Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[mikkoellila]

Paras ratkaisu olisi ollut velkasaneeraus ja Kreikan irrottaminen eurosta jo keväällä 2010. Ehkä myös Portugalin.

Minun mielestäni Portugalin ja Kreikan irrottaminen eurosta ei olisi ollut mitenkään tarpeen. Portugalin ja Kreikan valtiot olisivat ihan hyvin voineet julistautua maksukyvyttömiksi ja mennä velkajärjestelyyn (a.k.a. konkurssi) eroamatta eurosta.

Eihän esimerkiksi mitään USA:n osavaltiotakaan tarvitsisi erottaa dollarista, jos osavaltio ei pystyisi maksamaan velkojaan. Valtion kyvyttömyys maksaa velkojaan ei riipu siitä, mikä valuutta valtiolla sattuu olemaan.

[Kimmo Pirkkala]

^Ei, mutta en näe mitenkään mahdolliseksi että Kreikassa onnistuu yhtäaikaisesti demokratia + budjetin tasapainotus + eurossa pysyminen. Valitse kaksi, kaikki kolme eivät ole mahdollisia yhtäaikaa ja kreikkalaisten oman edun kannalta näkisin järkevimmäksi viimeisen tiputtamisen pois.

[Siili]

Ranskan ja Saksan pankkien pääomittamiseen löytyy varmasti fyffeä tai ainakin lainanottokapasiteettia niiden kotimaista, mutta miten on kreikkalaisten pankkien laita?

Kun pankkisysteemin olemassaolo on kuitenkin tärkeää kaikissa mahdollisissa olosuhteissa, niin saattaa olla, että Kreikan pankkien pääomituksesta tulee eurovaltioiden uusi projekti.  Olisiko mitään järkeä sulattaa niitä esimerkiksi ransakalaispankkeihin jälkimmäisten pääomituksen yhteydessä?

[Jepulis]

Tässä kirjoittaa erittäin viisas Kreikkalaisprofessori, jota kannattaa kuunnella jo siksikin, että hän saattoi juuri keksiä konstin ilmastonmuutoksen torjuntaan, koska hän keksi miten lentoliikenne muuttuu päästöttömäksi.

Kreikkalaisprofessori: Suomen vakuusvaatimus on vaarallinen

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110992231

Sanoin pankinjohtajalle Kreikkalaisproffaa lainaten, että sun puheet vakuuksista aikaansai hyvin vaarallisen keskustelun ja toivon pikaista suoritustasi yhteistyössä, niinku kato kun tartteis lisää punkkua eikä mun taikaseinäkään enää toimi.

Ihme juttu, en ikinä aavistanut osaavani lentää ilman siipiä. Oli muuten tosi jees matka konttorin ovelta kadulle.

[tyhmyri]

Kreikkalaisten pankkien pääomittaminen olisi helppoa jos Kreikka ei olisi Eurossa. Kreikan keskuspankki vain painaisi riittävästi drakhmoja ja valtio tai keskuspankki sitten yksinkertaisesti ostaisi riittävän suuren määrän kyseisten pankkien osakkeita kyseisillä rahoilla. Nykyisenä bittiaikana ei edes tarvittaisi konkreettista rahaa. Muutama napinpainallus Kreikan keskuspankin konttorissa riittäisi. Moinen ei valitettavasti ole nyt euroon kuulumisen yhteydessä mahdollista.

[RTT]

Jahka euromaat saavat heinäkuiset ERVV-muutoksensa läpi kansallisista parlamenteistaan, Kreikan (tai minkä tahansa muun euromaan) pankkisektori voidaan pääomittaa ERVV:n kautta.

[RTT]

Farage tykittää taas europarlamentissa: Nigel Farage: Greece under Commission-ECB-IMF Dictatorship

--
So now what you have got is Economic Governance and everybody here on the front row supports more European Economic Governance. What is European Economic Governance? I'll tell you what it is.

It is a plane landing at Athens airport out of which get an official from the Commission, an official from the ECB and an official from the appalling IMF. Those three people, the Troika you call them, go in meet the Greek Government and tell the Greek Government what they may of may not do. You have killed Democracy in Greece. You have three part-time overseas dictators now telling the Greek people what they can and cannot do. It is totally unacceptable.

It is any wonder that the Greek people are burning EU flags and drawing swastikas on them. Unless Greece is allowed to get out of this economic and political prison, you may well spark a revolution in that country.
--
The one achievement is that you have split Europe between North and South, the Greeks now badmouth the Germans, the Germans now badmouth the Greeks.

I have one last plea Mr Barroso, will you please help Greece. Help her to get her currency back, help her to reschedule her debts, help her to get out of the mess you have put her into. You policies have failed, stand up, be a man, admit it.

[Siili]

Jahka euromaat saavat heinäkuiset ERVV-muutoksensa läpi kansallisista parlamenteistaan, Kreikan (tai minkä tahansa muun euromaan) pankkisektori voidaan pääomittaa ERVV:n kautta.

Toki vain niin kauan kuin fyffeä riittää.  Rahaston kasvattaminen nykyisestä voi olla poliittisesti erittäin vaikeaa.

[Octavius]

Farssi jatkuu ja muuttuu päivä päivältä hauskemmaksi.

Suomen takuvatkutuksista on päästy yksimielisyyteen. Idean isä on Kreikan VVM Kleptopopoulos:

Itävallan valtiovarainministeri sanoo Reutersille, että euroalueen vakuuskiista ei ole enää "räjähdysherkkä" asia. Valtiovaraiministeri Maria Fekterin mukaan suunnitteilla on järjestely, jossa jokainen maa voisi määritellä itse, haluaisiko se vakuuksia itselleen Kreikan lainoja vastaan. Vakuuskysymyksen ratkaisussa on tapahtunut edistystä, Fikter sanoo, siinä määrin ettei aihe ole enää niin räjähdysherkkä.

