Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Impivaaran tiikeri]

Fantsu Katainen on löytänyt tavan jolla Suomen perustuslain yli voidaan kävellä.

http://www.hs.fi/talous/Reuters+Määräenemmistökiistassa+sopu+lähellä/a1305553648912

[tyhmyri]

Siinä vaiheessa kun keskuspankkijohtaja alkaa puhua siitä, että rahapolitiikalla ei ole mitään muuta tehtävää kuin pitää paperilappusten arvo vakiona, niin kannattaa varautua suuriin vaikeuksiin.

Päinvastoin. Kun rahapolitiikkaa aletaan käyttää puoluepoliittisten päämäärien ajamiseen seurauksena on ongelmia. Silloin ei raha enää ole arvon mitta vaan valtiollisen suunnitelman toteutus väline.

Mistäköhän oikein kirjoitat? Rahapolitiikan tarkoitus on pitää talouden pyörät pyörimissä. Esimerkiksi FED:n kaksoismandaatti on vallan järkevä periaate, mutta jostain käsittämättömästä syystä vastaavaa ei voi Euroopassa ajatelle. Starkin kommentti kylläkin antaa hieman ymmärrystä siitä miksi ei. Saksalainen pankkimies vähät välittää muusta kuin paperilappujen arvosta. No, voipi EKP kohta puolustaa kadonneen valuutan arvoa.

[sivullinen.]

Päinvastoin. Kun rahapolitiikkaa aletaan käyttää puoluepoliittisten päämäärien ajamiseen seurauksena on ongelmia. Silloin ei raha enää ole arvon mitta vaan valtiollisen suunnitelman toteutus väline.

Mistäköhän oikein kirjoitat? Rahapolitiikan tarkoitus on pitää talouden pyörät pyörimissä.

Markkinataloudessa rahapolitiikan tehtävä on luoda olosuhteet joissa "markkinat" nauttivat vakaudesta ja pitävät siten talouden pyörät pyörimässä. Suunnitelmataloudessa rahapolitiikalla pyritään suoraan pitämään pyörät pyörimässä. Ensimmäisessä uskotaan markkinoiden kykyyn hoitaa taloutta tehokkaasti; jälkimmäisessä taas uskotaan poliitikkojen kykyyn hoitaa taloutta tehokkaasti. Kumpi sinun mielestäsi olisi suositeltavampi vaihtoehto? Miksi?

[Sivusta seuraaja]

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ei halua kommentoida tietoja, joiden mukaan euromaat olisivat pääsemässä sopuun Euroopan pysyvän kriisirahaston päätöksenteosta.

Urpilaisen avustajan mukaan neuvottelut ovat yhä kesken ja spekulointi sovun syntymisellä on täysin ennenaikaista.

Myöskään pääministeri Jyrki Katainen (kok) ei halua toistaiseksi kommentoida asiaa.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) kertoi STT:lle, ettei hänellä ole tietoa mahdollisen sovun syntymisestä tai sen sisällöstä.

Suomi on vaatinut ainoana euromaana, että kriisirahaston päätökset tehdään yksimielisesti.

Pysyvätkö suut supussa ainakin sunnuntai-iltaan saakka, kunhan presidentinvaalien 1. kierroksen tulokset julkaistaan?

http://www.iltalehti.fi/talous/2012011815095265_ta.shtml

[nuiseva]

Minusta on muuten mielenkiintoista, että talouskriisistä on vaiettu näin totaalisesti vaalien alla. Niinistöstä pitää saada pressa ja parempi, ettei äänestäjä silloin muista, kuka veikään suomen euroon.

[Elemosina]

Talouskriisiin ja Italiaan liittyen luin eilen vasta pari viikkoa vanhan uutisen Italian veroviraston (Agenzia delle Entrate) organisoimasta kuittitarkastus-iskusta italialaisten (ja ulkomaalaistenkin), niin rikkaiden kuin tavallisten kansalaisten, suosimassa Cortina d'Ampezzon lomakaupungissa. Yllättäen tarkastuksen aikana tapahtui pienimuotoinen ihme; veroviraston mukaan yritykset tuottivat verotuksessa huomioitavia kuitteja jopa kaksi- tai kolminkertaisen määrän normaaliin verrattuna!

Loppupäätelmä on ilmiselvä: kauppiaat ovat kiertäneet veroja eivätkä ole tilittäneet kaikkia tulojaan.

Lisäksi samalla tarkistettiin luksusautolla liikkuvien ilmoittamia verotuloja. "Yllätys" oli suuri kun monella ei ollut juurikaan verotettavia tuloja tai niitä oli varsin vähän.

http://www.investireoggi.it/fisco/controlli-fiscali-a-cortina-numeri-del-blitz-anti-evasione-fiscale/

Positiivista uutisessa on se, että siellä todellakin tehdään jotain tunnistetulle veronkierto-ongelmalle. Paljon on vielä tehtävää. Nyt on suunnitteilla samanlainen isku("blitz" Italian lehdissä) myös ehkä Roomaan.

(ja olen lukenut uutista useammasta lähteestä, laittamani linkin takana kuitenkin viestissäni kertomat asiat ja vähän muutakin).

[skrabb]

EVM-kiistaan on tulossa sopu
Suomi teki aloitteen sopimusmuutoksesta vakausmekanismiin. Eduskunnalle ehdotus perjantaina.
Petri Sajari
HELSINGIN SANOMAT

Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevaan sopimukseen on uutistoimisto Reutersin mukaan tehty muutos, jonka pitäisi poistaa este sopimuksen hyväksymiselle Suomessa.
"Suomi teki ehdotuksen. Sen mukaan tukirahoitukseen liittyisi jonkinlainen kirjanpidollinen varautuminen, jos EVM myöntäisi tukirahoituksen hätätilamenettelyssä", neuvotteluihin osallistunut virkamies kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kyse voisi olla siitä, että EVM:n 80 miljardin euron alkupääomasta osa varattaisiin käytettäväksi erikseen hätätilamenettelyssä.
Toisin sanoen EVM:n pääoman korottamisesta ei voitaisi päättää ilman eurovaltioiden yksimielistä päätöstä.
EVM:n enimmäispääoma on 700 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 12,6 miljardia euroa.

