Miten määritellä "suomalainen"?

[mikkoellila]

väite, että suomalaiset ovat etninen ryhmä on tautologia.

Duh.

Eikä mitenkään perustele sinun haluasi erottaa suomalaisuutta geneettisten tekijöiden perusteella. Eikä mitenkään tee siitä vähemmän rasistista.

So?

[Jaakko Sivonen]

Mistäs lähtien itä- ja länsisuomalaiset ovat olleet eri etnisiä ryhmiä?

Ihan siitä lähtien kun tulivat Suomeen eri muuttoaalloissa http://www.scribd.com/doc/28451490/Idasta-vai-lannesta-Suomalaisten-geneettiset-sukujuuret ja siitä lähtien kun aloit puhumaan niinkin tarkasta etnisestä ryhmästä kuin suomalaiset. http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/geenit+sen+todistavat+suomalaiset+ovat+omalaatuinen+kansa/a385449 Onko sinulla viitata mihinkään geneettiseen tutkimukseen, jossa olisi huomattu jokin yhteinäinen etninen ryhmä joka sattuisi rajautumaan juuri valtiomme rajojen mukaan?

Kuinka näin ihania ihmisiä voi olla kuin tämä Darvi? Mistä lähtien haploryhmät ovat määritelleet kansan? Niitä alettiin tutkia viime vuosikymmenien aikana, kun taas suomalaiset on tunnustettu kansaksi huomattavasti kauemmin. Eivät vuosituhansien takaa periytyvät geenierot määrittele kansaa. Se on säälittävä olkiukko.

Ei mennä henkilökohtaisuuksiin.
- M.E

[Kimmo Pirkkala]

Etnisyys on nimenomaan sosiokulturaalinen käsite. Etnisyys ei ole yhtä kuin DNA.

Jos etnisyydellä tarkoittaa pelkkää kansallisuutta (mitä sillä ei yleensä tarkoiteta, vaan biologisesti ja kulttuurisesti yhtenäistä ryhmää)

Olet aivan metsässä, etnisellä ryhmällä nimenomaan tarkoitetaan kansaa tai kansallisuutta. Ensinmainittu ilmaisu nykyaikaisempana ja tieteellisempänä on vain korvannut vanhanaikaiselta kalskahtavan 'kansan'.

Itse asiassa minun on tarkemmin ajatellen hieman jyrkennettävä kantaani siitä kun sanoin aiemmin biologian olevan vain osa etnisyyttä. Se ei nimittäin ole edes osa. Sillä ei ole juuri mitään vaikutusta etnisten ryhmien muodostumiseen. Kas kun etniset ryhmät ovat ikivanhoja, ei ihmisillä ole ollut geeniteknologiasta hajuakaan silloin kun kansat ovat muodostuneet eikä biologia ole niinmuodoin vaikuttanut kansojen syntyyn.

Tottakai korrelaatiota on, mutta yhdenkään etnisen ryhmän muodostumiseen tällä pallolla ei ole vaikuttanut geenien samankaltaisuus, ellei perimä sitten ole ollut silminnähden niin huomattavan erilainen, että ihmiset ovat erotelleet toisiaan mm. ihonvärin perusteella. Euroopassa tällainen tilanne on ollut ehkä vain juutalaisten tai romanien kohdalla ja nuokaan etniset ryhmät eivät ole muodostuneet Euroopassa, vaan seuduilla joilla asuu saman näköistä populaa.

Eli eurooppalaisten kansojen muodostumisessa ei perimällä ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Ei minkäänlaista. Ja onko nyt ruvettu muokkaamaan etnisyyksiä uusiksi perinnöllisyystieteen metodein? Ei vaikuta siltä.

Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhmä

Itse asiassa wiki ei muuten tunne ollenkaan biologiaa etnistä ryhmää määriteltäessä vaan kielen, kulttuurin, alkuperämaan tai uskonnon. Ottaen huomioon, että geeniteknologia on vain muutaman vuosikymmenen ikäinen tieteenala ja etniset ryhmät eli kansat vuosisatojen ja vuosituhansien ikäisiä, ei tässä ole tietenkään mitään ihmeellistä.

[Lasse]

jos näen kadulla ihmisen, joka on ½nigarialainen ja ½suomalainen, mutta tumma kuin taateli, en pidä häntä suomalaisena.
jos näen kadulla ihmisen, jossa on ½Saksalaista ja ½suomalaista, pidän häntä suomalaisena, koska hän tuskin eroaa merkittävästi suomalaisesta.

Ruskeat silmät voisi paljastaa saksalaisuuden mutta esim. kasvonpiirteistä ei välttämättä huomaisi.

Ex-avokillani(suomalainen) on ruskeat silmät ja pitkät tummat hiukset, ja silloin tällöin häntä epäiltiin ulkomaalaiseksi ulkonäön perusteella. (kauhistus)
Vaimollani (ei-suomalainen) on ruskeat silmät ja pitkät tummat hiukset, ja yleensä häntä pidetään suomalaisena, ennenkuin alkaa puhua (englantia) (tuplakauhistus).

Onko tässä suomalaisuuden määrittelyssä sen kummempaa ongelmaa, kuin että eräät haluavan inklusiivisesti sanoa lähes jokaista maamme sisäpuolelle ujuttautunutta suomalaiseksi, jotta voi sanoa maamme olevan gegen rassismus(tjsp), ja toiset haluavat ylläpitää kehonnesteidemme ja etnisyytemme kallisarvoista puhtautta pyhänä? Ja tolkun ihmiset ovat sitten siinä välissä...

Ihan määrittelyistä, haploista ja iiriksistä huolimatta varaan kyllä itselleni oikeuden pitää jotain suomalaisena, tai olla pitämättä, ymmärtäen, että jonkun toisen kriteerit voivat olla erilaiset.

--Lasse

PS. Pidän muuten pitkistä tummista hiuksista.

[Nauris]

Toisessa keskustelussa linkattiin Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyvään mielenkiintoiseen tutkimukseen suomalaisten naisten ja turkkilaisten miesten parisuhteista, joka pitäisi täällä hommassa tarkemmin analysoida tai poimia sieltä esille mielenkiintoisia kohtia.

Yliopiston sivuilta löytyy myös muita tutkimuksia tai graduja ja tähän keskusteluun liittyen käyn läpi tällä hetkellä Helena Oikarinen-Jabain gradua, jossa hän pohdiskelee mm. lastensa rotua ja isästä johtuvaa gambialaista taustaa. En ole tätä tutkimusta kokonaan vielä lukenut, enkä varmaan kaikkia käsiteltäviä aiheita viitsi lukea, mutta tutkimuksesta käy ilmi se, että lapset eivät ole täysin suomalaisia osaltaan ulkonäöllisistä syistä vaan Helena käyttää mm. lapsistaan nimitystä afrosuomalainen.

Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gamblialaisten naisten identiteetteihin

Keräilen tähän alle lisää poimintoja tutkimuksesta sitä mukaan kun kerkiän. Kaikki eivät kuitenkaan liity aiheeseen.

