2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[Roope]

Miksi pojat jäivät jälkeen?

Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.

Helsingin Sanomat 14.8.2023

Sama uutinen on julkaistu virheiden oikaisun vuoksi uudelleen uusien uutisten listauksessa otsikolla "Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä heikommin, ja yksi selitys voi olla "tasa-arvon paradoksi"".

Työelämän valintoja koskeva "tasa-arvon paradoksi" ei selitä Suomen erikoislaatuisia koulutuloksia nähdäkseni millään lailla, ellei sitä sitten tarkoituksella tulkita väärin niin, että Suomen Pisa-tulosten ero tyttöjen ja poikien välillä, joka on siis jopa OECD-maiden suurin, on "luonnollista", koska Suomen "tasa-arvo".

Harmanen huomauttaakin, että Suomessa työelämä on hyvin sukupuolittunutta.

"Koko ajan mennään perinteisempään malliin."

Ilmiö on havaittu tutkimuksissa: työelämä jakaantuu sukupuolen mukaan sitä vahvemmin, mitä pidemmälle sukupuolten tasa-arvo on edennyt.

Pojat suuntautuvat siis vauraissa ja pitkälle tasa-arvoistuneissa maissa tyttöjä selvästi useammin esimerkiksi koneinsinööreiksi ja tytöt taas esimerkiksi hoitajiksi. Ilmiötä kutsutaan "tasa-arvon paradoksiksi", ja Suomi on siitä paraatiesimerkki.

Ne oikaisut:

Oikaisu 14.8. klo 17.44: Kirjoituksen aiemmassa versiossa mainittiin virheellisesti, että siinä haastatellut Myllypuron koulun oppilaat olisivat kahdeksannella luokalla, vaikka he ovat yhdeksännellä. Abdirahman Afrahin nimi oli kirjoitettu väärin muodossa Afran. Lisäksi Afrahin ja Mohamedin sitaatit matematiikasta olivat menneet väärin päin: Afrahin mielestä matematiikka on koulussa kivoimpia aineita, Cabdirahman Mohamedin mielestä taas vaikeimpia.

Oikaisu 15.8. klo 18.31: Kuvatekstiin korjattu, että mangasta pitää Cabdirahman Mohamed ja Afrahin mielestä lukemiseen on joskus vaikea keskittyä.

[Roope2]

Hesarissa juttu otsikolla: Nuoria "katoaa" Helsingin kouluista yhä enemmän

Osa nuorista on niin paljon poissa koulusta, etteivät he saa peruskoulua suoritettua.

...
Osalle kouluun paikalle saapuminen on se isoin haaste.
...


Mutta onneksi on keksitty ratkaisu, joka takaa avaruusinsinöörien ja aivokirurgien jatkumon:


Hyrskyn mukaan ajatuksena on, että nuoria houkutellaan opintojen pariin tiloihin, jotka eivät ole perinteisellä tapaa koulumaisia.

"Siellä on sohvia, aamulla saa kahvia ja on sellainen olohuonemainen tunnelma", Hyrsky kuvailee.


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009806044.html

[Penan kaveri Eki]

Kappas, Iltalehti kirjoittaa selkokielellä mikä PISA-tuloksissa 2023 oikein mättää:

Näin Suomen kouluihme romahti – Lohduttomat Pisa-tulokset julki
...
Maahanmuuttajaoppilaiden osaamiserot

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.

Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87522d88-ff99-4430-b20f-3a6953eabde4

Maa tai alue	Tulos 2022	Muutos vuoteen 2018
1. Singapore	575	6
2. Macao (Kiina)	552	-6
3. Kiinan Taipei	547	16
4. Hong Kong (Kiina)*	540	-11
5. Japani	536	9
6. Korea	527	1
7. Viro	510	-13
8. Sveitsi	508	-7
9. Kanada*	497	-15
10. Alankomaat*	493	-27
11. Irlanti*	492	-8
12. Belgia	489	-19
13. Tanska*	489	-20
14. Iso-Britannia*	489	-13
15. Puola	489	-27
16. Itävalta	487	-12
17. Australia*	487	-4
18. Tshekki	487	-12
19. Slovenia	485	-24
20. Suomi	484	-23
21. Latvia*	483	-13
22. Ruotsi	482	-21
23. Uusi-Seelanti*	479	-15

[Caucasian]

Niinpä. Myös kantisten tulokset vissiin laskeneet. Mutta on selvää, että mamujen osuuden kasvaessa PISA tulokset tulevat jatkossakin laskemaan vaikka suomalaislasten tulokset eivät laskisi. Msmujen osuuden kasvaminen toki heikentää myös suomalaisten oppimista, koska mm. ryhmäpaine, häiriöt luokissa, sosiaalinen stressi mokuymäristössä, opettajan Ahab meneminen mamuihin.
Pahalta näyttää.