Euromaiden hallitukset sopivat hätätilamenettelystä, kun ne päättivät EVM:stä joulukuussa.
Päätöksessä huomioitiin tilanteet, joissa EVM:ltä vaaditaan nopeita päätöksiä euroalueen talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi.
Sen takia sopimukseen on lisätty hätätilamenettely. Se otetaan käyttöön, jos komissio ja Euroopan keskuspankit katsovat, että sitä tarvitaan.
Hätätilamenettelyssä rahoituspäätös ja pääoman korotus voidaan tehdä 85 prosentin määräenemmistöllä. Se antaisi Saksalle, Ranskalla ja Italialle veto-oikeuden.

Tavanomaisessa menettelyssä euroalueen jäsenvaltio pyytää EVM:ltä rahoitusapua.
Sen jälkeen Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tekee arvion maan velanhoitokyvystä ja yhdessä Euroopan komission kanssa päättää talouden rakenneuudistuksista. Ne ovat ehtona rahoitukselle.

Joulukuussa suuri valiokunta ja perustuslakivaliokunta totesivat eduskunnan kantana, että EVM:n hätätilannenettelyyn suunniteltu 85 prosentin määräenemmistö kaventaisi Suomen itsemääräämisoikeutta.
Perustuslain mukaan eduskunnan pitää tietää ennalta täsmällisesti valtion varojen käyttöä koskevista sitoumuksista.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esittää valtioneuvoston kannan sopimusmuutokseen perjantaina eduskunnan suurelle valiokunnalle. Helsingin Sanomat ei tavoittanut Urpilaista keskiviikkona.
Valiokunnan kannan mukaisesti Urpilainen ilmoittaa maanantaina euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa, hyväksyykö Suomi sopimuksen.
Jos Suomi hylkäisi sopimuksen, se tuskin vaikuttaisi EVM:n perustamiseen.
Sopimus tulee voimaan, kun alkupääomasta on maksettu 90 prosenttia. Suomen osuus alkupääomasta on 1,8 prosenttia.

[TheJ]

Siis jos ymmärsin oikein, eduskunta näin etukäteen antaisi luvan X euron verran rahoja likoon ja sitten osa noista euroista olisi erikseen "hätäkäyttöön korvamerkittyjä" ja niiden tarkemmasta käyttötarkoituksesta voitaisiin päättää ilman yksimielisyyttä mutta jos tätä pottia pitäisi kasvattaa tai koko EVM:ää kasvattaa, se edelleen vaatisi yksimielisyyden.

Jos todellakin näin, tämä on kai jopa jotenkin perusteltavissa koska tällöin eduskunnalla pysyisi valta ja ei annettaisi pois blankkoa shekkiä (ainoastaan lupa muiden päättää käyttötarkoitus osalle ei-blankkon shekin rahoista "hätätilanteessa"). Ei fiksaa tietenkään mitään siihen liittyvää että EVM on iso tulonsiirto Suomen veronmaksajilta keski-euroopan pankeille, mutta ainakaan ei mennä antamaan ko. hommaan blankkoa shekkiä jonka jälkeen ei olisi sananvaltaa jos EVM alkaisi kerjäämään lisää rahaa (paitsi irtisanoutumalla koko hoidosta).

Epäilen tosin vahvasti että tämä kävisi pankkiireille ja heidän juoksupojilleen (tavoitteenahan oli pienten maiden täydellinen ohittaminen päätöksenteossa, ts. Suomen kannalta blankko shekki) mutta sielläkin tietenkin saattaa olla niin suuri hätä kun Kreikka on kupsahtamassa pois että kompromissejakin pitää tehdä.

Positiivista olisi kuitenkin että Suomen perustuslain yli ei härskisti käveltäisi vaan sen sijaan veivattaisiin EVMää niin ettei siihen olisi tarvetta.

Tämä kaikki siis jos ylläoleva on totta. En vielä luota ettäkö tuossa olisi kaikki; aina voi löytyä miinoja pienestä printistä...

[RTT]

Handelsblatt-lehden saamien tietojen mukaan Ranska olisi finanssisektorin painoistuksen takia hylkäämässä ajatuksen ottaa varainsiirtovero käyttöön ilman muuta euroaluetta. Ranskan suurimmat pankit ovat uhanneet siirtyä muualle mikäli vero otettaisiin käyttöön vain Ranskassa.

French bankers say Paris abandons unilateral Tobin tax

[RTT]

Taloussopimuksen uudessa luonnoksessa määritellään velka- tai alijäämärajojen rikkomisesta seuraavien sakkojen maksimisuuruudeksi 0,1% BKT:stä. Sakkojen tuotot menisivät pysyvään vakausmekanismiin EVM:ään. Sakkojen suuruus määriteltiin nyt ensimmäistä kertaa, ja se saattaa vielä muuttua.

Esimerkiksi Suomi olisi viime vuonna saanut maksimissaan 180 miljoonan sakot (käyttäen vuoden 2010 BKT:tä), koska Suomi rikkoi rakenteellisen alijäämän rajaa.

E; kts. alempi postaus.

[slobovorsk]

Eikös tuossa kuitenkin ole parin dekadin virhe, 0,1 prosenttia on promille ja BKT 180 miljardia, jotenSuomen sakko voisi nousta 180 miljoonaan. Jos näin olisi, koko sakko ei edes hidastaisi ketään.