Sivu 12:

Suomi ei ole historiallisesti kovinkaan monokulttuurinen maa. Meillä on kokemusta idästä ja lännestä tulleista maahanmuuttajista ja valloittajista. Omasta alkuperästämme kiistellään kuinka paljon ugria, germaania tai skandinaavia. Kansallisvaltiomme historiassa meillä on ollut omat syrjityt vähemmistömme: saamelaiset ja romanit. Euroopan ulkopuolisiin maahanmuuttajiin olemme kuitenkin tutustuneet vasta viime vuosikymmeninä vähän laajemmin. Euroamerikkalaisesta keskustelusta ja modiasta tutut mielikuvat ja käsitykset varittavät asenteitamme ulkonaoltään 'valkoisista' poikkeaviin. Monolle suomalaiselle kaikki Euroopan ulkopuoliset ei anglo-amerikkalaiset ihmiset ovat 'mustalaisia' tai 'neekereitä'.

Sivu 16:

Kun nyt 12- ja 10-vuotiaat tyttäreni olivat pienokaisia, oli paljon tavallisempaa, että heidän oletettiin olevan adoptiolapsia kuin biologisia lapsiani. Ajatus valkoisen äidin värillisistä lapsista oli oman kokemukseni mukaan monelle suomalaiselle vieras. Nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon kulttuurienvälisiä avioliittoja ja lapsia, joiden vanhemmilla on erilainen kulttuuritausta ja ihonväri ja ajatukseen kaksi 'rotuisista' lapsista on sopeuduttu. Silti esimerkiksi tyttäriäni pidetään usein maahanmuuttajina ja he itsekin nimeävät itsensä joissakin tilanteissa ulkomaalaisiksi. Esimerkiksi he saattavat todeta oltuaan jossakin julkisessa tilaisuudessa: "Siellä oli muitakin ulkomaalaisia kuin me."

Sivu 71:

Lapseni alkoivat myös tehdä tapaamilleen ihmisille samoja kysymyksiä kuin mitä minulle ja heille tehtiin. He saattoivat tiedustella joltakulta ventovieraalta, jonka kanssa olivat alkaneet juttusille mistä tämän vanhemmat tulivat, mitä kieltä puhuivat ja asuivatko mahdollisesti yhdessä. Joskus he ihmettelivät ääneen, kuinka joku saattoi kutsua heitä mustalaisiksi. Olihan päivänselvää, että he eivät ulkoäöltään muistuttaneet lainkaan romaneja, joilla oli aasialaiset piirteet. Vähän myöhemmin tyttäreni oppivat leikkimään erilaisuudellaan ja saattoivat esimerkiksi piiloutua bussin tai junan penkkien taakse ja huudella sieltä ihmisille vähän päälakeaan vilauttaen: "Me ollaan mustalaisia, me ollaan afrikkalaisia, me ollaan rastoja, me ollaan gambialaisia."

Sivu 72:

Rodusta identiteetin määrittäjänä tulee tärkeä vasta kun lapsi alkaa kommunikoida ympäröivän yhteisön kanssa. Parivuotiaana vanhemmalla tyttärelläni oli tapana seistä peilin edessä itseään katsellen. Joskus hän kysyi, miksi hänen ihonsa on niin tumma ja sanoi toivovansa, että hänen hiuksensa olisivat pitkät ja valkoiset kuten hänen parhaalla päiväkotikaverillaankin, jonka pitkiä palmikoita tyttäreni jumaloi. Perheen ensimmäisenä lapsena ja värillisenä (isä lähti pois Suomesta tyttöjen ollessa pieniä) hänelle erilaisuutensa hyväksyminen näytti olevan vaikeampaa kuin sisarelleen.

Sivu 74:

Kouluiässä useimmista lapsista tulee konventionaalisempia. omissa tyttärissäni tämä on aika ajoin näkynyt mm. toiveena sulautua joukkoon ja kieltää 'erilaisuutensa'. Heistä on ollut kiusallista, jos heitä on kutsuttu somaleiksi tai afrikkalaisiksi, He ovat tulleet tietoisemmiksi niistä stereotypioista, joita liitetään Afrikkaan ja afrikkalaisiin ja välillä omaksuneet niitä itsekin. Tavallaan he ovat halunneet samaistua vallan diskurssiin.

Sivu 75:

Ulkonäköön liittyviin puberteettiongelmiin värillisyys ei ole lapsillani kuulunut, hiusten laatu ja käsittely sen sijaan on. Joskus vanhempi tyttäreni ihailee kylläkin nuoremman vaaleampaa hipiää ja on omasta mielestään hiukkasen liian tumma. Eräänä paivänä ruokapöydässä keskustelimme lapsieni luokkatovereiden taustoista. Totesimme, että heidän molempien koululuokilla Oli useita lapsia, joiden molemmat tai toinen vanhemmista ei ole suomalainen, Vanhempi tyttäreni kertoi lukeneensa lehdestä, että Suomessa on kahdenkymmenen vuoden päästä niin paljon ulkomaalaisia, ettei enää voi sanoa, kuka on suomalainen. Nuorempi tyttäreni tokaisi tähän: "No minun suomalaisuudestani ei ainakaan voi erehtyä"

Kerran naapurin poikamme olivat kutsuneet tyttäriäni neekereiksi ja he olivat vastanneet sanomalla, ettei 'neekereitä' ole. Lasten vanhemmat ja muutamat muut naapurit puuttuivat keskusteluun todistelemalla tyttärilleni, että peiliin katsoessaanhan he huomaavat olevansa 'neekereitä', toiseen 'rotuun' kuuluvia, Kun kysyin määrittelijöiltä mihin 'rotuun' he itse katsovat kuuluvansa, he vastasivat empimättä, etta 'valkoisiin'. Vastaavanlaiset keskustelut ovat käyneet vuosien varrella tutuiksi.

Sivu 77:

Saara tyttöä ajattelin, kun näin zairelaisen (nykyään Kongo) musiikkivideon, jossa muusikko- ja tanssijaryhmän kaikki naisjäsenet olivat vaalentaneet ihonsa ja hiuksensa. Miehet, jotka olivat mustia, keikuttelivat ylpeän näköisinä minihameisia neitokaisia kainaloissaan kuin trans'rotuisia' barbie-nukkeja. Vetysuperoksidi vaalentaa tehokkaammin kuin karitsan veri.

Sivu 80:

Kerran matkustaessani tyttärieni kanssa junalla Jyväskylästä Helsinkiin samassa junan vaunussa matkaava nuori mies, jonka matkaseurueeseen kuului myös afrosuomalainen poika, alkoi laulaa omalla sävelellään tyttäriäni katsellen: "Jos sais kerran matkallansa neekerinaista nussia." Pyysin häntä lopettamaan, Pojan kaverit selittivät jotakin ystävänsa humalatilasta. Suomessahan kaikki on sallittua humalaisille. Kun neekerittely jatkui, suutuin todella. Loppumatkan sain kuulla olevani hullu ämmä. Olin todella yllättynyt siitä, että tummaihoinen laulajan ystävä ei reagoinut toverinsa käyttäytymiseen. Luultavasti hänen äitinsä tai isänsä oli värillinen.