Hänen mukaansa ajatus on nyt tehdä vakuuksista niin kalliita, että vain Suomi haluaisi niitä itselleen. Hän ei tarkenna ajatusta enempää, mutta tämän mallin taustalla on Itävalta, ministeri sanoi.

Eurobondit tulevat - tällä kertaa väritettyinä. Barroso on kertonut epävirallisesti tiedotusvälineille, että bondien värittämisen syynä on Suomen PM Kataisen ja talouskomissaari Rehnin ilmaisema halu saada värittää "jotain kivaa" asiassa päätettävässä kokouksessa:

Eurobondit tulevat taas! EU:n komissio kertoi aiemmin keskiviikkona aikovansa lähiaikoina esitellä mallin, joilla eurobondit eli euroalueen yhteiset velkakirjat voisi ottaa käyttöön Euroopassa tulevaisuudessa. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Esillä on ollut monenlaisia malleja eurobondien toteuttamiseksi. Marketnews-palvelu kertoo, että keskusteluissa on esillä malleja, joissa olisi sekä "sinisiä" että "punaisia" bondeja.

[Lalli IsoTalo]

masta mielestäni optimi Suomelle olisi Schengen- ja ETA-jäsenyydet. Kauppaa käydään ja matkustellaan, no problemo...

Voisin matkustella passin kanssa, no problemo. Lempataan Schengen.

[Lasse]

masta mielestäni optimi Suomelle olisi Schengen- ja ETA-jäsenyydet. Kauppaa käydään ja matkustellaan, no problemo...

Voisin matkustella passin kanssa, no problemo. Lempataan Schengen.

Das ist schon ganz richtig, ich auch.
Just eilen kävin tilaamassa uuden passin.

Lempataan Schengen.

--Lasse

[Kimmo Pirkkala]

Jaa, kyllähän se passi käytännössä kuitenkin edellytetään EU-matkailuunkin. Käytännössä.

[Vörå]

Laitoin tämän viestin tuonne juntta-gate -ketjuun, mutta kuuluisi ehkä paremminkin tänne:

"Itse asiassa, jos miettii noita mielenosoittajia ja lakkoilijoita niin tietyllä omalaatuisella tavalla he ovat oikeassa: Kreikalle olisi varmasti parempi joutua vararikkoon kuin jatkaa tällä vähittäisellä EU-tukipakettitiellä. Tuska olisi suurempi lyhyellä tähtäimellä, mutta toipuminen olisi varmasti rivakampaa. Tosin tämä vaatisi varmastikin ainakin tilapäistä eurosta luopumista, mutta se voi olla edessä muutenkin. (No, vastustajat tuskin tätä vaihtoehtoa kannattavat, mutta siihen heidän toimintansa olisi johtamassa.)"

Kreikan poliittinen eliitti on myös sitoutunut nykyiseen EU-politiikkaan, ja se ei välttämättä ole maan edun mukaista. Sinänsä voi kuvitella, että sikäläinen poliittinen tilanne on niin tulehtunut ja umpikujassa, että jonkinlainen poikkeustila voisikin olla paikallaan. Mutta ei maksujen jatkamiseksi Euroopan suurpankeille vaan selvitystilaan julistautumiseksi...

[chacha2]

Spain town police on mass sick leave over unpaid wages.

Fourteen policemen from Valverde del Camino say they are psychologically unfit for work after not receiving their salaries for four months. However, they deny they are on strike, as that is illegal for police.

www.bbc.co.uk/news/world-europe-14907211

Espanjassa kiehuu. Rahat loppu kuntatasollakin.

[FadeAway]

Farage tykittää taas europarlamentissa: Nigel Farage: Greece under Commission-ECB-IMF Dictatorship

--
So now what you have got is Economic Governance and everybody here on the front row supports more European Economic Governance. What is European Economic Governance? I'll tell you what it is.

It is a plane landing at Athens airport out of which get an official from the Commission, an official from the ECB and an official from the appalling IMF. Those three people, the Troika you call them, go in meet the Greek Government and tell the Greek Government what they may of may not do. You have killed Democracy in Greece. You have three part-time overseas dictators now telling the Greek people what they can and cannot do. It is totally unacceptable.

It is any wonder that the Greek people are burning EU flags and drawing swastikas on them. Unless Greece is allowed to get out of this economic and political prison, you may well spark a revolution in that country.
--
The one achievement is that you have split Europe between North and South, the Greeks now badmouth the Germans, the Germans now badmouth the Greeks.

I have one last plea Mr Barroso, will you please help Greece. Help her to get her currency back, help her to reschedule her debts, help her to get out of the mess you have put her into. You policies have failed, stand up, be a man, admit it.

Olisi kiva tietää, saiko Jussi Halla-aho ne tankkicausti kirjoituksen ideat tästä puheesta?

[Tomi]

Länsiväylän pääkirjoitus: Soini pelaa Suomen kohtalolla:
Timo Soini saa sitä, mitä on halunnut: Kreikka kaatuu konkurssiin.

Kreikkaa seuraa pankkikriisi, jonka kustannukset maksatetaan myös Soinin kannattajilla. Kreikalle lainanneet pankit menettävät rahansa ja voivat kaatua konkurssiin. Se johtaa rahamarkkinoiden sekamelskaan, asuntolainojen korkojen nousuun ja perheiden ongelmiin. Apuun tarvitaan taas veronmaksajia.

Kreikan huutaminen kumoon on kuin dieetti, joka kieltää leivän syönnin.

Laihdutus onnistuu, mutta samalla vähenee leivän kulutus, mikä johtaa leipurien työttömyyteen. Joku maksaa aina laskun.

Kuinka moni persujen puheita ihasteleva saa palkkansa työpaikasta, jonka työllisyys riippuu EU-maista saatavista tilauksista? Yli 60 prosenttia Suomen viennistä menee EU-alueelle, josta Soini haluaa sulkea Suomen ulos. Tosiasia on, että siellä suomalainen työpaikka missä EU-tilaus.

