa siivoamaan lelujaan jne.

Kaikenlainen oppiminen, erityisen korostetusti vaikkapa juuri matematiikan oppiminen, edellyttää pitkäjänteisyyttä, keskittymistä, sinnikkyyttä, pettymyksen sietämistä ja kykyä motivoida itseään silloinkin kun ei niin kauheasti huvittaisi. Näitä pitää lapsen kanssan harjoitella jo pienestä pitäen. Pitää olla rajoja, lapsen tason mukaisia vaatimuksia ja välillä pitää tehdä asioita myös jopa vähän puoliväkisin ja puoliksi pakottaen, jos ei homma muuten hoidu. Kesken jääneisiin asioihin palataan ja niitä hoidetaan kuntoon vaikka osissa.

Alakoulun opettajia kuunnellessa trendi on tullut viime vuosina hyvin selväksi: alakoulujen ensimmäisille luokille tulee yhä enenevässä määrin lapsia, joilla mainitut oppimisen edellytyksenä olevat perustaidot ovat täysin hukassa. Ei ole pitkäjänteisyyttä, ei jakseta keskittyä, pettymystä ei siedetä ensinnäkään vaan saatetaan pillahtaa itkuun mitä pienimmistä vastoinkäymisistä ja jos ei yhtään huvita, niin sitten heitetään homma ihan täysin leikiksi ja pelleilyksi.

Noita perustaitoja voi ja toki pitääkin harjoitella myös koulussa. Mutta mitä matalammalta tasolta lähdetään ensimmäisillä luokilla, sitä enemmän aikaa kuluu sellaisiin asioihin, joihin ei ole aiemmin tarvinnut käyttää aikaa. Ja jos on ensimmäiset 6 vuotta voinut viettää pikkudiktaattorin elämää, niin ei koulussa ole kaikkien osalta aikaa ja mahdollisuuksia korjata enää suuntaa. Erityisesti, jos kotona ei ole mitään kiinnostusta tukea korjausliikettä.

Erityisesti kaikenlaiset trendi-ilmiöt itseohjautuvuuden ja koulussa "viihtymisen" otsakkeen alla ovat myrkkyä tilanteessa, jossa perustaidot ovat hukassa. Monesti esim. poikien osalta on esitetty, että pitäisi lisätä koulussa "toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä", mutta oikeasti arvelen, että enemmänkin tarvittaisiin rajoja, kuria ja työrauhaa. Kun nuo ovat kunnossa, pystytään harjoittelemaan keskittymistä, sinnikkyyttä ja muuta tarpeellista, jota esimerkiksi matematiikan oppiminen sekä vaatii että kehittää. Palkinto ja viihtyvyys ei tässä lähestymistavassa tule siitä, että keskittymisvaikeuksia omaavalle kaverille annetaan ärsykkeitä pursuava digilaite käteen "viihtyvyyden" parantamiseksi vaan siitä, että hankaluuksista huolimatta onnistui oppimaan asian ja seuraavan asian oppiminen on sitä kautta helpompaa. Sitten kun tuossa onnistuu, niin kehuminen ja onnistumisen huomiointi on toki paikallaan.

Arvelen, että poikien ja tyttöjen (keskimääräisissä) oppimiseroissa korostuu se, että pojat helpommin ottavat "shown" haltuun silloin, kun kuria ja rajoja ei ole riittävästi. Homma menee pelleilyksi ja oppiminen jää tapahtumatta. Ei tietysti kaikkien poikien kohdalla, mutta vähän turhan monen. Ja mitä enemmän näitä showmiehiä on luokassa, sitä enemmän sekaisin homma menee koko luokan osalta. Nykyinen lähestymistapa yrittää korostetun voimakkaasti "ymmärtää" tällaista käytöstä sen sijaan, että yritettäisiin pakottaa työrauha ja sitä kautta oppimisen perusedellytykset luokkaan. Mopo karkaa käsistä ja opettajatkin väsyvät. Ja mikään määrä kouluavustajiakaan ei lopulta riitä sitten opettajan tueksi.

Digilaitteilla varmastikin on joku rooli siinä, miksi oppilaat ovat keskimäärin lyhytjänteisempiä, keskittymiskyvyttömämpiä ja vähemmän pettymyksiä sietäviä ja sinnikkäitä kuin aiemmin.

Liiallisen itseohjautuvuuden korostamisen, digiloikkimisen ja viihtyvyyden lisäämisen ohella toki liian pitkälle viety inkluusio, seinättömät koulut, sekalaiset ideologiset "kehityshankkeet" ja muut oppimisen perusedellytyksiä (työrauha, keskittyminen) ja opettajien jaksamista nakertavat viime aikaiset muutokset ovat jossain roolissa. Pitäisi nostaa käsiä pystyyn virheiden merkiksi ja lopettaa pahimmat hullutukset.

Ja varmasti maahanmuutollakin on roolinsa tässä varsinkin siellä alueilla, joihin maahanmuuttajia keskittyy. Mutta näitä ilmeisiä ongelmia on ihan sellaisillakin alueilla, jossa maahanmuuttajia ei juurikaan ole.

Mutta turha on sanoa, että ongelmista ei olisi varoitettu. Eturivissä varoittamassa ovat olleet mm. Liisa Keltikangas-Järvinen, Kari Uusikylä ja Aino Saarinen. Lisäksi huolestuneita äänenpainoja on kuultu ihan tavallisten "kentällä" työskentelevien opettajien joukosta. Kehityspsykologian ja kasvatustieteen opeille on vaan naureskeltu viime vuosina ja laitettu uutta vaihdetta silmään ideologisessa kiihdytyksessä.