[ikuturso]

opettajan Ahab meneminen mamuihin.
Pahalta näyttää.

Kymmensormijärjestelmässä oikea käsi lipsahtanut yhden naksun oikealle. Opettajan ajan menemisestä tullut Ahab, jonka oikeinkirjoitus on vielä laittanut kapitaalilla. Loistava sattumus.

Suuri sheikki on Arabi Ahab,
tuo sankari aavikon,
hänen viittansa timantteja
tihkuu, säkenöi,
joka sormessansa
helmisormus on
ja aina päässään pitää
turbaania hän,
sekä sapelin sivullaan
ja Kalle on nimenä tuon
kantakirja-kamelin,
jonka satulaan hän
juuri nyt nousee,

ratsastaakseen
salaiseen kohtaukseen.
Aavikon toisella puolella
odottaa häntä Fatima,
sulttaanin koko haaremin
hemaisevin tanssijatar.
Hän on joskus iskenyt
silmää Ahabille
ja tietysti Ahab heti
iski silmänsä häneen,
salassa sulttaanilta tietysti.

Ahab siis ratsastaa
yön sysi mustassa suojaavassa syleilyssä
läpi hiekka-aavikon.
Ilmassa väreilee hänen
hillitty, hallittu,
miellyttävä äänensä
hänen asiallisesti
mainitessaan kamelilleen,
että..,
'nwau-nwa-nwuo,
nwa-nwa.., nwuaaa....
Se on Arabiaa ja suomeksi;
'nasta pimu'.

Ja Kalle vastaa...
hän pysäköi
Kallen huomaamatta
Fatiman teltan taa-ah,
hyppää maahan,
sukkasillaan hiipii ja
sisälle kurkistaa-ah,
siellä on Fatima -- seeprannahkataljallaan
ja tällä korvissa renkaat
ja huulilla meikki
ja silmissä leikki, oi-joiii...

Ajatelkaa nyt hyvät ystävät,
Siellä se kaunis Fatima lepäilee
nakertaen somasti
pienillä hampaillaan -
maapähkinää ja appelsiinia
ja kiloa viiniypäleitä ja
kahta kananjalkaa
ja kolmea makkaraa --
maistellen sulo huulillaan
kotikaljaa kuunnellen
soitantoa matkaradiosta -
katsellen Kivisiä ja Sorasia
TeeVeestä
lukien skandaalilehteä,
laulaen, että...
'oi muistatkos Emmaaaa....'

Ja, Ahab ehdottaa
hänelle kuiskaten,
'uawa-uawa-uawa-wah-wah,
uawa-uawawa
wah-wah-uwaaaa...'
Se on Arabiaa ja suomeksi,
'joks´ twistataan,
oi beibi, oi beibi'?
Ja Fatima sanoo ujosti,
'hmh-hmh-hmh....,
hassu poika.'

Ahab, Ahab, Ahab,
Ahab, Ahab, Ahab
Joopa joo...
Suuri sheikki on Arabi Ahab,
tuo sankari aavikon.
Arabi Ahab...

-i-

[Roope]

Opetusministeri Henriksson: Pisa-tuloksiin on suhtauduttava vakavuudella

Uusimman Pisa-tutkimuksen tuloksiin on suhtauduttava vakavuudella, sanoi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotustilaisuudessa.

Hän huomautti kuitenkin, että suomalaisnuorten osaamisen heikkeneminen on osa maailmanlaajuista ilmiötä. Henrikssonin mukaan oppimistulosten kehitys on käännettävä eikä se ole helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta.

[...]

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kuvaa tulosten trendinomaista laskua suoranaiseksi romahdukseksi.

OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan nyt ei ole oikea hetki mennä paniikkiin, vaan panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen ja korjata akuutit ongelmat. Murron mukaan koulutuksen tarvitaan lisäpanostuksia ja koulutuksen "halpuuttamisen" on loputtava.