Ilman EU:ta hanskat olisivat naulassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Ilman EU-kauppaa on turha huutaa maataloustukea ja avustuksia Soinin hevosurheilun tukemiseen. Vientiyrityksemme saavat tärkeimmät tilauksensa ja perustulonsa EU-alueelta. Myynnin kasvun ne etsivät Aasiasta.

Irtiotto EU:sta merkitsisi tulli- ja valuuttamuureja Suomen ja euromaiden välille. Kiistelisimme puutulleista EU:n kanssa kuten nyt Venäjän-kaupassa. Suomen markka olisi alituisessa devalvaatiopaineessa ja korkeat korot kurittaisivat kansaa kuten 1990-luvulla, jolloin olimme EU:n ulkopuolella. Tämä on unohtunut monilta.

Poskisolisteilla on puhevalta elintärkeissä asioissa, kun politiikkaan kyllästynyttä kansaa viihdytetään suunsoitolla. Persujen triossa espoolaisen Soinin, vantaalaisen Pietari Jääskeläisen ja viitasaarelaisen Teuvo Hakkaraisen huuli lentää ja vastuu jää kuulijalle. Sirkushuvien suosio hiipuu, kun pankkikriisi panee perheet ahtaalle ja yritykset polvilleen.

Äänestäjien on herättävä. Pelkkä ongelmien esittely, pilkkahuudot ja palopuheet eivät enää riitä. Soinin on kerrottava, mitä nyt tehdään, kun sotku on sylissä.

¨http://www.lansivayla.fi/artikkeli/70350-soini-pelaa-suomen-kohtalolla

[Mato]

Länsiväylän pääkirjoitus: Soini pelaa Suomen kohtalolla:
Timo Soini saa sitä, mitä on halunnut: Kreikka kaatuu konkurssiin.

Kreikkaa seuraa pankkikriisi, jonka kustannukset maksatetaan myös Soinin kannattajilla. Kreikalle lainanneet pankit menettävät rahansa ja voivat kaatua konkurssiin. Se johtaa rahamarkkinoiden sekamelskaan, asuntolainojen korkojen nousuun ja perheiden ongelmiin. Apuun tarvitaan taas veronmaksajia.

Kreikan huutaminen kumoon on kuin dieetti, joka kieltää leivän syönnin.

Laihdutus onnistuu, mutta samalla vähenee leivän kulutus, mikä johtaa leipurien työttömyyteen. Joku maksaa aina laskun.

Kuinka moni persujen puheita ihasteleva saa palkkansa työpaikasta, jonka työllisyys riippuu EU-maista saatavista tilauksista? Yli 60 prosenttia Suomen viennistä menee EU-alueelle, josta Soini haluaa sulkea Suomen ulos. Tosiasia on, että siellä suomalainen työpaikka missä EU-tilaus.

Ilman EU:ta hanskat olisivat naulassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Ilman EU-kauppaa on turha huutaa maataloustukea ja avustuksia Soinin hevosurheilun tukemiseen. Vientiyrityksemme saavat tärkeimmät tilauksensa ja perustulonsa EU-alueelta. Myynnin kasvun ne etsivät Aasiasta.

Irtiotto EU:sta merkitsisi tulli- ja valuuttamuureja Suomen ja euromaiden välille. Kiistelisimme puutulleista EU:n kanssa kuten nyt Venäjän-kaupassa. Suomen markka olisi alituisessa devalvaatiopaineessa ja korkeat korot kurittaisivat kansaa kuten 1990-luvulla, jolloin olimme EU:n ulkopuolella. Tämä on unohtunut monilta.

Poskisolisteilla on puhevalta elintärkeissä asioissa, kun politiikkaan kyllästynyttä kansaa viihdytetään suunsoitolla. Persujen triossa espoolaisen Soinin, vantaalaisen Pietari Jääskeläisen ja viitasaarelaisen Teuvo Hakkaraisen huuli lentää ja vastuu jää kuulijalle. Sirkushuvien suosio hiipuu, kun pankkikriisi panee perheet ahtaalle ja yritykset polvilleen.

Äänestäjien on herättävä. Pelkkä ongelmien esittely, pilkkahuudot ja palopuheet eivät enää riitä. Soinin on kerrottava, mitä nyt tehdään, kun sotku on sylissä.

¨http://www.lansivayla.fi/artikkeli/70350-soini-pelaa-suomen-kohtalolla

Nooo.... se oli sitten Soinin vika, koska hän on tuosta konkurssista varoittanut.

Länsiväylä tappoi juuri sekä viestin tuojan että pianistin.

- Mato

[Jakerp]

www.bbc.co.uk/news/world-europe-14907211

Espanjassa kiehuu. Rahat loppu kuntatasollakin.

Noin se käy kun rahat loppuu jos sopeutus ei tapahdu järjestelmällisesti sitten se tapahtuu näin. Kassa menee tyhjäksi jolloin virkamiesten palkkoja ei vain voida maksaa.

Verojakaan ei voida kerätä lisää, koska manjaana maassa jengi pistää helposti perseet penkkiin eikä tee mitään jos viranomaiset ahdistelee liikaa.

Valtio voi tehdä vaikka kuinka paljon verokorotuksia tahansa, mutta jos suurimmat ammattiliitot ilmoittaa, että me ei kerätä niitä niin minkäs poliitikot sille voi. Heittää 200 000 ihmistä vankilaan, jolloin pysähtyy sähköntuotanto ja kaikki keskeinen infrastruktuuri?

Jykä, joka syytää Suomen rahoja etelä eurooppaan ei oikein koskaan ole käsittänyt manjaana maiden kulttuuria ei ne rupea maksamaan enemmän veroja, jotta EU pohjoiset maat saa lainansa takas se on ihan varma.