Sivu 82:

Tyttäreni kanssa samassa ryhmässä oli afrosuomalainen poika, joka valkoisten poikien kanssa osallistui myös tyttäreni neekerittelyyn päiväkotiajan ulkopuolella. Tämä on aika tavallista. Kysyin kerran samassa pihassa asuvalta bangladeshiläiseltä pojalta, miksi hän haukkui tyttäriäni neekeriämmiksi. "No, kun ne koulussa haukkuu mua" hän vastasi.

Päiväkodin pihalla järjestetyssä kevätesityksessä aarresaarella asuvat alkuasukkaat oli puettu säkkikankaisiin ja heidän kasvoihinsa oli sivelty savea. (Olin aikaisemmin ehdottanut, että tyttäreni voi olla näytelmässä 'neekeriprinsessa', mikä sai päiväkodin henkilökunnan lupaamaan, ettei ulkomaalaisten lasten tarvinnut olla alkuasukaskyläläisiä).

Sivu 87:

Omat tyttärenikään eivät ole enää äidin vanavedessä taapertavia pieniä suloisia palleroita, Yksin liikkuessaan he eivät herätä kysymystä, mistä heidät on adoptoitu, vaan mahdollisesti mielijohteen, että 'tuoki tuossa kuluttaa veromarkkojani`. "Kun ei saa omassa maassaan rauhassa istua." sanoi eräs keski-ikäinen nainen minulle raitiovaunussa, kun tyttäreni istahti naisen viereen. Ehkäpä hän ajatteli, että taas siinä yksi maahamme tunkeutunut somalinainen ei pysy huntunsa alla ja reviirissään. Vanhempi tyttäreni kertoi, että kerran kun hän oli palaamassa soittotunneilta kotiin viulukoteloa kantaen tuntematon poika kysyi häneltä "Soittaako somalitkin viulua? Hän vastasi: "Ei, tämä on konekivääri".

Sivu 89:

Myöhemmin kuulin, ettei tapaukseni ollut ainutlaatuinen, vaan ulkomaalaistoimiston strateginen tapa käsitellä aifrikkalaisten aviopuolisoehdokkaiden viisumihakemuksia. Ehkä siellä oletetaan rakkauden viilenevän aikanaan ja ihmisten luopuvan hakemuksistaan. Sitoumuksieni vuoksi minuakin pidettiin tunkeilijana. En luovuttanut, vaan lähetin uudet paperit ja aloitin saman soittorumban alusta.

Luultavimmin paluumuuttoni olisi jäänyt yritykseksi, ellei minulla olisi ollut lapsia. Omista sepeutumisvaikeuksistani huolimatta koin Suomen turvallisena paikkana lapsilleni ja itselleni pienten lasten yksinhuoltajana. Erosimme mieheni kanssa ja muutostani Gambiaan ei tullut mitään.

Sivu 103:

Kävin silloin tällöin myös hotellissa kuvaamassa eksoottisia eurooppalaisia lomailemassa. Joskus notkuessani paikallisten naisten kanssa baaritiskin vieressä sain sen hetkisen taloudellisen tilanteeni huomioonottaen kieltämättä houkuttelevia tarjouksia naisseuraa kaipaavilta turisteilta. Vaikka olinkin, erään norjalaisen miesturistin määritelmän mukaan, 'valkoinen vittu', samaistuin tavallisesti noissa tilanteissa enemmän gambialaisiin naisiin kuin eurooppalaisiin sisariini.

[mikkoellila]

Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gambialaisten naisten identiteetteihin

Keräilen tähän alle lisää poimintoja tutkimuksesta sitä mukaan kun kerkiän. Kaikki eivät kuitenkaan liity aiheeseen.

Sivu 12:

Suomi ei ole historiallisesti kovinkaan monokulttuurinen maa. Meillä on kokemusta idästä ja lännestä tulleista maahanmuuttajista ja valloittajista. Omasta alkuperästämme kiistellään kuinka paljon ugria, germaania tai skandinaavia. Kansallisvaltiomme historiassa meillä on ollut omat syrjityt vähemmistömme: saamelaiset ja romanit. Euroopan ulkopuolisiin maahanmuuttajiin olemme kuitenkin tutustuneet vasta viime vuosikymmeninä vähän laajemmin. Euroamerikkalaisesta keskustelusta ja modiasta tutut mielikuvat ja käsitykset varittavät asenteitamme ulkonaoltään 'valkoisista' poikkeaviin. Monolle suomalaiselle kaikki Euroopan ulkopuoliset ei anglo-amerikkalaiset ihmiset ovat 'mustalaisia' tai 'neekereitä'.

Aivan täyttä paskapuhetta. Kukaan suomalainen ei kutsu mustalaiseksi muita kuin mustalaisia eli romaneita.

Sivu 16:

Kun nyt 12- ja 10-vuotiaat tyttäreni olivat pienokaisia, oli paljon tavallisempaa, että heidän oletettiin olevan adoptiolapsia kuin biologisia lapsiani. Ajatus valkoisen äidin värillisistä lapsista oli oman kokemukseni mukaan monelle suomalaiselle vieras. Nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon kulttuurienvälisiä avioliittoja ja lapsia, joiden vanhemmilla on erilainen kulttuuritausta ja ihonväri ja ajatukseen kaksi 'rotuisista' lapsista on sopeuduttu. Silti esimerkiksi tyttäriäni pidetään usein maahanmuuttajina ja he itsekin nimeävät itsensä joissakin tilanteissa ulkomaalaisiksi. Esimerkiksi he saattavat todeta oltuaan jossakin julkisessa tilaisuudessa: "Siellä oli muitakin ulkomaalaisia kuin me."

Tämä juuri osoittaa sen, että geneettisesti ei-eurooppalaiset eli ei-valkoiset ihmiset eivät voi olla suomalaisia.

[Joker]

Mistä tunnemme Helena Oikarinen-Jabain:

Tässä threadissa mainittu pro gradu-tutkimus
Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gamblialaisten naisten identiteetteihin
vuodelta 2000 on Oikarinen-Jabain omasta elämästään vääntämä kehityspsykologian alan opinnäytetyö. Lukematta voisin arvioida aika subjektiiviseksi aiheeksi.

Helsingin lehdessä on käyty kertomassa
"Muukalaispelko ja seksuaalisuus kietoutuvat toisiinsa"
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Muukalaispelko+ja+seksuaalisuus+kietoutuvat+toisiinsa/HS20081214SI1MP02cpv

(Vuonna 2008) Kirjoittaja on monikulttuurisuudesta ja kulttuurien kohtaamisesta väitellyt taiteen tohtori.

Tässä olisi HS:ssa voinut mainita samalla lukijoille että tohtori on itse kohdannut gambialaista kulttuuria jonka seurauksena Oikarinen-Jabaita on siunattu kahdella lapsella, joiden värillisyys on aiheuttanut paranoian kaltaista rasismin näkemistä kaikkialla. Onneksi sillä on pystynyt työllistämään itsensä "tutkijaksi".