[...]

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) puolestaan löytää syyn romahdukseen vihervasemmistolaisesta politiikasta ja vihervasemmistolaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän kirjoitti asiasta viestipalvelu X:ssä, muttei perustellut väitettään mitenkään.

Yle 5.12.2023

Ville Tavio
@VilleTavio
Vihervasemmistolainen koulupolitiikka yhdistettynä vihervasemmistolaiseen maahanmuuttopolitiikkaan

- mikä voisi mennä pieleen?

Tosiasiat on syytä tunnustaa, jos halutaan joskus parempaa.

#Pisa-tulokset

[Lalli IsoTalo]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87522d88-ff99-4430-b20f-3a6953eabde4
(Noiden taulukoiden otsikoihin voi napsauttaa, jos haluaa lajitella tiedon sen otsikon mukaan. Suomi ei kuitenkaan jos syystä sortteeraudu oikein.)

Suomen PISA-syöksykierre kohti pohjaa
Muutos vuoteen 2018, pahiten pudonneet maat

Lukeminen
1. Suomi (-30)

Matematiikka
4. Suomi (-23)

Luonnontieteet
2. Suomi (-11)

Meillä on ilmeisesti sekä
a) jollain tavalla viallinen opetusohjelma ja -menetelmät, että
b) liikaa importeerattuja mamuoppilaita, jotka kulttuuririkastuksellaan haittaavat muidenkin oppimista.

Mitä johtopäätöksiä tästä tervejärkinen ihminen voisi vetää?

[ikuturso]

Tasokurssien poisto ja inkluusio johtaa siihen, että nekään, joilla olisi edellytyksiä oppia, eivät opi mitään.

Tasapäistämisen tuloksena kaikki ovat tasa-arvoisesti keskinkertaisia tai alle. PISA-tulos on luullakseni keskiarvo. Priimukset nostaisivat tuloksia, mutta kun priimuksia ei enää saa tehdä, kun jollekulle voisi tulla paha mieli.

Olemme suoraan Ruotsin tiellä. Ruotsissahan aikanaan poistettiin kotiläksyt, koska kaikilla ei ollut mahdollisuutta tehdä kotiläksyjä (lue: seliseli entee läksyjä, kun pitää siivota/hoitaa lasta/ pelata pleikkaa /kerjätä/ei ole vapaata pöytää, kun on kymmenen lasta yksiössä jne.).

Vasemmistolainen lopputulosten tasa-arvo voi toteutua vain heikoimman ehdoilla.

MUOKS: Luulisi lianderssonien olevan onnensa kukkuloilla...
Kysymys: Miten saada mamut koulutuksessa samalle tasolle kantislasten kanssa? Nostamalla mamujen osaamista vai laskemalla kantisten osaamistasoa?
En vastaa. Vastaus ei kestä päivänvaloa.

-i-

[Emo]

Viron koululaitos otti oppia Suomen edesmenneestä koululaitoksesta, toteutti sen sellaisenaan,  mutta jätti toteuttamatta ns. koulun uudistamisen eli digitalisaation ja kaunokirjoituksesta luopumisen.
Viroon sopii Suomea verrata, niillä on meidän entisen koululaitoksen kopio käytössä, ja hyvin menee.

Jos oppimisen alamäelle halutaan mitään tehdä, niin kännykät pois oppilailta tunneilla ja mielellään välitunneillakin, että oppivat normaalia keskinäistä ihmisten välistä kanssakäymistä.
PAPERIKIRJAT TAKAISIN, KYNÄT JA VIHKOT TAKAISIN, KAUNOKIRJOITUS TAKAISIN.

LUOKKIIN SEINÄT TAKAISIN.

Suomen PISA-romahdus selittyy hyvin pieneltä osin matujen kasvaneella määrällä, ei nykyään osaa kantisoppilaskaan lukea eikä kirjoittaa taikka laskea.

Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.

[ikuturso]

Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.

Hen går till svenskatalande skolan. Inga invandrare. Små klasser.'