[hattiwatti]

http://fi-lib.blogspot.com/2011/09/kantelu-oikeuskanslerille-kreikan.html

OIKEUSKANSLERINVIRASTO
Snellmaninkatu 1, HELSINKI
PL 20, 00023 VALTIONEUVOSTO

Kantelijan nimi ja osoite

Olli Juntunen
Oksalankatu 25 a
80260 Joensuu
[email protected]

Jussi Räsänen
Killintie 12
80160 Joensuu
[email protected]

Minkä viranomaisen, virkamiehen tai henkilön menettelystä on kysymys

1. Mari Kiviniemen hallitus, erityisesti pääministeri Kiviniemi sekä
valtiovarainministeri Jyrki Katainen

2. Jyrki Kataisen hallitus, erityisesti pääministeri Katainen sekä
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä pidätte lain tai
velvollisuuksien vastaisena

1. Suomen valtion kahdenväliset lainat Kreikan valtiolle (2010)
2. Euroopan rahoitusvakausmekanismin (ERVV) perustaminen (2010)
3. Suomen valtion takaus ERVV:n Irlannin valtiolle tarjoamille lainoille (2010)
4. Suomen valtion takaus ERVV:n Portugalin valtiolle tarjoamille
lainoille (2011)
5. Suomen valtion takaus ERVV:n Kreikan valtiolle tarjoamille lainoille (2011)

Selostakaa lyhyesti, milloin ja mitä tapahtui

1. Toukokuussa 2010 Suomi teki päätöksen lainata Kreikan valtiolle
noin 1,48 miljardia euroa.
2. Toukokuussa 2010 Suomi osallistui euromaiden päätökseen perustaa
Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVV).
3. Marraskuussa 2010 Suomi takasi ERVV:n Irlanti-lainoja.
4. Toukokuussa 2011 Suomi takasi ERVV:n Portugali-lainoja.
5. Heinäkuussa 2011 Suomi takasi ERVV:n Kreikka-lainoja.

Millä tavoin menettely oli mielestänne virheellinen

1. PÄÄARGUMENTTI

Valtioneuvoston tulee kaikessa toiminnassaan tarkoin noudattaa lakia
(PL 2 § 3 mom.). Tämä pitää sisällään Suomen EU-oikeudelliset
velvollisuudet.

Valtioneuvoston edistämät tukipaketit ovat EU-oikeuden vastaisia. Ne
rikkovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125
artiklaa (ns. no bailout –klausuuli), joka kuuluu seuraavasti:

"Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita
jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai
muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai
julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota
vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion
keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla
viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai
julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
yhteiseksi toteuttamiseksi."

Tämän 125 artiklan soveltaminen kriisimaiden tukipaketteihin herättää
useita kysymyksiä. Artiklan tulkintaan liittyen on yleisesti syytä
muistaa, että Suomen oikeudesta jossain määrin poiketen, EU-oikeudessa
korostetaan päämäärän ja tarkoituksen mukaista tulkintaa (ns.
teleologinen tulkintaperiaate). Kyseisen artiklan keskeinen tarkoitus
oli Maastrichtin sopimusta neuvoteltaessa luoda sellaiset pelisäännöt,
ettei jäsenmailla olisi kiusausta ajautua velkakriisiin, jonka
seurauksena syntyisi poliittinen paine ryhtyä unionin ja jäsenmaiden
varoilla tukemaan kriisivaltiota.

Tästä johtuen olennaista ei ole se, onko unioni tai jäsenvaltio
ottanut juridisesti vastatakseen toisen jäsenvaltion sitoumukset, vaan
se, ovatko sitoumukset tosiasiallisesti siirtyneet unionille tai
muille jäsenvaltioille.

Kun kyse on lainoista, tosiasiallista vaikutusta voidaan analysoida
muun muassa markkinakorkojen näkökulmasta. Yleisten markkinakorkojen
mukaiset lainat jäsenmaiden kesken (tai unionin ja jäsenvaltioiden
välillä) eivät ole 125 artiklan vastaisia, koska voidaan olettaa, että
euromaan lainamarkkinat toimivat kohtuullisen tehokkaasti ja korkotaso
heijastaa markkinoiden odotuksia sijoituskohteen riskeistä. Sen sijaan
kun on kyse markkinakorkoja halvemmasta luototuksesta, niin on
vastaavasti katsottava, että kyse on taloudellisen tuen antamisesta
kohdevaltiolle. Tällöin nimittäin jäsenvaltion tukeminen johtaa
unionin tai muun jäsenvaltion näkökulmasta taloudellisten riskien
kompensoimattomaan kasvuun, jolloin sitoumukset tai osa niistä
tosiasiallisesti siirtyvät unionille tai muille jäsenvaltioille.

Käsillä olevissa tapauksissa on kiistatonta, että tukilainat on
toteutettu huomattavasti markkinakorkoja alhaisemmilla hinnoilla.
Tästä seuraa, että SEUT 125 artiklaa on rikottu.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin kenties esittää tulkinta, jonka mukaan
jäsenvaltion sitoumukset eivät siirtyisi muille vielä silloin, kun
kyseiselle valtiolle annetaan markkinakorkoja edullisempaa luototusta,
vaan vasta silloin, kun tällaiseen luototukseen sisältyvät riskit
realisoituvat. Tällainen erottelu ei olisi käytännössä mielekäs, koska
sen mukaan tukitoimenpiteiden laillisuus riippuisi olennaisesti
myöhemmistä tapahtumista, jolloin toimenpiteiden laillisuusvalvonta
kävisi lähes mahdottomaksi. Kuitenkin tämä vaihtoehto on eräänlainen
minimitulkinta, sillä 125 artiklaa on kiistattomasti rikottu, mikäli
markkinakorkoja alhaisemmat lainat myöhemmin osoittautuvat
tappiollisiksi.

2. VASTA-ARGUMENTTEJA

Tukipakettien laillisuutta on puolusteltu erilaisilla argumenteilla,
jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.

(1) Yhden argumentin mukaan kyse ei ole pelastustoimista, vaan
"normaalista sijoittamisesta", koska lainoista saadaan käypää korkoa.
Tämän väitteen esitti muun muassa silloinen ulkoministeri Alexander
Stubb vastauksena Kreikka-lainoihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Väite
on kuitenkin rahoitusteoreettisesti aivan virheellinen, koska
lainoista ei saada markkinakorkoa, vaan sitä huomattavasti matalampaa
korkoa, joka ei kompensoi sijoitustappioiden korkeaa todennäköisyyttä.

