Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Jaakko Sivonen]

En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen?

Miksi sinä valehtelet, että ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia, tai etteivät he pitäisi itseään suomalaisina? Vihaatko suomalaisia niin paljon, että haluat aiheuttaa hajaannusta?

[E.P.L]

En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen?

Miksi sinä valehtelet, että ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia, tai etteivät he pitäisi itseään suomalaisina? Vihaatko suomalaisia niin paljon, että haluat aiheuttaa hajaannusta?

On ehkä väärin sanoa etteivät suomenruotsalaiset kokisi itseään suomalaisiksi, mutta kokemus suomenruotssalaisuudesta on varmasti voimakkaampi kuin kokemus suomalaisuudesta. Vastauksena jälkimmäiseen kysymykseesi: en vihaa suomalaisia.

[jupeli]

Mikä on suomenruotsalainen?
Mitenkä Suomessa asuva ruotsia murteellisesti puhuva suomalainen ryhmä muodostaa etnisen ryhmän?

[Timo Hellman]

Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.

En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen? En myöskään ymmärrä miksi eri etniset ryhmät muka automaattisesti muodostaisivat etnisiä ristiriitoja.

Svekomaanihörhöt haukkuvat monesti suomenkielisiä mm. metsäläisiksi ja ugreiksi.  Se loukkaa minua ja se raivostuttaa minua. Onneksi heitä on tuntuva vähemmistö.
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset ovat olleet mukavaa porukkaa ja tunnen heidän puolestaan mielipahaa koska svekomaanihörhöt tahrivat heitä paskaan olemalla yksinkertaisesti arrogantteja, historiaa väärentäviä ja henkisesti pienikullisia svekomaanihörhöjä.

[mikkoellila]

Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.

En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen? En myöskään ymmärrä miksi eri etniset ryhmät muka automaattisesti muodostaisivat etnisiä ristiriitoja.

Svekomaanihörhöt haukkuvat monesti suomenkielisiä mm. metsäläisiksi ja ugreiksi.  Se loukkaa minua ja se raivostuttaa minua.

Minua ei. Pidän moista löpinää niin vajaaälyisenä, että se saa minut vain tuntemaan myötähäpeää heidän puolestaan. 

Onneksi heitä on tuntuva vähemmistö.

Kyllä eritasoisia pölvästimäisiä asenteita esiintyy suomenruotsalaisilla yllättävän yleisesti. Ks. esim. Jacob Söderman:

Näringslivets ointresse för svenskan, förvaltningsreformer som utförs utan språkkonsekvensbedömning, att Nordiska rådet blivit så byråkratiserat och tråkiga lektioner i svenska. Det är några centrala orsaker till att svenskan för närvarande utsätts för en exceptionellt hård press, anser Jacob Söderman.
– Går du på restaurang här i Helsingfors får du betjäning på finska och engelska, men inte på svenska. Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Och att Finlands Näringsliv EK gick och krävde att svenskan ska bli valbar i skolor var pricken över i, en verklig bottennotering.

Söderman siis pitää "pohjanoteerauksena" sitä, että EK kannattaa ruotsin vapaaehtoisuutta. Onpas röyhkeä asenne. Söderman ei ainoastaan kannata pakkoruotsia, vaan yrittää kieltää Elinkeinoelämän keskusliittoa esittämästä omaa kantaansa ruotsinopetuksen tarpeellisuudesta. EK:n intressissä tietysti on ottaa kantaa koulujärjestelmään, koska tämän päivän koululaiset ovat huomispäivän työntekijöitä; jos koulujärjestelmä haaskaa oppilaiden aikaa tarpeettomiin kieliin, tämä vähentää oppilaiden aikaa opiskella hyödyllisempiä kieliä tai muita hyödyllisiä aineita.

Pakkoruotsi vähentää esim. saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun käytettävissä olevaa aikaa. Elinkeinoelämän intressissä olisi, että Suomessa olisi enemmän esim. saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja kiinaa osaavia ihmisiä. Näin ollen on erittäin järkeenkäypää, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa nuorten koululaisten ja opiskelijoiden ajan haaskaamista ruotsin kaltaiseen tarpeettomaan kieleen.