[Teemu Lavikka]

Eduskuntaa edustava suuri valiokunta on tänään hyväksynyt lausunnon sopimusluonnoksesta, joka koskee EU:n talousunionin vahvistamista.

Valtioneuvoston arvion mukaisesti valiokunta toteaa, ettei sopimus poikkea merkittävästi jo olemassa olevaan talouspolitiikan koordinaatiota sekä talous- ja rahaliittoa koskevista säännöistä.

Lausuntoon sisältyy perussuomalaisten eriävä mielipide.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) oli valiokunnan kuultavana liittyen ensi viikon ECOFIN-neuvoston ja euroryhmän kokouksiin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/119526-juuri-nyt-eduskunnalta-%E2%80%9Dkylla%E2%80%9D-eu-sopimukselle

[Emo]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011715089924_uu.shtml

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) moittii ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd) EU:n taloussopimuksen avoimesta vastustamisesta, kertoo Ylen uutiset.

Tuomioja katsoi blogissaan ja talouslehti Financial Timesin haastattelussa, että Suomen olisi perusteltua vastustaa tekeillä olevaa unionin talouskuria vahvistavaa sopimusta.

Kataisen mukaan Suomi on mukana sopimuksessa.

- Olisi toivottavaa, etteivät hallituksen ministerit ainakaan ulkomaille puhuisi hallituksen linjasta poikkeavia kantoja, koska sitten meillä muilla on ylimääräistä työtä kertoa, että tämä mielipide ei edusta Suomen virallista kantaa, Katainen sanoo Ylellä.

Tästä paistaa niin läpi puoluehallituskuri.

-Vaikka paskalta maistuu niin joka iikka syö nurisematta!

Ja tähän paskanpakkonielentään muut puolueet olisivat kovasti toivoneet osallisiksi myös persuja. Enkä ihmettele.

[RTT]

Eikös tuossa kuitenkin ole parin dekadin virhe, 0,1 prosenttia on promille ja BKT 180 miljardia, jotenSuomen sakko voisi nousta 180 miljoonaan. Jos näin olisi, koko sakko ei edes hidastaisi ketään.

Kiitoksia korjauksesta.

[Emo]

http://www.hs.fi/politiikka/Suuri+valiokunta+EUn+taloussopimus+lis%C3%A4%C3%A4+luottamusta/a1305553789775

Eduskunnan suuren valiokunnan mukaan EU:n talousunionisopimuksella pyritään lisäämään luottamusta euroalueeseen ja EU:hun.

Sopimus ei valiokunnan mielestä poikkea merkittävästi jo olemassa olevasta talouspolitiikan koordinaatiosta tai talous- ja rahaliittoa koskevista säännöistä.

Suuri valiokunta kuuli tänään myös valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd), joka osallistuu ensi viikolla EU:n valtiovarainministerien kokoukseen ja euroryhmän kokouksiin.

Suuren valiokunnan puheenjohtajan Miapetra Kumpula-Natrin (sd) mielestä asia oli harvinaisen helppo, koska Suomi on usean hallituksen ajan toivonut talouskuria.

Perussuomalaiset jättivät suuren valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, koska pitävät sopimusta monin tavoin ongelmallisena. Kumpula-Natrin mielestä perussuomalaiset vastustavat lähtökohtaisesta sanaa EU.

Perustuslakivaliokunta kaipaa hallitukselta tarkempaa selvitystä siitä, mitä jäsenvaltion velvoitteita nykyinen EU:n lainsäädäntö budjettikurin osalta sisältää ja miltä osin velvoitteet muuttuisivat.

Voi että nuo persut ovat sitten kiusallisia ja hankalia!

Mikäpä siinä on sopimuksia solmiessa, eihän niissä mitään uutta koskaan ole mitä ei jo aiemmin olisi sovittu.

[Tomi]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pillien+puhaltelu+ei+ole+rohkeutta/a1305553740410
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/ketju/6387928/?viesti=6388709#entry_6388709
Pillien puhaltelu ei ole rohkeutta
20.1.2012 0:01  |  10 |
A A
Helsingin Sanomat
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) katsoi omassa blogissaan ja Financial Times -lehden haastattelussa, että Suomen tulisi vastustaa EU:n yritystä viedä talouskuritavoitteet perussopimukseensa. EU aikoo vaatia jäsenmaita pitämään rakenteellisen – suhdanteista siivotun – alijäämänsä alle 0,5 prosentissa kansantuotteesta.
Tuomiojan mukaan sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen: talouskuria kiristävä sixpack-säädäntö on jo käytössä, ja alijäämätavoite voisi syventää suhdannevaihtelua. "Voi olla, ettei meiltä enää riitä oikeata eurooppalaista rohkeutta puhaltaa pilliin ja lopettaa tällainen peli tulevien vahinkojen estämiseksi", hän toteaa.
Tuomiojan näkemyksissä on enemmän ideologiaa kuin käytännön kohtuutta. Hän kertoo, ettei luota oikeistohallituksiin nykyisen "niukkuuspolitiikan valossa". Osa vasemmistosta on mieltynyt keynesiläisiin näkemyksiin, joiden mukaan valtiolla on oltava mahdollisimman vapaat kädet elvyttää taloutta heikkoina aikoina.
Tuomiojan pelko on kuitenkin turha. Sopimuksesta näyttää tulevan aika – jopa liian – salliva: alijäämien ylitykset sallittaisiin yllättävien takaiskujen vuoksi. Suomen kaltaisia vähän velkaantuneita maita säädös ei nähtävästi koskisi.
Komission valtaa jo lisännyt sixpack – joka antaa komissiolle oikeuden patistaa jäsenmaat korjaamaan budjettinsa tiukemmaksi ja sallii talouslöysäilyn rankaisemisen – on jäsenmaiden kannalta paljon ehdottomampi paketti. Perussopimuksen kirjaus vain tukee tätä säädäntöä ja antaa poliittisen taustatuen komission kuritusvallalle. Tuomiojan olisi kannattanut vastustaa, kun vastustamisen aika oli, ja moittia sopimusmuutoksen asemesta sixpackiä pakkopaidaksi.
Sekin on syytä muistaa, että EU ei voi tehdä suunnattua kuriantia talouslöysäilystä syytetyille etelän maille vaan kurssin muuttamiseen on kaikkien sitouduttava. Jos Suomi ei halua panna nimeään paperiin, meidän on aivan turha vaatia, että siihen suostuisivat esimerkiksi Italia, Kreikka ja Espanja.
"Eurooppalaista rohkeutta" ei ole puhallella pilleihin vaan pelata. Suomen kannattaa käyttää poliittista pääomaansa EU-areenoilla ihan muissa asioissa kuin tässä.