-i-

[Muuttohaukka]

Koko PISAn laskua ei maahanmuutajat selitä. Yläasteen matematiikan osaaminen on niin heikkoa ja pohjautuu tietenkin ala-asteen heikkoon suoritustasoon.
Ala-asteen vaatimukset ovat laskeneet ihan ensimmäisestä luokasta alkaen. Esikoulu ei ole tuonut kuin käytösongelmia alkuopetukseen. Itse olen erikoistunut myös alkuopetukseen, opettanut 1-2 luokilla lähemmäs kaksikymmentä vuotta. Yläasteen erityisopettajan työ vei välillä paikkaamaan opettajapulaa takaisin pienten pariin ja se muutos on sellainen, että äkkiä pois ja yläasteelle. Ei kiitos enää tuonne meteliin, häiriökäyttäytymisen, osaamattomuuden pariin.

Oppilaiden koulumotivaatio on tippunut tippumistaan ja syynä eivät ole pelkästään maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Ihan omissa kotimaisissa on tarpeeksi. Näitä mamuoppilaita en ole juurikaan tavannut kuin ohimennen. Omissa ryhmissäni pääkaupunkiseudun aikana ei ollut kuin ihan muutama mamutaustainen oppilas, eikä kotiväkeni lasten luokissa ollut ainuttakaan.

Inkluusio on iso syypää luokkien ongelmiin. Alkuopetuksen luokissa on jos mitä lajiketta ongelmia. Maahanmuuttajat aiheuttavat ongelmia suurissa kaupungeissa, eivät maaseudun kunnissa.

Oppilaiden matemaattiset taidot eivät ole kehittyneet pikkulapsuuden aikana. Ei jakseta antaa ajattelunmallia, pitkäjänteisyyttä, oppimisen tahtoa, oppimisen iloa.  Iso osa ei todellakaan osaa päässälaskua, ei osaa kertotaulua, ei ole aivojen kansioihin ladattu tavaraa. Kansio aukenee aina enemmän, mitä suuremmin sitä lataa. Uusi kansio avaa alikansioita etc. Kun ei aukea, ei aukea. Ei ole mitään avattavaa.

Äidinkielen oppimisvaje on surullisen suuri. Kirjaa, ei edes Aku Ankkaa jakseta lukea. Pienikään teksti ei avaudu, kun ei ole motivaatiota lukemiseen.
Äidinkielen tasoerot ovat uskomattoman suuret. Käsitteitä ei hallita, yksinkertaisuus kaikkineen kukoistaa.

Tasapaksuus on todellisuutta. Parhaimmat siirtyvät erikoiskouluihin, eliittikouluihin, eliittilukioihin. Maaseudulla, eikä edes pikkukaupungeissa ei moisia mahdollisuuksia ole. Tasokursseilla on mahdollisuus sekä parhaimmistoille että heikoimmille olla motivaattori opinnoissa. Ei ole motivoivaa olla se, joka ei mitään ymmärrä, ei ikinä osaa.

Mikä se on se paavi? Ajjaako se moottorikelekalla? Saako se etes ajjaa? Misä se assuu? No, em mie sitte halua olla mikhään paavi.

[Jorma M.]

Petteri Orpo on lausahtanut jotain terävää asian suhteen.

Kysymykseen, pitääkö hallituksen reagoida nyt jollakin uudella tavalla, Orpo toteaa, että hallitusohjelma vastaa huoleen.

– Se on erittäin merkittävä panostus, mikä perusopetukseen tehdään.

Orpo painottaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan vastaamista.

Viime kaudella hallitus panosti oppivelvollisuuden pidentämiseen. Orpo ei halua lähteä pohtimaan sitä, olisiko sittenkin pitänyt satsata jo silloin vahvemmin perusopetukseen. Hän kuitenkin sanoo, että Pisa-tutkimuksista on nähtävissä, että oppimisen haasteet ovat nimenomaan koulupolun alkupäässä.

– Kyllä se linja, että me nyt pistämme varoja nimenomaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta saisimme kaikille hyvät edellytykset pärjätä toisella asteella, on kestävä tie.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) hahmotteli viestipalvelu X:ssä heikkojen Pisa-tulosten syyksi "vihervasemmistolaista koulutuspolitiikkaa".

Orpo muistuttaa tähän, että Pisa-tulosten lasku on pitkä länsimäinen trendi.