[Nauris]

Olen vuosien ajan ollut tietoinen gradusta nimeltään: "Nyt mä oon suomalainen ... varmaan". Aikomuksena olisikin nyt lukea se tämän päivän aikana ja poimin sieltä taas mielestäni mielenkiintoisia kohtia.

Jälleen kerran lisäilen tähän alle tämän päivän aikana sitten muutamia poimintoja gradusta.

Sivu 9:

Vaikka konstruoimme todellisuutta sanojen avulla, ei pelkkien käsitteiden muutos välttämättä johda ajattelutavan muutokseen. Sosiologi Outi Lepola kysyykin, kattaisiko kömpelöltä kuulostava käsite "suomenmaalainen" sekä etnisesti itseään suomalaisina pitävät että muut Suomessa asuvat etniset ryhmät. Julkisuudessa on viime aikoina käytetty maahanmuuttajista sanaa "uussuomalaiset" tai "uudet suomalaiset", mutta nämä käsitteet eivät koske jo maassa olevia etnisiä ryhmiä. (Lepola 2000, 371.) Sitä paitsi uuden ja vanhan vastakkainasettelu säilyttää valtasuhteet ennallaan. Omassa työssäni käytän "maahanmuuttaja"- sanaa sen arkisessa merkityksessä, joskin pyrin suhtautumaan siihen kriittisesti.

Sivu 60:

V: Minkälainen on tyypillinen suomalainen?
Abdel: No, perussuomalainen on se, joka herää aamulla, lähtee kouluun tai töihin ja tulee illalla kotiin. Syö ruisleipää ja katsoo televisiota ja elokuvia. Sellaista ainakin mun käsitys on.

Sivu 62:

Moni nuori mainitsee yhteisen kielen ensimmäisenä, kun on puhe siitä, mihin ryhmään he samastavat itsensä ja miksi. Esimerkiksi Aleksei on sitä mieltä, että hänen on mahdotonta kertoa, mitkä tekijät ovat hänen omassa vironvenäläisessä taustassaan tärkeitä.

Myös Karamille kurdilaisuus ilmenee ennen kaikkea yhteisen kielen kautta, mutta sen lisäksi hän mainitsee myös vanhempien kunnioituksen ja fyysisen läheisyyden. Kaikkien näiden tekijöiden kautta Karam määrittelee itsensä kurdiksi ja näkee eroavansa suomalaisista.

Ruby: Me käydään jossain juhlissa esim. vietnamilainen uusvuos. Me käydään siellä aina kaikki - mä en oo käyny vähän aikaan, ku mä en jaksa kuunnella ku ne kaikki kälättää, tosi ihme ihmisii, joita mä en tunne. Se on ku on asunu niin kauan Suomessa ni on niin paljon sopeutunu tähän kulttuuriin ... ni, en mä oikein tiedä.

Sivu 64:

Abdel: ... Täällä saa elää vapaasti ja normaalisti ja täällä kaikki on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista muiden kansalaisten suhteen vaikka ei ookaan suomalainen. Siitä vois kyl sanoo, et on ylpee, et asuu Suomessa.

Monet haastateltavat mainitsevat suomalaisten negatiivisena piirteenä hiljaisuuden, mutta voivat samassa haastattelussa olla sitä mieltä, että hiljaisuus on ihailtavaa. Vaikka hiljaisuus näyttää monen haastateltavan mielestä olevan suomalaisten kohdalla ylikorostunut piirre, monet ovat myös sitä mieltä, että vaitiolossa on oma viehätyksensä, ei ne häiritse muita, istuu kaukana susta ja antaa ihmisten olla rauhassa

Sivu 67:

V: Joudut sä koskaan miettimään, et "Oonks mä suomalainen vai oonks mä vietnamilainen"?
Ruby: Ei kyl mä tiedän, et mä oon vietnamilainen ... en mä niin hullu oo ...

Sivu 68:

Karam: Siis totta kai oon kurdilainen, mutta kuitenkin suurimmaks osan ajasta asunu täällä, et niinku eurooppalainen, joka kuitenki tuntee juurensa ja haluis tuntee ne paremmin.
Maksim: Mä oon hybridi. Kai mä periaattees koen olevani venäläinen ihan sen takia, et mul on enemmän venäläisii kavereita.
Aleksei: Mä oon kaikki kolme asiaa yhtä aikaa [venäläisyys, virolaisuus ja suomalaisuus]. Venäläisyyttä on mulla enemmän.
V: Minkä takii?
Aleksei: No ku mun äidinkieli on venäjä , niinku mun kulttuurikin on venäjän kulttuuri ja sit Virosta jäi mieleen myöskin jokin osa kulttuurii ja nyt taas Suomes myöskin mä kerään kaikki tiedot ... täst Suomesta.

Sivu 69:

Nuorten kanssa käymät kansalaisuus/etnisyyskeskustelut saivat uutta pontta, kun kysyin heiltä, kuvittelevatko he joskus muuttuvansa/tulevansa suomalaisiksi. Vaikka aikaisemmin haastatteluissa etnisestä samastumisesta puhutaan vapaasti ja painotetaan sen muuttuvaista ja tilannesidonnaista luonnetta, pohjalla on kuitenkin vahvana ajatus etnisyyden primordiaalisuudesta. Ruby, joka ei koskaan kuvittele voivansa muuttua suomalaiseksi, sanoo: "se on mahdotonta, sun veri on vietnamilainen".

V: Koet sä olevas enemmän jotain muuta [hongkongilainen tai suomalainen]?
Victoria: Ehkä suomalainen ... enemmän.
V: Nii. Minkä takii sä, et sit oo suomalainen kokonaan?
Victoria: No, koska mä en oo. Koska mä en oo syntynyt täällä, eikä mun isä tai äiti oo suomalainen. Nii, et vaan mä en oo sillai kokonainen.
V: Jos joku on esimerkiks asunu kolkytvuotta Suomes ja se tulee jostain muualta eikä sen vanhemmat oo suomalaisii ni, eks siit voi tulla silti suomalainen?
Victoria: Ei mun mielestä, koska se ei oo synnynnäinen sellanen suomalainen ni se näkyy, kyl sen näkee, et se ei vaan oo, vaik se sanooki, et se on kokonaan suomalainen, mut ei se vaan oo.
V: Kuka sen päättää, et se ei oo?
Victoria: No, mun mielest ympäristö. Jos sä sanot vaikka jolleki, et sä oot suomalainen, kunnon ... ei ihmiset oikein silleen usko, vaik sä oot asunu niin pitkään.
V: Mitä ne sit kattoo? Minkä...
Victoria: Silleen ku se näkyy ulkonäöst, et sä et oo niinku ihan kunnon suomalainenkaan. Ulkonäöst sen näkee.
V: Nii, minkälainen on sit kunnon suomalainen?
Victoria: Mun mielest jos äiti ja isä on suomalainen ni sillon on niiinku vast kunnon.