HS Mielipide tänään:

Markkaan paluu olisi vaarallista uhkapeliä

Eräissä eurovastaisissa piireissä on vaikeroitu, että euroalueen taloudelliset kriteerit syövät talouspoliittista liikkumavaraamme. Sopii kysyä, onko Suomi todella menettänyt jotain arvokasta, kun meillä ei ole enää vapautta noudattaa kelvotonta talouspolitiikkaa mittavine budjettialijäämineen ja ylivelkaantumisineen.
Euroalueen jäsenyys voidaan kyllä mielestäni perustella myös turvallisuusnäkökohdilla - onhan Suomesta sen myötä tullut EU:n sisäpiirin arvostettu jäsen, osa "hardcorea", ydintä.   Jos meitä kohtaisi jokin taloudellinen tai turvallisuuspoliittinen katastrofi, niin EU-kumppanit uskoakseni tarjoaisivat apuaan. He olisivat tietysti huolissaan yhteisvaluutta-alueen vakaudesta.
Berghäll myönsi reilusti, että markan paluu vaatisi "viranomaisilta epävarmuuden sietokykyä" ja olisi "kivulias prosessi". Kyllä Suomen lehmänkäännös valuutta-asiassa synnyttäisi ainakin väliaikaisesti kaaoksen rahajärjestelmässämme ja alentaisi korkeimman AAA:n luottokelpoisuus-arvosanamme, mikä kallistaisi ulkomaisia lainoja.
Pieni markka olisi valuuttakeinottelijoille helppo uhri, ja markan heikentymisen pelossa näkisimme melkoista pääomapakoa Suomesta. Markan paluu olisi näistäkin syistä poikkeuksellisen riskipitoinen, kallis ja monimutkainen operaatio.
Kari Nars
rahoitusneuvos Helsinki

Oma mielipide näistä
http://hommaforum.org/index.php/topic,25882.msg897053.html#msg897053
on tämän kirjoituksen lopussa kaikki unohtavat tämän vaihtoehdon:
Eli pysytään eurossa, mutta ei osallistuta tukipaketteihin ja edesautetaan voimakkaasti Kreikan irrottautumista euroalueesta.

[Marko Parkkola]

Hetkinen! Mitäs tämä meinaa.

Rakenteelliset uudistukset ovat tärkeämpiä kuin lyhytnäköinen talouskuri

Euroopan velkakriisin nykyisessä hoidossa huomiota on kiinnitetty lähinnä talouskuriin, ja rakenteelliset uudistukset on jätetty liian vähälle huomiolle. Joulukuun huippukokouksen sopimuksessa luotiin uusia vaatimuksia budjettialijäämien rajoista, joihin pääseminen vie aikansa. Onkin ilmeistä, että tämä sopimus itsessään ei ratkaise kriisiä.

Olisiko nyt Jykällä puhuttelun paikka vihreiden suuntaan?

[ikuturso]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011715089924_uu.shtml

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) moittii ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd) EU:n taloussopimuksen avoimesta vastustamisesta, kertoo Ylen uutiset.

Tuomioja katsoi blogissaan ja talouslehti Financial Timesin haastattelussa, että Suomen olisi perusteltua vastustaa tekeillä olevaa unionin talouskuria vahvistavaa sopimusta.

Kataisen mukaan Suomi on mukana sopimuksessa.

- Olisi toivottavaa, etteivät hallituksen ministerit ainakaan ulkomaille puhuisi hallituksen linjasta poikkeavia kantoja, koska sitten meillä muilla on ylimääräistä työtä kertoa, että tämä mielipide ei edusta Suomen virallista kantaa, Katainen sanoo Ylellä.

EU-maiden taloussopimus pyrkii siihen, että jäsenmaat voidaan vetää EU-tuomioistuimeen, jos ne eivät puutu riittävästi velkojensa kasvuun.

http://areena.yle.fi/video/1326826072162
Katainen sanoi: Olisi toivottavaa että Tuomioja ei kertoisi ulkomaille sellaista kantaa, joka ei ole Suomen kanta.
Katainen sanoi, että Suomi on mukana pysyvässä Kriisirahastossa, mutta Suomen vastuut eivät kasva.

YLE:n presidenttitentissähän tätä kysyttiin ehdokkailta, jotta pitäisikö mennä mukaan vai ei.

Niinistö huulet töröllä sanoi, että tällä ei ole mitään tekemistä euron kriisin kanssa, ja että talouskuria pitää lisätä, jotta vastaisuudessa vältytään kriiseiltä... koska Suomenkin pitää talouskuria ilman EU:takin, niin ei se meitä koske, kun vaan ne toiset kunnolla kuriin jne...