(2) Toinen argumentti toimenpiteiden laillisuuden puolesta on se, että
kriisimaiden väitetään kärsivän hetkellisestä "kassakriisistä", ei
varsinaisesta velkakriisistä. Tätä tulkintaa on esittänyt muun muassa
Valtiovarainministeriö. Tulkinta on kuitenkin epäuskottava, koska
kaikki johtavat talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että kriisissä
on kyse vakavasta ylivelkaisuudesta, ei hetkellisestä kassakriisistä.

Lisäksi on epäuskottavaa väittää, että jäsenvaltiolla voisi ylipäänsä
olla kassakriisi, joka ei johtuisi ylivelkaisuudesta. Näin voisi olla
ainoastaan silloin, kun jokin ulkopuolinen tapahtuma (esimerkiksi
makrotaloudellinen sokki tai sotatila) jäädyttäisi kansainväliset
lainamarkkinat niin kokonaisvaltaisesti, että sijoittajia ei
yksinkertaisesti löytyisi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kyse
sijoittajien puutteesta, vaan heidän haluttomuudestaan panna rahojaan
ylivelkaisiin maihin, joiden maksukykyyn ne eivät luota.

(3) Kolmas argumentti on, että ERVV:n toteuttamat kriisilainat eivät
siirrä taloudellisia vastuita toisille jäsenmaille, koska ERVV on
yksityinen osakeyhtiö. Tämä argumentti on virheellinen, koska ERVV
toimii vain välikätenä, kun tosiasiallisina lainojen takaajina
toimivat euromaat. Lisäksi tämä argumentti ei sovellu kahdenvälisiin
lainoihin Kreikalle.

(4) Neljännen argumentin mukaan euromaiden yksimielisesti hyväksymät
tukipaketit voitaisiin tulkita implisiittiseksi perussopimuksen
muutokseksi: jos jäsenvaltiot yhdessä ryhtyvät perussopimuksen
vastaisiin toimenpiteisiin, perussopimuksen katsottaisiin muuttuneen.
Väite on kuitenkin oikeudellisesti virheellinen useista syistä, vaikka
teoriassa hyväksyttäisiinkin tällaisen "implisiittisen
sopimusmuutoksen" mahdollisuus.

Ensinnäkin tukipaketit eivät ole saaneet tosiasiassa unionin
jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää. Kreikan kahdenvälisten
lainojen tapauksessa mm. Slovakia jäi pois lainajärjestelystä: toisin
sanottuna se vastusti implisiittistä sopimusmuutosta. Muut
lainajärjestelyt eivät myöskään sisältäneet kaikkia unionin
jäsenmaita, vaan ainoastaan euromaat, jotka eivät voi muuttaa unionin
perussopimusta ilman muiden jäsenvaltioiden hyväksyntää. ERVV:n ohella
Irlannin tukeen osallistuivat kahdenvälisillä lainoilla eräät muut
jäsenmaat, kuten Englanti, mutta eivät kuitenkaan kaikki jäsenvaltiot.
Implisiittisen sopimusmuutoksen argumentti ei siis perustu
tosiasioihin.

Toiseksi implisiittinen perussopimuksen muutos olisi kuitenkin
mahdollinen vain siinä tapauksessa, että sen toteuttavat toimenpiteet
sisältäisivät sellaisia elementtejä, että niiden voitaisiin katsoa
täyttävät jäsenvaltioiden kansallisen ratifioinnin edellytykset. Näin
ei ole ollut, vaan itse asiassa useimmissa maissa tukipaketit on viety
läpi jopa ilman eduskunnan hyväksyntää.

(5) Viidennen argumentin mukaan sääntöjä ei ole rikottu, koska SEUT
122(2) artikla sallii tukitoimenpiteet jäsenvaltion kärsiessä
luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen
hallittavissa. Tämän tulkinnan on esittänyt komissio perustaessaan
Euroopan rahoitusvakausmekanismin (ERVM). Kyseisen 122(2) artiklan
teksti on kokonaisuudessaan seuraava:

"Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin
jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle
vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia,
neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää
kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua. Neuvoston
puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdystä
päätöksestä."

Tätä argumenttia vastaan on huomattava kaksi seikkaa, joiden vuoksi
argumentti ei lainkaan sovellu käsillä olevaan kysymykseen.

(i) Ensinnäkin 122 artikla koskee ainoastaan neuvoston päätöstä
unionin antamasta taloudellisesta tuesta. Sitä ei siis missään
tapauksessa voida soveltaa jäsenmaiden välisiin tukitoimenpiteisiin,
kuten Kreikan kahdenvälisiin lainoihin tai ERVV:n antamaan tukeen.

(ii) Toiseksi SEUT 122(2) koskee ennen kaikkea luonnonkatastrofeja;
sen soveltaminen valtion velkakriisiin on hyvin kyseenalaista, koska
velkakriisi ei ole sellainen ulkoinen tapahtuma "johon jäsenvaltio ei
voi vaikuttaa". Velkakriisi on valtion itse aiheuttama ongelma. Näin
on todennut myös eurooppaoikeuden professori Juha Raitio:

"On selvää, ettei Kreikan ylivelkaantuminen ole tapahtunut ilman sen
omaa myötävaikutusta, eli siis ERVM:n lainsäädäntöpohja on
kyseenalainen."

Jotta tukitoimenpiteet olisivat vaikuttaneet laillisilta, väliaikaista
vakausvälinettä ja vakausmekanismia perustettaessa esitettiin
julkisuudessa väitteitä, että eräät jäsenvaltiot ovat joutuneet
"spekulatiivisen hyökkäyksen kohteeksi". Näin väitti muun muassa
Saksan liittokansleri Angela Merkel. Väite on kuitenkin muuttunut
täysin epäuskottavaksi, koska aikaa on kulunut yli vuosi, kriisimaiden
tilanne on vain pahentunut ja markkinakorot ovat nousseet. Lisäksi
argumentti ei missään tapauksessa sovellu jäsenmaiden keskinäisiin
tukitoimenpiteisiin, kuten Kreikan kahdenvälisiin lainoihin tai ERVV:n
antamaan tukeen.