Se, kuka voi olla suomalainen, näyttää nuorten puheiden perusteella olevan ulkoapäin määriteltyä: muottiin ei mahdu muita kuin ulkonäön ja syntymän suhteen kriteerit täyttävä yksilö. Lilian mielestä suomalaisena oleminen ei ole hänelle mahdollista, sust kummiski huomataan ja sult kummiski kysytään, mistä sä oot. Monet nuorista mainitsevatkin, että he kohtaavat oman muukalaisuutensa viimeistään siinä vaiheessa, kun heidän alkuperäistä syntymämaataan kysellään. Joskus tämä ulkopuolisuudesta muistuttaminen voi saada raaempiakin muotoja:

V: Entäs luulet sä, et sust tulee joskus suomalainen?
Mahad: Ei.
V: Miksei?
Mahad: No, koska ensiks se huomataan ulkonäöst, ni vaik mä sanoisin, et mä oon Suomen kansalainen ja kaikki ... perjantai-iltana, joku kutsuu mua neekeriks . Kutsuuks sua [haastattelijaa] kukaan koskaan neekeriks? Ei. Mist se johtuu? Ihost, eks nii? Ni sä näytät suomalaiselta, mut sen takii must ei ikinä tuu suomalaista kato ... ni miks pitäis sit yrittää sen kummemmin.

Sivu 70:

Suuri osa haastateltavista on sitä mieltä, ettei suomalaiseksi voi muuttua sormia näpäyttämällä. Itse asiassa suomalaisuudella leikkimisellä voi olla kohtalokkaitakin seuraamuksia. Joidenkin mukaan "kunnon" suomalaisia ollaan vasta sitten, kun molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. Kukaan haastateltavista ei halunnut muuttua suomalaiseksi ja moni oli sitä mieltä, ettei se välttämättä olisi mahdollistakaan.

Sivu 79:

Mahad: Rasismi ... en tiedä. No, se voi olla ihan jotain muutakin kun meikäläisii kohtaan. Suomalaiset voivat olla keskenään rasisteja, kun ne syrjäyttää toisiaan. Eli suakin [haastattelijaa] kohtaan voidaan olla rasisti. Se on tietty vaikea, siis sana rasismi. Rasisti käytetään vaan sillon, kun on kyse valkosest ja tummast. Rasismi kuuluu kuitenki joka meidän elämään. Jos vaikka potkit joku koira, et sitten sä oot rasisti sen kohdalla, vaikka sanotaankin, että sä inhoot koiria.

Toisaalta Mahad on myöhemmin sitä mieltä, että suomalaisten kavereiden on vaikea toverillisesti sättiä, haukkua tai moittia maahanmuuttajakavereita, ilman että joku tulkitsisi tämän toiminnan tahallisesti rasistiseksi. Mahad tuumii, että rasismiin viitataan liian herkästi ja sitä käytetään tietoisesti pelivälineenä, kun halutaan mykistää esimerkiksi suomalainen kaveri. Jopa järjestystä ylläpitävän opettajan antamat torut ja läksytys saatetaan tulkita rasismiksi.

Sivu 97:

Karamin mukaan lisääntyvä maahanmuutto on ongelmallista siinä mielessä, etteivät suomalaiset välttämättä ole asenteiltaan valmiita vastaanottamaan maahanmuuttajia ja sopeutumaan heihin, et se on oikeastaan ihan hyvä, et otetaan vähän kerralla (2/42). Tässä kategoriassa olevat näkemykset ovat hyvin samankaltaisia kuin esimerkiksi tiukan maahanmuuttopolitiikan puolesta puhuvien poliitikkojen argumentit, joissa rajojen avaamisesta päätellään seuraavan taloudellista rasitetta ja kulttuurista uhkaa maan etniselle enemmistölle, "pienelle kansalle" (ks. Lepola 2000, 360–363). Toisaalta haastateltavat näyttävät olevan hyvin tietoisia tämäntapaisen argumentaation moraalisesta sanomasta:

Maksim: Kyl vois periaattees ottaa enemmän, mut vasta sitte ku työttömyys on vähän pienempää. Et just jotkut rasistit rupee helposti syyttää meit siitä, et on vähän työpaikkoja, et me muka viedään suomalaisten työpaikat, et sen takii on niin iso työttömyysprosentti. Se ois periaattees pahinta, jos tulis heti tuhat ulkomaalaista tänne [– –] työttömyyprosentin pitäis kyllä olla silloin jotain puol prosenttii maksimissaan.

Vaikka kaikki haastateltavat korostavat, että on hyvin ennakkoluuloista pitää kaikkia maahanmuuttajia potentiaalisina rikoksentekijöinä, he itse käyttävät useasti samaa argumentaatiota. Karamin mukaan ulkomaalaisena on helpompaa asua sellaisilla paikkakunnilla, joissa maahanmuuttajia on vähän. Hän on mainitsee huomanneensa tämän muutettuaan Helsinkiin, jossa suhtautuminen on kielteisempää, täällähän totta kai on ennakkokäsityksiä, kun on niin paljon ulkomaalaisia ja rikoksii ja tällasii, mitä ne kuitenki tekee (2/43).

Sivu 98:

Kun kysyin näiltä haastateltavilta, voisiko nykyistä avoimempi maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa myönteisellä tavalla asenneilmastoon, monet tämän ryhmän vastauksista olivat varsin pessimistisiä:

Abdel: Ei varmaan, ne joutuis varmaan kärsimään täällä yhtä paljon ku minä [...] Se vois auttaa, mut ei se oo mikään tehokas keino ratkaista ongelmia. Se vois auttaa pikkusen, mut ei radikaalisti. (32–33.)
Mahad: Ei, en mä usko. Sit tääl viha kasvaa vaan ja syrjäyttämistä olis vielä enemmän.

Aleksei: Sanotaan, et oon vähän niinku rasisti ihminen, et en paljon tykkää noist niinku mustista.
V: Minkä takii?
Aleksei: En mä tiiä, en mä niitä vihaa, mut mä en haluu olla niitten kanssa paljon tekemisissä. Erityisesti noi somalinaiset, ehkä mä en niinku pysty ymmärtämään niitten kulttuuri, et ku somalikulttuuri on niinku täysin erilainen ku Suomen tai Venäjän, en mä pysty sitä ymmärtämään.

Sivu 101:

V: Mut sä siis luulet, et ne on tullu tänne Suomeen sen takia, et täällä on niin hyvä sosiaaliturva?
Victoria: No, kun mä en ainaskaan tiedä, miks ne ei voi asuu omas kotimaassakaan.
V: Et sä, et ymmärrä, minkä takia ne ei voi olla Somaliassa?
Victoria: Nii, jos niillä ei oo ihan huono tilanne.
V: Minkälainen tilanne Somaliassa on sitte?
Victoria: Mä en oikein tiedä. Mut jos on joku sotatilanne tai nälänhätä, niin silloin voi tietenki muuttaa Suomeen. Mut somalialaisil ei oo mitään hätää, ni mä en ymmärrä, miks ne ei voi palaa Somaliaan, niil olis siellä työpaikka...