Söderman väittää "elinkeinoelämän" päättäneen, että Helsingin ravintoloissa ei saa palvelua ruotsiksi. Söderman ei siis ymmärrä markkinataloudesta mitään. Jokainen ravintola päättää itse, millä kielellä haluaa asiakkaita palvella. "Elinkeinoelämä" ei päätä sitä kollektiivisesti.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) voi esittää kannanottoja koko "elinkeinoelämän" eli yrityssektorin puolesta, koska EK nimenomaan on koko yrityssektoria edustava edunvalvontajärjestö. EK voi esittää "elinkeinoelämän" kantana mm., että koululaisten eli tulevaisuuden työntekijöiden aikaa ei pitäisi haaskata ruotsin kaltaiseen turhaan kieleen. Sen sijaan EK ei päätä minkään ravintolan puolesta, puhuuko ravintolan henkilökunta asiakkaiden kanssa ruotsia.

Söderman kuitenkin luulee juuri näin: Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Millä ihmeen perustella Söderman väittää, että ruotsinkielisen palvelun puuttuminen ei ole taloudellisesti perusteltua? Luuleeko Söderman voivansa yksin arvioida, mikä on kannattavaa Suomen tuhansille ravintoloille ja mikä ei?

Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset ovat olleet mukavaa porukkaa

Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita.

[jupeli]

Mikkoellilä: "Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita."

KOskee mielestäni muuten kaikkia tuntemiani anglosaksisia pohjoismaita.

Ensin asiasta koitetaan vaieta, sitten vähätellä ja viimein asia lakaistaan maton alle, luullen että se on pois päiväjärjestyksestä.

Todellisiin ongelman ytimiin, ei kosketa, mutta lääkkeiden tarjoajia (sulka omaan hattuun tyyppejä) näennäistietouteen on tarjolla pilvin pimein.

Kun asia sitten räjähtää käsiin, alkaa kova syyllisten etsintä ja tapahtuu klikkiytyminen.

Suomen ruotsikielisen vähemmistön eli Suomen ruotsikielistön joukossa on todellakin paljon vastaavia ilmiöitä, joita olen tavannut.

[mikkoellila]

Mikkoellilä: "Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita."

KOskee mielestäni muuten kaikkia tuntemiani anglosaksisia pohjoismaita.

Mitä tarkoitat "anglosaksisilla pohjoismailla"? Tarkoitatko skandinaavisia maita vai anglosaksisia maita? Edellämainittu ilmiö on kyllä yleinen myös englanninkielisten maiden keskustelukulttuurissa. Kaikkiin vakaviin keskustelunavauksiin vastataan hihityksellä tai tuhahtelulla ja vähättelyllä ja irrelevantilla jaarittelulla. Tämä on todella ärsyttävää.

[Sanglier]

Vaikka tämä onkin asia-alueen asiaketju, merkittäköön pöytäkirjaan että ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on todennäköisesti universumin tyhmin ihminen.

XBB:n pakkoruotsikantaa spammattakoon isolla tykillä. Joka paikkaan.

[jupeli]

Mikkoellilä sanoi:"Mitä tarkoitat "anglosaksisilla pohjoismailla"? Tarkoitatko skandinaavisia maita vai anglosaksisia maita? Edellämainittu ilmiö on kyllä yleinen myös englanninkielisten maiden keskustelukulttuurissa. Kaikkiin vakaviin keskustelunavauksiin vastataan hihityksellä tai tuhahtelulla ja vähättelyllä ja irrelevantilla jaarittelulla. Tämä on todella ärsyttävää."

Tarkoitin skandinaavisia maita, tuli pieni ajatusvirhe ja muutoin olen samaa mieltä ja voin sanoa että smootookkiin olen perin juurin v--tuuntunut.

asiasta kolmanteen.