– Minä jättäisin syyttelyn vähemmälle. Keskityn nyt siihen, että meillä on tähän hallitusohjelmassa vastaukset, niiden pohjalta tehdään töitä ja käännetään tämä. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Kaikki puolueet ovat vuorollaan olleet tässä vastuussa ja tämä trendi ei ole muuttunut.

Tunnen jonkinlaista perverssiä tyydytystä siitä että maan pääministeri on aidosti tyhmä mies. Tällainen sopii isänmaallemme, jonka johtajat kantavat talikoilla lantaa kaivoon. Kaivovettä juotaessa tunnistetaan sivumaku, mutta juominen jatkuu aina vaan ja persut tuomitaan. Milloin persut "syyttelevät liikaa", milloin "pelaavat Putinin pussiin" ja eiku lisää paskaa kaivoon. 

Kun omat lapset menivät Hgissä kouluun, olivat koulut paskaa täynnä. Luojan kiitos että ainakin ulkoisesti selvisivät hengissä. Silloin kun itse kävin jurakaudella koulua olivat toisenlaiset äärimmäisyydet käytössä. Opettajia sai pelätä, sain itsekin turpiini niiltä kunnolla useita kertoja. Oi niitä aikoja.

[Lalli IsoTalo]

Tasapaksuus on todellisuutta.

Taloustieteilijöillä oli tästä tasapaksuttamisesta tai pakkotasa-arvoittamisesta selkeä näkemys, joka pätee yhteiskunnan alimmilta tasoilta (koulusta) ylimmille:

"Jos yhteiskunta asettaa tasa-arvon vapauden edelle, ei saa kumpaakaan".
—  Milton Friendman

"Yhteiskunta, jolla on pakkomielle tasa-arvosta, taantuu lopulta ryöstäjien yhteiskunnaksi ja hajoaa."
—  John Stuart Mill

[Torspo]

Kumma ettei entinen opetusministeri tuonut esiin ilmiselvästi parasta vaihtoehtoa. Ruotsin kielen opiskelu ja osaaminen on kuulemma erittäin tärkeää muiden kielten oppimisen ja yhteispohjoismaisen identiteetin tms. vuoksi.

Kaikki kehitysmaamaahanmuuttajat olisi tehokkainta sijoittaa ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Looginen kehityssuunta olisi, että Suomesta tapahtuisi vuosien mittaan laajamittainen maahanmuuttajien siirtyminen Ruotsiin paremman monikulttuurin ja vähemmän rasistisen yhteiskunnan perään. Luonnollisia asumispaikkoja olisvat islam-segregaatiolähiöt sharia-lain valvonnan alla rinnakkaisyhteiskunnissa.

Ruotsin kielen aakkosiksi voitaisiin vaihtaa jo peruskoulussa arabialainen kirjaimisto, kun se riittää koraanin lukemiseen moskeijoissa.

[Lalli IsoTalo]

Paras tapa parantaa oppimistuloksia, vähentää rikollisuutta ja korruptiota on lisätä sosiaalista pääomaa, joka tarkoittaa monikulttuurin vähentämistä.

Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta.
...

Robert Putnamin mukaan yhteisön sosiaalinen pääoma vähentää rikollisuutta ja korruptiota ja ja parantaa oppimistuloksia sekä lisää elinikää.

[Lalli IsoTalo]

Kalle Kaasujalka @KalleKaasujalka
Kukaan ei menestyä saa paremmin kun luokan huonoin
-Vasemmiston iltateesi

[tweet]1732005088011444485[/tweet]

[Roope]

Li Andersson (vas.) vaatii lisää rahaa koulutukseen - helvetin idiootti sekin. Ootapa Li kun oma kakarasi menee kouluun, näet vielä kummia, yritäpä sitä sitten korjata rahalla, lycka till.

Hen går till svenskatalande skolan. Inga invandrare. Små klasser.'

Raportissa tosiaan sellainenkin erikoisuus, että ruotsinkielisten koulujen tulokset eivät ole huonontuneet yhtä jyrkästi kuin suomenkielisten vaan joissain aineissa jopa parantuneet. Asiaa kommentoivilla opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilla ja tutkija Arto Ahosella ei kuulemma ole harmainta aavistusta, mitkä erot erikielisten koulujen välillä selittävät näin selvät erot tuloksissa.

– Med tanke på att inlärningsresultaten överlag försämrats så är det här ett oerhört viktigt trendbrott, säger Anna-Maja Henriksson som går så långt som till att kalla det "mycket bra".