Sivu 105:

Pohjoismaista rasistista väkivaltaa tutkinut Tore Bjørgo mainitsee, näiden olevan sitä mieltä, että rasistinen väkivalta on paikallisten ja valtaväestön edustajien luonnollinen reaktio kasvaneeseen maahanmuuttoon. Lisäksi nämä poliitikot ovat sitä mieltä, että rasistinen väkivalta on merkki, "tavallisten ihmisten" sietokyvyn rajallisuudesta (Bjørgo 1998, 2/96). Usein maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa vallalla oleva näkemys, jonka mukaan tiukentamalla maahanmuuttoa vähennetään muukalaisvihamielisyyttä ja rasismia, sai myös kannatusta joiltakin haastateltaviltani. Tämä näkemys on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä osakseen sen takia, että se itse asiassa legitimoi muukalaisvihamielisyyden ja siitä johtuvan toiminnan, koska maahanmuuttajien nähdään olevan taakkana yhteiskunnalle. Maahanmuuton rajoittamista ei tuolloin enää nähdä moraalisesti arveluttavana kannanottona ja siksi myös ulkomaalaiskaunan osoittaminen saatetaan hyväksyä.

Muita aiheeseen liittyviä graduja Jyväskylän yliopiston sivuilta:

"Mut mä oon kyllä suomalainen!"
Eri väriä - samaa maata
Järjestäytyvät diasporat
"Mitä sä luulet olevas?"
Kahden vaiheilla : kurdinuorten elämää diasporassa
Kansainvälisesti adoptoidun nuoren aikuisen identiteetti

Näitä saman aiheisia graduja löytyy varmaan muidenkin yliopistojen sivuilta, että täytyypä käydä niitä esille kaivamassa.

Tampereen yliopiston tutkielmatietokanta

Me ja Muut. Akateemisen Karjala-seuran silmin.
Adoptoidun paikat perheissä - Miten adoptoitu suhteuttaa itsensä sosiaaliseen ja biologiseen perheeseensä
Suomalaisuuden peilissä - kansainvälisesti adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta
Kansallinen identiteetti ja ulkosuomalaisuus. Ulkosuomalaisparlamentin täysistunnot vuosina 1997 - 2007
Rajan tuntumassa - transnationaaliset suhteet ja maahanmuuttajanuoren identiteetti

Helsingin yliopiston opinnäytteet

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden tulkintoja maahanmuuttajista ja suomalaisista maahanmuuttopoliittisissa blogikirjoituksissa
Tila ja kulttuurinen identiteetti
Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suomalaisuus 1990-luvun maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa

Lapin yliopisto

Kolmannen kulttuurin kasvattien kokemukset identiteetistään
"Olen tällainen uusi laji"

[Jouko]

Mustalaiset on kotimainen kansanryhmä, joka itse haluaa erottautua muista suomalaisista tarkoituksella. Siitä on sitten omat seurauksensa. Täällä asuvat virolaiset maahanmuuttajat haluavat ihan oikeasti olla suomalaisia, kuten monet venäläisetkin. Osoittavat sen käyttäytymiselläänkin. Venäläisten suhteen olen kyllä hiukan skeptinen. Isovenäläisyys houkuttaa monia maahan kotoutuneitakin.

[sunimh]

Suomalainen on jokainen suomen kieltä ymmärtävä henkilö, joka määrittää itsensä suomalaiseksi, ja jonka yli puolet muista itsensä suomalaiseksi määrittävistä määrittävät suomalaiseksi. Kysyttävää?

[Farrow]

Suomalainen on jokainen suomen kieltä ymmärtävä henkilö, joka määrittää itsensä suomalaiseksi, ja jonka yli puolet muista itsensä suomalaiseksi määrittävistä määrittävät suomalaiseksi. Kysyttävää?

Joo. Mites sitten sellainen suomenruotsalainen, joka ei ymmärrä suomea?

[Siili]

Suomalainen on jokainen suomen kieltä ymmärtävä henkilö, joka määrittää itsensä suomalaiseksi, ja jonka yli puolet muista itsensä suomalaiseksi määrittävistä määrittävät suomalaiseksi. Kysyttävää?

Joo. Mites sitten sellainen suomenruotsalainen, joka ei ymmärrä suomea?

Suomeruotsalaiset erottelevat itse suomalaiset termeillä "finne" ja "finländare".

[Nanfung]

Suurin suomalainen kautta aikojen, sattui puhumaan ruotsia, palveli vieraan maan armeijassa ja liehitteli vieraan valtion johtjia ja kuoli Sveitsissä. Meinaan että melko laaja määritelmä ihmiselle suomalaisuudesta.

Tarkoitatko sitä tyyppiä, joka tunnetaan paremmin Uralin perhosena?

[åska]

Suomalainen on jokainen suomen kieltä ymmärtävä henkilö, joka määrittää itsensä suomalaiseksi, ja jonka yli puolet muista itsensä suomalaiseksi määrittävistä määrittävät suomalaiseksi. Kysyttävää?

Joo. Mites sitten sellainen suomenruotsalainen, joka ei ymmärrä suomea?

Suomeruotsalaiset erottelevat itse suomalaiset termeillä "finne" ja "finländare".

Väittäisin, että useimmat suomenruotsalaiset ymmärtävät suomea, vaikka kaikki sitä eivät niin hyvin osaa puhua. Ne suomenruotsalaiset, jotka eivät ole kaksikielisiä opiskelevat kuitenkin suomenkieltä jo ala-asteen ensimmäisestä luokasta lähtien. Kaksikieliset opiskelevat sitä kolmannesta luokasta eteenpäin.

Se on totta, että jotkut erottelevat suomalaiset juuri noin, mutta se ei kyllä todellakaan päde kaikkiin suomenruotsalaisiin. Tuo "finne" ehkä on jonkin sortin vastareaktio siihen,että monet pitävät suomenruotsalaisia ruotsalaisina, eikä suomalaisina.

Minä ainakin lasken (suomessa asuvat) saamit ja suomenruotsalaiset suomalaisiksi.

[Farrow]

Joo, suomalaisiahan he.

Mites esim. Nico Rosberg?
Hän on saksansuomalainen, joka ei kuitenkaan ole tainnut koskaan (?) asua Suomessa, eikä osaa suomea. Hänellä on kuitenkin kaksoiskansalaisuus.

Eli sellaiset, joilla jompikumpi vanhemmista on suomalainen, mutta eivät silti ole syntyneet Suomessa, eivätkä osaa suomea? Nicon lisäksi lienee useita muitakin.

[Kimmo Pirkkala]

Nico Rosberg ei mielestäni ole suomalainen ja tuossa yksittäistapauksessa korostuu juurikin oman valinnan ja oman tunteen tärkeys.

[sunimh]

Suomalainen on jokainen suomen kieltä ymmärtävä henkilö, joka määrittää itsensä suomalaiseksi, ja jonka yli puolet muista itsensä suomalaiseksi määrittävistä määrittävät suomalaiseksi. Kysyttävää?