En oikein voi käsittää  sellaista ryhmää kuin suomenruotsalaiset (surut) tai tai Suomen maalaiset (Sumat).
He ovat käsitykseni mukaan Suomen kansalaisia jotka kuuluvat Suomen ruotsikieliseen kielivähemmistöön, olkoot he sukujuuriltaan ruotsalaisia, suomalaisia, juutalaisia tai mitä tahansa (surukit lienee hyvä yleisnimitys kueseiselle kielivähemmistölle).
Jos he haluavat ammentaa puhumastaan murteellisesta ja suomalaisia sanoja sisältävästä ruotsinkielestään identiteettinsä , niin siitä vaan. Mutta älkööt vaatiko maan valtaväestöä tahi ketään muutakaan omaksumaan heidän kielellistä identiteettiään.

[mikkoellila]

Vaikka tämä onkin asia-alueen asiaketju, merkittäköön pöytäkirjaan että ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on todennäköisesti universumin tyhmin ihminen.

XBB:n pakkoruotsikantaa spammattakoon isolla tykillä. Joka paikkaan.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Stubb romahdutti Kokoomuksen kannatusta useita prosenttiyksikköjä tuolla lausunnollaan.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.

Asiasta kertoo Hufvudstadsbladet.

Stubbin mukaan resurssit eivät välttämättä riitä kielenopetuksen aikaistamiseen, mutta hän seisoo silti ideansa takana ja kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena kouluopetuksessa.

Nykyisin ruotsinopetus käynnistyy aikaisintaan kolmannelta luokalta.

Stubbin mukaan myös englanninkielen opetusta voisi aikaistaa samalla tavalla, hän kertoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa.

- Nuorena ollaan vastaanottavaisia vieraille kielille. Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee.

Stubb itse kävi aikanaan sekä suomen- että ruotsinkielistä päiväkotia ja osaa nykyisin viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.

- Se harmittaa, etten osaa venäjää. Ulkoministerin olisi hyvä hallita sitä, Stubb huomauttaa.

- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.

Stubb ser svenskan som ett varumärke
Publicerad: 15/09 08:39 ›uppdaterad: 15/09 09:00

De senaste veckornas språkdebatt får utrikesminister Alexander Stubb att tala klarspråk. – Om Samlingspartiet, och jag, är med i nästa regering så lovar jag att svenskans ställning inte försvagas på något sätt. Det är mitt första vallöfte.

För utrikesminister Alexander Stubb (Saml) har tvåspråkigheten alltid varit en naturlig, självklar sak. Han gick i dagis både på svenska och finska. Efter fyra år i finsk småskola flyttade Stubb till Lärkan och skrev studentexamen på svenska.

Som politiker och utrikesminister har Stubb fokuserat på internationella frågor och EU. Fram till nu. Den senaste tidens debatt får nu Alexander Stubb att första gången engagera sig också i språkpolitiken.

– Det som hänt på senare tid kom överraskande och gjorde mig besviken. Jag har ute i världen så ofta stolt berättat om Finlands tvåspråkighet. Jag har beskrivit den som harmonisk i jämförelse med till exempel läget i språkstridens Belgien.

– Jag har berättar hur en sexprocentig andel av befolkningen har en jämbördig ställning garanterad i grundlag. Jag har berättat om den blomstrande finlandssvenska kulturen. Att små grupper fundamentalister på bägge håll varit negativa har inte stört bilden. Men det som nu hänt gör mig betänksam. Därför vill jag komma ut ur skåpet med min tvåspråkighet och min åsikt. Jag kan inte längre tiga.

Finns det ett hot mot Svenskfinland?

– Nej. Man ska inte dra några slutsatser av ett regionpolitiskt beslut som fått ledande centerpartister att reagera. Jag är övertygad om att konsensus i språkfrågan fortfarande råder. Tvåspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA. Och det stryker man inte bort i en handvändning.

Du stöder den obligatoriska svenskan i finska skolor?

– Självfallet! Och den borde börja redan i ettan då man också borde läsa engelska.

[mikkoellila]

Jos he haluavat ammentaa puhumastaan murteellisesta ja suomalaisia sanoja sisältävästä ruotsinkielestään identiteettinsä, niin siitä vaan. Mutta älkööt vaatiko maan valtaväestöä tahi ketään muutakaan omaksumaan heidän kielellistä identiteettiään.