Mitä toivotte oikeuskanslerin tekevän

Tukipakettien osalta pyydämme oikeuskansleria tekemään toimenpiteiden
lainvastaisuudesta perustuslain 115 §:n mukaisen ilmoituksen
perustuslakivaliokunnalle ministerivastuuasian vireillepanoa varten.

Tapahtumien tosiasiallisen monimutkaisuuden sekä relevantin
EU-oikeuden tulkinnanvaraisuuden vuoksi voidaan esittää, että
ministerisyytteen nostamisen edellytykset eivät täyty ainakaan
kaikkien tukipakettien osalta (vrt. PL 116 §). Siinäkin tapauksessa
toivomme, että kansalaisten oikeusturvan sekä politiikan moraalin
säilyttämiseksi oikeuskansleri veisi asian käsiteltäväksi sen
edellyttämällä vakavuudella ja vähintäänkin antaisi asianomaisille
muodollisen huomautuksen heidän lainvastaisten toimiensa johdosta.

[hattiwatti]

http://takkirauta.blogspot.com/2011/09/molon-labe.html

Kreikka on tunnetusti länsimaisen sivistyksen peruskieli, ja Jorgos Papandreu vastasi varsinaisen oraakkelinvastauksen kun häneltä kysyttiin, miten Kreikan rahojen kanssa on.

Hän vastasi ?? ? [ääntyy siis suunnilleen "ipárhun hrimata"]

Sanatarkasti "iparhun" tarkoittaa "siellä" ja "hrimata" rahaa. Mutta tuo lause voidaan kääntää joko

"rahaa",
"rahaa on"
"voi ansaita paljon rahaa" tai
"ei ole rahaa"

Kun savolainen puhuu, vastuu tunnetusti siirtyy kuulijalle. Mutta kun Delfoin oraakkelin maanmiehet puhuvat, vastuu siirtyy tulkitsijalle.

http://translation-blog.multilizer.com/does-greece-have-money-or-not-it-depends-on-the-translation-quality/

ike you probably know, money has been a hot topic in the European politics lately. If someone has been wondering why Finland is so critical against lending more money to Greece without collaterals, here could be the reason.

The Greek prime minister Papandreou has said: "?? ?". Because I don't understand Greek I used machine translation to find out what that means. First I translated it with Google Translate to English and found out that it means "there is money".

ccording to Google Translate the situation in Greece is not totally hopeless. But just to double-check, I translated the Greek sentence to Finnish with Bing Translator. This time the outcome was less promising: The Finnish translation "ei ole rahaa" means "there is no money" in English.

Apparently Finnish politicians have been using Bing Translator because obviously lending money to someone who is broke is not wise, at least not without collaterals! Although it seems like it, probably these translations are not Google and Microsoft's official statements about the financial situation in Greece. All this proofs is that there still are some weaknesses in automatic translation, translation quality estimation is important when using a machine translator and one should use machine translation correctly.

[Rauli]

"Euroopalla voi olla edessä Japanin kohtalo"

Pörssien ja reaalitalouden välinen kytkös uhkaa ajaa euroalueen syöksykierteeseen. Jos lisäksi euro pysyy vahvana, voi edessä olla Japanin kohtalo, joka olisi viennille turmiollista. Näin uskoo Handelsbankenin Suomen pääekonomisti pankin suhdannekatsauksessa.

[...]

– Mikäli taas euro pysyy vahvana, Euroopalla saattaa olla edessään Japanin kohtalo, Helenius sanoo pankin tiedotteessa.

Heleniuksen mukaan Japanissakin koettiin aikanaan kasvubuumi, jota seurasi romahdus.

– Se jätti pankeille kasan ongelmaluottoja ja valtiolle hillittömästi kasvavan velan. Japanin keskuspankki on pitänyt korot ultramatalina ja kasvattanut tasettaan reilusti. Silti Japanin taloudella on täysi työ sinnitellä pystyssä, Helenius kirjoittaa.

Kriisin kohdatessa Japanin hintataso oli liian korkea. Helenius näkee euroalueen kasvussa ja velkaantumisessa Japanin kehityksen, ja myös suhteellisessa hintatasossa on samankaltaisuuksia.

[...]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/15/euroopalla-voi-olla-edessa-japanin-kohtalo/201113095/12

Eräs Japanin kriisin syitä oli/on deflaatio eli yleinen hintatason lasku ja sitä kautta rahan arvon nousu. Nykyisellään, kun €uroalueen inflaatio on 4% tasossa, niin ajatus deflaatiosta tuntuu kaukaiselta.

Kuvitellaan, että EKP pidättäytyy rahapolitiikan käytöstä kriisipankkien pääomittamisen yhteydessä, jolloin €uroalueen maat joutuvat turvautumaan finanssipolitiikkaan eli nykyisessä suhdannetilanteessa velkaan. Samanaikaisesti pyritään supistamaan julkisen talouden alijäämää. Näen tässä reseptin, jolla talous saadaan taantumaan, mahdollisesti lamaan. Deflaatio johtaa yksityisen kysynnän alenemiseen, joka vuorostaan heijastuu muuhun talouteen. Kierre on valmis. Kun deflaatio ajaa yrityksiä konkurssiin ja lisää työttömyyttä Euroopassa, niin kiinalaisille tuottajille deflaatio €uroalueella ei muodosta ongelmaa - kiitos Kiinan kansantasavallan keinotekoisen valuuttapolitiikan.

Luin aikoinaan mielenkiintoisen tulkinnan deflaation syistä. Hintojen pitää alentua, jotta talouteen muodostuu inflaatio-odotuksia, jotka vuorostaan alentavat reaalikorkoja käynnistäen investointi- ja kulutussyklin.