Olin äärimmäisen pettynyt, kun kukaan (ehkä 11v tytön yliajon jälkeen, tai sitten ei vaan tullut mieleen) ei vetänyt tähän vertailua rattijuopumuksista. Jos on olemassa rattijuoppoja, jotka toistuvasti viis veisaavat promillerajoista, ja ajavat umpitunnelissa vaikka laina-tai varastetulla autolla, niin mitä esitetään ratkaisuksi? Alennetaan promillerajoja.
Nämä tapajuopot ovat monesti myös rahansa ja elämänsäkin juoneita, joille ehdonalainen, ajokortin pois ottaminen tai sakko ei ole millään muotoa tehoava rangaistus. Maineella ei ole väliä, ja rahaa ei ole millä maksaa. Sanotaan, että promillerajan alentaminen on viesti näille tapajuopoille, että alkoholi ja auto eivät sovi yhteen.

Onko tämä uusi talouskuria lisäävä sopimus viesti ÖÖÖ-maille, että talousrötväily EU:ssa ei tule kyseeseen. Ja mitä tapahtuu? Mikään ei muutu. Laitetaanko miljardi sakkoa Kreikalle, ja lainataan niille suomalaisten veronmaksajien rahoja, jotta ne saavat sakkonsa maksettua komissiolle?

Tässä sopimuksessa on taas älyn jättiläiset liikkeellä. Varokaa maanjäristyksiä, kun nämä liikahtelevat vanhalla mantereella.

-i-

[ikuturso]

Siis jos ymmärsin oikein, eduskunta näin etukäteen antaisi luvan X euron verran rahoja likoon ja sitten osa noista euroista olisi erikseen "hätäkäyttöön korvamerkittyjä" ja niiden tarkemmasta käyttötarkoituksesta voitaisiin päättää ilman yksimielisyyttä mutta jos tätä pottia pitäisi kasvattaa tai koko EVM:ää kasvattaa, se edelleen vaatisi yksimielisyyden.

Taas maksetaan lakimiehille miljardeja, että tekevät Gugggenhsopimusluonnoksia, jossa ei ole mitään järkeä.

Jos Suomen vastuut EVVVVVK:ssa on x euroa, ja eduskunta ei anna nostaa noita vastuita, niin silloin tämä x euroa on tuon enemmistömenettelyn piirissä, eikä latiakaan enempää. Jos pääomaa pitää kasvattaa, se vaatii aina yksimielisyyden.

Miksi siis keksiä jotain kuvitteellisia vastuiden yläpuolella olevia kattosummia, joihin asti isot maat voivat vinguttaa Suomi-ressun luottokorttia enemmistöpäätöksillään? Kun voitaisiin vain yksinkertaisesti noudattaa käsittääkseni IMF:ssä olevaa periaatetta, jossa rahoituspäätökset voidaan tehdä enemmistöpäätöksillä, mutta ei sielläkään voida yksittäistä maata yksipuolisella päätöksellä lypsää kuiviin?

Pääoman lisäykseen yksimielisyysvaatimus. Pohjaton kassa se on kuitenkin, joten aivan sama, vaikka Papapapapapoulos yksin saisi vallan päättää kenen stradivariukset sieltä maksetaan.
Jokaisella maalla on oltava oikeus laittaa piikki kiinni koska hyvänsä, eli veto-oikeus omaan osuuteensa kun pääomia aletaan kasvattamaan. Mä voin kirjoittaa tämän saman vaikka englanniksi semmoiselle EU:n viralliselle paperille, jos joku maksaa vaikka parikyt tonnia konsultaatiopalkkioita.

Todennäköisesti tästäkin tulee joku seitsemänkymmentäsivuinen kun talletat sinne me maksamme korkoa itsellemme-sopimus ja meille yhtä hyvä bisnes kuin takuutuksista, joita ei ymmärrä kuin Jyrki ja pari muuta ihmistä maailmassa.

-i-

[RP]

Markkinataloudessa rahapolitiikan tehtävä on luoda olosuhteet joissa "markkinat" nauttivat vakaudesta ja pitävät siten talouden pyörät pyörimässä.

Ja jos olemme tilantessa, joss edes nollakorkotaso ei riitä pitämään niitä talouden pyöriä pyörimässä?

[tyhmyri]

Markkinataloudessa rahapolitiikan tehtävä on luoda olosuhteet joissa "markkinat" nauttivat vakaudesta ja pitävät siten talouden pyörät pyörimässä. Suunnitelmataloudessa rahapolitiikalla pyritään suoraan pitämään pyörät pyörimässä. Ensimmäisessä uskotaan markkinoiden kykyyn hoitaa taloutta tehokkaasti jälkimmäisessä taas uskotaan poliitikkojen kykyyn hoitaa taloutta tehokkaasti. Kumpi sinun mielestäsi olisi suositeltavampi vaihtoehto? Miksi?

Ilmeisesti et ole lukenut mitään niitä linkkejä, joita olen laittanut vaikkapa NGDP-tavoitteesta? No, ehkä ei pitäisi olla yllättynyt.

Totta kai rahapolitiikan tehtävänä on pitää talous vakaana ja talouden pyörät pyörimässä. Vakautta ei todellakaan ole se, että rahapolitiikalla ei reagoida reaalitalouden shokkeihin. Vakautta eivät todellakaan luo deflatoriset odotukset eivätkä rahapolitiikan järjetön kiristäminen esimerkiksi tarjontapuolen shokkien tapauksessa.

Kannattaa myös muistaa, että on poliittinen päätös sitoa rahapolitiikka johonkin inflaatiotavoitteeseen.

No, minä olen kuvitellut että rahapolitiikan tehtävänä on pitää talous elinvoimaisena. Jos tuijotetaan pelkästään inflaatiotavoitetta, niin jokin tarjontapuolen shokki johtaa rahapolitiikan kiristämiseen ja talouden heikkenemiseen. Onko se vakautta? Minusta ei ole.