Juuri näin. Minusta on täysin yhdentekevää, millainen identiteetti suomenruotsalaisilla on. Sillä ei ole mitään merkitystä väestön 95-prosenttisen enemmistön kannalta.

[jupeli]

Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.

Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.

Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.

Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.

Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.

[Miniluv]

Hiljaista on, vasta 2200 viestiä kirjoitettu...

[svobo]

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) kannattaa kokeilua, jossa koululaiset voisivat vaihtaa ruotsin luvun venäjään Itä-Suomessa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092012379839_uu.shtml

Hmm, mielenkiintoista. Minkähänlainen älämölö tästä syntyy?

[jupeli]

Vaikuttaa siltä, että seuraava kirjoituksen ote on kirjoitettu tosissaan, eli joku on todellisuudesta enemmän ulkona kuin lintulauta.
Provonakin aika omituinen.

"Ja kuinka on ministeri ajatellut, että ne suomenkieliset oppilaat jotka tulevaisuudessa olisivat julkisella sektorilla töissä ja täten joutuisivat antamaan ruotsinkielistä palvelua maan ruotsinkielisille asukkaille, tapahtuisi elleivät he saa opiskella ruotsin kieltä? Minun maailmassani se osoittaa vääryyttä suomenkielisiä oppilaita kohtaan jotka eivät saa oppia puhumaan tai ymmärtämään maan molempia kansalliskieliä. Edelleen tulevat oppilaat Itä-Suomessa etääntymään Pohjolasta elleivät he lue ruotsia. Merkillinen asenne ministeri Kiviniemeltä.

"Och hur har ministern tänkt sig att de finska elever som i en framtid skall jobba i offentlig sektor och således ge service på svenska åt landets svenskspråkiga invånare skall gå till om man inte får lära sig det svenska språket? I min värld visar detta på en orättvisa mot de finska elever som då inte får lära sig tala och förstå landets bägge nationalspråk. Vidare kommer eleverna i östra Finland att fjärma sig från Norden om man inte läser svenska. Märklig inställning av minster Kiviniemi."

Jan-Erik Granqvist 20.9.2010 kl 17:38"

http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=126841

[Kimmo Pirkkala]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092012379839_uu.shtml

Hmm, mielenkiintoista. Minkähänlainen älämölö tästä syntyy?

Kiviniemeltä tuli historiallinen avaus. Ensimmäistä kertaa valtapuolueen ykkösrivin poliitikko on avannut keskustelun pakkoruotsin valtakunnallisesta välttämättömyydestä ja on vain ajan kysymys että keskustelun tuloksena syntyy ainut rationaalinen ratkaisu: Pakkoruotsin poisto.

[_w_]

Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.

Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.

Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.

Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.

Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.

Miksipä on hiljaista?
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/

[Nikolas]

- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.

Jos Alexander Stubb on lausunut tuon ensimmäisenä vaalilupauksenaan noin hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, ehkä kyseessä on myös hänen tärkein vaalilupauksensa, sellainen poliittinen linjanveto, josta hän viimeiseksi joustaisi. Jos ruotsin kielen asema Suomessa on Alexander Stubbille noin tärkeä, eikö hän tuntisi oloaan kotoisammaksi vaikkapa RKP:n listoilla?

Tai voisiko olla niin, että Stubb olisikin RKP:n poika? Entäpä Sasi ja Katainen sitten? Kenen leipää he syövät ja kenen pöydässä?

[Roope]

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin ottaa etäisyyttä ajatukseen, että kouluruotsi voitaisiin kokeilussa vaihtaa kouluvenäjään itärajan kunnissa.

Meillä on huonoja kokemuksia kokeiluista, sanoo Wallin. Kokeilut johtavat usein johonkin lopputulokseen, kuten esimerkiksi vakinaistamiseen, kuten kävi onnettomassa päätöksessä ylioppilaskirjoitusten ruotsista, sanoo Wallin. Ruotsi on nykyisin vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa.

RKP-johtaja sanoo, että tällaista kokeilua ehdottavien pitäisi ennen kokeilua kertoa, mitä he tavoittelevat. (käännös)

HBL: Wallin tar avstånd från skolryska

[sologdin]

J.K.Paasikivi kirjoitti julkaistuissa presidenttikauden päiväkirjoissaan:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj."