Joo. Mites sitten sellainen suomenruotsalainen, joka ei ymmärrä suomea?

Suomeruotsalaiset erottelevat itse suomalaiset termeillä "finne" ja "finländare".

Väittäisin, että useimmat suomenruotsalaiset ymmärtävät suomea, vaikka kaikki sitä eivät niin hyvin osaa puhua. Ne suomenruotsalaiset, jotka eivät ole kaksikielisiä opiskelevat kuitenkin suomenkieltä jo ala-asteen ensimmäisestä luokasta lähtien. Kaksikieliset opiskelevat sitä kolmannesta luokasta eteenpäin.

Minä ainakin lasken (suomessa asuvat) saamit ja suomenruotsalaiset suomalaisiksi.

Vastaus kysymykseen tulikin jo tässä. Jos sellaisia suomenruotsalaisia siis on olemassa, jotka eivät, huolimatta siitä että elävät 95%:sti suomenkielisessä maassa ja ovat oletettavasti osallistuneet "pakkosuomen" opetukseen koulussa, ymmärrä lainkaan suomea (eri asia kuin puhuminen), olen itse henkilökohtaisesti valmis tällaiset tapaukset rajaamaan suomalaisten joukon ulkopuolelle. Jos näin tekee myös yli puolet muista itsensä suomalaisiksi määrittelevistä, ratkaisu on selvä.

[Farrow]

Hmmm, mitä he siis olisivat, jollei suomalaisia?

[Jack]

Kumpi oli enemmän suomalainen?

Talvisodan ajan ladoissa ja saunoissa piileskellyt kommunisti ja tuleva sisäministeri Yrjö Leino?

Vai italialainen Diego Manzocchi, joka tuli vapaaehtoisena lentäjänä Suomeen talvisodan alettua, sai luodin keuhkoihinsa ilmataistelussa ja kuoli hitaasti kitumalla ja paleltumalla ylösalaisin maahan päätyneessä lentokoneessaan?

http://users.kymp.net/ilmakilta/diego.pdf

[Siili]

Suomen kansalaisuuden omaavista kenties 98% osaa puhua suomen kieltä tyydyttävästi.

Suomen kansalaisuuden omaamattomista ehkä promillen tuhannesosa osaa suomen kieltä vähintään auttavasti. 

Yksinkertaisuutensa ja kattavuutensa vuoksi suomen kielen osaaminen on minusta erinomainen suomalaisuuden merkkari.  Muita voi kutsua vaikkapa butt-finneiksi (I'm a Finn, but..).    

[Kimmo Pirkkala]

Kumpi oli enemmän suomalainen?

Talvisodan ajan ladoissa ja saunoissa piileskellyt kommunisti ja tuleva sisäministeri Yrjö Leino?

Vai italialainen Diego Manzocchi, joka tuli vapaaehtoisena lentäjänä Suomeen talvisodan alettua, sai luodin keuhkoihinsa ilmataistelussa ja kuoli hitaasti kitumalla ja paleltumalla ylösalaisin maahan päätyneessä lentokoneessaan?

http://users.kymp.net/ilmakilta/diego.pdf

Yrjö Leino oli tuosta huolimatta etninen suomalainen täysin kiistatta. Diego Manzocchi ei ollut etninen suomalainen. Asiassa ei mielestäni ole mitään epäselvää.

Suomalaisuus ei ole sama asia kuin hyödyllisyys tai haitallisuus muille suomalaisille. Etninen suomalainen voi olla täysi p-skiainen. Etninen suomalainen voi olla Jammu-setä tai Juha Valjakkala. Ja toisaalta ei-suomalainen voi olla sankari ja suomalaisen yhteiskunnan suuri ystävä. Ei-suomalainen voi olla Kreivi von Rosen, Herbert Hoover tai sitten tuo Diego.

Ei pidä muodostaa sellaista ajatuskulkua, että jokin etnisyys on aina jonkinlaista paremmuutta. Ei suomalaisuus sinänsä ole mikään ansio tai arvo.

[sunimh]

Hmmm, mitä he siis olisivat, jollei suomalaisia?

Esimerkiksi suomenruotsalaisia (merkityksessä "Suomen ruotsalaisia"). Suoraan sanoen minua se ei hirveästi edes kiinnosta, koska ei ole minun asiani määrittää heidän etnisyyttään. Ensin tosin pitäisi osoittaa, että tällaisia henkilöitä on olemassa.

edit: Jackin kysymykseen vastaus tietenkin on Yrjö Leino. Miten tästä nyt voisi olla edes mitään epäselvyyttä?

[Jack]

Yrjö Leino oli tuosta huolimatta etninen suomalainen täysin kiistatta. Diego Manzocchi ei ollut etninen suomalainen. Asiassa ei mielestäni ole mitään epäselvää.

Etninen on yksi mahdollisuus määrittelyyn, mutta käsite itsessään on tulkinnanvarainen. Miten esimerkiksi määritellään etninen amerikkalainen? Maassahan asuu ihmisiä, joilla on erilainen etninen tausta. Ja kuinka kauan yleensä menee siihen, että ihmisestä tulee "etninen". Siis esimerkiksi etninen suomalainen. Onko kolmannen polven somali jo etninen suomalainen?

Italialainen lentäjä tuli mieleeni siitä, kun muistelin erästä TV-ohjelmaa, jossa haastateltiin vuosikymmeniä Suomessa asunutta italialaista ravintoloitsijaa, joka oli perustanut ensimmäisen pizzerian Suomeen 1960-luvulla. Eläkevuosinaan hän oli muuttanut takaisin Italiaan. Hän vaikutti todelliselta Suomen ystävältä ja isänmaallisemmalta kuin monet syntyperäiset suomalaiset. En tiedä, oliko hän Suomen vuosinaan hankkinut Suomen kansalaisuuden. Tämä ohjelma herätti ajatuksia siitä, kuka oikeastaan on suomalainen, ja millä perusteella suomalainen määritellään. Tietenkin voidaan esittää jonkinlainen kylmä määritelmä, joka perustuu passiin ja osoitteeseen ja virallisiin papereihin, mutta se on vain osatotuus.

Eräs tuntemani englantilainen mies - tosi mukava tyyppi - meni aikoinaan naimisiin suomalaisen naisen kanssa Englannissa. Pariskunta sai lapsia, ja perhe muutti Suomeen. Lapsista tuli kaksikielisiä, ja he kävivät suomalaista koulua. Englannissa syntyneellä miehellä oli suomalainen vaimo, suomea puhuvat lapset, koti Suomessa ja työpaikka Suomessa. Oliko hän suomalainen? Vai englantilainen? Samanlaisen kysymyksen voisi esittää monista muistakin. Suomeenhan on tullut aviopuolisoina ihmisiä eri puolilta maailmaa; Venäjältä, Thaimaasta, Virosta jne. Muuttuvatko nämä ihmiset vähitellen vuosien varrella suomalaisiksi, vai ovatko vasta heidän Suomessa syntyneet lapsensa suomalaisia? Vai ovatko edes he, jos "etnisyys" viittaa muualle?