Kysymys onkin se, että haluammeko yhden prosentin inflaation ja yhden prosentin reaalisen talouskasvun vai viiden prosentin inflaation ja kolmen prosentin reaalisen talouskasvun. Inflaatiota tuijottavat ottavat mieluummin ilman reaalista kasvua olevan talouden ja hintavakauden. Mutta muistakaahan, että sekin on poliittinen päätös. Samalla tavoin poliittinen päätös on päästää inflaatio välillä korkeammaksi esimerkiksi juuri tarjontapuolen shokkien vuoksi.

[sivullinen.]

Totta kai rahapolitiikan tehtävänä on pitää talous vakaana ja talouden pyörät pyörimässä. Vakautta ei todellakaan ole se, että rahapolitiikalla ei reagoida reaalitalouden shokkeihin.

Totta. Markkinatalouden teoria kuitenkin olettaa ettei "shokkeja" tule. Jos on pienistä toimijoista koottu markkina, siinä on aina redundanssia eli useita rinnaikkaisia toimijoita. Silloin yhden tai kahden toimijan ongelmat aiheuta shokkia - ei sitten millään. Ainoat shokit voivat tällaiselle markkinoille tulla ulkoisten mullistusten - luonnonkatastrofit tai sodat - kautta ja silloin talousasiat eivät enää ole merkityksellisiä. Shokit ovat siis suunnitelmatalouden ongelmia.

Suunnitelmatalous on ratkaisu ongelmiin joita markkintaloudessa ei ole.

Nyt kuitenkin olemme siirtyneet monopolikapitalismiin, jossa on paljon too big to fail -yrityksiä. Nämä pystyvät kiristämään muita toimijoita, asiakkaitaan ja markkinapaikan tarjoavaa valtiota. Silloin ei enää voida toimia markkintalouden ehdoin. Jos esimerkiksi Fortumin siirtoverkoille annettaisiin täysin vapaat kädet hinnoittelun suhteen, sähkönsiirtohinnat voitaisiin helposti kymmenkertaistaa! Jokainen on valmis maksamaan sähköstä todella paljon, ja Fortumilla siirtoon (isossa osassa Suomea) monopoli. Fortum pystyisi toimillaan luomaan shokkeja - kuten tapaninpäivän myrskyt osoittavat: He olivat optimoineet sähköverkon lainsäädännön minimivaatimuksiin, eivät minkään markkinatalouden perusteiseen tarjonnan ja kysynnän vaatimuksiin. Ainoa tapa estää tällainen "shokki" on lainsäädäntö. Lainsäädännön perusteet taas eivät tule markkinoilta vaan perustuvat suunnitelmiin. Kun monopolit alkavat kiertää lainsäädäntöä ja vältellä sen toimeenpanoa, ei valtiolle jää enää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa yritys haltuunsa - eli kansallistaa. Monopolikapitalismi johtaa siis lopulta valtiokapitalismiin.

Monopolikapitalismi tuhoaa markkinatalouden "shokkien" avulla ja johtaa valtiokapitalismiin.

Tällöin ei enää "talouden elinvoimaisuus" tarkoita mitään. Kaikki päätökset ovat valtion päätöksiä; ei ole mitään merkitystä tuottavatko ne mitään. Olen tätä yrittänyt jo monenmonta kertaa sinulle selittää. Olen lukenut antamiasi artikkeleja, mutta ne esittävät aina lähtökohtaisen oletuksen että elämme markkintaloudessa jossa BKTtä voidaan käyttää mittarina. Olen esittänyt miten valtio manipuloi BKTtä - ja BKTn kasvua eli talouskasvua - ihan miten haluaa, eikä siitä siksi voi päätellä mitään. Jos valtio haluaa tänään BKTn nousevan 10%, se onnistuu nostamalla julkisen sektorin palkkoja 20% ja määrämällä julkiselle sektorille vastaavan kokoinen "vero"! Tämä esimerkki ei ole mikään vertaus vaan täysin todellinen mahdollisuus.

Valtiokapitalismissa BKT on valtion säätämä luku.

Miten sitten keskuspankkikorot vaikuttavat tähän? Perinteisesti korkopolitiikalla on pyritty pitämään rahan arvo vakaana tai pienessä inflaatiossa. Rahan arvon nousu eli deflaatio, nimittäin kannustaa säästämiseen ja joka vähentää tavaroiden kysyntää ja siten ruokkii rahan arvon nousua (suhteessa tavaraan) eli deflaatiota. Voimakas rahan arvon lasku eli inflaatio taas kannustaa ihmisiä sijoittamaan säästönsä tavaraan ja syntynyt kysynnän lisäys taas nostaa hintoja (suhteessa rahan arvoon) eli aiheutta inflaatiota. Liian suuri poikeama rahan arvossa johtaa siis aina itseään ruokkivaan kierteeseen jota on vaikea pysäyttää. Seurauksena rahanarvo tekee kaupankäynnin vaikeaksi, joka taas johtaa paniikkiin ihmisissä. Euroopassa muistellaan aina Weimarin Saksan 20-luvun toimia, ja sen aiheuttamaa natsismin nousua. Siksi koroilla ei haluta, eikä voida, pelastaa taloutta. Tämän varmasti tiesitkin.

Deflaatio tai korkea inflaatio johtavat itseään ruokkiviin kierteisiin.