Suomi oli Neuvostoliiton monitasoisen painostuksen kohteena ja Paasikivi halusi, että Ruotsi olisi kiinnostunut Suomen asioista ja katsoi, että varmimmin kiinnostuksen takaa ruotsinkielinen väestönosa Suomessa.  Ruotsin kiinnostuksen hän toivoi vähentävän yksinjäämisen pelkoa NL:n kanssa.  Juho Kusti oli siis reaalipoliitikko, kuten aina.

Maailma on muuttunut Juho Kustin ajoista, mutta onko päättäjiemme ajatusmalli muuttunut?  Uhkaako Venäjä meitä edelleen niin, että jokaisen suomalaisen nuoren on käytettävä tuhansia tunteja oppimalla pohjoiseurooppalaista marginaalikieltä?

En mitenkään haluaisi uskoa päättäjien selityksiä pakkoruotsin opetuksen tarpeellisuudesta aidoiksi; niin naiiveja ja kestämättömiä ne ovat.  Summaksi siis jää, että pakkoruotsia luetaan Venäjän pelossa.

Ikävä puoli asiassa on, että kansan valitsemat edustajat eivät kerro kansalle totuutta pakkoruotsista, vaan valehtelevat niin, että luulisi heitä itseäänkin hävettävän.

[Parasiittiö]

Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.

Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.

Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.

Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.

Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.

Taitaa olla vähän sama homma kuin maahanmuutossa, että haittaa suurta ihmisryhmää suhteellisen vähän ja hyödyttää pientä ihmisryhmää paljon. Ongelma on tietysti se, että monesta pienestä purosta kasvaa iso joki, ja mahdollisesti joen laskupaikkakin voi ennen pitkää tulvia, jos siitä poistuu vettä hitaammin kuin siihen tulee.

Ja lisäksi historian kulttuurinen painolasti.

Jotain tämmöistä...

[Kimmo Pirkkala]

J.K.Paasikivi kirjoitti julkaistuissa presidenttikauden päiväkirjoissaan:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj."

Suomi oli Neuvostoliiton monitasoisen painostuksen kohteena ja Paasikivi halusi, että Ruotsi olisi kiinnostunut Suomen asioista ja katsoi, että varmimmin kiinnostuksen takaa ruotsinkielinen väestönosa Suomessa.  Ruotsin kiinnostuksen hän toivoi vähentävän yksinjäämisen pelkoa NL:n kanssa.  Juho Kusti oli siis reaalipoliitikko, kuten aina.

Maailma on muuttunut Juho Kustin ajoista, mutta onko päättäjiemme ajatusmalli muuttunut?  Uhkaako Venäjä meitä edelleen niin, että jokaisen suomalaisen nuoren on käytettävä tuhansia tunteja oppimalla pohjoiseurooppalaista marginaalikieltä?

En mitenkään haluaisi uskoa päättäjien selityksiä pakkoruotsin opetuksen tarpeellisuudesta aidoiksi; niin naiiveja ja kestämättömiä ne ovat.  Summaksi siis jää, että pakkoruotsia luetaan Venäjän pelossa.

Ikävä puoli asiassa on, että kansan valitsemat edustajat eivät kerro kansalle totuutta pakkoruotsista, vaan valehtelevat niin, että luulisi heitä itseäänkin hävettävän.

Pakkoruotsin poistaminen muuttaisi valtaväestön asennoitumista ruotsinkieleen ja ruotsinkielisiin positiivisemmaksi ja olisi siten ehdottomasti myös ruotsinkielisten etu. Se edesauttaisi pitkällä tähtäimellä ruotsinkielen säilymistä ja tulevaisuutta Suomessa kun sen asema muutettaisiin sellaiseksi vähemmistökieleksi, mikä se terveellä järjellä ja suhteellisuudentajulla ajatellen onkin.

RKP toimii ruotsinkielisten etujen vastaisesti, tämä olisi jo syytä ymmärtää. Ei ole millään, korostan, millään tavalla kenenkään ruotsinkielisen etu, että valtava määrä suomalaisia pakotetaan istumaan opiskelemassa kieltä, jota he eivät koskaan tarvitse. Päinvastoin.