[tyhmyri]

Ajattelin ensiksi laittaa tämän tuonne Globaali Taloustilanne -ketjuun, mutta tämä taitaa sopiva vielä paremmin tänne.

IMF:n hemmot kirjoittavat jostain syystä muutakin kuin ennustettua vyönkiristyskamaa.

Laurence Ball, Daniel Leigh, and Prakash Loungani: Painful Medicine. Finance & Development, September 2011, Vol. 48, No. 3:

Although advanced economies need medium-run fiscal consolidation, slamming on the brakes too quickly will hurt incomes and job prospects

Hetkinen, mitä on tapahtunut? Millä perusteella IMF:n julkaisussa on tällaista tavaraa? Katsotaanpas.

Taustalla on noin 30 vuoden data taloussuhdanteista ja budjettitemppujen vaikutuksista. Muutama käppyrä kehiin:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball2.gif)
ja ei kun säästämään jos halutaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball3.gif)
ja kaikkien iloksi säästöt rankaisevat juuri palkansaajia:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball4.gif)
Summa summarum:

The research described here shows that it is important to have realistic expectations about the short-term consequences of fiscal consolidation: it is likely to lower incomes—hitting wage-earners more than others—and raise unemployment, particularly long-term unemployment.
[...]
Accordingly, fiscal measures that are approved now but kick in to reduce deficits only in the future—when the recovery is more robust—would be particularly helpful.

Toisin sanoen säästää pitäisi sitten kun talouskasvu on alkanut. Jos säästetään syksykierteessä, niin tilanne vain pahenee. Ja mitä suuret Euromaiden viisaat ovat suositelleet koko alueelle? Kurjuuden syventämistä.

Alkuperäinen raportti on luettavissa täältä.

Jotenkin yhdistelmä setelirahoituksesta ja inflaatiosta ei tunnut ollenkaan huonolta vaihtoehdolta koko Euroalueen velkaongelman hoitamiseksi.

[RTT]

Venäjä suunnittelee Kyprokselle tukipakettia

Venäjä käy tällä hetkellä neuvotteluja Kyproksen kanssa 2,5 miljardin euron tukipaketista 4,5 prosentin vuosikorolla. Venäjän valtiovarainministerin mukaan neuvottelut etenevät hyvin ja kestävät noin kuukauden. Muut euromaat eivät ministerin mukaan ole lähestyneet Venäjää tässä asiassa. Kyproksen valtiovarainministerin mukaan kyseessä on "ystävällinen sopimus ilman taka-ajatuksia." EU-IMF-tukipaketit vaativat suuria säästötoimia vastaanottajamailta.

Analyytikoiden mukaan Kypros on merkittävä rahanpesupaikka islamilaisille terrosisteille, huumekauppiaille ja entisen Neuvostoliiton kansalaisille, joka saattaa selittää Venäjän anteliaisuuden.

EUobserver: Cyprus to get 'no strings attached' Russian bail-out

[Lalli IsoTalo]

Tukipakettien osalta pyydämme oikeuskansleria tekemään toimenpiteiden
lainvastaisuudesta perustuslain 115 §:n mukaisen ilmoituksen
perustuslakivaliokunnalle ministerivastuuasian vireillepanoa varten.

Jeps! Näitä vaan lisää!

[Jakerp]

Ajattelin ensiksi laittaa tämän tuonne Globaali Taloustilanne -ketjuun, mutta tämä taitaa sopiva vielä paremmin tänne.

IMF:n hemmot kirjoittavat jostain syystä muutakin kuin ennustettua vyönkiristyskamaa.

Laurence Ball, Daniel Leigh, and Prakash Loungani: Painful Medicine. Finance & Development, September 2011, Vol. 48, No. 3:

Although advanced economies need medium-run fiscal consolidation, slamming on the brakes too quickly will hurt incomes and job prospects

Hetkinen, mitä on tapahtunut? Millä perusteella IMF:n julkaisussa on tällaista tavaraa? Katsotaanpas.

Taustalla on noin 30 vuoden data taloussuhdanteista ja budjettitemppujen vaikutuksista. Muutama käppyrä kehiin:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball2.gif)
ja ei kun säästämään jos halutaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball3.gif)
ja kaikkien iloksi säästöt rankaisevat juuri palkansaajia:
(http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/IMAGES/ball4.gif)
Summa summarum:

The research described here shows that it is important to have realistic expectations about the short-term consequences of fiscal consolidation: it is likely to lower incomes—hitting wage-earners more than others—and raise unemployment, particularly long-term unemployment.
[...]
Accordingly, fiscal measures that are approved now but kick in to reduce deficits only in the future—when the recovery is more robust—would be particularly helpful.

Toisin sanoen säästää pitäisi sitten kun talouskasvu on alkanut. Jos säästetään syksykierteessä, niin tilanne vain pahenee. Ja mitä suuret Euromaiden viisaat ovat suositelleet koko alueelle? Kurjuuden syventämistä.

Alkuperäinen raportti on luettavissa täältä.

Jotenkin yhdistelmä setelirahoituksesta ja inflaatiosta ei tunnut ollenkaan huonolta vaihtoehdolta koko Euroalueen velkaongelman hoitamiseksi.

Juu näin se menee. Palkansaajiin säästöt iskee eniten. Tämä johtuu siitä, että omistavalla luokalla ja vuokran-antajilla tms. on paremmat mahdollisuudet hinnoitella oman työnsä osuus kuin palkansaajilla, joiden neuvotteluvoima on näennäistä.

Aina kun jengia potkitaan pois työpaikoista säästöjen nimissä osa pois potkitusta porukasta ei työllisty enää koskaan. Tämä aiheuttaa valtavat kulut yhteiskunnalle.