[slobovorsk]

Tomin ajatus eurossa pysymisestä, mutta muiden velkojen takaamisen lopettamisesta saa minut jatkamaan ajatusta ja  toistamaan itseäni. Aiemmin olen heittänyt ajatuksen, että Suomen on oltava euroalueen ytimessä aiheuttamassa fissioreaktiota, jonka jälkeen useimmat maat ottaisivat käyttöön oman valuutan. Fissio voi hyvinkin tulla seuraukseksi siitä, jos kieltäydytään lisävastuiden ottamisesta muiden maiden veloista. Näin EU-liittymissopimus jäisi mahdollisesti voimaan eikä  tarvitsisi erota koko EU:sta ja ottaa riskiä jäädä sen tullimuurin taakse.

[Jakerp]

Monopolikapitalismi tuhoaa markkinatalouden "shokkien" avulla ja johtaa valtiokapitalismiin.

Tällöin ei enää "talouden elinvoimaisuus" tarkoita mitään. Kaikki päätökset ovat valtion päätöksiä; ei ole mitään merkitystä tuottavatko ne mitään. Olen tätä yrittänyt jo monenmonta kertaa sinulle selittää. Olen lukenut antamiasi artikkeleja, mutta ne esittävät aina lähtökohtaisen oletuksen että elämme markkintaloudessa jossa BKTtä voidaan käyttää mittarina. Olen esittänyt miten valtio manipuloi BKTtä - ja BKTn kasvua eli talouskasvua - ihan miten haluaa, eikä siitä siksi voi päätellä mitään. Jos valtio haluaa tänään BKTn nousevan 10%, se onnistuu nostamalla julkisen sektorin palkkoja 20% ja määrämällä julkiselle sektorille vastaavan kokoinen "vero"! Tämä esimerkki ei ole mikään vertaus vaan täysin todellinen mahdollisuus.

Näin kävi esim Argentiinassa 80-luvulla, joka oli yksi Etelä-amerikan menestyneimipiä talouksia kunnes taantui parissa vuodessa kärkipaikalta kun sähköyhtiöt ja vesijohtoverkot yksityistettiin muutamassa vuodessa veden ja sähkön hinnat nousivat 5-6 kertaiseksi ja lopulta koko talous romahti, koska kaikki muut osat taloudesta kurjistuivat nousevien kustannusten alle.

Valtiokapitalismissa BKT on valtion säätämä luku.

Miten sitten keskuspankkikorot vaikuttavat tähän? Perinteisesti korkopolitiikalla on pyritty pitämään rahan arvo vakaana tai pienessä inflaatiossa. Rahan arvon nousu eli deflaatio, nimittäin kannustaa säästämiseen ja joka vähentää tavaroiden kysyntää ja siten ruokkii rahan arvon nousua (suhteessa tavaraan) eli deflaatiota. Voimakas rahan arvon lasku eli inflaatio taas kannustaa ihmisiä sijoittamaan säästönsä tavaraan ja syntynyt kysynnän lisäys taas nostaa hintoja (suhteessa rahan arvoon) eli aiheutta inflaatiota. Liian suuri poikeama rahan arvossa johtaa siis aina itseään ruokkivaan kierteeseen jota on vaikea pysäyttää. Seurauksena rahanarvo tekee kaupankäynnin vaikeaksi, joka taas johtaa paniikkiin ihmisissä. Euroopassa muistellaan aina Weimarin Saksan 20-luvun toimia, ja sen aiheuttamaa natsismin nousua. Siksi koroilla ei haluta, eikä voida, pelastaa taloutta. Tämän varmasti tiesitkin.

Niin no Suomen BKT:t saa ennennäkemättömään kasvuun pelkästään määräämällä kaikki ikkunaruudut Suomessa rikottavaksi ja sen jälkeen korjauttamalla ikkunat lasiliikkeillä.

BKT naurettavuudesta talousmittarina on useita esimerkkejä tästä huolimatta erityisesti ekonomistit luottavat BKT ja sen tilastoituihin muutoksiin kuin jumalan sanaan kiistämättömänä tosiasiana. Todellisuudesta BKT mittarin seuraaminen ja siitä puhuminen on pelkkää sumutuspuhutta, jolla tyhmempien huomio viedään pois siitä miten talous oikeasti toimii. Jos tälläistä sumutus jargonia ei olisi useammat saattaisivat alkaa miettiä enemmän sitä miten asiat oikeasti toimivat, joka on epätoivottava tila taloudelliselle eliitille.

[Octavius]

Minusta on muuten mielenkiintoista, että talouskriisistä on vaiettu näin totaalisesti vaalien alla. Niinistöstä pitää saada pressa ja parempi, ettei äänestäjä silloin muista, kuka veikään suomen euroon.

Ydin on tässä. Kunhan Sauli on valittu pressaksi, niin sen jälkeen Siilinjärven suuri poika ilmestyy kehiin vaatimaan sitä, että Suomen on kannettava vastuuta.

Jos Suomessa olisi yksikään aivoja omaava toimittaja, hän voisi kysellä Kataiselta vaikka seuraavaa:
- Paljon Suomi on tienannut Kreikka-lainoillaan?
- Pitääkö Niskalenkki^TM?
- Oletteko vielä Haukkatarhan Kukko?
- Mikä on se maksimisumma, jonka suomalaiset veronmaksajat joutuvat vuoksenne maksamaan kantaakseen kokoomuslaista vastuuta?
- Oletteko todellakin niin tyhmä kuin annatte lausunnoillanne ymmärtää?

[tyhmyri]

Totta. Markkinatalouden teoria kuitenkin olettaa ettei "shokkeja" tule. Jos on pienistä toimijoista koottu markkina, siinä on aina redundanssia eli useita rinnaikkaisia toimijoita. Silloin yhden tai kahden toimijan ongelmat aiheuta shokkia - ei sitten millään. Ainoat shokit voivat tällaiselle markkinoille tulla ulkoisten mullistusten - luonnonkatastrofit tai sodat - kautta ja silloin talousasiat eivät enää ole merkityksellisiä. Shokit ovat siis suunnitelmatalouden ongelmia.