Ulkopoliittisilla syillä pakkoruotsin perusteleminen on aivan asiaan liittymätöntä höpöhöpöä ja kekkoslovakialaista ylireagointia (enkä tarkoita tällä sitä, että Kekkonen olisi sellaiseen sortunut, muut suomalaiset hänen aikanaan kylläkin). Ja on vielä huomattava, että Paasikiven aikana Suomessa ei opiskeltu pakkoruotsia kansakouluissa.

[jupeli]

Surukit eli Suomen ruotsinkielinen kielivähemmistö hallitsee Suomea rantasaunojen ja kabinettien kautta sekä oudoilla palkitsemisilla.

Karukit eli kaavakeruotsalaisten kielivähemmistö Suomessa, on yksi pienimpiä kielivähemmistöjä, mutta tehokas työase surukeille, koska n.5% surukki vämmistö n.
n. 0,1%:n? karukin kanssa on saanut koko suomenkielisen kansan nöryytettyä  rähmälleen eli lukemaan pakon edessä heidän omituista ja Suomeen kuulumatonta ruotsinkieltään.

Saa nähdä, koska kaavakeruotsinkieliset alkavat vaatimaan eriytyneenä ryhmänä erioikeuksia itselleen.

KYseisen käännösvirheellä (virheillä?) varustetttu kaavake löytyy täältä,           http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html   tai maistraatista.

[Kimmo Pirkkala]

Olenko havaitsevinani että Kepu on lähdössä pistämään RKPeelle laajemmaltikin kapuloita rattaisiin? Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Yle+Laaninen+arvostelee+Rkpn+vaalirahoitustapaa/1135260303220

[skrabb]

Kaksikielisyys on muuttunut hengitysilmaksi

Olli Kivinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n riippumaton kolumnisti.

Kuluneen vuoden keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa on paljastanut taas kerran, että kaksikielisyys nauttii maassamme laajaa kannatusta. Asia on kiteytynyt useissa yhteyksissä, kuten Helsingin Sanomain pääkirjoitussivun laajassa Me puhumme ruotsia -kirjoitussarjassa. Kuvaan on kuulunut tavalliseen tapaan muutamien poliitikkojen profiilin nostoa, sanallisia ylilyöntejä ja ärhentelyksi kääntynyttä turhautuneisuutta.

Samalla kirjoituksissa ja puheenvuoroissa on ollut lisämauste. Kannatuksesta huolimatta keskustelijoilla on ollut hämmentävän vähän ehdotuksia, miten kaksikielisyyden turvaamista käytännössä edistetään. Tämän kirjoittaja ilmoittautuu neuvottomien joukkoon.

Syy on yksinkertainen. Kielikysymyksen perusasetelmat ovat muuttuneet yhtä jalkaa maamme kansainvälisen aseman ja toiminnan kanssa. Tilannetta voi kuvata vastaavanlaisella esimerkillä EU:hun suhtautumisessa.

Monien ihmisten mielissä EU-yhdentymisen oikeutukseksi eivät enää riitä menneisyyden saavutukset, kuten vaikkapa rauha Euroopassa, euron tuoma vakaus, alhaiset korot ja vastaavat. Ne ovat muuttuneet itsestäänselvyyksiksi – kuin ilmaksi, jota hengitämme –, ja eteenpäin pääseminen vaatii uusia, kouriintuntuvia saavutuksia.

Vastaavasti ruotsin kielen asema on väestön valtaosan mielissä kääntynyt hengitysilman kaltaiseksi normaaliksi osaksi arkipäivän elämää. Ruotsinkielisille tämä merkitsee selvästi sellaista vaaraa, että ruotsi hiipuu Suomessa hitaasti mutta varmasti samalla kun englannin asema vahvistuu. Koko Eurooppaan ulottuva monikulttuurisuuden lisääntyminen kiihdyttää kehitystä.

Peruslähtökohdan muutos koskee koko suurta kuviota, kuten maamme asemaa Euroopassa ja maailmassa, toimintaympäristöämme ja sopeutumistamme maailman muutokseen – kielivaatimuksineen kaikkineen.