Vad som ligger bakom att de finlandssvenska eleverna inte tappar lika mycket – och till och med förbättrar sitt resultat i naturvetenskaper – har varken Jyväskyläforskaren Arto Ahonen eller Henriksson ett klart svar på.

– Det är jättesvårt svårt att säga vad det här beror på, säger Henriksson.

Hbl: "Viktigt trendbrott", säger Henriksson om finlandssvenska elever i färska Pisaresultatet 5.12.2023

[Lalli IsoTalo]

Kammottava romahdus Suomen Pisa-tuloksissa – Näin kommentoi ex-opetusministeri Li Andersson

– Eniten olisin nyt huolissani lapsiperheköyhyyden kasvusta. Se heijastuu myös koulumaailmaan, Andersson painottaa.

Lasse Kivinen 🐕🚗 @lasse_kivinen
1950- ja -60 -luvullakin vasta olikin köyhiä lapsiperheitä. Mutta jostain syystä homma toimi paljon paremmin silloin.

[Caucasian]

Kanadalla menee vielä suhteellisen hyvin, mutta... muslimeja jo noin 6 %!!! Ja väkivallan kasvaa johtuen juuri arabien ym musulmaanien maahanmuutosta. Liberaalit vallassa.
Kohta romahtaa PISAt sielläkin.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1732022332372259225[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Suomessa kaikkien pitää olla yhtä tyhmiä ja yhtä köyhiä.

[tweet]1731992757130961350[/tweet]

Jari Sarasvuo @SarasvuoJari
Mitä tulee matematiikkaan, maamme onnistuttiin mädättämään vajaan sukupolven aikana.

Heikoimpien osuus melkein viisinkertaistui. Ei ihan.

Parhaiden osuus luhistui melkein 2/3. Ei ihan.

Seuraamukset lopulta murheellisia ihmisille, jotka ovat riippuvaisia korkeasta tuottavuudesta. Tätä on tilattu ja tällaista on saatu.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1732005575095959901[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Ikävä sanoa, mutta Virossa opettajan keskipalkka on alle puolet suomalaisesta muut resurssit vielä vähäisempiä. Silti maa loistaa nykyisin PISA-tuloksissa. Miten olisi jos resurssien vaatimisen sijaan laitettaisiin oppiminen keskiöön?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010037290.html
[tweet]1732024507047534987[/tweet]

[Torspo]

^
Mikään resurssi tai keskittyminen opetukseen ei auta jos opiskelijat on vaihdettu kehitysmaalaisiin ja oppimisrauha tuhottu saman porukan häiriköinnillä.

Ainoa toimiva ratkaisu olisi tasoryhmien palautus, mielellään omiin kouluihin, mikä tarkoittaisi erillisiä slummikouluja.

Virossa tämä aines puuttuu kouluista täysin ja Suomessakin oli marginaalissa silloin kun menestystä tuli.

Sanoin jo hyvien tulosten aikaan, että koulutusvienti on huono vitsi, kun tulokset johtuvat oppimishaluisen kulttuurin ja opetuksen yhdistelmästä. Tuomalla kehitysmaalaiset Suomen kouluihin saatiin Pisa-tuoloskehitys menemään myös kehitysmaiden suuntaan.

[Histon]

Mitähän vuonna 2015 tapahtui, joka voisi selittää romahdusta? Lisäksi mitähän kummaa se Viro olisi tehnyt viime vuodet vähän erilailla kuin Suomi? 

https://yle.fi/a/74-20063721

[...]
Vuoteen 2015 asti suomalainen peruskoulu pystyi paikkaamaan perheiden eroja
Esimerkiksi nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimiseen merkittävästi. Ahonen puhuu suorastaan "luonnonlaista". Suomi pitää itseään mieluusti tasa-arvon mallimaana, mutta vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat myös meillä tiiviisti kytköksissä nuoren osaamiseen.

Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa Suomessa ylimmän neljänneksen matematiikan osaamisen keskiarvo oli yli 80 pistettä korkeampi kuin alimman neljänneksen. 30 pistettä vastaa noin vuoden oppimäärää.

Ahosen mukaan Suomi on aiemmin onnistunut tasaamaan sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja. Käänne tapahtui kuitenkin vuonna 2015.