Höpö, höpö. Luonnonkatastrofit ovat juuri niitä reaalitalouteen vaikuttavia shokkeja, joiden vaikutuksiin voidaan rahapolitiikalla vaikuttaa. Kysyntäpuolen shokkeja voi muuten tulla ihan vaikka kaikki olisikin tuollaista pientä ja kivaa, esimerkiksi karppauksen leviäminen on merkittävästi vaikuttanut leipomoalaan. Mikäli rahapolitiikka on liian tiukkaa eivät leipomot kykene uudistamaan tuotantoaan... Totta kai yksittäisen toimialan ongelmat jäävät kokonaisuuden jalkoihin, mutta monet luonnonilmiöt tuottavat laaja-alaisia tarjonta- tai kysyntäpuolen shokkeja ilman mitään poliittista päätöksentekoa. Teknologiset edistysaskeleet tai niiden puute yms myöskin tuottavat omat vaikutuksensa, niitä voidaan pehmentää vaikkapa mainostamallani NGDP-tavoitteella (jarrutetaan nousuja ja pehmennetetään laskuja eli aikaansaadaan juuri sitä vakautta).

[sivullinen.]

Ainoat shokit voivat tällaiselle markkinoille tulla ulkoisten mullistusten - luonnonkatastrofit tai sodat - kautta ja silloin talousasiat eivät enää ole merkityksellisiä.

Höpö, höpö. Luonnonkatastrofit ovat juuri niitä reaalitalouteen vaikuttavia shokkeja, joiden vaikutuksiin voidaan rahapolitiikalla vaikuttaa.

Niin juuri. Luonnonkatastrofeja vastaan on oikein käyttää talouspolitiikkaa. Ensin pelastetaan hätää kärsivät, sitten estetään tautien ja muiden leviäminen ja lopuksi aletaan jakaa vakuutuskorvauksia eli palauttamaan taloutta takaisin uomilleen. Sen sijaan jos järjestelmä mahdollistaa yritysten hyötymisen sitä seuraavista ongelmista, on yrityksen edun mukaista pitää ongelmat suurina. Sotateollisuudelle sota on rahan lähde. Se on selvää ja siksi siihen on varauduttu pitämällä sotateollisuus hyvin rajoitetulla alueella. Mutta myrsky jonka avulla Fortum saa hankittua itselleen mahdollisesti sadan miljoonan euron tukipotin, on niin suuri järjestelmän sisäinen sairaus ettei sellaisia ole mahdollista hyväksyä.

Luonnonkatastofin (1) hoitaminen vaatii työtä ja uhrauksia, mutta se pystytään suorittamaan ja se on helppo perustella kansalle. Jos taas yritys aiheuttaa sen perusteella lisähaittoja (2), jotka se laskuttaa valtiolta ja kansalaisilta, ei sen hoito onnistu ja perustelu ei ole mahdollista. Siksi ensin mainittuihin (1) on sallittua käyttää rahapolitiikkaa - ja jopa korkojen muuttelua, mutta jälkimmäisiin (2) ei. Jälkimmäiset ovat ihmisen aiheuttamia, ja jos ne nähdään tuottoisina niitä tullaan aiheuttamaan tietoisesti lisää.

Jos kapitalismissa palkitaan yhteiskunnan tuhoamisesta, niin yhteiskunta tullaan tuhoamaan.

BKT (GDP) on mittari joka toimii markkinataloudessa. NGDP-tavoiteen avulla voitaisiin yrittää ohjata markkinataloutta nousuun, mutta suunnitelmataloudessa sen johtaa vain tilastojen "väärentämiseen" ja liian hyvän - tai huonon - kuvan antamiseen todellisuudesta. Niin monta kertaa olemme saaneet kuulla miten markkinoista on otettu niskalenkki, joka sitten ollut luettavissa talouskasvusta eli BKTn noususta. Todellisuudessa niskalenkkejä ei ole tapahtunut vaan on ainoastaan tilastoja kaunisteltu. Sitä tuskin haluat tai tarkoitat.

[RP]

Totta kai rahapolitiikan tehtävänä on pitää talous vakaana ja talouden pyörät pyörimässä. Vakautta ei todellakaan ole se, että rahapolitiikalla ei reagoida reaalitalouden shokkeihin.

Totta. Markkinatalouden teoria kuitenkin olettaa ettei "shokkeja" tule. Jos on pienistä toimijoista koottu markkina, siinä on aina redundanssia eli useita rinnaikkaisia toimijoita. Silloin yhden tai kahden toimijan ongelmat aiheuta shokkia - ei sitten millään. Ainoat shokit voivat tällaiselle markkinoille tulla ulkoisten mullistusten - luonnonkatastrofit tai sodat - kautta ja silloin talousasiat eivät enää ole merkityksellisiä. Shokit ovat siis suunnitelmatalouden ongelmia.

Onhan niitä talousteorioita kaikkeen lähtöön... AInakin fysikaalisten tieteiden alalla on tapana lupua teorioista, jotka ovat ristiriidassa empirian kanssa ((kuten vaikka nykyinen vallitseva taloustilanne).

[J.S.]

Poiminta Talouselämästä (3/2012)

Toimittaja: "Onko euro Suomen etu hinnalla millä hyvänsä?"

Jyrki Katainen: "On."

[Bill Milton Hicks Friedman]

Poiminta Talouselämästä (3/2012)

Toimittaja: "Onko euro Suomen etu hinnalla millä hyvänsä?"

Jyrki Katainen: "On."

Voisiko tuosta saada kuvan?

Tähän ei voi kyllä oikein mitään todeta, koska en halua työllistää moderaattoreita siivoamaan tekstiä. Sen verran rumaa palautetta tulisi annettua, jos tuo todellakin pitää paikkansa.