Sosiaalitukien katkominenkaan ei auta tilanteeseen kuten Suomessa tehdään eihän nuhjuisemmilla vaatteilla ja asunnottomana saa työpaikkaa paremmin kuin jos on varaa ostaa edes se yksi uusi vaatekerta vuodessa ja säilyttää asuntonsa. Itseasiassa nuhjuinen ei pääse usein edes työhaastatteluun. Vaikka omistava rälssi aina väittää, että tuet on liian hyvät ja niitä pitää rangaistuksena katkoa karensseilla ja rangaistustyöehdoilla. Puhumattakaan terveyden hoidosta rahaton kun ei varmasti hoida terveyttään paremmin kuin edes sitä pientä korvausta saava. Viranomaisten kyykytys ja nöyryyttäminen karenseilla ja rahattomuudella usein vie sen viimeisenkin työkyvyn ja mahdollisuudet päästä edes työhaastatteluun.

Jos poispotkitulla on ollut pieniä terveysongelmia töissä ollessaan harvoin ne terveysongelmat paranevat työttömyydellä. Usein terveysongelmat pahentuvat, koska ei ole enää elämässä säännöllisiä rutiineja eikä taloudellisia mahdollisuuksia terveyttä edistäviin harrastuksiin kuten aikaisemmin. Usein kuitenkin ne kenellä on pieniä terveysongelmia potkitaan pois ensimmäisenä vaikka heidän työkykynsä menee työttömänä nopeiten.

[RTT]

Kuukausien neuvotteluiden jälkeen jäsenmaat pääsivät sopuun EU:n kuudesta uudesta laista, jotka mahdoliistavat kasvu- ja vakaussopimusta rikkovien maiden rankaisun. Uusien lakien mukaan Euroopan komissio antaa ensin varoituksen yli 3% budjettivajeesta kärsivälle maalle. Euromaiden määräenemmistön pitää tämän jälkeen hyväksyä varoitus. Mikäli kuukauden jälkeen varoitus on hylätty tai jätetty kokonaan huomioitta, komissio uusii varoituksen. Toisella kerralla varoitusta pidetään automaattisesti hyväksyttynä ellei euromaiden enemmistö - 9 maata- äänestä sitä vastaan.

Varotuksen jälkeen komissio voi antaa budjettivajeesta kärsivälle maalle sakon suuruudeltaan 0,1 prosenttia BKT:stä, tai lukujaan väärentävälle maalle 0,2 prosenttia BKT:stä.

Lakipaketin mukaan komission pitää myös jatkossa ottaa huomioon jäsenmaiden kauppa- ja rahoitustaseet laatiessaan koko EU:n kattavia talousarvioita ja jäsenmaiden talousohjeistuksia. Jäsenmaiden valtiovarainministerit voidaan kutsua europarlamentin taloskomitean kuultavaksi mikäli taloudessa ilmenee ongelmia. Kutsusta voi kieltäytyä, mutta neuvotteluissa poistettiin maininta kutsun vapaaehtoisuudesta.

EUobserver: Deal reached on EU economic governance laws

[Jakerp]

Tämä on päivän paras.

Italiassa 1000 asukkaan kylässä 9 lappuliisaa julkisen sektorin palkattuina työntekijöinä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+italiassa+1000+asukkaan+kyla+9+liikennevalvojaa/a686388

Eivät edes anna sakkoja:

"Yritämme välttää sakkojen kirjoittamista", Valenti sanoo. "Tämä on pieni kaupunki, ja me kaikki tunnemme toisemme."

Tuonne Jykä voisi vipata muutaman miljardin, koska me tienataan tällä.

[Octavius]

Hallitus teki tänään seuraavan päätöksen, joka menee vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Se on menoa nyt. Arvatkaa sanotaanko tästä sanaakaan yhdessäkään tiedotusvälineessä?

Hallituksen esitys (HE /2011 vp) eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä ja laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 pykälän muuttamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Euroopan rahoitusvälineen välinen sopimus ERVV-puitesopimuksen muuttamisesta. Muutoksella takaajien Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annettavien takausten kokonaismäärää korotetaan 440 miljardista eurosta 780 miljardiin euroon. Tästä 726 miljardia euroa on käytettävissä olevia takauksia, koska Kreikka, Irlanti ja Portugali väistyvinä takaajina eivät anna takauksia. Takausten määräytymistapa muuttuu kokonaistakauksesta taattavan velan pääoman nimellisarvolle annettavaksi takaukseksi. Euroopan rahoitusvakausvälineen toiminnan tehokkuutta ja joustavuutta lisätään sisällyttämällä puitesopimukseen kolme uutta tukivälinettä. Ensinäkin Euroopan rahoitusvakausväline voi antaa euroalueeseen kuuluville valtiolle ennakollista tukea. Toiseksi euroalueeseen kuuluvalle valtiolle voidaan antaa lainaa sen rahoituslaitosten pääomittamista varten. Lainaa voidaan antaa myös valtioille, joille ei ole vahvistettu talouden sopeutusohjelmaa. Kolmanneksi Euroopan rahoitusvakausväline voi poikkeuksellisesti hankkia euroalueeseen kuuluvan valtion joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. Sopimusmuutos tulee voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat toimittaneet Euroopan rahoitusvakausvälineelle kirjallisen vahvistuksen siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen kansallisen lakinsa vaatimukset sopimusten voimaansaattamisesta. Lisäksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annettua lakia muutetaan siten, että takausten enimmäismäärää korotetaan ja takauksen määräytymisperusteeksi tulee velkojen nimellisarvo aikaisemman kokonaistakauksen sijaan. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 09 160 33064)

[ihminen]

"Muutoksella takaajien Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annettavien takausten kokonaismäärää korotetaan 440 miljardista eurosta 780 miljardiin euroon."

Hups heijjaa ja valtakunnan ykkös uutinen on?

Takausten määrä lähes tuplattiin ja ei sanaakaan missään mediassa, toimittajat?

[Kimmo Pirkkala]

^Mikä on Suomen osuus noista? Mistä summasta mihin summaan se nousi?

Jotenkin kuvaavaa, ettei tuota edes viitsitä sanoa Hallituksen esityksessä. Mitä noita miljardeja kumileimasimelle nimeltä eduskunta suotta kertomaan...