– Jos mennään meidän parhaisiin vuosiimme, niin silloin oltiin melkein eri maailmassa. Perhetausta ei vaikuttanut niin paljon, eli koulu kykeni tasaamaan perheiden eroja enemmän kuin mitä se tekee nykypäivänä.
[...]

https://yle.fi/a/74-20063393

[...]
Naapurimaista esimerkiksi Viro suoriutui Suomea paremmin.

Koronapandemia siirsi Pisa-tutkimuksen alkuperäistä aikataulua vuodella eteenpäin, ja vaikutti osallistuneiden oppilaiden koulunkäyntiin vähintäänkin välillisesti lähes koko yläkoulun ajan.

Ensimmäistä kertaa useassa maassa oli myös vaikeuksia saavuttaa tutkimuksen otannalle tai vastausasteelle asetetut kriteerit.

Kahdessatoista osallistujamaassa oli joko suljettu liian suuri osuus oppilaita pois kokeesta, oppilaiden vastausaste ei ollut riittävän korkea tai koulujen osallistumisaste ei ollut riittävä.

Maat ovat kuitenkin hyväksytty mukaan kansainväliseen vertailuun mainiten, että tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
[...]

[Niobium]

A-studiossa jauhetaan 5.6.2023 taas kiviä pyöreiksi. Kukaan ei sano suoraan yhtään mitään.

Korona mainittu, bs- bingoon taas yksi raksi.

Juontaja edes yrittää kysyä suoria kysymyksiä.

Ite olin kouluiän matematiikan osalta täysin toivoton, derivoidaan ja integroidaan niin maan perusteellisesti. Lukion opettaja oli täysi epäonnistumisen synonyymi. Kun kysyin suoraan, että mitä tässä haetaan, niin ei löytynyt mitään konkreettista vastausta.

Sit kun lähdin kemiaa opiskelemaan, niin asia kääntyi päälaelleen. Opettaja jaksoi avata entropian ja entalpian laskut.

Tämä on ihan tuhoisa kehitys, rakennetaan systeemejä systeemien päälle ja todella usein menee v@tuix.

Kynä ja paperi käyttöön, se tietokone on syvältä.

Se, mikä lapsilta puuttuu, on tekeminen sen sijaan, että opiskellaan ruudusta. Tytär veisteli ongen, kalasti ja vei saaliin koulun pöydälle ja preparoi sen. Muutama oppilas ei suostunut katsomaan, koska vakaumus. Opettaja soitti, että mitä seuraavaksi? Sanoin, että hommaan vaikka sian pöydälle.

[Lalli IsoTalo]

Yksi juttu jota minun nuoruudessani ei ollut ja liekö vieläkään on "show and tell", joka opettaa lapselle esiintymään.
- Ensin riittäisi kun nousisi seisomaan, ja sanoisi kaikille "hei" tuijottaen jalkojaan.
- Seuraavana päivänä sama, mutta katse kiertäisi ympäri luokan
- Taas edellinen, mutta kertoen oma nimi.
- Taas edellinen, mutta yksi lause lisää

- Samalla tavalla vähitellen lisäten joka kierroksella vähän lisää tavaraa, niin kynnys ei nousi niin korkeaksi.

Lopuksi sitten vaikka perjantaisin "show and tell", eli esittelee lyhyesti jonkin esineen, ja kertoo siitä jotain.

Ehkäpä se homma onkin jo tällaista, mistä minä sen tietäisin. Mutta tuo, että innostettaisiin lapsia puhumaan ja esiintymään ilman jännitystä olisi elämässä tärkeää, vaikka olisikin introvertti. Ainoa mitä itse muistan oli se, että ope käski luokan eteen taululle ratkaisemaan matemaattisen tehtävän, ja musaope pakotti laulamaan, vaikka ei osannut.

Lopulta sitten vaikka lukion alussa tai jo ennen sitä olisi väittelytilaisuuksia, joissa väiteltäisiin esimerkiksi filosofisista sitaateista ja yleisistä totuuksista (ei siis politiikasta, ilmastonmuutoksesta, rasismista tms.) kuten esim. "poikkeus vahvistaa säännön" (ei vahvista vaan heikentää), jolloin lopulta päästäisiin siihen mitä koulun pitäisi opettaa: ajattelua omilla aivoilla.