Näihin verrattuna Tammisaaren synnytyssairaala, Sipoon pilkkominen, Kokkolan paikka maailmankaikkeudessa ja muut viime aikojen ärsytyspisteet ovat pikkuasioita.
[...]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kaksikielisyys+on+muuttunut+hengitysilmaksi/1135260297985

[petebe]

Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?

Mikäli nyt oikein muistan, kyseessä oli kielikiista - RKP vaati ja sai aikaan sen, ettâ jopa suomenkielisissä, köyhissä pikkukunnissa jouduttiin satasaamaan paljon rahaa kuntatyöntekijöiden kurssittamiseksi ruotsinkielessâ, jotta saivat pakollisen kielitutkinnon läpi ja näin pidettyä työpaikkansa kunnassa, jossa ei kukaan ko. palveluja vaadi kuin suomeksi.

[Everyman]

Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?

Mikäli nyt oikein muistan, kyseessä oli kielikiista - RKP vaati ja sai aikaan sen, ettâ jopa suomenkielisissä, köyhissä pikkukunnissa jouduttiin satasaamaan paljon rahaa kuntatyöntekijöiden kurssittamiseksi ruotsinkielessâ, jotta saivat pakollisen kielitutkinnon läpi ja näin pidettyä työpaikkansa kunnassa, jossa ei kukaan ko. palveluja vaadi kuin suomeksi.

Heh, aika hauska. Keksitkö itse vai kopioitko jostain?

Keski-Pohjanmaan soppa ei ollut alun perin kieliriita vaan epäselvä aluehallintouudistus. Maakunnan kait ainoa kaupunki vastaan lande. Tämähän on ihan tuore tapaus joten turha sitä on refereoida.

Asiahan ratkesi niin että hallinto pysyi Vaasassa missä se on aina ollut. Suomenkielisten virkamiesten Oulussa (eikä varsinkaan missään "köyhissä pikkukunnissa") ei tarvitse osata ruotsia sen enempää kuin aiemminkaan.

Siis win-win? Eikös? Kepun ratkaisussa kaksikielisyysvaatimukset olisivat ulottuneet yksikieliseen Ouluun, siinä ei olisi ollut mitään tolkkua. Ei niin pienintäkään järjen hiventä.

[petebe]

Kiitos kun kerroit asian oikean laidan, en keksinyt itse, vaan kerroin sen minkä olin kuullut. Suomalaisia tiedotusvälineitä ei niin paljon aina kerkeä seurata, että totuus tästä asiasta oli jäänyt minulta aivan pimentoon.

[antero]

Björklund on kiertänyt suomalaisia yläasteita ja lukioita kahtena viikkona vuodessa kolmen vuoden ajan. Kulut maksaa Svenska nu -verkosto, jonka tarkoituksena on saada suomalaiset nuoret tekemisiin ruotsin kanssa positiivisessa hengessä.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/tama-mies-tekee-ruotsista-hauskaa/191308

Jotenkin SAIRAS! asetelma... 

Ensin pakkosyöttämällä paskaa saadaan lapset inhoamaan paskaa, ja sitten paskaa yritetään paketoida lahjapaperiin. Jättefint!!! Tuli kaunis lahjapaketti... Not...

Itse opin ruotsin "pakosta", koska kasvoin kaupungissa jossa puolet hurreja. Minua ei siis tarvinnut syöttää pakolla, kaupungissa jossa ei ruotsia tarvitse, niin kuin suurta enemmistöä suomalaisista.

[jupeli]

Tässä hieman ihmettelemistä.
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/tutkija_ruotsinkielisille_oma_vaalipiiri_2001118.html

Osalainaus:"Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuksen yksiköstä ehdottaa eduskuntavaaleihin omaa vaalipiiriä ruotsinkielisille. Jos Ahvenanmaan edustaja otettaisiin mukaan, syntyisi noin kymmenen edustajan vaalipiiri, jonka äänestäjiä olisivat kaikki, joiden kieleksi on Väestörekisterikeskuksen tietoihin merkitty ruotsi. "

Kun mietitään perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa, niin kyseinen ehdotus meneeläpi kuin kuuma naskali voihin.