Aivan varmasti oppimistulokset ovat laskeneet kantiksillakin.

Niin ovat ja itseasiassa jopa enemmän kuin maahanmuuttajataustaisilla. Tästäkin yritettiin mm. Iltalehdessä tehdä positiivinen uutinen esittämällä asia näin:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f3c32ea0-079e-4dce-9a63-c77db4dd66da

...
Positiivinen uutinen on se, että matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.
...

Jos katsoo PISA-tutkimuksen raporttia (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf) niin sieltä voi kaivaa sivulta 56 liitteenä olevan tilannetta havainnollistavan kuvaajan. Vaatii jonkinlaiset viherpunaiset lasit nenälle, että kantaväestön osaamisromahduksesta löytää tällaisia positiivisia puolia.

Aivan. Naiset on "hyviä" naisille suunnitellussa matematiikassa, Pisa-kokeissa, julkisen sektorin käsienheiluttelu töissä jne jne.

"Naisille suunniteltua matematiikkaa" ei varsinaisesti tue ainakaan tuo PISA-raportti. Liitteenä oleva toinen kuva on raportin sivulta 44. Tästä ilmenee, että matematiikassa parhaiten pärjänneiden (tasot 5 ja 6) joukossa enemmistö on poikia. Poikien keskiarvo on huonompi, koska pojilla on myös selvä yliedustus huonoiten pärjänneiden joukossa. Samaa käsitystä tukee myös sivun 45 taulukko, jossa on matematiikan pistemäärät 10% parhaiten ja huonoiten pärjänneiden osalta niin tytöistä kuin pojistakin. Jokaisena kolmena vuonna 10% parhaiten pärjänneistä pojista sai keskimäärin parempia pisteitä kuin 10% parhaiten pärjänneistä tytöistä. Vastaavasti 10% huonoiten pärjäävistä pojista sai keskimäärin selvästi huonompia pisteitä kuin 10% huonoiten pärjänneistä tytöistä.

Yksi näkymä tähän vielä raportin sivulta 44, josta liitteenä kuva, joka havainnollistaa osuuksien kasvua heikosti pärjäävien ryhmässä (Taso 2 tai alle) ja hyvin pärjäävien ryhmässä (Tasot 5-6). Tästäkin näkee, että romahdus koskee sekä tyttöjä että poikia. Ja että poikia on tyttöjä enemmän sekä parhaiten pärjäävissä että huonoiten pärjäävissä ryhmissä ja näin on ollut ainakin viimeisenä kolmena perättäisenä testikertana.

Keskimäärin kaikkein tulokset ovat laskeneet, mutta poikien osalta erityisesti heikoimmin pärjäävä osa pärjää selvästi huonommin kuin vastaava osa tytöistä. Ja heikosti pärjäävien osuus on kasvanut reilusti niin tytöissä kuin pojissakin.

[-PPT-]

Nämä artikkelit aiheesta ovat kyllä hauskoja  tämän elefantti huoneessa-ilmiön ansiosta.

[Miniluv]

Ennen matematiikassa pääpaino oli laskutoimitusten osaamisessa.

2-1=

Nykyään muutaman sanallisen tehtävän sijaan pääopaino on sanallisten tehtävien muodossa, eli luetunymmärtäminen näyttelee pääosaa. Samankaltaista opetustapaa en ole kuullut ehdotettavan kielten opiskeluun. Ratkaise laskutoimitus saadaksesi sanan oikea käännös.

Nykyesimerkki:
Villellä on yksi mätä omena taskussa ja Matilla kolme omenaa laukussa. Montako mätää omenaa näet jos jäljempänä mainitun henkilön omenoista parillinen määrä on mätiä ja ensin mainittu henkilö laittaa kaikki omenansa pöydälle?

Piti kysyä, kun arvelinkin vastauksen olevan jotain tällaista.

Laskutoimitukset ovat tekniikkaa, aritmetiikkaa.

Ongelman hahmottaminen (vaikka luettavasta tekstistäkin) siihen muotoon, että sen voi ratkaista laskemalla, on matematiikkaa.

[Niobium]

Kemia on yksi esimerkki siitä, missä tarvitaan matematiikkaa, mutta myös päättelykykyä ja asiayhteyksien hahmottamista.

Karkea esimerkki: pinnoituslinjalla alkoi tulla huonoa tavaraa. Siitä analyysit, jotka osoittivat, että eri käsittely aiheiden välillä siirtyi huuhtelualtaiden välillä ihan liikaa edellisestä käsittelystä. Kaksi vaihtoehtoa, joko lisätä kromikylpyyn hopeanitraattia (ei todellakaan halpaa), tai nostaa kromipitoisuutta rutkasti, vähän halvempaa.

Lopulta syyksi paljastui esimiehen määräys, että taloudellisista syistä oli päätetty jättää huuhteluvesi vaihtamatta viikoittain.

Laskin ja laskin, vein analyysitulokset laskuineen pöydälle, ja kerroin mitä maksaa, että saadaan tulos pysymään hyvänä. Esimies ei ollut se penaali terävin kynä, ei kemiassa tai matematiikassa. Huuhteluveden vaihtoon kuluva summa sekä ylimääräinen kemikaalimäärä verrattuna kannatti kuunnella. Vaihtoehtona olisi ollut paskaa kromipintaa, josta asiakkaat eivät olisi oikein pitäneet. En tiedä, mihin kiikutti jonkun tarkistettavaksi, mutta homma rauhoittui.

Looginen päättelykyky, havainnointi ja 1+1 on todellakin 2. Ei se, että osaa laskea, vaan myös hiukan ajatella muutakin, kuin mitä netistä löytyy.