[Lasse]

Hmmm, mitä he siis olisivat, jollei suomalaisia?

Hurreja? Enpä tiedä. Itse olen isän puolelta delvis suru, mutta puhun vasuria vain koulupohjalta, eli enpä juuri ollenkaan. Faijakin käsittääkseni identifioituu suomalaiseksi, eikä finländariksi. Eipä kyllä ole tullut koskaan kysyttyä, että kuinka identifioit itsesi...
Ehkäpä juuri sama poppoo, joka puhuu ugreista mongoleina, haluaa, että heitä itseään ei vahingossakaan loukata nimittelemällä suomalaisiksi. Tämä heille suotakoon.

Mutta mitäs sitten niiden kanssa, jotka ovat kasvaneet kiistatta suomalaisina, mutta pyrkivät siitä irtautumaan, eli elämäntapaintiaanit ja arabilarppaajat? Ovatko suomalaisia, jos eivät itse enää sitä halua olla, vaikka enemmistö muista suomalaisista heitä sellaisina on pitänyt?

Muistaako kukaan, miten Höpöliina määrittelee itsensä?

--Lasse

[Jaakko Sivonen]

Suomeruotsalaiset erottelevat itse suomalaiset termeillä "finne" ja "finländare".

Tuon eron tekeminen on vain sata vuotta vanha ja se on alkuaan svekomaanien keksintö. Esimerkiksi Runeberg käytti 1800-luvulla itsestään termiä "finne".

[Nauris]

Toiseen keskusteluun liittyen kävin taas lukemassa äärihyysäri Enrique Tessierin blogissa olevia kirjoituksia kuukauden ajalta ja sieltä löytyi keskustelu, siitä kuka on suomalainen.

Muutama poiminta:

Laputis:
So all Finland must be overfilled by immigrants, not just Helsinki, according to some people. So for them it´s sad that people outside Helsinki don´t accept immigrants. Whatever. I am happy that there are still places in Finland which are FINNISH, and it is said by me, an immigrant. I don´t want to see everywhere immigrants, especially non-Europeans, well, and that is said by non-European like me.

Enrique:
Hi Laputis, your comment is a good example that immigrants can be more conservative than Finns. It's nothing strange considering that immigrants compete for resources like jobs as well.

Laputis:
Let´s see, who is really outsider. If I, being immigrant, say that I am "Finnish" it is nothing else than theater and lies. And people dislike liers. I think that many Finns would respect me for my honest opinion that I am not Finnish, than for my dishonest words "I am Finnish". I am not pretending to be what I am not. I am not ashamed to say that I am immigrant.

Seppo: "A Finn is a person who considers himself a Finn."

Kommentit Sepon näkemyksille:

Yossie:
This is in my opinion wrong. I suppose Enrique is a true believer in "abilty to change" but in my case, I do believe people really cant unlearn and undo their childhood and their upbringing. However I do believe what I would consider "finnish" can be achieved by second generation immigrants (taking they are not growing up in a 99% immigrant ghetto).

Jaakko:
I can't agree with this one. If I move to Japan, can I just start to call myself as Japanese? Of course not. Same thing goes other way around: I can't become "non-Finn" suddenly just because I don't feel like a Finn.

Risto:
And now for a reality check: go and ask foreigners in Finland whether they consider themselves Finns. I think you might be disappointed at hearing the answers if you start from the idea that most of them "consider themselves to be Finn". Turkish people for a fact will never (actually their leaders have always urged their fellow-Turks abroad to do so) give up on their Turkishness, its part of a certain state ideology with them. They will always – even after 3 generations and counting – see themselves in the first place as Turks.

Lähde

Who is Finland's Uncle Tom?
Teaching Tolerance: White Anti-Racism: Living the Legacy
Suomalaisia pidetään osittain aasialaisina - pitääkö se paikkansa?

[mannitol]

Suomalainen ottaa mukaansa vastan ja menee saunaan, pieraisee mennessään.  Suomalainen istahtaa saunan rappusille, katsoo järven selälle ja korkkaa koskenkorva pullon. Ottaa pitkän ryypyn ja irvistää.

[Farrow]

Suomalainen ottaa mukaansa vastan ja menee saunaan, pieraisee mennessään.  Suomalainen istahtaa saunan rappusille, katsoo järven selälle ja korkkaa koskenkorva pullon. Ottaa pitkän ryypyn ja irvistää.

Suomalainen ottaa mukaansa luomuhunajaa ja menee (ei liian kuumaan) saunaan, viheltelee mennessään. Suomalainen istahtaa saunan rappusille, katsoo kuunsiltaa ja korkkaa vissypullon. Ottaa pienen kulauksen ja naurahtaa.

Meitä on moneksi.

[mikkoellila]

Suomalainen ottaa mukaansa vastan ja menee saunaan,

Vihdan.

BTW, vain suomalainen osaa riidellä siitä, onko se vihta vai vasta.

pieraisee mennessään.

Miksi helvetissä?!

Suomalainen istahtaa saunan rappusille, katsoo järven selälle

Tai merelle. Ei välttämättä selälle. Monilla on sauna suojaisan lahden rannalla, josta ei näy selkää.

ja korkkaa koskenkorva pullon.

Suomalainen, joka puhuu suomea äidinkielenään, osaa kirjoittaa Koskenkorva-pullon oikein.

Ottaa pitkän ryypyn ja irvistää.

Useimmat juovat saunassa olutta eivätkä viinaa.

[Kimmo Pirkkala]

Hauskoja nuo stereotypiat. Väittäisin, että yli 90% suomalaisten saunomiskerroista tapahtuu asumistilojen yhteyteen rakennetussa saunassa, josta ei todellakaan ole näkymiä järvenselälle. Edes rappusilta. Ja vastalla läiskyttely se vasta harvinaista onkin. Kaikki tietävät mitä se on, mutta kuka muka harrastaa sitä joka saunomiskerralla tai edes säännöllisesti? No 'ihannesaunominen' ei varmaankaan ole sama kuin 'arkisaunominen'. Ihanne luo mielikuvat ja arki voi olla jotain ihan muuta.

Kossuhuikkaa saunomisen yhteydessä pidän jo todella omituisena tapana ei-alkoholistille. Saunaolut sensijaan on ihan normijuttu.

Sauna meren rannalla ei kuulu 'idylliseen' vaikutelmaan varmaankaan siksi, koska meri on raaka, tuulinen ja kesälläkin viileä. Siksi sen pitää olla järvi ja ihanne on varmaankin melko pieni ja rauhallinen, suojaisa järvi tai järvenpoukama. Ei mikään Suur-Saimaa tai Päijänne laajoine selkineen.

Pääkaupunkiseudulla tehtiin kysely 90-luvulla ja vasta voitti vihdan numeroin 4-3.

http://www.luovutettukarjala.fi/viki/index.php?title=Vihta_vai_vasta%3F