[duc]

Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Mamupolitiikka on epäonnistunut ja sen seuraukset näkyvät suoraan koulussa. Toinen hulluus on ATK:sta riippuvaisuus. Nämä eivät näytä muuttuvan, vaan pahenevan jatkossa. Moitteet pedagogeille, epäonnistuitte. Valitettavasti tämä toimittaja on osa ongelmaa, vaikka osaa nyt nähdä sentään jotain.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f878852a-42bf-4253-96dc-4a7ed7bb36f4

Kommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua
LAURI NURMI

- -

Opiskelin Pisa-huuman vuosina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja halusin valmistua myös aineenopettajaksi.

Pyrin ja pääsin opiskelemaan opettajankoulutuslaitokselle.

Siellä niin opettajat kuin opiskelijat tunsivat ylpeyttä maailmanmaineesta.

Samalla alkoi piirtyä kuva, että Pisa-menestys ei jatkuisi toivotunlaisena. Kyse ei ollut opettajista eikä silloisista opetusmenetelmistä, vaan siitä tosiasiasta, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä nousi Suomessa vauhdilla.

Tutkijat kertoivat, että Pisa-menestys selittyi opettajien korkealla koulutustasolla, suomalaisella yhtenäiskulttuurilla ja laajojen kansanosien hyvällä äidinkielen taidolla.

- -

Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.

Muistan elävästi, miten kasvatustieteitä opettaneet tutkijat arvioivat jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä luennoilla, että maahanmuuttajien määrän noustessa Pisa-tulokset laskisivat.

Pisa-tutkimuksissa menestyvät yhtenäiskulttuurit, joissa oppilasaineksella on kotoa hankittu vankka äidinkielen osaaminen.

Aasian maat ja Viro ovat yhtenäiskulttuureita. Suomi ei sitä enää ole, mikä näkyy Pisa-tuloksissa.

Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta.

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan peruskouluihin syntyi kulttuuri, jossa ketään ei jätetä luokalle.

Luokalle pitäisi jättää vuosittain tuhansia oppilaita, jos peruskoulussa pidettäisiin kiinni samanlaisesta vaatimustasosta kuin 1980- ja 1990-luvuilla.

Esseitä ei kirjoituteta, koska nuoret eivät saa niitä tehtyä eivätkä osaa suomea riittävän hyvin. Kun opettajat eivät vaadi tai eivät voi vaatia, kaikkien oppilaiden taso laskee.

Päättäjät eivät ymmärtäneet, mitä on tapahtumassa, vaikka varoittajia on riittänyt.

- -

Pisa-romahdus oli näkyvissä ja ennalta tiedossa.

Tilannetta pahentaa se, että suuri osa nuorista kaipaisi pidemmälle menevää opetusta kuin mihin on mahdollisuus.

Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutetut vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin kouluihin, joissa on mahdollisimman vähän lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Tämä on tosiasia, josta mielellään vaietaan julkisuudessa.

Kehitys on johtanut myös siihen, että opettajat yrittävät välttää huonomaineisia kouluja tai eivät sitoudu työskentelemään niissä.

Kun kehitykseen yhdistää sen, että älypuhelimet ja sosiaalisen median pikaviestipalvelut ja videoalustat ovat romahduttaneet lasten ja nuorten keskittymiskyvyn, Pisa-luisu alaspäin on valmis.

Älypuhelimien käyttöä on vähennettävä radikaalisti kouluissa ja kotona. Muuten länsimainen ihminen tyhmentää itsensä.

- -

[Lalli IsoTalo]

Toinen hulluus on ATK:sta riippuvaisuus.

Tästä oli puhetta jo ainakin 20+vuotta sitten, ei itse laitteen vuoksi, vaan koska sama agenda voidaan softan avulla monistaa kaikille oppilaille jopa ympäri maailman, vähentäen opettajan vaikutusmahdollisuuksia opetusohjelmaan.

Jotta saadaan yhteensopivia maailmankansalaisia.

Maailmankansalaisuus (myös kosmopoliittisuus, kosmopolitanismi ja globaali kansalaisuus) on tunne olemisesta koko maailman eikä vain jonkin kansallisvaltion kansalainen. Maailmankansalainen tuntee olevansa kotonaan kansainvälisessä ympäristössä.

[dothefake]

Tekoäly. Pitäisi vetää pistoke irti!